EMAS. - Ympäristövuosiyhteenveto

Transkriptio

1 EMAS - Ympäristövuosiyhteenveto 10 vuotta

2 10 vuotta Kymmenen vuotta puhtaamman tulevaisuuden asialla Mustankorkea Oy liitettiin EMAS-rekisteriin vuonna 2004, jolloin julkaistiin jätteenkäsittelykeskuksen ensimmäinen ympäristöselonteko. Jätteenkäsittelykeskuksen viimeisin ympäristöselonteko vuodelta 2006 julkaistiin vuonna Tässä vuosiyhteenvedossa on kerrottu lyhyesti vuoden 2007 tärkeimmistä ympäristöasioista ja ympäristötavoitteiden toteutumisesta sekä vuodelle 2008 asetetuista ympäristötavoitteista. Mustankorkea on ollut mukana Efeko Oy:n, Jätelaitosyhdistys ry:n ja 25 muun jätelaitoksen kanssa jätelaitosten raportointi- ja tunnusluvut (Jlrap II) -hankkeessa. Hanke toteutettiin vuosina ja hankkeen tavoitteena oli luoda jätelaitoksille soveltuvat yhdenmukaiset ja vertailukelpoiset toimintaa kuvaavat tunnusluvut. Hankkeessa kehitettiin verkostotyönä vertailutieto- ja tunnuslukujoukkoa sekä raportoinnin mallia. Ympäristöhallinnon, Tilastokeskuksen ja Kuntaliiton asiantuntijoiden kanssa varmistettiin tietojen yhdistyminen kansallisiin tilastoihin ja tietotarpeisiin. Tässä EMAS -vuosiyhteenvedossa on käytetty Jlrap:n mukaisia raportointi- ja tunnuslukuperiaatteita. Hankkeessa yhteisesti sovitut käytännöt aiheuttivat sen, että jätejakeiden tilastointi ja jaottelu muuttui hieman Mustankorkealla käytössä olleeseen tapaan verrattuna. Tämä muutos aiheutti eroavaisuuksia jätemäärien tilastoihin sekä ennen kaikkea hyötykäyttöasteen laskentaan. Merkittävin muutos oli se, että asfalttijäte jaoteltiin Mustankorkealla ennen maa- ja kiviaineksiin ja nyt Jlrap-hankkeen myötä se kuuluu rakennusjätteisiin. Vuonna 2006 hyötykäyttöön ohjatun asfalttijätteen määrä oli noin tonnia ja vuonna 2007 määrä oli noin tonnia. Hyötykäyttöastetta laskettaessa Mustankorkea ei ole laskenut hyötykäyttöasteeseen maa-aineksia ja siten tässä vuosiyhteenvedossa esitetty vuoden 2006 hyötykäyttöaste sekä jätteen kokonaismäärä on viimeisintä EMAS-selontekoa suurempi asfalttijätteestä johtuen. Nykyiset raportointiperiaatteet otettiin käyttöön Mustankorkealla hankkeen aikana, siksi myös jätemäärät on esitetty uudella jaottelulla vasta 2006 vuodesta lähtien Jyväskylän kaupungin yhdyskuntajätteen kaatopaikka aloittaa Mustankorkean alueella... Mustankorkea Oy aloittaa Kompostointilaitos otetaan käyttöön Palokan kaatopaikan sulkemistyöt alkavat Kaatopaikkakaasun keräys ja käsittely, 1-vaihe Mörkökorven kaatopaikan sulkemistyöt valmistuvat ISO Ympäristöjärjestelmä sertifioidaan Palokan kaatopaikan sulkemistyöt valmistuvat Kompostointilaitosta laajennetaan Ympäristövaikutusten arviointi valmistuu Kaatopaikkakaasun hyötykäyttö alkaa Päätös raportoida toiminnasta EMASvaatimusten mukaisesti Suomen ympäristökeskus myöntää EMAS-sertifikaatin (3. jätehuoltoalan yritys, jolla EMAS) Kompostointilaitoksen jälkikypsytyskentän laajennus otetaan käyttöön Keski-Suomen ympäristökeskus myöntää uuden ympäristöluvan Sähkö- ja elektroniikkaromun ilmainen vastaanotto alkaa Lietteiden käsittelyaltaat valmistuvat Hyötyjäteterminaali valmistuu Uuden jätteenkäsittelykeskuksen sijaintipaikan ympäristövaikutusten arviointi valmistuu Uuden loppusijoitusalueen rakentaminen alkaa Hyötyjäteterminaali aloittaa toimintansa Toinen EMAS-ympäristöselonteko valmistuu EU-direktiivien tiiviysvaatimukset täyttävä loppusijoitusalue otetaan käyttöön Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksen uuden sijaintipaikan valinta etenee 2

3 Jätemäärä (tonnia) Mustankorkea Oy:n jätteenkäsittelykeskus täyttää 10 vuotta Jätteistä hyödynnetään jo 64 prosenttia Vuoden 2007 lopussa täyttyi Mustankorkea Oy:n kymmenes toimintavuosi. Alue on kuitenkin toiminut jo vuodesta 1963 Jyväskylän kaupungin yhdyskuntajätteen vastaanottopaikkana. Juhlavuoden 2008 aikana jätteenkäsittelykeskus järjestää erilaisia tilaisuuksia ja tapahtumia, tavoitteena lisätä kuntalaisten tietoutta nykyaikaisesta jätteenkäsittelystä. Vuonna 2007 jätteenkäsittelykeskukseen toimitettiin jätteitä yhteensä noin tonnia. Vastaanotetun jätteen määrä on kasvanut edellisvuodesta noin 29 %. Vastaanotetuista jätteistä oli maa- ja kiviainesjätteitä noin tonnia, joka on lähes 58 % enemmän kuin vuonna Merkittävintä kasvu on ollut pilaantuneissa maa-aineksissa sekä rakennusjätteissä. Mustankorkean jätteenkäsittelykeskukseen valmistui EU:n kaatopaikkamääräykset täyttävä loppusijoitusalue, joka otettiin käyttöön marraskuussa Kaatopaikkadirektiivin seurauksena Mustankorkean vanhan loppusijoitusalueen käyttö lopetettiin ja alueen hallittua sulkemista jatketaan. Mustankorkean jätteidenkäsittelyn hyötykäyttöaste on noussut koko ajan. Tämä tarkoittaa sitä, että yhä suurempi osa jätemäärästä voidaan käsittelyn jälkeen hyödyntää materiaalina, raaka-aineena tai energiana. Mustankorkean hyötykäyttöaste on tällä hetkellä jo 64 %. Vuonna 2006 hyötykäyttöaste oli 58 %. Hyötykäyttöasteen nousuun ovat vaikuttaneet erityisesti lisääntynyt pahvin ja paperin paalaustoiminta sekä murskattavan betonin ja tiilen määrän kasvu. 3

4 Uusi meluselvitys valmistui Naurulokkien määrä on lisääntynyt Mustankorkealle vuonna 2005 myönnetyssä ympäristöluvassa edellytettiin kertaluontoisen ympäristömeluselvityksen tekemistä. Meluselvityksen toteutti Insinööritoimisto AX-LVI Oy vuosien välisenä aikana. Meluselvityksen mukaan jätteenkäsittelykeskuksen aiheuttama melu johtuu liikenteestä ja jätteenkäsittelytoiminnoista. Eniten melua syntyy tiilen ja betonin murskauksesta, kaatopaikkajyrästä ja pyöräkuormaajista. Selvityksen mukaan melutaso kaikilla lähiasuinalueilla jäi alle päiväajan ohjearvon (55 db (A)). Meluselvityksen haasteeksi muodostui se, että asuntoalueilla ei pääsääntöisesti ole voitu erottaa toiminnasta aiheutuvaa melua asuinalueen liikenteen melusta. Ympäristömeluselvityksen tulosten perusteella Mustankorkean ympäristölupaviranomainen, Keski-Suomen ympäristökeskus, ei vaadi melun suhteen lisätoimenpiteitä. Keski-Suomen Lintutieteellinen Yhdistys ry on seurannut Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksen alueella varis- ja lokkilintujen esiintymismääriä vuosina Laskennoissa lintujen yhteislukumäärät näyttäisivät lisääntyneen laskentavuosien myötä. Lajeittain tarkasteltuna suurin havaittu muutos on ollut naurulokkien lukumäärässä. Vertailtaessa laskenta-ajan määriä KSLY ry:n havaintoarkiston tietoihin ( ) lukumäärät näyttäisivät kuitenkin pitkällä aikajänteellä vähentyneen. Tulevaisuudessa mielenkiinto kohdistuu alueen sisäisten muutosten vaikutuksiin lintujen alueelliseen esiintymiseen. Lintumääriä seurataan Jätteenkäsittelykeskuksen lintumäärän nähdään hieman nousseen vuosien myötä. Lintujen lukumäärissä on kuitenkin vaihtelua eri laskentavuosina. Vaihtelut voivat johtua varis- ja lokkilintujen yleisestä lisääntymisestä viime vuosina yhdistettynä jätekeskuksen väheneviin ravinnonhakumahdollisuuksiin. Toisena selityksenä voidaan pitää laskenta-ajankohdan osuminen muutto- ja pesäpoikasaikoihin. Kolmas syy voi olla mainittujen tekijöiden yhteisvaikutus. 4

5 Kaatopaikkakaasulla lämmitetään omakotitaloa Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksen kaatopaikkakaasua on kerätty talteen vuoden 2002 alusta. Jätteen loppusijoituksessa syntyvät kaatopaikkakaasut johdetaan Keltinmäen lämpökeskukseen ja käytetään hyödyksi energiantuotannossa hyödynnetty energiamäärä vuonna 2007 oli 18,8 GWh. Kaasun energiamäärä vastasi noin omakotitalon vuotuista lämmöntarvetta, tämä vastaa noin litraa kevyttä polttoöljyä vuodessa. Soihtupolttoon ohjatun kaasun määrä oli 0,01 GWh. Kerätyn kaatopaikkakaasun määrän kasvu on seurausta keräysjärjestelmän laajentamisesta sekä käyttöasteen parantumisesta. Kaatopaikkakaasulla tuotettu energiamäärä oli yli 7-kertainen Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksessa kulutettuun energiamäärään verrattuna. Jätteenkäsittelykeskuksen oma energiankulutus oli pysynyt vuoden 2006 tasolla ja on noin 2,7 GWh vuodessa. Ympäristöpaneeli seuraa hajuhaittoja ja tekee ympäristöhavaintoja Yhtenä keskeisenä ympäristövaikutusten arviointikeinona on Mustankorkean ympäristöpaneeli, joka perustettiin kesäkuussa Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristön tilaa tarkkailee lähialueen asukkaista ja lähiympäristön ulkoilualueiden käyttäjistä koostuva ympäristöpaneeli. Ryhmä raportoi ympäristössä esiintyvästä hajuhaitasta, melusta, roskaantumisesta, pölyhaitasta sekä muista jätteenkäsittelykeskuksen toiminnasta aiheutuvista vaikutuksista. Määrä (GWh) KERÄTYN KAATOPAIKKAKAASUN MÄÄRÄ Hyötykäyttöön ohjattu kaatopaikkakaasu Soihtupoltettu kaatopaikkakaasu Jätteenkäsittelylaitoksen oma energiankulutus HAJUHAVAINTOPÄIVÄT ASUINALUEILLA Vuoden 2007 aikana hajuhavaintopäiviä asuinalueilla oli yhteensä 33. Havaintopäiviä oli yksi vähemmän kuin vuonna Hajuhavaintojen määrä kuvataan hajuhavaintopäivinä, jolloin yksi tai useampi asukaspaneelin jäsenistä ovat kokeneet jätteenkäsittelykeskuksen toiminnasta aiheutuvia hajuhaittoja Asukaspaneelin osuus määrä (kpl)

6 Jätteenkäsittelykeskuksen vesitase Jätteenkäsittelykeskuksen vesienkäsittely järjestetään edelleen siten, että puhtaat pintavedet ja alueen ulkopuoliset vedet pidetään erillään jätteistä ja kaatopaikkavesistä. Jätetäyttöalueen suotovedet johdetaan Jyväskylän Seudun puhdistamo Oy:n jätevedenpuhdistamolle Nenäinniemeen. Jyväskylän Seudun puhdistamo Oy:lle johdetaan myös prosessi- ja saniteettivedet. JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSEN VESITASE Sadanta Jätevesi viemäriin Veden kierrätys, haihdunta ja maastoonjohdettu puhdas vesi Vesijohtoveden kulutus Vesijohtoveden kulutusta pyritään pienentämään Mustankorkean jätteenkäsittelykeskus käytti vuonna 2007 yhteensä m3 vesijohtovettä. Suurin vedenkuluttaja (99 %) on kompostointilaitos, jossa vettä tarvitaan kompostoitavan materiaalin kasteluun prosessin aikana. Aiemmin kastelussa on voitu hyödyntää prosessin kierrätysvesiä. Kompostointilaitoksen kastelujärjestelmässä on kuitenkin ollut jo pidemmän aikaa teknisiä tukkeutumisongelmia, josta syystä kastelu on täytynyt toteuttaa vesijohtovedellä. Kompostointiprosessin kuluttama puhtaan veden määrä on hyvin korkea, minkä vuoksi asiaan on tartuttu myös Mustankorkean ympäristöohjelmassa. Vuoden 2007 joulukuussa saatiin toimintaan järjestelmä, jossa osa jätteenkäsittelykeskuksen jätevesistä ohjataan kompostointilaitoksen kasteluun. Järjestelmä näyttäisi toimivan hyvin ja ensimmäiset yhteenvedot saadaan vuoden 2008 lopussa. Talous vakaalla pohjalla Tilikauden liikevaihto oli euroa. Tilikauden tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja oli euroa. Taseessa on varauduttu tiedossa oleviin ympäristölainsäädännön edellyttämiin hankkeisiin euron pakollisella varauksella. Poistoeron muutoksen ja verojen jälkeen kirjanpidollinen tulos oli euroa voitollinen. 6

7 Merkittävin investointi Mustankorkealle oli uusi 3,3 ha suuruinen, EU-normit täyttävä loppusijoitusalue. Sen rakentamiskustannukset tarvittavine sähkö-, vesihuolto- ja tietöineen olivat noin euroa, josta noin euroa ajoittui vuodelle Muita investointeja olivat hyötyjäteterminaalin valmistuminen, kompostointilaitoksen kastelujärjestelmän uusiminen sekä uuden pyöräkuormaajan ja pakettiauton hankinta. Bruttoinvestoinnit vuonna 2007 olivat yhteensä noin euroa. Mustankorkean loppusijoitusalueelle tehtiin valmista pintasuojarakennetta noin 2,4 ha. Ympäristövelvoitteiden kustannukset olivat euroa. Ympäristönsuojeluun kuuluvia investointeja / kuluja vuodelle 2007 kohdistui yhteensä euroa, mikä sisältää myös uuden loppusijoitusalueen rakentamiskustannukset. Merkittävimmät tavoitteet ympäristöohjelman viimeiselle toimintakaudelle ovat työskentelyolosuhteiden kehittäminen ja hyötykäyttöasteen nostaminen. Työskentelyolosuhteita tullaan kehittämään mm. kompostointilaitoksen ilmanvaihtoa parantamalla ja kameravalvontaa tehostamalla. Näihin toimenpiteisiin on budjetoitu rahaa vuodelle Hyötykäyttöastetta pyritään lisäämään asiakkaiden koulutuksen ja opastuksen kautta sekä aloittamalla hyötyjätettä sisältävien rakennus- ja purkujäte-erien lajittelutoiminta. Lajittelu tullaan toteuttamaan konetyönä asfaltoidulla kentällä. Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksen toiminnot on varauduttava aikaa myöten siirtämään toisaalle. Nykyinen alue tulee käymään riittämättömäksi jätteenkäsittelytoimintoihin ja lähiympäristön maankäyttötarpeet ovat tuoneet painetta toimintojen siirtämiseksi. Mustankorkea Oy jätti ympäristölupahakemuksen Keski-Suomen ympäristökeskukseen uudelle jätteenkäsittelykeskukselle Laukaan Mörkökorpeen. Uuden alueen rakentaminen voisi alkaa 2020-luvun alkupuolella. Ympäristöselonteon päivitystietojen vahvistamispäätös Tavoitteet vuodelle 2008 Vuosi 2008 on voimassa olevan ympäristöohjelman viimeinen vuosi. Ympäristöasioiden toimenpideohjelmassa on edetty suunnitelmien mukaan ja vielä keskeneräiset tavoitteet pyritään saavuttamaan 2008 loppuun mennessä. Myös lupaehtoja on noudatettu kaikilta osin vuoden 2007 osalta. Inspecta Sertifiointi Oy on akkreditoituna todentajana (FI-V-0001) tarkastanut Mustankorkea Oy:n ympäristöjärjestelmän ja vuoden 2006 EMAS-selontekoon liittyvät päivitystiedot Tarkastuksen perusteella on todettu , että ympäristöjärjestelmä ja päivitystiedot täyttävät EU:n EMAS-asetuksen (EY) N:o 761/2001 vaatimukset. 7

8 Jokainen meistä vaikuttaa ympäristöön. Mustankorkea Oy Piia Aho, palvelupäällikkö käyntiosoite: Ronsuntaipaleentie 204 postiosoite: PL 22, Jyväskylä puh. (014) fax. (014) Sähköposti: Mainostoimisto Dot Design 2008