sivistystoimiala Nuorisopalveluiden toimintakertomus 2010 Vuoden strategiset tavoitteet ja saavutetut tulokset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "sivistystoimiala Nuorisopalveluiden toimintakertomus 2010 Vuoden strategiset tavoitteet ja saavutetut tulokset"

Transkriptio

1 sivistystoimiala Nuorisopalveluiden toimintakertomus 2010 Vuoden strategiset tavoitteet ja saavutetut tulokset

2 Sisältö Hyvää yritettiin, mutta priimaa tuli! 3 Nuorisopalveluiden tehtävä 4 Nuorisopalveluiden asiakkaat ja yhteistyökumppanit 5 Nuorisopalveluiden strategiatavoitteet ja niiden toteutuminen vuonna Nuorten ja yhteistyötahojen mielestä tarpeelliset ja tärkeät palvelut Tulokset 11 Mitä kaikkea sisältyy vuoden 2010 osallistuja- ja asiakaslukuun? 12 Nuorten syrjäytymistä ehkäisevät ja hyvinvointia edistävät palvelut Tulokset 14 Mitä on vuoden 2020 erityistuen ja työllistämisen lukujen taustalla? 15 Perustan luominen nuorten osallisuuden lisäämiselle Tulokset 18 Miten nuoret vaikuttivat, mitä he esittivät vuonna 2010? 19 Miten muuten nuorten osallisuutta tuettiin? 20 Verkosto- ja yhteistyön laadun kehittäminen Tulokset 23 Mitä kaikkea liittyi verkostoyhteistyöhön vuonna 2010? 24 Seudullisen palvelukokonaisuuden määritteleminen Seudullista yhteistyötä toteutettiin monella tavalla vuonna Markkinoinnin ja viestinnän kehittäminen Markkinointitoimenpiteitä vuonna Taloudellisesti tuotetut laadukkaat palvelut 27 Toimiva palveluverkko Tulokset 29 Mitä se palveluverkko teettikään? 29 Strategialähtöinen toimintatapa ja jatkuva työn kehittäminen Tulokset 30 Muutosten hallittu johtaminen ja osallisuutta edistävä esimiestyö Tulokset 31 Työssään hyvinvoiva ja osaamistaan kehittävä henkilöstö Tulokset 33 Henkilöstö koulutti ja kouluttautui 33 Nuorisopalveluiden henkilökunta vuonna Hyvää yritettiin, mutta priimaa tuli! Lahden nuorisopalveluiden toimintakertomuksissa on kuvattu lahtelaisen nuorisotyön onnistumisia ja arkea eri tavoilla. Viimeisenä neljänä vuotena lukijalle on haluttu välittää kuva siitä, mitä nuorisopalveluiden eri työmuodot tarkoittavat käytännössä, miten strategian tavoitteet ovat toteutuneet ja miten strategiaa ohjaavat arvot elävät arjessa. Samalla on tietenkin raportoitu, mitä menneenä vuotena saatiin aikaan. Nuoret ovat kirjoittaneet alkusanat, työntekijät ovat kirjoittaneet tarinoita työstään ja kuvat ovat välittäneet työn tunnelmia. Toimintakertomuksia on odotettu, niitä on luettu ja kiitetty. Painokset ovat loppuneet kesken. Vuosi 2010 oli nuorisopalveluissa strategian päivittämisen vuosi. Oman työn arviointi oli teemana läpi koko vuoden: mitä nyt ja tulevaisuudessa odotetaan Lahden nuorisopalveluilta, miten lahtelaiset nuoret voivat, mitä nuorisotyössä tapahtuu valtakunnallisesti ja mitä tuottavuus tarkoittaa. Osansa keskustelussa ovat saaneet sosiaalinen media, talouselämän kriisit, työssä jaksaminen, turvallisuus, nuorten ongelmien lisääntyminen ja ammattialojen hämärtyneet rajat. Toimintakertomus 2010 arvioi vuosien strategisten tavoitteiden toteutumista. Samalla se on tilastomainen kooste vuoden 2010 tuloksista. Numeroita pidetään kylmänä tapana kertoa toiminnasta, mutta tällä kertaa määrät saavat kertoa, mitä on nuorten ja asiakkaiden laadukkaaksi arvioiman toiminnan ja saavutettujen tavoitteiden taustalla. Monta asiaa on tapahtunut ja tilastoitunut, monta asiaa jää myös kertomatta. Nuorisotyöstä on moneksi. Ole hyvä ja tutki. Lisää tietoa saat osallistumalla toimintaan ja vierailemalla toimipisteissämme. Kiitos vuodesta 2010! Nuorisotoimenjohtaja Jouni Kivilahti ja toimintayksiköiden päälliköt Jaana Lehtinen, Petteri Peltonen, Virpi Rantanen ja Helena Unelius 3

3 Nuorisopalveluiden tehtävä Nuorisopalveluiden asiakkaat ja yhteistyökumppanit Nuorisopalvelut kuuluu sivistystoimialalla Lasten ja nuorten kasvun vastuualueeseen. Vastuualue sisältää kolme sivistyslautakunnan alaista palveluyksikköä; varhaiskasvatuspalvelut, perusopetuksen ja nuorisopalvelut. Lasten ja nuorten kasvun vastuualueen keskeisinä tehtävinä ovat lasten ja nuorten hyvinvointityön edistäminen kaupungissa, palveluyksiköiden yhteisten prosessien ja alueellisen yhteistyön kehittäminen ja koordinointi sekä yhteinen toimintajärjestelmätyö. Lahtelainen nuori vuonna 2010 Nuorisopalveluiden tehtävänä on edistää nuorten hyvinvointia yhteisöllisellä ja yksilöllisellä tuella ja toiminnalla. Nuorisopalveluiden kokonaisuus muodostuu alueellisista nuorisopalveluista, osallisuuden ja kansalaistoiminnan palveluista, työllisyys- ja erityispalveluista sekä nuorisopoliittisista tehtävistä. Nuorisopalveluiden toimintaa ohjaavat arvot: usko ihmisen kasvuun, elämänilo, yhteisöllisyys ja ennakkoluulottomuus. Vuonna 2010 Lahden asukasmäärä oli vuoden 2010 päättyessä (Lahden kaupunki, ennakkotieto) Lahdessa asui nuorisolain määrittelemiä nuoria eli 0-28-vuotiaita Heistä vuotiaita oli vuotiaita oli vuotiaita oli Työttömiä oli vuoden alkaessa eli 8 % asukkaista (Työ- ja elinkeinoministeriö tammikuu 2010). Työttömiä nuoria oli tammikuussa 1 121, heistä alle 20-vuotiaita 250. Joulukuussa työttömiä nuoria oli 885 (Työ- ja elinkeinoministeriö tammikuu, joulukuu 2010). Opiskelijoita oli väestötietojen mukaan vuotiaista 3,6 % oli ulkomaan kansalaisia 5,6 % äidinkieli oli muu kuin suomi (näistä 40,0 % puhui äidinkielenään venäjää, 12,4 % kurdin kieltä, 9,2 % viroa, 8,0 % arabiaa ja 3,9 % thain kieltä). Lahden nuorisopalveluiden toimintaan osallistui vuoden 2010 aikana Koko nuorisopalveluiden osallistuja ja asiakasmäärä oli Suunnitelmallisesti tuettuja nuoria oli 589. Alueelliseen kerhotoimintaan osallistui nuorta. 396 nuorta osallistui nuorisopalveluiden työllistämistoimenpiteisiin. 4 5

4 Vanhemmat Vastuualueyhteistyö sivistystoimialalla Lahden nuorisopalveluiden toiminnalla tuettiin vanhempia vuoden 2010 aikana Nuorisopalveluiden suunnitelmallisen tuen piirissä olevien nuorten huoltajia tavattiin vuoden aikana 353 kertaa. Nuorisotalojen vanhempainnuokuilla ja koulujen vanhempainilloissa tavattiin nuorten vanhempia yhteensä 11 tilaisuudessa. Syyskuussa starttiviikolla toteutettuja vanhempainnuokkuja oli 6; osallistujamäärä 82. Sivistystoimialan vuoden 2010 organisaatiouudistuksen jälkeen nuorisopalvelut kuuluu lasten ja nuorten kasvun vastuualueeseen. Vastuualueyhteistyötä tehdään viidellä suuralueella. Jokaiselle suuralueelle on nimetty alueyhteistyöryhmä. Alueellista kerhotyötä tehdään 140 kerhossa. Koulun ja nuorisotyön yhteistyösuunnitelman päivitys käynnistyi joulukuussa. Aikuisryhmät, yritykset, yhteistyökumppanit Nuorisoyhdistykset ja toimintaryhmät Lahden nuorisopalveluiden järjestökortistoon on hakenut ja hyväksytty 32 nuorisoyhdistystä, joissa on jäseniä yhteensä Jäsenistä alle 29-vuotiaita on Vuosiavustuksia haettiin yhteensä ,67. Vuosiavustusta sai 19 yhdistystä yhteensä ,00. Avustusmääräraha oli yhteensä , josta projektiavustuksen osuus oli Avustetuilla yhdistyksillä oli alle 29-vuotiaiden toimintakertoja yhdistyksen kanssa käytiin yhteistyö- ja kehittämiskeskustelu. Multi-Cultissa toimi yhteensä 28 toimintaryhmää joista 18 omia ja 10 muiden toimijoiden. Nuorisokeskuksessa toimi 9 eläkeläisryhmää ja 2 aikuisryhmää. Ryhmien kävijämäärä oli yhteensä Yli 29-vuotiaiden käyntikertoja nuorisotiloissa ja erilaisissa tapahtumissa oli Horisontti teki kiinteää yhteistyötä nuorten työllistämisessä 40 yrityksen kanssa. Horisontin valmennettavia oli 10 lahtelaisessa yhdistyksessä ja julkisella sektorilla 30 eri työyhteisössä. Horisontin valmennettavista 4 oli tuetussa oppisopimuksessa. Oppisopimukset jatkuvat vuodelle Horisontin valmentajat kävivät 142 työnantajatapaamisessa ilman nuoria. Palkkatuella työllistettyjä nuoria oli yrityksissä 49. Heitä tavattiin työpaikalla 65 kertaa. Horisontin valmentajat kävivät, kirjasivat ja raportoivat 144 työpaikkaohjaajan, nuoren ja valmentajan välistä keskustelua työpaikalla. Horisontin asiakastyytyväisyyskyselyssä 100 % vastanneista (yritykset ja yhteistyökumppanit) käyttäisi palveluita uudelleen. Eläkeläisiä ajatellen tilojen karuus ja arkipäiväisyys (kasisali) on masentavaa ja arvostuksen vähyyttä peilaavaa kaupungin ylimmässä virkaeliitissä (Asiakastyytyväisyyskysely 2010). Ainakin kaksi vuoroa pitäisi saada kuussa. Lisää levytansseja! (Asiakastyytyväisyyskysely 2010) Kiitän saamasta tuesta ja palveluista ja haluan olla myös tulevaisuudessa työnantajana/ ohjaajana olla auttamassa nuoria sopeutumaan ja oppimaan työn alkeita!!! (Asiakastyytyväisyyskysely 2010, Työnantajapalautetta Horisontille) 6 7

5 Media Yhteistyöverkostot Nuorisopalveluiden toiminnoista kertovia lehtijuttuja oli vuoden aikana yhteensä 139. Niistä toimittajan kirjoittamia oli 75, joista 2 oli negatiivissävytteisiä. Toiminnoista kertovista jutuista oli tapahtumapuffeja 64. Erilaisia mielipidekirjoituksia oli 91, niistä Näppituntumalla -palstalla 89. Nuorisopalveluista lähetettiin lehdistötiedotteita 42 ja niistä julkaistiin 33. Vuoden lopulla saatiin käyttöön nuorisopalveluiden oma ohje sosiaalisen median käytöstä. Seudullisessa yhteistyössä on mukana 9 kuntaa. Toimialayhteistyötä ja vastuualueen kehittämistyötä tehdään johtoryhmä- ja toimijatasolla. Lahden nuorisopalveluilla on koordinaatiovastuu valtakunnallisessa Kanuuna-verkostossa. Nuorisotoimenjohtaja Jouni Kivilahti on Kanuunan ohjausryhmän puheenjohtaja. Sosiaalinen media on itsestään selvä osa nuorten maailmaa. Työntekijöille sosiaalinen media on työkalu, joka oikein käytettynä voi syventää ja parantaa jo tarjolla olevien palveluiden laatua. Sosiaalista mediaa voidaan hyödyntää muun muassa ammattiverkostojen yhteydenpidossa, viestinnässä, tiedonjakamisessa, palveluiden tunnetuksi tekemisessä, palautteen saamisessa, osallisuuden edistämisessä ja kansalaismielipiteen luotaamisessa. Sosiaalisen median käyttö Lahden nuorisopalveluissa -opas laadittiin selkeyttämään työntekijän roolia sosiaalisen median palveluissa. Alueellinen sosiaalisen työllistämisen verkosto ALU Alueellinen integraatiopalvelupiste Alipi - hanke (sos. ja terv. toimiala) Haave-verkosto (Nuorten Akatemian valtakunnallinen kansalaistoiminnan kehittämisverkosto) Monikulttuurisen nuorisotyön valtakunnallinen verkosto (Allianssi ry) Nuorisotyön kriisivalmiusverkosto Tuetun oppisopimuksen kehittämisverkosto (Työpajayhdistys) Preventiimi, päihdetyön osaajaverkosto Etsivän työn valtakunnallinen verkosto Ennetti-verkosto Opetushallituksen Päijät-Hämeen aamu- ja iltapäivätoiminnan ja koulun kerhotoiminnan alueellinen kehittämisverkosto Asiakastyytyväisyyskysely 2010: Yhteistyön ylläpito vanhempainyhdistysten kanssa olisi tosi hieno juttu. Ulkopuolisella rahoituksella toteutettuja hankkeita vuonna 2010 Nuorten seudullinen työllisyyshanke Dynamo / Euroopan Sosiaalirahasto / Hämeen ELY-keskus Kaupunkimaisen nuorisotyön kehittämishanke Kanuuna / Opetus- ja kulttuuriministeriö Kuuleeko Lahden seutu? / Uudenmaan ELY-keskus Monikulttuurinen ja yhdenvertainen Nuori Lahti / Uudenmaan ELY-keskus EVS (Eurooppalainen vapaaehtoispalvelu)/ Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus Cimo Help to help (lyhytaikainen EVS) / Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus Cimo Ways of youth participation in valorizing youth in action / Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus Cimo Etsivä työ / Opetus- ja kulttuuriministeriö Nuorten työpajatoiminta (yksilövalmennus) / Uudenmaan ELY-keskus luokkalaisten iltapäiväkerhotoiminta / Uudenmaan ELY-keskus Lasten ja nuorten paikallinen harrastustoiminta / Uudenmaan ELY-keskus Työtä nuorille 2010 hanke / Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi ry Meiän kulttuuri / Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi ry 8 9

6 Nuorisopalveluiden strategiatavoitteet ja niiden toteutuminen vuonna 2010 Nuorten ja yhteistyötahojen mielestä tarpeelliset ja tärkeät palvelut Keräämme jatkuvasti asiakaspalautetta nuorilta ja yhteistyöverkostoilta. Palvelumme ovat nuorten, vanhempien ja sidosryhmien tuntemia ja laajasti käytettyjä. Suunnittelemme ja kehitämme palveluitamme yhdessä nuorten ja yhteistyötahojen kanssa. Palvelumme vastaavat nuorten tarpeisiin. Yhteinen asiakaspalautejärjestelmä on käytössä. Kehitämme uusia menetelmiä nuorten tavoittamiseksi ja nuorisotyön vaikuttavuuden turvaamiseksi. Nuorisopalveluiden osallistuja- ja asiakasmäärä on / vuosi. Kehitämme ja otamme käyttöön monikulttuurisen nuorisotyön menetelmiä kaikissa palveluissamme. Tulokset Nuorisopalveluiden osallistuja- ja asiakasmäärä oli Asiakastyytyväisyyskysely toteutettiin marraskuussa Kysely lähetettiin nuorisopalveluiden toimintaan osallistuneille nuorille, yhteistyökumppaneille ja asiakkaille. Kyselyyn vastasi 780 henkilöä, vastausprosentti oli 47 %. Asiakaspalautteen keskiarvo oli 4,4 (asteikko 1-5). Akselin sosiaalinen tilinpäätös tehtiin ensimmäisen kerran vuodesta Vuoden 2010 tilinpäätös valmistuu kevään 2011 aikana. Nuorisotyötä kauppakeskuksessa Trio-yhteistyön suunnittelu käynnistyi. Koulunuokku-toiminnan suunnittelu ja käynnistäminen aloitettiin Salinkallion ja Kivimaan kouluilla. Yksi Monikulttuurinen nuori Lahti-projektin painopisteistä on kouluyhteistyön ja yhteistyömuotojen kehittäminen. Projektin ansiosta voimme tarjota kouluille erilaisia toimintapaketteja liittyen monikulttuurisuuteen ja yhdenvertaisuuteen. Euroopan unionin nuorten vapaaehtoispalvelun EVS-vaihdot: vastaanotimme viisi nuorta ja lähetimme yhden. Nuortentalo Paristolla panostettiin monikulttuuriseen nuorisotyöhön Meiän kulttuuri-hankkeen avulla. Pääkaupunkiseudun nuorisotoimien tuottama nuorisotyön itsearviointi- ja auditointimalli otettiin käyttöön Lahdessa osana Kanuuna-verkoston Nuorisotalotoiminnan kehittämishanketta. Arvioinnissa on mukana 24 kuntaa. Nuorisotalotoimintaa arvioitiin 37 kriteerin avulla. Käytössä oli kolme arviointialuetta: työyhteisön toiminta, nuorten toiminta ja resurssit. Itsearvioinnit toteutettiin kaikilla kuudella nuorisotalolla. Arvioinnin tuloksena nuorisotaloilla kirjattiin 16 kehittämiskohdetta

7 Mitä kaikkea sisältyy vuoden 2010 osallistuja ja asiakaslukuun? Ohjatussa toiminnassa tavoitettiin nuoria kertaa. Verkkonuorisotyössä nuoria kohdattiin kertaa. Akselin ja Dynamon asiakkaiden käyntikerrat olivat Akselin nuoret tekivät työpäivää. Dynamon Remonttipajassa maalattiin metriä lautaa ja kierrettiin ruuvia. Dynamon Mediapaja otti kuvaa Dynamon työpajatoiminnan arjesta. Dynamon Sisustuspaja sisusti 392 m 2. Dynamon projektipäällikkö lähetti 51 tarjouspyyntöä. Eri oppilaitoksissa opiskelevien työssäoppimis- ja työharjoittelupäiviä oli Työllisyysyksikön nuorten työssäoppimis- ja työharjoittelupäiviä oli Horisontin nuorille kertyi työharjoittelu-, työelämävalmennus-, työkokeilu- ja palkkatukipäiviä Horisontin valmentajat kävivät 795 valmentavaa tapaamista. Valmentavat tapaamiset ovat nuoren yksilövalmennusta ja palvelutarpeen arviointia. Nuorisopalvelut järjesti 434 viikonlopputapahtumaa, joihin osallistuttiin kertaa. Muiden toimijoiden järjestämiä viikonlopputapahtumia oli nuorisotiloissa 168, niihin osallistuttiin yhteensä kertaa. Starttiviikolla järjestettiin 38 tapahtumaa yhteensä 106 tuntia toimintaa ja tapahtumia. Lahden kaupungin kerhotoiminnan kehittämishankkeen kerhoja oli 140 ja niissä oli kerholaista. Nuorisotalotoiminnassa tehtiin sählymaalia, paistettiin ainakin 246 pitsaa, leivottiin 694 mokkapalaa, venytettiin vähintään 100 vanhaa vinyylilevyä uuteen kuosiin, rumpukapuloita rummutettiin loppuun noin 20, tusseja käytettiin loppuun 534, ruoka-annoksia tehtiin nuorten kanssa yhdessä ainakin ja singstarlauluja kuultiin kertaa. Multi-Cultissa opiskeli 6 kieliryhmää: suomea, ranskaa, arabiaa, unkaria, englantia ja ruotsia. Vuoden aikana järjestettiin erilaisille ryhmille 17 infoa Mikä ihmeen Multi-Culti? Nojatuolimatkailua harrastettiin kerran, kohteena oli Etelä- Afrikan luonnonpuisto. Multi-Cultin vapaaehtoiset järjestivät yhden peli-illan valtuuston urheilukerhon kanssa. Monikulttuurisessa nuorisotyössä pohdittiin 23 ryhmän kanssa omia ajatuksia Asennemittari-teemalla. Elävä Kirjasto-tapahtuma järjestettiin yhteensä 4 kertaa, lainattavina tapahtumissa oli yhteensä 42 kirjaa. Kivimaan koulun tuunauskerhossa oli lukukaudessa n käyntikertaa. Kerhossa tuunattiin ja askarreltiin vanhempien ja lähialueen yritysten lahjoittamasta kierrätysmateriaalista. Liimaa kului tuunaamisessa 24 isoa pulloa! Nuortentalo Plazan työntekijät suunnittelivat ja toteuttivat yhteistyössä Dance.fi -organisaation sekä Summer Up Oy:n kanssa päihteettömän nuorten Street Dance -alueen Mukkulan rantaan Alue keräsi n. 800 kävijää. Alueella esiintyi molempina päivinä 30 lahtelaista vuotiasta tanssijaa sekä 20 pääkaupunkiseudulta olevaa tanssijaa. Talkootöissä oli kymmenkunta vuotiasta nuorta. Ilmaiseen tanssinopetukseen osallistui n. 90 nuorta ja alueella pidettyihin tanssikilpailuihin osallistui 40 nuorta tanssijaa. Asiakastyytyväisyyskyselyssä (2010) nuorisotaloista: Alueellisissa nuorisopalveluissa järjestettiin leiritoimintaa 41 päivänä. Naumi-Isorannan leirikeskuksissa oli yhteensä leirivuorokautta (leiriläinen x leiripäivä) 136 kalenteripäivän aikana, Isorannassa leirivuorokausia oli Leirejä järjestettiin yhteensä 44, niistä nuorisopalvelut järjesti 26 leiriä. Leireille osallistui yhteensä leiriläistä. Liikunnallista toimintaa nuorisotalojen nuorten kanssa sählyä, tanssia, joogaa, uintia, keilausta ym. oli yhteensä 988 tuntia. Nuorisotalot toteuttivat 51 retkeä Särkänniemeen, Radiomäelle, Luonnontieteelliseen museoon, uimarannalle, Fazerilaan, YLE-keskukseen ja Linnanmäelle ym. Erittäin siisti ja hyvä ilmapiirinen paikka. Se oli parempi kuin odotin. Tosi hyvä palvelu ja asiallisia työntekijöitä. Yllätyin positiivisesti. Minulla ei ollut erityisemmin odotuksia, halusin kavereita, sain niitä, ja paljon muutakin!!! Erilaisuus otetaan hyvin vastaan henkilökunnan puolelta.! Jos nuorisotoimeen tulee muutoksia niin aina ennakkoon on kerrottu asiasta ja varotettu tulevista muutoksista, joten yllätyksiä ei ole sattunut

8 Nuorten syrjäytymistä ehkäisevät ja hyvinvointia edistävät palvelut Mitä on vuoden 2010 erityistuen ja työllistämisen lukujen taustalla? Nuorten palvelutuotannossa korostamme ehkäiseviä toimenpiteitä ja kehitämme uusia toimintamalleja. Lahden seudun nuorten käytössä on koko palveluketju koulutuksen ja työelämän nivelkohtiin peruskoulusta työelämään. Toimintamme tarjoaa nuorille onnistumisen kokemuksia. Palvelukonseptimme perustuu jatkuvaan hyvinvoinnin kehittymisen seurantaan ja arviointiin. Normaaliinkin elämään kuuluu se, että kokee joskus ahdistusta ja joutuu pois tolaltaan, kun sisäinen tasapaino järkkyy. elämässä on epävarmuuden, pelon ja toivottomuuden hetkiä. ihmissuhteet eivät aina suju kitkattomasti eikä elämässä voi välttyä pettymyksiltä. MUTTA, Jos ahdistuksen tunteet vaativat paljon huomiota ja rajoittavat toimintakykyä, ne koetaan elämänlaatua laskevina tekijöinä. Paha olo voi ilmetä esimerkiksi masennuksena, ahdistuksena, pelkoina, aggressiivisuutena tai käytöshäiriöinä: vetäytymisenä, vihamielisyytenä, päihteiden käyttönä, syömishäiriöinä, unihäiriöinä tai itsemurha-ajatuksina. Yksilöllisiä ja tavoitteellisia menetelmiä käyttäen annamme erityistukea 350 nuorelle ja tarjoamme työllisyyspalveluita 380 nuorelle vuonna Kehitämme yhteisiä prosesseja erityistä tukea tarvitsevien nuorten palveluihin yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Käsittelemme nuorten hyvinvointiin liittyviä selvityksiä ja suunnitelmia ja hyödynnämme niitä toiminnan kehittämisessä. Tulokset Erityistuen toimenpiteisiin osallistui 589 nuorta. Työllisyyspalveluihin osallistui 396 nuorta, heistä työllistettyjä oli 133. Yhteisiä prosesseja tarkasteltiin nuorten työllistämiseen liittyvissä työmuodoissa, nuorten erityistuen verkostoyhteistyössä ja kouluyhteistyön osalta. Työmuotoja ja yhteistyötä kehitetään koko ajan, vaikka varsinaisiin prosessikuvauksiin asti ei vielä päästy. Lahden lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma ja vuosittain päivitettävä Lahden hyvinvointikertomus ja muut raportit ohjaavat suunnittelua ja uusien työmuotojen kehittämistä (esim. etsivä työ, nivelvaihetyö, kriisityö). Teitä tarvitaan Lahdessa. Pienryhmätoiminta on ollut tärkeä tuki koulun oppilashuollolle. Teiltä löytyy osaamista erityistä tukea tarvitsevien ryhmien ohjaamisessa. Samoin mukanaolo esim. toiminnallisissa vanhempainilloissa on ollut tärkeää. (Asiakastyytyväisyyskysely 2010, palaute nuorisotalotoiminnan pienryhmätoiminnasta). Suunnitelmallisen tuen työmuotoja käytettiin alueellisten nuorisopalveluiden pienryhmätoiminnassa, työllisyys- ja erityispalveluiden työmuodoissa ja erityistuen projekteissa. Tuettujen nuorten 353 vanhempaa tavattiin 724 kertaa. Suunnitelmalliseen eli erityistuettuun työhön käytettiin tuntia. Suunnitelmallisesti tuettuja nuoria tavattiin kertaa. Toimeentulotukea saavia nuoria tuli Horisonttiin 69, valmennus päättyi 53 nuoren osalta ja heistä toimeentulotukea saa enää 8 nuorta. 70 % Dynamon työpajoilla olleista nuorista sijoittui johonkin positiiviseen (koulutus, työ, työharjoittelu tai muu suunnitelman mukainen jatkopolku). 100 % Dynamon ammattikouluttamattomista nuorista haki koulutukseen. 56 % Dynamon pajalla olleista nuorista vastasi avoimiin palautteisiin, että ilmapiiri ja ihmiset sekä ryhmähenki olivat merkittävässä osassa onnistunutta Dynamo-jaksoa. Dynamon työpajalaiset (32) antoivat arvosanaksi 9,2 asteikolla 4-10 aiheista Dynamo-jaksosta oli minulle hyötyä ja Sain tukea ja apua tarvittaessa henkilökunnalta. Dynamon Draamapajassa kysyttiin 210 kertaa mistä lähtökohdista aloitat työpäivän? Dynamon yksilövalmentaja tapasi suunnitelmallisesti 414 kertaa Dynamon työharjoittelijoita. Horisontissa oli 57 suunnitelmallisesti tuettua nuorta. Nuorten tulevaisuutta suunniteltiin moniammatillisessa työryhmässä, jossa Horisontilla oli keskeinen rooli. Yhdessä oppilashuollon kanssa aloitettiin 10 pienryhmää erityisen haasteen ympärille

9 Sivistystoimialan ja sosiaali- ja terveystoimialan yhteisen Nuorten monipalvelukeskus Dominon eri työmenetelmillä tuettiin yhteensä 441 nuorta ja hänen perhettään. Heitä tavattiin vuoden aikana yhteensä kertaa. 27 % tavoitettiin nuoren omasta aloitteesta tai vanhempien yhteydenoton myötä. Vanhempien tapaamisia oli 665 kertaa. Akseli-työpajojen nuorten kanssa käytiin yksilöllisiä keskusteluja 997 tuntia. Nuorten kanssa tehtiin 89 CV:tä. Työnhakuvalmennukseen käytettiin 230 tuntia. Itsearviointeihin käytettiin 294 tuntia. Palveluiden piiriin hakeutumisen pääasiallisia syitä nivelvaihetyössä ja mielenterveys- ja kriisityössä olivat mielenterveyteen liittyvät asiat (39 %), vaikeudet opinnoissa (38 %), riippuvuudet (8 %) ja kriisitilanteet (6 %). Horisontin valmentavan vaiheen yksilövalmennuksessa oli 71 nuorta; joista ammatilliseen koulutukseen tai työhön sijoittui 21 nuorta (29,5 %). johonkin positiiviseen sijoittui 42 nuorta (59,1 %). valmentavan vaiheen keskeytti 14 nuorta. 20 nuoren kanssa tehtiin yhteishaku. 9 nuorta siirtyi valmentavasta vaiheesta saattaen vaihtaen muihin palveluihin. Vuonna 2010 Dominossa kaikkien työmenetelmien asiakkaina oli nuoria, joilla oli entistä enemmän viranomaisten tapaamisia ja aikaa vaativia tilanteita selvitettävänä. Yksittäisiä asioita, jotka nousivat toisia selvemmin esiin, olivat yksinäisyys, aggressiivisuus, pikavipit, erittäin nuori äitiys, syömishäiriöt ja muut mielenterveyden pulmat. Näistä huolimatta suurin osa nuoristamme voi hyvin, innostuu ja löytää paikkansa yhteiskunnassamme. Horisontin valmentavasta vaiheesta työhönvalmennukseen (työharjoittelu, työelämävalmennus, työkokeilu, palkkatuettu työ) jatkoi 90 nuorta, joista ammatilliseen koulutukseen tai työhön sijoittui 45 nuorta (50 %). johonkin positiiviseen sijoittui 61 nuorta (67 %). työhönvalmennuksen keskeytti 5 nuorta. 50 nuoren kanssa tehtiin yhteishaku. Horisontin toiminnassa tavattiin vuoden aikana yhteensä 207 työtöntä nuorta, joista 161 nuorta lopetti valmentavan vaiheen ja työhönvalmennuksen. Heistä 66 nuorta (40,9 %) sijoittui ammatilliseen koulutukseen tai työhön. johonkin positiiviseen sijoittui 103 nuorta (63 %). 132 nuoren kanssa tehtiin kirjallinen jatkosuunnitelma. Akseli-työpajoissa työllistettiin 133 nuorta. Heistä työnsä päätti vuoden aikana 89. Päättäneistä 61 % sijoittui pajajakson jälkeen koulutukseen tai työhön. Pajojen täyttöaste oli 98 %. Nuorten henkilökohtaisia SWOTteja täytetiin 266 kertaa. Yhteishakuja tehtiin 51 kpl. Mol.fi-sivuilla vierailtiin nuorten kanssa 468 kertaa. Työhaastatteluja tehtiin 194. Kasakkamäen nuorisonohjaajat tekivät tiivistä yhteistyötä Kärpäsen koulun Omaura-luokan kanssa. Tapaamisia oli vuoden aikana 56. Pääteemoina tapaamisissa olivat itsestä huolehtiminen ja elämäntavat. Aiheisiin pureuduttiin pitkälti liikunnallisen tekemisen ja kotitaloustuntien ohessa. Launeen koulun Esy-luokka kokoontui Nuorisotalo Profiilissa 26 kertaa. Kokkailun lomassa nuoret keskustelivat yhdessä nuorisonohjaajien kanssa mm. tulevaisuudesta, ammatinvalinnasta, väkivallasta ja minäkuvasta. Asiakastyytyväisyyskyselystä 2010: Toimintanne on erittäin tarpeellista nuorten syrjäytymistä ehkäisevää työtä Nuorten työharjoittelu on juuri sitä toimintaa, jolla yhdessä saamme tuloksia aikaan ja nuoria innostumaan työnteosta. Horisontissa oikeasti ajatellaan nuorten parasta ja pidetään huolta nuoren sijoittumisesta työelämään/ kouluun. Kiitos kaikille hyvästä yhteistyöstä! 16 17

10 Perustan luominen nuorten osallisuuden lisäämiselle Miten nuoret vaikuttivat, mitä he esittivät vuonna 2010? Kehitämme koulun ja nuorisopalveluiden yhteistyötä. Yhtenä tärkeänä osa-alueena on nuorten osallisuutta edistävän toimintamallin vieminen kaikille peruskoulun luokka-asteille. Tuemme nuorten omaehtoisen toiminnan mahdollisuuksia tehostetusti. Toimimme aktiivisena kehittäjänä nuorten osallisuus- ja vaikuttamismahdollisuuksien parantamiseksi. Nuorisovaltuustossa oli syksyllä 11 nuorta lukioista ja yläkouluista. Nuorisovaltuusto kokoontui syksyllä 7 kertaa, osallistujia kokoontumissa oli 2-8 henkilöä/kerta. Nuorisovaltuusto oli mukana Äänessä - yläkoulujen oppilaskuntien hallitusten koulutustilaisuuksissa, joissa oli yhteensä 160 osallistujaa Launeelta, Ahtialasta, Yhteiskoulusta, Lyseosta, Kivimaalta, Salinkalliolta, Kärpäsestä, Mukkulasta, Liipola-Kaikuharjusta ja Tiirismaalta (10 koulua). Nuorisovaltuusto oli tavattavissa kirjaston Nuorten tilassa teemalla: Miten nuoret voivat vaikuttaa?. Nuorten kärkihankelistaehdotuksia tuli 37 kpl. Ehdotukset tulivat: neljästä lukiosta: Yhteiskoulu, Kannas, Lyseo ja Tiirismaa; viidestä yläkoulusta: Yhteiskoulu, Ahtiala, Tiirismaa, Kärpänen ja Liipola-Kaikuharju ja kolmelta nuorisotalolta: Paristo, Ahtiala ja Profiili. Kärkihankkeiden valmisteluun osallistui yhteensä oppilasta (980 yläkoululaista, 710 lukiolaista ja 254 nuorisotalojen nuorta). Edistämme nuorten omaehtoista toimintaa sekä lisäämme nuorten vaikuttamismahdollisuuksia kaikissa yksiköissä. Laajennamme nuorten kuulemismallin käyttöä nuorisopalveluissa ja koko kaupungin tasolla. Nuorten kärkihankelista 2010 KOULURUOKAILU Sisältäen mm. välipalat edullisimmiksi, parempaa ruokaa, lisää automaatteja ja monipuolisempaa tarjontaa niihin sekä kouluruokailusta rajoitukset pois esim. 2 lihapullaa/hlö. Tulokset NUORTEN TILAT Sisältäen mm. ilmaisia harrastetiloja, halpoja bändikämppiä, uusia nuorisotiloja ja nettikahviloita, oma kahvila nuorille, nuorisotila/talo Jalkarantaan, päivätilaa nuorille Lahden keskustaan sekä Liipolan skeittiparkin kunnostus. Oppilaskuntayhteistyötä jatkettiin ja tehostettiin. Nuorten kuulemismallin käyttö oli vähäistä. Nuorisopalveluiden vuosien strategian tavoitteisiin lisättiin nuorten vaikuttamista mahdollistavia toimenpiteitä. Nuorten kuulemismallia käytettiin 4 kertaa, kuulemisiin osallistui nuorta, nuoret tekivät 3 aloitetta. Kuulemismallia käyttivät nuorisopalvelut ja Uusi Kunta hanke. Nuorten yleiskokouksia yms. vaikuttamiskertoja nuorisotaloilla oli 214. Nuorisotaloilla toimi 32 vertaisohjaajaa. Nuorisotalojen nuoret järjestivät itse 14 yhteistä tapahtumaa. YLEINEN NUORTEN HYVINVOINTI KOULUSSA JA ELINYMPÄRISTÖSSÄ Sisältäen mm. lisää liikuntaa kouluihin, kesätyöpaikkoja lisää, kerhoja lisää kouluihin, lisää viihtyvyyttä koulujen tiloihin, lisää avoimia kesätapahtumia, ulkoilu- ja liikuntapaikat parempaan kuntoon, nuorten diskoja, lämpökopit luistinradoille, lisää puistoja, lisää yleisiä vessoja, penkkejä ja roskiksia kaupungille, nuorten pääsyä psykiatriseen hoitoon helpotettava, lukioterveydenhuoltoa parannettava, kulttuurikortti myös lukiolaisille sekä nuorisoalennus liikunta- ja kulttuuripalveluihin. Nuorisovaltuusto teki aloitteen sivistyslautakunnalle nuorisovaltuuston edustajan osallistumisesta lautakunnan kokouksiin. Sivistyslautakunnan päätös oli kielteinen. Pysyvän edustuksen sijaan sivistyslautakunta esitti Nuorisovaltuuston ja sivistyslautakunnan työkokous / yhteisseminaaria nuorten osallisuuden ja kuulemisen edistämisestä. Nuorisovaltuustoa kuultiin sivistystoimialan palveluverkkotyöryhmässä Lahden kouluverkkoratkaisuissa, nuorten osallistumis- ja kuulemisjärjestelmistä kunnissa (Ely-keskus) ja nuorten matalan kynnyksen päihdehoidosta ja päihdekatkohoidosta (valtuustoaloite). Valtuutettujen tapaaminen järjestettiin Kolmesta kutsutusta yksi oli paikalla

11 Miten muuten nuorten osallisuutta tuettiin? Dominossa nuorten osallisuutta tuettiin ja ylläpidettiin pienryhmätyömenetelmin mm kahdeksassa suljetussa ja yhdessä avoimessa ryhmässä. Ryhmien toiminta suunniteltiin, toteutettiin ja arvioitiin aina yhdessä ryhmään osallistuvien nuorten kanssa. Lahden lukioiden oppilaskuntatoiminnan koulutustilaisuus, Lukiolaisten liitto / n. 25 osallistujaa Kesäduuniblues vinkkejä kesätyönhakemiseen alle 18-vuotiaille / n. 35 osallistujaa Kesäduuniblues oppitunnit Lyseon 9 lk:lle / n. 35 oppilasta Akselin nuorille suunnatut Matkalla byrokratiaan koulutustilaisuudet / 150 nuorta Keskustan alakoulujen oppilaskuntien tilaisuus / 18 osallistujaa Asumis-infoa Salpauksen opiskelijoille, Lasna / n. 10 osallistujaa Oppilaskuntien ohjaavien opettajien tapaaminen / 10 opettajaa Äänessä oppilaskuntien hallitusten koulutustilaisuudet 8-salilla / n. 160 osallistujaa Helistin teiniäitien ryhmässä oli 24 äitiä (15-23-v.) ja 22 lasta Ryhmä kokoontui 18 kertaa, yhteinen 3 vrk:n leiri pidettiin Naumin leirikeskuksessa. Teemoina mm. yksinhuoltajuus, äitinä olo suhteessa ikätovereihin, ahdistuneiuus ja ihmissuhteet. Ryhmän palautteet teemoista ja käsittelytavoista olivat erittäin positiivisia ja etenkin vertaistukikeskustelut saivat suuren kiitoksen. Seudullinen nuorisotalojen Pilottitalotyöryhmä teki työskentelystään ja käyttöönotetuista uusista menetelmistä arvioinnin. Uusien menetelmien avulla työntekijät oppivat tuntemaan tiloilla käyviä nuoria paremmin ja tiedostivat oman tilan kehittämiskohteita. Tuntityöntekijät osallistuivat enemmän toiminnan kehittämiseen ja keskustelukulttuuri lisääntyi. Nuoret olivat mukana kerhonohjaajien rekrytoinneissa ja muutenkin aktiivisemmin päättämässä taloa koskevista asioista. Elämäntaito - ryhmässä oli seitsemän vuotiasta tyttöä. Teemoina olivat yksinäisyys, alakulo ja sosiaaliset tilanteet ja niiden pelko. Ryhmä kokoontui 12 kertaa. Ryhmän tuesta omassa elämäntilanteessa koettiin tärkeänä yhdessäolo, keskusteluhetket ja ohjatut harjoitteet. Uskallusta uuteen ryhmässä oli viisi vuotiasta tyttöä. Akseli-työpajojen byrokratiapainissa oli nuorten osallistumiskertoja 166. Byrokratiapaini oli syksyllä 2009 alkanut projekti, jonka tarkoituksena oli lisätä nuorten tietotaitoa ja kiinnostusta virastoasioimiseen ja omien asioiden hoitoon. Teemat käsittelivät itsetuntoon ja mielenterveyteen liittyviä kysymyksiä. Ryhmä kokoontui 8 kertaa. Lisäksi pidettiin leiri Naumissa ja tehtiin retki Helsinkiin. Asiakaspalautteet ryhmästä olivat ohjaajien tukea ylistäviä sekä vertaistukea ja itsehoitokeinojen opettelua kiittäviä. Sitten se virkailija luukun takana. Aloin puhumaan, enkä huomannut, että luukku on kiinni. Mietin siinä sitten, että mitä tehdä; koputtaa, röhäyttää kurkkua vai heiluttaa kättä. Jos ei toimisi, niin varoilta voisi olla vielä tädin puhelinnumero, johon soittaa ja kehottaa avaamaan luukku. (Lahden nuorisopalvelut/ Akseli 2010: Matkalla byrokratiaan) Sanoja: virallinen asiakirja, tavallisimmat hylkäysperusteet, ilmoittautumisvelvollisuus, rahamääräinen vaatimus, toimivalta, työttömyysturvajärjestelmän toimeenpano, työmarkkinatuen odotusaika, muutoksenhakulautakunta, TT2-lomake, asumisperusteinen sosiaaliturva (Lahden nuorisopalvelut/ Akseli 2010: Matkalla byrokratiaan) 20 21

12 Verkosto- ja yhteistyön laadun kehittäminen Toimimme kasvatuskumppaneina koulun, nuorten vanhempien ja 3. sektorin kanssa. Tehostamme ja laajennamme lasten ja nuorten hyvinvointityötä. Osallistumme aktiivisesti valtakunnalliseen nuorisotyön kehittämiseen. Valoa viikkoon ryhmässä oli kuusi vuotiasta tyttöä Ryhmässä käsiteltiin vaikeita teemoja, esim. ahdistus, syömishäiriöt, masennus ja päihteet. Ryhmä kokoontui 13 kertaa. Nuorten palaute: Ryhmästä on ollut suuri apu! Painonhallintaryhmä - ryhmässä oli 5 tyttöä ja 2 poikaa Ryhmä toteutettiin yhteistyössä Salpauksen kanssa. Ryhmä kokoontui 12 kertaa. Teemoina ryhmässä olivat ruokailutottumukset, liikunta, itsetunto, elämätilannekriisit ja vertaistuki. Parannamme nuorten kohdennettuja lähipalveluita. Toimimme valtakunnallisissa verkostoissa nuorisotyön eri osa-alueiden kehittämiseksi. Kehitämme verkosto- ja yhteistyön prosesseja palveluiden jatkuvuuden ja laadun turvaamiseksi. Vanhempien vertaistuki Ryhmä kokoontui 10 kertaa. Teemoina olivat mm. vanhempien jaksaminen, rajat kasvattamisen tukena, vertaiskeskustelu ja virkistäytyminen. Vanhempia oli mukana vaihtelevasti. Liikunta osana itsetuntoa ryhmässä oli seitsemän vuotiasta tyttöä Ryhmän tavoitteena oli hahmottaa positiivisten mielikuvien ja fyysisen toiminnan kautta omaa kehoa, sen muutoksia sekä naisena kasvamista. Ryhmä kokoontui 36 kertaa. Toiminta perustui erilaisten liikuntalajien tutustumiseen ja tyttöjen omiin toiveisiin keskustelun teemoista. Tulokset Lahden nuorisopalvelut hallinnoi kaupunkimaisen nuorisotyön kehittämisverkosto Kanuunan toimintaa. Erillisiä kehittämishankkeita (monikulttuurinen nuorisotyö ja nuorisotalotoiminnan kehittäminen) toteutui 2 kpl. Verkoston koordinaattori teki vuoden aikana 18 virkamatkaa ja matkapäiviä kertyi 29. Nuorisopalveluiden henkilökuntaa osallistui yhteensä 31 Kanuuna-tapahtumaan. Nuorisotalotoiminnan auditointi osana Kanuunan nuorisotalotoiminnan kehittämishanketta aloitettiin Lahden nuorisotalojen itsearvioinnilla ja nuorisonohjaajien auditointikoulutuksilla. Dominon yhteistyöviranomaisista keskeisimpiä olivat edelleen perusopetuksen opinto-ohjaajat, kuraattorit, terveydenhoitajat sekä II-asteen oppilaitosten opiskelijahuoltotyöryhmien jäsenet, lastensuojelun sosiaalityöntekijät, Sihti, Nuorisovastaanotto, psykiatrian poliklinikat, Lyhty ja TE-toimisto. Poikien pallopeliryhmä Ryhmä koostui vuotiaista pojista. Poikien kanssa pelattiin mm salibandya kerran viikossa koko vuoden. Ryhmän tavoitteena oli saada yksinäisiä ja liikuntaan innostettavia poikia sitoutumaan ryhmätoimintaan. Torstaikahvila Etsivän työn oma avoin ilta nuorille. Ryhmä ei ole sitova eikä perustu ennalta tehtyyn toimintasuunnitelmaan. Nuoret saavat aina halutessaan ehdottaa, mitä tapaamiskerralla tehdään. Nivelvaihetyön kehittäminen jatkui kiivaana. Tavoitteiksi oli kirjattu kohdata nivelvaihetyön menetelmällä vuonna 2010 noin 100 nuorta perheineen sekä tiivistää viranomaisyhteistyötä ja selkiyttää palvelupolkuja. Vuonna 2010 nivelvaihetyön menetelmin kohdattiin 169 nuorta. Nivelvaiheasiakkaan prosessin toimintamenetelmistä, viranomaisyhteistyöstä sekä ohjautumisesta Dominon nivelvaihetyöhön pidettiin yhteensä 26 kokousta. Tässä kehitystyössä oli kiinteästi mukana peruskoulujen oppilashuolto ja muu henkilökunta, II-asteen opiskelijahuolto, Kiipulan erityisammattiopisto, Lahden Kansanopisto ja lastensuojelun sosiaalityöntekijöitä

13 Mitä kaikkea liittyi verkostoyhteistyöhön? Seudullisen palvelukokonaisuuden määritteleminen Koululuokille järjestettiin 72 toimintakokemuspäivää. Päivien aikana tehtiin 990 yhteistoiminnallista harjoitetta. Teematapahtumia pidettiin 156 koululuokalle, opiskelijaryhmälle ja nuorten ryhmälle. Aiheina oli mm. erilaisten ihmisten kohtaaminen, suvaitsevaisuus, rahankäyttö, teatteri-ilmaisu, päihteiden käyttöön liittyvät valinnat, asuminen, kesätyö ja tulevaisuus. Vanhempien nuokkuja ja osallistumisia koulujen vanhempainiltoihin oli 11. Alueellisten nuorisopalveluiden nuorisonohjaajat olivat koululla oppilaiden ja koulun henkilökunnan tavattavissa 182 tuntia. Moniammatillisen kerhotyöryhmän kokouksia oli eri alueilla yhteensä 20 kertaa. Nuorten valtakunnallisen Ihmefilmi elokuvakasvatushankkeen kanssa yhteistyössä toteutettiin 15 klassikko- ja kulttielokuvaesitystä nuorille. Katsojia oli yhteensä 274. Nivelvaihetyön monialaisen kehittämisyhteistyön lisäksi tehtiin verkostoyhteistyötä 19 erilaisessa työryhmässä. Ryhmissä käsiteltiin Dominon nuorten ja pienryhmien tuentarpeeseen liittyviä aiheita. Lahden etsivän työn työpari kertoi työstään nuorisolain julkistamistilaisuudessa Finlandia-talolla Helsingissä. Hurina 3.0 ohjaaja Jarno Koskelainen puhui sosiaalisen median käytöstä Sosiaalinen media nuorisotyössä -seminaarissa Salossa. Kartoitamme nuorten palvelutarpeet seudullisena yhteistyönä. Määrittelemme ja suunnittelemme seudullisesti nuorisotyön lähi- ja erityistarpeet. Sitoutamme seudun kunnat ja kaupungit suunnitellun palvelukokonaisuuden resursointiin ja toteuttamiseen. Teemme vuosittain yhteistyö- ja rahoitussopimuksen seudullisen nuorisotyön kehittämiseksi ja toteuttamiseksi. Kehitämme seudullisia nuorisotyön lähipalveluita nuorten osallisuuden näkökulmasta. Selvitämme nuorten sosiaalisen nuorisotyön palvelutarpeita seudullisten palveluiden kehittämiseksi. Seudullista yhteistyötä toteutettiin monella tavalla vuonna 2010 Seudullisen nuorisotyön yhteistyösuunnitelma tehtiin vuosille 2010 ja Mukana eri työmuodoissa oli 10 kuntaa. Nuorisotalojen Pilottitalotyöryhmässä oli mukana 6 kuntaa (Lahti, Nastola, Orimattila, Heinola, Kärkölä ja Asikkala). Tavoitteena oli nuorisotalotyön kehittäminen ja nuorten osallisuuden lisääminen nuorisotaloilla. NuoriX-verkkosivustoa ylläpiti 9 kuntaa. Nuorten vaikuttamistoimintaa kehittävässä Vaikku-ryhmässä oli mukana 9 kuntaa. Seudullista lomatoimintaa oli järjestämässä 8 kuntaa. SoundX-bänditoiminnan yhteistyössä oli mukana 8 kuntaa. Seitsemän kunnan kanssa yhteistyössä toteutettu nuorisokalenteri jaettiin lahtelaiselle nuorelle. Yhteensä seudulla jaettiin kalenteria. Kalenterissa oli 40 sivua tietoa nuorille suunnatuista palveluista ja toiminnasta. Kuuden seudun kunnan nuorisotaloilla oli käytössä yhteinen Lahden seudun nuorisopalvelut kortti. Uusi Kunta -hankkeen kaaduttua seutuyhteistyö tuli uuteen tarkasteluun, mutta yhteistyö jatkuu. Seudun nuoria kuultiin Uusi Kunta -hankkeessa. Kuntaliitosta eivät lopulta kannattaneet seudun nuoret eivätkä aikuiset. Seudullisen nuorisotyön kehittämishanke Kuuleeko Lahden Seutu? päättyi toukokuun lopussa. Yhteistyö ei katkennut hankerahoituksen päättymiseen. Seudullinen nuorisotyön johtoryhmä kokoontui joka toinen kuukausi keskustelemaan ja suunnittelemaan seudun nuorisotyön kehittämistä. Seudulliset tapahtumat ja työryhmien toiminta rahoitettiin yhteisesti: maksuosuudet jaettiin prosenttiosuuksiin kunnan asukasluvun ja kunnassa asuvien nuorten määrän mukaan

14 Markkinoinnin ja viestinnän kehittäminen Luomme positiivisen imagon hyvällä toiminnalla ja hyvällä viestinnällä. Lisäämme markkinointi- ja viestintäosaamista organisaatiossa. Kehitämme yhteismarkkinointia toimialalla ja seudulla. Käytämme nuorten suosimia viestintäkanavia. Taloudellisesti tuotetut laadukkaat palvelut Nuorisopalveluiden menot vuonna 2010 olivat yhteensä 3,8 miljoonaa euroa. Se oli 0,6 % koko kaupungin menoista ja 2,3 % sivistystoimialan menoista. Ulkopuolisella rahoituksella toteutettiin 18 kehittämishanketta vuoden 2010 aikana. Talous 2010 Kehitämme nuorisopalveluiden verkko- ja mobiilipalveluita. Teemme vuosittain jokaiselle toimintayksikölle oman markkinointija viestintäsuunnitelman. Selvitämme nuorisopalveluiden julkisuuskuvaa toiminnan ja markkinoinnin kehittämiseksi. Menot Sisäiset palvelut Alueelliset nuorisopalvelut Osallisuuden ja kansalaistoiminnan palvelut Työllisyys- ja erityispalvelut Menot yhteensä Tulot Sisäiset palvelut Alueelliset nuorisopalvelut Osallisuuden ja kansalaistoiminnan palvelut Työllisyys- ja erityispalvelut Tulot yhteensä Markkinointitoimenpiteitä vuonna 2010 Työllistäminen / yleishallinto Kesätyöllistäminen Muu työllistäminen Akselin työpajatoiminta Työharjoitteluyksikkö Horisontti Yhteensä Kustannustiedot Markkinointi- ja viestintäsuunnitelmat tehtiin nuorisopalveluille ja alueellisissa nuorisopalveluissa. Imagotutkimusta tehtiin gradutyönä Jyväskylän yliopistossa, työ on kesken ja tuloksia odotellaan. Dynamon tiedotus- ja markkinointitilaisuuksiin osallistui henkilöä Näyttökertoja Nuorilahti.net-sivustolla oli Kävijät kävivät keskimäärin kolmella sivulla ja viettivät sivustolla aikaa keskimäärin 2 minuuttia 3 sekuntia. Näyttökertoja Nuori-X-sivustolla oli Kävijät kävivät keskimäärin 2,5 sivulla ja viettivät sivustolla aikaa keskimäärin 1 minuutin 43 sekuntia. Paikallislehtien tapahtumakalenteri-ilmoituksia oli 242. Nuorisopalveluiden toiminnasta kertovia lehtijuttuja oli 139. Teematapahtumia yläkoululaisille oppaita jaettiin yläkoulujen opettajille 700 kpl. Hurina 2.0 toteutti erilaisia teematapahtumia kirjastossa 20 ja nuorisopalveluiden tiloissa 35 kertaa, osallistujia oli yhteensä Nuorisotiedotustoiminnan esittelytilaisuuksissa koululaisille ja II-asteen opiskelijoille tavattiin 433 koululaista tai opiskelijaa. Etsivän työn kontaktit sosiaalisessa mediassa, Facebookissa ja Irc-galleriassa lisääntyivät vuoden kontaktista kontaktiin vuonna Nuorisopalveluiden menot/nettomenot asukasta kohden 36,52 / 28,09 Nuorisopalveluiden menot/nettomenot nuorta (0-28-vuotiasta kohden) 110,61 / 85,10 Kaupungille myönnettävä valtionosuus nuorta asukasta kohden 14,

15 Nuorisopalveluiden toimintamenot 2010 Toimiva palveluverkko Palvelujen ostot 6,1% ( ) Tarvikkeet 7,8 % ( ) Muut menot 2,5 % (84 792) Avustukset 3,1 % ( ) Tilamme ovat toimivat ja sijainniltaan oikeat. Tilojemme käyttöaste on korkea. Palveluverkko on seudullisesti suunniteltu. Kiinteistömenot 21,8 % ( ) Henkilöstömenot 58,8 % ( ) Seuraamme ja tehostamme tilojen käyttöä. Edistämme palveluverkkosuunnitelman toteutumista. Työllisyys- ja erityispalvelut 31,5 % ( ) Nuorisopalveluiden määrärahat yksiköittäin 2010 Osallisuuden ja kansalaistoiminnan palvelut 16,7 % ( ) Sisäiset palvelut 23,8 % ( ) Alueelliset nuorisopalvelut 28 % ( ) Tulokset Asetettiin tavoitteet tilojen käyttöasteelle. Säästösyistä Hurina 2.0:n toiminta siirrettiin Sammonkadulle heinäkuun 2010 alusta. Samalla nimi muuttui hurina 3.0:ksi Nuorisopalveluiden toimitilat olivat mukana sivistystoimialan palveluverkkotarkastelussa: nuorisotilaverkon painopisteet Etelä-Lahdessa, Länsi-Lahdessa ja leirikeskuskokonaisuuden kehittämisessä. Otettiin käyttöön lisätila Sammonkadulla 2. kerroksessa. Mitä se palveluverkko teettikään? Yksikköjen tulojakauma 2010 Työllisyys- ja erityispalvelut 63,1 % ( ) Sisäiset palvelut 22,8 % ( ) Alueelliset nuorisopalvelut 6,8 % (57 788) Osallisuuden ja kansalaistoiminnan palvelut 7,4 % (63 229) Nuorisotilat olivat käytössä tuntia, kävijöitä oli vuoden aikana Leirikeskuksissa järjestettiin leiritoimintaa 136 päivänä, parhaana viikkona 5 kohteessa yhtä aikaa. Kesän aluksi siivottiin caravan-alueilta pois 15 traktorin lavallista jätepuuta, maastosta löydettiin 3 lavallista metalliromua ja kaatopaikkajätettä. Leirikeskusten aidantolppia uusittiin 55 kappaletta. Kesän kolmessa eri myrskyssä kaatui yli 100 puunrunkoa. Kunnossapitotöissä kului 40 l moottori- ja raivaussahan bensiiniä. Näppituntumalla-palstalla oli 89 mielipidekirjoitusta, vuoden kuumin aihe oli Isorannan leirialue, josta kirjoitettiin ainakin 58 kertaa. Ilkivaltaan törmättiin Isorannassa useamman kerran: kaksi kertaa jouduttiin puhdistamaan 20 liimaista lukkoa ja tielle kylvettyjä ruuveja noukittiin 32 kpl. Sitä ennen niillä puhkaistiin kaksi autonrengasta. Metsäkankaan nuorten kanssa järjestettiin 5 tapaamista uuden tilan ideointia varten 37 vaikuttajanuoren kanssa. Alueella oli 330 pettynyttä nuorta, kun Metsäkankaan tilasuunnitelma kaatui. Akselin työpajojen täyttöaste oli 98 %

16 Strategialähtöinen toimintatapa ja jatkuva työn kehittäminen Muutosten hallittu johtaminen ja osallisuutta edistävä esimiestyö Laadimme ja toteutamme strategiat ja suunnitelmat kaikilla toiminnan tasoilla. Arvioimme strategiaan perustuvia palveluita ja toimintoja jatkuvasti ja suunnitelmallisesti. Kehitämme edelleen tiimityöskentelymallia. Esimiesten valmennus muutosjohtamiseen. Viestintäkulttuurimme on avoin ja vuorovaikutteinen. Vahvistamme muutosvalmiutta. Henkilöstömme on tyytyväinen sisäiseen tiedonkulkuun ja vaikuttamismahdollisuuksiin. Jokaisen työntekijän työ perustuu tulos- ja toimintayksikölle tehtyyn strategiaan ja vuosisuunnitelmaan, jota seurataan ja arvioidaan. Kuvaamme ydinprosessien toteuttamisen toimintayksiköissä ja tiimeissä. Tulokset Nuorisopalveluiden strategiassa tavoitteet johdettiin toimipistetasolle asti. Vuonna 2010 strategia päivitettiin vuosille Työhön osallistui koko henkilökunta. Nuorisopalveluiden 3 ydinprosessia on määritelty ja niiden toteuttamiseksi prosessit on jaettu 38 osaprosesseiksi, joiden toteutus tapahtuu nuorisopalveluiden eri yksiköissä. Osaprosessit on kuvattu prosessikortteina ja kaavioina. Työ jatkuu vuonna Esimiehet päivittävät osaamistaan ja yhteisiä johtamiskäytänteitä eri foorumeilla. Järjestämme säännöllisesti henkilöstön yhteisiä ja toimintayksiköiden sisäisiä kehittämispäiviä. Organisaation toimintakulttuuri ja sisäiset toimintamallit kuvataan Nuorisopalveluiden toimintakäsikirjaan. Tulokset Mitä kaikkea strategia- ja prosessityö piti sisällään? Yhteisten kehittämispäivien teemat liittyivät uuden strategian työstämiseen. Maaliskuun palautepäivässä mietittiin ilmiöitä ja muutoksia nuorten elämässä vuonna Toukokuun suunnittelupäivässä ideoitiin uusia nuorten tarpeista lähteviä toimintamuotoja. Elokuun starttipäivässä arvioitiin strategisia painopistealueita ja joulukuussa hyväksyttiin uusi strategiapäivitys sekä strategiasta johdetut tulospalkkauksen tavoitteet. Osallisuuden ja kansalaistoiminnan yksikön omia kehittämispäiviä pidettiin 11. Alueellisten nuorisopalveluiden kehittämispalavereja pidettiin 15. Kaikki toimintayksiköiden päälliköt ovat osallistuneet johtamisen erityisammattitutkintokoulukseen (JET). Ensimmäinen tutkinto valmistui joulukuussa 2009, kolme päällikköä aloitti koulutuksen Henkilöstön yhteiset kehittämispäivät pidettiin maaliskuussa, toukokuussa, elokuussa ja joulukuussa. Sisäisiä ohjeistuksia ja käytäntöjä tarkistettiin ja samalla käynnistyi nuorisopalveluiden toimintakäsikirjan kokoaminen IMS-toimintajärjestelmään

17 Työssään hyvinvoiva ja Tulokset osaamistaan kehittävä henkilöstö Jatkamme työhyvinvoinnin seurantaa ja siihen liittyviä kehittämistoimia. Kehitämme ja resursoimme henkilöstömme osaamista suunnitelmallisesti. Kaikilla työntekijöillämme on oikeus ja velvollisuus osallistua nuorisopalveluiden kehittämistyöhön. Kaupungin työhyvinvointikysely toteutetaan 2/2011 Henkilöstöstrategiaan päivitettiin mm. leirityön henkilöstömitoitukset ja toimintaperiaatteet sekä koulutuksiin osallistumisen periaatteet Nuorisopalveluiden omat kehittämistiimit järjestivät sisäisiä koulutuksia, joihin osallistuttiin yhteensä 46 kertaa. Verkostoyhteistyöhön liittyi 73 koulutuskertaa Tehtäväkuvia päivitettiin ja koulutussuunnittelu toteutettiin osana kehittämiskeskusteluja. Toteutuneissa koulutuksissa pääpaino oli menetelmäkoulutuksella. Seuraamme työhyvinvoinnin kehittymistä järjestelmällisesti vuosittain, käsittelemme palautteet toimintayksiköissä ja teemme tarpeelliset kehittämistoimenpiteet. Päivitämme henkilöstöstrategian. Kehitämme koordinoidusti henkilöstön osaamista tukevaa koulutusta. Vuosittaiset osaamiskartoitukset ja koulutussuunnitelmat perustuvat määriteltyihin työnkuviin, tehtävänmukaisiin ammattitaitovaatimuksiin ja kehityskeskusteluihin. Henkilöstö koulutti ja kouluttautui Nuorisopalveluiden henkilökunta osallistui erilaisiin koulutuksiin ja seminaareihin vuoden aikana lähes 400 kertaa. Niistä oli alan tutkintoon tähtäävää koulutusta 5,7 %, ajankohtaisseminaareja 47,5 % ja nuorisopalveluiden omaa sisäistä koulutusta 23,4 %. Luvuissa on mukana Lahdessa järjestettyjä valtakunnallisia tapaamisia ja seminaareja. Henkilökunta hankki menetelmäoppeja osallistumalla mm. mielenterveystyön päiville, päihdepäiville, nuorisolaki uudistuu - seminaariin, lastensuojelulakikoulutukseen, nuorisotyön päiville, työpajapäiville ja etsivien verkostopäiville. Koulutuksista saatiin oppia mm. päihteisiin, peli- ja nettiriippuvuuksiin, mielenterveysongelmiin, viranomaisyhteistyöhön, ratkaisukeskeisyyteen, puheeksi ottoon, sosiaalisen median käyttöön, lukkonuorten kohtaamiseen, nuorisotalotoiminnan auditointiin, ensiaputaitoihin, turvallisuusasioihin, vihreään draamaan, englannin kieleen, monikulttuuriseen työhön ja johtamistaitoihin. Nuorisopalveluissa oli vuoden aikana yhteensä 49 harjoittelijaa eri oppilaitoksista. Työssäoppimis- ja harjoittelupäiviä oli Opinnäytetöitä valmistui 3. Kaikki opinnäytetyöt olivat AMK-tasoisia lopputöitä

18 Nuorisopalveluiden henkilökunta vuonna 2010 nuorisotoimenjohtaja Jouni Kivilahti OSALLISUUDEN JA KANSALAISTOIMINNAN PALVELUT toimintayksikön päällikkö Petteri Peltonen Nuorisokeskus nuorisonohjaaja Ritva Jokinen nuorisonohjaaja Pia Koponen Monikulttuurikeskus Multi-Culti vastaava ohjaaja Pirkko Hämäläinen nuorisonohjaaja Irene Lüders ohjaaja Maija Hietala ohjaaja Leena Toikkanen Nuorten neuvonta- ja tietopankki Hurina 2.0 nuorisonohjaaja Sari Immonen ohjaaja Jarno Koskelainen projektikoordinaattori/ ohjaaja Petra Pulkkinen SISÄISET PALVELUT toimintayksikön päällikkö Virpi Rantanen toimistosihteeri Marja-Leena Tapper kanslisti Katja Markkola seutukoordinaattori Annina Kurki , seutukoordinaattori Petra Pulkkinen projektikoordinaattori Ira Custódio ALUEELLISET NUORISOPALVELUT toimintayksikön päällikkö Helena Lehtonen nuorisonohjaaja Helena Unelius nuorisonohjaaja Pekka Pusa projektikoordinaattori Suvi Lappalainen TYÖLLISYYS- JA ERITYISPALVELUT toimintayksikön päällikkö Jaana Lehtinen Akseli-työpajat yksilövalmentaja Anna-Kaisa Vihersalo yksilövalmentaja Paula Kuikka yksilövalmentaja Annina Kurki projektikoordinaattori Anu Morikawa Liina & ekoakseli tekninen ohjaaja Eve Kaikkonen tekninen ohjaaja Katri Kiviniemi tekninen ohjaaja Lea Lahti Lounasakseli tekninen ohjaaja Jaana Snellman Media-akseli tekninen ohjaaja Vesa Laakso tekninen ohjaaja Maarit Siikaniemi Puuakseli tekninen ohjaaja Ismo Salokannel tekninen ohjaaja Pasi Viljamaa Teräsakseli tekninen ohjaaja Tero Riihelä työnsuunnittelija Lauri Kantela Reppupajat tekninen ohjaaja Heidi Pasanen työnsuunnittelija Esa Halinen työnsuunnittelija Pirkko Louhelainen työnsuunnittelija Minna Mustonen Nuorten seudullinen työllisyyshanke Dynamo projektipäällikkö Susanna Ormaa-Perälä työvalmentaja Auli Wallenius yksilövalmentaja Alli Mäntymäki yksilövalmentaja Minna Toivonen työvalmentaja Harri Laitinen työvalmentaja Mia Lehtiniemi työvalmentaja Elina Karstila työvalmentaja Lauri Keskiväli työvalmentaja Laura Peltoniemi työnsuunnittelija Petra Jorasmaa Nuorten työharjoitteluyksikkö Horisontti toiminnanohjaaja Matti Hulkkonen työhönvalmentaja Petri Nurmi työnsuunnittelija Anu Palo työnsuunnittelija Teija Pilli työnsuunnittelija Taru Kemppi työnsuunnittelija Elina Aartolahti Nuorten monipalvelukeskus Domino johtava ohjaaja Anu Siiteri palveluohjaaja Taija Tamminen nivelvaihetyöntekijä Satu Kakko palveluohjaaja Olli-Ville Liukkonen palveluohjaaja Mirva Kallunki Etsivän työn projekti palveluohjaaja Toni Hynninen palveluohjaaja Mika Ahokas Ahtialan nuorisotalo nuorisonohjaaja Mika Rokka nuorisonohjaaja Heli Kaskinen Kasakkamäen nuorisotalo nuorisonohjaaja Ulla-Riitta Moilanen nuorisonohjaaja Anu Varpenius Nuorisotalo Profiili nuorisonohjaaja Maarit Taipalinen nuorisonohjaaja Tomi Vähäkangas nuorisonohjaaja Tuire Witting nuorisonohjaaja Riku Merisalo Nuortentalo Paristo nuorisonohjaaja Tommi Aaltola nuorisonohjaajaharjoittelija Lea Hakala projektityöntekijä Jenny Ferm Nuortentalo Plaza nuorisonohjaaja Hanna Merivirta nuorisonohjaaja Nina Niemi Tyttöjen tila nuorisonohjaaja Saara Vahteristo nuorisonohjaaja Reetta Möller 34 35

19 Lisätietoja Lahden nuorisopalveluista Lahden kaupungin nuorisopalvelut Sammonkatu 8 B Lahti

sivistystoimiala Teematapahtumia yläkoululaisille 2011 2012

sivistystoimiala Teematapahtumia yläkoululaisille 2011 2012 sivistystoimiala Teematapahtumia yläkoululaisille 2011 2012 Arvoisa opettaja! 2 Toimintakokemuspäivä 4 Sano päihteille ei 6 Bilepysäkki 7 Taistelu koulukiusaamista vastaan on alkanut! 8 Älä kiusaa! 9 Asennemittari

Lisätiedot

Koulunuorisotyö Lahdessa. Hyvinvointia ja osallisuutta kouluihin ja oppilaitoksiin

Koulunuorisotyö Lahdessa. Hyvinvointia ja osallisuutta kouluihin ja oppilaitoksiin Koulunuorisotyö Lahdessa Hyvinvointia ja osallisuutta kouluihin ja oppilaitoksiin 3.9.2015 Koulunuorisotyön henkilöresurssit Kuusi päätoimista koulunuorisotyöntekijää yläkouluilla. Nimetty kouluyhteistyöryhmä,

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat. Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat. Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto 21.8.2014 Nuorisotakuu 2013 -määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle

Lisätiedot

OTE PÖYTÄKIRJASTA. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta

OTE PÖYTÄKIRJASTA. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta 1 Sivistyslautakunta 48 27.08.2015 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta SIVIS 48 Lastensuojelulaki (417/2007) astui voimaan 1.1.2008. Laissa todetaan, että kunnan tai useamman

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen

Lisätiedot

Tavoitteiden seurannan mittarit kerhojen kävijämäärät

Tavoitteiden seurannan mittarit kerhojen kävijämäärät Tavoitteet Laadukkaat nuorisopalvelut Kriittiset menestystekijät kerhotoiminnan ylläpitäminen Tavoitteiden seurannan mittarit kerhojen kävijämäärät Toteuma 1.1. 31.12. 2015 Sählykerhoja sekä Tyttöjen Tippala-tyttökerho

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Nuorisotakuun toteuttaminen

Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuun toteuttaminen Hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluja sekä nuorisotakuun toteutumista koskeva kehittämisneuvottelu 4.8.2013 Saariselkä Lapin ELY-keskus Tiina Keränen 11.9.2013 Nuorisotakuu

Lisätiedot

OPPILASKUNTAKANSIO. www.sastamalannuoret.fi 2015-2016. SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi

OPPILASKUNTAKANSIO. www.sastamalannuoret.fi 2015-2016. SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi OPPILASKUNTAKANSIO www.sastamalannuoret.fi 2015-2016 SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi Sisällys OSALLISUUS JA VAIKUTTAMINEN... 2 Yhteisökasvatuksen ja osallisuuden periaatteet... 2 Oppilaskuntaosallisuus...

Lisätiedot

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

Kysely TURBO-verkosto Yhteenvetoraportti, N=12, Julkaistu: Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Kysely TURBO-verkosto Yhteenvetoraportti, N=12, Julkaistu: Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Kysely TURBO-verkosto Yhteenvetoraportti, N=12, Julkaistu: 12012 Vertailuryhmä: Kaikki vastaat Minkälaisena näet TURBO-Turun seudun nuorisotoimen kuntien nuorisotoimesta vastaavien verkoston roolin?voit

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita

Lisätiedot

Lapin nuorten mahdollisuudet kuntapäättäjien näkökulmasta. Rovaniemen kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Rovaniemi

Lapin nuorten mahdollisuudet kuntapäättäjien näkökulmasta. Rovaniemen kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Rovaniemi Lapin nuorten mahdollisuudet kuntapäättäjien näkökulmasta Rovaniemen kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Rovaniemi 18.9.2012 Nuorisopolitiikan kehittäminen Iso yhteinen ponnistus Kuntien rooli paikallisyhteisön

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

Hyvää huomenta ja tervetuloa

Hyvää huomenta ja tervetuloa Hyvää huomenta ja tervetuloa POP Oppilashuollon laadun ja palvelurakenteen kehittämisohjelma 20.5.2009 Ritva Järvinen Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen yksikön päällikkö Terveisiä Opetushallituksesta

Lisätiedot

Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita

Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita Onnistuvat opit -hanke Hyvinvointipäivä, Rovaniemi 31.3.2011 Pirjo Oulasvirta-Niiranen Onnistuvat opit nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleilla

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

300 Sivistystoimen hallinto TA 2016 Tot. Erotus Tot. %

300 Sivistystoimen hallinto TA 2016 Tot. Erotus Tot. % 300 Sivistystoimen hallinto Toimintakulut -81526-8888 -72638 10,9 Henkilöstökulut -26726-5596 -21130 20,9 Palkat ja palkkiot -18800-3628 -15172 19,3 Henkilösivukulut -7926-1968 -5958 24,8 Eläkekulut -7160-1795

Lisätiedot

Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä

Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä Uudenmaan liitto 26.4. LAINSÄÄDÄNNÖLLISIÄ NÄKÖKULMIA TOISEN ASTEEN AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN ARJEN TYÖHÖN Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä Crister Nyberg, ohjauspalveluiden

Lisätiedot

Liite 1. Nuorisotoimi 2015

Liite 1. Nuorisotoimi 2015 Nuorisolain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Näiden tavoitteiden

Lisätiedot

Hiihtomuseon auditorio Anjariitta Carlson

Hiihtomuseon auditorio Anjariitta Carlson Hiihtomuseon auditorio 6.5.2013 Anjariitta Carlson Yhteistoimintasopimuksen (2013-2016) tarkoitus: kehittää kunnallisia sivistyspalveluita yhteistyössä, ennakoiden ja osaamisresurssia jakamalla yhteneväisen

Lisätiedot

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

Ammatillisen erityisopetuksen asiantuntijapalvelut, YTY-hankeen helmiä. Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät

Ammatillisen erityisopetuksen asiantuntijapalvelut, YTY-hankeen helmiä. Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Ammatillisen erityisopetuksen asiantuntijapalvelut, YTY-hankeen helmiä Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 21. 22.4.2016 Helsinki YTY Yksilöllisten opintopolkujen tukeminen yhteistyössä YTY-HANKKEET

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TOIMIALUE: Kehitysvammahuolto ja vammaispalvelut PALVELU-/VASTUUALUE: Kehityspoliklinikka ja vammaispalvelun sosiaalityö VASTUUHENKILÖ: Miia Luokkanen TOIMINTA-AJATUS: Vammaispalvelut tuottavat asiakkaidensa

Lisätiedot

Nurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista.

Nurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista. ETSIVÄNUORISOTYÖ Vuosiraportti 2015 Paula Timonen Nurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista. Etsivien tyypillinen asiakas

Lisätiedot

KOLIKO Koulun liikuntakoordinaattorit liikettä lisäämässä 1.8.2011 31.12.2013

KOLIKO Koulun liikuntakoordinaattorit liikettä lisäämässä 1.8.2011 31.12.2013 KOLIKO Koulun liikuntakoordinaattorit liikettä lisäämässä 1.8.2011 31.12.2013 lisää liikettä koulupäivän aikana rakenteilla, asenteilla, yhteistyöllä! FAKTAA HANKKEESTA - Hallinnoija Hämeen Liikunta ja

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI JA LAADUNHALLINTA HAAPAJÄRVEN KÄYTÄNTEITÄ. Sivistysjohtaja Veijo Tikanmäki

ITSEARVIOINTI JA LAADUNHALLINTA HAAPAJÄRVEN KÄYTÄNTEITÄ. Sivistysjohtaja Veijo Tikanmäki ITSEARVIOINTI JA LAADUNHALLINTA HAAPAJÄRVEN KÄYTÄNTEITÄ Sivistysjohtaja Veijo Tikanmäki HAAPAJÄRVEN LUKIO Lukiolaiset vastaavat asiakastyytyväisyyskyselyyn joulukuussa ja toukokuussa. Kyselyyn on yhdistetty

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA

ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA Hankkeen esittely ja alkukyselyn tulokset Yhteistyö tuo aina mahdollisuuden uusille "ikkunoille" tulevaan. Osaaminen vahvistuu ja näkökulmat

Lisätiedot

Byströmin nuorten palvelut Sinun suuntasi

Byströmin nuorten palvelut Sinun suuntasi Byströmin nuorten palvelut Sinun suuntasi Matalan kynnyksen keskus, josta nuoret saavat tarvitsemansa asiakaslähtöiset, helposti saavutettavat, monialaiset ja poikkihallinnolliset palvelut alle 30-vuotiaat

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA TOIMINTA-AJATUS Sivistystoimen tuottamat laadukkaat perus- ja hyvinvointipalvelut vaikuttavat merkittävällä ja positiivisella tavalla maaseutukaupungin asukkaiden elämänhallintaan ja laatuun sekä viihtyvyyteen.

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Perusopetuksen laatukriteerit v. 2011, v ja v Jouni Kurkela Sivistysjohtaja

Perusopetuksen laatukriteerit v. 2011, v ja v Jouni Kurkela Sivistysjohtaja Perusopetuksen laatukriteerit v. 2011, v. 2013 ja v. 2014 18.11.2014 Jouni Kurkela Sivistysjohtaja Opetusministeriö on 1.3.2010 myöntänyt 10 000 ja 29.12.2011 8000 Tyrnävän kunnalle opetus- ja kulttuuritoimen

Lisätiedot

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi?

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALO Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALON HISTORIA 2009: YLILYÖNTI AVASI OVENSA OSANA ETSIVÄÄ TYÖTÄ Etsivä työ avasi tammikuussa matalan kynnyksen kohtaamispaikka Ylilyönnin osana perustyötä.

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Nuorten työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön yhteistyö

Nuorten työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön yhteistyö ALUEELLISET ETSIVÄN NUORISOTYÖN PÄIVÄT 9.-10.11.2016 Nuorten työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön yhteistyö Outi Rautio Pellon kunta Lapin ALUkoordinaatiotyö Tiedottaminen Alueelliset työkokoukset ja

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

HYVÄN KASVUN OHJELMA

HYVÄN KASVUN OHJELMA HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020 Sisältö 1. JOHDANTO... 3 2. HYVÄN KASVUN OHJELMAN KESKEISET KÄSITTEET... 5 3. LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUS... 6 4. VANHEMPIEN OSALLISUUS... 7 5. HENKILÖSTÖN OSALLISUUS...

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät Sivistystoimiala 18.5. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Kestävän kehityksen ohjelmat kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin

Kestävän kehityksen ohjelmat kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin Kestävän kehityksen ohjelmat kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin Kestävä kehitys on koulun yhteinen asia Kuvat: Keke koulussa -esite/seppo Leinonen Aino Alasentie, Vihreä lippu -päällikkö Suomen Ympäristökasvatuksen

Lisätiedot

Näin luet toimintasuunnitelmaa

Näin luet toimintasuunnitelmaa Näin luet toimintasuunnitelmaa HELVARYn toimintasuunnitelman tavoitteet on merkitty tähän esitykseen tummennetulla ja merkattu nuolella. Toimenpiteitä kuvataan tavoitteiden yhteydessä. Tässä esityksessä

Lisätiedot

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa Kaakkois-Suomen osahanke Twitter #uudenlaista sosiaalityötä OSA I Valtakunnallinen hanke PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa 2

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN SITOVAT TAVOITTEET 2016

SIVISTYSLAUTAKUNNAN SITOVAT TAVOITTEET 2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN SITOVAT TAVOITTEET 2016 400 OPETUS- JA KOULUTUSPALVELUIDEN HALLINTO Palveluverkkopäätösten toimeenpaneminen asteittain eteenpäin; Kahden koulukiinteistön osalta palveluverkkopäätökset

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1 Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille 19.2.2014 1 Linkki-toiminta Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Murkkuneuvola hanke (RAY-rahoitus 2011-2015) Tavoitteet: 1. 12-18 vuotiaiden lasten

Lisätiedot

Kulttuuriluotsi ja -kaveritoimintaa Suomessa. Hanne Laitinen, Pilvi Nissilä & Marko Nousiainen

Kulttuuriluotsi ja -kaveritoimintaa Suomessa. Hanne Laitinen, Pilvi Nissilä & Marko Nousiainen Kulttuuriluotsi ja -kaveritoimintaa Suomessa Hanne Laitinen, Pilvi Nissilä & Marko Nousiainen Yhdessä enemmän Kohtaamisia, sisältöä, mielekästä tekemistä Virtaa arkeen: virkeyttä, nostetta ja kulttuurikuntoa,

Lisätiedot

POP perusopetus paremmaksi

POP perusopetus paremmaksi POP perusopetus paremmaksi Oppilaan ohjauksen hankkeen koordinaattoritapaaminen 19.8.2009 Opetusneuvos Irmeli Halinen Osaamisen ja sivistyksen asialla POP - ohjelman merkitys Perusopetus paremmaksi ohjelmassa

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä

Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä 25.11.2013 1 Nuoret Helsingissä Vuoden 2013 alussa 15 29-vuotiaita oli Helsingissä 135 528 eli 22 % koko Helsingin väestöstä ja 14 % koko maan samanikäisistä

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla

Lisätiedot

Ohjaamot tukea koulutuksen ja työn poluilla Ohjaamot nuorisotakuuta toteuttamassa

Ohjaamot tukea koulutuksen ja työn poluilla Ohjaamot nuorisotakuuta toteuttamassa Ohjaamot tukea koulutuksen ja työn poluilla Ohjaamot nuorisotakuuta toteuttamassa Pasi Savonmäki, projektipäällikkö Kohtaamo-hanke Kymenlaakson ELO-ryhmä 18.10.2016 Ohjaamojen ja verkkopalvelujen kehittämisen

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

JOPO VUOSIKELLO

JOPO VUOSIKELLO Marraskuu -Suunnitelmat jatkoopiskelupaikoista -Opintovierailut/tutustumiset - 2.leirikoulu Lokakuu -1.työpaikkaopiskelu -syysloma Oppimissuunnitelman laadinta (huoltaja mukana), -TAVOITTEET! Syyskuu -Ensimmäisten

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Toimintasuunnitelma 2012 Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Yleistä Yhdistyksen tehtävänä on lisätä työpajatoiminnan tunnettavuutta Keski- Suomessa ja edistää työpajojen välistä yhteistyötä. Yhdistyksen

Lisätiedot

Mitä ne täällä tekee?

Mitä ne täällä tekee? Mitä ne täällä tekee? Nuorisotyö opettajien valtakunnassa! Nuorisosihteeri Seija Laitinen 9.10.2013 KOULUNUORISOTYÖ Suomessa verraten uusi työmuoto Hankkeita ja projekteja Tavoitteena toiminnan vakinaistaminen

Lisätiedot

Talousarvioesitys Nuorisotyö

Talousarvioesitys Nuorisotyö 91. Nuorisotyö S e l v i t y s o s a : Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa nuorisotyön ja -politiikan yleisestä kehittämisestä ja nuorisopolitiikan yhteensovittamisesta valtakunnan tasolla. Tukenaan

Lisätiedot

30 SIVISTYS- JA VAPAA-AIKALAUTAKUNTA 360 VAPAA-AIKAPALVELUT 3600 NUORISOTOIMI

30 SIVISTYS- JA VAPAA-AIKALAUTAKUNTA 360 VAPAA-AIKAPALVELUT 3600 NUORISOTOIMI 1 (5) 30 SIVISTYS- JA VAPAA-AIKALAUTAKUNTA 360 VAPAA-AIKAPALVELUT 3600 NUORISOTOIMI Tilivelvolliset: Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta, sivistysjohtaja, vapaa-aikapäällikkö Toiminta-ajatus Nuorisotoimi

Lisätiedot

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Perusopetuskysely 2016 Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Taustatietoja Kysely toteutettiin toukokuun lopulla 2016 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4099 oppilaan 7966:lle huoltajalle

Lisätiedot

Lasten Parlamentti Varpaset

Lasten Parlamentti Varpaset Nuorisopalvelut Nuorisopalvelut tarjoaa nuorille ohjattua toimintaa, esiintymismahdollisuuksia, tietoa, neuvontaa ja henkilökohtaista tukea. Toimintaa suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä nuorten kanssa.

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus - työpaja Pro lukio -seminaarissa. Anu Halvari Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus - työpaja Pro lukio -seminaarissa. Anu Halvari Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus - työpaja 4.11.2016 Pro lukio -seminaarissa Anu Halvari Opetushallitus Opetussuunnitelman tehtävä LL 629 / 1998 11 Opetussuunnitelma: Koulutuksen järjestäjän tulee hyväksyä opetussuunnitelma.

Lisätiedot

Tilat toimimaan - hanke

Tilat toimimaan - hanke Tilat toimimaan - hanke Uudenlaiset kirjaston ja nuorisotoimen yhteistyömallit 1.8.2015-31.12.2016 /Joensuun seutukirjasto & nuorisopalvelut 3.10.2016 YLEISTÄ HANKKEESTA Resurssit: puolikas kirjastotyöntekijä

Lisätiedot

Syrjäytyminen ja sosiaalityö Tukeeko vai ennaltaehkäiseekö sosiaalityö sosiaalisten ongelmien periytymistä

Syrjäytyminen ja sosiaalityö Tukeeko vai ennaltaehkäiseekö sosiaalityö sosiaalisten ongelmien periytymistä Syrjäytyminen ja sosiaalityö Tukeeko vai ennaltaehkäiseekö sosiaalityö sosiaalisten ongelmien periytymistä Rovaniemen amkin seminaari 4.10.2012 Sosiaali- ja terveysjohtaja Markus Hemmilä Miten Rovaniemellä

Lisätiedot

Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki

Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki 2015-2017 Hyvinvointiohjausryhmä ja -työryhmä [Valitse pvm.] Kohde-ryh mä Kunnan asukkaat Lapset ja nuoret Tavoite Toimenpide Vastuutaho Aikataulu Seuranta

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016 HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020 ARVIOINTI 2016 Toteutus Toteutettiin Wilman kyselytoiminnolla huhtikuun 2016 aikana Vastauksia yht. 1118 kpl Perusopetuksen oppilaat (4.,6.,8.lk) oppilaat 610 kpl Lukion

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa. Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen

Lisätiedot

Nuorisotaloilla tehtävän verkkonuorisotyön arviointi. Kanuuna-ajot Marika Westman

Nuorisotaloilla tehtävän verkkonuorisotyön arviointi. Kanuuna-ajot Marika Westman Nuorisotaloilla tehtävän verkkonuorisotyön arviointi Kanuuna-ajot 31.10.2012 Marika Westman Nuorisotalojen verkkotyö Helsingissä Verkkonuorisotyö alueellisilla nuorisotaloilla: Sosiaalisen median hyödyntäminen

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä 1. Yleistä Jyväskylän nuorisovaltuusto on vuonna 2009 perustettu 13 20 vuotiaiden jyväskyläläisten nuorten vaikuttamis- ja kuulemiskanava. Se pyrkii parantamaan nuorten kuulemista ja osallistumista päätöksentekoon

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI

4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI 4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI Sosiaalinen kuntoutus pähkinänkuoressa Sosiaaliseen kuntoutukseen kuuluu: 1) sosiaalisen toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen selvittäminen; 2)

Lisätiedot

Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu. Kulttuuri-, Museo- ja Nuorisotoimen investointisuunnitelman päivittäminen lautakunnassa

Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu. Kulttuuri-, Museo- ja Nuorisotoimen investointisuunnitelman päivittäminen lautakunnassa Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu Kaupunkistrategia n Kulttuurin ja liikunnan edelläkävijyys Kulttuuri-, Museo- ja Nuorisotoimen investointisuunnitelman päivittäminen lautakunnassa (08/2010) Asian

Lisätiedot

Byströmin nuorten palvelut

Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut - Sinun suuntasi Byströmin nuorten palvelut on matalan kynnyksen palvelukeskus oululaisille alle 30-vuotiaille nuorille. Byströmin nuorten palveluista

Lisätiedot

Vaasa Kimmo Mäkelä

Vaasa Kimmo Mäkelä Vaasa 17.12.2009 Kimmo Mäkelä Välittäjä 2009 Hankkeessa mukana: Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (31%) Vaasan sairaanhoitopiiri(26%) Tampereen kaupunki(13%) Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä(30%) Kustannusarvio

Lisätiedot

Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016

Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016 Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö Opetushallitus Raportti 30.6.2016 Janne Jauhiainen ja Anu Valtari / Fountain

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013

Lisätiedot

Kankaanpää Äly, taide ja hyvinvointi asuvat meillä. Kaupunkistrategia

Kankaanpää Äly, taide ja hyvinvointi asuvat meillä. Kaupunkistrategia Kankaanpää 2025 Äly, taide ja hyvinvointi asuvat meillä Kaupunkistrategia 8.12.2016 Strategiset, ohjaavat roolivalinnat vuoteen 2025 Kankaanpää tunnettu ja näkyvä kaupunki Kankaanpää - Mahdollisuuksien

Lisätiedot

Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus

Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus Kaakkois-Suomen ELO -verkosto järjestää Kymenlaakson toisen Hyvät käytännöt -kiertueen tilaisuuden 29.10.2014 Ohjaus työelämään

Lisätiedot

1. Kohti oppilashuollon laadun ja palvelurakenteen kehittämistä Ylä-Savossa 1.1. Hankkeen tausta ja perustelut

1. Kohti oppilashuollon laadun ja palvelurakenteen kehittämistä Ylä-Savossa 1.1. Hankkeen tausta ja perustelut Esi- ja perusopetuksen oppilashuollon palveluranteen kehittäminen Ylä-Savon seudulla Iisalmen, Keiteleen, Kiuruveden, Lapinlahden, Pielaveden, Sonkajärven, Vieremänja Varpaisjärven kunnissa 1. Kohti oppilashuollon

Lisätiedot

Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu Markus Pauni. Strateginen päämäärä. Kaupunkistrategian. Sivistystoimen tavoitteet ja hankkeet valtuustokaudelle

Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu Markus Pauni. Strateginen päämäärä. Kaupunkistrategian. Sivistystoimen tavoitteet ja hankkeet valtuustokaudelle Elinvoimainen oppiva kaupunkiseutu tavoitteet Kulttuurin liikunnan edelläkävijyys Ohjelma fyysisten olosuhteiden kehittämiseksi nuorisotoimen lautakunnan liikuntalautakunnan toimialalla Järjestö- harrastustoiminnan

Lisätiedot

ETSIVÄ- JA PAJATYÖ PAIMION KAUPUNGISSA JA SAUVON KUNNASSA

ETSIVÄ- JA PAJATYÖ PAIMION KAUPUNGISSA JA SAUVON KUNNASSA ETSIVÄ- JA PAJATYÖ PAIMION KAUPUNGISSA JA SAUVON KUNNASSA 2.6.2016 Mia Lemberg, erityisnuorisotyöntekijä Kristina Mäntymaa, etsivä nuorisotyöntekijä Jenni Leponiemi, pajaohjaaja ETSIVÄTYÖ Opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

Kokkola ja nuorisopalvelut

Kokkola ja nuorisopalvelut Kokkola ja nuorisopalvelut Asukkaita Kokkolassa 47 283 Ruotsinkielisiä 13% Nuorisopalvelut TA 2016: Toimintakulut 1,95me. Toimintatuotot 0,25me Henkilöstöä 27 htv (mukaan lukien etsivät 5htv ja Ohjaamo

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2016 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut

Lisätiedot

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla

Lisätiedot

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016 Liite 2. TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016 2015 SEURANTA, Ohjausryhmä käsitellyt 15.3.2016 HYVINVOINTISUUNNITELMAN TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA SEURANTA Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen

Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen Tuija Metso Oppilaan parhaaksi yhteistä huolenpitoa Helsinki Vanhempien barometri 2007 Suomen Vanhempainliiton kysely vanhemmille kouluhyvinvoinnista

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Kokkolan Työvoiman Palvelukeskuksen Kokkolan toimipaikan toimintasuunnitelma vuodelle 2011

Kokkolan Työvoiman Palvelukeskuksen Kokkolan toimipaikan toimintasuunnitelma vuodelle 2011 1 Liite A 6 Kokkolan Työvoiman Palvelukeskuksen Kokkolan toimipaikan toimintasuunnitelma vuodelle 2011 Jessica Sundström, johtava sosiaalityöntekijä Juha Joki, vastaava työvoimaohjaaja Johdanto Työvoiman

Lisätiedot

Paikallisuus ja maaseudun kulttuuri

Paikallisuus ja maaseudun kulttuuri Paikallisuus ja maaseudun kulttuuri Mikkolan navetta 21.1.2012 Ellinoora Auvinen kulttuurituottaja Hanksalmen kunta Hankasalmi Kolme taajamaa: Kirkonkylä, Asema ja Niemisjärvi Noin neljännes asukkaista

Lisätiedot