Etsivän nuorisotyön ja työotteen pika-analyysi. Kaupunki-innovaatiot -hanke Kesäkuu 2011 Jaana Männikkö
|
|
- Minna Sipilä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Etsivän nuorisotyön ja työotteen pika-analyysi Kaupunki-innovaatiot -hanke Kesäkuu 2011 Jaana Männikkö
2 TIIVISTELMÄ Etsivän nuorisotyö on laajentunut Suomessa viimeisten kolmen vuoden aikana Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän valtionavun myötä. Toiminnalle on ollut selkeä yhteiskunnallinen tilaus ja sillä pyritään ehkäisemään nuorten syrjäytymistä sekä tukemaan nuoria saavuttamaan tarvitsemansa julkisen sektorin palvelut. Etsivän työn juuret ulottuvat luvulle asti ja Suomessa etsivää työtä on tehty jo luvuilla mm. sosiaali- ja kriminaalihuollon sekä katu- ja jengityön parissa. Etsivä nuorisotyö ei ole kuitenkaan vakiintunut osaksi sosiaali- ja nuorisotyön kenttää eikä ammatti- tai koulutusjärjestelmää. Etsivän nuorisotyön ja työotteen pika-analyysin avulla on tarkoitus tunnistaa etsivän nuorisotyön skaalautumis- ja levittämisedellytykset. Pika-analyysin kohteeksi valittiin yhdeksän käynnissä olevaa etsivän nuorisotyön hanketta. Etsivän nuorisotyön ja etsivän työotteen pika-analyysi on toteutettu osana Helsingin metropolialueen kaupunkien (14 kuntaa) ja valtion (YM, LVM, OPM ja TEM) yhteistä vuosina toteutettavaa Kaupunkiinnovaatiot hankekokonaisuutta. Kaupunki-innovaatiot -toimintamalli tähtää keinoihin, joilla innovaatiot saadaan nykyistä nopeammin käytäntöön ja uudet käytännöt leviämään skaalautuen nykyistä tehokkaammin erilaisille alueille. Pika-analyysin pohjalta voidaan todeta, että etsivän nuorisotyön toteuttamiseen on monenlaisia mahdollisuuksia ja malleja olemassa. Työtapa on kuitenkin sovitettava toimintaympäristöönsä niin asiakkaan tarpeista kuin paikallisista lähtökohdista käsin. Etsivä nuorisotyö on koettu tervetulleena toimintamuotona ja yhteistyö palveluverkoston kanssa on vahvistunut onnistuneiden kokemusten kautta. Palveluverkostojen kanssa työskentely onkin oleellinen osa toimintaa. Pyrkimyksenä on kehittää työtapojen ja yhteistyön malleja siten, että nuoren avun tarpeeseen pystytään vastaamaan yhä paremmin. Etsivän nuorisotyön erilaisissa johtamistyyleissä on tavoitettu toiminnan kannalta oleellisia piirteitä. Johtamisen painopisteitä ohjaavat etsivän nuorisotyön ominaisuudet kuten vahva ammatillinen osaaminen, laaja työkenttä ja muuttuvissa olosuhteissa ja konteksteissa työskentely sekä työmenetelmän luottamuksellinen ja pitkäjänteinen luonne. Onnistuneen etsivän nuorisotyön ja työotteen kaava voidaan tiivistää seuraavasti: Nuoren etu on osaava ja hyvinvoiva henkilöstö yhdessä innovatiivisen johtamistavan sekä joustavien palveluiden kanssa. Etsivää nuorisotyötä tekevät työntekijät kokevat, että eniten työssä on hyötyä monipuolisesta työkokemuksesta. Etsivässä nuorisotyössä tarvitaan laaja-alaista osaamista, mutta myös oikeanlaista asennetta ja persoonaa. Etsivän nuorisotyön levittämistä ja olemassa olevan toiminnan vahvistamista voidaan tukea sekä koulutuksen että esimerkiksi Mentor- Aktor -toiminnan ja yhteisten foorumien ja verkostojen kautta. Etsivän nuorisotyön ja työotteen skaalaamisessa tarvitaan niin tahtotilaa ja asennetta kuin myös muutosagentteja, jotka vievät asiaa eteenpäin. Muutosprosesseja tulee johtaa selkeästi ja uskottavasti sekä ammattikunnilta ja yhteistyökumppaneilta tulee saada hyväksyntä toiminnalle. Uusi palvelumalli ja toimintaympäristö vaativat vastavuoroista sovittamista, jotta innovaatiosta saadaan paikallisesti paras mahdollinen hyöty irti. 2
3 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ 1 JOHDANTO PIKA-ANALYYSIN TOTEUTTAMINEN ETSIVÄN TYÖN TAUSTAA ETSIVÄN TYÖN VAIHEITA ETSIVÄN NUORISOTYÖN NYKYPÄIVÄÄ ETSIVÄ NUORISOTYÖ MENETELMÄNÄ ETSIVÄN NUORISOTYÖN RATKAISUT JA SOVELLUKSET PAIKALLISET LÄHTÖKOHDAT JA NYKYTILAN KUVAUS ETSIVÄN NUORISOTYÖN SISÄLTÖ JA PALVELUTYYPIT HANKKEISSA TYÖN JOHTAMINEN TYÖKOKEMUS, KOULUTUS JA OSAAMINEN YHTEISTYÖ PALVELUVERKOSTOSSA ETSIVÄN NUORISOTYÖN TULOKSET TILASTOJEN VALOSSA KUSTANNUKSET JA RAHOITUS ETSIVÄN TYÖOTTEEN LEVITTÄMINEN JOHTOPÄÄTÖKSET ETSIVÄN NUORISOTYÖN JOHTAMISEN PAINOPISTEET ETSIVÄN NUORISOTYÖN MENETELMIEN VAHVISTAMINEN YHTEISTYÖMUOTOJEN HAHMOTTUMINEN ETSIVÄSSÄ NUORISOTYÖSSÄ ETSIVÄN NUORISOTYÖN - KONSEPTIN VAKIINNUTTAMINEN ETSIVÄN NUORISOTYÖN KYSYNTÄÄN VASTAAMINEN EDELLYTYKSIÄ ETSIVÄN NUORISOTYÖN JA TYÖOTTEEN LEVIÄMISELLE...41 LÄHTEET. 43 LIITTEET
4 1 JOHDANTO Etsivän nuorisotyön ja etsivän työotteen pika-analyysi on toteutettu osana Helsingin metropolialueen kaupunkien (14 kuntaa) ja valtion (YM, LVM, OPM ja TEM) yhteistä vuosina toteutettavaa Kaupunki-innovaatiot hankekokonaisuutta. Kaupunki-innovaatiot -toimintamalli tähtää keinoihin, joilla innovaatiot saadaan nykyistä nopeammin käytäntöön ja uudet käytännöt leviämään skaalautuen nykyistä tehokkaammin erilaisille alueille. Kaupunki-innovaatiot -toimintamallin kehittämisteemoihin sisältyy yhtenä erityisnäkökulmana ennaltaehkäisevyys, jossa haetaan palvelulähtöisiä preventiivisiä toimintamalleja. (Fredriksson, Valovirta & Rönkä 2010, 3.) Tähän teemaan liittyen etsivä nuorisotyö on valittu yhdeksi kehitteillä olevista kaupunki-innovaatiosta. Pika-analyysin avulla on tarkoitus tunnistaa etsivän nuorisotyön ja työotteen skaalautumis- ja levittämisedellytykset. Pika-analyysilla halutaan selvittää: millaiset tekijät ja toimintamallit tekevät etsivän nuorisotyön ja työotteen konseptista toimivan ja levittämiskelpoisen minkä tekijöiden pitää täyttyä, jotta tällainen työote leviää millaiset tekijät voivat olla esteenä työotteen leviämiselle minkälaisia tuloksia vuosien aikana on saavutettu onko työote skaalattavissa muihin konteksteihin nuorisotyön ulkopuolella Pika-analyysin kohteeksi valittiin yhdeksän käynnissä olevaa, lupaavaa etsivän nuorisotyön hanketta. Pika-analyysissä arvioidaan minkälaisia paikallisiin olosuhteisiin sovitettuja etsivän työn ratkaisuja on syntynyt ja minkälaisia tuloksia on kolmen vuoden aikana ( ) saavutettu. Analyysin tavoitteena on löytää joukko ominaisuuksia, kriteereitä ja edellytyksiä, joilla työote pystytään rakentamaan kestävälle pohjalle (ei pelkästään taloudellinen näkökulma) sekä levittämään ja jalkauttamaan uusille alueille ja eri konteksteihin. Ryhmittelyn pohjana käytetään mm. seuraavia ominaisuuksia: etsivän työn sisältö ja orientaatio organisatoriset ratkaisut ja työn johtaminen osaaminen, kokemus ja koulutus etsivän työn vastaanotto ja yhteistyö palvelukentässä tulokset kustannukset ja rahoitus Pika-analyysiraportin alussa on ensin lyhyesti kuvattu pika-analyysin toteuttaminen ja sen jälkeen hahmotetaan etsivän nuorisotyön taustoja ja vaiheita sekä kuvataan etsivän nuorisotyön nykytila ja menetelmä. Kappaleessa neljä ja viisi esitetään pika-analyysin tulokset. 4
5 Kappaleessa neljä selvitetään ensiksi pika-analyysin kohteena olevien hankkeiden paikallisia lähtökohtia etsivälle nuorisotyölle sekä käydään läpi hankkeiden nykytilaa. Tämän jälkeen kuvataan hankkeissa toteutettavan etsivän nuorisotyön sisältöä, työn johtamista sekä työntekijöiden osaamista ja työkokemusta. Kappaleen neljä lopussa käydään vielä läpi yhteistyön rakentumista palveluverkostossa, kootaan tuloksia vuosilta raportoiduista tilastoista sekä summataan yhteen hankkeiden kustannuksia ja rahoitusta. Kappaleessa viisi estellään etsivän työotteen levittämiseen liittyviä mahdollisuuksia ja haasteita. Kappaleessa kuusi on esitetty pika-analyysin tulosten pohjalta tehdyt johtopäätökset. 5
6 2 PIKA-ANALYYSIN TOTEUTTAMINEN Etsivän nuorisotyön ja työotteen pika-analyysiin valittiin yhdeksän vuosina valtion avustusta saanutta etsivän nuorisotyön hanketta. Näistä kahdeksan on Helsingin metropolialueelta ja yksi Pirkanmaalta. Pika-analyysissa mukana olleet hankkeet ovat: Espoon seudun koulutuskuntayhtymä, Etsivä työ Omnia nuorten työpajalla Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö, Vamos -projekti Helsingin kaupungin nuorisoasiankeskus, NevoDrom -projekti Hyvinkään kaupunki, Hope Detectives, Etsivä nuorisotyö Järvenpään kaupunki, Etsivä työ Järvenpään nuorten pajalla Keravan kaupunki, Sieppari Lempäälän kunta, Lempäälän Ohjaamo Svenska Produktionsskolan Sveps, Professionella uppsökare till SVEPS Vantaan kaupunki, Ohjaus- ja tukikeskus Kipinä Kaikki yhdeksän etsivän nuorisotyön hanketta kutsuttiin mukaan Etsivän nuorisotyön ja työotteen pika-analyysi -projektiin helmikuun lopussa Pika-analyysi -projekti käynnistettiin Jalkauttamispaja -seminaarilla 10. maaliskuuta Vantaan Hiekkaharjussa ohjaus- ja tukikeskus Kipinän tiloissa. Mukana oli edustajia kahdeksasta eri hankkeesta. Aineisto pika-analyysia varten kerättiin haastattelujen, sähköpostilla lähetettyjen kyselyjen, hankekohtaisten vuosittaisten etsivän nuorisotyön kyselyjen (OKM:n teettämä kysely vuosina 2008, 2009, 2010) sekä hankkeista saatujen hankehakemusten, toimintakertomusten ja erilaisten esittelymateriaalien avulla. Etsivään nuorisotyöhön kohdennetun valtionavun myöntämiseen liittyvistä taustoista ja lähtökohdista on haastateltu Jaana Walldénia Opetsu- ja kulttuuriministeriöstä. Etsivän nuorisotyön hankkeiden haastatteluihin osallistui yhteensä kolmekymmentäkolme (33) henkilöä, joista työntekijöitä tai tiimin vetäjiä oli kaksikymmentäkolme (23), esimiehiä seitsemän (7) sekä yhteistyökumppaneiden edustajia kolme (3). Haastatteluja täydennettiin vielä sähköpostikyselyjen avulla mm. nuorisolakiuudistuksen toteutuksen sekä hankkeiden budjetteihin liittyen. Hankkeiden nimeämille yhteistyötahoille lähetettiin oma kysely koskien mm. yhteistyön rakentumista ja toimivuutta sekä etsivän työotteen levittämistä. Kysely lähetettiin yhteensä kahdellekymmenellekahdelle (22) yhteistyökumppanille, joista viisi (5) vastasi kyselyyn. He olivat neljän eri hankkeen yhteistyökumppaneita. Kokonaisuudessaan yhteistyötahoja oli mukana seitsemästä eri hankkeesta ja he edustivat terveydenhuoltoa, nuorten työpajapalveluita, toisen asteen ammatillista oppilaitosta, opetustoimea, nuorisotyötä, poliisia sekä työ- ja elinkeinotoimistoa. 6
7 3 ETSIVÄN TYÖN TAUSTAA Suomessa etsivässä nuorisotyössä voidaan sanoa olevan meneillään toinen tuleminen kun Opetus- ja kulttuuriministeriö aloitti valtionavun jakamisen vuonna 2008 nuorten työpajatoimintaan liittyvään etsivään työparitoimintaan. Avustus osoitettiin etsivän työn ammattilaisten palkkaukseen, jotka toimivat työpajojen yhteydessä etsien ja tukien alle 29-vuotiaita ilman opiskelu- ja työpaikkaa olevia tai syrjäytymisvaarassa olevia nuoria tavoittamaan tarvitsemansa julkisen sektorin palvelut (liite 1). Vuonna 2008 avustuksen turvin palkattiin 112 etsivän työn ammattilaista, jotka tavoittivat 1999 nuorta ja heistä 1455 oli ohjattu toimintaan vuoden loppuun mennessä. Työmuoto kattoi tuolloin noin 37 prosenttia kunnista. (Etsivä työparitoiminta, raportointi 2/2008.) Toiminta on laajentunut vuosittain niin, että vuonna 2011 avustusta on myönnetty jo yli 270 työntekijän palkkaukseen ja toiminta tulee kattamaan 70 prosenttia kunnista. Avustussumma on kohonnut 2,5 miljoonasta yli 7,8 miljoonaan euroon. (Valtionavustukset etsivälle nuorisotyölle vuonna 2011.) 3.1 Etsivän työn vaiheita Etsivän työn juurten nähdään ulottuvaan niin Yhdysvaltoihin setlementtiliikkeen ja kirkon hyväntekeväisyystoimintaan (Auvinen-Tornberg 2008, 18) kuin Britanniaan 1800-luvun alkupuolelle Pelastusarmeijan toimintaan, jossa työntekijät jalkautuivat kaupunkeihin ja niiden slummeihin etsimään avun ja tuen tarpeessa olevia ihmisiä (Etsivä työ Euroopan syrjäytyneiden väestönosien parissa 2007, 12). Etsivän työn piirissä on kuitenkin tunnetumpaa Norjassa Oslossa 1960-luvulta lähtien toteutettu sosiaalinen kenttätyö, josta psykologi Haldis Hjort (1988) on kirjoittanut kirjassa Det oppsökende arbeidets psykologi. Kirja on suomennettu 1995 nimellä Etsivän työn psykologiaa. Nykyinen suomalainen etsivä työ näyttää kehittyneen tämän norjalaisen mallin ympärille. Etsivän työn historia ja sen toteuttaminen Suomessa koostuu eri aikakausien palasista, joita muun muassa Outi Auvinen-Tornbergin (2008,15-18 ) on kerännyt pro gradu - tutkielmaansa: Etsivä huoltotyö sosiaalihuollon lastensuojelun, irtolaisuuden ja köyhäinhuollon piirissä 1940-luvulla, mutta työtapa vähentyi 1950-luvulla toimistotöiden lisääntymisen myötä Helsingin nuorisonhuollossa kehitettiin 1960-luvun alussa ns. etsivä nuorisonhuolto (työntekijät menivät kahviloihin, baareihin, tanssipaikoille jne.) Tampereella kriminaalihuollon etsivä työ nuorten rikollisten parissa Tampereen Nuoriso-Klubi -yhdistyksen puitteissa Ns. kohdennettu jengityö 1960-luvulla 7
8 Nuorten pariin jalkautuva työmuoto sai jatkoa 1970-luvulla seurakuntien erityisnuorisotyön osallistuessa festivaaleille ja erilaisiin tapahtumiin (Saapas-toiminta) sekä Nuorten Palvelun toteuttamasta katupäivystyksestä 1980-luvulta lähtien (Nuorten Palvelu, Etsivän työn historiaa; Palveluoperaatio Saapas). Etsivään työhön rinnastettavaa jalkautuvaa sosiaalihuoltotyötä sekä katu- ja jengityötä nuorten parissa on siis Suomessa toteutettu jo luvulta lähtien. Työtä on tehty eri vaiheissa niin seurakuntien, kuntien kuin järjestöjenkin toimesta, mutta työmuoto ei vielä tuolloin päässyt juurtumaan suomalaiseen sosiaali- eikä nuorisotyön kenttään. Ensimmäinen etsivän nuorisotyön kokeiluprojekti toteutettiin Nuorten Palvelun ja Tampereen kaupungin yhteistyönä Tampereella vuosina Kokeilulla haluttiin kehittää uusia työtapoja ja -menetelmiä nuorisotyön ja sosiaalitoimen välimaastoon. Kokeiluprojektin kautta etsivä nuorisotyö levisi ja vakiintui eri puolille Suomea. Viimeisen kahden vuosikymmenen aikana etsivää nuorisotyötä on tehty Tampereen lisäksi useissa kaupungeissa, kuten Helsingissä, Joensuussa, Turussa, Kuopiossa ja Lappeenrannassa (Nuotio 2010, 1 2). Ammatillista etsivää työtä tekevät nyky-suomessa myös muun muassa A- klinikkasäätiö sekä Pro tukipiste päihde- ja riippuvuusasiakkaiden sekä seksityöläisten parissa. Vuonna 2010 Suomeen on perustettu Ammatillisen etsivän työn yhdistys AMET. Yhdistys pyrkii kokoamaan yhteen eri etsivän työn toimijoita Suomessa ja sen tarkoituksena on edistää etsivän työn ammatillisuutta sekä hyviä käytäntöjä. (Renberg 2011.) 3.2 Etsivän nuorisotyön nykypäivää Nykyistä valtion avustamaa ns. toisen aallon etsivää nuorisotyötä edelsi laaja keskustelu syrjäytyneiden ja ulkopuolisten nuorten olemassa olosta ja määristä. Eri tahot tekivät selvityksiä ja arvioita työelämän ja koulutuksen ulkopuolisten nuorten määrästä ja arviot vaihtelivat ja nuoren välillä. Kiinnostus nuorten hyvinvoinnista ja yhteiskunnallisesta tilanteesta kasvoi. Tavoitteet nuorten hyvinvoinnin ja sosiaalisen vahvistamisen tukemiseksi kirjattiin Matti Vanhasen toisen hallituksen lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmaan Samalla määrärahoja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja työllistämisen edistämiseksi lisättiin. (Walldèn 2011.) Diasarjassa Monialainen viranomaisyhteistyö ja etsivä nuorisotyö osaksi nuorisolakia (Opetusministeriö 2010) on esitetty nuorten syrjäytymisen taustalla olevia tekijöitä: Valtaosa suomalaisista nuorista voi hyvin, mutta sosiaalinen ja henkinen syrjäytyminen on lasten ja nuorten keskuudessa lisääntynyt yhteiskunnan nopeat muutokset palvelujärjestelmien pirstaleisuus ja sektoroituneisuus toimivallan ja vastuunjaon epäselvyydet salassapitosäännösten ja yksilönsuojan tulkinnalliset eroavaisuudet 8
9 avoimen yhteistyöasenteen, osaamisen ja johtamisen puute Syrjäytyminen merkitsee uhkaa nuorelle itselleen, hänen perheelleen ja lähipiirille mutta myös yhteiskunnalle monin eri tavoin Syrjäytymisen vaikutukset kansantaloudelle huomattavat Valtiontalouden tarkastusviraston laskelmassa yhtä nuorta koskeva vuosittainen taloudellinen menetys on (keskiarvo 40 vuoden työaika olettamalla) Väestörakenteen kehitys ei kestä työikäisen laajaa syrjäytymistä Saman aikaisesti etsivän nuorisotyön leviämisen kanssa tehtiin selvitystä monialaisen yhteistyön keinoista ja mahdollisuuksista nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä. Kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin asetti poikkihallinnollisen työryhmän selvittämään moniammatillista viranomaistyötä ja sen lakisääteistämistä. Työryhmä julkaisi tammikuussa 2009 muistion Nuorta ei jätetä Puhalletaan yhteen. Julkaisussa ehdotettujen toimenpiteiden pohjalta ryhdyttiin valmistelemaan muutosta nuorisolakiin. Vuoden 2011 alusta voimaan astunut nuorisolain muutos säätää mm. etsivästä nuorisotyöstä ja monialaisesta viranomaisyhteistyöstä. Lain tavoitteena on nuorten yhteiskunnallisen osallisuuden vahvistaminen ehkäisemällä nuorten syrjäytymistä koulutuksesta ja työelämästä. Lakiuudistus vahvistaa myös monialaista yhteistyötä sekä verkostomaista työotetta nuorten asioiden hoidossa sekä palveluiden järjestämisessä. Tavoitteena on siirtyä julkisen sektorin palvelujärjestelmässä varhaisen tuen toteuttamiseen. (Nuorisolaki 693/2010.) Nuorisolain muutoksessa etsivä nuorisotyö määritellään ensimmäistä kertaa yhdeksi nuorisotyöhön ja -politiikkaan kuuluvaksi toiminnaksi, jota kunnissa voidaan tarvittaessa toteuttaa: Etsivän nuorisotyön tehtävänä on tavoittaa tuen tarpeessa oleva nuori ja auttaa hänet sellaisten palvelujen ja muun tuen piiriin, joilla edistetään hänen kasvuaan ja itsenäistymistään sekä pääsyään koulutukseen ja työmarkkinoille. Etsivää nuorisotyötä tehdään ensisijaisesti perustuen nuoren itsensä antamiin tietoihin ja hänen omaan arvioonsa tuen tarpeesta. (Nuorisolaki 693/2010 7b) Lakiuudistuksen myötä etsivän nuorisotyön sekä monialaisen yhteistyön toteuttamisesta on koottu opaskirja Nuorten hyvinvointi ja monialainen yhteistyö (Aaltonen 2011). Kirjassa annetaan useita hyviä esimerkkejä ja ohjeistuksia etsivän nuorisotyön ja monialaisen yhteistyön toimintamalleista sekä eri toimijoiden välisestä yhteistyöstä sekä verkostojen toiminnasta. Oppaassa on myös ohjeita mm. henkilötietojen käsittelystä etsivässä nuorisotyössä sekä esitetään mallilomake etsivää nuorisotyötä varten annettavien henkilötietojen ilmoittamisesta nuorelle ja/tai tämän huoltajalle. Oppaan lopussa on kattava kokoelma lainsäädännöistä, jotka liittyvät nuorten hyvinvointiin ja monialaiseen yhteistyön toteuttamiseen. 9
10 3.3 Etsivä nuorisotyö menetelmänä Kentällä puhutaan etsivästä työstä, ammatillisesta etsivästä työstä, etsivästä nuorisotyöstä ja etsivästä työotteesta. Työtä tehdään monien toimijoiden taholta ja eri kohderyhmien kanssa. Toteutusmallit ja käytännöt ovat kirjavia ja niitä on sovitettu paikallisiin tarpeisiin. Yhteistä etsivässä työssä on kuitenkin aina apua tarvitsevien etsiminen, avun tarjoaminen sekä se, että avun vastaanottaminen perustuu vapaaehtoisuuteen. Taulukossa 1 sekä kuvioissa 1 ja 2 on esitetty kolme erilaista kuvausta etsivään työhön liittyen. Etsivän kenttätyön päätehtävät on esitetty taulukossa 1, jotka on koottu kirjassa Etsivän työn psykologiaa esitettyjen menetelmien pohjalta (Männikkö, J. 2010, 65.) Kuviossa 1 on Tapio Kuuren (2010) tekemä analyysi etsivän nuorisotyön konteksteista ja kuviossa 2 on Jaana Männikön (2010) tekemä kuvaus etsivän työotteen menetelmistä. Etsivän nuorisotyön päätehtävät ja vaiheet voi edellä mainittujen kuvausten sekä pikaanalyysiä varten tehtyjen haastattelujen pohjalta kiteyttää seuraavasti: Etsiä ja löytää apua tarvitseva Solmia kontakti ja rakentaa luottamus (kuunnella ja antaa aikaa) Kartoittaa nuoren tilanne ja voimavarat Selvittää tarvittavat palvelut ja toimia monialaisessa yhteistyössä Luoda nuorelle tuki- ja palveluverkosto Motivoida, tukea ja saattaa palveluun, kulkea rinnalla Vahvistaa nuorta omien voimavarojensa käytössä Opettaa hyödyntämään palveluita Seurata nuoren kiinnittymistä palveluun sekä voimaantumista Luopuminen ja työn lopetus Toiminnan kehittäminen: havaituista epäkohdista ja tarpeista tiedottaminen Omasta ammattitaidosta ja jaksamisesta huolehtiminen Verrattuna perinteiseen virastossa tai työhuoneessa tehtävään viranomaistyöhön, etsivässä työssä korostuu työntekijän aktiivisuus ja liikkuvuus. Työntekijä ei ole sidottu määrättyyn tilaan eikä tapaan toimia. Työntekijän osaamis- ja toimintakenttä on laaja. Hän liikkuu eri etsivän työn tiloissa tehden niin yksilökohtaista ohjaustyötä kuin monialaista yhteistyötä sekä verkostoituu eri palveluiden kanssa. Valtasuhde asiakkaan ja työntekijän välillä muuttuu, kun työntekijä toimii nuoren omalla reviirillä ja avun vastaan ottaminen on vapaaehtoista. Toiminta perustuu kaikilla tasoilla luottamukseen. Auttamis- tai tukisuhteen käynnistyminen johtaa usein monitahoisiin prosesseihin ja pitkäjänteisen työn tekemiseen, jossa vastuu kontaktin ylläpitämisestä on viimekädessä työntekijällä. Työntekijän aktiivinen rooli ei rajoitu vain asiakastyönprosesseihin, vaan hänen tehtävänä on tiedottaa toimintakentällä havaitsemistaan epäkohdista. Omista ammatillisista rajoista ja osaamisesta on huolehdittava työhyvinvoinnin takaamiseksi. 10
11 Taulukko 1. Etsivän kenttätyön päätehtävät Hjortia (1995, 17 18) mukaillen (Männikkö, J. 2010, 65). ETSIVÄN KENTTÄTYÖN PÄÄTEHTÄVÄT Apua tarvitsevien nuorten etsiminen Kontaktin solmiminen Nuoren motivointi palveluun Välittää ja tukea nuori palveluihin Opettaa nuorta hyödyntämään palveluita Ehkäistä ongelmien kehittymistä ympäristöön vaikuttavilla toimilla Koota ja välittää tietoa nuoren elinoloista viranomaisille ja päättäjille Kuvio 1. Etsivän nuorisotyön kontekstit (Kuure 2010, 3).! "#$%&'(!()*+,,!$-'.'($%&-&-(%'/##$$%!0-'1%%(!*#-(()2$'%!$#*&'($%3)4)3$#%%3'**%5!+-$&%!-(!/'+-'$)$$#!6**,! )/'$)$$66(!.%**''(7!8)4)3$#%%3)+%!�%%0%$!*%#/))$!-(!4-'.'$$#!(#-3'/-$69($)&'+9'1)(!&'3+-'$$%.'/$%! $%3'(-'/$%7!:%#/)'/''(!-(!&'$)6$6(6$!+-$%&'(!-*))**'/$%!$'*%(()�%#&/'/$%7!! ;**,!)/'$)$6//,!.%**'//%!2%2.-$)**#$!()*+,!&-($)&/$'%!)'0,$!)*,!$-'/'/$%%(!'33%**%%(!0%%(!()!-0%$!*'.'$$6())$!.-('**%!$%0-'(!$-'/''(/%7!<%**'(!$%0-'$$))(%!-(!%#$$%%!2%2.-$$%.%%(5!.'$)(!)$/'0,!(#-3'/-$69($)&'+,!$)&))! $69$,,(!/)&,!6&/'*9(!&%(//%!)$$,!/#2$))//%%(!.-('%*%'/))(!0)3&-/$--(7!=3'!&-($)&/$)'//%!-(>)*.%$! 11.,,3'$)**,,(!)3'!$%0%**%!/)(!.#&%%(5!.'&,!/%(%/$-5!&#*$$##3'!$%'!%..%$$'&#($%!.'**-'(&'(!-(!0%20-'**%7! =/'.)3&'&/'!(#-3'/-$69($)&'+,5!*%/$)(/#-+)*#(!$69($)&'+,5!4/6&'%$3'!$%'!$-'.'%*%+-2$-%!0-'0%$!.,,3'$)**,!
12 (01234' '' C=AD2A6D28<74171;'' 13E<B31B55E1' +,*-!+' ".%*$""./$+!+' "7?>?55=5'5B<3D334' /=8<<?57?5F;'F297:=>?525;' 4==D612:=D664' H/=1=A='<35534H;' =4?=<=4AB01E?4334;'<??55741=D=' 17?>?51=;' ?1'!"#$%&'"()*"!'' (I"!$#"()+' "!J!/$+!+' 16512>64' >?525;''<751=<F25' A67>?525;'4BB55EAA?525' C?17;'<7546A17?5F;' 74=AA?416>?525'D28<7417?0?5' 'G=AD2A61=8C225'<=817?164;' >75?=>>=FAA?4664;'AB0?K D28<74171;'D6787D=?<6164';' 47C?>6<421;'F2975'<6A<6;' 4268=51=''' '"*$/$++.+' J!I$""&/$!+' <20?:B>?525' < >B5'067>?7?>?525;'' *4==>?425' <20?:B>?525' =>>=FAA?466925' D=0D?41=>?525'' Kuvio 2. Etsivän työotteen menetelmät (Männikkö 2010, 39). 12
13 4 ETSIVÄN NUORISOTYÖN RATKAISUT JA SOVELLUKSET Pika-analyysin kohteeksi valittujen hankkeiden etsivän nuorisotyön sisällöissä painottuu nuorten nivelvaiheen ohjaus, yksilö- ja palveluohjaus sekä tuki- ja verkostotyö. Osa hankkeista on suunnattu erityisryhmille kuten romani- ja maahanmuuttajanuorille. Hankkeiden kohderyhmänä ovat alle 29-vuotiaat ilman opiskelu- tai työpaikkaa olevat nuoret sekä nuoret, jotka eivät ole minkään palvelun piirissä. Pika-analyysissa mukana olleiden hankkeiden taustatilanne ja lähtökohdat etsivän nuorisotyön paikalliselle tarpeelle sekä toiminnan vaiheet ja nykytilaa on lyhyesti kuvattu liitteessä 2. Seuraavissa alaluvuissa ryhmitellään haastattelujen ja muun aineiston avulla kerätty informaatio hankkeista ja etsivän nuorisotyön toteuttamiseen liittyvistä keskeisistä elementeistä (paikalliset lähtökohdat ja työn sisältö, työn johtaminen, osaaminen, yhteistyö palveluverkostossa, tulokset sekä kustannukset ja rahoitus.) 4.1 Paikalliset lähtökohdat ja nykytilan kuvaus Etsivän nuorisotyön toiminnan aloittamisen taustalla on ollut erilaisia paikallisia ja alueellisia tarpeita, joihin sillä on pyritty vastaamaan. Näitä ovat olleet muun muassa: Koulupudokkaiden runsas määrä Nivelvaiheen ohjausresurssien riittämättömyys Maahanmuuttajanuorten kiinnittyminen työpajoille Ohjaus- ja tukipalveluita ei ollut saatavilla ruotsiksi Romaaninuorten peruskoulun keskeytykset Palvelujärjestelmän ulkopuolelle tipahtaneet koneistoon kadonneet nuoret Nuorisotyöttömyys Nuorisolakiuudistus Hankkeiden taival vajaan kolmen vuoden aikana on ollut moninainen. Hankkeiden toiminnassa, organisaatiossa ja johtamisessa on tapahtunut muutoksia ja joihinkin hankkeisiin muutoksia on suunnitteilla. Etsivä nuorisotyö selvästikin etsii itsekin omaa paikkaansa organisaatioissa sekä palvelukentässä. Työntekijöiden vaihtuvuus on koskettanut kaikkia hankkeita jollain tapaa ja kaksi hanketta ilmoitti, että toimintaan on tullut katkoksia ennen kuin uusi sopiva työntekijä tai työntekijäpari on löytynyt. Kolmessa hankkeessa ei ole enää mukana alkuperäisiä etsiviä, jotka aloittivat hankkeissa vuonna Muissa hankkeissa mukana on vähintään yksi hankkeen alusta asti mukana ollut työntekijä. Etsivän nuorisotyön toiminta on laajentunut seit- 13
14 semässä hankkeessa ja kaikkiin hankkeisiin on tullut uusia työntekijöitä mukaan erityisesti vuoden 2010 aikana mutta myös vuoden 2011 alkupuolella. Kaiken kaikkiaan uusia työntekijöitä hankkeisiin on tullut mukaan vuosien 2010 ja 2011 aikana yhdeksäntoista, joko työntekijävaihdosten tai toiminnan laajentumisen myötä. Yhteensä etsivässä nuorisotyössä on mukana maaliskuun 2011 tilanteen mukaan 31 työntekijää. Kaikkien palkkaamiseen ei ole käytetty valtion apua vaan osa toimii etsivän työntekijän työparina ollessaan muuten saman tai toisen organisaation palkkalistoilla. Näin on ainakin neljän hankkeen kohdalla. Myös esimiehet ovat vaihtuneet tai muuttuneet samalla, kun toiminnan hallinnointi tai vastuu on siirtynyt organisaation sisällä tai organisaatiosta toiseen. Yhdessä hankkeessa organisaatiomuutos on tuloillaan. Uudet ja vanhat työntekijät Vanhat 39% Uudet 61% Kuvio 3. Uusien ja vanhojen työntekijöiden prosenttiosuudet maaliskuussa Liitteessä 3 on tiivistys hankkeiden organisatorisista ratkaisuista, kumppaneista/yhteistyötahoista, toiminta-alueesta ja -ajasta, valtionavun lisäämästä henkilötyövuosien määrästä sekä maalis-huhtikuussa 2011 etsivässä nuorisotyössä mukana olevan henkilöstön kokonaismäärästä. 4.2 Etsivän nuorisotyön sisältö ja palvelutyypit hankkeissa Erilaisten lähtökohtien ja paikallisten tarpeiden kautta on syntynyt useita eri toimintatapoja ja etsivän nuorisotyön variaatioita. Hankkeille yhtäläistä on etsivän nuorisotyön tavoite: tavoittaa tuen tarpeessa oleva nuori ja ohjata hänet tarvitsemiensa palvelujen piiriin. Tuen tarpeessa oleva nuori voi kuulua tiettyyn kohderyhmään, kuten peruskoulun ja toisen asteen opintojen nivelvaiheessa olevat nuoret, maahanmuuttaja nuoret tai romaaninuoret, tai hän voi olla kuka tahansa koulutuksesta ja työelämästä syrjäytynyt tai syrjäytymisvaarassa oleva nuori tai nuori, joka ei ole tarvitsemansa hoidon tai palvelun piirissä. Hankkeissa toteutettavat etsivän nuorisotyön muodot voidaan karkeasti jakaa kolmeen erilaiseen palve- 14
15 lutyyppiin niiden sisällön ja palvelun lähtökohtien mukaan. Taulukon 2 jaottelussa on huomioitu myös tahot, josta nuori ohjautuu etsivään työhön sekä ohjaukseen liittyviä ominaisuuksia ja erityispiirteitä. Ohjausta koulutukseen ja työelämään -palvelutyypissä korostuu nimensä mukaisesti nuoren ohjaus koulutukseen ja työelämään. Tällaista palvelua tarvitsevat nuoret ohjautuvat etsivän nuorisotyön piirin pääasiassa peruskoulusta tai toisen asteen oppilaitoksista oppilaanohjaajien tai kuraattoreiden kautta. Nuori on saattanut peruskoulun jälkeen jäädä ilman jatko-opiskelupaikkaa tai hän ei ole kiinnostunut ottamaan saamaansa opiskelupaikkaa vastaan. Nuori voi myös olla kiinnostunut korottamaan päättötodistuksen numeroita lisäopetuksessa. Näiden nuorten kanssa työskennellään pääasiassa kesällä yhteishaun tulosten tultua ja jälkihaun alettua sekä syksyllä koulujen alkaessa. Toinen ryhmä ovat toisen asteen opinnot keskeyttävät tai lopettavat nuoret. Molemmille asiakasryhmille pyritään löytämään joku muu opiskeluvaihtoehto tai työharjoittelu- tai työpaikka. Nuori ohjautuu ensisijaiseen toimenpiteeseen noin kolmen kuukauden sisällä. Ohjausta koulutukseen ja työelämään sekä tukea elämänhallintaan -palvelutyypissä nuoren tilanne voi olla edellä kuvatun kaltainen, mutta nuoren tilanne ei ratkeakaan pelkästään ohjauksella opintoihin tai työ- tai harjoittelupaikkaan. Yhteydenotto voi tulla myös TE-toimistosta tai sosiaalipalveluista. Nuoren elämäntilanteessa saattaa ilmetä seikkoja, jotka vaativat huomiota ja muita tukipalveluita. Etsivä nuorisotyö voi esimerkiksi jalkautua palveluihin ja olla tukena nuorelle vaikka työharjoittelupaikan etsinnässä tai johonkin toimintaan kiinnittymisessä. Etsivät voivat myös koota yhteen niitä tahoja, jotka nuoren kanssa työskentelevät niin, että yhdessä nuoren ja toimijoiden kanssa asetetaan tavoitteet ja suunnitelmat niiden toteuttamisesta. Ohjausta ja tukea elämänhallintaan -palvelutyypin lähtökohdat ovat usein nuoren elämänhallinnan tukemisessa ja nuoren ohjaamisessa tarvitsemiinsa palveluihin. Nuoren elämä voi etsivän nuorisotyön piiriin tullessaan olla jo kovin solmussa: Opinnot ovat keskeytyneet runsaiden poissaolojen vuoksi, nuorella on perinnässä maksamattomia puhelinlaskuja, pikavippejä, vuokria. Nuori on saanut häädön asunnosta tai hän on jo asunnoton. Nuorella saattaa olla hoitamaton päihdeongelma tai diagnosoimaton masennus tai hän on kadonnut niiden palveluiden piiristä, joita hänelle on yritetty tarjota. Tällöin tieto nuoresta tulee mm. sosiaali- ja terveyspalveluista sekä vanhemmilta tai nuori tavoitetaan kaverin kautta. Tässä palvelutyypissä työskentely lähtee liikkeelle ensisijaisesti nuoren itsensä määrittämästä tuen ja avun tarpeesta, joka voi tässä vaiheessa olla merkittävän suuri. Nuoren kanssa työskennellään pitkäkestoisesti ja häntä motivoidaan ja tuetaan palveluihin. Tällainen työskentely vaatii usein monialaista yhteistyöstä ja eri palveluiden ja toimijoiden verkottumista. Mikään näistä palvelutyypeistä ja niiden sisällöistä ei sulje pois toisiaan ja etsivää nuorisotyötä tehdään välillä laajallakin skaalalla palvelutyypistä toiseen riippuen aina löydettyjen tai palveluun ohjattujen nuorten tarpeista. Palvelutyypin yleisyyteen etsivän nuorisotyön hankkeissa vaikuttaa myös se, miten etsivän työn sisältö on hankkeissa ennalta määritelty 15
16 ja millaisille kohderyhmille ja yhteistyöverkostoille palvelua on markkinoitu. Tavoiteltavaa olisi kuitenkin se, että toiminta lähtisi aina nuoren tarpeiden kuulemisesta. Tämä vaatii kuitenkin ensin luottamuksen rakentamista, jotta nuori uskaltautuu kertomaan henkilökohtaisimpiakin asioita. Usein opiskeluun tai työhön ohjaus on se, mistä nuoren kanssa on helppo lähteä liikkeelle ja samalla vahvistaa kontaktia ja rakentaa luottamusta siltä varalta, että taustalla piilee muita sanomattomia tuen tarpeita, jotka aikanaan tulevat esiin. Pitkäjänteisellä työskentelyllä mahdollistetaan nuoren tarpeiden tunnistaminen ja hänen elämänkartalle pääseminen. Taulukko 2. Etsivän nuorisotyön palvelutyypit ja niiden pääasiallinen sisältö. Etsivän nuorisotyön palvelutyyppi / sisäl- tö Palvelun lähtökohta I) Ohjausta koulu- tukseen ja työelä- mään Nuoren opiskeluun ja työllistymiseen liitty- vät tarpeet II) Ohjausta koulutuk- seen ja työelämään se- kä tukea elämänhallin- taan Nuoren opiskeluun ja työllistymiseen liittyvät sekä muut mahdolliset tarpeet III) Ohjausta ja tukea elämänhallintaan Nuoren itsensä määrit- telemät palvelutarpeet Tahot, josta nuoria ohjautuu eniten pal- veluun Peruskoulu ja 2. as- teen oppilaitos, van- hemmat, nuori itse Peruskoulu ja 2. asteen oppilaitos, TE- toimisto, sosiaalitoimi, työpajat Sosiaali- ja terveystoimi, vanhemmat, kaverien kautta Tuen tarve Pieni Kohtalainen Suuri Erityispiirteet Nopeat ohjauspro- sessit. Ohjaukseen ei vaadita laajoja palve- luverkostoja. Sekä nopeita että pitkiä ohjausprosesseja. Toi- mitaan laajassa yhteis- työverkostossa. Suhteellisen pitkät oh- jausprosessit. Nuorta tavataan "omalla revii- rillä" ja aikaa käytetään luottamuksen rakenta- miseen. Nuorilla moni- tahoisia ongelmia. Vaa- tii monialaista yhteis- työtä ja palvelujen so- vittamista. 4.3 Työn johtaminen Etsivän nuorisotyön hallinnollisessa johtamisessa on käytetty yleisesti ottaen saman tyyppisiä ratkaisumalleja. Suurimmassa osassa (88%) hankkeista etsivä nuorisotyö sijoittuu hallinnollisesti siten, että se on osa suurempaa kokonaisuutta, josta esimies vastaa. Esimerkiksi esimiehenä toimii nuorisotoimenjohtaja, työpajaesimies tai toiminnanjohtaja. Yh- 16
17 dessä organisaatiossa etsivää nuorisotyötä johtaa projektipäällikkö, joka vastaa sekä toiminnan kokonaisuudesta että henkilöstön johtamisesta osallistumalla itse myös asiakastyöhön. Kahdessa organisaatiossa vastuuta hallinnollisen esimiehen kanssa on jaettu niin sanotulla välimallin esimiestoiminnalla, jossa yhdellä työntekijöistä on toiminnan toteuttamisesta ja kehittämisestä vastaavan rooli. Vastaava (ohjaaja/koordinaattori) toimii yhdessä tiimin jäsenten kanssa ja on läsnä arjessa osallistumalla myös itse etsivän nuorisotyön tekemiseen. Hänellä ei kuitenkaan ole henkilöhallinnollista tai taloudellista vastuuta, vaan näistä vastaa hallinnollinen esimies. Tällainen esimiesmalli toiminta oli näissä hankkeissa vielä melko uutta ja haki omaa paikkaansa ja muotoaan. Etsivän nuorisotyön johtamisessa esiintyneet mallit voidaan jakaa neljään eri johtamistyyliin. Niissä esimiehen ja työntekijän roolit ja vastuun kantaminen suhteessa toiminnan toteuttamiseen ja kehittämiseen vaihtelevat. Näihin vaikuttavat mm. se, kuinka paljon esimies on läsnä arjen työssä ja toiminnan tukena, mitkä asiat nähdään olevan esimiehen vastuulla ja mitä työntekijän vastuulla, miten vuorovaikutus esimiehen ja työntekijöiden välillä on rakentunut ja millaisia asioita toiminnan kannalta pidetään tärkeänä. Johtamistyylit voidaan edellä mainittujen tekijöiden suhteen nimetä seuraavasti: yhteisöllisyys, asiantuntijuus, autonomisuus ja hallinnollisuus. Yhteisöllisyys Yhteisöllisyyteen perustuvassa johtamistyylissä esimiehen ja työntekijöiden välistä luottamusta sekä työntekijöiden keskinäisen vuorovaikutuksen toimivuutta arvostetaan. Esimieheltä odotetaan aikaa kuunnella ja puhua asiakastyöstä sekä tukea eteen tulevien ongelmien ja pulmien ratkaisemisessa. Työntekijät kokevat turvallisuutta ja oma epävarmuus vähenee, kun toimintaratkaisuja ongelmallisiin tilanteisiin voi varmistaa esimieheltä. Työntekijöiden työhyvinvoinnista huolehtiminen on yksi prioriteetti, jonka esimies on itselleen asettanut työn vaativan ja voimavaroja kuluttavan luonteen vuoksi. Työntekijöiden tehtävä puolestaan on nostaa työyhteisöä ja työtä koskevat vaikeatkin asiat käsittelyyn. Esimiehen esimerkki rennon ja hyvän ilmapiirin luomisessa koetaan positiivisena työssä jaksamisen kannalta. Yhteisiä toiminnan rakenteita ja struktuureita, kuten säännöllisiä viikoittaisia palavereja, työtilanteiden purkuja sekä työnohjausta pidetään oleellisena osana työtä. Rakenteita tulee kuitenkin voida muokata joustavasti tarpeen niin vaatiessa. Työntekijät arvostavat esimiehen tekemää asiakastyötä ja näkevät sen edesauttavan etsivän työn sisällön ja haasteiden ymmärtämistä. Esimiehen kanssa puhutaan samaa kieltä, kun hän on tehnyt samaa työtä. Esimies pystyy näkemään toiminnan kokonaisvaltaisesti ja huomioimaan miten olemassa olevia toimintatapoja tulisi muuttaa. Työntekijät pääsevät käyttämään omia vahvuusalueitaan ja heillä on mahdollisuus kokeilla erilaisia tapoja tehdä työtä eri asiakkaiden kanssa. Työtä ei ole rajattu tiukkaan malliin, vaan koko ajan on ratkottava esiin tulevia ongelmia ja löydettävä keinoja, miten nuoria voidaan auttaa kuitenkin niin, että työntekijät jaksavat ja viihtyvät työssään. Esimies vie näitä kentältä tulleita viestejä eteenpäin ja pyrkii aktiivisesti vaikuttamaan toiminnan kehittämiseen sekä omassa organisaatiossa että yh- 17
18 teistyössä muiden toimijoiden kanssa. Johtamistyylin kolikon toinen puoli eli haasteet tulevat esiin, kun esimiehen työyhteisölle antama aika vähenee muiden lisääntyvien työtehtävien vuoksi. Toiminnan tukirakenteet saattavat kärsiä, esimerkiksi yhteiset palaverit harvenevat. Tällöin toiminnassa esiintyy enemmän mm. tiedonkulun katkoksia ja työn kuormittuvuuden koetaan lisääntyvän. Asiantuntijuus Asiantuntijuuteen perustuvassa johtamistyylissä työntekijät nähdään oman työnsä substanssiosaajina. Työntekijät kohdataan asiantuntijoina, jotka toteuttavat työtään itsenäisesti omien vahvuuksien ja osaamisen mukaisesti. Heidän ammattitaitoon ja osaamiseen luotetaan. Työntekijät saavat ja heidän myös odotetaan tekevän itsenäisiä ratkaisuja työssään. Vuorovaikutus perustuu dialogisuuteen ja tasavertaisuuteen. Esimies haluaa olla käytettävissä ja hänen luokseen voi aina mennä asian kuin asian kanssa. Esimiehen tukeen luotetaan, hän tuntee toiminnan kuviot ja siten pystyy etsimään ratkaisuja isompiin toiminnallisiin ongelmiin. Esimies osallistuu säännöllisin väliajoin yhteisiin palavereihin ja työn kehittämiseen. Hän kokee omana tehtävänään toimia viestin viejänä ulospäin. Työn tekeminen perustuu luottamukseen ja toiminnan läpinäkyvyyteen. Jatkuvaa raportointia työstään ei tarvitse tehdä. Esimiehen tehtävä on mahdollistaa toiminnan raamit ja taata siten työntekijöille työrauha. Työntekijät saavat tukea toisiltaan tai tiimiltään. Heidän on kuitenkin tunnettava omat rajansa hyvin ja pidettävä itse yllä struktuureita, jotka tukevat työntekoa ja jaksamista. Autonomisuus Tässä johtamistyylissä korostuu työntekijän vastuu etsivän työn suunnittelusta, toteuttamisesta sekä kehittämisestä. Heidän tulee omata vahvat organisointi- ja ongelmanratkaisutaidot. Työntekijöiden on kyettävä itsenäiseen työskentelyyn ja johtamaan itse omaa työtään. Työntekijöillä on toimivaltaa rakentaa itse omat yhteistyöverkostonsa ja toimintatapansa. Toiminnan raameista on alussa yhteisesti sovittu, jonka jälkeen esimies on tarvittaessa työntekijöiden käytettävissä. Esimiehen toiminnassa korostuu hallinnon tasolla tapahtuva johtaminen, eikä hän muuten varsinaisesti osallistu etsivän nuorisotyön toteuttamiseen. Työntekijät kokevat, että vapaus itsenäisesti päättää työn tekemisestä mahdollistaa onnistumisen työssä, mutta alkuvaiheessa olisi tärkeää saada hyvä perehdytys työhön sekä tukea ja apua esimieheltä. Vahvaan työntekijän autonomisuuteen perustuvassa johtamistyylissä työntekijöiden on rakennettava omat tukiverkostonsa ja huolehdittava, etteivät jää liian yksin työnsä kanssa. Hallinnollisuus Esimiehellä on vahva rooli etsivän nuorisotyön sisällön määrittelyssä ja toiminnan ulkoisten puitteiden luomisessa. Hän tekee laaja-alaista yhteistyötä eri toimijoiden kanssa ja esittelee toimintaa yhteistyötahoille. Esimies toimii puskurina, mutta myös viestin viejänä muille tahoille. Esimies kokee, että hänen tehtävänään on pysyä ajan tasalla siitä, mitä toiminta-alueella tapahtuu, esimerkiksi kuinka säädökset muuttuu, mitä muita projekteja ja hankkeita on menossa. Asioita linjataan esimiestason säännöllisissä palavereissa ja arvi- 18
19 oidaan, onko toimintaa tarvetta muuttaa. Esimies toimii aktiivisesti hallinnollisella ja virkamiestasolla toiminnan kehittämisessä. Työntekijät keskittyvät oman substanssiosaamisen toteuttamiseen niiden raamien ja tavoitteiden puitteissa, mitä toiminnalle on määritelty. Työntekijöiden vastuu toiminnasta on asiakastyön toteuttamisessa yhteistyötahojen kanssa. Yhteinen aika esimiehen kanssa on vähäistä, eikä yhteisiä työkäytäntöjä tai struktuureita toiminnalle ole luotu. Työntekijät jäävät helposti ulkopuolisiksi toiminnan kehittämisestä, jolloin vaarana on, etteivät työntekijöiden kokemukset ja työn sisällölliset vaatimukset tule riittävän hyvin huomioiduksi. Johdon ja työntekijöiden näkemykset saattavat erota ja aiheuttaa arvoristiriitaa sekä turhautumista. Kaikissa johtamistyyleissä on tavoitettu etsivän nuorisotyön kannalta oleellisia piirteitä. Työntekijöiden asiantuntijuuteen tai autonomisuuteen perustuvassa johtamisessa huomio kiinnittyy työntekijöiden substanssiosaamisen arvostuksen lisäksi työntekijän itsenäisyyteen ja vastuuseen toiminnan toteuttamisessa. Asiantuntijuustyyppisessä johtajuudessa esimies kokee oman roolinsa sekä työntekijöiden tukemisessa että toiminnan puolesta puhujana suurempana kuin työntekijän omatoimisuuteen perustuvassa johtamistyylissä. Siinä puolestaan työntekijöille annetaan hyvin vapaat kädet johtaa itse omaa työtään. Hallintolähtöisessä johtamistyylissä esimies on vahvasti mukana toiminnan kehittämisessä ja nuorille tarjottavien palvelujen toimivuutta tarkastellaan hallinnollisella tasolla yhteisesti. Toiminnan kehittäminen ja eteenpäin vieminen tapahtuu vahvasti virkamiestasolla. Yhteisöllisyyteen perustuvassa johtamistyylissä yhdistyy sekä esimiehen vahva rooli ja vastuu toiminnasta että työntekijöiden ammatillinen osaaminen ja omien vahvuuksien käyttö työssä. Työntekijöiden vastuulla on nostaa esille havaittuja ongelmia, joita yhdessä lähdetään ratkomaan ja etsimään toimivampia tapoja auttaa nuorta. Esimies toimii esimerkkinä työntekijöille monella tasolla, ja häneltä odotetaan läsnäoloa ja tukea työlle. 4.4 Työkokemus, koulutus ja osaaminen Etsivien nuorisotyöntekijöiden koulutustaustat sekä työkokemusvuodet on esitetty seuraavissa kaavioissa hankkeiden ilmoittamien tietojen perusteella vuodelta Etsivää nuorisotyötä tekevistä työntekijöistä yli puolella on ammattikorkeakoulututkinto. Yleisin ammattikorkeakoulututkinto (60%) on sosionomin tutkinto. Muita ammattikorkeakoulututkintoja ovat yhteisöpedagogin, toimintaterapeutin sekä medianomin tutkinnot (kuvio 4). Ylipäätään sosiaali- ja terveysalan, kasvatus- tai humanistisen alan korkeakoulututkinto (AMK tai yliopisto) on 67 prosentilla työntekijöistä. Muita tutkintoja oli muun muassa nuoriso- ja vapaaajanohjaaja, liikunnanohjaaja sekä insinöörin tutkinto (kuivio 5). Työntekijöiden työkokemus nuorten parissa tehdystä työstä vaihteli kahden ja kahdenkymmenen (2 20) vuoden välillä. Keskimäärin työntekijöillä on kahdeksan (8) vuoden työkokemus keskiarvon ollessa 7,4 vuotta (kuvio 6). 19
20 Koulutusaste Muu/ ei tietoa 3 Opistoaste 4 Yliopisto 5 Ammattikorkeakoulu Kuvio 4. Työntekijöiden koulutusaste. Tutkintoalat 19% 11% 26% 44% Sosiaali- ja terveysala Nuorisotyö ja vapaa- aika Kasvatusala Muu Kuvio 5. Työntekijöiden koulutus tutkintoaloittain. Työntekijöiden määrä Työkokemusvuodet Työvuodet Kuvio 6. Työntekijöiden työkokemusvuodet. 20
Monialainen viranomaisyhteistyö ja etsivä nuorisotyö nuorisolakiin. - Miten nuorisolaki muuttuu?
Monialainen viranomaisyhteistyö ja etsivä nuorisotyö nuorisolakiin - Miten nuorisolaki muuttuu? Taustaa Valtaosa suomalaisista nuorista voi hyvin, mutta sosiaalinen ja henkinen syrjäytyminen on lasten
LisätiedotEtsivä ja ehkäisevä nuorisotyö
Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Nuorisotoimen monet mahdollisuudet Johtaja Georg Henrik Wrede 1 Nuorisotyön mahdollisuudet - nuorelle Nuorisotyö on harrastamista ja omaa tekemistä lukuisissa järjestöissä.
LisätiedotETSIVÄN NUORISOTYÖN KÄSIKIRJA. Anna Vilen
ETSIVÄN NUORISOTYÖN KÄSIKIRJA Anna Vilen YHDESSÄ TEHTY! 125 kyselyvastausta 283 työpajaosallistujaa Kommenttikierroksia tammikuu2017 - helmikuu2018 ETSIVILLE NUORISOTYÖNTEKIJÖILLE Työn tueksi ja perehdytykseen
LisätiedotAmmatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt
Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Tuettu Oppisopimus Itä-Uudenmaan oppisopimuskeskus SISÄLLYS 1 AMMATILLISEN VERKOSTON KEHITTÄMISEN PROSESSI 1 2 HYVÄT KÄYTÄNNÖT 2 2.1 Yritysten kanssa
LisätiedotVAMOS ETSIVÄ NUORISOTYÖ. Jokaiselle oikeus ihmisarvoiseen huomiseen
VAMOS ETSIVÄ NUORISOTYÖ Jokaiselle oikeus ihmisarvoiseen huomiseen 1 VAMOS PALVELULUPAUS Luomme jokaiselle nuorelle katkeamattoman ja jatkuvan palvelupolun, jossa hän voi kulkea palvelusta toiseen tuen
LisätiedotNuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta
Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta
LisätiedotMONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA
MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA NUORET PALVELUJEN PARIIN PALVELUIDEN YHTEISTYÖLLÄ Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke SEMINAARI 8.11.2012 Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke
LisätiedotNuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi
Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla
LisätiedotKuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa
Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen
LisätiedotTaustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013
Taustatilaisuus nuorisotakuusta Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Nuorisotakuu on tapa toimia uudella tavalla Nuorisotakuu ei ole laki vaan tapa toimia saumattomassa yhteistyössä Toteutus nykyjärjestelmää
LisätiedotNUORISSA ON TULEVAISUUS!
NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä
LisätiedotOulun seudun etsivän nuorisotyön ohjaus- ja neuvontapalvelut. Virpi Huittinen, Sanna Lakso ja Anna Visuri
Oulun seudun etsivän nuorisotyön ohjaus- ja neuvontapalvelut Virpi Huittinen, Sanna Lakso ja Anna Visuri Oulun seudun etsivän nuorisotyön ohjaajat Hailuoto: vapaa-aikasihteeri Satu Rahkola Haukipudas:
LisätiedotOhjaamo ja ammatilliset pajat RASEKO
Ohjaamo ja ammatilliset pajat RASEKO Etsivä nuorisotyön viranomainen ja rekisterinpitäjä Naantali, Nousiainen, Masku, Mynämäki, Raisio ja Rusko 9.11.2012 Raision seudun koulutuskuntayhtymä / Maria Taipale
LisätiedotNUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN
1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa
LisätiedotNuorisotakuu määritelmä
Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,
LisätiedotETSIVÄ NUORISOTYÖ JA NUORTEN TALO NEET-nuorten palvelut Keravalla
Keravan nuorisopalvelut ETSIVÄ NUORISOTYÖ JA NUORTEN TALO NEET-nuorten palvelut Keravalla 16.3.2017 Etsivän nuorisotyön asiakkaat NEET-nuoret ovat etsivän nuorisotyön tyypillistä kohderyhmää ikä 16-29
LisätiedotPäivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6
Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja
LisätiedotSTRATEGIA Valtakunnallinen työpajayhdistys ry
STRATEGIA 2015 2020 Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Valtakunnallinen työpajayhdistys ry (TPY) on työpaja-ammattilaisten vuonna 1997 perustama järjestö. Sen vahvistaa
Lisätiedotvaikuttavuutta. Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hankkeen
A) Hankkeen tavoitteena on, että Iisalmen seudun TE-toimiston alueella sijaitsevat työpajat ja tuotannolliset työkeskukset alkavat yhdessä tuotteistaa pajayksiköissä valmentautuville tai kouluttautuville
Lisätiedot11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä
Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan
LisätiedotNuorten palveluketjut ja yhteistyön haasteet ja hyvät käytännöt
Nuorten palveluketjut ja yhteistyön haasteet ja hyvät käytännöt Lapin etsivän nuorisotyön ja työpajojen kehittämispäivät 21.11.2014 Kehityspäällikkö Anna Kapanen ja koordinaattori Elisa Lipponen Valtakunnallinen
LisätiedotMonialainen viranomaisyhteistyö ja etsivä nuorisotyö nuorisolaissa
Monialainen viranomaisyhteistyö ja etsivä nuorisotyö nuorisolaissa (Laki 693/2010) http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2010/20100693 (HE 1/2010 vp) http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2010/20100001 Tuula
LisätiedotHämeen ELO-toiminta Kysely Kanta- ja Päijät-Hämeen ELO-ryhmien jäsenille tammikuussa 2016 ELO-ryhmän toiminnan painopisteet 2016-2018
Hämeen ELO-toiminta Kysely Kanta- ja Päijät-Hämeen ELO-ryhmien jäsenille tammikuussa 2016 ELO-ryhmän toiminnan painopisteet 2016-2018 ELO-ryhmissä ovat usein edustettuina alla olevat tahot. Valitse näistä
LisätiedotOhjaamotoiminta Keski-Suomessa. Emmi Lahti Ohjaamokoordinaattori Keski-Suomen TE-toimisto
Ohjaamotoiminta Keski-Suomessa Emmi Lahti Ohjaamokoordinaattori Keski-Suomen TE-toimisto Ohjaamo yksi ovi moniin palveluihin Alle 30-vuotiaille nuorille tarkoitettu henkilökohtaisen neuvonnan, ohjauksen
LisätiedotNUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA!
NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! Sisällys Mikä nuorisotakuu? Miksi nuorisotakuu? Nuorisotakuun tavoitteet ja viestit Ketkä toteuttavat nuorisotakuuta? Nuorisotakuun tuloksia Nuorisotakuun kehittämistarpeita
LisätiedotAsiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutus 30 op
1 Asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutus 30 op Opetussuunnitelma Rakenne 1. Asiakas- ja palveluohjauksen lähtökohdat (5 op) 2. Palvelutarpeiden arviointi ja työkäytännöt (5 op) 3. Moniammatillisen
Lisätiedot- silta parempaan tulevaisuuteen -
- silta parempaan tulevaisuuteen - - silta parempaan tulevaisuuteen - Kuopion seudun työvalmennussäätiön perustivat (25.4.2008): Kuopio, Siilinjärvi, Maaninka, Karttula EkoKuopio ry, Ekomaa-yhdistys ry
LisätiedotIkääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia
Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston
LisätiedotVälittämistä ja konkretiaa Nuorten ja ammattilaisten kohtaamisia koulutuksen ja työelämän rajapinnoilla. Laura Halonen & Elina Nurmikari
Välittämistä ja konkretiaa Nuorten ja ammattilaisten kohtaamisia koulutuksen ja työelämän rajapinnoilla Laura Halonen & Elina Nurmikari Nuorisotakuun hankekokonaisuus Millaiseen tarpeeseen hanke syntyi
LisätiedotYhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille
Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista
LisätiedotUudistunut nuorisolaki
Uudistunut nuorisolaki 23.5.2017 Kouvola Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto 1 Nuorisolaki 1285/2016 Lain rakenne Luku 1 Yleiset säännökset sisältää pykälät 1-3 Luku 2 Valtion nuorisotyö ja politiikka
LisätiedotETSIVÄ- JA PAJATYÖ PAIMION KAUPUNGISSA JA SAUVON KUNNASSA
ETSIVÄ- JA PAJATYÖ PAIMION KAUPUNGISSA JA SAUVON KUNNASSA 2.6.2016 Mia Lemberg, erityisnuorisotyöntekijä Kristina Mäntymaa, etsivä nuorisotyöntekijä Jenni Leponiemi, pajaohjaaja ETSIVÄTYÖ Opetus- ja kulttuuriministeriö
LisätiedotNäyttö/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus
SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Näyttö/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Näytön työpaikat ja ajankohdat
LisätiedotHankkeen esittely Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke
Hankkeen esittely Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke 2011-2013 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry Hyvinkään kaupunki Lohjan Kaupunki Porvoon kaupunki Nuorisotutkimusseura Monialaisen yhteistyön
LisätiedotNuorisotakuu koskee kaikkia nuoria. Elise Virnes
Nuorisotakuu koskee kaikkia nuoria Elise Virnes 29.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,
LisätiedotMITÄ HAASTEITA NUORISOLAIN MUUTOKSET JA NUORTEN YHTEISKUNTATAKUU ASETTAVAT OHJAUSALAN AMMATTILAISTEN KOULUTUKSELLE?
MITÄ HAASTEITA NUORISOLAIN MUUTOKSET JA NUORTEN YHTEISKUNTATAKUU ASETTAVAT OHJAUSALAN AMMATTILAISTEN KOULUTUKSELLE? Katariina Soanjärvi Johtaja, nuorisotyö Humanistinen ammattikorkeakoulu Verkostoammattikorkeakoulu
LisätiedotHYVINVOIVA KASVUYHTEISÖ. Tuomo Lukkari
HYVINVOIVA KASVUYHTEISÖ Tuomo Lukkari 8.5.2019 HYVINVOIVA KASVUYHTEISÖ KEHITTÄMISEN PERUSAJATUS Hyvinvointia voidaan vaikuttavimmin tukea siellä missä lapset ja perheet elävät arkeaan. Sen vuoksi kasvuympäristöissä
LisätiedotEi kenenkään maalta kaikkien maalle. Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus
Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Ei kenenkään maalta kaikkien maalle Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus Arvioinnin julkaisu 12.9.2012 1 Esityksen sisältö Arvioinnin
LisätiedotSOPIMUS ETSIVÄN NUORISOTYÖN PALVELUJEN TUOTTAMISESTA LUUMÄEN KUNNNAN ALUEELLA VUONNA 2017
SOPIMUS ETSIVÄN NUORISOTYÖN PALVELUJEN TUOTTAMISESTA LUUMÄEN KUNNNAN ALUEELLA VUONNA 2017 Yhteistyösopimus xx.xx.xxxx 1. SOPIMUSOSAPUOLET Tilaaja Luumäen kunta Linnalantie 33 54500 TAAVETTI Tuottaja Lappeenrannan
LisätiedotNuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen
Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa
LisätiedotOHJAUS- JA TUKIKESKUS / ETSIVÄ NUORISOTYÖ K I P I N Ä
OHJAUS- JA TUKIKESKUS / ETSIVÄ NUORISOTYÖ K I P I N Ä osana nuoriso- ja koulutustakuuta Vantaalla Nuorisopalvelut, Sivistystoimi ja Sosiaali- ja terveystoimi Nuorisolain muutos 1.1.2011 tietojen luovuttaminen
LisätiedotKaakon ohjaamot Missä mennään ja mihin tavoitellaan
Kaakon ohjaamot Missä mennään ja mihin tavoitellaan 2016-2018 Kaakon ohjaamoiden kuulumiset - Imatra Imatralla hyvät kokemukset: Vakiintuneet kelloajat ja toimijoiden sitoutuneisuus (TE- toimiston nuorten
LisätiedotSOPIMUS ETSIVÄN NUORISOTYÖN PALVELUN TUOTTAMISESTA LUUMÄEN KUNNAN ALUEELLA VUONNA 2015
SOPIMUS ETSIVÄN NUORISOTYÖN PALVELUN TUOTTAMISESTA LUUMÄEN KUNNAN ALUEELLA VUONNA 2015 Yhteistyösopimus 19.11.2014 1. Sopijaosapuolet: Palvelun tilaaja: Luumäen kunta Linnalantie 33 54501 TAAVETTI Palvelun
LisätiedotLappeenrannan kaupungin Etsivä Nuorisotyö. Ohjausryhmä
Lappeenrannan kaupungin Etsivä Nuorisotyö Ohjausryhmä 13.12.2016 ETSIVÄN TYÖN TIIMI ETSIVÄ NUORISOTYÖNTEKIJÄT: Minna Jäkkilä Harry Kiianen OHJAAMO NUORISOTYÖNTEKIJÄT: Jonna Huttunen Saila Melto Tukee niitä
LisätiedotYhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille
Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin
LisätiedotNuorisotakuun toteuttaminen
Nuorisotakuun toteuttaminen Hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluja sekä nuorisotakuun toteutumista koskeva kehittämisneuvottelu 4.8.2013 Saariselkä Lapin ELY-keskus Tiina Keränen 11.9.2013 Nuorisotakuu
LisätiedotTutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus
SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden
LisätiedotEtsivä nuorisotyö 2012
OPETUS JA KULTTUURIMINISTERIÖ Etsivä nuorisotyö 2012 Trenditiedot 2008-2012 Erik Häggman 2013 [KIRJOITA YRITYKSEN OSOITE] Sisältö 1. Johdanto... 5 2. Etsivän nuorisotyön palvelujen saatavuus 2008 2012...
LisätiedotTanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012
Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä
LisätiedotPirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla
h Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla Syrjäytymisen uhka Nuorisotyöttömyyden lisääntyminen Lasten ja nuorten psyykkisen pahoinvoinnin lisääntyminen Päihteiden käytön lisääntyminen Ammattitaitoisen
LisätiedotTyönantajien näkemyksiä ja kokemuksia erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä
Työnantajien näkemyksiä ja kokemuksia erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Anna-Liisa Lämsä KT, TYP-verkostopäällikkö Pohjois-Pohjanmaan työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu Työnantajakysely
LisätiedotTehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta Kuntien näkemyksiä kehittämistoiminnan tuloksista
Tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta 2008-2012 Kuntien näkemyksiä kehittämistoiminnan tuloksista Tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta Kehittämistoiminnassa mukana oleville opetuksen
LisätiedotOhjaamo Helsinki. Projektipäällikkö Sirkku Reponen
Ohjaamo Helsinki Projektipäällikkö Sirkku Reponen Kohtaanto-ongelma? 2 16.3.2016 Miksi Ohjaamo? Työmarkkinoiden muutos digitalisaatio, robotiikka Palvelut edelleen siiloissa / putkissa ei riitä muuttuneessa
LisätiedotKanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin
Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Nuorten tuetut opinpolut -ohjelman esittely 9.12.2010 Verkatehdas, Hämeenlinna Esityksen sisältö
LisätiedotMalleja valinnanvapauden lisäämiseksi
Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen
LisätiedotNuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita
Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita Onnistuvat opit -hanke Hyvinvointipäivä, Rovaniemi 31.3.2011 Pirjo Oulasvirta-Niiranen Onnistuvat opit nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleilla
LisätiedotValmentavat koulutukset ammatillisen erityisoppilaitoksen toteuttamina. Työllistymisen seminaari Anne Saari, Kiipula ammattiopisto
Valmentavat koulutukset ammatillisen erityisoppilaitoksen toteuttamina Työllistymisen seminaari 30.8.2017 Anne Saari, Kiipula ammattiopisto Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus 22.9.2017 Toimintamme lähtee
LisätiedotSIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI
Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja
LisätiedotTUAS - Nuorten tuettu asuminen
TUAS - Nuorten tuettu asuminen Turun Kaupunkilähetys ry. Liisa Love Mitä TUAS toiminta on? Tukea 18 25 -vuotiaille aikuistuville nuorille itsenäisen elämän ja yksin asumisen alkutaipaleella Nuoria tuetaan
LisätiedotLAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia
LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia Alueellisten TNO-asiantuntijoiden koulutus 11.-12.11.2014 LAITURI-projekti LAITURI projektin tavoite ja tuloksia Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittämisen
LisätiedotAjankohtaista etsivästä nuorisotyöstä
Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä 29.-30.10.2014 Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi, Pohjois-Suomen Aluehallintovirasto 31.10.2014 2 lukumäärä 1 700 1 600 1
LisätiedotVarhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE)
Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) 40 M LAPE MUUTOSOHJELMA Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi
LisätiedotHopealuuppi. Tornion etsivän Seniorityön toimintamalli
Hopealuuppi Tornion etsivän Seniorityön toimintamalli 2016-2018 Etsivä Seniorityö Etsivää seniorityötä ei Suomessa ole määritelty, mutta sen määrittelyssä voidaan soveltaa etsivän nuorisotyön määritelmää
LisätiedotOnnistumisia nuorten palveluketjun kehittämisessä
Onnistumisia nuorten palveluketjun kehittämisessä Valtakunnalliset ehkäisevän työn päivät, Lahti 25.9.2014 Kehityspäällikkö Anna Kapanen, Valtakunnallinen työpajayhdistys ry. Sosiaalisen vahvistamisen
LisätiedotKohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita
Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-
LisätiedotAMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA
AMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA Vastaajia oli 18.10.2013 mennessä yhteensä 165. Vastaajat ovat jakautuneet melko epätasaisesti eri koulutusalojen kesken, minkä takia tämän koosteen
LisätiedotSosiaalipalveluohjaajat. Anna Kinnunen & Katja Pietikäinen. Sosiaalitoimisto, Lapinlahden kunta
Sosiaalipalveluohjaajat Anna Kinnunen & Katja Pietikäinen Sosiaalitoimisto, Lapinlahden kunta www.lapinlahti.fi 10.067 asukasta Vireä kulttuuri- ja liikuntapitäjä Kuntaliitos Varpaisjärven kunnan kanssa
LisätiedotNUORTEN PALVELUPILOTTI VILTTERI 1.9.2014. Forssalainen vastuu tulevaisuuden tekijöistä
NUORTEN PALVELUPILOTTI VILTTERI 1.9.2014 Forssalainen vastuu tulevaisuuden tekijöistä TP /1.5.2014, JL / 21.8.2014 Nuoret lukuina - 16-24 v. nuoria 1830, 25-29 v. nuoria 930 v. 2013 lopussa - Alle 25 v.
LisätiedotSuomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä
Lisätiedotamos-palvelut voimavaroja vahvistamassa
3,2 M vuosibudjetti amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa hdessä koulutustakuuseen seminaari 22.4.2015 65 työntekijää 5 yksikköä Nuoriso- ja koulutustakuu ovat hyviä asioita, mutta monen opiskelun ja
LisätiedotSoteNavi - pienten ja keskisuurten yritysten ja järjestöjen valmennushanke. Työpaja 5.9.
SoteNavi - pienten ja keskisuurten yritysten ja järjestöjen valmennushanke Työpaja 5.9. Miten vastaamme sote-muutoshaasteeseen? Tarkentamalla yhdessä ja itsenäisesti, mitkä ovat juuri meidän osaamistarpeita
LisätiedotEtsivä nuorisotyö ja nuorten työpajatoiminta - ohjaamon yhteistyökumppani vai osa toimintaa. Ohjaamopäivä Merja Hilpinen
Etsivä nuorisotyö ja nuorten työpajatoiminta - ohjaamon yhteistyökumppani vai osa toimintaa Ohjaamopäivä 15.9.2016 Merja Hilpinen Etsivä nuorisotyö tehtävänä on tavoittaa tuen tarpeessa oleva nuori ja
LisätiedotAjankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue
Ajankohtaista Georg Henrik Wrede Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue 02953 30345 georghenrik.wrede@minedu.fi Uudistuksesta kysytty ja ehdotettu 1. Tavoitteet (2 ) 2. Nuorten määritelmä (3 ) 3.
Lisätiedot31.10. 1.11.12 Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari, Paasitorni
31.10. 1.11.12 Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari, Paasitorni V ryhmä Hyvinvoiva oppimisympäristö, opiskelija-asuntolat, vapaa-aika, monialainen yhteistyö HYVINVOIVA OPPIMISYMPÄRISTÖ -> OPISKELUN
LisätiedotMaahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille
Maahanmuuttajien valmennus työpajoilla Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Työpaja monialainen yhteistyökumppani työpajojen kanssa yhteistyössä toimivia tahoja ovat muun muassa työ-
LisätiedotKestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset
Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä
LisätiedotLapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi
Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008 ARVO-koulutuspäivän tavoitteet 13.8. 2008 Selkiyttää ja luoda moniammatillisesti yhteisiä merkityksiä hankkeen tavoitteille, käsitteille ja kehittämisprosessille.
LisätiedotEtsivä nuorisotyö 2013 tilastoraportti
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Etsivä nuorisotyö 2013 tilastoraportti Trenditietoja 2008-2013 Häggman Erik 2014 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Sivu 1 [KI R J O I T A Y R I T Y K S E N O S O I T E ] Sisältö
LisätiedotHyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri
Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä
LisätiedotLasten ja perheiden hyvinvointiloikka
Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,
LisätiedotPaula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1
Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011 paula.kukkonen@bovallius.fi 1 1) Bovallius - ammattiopiston ja Kuntoutus ORTON in esitys työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen
LisätiedotVäyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle
Väyliä Työelämään Tietoa työnantajalle Sisällysluettelo Diili 4-5 Hankkeen tavoitteena on auttaa ammattikoulutettuja alle 29-vuotiaita työnhakijoita työllistymään hyödyntäen työvoimahallinnon palveluita
LisätiedotPalvelu olen minä! -hanke osana nuorisotakuun monialaisia palveluita Vantaalla
Sivistysvaliokunta 22.10.2015/HE 30/2015/Asiantuntijalausunto teema: Nuorisotakuun toteuttaminen ja etsivä nuorisotyö Vantaan kaupungin nuorisopalvelut, projektipäällikkö Susanna Salmela Palvelu olen minä!
LisätiedotAmmattitaitoa yhdessä -kysely Keskeiset tulokset
Ammattitaitoa yhdessä -kysely Keskeiset tulokset Kyselyn tausta ja toteutus Ammatillisen koulutuksen uudistus lisää työpaikalla tapahtuvaa opiskelua. Kyselyllä kartoitettiin opiskelijoiden ohjauksen nykytilaa
LisätiedotMIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA
MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen
Lisätiedot4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI
4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI Sosiaalinen kuntoutus pähkinänkuoressa Sosiaaliseen kuntoutukseen kuuluu: 1) sosiaalisen toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen selvittäminen; 2)
LisätiedotHoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI
1 Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1. TEHTÄVÄN PERUSTIEDOT Tehtävän nimike: Koulutus ja KVTES:n hinnoitteluryhmä: Työyksikkö (esim. kotihoito): Työpaikka
LisätiedotOhjaamo Helsinki. Tuloksia ja tulevaa. Sirkku Reponen projektipäällikkö
Ohjaamo Helsinki Tuloksia ja tulevaa Sirkku Reponen projektipäällikkö Kaupunkistrategiaa toteuttamassa Helsinki kehittää yhteensovitettuja, vaikuttavia ja ihmiskasvoisia palveluja yhdessä kaupunkilaisten
LisätiedotStartti parempaan elämään Juurruttamishanke VAIKUTTAMISEN ABC Syksy 2015
Startti parempaan elämään Juurruttamishanke VAIKUTTAMISEN ABC Syksy 2015 Miksi starttivalmennusta tarvitaan? Näkökulmia starttivalmennuksen näkyväksi tekemiseen? Ulla Mänttäri-Tikka, toiminnanjohtaja,
LisätiedotMielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen
Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011 OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Miksi mielen hyvinvointia kannattaa edistää? edistää tutkinnon suorittamista edistää työllistymistä tukee nuorten
LisätiedotMonialainen viranomaisyhteistyö ja etsivä nuorisotyö nuorisolaissa. (Laki 693/2010) (HE 1/2010 vp) Tuula Lybeck
Monialainen viranomaisyhteistyö ja etsivä nuorisotyö nuorisolaissa (Laki 693/2010) (HE 1/2010 vp) Tuula Lybeck Tavoitteet Siirrytään nuorten julkisen sektorin palvelujärjestelmässä varhaisemman tuen toteuttamiseen
LisätiedotNostoja VAIKUTA lasten ja perheiden palveluihin kyselyn tuloksista LAPE Pirkanmaa
Nostoja VAIKUTA lasten ja perheiden palveluihin kyselyn tuloksista 2017-2018 LAPE Pirkanmaa Kyselyn perustiedot Pirkanmaan Lape-hankkeessa on ollut avoin kysely toimijoiden nettisivuilla koko hankkeen
LisätiedotARVIOINTISUUNNITELMA
1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet
LisätiedotLapin nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2015
Lapin nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2015 Lapin nuorten hyvinvointi yhteisenä tavoitteena Lapin alueellinen kehittämisohjelma vuoteen 2015 Toteutus ESR -rahoitteisessa hankkeessa ajalla heinäkuu 2011
LisätiedotVerkostot ja niiden merkitys nuorisotakuussa
Verkostot ja niiden merkitys nuorisotakuussa Toimivat monialaiset verkostot 6.2.2015 Hotelli Santa Claus Tiina Keränen, yksikön päällikkö 9.2.2015 Verkostoyhteistyö on mahdollisuus Yhteistyö vaatii avoimuutta,
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla
LisätiedotPOINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010
POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Pointti Maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä- Savossa hankkeessa kehitetään ja tuotetaan maahanmuuttajien
LisätiedotMITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi
MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi luukku, monialainen tieto ja tuki 2. nuorten työmahdollisuuksien
LisätiedotMonet polut Työelämään hanke (ESR) Tukea kotoutumiseen
Monet polut Työelämään hanke (ESR) 1.11.2016-31.12.2018 Tukea kotoutumiseen Monet polut työelämään -hanke 1.11.2016-31.12.2018 (ESR) Tukea kotoutumiseen Kootut toimintamallit Tekijät: Peltonen Mirja, Rintala
LisätiedotNuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön. Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3.
Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3.2013 Valtakunnallinen työpajayhdistys ry (TPY) Työpaja-ammattilaisten
Lisätiedot