nuorisofoorumi 2012 Valmistu töihin Mihin? NUORET MATKALLA KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "nuorisofoorumi 2012 Valmistu töihin Mihin? NUORET MATKALLA KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN"

Transkriptio

1 nuorisofoorumi 2012 Valmistu töihin Mihin? Helena Helve NUORET MATKALLA KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN

2

3

4 Helsingissä 2012 Katja Laurén (toim.) / Taloudellinen tiedotustoimisto TAT Graafinen suunnittelu ja taitto Vanto Design Oy Kuvat Ville Poranen ja istockphoto Kustantaja Taloudellinen tiedotustoimisto TAT Kirjapaino Kopijyvä Oy Helena Helve ja Taloudellinen tiedotustoimisto TAT ISBN

5 Valmistu töihin Mihin? Nuoret matkalla koulutuksesta työelämään Nuorisofoorumi 2012 Helena Helve

6

7 Sisällys Nuoret ovat valmiina töihin Kari Väisänen...7 Johdanto Tutkimus nuorten muuttuvista arvoista epävarmoilla työmarkkinoilla Pitkäaikaistyöttömyyden riski Irlannin esimerkki...26 Koulutus, työharjoittelu ja työmarkkinat...30 Suhtautuminen työttömyyteen Aikuistuminen...39 Uusia haasteita Norjan malli...45 Yhteiskuntatakuu vs. joustotakuu Tanskan malli...56 Loppupäätelmiä... 63

8

9 VALMISTU TÖIHIN MIHIN? 7 Nuoret ovat valmiina töihin Sanotaan, että hätä keinot keksii. Kun puhumme nuorison työllistymisestä, tai tänään koko Eurooppaa ravistelevasta nuorisotyöttömyydestä, niin monia keinoja on kokeiltu, sekä hädässä että parempien suhdanteiden aikana. Tuloksia, myös kotimaisia, on toistaiseksi varsin vähän. Vuonna 2008 alkanut maailmanlaajuinen finanssikriisi ja sitä aaltomaisesti seurannut koko Eurooppaa koskeva talouslama ovat vaikeuttaneet entisestään nuorten työllistymistä. Kun italialaisista, espanjalaisista tai kreikkalaisista nuorista noin joka toinen on työtön, niin yhteiskunnan perusarvot murenevat nopeasti. Helena Helve toteaa tässä julkaisussa kipeän osuvasti, että köyhyysrajan alapuolella on tällä hetkellä lähes joka viides nuori eurooppalainen. Noihin länsimaisiin perusarvoihin tukeutuu koulutusta ja sivistystä tukeva yhteiskunta, jonka pitäisi pystyä tarjoamaan nuorille kansalaisilleen töitä, kun he päättävät ammatilliset opintonsa. Nyt näin tapahtuu yhä harvemmin. Suomalaisia päättäjiä ei voi moittia toimettomuudesta nuorisotyöttömyyden tunnistamisessa ja erilaisten ratkaisumallien, joista yhteiskuntatakuu on hyvä esimerkki, etsimisessä. Esillä on ollut paljon hyviä ehdotuksia ja myös hyvää tahtoa työllistää erityisesti vastavalmistuneita nuoria. Tuntuu kuitenkin edelleen siltä, etteivät työnantajat ole täysin käsittäneet, miten vakavasta asiasta ja uhkasta on kysymys. Ongelma kohdistuu juuri yrityksiin, jos ajaudumme tilanteeseen, jossa ammattiin valmistuvat nuoret eivät usko työllistymismahdollisuuksiinsa kotimaassaan, tai jos he eivät sijoitu koulutustaan vastaavaan työhön. Kaikkein kriittisin tilanne on tietenkin silloin, jos nuori valmistuu suoraan pitkäaikaistyöttömäksi. Tämän Nuorisofoorumin julkaisun Valmistu töihin Mihin? kautta Taloudellinen tiedotustoimisto TAT haluaa omalta osaltaan jatkaa keskustelua nuorten työllistämisestä ja herättää aitoa vuoropuhelua nuorten, yritysten ja opetusmaailman välillä. Erityinen kiitos julkaisun kirjoittajalle, professori Helena Helvelle, joka käsittelee tekstissään kattavasti nuorten työllistymiseen liittyvää problematiikkaa, myös Suomen rajojen ulkopuolella. Tutkimusten ja kokemuksiemme mukaan nuoret ovat edelleen valmiita kouluttautumaan ammattiin, sitoutumaan työelämään ja jopa kehittämään sitä entistä paremmaksi. Työllä on edelleen iso ja olennainen merkitys nuoren elämänarvoihin, kuten valitettavasti myös työttömyydellä.

10 NUORET OVAT VALMIINA TÖIHIN Jotta tuo arvokas sitoutuminen saavutettaisiin mahdollisimman kattavasti ja ajoissa on luonnollista, että nuorilla on myös vaatimuksia työelämää ja -markkinoita kohtaan. Työurat voivat jatkua janan kummastakin päästä, jos nykyistä nopeammin opintonsa päättävät nuoret työllistyvät lähes heti valmistumisensa jälkeen ensimmäiseen työpaikkaansa. Yhteiskunnan, ja erityisesti yritysmaailman on kannettava aidommin vastuunsa nuorten työllistymistä. Helena Helve avaa julkaisussa ansiokkaasti niin sanottua Tanskan mallia, jossa työmarkkinoilla on onnistuttu yhdistämään matalan työttömyyden ja korkean työttömyyskorvauksen vaikeasti toisiinsa sovitettavat elementit. Tanskan malli ei varmasti ole suoraan siirrettävissä Suomeen, mutta siinä on paljon asioita, joista voimme oppia. Yksi sellainen on yritysmaailman sosiaalisen vastuun korostaminen, myös nuorison työllistämisen osalta. Meillä yritysten yhteiskuntavastuu mielletään lähinnä ympäristöja kuluttaja-asioihin. Käsissäsi olevan julkaisun perimmäinen tehtävä on kuvata laajasti niitä haasteita, jotka liittyvät nuorten työllistymiseen aina koulutuspolitiikasta työelämään siirtymiseen saakka. Eikä pelkästään kuvata, vaan myös esitellä joitakin konkreettisia asioita, toimenpiteitä, joiden myötä suomalainen työelämä olisi entistä valmiimpi ottamaan valmistuvat nuoret mukaan työelämään. Kari Väisänen Toimitusjohtaja Taloudellinen tiedotustoimisto TAT

11 VALMISTU TÖIHIN MIHIN? 9

12 JOHDANTO FT HELENA HELVE on nuorisotutkimuksen emeritaprofessori Tampereen yliopiston yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikössä ja sosiologian ja uskontotieteen dosentti Helsingin yliopistossa. Hän on mm. toiminut professorina eurooppalaisen M.A. EYS nuorisoalan maisterikoulutuksen pilotoinnissa, nuorisokasvatuksen tutkimusprofessorina, pohjoismaiden ministerineuvoston nuorisotutkimuksen koordinaattorina ja ISA kansainvälisen sosiologiayhdistyksen nuorisososiologian puheenjohtajana. Helve on tutkinut nuorten maailmankuvan muodostumista lapsuudesta aikuisuuteen ja nuorten asenteiden ja arvojen muutoksia 1980-luvulta tähän päivään. Hän on johtanut useita kansainvälisiä ja kansallisia tutkimusprojekteja ja kirjoittanut ja toimittanut yli 200 tieteellistä julkaisua, joista tuoreinpina Transitions and Shifts in Work Attitudes, Values and Future Orientations of Young Finns (teoksessa Youth Policy in a Changing World: From Theory to Practice, Budrich Publishers), 2012; Adolescence and Youth (Oxford Bibliographies: Childhood Studies), 2012 ja Social inclusion of youth on the margins of society: more opportunities, better access, and higher solidarity (yhdessä D. Kuntsarin kanssa, European Commission), 2012.

13 VALMISTU TÖIHIN MIHIN? 11 Johdanto Tämä julkaisu liittyy Taloudellisen tiedotustoimiston TATin Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelmaan ja erityisesti Valmistu töihin! -hankkeeseen, jonka ohjausryhmässä olen ollut. Taustaa omalle asiantuntijuudelleni hankkeessa on antanut johtamani Suomen Akatemian rahoittama tutkimusprojekti Nuorten pätkätyöttömien aikuisten muuttuvat arvot ja elämäntyylit suomalaisilla työmarkkinoilla. 1 Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n ja TATin Valmistu töihin! -kiertue etsi vuoden 2012 aikana keinoja nuorten työllistämiseksi. Tavoitteena oli kuunnella nuoria ja saada muun muassa tietoja heidän omista ajatuksistaan liittyen koulutuksen antamiin valmiuksiin työelämään siirtymisessä ja niistä odotuksista, joita nuorilla oli työnantajia ja työpaikkoja kohtaan. Ammattiopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa opiskelevilta nuorilta kysyttiin työelämävalmiuksista ja työllistymiseen liittyvistä asenteista ja mielipiteistä. Tulokset osoittivat ammattiin opiskelevien nuorten olevan omien arvioittensa mukaan melko valmiita siirtymään työelämään. Eri koulutusasteiden välillä oli silti eroja: yliopisto-opiskelijat arvioivat saaneensa oppilaitoksestaan työelämää varten heikommat valmiudet kuin ammattiin kouluttavissa oppilaitoksissa opiskelevat ja he pelkäsivät, etteivät osaa tuoda omaa osaamistaan riittävän hyvin esille. Sen sijaan ammattiopistoissa opiskelevat uskoivat tuntevansa hyvin työelämän pelisäännöt ja olevansa valmistuttuaan valmiita siirtymään työelämään. He uskoivat omiin kykyihinsä hiukan vahvemmin kuin ammattikorkeakoulussa opiskelevat. Paikallisia eroja löytyi myös. 2 Nuoret pitivät tärkeimpinä työelämässä tarvittavina taitoina sosiaalisia ja vuorovaikutustaitoja sekä kykyä tehdä yhteistyötä. Lisäksi tärkeänä pidettiin joustavuutta, oma-aloitteisuutta ja ahkeruutta. Myös ammatillisia taitoja arvostettiin. On selvää, että ammattiin suoraan valmistavassa koulutuksessa opetuksessa otetaan huomioon ammatti-identiteetin sosiaalistaminen. Monella yliopistossa opiskelevalla ei vielä ole tietoa tulevasta työstään. Samoin vain harvoilla lukiolaisilla on tarkkoja suunnitelmia 1 Work-Preca 2 Kyselyiden tiedot on kerätty kevään ja syksyn 2012 aikana. Kyselyiden tulokset julkaistiin Valmistu töihin! -kiertueen nuorten, työnantajien ja kouluttajien yhteisissä aluetilaisuuksissa (ks.

14 JOHDANTO tulevasta ammatista tai edes siitä, minkä alan töitä he haluaisivat tulevaisuudessa tehdä. Heikommin menestyneille opiskelijoille tulevaisuuden ala on kaikkein epäselvin. 3 Heille työelämätietous onkin erityisen tärkeää. Vaikka nuorten työttömyysluvut ovat kasvaneet, kyselyyn osallistuneet opiskelijanuoret suhtautuivat työllistymismahdollisuuksiinsa positiivisesti sekä omalla alallaan että opiskelukaupungissaan ja Suomessa yleensä. 4 Monella nuorella ei kuitenkaan ollut käsitystä mihin he valmistumisen jälkeen työllistyisivät. 5 Nuoret kaipaisivat koulutukseensa enemmän omaan alaan ja työnhakuun liittyvää työelämätietoutta. Tämä korostui erityisesti AMK- ja yliopisto-opiskelijoilla. Nuorten vähäinen työelämätietoisuus ja työkokemus ovat haasteena työnhaussa. Alueelliset kyselytutkimukset opiskelijoiden työelämävalmiuksista osoittavat, että nuoret odottavat esimerkiksi sparrausta työnhakutilanteisiin. He toivovat vinkkejä työhakemusten ja CV:n tekoon, oman osaamisen esille tuomiseen ja muiden työnhakijoiden joukosta erottautumiseen. Nuoret odottavat mahdollisuuksia kontaktien saamiseen yrityksiin ja moni kaipaa esimerkiksi rekrytointitilaisuuksia, joissa niin yritykset kuin nuoretkin pääsisivät esittäytymään. Eniten toivottiin kohtaamisia työnantajien kanssa, työharjoitteluja ja opintoihin liittyviä yhteisprojekteja. Työelämävalmiuksia opitaankin usein jo ennen koulusta työelämään siirtymistä kesätöiden, osa-aikatöiden, työharjoittelun, TET-jaksojen ja harrastusten kautta. Nykynuoret siirtyvät koulusta aikaisempaa moninaisempaan, muuttuvaan maailmaan. Nuorisotyöttömyysluvut vaihtelevat ammattialoittain ja myös maantieteellisesti. Enää ei ole itsestään selvää, että siirrytään suoraan koulusta työhön, vaan vaihtoehtoja on useampia. On työpajoja, harjoitteluohjelmia, jatkokoulutusta, korkeamman asteen koulutusta, opiskelua avoimessa yliopistossa ja monia muita mahdollisuuksia. Kaavamaisia standardeja koulutukselta ei enää odotetakaan. Koulutuksen pitäisi olla joustavaa. Esimerkiksi EU:ssa on viimeisten vuosien aikana korostettu lifelong learning koulutuspoliittista periaatetta eli koulutuksen suunnittelua niin, että ihmiset voivat osallistua siihen tarpeen mukaan minkä ikäisenä tahansa. 6 Tässä julkaisussa tulen käsittelemään nuorten koulutukseen, aikuistumiseen ja työelämään siirtymiseen liittyviä haasteita lähinnä nuorten ja nuorisotutkimuksen näkökulmasta. Nuoret ovat kirjoituksessa mukana heidän mielipiteittensä kautta. Oranssilla olevat tekstiosuudet ovat suoria lainauksia tutkimushaastatteluistani.

15 VALMISTU TÖIHIN MIHIN? 13 3 Taloudellisen tiedotustoimiston TATin ja T-Median 2012 toteuttama lukiolaistutkimus. 4 Tampereella opiskelevista 73 prosenttia arvioi työllistymismahdollisuutensa hyviksi Tampereen seudulla. Suhteellisen hyvinä niitä piti myös pohjoisessa Kemi-Torniossa opiskelevat (67 prosenttia). Oulussa opiskelevien joukossa ei suhtautuminen ollut yhtä positiivista työllistymismahdollisuuksiinsa opiskelukaupungissaan (51 prosenttia). Tähän lienee vaikuttanut esim. Nokian työpaikkojen alasajo. Rovaniemellä opiskelevista 56 prosenttia arvioi työllistymismahdollisuutensa hyviksi opiskelukaupungissaan. 5 Esimerkiksi Tampereella ja Lapissa opiskelevista joka toisella ei ollut selkeää käsitystä siitä, mihin he aikovat hakea töihin valmistumisensa jälkeen. 6 The European Commission 2000, The Memorandum on Lifelong Learning.

16 TUTKIMUS NUORTEN MUUTTUVISTA ARVOISTA EPÄVARMOILLA TYÖMARKKINOILLA Tutkimus nuorten muuttuvista arvoista epävarmoilla työmarkkinoilla En mie oikeen tiijä. Mie oon aika tyytyväinen täälä tähän miun elämään. Mie tykkään tämmösestä kausihommista vaikka tää on vähän tällästä epävarmaa että saako niitä töitä. Mut mie tykkään ainakin täällä tunturissa. Mie en oo muita kausijuttuja tehny, kun toiset on kesäsin jossain etelässä hommissa. Niinku ravintola-alan työntekijät. En oo tehny kun tätä tunturijuttua. Täälä on se oma taikansa. Tästä mie tykkään. Et varmasti tuun uudestaankin. Nuorten pätkätyöttömien aikuisten muuttuvat arvot ja elämäntyylit suomalaisilla työmarkkinoilla -projektissa 7 tutkittiin vuonna 2008 alkaneen taloudellisen taantuman aikana nuoria aikuisia eri puolilla Suomea. Tutkimuksessa oli mukana vähän koulutettuja, ammatillisen tutkinnon suorittaneita ja korkeakoulutettuja alle 30-vuotiaita nuoria (N=1526). Osa heistä oli tutkimuksen aikana työttömänä, monet olivat kokeneet eripituisia työttömyysjaksoja, mukana oli työllistämistoimenpiteiden kohteina olevia sekä määräaikaisissa työsuhteissa työskenteleviä pätkätyöläisiä. Tutkimus yhdisti monenlaisia aineistoja, metodeita ja teoreettisia näkökulmia. Tutkimushankkeen hypoteettisena lähtökohtana oli epävarmojen työsuhteiden ja työttömyyden näkyminen elämäntyyleissä sekä nuorten työarvoissa ja suhtautumisessa tulevaisuuteen. Vertailuaineistoa tutkimukselle antoi aikaisempi tutkimus nuorten asenteista, arvoista ja niiden muutoksesta. 8 Elämänkerrallista teemahaastatteluaineistoa kerättiin eräässä Lapin matkailukeskuksessa joulu-, hiihto-, pääsiäis-, juhannus- ja ruskasesonkien aikana pätkätöitä tekeviltä 20 ammattikoulutetuilta vuotiailta 9. Aineistoa kerättiin myös Etelä-Suomen työpajoilta ja työllistämistoiminnan kautta tavoitetuilta 30 matalasti koulutetulta työttömältä ja vaikeasti työllistettävältä nuorelta, joista kymmentä haastateltiin uudestaan vuoden kuluttua. 10 Näiden lisänä oli viiden ammattimaisesti tai kilpailullisesti tietokonepelejä pelaavan nuoren haastatteluaineisto. 11 Laadullisen aineiston lisäksi kerättiin työ- ja elinkeinoministeriön mol.fi -sivuilla olleella lomakkeella online-kyselyaineisto työttömiltä tai työttömyyttä kokeneilta nuorilta keväällä ja korkeakoulujen rekrytointi-

17 VALMISTU TÖIHIN MIHIN? 15 palvelujen web-sivustoilla tammi-helmikuussa 2011 ollut online-lomakeaineisto. 13 Korkeakouluopiskelijoiden online-kysely sisälsi vertailevan asennemittarin nuorten työasenteista ja arvoista sekä tulevaisuushorisontista. 14 Pätkätyö ja vapaa-aika limittyvät Eri aineistojen analyysit osoittavat koulutuksen ja työttömyyden keston vaikuttavan nuorten suhtautumiseen työhön ja tulevaisuuteen orientoitumiseen. Ammattikoulutuksen saaneiden mielenkiintoiset pätkätyöt Lapin matkailukeskuksessa mahdollistivat erilaiset harrastukset työn ohessa. Pätkätyö oli useimmille näistä nuorista elämäntilanteeseen sopiva ja valittu vaihtoehto yksitoikkoiseksi koetulle, mutta perinteisesti arvostetulle vakinaiselle työsuhteelle. Sesonkiaikojen tarjoilijoilla, kokeilla, hiihdonopettajilla ja luonto-oppailla oli matkailu, hotelli- ja ravintola-alan ammattikoulutus. Heillä oli valmius lyhytkestoisiin, mielenkiintoisiin projekti- ja pätkätöihin. He olivat elämyshakuisia, ja vapaa-ajan harrastukset tuottivat positiivisia elämyksiä ja haasteita, joita he jakoivat muiden samanhenkisten nuorten kanssa. Tämä näkyi myös itseilmaisua ja elämänlaatua korostavana elämäntapana. Vakituista työtä tärkeämpää oli luonnossa vaeltaminen, laskettelu, hiihtäminen, lumilautailu (työn kautta saatiin ilmaiset lasketteluliput) ja hyvä kaveriporukka ja sen hyvä henki. Työllä olikin näille pätkätyöläisnuorille sosiaalinen funktio. Työssä he arvostivat sen mielenkiintoisuutta, itsenäisyyttä ja elämänlaadullisia asioita kuten harrastuksia ystävien kanssa, matkustamista ja luonnossa samoilua. Vakituisesti lyhytaikaisissa työsuhteissa oleville matkailualan ammattilaisille pätkätyö mahdollisti harrastusten, työn ja vapaa-ajan onnistuneen yhteensovittamisen. 7 Hanke sai rahoituksen Suomen Akatemian Työ- ja hyvinvointiohjelmassa Hankkeessa tutkijoina oli mukana Jaana Lähteenmaa, Marjaana Kojo, Arseniy Svynarenko ja hankkeen johtajana Helena Helve. 8 H. Helve 2002: Arvot, nuoret ja muutos. Yliopistopaino. Helsinki. 9 Helve N= Kojo. 11 Kojo. 12 N=770; näiden 440 avovastausta analysoitiin; Lähteenmaa. 13 N=689; Helve ja Svynarenko. 14 Ks. lisää: Transitions and Shifts in Work Attitudes, Values and Future Orientations of Young Finns. 2012, Teoksessa M. Hahn Bleibtreu & M. Molgat (eds.): Youth Policy in a Changing World: From Theory to Practice. Barbara Budrich Publishers, 2012.

18 TUTKIMUS NUORTEN MUUTTUVISTA ARVOISTA EPÄVARMOILLA TYÖMARKKINOILLA Näiden nuorten elämäntyyli ei ollut työkeskeinen vaan ennemminkin vapaa-aikakeskeinen. Työllä oli heille välineellinen funktio, se mahdollisti itsensä toteuttamisen. Työttömyysjaksojen aikana heillä oli mahdollista matkustella ja harrastaa erilaisia asioita ja viettää aikaa kavereiden ja perheen kanssa. Työttömyysjaksot katkoksia nuoren elämänkulussa Matalasti koulutetuilla, työn marginaalissa olevilla työpajojen ja työllistämistoiminnan kautta tavoitetuilla nuorilla oli elämänkulussaan eripituisia jaksoja koulutuksen ja palkkatyön ulkopuolella. Osalla heistä näitä jaksoja oli esimerkiksi määräaikaisten työsuhteiden välillä. Toisilla tällainen jakso oli saattanut kestää useita vuosia. Pidempiä työttömyysjaksoja katkoivat yleensä työharjoittelu-, koulutus- ja työllistämisjaksot. Tämän lisäksi matalan koulutuksen nuoret olivat olleet esimerkiksi määräaikaisilla eläkejaksoilla, pitkillä sairaslomilla sekä muuten koulutuksen ja työn ulkopuolella esimerkiksi runsaan päihteiden käytön vuoksi. Pääasiassa nämä jaksot olivat katkoksia nuoren elämänkulussa. Niiden aikana nuoret eivät saaneet vietyä tärkeiksi katsomiaan asioita eteenpäin. Nuoret enimmäkseen odottivat seuraavaa työpaja- tai työllistämisjaksoa, opiskelu- tai työpaikkaa. Edulliset harrastukset, tietokonepelaaminen ja kavereiden kanssa oleilu toivat sisältöä päiviin. Lyhyet työttömyysjaksot pätkätöiden välissä saatettiin ottaa loman kannalta. Nuoret vertasivat omaa elämänkulkuaan kulttuuriseen malliin ja läheisten ihmisten elämänkulkuihin. He myös saivat palautetta omasta elämäntilanteestaan viranomaisilta sekä lähiympäristöltä. Vertailun perusteella osa nuorista katsoi olevansa myöhässä siitä elämäntilanteesta, jossa heidän tulisi olla. He eivät olleet saavuttaneet aikuistumiseen liitettyjä etappeja, vaikka ikänsä puolesta niin odottivat. Jotkut nuoret toivat esille elämänkulun yksilöllisyyttä ja halua tehdä asiat omassa tahdissaan. Nuorilla lyhyt aikaperspektiivi Sekä työn marginaalissa olevien että koulutettujen pätkätyöläisnuorten aikakäsitystä voi kutsua elämiseksi laajentuneessa nykyisyydessä. Epävarmaksi koettu tulevaisuus ja menneisyydessä koetut vaikeudet heijastuivat nuorten käsityksiin omasta tulevaisuudestaan. Nuorten aikaperspektiivi oli useimmiten lyhyt ulottuen vain lähitulevaisuuteen. Laajentunut nykyisyys muodostui haastateltavien kohdalla tästä aika-

19 VALMISTU TÖIHIN MIHIN? 17 kehyksestä. Tulevaisuutta suunniteltiin ja suunnitelmia toteutettiin kulloinkin meneillään olevan periodin sisällä. Toisaalta myös osalla vaikeasti työllistettävistä nuorista oli jonkinlaisia haaveita, toiveita ja löyhiä suunnitelmia laajentuneen nykyisyyden ulkopuolella. He pyrkivät näillä suuntaviivoilla ohjaamaan elämäänsä myös pidemmällä aikavälillä. 15 Työpajoilla ja työllistämistoiminnassa olevat nuoret pelasivat runsaasti erilaisia tietokonepelejä. Tutkimukseen haastatellut kilpapelaajat vertasivat verkkopelien pelaamista työn tekemiseen. Toinen nuorista oli johtavassa asemassa omassa virtuaalisessa klaanissaan ja toinen piti virtuaalista galleriaa pelimaailmassa. He saivat pelaamisesta itselleen asioita, joita toivoivat työelämältä. Verkkopelien työpaikat toivat haasteita, onnistumisen elämyksiä sekä mielekästä tekemistä. Nuoret tutustuivat uusiin ihmisiin ja löysivät yhteisöjä, joihin kuulua. Nuorten tulojen ollessa työttömyyden ja työllistämistöiden vuoksi matalat verkkopelit tarjosivat mahdollisuuden kuluttamiseen. Nuorten voidaan ajatella kartuttavan verkkopeleissä ainakin kulttuurista ja sosiaalista pääomaansa. Taloudellisen pääoman hankkiminen on myös mahdollista, tosin sitä voi kuluttaa pääasiassa virtuaalimaailman sisällä. 16 Pakko yrittää pysyä aktiivisena Työttömien nuorten kokemuksia pyrittiin ymmärtämään ja tulkitsemaan sosiologian klassikoihin kuuluvan Mertonin yksilöllisen sopeutumisen typologian avulla yhdistettynä toimijuutta koskevaan teoriaan. Työttömyyttä kokeneet nuoret aikuiset kuvailevat pitkälti toimimattomuuttaan ja toisaalta haaveitaan, toiveitaan ja pyrkimyksiään työhön ja elämänhallintaan liittyen ja niiden toteutumiselle näkemiään esteitä. Päälöydökset liittyivät työttömien nuorten näkemyksiin omista kyvyistä, jotka työttömänä koettiin olevan alikäytettyjä ja turhaan hankittuja. Omat mahdollisuudet toimia autonomisella tavalla koettiin pääosin kovin rajoittuneiksi. 15 Helve, H. (2010). Nuorten asenteet, arvot ja maailmankuvat. Nuorten hyvin- ja pahoinvointi. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, Suomen Akatemia, s konsensus2010artikkelikirja.pdf; Kojo, M. (2010): Laajentunut nykyisyys: nuorten tulevaisuuteen suuntautuminen työn marginaalissa. Nuorisotutkimus 28 (2). 16 Kojo, M. (2012): Lanitusta, ladderia ja lifetystä kilpapelaaminen nuorten alakulttuurina. Teoksessa Mikko Salasuo & Janne Poikolainen & Pauli Komonen (toim.) Katukulttuurit. Kojo, M. (2011): Lasten leikkiä? Nuoret aikuiset tietokonepelien harrastajina. Elämä on parasta huumetta ry:n Pelitaitoprojektin vierailijablogi. (http://pelitaito.fi/vierailijablogi/). Kojo, M. (2011): Verkkopelaaminen sosiaalista vai epäsosiaalista? Teoksessa Jani Merikivi & Päivi Timonen & Leena Tuuttila (toim.) Sähköä ilmassa. Näkökulmia verkkoperustaiseen nuorisotyöhön.

20 TUTKIMUS NUORTEN MUUTTUVISTA ARVOISTA EPÄVARMOILLA TYÖMARKKINOILLA Työttömät nuoret haluaisivat päästä kykyjään ja koulutustaan vastaaviin töihin. Monia ns. aktivoivan työllistämisen keinot lähinnä loukkasivat; silti muutama koki saaneensa niistä apua esimerkiksi masentumista vastaan. Nuoret kokivat, että työllistämisessä todellisia kykyjä ei täysimääräiseseti hyödynnettä ja korvauskin ns. työllistämistyöstä on vaatimaton. Monet puhuivat yrittämisestä lannistumisen vastakohtana. On pakko yrittää... toistui avovastauksissa usein. Kiintoisana ilmiönä nousee esiin aktiivisena pysymisen yrittäminen. Se on reflektoitua oman toimijuuden ylläpidon puolesta taistelua; yksinäistä, raskasta mutta määrätietoista psyykkistä työtä. Se kertoo myös ns. psykokulttuurista osana työttömien nuorten elämismaailmaa nyky-suomessa sekä koetuista esteistä ja nuorten toimijuudesta. 17 Tutkimusprojektin laajan aineiston tulkinta antaa viitteitä työasenteiden, arvojen ja maailmankuvien muutoksista, jotka saattavat olla merkityksellisiä suomalaisen työllisyyden ja hyvinvoinnin kehittämisessä. Työn väliaikaisuus, epävarmuus, usein myös huono palkka ja sosiaalinen suojattomuus näkyvät nuorten itsetunnossa, lyhyessä tulevaisuuden orientaatiossa ja identiteettihorisontissa. Töiden pätkittyminen luo nuorille oman episodinomaisen elämäntyylin tapahtumista ja koetuista hetkistä toiseen, sitoutumatta työhön ja työpaikkaan. Vapaa-aika identiteetin määrittäjänä Ammattikoulutus mahdollistaa nuorille vaihtoehtoisia valintoja elämässään. Myös virtuaaliset ympäristöt luovat perinteiselle työlle uusia vaihtoehtoja. Työn merkitys nuorten identiteetin rakentajana vähenee nuorisotyöttömyyden kasvaessa. Työttömien ja pätkätyöläisten identiteettiä määrittää vapaa-aika useammin kuin työ. Tulotason ja turvallisen työn saavuttamisen sijasta suuri osa korkeasti koulutetuistakin nuorista koki näitä tärkeämmäksi työn kiinnostavuuden ja merkityksellisyyden. Samassa pätkätyössä olevilla on vahva luottamus oman viiteryhmän sisällä, mutta vähäinen luottamus ja halu työhön perinteisesti sitoutumiseen. Heidän vahva toimijuutensa on yhteisissä harrastuksissa ja myös pätkätyötyöyhteisössä. 17 Lähteenmaa J. (2010): Nuoret työttömät ja taistelu toimijuudesta. Työvoimapoliittinen aikakauskirja 4/2010. Lähteenmaa, J. (2011): Nuorten työttömien yliviritetty toimijuus: yrittämisen yrittäminen. Nuorisotutkimus 4/2011. Lähteenmaa, J. (2013) (painossa) Agency of the young unemployed people In Helve, H. & Evans, K.(eds): Young people, work transitions and well-being, Tufnell Press.

21 VALMISTU TÖIHIN MIHIN? 19 Nuorten elämäntyylit näyttävät eriytyvän koulutuksen ja harrastusten mukaan. Onkin ratkaistava miten rakentaa työttömien nuorten identiteettiä ja pidentää heidän tulevaisuuden horisonttiaan? Lyhytaikaisissa työsuhteissa on vaikea rakentaa työpaikan ryhmäidentiteettiä, niinpä nuorilla onkin yksilöllinen identiteetti ja vahva pätkätyöläisten ryhmäidentiteetti. Nuorille työn, koulutuksen, harjoittelun ja vapaa-ajan joustava yhteensovittaminen on tärkeää. Hyvä lyhytkin työkokemus vahvistaa työhön liittyvää identiteettiä ja nuoren työntekijän käsityksiä itsestään suhteessa työhön ja ammattiinsa. Vastaavasti varsinkin koulutettujen nuorten työttömyyden kokemukset syövät heidän itsetuntoaan. Uskon, että saisin Suomestakin oman alan töitä 18 no just tossa pari päivää sitten soittelin. Hain benjie hyppyhenkilökunnaksi. Mikkelissä on sellanen zonpuisto. Se hakee festarikiertueelle niinku hypyttäjiä. Sinne laitoin hakemuksen. Sieltä ei kuulunu mittään ja soittelin sinne, että mikä on meininki. Että onko se hakemus tullu. Joo on se tullu ja ne laittaa parin päivän sisään alkaa laittaa näitä takasin päin. Ja sitten sieltä ei kuulunu mittään ja mie soitin eilen. Eilen sille Toivaselle, se on meidän entinen naapuri. Soitin sille että mikä on nyt meininki, et mie haluaisin tietää et onko mulla töitä ja missä mie oon milloinkin. Niin, niin se oli Levillä juhlimassa pääsiäistä ja eihän se oikein tienny sitä, mut kyllä se luppaili että kyllä nyt jottain töitä nyt sieltä. Suurella osalla suomalaisista nuorista on tulevaisuuden perspektiiviä ja uskoa omiin mahdollisuuksiinsa kuten Valmistu töihin! -hankkeen opiskelijakyselyt osoittivat. Sitä tukee myös oletus, että lähivuosina Suomessa tarvitaan uusia työntekijöitä, kun suuret ikäluokat ovat siirtymässä eläkkeelle. Voi olla, että tämä oletus on väärä ja työelämän muutokset johtavatkin työvoiman tarpeen supistumiseen. Jo nyt on lisääntynyt luonteeltaan lyhytaikainen työ, kun esimerkiksi määräaikainen työ ja vuokratyö ovat yleistyneet. 19 Lyhyen työviikon yleistymiseen on vaikuttanut mm. osa vuotiaan Tor Jörgensenin haastattelu, Irina Vähäsarja, HS A4, Suomessa työaika on lyhentynyt 1960-luvulta merkittävästi aina 1990-luvulle saakka ja osa tästä selittyy osaaikatyön lisääntymisellä (Liisa Larja, Suomalaisten työaika Euroopan lyhyimpiä. Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsaus 3/2012).

22 TUTKIMUS NUORTEN MUUTTUVISTA ARVOISTA EPÄVARMOILLA TYÖMARKKINOILLA aikaeläkejärjestelmä, osittaisen hoitovapaan mahdollistuminen, opiskelijoiden lisääntynyt työssäkäynti sekä kauppojen ja ravintoloiden aukioloaikoja koskevan lainsäädännön muutokset. 20 Pätkätyöläisiä ja pätkätyöttömiä Nuorten työttömyys on usein kitkatyöttömyyttä eli heillä on lyhyitä työttömyysjaksoja työpaikkojen välillä. Esimerkiksi opintojen päätyttyä monella nuorella on vaikeaa löytää heti vakituista työtä, jolloin mennään määräaikaisiin ja lyhytkestoisiin töihin sinne mistä sitä löytyy. Tämä perustuu usein elämäntilanteen tuomaan vapaaehtoiseen valintaan, kuten tutkimieni Lapin matkailukeskusten pätkätyöläisten kohdalla. Näillä nuorilla oli kuitenkin useimmiten koulutus (tradenomi, restonomi tai joku muu matkailualan ammattikoulutus), joka mahdollisti toivon uuden työpätkän löytymisestä edellisen päättyessä. Työttömyysjakson pidentyessä on kuitenkin vaarana, että nuori syrjäytyy kokonaan työmarkkinoilta. Nuorisotyöllisyys seuraa talouden suhdanteita Myös nuorisotyöllisyys- ja työttömyysasteet seuraavat talouden suhdanteita. Vuonna 2009 työttömyysaste oli 8,2 % ja työllisyysaste 68,3 %. Yleinen työttömyys kasvoi kuusi prosenttia syyskuusta 2011 syyskuuhun Pitkittynyt kansainvälinen talouskriisi näyttääkin vaikuttavan eniten nuorten työllistymiseen lisäten entisestään nuorten huolta työllistymisestään. Monet Etelä-Euroopan nuorista ovat lähteneet työnhakuun maihin, joissa työttömyysluvut ovat pieniä. 22 Kansainvälistymisen myötä yrityksistä on tullut liikkuvampia ja myös toimintaympäristön suhteen entistä valikoivampia. Tästä syystä monet työpaikat ovat lähteneet viime aikoina Suomesta. Kuitenkin työvoiman osaamiseen, koulutukseen ja tuottavuuteen vaikuttavien tekijöiden painoarvo on viime vuosina lisääntynyt. Työikäisen väestön osuuden vähentyessä tulevaisuudessa kilpaillaankin osaavista ja motivoituneista nuorista työntekijöistä. Tämä koskee erityisesti vielä ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita, joiden työttömyyden kasvu on ollut nopeinta kesän 2012 jälkeen Pärnänen, A. & Sutela, H. Tilastokeskus, Työn tekemisen uudet muodot ja tilastot. Hyvinvointikatsaus 4/ HS, A3. Akateemisten työt hupenevat Kauhanen, A-L. Köyhien ja työttömien uusjako. HS A4, Alemman korkeakoulututkinnon suorittaneista oli syyskuussa 2012 työtä vailla , eli pari tuhatta (15 %) enemmän kuin syyskuussa Ylemmän tutkinnon suorittaneilla vastaavat luvut ovat ja 18 prosenttia. Marjukka Liiten, Akateeminenkin jää vaille työtä. HS A

23 VALMISTU TÖIHIN MIHIN? 21 Nuorisotyöttömyys maailmanlaajuisesti korkealla Taloudellinen taantuma näkyy myös kansainvälisesti korkeana nuorisotyöttömyytenä. Maailmanlaajuisesti vuotiaista nuorista 12,7 prosenttia eli 75 miljoonaa on työttömänä. 24 Arvion mukaan korkea globaali nuorisotyöttömyys jatkuu ainakin vuoteen ILO:n ennusteen mukaan vuonna 2017 alle 25-vuotiaiden nuorten työttömyys on noussut 12,9 prosenttiin. Nuoret ja naiset ovat kohdanneet kansainvälisen taantuman vaikutukset useammin kuin vanhemmat ikäluokat ja miehet. 25 OECD-maissa nuorten vuotiaiden työttömyysluku nousi 6 prosenttiyksikköä kahden vuoden aikana vuodesta 2007 vuoteen 2009 päätyen silloin lähes 19 prosenttiin. OECD-maissa on lähes 15 miljoonaa nuorta työtöntä, noin neljä miljoonaa enemmän kuin vuoden 2007 lopussa. Työ on tullut monelle nuorelle epävarmaksi määräaikaisin ja lyhytaikaisin työsopimuksin. Nuorisotyöttömyys kasvaa, kun yritykset vähentävät lyhyemmän ajan työssä olleet nuoret työntekijät usein ensimmäiseksi tai kun vastavalmistuneet nuoret eivät löydä työtä. Nuorten pidentynyt koulutus tekee heistä kuitenkin usein osaavampia työntekijöitä kuin vanhemmista vähemmän koulutusta saaneista. Vaikea työllisyystilanne ajaa nuoria lisäopintoihin. ILO kuitenkin varoittaa, että he lisäävät entisestään painetta työmarkkinoille valmistuessaan seuraavien vuosien aikana. Näin tapahtuu meilläkin. Ratkaisuksi ILO ehdottaa verohelpotuksia yrityksille, jotka työllistävät nuoria. Tätä ohjetta kannattaisi meilläkin kuulla. Joka viides eurooppalainen nuori on vailla työtä Euroopassa esimerkiksi Ranskassa ja Italiassa yksi neljästä nuoresta on työttömänä. Espanjassa ja Kreikassa joka toinen nuori on työtön. 26 EUmaiden keskimääräinen nuorisotyöttömyysaste on 22,4 prosenttia. Erot nuorisotyöttömyyden ja yleisen työttömyysasteen välillä ovat kuitenkin suuria. Kun esimerkiksi Italiassa yleinen työttömyysaste oli 9,3 prosenttia, niin samaan aikaan alle 25-vuotiasta oli 31 prosenttia työttömänä. 27 Eurooppaankin verrattuna Suomessa on ollut korkea nuorisotyöttömyys 2000-luvulla. Nuorisotyöttömyysluvut ovat kylläkin laskeneet meillä 24 ILO, (2012) Global Employment Trends Preventing a deeper jobs crisis. International Labour Office Geneva. 25 Ilo 2012, Ks. lisää Scarpetta, S., Sonnet, A. and Manfredi, T. (2010) Rising Youth Unemployment During The Crisis: How To Prevent Negative Long-Term Consequences On A Generation? OECD Social, Employment and Migration Papers, No Eurostatin laskelmissa työttömiksi nuoriksi lasketaan ne vuotiaat, jotka ovat aktiivisesti etsineet töitä neljän viime viikon aikana (Eurostat 2011).

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Omaehtoisen koulutuksen työttömyysturvalla aloittaneita Etelä- Savossa tänä vuonna jo lähes 700. Työllisyyskatsaus, syyskuu 2012 23.10.2012 klo 9.

Omaehtoisen koulutuksen työttömyysturvalla aloittaneita Etelä- Savossa tänä vuonna jo lähes 700. Työllisyyskatsaus, syyskuu 2012 23.10.2012 klo 9. NÄKYMIÄ LOKAKUU 2012 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Omaehtoisen koulutuksen työttömyysturvalla aloittaneita Etelä- Savossa tänä vuonna jo lähes 700 Työllisyyskatsaus, syyskuu 2012 23.10.2012 klo 9.00 Omaehtoisen

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Tampereen seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa, ammattikorkeakoulussa ja ammattiopistossa

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 214 puh. 29 4 8 Julkistettavissa 22.7.214 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 3 3 2 (1) 2 1 1 (2) Kuvio 1. Työttömät työnhakijat

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

TYÖLLÄ EUROOPAN MESTARIKSI KUINKA HYVÄÄ SUOMALAINEN TYÖELÄMÄ ON VERRATTUNA MUIHIN? Mikkelin kesäyliopisto 12.6.2014 Jaakko Kiander

TYÖLLÄ EUROOPAN MESTARIKSI KUINKA HYVÄÄ SUOMALAINEN TYÖELÄMÄ ON VERRATTUNA MUIHIN? Mikkelin kesäyliopisto 12.6.2014 Jaakko Kiander TYÖLLÄ EUROOPAN MESTARIKSI KUINKA HYVÄÄ SUOMALAINEN TYÖELÄMÄ ON VERRATTUNA MUIHIN? Mikkelin kesäyliopisto 12.6.2014 Jaakko Kiander ONKO TYÖELÄMÄ HUONONTUNUT? Ajoittainen arkikokemus kiireestä ja paineesta

Lisätiedot

Valmistu töihin! Turku 2.5.2012

Valmistu töihin! Turku 2.5.2012 Valmistu töihin! Turku 2.5.2012 1 Sisältö Valmistu töihin! valtakunnallisen kyselyn päätulokset Lukiolaiset ja työelämä koottuja tuloksia lukiolaisten tulevaisuuden suunnitelmista Kyselyn toteutus: Valmistu

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 214 puh. 29 54 85 Julkistettavissa 21.1.214 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) 28 '9 '1 '11 '12 '13

Lisätiedot

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Lehdistötiedote Julkaistavissa 8.1.07 klo.00 Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Eurooppalaisten ajankäyttö on samankaltaistumassa, mutta Suomessa pienten lasten vanhemmilla ja

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 213 puh. 29 54 85 ja 29 54 851 Julkistettavissa 22.1.213 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 ' 3 25 2 (1) 15 1 5 (2) 28 '9 '1

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Työllisyys

Toimintaympäristö: Työllisyys Toimintaympäristö: Työllisyys Tampere 24.3.2009 Jenni Kallio Prosenttia 31.12. 14,0-19,4 (13) 11,0-13,9 (25) 8,0-10,9 (32) 6,0-7,9 (20) 3,6-5,9 (13) Työllisyys 2008 % 25,0 22,5 Työttömyys kääntyi nousuun

Lisätiedot

Korkeasti koulutettujen työllisyys

Korkeasti koulutettujen työllisyys Korkeasti koulutettujen työllisyys Heikki Taulu ekonomisti Akava Tulevaisuuden tekijät -seminaari Käsitteet selviksi Työikäinen väestö = kaikki Suomessa asuvat 1 74 -vuotiaat Työvoima = työikäiseen väestöön

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi ry Hyvinkään kaupunki Lohjan kaupunki Porvoon kaupunki Nuorisotutkimusseura ry Nuorisotakuu Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 22.7.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 22.7.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 22.7.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: JOULUKUU 2013 puh. 029 504 8050 ja 029 504 8051 Julkistettavissa 21.1.2014 klo 9.00 www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 350 '000 300 250 200 (1)

Lisätiedot

Aikuisuuden muuttuvat ehdot

Aikuisuuden muuttuvat ehdot Aikuisuuden muuttuvat ehdot Sukupolvien väliset suhteet -STYR-seminaari 12.3.2012 Hanna Sutela 12.3.2012 Tausta Aikuisuuteen siirtyminen asteittainen prosessi: muutto vanhempien luota, opiskelu, työmarkkinoille

Lisätiedot

Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen

Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen SOSTE 15.8.2013, Tulottomat ja toimettomat Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen jukka.ohtonen(at)sosiaalikehitys.com p. 045 8722 118 Aleksis Kiven katu 24 C 33200 Tampere 30-34 -vuotiaiden

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2009 puh. 010 604 8050 ja 010 604 8051 Julkistettavissa 21.7.2009 klo 9.

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2009 puh. 010 604 8050 ja 010 604 8051 Julkistettavissa 21.7.2009 klo 9. TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 29 puh. 1 64 85 ja 1 64 851 Julkistettavissa 21.7.29 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 ' 3 25 2 (1) 15 1 5 (2) 21 '2 '3 '4

Lisätiedot

Eurostudent -tutkimus. Kota-seminaari 17.9.2014 Hanne Mikkonen

Eurostudent -tutkimus. Kota-seminaari 17.9.2014 Hanne Mikkonen Eurostudent -tutkimus Kota-seminaari 17.9.2014 Hanne Mikkonen Mikä Eurostudent? Lähes 30 Euroopan maan yhteinen tutkimushanke, jossa verrataan eri maiden korkeakouluopiskelijoiden toimeentuloa ja opiskeluun

Lisätiedot

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 1 Lähtökohta Vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden palvelut ja niiden kehittäminen Pitkäaikaistyöttömät Vammaiset

Lisätiedot

Onko nuorten työelämään aktivointi ongelmatonta? Jaana Lähteenmaa, dos., tutkija Kuntoutuspäivät, 11.4.2013

Onko nuorten työelämään aktivointi ongelmatonta? Jaana Lähteenmaa, dos., tutkija Kuntoutuspäivät, 11.4.2013 Onko nuorten työelämään aktivointi ongelmatonta? Jaana Lähteenmaa, dos., tutkija Kuntoutuspäivät, 11.4.2013 Nuorten työttömien aktivointipolitiikka Nuorisotakuu (1.1.2013 lähtien) ei ole ensimmäinen pyrkimys

Lisätiedot

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Työministerin erityisavustaja, VTT Pilvi Torsti Osuuskuntayrittäjyys uusia liiketoimintamalleja seminaari 13.11.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 110

Lisätiedot

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09 MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

Nuorten työttömyys -faktaa ja fiktiota

Nuorten työttömyys -faktaa ja fiktiota Nuorten työttömyys -faktaa ja fiktiota Ulla Hämäläinen Johtava tutkija Sosiaaliturvan ABC toimittajille 31.5.2012 Nuorten työttömyysaste Euroopassa Työttömyysaste ikäryhmittäin Suomessa 1995-2011 % 40

Lisätiedot

Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa

Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa Juha Puranen KAINUU-OHJELMA ----> Hyvinvointifoorumi

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen

Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen Aki Keskinen 16.11.2015 Esityksen sisältö 1. Yleistä rakennemuutoksesta ja työllisyydestä Kaakkois-Suomessa 2. Työllisyyden kehittämisen nykytilanne 3. Lyhyesti

Lisätiedot

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle Väyliä Työelämään Tietoa työnantajalle Sisällysluettelo Diili 4-5 Hankkeen tavoitteena on auttaa ammattikoulutettuja alle 29-vuotiaita työnhakijoita työllistymään hyödyntäen työvoimahallinnon palveluita

Lisätiedot

Sijoittumisen yhteisseuranta

Sijoittumisen yhteisseuranta Sijoittumisen yhteisseuranta Seuraavat korkeakoulut keräsivät vuonna 2009 yhteistyössä tietoa valmistuneistaan Jyväskylän yliopisto Lapin yliopisto Turun yliopisto Turun kauppakorkeakoulu Åbo Akademi Hämeen

Lisätiedot

Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen. Lauri Ihalainen 16.10.2012

Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen. Lauri Ihalainen 16.10.2012 Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen Lauri Ihalainen 16.10.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 32 400 työtöntä alle 25v-vuotiasta työnhakijaa. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista 33 000:lla

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2014

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2014 NÄKYMIÄ MARRASKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Marraskuun työllisyyskatsaus 11/ Julkaisuvapaa tiistaina 23.12. klo 9.00 Työttömyyden kasvu tasaantunut avoimia työpaikkoja

Lisätiedot

Tulevaisuus ja nuoret - haasteista mahdollisuuksiksi

Tulevaisuus ja nuoret - haasteista mahdollisuuksiksi Tulevaisuus ja nuoret - haasteista mahdollisuuksiksi Maarit Fränti 6/7/2013 Todella karmea nuorten työttömyysluku (Uusi Suomi 23.5.2013) Työttömyys on edelleen pahentunut Suomessa. Erityisesti on räjähtänyt

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin llisyysaste oli vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä 71,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön.

Lisätiedot

asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos

asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde työn ydin on asiakkaan ja työntekijän kohtaamisessa

Lisätiedot

Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Talouden epävarmuus ja kasvun hidastuminen varjostavat Suomea onko taantuma tulossa

Lisätiedot

Korkeasti koulutetut työttömät. Tekijä: Tutkija Jouni Nupponen, Uudenmaan ELY-keskus

Korkeasti koulutetut työttömät. Tekijä: Tutkija Jouni Nupponen, Uudenmaan ELY-keskus Korkeasti koulutetut työttömät Tekijä: Tutkija Jouni Nupponen, Uudenmaan ELY-keskus Määritelmä ja lähdetiedot Korkeasti koulutetut = alempi korkeakouluaste, ylempi korkeakouluaste sekä tutkijakoulutusaste

Lisätiedot

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 neljännellä neljänneksellä 71,3 prosenttia. Vuonna 2014 keskimääräinen työllisyysaste oli

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HEINÄKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 26.8.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HEINÄKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 26.8.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: HEINÄKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 26.8.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus toukokuu 2015

Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus toukokuu 2015 NÄKYMIÄ TOUKOKUU 2015 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2015 Julkaisuvapaa keskiviikkona 24.6.2015 klo 9.00 Parikkala Ruokolahti Rautjärvi Savitaipale Taipalsaari Imatra Lemi

Lisätiedot

Vantaan pitkäaikaistyöttömyyden

Vantaan pitkäaikaistyöttömyyden Työraide Vantaan pitkäaikaistyöttömyyden kuntakokeiluhanke Kuntaliiton lehdistötilaisuus 4.11. Anne Matilainen, projektipäällikkö, Vantaan kaupunki Työraide työllisyyden kuntakokeiluhanke Kesto 1.9.2012-31.12.2015

Lisätiedot

Oppimalla ammattiin. Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta. Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy

Oppimalla ammattiin. Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta. Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy Oppimalla ammattiin Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy 1 Kyselyn toteuttaminen Oppimalla ammattiin kyselyn kohderyhmänä olivat 16-29 - vuotiaat nuoret. Vastaajia

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyys Euroopassa. Eurooppafoorumi: Työläisten Eurooppa, Tampere, 6.9.2013 Liisa Larja (liisa.larja@stat.fi)

Nuorisotyöttömyys Euroopassa. Eurooppafoorumi: Työläisten Eurooppa, Tampere, 6.9.2013 Liisa Larja (liisa.larja@stat.fi) Nuorisotyöttömyys Euroopassa Eurooppafoorumi: Työläisten Eurooppa, Tampere, 6.9.2013 Liisa Larja (liisa.larja@stat.fi) 2 Talouskriisin vaikutus nuorisotyöttömyyteen (15-24 v.) 25,0 20,0 15,0 23,3 20,1

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus syyskuu 2015

Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus syyskuu 2015 NÄKYMIÄ LOKAKUU 2015 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus syyskuu 2015 Julkaisuvapaa 20.10.2015 kello 9.00 Työttömyys kasvoi Hämeessä, mutta maltillisemmin kuin maassa keskimäärin Kanta-

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2528 Nuorisobarometri kevät 1999 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Koulutuksen ja työelämän yhteistyö 21.3.2013 Arto Saloranta 3/20/2013 Työllistyvyyden käsite Ohjaus ja työllistyvyys Työllistyvyys korkea asteella Tutkimussuunnitelma

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HUHTIKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 20.5.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HUHTIKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 20.5.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: HUHTIKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 2.5.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Oulun seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa ja ammattiopistossa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 2008 puh. 010 604 8051 ja 010 604 8050 Julkistettavissa 21.10.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 2008 puh. 010 604 8051 ja 010 604 8050 Julkistettavissa 21.10.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 28 puh. 1 64 851 ja 1 64 85 Julkistettavissa 21.1.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

Nuorisoyrittäjyys Euroopassa ja Suomessa. Tilastollinen tarkastelu

Nuorisoyrittäjyys Euroopassa ja Suomessa. Tilastollinen tarkastelu Nuorisoyrittäjyys Euroopassa ja Suomessa Tilastollinen tarkastelu 1 Eurofound: Youth Entrepreneurship in Europe (2015) 2 Yrittäjyyttä toivottavana ja mahdollisena uravaihtoehtona pitävät 15-34-vuotiaat

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

Julkiset hyvinvointimenot

Julkiset hyvinvointimenot Julkiset hyvinvointimenot Talouden Rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kotitalouksien tulonsiirrot ja hyvinvointipalvelut 199 9, miljardia euroa vuoden 9 hinnoin Mrd. euroa 7 Tulonsiirrot

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

KAINUULAISET VÄLITYÖMARKKINAT MURROKSESSA. KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179)

KAINUULAISET VÄLITYÖMARKKINAT MURROKSESSA. KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179) KAINUULAISET VÄLITÖMARKKINAT MURROKSESSA KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179) KAIRA-HANKE Hallinnoija Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kesto 2008 2010, optio vuoteen

Lisätiedot

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry.

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Lähtökohdat Esitelmä perustuu tutkimukseen Ekholm E, Teittinen A. Vammaiset nuoret ja työntekijäkansalaisuus. Osallistumisen esteitä

Lisätiedot

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 IKÄ % 18 24 9 25-34 35-44 26 45-54 30 55-60 13 Yli 60 7 ASEMA % Työntekijä 23 Alempi toimihenkilö 13 Ylempi toimihenkilö 31 Johtava asema 6 Opiskelija 9 Perhe-/opinto-/vuorotteluvapaalla

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito Karikoista kartalle Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari Kunnat ja työllisyyden hoito Taustaa kuntakokeiluun mukaan lähtemiselle Haasteet pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa Irralliset palveluprosessit

Lisätiedot

Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa

Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa Palveluesimies Päivi Kuusela Osaamisen kehittämispalvelut, nuoret 1 5.11.2013 TE-palvelut Lappi Päivi Kuusela TEM:n linjaukset nuorisotakuun toteuttamisessa TE-hallinnossa

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HELMIKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 18.3.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HELMIKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 18.3.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: HELMIKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 18.3.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

Työmarkkinoilta kadonneet

Työmarkkinoilta kadonneet Julkinen BoF Online 6 2014 Työmarkkinoilta kadonneet Seppo Orjasniemi Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle 2 Milloin opiskelija voi tarvita tukea työllistymiseen? Miten oppilaitoksessa voidaan ohjata työllistymisessä? Ammatillisen koulutuksen tavoitteena

Lisätiedot

2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015

2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2015 toisella neljänneksellä 73,3 prosenttia, mikä oli 0,8 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Maaliskuu 2014. Lähde: TEM, Työnvälitystilasto.

Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Maaliskuu 2014. Lähde: TEM, Työnvälitystilasto. Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa Maaliskuu. Lähde: TEM, Työnvälitystilasto. Terminologiaa Alle 25-vuotiaiden virta yli 3kk työttömyyteen, % Alle 25-vuotiaiden kolmen kuukauden työttömyyden ylittävien

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

Taustatietoa selvityksestä

Taustatietoa selvityksestä Taustatietoa selvityksestä TK-Eval yhteistyössä Kajaanin yliopistokeskuksen Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut AIKOPA:n kanssa Toteuttajina YTM Keimo Sillanpää, YTM Tommi Ålander, FM Sirpa Korhonen,

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat ammattiopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

Vuokratyöntekijätutkimus 2014

Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Reilusti kohti tulevaisuuden työelämää seminaari 7.10.2014 Vastaajia 5552 Pekka Harjunkoski Tutkimuksen tausta Kuudes valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus Tiedonkeruu

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

OPUS projektisuunnitelma

OPUS projektisuunnitelma OPUS projektisuunnitelma PROJEKTISUUNNITLEMA 1(5) Taustaa Sotek on ollut mukana vuosina 2012-2013 toteutettavassa, myös Euroopan sosiaalirahaston osittain rahoittamassa Tiet työhön 2 hankkeessa. Tiet työhön

Lisätiedot

KORKEASTI KOULUTETTUJEN YRITTÄJYYS. VTT, Kehittämispäällikkö Timo Aro 18.4.2012

KORKEASTI KOULUTETTUJEN YRITTÄJYYS. VTT, Kehittämispäällikkö Timo Aro 18.4.2012 KORKEASTI KOULUTETTUJEN YRITTÄJYYS VTT, Kehittämispäällikkö Timo Aro 18.4.2012 Yrittäjyys tilastojen takana Lähde: Suomen Yrittäjät ry Suomessa on noin 270 000 yritystä Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin

Lisätiedot

Työvoiman hankintakanavat palveluyrityksissä Kesäkuu 2000 Mikko Martikainen 1 Taustaa kyselylle Tämän selvityksen tulokset ovat osa Palvelutyönantajien jäsenyrityksille marraskuussa 1999 lähetettyä kyselyä,

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012. Kasvatustieteiden tiedekunta

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012. Kasvatustieteiden tiedekunta Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012 Kasvatustieteiden tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän

Lisätiedot

Talouskriisi sosiaaliindikaattoreiden

Talouskriisi sosiaaliindikaattoreiden Talouskriisi sosiaaliindikaattoreiden valossa Euroopan talouskriisi ja elinolot Tilastokeskus, 11.3.2012 Hannele Sauli Kaisa-Mari Okkonen Kotitalouksien reaalitulokehitys kriisimaissa ja Itä- Euroopassa

Lisätiedot

TYÖVOIMAN MAAHANMUUTTO - TE-TOIMISTOJEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN. Kansainvälisten opiskelijoiden uraohjaus 22.5.2013. Anne Kumpula

TYÖVOIMAN MAAHANMUUTTO - TE-TOIMISTOJEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN. Kansainvälisten opiskelijoiden uraohjaus 22.5.2013. Anne Kumpula TYÖVOIMAN MAAHANMUUTTO - TE-TOIMISTOJEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN Kansainvälisten opiskelijoiden uraohjaus 22.5.2013 Anne Kumpula 2000 1800 1600 1400 1858 Pirkanmaan maahanmuuttajat työllisyyskoodin mukaan

Lisätiedot

Well-being through work Hyvinvointia työstä. Finnish Institute of Occupational Health www.ttl.fi

Well-being through work Hyvinvointia työstä. Finnish Institute of Occupational Health www.ttl.fi Well-being through work Hyvinvointia työstä Perhevapaalta takaisin työelämään Kaisa Kauppinen, vanhempi tutkija, Työterveyslaitos, dosentti, Helsingin yliopisto 20.5.2013 Suomalainen perhevapaajärjestelmä

Lisätiedot

Ensimmäisen lapsen hankinta - Vertaileva tutkimus vanhemmuuteen siirtymisen muodosista

Ensimmäisen lapsen hankinta - Vertaileva tutkimus vanhemmuuteen siirtymisen muodosista Ensimmäisen lapsen hankinta - Vertaileva tutkimus vanhemmuuteen siirtymisen muodosista Katja Forssén & Veli-Matti Ritakallio Sosiaalipolitiikan laitos Perheiden muuttuvat elinolot kirjan julkaisuseminaari

Lisätiedot

ISS Palveluiden esitys Työ- ja elinkeinoministeriölle nuorten työllisyyden kehittämisestä. Maria Dahlberg 1.12.2011

ISS Palveluiden esitys Työ- ja elinkeinoministeriölle nuorten työllisyyden kehittämisestä. Maria Dahlberg 1.12.2011 ISS Palveluiden esitys Työ- ja elinkeinoministeriölle nuorten työllisyyden kehittämisestä Maria Dahlberg 1.12.2011 Tavoitteemme nuorten yhteiskuntatakuu projektiin liittyen 1. Haluamme olla mukana kehittämässä

Lisätiedot

Nuoret luukulla Nuorisotutkimusseuran ja THL:n konsortiohanke. Nuorten ja palveluntarjoajien kohtaamiset / NTS

Nuoret luukulla Nuorisotutkimusseuran ja THL:n konsortiohanke. Nuorten ja palveluntarjoajien kohtaamiset / NTS Nuoret luukulla Nuorisotutkimusseuran ja THL:n konsortiohanke Nuorten ja palveluntarjoajien kohtaamiset / NTS Tärkeimmät tulokset Työntekijät painottivat luottamuksellisen suhteen syntymistä asiakkaisiin,

Lisätiedot