Telmivä mieli sanotaan, että hulluus ja nerous kulkevat käsi kädessä s. 14

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Telmivä mieli sanotaan, että hulluus ja nerous kulkevat käsi kädessä s. 14"

Transkriptio

1 ADHD-liiton jäsenlehti Porina-nurkka Porina-projektin kuulumisia s. 8 Telmivä mieli sanotaan, että hulluus ja nerous kulkevat käsi kädessä s. 14 Erityinen nuori rippikouluun s. 16

2 s i s ä l l y s Tässä numerossa 3 Pääkirjoitus ADHD-liitto ry edistää ja tukee adhd -oireisten (Attention Deficit Hyperactivity Disorder) henkilöiden kuntoutusta, koulutusta, hoitoa, kasvatusta ja persoonallisuuden kehitystä. Liitto toimii adhdperheiden, opetus-, terveys- ja sosiaalialan ammattilaisten sekä muiden adhd:stä kiinnostuneiden yhdyssiteenä. ADHD-LIITTO RY, ADHD-FÖRBUNDET RF Sitratie 7, HELSINKI Puh PUHELINNEUVONTA ma-pe klo 9 11 Puh Sähköpostit ellei toisin mainita. Toiminnanjohtaja Nina Hovén-Korpela Puh Toimistosihteeri Arja Salo Puh Tiedottaja Jari Hämäläinen Puh Kuntoutussuunnittelija Tuuli Korhonen Puh Kuntoutussuunnittelija Henna Niskala Puh Projektipäällikkö Kaisa Humaljoki Puh Projektisuunnittelija Marjo Hodju Puh Projektityöntekijä/ oppisopimusopiskelija Essi Jäntti Puh Vastaava järjestösuunnittelija Mirjami Koivunen Palaa vanhempainvapaalta POHJOIS-SUOMEN ALUETOIMISTO Isokatu 47, OULU Järjestösuunnittelija Liisa Pitzén Puh ADHD-LIITON HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA Liisa Virkkunen Puh Puheenjohtajan pöydän ääreltä 5 Liitto ilmoittaa 6 Työntekijä esittäytyy 7 Terveiset lämpimien kiitosten kera 8 Porina-nurkka 10 Liitto ilmoittaa 11 Kolumni Uutta tehoa teknologiasta 12 Ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmentaja -koulutus Lappeenrannan peruskouluissa 14 Telmivä mieli 16 Erityinen nuori rippikouluun 18 Minä ja adhd 15-vuotiaan tytön ajatuksia elämästä adhd:n kanssa 20 Tarjolla monta tapaa hoitaa Kela-asiat 22 Mitä taideterapia on? 24 Historian siipien havinaa ADHD-liitossa Vuosituhat vaihtuu Yhäkö MBD? (artikkeli MBDlehdestä vuodelta 1999) 26 Oppimisessa ADHD-lapsi on riippuvainen saamastaan konkreettisesta palautteesta (artikkeli MBD-lehdestä vuodelta 1998) 28 Neurologiset vammaisjärjestöt tutuksi 30 Jäsenyhdistykset Takakansi ADHD-liiton sopeutumisvalmennuskurssit Voit antaa rahalahjoituksen liiton työn tukemiseksi jollekin seuraavista tileistä: Danske Bank: FI Nordea: FI Osuuspankki: FI ADHD-liitto ry:n rahankeräyslupa numero 2020/2012/4180. Lupa on voimassa koko Suomen alueella Ahvenanmaata lukuun ottamatta. 2

3 p ä ä k i r j o i t u s Antoisaa uutta vuotta 2014 Oikein antoisaa uutta vuotta 2014 kaikille ADHDlehden lukijoille! ADHD-liitto ry on ollut jo 25 vuotta lasten, nuorten ja perheiden asialla. Viime vuosina ovat aikuisten ja nuorten aikuisten asiat saaneet yhä enenevässä määrin huomiota niin täällä meillä liitossa kuin mediassakin. Myös tiedon kysyntä tällä sektorilla on kasvanut. Aikuisille suunnattu Porina-projekti porisee ympäri Suomea ja vertaistukiryhmiä perustetaan tiuhaa tahtia. Se kertoo tarpeesta jakaa kokemuksia ja saada vertaistukea. Kehotankin kaikkia aktiivisesti mukaan toimintaan. Koska elämänkaari ulottuu vauvasta vaariin, pitää meidän täällä liitossakin olla aktiivisesti mukana muuttuvassa maailmassa ja huomioita yhä enemmän ja laajemmin adhd:n kanssa tekemisissä olevat osapuolet ja tiedottaa asioista. Kevätkokous tuo tullessaan tuulahduksen liiton uusista säännöistä, jotka hyväksytään lähetettäväksi eteenpäin patentti- ja rekisterihallitukseen. Alustava suunnitelma on, että liiton uudet säännöt astuvat voimaan syyskokouksessa marraskuussa. Tällöin myös hallituksessa tulee olemaan paikkoja asiantuntijajäsenille, joita saavat esittää niin hallitus kuin jäsenyhdistyksetkin. Tavoitteena on, että liiton hallitukseen saadaan monipuolista asiantuntemusta niin sosiaali- kuin terveyspuoleltakin sekä taloushallinnosta ja juridiselta puolelta. Muut paikat ovat varattu adhd-väelle. Tässä on taas jäsenille vaikuttamisen paikka! ADHD-liiton 25-vuotista historiaa juhlitaan työn ja koulutuksen merkeissä. Teemana koulutuskiertueessa tulee olemaan Elätkö elämää, jota adhd värittää? Koulutuskiertue suuntautuu paikkakunnille, missä emme ole aiemmin olleet. Jaamme tietoa sekä asiantuntijoille että avoimissa iltatilaisuuksissa kaikille. Tilaisuudet pyritään järjestämään yhteistyössä kuntien ja meidän paikallisyhdistysten kanssa. Adhd-viikkoa vietetään Suomessa viikolla 41. Näissä merkeissä tavataan. Juhlavuoden kunniaksi ADHD-liitto ry lanseeraa myös uuden jäsenyyden ammattilaisjäsenyyden. Tavoitteena on kerätä yhteen henkilöitä, jotka ovat kiinnostuneita saamaan ja jakamaan adhd-tietoutta, mahdollisesti vaikuttamaan ja muuttamaan asenteita positiivisempaan suuntaan puhuttaessa adhd:stä. Tätä kautta saamme myös hyvän verkoston, joka on kiinnostunut asiastamme. Ammattilaisjäsenet ovat suoraan ADHD-liiton jäseniä. Lopuksi haluan kiittää pitkäaikaista työntekijäämme Anu Kippola-Pääkköstä, joka jäi tutkimuksen ihmeelliseen maailmaan. Anu on meille monille tuttu vuosien varrelta ja monista tilaisuuksista. Toivotamme Anulle antoisaa tutkijan uraa. Anu Kippola-Pääkkönen on AD- HD-liitto ry:n ensimmäinen, virallinen ammattilaisjäsen. Tervetuloa muutkin mukaan! Keväisen aurinkoisia kelejä kaikille! Nina Hovén-Korpela toiminnanjohtaja ADHD-liitto ry Kustantaja ja julkaisija ADHD-liitto ry Sitratie HELSINKI Päätoimittaja Nina Hovén-Korpela puh Toimitussihteeri Jari Hämäläinen puh taitto Jari Hämäläinen Toimituskunta Liisa Virkkunen Nina Hovén-Korpela Marjatta Sievers Arja Havilo Jari Hämäläinen tilaukset ja tilauslaskutus ADHD-liitto ry, puh faksi (09) Ilmoitushankkija Reima-Media Oy, Reima Hätinen puh. (09) Painopaikka Kirjapaino Uusimaa, Porvoo Kuvat Pixhill.com tai kuvaaja mainittu jutun yhteydessä Ilmestymisajat Aineistot Ilmestyy viikko 9 2/ viikko 23 3/ viikko 37 4/ viikko 50 ADHD-lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Tilaushinnat Kestotilaus 35 euroa, lahjatilaus (jäsenet) 20 euroa. Jäsenille lehti tulee jäsenetuna. Tässä lehdessä julkaistut artikkelit ja kirjoitukset eivät välttämättä edusta ADHD-liiton, toimituskunnan, päätoimittajan tai toimitussihteerin näkemyksiä. ISSN-L ISSN

4 p u h e e n j o h t a j a n pöydän ääreltä Liittomme on saavuttanut 25 vuoden iän Mielessäni nuo vuodet tuntuvat hurahtaneen hetkessä. Kuitenkin paljon on tapahtunut. Liitto on kasvanut yhden työntekijän toimipisteestä aktiiviseksi valtakunnalliseksi toimijaksi, jonka monipuolista toimintaa ja osaavia työntekijöitä arvostetaan järjestökentällä laajalti. Tämän päivän haasteeksi nousee nuoren sukupolven vähentynyt kiinnostus perinteistä järjestötoimintaa kohtaan. Miten liittomme tukee ja palvelee yhdistyksiä ja perheitä tulevaisuudessa? Paljon on muuttunut 25 vuoden aikana. Elämänrytmi on tullut aiempaa kiihkeämmäksi. Tänä päivänä tuntuu, että aika ei riitä mihinkään. Kännykät tarjoavat mahdollisuuden jatkuvaan tavoitettavuuteen ja helppoon viihdykkeeseen ajasta ja paikasta riippumatta. Facebookissa tai twitterissä jaamme kepeästi tekemisemme ja ajatuksemme suurelle tuttavajoukolle, nettikaupoista tilaamme helposti ja nopeasti tarpeellista, ja tarpeetonta, tavaraa. Pikavipit ovat jokaisen saavutettavissa parilla napin painalluksella. Paperilehdet näivettyvät, netistä saamme tietoiskuina tiedot maailman tapahtumista hetkessä. Olenko ihan väärässä ajatellessani, että nuo palvelut joissakin tapauksissa saattavat tukea elämämme impulsiivisia, lyhytjänteisiä, levottomia piirteitä. Tarvitsemmekohan todella kaiken heti ja nopeasti? Aika muuttuu ja ihminen ajan mukana, niin tulee olla. Menneeseen ei voi jäädä, eikä sitä kannata ihannoida. Mutta hiljentämällä tahtia hiukan silloin, kun se on mahdollista, pysähtymällä kuuntelemaan ja kohtaamaan toisemme ilman kiirettä, auttaa meitä jaksamaan elämän kiihkeää sykettä paremmin, ja tukemaan adhd-oireisia läheisiämme, jotka ehkä kärsivät vielä muita enemmän nopeatempoisesta ja jäsentymättömästä maailmastamme. Miten liittomme tukisi ja palvelisi heitä, yhdistyksiä ja perheitä paremmin? Lisäämällä tietoisuutta adhd:stä? Tarjoamalla palveluita verkossa? Järjestämällä oikeanlaisia kursseja? Samalla, kun onnittelen juhlivaa liittoa, haastan jäsenistöä kertomaan toiveitaan, näkemyksiään ja tarpeitaan. Yhdessä toimimalla olemme enemmän. Liisa Virkkunen lastentautien erikoislääkäri hallituksen puheenjohtaja ADHD-liitto ry puh

5 l i i t t o ilmoittaa ADHD-liitto ry:n sääntömääräinen kevätkokous Kokous pidetään sunnuntaina klo 9.00 alkaen Cumulus Kouvolassa. Hotellin osoite on Kouvolankatu 11, Kouvola. Kokouksessa käsitellään ADHD-liitto ry:n sääntöjen 9 :n mukaiset asiat (mm. edellisen vuoden toimintakertomus, vuoden 2013 tilinpäätös ja tilintarkastajien kertomus). Kokouksessa esitellään myös ADHD-liiton sääntöjä koskevia muutosehdotuksia. Liitto kustantaa jokaisesta jäsenyhdistyksestä kahden edustajan matkakulut edullisimman kulkuneuvon mukaan. Ilmoittautumiset mennessä Henna Niskalalle tai Puheenjohtaja- ja sihteeripäivä ADHD-liitto ry järjestää jäsenyhdistystensä edustajille koulutus- ja virkistystapahtuman. Kokoontumispaikkana toimii Cumulus Kouvola, Kouvolankatu 11, Kouvola. PuSi-päivä alkaa lauantaina klo yhteisellä lounaalla. Sen jälkeen vuorossa on yhteistä ohjelmaa, mistä lisätietoa myöhemmin yhdistyksille lähetettävissä kutsukirjeissä. Lauantaipäivä päättyy illalliseen ja yhteiseen illanviettoon. Sunnuntaina vuorossa on ADHD-liitto ry:n kevätkokous (ks. ilmoitus yllä). Liitto kustantaa koko viikonlopun osalta jokaisesta jäsenyhdistyksestä enintään kahden edustajan majoituksen, ateriat sekä matkakulut edullisimman julkisen kulkuneuvon mukaan. Ilmoittautumiset mennessä Henna Niskalalle tai Liity ammattilaisjäseneksi ADHD-liittoon Kohtaatko työssäsi adhd-oireisia lapsia, nuoria tai aikuisia? Haluatko pysyä ajan tasalla adhd-asioissa? ADHD-liitto täyttää tänä vuonna 25 vuotta. Sen kunniaksi liitto lanseeraa uudenlaisen jäsenyysmahdollisuuden ammattilaisille. Jäsenyys on tarkoitettu lähinnä terveydenhuoltoalan ammattilaisille sekä kasvatus-, opetus- ja sosiaalialan ammattilaisille. Ammattilainen liittyy jäseneksi suoraan ADHD-liittoon ja saa sitä myötä neljä kertaa vuodessa ilmestyvän ADHD-lehden sekä alennuksia ADHD-liiton järjestämistä koulutuksista. Joissain ADHD-liitolla myynnissä olevissa kirjoissa on myös jäsenalennuksia. Ammattilaisjäsenyyden hinta on 10 vuodessa. Tervetuloa mukaan ammattilaisten joukkoon verkostoitumaan, saamaan ja jakamaan tietoa sekä tukemaan adhd-oireisten hyväksi tehtävää työtä. Liity nyt jäseneksi osoitteessa: 5

6 t y ö n t e k i j ä esittäytyy Essi aloitti ADHD-liitossa Aloitin ADHD-liitossa tammikuussa projektityöntekijänä ADHD-kokemusosaajaverkosto käyntiin! -projektissa. Olen työssä oppisopimuksella ja samalla suoritan tuotekehittäjän erikoisammattitutkinnon. Työnkuvani liitossa muodostuu mm. projektin suunnittelusta, käynnistämisestä ja toteuttamisesta, verkostoyhteistyöstä ja viestinnästä. Koulutukseltani olen ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmentaja. Työkokemusta neuropsykiatristen henkilöiden parissa on kertynyt myös työstä adhd-pienluokalla sekä järjestösektorilla erilaisissa tehtävissä. Tällä hetkellä toimin Vaasanseudun ADHD-yhdistyksessä puheenjohtajana, vertaistukiryhmäohjaajana ja kokemuskouluttajana. Minulla itselläni on ADHD ja koen, että voin alalla hyödyntää omakohtaista kokemustani. ADHD-kokemusosaajaverkosto käyntiin! -projektin päätarkoituksena on edistää adhd-oireisten henkilöiden osallisuutta, hyvinvointia sekä tasa-arvoista asemaa yhteiskunnassa. Adhd:hen liitetään yhä paljon vääriä uskomuksia, eikä adhd-oireisten kokemuksia aina ymmärretä. Tietoisuuden levittäminen on tärkeää, jotta adhd-oireiset saisivat tarvitsemansa tuen. Parhaiten tietoa levittävät oman alansa arjen asiantuntijat, kokemusosaajat. Projektissa kehitetään adhd-oireisten erityistarpeet huomioon ottava koulutusohjelma. Projektin aikana ADHD-liitossa käynnistyy kokemusosaajien koulutus. Koulutetuista adhd-oireisista muodostetaan verkosto, jonka osaamista hyödynnetään eri foorumeilla ja jonka työtä ADHDliitosta käsin tuetaan. Projektissa luodaan malli, jonka avulla ADHD-liitto jatkossa kouluttaa kokemusosaajia ja tukee näitä työssään. Malli tarjoaa avaimet siihen, kuinka vakiinnuttaa adhd-oireiset kokemusosaajat osaksi sosiaali- ja terveydenhoitoalan toimintaa. Malli on hyödynnettävissä myös muiden neuropsykiatrisesti oireilevien tai oppimishäiriöistä kärsivien koulutuksessa eri tahoilla. Kokemusosaajien työ olisi lisätä etenkin ammattilaisten ymmärrystä adhd-asioista. Tavoitteena on, että kokemusosaajat pääsevät jakamaan osaamistaan mm. sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan opiskelijoille ja ammattilaisille sekä muille julkisen sektorin toimijoille. On myös tärkeää, että kokemusosaajat pääsevät mukaan palvelujen suunnitteluun. Projekti toteutetaan Vaasassa vuosien aikana ja yhteistyökumppaneita ovat mm. Datero ja Vaasan aikuiskoulutuskeskus. Alustavan suunnitelman mukaan ensimmäinen kokemusosaajakoulutus järjestetään syksyllä Projektista tiedotetaan ADHD-liiton viestintäkanavilla. Ota mielellään yhteyttä, jos sinulla on ideoita, ehdotuksia tai toiveita projektiin liittyen! Olen iloinen, että pääsin tähän oppisopimuskoulutukseen ja tiedän, että se vaatii minulta paljon, mutta uskon että se on kaiken vaivan arvoinen. Koen tärkeäksi olla mukana asioissa, jotka jotenkin edistävät adhd-ihmisten asemaa yhteiskunnallisesti. Essi Jäntti projektityöntekijä/ oppisopimusopiskelija ADHD-liitto ry puh ADHD-liitto Educa-messuilla ADHD-liitto osallistui jälleen tammikuussa ( ) vuotuisille Educamessuille. Samalla osastolla olivat mukana ADHD-liiton lisäksi Aivoliitto, Autismi- ja Aspergerliitto sekä Suomen Lastenhoitoyhdistyksen ADHD-keskus. Tapahtumassa vieraili kahden päivän aikana yhteensä kävijää, perjantaina 5646 ja lauantaina Suuri kiitos kaikille kävijöille ja mukana olleille. Ensi vuonna taas Educassa nähdään. 6

7 Terveiset lämpimien kiitosten kera Kun vuonna 2001 alkusyksystä tulin töihin Suomen MBD-liiton Oulun aluetoimiston aluesihteeriksi (myöhemmin järjestösuunnittelijana), niin olin kovin tietämätön järjestötoiminnan työnkuvasta. Lasten kehityksen, oppimisen- ja käyttäytymisen haasteista minulla oli kokemusta aikaisemman työn kautta mutta se, mitä kaikkea järjestössä tehdään, oli suuri kysymysmerkki. Liiton sopeutumisvalmennustoiminnassa olin ollut jonkin verran mukana ennen kuin tulin vakituiseksi työntekijäksi, mutta muu toiminta edellyttikin sitten löytöretkeilyä. Löytöretkeilyyn tarvittiin avointa ja innokasta mieltä, tiedonhakua, uusia ideoita ja toiminnan ohjauksen strategioita niiden toteuttamiseksi, vanhojen hyvien käytäntöjen vaalimista sekä satojen ihanien ihmisten kohtaamisia matkan varrella. Löytöretkeilyn ajanjaksoni liitossa kesti 12 vuotta. Tuohon aikaan on sisältynyt lukuisia teema- ja koulutuspäiviä, kuntoutustoimintaa, jäsenistön tapaamisia eri areenoilla, liittokokouksia virkistävine iltaohjelmineen, erilaisia kirjallisia materiaaleja, oikeuksienvalvontaa, projekteja sekä kehittämistoimintaa. Entisessä Suomen MBD-liitossa ja nykyisessä ADHD-liitossa on aina tehty pienellä porukalla töitä monien isojen asioiden äärellä. Vaikka palkattujen työntekijöiden määrä on pieni, niin ison panostuksen liiton toimintaan ovat aina antaneet vapaaehtoispohjalta toimivat luottamushenkilöt liittohallituksessa ja jäsenyhdistyksissä. Kaikkien työpanostuksella on ollut ja tulevaisuudessakin on äärimmäisen tärkeä merkitys siihen, että ADHD-liitto on näkyvä ja arvostettu valtakunnallinen toimija, joka kolmannen sektorin roolista käsin on tukemassa adhd-oireisten henkilöiden ja heidän läheistensä hyvinvointia. Potilasjärjestöjen ydintehtävään on aina kuulunut vertaistuen mahdollisuuksien edistäminen ja tarjoaminen. Vuosien aikana on ollut ilo nähdä, miten vertaistuen, kokemusasiantuntijuuden ja jaetun osaamisen arvostaminen ovat yhä enemmän näkyvänä myös erilaisissa valtakunnallisissa strategioissa. Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategiassa (STM:n julkaisuja 2011:1) ja järjestöpoliittisissa linjauksissa (STM:n raportteja ja muistioita 2011:5) tuodaan esille järjestötoiminnan merkitystä sosiaalisen pääoman ja terveyden- ja hyvinvoinnin edistämisessä. Kansallisessa mielenterveys- ja päihdesuunnitelmassa yhtenä selkeänä tavoitteena on, että kokemusasiantuntijat ja vertaistoimijat otetaan mukaan mielenterveys- ja päihdetyön suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. ADHD-liitto jäsenyhdistyksineen tekee tälläkin hetkellä eri areenoilla vertaistuen mahdollisuuksia edistävää työtä. Minun kohdallani on tullut aika siirtyä löytöretkeilemään tällä hetkellä muille areenoille. Päätökseni ei ole ollut helppo, koska liitto on tarjonnut mielenkiintoisia töitä ihanien ihmisten kanssa. On upeaa saada uusia mahdollisuuksia, mutta kovin haikeaa luopua vanhoista, hyvistä kuvioista. Elämä on kuitenkin löytöretkeä, jossa tarvitaan myös uskallusta; Ihminen ei voi löytää uusia valtameriä, ellei hän uskalla kadottaa rantaa näkyvistään. -Andre Gide- Minä jatkan tällä hetkellä löytöretkeilyä Lapin yliopiston kuntoutustieteen oppiaineen tutkijana tai ennemminkin tutkimuksen tekemisen opettelijana, noviisina löytöretkeilijänä uudella valtamerellä. Osaltani haluan kiittää ADHD-liiton ja sen jäsenyhdistysten väkeä sekä kaikkia kohtaamiani ihmisiä niistä kokemuksista, mitä liitossa vietetyt vuodet ovat tarjonneet. Toivon ADHD-liitolle paljon myötätuulia juhlavuoteen! Ja kaikille ADHD-lehden lukijoille mukavia löytöretkeilyjä oman elämänne areenoilla löytöretkeily ei vaadi rahaa eikä kalliita välineitä. Löytöretkeily vaatii haaveilua, avointa mieltä, uteliaisuutta, kokeilemista ja oppimista. Hedelmällisimmäksi retkeily muodostuu, kun saa jakaa löytämisen saloja ja riemuja toisten retkeilijöiden ja retkikuntien kanssa. Yhteistyömme siis jatkukoon! Teksti Anu Kippola-Pääkkönen 7

8 p o r i n a-nurkka Porina-nurkka Tekstit Kaisa Humaljoki ja Marjo Hodju, Porina-projekti, ADHD-liitto ry Porina-projektin ensimmäinen toimintavuosi alkaa olla takana. Kuluneen vuoden aikana olemme saaneet iloksemme porista niin adhd-oireisten, heidän läheisten kuin erilaisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Vuosi on ollut täynnä mieleenpainuvia kohtaamisia, kuten adhd-tietoisuusviikon puitteissa toteutuneet tapaamiset esimerkiksi rautatieasemalla ja muissa tapahtumisissa eri paikkakunnilla. Tapahtumien avulla olemme pyrkineet lisäämään niin suuren yleisön kuin ammattihenkilöstön tietoisuutta adhd:n vaikutuksesta aikuisuuteen. Ilahduttavaa on ollut, että myös mediavälineissä on tartuttu teemaan ja erilaisten artikkelien avulla tuotu esille esimerkiksi adhd-oireisten aikuisten kokemuksia arkielämästä ja tuen tarpeista. Tietoisuuden lisäämiseksi vielä töitä riittää, joten tänäkin vuonna on luvassa erilaisia tapahtumia. Porina tien päällä -palsta, liiton www-sivut ja projektin facebooksivut ovat erinomaisia väyliä pysyä kartalla, missä milloinkin poristaan! Viime lokakuussa Raisa ja Kaisa tapasivat toisensa ADHD-liiton vertaisryhmäohjaajakoulutuksessa, jolloin Raisa etsi itselleen kaveria puolisoiden vertaisryhmää ohjaamaan. Löimme ideat ja innostuksemme yhteen, jonka tuloksena adhd-oireisten puolisoiden vertaistukiryhmä starttasi joulukuun alussa Ryhmä taitanee ollakin ensimmäinen puolisoiden ryhmä Suomessa? Ryhmässä on nyt kuusi jäsentä meidän ohjaajien lisäksi, kolme naista ja kolme miestä (ryhmä on täysi). Ryhmä kokoontuu porisemaan joka toinen maanantai ADHD-liiton tiloissa kahvia ja pientä suupalaa nauttien. Iloista porinaa saatiin aikaiseksi myös vertaisohjaajakoulutuksessa, joka toteutui kolmikantayhteistyönä uusille ja kokeneille ryhmänohjaajille. Ilahduttavassa määrin koulutuksessa näyttäytynyt into vertaisryhmien ohjaamiseen on siirtynyt käytäntöön eli eri puolilla Suomea on käynnistynyt ja käynnistymässä uusia vertaisryhmiä. Tästä lämpimät kiitokset aktiivisille ryhmänohjaajille! Adhd-tietoisuuden lisäämisen ohella on tärkeää, että tietoisuus käynnissä olevista vertaisryhmistä leviää. Yhteinen halumme varmasti on, että vertaisryhmistä kiinnostuneilla henkilöillä on tietoa saatavilla vertaistuesta. Oheinen vertsikkanurkka tulee jatkossakin tarjoamaan väylän tiedon jakamiseksi. Jakakaa tietoa meille käynnistyvistä ja käynnissä olevista vertaisryhmistä, jotta kaikki halukkaat pääsevät porisemaan! Kuluvana vuonna työmme jatkuu jäsenyhdistystoiminnan ja vertaisryhmien tukemiseksi. Yhtenä painoalueena haluamme kohdistaa tukeamme vertaisryhmienohjaajille. Helmikuussa käynnistämme kolme tukimuotoa, jotka ovat nimeltään luuri, netti ja miittinki. Vertaisryhmänohjaajat voivat soittaa luuripäivystykseen keskiviikkoisin klo tai keskustella netin välityksellä 1 krt/kk. Miittinki on puolestaan suunnattu pääkaupunkiseudun vertaisryhmien ohjaajille kasvokkaiseksi kohtaamisen paikaksi. Näiden tukimuotojen avulla haluamme tukea vertaisryhmänohjaajia niin ryhmän ohjaamiseen liittyvissä käytännön asioissa kuin ohjaajana jaksamisessa. Kokemuksia ad(h)d-oireisten aikuisten puolisoiden vertaistukiryhmän ohjaamisesta Kokemukseni puolisoiden vertsikkaryhmän ohjaamisesta ovat mitä positiivisimmat. Olemme tavanneet vasta neljä kertaa, mutta tuntuu siltä, kuin olisimme jo vanhojakin tuttuja. Keskustelu ryhmässä on niin leppoisaa ja tunnelma välitön. Välillä keskustelemme vakavista asioista ja välillä neukkarista raikaa iloinen nauru. Minulle on langennut tylsä rooli toimia kellokallena ja lopettaa illan keskustelut aina aivan kesken. Raisan kanssa yhteistyö sujuu kuin tanssi askelmerkit ja sama rytmi löytyi kuin itsestään. Vertaisryhmätoiminnan tavoitteena on mahdollistaa ryhmälisille kokemus siitä, että on muitakin ihmisiä, jotka ovat samassa elämäntilanteessa ja jotka ymmärtävät sen vuoksi omaa elämäntilannetta. Vertaisryhmästä saa rohkaisua, vinkkejä ja tukea omaa elämää varten. Vertaisryhmässä pystyy myös auttamaan muita omien kokemuksien tuomalla viisaudella. Myös meidän ryhmässämme olen aistinut näitä kokemuksia. Moni keskustelun teema on koettu hyvinkin tutuksi ja tarpeelliseksi myös itselle. Meidän ryhmässä usein onkin sanottu, että olispa tämä ryhmä ollut olemassa jo aiemmin! 8

9 Uudet vertaistukiryhmät, joissa tilaa uusille ryhmäläisille: - Nurmijärvi: Adhd-oireisten aikuisten vertaistukiryhmä klo torstaisin 13.2., 27.2., 20.3., 10.4., 8.5. ja Nurmijärven kunnantalolla, Keskustie 2 b, Nurmijärvi. Ohjaajina Paula Ylä-Rautio ja Hanna Tapanainen. Ilmoittautuminen: com tai Kaisa Humaljoki p Vantaa: Värikäs-vertaistukiryhmä adhd-oireisille aikuisille (menetelmänä taideterapia) 7.4., 14.4., 28.4., 5.5., ja 19.5, ohjaajana taideterapiaopiskelija Leila Kailamäki. Ilmoittautuminen: mennessä Leila Kailamäki tai p Porvoo: Adhd-oireisten aikuisten ryhmä, kokoontuu kerran kuukaudessa Omenamäen palvelukeskuksessa, Tulliportinkatu 4, Porvoo. Ilmoittautuminen: Arja Havilo - Tampere: Adhd-oireisten aikuisten vertaistukiryhmä parillisten viikkojen torstaisin klo Omavoiman tiloissa Yliopistonkatu 58 B, 3 krs Tampere. Vetäjänä toimii vertainen Juha. Paikalle voi tulla ilman etukäteisilmoittautumista ja viipyä voi haluamansa ajan. Lisätiedot Omavoimasta tai - Vaasa: ADHD-ryhmä/ADHDgrupp (ruotsinkielinen ryhmä / svenskspråkig grupp) ADHD-oireisille henkilöille, ADHD-oireisten lasten vanhemmille, läheisille, puolisoille ja kaikille, jotka haluavat keskustella ja jakaa kokemuksia ADHD:stä. / Gruppen är avsedd för personer med ADHD-symptom, föräldrar, makar och anhöriga samt övriga som vill diskutera och dela erfarenheter med likasinnade i samma situation. Hanna West: Turku: Adhd-aikuisten ja aikuistuvien nuorten vertaistukiryhmä Turun seudun AaDeeHooDeet Turun seudun omaishoitajat ja läheiset ry:n tiloissa, Vanha Hämeentie 105, Turku. Ryhmään ovat tervetulleita kaikki, joiden elämää ADHD tai ADD koskettaa tavalla tai toisella. Kevään tapaamiset: to klo 18-20, to klo 18-20, su klo 14-16, su klo Non stop vertaistuki- ja hemmottelupäivä, ke 9.4. klo ja ke 7.5. klo Ryhmän ohjaajina Satu Pikkarainen ja Anna Tilkkanen. Tiedustelut - Lappeenranta: Ad(h)d-oireisten aikuisten vertaistukiryhmä klo , 12.3., 9.4., 7.5. ja Lappeenrannan maakuntakirjastossa, Valtakatu 47, Lappeenranta. Ilmoittautuminen: Marjo Hodju tai p Kuopio: vuotiaille nuorille suunnattu toiminnallinen vertaisryhmä starttaa Kuopiossa klo Ilmoittautumiset: Marjo Hodju p tai Juha-Pekka Tams p Oulu: Ad(h)d-oireisten aikuisten vertaistukiryhmä keskiviikkoisin 5.3., 26.3., 9.4., 23.4., 7.5., 21.5.ja 4.6. Kumppanuuskeskuksessa, Isokatu 47, Oulu, kokoushuone Isoseppä. Ilmoittautumiset: Liisa Pizén p Porina Tien päällä -tapahtumat: - Joensuu: Aivoviikon Aivoituksia -tapahtuma yhteistyössä Honkalampi -säätiön Valtone -projektin ja p o r i n a-nurkka Vertaistukiryhmiä ja tapahtumia Joensuun seudun erilaiset oppijat ry:n Taitojen tukijat -hankkeen kanssa pe klo kauppakeskus Iso Myyssä, Kauppakatu 26, Joensuu - Lahti: Tervetuloa porisemaan Lahden terveyspysäkille ti klo , Trio-kauppakeskus, Aleksanterinkatu 18, LAHTI - Kuopio: Eijsveikeet ry:n kevätkokouksen yhteydessä la luento adhd-oireisen aikuisen vanhemmuudesta sekä parisuhteesta - Vantaa: Laurean opiskelijoille suunnattu Porina-päivä (luento adhd:stä, kokemuspuheenvuoro sekä posteri-näyttely) ma klo Laurea-ammattikorkeakoulun auditoriossa, Ratatie 22, Vantaa Vertsikka-tapaaminen: - Pääkaupunkiseudun vertaisohjaajat ti klo , ADHD-liitto ry, Sitratie 7, HKI Kaisa Humaljoki p Marjo Hodju p

10 l i i t t o ilmoittaa VERTSIKKATUKEA ADHD-YHDISTYSTEN VERTAISRYHMÄOHJAAJILLE! Vertsikka-tuki on ADHD-liiton tarjoamaa tukea ADHD-liiton jäsenyhdistysten vertaisryhmäohjaajille. Luuri ja Netti tukimuodot on tarkoitettu vertaisryhmänohjaajille, jotka kokevat kaipaavansa tukea oman ryhmänsä ohjaamisessa. Netti Tukinetissä (www.tukinet.net) tarjottava ryhmämuotoinen livechat ryhmänohjaajille. Virtuaaliset vertais tapaamiset toteutetaan 18.3., ja klo Ryhmiin mahtuu keskustelemaan 12 ohjaajaa. Ryhmiin ilmoittautuminen tapahtuu viikkoa aiemmin ilmoittamalla oman nimimerkin osoitteeseen Luuri ADHD-liiton työntekijä päivystää puhelimessa keskiviikkoisin klo Luurin numero on Elän elämää, jota adhd värittää -piirustuskilpailu! ADHD-liitto juhlistaa tänä vuonna 25-vuotista taivaltaan. Juhlavuoden myötä ADHD-liitto lähtee turuille ja toreille kysellen Elätkö elämää, jota adhd värittää?. Ne, jotka vastaavat kysymykseen myöntävästi voivat nyt ottaa osaa piirustuskilpailuun! Voit tarttua kynään, olitpa sitten lapsi, nuori tai aikuinen. Voit piirtää viivoja ja värittää, vaikka olisit henkilö, jolla on adhd tai vaikka olisit adhd-oireisen veli, sisko, mummo, isä, ystävä, puoliso. Voit hahmotella ajatuksesi kuvan muotoon myös, jos olet ammattilainen, joka kohtaa adhd-oireisia työssään. Toisin sanoen, kuka tahansa, joka kokee lauseen Elän elämää, jota adhd värittää omakseen, voi osallistua! Tuo samainen lausahdus olkoon myös piirustuksen nimi. Muita rajoitteita emme määrittele piirustuksen voi tehdä esimerkiksi käsin, tietokoneella, tusseilla, hiilellä, mustavalkoisena tai värikylläisenä. Lähetä piirustuksesi perjantaihin 4.4. mennessä osoitteeseen Henna Niskala, ADHD-liitto ry, Sitratie 7, Helsinki. Laitathan piirustuksesi mukaan myös viestin, josta käy ilmi nimesi, osoitteesi ja ikäsi. ADHD-liitto pitäisi piirustuksia mielellään esillä esimerkiksi juhlavuoden kunniaksi järjestettävän koulutuskiertueen yhteydessä ja käyttäisi niitä ADHD-lehden ja liiton toimintakertomuksen kuvittamisessa. Kun kuva on julkisesti esillä, sen piirtäjästä kerrotaan etunimi ja ikä. Mikäli et halua piirustustasi käytettävän edellä mainituin tavoin, lisää siitä tieto nimesi ja osoitetietojesi yhteyteen. ADHD-liitto arpoo kilpailuun osallistuneiden joukosta kolme onnekasta, joille lähetetään elokuvalippu. 10

11 k o l u m n i Teksti Sirpa Pietikäinen, europarlamentaarikko Uutta tehoa teknologiasta Kuinkahan monta kertaa voi kuulla sanonnan no kun se on vähän tollanen aadeehoodee? Itse termihän on laaja kattokäsite, jonka alle mahtuu kaikkea tarkkaavaisuushäiriöstä korkeaan impulsiivisuuteen. Ei ole olemassa yhtä kuvausta, jonka alle jokaisen adhd:n voi niputtaa - kaikki ovat erilaisia ja samalla kertaa taas samanlaisia. Adhd ei näy heti päällepäin, kuten moni muu elämälle haasteita asettava tila tai sairaus. Toisinaan se kaupan kassajonossa poukkoileva ja keikkuva lapsi ei ole vain huonosti kasvatettu. Toisinaan se luokassa jutteleva ja alituiseen kommentoiva kaveri ei toimi näin tahallaan. Toisinaan se työpaikan outoja juttuja kertova tyyppi ei kerro niitä tarinoitaan pahalla. He eivät välttämättä vain kykene hillitsemään itseään. Ja sellaista se elämä välillä on. Adhd voi olla arjessa jokaiseen asiaan levittäytyvä tekijä, joka asettaa haasteensa pienille jokapäiväisille asioille. Useimmille helpot ja yksinkertaiset asiat, kuten avainten ja aamupalan muistaminen, voivat olla uskomattoman hankalia toisille. Joskus koti näyttää olevan pyörremyrskyn jäljiltä ja ruokakaupassakin on unohtunut taas käydä. Mutta arkea voi helpottaa rutiinien ja muistilappujen kautta. Siivouspäivä sunnuntaiksi, muistilista aamun askareista tai laukun tarkistettavasta sisällöstä oven suussa auttavat jo kummasti. Vaikka tietyt tilat ja sairaudet tuovat mukanaan haasteita ja sopeutumistarpeita, meillä jokaisella on omat haasteemme, joihin meidän on sopeuduttava. Minusta ei saa huippupikajuoksijaa, vaikka miten treenaisin radalla. Samalla lailla, kun se voi asettaa haasteita, adhd voi tuoda myös mahdollisuuksia. Kyky ajatella luovasti ja laatikon ulkopuolelta tuo mahdollisuuden innovaatioille ja uusille kasvu-urille. Spontaanius ja innostuneisuus tuovat usein mukanaan uteliaisuuden ja halun oppia uutta. Monessa tilanteessa se uusi idea tai toimintamalli voi tulla juuri siltä henkilöltä, joka on tottunut ajattelemaan hieman eri lailla. Suomessa hoidon taso on korkea. Ihannetilanteessa se on monisyistä, yksilöllistä ja kohdennettua. Yhä useammin hoito aloitetaan nuoremmalla iällä paremmin tuloksin ja nopeammalla kuntoutumisella kuin aikuisiällä aloitettu hoito. Uudella teknologialla hoitoa voidaan tehostaa, yksinkertaistaa ja parantaa entisestään. Teknologiaa terveydenhoitoon Teknologian hyödyntäminen sairauksien hoidossa ja ehkäisyssä on saamassa tuulta siipiensä alle. Kehittelyssä on tietokonepelejä, joilla aivojen toimintaa pyritään seuraamaan ja muokkaamaan opittuja käyttäytymismalleja. Nopeasyklinen peli antaa välitöntä palautetta pelaajalleen pyrkien muokkaamaan positiivisella palautteella reaktioita. Visuaalisesti stimuloiva ympäristö ja motivoiva terapiamalli antavat toiveita tehokkuudesta terapiamuotona. Pelaamiseen pohjautuva kuntoutusmalli voikin olla monelle mieleen - eihän terveydenhoidon tai vaikkapa oppimisen tarvitse aina tarkoittaa yhtä kuin tylsää! Myös jokapäiväistä terveyttä voidaan seurata teknologisen kehityksen avulla. Euroopan parlamentti hyväksyi e-terveyden kehittämisohjelman vuosille Toimiessani oman ryhmäni pääneuvottelijana sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan lausunnossa korostin asiakkaiden ja potilasjärjestöjen mukaan ottamista palvelujen kehittämiseen ja panoksen lisäämistä lääkinnällisten laitteiden kehittämiseen niin, että niillä mitatut tiedot siirtyvät suoraan sähköisiin potilastietoihin. Ideana on luoda terveydenseurantajärjestelmiä, joissa terveydentilaa voidaan kattavasti seurata joko jatkuvasti tai riittävän tiheästi kotona. Erityisen hyvin järjestelmä palvelisi esimerkiksi lääkityksen seurannan osalta; verenpainetta, lääkityksen tasoa, EKG:tä tai tulehdusarvoja voitaisiin seurata kotoa. Jokaisen ihmisen terveyshistoria saadaan yhteen paikkaan, esimerkiksi pilvipalveluun, ja terveystiedot ovat asiakkaan omassa käytössä ja hänen suostumuksellaan myös julkisen tai yksityisen terveydenhuollon asiantuntijoiden käytettävissä niin Turussa kuin Torinossa. Tämä vaatii vahvaa eurooppalaista tietoturvaa sekä eurooppalaisia standardeja siihen, missä muodossa terveystiedot rekisteröidään. Mutta ei teknologia kaikkea ratkaise. Tärkeätä on myös välittää ja pitää huolta toisistamme. 11

12 Ratkaisukeskeinen neuropsyk Lappeenrannan peruskouluiss Lappeenrannan kaupungin erityisopetuksen kehittämissuunnitelmaa laadittaessa vuonna 2005 havaitsimme, että suurimman haasteen opetushenkilöstölle asettavat erilaisia tarkkaavaisuuden pulmia omaavat oppilaat. Hyviä käytänteitä on viime vuosina kehittynyt monien muiden oppimisen esteiden havaitsemiseen ja lieventämiseen, esimerkiksi lukivaikeuksien seulontaan, kuntoutukseen ja apuvälineiden käyttöön. Koska kokemuksemme oli jo osoittanut, että yleisopetusryhmän pieni koko, runsaat koulunkäyntiavustajapalvelut tai edes erityisluokkaopetus sellaisenaan ei useinkaan tuottanut toivottuja tuloksia, pohdimme, kuinka pystyisimme kehittämään uusia toimintatapoja tarkkaavaisuuden pulmia omaavien oppilaiden kanssa toimimiseen ja heidän opiskelunsa ohjaamiseen. Tietoa hankkimaan Löysimme muun muassa opetushenkilöstölle tarkoitetun kiinnostavan koulutuskokonaisuuden ratkaisukeskeisen neuropsykiatrisen valmentaja -koulutuksen. Koulutus on laaja, noin vuoden kestävä koulutus, joka koostuu lähikoulutuspäivästä ja välitehtävistä. Koulutus antaa opiskelijoille hyvin perusteelliset, ajan tasaiset tiedot neuropsykiatristen pulmien taustasta, ilmenemisestä, diagnosoinnista, mahdollisista lääkehoidoista ja ennen muuta ratkaisukeskeisestä tavasta kohdata pulmien aiheuttamat haasteet ja valmiudet valmentaa kyseisten lasten ja nuorten taitoja elämän eri osa-alueilla. Valmennuksessa lapsen tai nuoren sekä hänen perheensä elämä nähdään eri osa-alueista koostuvana kokonaisuutena. Näitä osa-alueita ovat muun muassa koulunkäynti, sosiaaliset suhteet, vapaa-ajan vietto ja harrastukset, terveys, puhtaus, ravinto, rahankäyttö jne. Tavoitteena hankkeessamme on, että opettaja ja muut ammattilaiset toimisivat työparina tai tiiminä. Opetushenkilöstö vastaisi pääasiassa koulunkäyntiin ja koulussa muodostuviin sosiaalisiin suhteisiin liittyvästä valmennuksesta ja muut lapsen ja perheen kanssa toimivat ammattilaiset valmennuksesta muiden osa-alueiden osalta. Jo koulutuksen aikana jokaisella opiskelijalla on ollut joku oppilas valmennettavana, joten saatuja oppeja on voitu harjoitella heti käytännön työssä. Keskeistä valmennuksessa on ratkaisukeskeisyys, jossa määritellään lapsen ja nuoren vahvuudet ja vahvistetaan niitä. Haastavat asiat määritellään tavoitteiden muotoon ja mietitään yhdessä pienet askeleet, joilla tavoitteet saavutetaan. Ratkaisukeskeisessä valmennuksessa vältetään ongelmakeskeisyyttä ja syyllisten etsimistä. Koulutushankkeen toteutus Ensin koulutimme pääasiassa erityisopetuksen palvelu- ja kehittämiskeskuksiin kuusi ohjaavaa opettajaa, joille osoitettiin työaikaa lähikoulujen ohjaukseen. Pian kuitenkin totesimme, että resurssi oli lähikoulujen suuren konsultaatiotarpeen vuoksi täysin riittämätön. Vuosien aikana olemme kouluttaneet Lappeenrannassa yhteensä noin 270 erityisopettajaa, erityisluokanopettajaa, luokanopettajaa, opinto-ohjaajaa ja muutamia muiden toimialojen työntekijöitä ratkaisukeskeisiksi neuropsykiatrisiksi valmentajiksi. Onpa joukossa ollut pari kokenutta koulunkäyntiavustajaakin. Näin olemme muodostaneet asiantuntijaverkoston, joka kattaa kaikki Lappeenrannan peruskoulut. Lisäksi olemme järjestäneet kaikille rehtoreille kahden päivän koulutuksen, jossa rehtorit saivat perustiedot hyvin tiiviissä muodossa. Myös rehtorit olivat tyytyväisiä koulutuksen antiin. Osa rehtoreista on osallistunut lisäksi viiden päivän pituiseen koulutukseen, jossa on opeteltu ratkaisukeskeistä ajattelu- ja toimintamallia esimiestyössä. Lähes kaikki opettajat ovat osallistuneet vastaavaan kahden päivän pituiseen Pikku-nepsy -koulutukseen. Ratkaisukeskeisen neuropsykiatrisen valmentaja-koulutuksen suorittaneille järjestetään vuosittain jatkokoulutuspäivä, jossa syvennetään jotain teemaa tai päivitetään tietoja. Opetushenkilöstömme täydennyskoulutuksesta yli kymmenen vuotta vastanneena viranhaltijana totean, että mikään koulutus ei ole saanut yhtä erinomaista palautetta opetushenkilöstöltä. Kun tieto koulutuksen annista on kiirinyt kollegoille, olen jo saanut kyselyitä, milloin seuraava koulutusryhmä käynnistyy! 12

13 iatrinen valmentaja -koulutus a Seuraavat askeleet Olemme jälleen saaneet valtionavustusta, joka mahdollistaa edelleen opettajien kouluttamisen. Lukuvuoden aikana koulutamme vähintään yhden ryhmän verran uusia opettajia valmentajiksi, mutta mahdollisesti enemmänkin. Saimaan ammattikorkeakoulu tekee parhaillaan arviointia siitä, millaisena opettajat, vanhemmat, oppilaat sekä rehtori ovat kokeneet koulutuksen sekä valmennuksen. Arviointi on valmis syksyllä Tavoitteemme on, että pystyisimme varhain aloitetulla, moni ammatillisesti toteutetulla valmennuksella parantamaan lasten ja nuorten toimintaedellytyksiä lähikouluissa ja päiväkodeissa ja toisaalta myös muokkaamaan lähikoulujen ja päiväkotien oppimisympäristöjä kyseisiä lapsia tukeviksi. Näin voisimme vahvistaa lähikouluperiaatteen toteutumista. Valmennusta tehdään toki olemassa olevilla erityisluokillakin ja toivomme, että valmennus voi parantaa laadullisesti myös erityisluokkaopetusta. Tavoitteenamme on selvittää, voisiko oppilas- ja terveydenhuoltosekä perhetyön henkilöstö tulla jollain tavalla mukaan toimintamalliin. Tähän olisi Lappeenrannassa hyvät edellytykset, koska maakuntaan on perustettu Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, joka tuottaa kyseiset palvelut muun muassa Lappeenrannan kaupungille. Muutoksen takia luomme joka tapauksessa uudet yhteistyömallit opetuspalveluiden ja muiden lasten ja nuorten palveluiden välille ja siihen kokonaisuuteen lasten ja nuorten neuropsykiatrinen valmennus moni ammatillisesti toteutettuna sopisi mielestäni erittäin hyvin. Teksti Mari Routti perusopetusjohtaja Lappeenrannan kaupunki 13

14 Telmivä mieli Sanotaan, että hulluus ja nerous kulkevat käsikädessä. Tämä väittämä ei ole tuulesta temmattu, sillä molempiin ominaisuuksiin liittyy yhteinen piirre, kyky yhdistellä luovasti erilaisia asioita toisiinsa. Psykiatriassa on jo pitkään tiedetty, että luovilla ihmisillä kuten tiedemiehillä, kirjailijoilla ja taiteilijoilla esiintyy muuta väestöä enemmän kaksisuuntaista mielialahäiriötä. Tämä häiriö liittyy otsalohkoon sijoittuvien hillitsevien toimintojen vajeeseen tai niiden vähäisyyteen. Tällaisissa tilanteissa ihmisen estot saattavat olla pienempiä ja hän rikkoo mielellään rajojaan piittaamatta siitä mitä muut ajattelevat. Myös ajatusten lento tai assosiaatio on keskimääräistä höllempää. Tällainen ihminen ei välttämättä pysty keskittymään käytännön asioihin, mutta saattaa olla taiteellisesti tai kirjallisesti hyvin lahjakas ja tuottelias. Ominaisuuden pohja on biologinen, mutta sen ilmenemismuodon määräävät vallitseva kulttuuri ja omat elämänkokemukset. Jyrki Korkeila Kaksisuuntainen mielialahäiriö voi virittää luovuutta ja lisätä kykyä yhdistellä mielivaltaisesti asioita, jotka eivät näyttäisi liittyvän millään tavalla toisiinsa. - Sairaus näyttäytyy ajattelua ja tunnetoimintoja hillitsevän kyvyn heikkoutena, mihin liittyy estojen vähäisyyttä ja avoimuutta uusille kokemuksille. Hyvin avoin mieli voi altistaa sille, että ihmisen on vaikeaa säädellä kaikkia mielessä viliseviä yllykkeitä. Mieli on niin täynnä asioita, että sen sisäiset jarrut ovat heikosti käytettävissä. Tilanne on kuin kaksiteräinen miekka. - Sairaus voi avata mahdollisuuksia luovuuteen, mutta toisaalta siihen liittyy sairauden todellisuus, psykiatrian professori Jyrki Korkeila kertoo. Sinuhe otti voimille Mielen telmiessä vapaasti näillä ihmisillä on suurempi kyky yhdistellä ja assosioida asioita. Kaksisuuntaista mielialahäiriötä potevat saattavat usein olla kielellisiä akrobaatteja, lahjakkaita innovaattoreita, joilla on hauskoja juttuja kerrottavanaan. Sairaus on tyypillistä esimerkiksi kirjailijoille tai musiikillisesti lahjakkaille. - Esimerkiksi Mika Waltari oli taipuvainen maanisdepressiivisyyteen. Waltari kirjoitti merkittävimmän teoksensa, Sinuhen, kolmessa kuukaudessa, mutta kertoi myöhemmin avoimesti olleensa hyvin väsynyt ja masentunut sen jälkeen. Waltarihan vietti joitakin hoitojaksojakin psykiatrisessa sairaalassa. Myös Lauri Viita on kärsinyt tästä tuskaa ja toimintakyvyttömyyttä aiheuttaneesta sairaudesta. Omaisille psykoottinen sairaus on koettelemus heidän joutuessaan aistimaan läheisensä tuskaa, itsetuhoisuutta ja holtitonta käyttäytymistä sekä kokemaan pelkoa siitä, tekeekö hän itselleen jotakin pahaa. - Maniajakson aikana, mielialan ollessa kohonnut, maanis-depressiivinen ihminen saattaa holtittomalla käyttäytymisellään ja päihteiden käytöllään tärvätä ihmissuhteensa. Tuota tunnetilaa kuvaa hyvin sanonta kun velat muuttuvat saataviksi, Korkeila kuvailee. Myös säveltäjien keskuudessa maanis-depressiivisyys on tunnettua. Esimerkiksi Jean Sibelius ja Pjotor Tsaikovski olivat taipuvaisia masennukseen. Niistä selvitessään he löysivät uudestaan luovuuden pohjan, mikä välittyi kuulijoille sulosointuina. Tietty sävy musiikissa voi kuvastaa iloa siitä, miltä toipuminen depressiojaksosta tuntuu tai päinvastoin - joskus musiikin tekemiseen liittyvä tunnetila voi stimuloida sairautta, Korkeila kertoo. Avoimin mielin Maanis-depressiivisyyden lisäksi on olemassa myös erästä otsalohkoon iskevää muistisairautta, joka vaikuttaa hillitsevien toimintojen häiriin- 14

15 tymiseen ja sitä kautta estojen purkaantumiseen. Tiedän kertomuksen eräästä tähän tautiin sairastuneesta kuvataitelijasta, jonka estot sairauden puhjetessa vapautuivat, jolloin hänestä tuli luova kuvataiteilija, mutta sairaus vei hänetkin sitten lopulta mennessään. Psykologisessa kirjallisuudessa kuvataan myös ihmistyyppiä, jonka persoonallisuuteen liittyy alttiutta estojen vähäisyyteen, mitä kutsutaan avoimuudeksi uusille kokemuksille. Jos mieli on hyvin avoin, ihmisen on vaikeaa säädellä kaikkia yllykkeitään, sillä mieli on tuolloin niin täynnä kaikenlaisia asioita, että ns. sisäiset jarrut ovat heikosti käytettävissä. Tällainen voi avata mahdollisuuksia toisaalta luovuuteen, mutta toisaalta siihen voi liittyä sairauden todellisuus. Selfridge pystyyn Miten hulluihin ja neroihin pitäisi suhtautua? Onko mahdollista antaa kaikkien kukkien kukkia? - Minusta kaikkien kukkien pitäisi antaa kukkia, mutta rikkaruohot eivät mahdu joukkoon. Tämä tarkoittaa sellaista käyttäytymistä, toimintaa ja juttuja, jotka rajoittavat toisten ihmisten oikeutta toimia kuten he itse haluavat. Eli oman hulluutensa kanssa pitää jokaisella olla oikeus elää omalla tavallaan. Tässä tullaan siihen kuinka yhteiskuntamme ja yhteisömme arvostaa asioita, jotka eivät välittömästi käänny rahaksi. Ongelmana nykyajassamme on se, että olemme voimakkaasti orientoituneet työpaikkojen säilymiseen. Kuitenkin inhimillinen kulttuuri on perusta, josta kaikki ponnistaa ja se edellyttää sellaista kulttuuriperimän sisältöä, Eli piirteet, jotka joillakin ihmisillä ovat sairautta, voivat jonkun toisen kohdalla siivittää lievemmissä muodoissa suorituksiin, joihin muut eivät pysty. joka ei ole realisoitavissa rahaksi. Tällaisessa kasvualustassa demokratia voi hyvin ja talouselämänkin on mahdollista kehittyä. Kyse on pohjimmiltaan siitä, että yhteiskunnassamme voidaan sallia ja arvostaa hyvinkin poikkeavia ihmisiä ja miettiä mitä annettavaa hänellä olisi meille muille ihmisille. Hyvinvointiyhteiskunta on siinä mielessä aina materian ulkopuolella ja kaikkien kukkien kuuleminen edellytys materian tekemiselle, Korkeila painottaa. Kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön liittyy ylitsevuotava itseluottamus sekä kyky innostaa toisia ihmisiä, ja viedä heitä ennakkoluulottomasti eteenpäin. Maanistyyppisen johtajan hulluista ideoista pääsevät parhaimmillaan kaikki osallisiksi. Tästä hyvänä esimerkkinä on Lontoossa sijaitsevan kuuluisan Selfridge-tavaratalon aikoinaan ideoinut Harry Selfridge, joka jo ennen rakentamista julisti muille, että tästä tulee sitten hienoin tavaratalo, joka missään on koskaan ollut, vaikka hänellä ei ollut minkäänlaista käsitystä siitä, Kysymys on hallussa olevasta maniasta, hullunrohkeudesta positiivisessa mielessä. saadaanko hankkeesta edes voittoa. Toisaalta tavarataloa ei olisi syntynyt, jos hän ei olisi ollut tiettyyn rajaan saakka realiteeteista piittaamaton. Eli piirteet, jotka joillakin ihmisillä ovat sairautta, voivat jonkun toisen kohdalla siivittää lievemmissä muodoissa suorituksiin, joihin muut eivät pysty. Niissä tarvitaan draivia, energiaa ja uskoa siihen, että hankkeesta tulee jotakin, vaikka se alussa näyttäisi epärealistiselta. - Tällainen ajattelu on sävyltään manian kaltaista ja sama piirre on havaittavissa myös joissain muissakin menestystuotteita keksivissä ihmisissä ja yritysjohtajissa. Puupaatilla maailman ääriin Huimapäisyyttä edustivat myös tutkimusmatkailijat, jotka satoja vuosia sitten lähtivät purjehtimaan pienellä puupaatilla jonnekin, mistä heillä ei ollut mitään tietoa. Hirveän epärealistinen ajatus lähteä ylittämään Atlanttia vähäisin ruokavaroin, etenkin kun laivan upottava myrsky voi nousta milloin tahansa, eikä yhtään tiedetä minne ollaan menossa. Mutta silti he vain ovat lähteneet, mikä tarkoittaa sitä, että näillä ihmisillä on täytynyt olla jonkinlainen valloittamisen ja uuden raivaamisen palo sisällään. Tällaisessa tilanteessa mennään tavallisen rajan yli, luodaan uusia sääntöjä ja ehtoja. Tuolloin ihmisellä täytyy olla aika paljon kanttia, joka liittyy luovuuteen sekä kykyyn ottaa valtavia riskejä. Samalla hänen täytyy olla jollakin tavalla epärealistinen ja ajatella, että vaikka nyt on näin, niin kyllä tästä vielä jotakin tulee. Kysymys on hallussa olevasta maniasta, hullunrohkeudesta positiivisessa mielessä. Olettaisin tällä piirteellä olevan jotakin tekemistä perimän kanssa, joka kasaantuessaan joillakin ihmisillä tuottaa riskin sairastua, mutta tarjoaa samalla kasvualustan luovuudelle. Ilman näitä ihmisiä meiltä muilta olisi jäänyt monta iloa näkemättä ja hyödyllistä tekemättä. Maailmassa olisi vähemmän huippukirjallisuutta, Jyrki Korkeila tiivistää. Teksti Leena Toiviainen Kuva Studio Rajala 15

16 Erityinen nuori rippikouluun Rippikoulu kuuluu olennaisena osana suomalaiseen nuorisokulttuuriin. Se on aina ollut aikuisuuteen siirtymisen virstanpylväs. Konfirmaatio antaa oikeuden esimerkiksi käydä itsenäisesti ehtoollisella, toimia kummina ja asettua ehdolle kirkollisissa vaaleissa. Rippikouluun tullaan yleensä sinä vuonna, kun täytetään 15 vuotta, mutta rippikoulu on mahdollista käydä myöhemminkin. Rippikoulun käyneelle nuorelle on vanhastaan annettu enemmän vapautta ja vastuuta omasta elämästään myös muilla elämän osa-alueilla onhan hän jo rippikoulun käynyt. Rippikoulu onkin luonnollinen itsenäistymisen harjoittelumuoto erityistä tukea tarvitseville nuorille. Kuva Ulla Varis Seurakunnissa on erilaisia tapoja huomioida erityisiä nuoria rippikoulussa. Kirkkohallituksen vuonna 2001 tekemässä Elämä-uskorukous -rippikoulusuunnitelmassa otetaan kantaa mm. dysfaattisten (nykyinen kielellinen erityisvaikeus) nuorten rippikouluun ja suositellaan ryhmäkooksi alle kymmentä nuorta. Tämä on ohjenuorana pienryhmärippikouluissa. Myös kirkon vammaispoliittisessa ohjelmassa todetaan, että kaikilla on oikeus saada opetusta ymmärrettävästi. Näiden linjausten mukaan kirkko kehittää rippikoulutoimintaansa kaikille sopivaksi. Rippikoulumuotoja on useita: yleisin on leiririppikoulu, lisäksi mm. päivärippikoulu, yksityisrippikoulu ja erityisrippikoulu. Onkin hyvä selvittää oman paikkakunnan vaihtoehdot hyvissä ajoin, että nuoren rippikoulukokemuksesta tulee mahdollisimman hyvä. Kuopion seudulla käytäntönä on tehdä kotikäynti jokaisen pienryhmärippikouluun ilmoittautuneen nuoren luona. Kotikäyntejä tehdään jonkin verran myös niin sanotuille tavallisille leireille osallistuvien nuorten luona. Tällöin selvitetään tarvittavat tukitoimet ja voidaan vielä yhdessä miettiä parasta rippikouluratkaisua. Kotikäynti toimii hyvänä porttina rippikouluun, jos nuori vaikka jännittää kovasti uusia tilanteita, niin on helpompi tavata rippikoulun opettaja ensimmäistä kertaa omassa kodissa. Ainakin Siilinjärven seurakunnassa on kokeiltu pienryhmärippikoulussa leiri- ja päiväkoulun yhdistämistä. Siellä on kaksi viikonlopun mittaista leirijaksoa ja lisäksi opetuspäiviä kevään aikana. Nämä lyhyet leirijaksot on todettu hyviksi monen nuoren kohdalla. He eivät olisi uskaltaneet lähteä pitkälle leirille, mutta saavat lyhyen leirin aikana turvallisen kokemuksen kotoa poissa olemisesta. Myös vanhemmille saattaa joskus olla suuri kynnys laitaa oma nuori pitkälle leirille. Tämän muotoisena rippikoulu toimii oivallisesti askeleena itsenäistymiseen. Kuva Ulla Varis 16

17 Kuva Ulla Varis Kuva Jarkko Voutilainen Jos nuori päättää mennä tavalliseen leiririppikouluun, tarvittaessa on mahdollista osoittaa hänelle oma isonen. Isoset ovat vuoden tai kaksi vanhempia vertaisohjaajia. Tämä ja muut avustajamahdollisuudet kannattaa selvittää omasta seurakunnasta. Lastenleirit ja varhaisnuorisotyö Seurakunnat järjestävät paljon kerhoja ja leirejä eri-ikäisille lapsille ja nuorille. Toiminta on usein maksutonta tai edullista, joten se on kaikkien saavutettavissa. Esteettömyyttä on Kuopiossa lisätty henkilökohtaisen isosen avulla. Lapsi tai nuori saa leireille oman isosen pyytämällä sitä leirille hakuvaiheessa. Henkilökohtaiselle isoselle ei tarvitse mitään perusteluja, riittää että pyytää sitä. Tämä madaltaa kynnystä osallistua. Henkilökohtaisille isosille järjestetään erityisisoskoulutusta. Koulutuksessa käydään läpi muun muassa kehitysvammaisen nuoren erityispiirteet, neuropsykiatriset oireet nuorilla ja syömishäiriöihin sekä mielialaan liittyviä asioita. Isonen ei korvaa avustajaa vaan toimii lapsen omana vertaisohjaajana. Oma isonen on mahdollista saada tueksi myös kerhoon. Lisäksi useat seurakunnat järjestävät omaa, kohdennettua toimintaa erityislapsille ja -nuorille. Näillä tukitoimilla pyritään kaikkien lasten ja nuorten mahdollisuuteen osallistua oman seurakunnan toimintaan. Yhteistyö Yhteistyö yhdistysten kanssa on merkittävässä roolissa seurakunnan lapsi- ja nuorisotyössä kohdattaessa erityistä tukea tarvitsevia lapsia, nuoria ja heidän perheitään. Säännöllinen toiminta esimerkiksi paikallisen ADHD-yhdistyksen kanssa antaa oivallisen mahdollisuuden seurakunnan työntekijälle sekä tutustua itse perheisiin ja tehdä itsensä tutuksi perheille. Säännöllinen toiminta voi olla esimerkiksi vertaisillat, joissa vanhemmat saavat keskustella keskenään arjen haasteista ja onnistumisista. Seurakunnan lapsi- tai nuorisotyönohjaaja vastaa sillä aikaa lasten hoidosta järjestäen ikätasoon sopivaa ohjelmaa. Vertaisillat toimivat hyvänä siltana seurakunnan muuhun lapsi- ja nuorisotoimintaan, kuten retkille, leireille ja kerhoihin. Lapsen tai nuoren on huomattavasti helpompi osallistua heille kohdennettuun erilaiseen toimintaan, kun työntekijä on ennestään tuttu. Myös vanhemmat uskaltavat helpommin lähettää erityistä tukea tarvitsevan lapsen tutuksi tulleen työntekijän leireille. Paikallisen yhdistyksen kanssa järjestetään myös koko perheille suunnattuja retkipäiviä ja leirejä. Seurakuntien erityisnuorisotyön tarkoituksena ei ole kuntouttaa, eikä se ole diagnoosilähtöistä. Tavoitteena on aidosti kohdata kaikki lapset ja nuoret sekä antaa kaikille mahdollisuus osallistua. Osallistuminen tuo tunteen arvokkuudesta, lisää itsetuntemusta sekä tuottaa onnistumisenkokemuksia ja iloa. Teksti Paula Paavilainen erityisnuorisotyönohjaaja, Kuopion ev.lut. seurakunnat neuropsykiatrinen valmentaja 17

18 Minä ja adhd Adhd voi monesti olla lähipiirille melkoinen haaste, ja vaatia paljon ymmärrystä. Helposti kuitenkin unohtuu se, että tilanne on vielä haastavampi oireiselle itselleen. Diagnoosin saaminen ei välttämättä ole kaiken korjaava ja autuaaksi tekevä hetki, vaan siitä voi alkaa pitkällinen prosessi tilanteen hyväksymiseksi. Tässä pieni kurkistus 15-vuotiaan tytön ajatusmaailmaan ja elämään, jota adhd värittää. Ihmiset ajattelee usein, että vain pojilla voi olla adhd. Että kun pojat rikkoo paikkoja, vandalisoi tai tappelee, on helppo sanoo, että sillä on adhd. Sitten ihmiset ymmärtää ja ajattelee, että eihän se tuon pojan vika ole. Mutta Kun tytöt rikkoo paikkoja, saa raivareita tai käyttäytyy huonosti, se on heti huonokäytöksinen, ei mitään kuria ja huono kasvatus. Juuri näin aikuiset ja muut nuoret ajattelee ensin musta. Oon 15-vuotias ja saanu kamppailla tän hiton sairauden kanssa joka päivä, joka minuutti. Arki Jokapäiväiset askareet on ylitsepääsemättömän hankalia. Pitäs nousta aamulla kelloon ja se on unohtunut laittaa päälle. Pyykit pitäs laittaa pyykkikoriin, joo laitan kohta myöhemmin, ja ne on siellä laittamatta vielä kahden viikon päästä. Mikään ei pysy hallinnassa. Normi Sitä haluais elää norminuoren elämää, mutta kuitenkin tietää, ettei se onnistu. Eniten pelottaa tulevaisuus, miten pärjää. Laskut, asunto, koulu, ruoka, siin on tosi iso vastuu, mut se on eessä. Ollaan haettu mulle adhdcoachia, joka auttais näissä jutuissa ja kertois kuinka tulis toimia. Eihän sekään jumala ole, mutta mun ainoo toivo, koska ite en pysty. Haaveet Haaveilen omasta perheestä. Mies, lapsi, koti, koira ihanaa, eikö? Saa nähä. Tiiän, et osaan joitain asioita. Osaan maalata, laulaa, kirjottaa runoja. Nää on kai näit yleisimpii, missä adhd:tä sairastavat on hyviä. Sosiaaliset suhteet Mulla on ystäviä, jotka on tosi rakkaita. Oon niin kiitollinen, et ne jaksaa mua päivästä toiseen. Mua ja mun adhd:tä. Saatan suuttua jostain tosi nopeesti ja sit oon minuutin pääs- 18

19 tä jo normaali. Et on siinä haastetta pärjätä mun kanssa. Pakkomielle Kirja on mun intohimon kohde. Rakastan fantasiaa ja kauhukirjoja, enkä pärjäis ilman niitä. Siin on vaan se ongelma, et ne ei sovi täysin yhteen mun mielikuvituksen kanssa. Äiti perhe Kaikkein rakkain ihminen on äiti. Se on se, joka on jaksanu kaikki mun oikut, haukkumiset ja raivarit kunnialla. Se on ainoo, joka oikeesti ymmärtää, vaik en suostukaan sitä suosiolla myöntämään sille. Mä rakastan perhettäni, vaikka en sitä usein sanokaan. Päinvastoin julistan koko ajan, et kuinka vihaan äiskää, iskää ja koko maailmaa. Mut en koskaan tarkota mitään niistä pahoista jutuista, mitä sanon. Muut sairaudet Ei sekään vielä mitään, jos ois pelkkä adhd, mutku siin on vielä se ihana diabetes rinnalla. Sitä haluu hoitaa, mut eihän se haluaminen mitään auta, kun sitä pitäis hoitaa. Insuliinit unohtuu ja sokerin merkkaaminen sekä niiden ottaminen jää. Syön mitä sattuu, karkkii, pipruu, kaikkee mahollista, mitä ei sais syödä. Uhma Sitä, mitä ei saa syödä, on yhtä kuin totta kai saa. Jos porukat keksii omasta mielestään fiksun keinon, ei se mua pysäytä. Lukkoja myöten. Mitä jyrkempi ei, sitä selvempi kyllä. Jos tulee mielihalu ottaa karkkia, vaikka tiiän, että oon diabeetikko, niin kävelen kylmän viileesti karkkipussille. Ja myöhemmin sit mietin, että miks ne sokerit on korkeet. Katumus Sitä se adhd teettää, tekee ennen kuin miettii onko se fiksuu vai ei. Sitten myöhemmin, kun sokerit on päin p:tä ja ne pitäis tasata, eikä voi mennä mihinkään, niin se on sama, kun vanhemmat ei päästäs mua minnekään ja oon vankina omassa kodissa. Sitten, kun seuraavan kerran pääsen jonnekin, niin koko perhe on jo haukuttu pystyyn. Ei sitä ajattele, et se haittais mitään, jos sen perusteella katotaan kieroon, mitä on erittäin tuohtuneessa mielentilassa sanonu. Paha mieli Ei oo kivaa olla 15-vuotias nuori, jonka pitäs voida hengailla kavereitten kanssa kylällä. Mut oma vikahan se on, ku ei saa aikaseksi mitään. Mulla on aivan ihana perhe, joka rakastaa mua ja välittää, mut adhd pilaa meidän välit. Mun pitää tehä asialle jotain. On tärkee kertoo ihmisille, et tyttökin voi olla adhd, ja se ei tee ihmisestä sen huonompaa, pahempaa tai oudompaa. Lopuksi On muitakin tyttöjä, kun minä, jotka ei uskalla tai haluu kertoo, et niil on adhd. Toivon, et voin vähän rohkasta kaikkia adhd-tyttöjä kertomaan ystäville ja ihmisille, joitten kaa on tekemisissä. Et nää ihmiset pystyis paremmin ymmärtään sitä, jos tekee jotain sopimatonta, tyhmää tai muitten mielestä outoa. Mun pitää aukasta ja kirjottaa koko mun elämä paperille, et ymmärrän ja hyväksyn, et mul on tää. Kolmetoista vuotta on kestäny ennen, kun hyväksyin tän. Ja avannu silmät, et en oo samanlainen. Mun pään sisällä soittaa orkesteri 15 tuntii vuorokaudessa ja ajatuksia on vähintään Niis on kestämistä. Ja joku muu kehtaa valittaa päänsärkyy. Jos jollekin muulle laittais adhd:tä sairastavan ajatukset päähän, niin se tulis hulluks tai pää hajoais. Tekstin koosti Jari Hämäläinen tiedottaja ADHD-liitto ry 19

20 Tarjolla monta tapaa hoitaa Kela-asiat Kun on asiaa Kelaan, ei ole pakko lähteä toimistoon. Asian voi hoitaa voi myös puhelimessa, verkossa tai ajanvarauksella. Erityistä tukea tarvitseville Kela tarjoaa yksilöllistä neuvontaa. Käynti toimistossa on monille tutuin tapa hoitaa Kela-asioita. Eri puolilla maata on 186 toimistoa, joissa voi piipahtaa entiseen tapaan. Silti toimisto ei välttämättä ole helpoin ja nopein tapa hoitaa Kela-asioitaan. Toimistoon voi olla pitkä matka tai siellä voi olla ruuhkaa tai aukioloajat eivät sovi työssä käyvälle. Siksi olemme laajentaneet palveluvalikoimaa, jotta asiakas voi valita omaan tilanteeseensa sopivimman tavan asioida, kertoo suunnittelupäällikkö Soili Orre Kelasta. Tottuneelle verkkopalveluiden käyttäjälle kela.fi-sivuilla on paljon tietoa etuuksista ja niiden hakemisesta. Laskureilla voi arvioida, onko itsellä oikeus johonkin tukeen. Myös hakemuksen ja sen liitteet voi lähettää verkossa. Jätä Kelaan soittopyyntö Ketään ei kuitenkaan pakoteta verkkoon, vaan rinnalla kehitetään myös muita palvelutapoja. Jos liikkuminen on hankalaa ja toimistoon on pitkä matka, asioinnin voi hoitaa vaikka kotoa soittamalla Kelan palvelunumeroon. Puhelinpalvelussa saa saman palvelun kuin toimistossakin, ja virkailija näkee tietokoneelta samat tiedot. Puhelinpalvelu sopii erinomaisesti myös työpäivän jälkeen asioitaan hoitavalle, sillä palvelussa neuvotaan iltakuuteen saakka, Orre toteaa. Palvelunumeroista asiakas tavoittaa kyseiseen tukeen perehtyneen neuvojan. Esimerkiksi sairauspäivärahaa, kuntoutusrahaa, 16 vuotta täyttäneen vammaistukea, eläkettä saavan hoitotukea ja asumistukia voi jopa hakea suullisesti. Kelaan voi myös jättää soittopyynnön. Silloin ei tarvitse jonottaa puhelimessa, vaan asiakasneuvoja soittaa takaisin mahdollisimman pian. Jonotuksen voi välttää myös varaamalla etukäteen ajan toimistoon tai 20

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Terveydenhoitajapäivät 2015 Kuntoutussuunnittelija, sh (AMK), TtM Kaisa Parviainen, Projektipäällikkö, th, psykoterapeutti Kaisa Humaljoki 10.2.2015 ADHD-liitto ry

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 18.12.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa.

Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Ykkösklubi 2015 Ykkösklubi Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Ryhmiä ohjaavat koulutetut kummit. Ykkösklubitoiminta on yhteistyötä terveydenhuollon,

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 30.9.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

Muurahaisia pöksyissä ja päässä.

Muurahaisia pöksyissä ja päässä. Lasten Muurahaisia pöksyissä ja päässä. Vaikka adhd ei välttämättä näkyisikään päällepäin, niin usein se kyllä tuntuu koko kehossa. Adhd voi aiheuttaa sen, että on vaikea istua paikoillaan, kuunnella tai

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Leija-hanke. 10.3.2014 Ryhmänohjaajakoulutus Reetta Pauni ja Tarja Janhunen

Leija-hanke. 10.3.2014 Ryhmänohjaajakoulutus Reetta Pauni ja Tarja Janhunen Leija-hanke 10.3.2014 Ryhmänohjaajakoulutus Reetta Pauni ja Tarja Janhunen YVPL Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry Olemme lastensuojelujärjestö Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry on lastensuojelujärjestö,

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Kuvallinen viikkotiedote. Mitä se tarkoittaa?

Kuvallinen viikkotiedote. Mitä se tarkoittaa? Kuvallinen viikkotiedote Mitä se tarkoittaa? Taustaa Työskentelen Ammattiopisto Luovin Liperin yksikössä. Olen tehnyt työtä erityisopettajana ja kotitalousopettajana kehitysvammaisten nuorten ja aikuisten

Lisätiedot

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen.

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen. Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2014 www.mikkelinkvtuki.fi Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2015 www.mikkelinkvtuki.fi Syksyn hehku on lupaus tulevasta.

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 17.6.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

Aurinkoinen, kesäinen tervehdys kaikille!

Aurinkoinen, kesäinen tervehdys kaikille! Jäsenkirje 3/2014 Aurinkoinen, kesäinen tervehdys kaikille! Vaikka saamme vielä nauttia kesästä, yhdistyksen syyskausi lähtee täysin purjein käyntiin jo elokuussa. Kuukausittaiset jäsenillat kutsuvat omine

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Omaishoitajat ja läheiset liitto ry:n neuvottelupäivät Vantaa 29.8.2013 Janne Juvakka Janne Juvakka 1 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Valtakunnallinen sosiaali-

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Lasse Heiskanen Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDENT LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Perusasteen

Lisätiedot

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY Vertaistuki omaisryhmissä tutkimusprojekti www.omaiset-tampere.fi/vertaistuki Miia Männikkö p.040/722 4292 miia.mannikko@omaiset-tampere.fi VERTAISTUKI - tutkittua

Lisätiedot

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 KOULUTTAJAN MERKITYS Tiedän omaavani taidot, joita ohjaamiseen tarvitaan

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

Elämäntapamuutos valmennusohjelma

Elämäntapamuutos valmennusohjelma Elämäntapamuutos valmennusohjelma Mitä on kokonaisvaltainen hyvinvointi? Fyysinen hyvinvointi -terveys, kunto, lepo, ruoka Henkinen hyvinvointi -suhde omaan itseen, itsetuntemus, itsensä arvostaminen,

Lisätiedot

Kokemustoimintaverkosto 2016 Lauri Honkala, suunnittelija, Kokemustoimintaverkosto Kokemustoimintaverkostossa mukana 36 valtakunnallista sosiaali- ja terveysalan järjestöä 17 alueellista ohjausryhmää eri

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10. Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.2013 MYRSKY-HANKE mahdollistaa nuorille suunnattuja, nuorten omia voimavaroja

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

lokakuu tiedote Laita viesti osoitteeseen info@espoonvapaaehtoisverkosto.fi kuukauden viimeisenä perjantaina.

lokakuu tiedote Laita viesti osoitteeseen info@espoonvapaaehtoisverkosto.fi kuukauden viimeisenä perjantaina. lokakuu tiedote Jos Sinulla on tiedotettavaa: kirjoita teksti suoraan sähköpostin viestiosaan, viestin pituus enintään 600 merkkiä, ei erikoismerkkejä ( VERSAALIA, kursiivia, lihavointeja, väriä yms.),

Lisätiedot

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhempien Akatemia toimivia kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi Toteuttaja Nuorten Ystävät ry RAY:n tuella Vuosille

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Kokemusasiantuntijuuden ABC

Kokemusasiantuntijuuden ABC Kokemusasiantuntijuuden ABC 1. Terminologiaa Kokemusasiantuntija on henkilö, jolla on omakohtaista kokemusta sairauksista tietää, millaista on elää näiden ongelmien kanssa, millaista sairastaa, olla hoidossa

Lisätiedot

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1. Yleistä 2014 on Petra-taloyhtiötoiminnassa starttitoiminnan ja osallistavan kehittämisen vuosi. Projektin toimintaa jatketaan kaikissa Petra taloissa. Lisäksi

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Map-tiedote Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Mitä tämä vihko sisältää? 1. Map Minun asumisen polkuni -toimintamalli 5 2. Map-selkokuvat 7 3. Suunnittelen omaa elämääni 9 4. Asuntotoiveeni

Lisätiedot

Sisällys. Esipuhe...11. Osa 1. Mitä ADHD on?

Sisällys. Esipuhe...11. Osa 1. Mitä ADHD on? Sisällys Esipuhe...11 Osa 1 Mitä ADHD on? Kokemuspuheenvuorot ADHD-oireisten lasten äiti kertoo...17 ADHD-oireinen nuori kertoo...25 ADHD-oireinen aikuinen kertoo...29 Irma Moilanen 1 ADHD... 35 Oireet...35

Lisätiedot

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Hyvinvoinnin puolesta Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Johtava lasten liikuttaja Missio Edistää lasten sekä nuorten terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia liikunnan avulla Yli

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Sanomalehti syntyy vuorovaikutuksesta

Sanomalehti syntyy vuorovaikutuksesta Sanomalehti syntyy vuorovaikutuksesta 1. Sähköpostilla 2. Puhelimella suoraan päätoimittajaan, toimitussihteeriin tai toimittajaan (numerot lehden viimeisellä aukeamalla) 3. Kirjeellä/kortilla 4. Facebookisssa,

Lisätiedot

Opas harvinaistoiminnasta

Opas harvinaistoiminnasta Opas harvinaistoiminnasta Hengitysliiton tarkoituksena on edistää hengitysterveyttä ja hengityssairaan hyvää elämää. 2 Harvinaiset Hengitysliiton harvinaistoiminta Hengitysliiton harvinaistoiminta edistää

Lisätiedot

Tervetuloa Pakilan seurakunnan rippikouluun! Kuka voi tulla rippikouluun?

Tervetuloa Pakilan seurakunnan rippikouluun! Kuka voi tulla rippikouluun? Tervetuloa rippikouluun! Pakilan seurakunnan rippikoulut 2016 Tervetuloa Pakilan seurakunnan rippikouluun! Ja onnittelut jo valmiiksi; täytät 15 vuotta vuonna 2016! Olet siis mitä parhaassa ripari-iässä.

Lisätiedot

Reilu Peli Toimintamalleja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn ja ristiriitojen selvittämiseen > Käsikirja > Koulutukset > Verkosto 1 Reilu Peli Toimintamalleja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn

Lisätiedot

KYS:n synnytysvalmennus Valmennus on tarkoitettu ensisijaisesti ensisynnyttäjälle ja heidän tukihenkilölleen.

KYS:n synnytysvalmennus Valmennus on tarkoitettu ensisijaisesti ensisynnyttäjälle ja heidän tukihenkilölleen. Raskausajan valmennukset Suuhygienistin ja fysioterapeutin valmennus Suuhygienisti ohjaa suun hyvinvointiin liittyvistä asioista. Fysioterapeutin valmennuksessa opastetaan ergonomiasta, raskausajan liikunnasta

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kotkan perusopetuksen pajapäivä, 10.10.2015 Tuija Metso Suomen Vanhempainliitto Vanhempainyhdistysten yhteistyöjärjestö noin 1350

Lisätiedot

Mielenterveysomaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina

Mielenterveysomaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf Mielenterveysomaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina OPASTAVA HANKE 2012-2016

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

Kimmeltävien hankien ja huurteisen luonnon kauneutta kaikille! Terveisin,

Kimmeltävien hankien ja huurteisen luonnon kauneutta kaikille! Terveisin, Turun Seudun Epilepsiayhdistys ry TOIMISTO AVOINNA: Vartiokuja 1 20700 TURKU tiistai keskiviikko 9:00 15:00 Puh. (02) 231 9632 torstai 9:00 17:00 e-mail: toimisto@tsey.fi Internetsivut: www.tsey.fi torstaikerhoiltaisin

Lisätiedot

Rauman MTY Friski Tuult ry. Jäsenkirje 5/2015

Rauman MTY Friski Tuult ry. Jäsenkirje 5/2015 Rauman MTY Friski Tuult ry Jäsenkirje 5/2015 Rauman MTY Friski Tuult ry Eteläkatu 7 A 4-5 26100 Rauma puh (02) 821 1065 www.friskituult.fi friski@friskituult.fi RAUMAN MTY FRISKI TUULT RY 1 Sisällys Yhdistyksen

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Potilastukipiste OLKA. Anu Toija Projektipäällikkö Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry anu.toija@ejy.fi

Potilastukipiste OLKA. Anu Toija Projektipäällikkö Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry anu.toija@ejy.fi Potilastukipiste OLKA Anu Toija Projektipäällikkö Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry anu.toija@ejy.fi EJY:n Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry on alueellinen sosiaali-,

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

Päivän ohjelma. 13.30-14.00 Kahvitauko

Päivän ohjelma. 13.30-14.00 Kahvitauko Kello 12.15 Päivän ohjelma Tervetuloa! 13.30-14.00 Kahvitauko Tilaisuuden avaus Hanna Laakso, Autismi- ja Aspergerliitto ry Arjessa alkuun ensitiedosta järjestölähtöiseen tukeen Elina Vienonen, Autismi-

Lisätiedot

Kaipaako vertaistuutoritoimintanne vetoapua; Vai onko teillä draivia vaikka muille jakaa? VETURI I

Kaipaako vertaistuutoritoimintanne vetoapua; Vai onko teillä draivia vaikka muille jakaa? VETURI I Kaipaako vertaistuutoritoimintanne vetoapua; Vai onko teillä draivia vaikka muille jakaa? VETURI I Vertaistuutoritapaaminen Kouvolassa 24.-25.4.2004 Vetoapua ja verkottumista VETURI I on Oped-Exo -hankkeen

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 EPSHP/aikuispsykiatria TUKE 1242 Projektityöntekijänä Tiina Leppinen Psyk. sh., NLP-Master, Kuntoutuksen ohjaaja amk Hankkeen taustaa Nuorten aikuisten

Lisätiedot

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Tuettu Oppisopimus Itä-Uudenmaan oppisopimuskeskus SISÄLLYS 1 AMMATILLISEN VERKOSTON KEHITTÄMISEN PROSESSI 1 2 HYVÄT KÄYTÄNNÖT 2 2.1 Yritysten kanssa

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu. Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu. Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Yhdistyksen hallitus Toiminnankoordinaattori OMA Hoivapalvelu Oy:n

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Pienryhmän erityisluokanopettaja Kati Evinsalo Yhdessä osallisuuteen Yläkoulun erityistä tukea tarvitsevien nuorten pienryhmässä kahdeksan 13-17-vuotiaan (7.-9.lk)

Lisätiedot

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen)

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen) Näin homma toimii seminaari sekä Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry 15 - vuotta Aika: Torstai 31.10.2013 Paikka: Wegeliussali, ODL, Albertinkatu 16, 90100 Oulu 9.30 Aamukahvi 10.00 Musiikkiesitys

Lisätiedot

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA?

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? MIKÄ NUORTA AUTTAA? MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? KUN ITSE OLIN NUORI? KUINKA MONI KÄYNYT ITSE TERAPIASSA TAI SAANUT APUA? Innostunut, olen mukana kaikessa ikä Teen työni hyvin, ei muuta Oven

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Arjessa alkuun. järjestölähtöinen varhainen tuki. Elina Vienonen. Arjessa alkuun/ev

Arjessa alkuun. järjestölähtöinen varhainen tuki. Elina Vienonen. Arjessa alkuun/ev Arjessa alkuun järjestölähtöinen varhainen tuki Elina Vienonen Arjessa alkuun -projekti Projektissa kehitetään jäsenyhdistysten kanssa yhteistyössä varhaisen tuen tapoja ja tuodaan vertaisosaamista avuksi

Lisätiedot

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä Tämä kirjanen yksilökeskeisen ajattelun työvälineistä tarjoaa lukijalle tilaisuuden tukea ihmisiä tavoilla, joilla on heille todellista merkitystä. Opas tarjoaa

Lisätiedot

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto

Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto Forssan seudun terveydenhuollon ky. Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto Loppuraportti Liitteet 48 Hanke 041/ESLK/LK/2007 1.5.2007-31.10.2009 Marke Hietanen-Peltola Arto Honkala Marika Kivimäki-Sumrein

Lisätiedot

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ. Kodin ja Koulun Päivä

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ. Kodin ja Koulun Päivä Kodin ja Koulun Päivä 2 Kodin ja Koulun Päivä Kutsuimme isovanhemmat kouluun klo 8-11 väliseksi ajaksi tutustumaan lastenlastensa koulunkäyntiin. Tarjosimme heille myös kahvit ja rehtori kertoili nykypäivän

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä Liperin kunta Asukasluku: asukkaita 12 286 (tammikuu 2012) Taajamat: Liperi, Viinijärvi, Ylämylly Lapsia päivähoidossa yht. n. 600 lasta Päiväkodit:

Lisätiedot

ARVOKAS ELÄMÄ lastensuojelu ja perhehoito vammaisten lasten kehityksen tukena

ARVOKAS ELÄMÄ lastensuojelu ja perhehoito vammaisten lasten kehityksen tukena ARVOKAS ELÄMÄ lastensuojelu ja perhehoito vammaisten lasten kehityksen tukena TOIMINTAA JA TAPAHTUMIA kevät 2013 Hyvä lukija Olemme koonneet tähän vihkoseen kevään 2013 toimintaa. Kevään aikana mm. hankkeen

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

FACEBOOK case pkssk. Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi

FACEBOOK case pkssk. Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi FACEBOOK case pkssk Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi FACEBOOK case pkssk PKSSK:n rekrytointi siirtyi sosiaaliseen mediaan alkutalvella 2010. Olimme ensimmäinen sairaala Suomessa,

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015 kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Jämsänkatu 2, Vallila FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden

Lisätiedot

ASIAKASLÄHTÖINEN TERVEYDEN- JA SAIRAUDENHALLINTA SOSIAALINEN MEDIA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ

ASIAKASLÄHTÖINEN TERVEYDEN- JA SAIRAUDENHALLINTA SOSIAALINEN MEDIA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ ASIAKASLÄHTÖINEN TERVEYDEN- JA SAIRAUDENHALLINTA SOSIAALINEN MEDIA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ Sari Östman sari.ostman@utu.fi / Sairaalatekniikan päivät 6.2.2013 TAUSTAA Digitaalisen kulttuurin tutkija Turun

Lisätiedot

Välillä vähän Eemeli. Aspergerin oireyhtymä -opas kouluille ja iltapäivähoitopaikoille

Välillä vähän Eemeli. Aspergerin oireyhtymä -opas kouluille ja iltapäivähoitopaikoille Välillä vähän Eemeli Aspergerin oireyhtymä -opas kouluille ja iltapäivähoitopaikoille Välillä vähän Eemeli Olet ehkä jo tavannut hänet tai tulet jonakin päivänä tapaamaan hänet. Hän on kahden kesken aikuisen

Lisätiedot

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Otos 1. Otoksen sisältö:

Otos 1. Otoksen sisältö: Tekijät: Hanne Cojoc, Projektipäällikkö, Hyvinvointiteknologia Taneli Kaalikoski, Projektityöntekijä, Apuvälinetekniikka Laura Kosonen, Projektityöntekijä, Vanhustyö Eija Tapionlinna, Kontaktivastaava,

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi 27.1.2015 Miksi nuorten vaikuttamispalvelu? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen Tuetaan vaikuttamistaitojen

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot