Lähteet: Kemikaalialtistumisen vähentäminen palokohteissa, VTT tiedotteita Palokohteiden savu-, noki- ja kemikaalijäämät ja niiden vaikutukset

Transkriptio

1 Lähteet: Kemikaalialtistumisen vähentäminen palokohteissa, VTT tiedotteita Palokohteiden savu-, noki- ja kemikaalijäämät ja niiden vaikutukset työturvallisuuteen, VTT tiedotteita

2 20 % ohjeita, menetelmiä, laitteita, välineitä 80 % ASENNETTA

3

4 Työturvallisuuslaki Työnantajan velvollisuudet yleinen huolehtimisvelvoite vaarojen selvittäminen ja arviointi työympäristön ja työn suunnittelu työntekijälle annettava opetus ja ohjaus suojainten ja työvälineiden resursointi Työntekijän velvollisuudet noudatettava työnantajan ohjeita ja määräyksiä, turvallisuuden ja terveellisyyden edellyttämää järjestystä ja siisteyttä sekä muutoinkin huolellisuutta ja varovaisuutta TYÖNJOHTAJA ON TYÖNANTAJAN EDUSTAJA!!!

5 lähtötiedot vaarojen tunnistaminen ja altistumisen selvittäminen fysikaaliset tekijät kemialliset tekijät riskin suuruuden arviointi riskien torjunta tai pienentäminen

6 Lähde: Työsuojeluoppaita ja ohjeita, Riskin arviointi, STM, Työsuojeluosasto

7 yksilöidysti määritellyt tehtävät JVT-työssä suunnittelu vaiheessa arvioidaan kohteen vaaratekijät ja huomioidaan tarpeelliset suojavarusteet sekä työskentelytavat asiat kirjataan JVT-suunnitelmaan työnantajan on pystyttävä tarvittaessa esim. työsuojeluviranomaiselle osoittamaan, että vaarojen selvitys ja arviointi on työturvallisuuslain edellyttämällä tavalla tehty

8 Tiedot kohteesta ja tapahtuneesta Arviointi riskeistä kohteessa muutoksia rakenteissa ympäristön epäpuhtaudet hyvin poikkeuksellinen työmaa Mahdollisia riskejä tulipalon jälkeisessä kohteessa: altistumiset mekaaniset vammat sähköiskut hapenpuute räjähdysherkät kaasut ja nesteet fyysinen uupuminen

9

10 Tulipalon aikana Palava materiaali ja palon lämpötila vaikuttavat suuresti syntyviin epäpuhtauksiin Epätäydellisessä palossa, jossa happea on vähän tai palamislämpötila on alhainen, syntyy enemmän epäpuhtauksia kuin täydellisessä palossa Tulipalon jälkeen Heti palon jälkeen palokohteessa on kaasumaisia ja hiukkasmaisia epäpuhtauksia Kaasumaiset epäpuhtaudet esiintyvät palokohteen ilmassa varsinkin heti palon jälkeen Hiukkasmaiset epäpuhtaudet laskeutuvat palon jälkeen pinnoille, josta ne nousevat uudelleen ilmaan jos tilassa liikutaan Palossa vaurioituneista materiaaleista erittyy palokaasuja ilmaan vielä viikkoja tai jopa kuukausia palon sammumisen jälkeen

11 Kaasumaisia ja hiukkasmaisia epäpuhtauksia Hiilimonoksidi (CO), syaanivety, aldehydit, rikkidioksidi, hiilidioksidi, orgaaniset hapot, bentseeni, fosgeeni, tolueeni, ksyleeni, naftaleeni, suolahappo, typen oksidit, polykloorattuja bifenyylejä (PCB), klooratut dioksiinit ja furaanit, kupari ja sinkki huuruja, polysyklisiä aromaattisia hiilivetyjä (PAH), asbesti, noki, vapaat radikaalit

12 Jokaisessa tulipalossa muodostuu aina häkää Hajuton, mauton, väritön, myrkyllinen kaasu Vähentää veren kykyä kuljettaa happea Huonontaa hapen luovutusta kudoksille Oireita: päänsärky, heikkous, pahoinvointi ja tajunnan tason alentuminen Häkä poistuu elimistöstä hengitysilmaan puoliintumisajan ollessa 3-5 tuntia Häkämyrkytyksen vaikeusasteet Lievä/keskivaikea häkämyrkytys Häkä sitonut 30% veren hemoglobiinista Vaikea häkämyrkytys Häkä sitonut 40 50% veren hemoglobiinista Tajunnan menetys, kouristuksia, raajojen jäykkyyttä Häkä sitonut 50 80% veren hemoglobiinista hengitys ja sydän pysähtyvät Ensiapu: välittömästi raittiiseen ilmaan, puhdasta happea

13 Syntyy typpeä sisältävien aineiden palaessa Esim. villa, silkki, nylon, polyuretaani, vaahtomuovi Syanidit ja syaanivety imeytyvät ruuansulatuskanavasta, keuhkoista ja ihon läpi Lievä altistuminen aiheuttaa heikkoutta, päänsärkyä, huimausta, sekavuutta, huonovointisuutta ja oksentelua. syaanivetykaasu hengitettynä saattaa aiheuttaa kuoleman syanidimyrkytyksen keskeinen vaikutus on hapen käytön estyminen solun hengityksessä

14 Bentseeni Lähteenä esimerkiksi kodin elektroniikka Imeytyy etupäässä elimistöön hengitysteitse Kertyy maksaan ja on syöpää aiheuttava aine (leukemia) Aiheuttaa tajunnantason laskua Formaldehydi Lähteenä vaneriset huonekalut tai erilaiset hartsipinnoitteet Oireena hengitysvaikeus, yskää, limakalvojen kirvelyä, päänsärkyä Suuret pitoisuudet voivat aiheuttaa pysyviä vammoja hengitysteihin mm. nenänielun syöpää Kloorivetykaasu PVC-tuotteiden palossa muodostaa sammutusveden kanssa ilmaan suolahappoa

15 Polysykliset aromaattiset hiilivedyt eli PAH-yhdisteet Muodostuu epätäydellisen palamisen seurauksena Nimensä mukaisesti hiilestä ja vedystä koostuvia yhdisteitä Imeytyminen ihon läpi merkittävää, mutta myös hengitysteitse Seurauksena ihotulehdukset, krooninen ihon tummuminen, finnien muodostuminen ja ihon valoyliherkkyys sekä hengitystieärsytykset Asbesti Hyvin yleinen rakennusaine vanhoissa rakennuksissa eristeissä, tasoitteissa, kiinnityslaasteissa, maaleissa, liimoissa, rakennuslevyissä, ilmastointikanavissa, muovimatoissa, saumauslaasteissa, kaakeleissa, vinyylilaatoissa, palokatkoeristeissä, vesikatto- ja julkisivumateriaaleissa Leviää hienojakoisena ja hyvin kevyenä kauttaaltaan koko rakennukseen Pitkäaikainen altistuminen aiheuttaa asbestipölykeuhkon, keuhkosyöpää ja kurkunpäänsyöpää

16 Altistumisreitit Iho Puhdistusaineet tulipalossa syntyvät epäpuhtaudet Imeytyminen elimistöön pitkäaikaista Hengitystiet Mitä pienempi hiukkaskoko on, sitä syvemmälle keuhkoihin kemikaali voi mennä. Fyysinen työ hengitystaajuus Ruuansulatuskanava Käsien epäpuhtaudet Hengitysilma

17 Lyhytaikainen altistuminen Oireet ilmenee yleensä heti altistumisen jälkeen Oireet helppo yhdistää aiheuttajaan Ei yleensä jätä pysyviä muutoksia elimistöön Oireita esimerkiksi hengityselimistön, ihon tai silmien ärsytys, huimaus, päänsärky ja pahoinvointi Pitkäaikainen altistuminen Aiheuttaa muutoksia, jotka etenevät vuosien saatossa Jättää pysyviä haittoja Muutoksia ovat esimerkiksi ääreishermoston oireet, lähimuistin häiriöt, dementia ja persoonallisuuden muutokset Lisäksi muutoksia maksaan, ihoon, munuaisiin, virtsarakkoon ja luuytimeen

18 PAH-yhdisteet

19 Bentseeni

20

21 Tekniset toimenpiteet 1. Tuuletus Pelastuslaitoksen savutuuletus osa sammutustaktiikkaa Pelastuslaitoksen tehtävänä savutuuletus Näkyvä savu pois Tiloissa kuitenkin huomattavasti epäpuhtauksia

22 Palovahinkokohteet

23 varusteiden tulee soveltua usean tunnin työskentelyyn tulee suojata työntekijää mekaanisilta vammoilta ja altistumiselta erilaisille epäpuhtauksille tulee huomioida, että yhtäaikaisesti käytettävät eri suojavarusteet ovat yhteensopivia Tarpeellisia suojavarusteita vahinkokohteessa ovat: kypärä, kevytsuojahaalari, kemikaalikäsineet (aluskäsineet), turvajalkineet, hengityksensuojaimet, silmä- ja kuulosuojaimet

24 Tärkeää huomioida miltä epäpuhtauksilta halutaan suojautua Mikäli tilassa on kaasuja, joita vastaan ei suodattavin suojaimin voi varustautua on käytettävä paineilmalaitteistoa Esim. häkä, alhainen happipitoisuus Suodatinsuojaimet mieluiten moottoroitu kokonaamari huomioi suodattimen soveltuvuus

25 Mitä kemikaalia vastaan tarvitaan suojautua ja kuinka kauan kemikaalia suojakäsineen on pidätettävä Aluskäsineet Kaksi suojakäsinettä

26 Turvajalkineet Pisto- ja viiltosuoja Kosteussuojattu Hengittävä Öljynkestävät

27 Kevytsuojahaalari Hupullisella suojahaalarilla voidaan suojata myös korvat, mikäli ei haluta käyttää korvatulppia

28 Standartoitu Nelipiste kiinnitys

29

30 Työtavat ja -menetelmät Likaantuneiden varusteiden käsittely Henkilökohtainen hygienia

31 Kemikaalialtistumisen vähentäminen palokohteissa on opaskirjanen, jossa annetaan ohjeita asuntopalokohteissa työskentelevien ja vierailevien ihmisten kemikaalialtistumisen vähentämiseksi teknisin keinoin ja henkilösuojaimin. Opas on ladattavissa VTT:n sivuilta

32

33 Sähköturvallisuus vahinkokohteessa Sähkön vaarallisuus Sähköisku Un > 50 V (vaihtojännite) tai Un> 120 V (tasajännite) vikavirta ihmisen kautta! Kun ihminen koskettaa samanaikaisesti 230 V jännitettä ja maata, kulkee ihmisen kautta noin 150 ma virta Yli 50 ma virta voi aiheuttaa sydänkammiovärinän

34 Sähköturvallisuus vahinkokohteessa Valokaari Energia > 0,5 MJ 1., 2. ja 3. asteen palovammat! pinnallinen ja syvä palovamma! Sähkön vaarallisuus Valokaari syntyy useimmiten oikosulkutilanteessa

35 Sähköturvallisuus vahinkokohteessa Turvallisuutta palvelevat järjestelmät Palotilanteessa toimivia (jännitteisiä) järjestelmiä voivat olla: Turvavalaistusjärjestelmä Savunpoistojärjestelmät Sprinklausjärjestelmät Paloilmoitinjärjestelmät Äänievakuointijärjestelmät Mikä tahansa järjestelmä, jos jännitettä ei ole katkaistu

36 Jännitteiset turvajärjestelmät Usein sähkönsyöttö otettu ennen pääkytkintä tai varavoimalähteestä (akusto) Kaapelointi palonkestoisilla kaapeleilla - Johtimet jännitteisiä Rasiat saattavat sulaa siten, että jännitteiset osat kosketeltavissa Palonkestävät kaapelit usein punaisia tai oransseja

37 Kiinteistöjen sähköjohdot Johdin eristeiden (PVC) palaessa syntyy sakeaa savua ja myrkyllisiä savukaasuja PVC ja vesi muodostavat suolahappoa Jos jännitettä ei ole katkaistu, voi johtojen vikaantumisen seurauksena jännite siirtyä johtaviin osiin, esim. kaapelihyllyihin Normaali 230 V jännite hengenvaarallinen

38 Sähköturvallisuus vahinkokohteessa Mahdollisuuksien mukaan kohteesta katkaistaan jännite Tarvittaessa yhteys jakeluverkkoyhtiöön Jakeluverkkojen osalta aina Mikäli kohteessa on jännite, vaurioituneiden sähkölaitteiden ja johtimien jännitteiset osat voivat olla kosketeltavissa - Sähköiskun vaara - Räjähdysvaara, mikäli kohteessa syttyviä kaasuja ja kipinöintiä - Valokaarivaara oikosulussa

39 Henkilökohtainen työturvallisuus Sähkölaitteita tulee aina käsitellä, kuin ne olisivat jännitteisiä, ellei ole täysin varma niiden jännitteettömyydestä Jos tilassa on kaasua, pölyä tai höyryä, sähkökytkimiin ei kannata koskea räjähdysvaaran takia Varo onnettomuuspaikalle pudonneita sähköjohtoja - turvaetäisyys 20 m Varo ilmajohtoja