Etsivän nuorisotyön ja työotteen pika-analyysi. Kaupunki-innovaatiot -hanke Kesäkuu 2011 Jaana Männikkö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Etsivän nuorisotyön ja työotteen pika-analyysi. Kaupunki-innovaatiot -hanke Kesäkuu 2011 Jaana Männikkö"

Transkriptio

1 Etsivän nuorisotyön ja työotteen pika-analyysi Kaupunki-innovaatiot -hanke Kesäkuu 2011 Jaana Männikkö

2 TIIVISTELMÄ Etsivän nuorisotyö on laajentunut Suomessa viimeisten kolmen vuoden aikana Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän valtionavun myötä. Toiminnalle on ollut selkeä yhteiskunnallinen tilaus ja sillä pyritään ehkäisemään nuorten syrjäytymistä sekä tukemaan nuoria saavuttamaan tarvitsemansa julkisen sektorin palvelut. Etsivän työn juuret ulottuvat luvulle asti ja Suomessa etsivää työtä on tehty jo luvuilla mm. sosiaali- ja kriminaalihuollon sekä katu- ja jengityön parissa. Etsivä nuorisotyö ei ole kuitenkaan vakiintunut osaksi sosiaali- ja nuorisotyön kenttää eikä ammatti- tai koulutusjärjestelmää. Etsivän nuorisotyön ja työotteen pika-analyysin avulla on tarkoitus tunnistaa etsivän nuorisotyön skaalautumis- ja levittämisedellytykset. Pika-analyysin kohteeksi valittiin yhdeksän käynnissä olevaa etsivän nuorisotyön hanketta. Etsivän nuorisotyön ja etsivän työotteen pika-analyysi on toteutettu osana Helsingin metropolialueen kaupunkien (14 kuntaa) ja valtion (YM, LVM, OPM ja TEM) yhteistä vuosina toteutettavaa Kaupunkiinnovaatiot hankekokonaisuutta. Kaupunki-innovaatiot -toimintamalli tähtää keinoihin, joilla innovaatiot saadaan nykyistä nopeammin käytäntöön ja uudet käytännöt leviämään skaalautuen nykyistä tehokkaammin erilaisille alueille. Pika-analyysin pohjalta voidaan todeta, että etsivän nuorisotyön toteuttamiseen on monenlaisia mahdollisuuksia ja malleja olemassa. Työtapa on kuitenkin sovitettava toimintaympäristöönsä niin asiakkaan tarpeista kuin paikallisista lähtökohdista käsin. Etsivä nuorisotyö on koettu tervetulleena toimintamuotona ja yhteistyö palveluverkoston kanssa on vahvistunut onnistuneiden kokemusten kautta. Palveluverkostojen kanssa työskentely onkin oleellinen osa toimintaa. Pyrkimyksenä on kehittää työtapojen ja yhteistyön malleja siten, että nuoren avun tarpeeseen pystytään vastaamaan yhä paremmin. Etsivän nuorisotyön erilaisissa johtamistyyleissä on tavoitettu toiminnan kannalta oleellisia piirteitä. Johtamisen painopisteitä ohjaavat etsivän nuorisotyön ominaisuudet kuten vahva ammatillinen osaaminen, laaja työkenttä ja muuttuvissa olosuhteissa ja konteksteissa työskentely sekä työmenetelmän luottamuksellinen ja pitkäjänteinen luonne. Onnistuneen etsivän nuorisotyön ja työotteen kaava voidaan tiivistää seuraavasti: Nuoren etu on osaava ja hyvinvoiva henkilöstö yhdessä innovatiivisen johtamistavan sekä joustavien palveluiden kanssa. Etsivää nuorisotyötä tekevät työntekijät kokevat, että eniten työssä on hyötyä monipuolisesta työkokemuksesta. Etsivässä nuorisotyössä tarvitaan laaja-alaista osaamista, mutta myös oikeanlaista asennetta ja persoonaa. Etsivän nuorisotyön levittämistä ja olemassa olevan toiminnan vahvistamista voidaan tukea sekä koulutuksen että esimerkiksi Mentor- Aktor -toiminnan ja yhteisten foorumien ja verkostojen kautta. Etsivän nuorisotyön ja työotteen skaalaamisessa tarvitaan niin tahtotilaa ja asennetta kuin myös muutosagentteja, jotka vievät asiaa eteenpäin. Muutosprosesseja tulee johtaa selkeästi ja uskottavasti sekä ammattikunnilta ja yhteistyökumppaneilta tulee saada hyväksyntä toiminnalle. Uusi palvelumalli ja toimintaympäristö vaativat vastavuoroista sovittamista, jotta innovaatiosta saadaan paikallisesti paras mahdollinen hyöty irti. 2

3 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ 1 JOHDANTO PIKA-ANALYYSIN TOTEUTTAMINEN ETSIVÄN TYÖN TAUSTAA ETSIVÄN TYÖN VAIHEITA ETSIVÄN NUORISOTYÖN NYKYPÄIVÄÄ ETSIVÄ NUORISOTYÖ MENETELMÄNÄ ETSIVÄN NUORISOTYÖN RATKAISUT JA SOVELLUKSET PAIKALLISET LÄHTÖKOHDAT JA NYKYTILAN KUVAUS ETSIVÄN NUORISOTYÖN SISÄLTÖ JA PALVELUTYYPIT HANKKEISSA TYÖN JOHTAMINEN TYÖKOKEMUS, KOULUTUS JA OSAAMINEN YHTEISTYÖ PALVELUVERKOSTOSSA ETSIVÄN NUORISOTYÖN TULOKSET TILASTOJEN VALOSSA KUSTANNUKSET JA RAHOITUS ETSIVÄN TYÖOTTEEN LEVITTÄMINEN JOHTOPÄÄTÖKSET ETSIVÄN NUORISOTYÖN JOHTAMISEN PAINOPISTEET ETSIVÄN NUORISOTYÖN MENETELMIEN VAHVISTAMINEN YHTEISTYÖMUOTOJEN HAHMOTTUMINEN ETSIVÄSSÄ NUORISOTYÖSSÄ ETSIVÄN NUORISOTYÖN - KONSEPTIN VAKIINNUTTAMINEN ETSIVÄN NUORISOTYÖN KYSYNTÄÄN VASTAAMINEN EDELLYTYKSIÄ ETSIVÄN NUORISOTYÖN JA TYÖOTTEEN LEVIÄMISELLE...41 LÄHTEET. 43 LIITTEET

4 1 JOHDANTO Etsivän nuorisotyön ja etsivän työotteen pika-analyysi on toteutettu osana Helsingin metropolialueen kaupunkien (14 kuntaa) ja valtion (YM, LVM, OPM ja TEM) yhteistä vuosina toteutettavaa Kaupunki-innovaatiot hankekokonaisuutta. Kaupunki-innovaatiot -toimintamalli tähtää keinoihin, joilla innovaatiot saadaan nykyistä nopeammin käytäntöön ja uudet käytännöt leviämään skaalautuen nykyistä tehokkaammin erilaisille alueille. Kaupunki-innovaatiot -toimintamallin kehittämisteemoihin sisältyy yhtenä erityisnäkökulmana ennaltaehkäisevyys, jossa haetaan palvelulähtöisiä preventiivisiä toimintamalleja. (Fredriksson, Valovirta & Rönkä 2010, 3.) Tähän teemaan liittyen etsivä nuorisotyö on valittu yhdeksi kehitteillä olevista kaupunki-innovaatiosta. Pika-analyysin avulla on tarkoitus tunnistaa etsivän nuorisotyön ja työotteen skaalautumis- ja levittämisedellytykset. Pika-analyysilla halutaan selvittää: millaiset tekijät ja toimintamallit tekevät etsivän nuorisotyön ja työotteen konseptista toimivan ja levittämiskelpoisen minkä tekijöiden pitää täyttyä, jotta tällainen työote leviää millaiset tekijät voivat olla esteenä työotteen leviämiselle minkälaisia tuloksia vuosien aikana on saavutettu onko työote skaalattavissa muihin konteksteihin nuorisotyön ulkopuolella Pika-analyysin kohteeksi valittiin yhdeksän käynnissä olevaa, lupaavaa etsivän nuorisotyön hanketta. Pika-analyysissä arvioidaan minkälaisia paikallisiin olosuhteisiin sovitettuja etsivän työn ratkaisuja on syntynyt ja minkälaisia tuloksia on kolmen vuoden aikana ( ) saavutettu. Analyysin tavoitteena on löytää joukko ominaisuuksia, kriteereitä ja edellytyksiä, joilla työote pystytään rakentamaan kestävälle pohjalle (ei pelkästään taloudellinen näkökulma) sekä levittämään ja jalkauttamaan uusille alueille ja eri konteksteihin. Ryhmittelyn pohjana käytetään mm. seuraavia ominaisuuksia: etsivän työn sisältö ja orientaatio organisatoriset ratkaisut ja työn johtaminen osaaminen, kokemus ja koulutus etsivän työn vastaanotto ja yhteistyö palvelukentässä tulokset kustannukset ja rahoitus Pika-analyysiraportin alussa on ensin lyhyesti kuvattu pika-analyysin toteuttaminen ja sen jälkeen hahmotetaan etsivän nuorisotyön taustoja ja vaiheita sekä kuvataan etsivän nuorisotyön nykytila ja menetelmä. Kappaleessa neljä ja viisi esitetään pika-analyysin tulokset. 4

5 Kappaleessa neljä selvitetään ensiksi pika-analyysin kohteena olevien hankkeiden paikallisia lähtökohtia etsivälle nuorisotyölle sekä käydään läpi hankkeiden nykytilaa. Tämän jälkeen kuvataan hankkeissa toteutettavan etsivän nuorisotyön sisältöä, työn johtamista sekä työntekijöiden osaamista ja työkokemusta. Kappaleen neljä lopussa käydään vielä läpi yhteistyön rakentumista palveluverkostossa, kootaan tuloksia vuosilta raportoiduista tilastoista sekä summataan yhteen hankkeiden kustannuksia ja rahoitusta. Kappaleessa viisi estellään etsivän työotteen levittämiseen liittyviä mahdollisuuksia ja haasteita. Kappaleessa kuusi on esitetty pika-analyysin tulosten pohjalta tehdyt johtopäätökset. 5

6 2 PIKA-ANALYYSIN TOTEUTTAMINEN Etsivän nuorisotyön ja työotteen pika-analyysiin valittiin yhdeksän vuosina valtion avustusta saanutta etsivän nuorisotyön hanketta. Näistä kahdeksan on Helsingin metropolialueelta ja yksi Pirkanmaalta. Pika-analyysissa mukana olleet hankkeet ovat: Espoon seudun koulutuskuntayhtymä, Etsivä työ Omnia nuorten työpajalla Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö, Vamos -projekti Helsingin kaupungin nuorisoasiankeskus, NevoDrom -projekti Hyvinkään kaupunki, Hope Detectives, Etsivä nuorisotyö Järvenpään kaupunki, Etsivä työ Järvenpään nuorten pajalla Keravan kaupunki, Sieppari Lempäälän kunta, Lempäälän Ohjaamo Svenska Produktionsskolan Sveps, Professionella uppsökare till SVEPS Vantaan kaupunki, Ohjaus- ja tukikeskus Kipinä Kaikki yhdeksän etsivän nuorisotyön hanketta kutsuttiin mukaan Etsivän nuorisotyön ja työotteen pika-analyysi -projektiin helmikuun lopussa Pika-analyysi -projekti käynnistettiin Jalkauttamispaja -seminaarilla 10. maaliskuuta Vantaan Hiekkaharjussa ohjaus- ja tukikeskus Kipinän tiloissa. Mukana oli edustajia kahdeksasta eri hankkeesta. Aineisto pika-analyysia varten kerättiin haastattelujen, sähköpostilla lähetettyjen kyselyjen, hankekohtaisten vuosittaisten etsivän nuorisotyön kyselyjen (OKM:n teettämä kysely vuosina 2008, 2009, 2010) sekä hankkeista saatujen hankehakemusten, toimintakertomusten ja erilaisten esittelymateriaalien avulla. Etsivään nuorisotyöhön kohdennetun valtionavun myöntämiseen liittyvistä taustoista ja lähtökohdista on haastateltu Jaana Walldénia Opetsu- ja kulttuuriministeriöstä. Etsivän nuorisotyön hankkeiden haastatteluihin osallistui yhteensä kolmekymmentäkolme (33) henkilöä, joista työntekijöitä tai tiimin vetäjiä oli kaksikymmentäkolme (23), esimiehiä seitsemän (7) sekä yhteistyökumppaneiden edustajia kolme (3). Haastatteluja täydennettiin vielä sähköpostikyselyjen avulla mm. nuorisolakiuudistuksen toteutuksen sekä hankkeiden budjetteihin liittyen. Hankkeiden nimeämille yhteistyötahoille lähetettiin oma kysely koskien mm. yhteistyön rakentumista ja toimivuutta sekä etsivän työotteen levittämistä. Kysely lähetettiin yhteensä kahdellekymmenellekahdelle (22) yhteistyökumppanille, joista viisi (5) vastasi kyselyyn. He olivat neljän eri hankkeen yhteistyökumppaneita. Kokonaisuudessaan yhteistyötahoja oli mukana seitsemästä eri hankkeesta ja he edustivat terveydenhuoltoa, nuorten työpajapalveluita, toisen asteen ammatillista oppilaitosta, opetustoimea, nuorisotyötä, poliisia sekä työ- ja elinkeinotoimistoa. 6

7 3 ETSIVÄN TYÖN TAUSTAA Suomessa etsivässä nuorisotyössä voidaan sanoa olevan meneillään toinen tuleminen kun Opetus- ja kulttuuriministeriö aloitti valtionavun jakamisen vuonna 2008 nuorten työpajatoimintaan liittyvään etsivään työparitoimintaan. Avustus osoitettiin etsivän työn ammattilaisten palkkaukseen, jotka toimivat työpajojen yhteydessä etsien ja tukien alle 29-vuotiaita ilman opiskelu- ja työpaikkaa olevia tai syrjäytymisvaarassa olevia nuoria tavoittamaan tarvitsemansa julkisen sektorin palvelut (liite 1). Vuonna 2008 avustuksen turvin palkattiin 112 etsivän työn ammattilaista, jotka tavoittivat 1999 nuorta ja heistä 1455 oli ohjattu toimintaan vuoden loppuun mennessä. Työmuoto kattoi tuolloin noin 37 prosenttia kunnista. (Etsivä työparitoiminta, raportointi 2/2008.) Toiminta on laajentunut vuosittain niin, että vuonna 2011 avustusta on myönnetty jo yli 270 työntekijän palkkaukseen ja toiminta tulee kattamaan 70 prosenttia kunnista. Avustussumma on kohonnut 2,5 miljoonasta yli 7,8 miljoonaan euroon. (Valtionavustukset etsivälle nuorisotyölle vuonna 2011.) 3.1 Etsivän työn vaiheita Etsivän työn juurten nähdään ulottuvaan niin Yhdysvaltoihin setlementtiliikkeen ja kirkon hyväntekeväisyystoimintaan (Auvinen-Tornberg 2008, 18) kuin Britanniaan 1800-luvun alkupuolelle Pelastusarmeijan toimintaan, jossa työntekijät jalkautuivat kaupunkeihin ja niiden slummeihin etsimään avun ja tuen tarpeessa olevia ihmisiä (Etsivä työ Euroopan syrjäytyneiden väestönosien parissa 2007, 12). Etsivän työn piirissä on kuitenkin tunnetumpaa Norjassa Oslossa 1960-luvulta lähtien toteutettu sosiaalinen kenttätyö, josta psykologi Haldis Hjort (1988) on kirjoittanut kirjassa Det oppsökende arbeidets psykologi. Kirja on suomennettu 1995 nimellä Etsivän työn psykologiaa. Nykyinen suomalainen etsivä työ näyttää kehittyneen tämän norjalaisen mallin ympärille. Etsivän työn historia ja sen toteuttaminen Suomessa koostuu eri aikakausien palasista, joita muun muassa Outi Auvinen-Tornbergin (2008,15-18 ) on kerännyt pro gradu - tutkielmaansa: Etsivä huoltotyö sosiaalihuollon lastensuojelun, irtolaisuuden ja köyhäinhuollon piirissä 1940-luvulla, mutta työtapa vähentyi 1950-luvulla toimistotöiden lisääntymisen myötä Helsingin nuorisonhuollossa kehitettiin 1960-luvun alussa ns. etsivä nuorisonhuolto (työntekijät menivät kahviloihin, baareihin, tanssipaikoille jne.) Tampereella kriminaalihuollon etsivä työ nuorten rikollisten parissa Tampereen Nuoriso-Klubi -yhdistyksen puitteissa Ns. kohdennettu jengityö 1960-luvulla 7

8 Nuorten pariin jalkautuva työmuoto sai jatkoa 1970-luvulla seurakuntien erityisnuorisotyön osallistuessa festivaaleille ja erilaisiin tapahtumiin (Saapas-toiminta) sekä Nuorten Palvelun toteuttamasta katupäivystyksestä 1980-luvulta lähtien (Nuorten Palvelu, Etsivän työn historiaa; Palveluoperaatio Saapas). Etsivään työhön rinnastettavaa jalkautuvaa sosiaalihuoltotyötä sekä katu- ja jengityötä nuorten parissa on siis Suomessa toteutettu jo luvulta lähtien. Työtä on tehty eri vaiheissa niin seurakuntien, kuntien kuin järjestöjenkin toimesta, mutta työmuoto ei vielä tuolloin päässyt juurtumaan suomalaiseen sosiaali- eikä nuorisotyön kenttään. Ensimmäinen etsivän nuorisotyön kokeiluprojekti toteutettiin Nuorten Palvelun ja Tampereen kaupungin yhteistyönä Tampereella vuosina Kokeilulla haluttiin kehittää uusia työtapoja ja -menetelmiä nuorisotyön ja sosiaalitoimen välimaastoon. Kokeiluprojektin kautta etsivä nuorisotyö levisi ja vakiintui eri puolille Suomea. Viimeisen kahden vuosikymmenen aikana etsivää nuorisotyötä on tehty Tampereen lisäksi useissa kaupungeissa, kuten Helsingissä, Joensuussa, Turussa, Kuopiossa ja Lappeenrannassa (Nuotio 2010, 1 2). Ammatillista etsivää työtä tekevät nyky-suomessa myös muun muassa A- klinikkasäätiö sekä Pro tukipiste päihde- ja riippuvuusasiakkaiden sekä seksityöläisten parissa. Vuonna 2010 Suomeen on perustettu Ammatillisen etsivän työn yhdistys AMET. Yhdistys pyrkii kokoamaan yhteen eri etsivän työn toimijoita Suomessa ja sen tarkoituksena on edistää etsivän työn ammatillisuutta sekä hyviä käytäntöjä. (Renberg 2011.) 3.2 Etsivän nuorisotyön nykypäivää Nykyistä valtion avustamaa ns. toisen aallon etsivää nuorisotyötä edelsi laaja keskustelu syrjäytyneiden ja ulkopuolisten nuorten olemassa olosta ja määristä. Eri tahot tekivät selvityksiä ja arvioita työelämän ja koulutuksen ulkopuolisten nuorten määrästä ja arviot vaihtelivat ja nuoren välillä. Kiinnostus nuorten hyvinvoinnista ja yhteiskunnallisesta tilanteesta kasvoi. Tavoitteet nuorten hyvinvoinnin ja sosiaalisen vahvistamisen tukemiseksi kirjattiin Matti Vanhasen toisen hallituksen lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmaan Samalla määrärahoja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja työllistämisen edistämiseksi lisättiin. (Walldèn 2011.) Diasarjassa Monialainen viranomaisyhteistyö ja etsivä nuorisotyö osaksi nuorisolakia (Opetusministeriö 2010) on esitetty nuorten syrjäytymisen taustalla olevia tekijöitä: Valtaosa suomalaisista nuorista voi hyvin, mutta sosiaalinen ja henkinen syrjäytyminen on lasten ja nuorten keskuudessa lisääntynyt yhteiskunnan nopeat muutokset palvelujärjestelmien pirstaleisuus ja sektoroituneisuus toimivallan ja vastuunjaon epäselvyydet salassapitosäännösten ja yksilönsuojan tulkinnalliset eroavaisuudet 8

9 avoimen yhteistyöasenteen, osaamisen ja johtamisen puute Syrjäytyminen merkitsee uhkaa nuorelle itselleen, hänen perheelleen ja lähipiirille mutta myös yhteiskunnalle monin eri tavoin Syrjäytymisen vaikutukset kansantaloudelle huomattavat Valtiontalouden tarkastusviraston laskelmassa yhtä nuorta koskeva vuosittainen taloudellinen menetys on (keskiarvo 40 vuoden työaika olettamalla) Väestörakenteen kehitys ei kestä työikäisen laajaa syrjäytymistä Saman aikaisesti etsivän nuorisotyön leviämisen kanssa tehtiin selvitystä monialaisen yhteistyön keinoista ja mahdollisuuksista nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä. Kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin asetti poikkihallinnollisen työryhmän selvittämään moniammatillista viranomaistyötä ja sen lakisääteistämistä. Työryhmä julkaisi tammikuussa 2009 muistion Nuorta ei jätetä Puhalletaan yhteen. Julkaisussa ehdotettujen toimenpiteiden pohjalta ryhdyttiin valmistelemaan muutosta nuorisolakiin. Vuoden 2011 alusta voimaan astunut nuorisolain muutos säätää mm. etsivästä nuorisotyöstä ja monialaisesta viranomaisyhteistyöstä. Lain tavoitteena on nuorten yhteiskunnallisen osallisuuden vahvistaminen ehkäisemällä nuorten syrjäytymistä koulutuksesta ja työelämästä. Lakiuudistus vahvistaa myös monialaista yhteistyötä sekä verkostomaista työotetta nuorten asioiden hoidossa sekä palveluiden järjestämisessä. Tavoitteena on siirtyä julkisen sektorin palvelujärjestelmässä varhaisen tuen toteuttamiseen. (Nuorisolaki 693/2010.) Nuorisolain muutoksessa etsivä nuorisotyö määritellään ensimmäistä kertaa yhdeksi nuorisotyöhön ja -politiikkaan kuuluvaksi toiminnaksi, jota kunnissa voidaan tarvittaessa toteuttaa: Etsivän nuorisotyön tehtävänä on tavoittaa tuen tarpeessa oleva nuori ja auttaa hänet sellaisten palvelujen ja muun tuen piiriin, joilla edistetään hänen kasvuaan ja itsenäistymistään sekä pääsyään koulutukseen ja työmarkkinoille. Etsivää nuorisotyötä tehdään ensisijaisesti perustuen nuoren itsensä antamiin tietoihin ja hänen omaan arvioonsa tuen tarpeesta. (Nuorisolaki 693/2010 7b) Lakiuudistuksen myötä etsivän nuorisotyön sekä monialaisen yhteistyön toteuttamisesta on koottu opaskirja Nuorten hyvinvointi ja monialainen yhteistyö (Aaltonen 2011). Kirjassa annetaan useita hyviä esimerkkejä ja ohjeistuksia etsivän nuorisotyön ja monialaisen yhteistyön toimintamalleista sekä eri toimijoiden välisestä yhteistyöstä sekä verkostojen toiminnasta. Oppaassa on myös ohjeita mm. henkilötietojen käsittelystä etsivässä nuorisotyössä sekä esitetään mallilomake etsivää nuorisotyötä varten annettavien henkilötietojen ilmoittamisesta nuorelle ja/tai tämän huoltajalle. Oppaan lopussa on kattava kokoelma lainsäädännöistä, jotka liittyvät nuorten hyvinvointiin ja monialaiseen yhteistyön toteuttamiseen. 9

10 3.3 Etsivä nuorisotyö menetelmänä Kentällä puhutaan etsivästä työstä, ammatillisesta etsivästä työstä, etsivästä nuorisotyöstä ja etsivästä työotteesta. Työtä tehdään monien toimijoiden taholta ja eri kohderyhmien kanssa. Toteutusmallit ja käytännöt ovat kirjavia ja niitä on sovitettu paikallisiin tarpeisiin. Yhteistä etsivässä työssä on kuitenkin aina apua tarvitsevien etsiminen, avun tarjoaminen sekä se, että avun vastaanottaminen perustuu vapaaehtoisuuteen. Taulukossa 1 sekä kuvioissa 1 ja 2 on esitetty kolme erilaista kuvausta etsivään työhön liittyen. Etsivän kenttätyön päätehtävät on esitetty taulukossa 1, jotka on koottu kirjassa Etsivän työn psykologiaa esitettyjen menetelmien pohjalta (Männikkö, J. 2010, 65.) Kuviossa 1 on Tapio Kuuren (2010) tekemä analyysi etsivän nuorisotyön konteksteista ja kuviossa 2 on Jaana Männikön (2010) tekemä kuvaus etsivän työotteen menetelmistä. Etsivän nuorisotyön päätehtävät ja vaiheet voi edellä mainittujen kuvausten sekä pikaanalyysiä varten tehtyjen haastattelujen pohjalta kiteyttää seuraavasti: Etsiä ja löytää apua tarvitseva Solmia kontakti ja rakentaa luottamus (kuunnella ja antaa aikaa) Kartoittaa nuoren tilanne ja voimavarat Selvittää tarvittavat palvelut ja toimia monialaisessa yhteistyössä Luoda nuorelle tuki- ja palveluverkosto Motivoida, tukea ja saattaa palveluun, kulkea rinnalla Vahvistaa nuorta omien voimavarojensa käytössä Opettaa hyödyntämään palveluita Seurata nuoren kiinnittymistä palveluun sekä voimaantumista Luopuminen ja työn lopetus Toiminnan kehittäminen: havaituista epäkohdista ja tarpeista tiedottaminen Omasta ammattitaidosta ja jaksamisesta huolehtiminen Verrattuna perinteiseen virastossa tai työhuoneessa tehtävään viranomaistyöhön, etsivässä työssä korostuu työntekijän aktiivisuus ja liikkuvuus. Työntekijä ei ole sidottu määrättyyn tilaan eikä tapaan toimia. Työntekijän osaamis- ja toimintakenttä on laaja. Hän liikkuu eri etsivän työn tiloissa tehden niin yksilökohtaista ohjaustyötä kuin monialaista yhteistyötä sekä verkostoituu eri palveluiden kanssa. Valtasuhde asiakkaan ja työntekijän välillä muuttuu, kun työntekijä toimii nuoren omalla reviirillä ja avun vastaan ottaminen on vapaaehtoista. Toiminta perustuu kaikilla tasoilla luottamukseen. Auttamis- tai tukisuhteen käynnistyminen johtaa usein monitahoisiin prosesseihin ja pitkäjänteisen työn tekemiseen, jossa vastuu kontaktin ylläpitämisestä on viimekädessä työntekijällä. Työntekijän aktiivinen rooli ei rajoitu vain asiakastyönprosesseihin, vaan hänen tehtävänä on tiedottaa toimintakentällä havaitsemistaan epäkohdista. Omista ammatillisista rajoista ja osaamisesta on huolehdittava työhyvinvoinnin takaamiseksi. 10

11 Taulukko 1. Etsivän kenttätyön päätehtävät Hjortia (1995, 17 18) mukaillen (Männikkö, J. 2010, 65). ETSIVÄN KENTTÄTYÖN PÄÄTEHTÄVÄT Apua tarvitsevien nuorten etsiminen Kontaktin solmiminen Nuoren motivointi palveluun Välittää ja tukea nuori palveluihin Opettaa nuorta hyödyntämään palveluita Ehkäistä ongelmien kehittymistä ympäristöön vaikuttavilla toimilla Koota ja välittää tietoa nuoren elinoloista viranomaisille ja päättäjille Kuvio 1. Etsivän nuorisotyön kontekstit (Kuure 2010, 3).! "#$%&'(!()*+,,!$-'.'($%&-&-(%'/##$$%!0-'1%%(!*#-(()2$'%!$#*&'($%3)4)3$#%%3'**%5!+-$&%!-(!/'+-'$)$$#!6**,! )/'$)$$66(!.%**''(7!8)4)3$#%%3)+%!&#0%%0%$!*%#/))$!-(!4-'.'$$#!(#-3'/-$69($)&'+9'1)(!&'3+-'$$%.'/$%! $%3'(-'/$%7!:%#/)'/''(!-(!&'$)6$6(6$!+-$%&'(!-*))**'/$%!$'*%(()&#0%#&/'/$%7!! ;**,!)/'$)$6//,!.%**'//%!2%2.-$)**#$!()*+,!&-($)&/$'%!)'0,$!)*,!$-'/'/$%%(!'33%**%%(!0%%(!()!-0%$!*'.'$$6())$!.-('**%!$%0-'(!$-'/''(/%7!<%**'(!$%0-'$$))(%!-(!%#$$%%!2%2.-$$%.%%(5!.'$)(!)$/'0,!(#-3'/-$69($)&'+,!$)&))! $69$,,(!/)&,!6&/'*9(!&%(//%!)$$,!/#2$))//%%(!.-('%*%'/))(!0)3&-/$--(7!=3'!&-($)&/$)'//%!-(>)*.%$! 11.,,3'$)**,,(!)3'!$%0%**%!/)(!.#&%%(5!.'&,!/%(%/$-5!&#*$$##3'!$%'!%..%$$'&#($%!.'**-'(&'(!-(!0%20-'**%7! =/'.)3&'&/'!(#-3'/-$69($)&'+,5!*%/$)(/#-+)*#(!$69($)&'+,5!4/6&'%$3'!$%'!$-'.'%*%+-2$-%!0-'0%$!.,,3'$)**,!

12 (01234' '' C=AD2A6D28<74171;'' 13E<B31B55E1' +,*-!+' ".%*$""./$+!+' "7?>?55=5'5B<3D334' /=8<<?57?5F;'F297:=>?525;' 4==D612:=D664' H/=1=A='<35534H;' =4?=<=4AB01E?4334;'<??55741=D=' 17?>?51=;' ?1'!"#$%&'"()*"!'' (I"!$#"()+' "!J!/$+!+' 16512>64' >?525;''<751=<F25' A67>?525;'4BB55EAA?525' C?17;'<7546A17?5F;' 74=AA?416>?525'D28<7417?0?5' 'G=AD2A61=8C225'<=817?164;' >75?=>>=FAA?4664;'AB0?K D28<74171;'D6787D=?<6164';' 47C?>6<421;'F2975'<6A<6;' 4268=51=''' '"*$/$++.+' J!I$""&/$!+' <20?:B>?525' < >B5'067>?7?>?525;'' *4==>?425' <20?:B>?525' =>>=FAA?466925' D=0D?41=>?525'' Kuvio 2. Etsivän työotteen menetelmät (Männikkö 2010, 39). 12

13 4 ETSIVÄN NUORISOTYÖN RATKAISUT JA SOVELLUKSET Pika-analyysin kohteeksi valittujen hankkeiden etsivän nuorisotyön sisällöissä painottuu nuorten nivelvaiheen ohjaus, yksilö- ja palveluohjaus sekä tuki- ja verkostotyö. Osa hankkeista on suunnattu erityisryhmille kuten romani- ja maahanmuuttajanuorille. Hankkeiden kohderyhmänä ovat alle 29-vuotiaat ilman opiskelu- tai työpaikkaa olevat nuoret sekä nuoret, jotka eivät ole minkään palvelun piirissä. Pika-analyysissa mukana olleiden hankkeiden taustatilanne ja lähtökohdat etsivän nuorisotyön paikalliselle tarpeelle sekä toiminnan vaiheet ja nykytilaa on lyhyesti kuvattu liitteessä 2. Seuraavissa alaluvuissa ryhmitellään haastattelujen ja muun aineiston avulla kerätty informaatio hankkeista ja etsivän nuorisotyön toteuttamiseen liittyvistä keskeisistä elementeistä (paikalliset lähtökohdat ja työn sisältö, työn johtaminen, osaaminen, yhteistyö palveluverkostossa, tulokset sekä kustannukset ja rahoitus.) 4.1 Paikalliset lähtökohdat ja nykytilan kuvaus Etsivän nuorisotyön toiminnan aloittamisen taustalla on ollut erilaisia paikallisia ja alueellisia tarpeita, joihin sillä on pyritty vastaamaan. Näitä ovat olleet muun muassa: Koulupudokkaiden runsas määrä Nivelvaiheen ohjausresurssien riittämättömyys Maahanmuuttajanuorten kiinnittyminen työpajoille Ohjaus- ja tukipalveluita ei ollut saatavilla ruotsiksi Romaaninuorten peruskoulun keskeytykset Palvelujärjestelmän ulkopuolelle tipahtaneet koneistoon kadonneet nuoret Nuorisotyöttömyys Nuorisolakiuudistus Hankkeiden taival vajaan kolmen vuoden aikana on ollut moninainen. Hankkeiden toiminnassa, organisaatiossa ja johtamisessa on tapahtunut muutoksia ja joihinkin hankkeisiin muutoksia on suunnitteilla. Etsivä nuorisotyö selvästikin etsii itsekin omaa paikkaansa organisaatioissa sekä palvelukentässä. Työntekijöiden vaihtuvuus on koskettanut kaikkia hankkeita jollain tapaa ja kaksi hanketta ilmoitti, että toimintaan on tullut katkoksia ennen kuin uusi sopiva työntekijä tai työntekijäpari on löytynyt. Kolmessa hankkeessa ei ole enää mukana alkuperäisiä etsiviä, jotka aloittivat hankkeissa vuonna Muissa hankkeissa mukana on vähintään yksi hankkeen alusta asti mukana ollut työntekijä. Etsivän nuorisotyön toiminta on laajentunut seit- 13

14 semässä hankkeessa ja kaikkiin hankkeisiin on tullut uusia työntekijöitä mukaan erityisesti vuoden 2010 aikana mutta myös vuoden 2011 alkupuolella. Kaiken kaikkiaan uusia työntekijöitä hankkeisiin on tullut mukaan vuosien 2010 ja 2011 aikana yhdeksäntoista, joko työntekijävaihdosten tai toiminnan laajentumisen myötä. Yhteensä etsivässä nuorisotyössä on mukana maaliskuun 2011 tilanteen mukaan 31 työntekijää. Kaikkien palkkaamiseen ei ole käytetty valtion apua vaan osa toimii etsivän työntekijän työparina ollessaan muuten saman tai toisen organisaation palkkalistoilla. Näin on ainakin neljän hankkeen kohdalla. Myös esimiehet ovat vaihtuneet tai muuttuneet samalla, kun toiminnan hallinnointi tai vastuu on siirtynyt organisaation sisällä tai organisaatiosta toiseen. Yhdessä hankkeessa organisaatiomuutos on tuloillaan. Uudet ja vanhat työntekijät Vanhat 39% Uudet 61% Kuvio 3. Uusien ja vanhojen työntekijöiden prosenttiosuudet maaliskuussa Liitteessä 3 on tiivistys hankkeiden organisatorisista ratkaisuista, kumppaneista/yhteistyötahoista, toiminta-alueesta ja -ajasta, valtionavun lisäämästä henkilötyövuosien määrästä sekä maalis-huhtikuussa 2011 etsivässä nuorisotyössä mukana olevan henkilöstön kokonaismäärästä. 4.2 Etsivän nuorisotyön sisältö ja palvelutyypit hankkeissa Erilaisten lähtökohtien ja paikallisten tarpeiden kautta on syntynyt useita eri toimintatapoja ja etsivän nuorisotyön variaatioita. Hankkeille yhtäläistä on etsivän nuorisotyön tavoite: tavoittaa tuen tarpeessa oleva nuori ja ohjata hänet tarvitsemiensa palvelujen piiriin. Tuen tarpeessa oleva nuori voi kuulua tiettyyn kohderyhmään, kuten peruskoulun ja toisen asteen opintojen nivelvaiheessa olevat nuoret, maahanmuuttaja nuoret tai romaaninuoret, tai hän voi olla kuka tahansa koulutuksesta ja työelämästä syrjäytynyt tai syrjäytymisvaarassa oleva nuori tai nuori, joka ei ole tarvitsemansa hoidon tai palvelun piirissä. Hankkeissa toteutettavat etsivän nuorisotyön muodot voidaan karkeasti jakaa kolmeen erilaiseen palve- 14

15 lutyyppiin niiden sisällön ja palvelun lähtökohtien mukaan. Taulukon 2 jaottelussa on huomioitu myös tahot, josta nuori ohjautuu etsivään työhön sekä ohjaukseen liittyviä ominaisuuksia ja erityispiirteitä. Ohjausta koulutukseen ja työelämään -palvelutyypissä korostuu nimensä mukaisesti nuoren ohjaus koulutukseen ja työelämään. Tällaista palvelua tarvitsevat nuoret ohjautuvat etsivän nuorisotyön piirin pääasiassa peruskoulusta tai toisen asteen oppilaitoksista oppilaanohjaajien tai kuraattoreiden kautta. Nuori on saattanut peruskoulun jälkeen jäädä ilman jatko-opiskelupaikkaa tai hän ei ole kiinnostunut ottamaan saamaansa opiskelupaikkaa vastaan. Nuori voi myös olla kiinnostunut korottamaan päättötodistuksen numeroita lisäopetuksessa. Näiden nuorten kanssa työskennellään pääasiassa kesällä yhteishaun tulosten tultua ja jälkihaun alettua sekä syksyllä koulujen alkaessa. Toinen ryhmä ovat toisen asteen opinnot keskeyttävät tai lopettavat nuoret. Molemmille asiakasryhmille pyritään löytämään joku muu opiskeluvaihtoehto tai työharjoittelu- tai työpaikka. Nuori ohjautuu ensisijaiseen toimenpiteeseen noin kolmen kuukauden sisällä. Ohjausta koulutukseen ja työelämään sekä tukea elämänhallintaan -palvelutyypissä nuoren tilanne voi olla edellä kuvatun kaltainen, mutta nuoren tilanne ei ratkeakaan pelkästään ohjauksella opintoihin tai työ- tai harjoittelupaikkaan. Yhteydenotto voi tulla myös TE-toimistosta tai sosiaalipalveluista. Nuoren elämäntilanteessa saattaa ilmetä seikkoja, jotka vaativat huomiota ja muita tukipalveluita. Etsivä nuorisotyö voi esimerkiksi jalkautua palveluihin ja olla tukena nuorelle vaikka työharjoittelupaikan etsinnässä tai johonkin toimintaan kiinnittymisessä. Etsivät voivat myös koota yhteen niitä tahoja, jotka nuoren kanssa työskentelevät niin, että yhdessä nuoren ja toimijoiden kanssa asetetaan tavoitteet ja suunnitelmat niiden toteuttamisesta. Ohjausta ja tukea elämänhallintaan -palvelutyypin lähtökohdat ovat usein nuoren elämänhallinnan tukemisessa ja nuoren ohjaamisessa tarvitsemiinsa palveluihin. Nuoren elämä voi etsivän nuorisotyön piiriin tullessaan olla jo kovin solmussa: Opinnot ovat keskeytyneet runsaiden poissaolojen vuoksi, nuorella on perinnässä maksamattomia puhelinlaskuja, pikavippejä, vuokria. Nuori on saanut häädön asunnosta tai hän on jo asunnoton. Nuorella saattaa olla hoitamaton päihdeongelma tai diagnosoimaton masennus tai hän on kadonnut niiden palveluiden piiristä, joita hänelle on yritetty tarjota. Tällöin tieto nuoresta tulee mm. sosiaali- ja terveyspalveluista sekä vanhemmilta tai nuori tavoitetaan kaverin kautta. Tässä palvelutyypissä työskentely lähtee liikkeelle ensisijaisesti nuoren itsensä määrittämästä tuen ja avun tarpeesta, joka voi tässä vaiheessa olla merkittävän suuri. Nuoren kanssa työskennellään pitkäkestoisesti ja häntä motivoidaan ja tuetaan palveluihin. Tällainen työskentely vaatii usein monialaista yhteistyöstä ja eri palveluiden ja toimijoiden verkottumista. Mikään näistä palvelutyypeistä ja niiden sisällöistä ei sulje pois toisiaan ja etsivää nuorisotyötä tehdään välillä laajallakin skaalalla palvelutyypistä toiseen riippuen aina löydettyjen tai palveluun ohjattujen nuorten tarpeista. Palvelutyypin yleisyyteen etsivän nuorisotyön hankkeissa vaikuttaa myös se, miten etsivän työn sisältö on hankkeissa ennalta määritelty 15

16 ja millaisille kohderyhmille ja yhteistyöverkostoille palvelua on markkinoitu. Tavoiteltavaa olisi kuitenkin se, että toiminta lähtisi aina nuoren tarpeiden kuulemisesta. Tämä vaatii kuitenkin ensin luottamuksen rakentamista, jotta nuori uskaltautuu kertomaan henkilökohtaisimpiakin asioita. Usein opiskeluun tai työhön ohjaus on se, mistä nuoren kanssa on helppo lähteä liikkeelle ja samalla vahvistaa kontaktia ja rakentaa luottamusta siltä varalta, että taustalla piilee muita sanomattomia tuen tarpeita, jotka aikanaan tulevat esiin. Pitkäjänteisellä työskentelyllä mahdollistetaan nuoren tarpeiden tunnistaminen ja hänen elämänkartalle pääseminen. Taulukko 2. Etsivän nuorisotyön palvelutyypit ja niiden pääasiallinen sisältö. Etsivän nuorisotyön palvelutyyppi / sisäl- tö Palvelun lähtökohta I) Ohjausta koulu- tukseen ja työelä- mään Nuoren opiskeluun ja työllistymiseen liitty- vät tarpeet II) Ohjausta koulutuk- seen ja työelämään se- kä tukea elämänhallin- taan Nuoren opiskeluun ja työllistymiseen liittyvät sekä muut mahdolliset tarpeet III) Ohjausta ja tukea elämänhallintaan Nuoren itsensä määrit- telemät palvelutarpeet Tahot, josta nuoria ohjautuu eniten pal- veluun Peruskoulu ja 2. as- teen oppilaitos, van- hemmat, nuori itse Peruskoulu ja 2. asteen oppilaitos, TE- toimisto, sosiaalitoimi, työpajat Sosiaali- ja terveystoimi, vanhemmat, kaverien kautta Tuen tarve Pieni Kohtalainen Suuri Erityispiirteet Nopeat ohjauspro- sessit. Ohjaukseen ei vaadita laajoja palve- luverkostoja. Sekä nopeita että pitkiä ohjausprosesseja. Toi- mitaan laajassa yhteis- työverkostossa. Suhteellisen pitkät oh- jausprosessit. Nuorta tavataan "omalla revii- rillä" ja aikaa käytetään luottamuksen rakenta- miseen. Nuorilla moni- tahoisia ongelmia. Vaa- tii monialaista yhteis- työtä ja palvelujen so- vittamista. 4.3 Työn johtaminen Etsivän nuorisotyön hallinnollisessa johtamisessa on käytetty yleisesti ottaen saman tyyppisiä ratkaisumalleja. Suurimmassa osassa (88%) hankkeista etsivä nuorisotyö sijoittuu hallinnollisesti siten, että se on osa suurempaa kokonaisuutta, josta esimies vastaa. Esimerkiksi esimiehenä toimii nuorisotoimenjohtaja, työpajaesimies tai toiminnanjohtaja. Yh- 16

17 dessä organisaatiossa etsivää nuorisotyötä johtaa projektipäällikkö, joka vastaa sekä toiminnan kokonaisuudesta että henkilöstön johtamisesta osallistumalla itse myös asiakastyöhön. Kahdessa organisaatiossa vastuuta hallinnollisen esimiehen kanssa on jaettu niin sanotulla välimallin esimiestoiminnalla, jossa yhdellä työntekijöistä on toiminnan toteuttamisesta ja kehittämisestä vastaavan rooli. Vastaava (ohjaaja/koordinaattori) toimii yhdessä tiimin jäsenten kanssa ja on läsnä arjessa osallistumalla myös itse etsivän nuorisotyön tekemiseen. Hänellä ei kuitenkaan ole henkilöhallinnollista tai taloudellista vastuuta, vaan näistä vastaa hallinnollinen esimies. Tällainen esimiesmalli toiminta oli näissä hankkeissa vielä melko uutta ja haki omaa paikkaansa ja muotoaan. Etsivän nuorisotyön johtamisessa esiintyneet mallit voidaan jakaa neljään eri johtamistyyliin. Niissä esimiehen ja työntekijän roolit ja vastuun kantaminen suhteessa toiminnan toteuttamiseen ja kehittämiseen vaihtelevat. Näihin vaikuttavat mm. se, kuinka paljon esimies on läsnä arjen työssä ja toiminnan tukena, mitkä asiat nähdään olevan esimiehen vastuulla ja mitä työntekijän vastuulla, miten vuorovaikutus esimiehen ja työntekijöiden välillä on rakentunut ja millaisia asioita toiminnan kannalta pidetään tärkeänä. Johtamistyylit voidaan edellä mainittujen tekijöiden suhteen nimetä seuraavasti: yhteisöllisyys, asiantuntijuus, autonomisuus ja hallinnollisuus. Yhteisöllisyys Yhteisöllisyyteen perustuvassa johtamistyylissä esimiehen ja työntekijöiden välistä luottamusta sekä työntekijöiden keskinäisen vuorovaikutuksen toimivuutta arvostetaan. Esimieheltä odotetaan aikaa kuunnella ja puhua asiakastyöstä sekä tukea eteen tulevien ongelmien ja pulmien ratkaisemisessa. Työntekijät kokevat turvallisuutta ja oma epävarmuus vähenee, kun toimintaratkaisuja ongelmallisiin tilanteisiin voi varmistaa esimieheltä. Työntekijöiden työhyvinvoinnista huolehtiminen on yksi prioriteetti, jonka esimies on itselleen asettanut työn vaativan ja voimavaroja kuluttavan luonteen vuoksi. Työntekijöiden tehtävä puolestaan on nostaa työyhteisöä ja työtä koskevat vaikeatkin asiat käsittelyyn. Esimiehen esimerkki rennon ja hyvän ilmapiirin luomisessa koetaan positiivisena työssä jaksamisen kannalta. Yhteisiä toiminnan rakenteita ja struktuureita, kuten säännöllisiä viikoittaisia palavereja, työtilanteiden purkuja sekä työnohjausta pidetään oleellisena osana työtä. Rakenteita tulee kuitenkin voida muokata joustavasti tarpeen niin vaatiessa. Työntekijät arvostavat esimiehen tekemää asiakastyötä ja näkevät sen edesauttavan etsivän työn sisällön ja haasteiden ymmärtämistä. Esimiehen kanssa puhutaan samaa kieltä, kun hän on tehnyt samaa työtä. Esimies pystyy näkemään toiminnan kokonaisvaltaisesti ja huomioimaan miten olemassa olevia toimintatapoja tulisi muuttaa. Työntekijät pääsevät käyttämään omia vahvuusalueitaan ja heillä on mahdollisuus kokeilla erilaisia tapoja tehdä työtä eri asiakkaiden kanssa. Työtä ei ole rajattu tiukkaan malliin, vaan koko ajan on ratkottava esiin tulevia ongelmia ja löydettävä keinoja, miten nuoria voidaan auttaa kuitenkin niin, että työntekijät jaksavat ja viihtyvät työssään. Esimies vie näitä kentältä tulleita viestejä eteenpäin ja pyrkii aktiivisesti vaikuttamaan toiminnan kehittämiseen sekä omassa organisaatiossa että yh- 17

18 teistyössä muiden toimijoiden kanssa. Johtamistyylin kolikon toinen puoli eli haasteet tulevat esiin, kun esimiehen työyhteisölle antama aika vähenee muiden lisääntyvien työtehtävien vuoksi. Toiminnan tukirakenteet saattavat kärsiä, esimerkiksi yhteiset palaverit harvenevat. Tällöin toiminnassa esiintyy enemmän mm. tiedonkulun katkoksia ja työn kuormittuvuuden koetaan lisääntyvän. Asiantuntijuus Asiantuntijuuteen perustuvassa johtamistyylissä työntekijät nähdään oman työnsä substanssiosaajina. Työntekijät kohdataan asiantuntijoina, jotka toteuttavat työtään itsenäisesti omien vahvuuksien ja osaamisen mukaisesti. Heidän ammattitaitoon ja osaamiseen luotetaan. Työntekijät saavat ja heidän myös odotetaan tekevän itsenäisiä ratkaisuja työssään. Vuorovaikutus perustuu dialogisuuteen ja tasavertaisuuteen. Esimies haluaa olla käytettävissä ja hänen luokseen voi aina mennä asian kuin asian kanssa. Esimiehen tukeen luotetaan, hän tuntee toiminnan kuviot ja siten pystyy etsimään ratkaisuja isompiin toiminnallisiin ongelmiin. Esimies osallistuu säännöllisin väliajoin yhteisiin palavereihin ja työn kehittämiseen. Hän kokee omana tehtävänään toimia viestin viejänä ulospäin. Työn tekeminen perustuu luottamukseen ja toiminnan läpinäkyvyyteen. Jatkuvaa raportointia työstään ei tarvitse tehdä. Esimiehen tehtävä on mahdollistaa toiminnan raamit ja taata siten työntekijöille työrauha. Työntekijät saavat tukea toisiltaan tai tiimiltään. Heidän on kuitenkin tunnettava omat rajansa hyvin ja pidettävä itse yllä struktuureita, jotka tukevat työntekoa ja jaksamista. Autonomisuus Tässä johtamistyylissä korostuu työntekijän vastuu etsivän työn suunnittelusta, toteuttamisesta sekä kehittämisestä. Heidän tulee omata vahvat organisointi- ja ongelmanratkaisutaidot. Työntekijöiden on kyettävä itsenäiseen työskentelyyn ja johtamaan itse omaa työtään. Työntekijöillä on toimivaltaa rakentaa itse omat yhteistyöverkostonsa ja toimintatapansa. Toiminnan raameista on alussa yhteisesti sovittu, jonka jälkeen esimies on tarvittaessa työntekijöiden käytettävissä. Esimiehen toiminnassa korostuu hallinnon tasolla tapahtuva johtaminen, eikä hän muuten varsinaisesti osallistu etsivän nuorisotyön toteuttamiseen. Työntekijät kokevat, että vapaus itsenäisesti päättää työn tekemisestä mahdollistaa onnistumisen työssä, mutta alkuvaiheessa olisi tärkeää saada hyvä perehdytys työhön sekä tukea ja apua esimieheltä. Vahvaan työntekijän autonomisuuteen perustuvassa johtamistyylissä työntekijöiden on rakennettava omat tukiverkostonsa ja huolehdittava, etteivät jää liian yksin työnsä kanssa. Hallinnollisuus Esimiehellä on vahva rooli etsivän nuorisotyön sisällön määrittelyssä ja toiminnan ulkoisten puitteiden luomisessa. Hän tekee laaja-alaista yhteistyötä eri toimijoiden kanssa ja esittelee toimintaa yhteistyötahoille. Esimies toimii puskurina, mutta myös viestin viejänä muille tahoille. Esimies kokee, että hänen tehtävänään on pysyä ajan tasalla siitä, mitä toiminta-alueella tapahtuu, esimerkiksi kuinka säädökset muuttuu, mitä muita projekteja ja hankkeita on menossa. Asioita linjataan esimiestason säännöllisissä palavereissa ja arvi- 18

19 oidaan, onko toimintaa tarvetta muuttaa. Esimies toimii aktiivisesti hallinnollisella ja virkamiestasolla toiminnan kehittämisessä. Työntekijät keskittyvät oman substanssiosaamisen toteuttamiseen niiden raamien ja tavoitteiden puitteissa, mitä toiminnalle on määritelty. Työntekijöiden vastuu toiminnasta on asiakastyön toteuttamisessa yhteistyötahojen kanssa. Yhteinen aika esimiehen kanssa on vähäistä, eikä yhteisiä työkäytäntöjä tai struktuureita toiminnalle ole luotu. Työntekijät jäävät helposti ulkopuolisiksi toiminnan kehittämisestä, jolloin vaarana on, etteivät työntekijöiden kokemukset ja työn sisällölliset vaatimukset tule riittävän hyvin huomioiduksi. Johdon ja työntekijöiden näkemykset saattavat erota ja aiheuttaa arvoristiriitaa sekä turhautumista. Kaikissa johtamistyyleissä on tavoitettu etsivän nuorisotyön kannalta oleellisia piirteitä. Työntekijöiden asiantuntijuuteen tai autonomisuuteen perustuvassa johtamisessa huomio kiinnittyy työntekijöiden substanssiosaamisen arvostuksen lisäksi työntekijän itsenäisyyteen ja vastuuseen toiminnan toteuttamisessa. Asiantuntijuustyyppisessä johtajuudessa esimies kokee oman roolinsa sekä työntekijöiden tukemisessa että toiminnan puolesta puhujana suurempana kuin työntekijän omatoimisuuteen perustuvassa johtamistyylissä. Siinä puolestaan työntekijöille annetaan hyvin vapaat kädet johtaa itse omaa työtään. Hallintolähtöisessä johtamistyylissä esimies on vahvasti mukana toiminnan kehittämisessä ja nuorille tarjottavien palvelujen toimivuutta tarkastellaan hallinnollisella tasolla yhteisesti. Toiminnan kehittäminen ja eteenpäin vieminen tapahtuu vahvasti virkamiestasolla. Yhteisöllisyyteen perustuvassa johtamistyylissä yhdistyy sekä esimiehen vahva rooli ja vastuu toiminnasta että työntekijöiden ammatillinen osaaminen ja omien vahvuuksien käyttö työssä. Työntekijöiden vastuulla on nostaa esille havaittuja ongelmia, joita yhdessä lähdetään ratkomaan ja etsimään toimivampia tapoja auttaa nuorta. Esimies toimii esimerkkinä työntekijöille monella tasolla, ja häneltä odotetaan läsnäoloa ja tukea työlle. 4.4 Työkokemus, koulutus ja osaaminen Etsivien nuorisotyöntekijöiden koulutustaustat sekä työkokemusvuodet on esitetty seuraavissa kaavioissa hankkeiden ilmoittamien tietojen perusteella vuodelta Etsivää nuorisotyötä tekevistä työntekijöistä yli puolella on ammattikorkeakoulututkinto. Yleisin ammattikorkeakoulututkinto (60%) on sosionomin tutkinto. Muita ammattikorkeakoulututkintoja ovat yhteisöpedagogin, toimintaterapeutin sekä medianomin tutkinnot (kuvio 4). Ylipäätään sosiaali- ja terveysalan, kasvatus- tai humanistisen alan korkeakoulututkinto (AMK tai yliopisto) on 67 prosentilla työntekijöistä. Muita tutkintoja oli muun muassa nuoriso- ja vapaaajanohjaaja, liikunnanohjaaja sekä insinöörin tutkinto (kuivio 5). Työntekijöiden työkokemus nuorten parissa tehdystä työstä vaihteli kahden ja kahdenkymmenen (2 20) vuoden välillä. Keskimäärin työntekijöillä on kahdeksan (8) vuoden työkokemus keskiarvon ollessa 7,4 vuotta (kuvio 6). 19

20 Koulutusaste Muu/ ei tietoa 3 Opistoaste 4 Yliopisto 5 Ammattikorkeakoulu Kuvio 4. Työntekijöiden koulutusaste. Tutkintoalat 19% 11% 26% 44% Sosiaali- ja terveysala Nuorisotyö ja vapaa- aika Kasvatusala Muu Kuvio 5. Työntekijöiden koulutus tutkintoaloittain. Työntekijöiden määrä Työkokemusvuodet Työvuodet Kuvio 6. Työntekijöiden työkokemusvuodet. 20

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta

Lisätiedot

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Monialainen viranomaisyhteistyö ja etsivä nuorisotyö nuorisolaissa

Monialainen viranomaisyhteistyö ja etsivä nuorisotyö nuorisolaissa Monialainen viranomaisyhteistyö ja etsivä nuorisotyö nuorisolaissa (Laki 693/2010) http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2010/20100693 (HE 1/2010 vp) http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2010/20100001 Tuula

Lisätiedot

Hämeen ELO-toiminta Kysely Kanta- ja Päijät-Hämeen ELO-ryhmien jäsenille tammikuussa 2016 ELO-ryhmän toiminnan painopisteet 2016-2018

Hämeen ELO-toiminta Kysely Kanta- ja Päijät-Hämeen ELO-ryhmien jäsenille tammikuussa 2016 ELO-ryhmän toiminnan painopisteet 2016-2018 Hämeen ELO-toiminta Kysely Kanta- ja Päijät-Hämeen ELO-ryhmien jäsenille tammikuussa 2016 ELO-ryhmän toiminnan painopisteet 2016-2018 ELO-ryhmissä ovat usein edustettuina alla olevat tahot. Valitse näistä

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

Kaakon ohjaamot Missä mennään ja mihin tavoitellaan

Kaakon ohjaamot Missä mennään ja mihin tavoitellaan Kaakon ohjaamot Missä mennään ja mihin tavoitellaan 2016-2018 Kaakon ohjaamoiden kuulumiset - Imatra Imatralla hyvät kokemukset: Vakiintuneet kelloajat ja toimijoiden sitoutuneisuus (TE- toimiston nuorten

Lisätiedot

Hankkeen esittely Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke

Hankkeen esittely Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke Hankkeen esittely Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke 2011-2013 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry Hyvinkään kaupunki Lohjan Kaupunki Porvoon kaupunki Nuorisotutkimusseura Monialaisen yhteistyön

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla h Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla Syrjäytymisen uhka Nuorisotyöttömyyden lisääntyminen Lasten ja nuorten psyykkisen pahoinvoinnin lisääntyminen Päihteiden käytön lisääntyminen Ammattitaitoisen

Lisätiedot

ETSIVÄ- JA PAJATYÖ PAIMION KAUPUNGISSA JA SAUVON KUNNASSA

ETSIVÄ- JA PAJATYÖ PAIMION KAUPUNGISSA JA SAUVON KUNNASSA ETSIVÄ- JA PAJATYÖ PAIMION KAUPUNGISSA JA SAUVON KUNNASSA 2.6.2016 Mia Lemberg, erityisnuorisotyöntekijä Kristina Mäntymaa, etsivä nuorisotyöntekijä Jenni Leponiemi, pajaohjaaja ETSIVÄTYÖ Opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia Alueellisten TNO-asiantuntijoiden koulutus 11.-12.11.2014 LAITURI-projekti LAITURI projektin tavoite ja tuloksia Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittämisen

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

SOPIMUS ETSIVÄN NUORISOTYÖN PALVELUJEN TUOTTAMISESTA LUUMÄEN KUNNNAN ALUEELLA VUONNA 2017

SOPIMUS ETSIVÄN NUORISOTYÖN PALVELUJEN TUOTTAMISESTA LUUMÄEN KUNNNAN ALUEELLA VUONNA 2017 SOPIMUS ETSIVÄN NUORISOTYÖN PALVELUJEN TUOTTAMISESTA LUUMÄEN KUNNNAN ALUEELLA VUONNA 2017 Yhteistyösopimus xx.xx.xxxx 1. SOPIMUSOSAPUOLET Tilaaja Luumäen kunta Linnalantie 33 54500 TAAVETTI Tuottaja Lappeenrannan

Lisätiedot

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto Kyselyn tarkoitus Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa Lapin ammattiopiston aikuiskoulutuksen opettajien näkemyksiä Työräätäli -toimintamallin kehittämiseksi opettajien ja opiskelijoiden hyödyksi. Työräätäli

Lisätiedot

Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita

Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita Onnistuvat opit -hanke Hyvinvointipäivä, Rovaniemi 31.3.2011 Pirjo Oulasvirta-Niiranen Onnistuvat opit nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleilla

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA

ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA Hankkeen esittely ja alkukyselyn tulokset Yhteistyö tuo aina mahdollisuuden uusille "ikkunoille" tulevaan. Osaaminen vahvistuu ja näkökulmat

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Etsivä nuorisotyö 2012

Etsivä nuorisotyö 2012 OPETUS JA KULTTUURIMINISTERIÖ Etsivä nuorisotyö 2012 Trenditiedot 2008-2012 Erik Häggman 2013 [KIRJOITA YRITYKSEN OSOITE] Sisältö 1. Johdanto... 5 2. Etsivän nuorisotyön palvelujen saatavuus 2008 2012...

Lisätiedot

Nuorisotakuun toteuttaminen

Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuun toteuttaminen Hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluja sekä nuorisotakuun toteutumista koskeva kehittämisneuvottelu 4.8.2013 Saariselkä Lapin ELY-keskus Tiina Keränen 11.9.2013 Nuorisotakuu

Lisätiedot

Ohjaamo Helsinki. Projektipäällikkö Sirkku Reponen

Ohjaamo Helsinki. Projektipäällikkö Sirkku Reponen Ohjaamo Helsinki Projektipäällikkö Sirkku Reponen Kohtaanto-ongelma? 2 16.3.2016 Miksi Ohjaamo? Työmarkkinoiden muutos digitalisaatio, robotiikka Palvelut edelleen siiloissa / putkissa ei riitä muuttuneessa

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä

Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä 29.-30.10.2014 Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi, Pohjois-Suomen Aluehallintovirasto 31.10.2014 2 lukumäärä 1 700 1 600 1

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue Ajankohtaista Georg Henrik Wrede Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue 02953 30345 georghenrik.wrede@minedu.fi Uudistuksesta kysytty ja ehdotettu 1. Tavoitteet (2 ) 2. Nuorten määritelmä (3 ) 3.

Lisätiedot

NUORTEN PALVELUPILOTTI VILTTERI 1.9.2014. Forssalainen vastuu tulevaisuuden tekijöistä

NUORTEN PALVELUPILOTTI VILTTERI 1.9.2014. Forssalainen vastuu tulevaisuuden tekijöistä NUORTEN PALVELUPILOTTI VILTTERI 1.9.2014 Forssalainen vastuu tulevaisuuden tekijöistä TP /1.5.2014, JL / 21.8.2014 Nuoret lukuina - 16-24 v. nuoria 1830, 25-29 v. nuoria 930 v. 2013 lopussa - Alle 25 v.

Lisätiedot

Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön. Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3.

Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön. Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3. Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3.2013 Valtakunnallinen työpajayhdistys ry (TPY) Työpaja-ammattilaisten

Lisätiedot

4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI

4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI 4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI Sosiaalinen kuntoutus pähkinänkuoressa Sosiaaliseen kuntoutukseen kuuluu: 1) sosiaalisen toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen selvittäminen; 2)

Lisätiedot

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa 1 Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa Seniori Vamos 2013-2017, Helsingissä ja Espoossa Löytävä vanhustyö 2014-2017, Turussa Palvelukatveet

Lisätiedot

Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme?

Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme? Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme? Hanne Kalmari PsL, kehitys- ja kasvatuspsykologian erikoispsykologi Lape-muutosohjelman hankepäällikkö Muutos tehdään yhdessä

Lisätiedot

Monialainen viranomaisyhteistyö ja etsivä nuorisotyö nuorisolaissa. (Laki 693/2010) (HE 1/2010 vp) Tuula Lybeck

Monialainen viranomaisyhteistyö ja etsivä nuorisotyö nuorisolaissa. (Laki 693/2010) (HE 1/2010 vp) Tuula Lybeck Monialainen viranomaisyhteistyö ja etsivä nuorisotyö nuorisolaissa (Laki 693/2010) (HE 1/2010 vp) Tuula Lybeck Tavoitteet Siirrytään nuorten julkisen sektorin palvelujärjestelmässä varhaisemman tuen toteuttamiseen

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Aika 27.11.11.2013 klo 9.45 10.30 Kouluttaja: Koulutus- ja kehitysjohtaja Miten hankkeen toimintaa voidaan motivoida, keinoja viedä hanketta

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi luukku, monialainen tieto ja tuki 2. nuorten työmahdollisuuksien

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat. Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat. Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto 21.8.2014 Nuorisotakuu 2013 -määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Lastensuojelu osana perhepalveluja - mikä on lastensuojelun suunta ja paikka tulevaisuudessa?

Lastensuojelu osana perhepalveluja - mikä on lastensuojelun suunta ja paikka tulevaisuudessa? Lastensuojelu osana perhepalveluja - mikä on lastensuojelun suunta ja paikka tulevaisuudessa? Lastensuojelukoulutus 11.11.2015 Marjo Lavikainen, sosiaalineuvos 9.11.2015 Kärkihanke: Lapsi- ja perhepalvelujen

Lisätiedot

Poimintoja Laiturin toteuttamasta ELY - kyselystä. Laituri-projekti / Mervi Sirviö

Poimintoja Laiturin toteuttamasta ELY - kyselystä. Laituri-projekti / Mervi Sirviö Poimintoja Laiturin toteuttamasta ELY - kyselystä Laituri-projekti / Mervi Sirviö Taustaa ELY kierroksen ennakkokyselyyn Kysely lähetettiin 15 ELY:lle 23.6.2012, johon kaikki vastasivat (viimeiset 23.8.)

Lisätiedot

Monialaisella yhteistyöllä laadukkaita palveluita nuorille. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus, koordinaattori Jaana Fedotoff

Monialaisella yhteistyöllä laadukkaita palveluita nuorille. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus, koordinaattori Jaana Fedotoff Monialaisella yhteistyöllä laadukkaita palveluita nuorille Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus, koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatti Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus TIEDON

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen. Työryhmien seminaari Frami

Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen. Työryhmien seminaari Frami Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen Työryhmien seminaari 29.4.2016 Frami Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma lopullinen hankeohjelma julkaistu 14.4. 2016 Maakuntakohtaiset

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Ammatillisen erityisopetuksen asiantuntijapalvelut, YTY-hankeen helmiä. Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät

Ammatillisen erityisopetuksen asiantuntijapalvelut, YTY-hankeen helmiä. Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Ammatillisen erityisopetuksen asiantuntijapalvelut, YTY-hankeen helmiä Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 21. 22.4.2016 Helsinki YTY Yksilöllisten opintopolkujen tukeminen yhteistyössä YTY-HANKKEET

Lisätiedot

yöote Vamoksen näkökulmia

yöote Vamoksen näkökulmia Nuorten onialainen hyvinvointia matalan kynnyksen tukemassa yöote Vamoksen näkökulmia Ulla Nord Palvelualuejohtaja 4.3.2014 ASUNNOTTOMAAN NUOREEN LIITETTYJÄ ILMIÖITÄ PÄIHDEONGELMAT LAISKUUS MIELENTERVEYS

Lisätiedot

Työelämä tarvitsee liikettä seminaari 10.6.2013. Heli Rissanen

Työelämä tarvitsee liikettä seminaari 10.6.2013. Heli Rissanen Työelämä tarvitsee liikettä seminaari 10.6.2013 Heli Rissanen BERNERIN ARVOT Työ Rehellisyys Ihminen 4.6.13/Heli Rissanen 2 4.6.13/Heli Rissanen 3 BERNER LAADUKKAIDEN BRÄNDIEN TAVARATALO Kuusi myyntiosastoa,

Lisätiedot

LAUSUNTO Opetus- ja kulttuuriministeriö

LAUSUNTO Opetus- ja kulttuuriministeriö LAUSUNTO 7.10.2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö Viite: OKM lausuntopyyntö hallituksen esitysluonnoksesta laeiksi perusopetuslain, lukiolain, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain, oppilas- ja

Lisätiedot

Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä

Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä Luo luottamusta suojele lasta. Opas ja verkkokoulutus lasten suojelemisen yhteistyöstä ja tiedonvaihdosta. Oppaaseen ja verkkokoulutukseen on

Lisätiedot

Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa

Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Työelämäyhteistyöpäivä 6.9.2012 Arja Oikarinen 1 Luennon sisältö: Ammattitaitoa edistävä harjoittelu Mitä on

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/ TEMPO Polkuja työelämään 2015-2018 Pirkko Mäkelä-Pusa/25.8.2016 Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä työuria. Osatyökykyisten

Lisätiedot

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Opin ovi klinikka 8.4.2014, Helsinki, Lintsi Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka Leminen, TEM neuvotteleva virkamies

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa Mika Valtanen Opteam 22.11.2016 Työelämä nyt ja tulevaisuudessa 22.11.2016 Opteam Rauma Nortamonkatu 18, 26100 Rauma 10 000 TYÖNTEKIJÄÄ 1 000VALMENNUSTA VUOSITTAIN 45 000 TYÖHAKEMUSTA VUOSITTAIN HENKILÖ-

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta 6.5.2013 Elise Virnes Nuorisotakuu nyt Väliraportti, Nuorten yhteiskuntatakuu 2013, TEM raportteja 8/2012, valmistui 15.3. Ensimmäisessä työryhmän raportissa

Lisätiedot

Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä

Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä Uudenmaan liitto 26.4. LAINSÄÄDÄNNÖLLISIÄ NÄKÖKULMIA TOISEN ASTEEN AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN ARJEN TYÖHÖN Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä Crister Nyberg, ohjauspalveluiden

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008 Opetushallitus Pvm 31.3.2008 PL 380 Dnro 00531 HELSINKI 7/521/2008 Asia: NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN JA TYÖLLISYYDEN PARANTAMISEEN VALTION TALOUSARVIOSSA VUODELLE 2008 VARATUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT

TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT 1(5) TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT Lasten ja nuorten kasvun tukemisen ydinprosessilla on kolme avustuskokonaisuutta, Nuorisotyön ja nuorten harrastustoiminnan edistämisen avustukset,

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä 24.4.2015 Sosiaalialan AMK-verkoston valtakunnalliset verkostopäivät Päivi Kiiskinen, erityisasiantuntija SOSTE SOSTE on Suomen suurin

Lisätiedot

Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä

Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä Työ- ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskus Ismo Hiljanen KYKY -työkykyprosessin kehittämisohjelman tausta KYKY-hankkeen (työkykyprosessin kehittämisohjelma

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut

Lasten ja nuorten palvelut Lasten ja nuorten palvelut 1.1.2014 Varhaiskasvatuksen johtamismallin muutos 1 Marja-Liisa Akselin 3.4.2014 Muutoksen tavoitteet (Kh 18.2.2013) Valmistelun keskeisenä tavoitteena on kehittää uudelle palvelualueelle

Lisätiedot

KATSAUS NUORISOTAKUUN TOTEUTTAMISESTA KUNNISSA. Päivi Pienmäki-Jylhä

KATSAUS NUORISOTAKUUN TOTEUTTAMISESTA KUNNISSA. Päivi Pienmäki-Jylhä KATSAUS NUORISOTAKUUN TOTEUTTAMISESTA KUNNISSA Päivi Pienmäki-Jylhä Nuorisotakuu kunnissa Nuorten monialaiset ohjaus- ja palveluverkostot Etsivä nuorisotyö Työpajatoiminta Nuorisolain mukaiset nuorten

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 1 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3

Lisätiedot

AIKUISTEN OHJAUS JA NEUVONTATYÖ, 30 op ESITE

AIKUISTEN OHJAUS JA NEUVONTATYÖ, 30 op ESITE AIKUISTEN OHJAUS JA NEUVONTATYÖ, 30 op ESITE Aikuisten ohjaus ja neuvontatyö, 30 op ERKKERI on aikuisten ohjaus- ja neuvontatyötä tekevän henkilöstön ohjausosaamista sekä moniammatillista verkostotyötä

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

Etsivä työ osana organisaatiota

Etsivä työ osana organisaatiota ETSIVÄ NUORISOTYÖ Etsivä työ osana organisaatiota Nuorisojohtaja Kehittämistoiminta Ulkoiset ohjaus- ja neuvontapalvelut Alueellisen- ja kulttuurisen nuorisotyön palvelut Sosiaalisen tuen palvelut Nuorisosihteeri

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen alueellinen organisoituminen

Elinikäisen ohjauksen alueellinen organisoituminen Elinikäisen ohjauksen alueellinen organisoituminen Antti Laitinen LAITURI-projekti Koulutus- ja kehittämiskeskus Salmia Nuorten aikuisten osaamisohjelma NAO Työseminaari III 12.3.2014 Kuopio Elinikäinen

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen. Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012

Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen. Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012 Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012 Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk) 2009-2012 1. Pientyöpaikkojen työkyvyn tukemisen ja työterveyshuoltoyhteistyön

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (7) Opetuslautakunta OTJ/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (7) Opetuslautakunta OTJ/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (7) 7 A. Mirka Vainikan ym. valtuustoaloite nuorisotakuun toteuttamisesta HEL 2012-015496 T 00 00 03 Päätös päätti antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Lisätiedot

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa KT 1.9.2016 Taustaa Valtioneuvoston asetus ammatilliseen aikuiskoulutukseen liittyvästä henkilökohtaistamisesta 1.8.2015 Näyttötutkinto-opas 2015 Näyttötutkinto-oppaan

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

ALUEHALLINTOVIRASTON HARKINNANVARAISET NUORISOTYÖN VALTIONAVUSTUKSET

ALUEHALLINTOVIRASTON HARKINNANVARAISET NUORISOTYÖN VALTIONAVUSTUKSET ALUEHALLINTOVIRASTON HARKINNANVARAISET NUORISOTYÖN VALTIONAVUSTUKSET Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Harkinnanvaraiset valtionavustukset Nuorten työpajatoiminta

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp OPPIMISTAVOITTEET n opintokortin runko Työelämälähtöiset työtehtävät Arvioidaan S = oppimistavoite saavutettu Valmentautuminen ja raportointi Valmentautuminen työelämässä

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Asia: Lausuntopyyntö Nuorisolain uudistaminen -työryhmämuistion esityksestä uudeksi nuorisolaiksi

Asia: Lausuntopyyntö Nuorisolain uudistaminen -työryhmämuistion esityksestä uudeksi nuorisolaiksi LAUSUNTO Helsinki 30.11.2015 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Viite: Lausuntopyyntö 2.11.2015 Dnr 53/040/2014 Asia: Lausuntopyyntö Nuorisolain uudistaminen -työryhmämuistion esityksestä uudeksi nuorisolaiksi

Lisätiedot

Ohjaamot tukea koulutuksen ja työn poluilla Ohjaamot nuorisotakuuta toteuttamassa

Ohjaamot tukea koulutuksen ja työn poluilla Ohjaamot nuorisotakuuta toteuttamassa Ohjaamot tukea koulutuksen ja työn poluilla Ohjaamot nuorisotakuuta toteuttamassa Pasi Savonmäki, projektipäällikkö Kohtaamo-hanke Kymenlaakson ELO-ryhmä 18.10.2016 Ohjaamojen ja verkkopalvelujen kehittämisen

Lisätiedot

Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa

Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa Lastensuojelun ja perhetyön kehittäminen Kokkolassa Mistä lähdettiin liikkeelle, mikä tarve? Yhteistyön puuttuminen Lastensuojelun vetäytyminen Laki Tutkimuksia

Lisätiedot