TAMPEREEN. 2/ vsk. Monimuotoinen kaupunkiluonto ketosisseilyä, palstaviljelyä, sadonkorjuuta, rikkaruohoja. 2/2012 TAMPEREEN Luonto 1

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TAMPEREEN. 2/2012 29. vsk. Monimuotoinen kaupunkiluonto ketosisseilyä, palstaviljelyä, sadonkorjuuta, rikkaruohoja. 2/2012 TAMPEREEN Luonto 1"

Transkriptio

1 TAMPEREEN 2/ vsk Monimuotoinen kaupunkiluonto ketosisseilyä, palstaviljelyä, sadonkorjuuta, rikkaruohoja 2/2012 TAMPEREEN Luonto 1

2 TAMPEREEN 2/ vsk Monimuotoinen kaupunkiluonto ketosisseilyä, palstaviljelyä, sadonkorjuuta, rikkaruohoja 2/2012 TAMPEREEN Luonto 1 Etukansi: Mäntyä kasvava kallio Teiskon Koskelankorkealta, läheltä suunnitellun tuulivoimalan paikkaa. (Sanna Junttanen) Kuva: Johanna Vehkanen 2/2012 TÄSSÄ NUMEROSSA Pääkirjoitus - Luonnosuojeluohjelma byrokratian rattaissa 3 Kolumni - Pelkästä vastustamisen surusta 4 Työharjoittelijana Tysyssä 5 Ketosissit kuvittivat kaupungin 6 Kaupunkiekologi tuntee Tamperee kasvit 10 Pertti Ranta: Onko ekologi maailmanlopun saarnaaja? 10 Aarto Uurasjärvi: Hämeenkadulla 10 Maijaliisa Mattila: Kassiopeia 10 Tampereen satokasvit ovat nyt kartalla 11 Kuulumisia kesän 2012 tapahtumista 12 Siivekkäät säväyttävät 14 Suomen ainoa luontokauppa Tampereella 15 Uutispaloja 17 Rakentaminen uhkaa ryytimaita 18 Kirjapalsta: Rikkakasvien kultuurihistoria 19 Elämä omiin käsiin, Irti oravanpyörästä 20 Ketotalkoiden filosofiasta 22 Takakansi: Syyskokouskutsu, jäsenedut Ilmestyy kaksi kertaa vuodessa PÄÄTOIMITTAJA Minna Santaoja, TOIMITUS Outi Tehomaa, Tysyn hallitus ja muut kirjoittajat ULKOASU Sirpa Koivu PAINOPAIKKA Eräsalon Kirjapaino Oy JULKAISIJA Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys ry, TYSY PAINOSMÄÄRÄ 1700 YHTEYSTIEDOT Pirkanmaan luonnonsuojelupiirin toimisto, Kuninkaankatu 39, Tampere, p. (03) INTERNETISSÄ www. tysy.fi verkkolomake OSOITTEENMUUTOKSET Rekisterinhoitaja Irma Kaitosaari, p JÄSENMAKSUT vuonna 2012 Varsinainen jäsen 32 euroa Perheenjäsen 10 euroa Kannatusjäsen 50 euroa ILMOITUSHINNAT Takakansi 170 1/1 sivu 127 1/2 sivu 68 1/4 sivu 43 Rivi-ilmoitus 1,5 /rivi Lehden kirjoituksissa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia. Ne eivät välttämättä edusta Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys ry:n virallista kantaa. Seuraava lehti ilmestyy keväällä Aineisto lehteen toimitetaan päätoimittajalle sähköpostilla tai postitse. Tysy on Tampereella toimiva Suomen luonnonsuojeluliiton paikallisyhdistys. Jäseneksi liittymällä saat Tampereen luonto- ja Luonnonsuojelija -lehdet. 2 TAMPEREEN Luonto 2/2012

3 Kuva: Juho Kytömäki Viime kuukausien suurin takaisku Tampereen luonnonsuojelulle oli kaupunginhallituksen päätös vaihtaa Nallin retkeilymetsä Ojalan kaava-alueella sijaitsevaan tonttiin. Luonnonsuojeluohjelma byrokratian rattaissa Loppukesä ja alkusyksy vierähtivät työntäyteisesti Tampereen uuden luonnonsuojeluohjelman käsittelyä seuratessa. Ohjelma on viime kuukausien aikana ollut käsiteltävänä kaupungin eri hallintokunnilla, yhdyskuntalautakunnan ympäristö- ja rakennusjaostolla sekä kaupunginhallituksella. Tämän lehden mennessä painoon oli ilmeistä, että ohjelma kiertää vielä kaikki edellä mainitut yksiköt uudelleen läpi. Tysy on kritisoinut puutteellista ohjelmaa ja lobannut poliitikkoja Teiskon metsien suojelun puolesta. Teiskon metsät oli unohdettu ohjelmasta lähes täysin, vaikka suojelun arvoista metsää löytyisi Teiskosta pienen kansallispuiston verran. Luonnonsuojeluohjelman valmistelussa ja päätöksenteossa suurin vääntö käydään suojelun laajuudesta. Virkamiesten ehdottaman 1,5 prosentin suojelun sijaan Tysy ajaa ohjelmaan 4,2 prosentin suojelua. Silloin Tampere voisi oikeutetusti kutsua itseään kestävän kehityksen kaupungiksi. Tysy tekee selväksi, että kestävää kaupunkia ei rakenneta vain hiilijalanjälkeä kutistamalla, vaan myös luonto ja sen monimuotoisuus on välttämätöntä huomioida kaupunkikehityksessä. Viime kuukausien suurin takaisku Tampereen luonnonsuojelulle oli kaupunginhallituksen päätös vaihtaa Nallin retkeilymetsä Ojalan kaava-alueella sijaitsevaan tonttiin. Nallin retkeilymetsä on luonnoltaan arvokasta ja olisi hyvin kelvannut suojeluun. Tulevaisuudessa pitäisikin linjata, että kaupunki ei enää käytä retkeilymetsiään vaihtomaina. Tysyn syksy jatkuu luonnonsuojeluohjelman päätöksenteon seuraamisen merkeissä. On selvää, että ohjelmaan liittyen tehdään Tampereen historian vaikuttavimmat luonnonsuojelua koskevat päätökset. Syysterveisin, Jere Nieminen, puheenjohtaja PÄÄKIRJOITUS Tammervoiman ympäristöluvalle ei perusteita Tammervoima on hakenut ympäristölupaa Tampereen Tarastenjärvelle sijoitettavalle jätteenpolttolaitokselle. Yritys haki lisäksi lupaa aloittaa toiminta muutoksenhausta huolimatta ja esitti ympäristön ennalleen saattamiseksi vaadittavaksi vakuudeksi euron pankkitalletusta. Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys ja Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri katsoivat Länsi-Suomen aluehallintovirastolle jättämässään muistutuksessa, että ympäristölupaa ei tule myöntää. Pidimme Tammervoiman pyyntöä toiminnan aloittamisesta muutoksenhausta huolimatta tökerönä, sillä menettely mitätöisi muutoksenhaun tarkoituksen ja asianosaisten vaikutusmahdollisuudet. Pidimme myös hakijan esittämää takuusummaa täysin riittämättömänä, sillä suunnitellun laitoksen toimintaan liittyy monia riskejä, jotka saattaisivat toteutuessaan aiheuttaa haittaa luonnolle ja ihmisten terveydelle, eikä euroa riitä alkuunkaan kattamaan mahdollisia haittoja. Nähtävänä olevasta ympäristöluvasta tiedotettiin asianosaisille puutteellisesti, ja yhdistykset saivat tiedon ympäristölupahakemuksen nähtävillä olosta sattumalta juuri ennen määräajan umpeutumista. Asian käsittelyä muun muassa Kangasalan rakennus- ja ympäristölautakunnassa on leimannut kiire ja salamyhkäisyys, ja lisäksi hakemus toiminnan aloittamisesta muutoksenhausta huolimatta oli unohtunut alkuperäisestä kuulutuksesta. Jätteenpolttolaitossuunnitelmat ovat monilta osin muuttuneet ympäristövaikutusten arviointivaiheessa esitetystä. Laitoksen paikkaa on siirretty ja YVAssa mukana ollut biokaasulaitos on tiputettu pois. Emme pidä asian- mukaisena menettelynä, että muutokset tuodaan esiin vasta ympäristölupaa haettaessa ilman asianmukaista ympäristövaikutusten arviointia. Tammervoima on hakenut lupaa polttaa laitoksessa lajitellun yhdyskuntajätteen lisäksi haitallisia jätteitä, terveydenhuollon tartuntavaarallisia jätteitä ja ns. sivutuoteasetuksen mukaisia eläinperäisiä jätteitä. Jätteiden laatua ja määrää ei ole tarkemmin eritelty, mikä tarkoittaa, etteivät myöskään laitoksen päästöt ja tuhkan koostumus voi olla tiedossa. Tuhkan käsittely ja loppusijoitus on ratkaisematta. Tarastenjärven kaatopaikalla, jonka taustalla ovat samat toimijat kuin Tammervoiman hankkeessa, on käynnissä ympäristörikoksen tutkinta. Kaatopaikalle tuotiin elokuussa 2008 kuorma-autolla kahdeksan tonnin erä maalijauhetta. Kaatopaikkajyrän kuljettaja Jyrki Jylhä altistui maalin pölistessä elohopealle ja muille haitallisille aineille niin, että menetti tajuntansa ja on edelleen työkyvytön. Vastuuseen tapahtuneesta on toistaiseksi joutunut ainoastaan kaatopaikan käyttöpäällikkö, joka tuomittiin syyskuussa 2010 sakkoon työturvallisuusrikoksesta. Tapauksen tutkinta ympäristörikoksena on kesken. Maalijauheen kaltainen haitallinen jäte kuuluisi asianmukaisesti käsiteltäväksi esimerkiksi Ekokemin ongelmajätelaitokseen. Muutaman vuoden takainen tapaus luo epäluottamusta Pirkanmaan jätehuollon ja Tammervoiman toimintaan, etenkin kun kaatopaikalla työskennelleen Jylhän mukaan kyse ei ollut yksittäistapauksesta, vaan Tarastenjärven kaatopaikalle on tuotu jatkuvasti monenlaisia haitallisia jätteitä ilman valvontaa. Tälläkö periaatteella Tammervoima aikoo toimia myös jätteenpolttolaitoksellaan? 2/2012 TAMPEREEN Luonto

4 KOLUMNIKOLUMNI Pelkästä vastustamisen surusta Lempäälään suunnitellaan lämpövoimalaitosta, joka käyttäisi polttoaineenaan haketta ja maakaasua, tulevaisuudessa ehkä pelkästään haketta. Ei öljyä, ei turvetta tavoitteena on uusiutuvia energianlähteitä hyödyntävä laitos. Luonnonsuojelupiiri on tehnyt Hämeenlinnan hallintooikeudelle valituksen lämpövoimalaitoksen rakentamiseen myönnetystä poikkeamisluvasta. Onko nyt taas niin, että luonnonsuojelijat vastustavat kaikkea ihan vain vastustamisen ilosta? Pirkanmaan liitto on kartoittamassa tuulivoimaloille soveliaita paikkoja maakunnasta. Luonnonsuojelupiiri jätti maakuntaliitolle kommentteja ehdotetuista tuulivoima-alueista. 45 esillä olleesta alueesta tuomitsimme 35. Luonnonsuojelijoille ei mikään riitä, kaikkea täytyy vastustaa. Nyrpistelijöille ei kelpaa edes tuulivoima! Tämänkaltaisiin heittoihin täytyy vastata. Lämpövoimalaitosta suunnitellaan Herralanvuorelle, joka on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi kallioalueeksi. Vuorella kasvaa varttunutta metsää kokohaapoineen, jyrkänteet on suojeltu ja vieressä on Sarvikkaanluhdan lintukosteikko. Hiljattain Herralanvuorelta löytyi jopa Pirkanmaalle uusi kasvilaji. Pirkanmaan tuulivoima-alueet on merkitty liki järjestään kohteille, joissa on huomattavia luontoarvoja. On ojittamattomia soita, vanhoja metsiä, arvokkaita kallioita, usein myös Natura-alue aivan naapurissa. Merkillisintä on, että tuulivoimaalueilla sijaitsevat ojittamattomat suot Pirkanmaan liitto on itsekin todennut arvokkaiksi muutama vuosi sitten julkaisemassaan Pirkanmaan suoluonnon tila -selvityksessä. Yhä taajemmin käy niin, että uusiutuvan energian tuottaminen ja alkuperäisluonnon suojelu pannaan taistelemaan toisiaan vastaan. Näin ei saisi eikä tarvitsisi tapahtua. Kuva: Raine Lehtoranta Ympäristöystävällisille polttolaitoksille ja tuulivoimaloille on tarjolla määrättömästi tilaa valtateiden varsilla, teollisuusalueilla ja muilla jo valmiiksi pilatuilla kohteilla. Hankkeita ei tarvitse sijoittaa luontoarvoiltaan rikkaille, jopa korvaamattomille paikoille. Luonnonsuojelija ei voi kuin karvain mielin laatia valituksen, koska mikään, edes voimalaitoksen päästöttömyys, ei oikeuta tuhoamaan sen alta ainutlaatuista nevaa tai ikivanhaa korpea. Niitä on jäljellä liian vähän. En tunne ketään, joka vastustaisi asioita huvikseen, vastustamisen ilosta. Vastustaminen uuvuttaa ja syö ihmistä. Kukaan ei tahdo käyttää aikaansa valitusten kirjoittamiseen. Olen vastustanut monenlaisia asioita jo niin kauan, etten muista toisenlaista aikaa. Olen vastustanut pienempien kiusaamista, sovinismia, avohakkuita, turpeenkaivua, asevarustelua, joka vuosi kasvavaa joulumyyntiä, lihansyöntiä, ilkeitä nettikommentteja, ahneutta ja kaikenkarvaista jyräämistä. Vastustaminen kyllästyttää, mutta minkäs teet. Ei tätä touhua vain katsellakaan voi. Ja onhan maailma muuttunutkin vuosien varrella. Viisitoista vuotta sitten ei olisi ollut puhettakaan, että niin sanotut viralliset tahot suunnittelisivat uusiutuvan energian laajaa hyödyntämistä. Nyt tarvitaan enää hienosäätöä. Voimalat maantienvarsille, ei metsiin! Anni Kytömäki aluesihteeri, Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri TAMPEREEN Luonto 2/2012

5 Työharjoittelijana Tysyssä Mirvan mietteitä harjoittelusta: Tysy antoi minulle harjoittelupaikkana paljon - pääsin tekemään merkityksellistä työtä ja osallistumaan ympäristön tilan parantamiseen. Opin paljon uutta, esimerkiksi metsäsuunnittelusta, käytännön haastattelu- ja tutkimustyöstä, sekä pääsin hyödyntämään koulussa opittua tietoa kaupunkisuunnittelusta. Lisäksi Jeren ja Minnan kanssa työskentely oli hauskaa! Tampereen ympäristönsuojeluyhdistyksellä oli kesällä tiettävästi ensimmäinen työharjoittelija, Lahden ammattikorkeakoulussa miljöösuunnittelua opiskeleva Mirva Jylhä. Tapasimme Mirvan Tammelantorin ympäristötorilla kesäkuun alussa, ja pian hän otti yhteyttä ja kyseli harjoittelupaikkaa. Tysylle tulee silloin tällöin kyselyjä työharjoittelumahdollisuudesta. Olemme useimmiten valitettavasti joutuneet kieltäytymään, sillä vapaaehtoistoimijoina meillä on hyvin rajalliset resurssit harjoittelijoiden ohjaamiseen ja harjoitteluun mahdollisesti liittyvän byrokratian hoitamiseen. Mirva teki työharjoittelunsa palkatta, ja tällä kerralla kävi niin, että idearikkaalla puheenjohtajallamme Jerellä oli jo valmiina mielessä kaksi tehtävää, jotka vain odottivat toteuttajaansa. Mirvan tehtävinä työharjoittelun aikana oli laatia selvitys asukkaiden näkemyksistä Peltolammin asuinalueen tiivistysrakentamisesta sekä selvitys Pyynikin luonnonsuojelualueella liikkuvien lahopuuta koskevista näkemyksistä. Mirva keräsi aineiston selvityksiin tekemällä lyhyitä maastohaastatteluita molemmissa kohteissa, järjesteli ja analysoi aineiston ja työsti molemmista selvityksistä raportin. Raportit julkaistiin yhdistyksen verkkosivuilla ja niiden pohjalta tehtiin lehdistötiedotteet. Tysy ja Mirva saivat myös julkisuutta, kun tiedotteiden perusteella molemmista aiheista tehtiin juttuja lehtiin ja radioon. Jere ja minä toimimme Tampereen yliopiston tutkijoina Mirvan ohjaajina harjoittelun ajan. Tapasimme yhteensä viitisen kertaa ja kävimme yhdessä molemmissa kohteis- 2/2012 TAMPEREEN Luonto sa. Lisäksi kävimme sähköpostikeskustelua ja annoimme palautetta Mirvan selvitysluonnoksista. Tysyllä ei varsinaisesti ole omaa toimitilaa, joten Mirva teki työharjoittelun etätyönä. Kun luonnonsuojelupiirin toimiston muutto ja piirisihteerin kesälomakin ajoittuivat juuri harjoitteluajankohtaan, emme kyenneet valitettavasti tarjoamaan harjoittelijalle työyhteisöä. Yhteydenpito oli kuitenkin tiivistä, eikä Mirva toivottavasti kokenut jäävänsä työnsä kanssa yksin. Harjoittelu meni mukavasti eikä ohjaaminen koitunut työn ohessa liian työlääksi. Kokemuksen perusteella Tysyyn voidaan hyvin ottaa jatkossakin harjoittelijoita tekemään vastaavanlaisia, selkeästi rajattuja tehtäviä. Hallituksen jäsenillä saattaa olla valmiita tehtäviä mielessä, mutta Tysyyn voi myös tulla oman työharjoitteluidean kanssa. Tysyssä ei ole tarjota säännöllisiä, juoksevia työtehtäviä, joten oman projektin määritteleminen on tarpeen. Monet esimerkiksi maankäyttöön liittyen annettavat lausunnot vaativat perehtyneisyyttä, mutta kiinnostuneella harjoittelijalla on tilaisuus kehittää omaa asiantuntemustaan. Harjoittelusta hyötyvät sekä Tysy että harjoittelija tietysti toivomme harjoittelijoista tulevia ympäristöaktiiveja. Teksti: Minna Santaoja (Ylinnä) Harjoittelija-Mirva pohti yhdessä ohjaajien Jere Niemisen ja Minna Santaojan kanssa haastatteluaineiston käsittelyä. (Vas) Tysyn työharjoittelija Mirva Jylhä teki maastohaastatteluita Pyynikillä ja Peltolammilla.

6 Teksti: Jere Nieminen Kuvat: Jere Nieminen ja Anneli Nieminen Ketosissit kukittivat kaupungin Lue kuvareportaasi Tampereen ketosisseistä ja voittajakasveista. Tysyn ketosissit kylvivät niittykukkien siemeniä kaupungin joutomaille vuosina 2010 ja Kuluvan vuoden aikana olemme saaneet ihailla sissi-iskujen ensimmäisiä tuloksia. Tysy kokeili kahden vuoden aikana kymmenien eri lajien siemeniä ja niiden itävyyttä karuissa kaupunkiympäristöissä. Osa kaupungissa selviytyvistä kasveista oli jo ennestään tuttuja kaupunkikasveja, mutta yllättäjiäkin löytyi. Kaikki kaupungissa pärjäävät kasvit eivät leviä kaupunkiympäristöön luontaisesti vaan tarvitsevat apua ketosisseiltä. Tysyn sissi-iskujen seurauksena kaupunkiluonto rikastui ja muuttui monimuotoisemmaksi turvallisella tavalla. Projektissa käytettiin vain sellaisten kasvilajien siemeniä, joiden luontainen levinneisyys voisi olla Tampereella. Projektissa vältettiin erityisesti vieraslajeja, eikä kaupunkiluontoa kehitetty haitalliseen suuntaan. Yllä: Jere Nieminen kerää mäkitervakon siemeniä radanvarresta Multisillassa. Ylinnä: Tysyn ketosissit Minna Santaoja ja Mervi Myyrä kylvävät niittysiemeniä Tammelassa keväällä Epätasaisesti hoidetuilla nurmikoilla ja erilaisten istutuksien lähettyvillä on usein paljasta maata näkyvissä, jotka ovat hyviä siementen kylvöpaikkoja. Oikealla: Tysyn parhaiksi havaitsemat kaupunkisiemenet Ketosissin siemenlista Puna-ailakki Valkoailakki Mäkitervakko Ahosuolaheinä Päivänkakkara Ukontulikukka Nurmikohokki Keto-orvokki TAMPEREEN Luonto 2/2012 Osa Tysyn ketosissiprojektissa käytetyistä siemenistä tilattiin kotimaisilta niittykasviyrittäjiltä, jotka olivat hankkineet siemenensä Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueilta. Sitä mukaa kun Tysyn sissit saivat kartoitettua hyviä siementen keruupaikkoja Tampereen seudulta, ryhdyttiin projektissa käyttämään myös itse kerättyjä niittysiemeniä. Niittysiemenet ovat melko kalliita ostettuina. Hyviltä keruupaikoilta voi kerätä nopeasti useiden kymmenien tai jopa satojen eurojen arvosta siemeniä.

7 Mäkitervakko ja keto-orvokki viihtyivät pääkirjastotalo Metson kukkapenkissä. Monet Tysyn projektissa hyviksi todetuista niittykasveista olivat kuivien ja karujen elinympäristöjen kasveja. Etenkin keto-orvokkia voi löytää kaupunkiin luontaisesti levinneenä kasvina vastaavista paikoista. Jostain syystä mäkitervakkoa ei löydy kaupungista kovin usein rikkaruohona, vaikka sekin pärjäsi Tysyn siemenkokeiluissa erinomaisesti. Mäkitervakko viihtyi samanlaisissa asfaltin ja katukivien raoissa kuin puna-ailakki. 1 2 Ahosuolaheinät ja ukontulikukat viihtyivät hyvin Tampellan reunustalla, Tammerkosken lähistöllä. Vaikka kasvualustana oli tiiviin tasainen ja hiekkapintainen kävelytie, siemenet itivät melko hyvin ja taimet saivat työnnettyä juurensa kovaan hiekkaan. Joku katkaisi kuvan edustalla olevan kookkaan ukontulikukan kesäkuun alkupuolella, mutta tulikukka ehti kasvattaa vielä uudet, tosin vaatimattomammat kukinnot elokuun loppuun mennessä. Tämä kuva on otettu toukokuun lopussa. (Katso seuraava kuva). Näyttävä ja kookas ukontulikukka osoittautui hyvin kaupunkiympäristöjä sietäväksi kasviksi, mutta tältä paikalta se ja kaikki muutkin saman talon kupeessa olevat rakokasvit myrkytettiin. Harmillisesti tulikukka ei ehtinyt täyteen kukintoonsa. Tysy ihmettelee, miten glyfosaattiruiskun kanssa kaupungilla riehunut henkilö on hennonut myrkyttää näin edustavan ja komean näköisen kukan. Ketosissiprojektin seurannan aikana Tysyn aktiivit huomasivat, että useilla paikoilla hyvin itäneet ja kasvunsa käynnistäneet niittykukat myrkytettiin kesän puolessa välissä täysin tarpeettomasti. Kaikkia kukkia ei myrkytetty, vaan jotkin myös kitkettiin pois. Edellisessä kuvassa ollut ukontulikukka katkaisemisen jälkeen. Päivänkakkarat menestyivät yliopiston Pinni A rakennuksen edessä. Rakennusten ja viheralueiden välissä on usein ohut kivetys, joka kelpaa kasvualustaksi päivänkakkaroille. Yliopiston kiinteistöä hoitavat viherpeukalot lupasivat alkukesästä olla kitkemättä kakkaroita. Sen seurauksena päivänkakkarat kukkivat kauniisti koko loppukesän ja ehtivät tuottaa samalle paikalle uudet siemenet. 2 Nurmikohokki osoittautui erinomaisesti kaupunkiympäristöjä sietäväksi niittykukaksi. Joku ohikulkija poimi kuvassa olevat nurmikohokit pian kuvan ottamisen jälkeen, mutta ne ehtivät kasvattaa vielä uudet kukinnot loppukesään mennessä. Jostain syystä nurmikohokkeja ei tapaa Tampereella juurikaan kaupunkien luontaisina rikkaruohoina, mutta Tysyn projektissa ne saivat erinomaisen arvosanan. 6 Valkoailakki osoittautui myös hyväksi kukkijaksi karuilla paikoilla. Yksivuotisen kasvin kukintaa ei tarvitse odottaa yhtä kauan kuin esimerkiksi puna-ailakin, joka kukkii vasta toisena kasvukautena. Kuvan valkoailakki kukki Pinninkadulla heinäkuun 20. päivä, mutta joku poimi sen muutama päivä tämän kuvan ottamisen jälkeen. Siitä huolimatta kyseinen yksilö ehti kukkia vielä uudestaan elokuun aikana Puna-ailakki pärjäsi erinomaisesti ohuissa raoissa ja sille riitti kasvupaikaksi ohuet maannokset. Kukka kasvoi lähes kaikissa paikoissa, joihin sitä kylvettiin. Ailakit aloittivat kukinnan aikaisin kesäkuussa ja joissakin paikoissa ne kukkivat vielä syyskuussa. Rehevimmillään puna-ailakki oli huomiota herättävän näyttävä ja karuimmillakin paikoilla se tuotti useita kukintoja. Kolmessa kuvassa puna-ailakkeja Tampereen rautatieaseman edessä. Ailakkien seassa viihtyivät myös ahosuolaheinät. 5 2/2012 TAMPEREEN Luonto

8 Kaupunki- tuntee Tampereen kasvit Pertti Ranta kiinnostui luonnon tutkimisesta jo koulupoikana. Tamperelainen kasvitutkija Pertti Ranta väitteli elokuussa Helsingin yliopistossa kaupunkiluonnon palautuvuudesta. Ranta on kartoittanut ja seurannut kasvillisuutta pääkaupunkiseudulla ja Tampereella yli 20 vuoden ajan. Pitkältä ajanjaksolta kertynyt aineisto on tämän päivän lyhytjänteisessä tutkimusmaailmassa harvinaislaatuinen. Ranta kiinnostui luonnon tutkimisesta koulupoikana. Väitöskirjassaan hän kiittää edesmennyttä biologian opettajaansa Johan Tastia, eli Jussaa innostuksestaan. Ranta oli aktiivisesti mukana tamperelaisten luontoharrastajien joukossa jo 1970-luvulla, jolloin harrastajien toiminnan keskipisteenä oli silloinen luonnontieteellinen museo. Hän järjesteli kasvikokoelmia ja myi viikonloppuisin lippuja museoon. Tiivistäminen uhkaa kaupunkiluontoa Iidesjärvi on Pertti Rannalle yksi rakkaimpia paikkoja Tampereella. Järven ja sen lähistön lajisto on edelleen runsas, vaikkei järven kunnossa ole hurraamista. Toimittamassaan Tampereen kaupunkiluonto kirjassa Ranta seuraa vuoden kiertoa Iidesjärvellä kuukausi kuukaudelta. - Tämä laho lintutorni on parasta, mitä kaupunki tarjoaa luontopoluilla tamperelaisille, kaupunkiekologi kritisoi. Tampere ei muutenkaan saa Rannalta kovasti kiitosta kaupunkiluonnon huomioimisesta. Suomalaiset suhteellisen väljästi rakennetut kaupungit ylläpitävät Rannan tutkimusten mukaan monimuotoista lajistoa. Tätä uhkaa viime aikoina yleistynyt halu tiivistää kaupunkirakennetta. Tiivistettäessä menetetään elinympäristöjen ja lajien monimuotoisuutta, eikä kaupunkiluonto pysty välttämättä enää palautumaan muutoksista. Kasvitutkimus kuulostaa äkkiseltään varsin rauhalliselta ja harmittomalta puuhalta. Pertti Rannan uralta ei kuitenkaan värikkäitä käänteitä puutu. Tampereen yliopiston tiede- ja kulttuurilehti Aikalaisen haastattelussa Ranta kertoo, että häntä kohti on kasvikartoituksia tehdessä ammuttu aseella kuusi kertaa. - Kerran luoti osui olkapäähän, muut ovat olleet huonoja ampujia, Ranta veistelee. Kartan ja muistiinpanovälineiden kanssa kulkeva kasvikartoittaja herättää epäilyksiä, ja Ranta arvelee, että saattaisi liekinheitin kainalossa kulkien kiinnittää vähemmän huomiota. Kartoittaja saatetaan tulkita viranomaiseksi, jonka vierailun naapurustossa enteillään tarkoittavan ei-toivottuja muutoksia. Työläs kartoitusurakka Tampereen kantakaupungin kasvistokartoitus valmistui reilu vuosi sitten. Kartoituksessa kaupunki jaettiin kantiltaan 500 metrin ruutuihin, joita tuli yhteensä 596. Kartoittaja käytti työpäivän ruutua kohden ja tuloksena tiedetään tarkasti, mitä Tampereella missäkin kasvaa. Kun talvi ja muut kurjat olosuhteet otetaan huomioon, vuodessa on päivää, jolloin kartoitusta voi tehdä. Suururakka kesti kantakaupungin osalta 12 vuotta ja Teiskon kartoitus mukaan lukien kasviston tutkimiseen kului kokonaiset 27 vuotta. Vastaavia hankkeita ei ihmisikään monta mahdu, eikä suururakkaan niukkojen resurssien tilanteessa noin vain ryhdytä. Ilkeästi ajateltuna kasvistokartoitus pitäisi sen valmistuttua aloittaa saman tien uudelleen, sillä kaupungissa on 27 vuodessa tapahtunut paljon muutoksia. TAMPEREEN Luonto 2/2012

9 Työhön tarvittaisiin monta kartoittajaa. Suomessa on Rannan mukaan vain noin 50 ihmistä, jotka ylipäätään pystyvät kasvikartoituksia tekemään. Statuslajeista monimuotoisuuden suojeluun Rannan kasvikartoitusaineistoa on käytetty muun muassa sen selvittämiseen, kuinka tehokkaasti Tampereen luonnonsuojelualueet suojelevat lajiston monimuotoisuutta. Kantakaupungin suojelualueet painottuvat metsiin ja niiden lajisto koostuu pääosin Tampereella yleisistä lajeista. Luonnonsuojelussa kaivataan Rannan mukaan ajattelutavan muutosta. Suojelussa tulisi painottaa lajien harvinaisuuden sijaan tai sen lisäksi lajiston monimuotoisuutta. Tampereelta löytyneistä lajeista vain 33:lla on jonkinlainen suojelustatus, jonka johdosta ne sisältyvät erilaisiin luonnonsuojeluohjelmiin. Lajien harvinaisuutta painotettaessa jäävät yleisiä lajeja kasvavat, mutta lajistoltaan huomattavan monimuotoiset alueet suojelun ulkopuolelle, vaikka kansainvälisten sitoumustenkin tavoitteena on juuri monimuotoisuuden suojelu. Lajistoltaan monimuotoisten alueiden suojelu ylläpitäisi kaupunkiluonnon kykyä palautua muutoksista, kun kasvit voivat levittäytyä uusiin elinympäristöihin, kuten joutomaille ja ojanpientareille. Luonnon monimuotoisuus viihtyy yllättävissä paikoissa. Yllä: Sembramänty valtaa alaa Teerenpuistossa. Alla: Kasvikartoituksen jäljiltä Teerenpuistossa näkyy paikoin putkenpätkiä. Putket voidaan löytäämetallinpaljastimella ja ruutukartoitus toistaa haluttaessa Teerenpuisto uhmaa ekologian teorioita Yksi Rannan tutkimuskohteista oli Teerenpuiston kaupunkimetsä Kalevankankaan hautausmaan kupeessa. Puisto on ollut harjumetsää vuosisatojen ajan ja säilynyt rinteen jyrkkyyden vuoksi jokseenkin koskemattomana. Teerenpuiston ensimmäinen kasvistokartoitus tehtiin vuonna 1980 ja se toistettiin vuonna Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten pieni eristynyt metsäsirpale selviää kaupunkipaineen puristuksessa. Teoriassa Teerenpuiston piti menettää alkuperäiset lajinsa ja joutua vieraiden lajien jyräämäksi. Näin ei kuitenkaan ole käynyt. Teerenpuisto on muutospaineista huolimatta pitänyt pintansa ja alkuperäisten lajien osuus on jopa lisääntynyt. Metsä on kuitenkin muun muassa koirien ulkoilutuksen seurauksena rehevöitynyt ja myös vieraiden lajien määrä on lisääntynyt. Karun kangasmetsän lajit taantuvat ja männyn uudistuminen metsässä on käytännössä loppunut, koska pihlaja on runsastunut ja neulaskarike korvautunut lehtikarikkeella. Maaperä on muuttunut ja rehevöityminen kiihtyy. Teerenpuisto on silti pystynyt torjumaan vieraat valloittajat, koska kuivan kankaan paahdeympäristöä on vaikea vallata. Teksti ja kuvat: Minna Santaoja Tampereen kasvistokartoitus Tampereen kantakaupungin kasvistokartoitus valmistui reilu vuosi sitten. Tampereelta löytyi kartoituksessa kaikkiaan 1225 kasvilajia. Yleisimmät kasvit kaupungissa ovat rauduskoivu, hieskoivu, pihlaja, maitohorsma ja raita. Vähälajisimmalta ruudulta Siilinkarilta tavattiin vain 34 lajia ja runsaslajisimmalta ruudulta 396 kasvilajia. Mitään lajia ei tavattu kaupungin kaikilta ruuduilta. 2/2012 TAMPEREEN Luonto 9

10 Onko ekologi maailmanlopun saarnaaja? Kun kaupunkiekologian alaan kuuluva väitöskirjani tarkastettiin Helsingin yliopistossa elokuussa, useat toimittajat ovat kyselleet tuloksista. Osa käytti sellaisia sanoja kuin ekokatastrofi, tai loppuhan on tietysti lähellä. Yksi olisi halunnut tietää, että koska se maailmanloppu nyt sitten tulee. Kiinnostus lopahti heti, kun kerroin että tutkimustulosteni mukaan Suomen kaupunkiluonnolla menee kohtuullisen hyvin. Hiukan tarkemmin asiaa pohdittuani muistin, että maailmanloppu-teemaa on sivuttu viime vuosina muutamia kertoja eri yhteyksissä. Pari vuotta sitten helmikuussa osallistuin Ilmatieteen laitoksen tiedetoimittajille järjestämään ilmastonmuutoskoulutukseen. Tilaisuus oli hyvin järjestetty, jopa hiukan hypnoottinen. Kurssipäivän jälkeen, kun liukastelimme Kumpulan mäkeä alas Arabian raitiovaunupysäkeille, tuntui ällistyttävältä, että kaikki näytti vielä sujuvan normaalisti, vaikka ilmastonmuutoksen synkkä uhka häilyi ihmiskunnan yllä. Pakkasta oli parikymmentä astetta ja lumikasat niin korkeita, että raitiovaunuja ei näkynyt niiden takaa. Pysäkillä sitten eräs nainen katsoi meidän Ilmatieteen laitoksen logolla varustettuja kassejamme, ja kysyinkin häneltä hetken mielijohteesta, haluaisiko hän kuulla ilmastonmuutoksesta. Totta h-----a, missä se viipyy? Sisällä raitiovaunussa eräs kollega sanoi, että oli hyvä kun puhuttelin keski-ikäistä naishenkilöä, he kun eivät yleensä lyö heti. Ilmastonmuutos ei ehkä johda kertakaikkiseen maailmanloppuun, mutta suureen mullistukseen joka tapauksessa. Siihen suhtaudutaan ihmeen tyynesti. Uutisissa puhutaan päivästä toiseen eurokriisistä, mikä on uhkatekijänä ihan mitätön ilmastonmuutokseen verrattuna. Toisen kerran maailmanloppua sivuttiin Ihminen ja ympäristö -teoksen julkistamistilaisuudessa. Sinne oli tullut runsaasti toimittajia, jotka olivat liikkeellä ärhäkällä mielellä. Toimittajien mielestä kirjoittajat tiesivät, että peli on menetetty, mutta eivät halunneet sanoa sitä julki. Maailma tuhoutuu hallitsemattomaan väestönkasvuun, ja tästä kirjoittajien olisi pitänyt kertoa. Hallitsematon väestönkasvu on vakava uhka, joka voi yksin tai muiden syiden kanssa johtaa suuriin mullistuksiin, jopa maailmanloppuun. Arvovaltainen tiedelehti Nature julkaisi tänä keväänä kirjoituksen maailman ekosysteemien tilasta. Kirjoituksen mukaan maailman luontoa uhkaa romahdus, olotilan muutos. Paine luontoa kohtaan on käynyt niin kovaksi, että pikapuoliin uhkaa luhistuminen uuteen tuntemattomaan olotilaan, jopa maailmanloppuun. Hetkeksi olotilan muutos nousi poliittiseen keskusteluun, Suomessa muun muassa pääministerin puheenkirjoittaja käytti sitä. Ei ollut sattuma, että Nature julkaisi kirjoituksen juuri ennen Rion kestävän kehityksen maailmankokousta kesäkuussa. Kestävän kehityksen avaimia ei löytynyt Rion kokouksesta ja vakava varoitus sivuutettiin kovin vähällä. Kaikki kolme uhkakuvaa ovat todellisia. Miksi niitä ei oteta vakavasti? Pertti Ranta Hämeenkadulla Näin saman unen kuin seitsenvuotiaana. Ikuisuus oli ja on kuin katoavaisuus, molemmat yksiä samoja mittoja. Painumia paisumia monia rungoissa lehmusten, voikukka seinän kyljessä oli ilon pilkahdus. Nyt epäröin. Lapsena joka puu houkutti kiipeämään, sadepuro läträämään, joka jyrkänne kurkistamaan, oppia putoamaan, kätketyt siipeni levittämään. Höyheniäni suin, karistan. Ja joka höyhenestä kasvaa monia lintuja erilaisia. Voikukkaa keltaista etsin. Aarto Uurasjärvi KASSIOPEIA KAIVATTUNI Kun kipu on kellastanut kasteheinät, täplittänyt ohdakkeiden lehdet, kun kekomuurahaisen taakka kasvoi ylivoimaiseksi ja kantaja uupui, korsi jäi polulle, kun ketunpojan murskattu suu suutelee asfalttia ja koivunlentokoneiden siemenarmeija hautautuu maille ja vesiin ja tuska vihlaisee aamuni auki, silloin odotan sinua, Kassiopeia, ja sinä tulet, lähetät tuhatvuotisia viestejäsi, linnunrata menee päältäsi, ei haittaa, ei tunnu, kun kärsimyksen kutistama kallon malja tyhjenee, täyttyy kun kaskimaiden hautakumpuja peittävät puolukkamatot. Kassiopeia lupaa niille ikuisen kasvun. Maijaliisa Mattila 10 TAMPEREEN Luonto 2/2012

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Kuolemmeko JÄTTEISIIMME?

Kuolemmeko JÄTTEISIIMME? Kuolemmeko JÄTTEISIIMME? Mieti ensin kaksi kertaa heitätkö roskat luontoon. Tiesitkö, että yksi veteen heitetty tupakka saastuttaa 7 litraa vettä? Kuolemmeko jätteisiimme? Kännykkä vaihtoon uutta ostattaessa,

Lisätiedot

KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA

KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA JAKSO ❶2 3 4 5 6 KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA 4 OLETKO MIETTINYT: Miten sinä voit vaikuttaa omalla toiminnallasi ympäristöösi? Miten kasvit voivat kasvaa niin monenlaisissa paikoissa? Miten kasvien

Lisätiedot

Aloite Iso-Heikkilän entisen kasvitieteellisen puutarhan huomioinnista Linnakaupungin osayleiskaavan mukaisissa kehityssuunnitelmissa

Aloite Iso-Heikkilän entisen kasvitieteellisen puutarhan huomioinnista Linnakaupungin osayleiskaavan mukaisissa kehityssuunnitelmissa Turun luonnonsuojeluyhdistys ry 29.10.2015 Martinkatu 5, 20810 TURKU Pj. Jussi Lampinen Puh. 044-9712701 Sähköposti: jilamp@utu.fi http://www.sll.fi/varsinais-suomi/turku Turun kaupungin ympäristötoimiala,

Lisätiedot

Hakija Turun Moottorikerho ry, Itäinen Pitkäkatu 21, 20700 TURKU

Hakija Turun Moottorikerho ry, Itäinen Pitkäkatu 21, 20700 TURKU VAASAN HALLINTO-OIKEUS Valitus ympäristöluvasta/ Turun Moottorikerho ry:n enduromoottoripyörien maastoharjoittelurata/liedon Rakennus- ja ympäristölautakunta 101/25.6.2008 (Ympäristönsuojelulain 35 :n

Lisätiedot

Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? www.nuukuusviikko.net

Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? www.nuukuusviikko.net Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? Mikä ihmeen kulutus? Minä ja tavarat Mikä on turhin tavarasi? Mitä tavaraa toivoisit ja miksi? Mikä sinun tekemisistäsi on kuluttamista? Mikä ihmeen kaari? Tavaran

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Innovatiivisella viherrakentamisella kohti kestävää kaupunkia

Innovatiivisella viherrakentamisella kohti kestävää kaupunkia Innovatiivisella viherrakentamisella kohti kestävää kaupunkia -esimerkkejä metsistä, puistoista ja katoilta Yhteistyössä: Kasvitieteellinen puutarha & Kaupunkiekologian tutkimusryhmä, Ympäristötieteen

Lisätiedot

TYÖLÄJÄRVEN SORAKUOPPA MAISEMOINTISUUNNITELMA

TYÖLÄJÄRVEN SORAKUOPPA MAISEMOINTISUUNNITELMA TYÖLÄJÄRVEN SORAKUOPPA MAISEMOINTISUUNNITELMA 2015 TYÖLÄJÄRVEN SORAKUOPAN MAISEMOINTI Käytöstä poistetut soranottoalueet soveltuvat hyvin luonnon monimuotoisuuden kehittämiseen. Soranottoalueet sopivat

Lisätiedot

TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT

TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT 2013 SISÄLLYS 1. Johdanto 2. Uusi rakennuspaikka 3. Rakennuspaikan kuvaus 4. Lepakot 5. Johtopäätökset

Lisätiedot

Aloite Juhannuskukkulan kallioketojen suojelusta

Aloite Juhannuskukkulan kallioketojen suojelusta Turun luonnonsuojeluyhdistys ry 7.12.2014 Martinkatu 5, 20810 TURKU Pj. Riikka Armanto Puh. 050-5265399 Email: riikka.armanto@gmail.com http://www.sll.fi/varsinais-suomi/turku Varsinais-Suomen ELY-keskus

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Valmistelut avajaisia varten

Valmistelut avajaisia varten POISTARIPAJA -hanke 10.6.2014 Oona Salo Texvex Forssan avajaiset 3.6.2014 juhlistettiin Forssan Texvexin virallisia avajaisia iloisissa tunnelmissa. Päivään sopi niin lasten askartelua, tekstiilin lajittelua

Lisätiedot

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme.

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. Etsi lehdestä vastaukset seuraaviin kysymyksiin: a) Mikä on lehden nimi? b) Mikä on lehden ilmestymisnumero? c) Kuka on lehden päätoimittaja? d)

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

Terveiset yritysvierailulta 17.10. S. G. Nieminen ilahdutti esittelyillassa

Terveiset yritysvierailulta 17.10. S. G. Nieminen ilahdutti esittelyillassa Terveiset yritysvierailulta 17.10. S. G. Nieminen ilahdutti esittelyillassa Puutarhanaiset kävivät kylässä Vantaalla Juurakkokujalla S. G. Niemisellä. Paikkaan oli helppo löytää kehä III:lta, ja siellä

Lisätiedot

Kaupunkiekologia: teoriasta käytäntöön työkaluja ympäristökasvattajalle

Kaupunkiekologia: teoriasta käytäntöön työkaluja ympäristökasvattajalle Kaupunkiekologia: teoriasta käytäntöön työkaluja ympäristökasvattajalle Ympäristökasvatuspäivät 2010 Jari Niemelä Kaupunkiekologian professori Helsingin yliopisto www.helsinki.fi/yliopisto 11.10.2010 1

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Kokemukset tuulivoimaloista Porin Peittoon alueella

Kokemukset tuulivoimaloista Porin Peittoon alueella 1 Kokemukset tuulivoimaloista Porin Peittoon alueella Maija Suokas, Johanna Varjo, Valtteri Hongisto Työterveyslaitos, Turku Tulosten julkistaminen 12.5.2015 Tämä esitys on vapaasti nähtävissä sivulla:

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

VALTUUSTOALOITE SIIRTOLAPUUTARHATOIMINNAN MAHDOLLISUUKSIEN SELVITTÄMISESTÄ

VALTUUSTOALOITE SIIRTOLAPUUTARHATOIMINNAN MAHDOLLISUUKSIEN SELVITTÄMISESTÄ Kaupunginvaltuusto 92 01.07.2013 Kaupunginhallitus 275 19.08.2013 Kaupunginhallitus 88 16.03.2015 Tekninen lautakunta 94 28.10.2015 Kaupunginhallitus 80 29.03.2016 Kaupunginvaltuusto 18 25.04.2016 VALTUUSTOALOITE

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa!

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! Löydät Internetistä kotibilekuvia, joissa esiinnyt. Mitä ajattelet kuvista? 1) SIISTII! 2) EVVK 3) En pidä siitä, että kuviani laitetaan nettiin ilman lupaani Internetiin laitettua kuvaa tai aineistoa

Lisätiedot

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa.

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. K O O D E E Kangasalan Kristillisdemokraattien tiedotuslehti 3/2012 Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. Sisällys: Puheenjohtajan mietteitä.. 3 Vierailu

Lisätiedot

Yhdistystiedote 3/2015

Yhdistystiedote 3/2015 Yhdistystiedote 3/2015 Tervehdys yhdistysaktiivi, Kevät etenee hyvää vauhtia. Useimpien kanssa tapasimmekin jo liittokokouksessa. Tässä yhdistystiedotteessa on koottu tärkeimpiä liiton kuulumisia teille

Lisätiedot

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama Tekijät: Auli Siltanen, Vaajakosken päiväkoti, erityislastentarhanopettaja Eva Iisakka, Haapaniemen päiväkoti, lastenhoitaja Sanna Leppänen, Linnan päiväkoti,

Lisätiedot

Sami Kiema puunhoidon työnjohtaja Helsingin kaupungin Stara, Läntinen kaupunkitekniikka Viikki 16.10.2012

Sami Kiema puunhoidon työnjohtaja Helsingin kaupungin Stara, Läntinen kaupunkitekniikka Viikki 16.10.2012 Sami Kiema puunhoidon työnjohtaja Helsingin kaupungin Stara, Läntinen kaupunkitekniikka Viikki 16.10.2012 Nykyään: Mikä kääpä, mitä aiheuttaa puulle, tarvitaanko mittauksia, onko puu jo riskitekijä ympäristölle,

Lisätiedot

TILKONMÄEN LÄHIMETSÄ PELTOLAMMILLA

TILKONMÄEN LÄHIMETSÄ PELTOLAMMILLA TILKONMÄEN LÄHIMETSÄ PELTOLAMMILLA PU I D E N TAI M I E N O S ALLI S TAVA I S TU TTAM I N E N 24. 5. 20 16 1. Johdanto Hankkeen taustalla on havainto, että lähimetsiä ei ole tunnistettu kaupunkisuunnittelussa

Lisätiedot

AVOMAANKURKUN KASVATUS

AVOMAANKURKUN KASVATUS AVOMAANKURKUN KASVATUS Atte Ahlqvist 8 B Avomaankurkun kukkia ja kurkkuja heinäkuussa 2012 / oma kuva-arkisto Me viljelemme kotonani avomaankurkkua, nippusipulia ja perunaa. Tässä työssä kerron avomaankurkun

Lisätiedot

Heippa. Jari Vanhakylä

Heippa. Jari Vanhakylä 1 2 Heippa Kevät on tullut taas siihen pisteeseen, että on aika aloitella kalastuskausi. Kohta jäät sulavat ja mm. siikaonginta kevätauringossa kutsuu. Kun kahden kilon siika on saatu vuorossa on yli kolmen

Lisätiedot

Kajaanin Planeetan jäsenlehti Nro 2/201 0

Kajaanin Planeetan jäsenlehti Nro 2/201 0 Kaanin Planeetan jäsenlehti Nro 2/201 0 Tähtitieteellinen yhdistys Kaanin Planeetta ry Julkaisi: Kaanin Planeetta ry Päätoimitta: Jari J.S. Heikkinen Ilmestyminen: Kolme numeroa vuodessa (huhtikuu, elokuu,

Lisätiedot

PAATOS POKELYI99/07 01/2014. annettu julkipanon jalkeen

PAATOS POKELYI99/07 01/2014. annettu julkipanon jalkeen j PAATOS POKELYI99/07 01/2014 Elinkeino- liikenne- ja annettu julkipanon jalkeen ym paristo keskus 28.4.2015 ASIA Päätös erityisesti suojeltavan lajin esiintymispaikan rajojen määräämisestä KOHDE Erityisesti

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

Yliopiston puistoalueet

Yliopiston puistoalueet Yliopiston puistoalueet Kasvitieteellinen puutarha Tanja Koskela, intendentti tanja.koskela@jyu.fi Jyväskylän yliopiston museo, luonnontieteellinen osasto www.jyu.fi/erillis/museo/ Kuvat: Tapani Kahila

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Jättipalsamin torjuntaohje. Vieraslajit kuriin kummitoiminnalla Varsinais-Suomessa hanke v. 2010-2011

Jättipalsamin torjuntaohje. Vieraslajit kuriin kummitoiminnalla Varsinais-Suomessa hanke v. 2010-2011 Jättipalsamin torjuntaohje Vieraslajit kuriin kummitoiminnalla Varsinais-Suomessa hanke v. 2010-2011 Jättipalsamin tunnistaminen Jättipalsami (Impatiens glandulifera) Kukinto on pystyssä oleva terttu Kukkien

Lisätiedot

Kokemukset tuulivoimaloista Salon Märynummessa

Kokemukset tuulivoimaloista Salon Märynummessa Kokemukset tuulivoimaloista Salon Märynummessa Valtteri Hongisto Työterveyslaitos, valtteri.hongisto@ttl.fi Turun ammattikorkeakoulu, valtteri.hongisto@turkuamk.fi +358 40 5851 888 Tulokset julkistettu

Lisätiedot

Lepakot rakennuksissa

Lepakot rakennuksissa Lepakot rakennuksissa Markku Lappalainen Emma Kosonen Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri ry Lepakkovuoden seminaari 19.3.2011 Esityksen sisältö Lepakoiden suojelullinen asema 1. Lepakot rakennuksissa

Lisätiedot

23.5.2012 Nuorallatanssia Nuorallatan kaupunkimetsis kaupunkim etsis

23.5.2012 Nuorallatanssia Nuorallatan kaupunkimetsis kaupunkim etsis Nuorallatanssia kaupunkimetsissä Tiina Saukkonen luonnonhoidon suunnitteluvastaava metsänhoitaja Metsä- ja viherpäivät Helsinki 2012 24. 25.5.2012 1 Nuorallatanssia kaupunkimetsissä 1. Luonnonhoidosta

Lisätiedot

H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta

H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s Kääpien merkitys luonnon toiminnassa Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta Luonnontilaisessa metsässä on paljon lahopuuta ja runsaasti

Lisätiedot

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi.

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. 2007 Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. Nyt on hyvä muistella mennyttä kesää ja sen tapahtumia.

Lisätiedot

Teksti: Johanna Ahonen Kuvat: Marjo Sundström- Pullinen ILOA VÄREISTÄ

Teksti: Johanna Ahonen Kuvat: Marjo Sundström- Pullinen ILOA VÄREISTÄ Teksti: Johanna Ahonen Kuvat: Marjo Sundström- Pullinen ILOA VÄREISTÄ Tampereen pääkirjasto Metsossa on ollut Pirkanmaan AVH -yhdistys ry:n vesivärimaalauskerhon näyttely 20.-30.10.2009, Keskiviikkomaalareista

Lisätiedot

TYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIPUISTOHANKE METSÄHALLITUS 24.8.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU

TYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIPUISTOHANKE METSÄHALLITUS 24.8.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU TYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIPUISTOHANKE METSÄHALLITUS SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 LEPAKOT JA TUULIVOIMA... 3 3 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 4 TULOKSET... 4 5 YHTEENVETO

Lisätiedot

METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA

METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA Nurmeksen seurakunta on suojellut Metsien suojeluohjelman (METSO) mukaisesti Ympäristöministeriön päätöksellä yksityiseksi luonnonsuojelualueiksi tässä oppaassa lyhyesti

Lisätiedot

Lapset ja nuoret tarvitsevat lähimetsiä myös tiivistyvissä taajamissa

Lapset ja nuoret tarvitsevat lähimetsiä myös tiivistyvissä taajamissa Virpi Sahi Suomen luonnonsuojeluliitto ry Lapset ja nuoret tarvitsevat lähimetsiä myös tiivistyvissä taajamissa Hösmärinpuiston päiväkotilaisia mörriretkellä. Kuva: Virpi Sahi. Luonto lisää lasten ja nuorten

Lisätiedot

Monimuotoisuuden suojelu

Monimuotoisuuden suojelu Monimuotoisuuden suojelu Metson keinoin i Ylitarkastaja Leena Lehtomaa, Lounais-Suomen ELY-keskus METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 1 Esityksen sisältö METSO turvaa monimuotoisuutta

Lisätiedot

Renkajärven valokuvauskilpailu 2010 suosio kasvaa!

Renkajärven valokuvauskilpailu 2010 suosio kasvaa! Renkajärven valokuvauskilpailu 2010 suosio kasvaa! Suojeluyhdistyksen valokuvauskilpailu järjestettiin nyt toisen kerran ja sen kilpailuaika oli 13.3.-6.6.2010. Yhdistyksen hallitus oli antanut kilpailun

Lisätiedot

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät

Lisätiedot

Tarvitseeko metsäsi hoitoa?

Tarvitseeko metsäsi hoitoa? Tarvitseeko metsäsi hoitoa? Satuin vaimon kanssa patikkaretkelle kansallispuistoon. Vaimo tarkkaili luontoa kokonaisvaltaisesti ja minä katselin puita. Katsettani liiemmin teroittamatta näin ympärilläni

Lisätiedot

AVOIN VETOOMUS TAMPEREEN KAUPUNGINHALLITUKSELLE TEISKON METSIEN SÄÄSTÄMISEKSI JA SUOJELEMISEKSI

AVOIN VETOOMUS TAMPEREEN KAUPUNGINHALLITUKSELLE TEISKON METSIEN SÄÄSTÄMISEKSI JA SUOJELEMISEKSI 21.9.2012 Tampereen kasvitieteellinen yhdistys ry Tampereen hyönteistutkijain seura ry Pirkanmaan Lintutieteellinen yhdistys ry Asiaa hoitaa: Kuninkaankatu 39 33200 Tampere AVOIN VETOOMUS TAMPEREEN KAUPUNGINHALLITUKSELLE

Lisätiedot

MYLLYSAAREN KETO OSALLISTAVA LUONNONHOITO

MYLLYSAAREN KETO OSALLISTAVA LUONNONHOITO MYLLYSAAREN KETO OSALLISTAVA LUONNONHOITO 2015 MYLLYSAAREN KEDON MAHDOLLISUUDET Tampereen ydinkeskustan eräs hienoimmista luontokohteista sijaitsee Tampellan asuinalueella, Tammerkosken ja rautatien kainalossa.

Lisätiedot

Taivaannaulan jäsenkysely 2013

Taivaannaulan jäsenkysely 2013 Taivaannaulan jäsenkysely 2013 Taivaannaulan toiminta on mahdollisimman avointa. Tämän takia uusi hallitus kartoitti ensimmäisen kerran jäsenistön kantoja yhdistyksen toimintaan. Toteutus Kysely toteutettiin

Lisätiedot

LAUSUNTO Hervanta-Vuoreksen metsäsuunnitelmaluonnokseen

LAUSUNTO Hervanta-Vuoreksen metsäsuunnitelmaluonnokseen Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys ry 23.11.2011 Varastokatu 3 33100 Tampere Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry Varastokatu 3 33100 Tampere LAUSUNTO Hervanta-Vuoreksen metsäsuunnitelmaluonnokseen Tampereen

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Tarmo Saastamoinen 2010. Kuva.1 Kaatunut kuusenrunko Nouvanlahdesta. LIITO-ORAVA: Liito-orava (pteromys volans)on

Lisätiedot

Kalevan RKY -alue Selvitys rakennetusta kulttuuriympäristöstä ja rakentamistapaohje

Kalevan RKY -alue Selvitys rakennetusta kulttuuriympäristöstä ja rakentamistapaohje Kalevan RKY -alue Selvitys rakennetusta kulttuuriympäristöstä ja rakentamistapaohje Yleisötilaisuus kaupunkilaisille, Kalevan asukkaille ja taloyhtiöille Aika: 14.1.2015 klo 18:00 20:00 Paikka: Sampolan

Lisätiedot

Östersundomin varjokaava hanke Designtoimisto dadadotank

Östersundomin varjokaava hanke Designtoimisto dadadotank Östersundomin varjokaava hanke Designtoimisto dadadotank Kuva Ismo Tuormaa Esityksen sisältö Maankäyttö- ja rakennuslaki ja VAT Hankkeen lähtökohdat Suunnittelualue ja vihervyöhyke Varjokaavan tavoitteet

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulu Lemminkäisenkatu 30

Ammattikorkeakoulu Lemminkäisenkatu 30 Ammattikorkeakoulu Lemminkäisenkatu 30 Kohde: koulu Käyttäjinä: opiskelijat, opettajat, sekä muita henkilöitä Kasveina: anopinkieliä, viikunoita, traakkipuita, orkidea, isolehtistä murattia silkkikasvina(?)

Lisätiedot

YRITTÄJÄ SAI PITÄÄ VARAAMANSA VERKKOTUNNUKSET Korkein hallinto-oikeus ratkaisi verkkotunnuksia (domain-nimiä) koskevan kiistan täysin yrittäjän vaatimusten mukaisesti. KHO katsoi korkeimpana oikeusasteena,

Lisätiedot

KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...

KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... TYÖNUMERO: E27125.00 KITTILÄN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS YLÄ-KITTILÄN NIITTY SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Lisätiedot

LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta

LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta PUHTIA MAATALOUTEEN YMPÄRISTÖNHOIDOSTA Ahlman 13.10.2011 Jutta Ahro, maisemasuunnittelija, Pirkanmaan maa- ja kotitalousnaiset PEBI eli perinnebiotooppi Perinnebiotooppi

Lisätiedot

Kokemukset tuulivoimaloista

Kokemukset tuulivoimaloista Kokemukset tuulivoimaloista Haastattelututkimus Iin Olhavassa Maija Suokas, Johanna Varjo, Valtteri Hongisto Työterveyslaitos, Turku Tulosten julkistaminen 15.9.2015 verkossa Tämä esitys on vapaasti nähtävissä

Lisätiedot

Kaupunkisuunnittelun ekologiset ulottuvuudet. Eveliina Asikainen Ekologinen yhdyskuntasuunnittelu ja asuminen seminaari Turku 26.9.

Kaupunkisuunnittelun ekologiset ulottuvuudet. Eveliina Asikainen Ekologinen yhdyskuntasuunnittelu ja asuminen seminaari Turku 26.9. Kaupunkisuunnittelun ekologiset ulottuvuudet Eveliina Asikainen Ekologinen yhdyskuntasuunnittelu ja asuminen seminaari Turku 26.9.2009 Ekologian ulottuvuudet Ekologiana tai ekologisuutena esitetyn asian

Lisätiedot

Sähköistä asiointia graafisen alan yritysverkostossa - projektin yhteenveto - Ismo Heikkilä, VTT

Sähköistä asiointia graafisen alan yritysverkostossa - projektin yhteenveto - Ismo Heikkilä, VTT Sähköistä asiointia graafisen alan yritysverkostossa - projektin yhteenveto - Ismo Heikkilä, VTT 2 Projektin alkutilanne Suomalaiset tilaavat painotuotteita yhä enemmän ulkomaisista verkkokaupoista kaikkien

Lisätiedot

Hämäläntien pökkelömetsä (Pateniemessä)

Hämäläntien pökkelömetsä (Pateniemessä) KAUPUNKILUONNON HAVAINNOINTIPISTE Hämäläntien pökkelömetsä (Pateniemessä) Sijainti: Hämäläntien päästä lähtee polku merenrantaan. Kulkiessasi rantaan päin oikealle jää kuusimetsää. Käänny jollekin kuusivaltaiseen

Lisätiedot

PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI

PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI UUDENVUODEN YMPÄRISTÖLUPAUS-KILPAILU KEVÄT 2010 PYYKÖSJÄRVEN PÄIVÄKOTI YMPÄRISTÖKERHO NEULASET PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI Pyykösjärven päiväkoti on mukana kansainvälisessä

Lisätiedot

JAKSO MITEN MATKA ALKAA?

JAKSO MITEN MATKA ALKAA? Otavan asiakaspalvelu Puh. 0800 17117 asiakaspalvelu@otava.fi Tilaukset Kirjavälitys Oy Puh. 010 345 1520 Faksi 010 345 1454 kvtilaus@kirjavalitys.fi 1. painos 2015 Kati Aavikko, Satu Arjanne, Sanna Halivaara

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA

HELSINGIN YLEISKAAVA HELSINGIN YLEISKAAVA YLEISKAAVAN SELVITYKSISTÄ JA VIHERVISIOSTA Raisa Kiljunen-Siirola, KSV yleissuunnittelutoimisto 3.6.2014 HELSINGIN YLEISKAAVA Suunnittelu- ja selvheityshankkeet: luja eri mittakaavatasolla

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry Valtionkatu 1 60100 SEINÄJOKI p. 06 312 7577 pohjanmaa@sll.fi 27.09.2010 MUISTUTUS Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto PL 200 65101 VAASA DRNO: LSSAVI/200/04.08/2010

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 7.4.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi p.

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 7.4.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi p. Suomen luonnonsuojeluliiton KOMMENTTEJA Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 7.4.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi p. 040 515 4557 Pirkanmaan liitto Kommentteja POSKI-hankkeen alustavista

Lisätiedot

Teksti: Annika Luther Kuvat: Bettina Björnberg

Teksti: Annika Luther Kuvat: Bettina Björnberg Teksti: Annika Luther Kuvat: Bettina Björnberg Tällä satukirjalla haluamme kertoa lapsille, miten suuret puut ovat aloittaneet elämänsä pieninä taimina. Kerromme, mitä vaiheita metsän puut käyvät läpi

Lisätiedot

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 KEVYEN LIIKENTEEN REITTITARKASTELUT KESKUSTASTA ITÄÄN - ESISELVITYS 1. Työn sisältö ja tarkoitus Keskustasta itään suuntautuva reitti kulkee Lapinniemestä Rauhaniementien

Lisätiedot

++Luontop 2.5.2002 15:04 Page 1

++Luontop 2.5.2002 15:04 Page 1 ++Luontop 2.5.2002 15:04 Page 1 C M Y CM MY CY CMY K ++Luontop 2.5.2002 15:04 Page 2 PL 32, 90015 OULUN KAUPUNKI www.ouka.fi/tekninen PL 124, 90101 OULU, puh. (08) 315 8300 www.vyh.fi/ppo/ppo.htm OULUN

Lisätiedot

Partiolippukunta Kalevan Karhut nro 1 / 2008

Partiolippukunta Kalevan Karhut nro 1 / 2008 Partiolippukunta Kalevan Karhut nro 1 / 2008 TÄSSÄ NUMEROSSA - LIPPUKUNTALEHTI - 36. vuosikerta JULKAISIJA Ä-tervehdys... 3 www.kalevankarhut.net... 4 Ötökän elämää... 5 Silppusäkki... 6 Virkailijat...

Lisätiedot

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Laitila 4.- 5.9.2012 Hannele Kekäläinen ylitarkastaja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Maatalousympäristöt Suomen viidenneksi

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

2. Valitaan kokoukselle puheenjohtaja ja sihteeri sekä kaksi pöytäkirjantarkastajaa, jotka tarvittaessa toimivat ääntenlaskijoina

2. Valitaan kokoukselle puheenjohtaja ja sihteeri sekä kaksi pöytäkirjantarkastajaa, jotka tarvittaessa toimivat ääntenlaskijoina Kasvitieteellisen puutarhan ystävät ry Botaniska trädgårdens vänner rf PÖYTÄKIRJA 15.11.2013 SYYSKOKOUS Aika Torstai 7.11.2013 kello 17.30 18.10 Paikka Kaisaniemen kasvitieteellinen puutarha, palmuhuonerakennus,

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Suot ja kosteikot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Suot ja kosteikot Suot ja kosteikot 47. Mantereenrahka Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status: Metso soveltuvuus: 4,2 ha Hulaus Yksityinen Arvokas luontokohde Kyllä Mantereenrahka sijaitsee Hulausjärven rannalla Vesilahden ja

Lisätiedot

Peltolan uutiset 2/2011

Peltolan uutiset 2/2011 Peltolan uutiset 2/2011 Peltolan uutisten toisessa numerossa luodaan katsaus kentänhoitoon. Mitä kaikkea goflkentän hoitaminen vaatii? Haastattelussa kenttämestari Mikko Eskelinen. Lopuksi katsotaan taas

Lisätiedot

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16. HNY UUTISET 3/2009 26. VUOSIKERTA RAHAHUUTOKAUPPA 163 HUUTOKAUPPA 07.10.2009 SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.45 Kokous klo 17.15 HUUTOKAUPPA

Lisätiedot

Monimuotoisuuden turvaaminen: tieteidenvälinen haaste. FT Susanna Lehvävirta, Kasvitieteellinen puutarha, Helsingin Yliopisto

Monimuotoisuuden turvaaminen: tieteidenvälinen haaste. FT Susanna Lehvävirta, Kasvitieteellinen puutarha, Helsingin Yliopisto Monimuotoisuuden turvaaminen: tieteidenvälinen haaste FT Susanna Lehvävirta, Kasvitieteellinen puutarha, Helsingin Yliopisto Puheenaiheet tänään Monimuotoisuuden turvaaminen Tieteidenvälisyys ja tieteen

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Pirkanmaan vesihuollon suurhankkeet ja lainsäädäntö

Pirkanmaan vesihuollon suurhankkeet ja lainsäädäntö Pirkanmaan vesihuollon suurhankkeet ja lainsäädäntö RIL: Vesi- ja ympäristöalan lainsäädännön ajankohtaiskatsaus Kuparisali 22.5.2008 Reijo Kuivamäki aluejohtaja Pöyry Environment Oy Tampereen seudun strategiset

Lisätiedot

Metsästysalue muutetaan suojelualueeksi ohje metsästysseuroille

Metsästysalue muutetaan suojelualueeksi ohje metsästysseuroille Suomen Metsästäjäliitto Finlands Jägarförbund ry Metsästysalue muutetaan suojelualueeksi ohje metsästysseuroille Uusi luonnonsuojelulaki antaa ympäristöviranomaisille mahdollisuuden muuttaa entistä helpommin

Lisätiedot

KUIVAKÄYMÄLÄ RAUTAKAUPASTA HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET

KUIVAKÄYMÄLÄ RAUTAKAUPASTA HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET KUIVAKÄYMÄLÄ RAUTAKAUPASTA HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET Käytä kuivana! Sisäkäymälä hankinnasta käyttöön suomenkielinen seminaari 23.8.2012 21.8.2012 Carita Tuli 1 TULI-SÄHKÖ OY EKOKÄYMÄLÖIDEN EDELLÄKÄVIJÄ

Lisätiedot

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle.

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. Hän rakastaa minua. Tietenkin minä rakastan häntä. Kyllä minä uskon, että hän rakastaa minua... Hänhän on vaimoni! Joskus hän sanoo sen ääneenkin. Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. On hyvä

Lisätiedot

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä!

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Nyt on jo kevät. Halusimme kertoa, kuinka kulunut talvi meillä sujui. Sää on ollut vaihteleva koko talven. Tällä hetkellä meidän pihalla on aika paljon lunta. Sää oli

Lisätiedot

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA Hyvät harjoittelunohjaajat, Åbo Akademin psykologian ja logopedian laitos (IPL) työskentelee projektin parissa, jonka tavoitteena

Lisätiedot

METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA

METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA Lieksan seurakunta on suojellut Metsien suojeluohjelman (METSO) mukaisesti Ympäristöministeriön päätöksellä yksityiseksi luonnonsuojelualueiksi tässä oppaassa lyhyesti esitellyt

Lisätiedot

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 Eeva Iisakka Haapaniemen päiväkoti, Auli Siltanen Vaajakosken päiväkoti, Sanna Leppänen Linnan päiväkoti

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 Eeva Iisakka Haapaniemen päiväkoti, Auli Siltanen Vaajakosken päiväkoti, Sanna Leppänen Linnan päiväkoti TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 Eeva Iisakka Haapaniemen päiväkoti, Auli Siltanen Vaajakosken päiväkoti, Sanna Leppänen Linnan päiväkoti Lopputyö: sosiodraama Tekijät: Auli Siltanen, Vaajakosken päiväkoti,

Lisätiedot

Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi

Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Soidensuojelun täydennysohjelma SSTO alun perin Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

Kaija Rantakari. hänen takaraivostaan kasvaa varis, joka katsoo yhdellä silmällä, ainoalla 1/10

Kaija Rantakari. hänen takaraivostaan kasvaa varis, joka katsoo yhdellä silmällä, ainoalla 1/10 Kaija Rantakari hänen takaraivostaan kasvaa varis, joka katsoo yhdellä silmällä, ainoalla 1/10 astun tarinan yli, aloitan lopusta: sydämeni ei ole kello putoan hyvin hitaasti ansaan unohdan puhua sinulle,

Lisätiedot