Telmivä mieli sanotaan, että hulluus ja nerous kulkevat käsi kädessä s. 14

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Telmivä mieli sanotaan, että hulluus ja nerous kulkevat käsi kädessä s. 14"

Transkriptio

1 ADHD-liiton jäsenlehti Porina-nurkka Porina-projektin kuulumisia s. 8 Telmivä mieli sanotaan, että hulluus ja nerous kulkevat käsi kädessä s. 14 Erityinen nuori rippikouluun s. 16

2 s i s ä l l y s Tässä numerossa 3 Pääkirjoitus ADHD-liitto ry edistää ja tukee adhd -oireisten (Attention Deficit Hyperactivity Disorder) henkilöiden kuntoutusta, koulutusta, hoitoa, kasvatusta ja persoonallisuuden kehitystä. Liitto toimii adhdperheiden, opetus-, terveys- ja sosiaalialan ammattilaisten sekä muiden adhd:stä kiinnostuneiden yhdyssiteenä. ADHD-LIITTO RY, ADHD-FÖRBUNDET RF Sitratie 7, HELSINKI Puh PUHELINNEUVONTA ma-pe klo 9 11 Puh Sähköpostit ellei toisin mainita. Toiminnanjohtaja Nina Hovén-Korpela Puh Toimistosihteeri Arja Salo Puh Tiedottaja Jari Hämäläinen Puh Kuntoutussuunnittelija Tuuli Korhonen Puh Kuntoutussuunnittelija Henna Niskala Puh Projektipäällikkö Kaisa Humaljoki Puh Projektisuunnittelija Marjo Hodju Puh Projektityöntekijä/ oppisopimusopiskelija Essi Jäntti Puh Vastaava järjestösuunnittelija Mirjami Koivunen Palaa vanhempainvapaalta POHJOIS-SUOMEN ALUETOIMISTO Isokatu 47, OULU Järjestösuunnittelija Liisa Pitzén Puh ADHD-LIITON HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA Liisa Virkkunen Puh Puheenjohtajan pöydän ääreltä 5 Liitto ilmoittaa 6 Työntekijä esittäytyy 7 Terveiset lämpimien kiitosten kera 8 Porina-nurkka 10 Liitto ilmoittaa 11 Kolumni Uutta tehoa teknologiasta 12 Ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmentaja -koulutus Lappeenrannan peruskouluissa 14 Telmivä mieli 16 Erityinen nuori rippikouluun 18 Minä ja adhd 15-vuotiaan tytön ajatuksia elämästä adhd:n kanssa 20 Tarjolla monta tapaa hoitaa Kela-asiat 22 Mitä taideterapia on? 24 Historian siipien havinaa ADHD-liitossa Vuosituhat vaihtuu Yhäkö MBD? (artikkeli MBDlehdestä vuodelta 1999) 26 Oppimisessa ADHD-lapsi on riippuvainen saamastaan konkreettisesta palautteesta (artikkeli MBD-lehdestä vuodelta 1998) 28 Neurologiset vammaisjärjestöt tutuksi 30 Jäsenyhdistykset Takakansi ADHD-liiton sopeutumisvalmennuskurssit Voit antaa rahalahjoituksen liiton työn tukemiseksi jollekin seuraavista tileistä: Danske Bank: FI Nordea: FI Osuuspankki: FI ADHD-liitto ry:n rahankeräyslupa numero 2020/2012/4180. Lupa on voimassa koko Suomen alueella Ahvenanmaata lukuun ottamatta. 2

3 p ä ä k i r j o i t u s Antoisaa uutta vuotta 2014 Oikein antoisaa uutta vuotta 2014 kaikille ADHDlehden lukijoille! ADHD-liitto ry on ollut jo 25 vuotta lasten, nuorten ja perheiden asialla. Viime vuosina ovat aikuisten ja nuorten aikuisten asiat saaneet yhä enenevässä määrin huomiota niin täällä meillä liitossa kuin mediassakin. Myös tiedon kysyntä tällä sektorilla on kasvanut. Aikuisille suunnattu Porina-projekti porisee ympäri Suomea ja vertaistukiryhmiä perustetaan tiuhaa tahtia. Se kertoo tarpeesta jakaa kokemuksia ja saada vertaistukea. Kehotankin kaikkia aktiivisesti mukaan toimintaan. Koska elämänkaari ulottuu vauvasta vaariin, pitää meidän täällä liitossakin olla aktiivisesti mukana muuttuvassa maailmassa ja huomioita yhä enemmän ja laajemmin adhd:n kanssa tekemisissä olevat osapuolet ja tiedottaa asioista. Kevätkokous tuo tullessaan tuulahduksen liiton uusista säännöistä, jotka hyväksytään lähetettäväksi eteenpäin patentti- ja rekisterihallitukseen. Alustava suunnitelma on, että liiton uudet säännöt astuvat voimaan syyskokouksessa marraskuussa. Tällöin myös hallituksessa tulee olemaan paikkoja asiantuntijajäsenille, joita saavat esittää niin hallitus kuin jäsenyhdistyksetkin. Tavoitteena on, että liiton hallitukseen saadaan monipuolista asiantuntemusta niin sosiaali- kuin terveyspuoleltakin sekä taloushallinnosta ja juridiselta puolelta. Muut paikat ovat varattu adhd-väelle. Tässä on taas jäsenille vaikuttamisen paikka! ADHD-liiton 25-vuotista historiaa juhlitaan työn ja koulutuksen merkeissä. Teemana koulutuskiertueessa tulee olemaan Elätkö elämää, jota adhd värittää? Koulutuskiertue suuntautuu paikkakunnille, missä emme ole aiemmin olleet. Jaamme tietoa sekä asiantuntijoille että avoimissa iltatilaisuuksissa kaikille. Tilaisuudet pyritään järjestämään yhteistyössä kuntien ja meidän paikallisyhdistysten kanssa. Adhd-viikkoa vietetään Suomessa viikolla 41. Näissä merkeissä tavataan. Juhlavuoden kunniaksi ADHD-liitto ry lanseeraa myös uuden jäsenyyden ammattilaisjäsenyyden. Tavoitteena on kerätä yhteen henkilöitä, jotka ovat kiinnostuneita saamaan ja jakamaan adhd-tietoutta, mahdollisesti vaikuttamaan ja muuttamaan asenteita positiivisempaan suuntaan puhuttaessa adhd:stä. Tätä kautta saamme myös hyvän verkoston, joka on kiinnostunut asiastamme. Ammattilaisjäsenet ovat suoraan ADHD-liiton jäseniä. Lopuksi haluan kiittää pitkäaikaista työntekijäämme Anu Kippola-Pääkköstä, joka jäi tutkimuksen ihmeelliseen maailmaan. Anu on meille monille tuttu vuosien varrelta ja monista tilaisuuksista. Toivotamme Anulle antoisaa tutkijan uraa. Anu Kippola-Pääkkönen on AD- HD-liitto ry:n ensimmäinen, virallinen ammattilaisjäsen. Tervetuloa muutkin mukaan! Keväisen aurinkoisia kelejä kaikille! Nina Hovén-Korpela toiminnanjohtaja ADHD-liitto ry Kustantaja ja julkaisija ADHD-liitto ry Sitratie HELSINKI Päätoimittaja Nina Hovén-Korpela puh Toimitussihteeri Jari Hämäläinen puh taitto Jari Hämäläinen Toimituskunta Liisa Virkkunen Nina Hovén-Korpela Marjatta Sievers Arja Havilo Jari Hämäläinen tilaukset ja tilauslaskutus ADHD-liitto ry, puh faksi (09) Ilmoitushankkija Reima-Media Oy, Reima Hätinen puh. (09) Painopaikka Kirjapaino Uusimaa, Porvoo Kuvat Pixhill.com tai kuvaaja mainittu jutun yhteydessä Ilmestymisajat Aineistot Ilmestyy viikko 9 2/ viikko 23 3/ viikko 37 4/ viikko 50 ADHD-lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Tilaushinnat Kestotilaus 35 euroa, lahjatilaus (jäsenet) 20 euroa. Jäsenille lehti tulee jäsenetuna. Tässä lehdessä julkaistut artikkelit ja kirjoitukset eivät välttämättä edusta ADHD-liiton, toimituskunnan, päätoimittajan tai toimitussihteerin näkemyksiä. ISSN-L ISSN

4 p u h e e n j o h t a j a n pöydän ääreltä Liittomme on saavuttanut 25 vuoden iän Mielessäni nuo vuodet tuntuvat hurahtaneen hetkessä. Kuitenkin paljon on tapahtunut. Liitto on kasvanut yhden työntekijän toimipisteestä aktiiviseksi valtakunnalliseksi toimijaksi, jonka monipuolista toimintaa ja osaavia työntekijöitä arvostetaan järjestökentällä laajalti. Tämän päivän haasteeksi nousee nuoren sukupolven vähentynyt kiinnostus perinteistä järjestötoimintaa kohtaan. Miten liittomme tukee ja palvelee yhdistyksiä ja perheitä tulevaisuudessa? Paljon on muuttunut 25 vuoden aikana. Elämänrytmi on tullut aiempaa kiihkeämmäksi. Tänä päivänä tuntuu, että aika ei riitä mihinkään. Kännykät tarjoavat mahdollisuuden jatkuvaan tavoitettavuuteen ja helppoon viihdykkeeseen ajasta ja paikasta riippumatta. Facebookissa tai twitterissä jaamme kepeästi tekemisemme ja ajatuksemme suurelle tuttavajoukolle, nettikaupoista tilaamme helposti ja nopeasti tarpeellista, ja tarpeetonta, tavaraa. Pikavipit ovat jokaisen saavutettavissa parilla napin painalluksella. Paperilehdet näivettyvät, netistä saamme tietoiskuina tiedot maailman tapahtumista hetkessä. Olenko ihan väärässä ajatellessani, että nuo palvelut joissakin tapauksissa saattavat tukea elämämme impulsiivisia, lyhytjänteisiä, levottomia piirteitä. Tarvitsemmekohan todella kaiken heti ja nopeasti? Aika muuttuu ja ihminen ajan mukana, niin tulee olla. Menneeseen ei voi jäädä, eikä sitä kannata ihannoida. Mutta hiljentämällä tahtia hiukan silloin, kun se on mahdollista, pysähtymällä kuuntelemaan ja kohtaamaan toisemme ilman kiirettä, auttaa meitä jaksamaan elämän kiihkeää sykettä paremmin, ja tukemaan adhd-oireisia läheisiämme, jotka ehkä kärsivät vielä muita enemmän nopeatempoisesta ja jäsentymättömästä maailmastamme. Miten liittomme tukisi ja palvelisi heitä, yhdistyksiä ja perheitä paremmin? Lisäämällä tietoisuutta adhd:stä? Tarjoamalla palveluita verkossa? Järjestämällä oikeanlaisia kursseja? Samalla, kun onnittelen juhlivaa liittoa, haastan jäsenistöä kertomaan toiveitaan, näkemyksiään ja tarpeitaan. Yhdessä toimimalla olemme enemmän. Liisa Virkkunen lastentautien erikoislääkäri hallituksen puheenjohtaja ADHD-liitto ry puh

5 l i i t t o ilmoittaa ADHD-liitto ry:n sääntömääräinen kevätkokous Kokous pidetään sunnuntaina klo 9.00 alkaen Cumulus Kouvolassa. Hotellin osoite on Kouvolankatu 11, Kouvola. Kokouksessa käsitellään ADHD-liitto ry:n sääntöjen 9 :n mukaiset asiat (mm. edellisen vuoden toimintakertomus, vuoden 2013 tilinpäätös ja tilintarkastajien kertomus). Kokouksessa esitellään myös ADHD-liiton sääntöjä koskevia muutosehdotuksia. Liitto kustantaa jokaisesta jäsenyhdistyksestä kahden edustajan matkakulut edullisimman kulkuneuvon mukaan. Ilmoittautumiset mennessä Henna Niskalalle tai Puheenjohtaja- ja sihteeripäivä ADHD-liitto ry järjestää jäsenyhdistystensä edustajille koulutus- ja virkistystapahtuman. Kokoontumispaikkana toimii Cumulus Kouvola, Kouvolankatu 11, Kouvola. PuSi-päivä alkaa lauantaina klo yhteisellä lounaalla. Sen jälkeen vuorossa on yhteistä ohjelmaa, mistä lisätietoa myöhemmin yhdistyksille lähetettävissä kutsukirjeissä. Lauantaipäivä päättyy illalliseen ja yhteiseen illanviettoon. Sunnuntaina vuorossa on ADHD-liitto ry:n kevätkokous (ks. ilmoitus yllä). Liitto kustantaa koko viikonlopun osalta jokaisesta jäsenyhdistyksestä enintään kahden edustajan majoituksen, ateriat sekä matkakulut edullisimman julkisen kulkuneuvon mukaan. Ilmoittautumiset mennessä Henna Niskalalle tai Liity ammattilaisjäseneksi ADHD-liittoon Kohtaatko työssäsi adhd-oireisia lapsia, nuoria tai aikuisia? Haluatko pysyä ajan tasalla adhd-asioissa? ADHD-liitto täyttää tänä vuonna 25 vuotta. Sen kunniaksi liitto lanseeraa uudenlaisen jäsenyysmahdollisuuden ammattilaisille. Jäsenyys on tarkoitettu lähinnä terveydenhuoltoalan ammattilaisille sekä kasvatus-, opetus- ja sosiaalialan ammattilaisille. Ammattilainen liittyy jäseneksi suoraan ADHD-liittoon ja saa sitä myötä neljä kertaa vuodessa ilmestyvän ADHD-lehden sekä alennuksia ADHD-liiton järjestämistä koulutuksista. Joissain ADHD-liitolla myynnissä olevissa kirjoissa on myös jäsenalennuksia. Ammattilaisjäsenyyden hinta on 10 vuodessa. Tervetuloa mukaan ammattilaisten joukkoon verkostoitumaan, saamaan ja jakamaan tietoa sekä tukemaan adhd-oireisten hyväksi tehtävää työtä. Liity nyt jäseneksi osoitteessa: 5

6 t y ö n t e k i j ä esittäytyy Essi aloitti ADHD-liitossa Aloitin ADHD-liitossa tammikuussa projektityöntekijänä ADHD-kokemusosaajaverkosto käyntiin! -projektissa. Olen työssä oppisopimuksella ja samalla suoritan tuotekehittäjän erikoisammattitutkinnon. Työnkuvani liitossa muodostuu mm. projektin suunnittelusta, käynnistämisestä ja toteuttamisesta, verkostoyhteistyöstä ja viestinnästä. Koulutukseltani olen ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmentaja. Työkokemusta neuropsykiatristen henkilöiden parissa on kertynyt myös työstä adhd-pienluokalla sekä järjestösektorilla erilaisissa tehtävissä. Tällä hetkellä toimin Vaasanseudun ADHD-yhdistyksessä puheenjohtajana, vertaistukiryhmäohjaajana ja kokemuskouluttajana. Minulla itselläni on ADHD ja koen, että voin alalla hyödyntää omakohtaista kokemustani. ADHD-kokemusosaajaverkosto käyntiin! -projektin päätarkoituksena on edistää adhd-oireisten henkilöiden osallisuutta, hyvinvointia sekä tasa-arvoista asemaa yhteiskunnassa. Adhd:hen liitetään yhä paljon vääriä uskomuksia, eikä adhd-oireisten kokemuksia aina ymmärretä. Tietoisuuden levittäminen on tärkeää, jotta adhd-oireiset saisivat tarvitsemansa tuen. Parhaiten tietoa levittävät oman alansa arjen asiantuntijat, kokemusosaajat. Projektissa kehitetään adhd-oireisten erityistarpeet huomioon ottava koulutusohjelma. Projektin aikana ADHD-liitossa käynnistyy kokemusosaajien koulutus. Koulutetuista adhd-oireisista muodostetaan verkosto, jonka osaamista hyödynnetään eri foorumeilla ja jonka työtä ADHDliitosta käsin tuetaan. Projektissa luodaan malli, jonka avulla ADHD-liitto jatkossa kouluttaa kokemusosaajia ja tukee näitä työssään. Malli tarjoaa avaimet siihen, kuinka vakiinnuttaa adhd-oireiset kokemusosaajat osaksi sosiaali- ja terveydenhoitoalan toimintaa. Malli on hyödynnettävissä myös muiden neuropsykiatrisesti oireilevien tai oppimishäiriöistä kärsivien koulutuksessa eri tahoilla. Kokemusosaajien työ olisi lisätä etenkin ammattilaisten ymmärrystä adhd-asioista. Tavoitteena on, että kokemusosaajat pääsevät jakamaan osaamistaan mm. sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan opiskelijoille ja ammattilaisille sekä muille julkisen sektorin toimijoille. On myös tärkeää, että kokemusosaajat pääsevät mukaan palvelujen suunnitteluun. Projekti toteutetaan Vaasassa vuosien aikana ja yhteistyökumppaneita ovat mm. Datero ja Vaasan aikuiskoulutuskeskus. Alustavan suunnitelman mukaan ensimmäinen kokemusosaajakoulutus järjestetään syksyllä Projektista tiedotetaan ADHD-liiton viestintäkanavilla. Ota mielellään yhteyttä, jos sinulla on ideoita, ehdotuksia tai toiveita projektiin liittyen! Olen iloinen, että pääsin tähän oppisopimuskoulutukseen ja tiedän, että se vaatii minulta paljon, mutta uskon että se on kaiken vaivan arvoinen. Koen tärkeäksi olla mukana asioissa, jotka jotenkin edistävät adhd-ihmisten asemaa yhteiskunnallisesti. Essi Jäntti projektityöntekijä/ oppisopimusopiskelija ADHD-liitto ry puh ADHD-liitto Educa-messuilla ADHD-liitto osallistui jälleen tammikuussa ( ) vuotuisille Educamessuille. Samalla osastolla olivat mukana ADHD-liiton lisäksi Aivoliitto, Autismi- ja Aspergerliitto sekä Suomen Lastenhoitoyhdistyksen ADHD-keskus. Tapahtumassa vieraili kahden päivän aikana yhteensä kävijää, perjantaina 5646 ja lauantaina Suuri kiitos kaikille kävijöille ja mukana olleille. Ensi vuonna taas Educassa nähdään. 6

7 Terveiset lämpimien kiitosten kera Kun vuonna 2001 alkusyksystä tulin töihin Suomen MBD-liiton Oulun aluetoimiston aluesihteeriksi (myöhemmin järjestösuunnittelijana), niin olin kovin tietämätön järjestötoiminnan työnkuvasta. Lasten kehityksen, oppimisen- ja käyttäytymisen haasteista minulla oli kokemusta aikaisemman työn kautta mutta se, mitä kaikkea järjestössä tehdään, oli suuri kysymysmerkki. Liiton sopeutumisvalmennustoiminnassa olin ollut jonkin verran mukana ennen kuin tulin vakituiseksi työntekijäksi, mutta muu toiminta edellyttikin sitten löytöretkeilyä. Löytöretkeilyyn tarvittiin avointa ja innokasta mieltä, tiedonhakua, uusia ideoita ja toiminnan ohjauksen strategioita niiden toteuttamiseksi, vanhojen hyvien käytäntöjen vaalimista sekä satojen ihanien ihmisten kohtaamisia matkan varrella. Löytöretkeilyn ajanjaksoni liitossa kesti 12 vuotta. Tuohon aikaan on sisältynyt lukuisia teema- ja koulutuspäiviä, kuntoutustoimintaa, jäsenistön tapaamisia eri areenoilla, liittokokouksia virkistävine iltaohjelmineen, erilaisia kirjallisia materiaaleja, oikeuksienvalvontaa, projekteja sekä kehittämistoimintaa. Entisessä Suomen MBD-liitossa ja nykyisessä ADHD-liitossa on aina tehty pienellä porukalla töitä monien isojen asioiden äärellä. Vaikka palkattujen työntekijöiden määrä on pieni, niin ison panostuksen liiton toimintaan ovat aina antaneet vapaaehtoispohjalta toimivat luottamushenkilöt liittohallituksessa ja jäsenyhdistyksissä. Kaikkien työpanostuksella on ollut ja tulevaisuudessakin on äärimmäisen tärkeä merkitys siihen, että ADHD-liitto on näkyvä ja arvostettu valtakunnallinen toimija, joka kolmannen sektorin roolista käsin on tukemassa adhd-oireisten henkilöiden ja heidän läheistensä hyvinvointia. Potilasjärjestöjen ydintehtävään on aina kuulunut vertaistuen mahdollisuuksien edistäminen ja tarjoaminen. Vuosien aikana on ollut ilo nähdä, miten vertaistuen, kokemusasiantuntijuuden ja jaetun osaamisen arvostaminen ovat yhä enemmän näkyvänä myös erilaisissa valtakunnallisissa strategioissa. Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategiassa (STM:n julkaisuja 2011:1) ja järjestöpoliittisissa linjauksissa (STM:n raportteja ja muistioita 2011:5) tuodaan esille järjestötoiminnan merkitystä sosiaalisen pääoman ja terveyden- ja hyvinvoinnin edistämisessä. Kansallisessa mielenterveys- ja päihdesuunnitelmassa yhtenä selkeänä tavoitteena on, että kokemusasiantuntijat ja vertaistoimijat otetaan mukaan mielenterveys- ja päihdetyön suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. ADHD-liitto jäsenyhdistyksineen tekee tälläkin hetkellä eri areenoilla vertaistuen mahdollisuuksia edistävää työtä. Minun kohdallani on tullut aika siirtyä löytöretkeilemään tällä hetkellä muille areenoille. Päätökseni ei ole ollut helppo, koska liitto on tarjonnut mielenkiintoisia töitä ihanien ihmisten kanssa. On upeaa saada uusia mahdollisuuksia, mutta kovin haikeaa luopua vanhoista, hyvistä kuvioista. Elämä on kuitenkin löytöretkeä, jossa tarvitaan myös uskallusta; Ihminen ei voi löytää uusia valtameriä, ellei hän uskalla kadottaa rantaa näkyvistään. -Andre Gide- Minä jatkan tällä hetkellä löytöretkeilyä Lapin yliopiston kuntoutustieteen oppiaineen tutkijana tai ennemminkin tutkimuksen tekemisen opettelijana, noviisina löytöretkeilijänä uudella valtamerellä. Osaltani haluan kiittää ADHD-liiton ja sen jäsenyhdistysten väkeä sekä kaikkia kohtaamiani ihmisiä niistä kokemuksista, mitä liitossa vietetyt vuodet ovat tarjonneet. Toivon ADHD-liitolle paljon myötätuulia juhlavuoteen! Ja kaikille ADHD-lehden lukijoille mukavia löytöretkeilyjä oman elämänne areenoilla löytöretkeily ei vaadi rahaa eikä kalliita välineitä. Löytöretkeily vaatii haaveilua, avointa mieltä, uteliaisuutta, kokeilemista ja oppimista. Hedelmällisimmäksi retkeily muodostuu, kun saa jakaa löytämisen saloja ja riemuja toisten retkeilijöiden ja retkikuntien kanssa. Yhteistyömme siis jatkukoon! Teksti Anu Kippola-Pääkkönen 7

8 p o r i n a-nurkka Porina-nurkka Tekstit Kaisa Humaljoki ja Marjo Hodju, Porina-projekti, ADHD-liitto ry Porina-projektin ensimmäinen toimintavuosi alkaa olla takana. Kuluneen vuoden aikana olemme saaneet iloksemme porista niin adhd-oireisten, heidän läheisten kuin erilaisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Vuosi on ollut täynnä mieleenpainuvia kohtaamisia, kuten adhd-tietoisuusviikon puitteissa toteutuneet tapaamiset esimerkiksi rautatieasemalla ja muissa tapahtumisissa eri paikkakunnilla. Tapahtumien avulla olemme pyrkineet lisäämään niin suuren yleisön kuin ammattihenkilöstön tietoisuutta adhd:n vaikutuksesta aikuisuuteen. Ilahduttavaa on ollut, että myös mediavälineissä on tartuttu teemaan ja erilaisten artikkelien avulla tuotu esille esimerkiksi adhd-oireisten aikuisten kokemuksia arkielämästä ja tuen tarpeista. Tietoisuuden lisäämiseksi vielä töitä riittää, joten tänäkin vuonna on luvassa erilaisia tapahtumia. Porina tien päällä -palsta, liiton www-sivut ja projektin facebooksivut ovat erinomaisia väyliä pysyä kartalla, missä milloinkin poristaan! Viime lokakuussa Raisa ja Kaisa tapasivat toisensa ADHD-liiton vertaisryhmäohjaajakoulutuksessa, jolloin Raisa etsi itselleen kaveria puolisoiden vertaisryhmää ohjaamaan. Löimme ideat ja innostuksemme yhteen, jonka tuloksena adhd-oireisten puolisoiden vertaistukiryhmä starttasi joulukuun alussa Ryhmä taitanee ollakin ensimmäinen puolisoiden ryhmä Suomessa? Ryhmässä on nyt kuusi jäsentä meidän ohjaajien lisäksi, kolme naista ja kolme miestä (ryhmä on täysi). Ryhmä kokoontuu porisemaan joka toinen maanantai ADHD-liiton tiloissa kahvia ja pientä suupalaa nauttien. Iloista porinaa saatiin aikaiseksi myös vertaisohjaajakoulutuksessa, joka toteutui kolmikantayhteistyönä uusille ja kokeneille ryhmänohjaajille. Ilahduttavassa määrin koulutuksessa näyttäytynyt into vertaisryhmien ohjaamiseen on siirtynyt käytäntöön eli eri puolilla Suomea on käynnistynyt ja käynnistymässä uusia vertaisryhmiä. Tästä lämpimät kiitokset aktiivisille ryhmänohjaajille! Adhd-tietoisuuden lisäämisen ohella on tärkeää, että tietoisuus käynnissä olevista vertaisryhmistä leviää. Yhteinen halumme varmasti on, että vertaisryhmistä kiinnostuneilla henkilöillä on tietoa saatavilla vertaistuesta. Oheinen vertsikkanurkka tulee jatkossakin tarjoamaan väylän tiedon jakamiseksi. Jakakaa tietoa meille käynnistyvistä ja käynnissä olevista vertaisryhmistä, jotta kaikki halukkaat pääsevät porisemaan! Kuluvana vuonna työmme jatkuu jäsenyhdistystoiminnan ja vertaisryhmien tukemiseksi. Yhtenä painoalueena haluamme kohdistaa tukeamme vertaisryhmienohjaajille. Helmikuussa käynnistämme kolme tukimuotoa, jotka ovat nimeltään luuri, netti ja miittinki. Vertaisryhmänohjaajat voivat soittaa luuripäivystykseen keskiviikkoisin klo tai keskustella netin välityksellä 1 krt/kk. Miittinki on puolestaan suunnattu pääkaupunkiseudun vertaisryhmien ohjaajille kasvokkaiseksi kohtaamisen paikaksi. Näiden tukimuotojen avulla haluamme tukea vertaisryhmänohjaajia niin ryhmän ohjaamiseen liittyvissä käytännön asioissa kuin ohjaajana jaksamisessa. Kokemuksia ad(h)d-oireisten aikuisten puolisoiden vertaistukiryhmän ohjaamisesta Kokemukseni puolisoiden vertsikkaryhmän ohjaamisesta ovat mitä positiivisimmat. Olemme tavanneet vasta neljä kertaa, mutta tuntuu siltä, kuin olisimme jo vanhojakin tuttuja. Keskustelu ryhmässä on niin leppoisaa ja tunnelma välitön. Välillä keskustelemme vakavista asioista ja välillä neukkarista raikaa iloinen nauru. Minulle on langennut tylsä rooli toimia kellokallena ja lopettaa illan keskustelut aina aivan kesken. Raisan kanssa yhteistyö sujuu kuin tanssi askelmerkit ja sama rytmi löytyi kuin itsestään. Vertaisryhmätoiminnan tavoitteena on mahdollistaa ryhmälisille kokemus siitä, että on muitakin ihmisiä, jotka ovat samassa elämäntilanteessa ja jotka ymmärtävät sen vuoksi omaa elämäntilannetta. Vertaisryhmästä saa rohkaisua, vinkkejä ja tukea omaa elämää varten. Vertaisryhmässä pystyy myös auttamaan muita omien kokemuksien tuomalla viisaudella. Myös meidän ryhmässämme olen aistinut näitä kokemuksia. Moni keskustelun teema on koettu hyvinkin tutuksi ja tarpeelliseksi myös itselle. Meidän ryhmässä usein onkin sanottu, että olispa tämä ryhmä ollut olemassa jo aiemmin! 8

9 Uudet vertaistukiryhmät, joissa tilaa uusille ryhmäläisille: - Nurmijärvi: Adhd-oireisten aikuisten vertaistukiryhmä klo torstaisin 13.2., 27.2., 20.3., 10.4., 8.5. ja Nurmijärven kunnantalolla, Keskustie 2 b, Nurmijärvi. Ohjaajina Paula Ylä-Rautio ja Hanna Tapanainen. Ilmoittautuminen: com tai Kaisa Humaljoki p Vantaa: Värikäs-vertaistukiryhmä adhd-oireisille aikuisille (menetelmänä taideterapia) 7.4., 14.4., 28.4., 5.5., ja 19.5, ohjaajana taideterapiaopiskelija Leila Kailamäki. Ilmoittautuminen: mennessä Leila Kailamäki tai p Porvoo: Adhd-oireisten aikuisten ryhmä, kokoontuu kerran kuukaudessa Omenamäen palvelukeskuksessa, Tulliportinkatu 4, Porvoo. Ilmoittautuminen: Arja Havilo - Tampere: Adhd-oireisten aikuisten vertaistukiryhmä parillisten viikkojen torstaisin klo Omavoiman tiloissa Yliopistonkatu 58 B, 3 krs Tampere. Vetäjänä toimii vertainen Juha. Paikalle voi tulla ilman etukäteisilmoittautumista ja viipyä voi haluamansa ajan. Lisätiedot Omavoimasta tai - Vaasa: ADHD-ryhmä/ADHDgrupp (ruotsinkielinen ryhmä / svenskspråkig grupp) ADHD-oireisille henkilöille, ADHD-oireisten lasten vanhemmille, läheisille, puolisoille ja kaikille, jotka haluavat keskustella ja jakaa kokemuksia ADHD:stä. / Gruppen är avsedd för personer med ADHD-symptom, föräldrar, makar och anhöriga samt övriga som vill diskutera och dela erfarenheter med likasinnade i samma situation. Hanna West: Turku: Adhd-aikuisten ja aikuistuvien nuorten vertaistukiryhmä Turun seudun AaDeeHooDeet Turun seudun omaishoitajat ja läheiset ry:n tiloissa, Vanha Hämeentie 105, Turku. Ryhmään ovat tervetulleita kaikki, joiden elämää ADHD tai ADD koskettaa tavalla tai toisella. Kevään tapaamiset: to klo 18-20, to klo 18-20, su klo 14-16, su klo Non stop vertaistuki- ja hemmottelupäivä, ke 9.4. klo ja ke 7.5. klo Ryhmän ohjaajina Satu Pikkarainen ja Anna Tilkkanen. Tiedustelut - Lappeenranta: Ad(h)d-oireisten aikuisten vertaistukiryhmä klo , 12.3., 9.4., 7.5. ja Lappeenrannan maakuntakirjastossa, Valtakatu 47, Lappeenranta. Ilmoittautuminen: Marjo Hodju tai p Kuopio: vuotiaille nuorille suunnattu toiminnallinen vertaisryhmä starttaa Kuopiossa klo Ilmoittautumiset: Marjo Hodju p tai Juha-Pekka Tams p Oulu: Ad(h)d-oireisten aikuisten vertaistukiryhmä keskiviikkoisin 5.3., 26.3., 9.4., 23.4., 7.5., 21.5.ja 4.6. Kumppanuuskeskuksessa, Isokatu 47, Oulu, kokoushuone Isoseppä. Ilmoittautumiset: Liisa Pizén p Porina Tien päällä -tapahtumat: - Joensuu: Aivoviikon Aivoituksia -tapahtuma yhteistyössä Honkalampi -säätiön Valtone -projektin ja p o r i n a-nurkka Vertaistukiryhmiä ja tapahtumia Joensuun seudun erilaiset oppijat ry:n Taitojen tukijat -hankkeen kanssa pe klo kauppakeskus Iso Myyssä, Kauppakatu 26, Joensuu - Lahti: Tervetuloa porisemaan Lahden terveyspysäkille ti klo , Trio-kauppakeskus, Aleksanterinkatu 18, LAHTI - Kuopio: Eijsveikeet ry:n kevätkokouksen yhteydessä la luento adhd-oireisen aikuisen vanhemmuudesta sekä parisuhteesta - Vantaa: Laurean opiskelijoille suunnattu Porina-päivä (luento adhd:stä, kokemuspuheenvuoro sekä posteri-näyttely) ma klo Laurea-ammattikorkeakoulun auditoriossa, Ratatie 22, Vantaa Vertsikka-tapaaminen: - Pääkaupunkiseudun vertaisohjaajat ti klo , ADHD-liitto ry, Sitratie 7, HKI Kaisa Humaljoki p Marjo Hodju p

10 l i i t t o ilmoittaa VERTSIKKATUKEA ADHD-YHDISTYSTEN VERTAISRYHMÄOHJAAJILLE! Vertsikka-tuki on ADHD-liiton tarjoamaa tukea ADHD-liiton jäsenyhdistysten vertaisryhmäohjaajille. Luuri ja Netti tukimuodot on tarkoitettu vertaisryhmänohjaajille, jotka kokevat kaipaavansa tukea oman ryhmänsä ohjaamisessa. Netti Tukinetissä (www.tukinet.net) tarjottava ryhmämuotoinen livechat ryhmänohjaajille. Virtuaaliset vertais tapaamiset toteutetaan 18.3., ja klo Ryhmiin mahtuu keskustelemaan 12 ohjaajaa. Ryhmiin ilmoittautuminen tapahtuu viikkoa aiemmin ilmoittamalla oman nimimerkin osoitteeseen Luuri ADHD-liiton työntekijä päivystää puhelimessa keskiviikkoisin klo Luurin numero on Elän elämää, jota adhd värittää -piirustuskilpailu! ADHD-liitto juhlistaa tänä vuonna 25-vuotista taivaltaan. Juhlavuoden myötä ADHD-liitto lähtee turuille ja toreille kysellen Elätkö elämää, jota adhd värittää?. Ne, jotka vastaavat kysymykseen myöntävästi voivat nyt ottaa osaa piirustuskilpailuun! Voit tarttua kynään, olitpa sitten lapsi, nuori tai aikuinen. Voit piirtää viivoja ja värittää, vaikka olisit henkilö, jolla on adhd tai vaikka olisit adhd-oireisen veli, sisko, mummo, isä, ystävä, puoliso. Voit hahmotella ajatuksesi kuvan muotoon myös, jos olet ammattilainen, joka kohtaa adhd-oireisia työssään. Toisin sanoen, kuka tahansa, joka kokee lauseen Elän elämää, jota adhd värittää omakseen, voi osallistua! Tuo samainen lausahdus olkoon myös piirustuksen nimi. Muita rajoitteita emme määrittele piirustuksen voi tehdä esimerkiksi käsin, tietokoneella, tusseilla, hiilellä, mustavalkoisena tai värikylläisenä. Lähetä piirustuksesi perjantaihin 4.4. mennessä osoitteeseen Henna Niskala, ADHD-liitto ry, Sitratie 7, Helsinki. Laitathan piirustuksesi mukaan myös viestin, josta käy ilmi nimesi, osoitteesi ja ikäsi. ADHD-liitto pitäisi piirustuksia mielellään esillä esimerkiksi juhlavuoden kunniaksi järjestettävän koulutuskiertueen yhteydessä ja käyttäisi niitä ADHD-lehden ja liiton toimintakertomuksen kuvittamisessa. Kun kuva on julkisesti esillä, sen piirtäjästä kerrotaan etunimi ja ikä. Mikäli et halua piirustustasi käytettävän edellä mainituin tavoin, lisää siitä tieto nimesi ja osoitetietojesi yhteyteen. ADHD-liitto arpoo kilpailuun osallistuneiden joukosta kolme onnekasta, joille lähetetään elokuvalippu. 10

11 k o l u m n i Teksti Sirpa Pietikäinen, europarlamentaarikko Uutta tehoa teknologiasta Kuinkahan monta kertaa voi kuulla sanonnan no kun se on vähän tollanen aadeehoodee? Itse termihän on laaja kattokäsite, jonka alle mahtuu kaikkea tarkkaavaisuushäiriöstä korkeaan impulsiivisuuteen. Ei ole olemassa yhtä kuvausta, jonka alle jokaisen adhd:n voi niputtaa - kaikki ovat erilaisia ja samalla kertaa taas samanlaisia. Adhd ei näy heti päällepäin, kuten moni muu elämälle haasteita asettava tila tai sairaus. Toisinaan se kaupan kassajonossa poukkoileva ja keikkuva lapsi ei ole vain huonosti kasvatettu. Toisinaan se luokassa jutteleva ja alituiseen kommentoiva kaveri ei toimi näin tahallaan. Toisinaan se työpaikan outoja juttuja kertova tyyppi ei kerro niitä tarinoitaan pahalla. He eivät välttämättä vain kykene hillitsemään itseään. Ja sellaista se elämä välillä on. Adhd voi olla arjessa jokaiseen asiaan levittäytyvä tekijä, joka asettaa haasteensa pienille jokapäiväisille asioille. Useimmille helpot ja yksinkertaiset asiat, kuten avainten ja aamupalan muistaminen, voivat olla uskomattoman hankalia toisille. Joskus koti näyttää olevan pyörremyrskyn jäljiltä ja ruokakaupassakin on unohtunut taas käydä. Mutta arkea voi helpottaa rutiinien ja muistilappujen kautta. Siivouspäivä sunnuntaiksi, muistilista aamun askareista tai laukun tarkistettavasta sisällöstä oven suussa auttavat jo kummasti. Vaikka tietyt tilat ja sairaudet tuovat mukanaan haasteita ja sopeutumistarpeita, meillä jokaisella on omat haasteemme, joihin meidän on sopeuduttava. Minusta ei saa huippupikajuoksijaa, vaikka miten treenaisin radalla. Samalla lailla, kun se voi asettaa haasteita, adhd voi tuoda myös mahdollisuuksia. Kyky ajatella luovasti ja laatikon ulkopuolelta tuo mahdollisuuden innovaatioille ja uusille kasvu-urille. Spontaanius ja innostuneisuus tuovat usein mukanaan uteliaisuuden ja halun oppia uutta. Monessa tilanteessa se uusi idea tai toimintamalli voi tulla juuri siltä henkilöltä, joka on tottunut ajattelemaan hieman eri lailla. Suomessa hoidon taso on korkea. Ihannetilanteessa se on monisyistä, yksilöllistä ja kohdennettua. Yhä useammin hoito aloitetaan nuoremmalla iällä paremmin tuloksin ja nopeammalla kuntoutumisella kuin aikuisiällä aloitettu hoito. Uudella teknologialla hoitoa voidaan tehostaa, yksinkertaistaa ja parantaa entisestään. Teknologiaa terveydenhoitoon Teknologian hyödyntäminen sairauksien hoidossa ja ehkäisyssä on saamassa tuulta siipiensä alle. Kehittelyssä on tietokonepelejä, joilla aivojen toimintaa pyritään seuraamaan ja muokkaamaan opittuja käyttäytymismalleja. Nopeasyklinen peli antaa välitöntä palautetta pelaajalleen pyrkien muokkaamaan positiivisella palautteella reaktioita. Visuaalisesti stimuloiva ympäristö ja motivoiva terapiamalli antavat toiveita tehokkuudesta terapiamuotona. Pelaamiseen pohjautuva kuntoutusmalli voikin olla monelle mieleen - eihän terveydenhoidon tai vaikkapa oppimisen tarvitse aina tarkoittaa yhtä kuin tylsää! Myös jokapäiväistä terveyttä voidaan seurata teknologisen kehityksen avulla. Euroopan parlamentti hyväksyi e-terveyden kehittämisohjelman vuosille Toimiessani oman ryhmäni pääneuvottelijana sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan lausunnossa korostin asiakkaiden ja potilasjärjestöjen mukaan ottamista palvelujen kehittämiseen ja panoksen lisäämistä lääkinnällisten laitteiden kehittämiseen niin, että niillä mitatut tiedot siirtyvät suoraan sähköisiin potilastietoihin. Ideana on luoda terveydenseurantajärjestelmiä, joissa terveydentilaa voidaan kattavasti seurata joko jatkuvasti tai riittävän tiheästi kotona. Erityisen hyvin järjestelmä palvelisi esimerkiksi lääkityksen seurannan osalta; verenpainetta, lääkityksen tasoa, EKG:tä tai tulehdusarvoja voitaisiin seurata kotoa. Jokaisen ihmisen terveyshistoria saadaan yhteen paikkaan, esimerkiksi pilvipalveluun, ja terveystiedot ovat asiakkaan omassa käytössä ja hänen suostumuksellaan myös julkisen tai yksityisen terveydenhuollon asiantuntijoiden käytettävissä niin Turussa kuin Torinossa. Tämä vaatii vahvaa eurooppalaista tietoturvaa sekä eurooppalaisia standardeja siihen, missä muodossa terveystiedot rekisteröidään. Mutta ei teknologia kaikkea ratkaise. Tärkeätä on myös välittää ja pitää huolta toisistamme. 11

12 Ratkaisukeskeinen neuropsyk Lappeenrannan peruskouluiss Lappeenrannan kaupungin erityisopetuksen kehittämissuunnitelmaa laadittaessa vuonna 2005 havaitsimme, että suurimman haasteen opetushenkilöstölle asettavat erilaisia tarkkaavaisuuden pulmia omaavat oppilaat. Hyviä käytänteitä on viime vuosina kehittynyt monien muiden oppimisen esteiden havaitsemiseen ja lieventämiseen, esimerkiksi lukivaikeuksien seulontaan, kuntoutukseen ja apuvälineiden käyttöön. Koska kokemuksemme oli jo osoittanut, että yleisopetusryhmän pieni koko, runsaat koulunkäyntiavustajapalvelut tai edes erityisluokkaopetus sellaisenaan ei useinkaan tuottanut toivottuja tuloksia, pohdimme, kuinka pystyisimme kehittämään uusia toimintatapoja tarkkaavaisuuden pulmia omaavien oppilaiden kanssa toimimiseen ja heidän opiskelunsa ohjaamiseen. Tietoa hankkimaan Löysimme muun muassa opetushenkilöstölle tarkoitetun kiinnostavan koulutuskokonaisuuden ratkaisukeskeisen neuropsykiatrisen valmentaja -koulutuksen. Koulutus on laaja, noin vuoden kestävä koulutus, joka koostuu lähikoulutuspäivästä ja välitehtävistä. Koulutus antaa opiskelijoille hyvin perusteelliset, ajan tasaiset tiedot neuropsykiatristen pulmien taustasta, ilmenemisestä, diagnosoinnista, mahdollisista lääkehoidoista ja ennen muuta ratkaisukeskeisestä tavasta kohdata pulmien aiheuttamat haasteet ja valmiudet valmentaa kyseisten lasten ja nuorten taitoja elämän eri osa-alueilla. Valmennuksessa lapsen tai nuoren sekä hänen perheensä elämä nähdään eri osa-alueista koostuvana kokonaisuutena. Näitä osa-alueita ovat muun muassa koulunkäynti, sosiaaliset suhteet, vapaa-ajan vietto ja harrastukset, terveys, puhtaus, ravinto, rahankäyttö jne. Tavoitteena hankkeessamme on, että opettaja ja muut ammattilaiset toimisivat työparina tai tiiminä. Opetushenkilöstö vastaisi pääasiassa koulunkäyntiin ja koulussa muodostuviin sosiaalisiin suhteisiin liittyvästä valmennuksesta ja muut lapsen ja perheen kanssa toimivat ammattilaiset valmennuksesta muiden osa-alueiden osalta. Jo koulutuksen aikana jokaisella opiskelijalla on ollut joku oppilas valmennettavana, joten saatuja oppeja on voitu harjoitella heti käytännön työssä. Keskeistä valmennuksessa on ratkaisukeskeisyys, jossa määritellään lapsen ja nuoren vahvuudet ja vahvistetaan niitä. Haastavat asiat määritellään tavoitteiden muotoon ja mietitään yhdessä pienet askeleet, joilla tavoitteet saavutetaan. Ratkaisukeskeisessä valmennuksessa vältetään ongelmakeskeisyyttä ja syyllisten etsimistä. Koulutushankkeen toteutus Ensin koulutimme pääasiassa erityisopetuksen palvelu- ja kehittämiskeskuksiin kuusi ohjaavaa opettajaa, joille osoitettiin työaikaa lähikoulujen ohjaukseen. Pian kuitenkin totesimme, että resurssi oli lähikoulujen suuren konsultaatiotarpeen vuoksi täysin riittämätön. Vuosien aikana olemme kouluttaneet Lappeenrannassa yhteensä noin 270 erityisopettajaa, erityisluokanopettajaa, luokanopettajaa, opinto-ohjaajaa ja muutamia muiden toimialojen työntekijöitä ratkaisukeskeisiksi neuropsykiatrisiksi valmentajiksi. Onpa joukossa ollut pari kokenutta koulunkäyntiavustajaakin. Näin olemme muodostaneet asiantuntijaverkoston, joka kattaa kaikki Lappeenrannan peruskoulut. Lisäksi olemme järjestäneet kaikille rehtoreille kahden päivän koulutuksen, jossa rehtorit saivat perustiedot hyvin tiiviissä muodossa. Myös rehtorit olivat tyytyväisiä koulutuksen antiin. Osa rehtoreista on osallistunut lisäksi viiden päivän pituiseen koulutukseen, jossa on opeteltu ratkaisukeskeistä ajattelu- ja toimintamallia esimiestyössä. Lähes kaikki opettajat ovat osallistuneet vastaavaan kahden päivän pituiseen Pikku-nepsy -koulutukseen. Ratkaisukeskeisen neuropsykiatrisen valmentaja-koulutuksen suorittaneille järjestetään vuosittain jatkokoulutuspäivä, jossa syvennetään jotain teemaa tai päivitetään tietoja. Opetushenkilöstömme täydennyskoulutuksesta yli kymmenen vuotta vastanneena viranhaltijana totean, että mikään koulutus ei ole saanut yhtä erinomaista palautetta opetushenkilöstöltä. Kun tieto koulutuksen annista on kiirinyt kollegoille, olen jo saanut kyselyitä, milloin seuraava koulutusryhmä käynnistyy! 12

13 iatrinen valmentaja -koulutus a Seuraavat askeleet Olemme jälleen saaneet valtionavustusta, joka mahdollistaa edelleen opettajien kouluttamisen. Lukuvuoden aikana koulutamme vähintään yhden ryhmän verran uusia opettajia valmentajiksi, mutta mahdollisesti enemmänkin. Saimaan ammattikorkeakoulu tekee parhaillaan arviointia siitä, millaisena opettajat, vanhemmat, oppilaat sekä rehtori ovat kokeneet koulutuksen sekä valmennuksen. Arviointi on valmis syksyllä Tavoitteemme on, että pystyisimme varhain aloitetulla, moni ammatillisesti toteutetulla valmennuksella parantamaan lasten ja nuorten toimintaedellytyksiä lähikouluissa ja päiväkodeissa ja toisaalta myös muokkaamaan lähikoulujen ja päiväkotien oppimisympäristöjä kyseisiä lapsia tukeviksi. Näin voisimme vahvistaa lähikouluperiaatteen toteutumista. Valmennusta tehdään toki olemassa olevilla erityisluokillakin ja toivomme, että valmennus voi parantaa laadullisesti myös erityisluokkaopetusta. Tavoitteenamme on selvittää, voisiko oppilas- ja terveydenhuoltosekä perhetyön henkilöstö tulla jollain tavalla mukaan toimintamalliin. Tähän olisi Lappeenrannassa hyvät edellytykset, koska maakuntaan on perustettu Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, joka tuottaa kyseiset palvelut muun muassa Lappeenrannan kaupungille. Muutoksen takia luomme joka tapauksessa uudet yhteistyömallit opetuspalveluiden ja muiden lasten ja nuorten palveluiden välille ja siihen kokonaisuuteen lasten ja nuorten neuropsykiatrinen valmennus moni ammatillisesti toteutettuna sopisi mielestäni erittäin hyvin. Teksti Mari Routti perusopetusjohtaja Lappeenrannan kaupunki 13

14 Telmivä mieli Sanotaan, että hulluus ja nerous kulkevat käsikädessä. Tämä väittämä ei ole tuulesta temmattu, sillä molempiin ominaisuuksiin liittyy yhteinen piirre, kyky yhdistellä luovasti erilaisia asioita toisiinsa. Psykiatriassa on jo pitkään tiedetty, että luovilla ihmisillä kuten tiedemiehillä, kirjailijoilla ja taiteilijoilla esiintyy muuta väestöä enemmän kaksisuuntaista mielialahäiriötä. Tämä häiriö liittyy otsalohkoon sijoittuvien hillitsevien toimintojen vajeeseen tai niiden vähäisyyteen. Tällaisissa tilanteissa ihmisen estot saattavat olla pienempiä ja hän rikkoo mielellään rajojaan piittaamatta siitä mitä muut ajattelevat. Myös ajatusten lento tai assosiaatio on keskimääräistä höllempää. Tällainen ihminen ei välttämättä pysty keskittymään käytännön asioihin, mutta saattaa olla taiteellisesti tai kirjallisesti hyvin lahjakas ja tuottelias. Ominaisuuden pohja on biologinen, mutta sen ilmenemismuodon määräävät vallitseva kulttuuri ja omat elämänkokemukset. Jyrki Korkeila Kaksisuuntainen mielialahäiriö voi virittää luovuutta ja lisätä kykyä yhdistellä mielivaltaisesti asioita, jotka eivät näyttäisi liittyvän millään tavalla toisiinsa. - Sairaus näyttäytyy ajattelua ja tunnetoimintoja hillitsevän kyvyn heikkoutena, mihin liittyy estojen vähäisyyttä ja avoimuutta uusille kokemuksille. Hyvin avoin mieli voi altistaa sille, että ihmisen on vaikeaa säädellä kaikkia mielessä viliseviä yllykkeitä. Mieli on niin täynnä asioita, että sen sisäiset jarrut ovat heikosti käytettävissä. Tilanne on kuin kaksiteräinen miekka. - Sairaus voi avata mahdollisuuksia luovuuteen, mutta toisaalta siihen liittyy sairauden todellisuus, psykiatrian professori Jyrki Korkeila kertoo. Sinuhe otti voimille Mielen telmiessä vapaasti näillä ihmisillä on suurempi kyky yhdistellä ja assosioida asioita. Kaksisuuntaista mielialahäiriötä potevat saattavat usein olla kielellisiä akrobaatteja, lahjakkaita innovaattoreita, joilla on hauskoja juttuja kerrottavanaan. Sairaus on tyypillistä esimerkiksi kirjailijoille tai musiikillisesti lahjakkaille. - Esimerkiksi Mika Waltari oli taipuvainen maanisdepressiivisyyteen. Waltari kirjoitti merkittävimmän teoksensa, Sinuhen, kolmessa kuukaudessa, mutta kertoi myöhemmin avoimesti olleensa hyvin väsynyt ja masentunut sen jälkeen. Waltarihan vietti joitakin hoitojaksojakin psykiatrisessa sairaalassa. Myös Lauri Viita on kärsinyt tästä tuskaa ja toimintakyvyttömyyttä aiheuttaneesta sairaudesta. Omaisille psykoottinen sairaus on koettelemus heidän joutuessaan aistimaan läheisensä tuskaa, itsetuhoisuutta ja holtitonta käyttäytymistä sekä kokemaan pelkoa siitä, tekeekö hän itselleen jotakin pahaa. - Maniajakson aikana, mielialan ollessa kohonnut, maanis-depressiivinen ihminen saattaa holtittomalla käyttäytymisellään ja päihteiden käytöllään tärvätä ihmissuhteensa. Tuota tunnetilaa kuvaa hyvin sanonta kun velat muuttuvat saataviksi, Korkeila kuvailee. Myös säveltäjien keskuudessa maanis-depressiivisyys on tunnettua. Esimerkiksi Jean Sibelius ja Pjotor Tsaikovski olivat taipuvaisia masennukseen. Niistä selvitessään he löysivät uudestaan luovuuden pohjan, mikä välittyi kuulijoille sulosointuina. Tietty sävy musiikissa voi kuvastaa iloa siitä, miltä toipuminen depressiojaksosta tuntuu tai päinvastoin - joskus musiikin tekemiseen liittyvä tunnetila voi stimuloida sairautta, Korkeila kertoo. Avoimin mielin Maanis-depressiivisyyden lisäksi on olemassa myös erästä otsalohkoon iskevää muistisairautta, joka vaikuttaa hillitsevien toimintojen häiriin- 14

15 tymiseen ja sitä kautta estojen purkaantumiseen. Tiedän kertomuksen eräästä tähän tautiin sairastuneesta kuvataitelijasta, jonka estot sairauden puhjetessa vapautuivat, jolloin hänestä tuli luova kuvataiteilija, mutta sairaus vei hänetkin sitten lopulta mennessään. Psykologisessa kirjallisuudessa kuvataan myös ihmistyyppiä, jonka persoonallisuuteen liittyy alttiutta estojen vähäisyyteen, mitä kutsutaan avoimuudeksi uusille kokemuksille. Jos mieli on hyvin avoin, ihmisen on vaikeaa säädellä kaikkia yllykkeitään, sillä mieli on tuolloin niin täynnä kaikenlaisia asioita, että ns. sisäiset jarrut ovat heikosti käytettävissä. Tällainen voi avata mahdollisuuksia toisaalta luovuuteen, mutta toisaalta siihen voi liittyä sairauden todellisuus. Selfridge pystyyn Miten hulluihin ja neroihin pitäisi suhtautua? Onko mahdollista antaa kaikkien kukkien kukkia? - Minusta kaikkien kukkien pitäisi antaa kukkia, mutta rikkaruohot eivät mahdu joukkoon. Tämä tarkoittaa sellaista käyttäytymistä, toimintaa ja juttuja, jotka rajoittavat toisten ihmisten oikeutta toimia kuten he itse haluavat. Eli oman hulluutensa kanssa pitää jokaisella olla oikeus elää omalla tavallaan. Tässä tullaan siihen kuinka yhteiskuntamme ja yhteisömme arvostaa asioita, jotka eivät välittömästi käänny rahaksi. Ongelmana nykyajassamme on se, että olemme voimakkaasti orientoituneet työpaikkojen säilymiseen. Kuitenkin inhimillinen kulttuuri on perusta, josta kaikki ponnistaa ja se edellyttää sellaista kulttuuriperimän sisältöä, Eli piirteet, jotka joillakin ihmisillä ovat sairautta, voivat jonkun toisen kohdalla siivittää lievemmissä muodoissa suorituksiin, joihin muut eivät pysty. joka ei ole realisoitavissa rahaksi. Tällaisessa kasvualustassa demokratia voi hyvin ja talouselämänkin on mahdollista kehittyä. Kyse on pohjimmiltaan siitä, että yhteiskunnassamme voidaan sallia ja arvostaa hyvinkin poikkeavia ihmisiä ja miettiä mitä annettavaa hänellä olisi meille muille ihmisille. Hyvinvointiyhteiskunta on siinä mielessä aina materian ulkopuolella ja kaikkien kukkien kuuleminen edellytys materian tekemiselle, Korkeila painottaa. Kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön liittyy ylitsevuotava itseluottamus sekä kyky innostaa toisia ihmisiä, ja viedä heitä ennakkoluulottomasti eteenpäin. Maanistyyppisen johtajan hulluista ideoista pääsevät parhaimmillaan kaikki osallisiksi. Tästä hyvänä esimerkkinä on Lontoossa sijaitsevan kuuluisan Selfridge-tavaratalon aikoinaan ideoinut Harry Selfridge, joka jo ennen rakentamista julisti muille, että tästä tulee sitten hienoin tavaratalo, joka missään on koskaan ollut, vaikka hänellä ei ollut minkäänlaista käsitystä siitä, Kysymys on hallussa olevasta maniasta, hullunrohkeudesta positiivisessa mielessä. saadaanko hankkeesta edes voittoa. Toisaalta tavarataloa ei olisi syntynyt, jos hän ei olisi ollut tiettyyn rajaan saakka realiteeteista piittaamaton. Eli piirteet, jotka joillakin ihmisillä ovat sairautta, voivat jonkun toisen kohdalla siivittää lievemmissä muodoissa suorituksiin, joihin muut eivät pysty. Niissä tarvitaan draivia, energiaa ja uskoa siihen, että hankkeesta tulee jotakin, vaikka se alussa näyttäisi epärealistiselta. - Tällainen ajattelu on sävyltään manian kaltaista ja sama piirre on havaittavissa myös joissain muissakin menestystuotteita keksivissä ihmisissä ja yritysjohtajissa. Puupaatilla maailman ääriin Huimapäisyyttä edustivat myös tutkimusmatkailijat, jotka satoja vuosia sitten lähtivät purjehtimaan pienellä puupaatilla jonnekin, mistä heillä ei ollut mitään tietoa. Hirveän epärealistinen ajatus lähteä ylittämään Atlanttia vähäisin ruokavaroin, etenkin kun laivan upottava myrsky voi nousta milloin tahansa, eikä yhtään tiedetä minne ollaan menossa. Mutta silti he vain ovat lähteneet, mikä tarkoittaa sitä, että näillä ihmisillä on täytynyt olla jonkinlainen valloittamisen ja uuden raivaamisen palo sisällään. Tällaisessa tilanteessa mennään tavallisen rajan yli, luodaan uusia sääntöjä ja ehtoja. Tuolloin ihmisellä täytyy olla aika paljon kanttia, joka liittyy luovuuteen sekä kykyyn ottaa valtavia riskejä. Samalla hänen täytyy olla jollakin tavalla epärealistinen ja ajatella, että vaikka nyt on näin, niin kyllä tästä vielä jotakin tulee. Kysymys on hallussa olevasta maniasta, hullunrohkeudesta positiivisessa mielessä. Olettaisin tällä piirteellä olevan jotakin tekemistä perimän kanssa, joka kasaantuessaan joillakin ihmisillä tuottaa riskin sairastua, mutta tarjoaa samalla kasvualustan luovuudelle. Ilman näitä ihmisiä meiltä muilta olisi jäänyt monta iloa näkemättä ja hyödyllistä tekemättä. Maailmassa olisi vähemmän huippukirjallisuutta, Jyrki Korkeila tiivistää. Teksti Leena Toiviainen Kuva Studio Rajala 15

16 Erityinen nuori rippikouluun Rippikoulu kuuluu olennaisena osana suomalaiseen nuorisokulttuuriin. Se on aina ollut aikuisuuteen siirtymisen virstanpylväs. Konfirmaatio antaa oikeuden esimerkiksi käydä itsenäisesti ehtoollisella, toimia kummina ja asettua ehdolle kirkollisissa vaaleissa. Rippikouluun tullaan yleensä sinä vuonna, kun täytetään 15 vuotta, mutta rippikoulu on mahdollista käydä myöhemminkin. Rippikoulun käyneelle nuorelle on vanhastaan annettu enemmän vapautta ja vastuuta omasta elämästään myös muilla elämän osa-alueilla onhan hän jo rippikoulun käynyt. Rippikoulu onkin luonnollinen itsenäistymisen harjoittelumuoto erityistä tukea tarvitseville nuorille. Kuva Ulla Varis Seurakunnissa on erilaisia tapoja huomioida erityisiä nuoria rippikoulussa. Kirkkohallituksen vuonna 2001 tekemässä Elämä-uskorukous -rippikoulusuunnitelmassa otetaan kantaa mm. dysfaattisten (nykyinen kielellinen erityisvaikeus) nuorten rippikouluun ja suositellaan ryhmäkooksi alle kymmentä nuorta. Tämä on ohjenuorana pienryhmärippikouluissa. Myös kirkon vammaispoliittisessa ohjelmassa todetaan, että kaikilla on oikeus saada opetusta ymmärrettävästi. Näiden linjausten mukaan kirkko kehittää rippikoulutoimintaansa kaikille sopivaksi. Rippikoulumuotoja on useita: yleisin on leiririppikoulu, lisäksi mm. päivärippikoulu, yksityisrippikoulu ja erityisrippikoulu. Onkin hyvä selvittää oman paikkakunnan vaihtoehdot hyvissä ajoin, että nuoren rippikoulukokemuksesta tulee mahdollisimman hyvä. Kuopion seudulla käytäntönä on tehdä kotikäynti jokaisen pienryhmärippikouluun ilmoittautuneen nuoren luona. Kotikäyntejä tehdään jonkin verran myös niin sanotuille tavallisille leireille osallistuvien nuorten luona. Tällöin selvitetään tarvittavat tukitoimet ja voidaan vielä yhdessä miettiä parasta rippikouluratkaisua. Kotikäynti toimii hyvänä porttina rippikouluun, jos nuori vaikka jännittää kovasti uusia tilanteita, niin on helpompi tavata rippikoulun opettaja ensimmäistä kertaa omassa kodissa. Ainakin Siilinjärven seurakunnassa on kokeiltu pienryhmärippikoulussa leiri- ja päiväkoulun yhdistämistä. Siellä on kaksi viikonlopun mittaista leirijaksoa ja lisäksi opetuspäiviä kevään aikana. Nämä lyhyet leirijaksot on todettu hyviksi monen nuoren kohdalla. He eivät olisi uskaltaneet lähteä pitkälle leirille, mutta saavat lyhyen leirin aikana turvallisen kokemuksen kotoa poissa olemisesta. Myös vanhemmille saattaa joskus olla suuri kynnys laitaa oma nuori pitkälle leirille. Tämän muotoisena rippikoulu toimii oivallisesti askeleena itsenäistymiseen. Kuva Ulla Varis 16

17 Kuva Ulla Varis Kuva Jarkko Voutilainen Jos nuori päättää mennä tavalliseen leiririppikouluun, tarvittaessa on mahdollista osoittaa hänelle oma isonen. Isoset ovat vuoden tai kaksi vanhempia vertaisohjaajia. Tämä ja muut avustajamahdollisuudet kannattaa selvittää omasta seurakunnasta. Lastenleirit ja varhaisnuorisotyö Seurakunnat järjestävät paljon kerhoja ja leirejä eri-ikäisille lapsille ja nuorille. Toiminta on usein maksutonta tai edullista, joten se on kaikkien saavutettavissa. Esteettömyyttä on Kuopiossa lisätty henkilökohtaisen isosen avulla. Lapsi tai nuori saa leireille oman isosen pyytämällä sitä leirille hakuvaiheessa. Henkilökohtaiselle isoselle ei tarvitse mitään perusteluja, riittää että pyytää sitä. Tämä madaltaa kynnystä osallistua. Henkilökohtaisille isosille järjestetään erityisisoskoulutusta. Koulutuksessa käydään läpi muun muassa kehitysvammaisen nuoren erityispiirteet, neuropsykiatriset oireet nuorilla ja syömishäiriöihin sekä mielialaan liittyviä asioita. Isonen ei korvaa avustajaa vaan toimii lapsen omana vertaisohjaajana. Oma isonen on mahdollista saada tueksi myös kerhoon. Lisäksi useat seurakunnat järjestävät omaa, kohdennettua toimintaa erityislapsille ja -nuorille. Näillä tukitoimilla pyritään kaikkien lasten ja nuorten mahdollisuuteen osallistua oman seurakunnan toimintaan. Yhteistyö Yhteistyö yhdistysten kanssa on merkittävässä roolissa seurakunnan lapsi- ja nuorisotyössä kohdattaessa erityistä tukea tarvitsevia lapsia, nuoria ja heidän perheitään. Säännöllinen toiminta esimerkiksi paikallisen ADHD-yhdistyksen kanssa antaa oivallisen mahdollisuuden seurakunnan työntekijälle sekä tutustua itse perheisiin ja tehdä itsensä tutuksi perheille. Säännöllinen toiminta voi olla esimerkiksi vertaisillat, joissa vanhemmat saavat keskustella keskenään arjen haasteista ja onnistumisista. Seurakunnan lapsi- tai nuorisotyönohjaaja vastaa sillä aikaa lasten hoidosta järjestäen ikätasoon sopivaa ohjelmaa. Vertaisillat toimivat hyvänä siltana seurakunnan muuhun lapsi- ja nuorisotoimintaan, kuten retkille, leireille ja kerhoihin. Lapsen tai nuoren on huomattavasti helpompi osallistua heille kohdennettuun erilaiseen toimintaan, kun työntekijä on ennestään tuttu. Myös vanhemmat uskaltavat helpommin lähettää erityistä tukea tarvitsevan lapsen tutuksi tulleen työntekijän leireille. Paikallisen yhdistyksen kanssa järjestetään myös koko perheille suunnattuja retkipäiviä ja leirejä. Seurakuntien erityisnuorisotyön tarkoituksena ei ole kuntouttaa, eikä se ole diagnoosilähtöistä. Tavoitteena on aidosti kohdata kaikki lapset ja nuoret sekä antaa kaikille mahdollisuus osallistua. Osallistuminen tuo tunteen arvokkuudesta, lisää itsetuntemusta sekä tuottaa onnistumisenkokemuksia ja iloa. Teksti Paula Paavilainen erityisnuorisotyönohjaaja, Kuopion ev.lut. seurakunnat neuropsykiatrinen valmentaja 17

18 Minä ja adhd Adhd voi monesti olla lähipiirille melkoinen haaste, ja vaatia paljon ymmärrystä. Helposti kuitenkin unohtuu se, että tilanne on vielä haastavampi oireiselle itselleen. Diagnoosin saaminen ei välttämättä ole kaiken korjaava ja autuaaksi tekevä hetki, vaan siitä voi alkaa pitkällinen prosessi tilanteen hyväksymiseksi. Tässä pieni kurkistus 15-vuotiaan tytön ajatusmaailmaan ja elämään, jota adhd värittää. Ihmiset ajattelee usein, että vain pojilla voi olla adhd. Että kun pojat rikkoo paikkoja, vandalisoi tai tappelee, on helppo sanoo, että sillä on adhd. Sitten ihmiset ymmärtää ja ajattelee, että eihän se tuon pojan vika ole. Mutta Kun tytöt rikkoo paikkoja, saa raivareita tai käyttäytyy huonosti, se on heti huonokäytöksinen, ei mitään kuria ja huono kasvatus. Juuri näin aikuiset ja muut nuoret ajattelee ensin musta. Oon 15-vuotias ja saanu kamppailla tän hiton sairauden kanssa joka päivä, joka minuutti. Arki Jokapäiväiset askareet on ylitsepääsemättömän hankalia. Pitäs nousta aamulla kelloon ja se on unohtunut laittaa päälle. Pyykit pitäs laittaa pyykkikoriin, joo laitan kohta myöhemmin, ja ne on siellä laittamatta vielä kahden viikon päästä. Mikään ei pysy hallinnassa. Normi Sitä haluais elää norminuoren elämää, mutta kuitenkin tietää, ettei se onnistu. Eniten pelottaa tulevaisuus, miten pärjää. Laskut, asunto, koulu, ruoka, siin on tosi iso vastuu, mut se on eessä. Ollaan haettu mulle adhdcoachia, joka auttais näissä jutuissa ja kertois kuinka tulis toimia. Eihän sekään jumala ole, mutta mun ainoo toivo, koska ite en pysty. Haaveet Haaveilen omasta perheestä. Mies, lapsi, koti, koira ihanaa, eikö? Saa nähä. Tiiän, et osaan joitain asioita. Osaan maalata, laulaa, kirjottaa runoja. Nää on kai näit yleisimpii, missä adhd:tä sairastavat on hyviä. Sosiaaliset suhteet Mulla on ystäviä, jotka on tosi rakkaita. Oon niin kiitollinen, et ne jaksaa mua päivästä toiseen. Mua ja mun adhd:tä. Saatan suuttua jostain tosi nopeesti ja sit oon minuutin pääs- 18

19 tä jo normaali. Et on siinä haastetta pärjätä mun kanssa. Pakkomielle Kirja on mun intohimon kohde. Rakastan fantasiaa ja kauhukirjoja, enkä pärjäis ilman niitä. Siin on vaan se ongelma, et ne ei sovi täysin yhteen mun mielikuvituksen kanssa. Äiti perhe Kaikkein rakkain ihminen on äiti. Se on se, joka on jaksanu kaikki mun oikut, haukkumiset ja raivarit kunnialla. Se on ainoo, joka oikeesti ymmärtää, vaik en suostukaan sitä suosiolla myöntämään sille. Mä rakastan perhettäni, vaikka en sitä usein sanokaan. Päinvastoin julistan koko ajan, et kuinka vihaan äiskää, iskää ja koko maailmaa. Mut en koskaan tarkota mitään niistä pahoista jutuista, mitä sanon. Muut sairaudet Ei sekään vielä mitään, jos ois pelkkä adhd, mutku siin on vielä se ihana diabetes rinnalla. Sitä haluu hoitaa, mut eihän se haluaminen mitään auta, kun sitä pitäis hoitaa. Insuliinit unohtuu ja sokerin merkkaaminen sekä niiden ottaminen jää. Syön mitä sattuu, karkkii, pipruu, kaikkee mahollista, mitä ei sais syödä. Uhma Sitä, mitä ei saa syödä, on yhtä kuin totta kai saa. Jos porukat keksii omasta mielestään fiksun keinon, ei se mua pysäytä. Lukkoja myöten. Mitä jyrkempi ei, sitä selvempi kyllä. Jos tulee mielihalu ottaa karkkia, vaikka tiiän, että oon diabeetikko, niin kävelen kylmän viileesti karkkipussille. Ja myöhemmin sit mietin, että miks ne sokerit on korkeet. Katumus Sitä se adhd teettää, tekee ennen kuin miettii onko se fiksuu vai ei. Sitten myöhemmin, kun sokerit on päin p:tä ja ne pitäis tasata, eikä voi mennä mihinkään, niin se on sama, kun vanhemmat ei päästäs mua minnekään ja oon vankina omassa kodissa. Sitten, kun seuraavan kerran pääsen jonnekin, niin koko perhe on jo haukuttu pystyyn. Ei sitä ajattele, et se haittais mitään, jos sen perusteella katotaan kieroon, mitä on erittäin tuohtuneessa mielentilassa sanonu. Paha mieli Ei oo kivaa olla 15-vuotias nuori, jonka pitäs voida hengailla kavereitten kanssa kylällä. Mut oma vikahan se on, ku ei saa aikaseksi mitään. Mulla on aivan ihana perhe, joka rakastaa mua ja välittää, mut adhd pilaa meidän välit. Mun pitää tehä asialle jotain. On tärkee kertoo ihmisille, et tyttökin voi olla adhd, ja se ei tee ihmisestä sen huonompaa, pahempaa tai oudompaa. Lopuksi On muitakin tyttöjä, kun minä, jotka ei uskalla tai haluu kertoo, et niil on adhd. Toivon, et voin vähän rohkasta kaikkia adhd-tyttöjä kertomaan ystäville ja ihmisille, joitten kaa on tekemisissä. Et nää ihmiset pystyis paremmin ymmärtään sitä, jos tekee jotain sopimatonta, tyhmää tai muitten mielestä outoa. Mun pitää aukasta ja kirjottaa koko mun elämä paperille, et ymmärrän ja hyväksyn, et mul on tää. Kolmetoista vuotta on kestäny ennen, kun hyväksyin tän. Ja avannu silmät, et en oo samanlainen. Mun pään sisällä soittaa orkesteri 15 tuntii vuorokaudessa ja ajatuksia on vähintään Niis on kestämistä. Ja joku muu kehtaa valittaa päänsärkyy. Jos jollekin muulle laittais adhd:tä sairastavan ajatukset päähän, niin se tulis hulluks tai pää hajoais. Tekstin koosti Jari Hämäläinen tiedottaja ADHD-liitto ry 19

20 Tarjolla monta tapaa hoitaa Kela-asiat Kun on asiaa Kelaan, ei ole pakko lähteä toimistoon. Asian voi hoitaa voi myös puhelimessa, verkossa tai ajanvarauksella. Erityistä tukea tarvitseville Kela tarjoaa yksilöllistä neuvontaa. Käynti toimistossa on monille tutuin tapa hoitaa Kela-asioita. Eri puolilla maata on 186 toimistoa, joissa voi piipahtaa entiseen tapaan. Silti toimisto ei välttämättä ole helpoin ja nopein tapa hoitaa Kela-asioitaan. Toimistoon voi olla pitkä matka tai siellä voi olla ruuhkaa tai aukioloajat eivät sovi työssä käyvälle. Siksi olemme laajentaneet palveluvalikoimaa, jotta asiakas voi valita omaan tilanteeseensa sopivimman tavan asioida, kertoo suunnittelupäällikkö Soili Orre Kelasta. Tottuneelle verkkopalveluiden käyttäjälle kela.fi-sivuilla on paljon tietoa etuuksista ja niiden hakemisesta. Laskureilla voi arvioida, onko itsellä oikeus johonkin tukeen. Myös hakemuksen ja sen liitteet voi lähettää verkossa. Jätä Kelaan soittopyyntö Ketään ei kuitenkaan pakoteta verkkoon, vaan rinnalla kehitetään myös muita palvelutapoja. Jos liikkuminen on hankalaa ja toimistoon on pitkä matka, asioinnin voi hoitaa vaikka kotoa soittamalla Kelan palvelunumeroon. Puhelinpalvelussa saa saman palvelun kuin toimistossakin, ja virkailija näkee tietokoneelta samat tiedot. Puhelinpalvelu sopii erinomaisesti myös työpäivän jälkeen asioitaan hoitavalle, sillä palvelussa neuvotaan iltakuuteen saakka, Orre toteaa. Palvelunumeroista asiakas tavoittaa kyseiseen tukeen perehtyneen neuvojan. Esimerkiksi sairauspäivärahaa, kuntoutusrahaa, 16 vuotta täyttäneen vammaistukea, eläkettä saavan hoitotukea ja asumistukia voi jopa hakea suullisesti. Kelaan voi myös jättää soittopyynnön. Silloin ei tarvitse jonottaa puhelimessa, vaan asiakasneuvoja soittaa takaisin mahdollisimman pian. Jonotuksen voi välttää myös varaamalla etukäteen ajan toimistoon tai 20

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 18.12.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

Ryhmäkuntoutus ammattilaisvertaisyhteistyönä

Ryhmäkuntoutus ammattilaisvertaisyhteistyönä Ryhmäkuntoutus ammattilaisvertaisyhteistyönä sosiaaliterapeutti Marjo Tolonen, Järvenpään kaupungin päihde- ja mielenterveyspalvelut kokemusasiantuntija Jouko Raunimaa, KoKoA ry Ideoinnista toteutukseen

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Alakouluikäisten tyttöjen kerhomuotoinen ryhmätoiminta Timanttikerho

Alakouluikäisten tyttöjen kerhomuotoinen ryhmätoiminta Timanttikerho Alakouluikäisten tyttöjen kerhomuotoinen ryhmätoiminta Timanttikerho Pois syrjästä hanke Säkylän kehittämisosio Sisällys 1 Mikä on Timantti -kerho?... 3 2 Tavoitteet... 3 3 Resurssit... 4 4 Kerhotoiminta...

Lisätiedot

NEro-hankkeen arviointi

NEro-hankkeen arviointi NEro-hankkeen arviointi Marja Kiijärvi-Pihkala MKP Aikamatka www.mkp-aikamatka.fi marja@mkp-aikamatka.fi NEro-hankkeen arviointi Tilli Toukka -vertaisryhmämallin arviointi Vastauksia kysymyksiin 1. Minkälainen

Lisätiedot

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen.

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen. Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2014 www.mikkelinkvtuki.fi Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2015 www.mikkelinkvtuki.fi Syksyn hehku on lupaus tulevasta.

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 1/2017. Rauman MTY Friski Tuult ry. Eteläkatu 7 A 4-5, Rauma puh. (02) ,

JÄSENKIRJE 1/2017. Rauman MTY Friski Tuult ry. Eteläkatu 7 A 4-5, Rauma puh. (02) , JÄSENKIRJE 1/2017 Rauman MTY Friski Tuult ry Eteläkatu 7 A 4-5, 26100 Rauma puh. (02) 821 1065, www.friskituult.fi, friski@friskituult.fi Sisällys Sääntömääräinen Kevätkokous... 2 Kirpputori matka Poriin

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä Tämä kirjanen yksilökeskeisen ajattelun työvälineistä tarjoaa lukijalle tilaisuuden tukea ihmisiä tavoilla, joilla on heille todellista merkitystä. Opas tarjoaa

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari Lapsen arki arvoon! Salla Sipari 13.3.2013 Tulokulmia dialogiin Lapsen oppiminen Kasvatusta ja kuntoutusta yhdessä Kuntouttava arki arki kuntouttavaksi Kehittäjäkumppanuus 13.3.2013 Salla Sipari 2 Miksi

Lisätiedot

KYS:n synnytysvalmennus Valmennus on tarkoitettu ensisijaisesti ensisynnyttäjälle ja heidän tukihenkilölleen.

KYS:n synnytysvalmennus Valmennus on tarkoitettu ensisijaisesti ensisynnyttäjälle ja heidän tukihenkilölleen. Raskausajan valmennukset Suuhygienistin ja fysioterapeutin valmennus Suuhygienisti ohjaa suun hyvinvointiin liittyvistä asioista. Fysioterapeutin valmennuksessa opastetaan ergonomiasta, raskausajan liikunnasta

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Meillä on yhteinen vastuu! Mutta onko siihen aikaa?

Meillä on yhteinen vastuu! Mutta onko siihen aikaa? Meillä on yhteinen vastuu! Mutta onko siihen aikaa? Väestöliitto Perheaikaa.fi nettiluento ti 12.1.2016 klo 14 Mika Jokinen, Suomen Vanhempainliiton puheenjohtaja Sillä on merkitystä, millaisen yhteistyön

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring :n juhlaseminaari Kuopio 23.11. 2011 Sandra Gehring Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Terveydenhuollon ohjauksessa etusijalla on sairaus, vammaisuus ja kuntoutuminen.

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1. Yleistä 2014 on Petra-taloyhtiötoiminnassa starttitoiminnan ja osallistavan kehittämisen vuosi. Projektin toimintaa jatketaan kaikissa Petra taloissa. Lisäksi

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

TERVETULOA RIPPIKOULUUN!

TERVETULOA RIPPIKOULUUN! TERVETULOA RIPPIKOULUUN! Mikä ihmeen ripari? Edessäsi on nyt ainutkertainen elämän jakso, jolloin sinulla on mahdollisuus osallistua rippikouluun yhdessä ikätovereidesi kanssa. Rippikoulussa eli riparilla

Lisätiedot

Pienikin apu arjessa voi helpottaa päivääsi!

Pienikin apu arjessa voi helpottaa päivääsi! Pienikin apu arjessa voi helpottaa päivääsi! Lapsiparkkiin ovat tervetulleita 0-6 vuotiaat lapset. Lapsiparkissa hoitajina toimivat perhetyöntekijät. Tee rauhassa ruokaostokset, piipahda vaatekaupassa

Lisätiedot

Kouluyhteistyö. Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus

Kouluyhteistyö. Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Kouluyhteistyö Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingissä Hankkeen tavoitteena on: Saada tietoa laadukkaan vapaaajan vaikutuksesta nuoren

Lisätiedot

Kimmeltävien hankien ja huurteisen luonnon kauneutta kaikille! Terveisin,

Kimmeltävien hankien ja huurteisen luonnon kauneutta kaikille! Terveisin, Turun Seudun Epilepsiayhdistys ry TOIMISTO AVOINNA: Vartiokuja 1 20700 TURKU tiistai keskiviikko 9:00 15:00 Puh. (02) 231 9632 torstai 9:00 17:00 e-mail: toimisto@tsey.fi Internetsivut: www.tsey.fi torstaikerhoiltaisin

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI PALVELUKESKUKSET Palvelukeskuksissa tuetaan alueen asukkaiden aktiivisuutta ja kotona selviytymistä sekä pyritään edistämään ikäihmisten liikunta- ja toimintakykyä, terveyttä ja sosiaalista kanssakäymistä.

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

ARVOKAS ELÄMÄ lastensuojelu ja perhehoito vammaisten lasten kehityksen tukena

ARVOKAS ELÄMÄ lastensuojelu ja perhehoito vammaisten lasten kehityksen tukena ARVOKAS ELÄMÄ lastensuojelu ja perhehoito vammaisten lasten kehityksen tukena TOIMINTAA JA TAPAHTUMIA kevät 2013 Hyvä lukija Olemme koonneet tähän vihkoseen kevään 2013 toimintaa. Kevään aikana mm. hankkeen

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Kokemustoimintaverkosto 2016 Lauri Honkala, suunnittelija, Kokemustoimintaverkosto Kokemustoimintaverkostossa mukana 36 valtakunnallista sosiaali- ja terveysalan järjestöä 17 alueellista ohjausryhmää eri

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

Tervetuloa rippikouluun!

Tervetuloa rippikouluun! Tervetuloa rippikouluun! Pakilan seurakunnan rippikoulut 2015 Tervetuloa Pakilan seurakunnan rippikouluun! Ja onnittelut jo valmiiksi; täytät 15 vuotta vuonna 2015! Olet siis mitä parhaassa ripari-iässä.

Lisätiedot

KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN

KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN TUKEMISEN ASENNE LASTEN SUOJELUN KESÄPÄIVÄT 10.6.2015 1 Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten ja vanhempi-lapsisuhteiden psykoterapeutti Erityisasiantuntija,

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

, Onneksi on omaishoitaja. Mistä voimia arkeen?

, Onneksi on omaishoitaja. Mistä voimia arkeen? 17.4.2012, Onneksi on omaishoitaja Mistä voimia arkeen? Teemat joita käsittelen Voimia vapaa-ajasta Voimia itsestä Voimia läheisistä Luvan antaminen itselle Omaishoitajan hyvinvointi Omaishoitajan on tärkeää

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

Innostunut oppilaskunta. Koulutus peruskoulun oppilaskuntatoiminnan ohjaajille

Innostunut oppilaskunta. Koulutus peruskoulun oppilaskuntatoiminnan ohjaajille Innostunut oppilaskunta Koulutus peruskoulun oppilaskuntatoiminnan ohjaajille Tervetuloa! 2,5 tuntia Kaksi osiota Vaikuttavat oppilaat Kannustavat aikuiset Teemaan johdattavat videot sekä keskustelu- ja

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Omaiset mukaan toimintakykyä edistävään hoitotyöhön Aluekoordinaattori Pia Järnstedt

Omaiset mukaan toimintakykyä edistävään hoitotyöhön Aluekoordinaattori Pia Järnstedt Omaiset mukaan toimintakykyä edistävään hoitotyöhön 19.5.2016 Aluekoordinaattori Pia Järnstedt 42 500 Omainen, omaishoitaja Kaikki omaiset eivät ole omaishoitajia rooliero vastuunjako; omaishoitajaksi

Lisätiedot

Ohjaajien startti-ilta 2013

Ohjaajien startti-ilta 2013 Ohjaajien startti-ilta 2013 Torstai 22.8.2012 Aleksandra, EHN PL 45, 04601 Mäntsälä www.mantsalanvoimistelijat.fi puh 040 513 7892 mantsalan.voimistelijat@msoynet.com Seuran toiminta-ajatus ja arvot Visio

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan viikko 1.- 7.12.2008 Kumppanuuskeskuksessa

Vapaaehtoistoiminnan viikko 1.- 7.12.2008 Kumppanuuskeskuksessa Vapaaehtoistoiminnan viikko 1.- 7.12.2008 Kumppanuuskeskuksessa Vapaaehtoistoiminnan viikko 1. - 7.12.2008 Oulussa Viikon aikana tehdään vapaaehtoistoimintaa tunnetuksi osallistumisen väylänä ja mielekkään

Lisätiedot

SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014

SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014 1 SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014 Sateenkaaritalon tapahtumia syksyllä 2014 muun muassa: Kuva internetistä. Kuvaaja Teuvo Vehkalahti. BBQ-Elolystit 9.9. klo 10-14 Hietalahden Villassa Sieni- ja marjaretki

Lisätiedot

Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016

Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016 Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016 Taiteen perusopetuksen seminaari15.4.2016 Minna Harmanen Jan Hellgren Matti Pietilä

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta 15.15 palautekeskustelu Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta 11.00 Tilaisuuden avaus ja ajankohtaista Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry 11.15 Puhtia hyvästä itsetunnosta

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Jyväskylän kaupungin esiopetussuunnitelma 2010 Oppilashuollon strategia Lapsen esiopetuksen

Lisätiedot

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSIA SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N YHTEYSTIEDOT Suomen Monikkoperheet ry, Ilmarisenkatu 17 A, 40100 Jyväskylä

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

Autismi- ja Aspergerliitto ry edistää ja valvoo autismikirjon henkilöiden ja heidän perheidensä yleisiä yhteiskunnallisia

Autismi- ja Aspergerliitto ry edistää ja valvoo autismikirjon henkilöiden ja heidän perheidensä yleisiä yhteiskunnallisia edistää ja valvoo autismikirjon henkilöiden ja heidän perheidensä yleisiä yhteiskunnallisia oikeuksia ja tasa-arvoa. Autismi- ja Aspergerliitto perustettiin vuonna 1997. Keskeisenä tavoitteena on edistää

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

Eurooppalainen dysleksiaviikko 3.10. - 9.10.2016

Eurooppalainen dysleksiaviikko 3.10. - 9.10.2016 21.6.2016 Eurooppalainen dysleksiaviikko 3.10. - 9.10.2016 Teema: Oppimisen apuvälineet, lukijärjestöjen vertais- ja neuvontatoiminta VARASLÄHTÖ VIIKKOON Kouvola 30.9. Apuvälinepäivä kunnan työntekijöille

Lisätiedot

Adhd:n värittämä perhe-elämä

Adhd:n värittämä perhe-elämä Adhd:n värittämä perhe-elämä Vapaaehtoistoiminnan suunnittelija, pari- ja perheterapeutti Kaisa Humaljoki 10.10.2016 ADHD-liitto ry 1 Mikä on adhd? Adhd on neuropsykiatrinen häiriö Sen ydinoireet ovat

Lisätiedot

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen - oppilaslähtöinen näkökulma Helsinki 27.4.2012 Marja Kangasmäki Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Tehostettu tuki Yleinen tuki Oppimisen ja koulunkäynnin

Lisätiedot

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin EUFAMI (European Federation of Family Associations of People w ith Mental Illness) 2014 Tutkimukseen osallistui 1111 omaista ympäri Eurooppaa, joista 48

Lisätiedot

VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä

VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä Valtakunnalliset sijaishuollon päivät Vaasa, 5.10.2011 VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan

Lisätiedot

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ KODIN JA KOULUN PÄIVÄ

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ KODIN JA KOULUN PÄIVÄ KODIN JA KOULUN PÄIVÄ KODIN JA KOULUN PÄIVÄ Päivä oli hieno, pahvimukit loppuivat nopeasti, vanhemmat tulivat upeasti mukaan. Rehtori 3 KODIN JA KOULUN PÄIVÄ Kodin ja Koulun Päivä kohtaamisia hyvien asioiden

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat!

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat! Hyvät omaishoitajien parissa toimivat! Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoasioista sekä liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta. Palautetta tiedotteesta

Lisätiedot

115 vuotta. Uudenmaan Martat ry 85 vuotta. Anne Lempinen

115 vuotta. Uudenmaan Martat ry 85 vuotta. Anne Lempinen 115 vuotta Uudenmaan Martat ry 85 vuotta Anne Lempinen Uudenmaan Martat 85 vuotta Tuodaan juhlavuosi osaksi arkea Juhlavuotta tuodaan monin tavoin ja erilaisin tapahtumin esille tavoitteena on, että juhlavuosi

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

Lisätiedot

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN Valttien palaute Väliraportti 26.11.2016 AKSELI MAKKONEN 146 vastausta 23.11.2016 mennessä Suurin osa opiskelijoita Millä alalla toimit tai opiskelet? Muu kasvatusala Hoitoala Muu, mikä? Liikunta ja vapaa-aika

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Juha Luomala, Verson johtaja Risto Raivio, Päijät-Hämeen perusterveydenhuollon yksikön johtaja Työpajan tavoite,

Lisätiedot

UUTISKIRJE HELMIKUU 2016

UUTISKIRJE HELMIKUU 2016 UUTISKIRJE HELMIKUU 2016 Satuhetki Saduttaako? Joka kuukauden ensimmäinen tiistai on hyvä aika suunnistaa kirjastoon kuuntelemaan millaisia jänniä tarinoita satutäti Katrilla on tällä kertaa kerrottavana.

Lisätiedot

Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä

Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä Etelä-Savon RAMPE osahankkeessa toteutettiin moniammatillisen tiimityön valmennusta simulaatio oppimisympäristössä

Lisätiedot

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura Myönteisen muistelun kortit Muistelulla voidaan vahvistaa ja lisätä ikäihmisten mielen hyvinvointia. Myönteisen muistelun korteilla vahvistetaan hyvää oloa tarinoimalla mukavista muistoista, selviytymistaidoista,

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Ajankohtaistilanne perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta ja koulun kerhotoiminta

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ!

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! Nuortenillan toiminta-ajatus ja tavoite Kahden eri seurakunnan nuoret kohtaavat toisiaan ja tutustuvat seurakuntien nuorisotoimintaan, jakavat kokemuksia, ideoita,

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

SYDÄNLIITON KUULUMISET Annukka Alapappila

SYDÄNLIITON KUULUMISET Annukka Alapappila SYDÄNLIITON KUULUMISET Annukka Alapappila 28.10.2016 Sydänliiton kuntoutus Voimavarojen tukeminen -ideologia kautta linjan Vertaistuki, kokemuskouluttajat Verkkokuntoutus, pilotti 2015 SOPE 80-100 kurssia

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta VIESTINTÄSTRATEGIA 2017 2020 Oulun yliopiston ylioppilaskunta Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Nykytila 2.1. Kehittämiskohteiden toteutuminen 3. Perusviesti 4. Viestintä ylioppilaskunnan strategian toteuttajana

Lisätiedot