sivistystoimiala Nuorisopalveluiden toimintakertomus 2010 Vuoden strategiset tavoitteet ja saavutetut tulokset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "sivistystoimiala Nuorisopalveluiden toimintakertomus 2010 Vuoden strategiset tavoitteet ja saavutetut tulokset"

Transkriptio

1 sivistystoimiala Nuorisopalveluiden toimintakertomus 2010 Vuoden strategiset tavoitteet ja saavutetut tulokset

2 Sisältö Hyvää yritettiin, mutta priimaa tuli! 3 Nuorisopalveluiden tehtävä 4 Nuorisopalveluiden asiakkaat ja yhteistyökumppanit 5 Nuorisopalveluiden strategiatavoitteet ja niiden toteutuminen vuonna Nuorten ja yhteistyötahojen mielestä tarpeelliset ja tärkeät palvelut Tulokset 11 Mitä kaikkea sisältyy vuoden 2010 osallistuja- ja asiakaslukuun? 12 Nuorten syrjäytymistä ehkäisevät ja hyvinvointia edistävät palvelut Tulokset 14 Mitä on vuoden 2020 erityistuen ja työllistämisen lukujen taustalla? 15 Perustan luominen nuorten osallisuuden lisäämiselle Tulokset 18 Miten nuoret vaikuttivat, mitä he esittivät vuonna 2010? 19 Miten muuten nuorten osallisuutta tuettiin? 20 Verkosto- ja yhteistyön laadun kehittäminen Tulokset 23 Mitä kaikkea liittyi verkostoyhteistyöhön vuonna 2010? 24 Seudullisen palvelukokonaisuuden määritteleminen Seudullista yhteistyötä toteutettiin monella tavalla vuonna Markkinoinnin ja viestinnän kehittäminen Markkinointitoimenpiteitä vuonna Taloudellisesti tuotetut laadukkaat palvelut 27 Toimiva palveluverkko Tulokset 29 Mitä se palveluverkko teettikään? 29 Strategialähtöinen toimintatapa ja jatkuva työn kehittäminen Tulokset 30 Muutosten hallittu johtaminen ja osallisuutta edistävä esimiestyö Tulokset 31 Työssään hyvinvoiva ja osaamistaan kehittävä henkilöstö Tulokset 33 Henkilöstö koulutti ja kouluttautui 33 Nuorisopalveluiden henkilökunta vuonna Hyvää yritettiin, mutta priimaa tuli! Lahden nuorisopalveluiden toimintakertomuksissa on kuvattu lahtelaisen nuorisotyön onnistumisia ja arkea eri tavoilla. Viimeisenä neljänä vuotena lukijalle on haluttu välittää kuva siitä, mitä nuorisopalveluiden eri työmuodot tarkoittavat käytännössä, miten strategian tavoitteet ovat toteutuneet ja miten strategiaa ohjaavat arvot elävät arjessa. Samalla on tietenkin raportoitu, mitä menneenä vuotena saatiin aikaan. Nuoret ovat kirjoittaneet alkusanat, työntekijät ovat kirjoittaneet tarinoita työstään ja kuvat ovat välittäneet työn tunnelmia. Toimintakertomuksia on odotettu, niitä on luettu ja kiitetty. Painokset ovat loppuneet kesken. Vuosi 2010 oli nuorisopalveluissa strategian päivittämisen vuosi. Oman työn arviointi oli teemana läpi koko vuoden: mitä nyt ja tulevaisuudessa odotetaan Lahden nuorisopalveluilta, miten lahtelaiset nuoret voivat, mitä nuorisotyössä tapahtuu valtakunnallisesti ja mitä tuottavuus tarkoittaa. Osansa keskustelussa ovat saaneet sosiaalinen media, talouselämän kriisit, työssä jaksaminen, turvallisuus, nuorten ongelmien lisääntyminen ja ammattialojen hämärtyneet rajat. Toimintakertomus 2010 arvioi vuosien strategisten tavoitteiden toteutumista. Samalla se on tilastomainen kooste vuoden 2010 tuloksista. Numeroita pidetään kylmänä tapana kertoa toiminnasta, mutta tällä kertaa määrät saavat kertoa, mitä on nuorten ja asiakkaiden laadukkaaksi arvioiman toiminnan ja saavutettujen tavoitteiden taustalla. Monta asiaa on tapahtunut ja tilastoitunut, monta asiaa jää myös kertomatta. Nuorisotyöstä on moneksi. Ole hyvä ja tutki. Lisää tietoa saat osallistumalla toimintaan ja vierailemalla toimipisteissämme. Kiitos vuodesta 2010! Nuorisotoimenjohtaja Jouni Kivilahti ja toimintayksiköiden päälliköt Jaana Lehtinen, Petteri Peltonen, Virpi Rantanen ja Helena Unelius 3

3 Nuorisopalveluiden tehtävä Nuorisopalveluiden asiakkaat ja yhteistyökumppanit Nuorisopalvelut kuuluu sivistystoimialalla Lasten ja nuorten kasvun vastuualueeseen. Vastuualue sisältää kolme sivistyslautakunnan alaista palveluyksikköä; varhaiskasvatuspalvelut, perusopetuksen ja nuorisopalvelut. Lasten ja nuorten kasvun vastuualueen keskeisinä tehtävinä ovat lasten ja nuorten hyvinvointityön edistäminen kaupungissa, palveluyksiköiden yhteisten prosessien ja alueellisen yhteistyön kehittäminen ja koordinointi sekä yhteinen toimintajärjestelmätyö. Lahtelainen nuori vuonna 2010 Nuorisopalveluiden tehtävänä on edistää nuorten hyvinvointia yhteisöllisellä ja yksilöllisellä tuella ja toiminnalla. Nuorisopalveluiden kokonaisuus muodostuu alueellisista nuorisopalveluista, osallisuuden ja kansalaistoiminnan palveluista, työllisyys- ja erityispalveluista sekä nuorisopoliittisista tehtävistä. Nuorisopalveluiden toimintaa ohjaavat arvot: usko ihmisen kasvuun, elämänilo, yhteisöllisyys ja ennakkoluulottomuus. Vuonna 2010 Lahden asukasmäärä oli vuoden 2010 päättyessä (Lahden kaupunki, ennakkotieto) Lahdessa asui nuorisolain määrittelemiä nuoria eli 0-28-vuotiaita Heistä vuotiaita oli vuotiaita oli vuotiaita oli Työttömiä oli vuoden alkaessa eli 8 % asukkaista (Työ- ja elinkeinoministeriö tammikuu 2010). Työttömiä nuoria oli tammikuussa 1 121, heistä alle 20-vuotiaita 250. Joulukuussa työttömiä nuoria oli 885 (Työ- ja elinkeinoministeriö tammikuu, joulukuu 2010). Opiskelijoita oli väestötietojen mukaan vuotiaista 3,6 % oli ulkomaan kansalaisia 5,6 % äidinkieli oli muu kuin suomi (näistä 40,0 % puhui äidinkielenään venäjää, 12,4 % kurdin kieltä, 9,2 % viroa, 8,0 % arabiaa ja 3,9 % thain kieltä). Lahden nuorisopalveluiden toimintaan osallistui vuoden 2010 aikana Koko nuorisopalveluiden osallistuja ja asiakasmäärä oli Suunnitelmallisesti tuettuja nuoria oli 589. Alueelliseen kerhotoimintaan osallistui nuorta. 396 nuorta osallistui nuorisopalveluiden työllistämistoimenpiteisiin. 4 5

4 Vanhemmat Vastuualueyhteistyö sivistystoimialalla Lahden nuorisopalveluiden toiminnalla tuettiin vanhempia vuoden 2010 aikana Nuorisopalveluiden suunnitelmallisen tuen piirissä olevien nuorten huoltajia tavattiin vuoden aikana 353 kertaa. Nuorisotalojen vanhempainnuokuilla ja koulujen vanhempainilloissa tavattiin nuorten vanhempia yhteensä 11 tilaisuudessa. Syyskuussa starttiviikolla toteutettuja vanhempainnuokkuja oli 6; osallistujamäärä 82. Sivistystoimialan vuoden 2010 organisaatiouudistuksen jälkeen nuorisopalvelut kuuluu lasten ja nuorten kasvun vastuualueeseen. Vastuualueyhteistyötä tehdään viidellä suuralueella. Jokaiselle suuralueelle on nimetty alueyhteistyöryhmä. Alueellista kerhotyötä tehdään 140 kerhossa. Koulun ja nuorisotyön yhteistyösuunnitelman päivitys käynnistyi joulukuussa. Aikuisryhmät, yritykset, yhteistyökumppanit Nuorisoyhdistykset ja toimintaryhmät Lahden nuorisopalveluiden järjestökortistoon on hakenut ja hyväksytty 32 nuorisoyhdistystä, joissa on jäseniä yhteensä Jäsenistä alle 29-vuotiaita on Vuosiavustuksia haettiin yhteensä ,67. Vuosiavustusta sai 19 yhdistystä yhteensä ,00. Avustusmääräraha oli yhteensä , josta projektiavustuksen osuus oli Avustetuilla yhdistyksillä oli alle 29-vuotiaiden toimintakertoja yhdistyksen kanssa käytiin yhteistyö- ja kehittämiskeskustelu. Multi-Cultissa toimi yhteensä 28 toimintaryhmää joista 18 omia ja 10 muiden toimijoiden. Nuorisokeskuksessa toimi 9 eläkeläisryhmää ja 2 aikuisryhmää. Ryhmien kävijämäärä oli yhteensä Yli 29-vuotiaiden käyntikertoja nuorisotiloissa ja erilaisissa tapahtumissa oli Horisontti teki kiinteää yhteistyötä nuorten työllistämisessä 40 yrityksen kanssa. Horisontin valmennettavia oli 10 lahtelaisessa yhdistyksessä ja julkisella sektorilla 30 eri työyhteisössä. Horisontin valmennettavista 4 oli tuetussa oppisopimuksessa. Oppisopimukset jatkuvat vuodelle Horisontin valmentajat kävivät 142 työnantajatapaamisessa ilman nuoria. Palkkatuella työllistettyjä nuoria oli yrityksissä 49. Heitä tavattiin työpaikalla 65 kertaa. Horisontin valmentajat kävivät, kirjasivat ja raportoivat 144 työpaikkaohjaajan, nuoren ja valmentajan välistä keskustelua työpaikalla. Horisontin asiakastyytyväisyyskyselyssä 100 % vastanneista (yritykset ja yhteistyökumppanit) käyttäisi palveluita uudelleen. Eläkeläisiä ajatellen tilojen karuus ja arkipäiväisyys (kasisali) on masentavaa ja arvostuksen vähyyttä peilaavaa kaupungin ylimmässä virkaeliitissä (Asiakastyytyväisyyskysely 2010). Ainakin kaksi vuoroa pitäisi saada kuussa. Lisää levytansseja! (Asiakastyytyväisyyskysely 2010) Kiitän saamasta tuesta ja palveluista ja haluan olla myös tulevaisuudessa työnantajana/ ohjaajana olla auttamassa nuoria sopeutumaan ja oppimaan työn alkeita!!! (Asiakastyytyväisyyskysely 2010, Työnantajapalautetta Horisontille) 6 7

5 Media Yhteistyöverkostot Nuorisopalveluiden toiminnoista kertovia lehtijuttuja oli vuoden aikana yhteensä 139. Niistä toimittajan kirjoittamia oli 75, joista 2 oli negatiivissävytteisiä. Toiminnoista kertovista jutuista oli tapahtumapuffeja 64. Erilaisia mielipidekirjoituksia oli 91, niistä Näppituntumalla -palstalla 89. Nuorisopalveluista lähetettiin lehdistötiedotteita 42 ja niistä julkaistiin 33. Vuoden lopulla saatiin käyttöön nuorisopalveluiden oma ohje sosiaalisen median käytöstä. Seudullisessa yhteistyössä on mukana 9 kuntaa. Toimialayhteistyötä ja vastuualueen kehittämistyötä tehdään johtoryhmä- ja toimijatasolla. Lahden nuorisopalveluilla on koordinaatiovastuu valtakunnallisessa Kanuuna-verkostossa. Nuorisotoimenjohtaja Jouni Kivilahti on Kanuunan ohjausryhmän puheenjohtaja. Sosiaalinen media on itsestään selvä osa nuorten maailmaa. Työntekijöille sosiaalinen media on työkalu, joka oikein käytettynä voi syventää ja parantaa jo tarjolla olevien palveluiden laatua. Sosiaalista mediaa voidaan hyödyntää muun muassa ammattiverkostojen yhteydenpidossa, viestinnässä, tiedonjakamisessa, palveluiden tunnetuksi tekemisessä, palautteen saamisessa, osallisuuden edistämisessä ja kansalaismielipiteen luotaamisessa. Sosiaalisen median käyttö Lahden nuorisopalveluissa -opas laadittiin selkeyttämään työntekijän roolia sosiaalisen median palveluissa. Alueellinen sosiaalisen työllistämisen verkosto ALU Alueellinen integraatiopalvelupiste Alipi - hanke (sos. ja terv. toimiala) Haave-verkosto (Nuorten Akatemian valtakunnallinen kansalaistoiminnan kehittämisverkosto) Monikulttuurisen nuorisotyön valtakunnallinen verkosto (Allianssi ry) Nuorisotyön kriisivalmiusverkosto Tuetun oppisopimuksen kehittämisverkosto (Työpajayhdistys) Preventiimi, päihdetyön osaajaverkosto Etsivän työn valtakunnallinen verkosto Ennetti-verkosto Opetushallituksen Päijät-Hämeen aamu- ja iltapäivätoiminnan ja koulun kerhotoiminnan alueellinen kehittämisverkosto Asiakastyytyväisyyskysely 2010: Yhteistyön ylläpito vanhempainyhdistysten kanssa olisi tosi hieno juttu. Ulkopuolisella rahoituksella toteutettuja hankkeita vuonna 2010 Nuorten seudullinen työllisyyshanke Dynamo / Euroopan Sosiaalirahasto / Hämeen ELY-keskus Kaupunkimaisen nuorisotyön kehittämishanke Kanuuna / Opetus- ja kulttuuriministeriö Kuuleeko Lahden seutu? / Uudenmaan ELY-keskus Monikulttuurinen ja yhdenvertainen Nuori Lahti / Uudenmaan ELY-keskus EVS (Eurooppalainen vapaaehtoispalvelu)/ Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus Cimo Help to help (lyhytaikainen EVS) / Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus Cimo Ways of youth participation in valorizing youth in action / Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus Cimo Etsivä työ / Opetus- ja kulttuuriministeriö Nuorten työpajatoiminta (yksilövalmennus) / Uudenmaan ELY-keskus luokkalaisten iltapäiväkerhotoiminta / Uudenmaan ELY-keskus Lasten ja nuorten paikallinen harrastustoiminta / Uudenmaan ELY-keskus Työtä nuorille 2010 hanke / Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi ry Meiän kulttuuri / Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi ry 8 9

6 Nuorisopalveluiden strategiatavoitteet ja niiden toteutuminen vuonna 2010 Nuorten ja yhteistyötahojen mielestä tarpeelliset ja tärkeät palvelut Keräämme jatkuvasti asiakaspalautetta nuorilta ja yhteistyöverkostoilta. Palvelumme ovat nuorten, vanhempien ja sidosryhmien tuntemia ja laajasti käytettyjä. Suunnittelemme ja kehitämme palveluitamme yhdessä nuorten ja yhteistyötahojen kanssa. Palvelumme vastaavat nuorten tarpeisiin. Yhteinen asiakaspalautejärjestelmä on käytössä. Kehitämme uusia menetelmiä nuorten tavoittamiseksi ja nuorisotyön vaikuttavuuden turvaamiseksi. Nuorisopalveluiden osallistuja- ja asiakasmäärä on / vuosi. Kehitämme ja otamme käyttöön monikulttuurisen nuorisotyön menetelmiä kaikissa palveluissamme. Tulokset Nuorisopalveluiden osallistuja- ja asiakasmäärä oli Asiakastyytyväisyyskysely toteutettiin marraskuussa Kysely lähetettiin nuorisopalveluiden toimintaan osallistuneille nuorille, yhteistyökumppaneille ja asiakkaille. Kyselyyn vastasi 780 henkilöä, vastausprosentti oli 47 %. Asiakaspalautteen keskiarvo oli 4,4 (asteikko 1-5). Akselin sosiaalinen tilinpäätös tehtiin ensimmäisen kerran vuodesta Vuoden 2010 tilinpäätös valmistuu kevään 2011 aikana. Nuorisotyötä kauppakeskuksessa Trio-yhteistyön suunnittelu käynnistyi. Koulunuokku-toiminnan suunnittelu ja käynnistäminen aloitettiin Salinkallion ja Kivimaan kouluilla. Yksi Monikulttuurinen nuori Lahti-projektin painopisteistä on kouluyhteistyön ja yhteistyömuotojen kehittäminen. Projektin ansiosta voimme tarjota kouluille erilaisia toimintapaketteja liittyen monikulttuurisuuteen ja yhdenvertaisuuteen. Euroopan unionin nuorten vapaaehtoispalvelun EVS-vaihdot: vastaanotimme viisi nuorta ja lähetimme yhden. Nuortentalo Paristolla panostettiin monikulttuuriseen nuorisotyöhön Meiän kulttuuri-hankkeen avulla. Pääkaupunkiseudun nuorisotoimien tuottama nuorisotyön itsearviointi- ja auditointimalli otettiin käyttöön Lahdessa osana Kanuuna-verkoston Nuorisotalotoiminnan kehittämishanketta. Arvioinnissa on mukana 24 kuntaa. Nuorisotalotoimintaa arvioitiin 37 kriteerin avulla. Käytössä oli kolme arviointialuetta: työyhteisön toiminta, nuorten toiminta ja resurssit. Itsearvioinnit toteutettiin kaikilla kuudella nuorisotalolla. Arvioinnin tuloksena nuorisotaloilla kirjattiin 16 kehittämiskohdetta

7 Mitä kaikkea sisältyy vuoden 2010 osallistuja ja asiakaslukuun? Ohjatussa toiminnassa tavoitettiin nuoria kertaa. Verkkonuorisotyössä nuoria kohdattiin kertaa. Akselin ja Dynamon asiakkaiden käyntikerrat olivat Akselin nuoret tekivät työpäivää. Dynamon Remonttipajassa maalattiin metriä lautaa ja kierrettiin ruuvia. Dynamon Mediapaja otti kuvaa Dynamon työpajatoiminnan arjesta. Dynamon Sisustuspaja sisusti 392 m 2. Dynamon projektipäällikkö lähetti 51 tarjouspyyntöä. Eri oppilaitoksissa opiskelevien työssäoppimis- ja työharjoittelupäiviä oli Työllisyysyksikön nuorten työssäoppimis- ja työharjoittelupäiviä oli Horisontin nuorille kertyi työharjoittelu-, työelämävalmennus-, työkokeilu- ja palkkatukipäiviä Horisontin valmentajat kävivät 795 valmentavaa tapaamista. Valmentavat tapaamiset ovat nuoren yksilövalmennusta ja palvelutarpeen arviointia. Nuorisopalvelut järjesti 434 viikonlopputapahtumaa, joihin osallistuttiin kertaa. Muiden toimijoiden järjestämiä viikonlopputapahtumia oli nuorisotiloissa 168, niihin osallistuttiin yhteensä kertaa. Starttiviikolla järjestettiin 38 tapahtumaa yhteensä 106 tuntia toimintaa ja tapahtumia. Lahden kaupungin kerhotoiminnan kehittämishankkeen kerhoja oli 140 ja niissä oli kerholaista. Nuorisotalotoiminnassa tehtiin sählymaalia, paistettiin ainakin 246 pitsaa, leivottiin 694 mokkapalaa, venytettiin vähintään 100 vanhaa vinyylilevyä uuteen kuosiin, rumpukapuloita rummutettiin loppuun noin 20, tusseja käytettiin loppuun 534, ruoka-annoksia tehtiin nuorten kanssa yhdessä ainakin ja singstarlauluja kuultiin kertaa. Multi-Cultissa opiskeli 6 kieliryhmää: suomea, ranskaa, arabiaa, unkaria, englantia ja ruotsia. Vuoden aikana järjestettiin erilaisille ryhmille 17 infoa Mikä ihmeen Multi-Culti? Nojatuolimatkailua harrastettiin kerran, kohteena oli Etelä- Afrikan luonnonpuisto. Multi-Cultin vapaaehtoiset järjestivät yhden peli-illan valtuuston urheilukerhon kanssa. Monikulttuurisessa nuorisotyössä pohdittiin 23 ryhmän kanssa omia ajatuksia Asennemittari-teemalla. Elävä Kirjasto-tapahtuma järjestettiin yhteensä 4 kertaa, lainattavina tapahtumissa oli yhteensä 42 kirjaa. Kivimaan koulun tuunauskerhossa oli lukukaudessa n käyntikertaa. Kerhossa tuunattiin ja askarreltiin vanhempien ja lähialueen yritysten lahjoittamasta kierrätysmateriaalista. Liimaa kului tuunaamisessa 24 isoa pulloa! Nuortentalo Plazan työntekijät suunnittelivat ja toteuttivat yhteistyössä Dance.fi -organisaation sekä Summer Up Oy:n kanssa päihteettömän nuorten Street Dance -alueen Mukkulan rantaan Alue keräsi n. 800 kävijää. Alueella esiintyi molempina päivinä 30 lahtelaista vuotiasta tanssijaa sekä 20 pääkaupunkiseudulta olevaa tanssijaa. Talkootöissä oli kymmenkunta vuotiasta nuorta. Ilmaiseen tanssinopetukseen osallistui n. 90 nuorta ja alueella pidettyihin tanssikilpailuihin osallistui 40 nuorta tanssijaa. Asiakastyytyväisyyskyselyssä (2010) nuorisotaloista: Alueellisissa nuorisopalveluissa järjestettiin leiritoimintaa 41 päivänä. Naumi-Isorannan leirikeskuksissa oli yhteensä leirivuorokautta (leiriläinen x leiripäivä) 136 kalenteripäivän aikana, Isorannassa leirivuorokausia oli Leirejä järjestettiin yhteensä 44, niistä nuorisopalvelut järjesti 26 leiriä. Leireille osallistui yhteensä leiriläistä. Liikunnallista toimintaa nuorisotalojen nuorten kanssa sählyä, tanssia, joogaa, uintia, keilausta ym. oli yhteensä 988 tuntia. Nuorisotalot toteuttivat 51 retkeä Särkänniemeen, Radiomäelle, Luonnontieteelliseen museoon, uimarannalle, Fazerilaan, YLE-keskukseen ja Linnanmäelle ym. Erittäin siisti ja hyvä ilmapiirinen paikka. Se oli parempi kuin odotin. Tosi hyvä palvelu ja asiallisia työntekijöitä. Yllätyin positiivisesti. Minulla ei ollut erityisemmin odotuksia, halusin kavereita, sain niitä, ja paljon muutakin!!! Erilaisuus otetaan hyvin vastaan henkilökunnan puolelta.! Jos nuorisotoimeen tulee muutoksia niin aina ennakkoon on kerrottu asiasta ja varotettu tulevista muutoksista, joten yllätyksiä ei ole sattunut

8 Nuorten syrjäytymistä ehkäisevät ja hyvinvointia edistävät palvelut Mitä on vuoden 2010 erityistuen ja työllistämisen lukujen taustalla? Nuorten palvelutuotannossa korostamme ehkäiseviä toimenpiteitä ja kehitämme uusia toimintamalleja. Lahden seudun nuorten käytössä on koko palveluketju koulutuksen ja työelämän nivelkohtiin peruskoulusta työelämään. Toimintamme tarjoaa nuorille onnistumisen kokemuksia. Palvelukonseptimme perustuu jatkuvaan hyvinvoinnin kehittymisen seurantaan ja arviointiin. Normaaliinkin elämään kuuluu se, että kokee joskus ahdistusta ja joutuu pois tolaltaan, kun sisäinen tasapaino järkkyy. elämässä on epävarmuuden, pelon ja toivottomuuden hetkiä. ihmissuhteet eivät aina suju kitkattomasti eikä elämässä voi välttyä pettymyksiltä. MUTTA, Jos ahdistuksen tunteet vaativat paljon huomiota ja rajoittavat toimintakykyä, ne koetaan elämänlaatua laskevina tekijöinä. Paha olo voi ilmetä esimerkiksi masennuksena, ahdistuksena, pelkoina, aggressiivisuutena tai käytöshäiriöinä: vetäytymisenä, vihamielisyytenä, päihteiden käyttönä, syömishäiriöinä, unihäiriöinä tai itsemurha-ajatuksina. Yksilöllisiä ja tavoitteellisia menetelmiä käyttäen annamme erityistukea 350 nuorelle ja tarjoamme työllisyyspalveluita 380 nuorelle vuonna Kehitämme yhteisiä prosesseja erityistä tukea tarvitsevien nuorten palveluihin yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Käsittelemme nuorten hyvinvointiin liittyviä selvityksiä ja suunnitelmia ja hyödynnämme niitä toiminnan kehittämisessä. Tulokset Erityistuen toimenpiteisiin osallistui 589 nuorta. Työllisyyspalveluihin osallistui 396 nuorta, heistä työllistettyjä oli 133. Yhteisiä prosesseja tarkasteltiin nuorten työllistämiseen liittyvissä työmuodoissa, nuorten erityistuen verkostoyhteistyössä ja kouluyhteistyön osalta. Työmuotoja ja yhteistyötä kehitetään koko ajan, vaikka varsinaisiin prosessikuvauksiin asti ei vielä päästy. Lahden lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma ja vuosittain päivitettävä Lahden hyvinvointikertomus ja muut raportit ohjaavat suunnittelua ja uusien työmuotojen kehittämistä (esim. etsivä työ, nivelvaihetyö, kriisityö). Teitä tarvitaan Lahdessa. Pienryhmätoiminta on ollut tärkeä tuki koulun oppilashuollolle. Teiltä löytyy osaamista erityistä tukea tarvitsevien ryhmien ohjaamisessa. Samoin mukanaolo esim. toiminnallisissa vanhempainilloissa on ollut tärkeää. (Asiakastyytyväisyyskysely 2010, palaute nuorisotalotoiminnan pienryhmätoiminnasta). Suunnitelmallisen tuen työmuotoja käytettiin alueellisten nuorisopalveluiden pienryhmätoiminnassa, työllisyys- ja erityispalveluiden työmuodoissa ja erityistuen projekteissa. Tuettujen nuorten 353 vanhempaa tavattiin 724 kertaa. Suunnitelmalliseen eli erityistuettuun työhön käytettiin tuntia. Suunnitelmallisesti tuettuja nuoria tavattiin kertaa. Toimeentulotukea saavia nuoria tuli Horisonttiin 69, valmennus päättyi 53 nuoren osalta ja heistä toimeentulotukea saa enää 8 nuorta. 70 % Dynamon työpajoilla olleista nuorista sijoittui johonkin positiiviseen (koulutus, työ, työharjoittelu tai muu suunnitelman mukainen jatkopolku). 100 % Dynamon ammattikouluttamattomista nuorista haki koulutukseen. 56 % Dynamon pajalla olleista nuorista vastasi avoimiin palautteisiin, että ilmapiiri ja ihmiset sekä ryhmähenki olivat merkittävässä osassa onnistunutta Dynamo-jaksoa. Dynamon työpajalaiset (32) antoivat arvosanaksi 9,2 asteikolla 4-10 aiheista Dynamo-jaksosta oli minulle hyötyä ja Sain tukea ja apua tarvittaessa henkilökunnalta. Dynamon Draamapajassa kysyttiin 210 kertaa mistä lähtökohdista aloitat työpäivän? Dynamon yksilövalmentaja tapasi suunnitelmallisesti 414 kertaa Dynamon työharjoittelijoita. Horisontissa oli 57 suunnitelmallisesti tuettua nuorta. Nuorten tulevaisuutta suunniteltiin moniammatillisessa työryhmässä, jossa Horisontilla oli keskeinen rooli. Yhdessä oppilashuollon kanssa aloitettiin 10 pienryhmää erityisen haasteen ympärille

9 Sivistystoimialan ja sosiaali- ja terveystoimialan yhteisen Nuorten monipalvelukeskus Dominon eri työmenetelmillä tuettiin yhteensä 441 nuorta ja hänen perhettään. Heitä tavattiin vuoden aikana yhteensä kertaa. 27 % tavoitettiin nuoren omasta aloitteesta tai vanhempien yhteydenoton myötä. Vanhempien tapaamisia oli 665 kertaa. Akseli-työpajojen nuorten kanssa käytiin yksilöllisiä keskusteluja 997 tuntia. Nuorten kanssa tehtiin 89 CV:tä. Työnhakuvalmennukseen käytettiin 230 tuntia. Itsearviointeihin käytettiin 294 tuntia. Palveluiden piiriin hakeutumisen pääasiallisia syitä nivelvaihetyössä ja mielenterveys- ja kriisityössä olivat mielenterveyteen liittyvät asiat (39 %), vaikeudet opinnoissa (38 %), riippuvuudet (8 %) ja kriisitilanteet (6 %). Horisontin valmentavan vaiheen yksilövalmennuksessa oli 71 nuorta; joista ammatilliseen koulutukseen tai työhön sijoittui 21 nuorta (29,5 %). johonkin positiiviseen sijoittui 42 nuorta (59,1 %). valmentavan vaiheen keskeytti 14 nuorta. 20 nuoren kanssa tehtiin yhteishaku. 9 nuorta siirtyi valmentavasta vaiheesta saattaen vaihtaen muihin palveluihin. Vuonna 2010 Dominossa kaikkien työmenetelmien asiakkaina oli nuoria, joilla oli entistä enemmän viranomaisten tapaamisia ja aikaa vaativia tilanteita selvitettävänä. Yksittäisiä asioita, jotka nousivat toisia selvemmin esiin, olivat yksinäisyys, aggressiivisuus, pikavipit, erittäin nuori äitiys, syömishäiriöt ja muut mielenterveyden pulmat. Näistä huolimatta suurin osa nuoristamme voi hyvin, innostuu ja löytää paikkansa yhteiskunnassamme. Horisontin valmentavasta vaiheesta työhönvalmennukseen (työharjoittelu, työelämävalmennus, työkokeilu, palkkatuettu työ) jatkoi 90 nuorta, joista ammatilliseen koulutukseen tai työhön sijoittui 45 nuorta (50 %). johonkin positiiviseen sijoittui 61 nuorta (67 %). työhönvalmennuksen keskeytti 5 nuorta. 50 nuoren kanssa tehtiin yhteishaku. Horisontin toiminnassa tavattiin vuoden aikana yhteensä 207 työtöntä nuorta, joista 161 nuorta lopetti valmentavan vaiheen ja työhönvalmennuksen. Heistä 66 nuorta (40,9 %) sijoittui ammatilliseen koulutukseen tai työhön. johonkin positiiviseen sijoittui 103 nuorta (63 %). 132 nuoren kanssa tehtiin kirjallinen jatkosuunnitelma. Akseli-työpajoissa työllistettiin 133 nuorta. Heistä työnsä päätti vuoden aikana 89. Päättäneistä 61 % sijoittui pajajakson jälkeen koulutukseen tai työhön. Pajojen täyttöaste oli 98 %. Nuorten henkilökohtaisia SWOTteja täytetiin 266 kertaa. Yhteishakuja tehtiin 51 kpl. Mol.fi-sivuilla vierailtiin nuorten kanssa 468 kertaa. Työhaastatteluja tehtiin 194. Kasakkamäen nuorisonohjaajat tekivät tiivistä yhteistyötä Kärpäsen koulun Omaura-luokan kanssa. Tapaamisia oli vuoden aikana 56. Pääteemoina tapaamisissa olivat itsestä huolehtiminen ja elämäntavat. Aiheisiin pureuduttiin pitkälti liikunnallisen tekemisen ja kotitaloustuntien ohessa. Launeen koulun Esy-luokka kokoontui Nuorisotalo Profiilissa 26 kertaa. Kokkailun lomassa nuoret keskustelivat yhdessä nuorisonohjaajien kanssa mm. tulevaisuudesta, ammatinvalinnasta, väkivallasta ja minäkuvasta. Asiakastyytyväisyyskyselystä 2010: Toimintanne on erittäin tarpeellista nuorten syrjäytymistä ehkäisevää työtä Nuorten työharjoittelu on juuri sitä toimintaa, jolla yhdessä saamme tuloksia aikaan ja nuoria innostumaan työnteosta. Horisontissa oikeasti ajatellaan nuorten parasta ja pidetään huolta nuoren sijoittumisesta työelämään/ kouluun. Kiitos kaikille hyvästä yhteistyöstä! 16 17

10 Perustan luominen nuorten osallisuuden lisäämiselle Miten nuoret vaikuttivat, mitä he esittivät vuonna 2010? Kehitämme koulun ja nuorisopalveluiden yhteistyötä. Yhtenä tärkeänä osa-alueena on nuorten osallisuutta edistävän toimintamallin vieminen kaikille peruskoulun luokka-asteille. Tuemme nuorten omaehtoisen toiminnan mahdollisuuksia tehostetusti. Toimimme aktiivisena kehittäjänä nuorten osallisuus- ja vaikuttamismahdollisuuksien parantamiseksi. Nuorisovaltuustossa oli syksyllä 11 nuorta lukioista ja yläkouluista. Nuorisovaltuusto kokoontui syksyllä 7 kertaa, osallistujia kokoontumissa oli 2-8 henkilöä/kerta. Nuorisovaltuusto oli mukana Äänessä - yläkoulujen oppilaskuntien hallitusten koulutustilaisuuksissa, joissa oli yhteensä 160 osallistujaa Launeelta, Ahtialasta, Yhteiskoulusta, Lyseosta, Kivimaalta, Salinkalliolta, Kärpäsestä, Mukkulasta, Liipola-Kaikuharjusta ja Tiirismaalta (10 koulua). Nuorisovaltuusto oli tavattavissa kirjaston Nuorten tilassa teemalla: Miten nuoret voivat vaikuttaa?. Nuorten kärkihankelistaehdotuksia tuli 37 kpl. Ehdotukset tulivat: neljästä lukiosta: Yhteiskoulu, Kannas, Lyseo ja Tiirismaa; viidestä yläkoulusta: Yhteiskoulu, Ahtiala, Tiirismaa, Kärpänen ja Liipola-Kaikuharju ja kolmelta nuorisotalolta: Paristo, Ahtiala ja Profiili. Kärkihankkeiden valmisteluun osallistui yhteensä oppilasta (980 yläkoululaista, 710 lukiolaista ja 254 nuorisotalojen nuorta). Edistämme nuorten omaehtoista toimintaa sekä lisäämme nuorten vaikuttamismahdollisuuksia kaikissa yksiköissä. Laajennamme nuorten kuulemismallin käyttöä nuorisopalveluissa ja koko kaupungin tasolla. Nuorten kärkihankelista 2010 KOULURUOKAILU Sisältäen mm. välipalat edullisimmiksi, parempaa ruokaa, lisää automaatteja ja monipuolisempaa tarjontaa niihin sekä kouluruokailusta rajoitukset pois esim. 2 lihapullaa/hlö. Tulokset NUORTEN TILAT Sisältäen mm. ilmaisia harrastetiloja, halpoja bändikämppiä, uusia nuorisotiloja ja nettikahviloita, oma kahvila nuorille, nuorisotila/talo Jalkarantaan, päivätilaa nuorille Lahden keskustaan sekä Liipolan skeittiparkin kunnostus. Oppilaskuntayhteistyötä jatkettiin ja tehostettiin. Nuorten kuulemismallin käyttö oli vähäistä. Nuorisopalveluiden vuosien strategian tavoitteisiin lisättiin nuorten vaikuttamista mahdollistavia toimenpiteitä. Nuorten kuulemismallia käytettiin 4 kertaa, kuulemisiin osallistui nuorta, nuoret tekivät 3 aloitetta. Kuulemismallia käyttivät nuorisopalvelut ja Uusi Kunta hanke. Nuorten yleiskokouksia yms. vaikuttamiskertoja nuorisotaloilla oli 214. Nuorisotaloilla toimi 32 vertaisohjaajaa. Nuorisotalojen nuoret järjestivät itse 14 yhteistä tapahtumaa. YLEINEN NUORTEN HYVINVOINTI KOULUSSA JA ELINYMPÄRISTÖSSÄ Sisältäen mm. lisää liikuntaa kouluihin, kesätyöpaikkoja lisää, kerhoja lisää kouluihin, lisää viihtyvyyttä koulujen tiloihin, lisää avoimia kesätapahtumia, ulkoilu- ja liikuntapaikat parempaan kuntoon, nuorten diskoja, lämpökopit luistinradoille, lisää puistoja, lisää yleisiä vessoja, penkkejä ja roskiksia kaupungille, nuorten pääsyä psykiatriseen hoitoon helpotettava, lukioterveydenhuoltoa parannettava, kulttuurikortti myös lukiolaisille sekä nuorisoalennus liikunta- ja kulttuuripalveluihin. Nuorisovaltuusto teki aloitteen sivistyslautakunnalle nuorisovaltuuston edustajan osallistumisesta lautakunnan kokouksiin. Sivistyslautakunnan päätös oli kielteinen. Pysyvän edustuksen sijaan sivistyslautakunta esitti Nuorisovaltuuston ja sivistyslautakunnan työkokous / yhteisseminaaria nuorten osallisuuden ja kuulemisen edistämisestä. Nuorisovaltuustoa kuultiin sivistystoimialan palveluverkkotyöryhmässä Lahden kouluverkkoratkaisuissa, nuorten osallistumis- ja kuulemisjärjestelmistä kunnissa (Ely-keskus) ja nuorten matalan kynnyksen päihdehoidosta ja päihdekatkohoidosta (valtuustoaloite). Valtuutettujen tapaaminen järjestettiin Kolmesta kutsutusta yksi oli paikalla

11 Miten muuten nuorten osallisuutta tuettiin? Dominossa nuorten osallisuutta tuettiin ja ylläpidettiin pienryhmätyömenetelmin mm kahdeksassa suljetussa ja yhdessä avoimessa ryhmässä. Ryhmien toiminta suunniteltiin, toteutettiin ja arvioitiin aina yhdessä ryhmään osallistuvien nuorten kanssa. Lahden lukioiden oppilaskuntatoiminnan koulutustilaisuus, Lukiolaisten liitto / n. 25 osallistujaa Kesäduuniblues vinkkejä kesätyönhakemiseen alle 18-vuotiaille / n. 35 osallistujaa Kesäduuniblues oppitunnit Lyseon 9 lk:lle / n. 35 oppilasta Akselin nuorille suunnatut Matkalla byrokratiaan koulutustilaisuudet / 150 nuorta Keskustan alakoulujen oppilaskuntien tilaisuus / 18 osallistujaa Asumis-infoa Salpauksen opiskelijoille, Lasna / n. 10 osallistujaa Oppilaskuntien ohjaavien opettajien tapaaminen / 10 opettajaa Äänessä oppilaskuntien hallitusten koulutustilaisuudet 8-salilla / n. 160 osallistujaa Helistin teiniäitien ryhmässä oli 24 äitiä (15-23-v.) ja 22 lasta Ryhmä kokoontui 18 kertaa, yhteinen 3 vrk:n leiri pidettiin Naumin leirikeskuksessa. Teemoina mm. yksinhuoltajuus, äitinä olo suhteessa ikätovereihin, ahdistuneiuus ja ihmissuhteet. Ryhmän palautteet teemoista ja käsittelytavoista olivat erittäin positiivisia ja etenkin vertaistukikeskustelut saivat suuren kiitoksen. Seudullinen nuorisotalojen Pilottitalotyöryhmä teki työskentelystään ja käyttöönotetuista uusista menetelmistä arvioinnin. Uusien menetelmien avulla työntekijät oppivat tuntemaan tiloilla käyviä nuoria paremmin ja tiedostivat oman tilan kehittämiskohteita. Tuntityöntekijät osallistuivat enemmän toiminnan kehittämiseen ja keskustelukulttuuri lisääntyi. Nuoret olivat mukana kerhonohjaajien rekrytoinneissa ja muutenkin aktiivisemmin päättämässä taloa koskevista asioista. Elämäntaito - ryhmässä oli seitsemän vuotiasta tyttöä. Teemoina olivat yksinäisyys, alakulo ja sosiaaliset tilanteet ja niiden pelko. Ryhmä kokoontui 12 kertaa. Ryhmän tuesta omassa elämäntilanteessa koettiin tärkeänä yhdessäolo, keskusteluhetket ja ohjatut harjoitteet. Uskallusta uuteen ryhmässä oli viisi vuotiasta tyttöä. Akseli-työpajojen byrokratiapainissa oli nuorten osallistumiskertoja 166. Byrokratiapaini oli syksyllä 2009 alkanut projekti, jonka tarkoituksena oli lisätä nuorten tietotaitoa ja kiinnostusta virastoasioimiseen ja omien asioiden hoitoon. Teemat käsittelivät itsetuntoon ja mielenterveyteen liittyviä kysymyksiä. Ryhmä kokoontui 8 kertaa. Lisäksi pidettiin leiri Naumissa ja tehtiin retki Helsinkiin. Asiakaspalautteet ryhmästä olivat ohjaajien tukea ylistäviä sekä vertaistukea ja itsehoitokeinojen opettelua kiittäviä. Sitten se virkailija luukun takana. Aloin puhumaan, enkä huomannut, että luukku on kiinni. Mietin siinä sitten, että mitä tehdä; koputtaa, röhäyttää kurkkua vai heiluttaa kättä. Jos ei toimisi, niin varoilta voisi olla vielä tädin puhelinnumero, johon soittaa ja kehottaa avaamaan luukku. (Lahden nuorisopalvelut/ Akseli 2010: Matkalla byrokratiaan) Sanoja: virallinen asiakirja, tavallisimmat hylkäysperusteet, ilmoittautumisvelvollisuus, rahamääräinen vaatimus, toimivalta, työttömyysturvajärjestelmän toimeenpano, työmarkkinatuen odotusaika, muutoksenhakulautakunta, TT2-lomake, asumisperusteinen sosiaaliturva (Lahden nuorisopalvelut/ Akseli 2010: Matkalla byrokratiaan) 20 21

12 Verkosto- ja yhteistyön laadun kehittäminen Toimimme kasvatuskumppaneina koulun, nuorten vanhempien ja 3. sektorin kanssa. Tehostamme ja laajennamme lasten ja nuorten hyvinvointityötä. Osallistumme aktiivisesti valtakunnalliseen nuorisotyön kehittämiseen. Valoa viikkoon ryhmässä oli kuusi vuotiasta tyttöä Ryhmässä käsiteltiin vaikeita teemoja, esim. ahdistus, syömishäiriöt, masennus ja päihteet. Ryhmä kokoontui 13 kertaa. Nuorten palaute: Ryhmästä on ollut suuri apu! Painonhallintaryhmä - ryhmässä oli 5 tyttöä ja 2 poikaa Ryhmä toteutettiin yhteistyössä Salpauksen kanssa. Ryhmä kokoontui 12 kertaa. Teemoina ryhmässä olivat ruokailutottumukset, liikunta, itsetunto, elämätilannekriisit ja vertaistuki. Parannamme nuorten kohdennettuja lähipalveluita. Toimimme valtakunnallisissa verkostoissa nuorisotyön eri osa-alueiden kehittämiseksi. Kehitämme verkosto- ja yhteistyön prosesseja palveluiden jatkuvuuden ja laadun turvaamiseksi. Vanhempien vertaistuki Ryhmä kokoontui 10 kertaa. Teemoina olivat mm. vanhempien jaksaminen, rajat kasvattamisen tukena, vertaiskeskustelu ja virkistäytyminen. Vanhempia oli mukana vaihtelevasti. Liikunta osana itsetuntoa ryhmässä oli seitsemän vuotiasta tyttöä Ryhmän tavoitteena oli hahmottaa positiivisten mielikuvien ja fyysisen toiminnan kautta omaa kehoa, sen muutoksia sekä naisena kasvamista. Ryhmä kokoontui 36 kertaa. Toiminta perustui erilaisten liikuntalajien tutustumiseen ja tyttöjen omiin toiveisiin keskustelun teemoista. Tulokset Lahden nuorisopalvelut hallinnoi kaupunkimaisen nuorisotyön kehittämisverkosto Kanuunan toimintaa. Erillisiä kehittämishankkeita (monikulttuurinen nuorisotyö ja nuorisotalotoiminnan kehittäminen) toteutui 2 kpl. Verkoston koordinaattori teki vuoden aikana 18 virkamatkaa ja matkapäiviä kertyi 29. Nuorisopalveluiden henkilökuntaa osallistui yhteensä 31 Kanuuna-tapahtumaan. Nuorisotalotoiminnan auditointi osana Kanuunan nuorisotalotoiminnan kehittämishanketta aloitettiin Lahden nuorisotalojen itsearvioinnilla ja nuorisonohjaajien auditointikoulutuksilla. Dominon yhteistyöviranomaisista keskeisimpiä olivat edelleen perusopetuksen opinto-ohjaajat, kuraattorit, terveydenhoitajat sekä II-asteen oppilaitosten opiskelijahuoltotyöryhmien jäsenet, lastensuojelun sosiaalityöntekijät, Sihti, Nuorisovastaanotto, psykiatrian poliklinikat, Lyhty ja TE-toimisto. Poikien pallopeliryhmä Ryhmä koostui vuotiaista pojista. Poikien kanssa pelattiin mm salibandya kerran viikossa koko vuoden. Ryhmän tavoitteena oli saada yksinäisiä ja liikuntaan innostettavia poikia sitoutumaan ryhmätoimintaan. Torstaikahvila Etsivän työn oma avoin ilta nuorille. Ryhmä ei ole sitova eikä perustu ennalta tehtyyn toimintasuunnitelmaan. Nuoret saavat aina halutessaan ehdottaa, mitä tapaamiskerralla tehdään. Nivelvaihetyön kehittäminen jatkui kiivaana. Tavoitteiksi oli kirjattu kohdata nivelvaihetyön menetelmällä vuonna 2010 noin 100 nuorta perheineen sekä tiivistää viranomaisyhteistyötä ja selkiyttää palvelupolkuja. Vuonna 2010 nivelvaihetyön menetelmin kohdattiin 169 nuorta. Nivelvaiheasiakkaan prosessin toimintamenetelmistä, viranomaisyhteistyöstä sekä ohjautumisesta Dominon nivelvaihetyöhön pidettiin yhteensä 26 kokousta. Tässä kehitystyössä oli kiinteästi mukana peruskoulujen oppilashuolto ja muu henkilökunta, II-asteen opiskelijahuolto, Kiipulan erityisammattiopisto, Lahden Kansanopisto ja lastensuojelun sosiaalityöntekijöitä

13 Mitä kaikkea liittyi verkostoyhteistyöhön? Seudullisen palvelukokonaisuuden määritteleminen Koululuokille järjestettiin 72 toimintakokemuspäivää. Päivien aikana tehtiin 990 yhteistoiminnallista harjoitetta. Teematapahtumia pidettiin 156 koululuokalle, opiskelijaryhmälle ja nuorten ryhmälle. Aiheina oli mm. erilaisten ihmisten kohtaaminen, suvaitsevaisuus, rahankäyttö, teatteri-ilmaisu, päihteiden käyttöön liittyvät valinnat, asuminen, kesätyö ja tulevaisuus. Vanhempien nuokkuja ja osallistumisia koulujen vanhempainiltoihin oli 11. Alueellisten nuorisopalveluiden nuorisonohjaajat olivat koululla oppilaiden ja koulun henkilökunnan tavattavissa 182 tuntia. Moniammatillisen kerhotyöryhmän kokouksia oli eri alueilla yhteensä 20 kertaa. Nuorten valtakunnallisen Ihmefilmi elokuvakasvatushankkeen kanssa yhteistyössä toteutettiin 15 klassikko- ja kulttielokuvaesitystä nuorille. Katsojia oli yhteensä 274. Nivelvaihetyön monialaisen kehittämisyhteistyön lisäksi tehtiin verkostoyhteistyötä 19 erilaisessa työryhmässä. Ryhmissä käsiteltiin Dominon nuorten ja pienryhmien tuentarpeeseen liittyviä aiheita. Lahden etsivän työn työpari kertoi työstään nuorisolain julkistamistilaisuudessa Finlandia-talolla Helsingissä. Hurina 3.0 ohjaaja Jarno Koskelainen puhui sosiaalisen median käytöstä Sosiaalinen media nuorisotyössä -seminaarissa Salossa. Kartoitamme nuorten palvelutarpeet seudullisena yhteistyönä. Määrittelemme ja suunnittelemme seudullisesti nuorisotyön lähi- ja erityistarpeet. Sitoutamme seudun kunnat ja kaupungit suunnitellun palvelukokonaisuuden resursointiin ja toteuttamiseen. Teemme vuosittain yhteistyö- ja rahoitussopimuksen seudullisen nuorisotyön kehittämiseksi ja toteuttamiseksi. Kehitämme seudullisia nuorisotyön lähipalveluita nuorten osallisuuden näkökulmasta. Selvitämme nuorten sosiaalisen nuorisotyön palvelutarpeita seudullisten palveluiden kehittämiseksi. Seudullista yhteistyötä toteutettiin monella tavalla vuonna 2010 Seudullisen nuorisotyön yhteistyösuunnitelma tehtiin vuosille 2010 ja Mukana eri työmuodoissa oli 10 kuntaa. Nuorisotalojen Pilottitalotyöryhmässä oli mukana 6 kuntaa (Lahti, Nastola, Orimattila, Heinola, Kärkölä ja Asikkala). Tavoitteena oli nuorisotalotyön kehittäminen ja nuorten osallisuuden lisääminen nuorisotaloilla. NuoriX-verkkosivustoa ylläpiti 9 kuntaa. Nuorten vaikuttamistoimintaa kehittävässä Vaikku-ryhmässä oli mukana 9 kuntaa. Seudullista lomatoimintaa oli järjestämässä 8 kuntaa. SoundX-bänditoiminnan yhteistyössä oli mukana 8 kuntaa. Seitsemän kunnan kanssa yhteistyössä toteutettu nuorisokalenteri jaettiin lahtelaiselle nuorelle. Yhteensä seudulla jaettiin kalenteria. Kalenterissa oli 40 sivua tietoa nuorille suunnatuista palveluista ja toiminnasta. Kuuden seudun kunnan nuorisotaloilla oli käytössä yhteinen Lahden seudun nuorisopalvelut kortti. Uusi Kunta -hankkeen kaaduttua seutuyhteistyö tuli uuteen tarkasteluun, mutta yhteistyö jatkuu. Seudun nuoria kuultiin Uusi Kunta -hankkeessa. Kuntaliitosta eivät lopulta kannattaneet seudun nuoret eivätkä aikuiset. Seudullisen nuorisotyön kehittämishanke Kuuleeko Lahden Seutu? päättyi toukokuun lopussa. Yhteistyö ei katkennut hankerahoituksen päättymiseen. Seudullinen nuorisotyön johtoryhmä kokoontui joka toinen kuukausi keskustelemaan ja suunnittelemaan seudun nuorisotyön kehittämistä. Seudulliset tapahtumat ja työryhmien toiminta rahoitettiin yhteisesti: maksuosuudet jaettiin prosenttiosuuksiin kunnan asukasluvun ja kunnassa asuvien nuorten määrän mukaan

14 Markkinoinnin ja viestinnän kehittäminen Luomme positiivisen imagon hyvällä toiminnalla ja hyvällä viestinnällä. Lisäämme markkinointi- ja viestintäosaamista organisaatiossa. Kehitämme yhteismarkkinointia toimialalla ja seudulla. Käytämme nuorten suosimia viestintäkanavia. Taloudellisesti tuotetut laadukkaat palvelut Nuorisopalveluiden menot vuonna 2010 olivat yhteensä 3,8 miljoonaa euroa. Se oli 0,6 % koko kaupungin menoista ja 2,3 % sivistystoimialan menoista. Ulkopuolisella rahoituksella toteutettiin 18 kehittämishanketta vuoden 2010 aikana. Talous 2010 Kehitämme nuorisopalveluiden verkko- ja mobiilipalveluita. Teemme vuosittain jokaiselle toimintayksikölle oman markkinointija viestintäsuunnitelman. Selvitämme nuorisopalveluiden julkisuuskuvaa toiminnan ja markkinoinnin kehittämiseksi. Menot Sisäiset palvelut Alueelliset nuorisopalvelut Osallisuuden ja kansalaistoiminnan palvelut Työllisyys- ja erityispalvelut Menot yhteensä Tulot Sisäiset palvelut Alueelliset nuorisopalvelut Osallisuuden ja kansalaistoiminnan palvelut Työllisyys- ja erityispalvelut Tulot yhteensä Markkinointitoimenpiteitä vuonna 2010 Työllistäminen / yleishallinto Kesätyöllistäminen Muu työllistäminen Akselin työpajatoiminta Työharjoitteluyksikkö Horisontti Yhteensä Kustannustiedot Markkinointi- ja viestintäsuunnitelmat tehtiin nuorisopalveluille ja alueellisissa nuorisopalveluissa. Imagotutkimusta tehtiin gradutyönä Jyväskylän yliopistossa, työ on kesken ja tuloksia odotellaan. Dynamon tiedotus- ja markkinointitilaisuuksiin osallistui henkilöä Näyttökertoja Nuorilahti.net-sivustolla oli Kävijät kävivät keskimäärin kolmella sivulla ja viettivät sivustolla aikaa keskimäärin 2 minuuttia 3 sekuntia. Näyttökertoja Nuori-X-sivustolla oli Kävijät kävivät keskimäärin 2,5 sivulla ja viettivät sivustolla aikaa keskimäärin 1 minuutin 43 sekuntia. Paikallislehtien tapahtumakalenteri-ilmoituksia oli 242. Nuorisopalveluiden toiminnasta kertovia lehtijuttuja oli 139. Teematapahtumia yläkoululaisille oppaita jaettiin yläkoulujen opettajille 700 kpl. Hurina 2.0 toteutti erilaisia teematapahtumia kirjastossa 20 ja nuorisopalveluiden tiloissa 35 kertaa, osallistujia oli yhteensä Nuorisotiedotustoiminnan esittelytilaisuuksissa koululaisille ja II-asteen opiskelijoille tavattiin 433 koululaista tai opiskelijaa. Etsivän työn kontaktit sosiaalisessa mediassa, Facebookissa ja Irc-galleriassa lisääntyivät vuoden kontaktista kontaktiin vuonna Nuorisopalveluiden menot/nettomenot asukasta kohden 36,52 / 28,09 Nuorisopalveluiden menot/nettomenot nuorta (0-28-vuotiasta kohden) 110,61 / 85,10 Kaupungille myönnettävä valtionosuus nuorta asukasta kohden 14,

15 Nuorisopalveluiden toimintamenot 2010 Toimiva palveluverkko Palvelujen ostot 6,1% ( ) Tarvikkeet 7,8 % ( ) Muut menot 2,5 % (84 792) Avustukset 3,1 % ( ) Tilamme ovat toimivat ja sijainniltaan oikeat. Tilojemme käyttöaste on korkea. Palveluverkko on seudullisesti suunniteltu. Kiinteistömenot 21,8 % ( ) Henkilöstömenot 58,8 % ( ) Seuraamme ja tehostamme tilojen käyttöä. Edistämme palveluverkkosuunnitelman toteutumista. Työllisyys- ja erityispalvelut 31,5 % ( ) Nuorisopalveluiden määrärahat yksiköittäin 2010 Osallisuuden ja kansalaistoiminnan palvelut 16,7 % ( ) Sisäiset palvelut 23,8 % ( ) Alueelliset nuorisopalvelut 28 % ( ) Tulokset Asetettiin tavoitteet tilojen käyttöasteelle. Säästösyistä Hurina 2.0:n toiminta siirrettiin Sammonkadulle heinäkuun 2010 alusta. Samalla nimi muuttui hurina 3.0:ksi Nuorisopalveluiden toimitilat olivat mukana sivistystoimialan palveluverkkotarkastelussa: nuorisotilaverkon painopisteet Etelä-Lahdessa, Länsi-Lahdessa ja leirikeskuskokonaisuuden kehittämisessä. Otettiin käyttöön lisätila Sammonkadulla 2. kerroksessa. Mitä se palveluverkko teettikään? Yksikköjen tulojakauma 2010 Työllisyys- ja erityispalvelut 63,1 % ( ) Sisäiset palvelut 22,8 % ( ) Alueelliset nuorisopalvelut 6,8 % (57 788) Osallisuuden ja kansalaistoiminnan palvelut 7,4 % (63 229) Nuorisotilat olivat käytössä tuntia, kävijöitä oli vuoden aikana Leirikeskuksissa järjestettiin leiritoimintaa 136 päivänä, parhaana viikkona 5 kohteessa yhtä aikaa. Kesän aluksi siivottiin caravan-alueilta pois 15 traktorin lavallista jätepuuta, maastosta löydettiin 3 lavallista metalliromua ja kaatopaikkajätettä. Leirikeskusten aidantolppia uusittiin 55 kappaletta. Kesän kolmessa eri myrskyssä kaatui yli 100 puunrunkoa. Kunnossapitotöissä kului 40 l moottori- ja raivaussahan bensiiniä. Näppituntumalla-palstalla oli 89 mielipidekirjoitusta, vuoden kuumin aihe oli Isorannan leirialue, josta kirjoitettiin ainakin 58 kertaa. Ilkivaltaan törmättiin Isorannassa useamman kerran: kaksi kertaa jouduttiin puhdistamaan 20 liimaista lukkoa ja tielle kylvettyjä ruuveja noukittiin 32 kpl. Sitä ennen niillä puhkaistiin kaksi autonrengasta. Metsäkankaan nuorten kanssa järjestettiin 5 tapaamista uuden tilan ideointia varten 37 vaikuttajanuoren kanssa. Alueella oli 330 pettynyttä nuorta, kun Metsäkankaan tilasuunnitelma kaatui. Akselin työpajojen täyttöaste oli 98 %

16 Strategialähtöinen toimintatapa ja jatkuva työn kehittäminen Muutosten hallittu johtaminen ja osallisuutta edistävä esimiestyö Laadimme ja toteutamme strategiat ja suunnitelmat kaikilla toiminnan tasoilla. Arvioimme strategiaan perustuvia palveluita ja toimintoja jatkuvasti ja suunnitelmallisesti. Kehitämme edelleen tiimityöskentelymallia. Esimiesten valmennus muutosjohtamiseen. Viestintäkulttuurimme on avoin ja vuorovaikutteinen. Vahvistamme muutosvalmiutta. Henkilöstömme on tyytyväinen sisäiseen tiedonkulkuun ja vaikuttamismahdollisuuksiin. Jokaisen työntekijän työ perustuu tulos- ja toimintayksikölle tehtyyn strategiaan ja vuosisuunnitelmaan, jota seurataan ja arvioidaan. Kuvaamme ydinprosessien toteuttamisen toimintayksiköissä ja tiimeissä. Tulokset Nuorisopalveluiden strategiassa tavoitteet johdettiin toimipistetasolle asti. Vuonna 2010 strategia päivitettiin vuosille Työhön osallistui koko henkilökunta. Nuorisopalveluiden 3 ydinprosessia on määritelty ja niiden toteuttamiseksi prosessit on jaettu 38 osaprosesseiksi, joiden toteutus tapahtuu nuorisopalveluiden eri yksiköissä. Osaprosessit on kuvattu prosessikortteina ja kaavioina. Työ jatkuu vuonna Esimiehet päivittävät osaamistaan ja yhteisiä johtamiskäytänteitä eri foorumeilla. Järjestämme säännöllisesti henkilöstön yhteisiä ja toimintayksiköiden sisäisiä kehittämispäiviä. Organisaation toimintakulttuuri ja sisäiset toimintamallit kuvataan Nuorisopalveluiden toimintakäsikirjaan. Tulokset Mitä kaikkea strategia- ja prosessityö piti sisällään? Yhteisten kehittämispäivien teemat liittyivät uuden strategian työstämiseen. Maaliskuun palautepäivässä mietittiin ilmiöitä ja muutoksia nuorten elämässä vuonna Toukokuun suunnittelupäivässä ideoitiin uusia nuorten tarpeista lähteviä toimintamuotoja. Elokuun starttipäivässä arvioitiin strategisia painopistealueita ja joulukuussa hyväksyttiin uusi strategiapäivitys sekä strategiasta johdetut tulospalkkauksen tavoitteet. Osallisuuden ja kansalaistoiminnan yksikön omia kehittämispäiviä pidettiin 11. Alueellisten nuorisopalveluiden kehittämispalavereja pidettiin 15. Kaikki toimintayksiköiden päälliköt ovat osallistuneet johtamisen erityisammattitutkintokoulukseen (JET). Ensimmäinen tutkinto valmistui joulukuussa 2009, kolme päällikköä aloitti koulutuksen Henkilöstön yhteiset kehittämispäivät pidettiin maaliskuussa, toukokuussa, elokuussa ja joulukuussa. Sisäisiä ohjeistuksia ja käytäntöjä tarkistettiin ja samalla käynnistyi nuorisopalveluiden toimintakäsikirjan kokoaminen IMS-toimintajärjestelmään

17 Työssään hyvinvoiva ja Tulokset osaamistaan kehittävä henkilöstö Jatkamme työhyvinvoinnin seurantaa ja siihen liittyviä kehittämistoimia. Kehitämme ja resursoimme henkilöstömme osaamista suunnitelmallisesti. Kaikilla työntekijöillämme on oikeus ja velvollisuus osallistua nuorisopalveluiden kehittämistyöhön. Kaupungin työhyvinvointikysely toteutetaan 2/2011 Henkilöstöstrategiaan päivitettiin mm. leirityön henkilöstömitoitukset ja toimintaperiaatteet sekä koulutuksiin osallistumisen periaatteet Nuorisopalveluiden omat kehittämistiimit järjestivät sisäisiä koulutuksia, joihin osallistuttiin yhteensä 46 kertaa. Verkostoyhteistyöhön liittyi 73 koulutuskertaa Tehtäväkuvia päivitettiin ja koulutussuunnittelu toteutettiin osana kehittämiskeskusteluja. Toteutuneissa koulutuksissa pääpaino oli menetelmäkoulutuksella. Seuraamme työhyvinvoinnin kehittymistä järjestelmällisesti vuosittain, käsittelemme palautteet toimintayksiköissä ja teemme tarpeelliset kehittämistoimenpiteet. Päivitämme henkilöstöstrategian. Kehitämme koordinoidusti henkilöstön osaamista tukevaa koulutusta. Vuosittaiset osaamiskartoitukset ja koulutussuunnitelmat perustuvat määriteltyihin työnkuviin, tehtävänmukaisiin ammattitaitovaatimuksiin ja kehityskeskusteluihin. Henkilöstö koulutti ja kouluttautui Nuorisopalveluiden henkilökunta osallistui erilaisiin koulutuksiin ja seminaareihin vuoden aikana lähes 400 kertaa. Niistä oli alan tutkintoon tähtäävää koulutusta 5,7 %, ajankohtaisseminaareja 47,5 % ja nuorisopalveluiden omaa sisäistä koulutusta 23,4 %. Luvuissa on mukana Lahdessa järjestettyjä valtakunnallisia tapaamisia ja seminaareja. Henkilökunta hankki menetelmäoppeja osallistumalla mm. mielenterveystyön päiville, päihdepäiville, nuorisolaki uudistuu - seminaariin, lastensuojelulakikoulutukseen, nuorisotyön päiville, työpajapäiville ja etsivien verkostopäiville. Koulutuksista saatiin oppia mm. päihteisiin, peli- ja nettiriippuvuuksiin, mielenterveysongelmiin, viranomaisyhteistyöhön, ratkaisukeskeisyyteen, puheeksi ottoon, sosiaalisen median käyttöön, lukkonuorten kohtaamiseen, nuorisotalotoiminnan auditointiin, ensiaputaitoihin, turvallisuusasioihin, vihreään draamaan, englannin kieleen, monikulttuuriseen työhön ja johtamistaitoihin. Nuorisopalveluissa oli vuoden aikana yhteensä 49 harjoittelijaa eri oppilaitoksista. Työssäoppimis- ja harjoittelupäiviä oli Opinnäytetöitä valmistui 3. Kaikki opinnäytetyöt olivat AMK-tasoisia lopputöitä

18 Nuorisopalveluiden henkilökunta vuonna 2010 nuorisotoimenjohtaja Jouni Kivilahti OSALLISUUDEN JA KANSALAISTOIMINNAN PALVELUT toimintayksikön päällikkö Petteri Peltonen Nuorisokeskus nuorisonohjaaja Ritva Jokinen nuorisonohjaaja Pia Koponen Monikulttuurikeskus Multi-Culti vastaava ohjaaja Pirkko Hämäläinen nuorisonohjaaja Irene Lüders ohjaaja Maija Hietala ohjaaja Leena Toikkanen Nuorten neuvonta- ja tietopankki Hurina 2.0 nuorisonohjaaja Sari Immonen ohjaaja Jarno Koskelainen projektikoordinaattori/ ohjaaja Petra Pulkkinen SISÄISET PALVELUT toimintayksikön päällikkö Virpi Rantanen toimistosihteeri Marja-Leena Tapper kanslisti Katja Markkola seutukoordinaattori Annina Kurki , seutukoordinaattori Petra Pulkkinen projektikoordinaattori Ira Custódio ALUEELLISET NUORISOPALVELUT toimintayksikön päällikkö Helena Lehtonen nuorisonohjaaja Helena Unelius nuorisonohjaaja Pekka Pusa projektikoordinaattori Suvi Lappalainen TYÖLLISYYS- JA ERITYISPALVELUT toimintayksikön päällikkö Jaana Lehtinen Akseli-työpajat yksilövalmentaja Anna-Kaisa Vihersalo yksilövalmentaja Paula Kuikka yksilövalmentaja Annina Kurki projektikoordinaattori Anu Morikawa Liina & ekoakseli tekninen ohjaaja Eve Kaikkonen tekninen ohjaaja Katri Kiviniemi tekninen ohjaaja Lea Lahti Lounasakseli tekninen ohjaaja Jaana Snellman Media-akseli tekninen ohjaaja Vesa Laakso tekninen ohjaaja Maarit Siikaniemi Puuakseli tekninen ohjaaja Ismo Salokannel tekninen ohjaaja Pasi Viljamaa Teräsakseli tekninen ohjaaja Tero Riihelä työnsuunnittelija Lauri Kantela Reppupajat tekninen ohjaaja Heidi Pasanen työnsuunnittelija Esa Halinen työnsuunnittelija Pirkko Louhelainen työnsuunnittelija Minna Mustonen Nuorten seudullinen työllisyyshanke Dynamo projektipäällikkö Susanna Ormaa-Perälä työvalmentaja Auli Wallenius yksilövalmentaja Alli Mäntymäki yksilövalmentaja Minna Toivonen työvalmentaja Harri Laitinen työvalmentaja Mia Lehtiniemi työvalmentaja Elina Karstila työvalmentaja Lauri Keskiväli työvalmentaja Laura Peltoniemi työnsuunnittelija Petra Jorasmaa Nuorten työharjoitteluyksikkö Horisontti toiminnanohjaaja Matti Hulkkonen työhönvalmentaja Petri Nurmi työnsuunnittelija Anu Palo työnsuunnittelija Teija Pilli työnsuunnittelija Taru Kemppi työnsuunnittelija Elina Aartolahti Nuorten monipalvelukeskus Domino johtava ohjaaja Anu Siiteri palveluohjaaja Taija Tamminen nivelvaihetyöntekijä Satu Kakko palveluohjaaja Olli-Ville Liukkonen palveluohjaaja Mirva Kallunki Etsivän työn projekti palveluohjaaja Toni Hynninen palveluohjaaja Mika Ahokas Ahtialan nuorisotalo nuorisonohjaaja Mika Rokka nuorisonohjaaja Heli Kaskinen Kasakkamäen nuorisotalo nuorisonohjaaja Ulla-Riitta Moilanen nuorisonohjaaja Anu Varpenius Nuorisotalo Profiili nuorisonohjaaja Maarit Taipalinen nuorisonohjaaja Tomi Vähäkangas nuorisonohjaaja Tuire Witting nuorisonohjaaja Riku Merisalo Nuortentalo Paristo nuorisonohjaaja Tommi Aaltola nuorisonohjaajaharjoittelija Lea Hakala projektityöntekijä Jenny Ferm Nuortentalo Plaza nuorisonohjaaja Hanna Merivirta nuorisonohjaaja Nina Niemi Tyttöjen tila nuorisonohjaaja Saara Vahteristo nuorisonohjaaja Reetta Möller 34 35

19 Lisätietoja Lahden nuorisopalveluista Lahden kaupungin nuorisopalvelut Sammonkatu 8 B Lahti

sivistystoimiala Teematapahtumia yläkoululaisille 2011 2012

sivistystoimiala Teematapahtumia yläkoululaisille 2011 2012 sivistystoimiala Teematapahtumia yläkoululaisille 2011 2012 Arvoisa opettaja! 2 Toimintakokemuspäivä 4 Sano päihteille ei 6 Bilepysäkki 7 Taistelu koulukiusaamista vastaan on alkanut! 8 Älä kiusaa! 9 Asennemittari

Lisätiedot

Arvoisa opettaja. Tervetuloa oppilaittesi kanssa teemapäiviin! Yhteystiedot ovat esittelysivuilla. Lahden kaupungin nuorisopalvelut 3

Arvoisa opettaja. Tervetuloa oppilaittesi kanssa teemapäiviin! Yhteystiedot ovat esittelysivuilla. Lahden kaupungin nuorisopalvelut 3 Teematapahtumia ylakoululaisille 2013 Sisalto Toimintakokemuspäivä 4 Bilepysäkki 7 Taistelu koulukiusaamista vastaan on alkanut! 8 Älä kiusaa! 9 Asennemittari haasta ennakkoluulosi 10 Kaikki samalla maaliviivalla!

Lisätiedot

sivistystoimiala Teematapahtumia yläkoululaisille 2010 2011

sivistystoimiala Teematapahtumia yläkoululaisille 2010 2011 sivistystoimiala Teematapahtumia yläkoululaisille 2010 2011 Toimintakokemuspäivä 4 Sano päihteille ei 6 Bilepysäkki 7 Taistelu koulukiusaamista vastaan on alkanut! 8 Älä kiusaa! 9 Asennemittari 10 Kaikki

Lisätiedot

www.nuorilahti.net/horisontti

www.nuorilahti.net/horisontti Horisontti on valmennuksellinen yksikkö, joka tukee 17-24-vuotiaita lahtelaisia nuoria järjestämällä työharjoittelua ja muita työllistämistoimenpiteitä. Toiminnanohjaaja Valmentajat Matti Hulkkonen 050

Lisätiedot

LAHDEN KAUPUNGIN NUORISOPALVELUT NUORTEN MONIPALVELUKESKUS DOMINO

LAHDEN KAUPUNGIN NUORISOPALVELUT NUORTEN MONIPALVELUKESKUS DOMINO LAHDEN KAUPUNGIN NUORISOPALVELUT NUORTEN MONIPALVELUKESKUS DOMINO Teija Pilli Nuorisopalveluiden organisaatio SISÄISET PALVELUT ALUEELLISET NUORISOPALVELUT Toimintayksikön päällikkö Virpi Rantanen palkka

Lisätiedot

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Nuorisotoimen monet mahdollisuudet Johtaja Georg Henrik Wrede 1 Nuorisotyön mahdollisuudet - nuorelle Nuorisotyö on harrastamista ja omaa tekemistä lukuisissa järjestöissä.

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatin toimintaa rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tuella veikkausvoittomäärärahoista.

Lisätiedot

Onnistumisia nuorten palveluketjun kehittämisessä

Onnistumisia nuorten palveluketjun kehittämisessä Onnistumisia nuorten palveluketjun kehittämisessä Valtakunnalliset ehkäisevän työn päivät, Lahti 25.9.2014 Kehityspäällikkö Anna Kapanen, Valtakunnallinen työpajayhdistys ry. Sosiaalisen vahvistamisen

Lisätiedot

Koulutuksellinen tasa-arvo kehittämishanke 2013-2015. Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut

Koulutuksellinen tasa-arvo kehittämishanke 2013-2015. Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut Koulutuksellinen tasa-arvo kehittämishanke 2013-2015 Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut Koulutuksellinen tasa-arvo -hankkeessa kehitetään lasten ja nuorten sekä lapsiperheiden palvelukokonaisuutta

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Tavoitteiden seurannan mittarit kerhojen kävijämäärät

Tavoitteiden seurannan mittarit kerhojen kävijämäärät Tavoitteet Laadukkaat nuorisopalvelut Kriittiset menestystekijät kerhotoiminnan ylläpitäminen Tavoitteiden seurannan mittarit kerhojen kävijämäärät Toteuma 1.1. 31.12. 2015 Sählykerhoja sekä Tyttöjen Tippala-tyttökerho

Lisätiedot

Nuorten palveluketjut ja yhteistyön haasteet ja hyvät käytännöt

Nuorten palveluketjut ja yhteistyön haasteet ja hyvät käytännöt Nuorten palveluketjut ja yhteistyön haasteet ja hyvät käytännöt Lapin etsivän nuorisotyön ja työpajojen kehittämispäivät 21.11.2014 Kehityspäällikkö Anna Kapanen ja koordinaattori Elisa Lipponen Valtakunnallinen

Lisätiedot

KOULUNUORISOTYÖ & OSALLISUUS KOKKOLA

KOULUNUORISOTYÖ & OSALLISUUS KOKKOLA KOULU & OSALLISUUS KOKKOLA 1. Lupa toimia koulussa, mallinnus (2010) 2. Mitä tehdään, ketkä, mitä osataan, halutaan, tarvitaan (2011-2012) 3. Yhteistyön merkitys, tiimityöskentely, toimintakulttuuri ja

Lisätiedot

Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut

Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut Koulutuksellinen tasa-arvo arvo kehittämishanke 2013-2015 Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut Koulutuksellinen tasa-arvo -hankkeessa kehitetään lasten ja nuorten sekä lapsiperheiden palvelukokonaisuutta

Lisätiedot

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Lasse Heiskanen Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDENT LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Perusasteen

Lisätiedot

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA NUORET PALVELUJEN PARIIN PALVELUIDEN YHTEISTYÖLLÄ Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke SEMINAARI 8.11.2012 Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke

Lisätiedot

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Maahanmuuttajien valmennus työpajoilla Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Työpaja monialainen yhteistyökumppani työpajojen kanssa yhteistyössä toimivia tahoja ovat muun muassa työ-

Lisätiedot

Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN

Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN Toivottujen kehittämisteemojen jatkuminen LAPSEN ÄÄNESSÄ Osallisuuden edistäminen Ehkäisevän lastensuojelun vahvistaminen Matalan kynnyksen toimintamallien kehittäminen

Lisätiedot

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Taustatilaisuus nuorisotakuusta Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Nuorisotakuu on tapa toimia uudella tavalla Nuorisotakuu ei ole laki vaan tapa toimia saumattomassa yhteistyössä Toteutus nykyjärjestelmää

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

OPPILASKUNTAKANSIO. www.sastamalannuoret.fi 2015-2016. SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi

OPPILASKUNTAKANSIO. www.sastamalannuoret.fi 2015-2016. SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi OPPILASKUNTAKANSIO www.sastamalannuoret.fi 2015-2016 SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi Sisällys OSALLISUUS JA VAIKUTTAMINEN... 2 Yhteisökasvatuksen ja osallisuuden periaatteet... 2 Oppilaskuntaosallisuus...

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma v. 2015/ Nuorisopalvelut

Toimintasuunnitelma v. 2015/ Nuorisopalvelut Toimintasuunnitelma v. 2015/ Nuorisopalvelut Tehtävä, työmuodot, arvot ja henkilöstö Ylöjärven nuorisopalveluiden tehtävä on suunnitella, kehittää ja tuottaa ylöjärveläisille nuorille matalan kynnyksen

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

Oulun seudun etsivän nuorisotyön ohjaus- ja neuvontapalvelut. Virpi Huittinen, Sanna Lakso ja Anna Visuri

Oulun seudun etsivän nuorisotyön ohjaus- ja neuvontapalvelut. Virpi Huittinen, Sanna Lakso ja Anna Visuri Oulun seudun etsivän nuorisotyön ohjaus- ja neuvontapalvelut Virpi Huittinen, Sanna Lakso ja Anna Visuri Oulun seudun etsivän nuorisotyön ohjaajat Hailuoto: vapaa-aikasihteeri Satu Rahkola Haukipudas:

Lisätiedot

KOULUN JA NUORISOTYÖN YHTEISTYÖSUUNNITELMA LAHDESSA 2007

KOULUN JA NUORISOTYÖN YHTEISTYÖSUUNNITELMA LAHDESSA 2007 sivistystoimiala KOULUN JA NUORISOTYÖN YHTEISTYÖSUUNNITELMA LAHDESSA 2007 Koulutus- ja nuorisopalveluiden yhteistyön nykytilanne, ehdotukset ja kehittämistarpeet SISÄLLYS 1 JOHDANTO...3 2 SIVISTYSTOIMIALA...4

Lisätiedot

1. Vähintään 50 % peruskoulun päättävistä hakee Heinolan lukioon.

1. Vähintään 50 % peruskoulun päättävistä hakee Heinolan lukioon. SIVISTYSTOIMI Sitovat tavoitteet, niiden tavoitetaso sekä toteutumisen arviointi Liite käyttösuunnitelmaan 400 OPETUS- JA KOULUTUSPALVELUIDEN HALLINTO 1. Sivistystoimi toimii kaupungin Aino Health Management

Lisätiedot

10.4.2012 Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuriprosessi, nuorisotoimi

10.4.2012 Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuriprosessi, nuorisotoimi Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuriprosessi, nuorisotoimi TUUMASTA TOIMEEN pohjana aiemmat suunnitelmat ja esitykset aiemmilta vuosilta toimintasuun nitelmat Nak 2009-2011 aloite Tuija Pohjola 2010

Lisätiedot

Liite 1. Nuorisotoimi 2015

Liite 1. Nuorisotoimi 2015 Nuorisolain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Näiden tavoitteiden

Lisätiedot

Lahden nuorisopalveluiden Tyttöjen tila esittäytyy. Emmi Salo & Mervi Laaksonen

Lahden nuorisopalveluiden Tyttöjen tila esittäytyy. Emmi Salo & Mervi Laaksonen Lahden nuorisopalveluiden Tyttöjen tila esittäytyy Emmi Salo & Mervi Laaksonen Historiaa Tyttöjen tila sai alkunsa Tyttöprojekti Helmestä vuonna 2003, jossa koottiin tyttötyötä tekeviä tahoja yhteen ja

Lisätiedot

VUOSITTAINEN SUUNNITELMA UTAJÄRVEN KUNTA UTAJÄRVEN LUKIO 2/11.11.2015. Lukuvuosi _2015-2016 R1 21 R2 9 R3 18 R4 4. Yhteensä 52 1/7

VUOSITTAINEN SUUNNITELMA UTAJÄRVEN KUNTA UTAJÄRVEN LUKIO 2/11.11.2015. Lukuvuosi _2015-2016 R1 21 R2 9 R3 18 R4 4. Yhteensä 52 1/7 1/7 UTAJÄRVEN KUNTA Liite UTAJÄRVEN LUKIO 2/11.11.2015 Lukuvuosi _2015-2016 OPETUSSUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN opetustunnit yleisopetus vkt sltk myöntänyt 136 käytössä 136 opiskelijamäärä vuosiluokittain

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut. Jaana Fedotoff 23.5.

Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut. Jaana Fedotoff 23.5. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut Jaana Fedotoff 23.5.2013 Helsinki Nuorten tieto- ja neuvontatyön tavoite: Nuorten sosiaalinen

Lisätiedot

Kesänriemut -leiri. Kesätarjotin

Kesänriemut -leiri. Kesätarjotin Kesätarjotin Kesätarjotin on Lahden seudun nuorisopalveluiden ja -toimien kesälomaesite. Vihkosessa esitellään 7 17-vuotiaille järjestettävät lomatoiminnat. Tarjolla on kursseja ja leirejä. Kaikkiin toimintoihin

Lisätiedot

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne PaKaste Pohjois-Pohjanmaa Lapsen hyvä arki Kallion kehittämistiimi Selänteen kehittämistiimi Kuusamo-Posio- Taivalkoski kehittämistiimi Varhaiskasvatuksen työryhmä Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Nuortenpaja Apaja Osavuosiraportti Touko-Elokuu 2014

Nuortenpaja Apaja Osavuosiraportti Touko-Elokuu 2014 Nuortenpaja Apaja Osavuosiraportti Touko-Elokuu 2014 Yleistä Nuortenpaja Apaja on Nurmeksessa ja Juuassa sijaitseva työhön, koulutukseen tai elämänhallintaan liittyvissä asioissa tukea tai ohjausta tarvitsevien

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2014. Lahden nuorisovaltuusto

TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2014. Lahden nuorisovaltuusto TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2014 sivu 2 / 8 Toimintasuunnitelma ja talousarvioehdotus vuodelle 2014 SISÄLLYSLUETTELO 3. VUODEN 2014 TOIMINNAN PAINOPISTEET 1. PARANNETAAN NUORISOVALTUUSTON

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

Nurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista.

Nurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista. ETSIVÄNUORISOTYÖ Vuosiraportti 2015 Paula Timonen Nurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista. Etsivien tyypillinen asiakas

Lisätiedot

Hyvinvoinnin tilannekatsaus

Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvointikertomus 2014 Tytti Solankallio-Vahteri Hyvinvointikoordinaattori 26.10.2015 26.10.2015 Hyvinvoinnin edistäminen kunnan tehtävänä Kunnan tehtävänä on (Kuntalaki 410/2015)

Lisätiedot

Näin luet toimintasuunnitelmaa

Näin luet toimintasuunnitelmaa Näin luet toimintasuunnitelmaa HELVARYn toimintasuunnitelman tavoitteet on merkitty tähän esitykseen tummennetulla ja merkattu nuolella vuosikokouksessa käsittelyn helpottamiseksi. Toimenpiteitä kuvataan

Lisätiedot

Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut/Yhteiset palvelut

Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut/Yhteiset palvelut Koulutuksellinen tasa-arvo arvo kehittämishanke 2013-2015 Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut/Yhteiset palvelut Koulutuksellinen tasa-arvo -kehittämishanke 2013-2015 Koulutuksellinen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 3. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (strategia) vuosille 2012; versio 26.11.2009 Kriittinen Yleisiin kasvuoloihin vaikuttaminen

Lisätiedot

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS Yhden päivän mittaiset (6h) koulutustilaisuudet: Kolmiportaisen tuen toteuttaminen - yleinen, tehostettu ja erityinen tuki koulun arjessa - pedagogiset asiakirjat ja lomakkeet

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Esipuhe. Johdanto. Lahden nuorisopalvelut. Monikulttuurinen nuorisotyö Lahden nuorisopalveluissa

Sisällysluettelo. Esipuhe. Johdanto. Lahden nuorisopalvelut. Monikulttuurinen nuorisotyö Lahden nuorisopalveluissa sivistystoimiala Sisällysluettelo Esipuhe Esipuhe Johdanto Lahden nuorisopalvelut Monikulttuurinen nuorisotyö Lahden nuorisopalveluissa Lahti Games - kaikki samalla maaliviivalla Monikulttuurinen tyttöryhmä

Lisätiedot

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito Karikoista kartalle Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari Kunnat ja työllisyyden hoito Taustaa kuntakokeiluun mukaan lähtemiselle Haasteet pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa Irralliset palveluprosessit

Lisätiedot

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014 Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla TPY:n symposium 27.5.2014 OIVA - Ohjauksen interventioilla vaikuttavuutta läpäisyn tehostamiseen 1.9.2013-31.12.2014 OIVA on osa Opetushallituksen

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA TOIMINTA-AJATUS Sivistystoimen tuottamat laadukkaat perus- ja hyvinvointipalvelut vaikuttavat merkittävällä ja positiivisella tavalla maaseutukaupungin asukkaiden elämänhallintaan ja laatuun sekä viihtyvyyteen.

Lisätiedot

KOLIKO Koulun liikuntakoordinaattorit liikettä lisäämässä 1.8.2011 31.12.2013

KOLIKO Koulun liikuntakoordinaattorit liikettä lisäämässä 1.8.2011 31.12.2013 KOLIKO Koulun liikuntakoordinaattorit liikettä lisäämässä 1.8.2011 31.12.2013 lisää liikettä koulupäivän aikana rakenteilla, asenteilla, yhteistyöllä! FAKTAA HANKKEESTA - Hallinnoija Hämeen Liikunta ja

Lisätiedot

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ KOULUELÄMÄST STÄ Sainio Pia-Christine Lähtökohdat projektin käytännön kehittymiselle: Uusi työntekijä, odotukset korkealla Tyttöjen raju päihteiden käyttö

Lisätiedot

HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020. Palveluvaliokunta 10.2.2015

HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020. Palveluvaliokunta 10.2.2015 HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020 Palveluvaliokunta 10.2.2015 Tavoitetila, toimenpiteet, arviointi,resursointi, rakenteet KEMPELEEN KOULUSTRATGIA 2000-2004 Oppiva organisaatio Oppilaan hyvinvointi Opetuksen

Lisätiedot

Kestävän kehityksen ohjelma

Kestävän kehityksen ohjelma Kestävän kehityksen ohjelma tavoitteita, toimintaa ja tuloksia Annukka Luomi ja Laura Virta 8.10.2010 Tervetuloa pajaan! 4V-hanke Keke koulussa ja Keke päiväkodissa -oppaat Keke-työn käynnistäminen Keke

Lisätiedot

Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut. 13.2.2013 Anjariitta Carlson

Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut. 13.2.2013 Anjariitta Carlson Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut Yhteistyö on toiminnallista kehittämistä Kehittämistoimenpiteistä päätetään yhdessä - jokainen kunta tekee

Lisätiedot

Kuuluuko ääni, kuuntelen!? Osallisuus teematilaisuus 17.10.2012

Kuuluuko ääni, kuuntelen!? Osallisuus teematilaisuus 17.10.2012 Oulun seutu Kuuluuko ääni, kuuntelen!? Osallisuus teematilaisuus 17.10.2012 Leena Hassi 1 TUKEVA 3 - juurruttamishanke Aikataulu: 1.10.2012-31.10.2013 Rahoitus: STM (75%) ja kunnat (25%) Hankkeen toteuttajat:

Lisätiedot

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi ry Hyvinkään kaupunki Lohjan kaupunki Porvoon kaupunki Nuorisotutkimusseura ry Nuorisotakuu Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Lisätiedot

Koulun ja nuorisotyön yhteistyö. Kanuuna kuntien nuorisotoimenjohtajille tehdyn kyselyn tulokset Lasse Siurala ja Piia Aho 19.5.

Koulun ja nuorisotyön yhteistyö. Kanuuna kuntien nuorisotoimenjohtajille tehdyn kyselyn tulokset Lasse Siurala ja Piia Aho 19.5. Koulun ja nuorisotyön yhteistyö Kanuuna kuntien nuorisotoimenjohtajille tehdyn kyselyn tulokset Lasse Siurala ja Piia Aho 19.5.2011 1 Taustaa Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa kunnissa tapahtuvaa koulun

Lisätiedot

Koulutuksellisen tasa-arvon edistäminen Riihimäen perusopetuksessa

Koulutuksellisen tasa-arvon edistäminen Riihimäen perusopetuksessa Koulutuksellisen tasa-arvon edistäminen Riihimäen perusopetuksessa Hupi tiimi Ville Saloranta, hankekoordinaattori Heini Lehtonen, sosiaaliohjaaja (Peltosaari) Kaisa Näsman, sosiaaliohjaaja (Lasitehdas)

Lisätiedot

TAJUA MUT! -TOIMINTAMALLI LASTEN JA NUORTEN TUEKSI. Projektipäällikkö Riikka Puusniekka, Espoo Mieli 2015 päivät

TAJUA MUT! -TOIMINTAMALLI LASTEN JA NUORTEN TUEKSI. Projektipäällikkö Riikka Puusniekka, Espoo Mieli 2015 päivät TAJUA MUT! -TOIMINTAMALLI LASTEN JA NUORTEN TUEKSI Projektipäällikkö Riikka Puusniekka, Espoo Mieli 2015 päivät TOIMINTAMALLIN TAUSTAA Toimintamallin kehittäminen alkoi Rotterdamissa, Hollannissa vuonna

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen ennakkojaksosta VALMAan

Oppisopimuskoulutuksen ennakkojaksosta VALMAan Oppisopimuskoulutuksen ennakkojaksosta VALMAan Susanna Kosonen Projektipäällikkö Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso-hanke Keuda Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso OPPISOPIMUS Ennakkojaksolta valmiuksia

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

Nuorisopalveluiden. uutiset 2012. Naumi-Isorannassa rytisee sivu 9. Horisontissa näkyy tulevaisuus sivu 16

Nuorisopalveluiden. uutiset 2012. Naumi-Isorannassa rytisee sivu 9. Horisontissa näkyy tulevaisuus sivu 16 Naumi-Isorannassa rytisee sivu 9 Horisontissa näkyy tulevaisuus sivu 16 Torin lehmuksille puettiin neulegraffitit sivu 25 L a h d e s s a 2 0 1 2 6 6 v u o s i k e r t a N : o 1 ( 2 0 1 2 ) n u o r i l

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Kestävän kehityksen ohjelmat kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin

Kestävän kehityksen ohjelmat kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin Kestävän kehityksen ohjelmat kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin Kestävä kehitys on koulun yhteinen asia Kuvat: Keke koulussa -esite/seppo Leinonen Aino Alasentie, Vihreä lippu -päällikkö Suomen Ympäristökasvatuksen

Lisätiedot

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu Miten ehkäisevää työtä kehitetään osana koulutusta? 4 Ammattikorkeakoulujen tehtävät harjoittaa työelämää ja aluekehitystä

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN. Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö

TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN. Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö LUONNOS Vavan osaamisen kehittämisen ja täydennyskoulutuksen suunnittelun vuosiprosessi

Lisätiedot

PARASTA OHJELMISTA! VALTAKUNNALLISET OHJELMAT LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEEN

PARASTA OHJELMISTA! VALTAKUNNALLISET OHJELMAT LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEEN PARASTA OHJELMISTA! VALTAKUNNALLISET OHJELMAT LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEEN Lisää liikettä! Perusopetuksen opetussuunnitelma ja varhaiskasvatuslaki edellyttävät lasten ja nuorten aktiivisuuden

Lisätiedot

Ammatillisten opintojen suorittaminen työpajalla

Ammatillisten opintojen suorittaminen työpajalla Ammatillisten opintojen suorittaminen työpajalla Ammatillisten oppilaitosten ja työpajojen välinen yhteistyön toimintamalli Hämeenlinnan seudulla Tämä julkaisu on toteutettu osana Yty-hankkeen toimintaa.

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Palvelu olen minä! -hanke osana nuorisotakuun monialaisia palveluita Vantaalla

Palvelu olen minä! -hanke osana nuorisotakuun monialaisia palveluita Vantaalla Sivistysvaliokunta 22.10.2015/HE 30/2015/Asiantuntijalausunto teema: Nuorisotakuun toteuttaminen ja etsivä nuorisotyö Vantaan kaupungin nuorisopalvelut, projektipäällikkö Susanna Salmela Palvelu olen minä!

Lisätiedot

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa toiminta Kuntaliiton strategiassa Arkeen Voimaa -toiminta toteuttaa Kuntaliiton strategiatavoitetta

Lisätiedot

Nuortenpaja Apaja Tammi huhtikuu 2014

Nuortenpaja Apaja Tammi huhtikuu 2014 Nuortenpaja Apaja Tammi huhtikuu 2014 Paula Timonen Yleistä Nuortenpaja Apaja on Nurmeksessa ja Juuassa sijaitseva työhön, koulutukseen tai elämänhallintaan liittyvissä asioissa tukea tai ohjausta tarvitsevien

Lisätiedot

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua:

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Varhaiskasvatuksen pilotin tulokset ja oppilaitosyhteistyön tulevaisuus 9.2.2012 PKS-KOKO Riikka Heloma, työvoimasuunnittelija, Sosiaalivirasto, Helsingin

Lisätiedot

Nuorisolain uudistusta valmistellaan

Nuorisolain uudistusta valmistellaan Katsaus toimialaan Nuorisolain uudistusta valmistellaan Valmistelussa hyödynnetään vuosittaiset toimialan seminaarit ja muut yhteiset tilaisuudet, edetään teemoittain, hyödynnetään avoimia nettikyselyjä

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Kokkola Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS Yhden päivän mittaiset (6h) koulutustilaisuudet: "Tulevaisuuden koulu - mitä suuntaviivoja ops2016 antaa koulun ja opetuksen kehittämiseen" - uuden opetussuunnitelmaluonnoksen

Lisätiedot

NUORTEN HYVINVOINTITIETOJEN KOONTILOMAKE/KOKO VUOSI 2014/ar

NUORTEN HYVINVOINTITIETOJEN KOONTILOMAKE/KOKO VUOSI 2014/ar NUORTEN HYVINVOINTITIETOJEN KOONTILOMAKE/KOKO VUOSI 2014/ar Etsivä Nuorisotyö Yleisimmät huolenaiheet/etsivä Nuorisotyö Tammikuu Kesätyöt, yhteishaku Toimeentulo Helmikuu Kesätyöt, yhteishaku Toimeentulo

Lisätiedot

Lahden alkukartoitustilaisuus 12.11.2009 Pääasiallisia haasteita Lahdessa ja kehittämisideoita:

Lahden alkukartoitustilaisuus 12.11.2009 Pääasiallisia haasteita Lahdessa ja kehittämisideoita: Lahden alkukartoitustilaisuus 12.11.2009 Lahden alkukoulutuksessa oli paikalla noin 30 henkeä. Paikalla olevat keskustelivat teemasta vilkkaasti ja innokkaasti. Muihin hankkeessa mukana oleviin Kanuuna

Lisätiedot

Lehmusreitti. www.lahtitravel.fi. 2 of 20

Lehmusreitti. www.lahtitravel.fi. 2 of 20 1 of 20 Lehmusreitti Patikointireitti kiertää kaupungin keskustaa maisemapaikalta toiselle luonnonmukaisissa puistometsissä: Salpausselän harjulla, lehdoissa, kallioilla, kuusikoissa ja Vesijärven rannalla.

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2016 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä 1. Yleistä Jyväskylän nuorisovaltuusto on vuonna 2009 perustettu 13 20 vuotiaiden jyväskyläläisten nuorten vaikuttamis- ja kuulemiskanava. Se pyrkii parantamaan nuorten kuulemista ja osallistumista päätöksentekoon

Lisätiedot

Mukana ihmisten arjessa

Mukana ihmisten arjessa Mukana ihmisten arjessa LÄHIÖKESKUS HÄMEENLINNA Lähiökeskusten toiminnan mahdollistaa Kotilähiö ry:n, jonka jäsenet muodostavat alueella toimivien virkamiesten, yhdistysten ja asukkaiden edustajien yhteistyöverkoston.

Lisätiedot

Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009

Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009 Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009 Työelämän kehittämisohjelma Tykes projektikoordinaattori Irmeli Leino, Turun amk osastonhoitaja/suunnittelija Pekka Makkonen, VSSHP, psykiatrian tulosalue

Lisätiedot

TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016

TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016 TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016 Tuorsniemen koulun tehtävänä on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua yksilölliset erot huomioon ottaen ja opettaa niitä perustietoja ja taitoja, joita oppilas

Lisätiedot

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016 Liite 2. TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016 2015 SEURANTA, Ohjausryhmä käsitellyt 15.3.2016 HYVINVOINTISUUNNITELMAN TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA SEURANTA Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät

YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät 10.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät SOS-lapsikylän toimintakäsikirjan mukaisesti lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen lasten asioista vastaaville

Lisätiedot

Matalan kynnyksen keskus, josta nuoret saavat tarvitsemansa asiakaslähtöiset, helposti saavutettavat, monialaiset ja poikkihallinnolliset palvelut

Matalan kynnyksen keskus, josta nuoret saavat tarvitsemansa asiakaslähtöiset, helposti saavutettavat, monialaiset ja poikkihallinnolliset palvelut Matalan kynnyksen keskus, josta nuoret saavat tarvitsemansa asiakaslähtöiset, helposti saavutettavat, monialaiset ja poikkihallinnolliset palvelut alle 30-vuotiaat oululaiset nuoret yhden luukun periaate

Lisätiedot

4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI

4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI 4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI Sosiaalinen kuntoutus pähkinänkuoressa Sosiaaliseen kuntoutukseen kuuluu: 1) sosiaalisen toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen selvittäminen; 2)

Lisätiedot