Kokoustiedot. Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (37) Kaupunginvaltuusto. Aika maanantai klo 18:00-19:45

Transkriptio

1 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (37) Kokoustiedot Aika maanantai klo 18:00-19:45 Paikka Valtuusto-virastotalo, valtuustosali, Suokatu 42 Saapuvilla olleet jäsenet Markku Rossi, puheenjohtaja (Suomen Keskusta) Sari Raassina, 1. varapuheenjohtaja (Kansallinen Kokoomus), klo Irja Sokka, 2. varapuheenjohtaja (Suomen Sosialidemokraattinen Puolue) Sirpa Alho-Törrönen (Kansallinen Kokoomus) Iris Asikainen (Suomen Sosialidemokraattinen Puolue) Harri Auvinen (Vihreä liitto) Marja Berg (Vihreä liitto) Nelli Berg-Väänänen (Kansallinen Kokoomus) Erkki Björk (Vihreä liitto) Aleksi Eskelinen (Suomen Keskusta) Pirjo Eskelinen (Perussuomalaiset) Upi Heinonen (Kansallinen Kokoomus), varajäsen klo Pirjo Hentelä-Aho (Suomen Sosialidemokraattinen Puolue), varajäsen Sanna Husso (Vihreä liitto) Isto Huttunen (Perussuomalaiset) Markku Huttunen (Suomen Kristillisdemokraatit) Pekka Kaartinen (Suomen Sosialidemokraattinen Puolue) Tiina Kaartinen (Suomen Sosialidemokraattinen Puolue) Hannu Kananen (Suomen Keskusta) Pekka Kantanen (Kansallinen Kokoomus) Veijo Karkkonen (Suomen Keskusta) Kalevi Kauhanen (Suomen Keskusta) Kalle Keinänen (Vasemmistoliitto) Markku Kiljander (Suomen Sosialidemokraattinen Puolue) Antti Kivelä (Suomen Keskusta) Kimmo Kivelä (Perussuomalaiset) Heidi Komulainen (Vasemmistoliitto) Hilkka Kontiainen (Suomen Sosialidemokraattinen Puolue) Riitta Korhonen (Kansallinen Kokoomus), klo Allu Koskinen (Kansallinen Kokoomus) Jaakko Kosunen (Suomen Sosialidemokraattinen Puolue) Sirpa Kulin (Perussuomalaiset) Mikko Lankinen (Suomen Sosialidemokraattinen Puolue) Matti Niiranen (Suomen Keskusta/Sitoutumaton) Pekka Niiranen (Kansallinen Kokoomus) Anna Olkkonen (Suomen Keskusta) Anne Paulo-Tuovinen (Vihreä liitto) Sakari Pentikäinen (Suomen Kristillisdemokraatit), varajäsen Pirkko-Liisa Piironen (Kansallinen Kokoomus), varajäsen klo Esa Pitkänen (Suomen Keskusta) Pekka Pollari (Suomen Sosialidemokraattinen Puolue) Jukka Pulkkinen (Suomen Sosialidemokraattinen Puolue) Varpu Puskala (Suomen Keskusta)

2 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (37) Ilkka Raninen (Kansallinen Kokoomus) Pauli Ruotsalainen (Perussuomalaiset) Hetti Rytsy (Suomen Keskusta) Olli-Pekka Ryynänen (Kansallinen Kokoomus) Kaija Räsänen (Perussuomalaiset) Krista Rönkkö (Perussuomalaiset), varajäsen Neeta Röppänen (Suomen Sosialidemokraattinen Puolue) Annu Saukko (Suomen Keskusta) Jukka Savolainen (Kansallinen Kokoomus) Leila Savolainen (Suomen Keskusta) Markku Söderström (Vasemmistoliitto) Tero Taipale (Kansallinen Kokoomus) Veikko Tiihonen (Kansallinen Kokoomus) Tapio Tolppanen (Suomen Keskusta) Taisto Toppinen (Kansallinen Kokoomus) Eero Wetzell (Kansallinen Kokoomus) Erkki Virtanen (Vasemmistoliitto) Keijo Voutilainen (Suomen Keskusta) Poissa olivat esteen ilmoittaen seuraavat jäsenet Björn Cederberg Niko Korte Minna Reijonen Puheenjohtaja oli kutsunut heidän tilalleen seuraavat esteettömät varajäsenet Sakari Pentikäinen Pirjo Hentelä-Aho Krista Rönkkö Muut saapuvilla olleet Petteri Paronen Jarmo Pirhonen Markku Tervahauta Pekka Vähäkangas Sirpa Lätti-Hyvönen Heikki Vienola kaupunginjohtaja palvelualuejohtaja palvelualuejohtaja palvelualuejohtaja strategiajohtaja kaupunginsihteeri, pöytäkirjanpitäjä Asiat 17-30

3 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (37) Allekirjoitukset Markku Rossi puheenjohtaja Heikki Vienola pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Kuopiossa, kaupunginkansliassa Harri Auvinen Erkki Virtanen Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä Kuopiossa, kaupunginkansliassa Heikki Vienola Pöytäkirjanpitäjä

4 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (37) Muutoksenhakukiellot Kuntalain 91 :n mukaan ei kunnallisvalitusta voi tehdä :ien ja osalta, koska päätökset koskevat vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Valitusosoitukset Pöytäkirjaan liitetään valitusosoitus :ien osalta liite K

5 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (37) Käsitellyt asiat Nro Liite/ Otsikko Sivu viite* 1 17 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjantarkastajat Ilmoitukset valtuustoryhmien muodostamisesta , 6 Lausunto kuntarakennelakiluonnoksesta Valtuustoaloite liikenneympyrän rakentamiseksi Lehtoniementien, 17 Savolanniementien ja Petosentien risteykseen 6 22 Jäsenen valinta maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueen maaseutulautakunaan 19 vuosille Jäsenen nimeäminen poliisin neuvottelukuntaan vuosille Kuopion kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnan valinta vuosiksi Pohjois-Savon aluepelastuslautakunnan valitseminen vuosille Alueellisen jätelautakunnan (Savo-Pielisen jätelautakunta) valitseminen 27 vuosiksi Kokouksessa jätetty valtuustoaloite nimettömästä työnhausta Kuopion 30 kaupungin työpaikkoihin Kokouksessa jätetty valtuustoaloite / kevyen liikenteen väylän rakentaminen 32 Etelä-Kuopion reuna-alueelle mt Kurkimäki, Korpe- lantie - mt Kokouksessa jätetty valtuustoaloite / Ns. Pikavippien mainostamisen 34 kieltäminen Kuopion kaupungin ulkomainospaikoilla Kokouksessa jätetty valtuustoaloite Nilsiä-neuvottelukunnan toimintasäännön muuttamiseksi 35 Muutoksenhaku Liite K / / Kuntalain mukainen valitusosoitus 36

6 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (37) 17 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Puheenjohtaja Kokous todetaan laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Kokous todettiin yksimielisesti laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

7 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (37) 18 Pöytäkirjantarkastajat ehdotus Puheenjohtaja Kv. valitsee kaksi pöytäkirjantarkastajaa tarkastamaan kaupunginvaltuuston pöytäkirjan. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin yksimielisesti valtuutetut Harri Auvinen ja Erkki Virtanen.

8 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (37) 19 Asianro 428/ /2013 Ilmoitukset valtuustoryhmien muodostamisesta n työjärjestyksen 2 :n mukaan valtuutetut voivat valtuustotyöskentelyä varten muodostaa valtuustoryhmiä. Valtuustoryhmän muodostamisesta, nimestä ja puheenjohtajasta on annettava valtuustolle kirjallinen ilmoitus, joka on kaikkien ryhmään liittyvien valtuutettujen allekirjoitettava. Ilmoitus jätetään valtuuston puheenjohtajalle. Valtuustoryhmien ilmoitukset valtuustoryhmien muodostamisesta: Kokoomuksen valtuustoryhmä (14 jäsentä) - puheenjohtaja Taisto Toppinen - varapuheenjohtaja Veikko Tiihonen - sihteeri Pirkko-Liisa Piironen Keskustan valtuustoryhmä (14 jäsentä) - puheenjohtaja Hannu Kananen - varapuheenjohtaja Anna Olkkonen - sihteeri Esa Pitkänen Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä (12 jäsentä) - puheenjohtaja Jaakko Kosunen - varapuheenjohtaja Iris Asikainen - sihteeri Pirjo Hentelä-Aho Perussuomalaisten valtuustoryhmä (8 jäsentä) - puheenjohtaja Kimmo Kivelä - varapuheenjohtaja Isto Huttunen - sihteeri Petri Kaunisto Vihreiden valtuustoryhmä (5 jäsentä) - puheenjohtaja Sanna Husso - varapuheenjohtaja Anne Paulo-Tuovinen - sihteeri Minna Kuuluvainen Vasemmistoliiton valtuustoryhmä (4 jäsentä) - puheenjohtaja Erkki Virtanen - varapuheenjohtaja Markku Söderström Kristillisdemokraattinen valtuustoryhmä (2 jäsentä) - puheenjohtaja Björn Cederberg - varapuheenjohtaja Markku Huttunen Valtuustoryhmien ilmoitukset ovat olleet kh:n tiedonannoissa 4.2. ja

9 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (37) ehdotus Kaupunginhallitus Kv. merkitsee ilmoitukset tiedoksi. merkitsi ilmoitukset yksimielisesti tiedoksi. Tässä yhteydessä puheenjohtaja ilmoitti lisäksi, että Kalevi Kauhanen ja Matti Niiranen ovat eronneet Perussuomalaiset r.p:n jäsenyydestä ja perussuomalaisten valtuustoryhmästä ja että heidät on hyväksytty Suomen Keskusta r.p:n jäseneksi ja keskustan valtuustoryhmään, josta Matti Niiranen sitoutumattomana. merkitsi puheenjohtajan ilmoitukset tiedoksi.

10 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (37) 20 Asianro 3519/ /2012 Lausunto kuntarakennelakiluonnoksesta Kaupunginhallitus Palvelualuejohtaja Markku Tervahauta ja kehittämispäällikkö Heikki Helve Valtiovarainministeriö on päivätyllä kirjeellään pyytänyt lausuntoa luonnoksesta kuntarakennelaiksi yleisesti sekä erityisesti seuraavista kysymyksistä: selvitysvelvollisuudesta, selvitysperusteista (ml. poikkeusperusteista) ja selvitysvelvollisuuden sisällöstä; esityksen sisältämistä määräajoista ja menettelyistä; valtioneuvoston toimivallasta päättää kuntajaon muuttamisesta; yhdistymisavustuksen ehdoista ja määrästä; sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien turvaamisesta sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta koskevien linjausten mukaisesti. Lausunnot tulee toimittaa viimeistään mennessä valtionvarainministeriöön. Esitys Esitämme, että Kuopion kaupunki lausuu luonnoksesta kuntarakennelaiksi seuraavaa: Yleiset huomiot Esitys kuntarakennelaiksi pohjautuu aikaisempaan kuntajakolain määrittelemään lainsäädäntöön. Lähtökohtana tätä voidaan pitää hyvänä, sillä kuntajakolaista on kunnissa käytännön kokemusta ja kyseistä lainsäädäntöä on kehitetty kuluneiden vuosien aikana. Lainsäädännön tulee olla selkeää ja sen laaja-alaiset kytkennät muihin kuntien toimintaa ja taloutta ohjaaviin lakeihin ja normeihin tulee ottaa huomioon. Esitetty luonnos kuntarakennelaiksi on päälinjoiltaan oikean suuntainen. Esitetyt peruslinjat ovat kannatettavia, joskin esitys sisältää vielä useissa kohdin tarvetta tarkentaa lain sisältöä. Yleinen tavoite vahvoista, toiminnallisesti luontevista alueista muodostuvista kuntarakenteista on kannatettava. Toteutuessaan tavoite tukee alueiden kehittämistä, kansalaisten yhdenvertaista kohtelua ja luo toiminnalliset edellytykset turvata niin perus- kuin erityistason palvelut riittävän kattavalla väestöpohjalla ja erikoistuneen henkilöstön osaamisella. Kuntarakennelain ja siihen liittyvien taloudellisten ohjausvälineiden ei tule heikentää laajentuvien

11 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (37) kuntien alueilla lähipalveluiden saavutettavuutta suhteessa tilanteeseen, jossa toiminnallisen alueen kunnat itsenäisinä kykenisivät niitä tuottamaan. Kuopion kaupunki korostaa kuntarakenteiden muutoksessa lähidemokratian ja osallisuuden monipuolisen vahvistamisen tärkeyttä. Kuntarakennelain sisällössä tulee nostaa esille mahdollisuudet tukea ja edistää näiden toimintojen kehittämistä. Kuntarakennelain kanssa keskeinen kuntien toimintaan vaikuttava kokonaisuus on kuntien ja valtion välinen valtionosuusjärjestelmä ja sen uudistaminen. Yhdessä kuntien tehtävien määrittämisen kanssa nämä muodostavat kokonaisuuden, jonka toteuttamiseen uuden kuntarakenteen tulee ensisijaisesti tähdätä. Kuopion kaupunki korostaa tämän kokonaisuuden kriittistä tärkeyttä. Tässä lausunnossa keskitytään vain kuntarakennelain sisältöön ja siinä esitettyihin linjauksiin. Selvitysvelvollisuus ja selvitysperusteet Esitys kuntarakennetarkastelun selvitysvelvollisuudesta muodostuu kolmesta kuntien toiminnan kannalta keskeisestä osa-alueesta. Nyt esitetyssä muodossa ne käytännössä merkitsevät lähes kaikkien Suomen kuntien tarvetta tarkastella kuntansa tilannetta. Kuopion kaupungin näkökulmasta tilanne ei ole ongelmaton. Keskeisimmän toiminnallisen alueen kuntien kohdalla tavoite tarkastella kuntarakennetta on perusteltu. Esitetyt selvitysvelvollisuuden perusteet tukevat tätä tavoitetta. Kuopion kaupunki katsoo erityisesti yhdyskuntarakenteen, työpaikkaomavaraisuuden ja työssäkäynnin kriteereiden olevan tärkeitä ja oikein määriteltyjä alueen kilpailukyvyn ja tulevaisuuden kehittämisen kannalta. Palveluiden tarkastelussa tulee väestömääräkriteereiden lisäksi ottaa huomioon ihmisten arki ja toiminnallisen alueen sisäinen dynamiikka. Siksi palveluiden käytön ja saatavuuden tarkastelu yhdyskuntarakenteen ja työssäkäynnin kannalta yhtenäisellä toiminnallisella alueella tulee sisällyttää tarkasteluvelvollisuuteen väestöpohjasta riippumatta. Kuopion 2000 luvulla toteutuneet neljä toiminnallisen alueen sisäistä kuntaliitosta (Vehmersalmen ja Karttulan kuntien sekä Nilsiän kaupungin yhdistymiset Kuopioon ja Maaningan kunnan yhdistymispäätös, joka tapahtuu ) ovat laajentaneet merkittävästi Kuopion kaupungin aluetta. Mikäli tarkastelunäkökulmana ovat nykyiset maakuntarajat, niin väestötavoitteiden täyttymiseksi Kuopion tulisi osallistua lukuisten uusien naapurikuntien kanssa tehtäviin selvityksiin, vaikka kyseiset kunnat eivät kuuluisikaan Kuopion luontaiseen toiminnalliseen alueeseen. Tällaisen kaksitahoisen tarkastelun tekeminen toiminnallisesti keskeisen alueen kuntien ja alueellisesti Kuopioon rajoittuvien kuntien kanssa samanaikaisesti vaatii huomattavan paljon aikaa ja henkilöresursseja keskuskaupungin näkökulmasta. Annettu aikataulu ei mahdollista näin kattavan ja laajan selvityksen tekemistä vuodenvaihteen aikana. Tarkastelua tässä laajuudessa ei myöskään voi tehdä ilman, että kuntien taloudellisen pohjan tulevaisuudenkuva on tiedossa. Toiminnallisesti keskeisen ja yhtenäisen alueen kuntarakenteen selvittäminen annetussa aikataulussa on mahdollista, joskin haastavaa. Sopivampi ajankohta yhdistymisesitysten käsittelemiseksi olisi kesäkuu aikataulun

12 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (37) pidentämisellä ei olisi merkitystä erityisen kuntajakoselvityksen toimittamisen esitettyyn aikatauluun. Selvitysalueesta poikkeamisen osalta lainsäädännön ei tule sallia kaupunkiseutujen ydinalueen jakautumista toiminnallisesti kahteen kokonaisuuteen. Tämä voisi johtaa tilanteeseen, jossa yhden luontaisen alueen sisälle muodostuisi kaksi lain edellyttämän väestömäärän täyttävää kuntaa ja joka mahdollistaisi tulevaisuuden kannalta epäjohdonmukaisen yhdyskuntarakenteen muodostumisen. Tältä osin esitettyä poikkeamisperusteen kirjausta tulee selkeyttää. Muilta osin poikkeamisen periaatteisiin Kuopion kaupungilla ei ole huomautettavaa. Valtioneuvoston toimivalta Kuopiolla ei ole huomautettavaa valtioneuvoston päätösvaltaan esitetyssä muodossa. Kuopion kaupunki haluaa kuitenkin korostaa, että vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan liittäminen toiseen kuntaan tulee sisältää ongelmissa olevan kunnan osalta talouden tervehdyttämiseen liittyviä toimenpiteitä. Kunnan, johon erityisen vaikeassa asemassa oleva kunta liitettäisiin, tulee saada osakseen talouden näkökulmasta tilannetta kestäväksi tekeviä valtion tukitoimenpiteitä enemmän kuin nyt esitetyn yhdistymisavustuksen lisäosan. Tällaisia toimia voisivat olla tilanteen huomioiminen valtionosuusjärjestelmässä tai erillisenä muutostukena määrätyn riittävän pitkän ajan. Yhdistymisavustuksen ehdoista ja määrästä Kuntien yhdistyminen aiheuttaa aina välillisiä määräaikaisia lisäkustannuksia. Esityksen linjaus, jossa valtio tukisi tehtäviä yhdistymisselvityksiä, tulee mahdollistaa jatkossa myös kuntien oman selvitystyöhön irrotetun henkilöstön kulut. Yhdistymisavustusten kautta tapahtuva yhdistymisprosessin ja palveluiden yhteensovittamisen tukeminen on tärkeä väline valtion taholta. Yhdistymisavustusten avulla voidaan helpottaa, nopeuttaa ja edistää toimia, joilla tulevaisuuden kannalta kestävää uudistuvaa palvelurakennetta ja sitä tukevia toimintajärjestelmiä kehitetään. Avustusten jakoperustetta on yksinkertaistettu ja siten esitystä voidaan pitää hyvänä. Yhdistymisprosesseja, jotka ovat selvästi toisistaan irrallisia ja niiden toteuttamiset ovat olleet ajallisesti ja päätöksenteollisesti täysin erillisiä ei tule lukea avustuksia vähentäviksi monikuntaliitoksiksi. Tulkinta voi pahimmillaan johtaa tilanteeseen, jossa kuntien yhdistymistä pitkitetään jotta edellisen, täysin erillisen liitoksen, vaikutus ei vähentäisi myönnettäviä avustuksia. Valtionosuuksien menetyksen kompensoiminen tulee tehdä selkeäksi ja läpinäkyväksi. Tarkastelu tulee tehdä palvelutasoisesti, eli esimerkiksi perusopetuksen harvan asutuksen menetykset tulee täysimääräisesti huomioida. Kuopion kaupunki korostaa, että kuntarakenteiden muutostarkastelun yhteydessä tulee olla käytettävissä selkeät taloudelliset perustiedot kuntien tulopohjaan vaikuttavista tekijöistä. Edellä esitetyissä näkökulmissa on useissa kohden kiinnitetty huomiota toiminnan ja talouden kokonaisuuteen. Esitetyt näkökohdat tulee uudistuksen jatkovalmistelussa ottaa huomioon.

13 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (37) Sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien turvaaminen Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana on peruspalveluiden vahvistaminen ja peruslinjauksena se, että laajenevan perustason järjestämis- ja rahoitusvastuu on kunnilla. Erikoissairaanhoidon sisällyttäminen vahvan peruskunnan muuhun järjestämisvastuuseen on Kuopion kaupungin mielestä tärkeää. Sosiaali- ja terveyspalvelujen, erityisesti erikoissairaanhoidon kustannuskehityksen, ja siitä seuraavien rahoitusongelmien jatkuminen nykyisellään uhkaa koko yhteiskunnan toimintaedellytyksiä ja mahdollisuuksia toteuttaa tavoitteena olevaa peruspalvelujen ensisijaisuutta ja vaikuttavaa ennaltaehkäisyä ja siten kansalaisten yhdenvertaisuutta. Järjestämis- ja rahoitusvastuun kokoaminen nykyistä suuremmille väestöpohjille on Kuopion kaupungin näkökulmasta tärkeää ohjauksen, tuottavuuskehityksen, kustannusvaikuttavuuden ja sosiaali- ja terveyspalveluiden rationaalisen palveluverkoston kehittymisen näkökulmasta. Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteellinen kehittäminen liittyy keskeisesti kuntarakenne- ja rahoitusmallitarkasteluun. Perusterveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden lisäksi myös erikoissairaanhoidon järjestäminen samassa kokonaisuudessa on välttämätöntä. Erityisvastuutason (ERVA) aseman, valtuutuksen ja päätöksentekojärjestelmän tulee olla selkeitä. Tällä kokonaisuudella (järjestäjätahot, eli vahvat peruskunnat ja/tai ERVAt) tulee olemaan oleellinen merkitys tulevien rakenteiden toimivuuteen ja vahvojen peruskuntien mahdollisuuksiin ohjata kyseisiä toimintoja ja palveluita. Kuopion kaupunki esittää, että nykyistä sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöä muutettaisiin siten, että se mahdollistaa ns. keskuskaupunkimallin toteuttamisen. Keskuskaupunkimallissa sairaanhoitopiirien tehtävät siirtyisivät nykyisten sijaintikaupunkiensa hallintaan. Keskuskaupunkimallissa vahvalla peruskunnalla on järjestämisvastuu erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden järjestämisestä. Tämä malli mahdollistaa nykyistä saumattomamman yhteistyön erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden välille. Demokratian näkökulmasta tämä mahdollistaa toiminnan yksiportaisen ohjauksen ja päätöksenteon. Keskuskaupunkeihin muodostettaisiin yhteislautakunta yhteistoiminta-alueen kuntien edustajista, joka järjestää koko alueen väestölle kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut. Mallissa sairaalat ja toimintayksiköt voidaan organisoida kunta-, kuntayhtymä-, liikelaitos tai osakeyhtiömallilla hyödyntäen myös täydentävänä monituottajuuden mahdollisuuksia. Erityisvastuualuetoimintojen (ERVA) järjestämistä varten niihin kaupunkeihin, joiden organisaatioihin yliopistosairaalat siirtyvät, perustetaan monijäseniset toimielimet valmisteluhenkilöstöineen. Toimielimiin kootaan edustus koko ERVA-alueelta. ERVA-toimielin päättää erikoissairaanhoidon yhteistoimintasopimuksesta ja työnjaosta. ERVA-toimielin edustaa järjestämisvastuuta ilman tuotantovastuuta/velvoitetta. Kuopion kaupungin mielestä sosiaali- ja terveyspalvelut tulee järjestää vahvojen peruskuntien toimesta seuraavalla tavalla: 1. Vahva peruskunta järjestää perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen palvelut. 2. Keskussairaaloiden sijaintikaupungit järjestävät perusterveydenhuollon, sosiaalitoimen ja erikoissairaanhoidon keskussairaalatasoiset palvelut (sisältää vastuukuntamallilla tuotetut palvelut tasolle 1)

14 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (37) 3. Yliopistosairaaloiden sijaintikaupungit järjestävät perusterveydenhuollon, sosiaalitoimen ja erikoissairaanhoidon yliopistosairaalatasoiset palvelut (sisältää vastuukuntamallilla tuotetut palvelut tasoille 1 ja 2). Kuopion kaupunki pitää ensisijaisena järjestämis- ja rahoitusvastuun ja niihin liittyvän organisoinnin selkiyttämistä ja riittävää väestöpohjaa (vähintään asukasta). Palvelutuotanto voidaan järjestää julkisen sektorin (vahva peruskunta, keskuskaupunki) omana tuotantona monituottajamallilla täydennettynä. Edellä kuvatulla mallilla turvataan ennakoivan terveyttä ja hyvinvointia edistävän näkökulman huomioon ottaminen kaikessa kunnallisessa toiminnassa ja sosiaali- ja terveyspalvelutuotannon integrointi muiden kunnallisten palveluiden kanssa kokonaisuutena. Kuopio ei pidä erillisen ylikunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisorganisaation (esim. sote-alueen) luomista omaa kaupunkiseutuansa koskien ensisijaisena vaihtoehtona. Liitteet /2012 Lausuntopyyntö kuntarakennelakiluonnoksesta /2012 Liite 1 Lakiluonnos perusteluineen /2012 Liite 2 Kuntauudistuksen eteneminen /2012 Liite 3 Kuntauudistuksen muiden hankkeiden eteneminen /2012 Liite 4 Esitys linjauksiksi Valmistelija Markku Tervahauta Heikki Helve puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi ehdotus Kaupunginjohtaja Petteri Paronen Kh. hyväksyy palvelualuejohtajan ja kehittämisjohtajan esityksen sekä esittää sen edelleen kaupunginvaltuustolle hyväksyttäväksi. n II varapuheenjohtaja Sokka poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn aikana. Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti kaupunginjohtajan ehdotuksen. Varajäsen Reijonen poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn jälkeen. Liitteet /2012 Lausuntopyyntö kuntarakennelakiluonnoksesta /2012 Liite 1 Lakiluonnos perusteluineen.pdf /2012 Liite 2 Kuntauudistuksen eteneminen Liite 3 Kuntauudistuksen muiden hankkeiden eteneminen /2012 Liite 4 Esitys linjauksiksi

15 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (37) ehdotus Kaupunginhallitus Kv. hyväksyy palvelualuejohtajan ja kehittämisjohtajan esityksen. Merkittiin, että valtuutettu Sari Raassina poistui paikaltaan esteellisenä asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi ja että hänen tilalleen kokoukseen saapui varavaltuutettu Pirkko-Liisa Piironen. Merkittiin, että valtuutettu Riitta Korhonen poistui kokouksesta asian käsittelyn aikana ja että hänen tilalleen kokoukseen saapui varavaltuutettu Upi Heinonen. Keskustelun kuluessa valtuutettu Hannu Kananen teki valtuutettujen Antti Kivelä, Aleksi Eskelinen ja Veijo Karkkonen kannattamana keskustan valtuustoryhmän puolesta seuraavan muutosesityksen: " Sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien turvaaminen Erikoissairaanhoidon kustannusten nousuvauhti on ollut nopeampaa kuin elinkustannusindeksin tai julkisen talouden tuottavuuden nousu. Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaiskustannusten nousu uhkaa kuntien kantokykyä. Suurten ikäluokkien ikääntyminen ja väestörakenteen muutos vaikeuttaa edelleen kustannusten hallintaa. Kuopion kaupunki pitää tärkeänä että sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja rahoitusvastuu kootaan nykyistä suurempiin väestöpohjiin. Kuopion kaupunki esittää nykyistä sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöä muutettavaksi siten että nykyisistä sairaanhoitopiireistä ja tarvittaessa sairaanhoitopiirien yhdistelmistä muodostetaan sosiaali- ja terveysalueet (sote-alueet) perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalitoimen järjestämiseksi. Näin saatavassa sosiaali- ja terveysaluemallissa kuntien muodostamat sotealueet ovat vastuussa alueensa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon saumattomasta järjestämisestä ja sosiaalipalveluiden yhdistämisestä terveydenhuoltoon. Yhtenäisten sote-alueiden mallilla saavutetaan lukuisia etuja. Perusterveydenhuollon järjestämisvastuun siirtäminen sote-alueen vastuulle helpottaa reuna-alueiden terveysasemien rekrytointiongelmia ja korjaa kansalaisten epätasa-arvoa palveluiden saatavuudessa. Samalla lakiluonnoksen kirjaus palveluiden edellyttämästä väestöpohjasta täyttyy. Perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen yhteistoimipisteiden sijainti lähellä palveluntarvitsijoita parantaa ehkäisevän terveydenhuollon ja kuntoutuksen toimintaedellytyksiä. Erityisesti lapsiperheiden ja ikääntyneiden ongelmien hoito helpottuu. Henkilöstön joustava käyttö sote-alueen eri toimipisteiden välillä parantaa palvelutasoa loma-, sairaus- ja koulutuspäivinä kustannuksia nostamatta. Toimipaikkakoulutuksen mahdollisuudet lisääntyvät. Erikoissairaanhoidon konsultaatioiden järjestäminen perusterveydenhuoltoon, mutta myös varhainen kuntouttaminen ja kotiuttaminen toimivat tässä mallissa nykyistä paremmin. Sote-alueen palveluiden tehostuminen parantaa potilaiden valinnanmahdollisuuksia terveydenhuoltolain hengen mukaan.

16 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (37) Kuopion kaupunki esittää että sosiaali- ja terveyspalvelut tulee järjestää seuraavalla tavalla: 1. Nykyisistä sairaanhoitopiireistä ja tarvittaessa sairaanhoitopiirien yhdistelmistä muodostetaan sosiaali- ja terveysalueet (sote-alueet) perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalitoimen järjestämiseksi. 2. Perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen toimipisteet sijoitetaan tasapuolisesti sote-alueen väestöjakauman mukaan matalan kynnyksen periaatteella niin että saavutettavuus on mahdollisimman hyvä. Palvelujen tulee olla mahdollisimman usein saatavilla yhdistetyissä toimipisteissä. 3. Keskussairaaloiden ja perusterveydenhuollon henkilöstön liikkuvuutta sairaalahoidon ja avoterveydenhoidon välillä tuetaan 4. Erityisvastuualueen (ERVA) muodostavat sote-alue, jonka hallinnassa on yliopistollinen sairaala, ja ympäröivät sote-alueet. ERVA-alueen sote-alueiden on yhteistyössä suunniteltava ERVA-alueen erikoissairaanhoidon työnjako, perusterveydenhuollon ohjeistus, terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutus sekä tieteellisen tutkimuksen ja kehittämisen järjestäminen. 5. Sote-alueen päätöksenteko tapahtuu sote-alueen kuntien väestöpohjien perusteella valituissa toimielimissä. Sote-alueen rahoitus toimii kunnallis- ja valtionverotuksen sote-palvelujyvityksellä kunnan väkiluvun, ikärakenteen, sairastavuuden ja erityisen vaativaa hoitoa vaativien sairauksien ja vammojen osalta. Edellä kuvatulla mallilla turvataan ennakoivan terveyttä ja hyvinvointia edistävän näkökulman huomioon ottaminen kaikessa kunnallisessa toiminnassa ja sosiaali- ja terveyspalvelutuotannon integrointi muiden kunnallisten palveluiden kanssa kokonaisuutena." Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty kannatettu muutosehdotus, josta on äänestettävä. Puheenjohtaja ehdotti äänestettäväksi asiassa siten, että ne, jotka ovat kaupunginhallituksen tekemän ehdotuksen kannalla äänestävät JAA ja ne, jotka ovat valtuutettu Hannu Kanasen tekemän ehdotuksen kannalla äänestävät EI. Äänestysehdotus hyväksyttiin. Äänestyskoneella suoritetussa äänestyksessä annettiin 42 jaa-ääntä, 16 eiääntä ja 1 tyhjä ääni, joten kaupunginvaltuusto oli hyväksynyt kaupunginhallituksen ehdotuksen. Äänestystulos on pöytäkirjan liitteenä (Liite 6).

17 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (37) 21 Asianro 3873/ /2012 Valtuustoaloite liikenneympyrän rakentamiseksi Lehtoniementien, Savolanniementien ja Petosentien risteykseen Kaupunginhallitus : Pentti Kolarin ja 20 muun valtuutetun allekirjoittama päivätty valtuustoaloite: Kuopion kaupunginvaltuuston työjärjestykseen viitaten me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme seuraavan aloitteen: Autoliikenne kaupungista Savolanniemeen ja Lehtoniemeen sekä takaisin kaupungin keskustaan on viime vuosina lisääntynyt voimakkaasti: Saaristokatukin on vilkastuttanut liikennettä. Lisäksi lasten liikkuminen Aurinkorinteen koululle on nykyisin vilkasta, samoin liikenne Pölläkänlahden päiväkotiin. Lisäksi Mutkankadun ja Lehtoniementien risteykseen valmistuu keväällä 2013 uusi suuri palvelutalo. Otsikossa mainittu risteyskohta on vaarallinen, koska ajo-oikeudet ovat tasavertaisia eikä liikennemerkkejä ole. Useat autoilijat eivät osaa arvioida kenellä ja milloin on ensin ajo-oikeus ja kenellä seuraavaksi. Tilanne on monta kertaa vaarallinen, varsinkin jos risteyksessä on yhtä aikaa useampia autoja kaikilla kolmella tieosuudella. Ehdotamme, että rakennetaan liikenneympyrä Lehtoniementien, Savolanniementien ja Petosentien risteykseen, jolloin ajo-oikeudet ratkaistaan selkeiksi ja liikenneturvallisuus paranee. Kyseisellä kolmen tien risteysalueella on tilaa rakentaa riittävän suuri liikenneympyrä. Kaupungininsinööri Ismo Heikkinen Rakentamisen ja kunnossapidon palvelut Pentti Kolari ja 20 muuta valtuutettua on jättänyt aloitteen liikenneympyrän rakentamiseksi Lehtoniementien ja Petosentien risteykseen. Perusteina aloitteelle on vilkastunut liikenne ja lähialueen rakennushankkeet. Kolmen ajosuunnan tasa-arvoinen risteys koetaan epäselväksi etuajo-oikeuksiltaan. Jokaisen ajohaaran lisäksi johtaa suojatie. Kohtaan on suunniteltu liikenneympyrä vuonna Kaupunkirakennelautakunta hyväksyi suunnitelman nähtävillä olevaksi Suunnittelujohtaja on hyväksynyt katusuunnitelman , kun suunnitelmasta ei jätetty muistutuksia. Katusuunnitelman perusteena olivat samat asiat, jotka nykyisessä aloitteessa on tuotu esille. Esitystekstissä todetaan mm., että kiertoliittymä rakennetaan

18 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (37) nykyiseen Petosentien ja Lehtoniementien liittymään korvaamaan nykyistä kolmihaaraliittymää, jossa on ajoittain esiintynyt toimivuusongelmia kaikkien liittymähaarojen ollessa tasa-arvoisia. Liikenneympyrän rakentaminen oli tuolloin myös toimenpideohjelmassa, jossa ympyrälle oli varattu euroa. Liittymän kohonneen kustannusennusteen, joksi tuolloin arvioitiin euroa sekä suunnitelman myöhäisen valmistumisen vuoksi ympyrä jäi kuitenkin toteuttamatta. Sen jälkeen ympyrän ohi on investointiohjelmassa menneet muut hankkeet. Saneeraustoimenpiteet ovat mm. kävelykeskustan hankkeen takia olleet muutaman vuoden minimissä. Myös muita tärkeitä saneeraushankkeita, kuten yritystoiminnalle tärkeätä Viestikadun liikenneympyrää on jouduttu siirtämään. Yhteinen tahto liikenneympyrän toteuttamiselle on olemassa. Myös toteutusvalmius on hyvä, kun ympyrälle on lainvoimainen katusuunnitelma. Vain puuttuva raha on toistaiseksi estänyt ympyrän toteuttamisen. Esitys Liikenneympyrä pidetään toimenpideohjelmassa korkealla prioriteetilla ja pyritään toteuttamaan lähivuosina, tämän hetkisen arvion mukaan liikenneympyrän toteutus voisi olla vuosina ehdotus Kaupunginjohtaja Petteri Paronen Kh. esittää kv:lle tiedoksi saadun selvityksen vastauksena valtuustoaloitteeseen. Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti kaupunginjohtajan ehdotuksen. Valmistelija Ismo Heikkinen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi ehdotus Kaupunginhallitus Kh. esittää kv:lle tiedoksi saadun selvityksen vastauksena valtuustoaloitteeseen. Merkittiin, että valtuutettu Sari Raassina oli poistunut kokouksesta ja että hänen tilalleen kokoukseen saapui varavaltuutettu Pirkko-Liisa Piironen. hyväksyi yksimielisesti kaupunginhallituksen ehdotuksen.

19 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (37) 22 Asianro 585/ /2013 Jäsenen valinta maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueen maaseutulautakunaan vuosille Vaalikelpoisuus lautakuntaan Kaupunginhallitus Kuopion, Juankosken, Nilsiän, Suonenjoen ja Varkauden kaupunkien sekä Kaavin, Leppävirran, Maaningan, Rautalammin, Rautavaaran, Siilinjärven, Tervon, Tuusniemen ja Vesannon kuntien valtuustot ovat hyväksyneet maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueen muodostamista koskevan sopimuksen, jonka mukaan isäntäkuntana on Siilinjärven kunta. Sopimuksen mukaan yhteistoiminta-alueella tapahtuvien kuntaliitosten yhteydessä lautakunnan jäsenten määrä vähenee sopimuskuntien lukumäärän mukaiseksi seuraavan valtuustokauden alusta. Yhteistoiminta-alue on aloittanut toimintansa Sopimuksen mukaan kuntien maaseutuhallinnon tehtävät yhteistoimintaalueella hoitaa perustettava maaseutulautakunta. Siilinjärven kunnanvaltuusto asettaa maaseutulautakunnan toimikaudekseen. Lautakunnassa on Kuopion ja Nilsiän tekemän kuntaliitoksen jälkeen kolmetoista jäsentä. Sopimuskuntien valtuustot nimittävät yhteiseen lautakuntaan yhden jäsenen ja hänelle henkilökohtaisen varajäsenen. Lautakunnan puheenjohtajana on siilinjärveläinen luottamushenkilö. Varapuheenjohtajana on muiden sopimuskuntien nimeämä edustaja siten, että varapuheenjohtajuus vaihtuu valtuustokausittain sopimuskuntien asukaslukujen mukaisessa järjestyksessä suurimmasta pienimpään. Kuntalain 36 :n mukaan vaalikelpoinen lautakuntaan on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan: 1) asianomaisen lautakunnan alainen kunnan palveluksessa oleva henkilö; 2) henkilö, joka on asianomaisen lautakunnan tehtäväalueella toimivan, kun nan määräämisvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa; eikä 3) henkilö, joka on hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka johtavassa ja vastuullisessa tehtävässä tai siihen rinnastettavassa asemassa liiketoimintaa harjoittavassa yhteisössä, jos kysymyksessä on sellainen yhteisö, jolle asianomaisessa lautakunnassa tavanomaisesti käsiteltävien asioiden ratkaisu on omiaan tuottamaan olennaista hyötyä tai vahinkoa.

20 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (37) ehdotus Kaupunginjohtaja Petteri Paronen Kh. esittää kv:lle, että kv. nimeää yhden jäsenen ja hänelle varajäsen yhteistoiminta-alueen maaseutulautakuntaan toimikaudeksi Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti kaupunginjohtajan ehdotuksen. ehdotus Kaupunginhallitus Kv. nimeää yhden jäsenen ja hänelle varajäsen yhteistoiminta-alueen maaseutulautakuntaan toimikaudeksi Keskustelun kuluessa valtuutettu Anna Olkkonen esitti, että yhteistoimintaalueen maaseutulautakuntaan valitaan toimikaudeksi jäseneksi Anne Mönkkönen ja hänen varajäsenekseen Tuula Kuosmanen. hyväksyi yksimielisesti valtuutettu Anna Olkkosen tekemän esityksen.