Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJE 1.1.2014"

Transkriptio

1 Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJE Yhtymähallitus

2 SISÄLLYSLUETTELO TOIMEENTULOTUKEEN LIITTYVÄ LAINSÄÄDÄNTÖ RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN OHJE TOIMEENTULOTUESTA TOIMEENTULOTUEN HAKEMINEN TULOT JA VARAT VARALLISUUS JA OMAISUUS TULOT HUOMIOITAVAT TULOT ULOSOTTO, VELKAJÄRJESTELY, KELAN TAKAISINPERINTÄ, JÄÄNNÖSVEROT TULOINA EI HUOMIOIDA TULOJEN JAKSOTTAMINEN KERTAKORVAUKSET MENOT PERUSOSA ALENNETTU PERUSOSA PERUSMENOT ASUMISMENOT VUOKRA LÄMMITYSKULUT JA SÄHKÖLASKUT YHTIÖVASTIKE OMAKOTITALON TAI VASTAAVAN KIINTEISTÖN HOITOMENOJEN ARVIOINTI ASUMISMENOJEN KOHTUULLISTAMISHARKINTA ASUNTO- JA PERUSKORJAUSLAINAN KOROT VESI KOTI-, PALO- JA MUUT VAKUUTUKSET TERVEYDENHUOLTOMENOT HAMMASHOITO SILMÄLASIT KUNTOUTUS LAITOSHOITO- JA SOSIAALIPALVELUMAKSUT TÄYDENTÄVÄ TOIMEENTULOTUKI MUUTTO, VUOKRAVAKUUS, VUOKRAENNAKKO, MUUTTOAVUSTUS ENIMMÄISMUUTTOKUSTANNUKSET TYÖMATKAT JA MUUT TYÖSSÄKÄYNNISTÄ AIHEUTUVAT KULUT PÄIVÄHOITO VÄLTTÄMÄTÖN KODIN IRTAIMISTO... 15

3 7.6 VÄLTTÄMÄTTÖMÄT LASTEN TARVIKKEET MATKAKULUT HAUTAUSAVUSTUS HARRASTEMENOT VAATEMENOT VARUSMIES- TAI SIVIILIPALVELUSTA SUORITTAVIEN AVUSTAMINEN EDUNVALVONTAPALKKIO HENKILÖLLISYYSTODISTUS, AJOKORTTI JA PASSI LAPSEN TAPAAMISESTA AIHEUTUVAT KUSTANNUKSET VANKILASSA OLEVIEN AVUSTAMINEN POSTE RESTANTE -ASUJAT RIKOKSEN UHRIN VAMMAT PALVELUASUMINEN, KOTIHOITO PALVELUASUMINEN KOTIHOITO OPISKELIJAT LUOTTOTIETOHÄIRIÖ OPISKELIJALLA AVUSTAMINEN OPINTOJEN VIIVÄSTYESSÄ OPINTOTUKIOIKEUDEN PÄÄTYTTYÄ ULKOMAALAISET TOIMEENTULOEDELLYTYS PAKOLAISTEN TOIMEENTULOTUKI ULKOMAALAISET OPISKELIJAT MUIDEN ULKOMAALAISTEN TOIMEENTULOTUKI YRITTÄJÄT EHKÄISEVÄ TOIMEENTULOTUKI RÄSTIVUOKRAT SÄHKÖLASKURÄSTIT MUUT TILANTEET... 24

4 2 TOIMEENTULOTUKEEN LIITTYVÄ LAINSÄÄDÄNTÖ Toimeentulotukilaki (TotuL) /1412. Laki toimeentulotuesta /815, /923 ja /191. Toimeentulotukilain tilapäinen muutos /1410/2001. Toimeentulotukilain muutokset , , , , , , , , ja Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeudesta 812/2000. Asetus toimeentulotuesta /66 ja /112. Laki kuntouttavasta työtoiminnasta /189/2001 (KuTy). Laki kotoutumisen edistämisestä Lisäksi käytössä sosiaali- ja terveysministeriön opas toimeentulotuen soveltajille 2013:4. Toimeentulotukilain 1 Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo, ja edistää itsenäistä selviytymistä. Toimeentulotuen avulla turvataan henkilön ja perheen ihmisarvoisen elämän kannalta vähintään välttämätön toimeentulo. Toimeentulotuen tarve arvioidaan yksilö- ja ruokakuntakohtaisena elämäntilanteen, taloudellisen ja sosiaalisen tilanteen perusteella. Toimeentulotukilain 2 1 mom. Jokaisella on oikeus saada toimeentulotukea, jos hän on tuen tarpeessa eikä voi saada toimeentuloa ansiotyöllään, yrittäjätoiminnallaan, toimeentuloa turvaavien muiden etuuksien avulla, muista tuloistaan tai varoistaan, häneen nähden elatusvelvollisen henkilön huolenpidolla tai muulla tavalla. Toimeentulotukilain 2 2 mom. Jokaisella on velvollisuus kykynsä mukaan pitää huolta itsestään ja omasta elatuksestaan sekä, siinä laajuudessa kuin avioliittolaissa (234/1929), lapsen elatuksesta annetussa laissa (704/1975) ja muussa laissa säädetään puolisonsa sekä alaikäisten lastensa ja ottolasten elatuksesta. Pääsääntöisesti alaikäisen lapsen elatuksesta vastaa lapsen vanhemmat (TotuL 1 ja 2 ).

5 3 1 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN OHJE TOIMEENTULOTUESTA Toimeentulotuella tarkoitetaan toimeentulotukilain (1412 /97) ja -asetuksen (66 /98) mukaan kunnan varoista suoritettua tulonsiirtoa kotitaloudelle silloin, kun tavanomaisia tuloja ja toimeentuloa turvaavia etuuksia ei ole tai ne eivät ole riittävät välttämättömään toimeentuloon. Toimeentulotuen myöntää henkilön vakinainen oleskelukunta. Muuttotilanteessa on huomioitava, että toimeentulotuen myöntämisestä vastaa kunta, jossa hakija asuu laskunsa eräpäivänä. Jos vakinaisia oleskelukuntia on useita, toimeentulotuen myöntää se kunta jonka alueella oleskellessa menot ovat syntyneet. SHL:n 13 :n 2 mom. mukaan kunnan on huolehdittava toimeentulotuen antamisesta kunnassa oleskelevalle henkilölle. Kiireellisessä tapauksessa toimeentulotuen myöntää se kunta missä hakija oleskelee hakemusta tehdessään. (TotuL 14 ). Tilapäisesti kunnassa oleskelevan oikeus toimeentulotukeen rajoittuu pääsääntöisesti matkalipun hintaan kotikuntaan. Toimeentulotuki muodostuu perustoimeentulotuesta, täydentävästä toimeentulotuesta ja ehkäisevästä toimeentulotuesta. Perustoimeentulotuki on tarkoitettu kattamaan perusosalla katettavien menojen lisäksi asumismenoja sekä vähäistä suurempia terveydenhuollon menoja. Perustoimeentulotuen kustannuksiin saadaan korvamerkittyä valtionosuutta 50 % perustoimeentulotuen määrästä. Täydentävään toimeentulotukeen sisältyvät erityismenot, joita ovat esimerkiksi lasten päivähoidon maksu, ylimääräiset asumiskustannukset (esimerkiksi muuttokustannukset) sekä erityistarpeista ja oloista johtuvat menot. Ehkäisevän toimeentulotuen perusteista kunnat päättävät itse. Sen tarkoituksena on edistää henkilön ja perheen omatoimista suoriutumista ja ehkäistä syrjäytymistä. Kunnalla ja/tai yhteistoiminta-alueella on mahdollisuus antaa omia soveltamisohjeita toimeentulotuesta. Ohjeet eivät kuitenkaan saa rajoittaa viranhaltijoiden harkintaa päätettäessä perheen tai yksilön oikeudesta toimeentulotukeen, tai muutoinkaan olla ristiriidassa lainsäädännön kanssa. Ohjeiden tarkoituksena on korostaa yhdenvertaisuusperiaatteen toteutumista kunnassa. Lakimuutoksista ja muista valtion toimenpiteistä johtuvat indeksi- ja tasokorotukset tehdään tähän ohjeistukseen ilman erillisiä päätöksiä. Tämä ohje on tehty helpottamaan yksilökohtaista harkintaa ja lisäämään hakijoiden yhdenvertaisuutta. Sisäisiä soveltamisohjeita ei voida käyttää päätöksen perusteena, vaan päätös perustellaan aina lain tai asetuksen asianomaisilla kohdilla. 2 TOIMEENTULOTUEN HAKEMINEN Toimeentulotukea haetaan pääsääntöisesti kirjallisesti. Asiakkaan hakiessa toimeentulotukea ensimmäistä kertaa hänelle varataan aika sosiaalityöntekijälle tai sosiaaliohjaajalle palvelutarpeen arviointia varten. Palvelutarpeen arvion perusteella yhteistyössä asiakkaan kanssa laaditaan asiakassuunnitelma, mikäli se ei ole ilmeisen tarpeetonta (esimerkiksi kertaluonteinen toimeentulotukihakemus). Aika sosiaalityöntekijälle/sosiaaliohjaajalle varataan myös aina asiakkaan sitä pyytäessä sekä sosiaalityöntekijän tai sosiaaliohjaajan arvioidessa ajanvarauksen olevan tarpeellinen esimerkiksi merkittävien olosuhteiden muutosten vuoksi. Kun asiakkaan sosiaalityön ja muiden palvelujen tarve on selvitetty henkilökohtaisen tapaamisen/tapaamisten avulla, siirtyy asiakkaan mahdolliset seuraavat kirjalliset toimeentulotukihakemukset ns. jonokäsittelyyn asiakassihteereille. Tällöinkin asiakassihteerit siirtävät hakemuksen sosiaalityöntekijän/sosiaaliohjaajan käsittelyyn huomatessaan asiakkaan olosuhteissa muutoksia, jotka vaativat selvittelyjä. Asiakkaan tai hänen laillisen edustajansa on annettava viranomaisille kaikki ne tiedot, joita viranomainen tarvitsee toimeentulotuen tarpeen arvioimiseksi. Toimeentulotukihakemukseen liittyvää laskelmaa laadittaessa tulee asiakkaalla olla riittävät selvitykset tuloistaan ja menoistaan. Jos asiakkaan toimittamat selvitykset ovat riittämättömiä, pyydetään asiakasta

6 4 kirjallisesti toimittamaan hakemuksen ratkaisemiseksi välttämättömät tiedot kohtuullisessa määräajassa (TotuL 17 ). Mikäli asiakas ei toimita riittäviä tietoja annetussa määräajassa eikä viranhaltijalla ole mahdollisuutta kohtuudella niitä itse saada haltuunsa, tehdään kielteinen päätös. Toimeentulotuen hakijan tulee itse osoittaa tuen tarpeensa, ja näin ollen toimeentulotukeen mahdollisesti vaadittavia maksullisia tositteita ei huomioida toimeentulotukilaskelmassa menona. Toimeentulotukipäätös perustuu aina tulo- ja menolaskelmaan, jossa otetaan huomioon kaikki perheen tulot ja toimeentulotukilaissa määritellyt menot. Perhe on määritelty TotuL:n 3 :ssä. Myös avoliitossa asuvat muodostavat perheen siten, että avopuolison tuloilla katetaan koko perheen (myös toisen puolison lasten) elantoa. Kaikkien perheenjäsenten tulot otetaan huomioon. Jos asiakkaan ja käsittelijän näkemykset perhekokoonpanosta eroavat, on asiakkaalle TotuL 17 :n mukaan tarvittaessa varattava tilaisuus esittää selvityksensä talouden erillisyydestä. Tämä saattaa tulla kysymykseen esim. avoliiton tai vanhempien ja täysiikäisten lasten kohdalla. Täysi-ikäisille kotona-asuville lapsille tehdään pääsääntöisesti oma toimeentulotukilaskelma. Asiakkaan hakiessa toimeentulotukea ensimmäistä kertaa tai kertaluonteisesti avustusta suureen menoerään (esimerkiksi silmälasit ja hammashoito), tehdään asiakkaalle takautuva laskelma edelliseltä kuukaudelta, eli laskenta-aikana käytetään 2 kk aikaa. Tiliotteet vaaditaan uudelta asiakkaalta tarkasteltavaksi 3 kuukauden ajalta. Jos tulo- ja menolaskelman osoittamat menot ovat suuremmat kuin tulot ja varat, voi erotuksen saada toimeentulotukena. Tuen suuruus määritellään kuukausittain. Toimeentulotukihakemuksen voi jättää kaikkiin seutukunnan kuntien sosiaalipalvelukeskuksiin/toimistoihin ja palvelupisteisiin (Raahe, Siikajoki (Ruukki), Siikajoen kylän palvelupiste, Pyhäjoki ja Vihanti). Kaikissa toimipisteissä on järjestetty palveluohjausta, neuvontaa ja sosiaalityötä lähipalveluna säännöllisesti lukuun ottamatta Pyhäjokea. Pyhäjoen asiakkaita pyydetään asioimaan Raahessa, ja mikäli se ei onnistu, työntekijä voi tavata asiakasta Pyhäjoella virasto-olosuhteissa tai kotikäynnillä. Sähköisenä toimeentulotukea on mahdollista hakea alkaen NettiRassi palvelun kautta. 2.1 Määräajat Toimeentulotukipäätös on tehtävä viivytyksettä, seitsemän arkipäivän sisällä hakemuksen jättämisestä. Kiireellisessä tapauksessa päätös on tehtävä samana tai viimeistään seuraavana arkipäivänä. Tukipäätös on pantava toimeen viivytyksettä. (TotuL 14 a.) Asiakkaalla on oikeus päästä tapaamaan sosiaalityöntekijää/sosiaaliohjaajaa viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä sen jälkeen kun asiakas on sitä pyytänyt (TotuL 14 a ). Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos (THL) seuraa määräaikojen toteutumista kaksi kertaa vuodessa. Seuraavaksi on määritelty määräaikoja, joita noudatetaan, kun asiakasta ohjataan toimimaan erilaisissa elämäntilanteissa. Määräaikojen noudattamisessa voidaan käyttää harkintaa. Asumiskuluissa tuetaan kurssiaikana enintään 6 kk ajan Asumiskuluissa tuetaan vankeusajalla enintään 6 kk ajan (perustuu Kelan asumistuen maksuperusteisiin) Selvitysten, liitteiden ja tositteiden jättämiselle aikaa annetaan tiedoksisaannista 14 vrk Varallisuuden realisointikehotuksessa toimenpiteisiin ryhtymiselle annetaan 3 kk, lopulliseen toteutumiseen 6 kk. Asioiden/ensisijaisten etuuksien vireillepanoon annetaan aikaa (esim. elatusasiat) 1 kk tiedoksi saannista Usein toimeentulotukeen turvaudutaan ensisijaisten etuuksien viivästyessä. Tällöin ensisijaiset etuudet voidaan periä toimeentulotuen korvaukseksi. Takaisinperintä ei saa aiheuttaa

7 5 toimeentulotuen tarvetta jatkossa. Takaisinperintä perustuu aina yksilölliseen harkintaan. Tyypillisintä takaisinperintä on asumistuki-, opintotuki- ja ansiosidonnaisen päivärahapäätösten viivästyessä. 3 TULOT JA VARAT 3.1 Varallisuus ja omaisuus Varoina toimeentulotukea myönnettäessä otetaan huomioon henkilön ja perheenjäsenten käytettävissä olevat varat. Varoina ei kuitenkaan oteta huomioon esimerkiksi henkilön tai perheen käytössä olevaa vakinaista asuntoa eikä tarpeellista asuinirtaimistoa (TotuL12 ). Käytettävissä olevat varat kuten säästöt, arvopaperit ja muu nopeasti realisoitavissa oleva varallisuus otetaan tulona huomioon. Mikäli tuen tarve arvioidaan pitkäaikaiseksi, voidaan tuki määrätä perittäväksi takaisin sellaisesta varallisuudesta, joka ei ole tarpeen tuen hakijan toimeentulon turvaamiseksi. Jos omaisuuden hankkimiseen on otettu lainaa, varallisuus tulee huomioon ottaa nettomääräisenä perintää tehtäessä. Kiinteän, muussa kuin omassa asuinkäytössä olevan omaisuuden realisointiajaksi määritellään enintään 6 kk. Mikäli asiakas ilmoittaa, ettei hän realisoi omaisuutta tai ei ole ryhtynyt toimenpiteisiin omaisuuden realisoimiseksi, tulee päätöksissä ilmoittaa, että vastainen myönnetty toimeentulotuki tullaan esittämään hallinto-oikeudelle varallisuudesta takaisin perittäväksi (TotuL ). Omaisuus ja varallisuus lukuun ottamatta työvälineitä ja asuntoa, ovat lain mukaan myös ensisijaisia toimeentulotukeen nähden (TotuL 12 ). Varat otetaan huomioon pääsääntöisesti todellisen reaaliarvon mukaisesti. Huomioon otettavaa omaisuutta ovat mm. kesäasunto, muu kiinteistö kuin käytössä oleva asunto, arvopaperit ja osakkeet sekä arvokkaat kulkuvälineet. Henkilöauton tarpeellisuutta toimeentulotuen saajalla arvioidaan yksilöllisesti, vaikuttavina tekijöinä ovat toimeentulotuen asiakkuuden kesto, perheen koko, auton käyttötarve ja auton arvo (vuosimalli ja hankintahinta). Varallisuus otetaan huomioon silloin, kun se on tosiasiassa ja helposti realisoitavissa. Jos omaisuutta ei voi realisoida tai se on kohtuutonta (esim. omaisuus on perikunnan yhteinen ja toimeentulotuen tarve on tilapäinen) tehdään myönnetystä toimeentulotuesta perintä (TotuL ). Toimeentulotuen hylkäämisessä varallisuuden perusteella laskelma ei ole välttämätön. Päätöksessä tulee näkyä varallisuuden arvo ja laatu. 3.2 Tulot Toimeentulotuen suuruutta määrättäessä tuloina otetaan huomioon henkilön ja perheenjäsenten käytettävissä olevat tulot (TotuL11 ). Käytettävissä olevina tuloina pidetään pääsääntöisesti tuloja, jotka ovat olleet maksussa edellisen kuukauden 25. pv ja sen päivän jälkeen (palkkatulot, sv-päiväraha, lastenhoidontuki). Laskelmaa tehtäessä tulot huomioidaan tositteiden perusteella. Jos tarvittavia tositteita ei ole, tarkistetaan tulotiedot maksajalta, tai pyydetään asiakasta toimittamaan selvitykset. Työttömyyskorvaus / elatustuki/-apu/ lapsilisä katsotaan kalenterikuukausittain tuloksi. Jos asiakas perusteettomasti kieltäytyy ensisijaisen työttömyysetuuden hakemisesta/ työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautumisesta, ei hakemusta voida kokonaan hylätä. Tällöin perusosaa alennetaan % sillä perusteella, että hakija on laiminlyönnillään aiheuttanut sen, että työtä tai työvoimapoliittista toimenpidettä ei ole voitu tarjota (TotuL10 ). Jos opiskelija ei nosta opintolainaa, vaikka hänellä olisi siihen oikeus, voidaan opintolaina kuitenkin ottaa tulona huomioon (Opintotukilaki 65/1994). Jos muun etuuden käsittely viivästyy kohtuuttomasti, on viivästyksen syy selvitettävä. Mikäli hakija jää vuorotteluvapaalle, osa-aikalisälle tai palkattomalle virkavapaalle, tämän ei pitäisi aiheuttaa toimeentulotuen tarvetta. Mikäli tällaiselle hakijalle kuitenkin muodostuu toimeentulotuen tarve, ohjataan hakija ensisijaisten etuuksien (palkka) piiriin. Tiliotteella näkyvät panot ja tulot tarkistetaan ja huomioidaan tuloksi mikäli ei käy ilmi, että kyseessä on ollut laina, jonka asiakas on maksanut takaisin. Silloin kun satunnaisen tulon

8 6 summa on alle 50 euroa, se voidaan jättää huomioimatta tulona. 50 euron ylittävät summat huomioidaan tuloina. Yksityisten antamat alle 50 euron avustukset huomioidaan tulona, mikäli ne ovat säännöllisiä. Tiliotteet pyydetään kaikista perheen tileistä. Tiliotteilta tarkistetaan myös, että kaikki tiedossa olevat tulot tuloutuvat ko. tilille (esim. veronpalautus). Mikäli näin ei ole, pyydetään selvitys myös muista tileistä. Säästöt ja määräaikaistalletukset ovat ensisijaisia toimeentulotukeen nähden, ja ne otetaan tuloina huomioon (TotuL ). Mikäli on perusteltua syytä epäillä väärien tietojen antamista, voidaan tilistä tehdä kysely pankkiin. Tästä menettelystä on ilmoitettava asiakkaalle. 3.3 Huomioitavat tulot Tuloja ovat - ansiotyöstä saadut palkkatulot lukuun ottamatta etuoikeutetun tulon vähennystä (-20% enintään 150 /kk/talous) ja tuloja siltä osin kuin ne vastaavat työmatkamenoja ja muita työssäkäynnistä aiheutuvia menoja - yritystoiminnasta saadut yrittäjätulot lukuun ottamatta etuoikeutetun tulon vähennystä - vanhuus-, työkyvyttömyys-, perhe-, yms. eläkkeet - omaisuustulot; vuokra-, korko-, osinko-, yms. pääomatulot - pikavipit (ei ensimmäisen kuukauden laskelmassa) - sosiaalietuudet; työttömyyspäiväraha sairauspäiväraha (25 pv/kk) alle 3-vuotiaan lapsen kotihoidontuki Raahe-lisä elatusapu / -tuki asumistuki opintotuki (asumislisä, opintoraha ja opintolaina) lapsilisät Työmarkkinatuessa, ansiosidonnaisessa työttömyysturvassa kertoimen 21,5 päivän käyttö aloitetaan seuraavan kalenterikuukauden alusta, kun henkilö on tosiasiallisesti saanut kaksi (2) työttömyyspäiväraha suoritusta saman kalenterikuukauden aikana. Päivärahasuorituksen on tullut tapahtua sinä aikana, kun henkilö on saanut toimeentulotukea. Toimeentulotukea ei ole tarvinnut saada kokonaista vuotta ennen kertoimen käyttöönottoa, riittää että työttömyyspäiväraha on maksettu sellaisena kuukautena, jolloin henkilö on saanut toimeentulotukea. Kertoimen käytön poistaa vain työssäolojakso (TotuL15 ). Vuoden työttömänä olleelle henkilölle maksetaan siis tosiasiallisesti 13 työmarkkinatukierää vuoden aikana. Kertoimen käytöllä 13. työmarkkinatukierä jaksotetaan kuukausittaiseksi tuloksi, eikä toimeentulotuessa näin ollen oteta yhtenäkään kuukautena huomioon kahta työmarkkinatukierää. Sairaspäivärahan ja karenssin jälkeen palataan kertoimen käyttöön kun asiakas saa ensimmäisen täyden työmarkkinatuen tai ansiosidonnaisen työttömyysturvan erän. Karenssin tai vajaan työmarkkinatukierän aikana huomioidaan varsinaiset tulot sekä mahdollisesti tehdään perusosan alennus em. ajalle. (TotuL 15.) Perheen alle 18-vuotiaiden säännölliset tulot huomioidaan vain siltä osin kuin ne kattavat lapsen perusosan. Alaikäinen ei saa tuloillaan elättää vanhempiaan. Alaikäisen lapsen satunnaisia tuloja (esim. kesätyöansiot) ei huomioida perheen laskelmassa tulona. Alaikäisen lapsen elatuksesta vastaa aina ensisijaisesti huoltaja. Esimerkiksi alaikäisen opiskelijan hakiessa toimeentulotukea edellytetään pääsääntöisesti huoltajan hakemusta, joka täytetään vanhempien nimissä. Opiskelijan vanhempia kehotetaan hakemaan toimeentulotukea omalla paikkakunnallaan. Vanhempien vastuu koulutuskustannuksista voi jatkua myös 18 ikävuoden jälkeen (Laki lapsen huollosta ja elatuksesta 3 ). Päätöksen tekemisen jälkeen asiakkaalle tulleita tuloja, jotka eivät ole olleet tiedossa päätöstä tehdessä, voidaan jaksottaa huomioon otettavaksi seuraaville kuukausille, jos se tuen kertaluontoisuuden taikka sen saamisen peruste huomioon ottaen on kohtuullista.

9 7 Mikäli hakijan tulo- ja menolaskelma osoittaa ylijäämää, siirretään 50 euron ylittävä osuus seuraavalle kuukaudelle tuloksi. (TotuL 11 ja 15 ) Ylijäämän siirrossa käytetään kuitenkin aina yksilökohtaista harkintaa, ja varmistutaan siitä, että ylijäämän siirto ei ole asiakkaan kannalta kohtuuton. 3.4 Ulosotto, velkajärjestely, Kelan takaisinperintä, jäännösverot Jos tulot ovat ulosoton kohteena, niistä on perusteltua ottaa huomioon vain ulosoton jälkeen tosiasiassa käytettävissä oleva osuus. Tämä koskee vain ulosmittausta suoraan palkasta, eläkkeestä tai muusta tulosta. Ulosottolain mukainen velallisen kirjallinen maksusuunnitelma rinnastetaan ulosmittaukseen. Ulosottomiehen vahvistama maksusuunnitelma ja sen maksut otetaan toimeentulotukea myönnettäessä huomioon samalla tavoin, kuin jos määrä olisi ulosmitattu asiakkaan tuloista. (KHO /135) Mikäli asiakas on vapaaehtoisella suorituksella lyhentänyt ulosotossa olevaa velkaansa, suoritukseen tulee suhtautua samalla tavalla kuin muihinkin velanhoitomenoihin toimeentulotukea myönnettäessä (KHO:n päätös /674). Kelan takaisinperintäpäätös rinnastetaan ulosmittaukseen. Toimeentulotukea myönnettäessä käytettävissä olevina tuloina huomioidaan vain asiakkaalle tosiasiassa maksetun Kelan etuuden määrä. (KHO /1800) Asiakas voidaan ohjata kuitenkin Kelaan sopimaan mahdollisimman pienistä takaisinperintäeristä. Jäännösveroja ei huomioida hyväksyttävinä menoina (KHO , taltio 939). Jäännösverojen lykkäys ja poistoanomukset on tehtävä verotoimistoon verolain 125 :n perusteella. Toimeentulotuen saaja voi lisäksi hakea poistoa kaupungin/kunnan hallitukselta. 3.5 Tuloina ei huomioida - äitiysavustusta - vammaistukea - KELA:n eläkettä saavan hoitotukea tai 16 vuotta täyttäneen vammaistukea Tuki otetaan huomioon kuitenkin, jos hakija on pitempiaikaisessa (yli 2 viikkoa) kestäneessä sairaala- tai laitoshoidossa. Vammaistuki katkeaa hoidon jatkuttua yli 3 kuukautta. - työmarkkinatuen kulu- ja majoituskorvaus - kilometrikorvauksia - erilaisin työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin, kuntoutusrahaan ja kuntouttavaan työtoimintaan liittyvät verottomat aktivointi- ja kulukorvaukset - vauvaraha, jonka kunta maksaa syntyneestä lapsesta - alle 18-vuotiaan lapsen säännöllisiä tuloja perusosan ylittävältä osuudelta Elatusapu ja elatustuki ovat tuloksi huomioitavaa tuloa. Mikäli elatusvelvollinen ei maksa elatusmaksujaan, on elatustuen hakeminen ensisijaista toimeentulotukeen nähden. Erityisesti veronpalautusten maksatusaikana seurataan mahdollisia ulosmittauksen kautta saatavia elatusmaksuja. Kun lapsi on puolet kuukaudesta isän ja puolet äidin luona eikä elatusmaksua ole määritelty, lapsen perusosa puolitetaan. Lapsilisä lasketaan tuloksi sille vanhemmalle, jolle se maksetaan. Veronpalautukset otetaan huomioon tuloina maksukuukautena (ei oteta huomioon jos ulosmitataan). Mikäli palautus on vähäinen, alle 150 /talous, se jätetään huomioon ottamatta. Jos palautus on suurempi kuin 150, huomioidaan tuloina 150 ylittävä osuus/talous. Huomioidusta veronpalautuksesta aiheutuva tuloylitys huomioidaan pääsääntöisesti helmikuun laskelmaan saakka. Jos palautus on huomattava, voidaan tuloa huomioida pitemmällekin (TotuL 11 ja 15 ).

10 8 3.6 Tulojen jaksottaminen Kun toimeentulotuen hakeminen uudella asiakkaalla perustuu hakijan/perheen tulotason selvään alenemiseen aikaisemmasta, (työttömyys, jonkin sosiaaliturvaetuuden päättyminen, palkkatulojen väheneminen), tehdään ensin takautuva toimeentulotukilaskelma yhden kuukauden ajalta ennen hakemuskuukautta tai sen kuukauden alusta kun viimeiset merkittävät tulot ovat tuloutuneet (esim. lopputili). Tiliotteet tarkistetaan uuden asiakkaan osalta 3 kuukauden ajalta takautuvasti. Toimeentulotukilain mukaan tulot ja menot otetaan huomioon siitä kuukaudesta alkaen, jolta toimeentulotuki määrätään. Siksi takautuvien laskelmien jaksotetun tulon siirroissa käytetään harkintaa. Jos uuden asiakkaan asiakkaaksi tulo on johtunut yllättävästä tilanteesta, johon hän ei ole voinut varautua eikä takautuvia laskennallisia tuloja tosiasiassa ole, ne jätetään huomioon ottamatta (Totul 15 ). 3.7 Kertakorvaukset Jos henkilö on saanut ison kertaluonteisen tulon viimeisen 6 kk:n aikana (esim. eroraha, perintö, vakuutuskorvaus tai vastaava), jaetaan korvaus niin monella kuukaudella kuin on tulonsaamisen ja hakemuskuukauden välillä (hakemuskuukaudet mukana) eli jaksotetaan tulo näille kuukausille ja näin saatu kuukausi-tulo otetaan tuloksi käsittelykuukaudelle mahdollisten muiden tulojen lisäksi. Esim. henkilö on saanut joulukuussa 2018 euroa ja hakee toimeentulotukea maaliskuussa, 2018 jaetaan neljällä = 504,50 joka lasketaan tuloksi maaliskuulle. Päätöksenteossa huomioidaan aina yksilökohtainen kohtuullisuusharkinta. 4 MENOT 4.1 Perusosa Valtioneuvosto määrittelee perusosan suuruuden vuosittain. Vuoden 2014 perusosat ovat seuraavat: Tuen saaja / kk / päivä Yksin asuva 480,20 16,01 Yksinhuoltaja 528,22 17,61 Avio- ja avopuolisot, kumpikin 408,17 13,61 Vanhempansa luona asuva 18 v täyttänyt 350,55 11,69 Lapset vuotiaat 302,53 10, vuotiaat 336,14 11,20 Poste restante -asujalle huomioidaan yhteisöasuvan perusosa 408,17 Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevalle huomioidaan perusosa 105,00 Perusosaan sisältyvät seuraavat menot - ravintomenot - henkilökohtainen ja kodin puhtaus - vähäiset terveydenhuoltomenot - digisovitin - sanomalehden tilausmaksu - puhelimen käyttömenot - vaatemenot - harrastus- ja virkistystoiminnasta aiheutuneet menot

11 9 Prosenttia perusosasta Ravintomenot 49 Vaatemenot 9 Informaatiomenot (lehti, TV, puhelimen käyttömenot) 12 Vähäiset terveydenhuoltomenot 3 Muut jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot *) 28 Yhteensä 100% *) Henkilökohtainen ja kodin puhtaus, asiointimatkat, harrastus- ja virkistysmenot, vastaavat muut jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot. Sakkoja ei huomioida menona toimeentulotukilaskelmassa. 4.2 Alennettu perusosa Toimeentulotukilain 10 :n mukaan perusosaa voidaan alentaa %, jos hakija on ilman perusteltua syytä kieltäytynyt hänelle yksilöidysti tarjotusta työstä tai työvoimapoliittisesta toimenpiteestä. Perusosan alennusta ei tarvitse poistaa, jos henkilö toistamiseen kieltäytyy työstä tai työvoimapoliittisesta toimenpiteestä. Alentamispäätökset voidaan tehdä enintään 2 kuukaudeksi kerrallaan. Mikäli alentamisen perusteet jatkuvat, voidaan edelleen tehdä % alennus. Ammatillista koulutusta vailla olevan alle 25 vuotiaan nuoren perusosaa voidaan alentaa 20 %, mikäli häneltä on evätty työttömyyspäiväraha koulutuksesta kieltäytymisen tai keskeyttämisen vuoksi. (Totul 10 ). Perusosan alentamispäätös edellyttää toimeentulotuen hakijan ja sosiaalityöntekijän/sosiaaliohjaajan yhteistyössä laatimaa sosiaalityön asiakassuunnitelmaa itsenäisen selviytymisen edistämiseksi. Suunnitelman laatimisessa voi tarvittaessa olla mukana työvoima- ja muut viranomaiset. (Totul 10 ). Perusosan alentaminen voi perustua myös suunnitelman laiminlyöntiin. Jos työmarkkinatuki katkeaa työvoimatoimistossa ilmoittautumisen laiminlyönnin johdosta, alennetaan perusosaa koko kuukaudeksi 20 %. Kuntouttavan työtoiminnan keskeyttäminen perusteettomasti voi johtaa perusosan alentamiseen 20 %. Myös luvattomat poissaolot, jotka aiheuttavat työmarkkinatukitulon vähenemisen, voivat johtaa perusosan alentamiseen 20 %. 5 PERUSMENOT 5.1 Asumismenot Asumismenot huomioidaan vain asuntoon jossa hakija asuu. Asumismenoina huomioidaan: vuokra, yhtiövastike (hoito- ja rahoitusvastike), lämmityskulut, sähkö- ja kaasumaksut, vesija jätevesimaksut, jätehuoltokulut, tontin vuokra, koti- ja palovakuutus (kohtuullinen, suppea kotivakuutus, vakuutuskirja liitteenä) kohtuulliset asuntolainan korot ja kiinteistövero. Asumistuki on ensisijainen etuus, joka otetaan tulona huomioon. Päätöksentekijä huolehtii siitä, että asumistuki on haettu. Mikäli päätös viivästyy kohtuuttomasti, viivästymisen syy on selvitettävä. Mikäli ensisijaista etuus ei ole käytettävissä toimeentulotukipäätöstä tehdessä, peritään ensisijainen etuus toimeentulotuen korvaukseksi.

12 Vuokra Kohtuulliset vuokramenot määräytyvät Raahessa ja seutukunnassa vallitsevan hintatason mukaan, joita käytetään ohjeellisina viitearvoina (vuokra ilman asumistukea). Kohtuullisina asumismenoina huomioidaan seuraavat vuokrat: Perheen koko Asunnon koko /kk Raahe /kk Siikajoki /kk Pyhäjoki 1 hlö 37 m hlö 57 m hlö 77 m hlö 90 m hlö 105 m hlö 115 m hlö 125 m hlö tai > 135 m Mikäli vuokra katsotaan kohtuuttomaksi, annetaan asiakkaalle riittävä, 3 kuukauden aika hakeutua edullisempaan asuntoon, ennen kuin asumismeno voidaan ottaa tukea myönnettäessä kohtuullistettuna huomioon. Yksilöllisistä tarpeista tai perheen olosuhteista johtuvista syistä voidaan rajoista poiketa. Asumismenoina ei huomioida autopaikkaa ja viivästysmaksuja. Saunamaksu huomioidaan vain yhden saunavuoron osalta. Toiselle paikkakunnan asumiskustannuksia ei huomioida menona, koska oleskelukunta huomioi vain kunnan alueella oleskelusta johtuvat menot. Mikäli asiakasohjauksesta huolimatta asiakas haluaa muuttaa ylikalliiseen asuntoon, kohtuullistettu asumismeno huomioidaan heti vuokrasopimuksen alettua Lämmityskulut ja sähkölaskut Jos asunnossa on puulämmitys, voidaan kohtuulliset polttopuukustannukset huomioida menona toimeentulotukilaskelmassa. Pääsääntöisesti myönnetään maksusitoumus puun toimittajalle. Mikäli puut sisällytetään toimeentulotukilaskelmaan, on esitettävä kuitti aiheutuneista kuluista. Jos asunnossa on sähkö- tai öljylämmitys tai kaukolämpö, kustannukset hyväksytään kohtuullisina laskujen mukaan. Kohtuullisuusharkintaa tehtäessä huomioidaan Kelan määrittelyt kohtuullisista asumismenoista ja neliöistä ja suhteutetaan lämmityskustannukset käytettävissä oleviin neliöihin. Sähkölaskut huomioidaan menona erääntymiskuukauden laskelmassa. Tilanteessa, jossa asiakkaan sähkönjakelu on keskeytetty, sähkön uudelleen kytkentämaksu voidaan joutua toimeentulotukivaroin myöntämään. Toimeentulotuen myöntäminen toistuviin sähkön uudelleen kytkentämaksuihin ei ole perusteltua Yhtiövastike Asumisoikeus- ja osaomistusasunnon käyttövastike ja erikseen maksettavat lämmityskustannukset ja vesimaksut huomioidaan toimeentulotukilaskelmassa. Osaomistusasunnon pääomavastiketta, joka on lainanlyhennysosuutta, ei hyväksytä vuokramenoksi Omakotitalon tai vastaavan kiinteistön hoitomenojen arviointi Kohtuulliset hoitomenot (nuohous, jätehuolto) otetaan huomioon todellisen määräisinä kuukausitasolla. Jatkuvan toimeentulotuen saajalla asumiskustannukset voidaan huomioida eräpäiväteorian mukaan.

13 Asumismenojen kohtuullistamisharkinta Asumismenoja kohtuullistettaessa annetaan asiakkaalle kohtuullinen, 3 kuukauden aika etsiä kohtuuhintainen asunto tai vaikuttaa asumismenoihin vähentävästi. Kulut huomioidaan todellisen suuruisina siis 3 kk ajan, jonka jälkeen kohtuullistaminen otetaan käyttöön. Asumismenot voidaan tämän jälkeenkin huomioida täysinä, mikäli hakija on aktiivisesti etsinyt edullisempaa asuntoa, mutta ei ole sitä saanut. Mikäli asiakas hakeutuu kalliimpaan asuntoon toimeentulotuen asiakkuuden aikana edullisemmasta asunnosta, jossa asuminen on ollut turvattu, voidaan kohtuulliset asumismenot huomioida heti uuden vuokrasopimuksen alettua. Syy asunnon vaihtoon tarkistetaan Asunto- ja peruskorjauslainan korot Kohtuulliset asuntolainojen korot huomioidaan asumismenoina kokonaan kuukausittain. Lisäksi huomioidaan välttämättömän peruskorjauslainan korot. Mikäli toimeentulotuen tarve näyttää pitkittyvän, ohjataan asuntovelallinen velkaneuvojan vastaanotolle. Velkaneuvoja arvioi, onko asunnon säilyttämiselle olemassa edellytyksiä, jotta toimeentulotukea voidaan myöntää korkomenoihin. Asunnon ollessa myynnissä ei huomioida korkoja menoina, jos hakija asuu jo toisessa asunnossa. Tapauksessa, jossa perheellä on kahden asunnon kulut johtuen toisen asunnon terveyshaitasta, voidaan sosiaali- ja terveysministeriön suosituksen mukaisesti harkinnalla huomioida määräajan molempien asuntojen kustannukset Vesi Kohtuulliset vesimaksut huomioidaan vuokranantajan/taloyhtiön laskutuksen mukaisesti kuukausitasolla sekä tasauslasku eräpäivän mukaisesti Koti-, palo- ja muut vakuutukset Kohtuulliset koti-. palo-, vastuu- ja oikeusturvavakuutusmaksut huomioidaan menona toimeentulotukilaskelmassa. Hakijan on esitettävä vakuutuskirja. Henkilö-, auto-, liikenne- ja vapaa-ajan asunnon vakuutuksia ei huomioida menoina. 6 TERVEYDENHUOLTOMENOT Toimeentulotukilain 7 :n mukaan vähäiset terveydenhoitomenot sisältyvät perusosaan (käsikauppatuotteet, ilman reseptiä hankitut lääkkeet). Terveydenhuoltomenoina otetaan pääsääntöisesti huomioon julkisesta terveydenhuollosta aiheutuneet menot. Yksityisten palveluntuottajien kustannuksia voidaan hyväksyä vain hoidon kiireellisyyden, välttämättömyyden ja erityisyyden perusteella. Terveydenhuolto vastaa lääkinnällisestä kuntoutuksesta ja sairaanhoidollisista ilmaisvälineistä. Jos apuvälinettä tms. ei ole myönnetty terveydenhuollosta, kustannusta ei pääsääntöisesti huomioida myöskään toimeentulotuessa. Mikäli asiakas kuitenkin hakee korvausta apuvälineeseen toimeentulotukena, tulee asiakkaan tällöin pyytää lääkärinlausunto apuvälineen tarpeellisuudesta ja väline voidaan korvata vain lääkärin katsoessa sen välttämättömäksi. Reseptillä määrättyjen ehkäisyvälineiden kustannukset huomioidaan toimeentulotukilaskelmassa menona. Hyvinvointilääkkeisiin (esimerkiksi nikotiinilaastarit, kaljun hoito, erektiolääke, lihavuudenhoito) toimeentulotukea myönnetään, mikäli lääkkeet on määrätty reseptillä sairauden hoitoon ja asiakas esittää lääkkeen välttämättömyydestä lääkärin lausunnon.

14 12 Reseptilääkkeet vaihdetaan apteekissa edullisempaan vaihtoehtoon voimaan tulleen lain mukaan. Reseptien uusinnasta aiheutuvia maksuja ei huomioida toimeentulotuessa, koska reseptit voi uusia terveyskeskuksessa ilman maksuja. Terveydenhuollon matkakuluissa huomioidaan asiakkaalle Kelan määrittelemä omavastuuosuus. Terveydenhuollon matkakulujen katon täyttymisen jälkeen matkat ovat ilmaisia. Lääkärin määräämät reseptilääkkeet otetaan huomioon maksutositteiden mukaisesti. Lääkemääräykseen on liitettävä pääsääntöisesti paikallisen apteekin kuitti. Toimeentulotuessa hyväksytään vain paikallisten lääkärien määräämät sekä kuntoutuslaitosten lääkärien ja OYS:n lääkärien määräämät lääkkeet. Asiakkaat, jotka ovat valinneet e-reseptin, voivat saada lääkelistauksen terveyskeskuksesta. 6.1 Hammashoito Hammashoitopalveluita tarvitsevat asiakkaat ohjataan oman alueensa terveyskeskushammashoitolaan. Ensisijaisesti hyväksytään hammashoitokustannukset terveyskeskuksessa. Yksityishammaslääkärikulut huomioidaan ainoastaan silloin kun hoidon kiireellisyys ja välttämättömyys sitä perustellusti edellyttävät. Välttämätön proteettinen hoito terveyskeskushammaslääkärin suosituksesta huomioidaan kokonaan menona. Etenkin asiakkaalle, joka ei ole säännöllisesti toimeentulotuen piirissä, hammashoidon maksuja voi neuvotella pitemmälle ajanjaksolle sopiviin kuukausieriin. Hampaiden pohjauksiin myönnetään toimeentulotukea tarvittaessa. Nukutuksessa tehtävä hammashoito ei ole pääsääntöisesti hyväksyttävä toimeentulotukimeno. Mikäli asiakas hakeutuu nukutuksessa tehtävään hammashoitoon ja hakee kustannuksiin toimeentulotukea, on asiakkaan esitettävä hammaslääkärin lausunto hoidon välttämättömyydestä ja kiireellisyydestä. Harkittaessa toimeentulotuen myöntämistä hammashoitoon on otettava huomioon hakijan tulotaso ja olosuhteet ennen toimeentulotuen asiakkuutta ja hammashoidon tarpeen kiireellisyys asiakkuuden aikana. Jos tuen tarve on lyhytaikainen ja henkilön aiemmat tulot ovat olleet kohtuulliset, edellytetään että hammashoito kustannetaan omin varoin. 6.2 Silmälasit Silmälääkärin tai optikon määräämät silmälasikustannukset otetaan huomioon toimeentulotukilaskelmassa. Silmälasit myönnetään pääsääntöisesti korkeintaan kolmen vuoden välein. Kehysten maksimihintana huomioidaan 84. Linssien on oltava peruslinssit. Kovapintoja, erikoishiontoja jne. ei huomioida ilman erityistä lääkärin toteamaa perustetta. Hakijan on toimitettava kustannusarviot kolmesta liikkeestä, joista edullisimman mukaan kustannukset voidaan huomioida toimeentulotukilaskelmassa. Piilolinssit voidaan myöntää vain, jos on olemassa erityisiä perusteita (työolot, lääkärin määräys). Piilolinssien hoitonesteet sisältyvät perusosaan. 6.3 Kuntoutus Ensisijaista on aina julkisen terveydenhuollon antama hoito ja kuntoutus. Fysioterapiahoidoissa täytyy olla aina lääkärinlausunto hoidon välttämättömyydestä ja julkisin verovaroin kattamisesta. Maksusitoumus fysioterapiaan voidaan myöntää ainoastaan akuuteissa ja työ - ja toimintakykyyn liittyvissä tilanteissa. Asiakasta ohjataan ensisijaisesti osallistumaan terveyskeskuksen ryhmäterapioihin (kuntosaliryhmä, allasryhmä, tasapainoryhmät, niska- ja selkäryhmään, painonhallintaryhmä, hengityselinsairaiden ryhmä), jonka kustannus huomioidaan menona toimeentulotukilaskelmassa. Fysikaalinen hoito on pyrittävä järjestämään julkisen terveydenhuollon fysioterapian kautta.

15 Laitoshoito- ja sosiaalipalvelumaksut Lyhytaikaista laitoshoitoa on hoito siihen saakka kunnes terveydenhuolto on tehnyt pitkäaikaishoitopäätöksen. Pitkäaikaishoitopäätös tehdään 3 kk:n yhtäjaksoisen hoidon jälkeen. Laitoshoidon ajalta tehdään vähennys ravintomenojen osuudesta perusosaan 14 vrk ylittävältä ajalta. Pitkäaikaisesta laitoshoidosta on kysymys kun terveydenhuollossa tai vanhustenhuollossa on tehty pitkäaikaispäätös maksukyvyn mukaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain (734/1992, muut 1288/1993) 11 :n mukaan sosiaalihuollon palveluista määrätty maksu ja terveydenhuollon palveluista henkilön maksukyvyn mukaan määrätty maksu voidaan jättää perimättä tai sitä voidaan alentaa, jos henkilön elatusvelvollisuus, toimeentuloedellytykset tai huollolliset näkökohdat huomioon ottaen siihen on syytä. Palvelun tuottava kunta tai kuntayhtymä voi päättää, että maksun perimättä jättämistä tai alentamista sovelletaan myös muihin maksuihin. Sosiaalipalveluista perittävän maksun alentaminen on aina ensisijaista toimeentulotuen myöntämiseen nähden. Tarvittaessa asiakasta ohjataan tekemään maksuvapautusanomukset ja/tai maksun alentamista koskevat hakemukset asiasta päättävään yksikköön, esimerkiksi varhaiskasvatukseen, vanhus,mielenterveys- tai vammaispalveluihin. Terveydenhuollon laitoksessa annettavasta muusta kuin pitkäaikaishoidosta perittävä maksu on terveydenhuoltomeno, joka otetaan huomioon toimeentulotuen suuruutta määrättäessä samalla tavoin kuin muutkin terveydenhuoltomenot. Jos hoito kestää koko kuukauden tai enemmän ei perusosaa lasketa menoksi, vaan pelkkä käyttöraha 105 /kk ja sairaala-/muu laitoshoitomaksu lasketaan menoiksi (asiakasmaksulaki 33 ). Jos henkilölle on määrätty laitos- tai sairaalahoidosta pitkäaikaishoidon maksu (tulojen mukainen ylläpitomaksu) ei henkilölle pääsääntöisesti synny oikeutta toimeentulotukeen, koska maksuun tulisi sisältyä kaikki välttämättömät menot. Terveydenhuoltomenot yms. on kuitenkin huomioitava ja haettava maksun alennusta. 7 TÄYDENTÄVÄ TOIMEENTULOTUKI Täydentävä toimeentulotuki perustuu pääsääntöisesti perustoimeentulotuen laskelmaan ja päätökseen. Toimeentulotuesta annetun lain 7 c mukaisia täydentävän toimeentulotuen menoja ovat: lasten päivähoitomenot, muut kuin 7 a ja 7 b :ssä tarkoitetut asumisesta aiheutuvat menot, henkilön tai perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat, toimeentulotuen turvaamiseksi tai itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeelliseksi harkitut menot. Henkilön tai perheen erityisenä tarpeena tai olosuhteena voidaan pitää esimerkiksi pitkäaikaista toimeentulotuen saamista, pitkäaikaista tai vaikeaa sairautta sekä lasten harrastustoimintaan liittyviä erityisiä tarpeita (ToTuA1 ). Harkintaan perustuen täydentävää toimeentulotukea voidaan myöntää tositteen/kustannusarvion tai muun selvityksen perusteella asiakkaan kokonaistilanne huomioon ottaen. 7.1 Muutto, vuokravakuus, vuokraennakko, muuttoavustus Muutto on pääsääntöisesti ennakoitavissa oleva asia, johon toimeentulotuen hakija voi ja tulee varautua. Poikkeuksena tästä mainittakoon perhe-elämän kriisitilanteet. Muuttoon liittyvissä kustannuksissa voidaan toimeentulotukena avustaa pääsääntöisesti jatkuvan toimeentulotuen saajia. Jatkuvaksi toimeentulotuen saajaksi katsotaan henkilö, joka on saanut toimeentulotukea 6 kk ajan. Muuttoon liittyvissä kustannuksissa ulkopaikkakunnalle voidaan avustaa pääsääntöisesti vain, jos tuen hakijalla on toisella paikkakunnalla työ- tai opiskelupaikka tai muu erityisen perusteltu syy muuttoon. Opiskelijat tulee ohjata ensisijaisesti hakemaan asuntoa opiskelija-asuntolasta.

16 14 Vuokravakuus voidaan myöntää pääsääntöisesti jatkuvan toimeentulotuen saajalle kertaluontoisesti. Tuen määrä voi olla korkeintaan yhden kuukauden kohtuullista vuokraa vastaava määrä. Vuokravakuus myönnetään pääsääntöisesti maksusitoumuksena. Vuokravakuuteen myönnetään laskelman mukainen tulovaje. Myönnettävä tuki ei välttämättä kata koko vakuutta. Liian kalliiseen asuntoon ei vakuutta myönnetä, vaan hylätään hakemus ja ohjataan hakemaan kohtuuhintaista asuntoa. Ulkopaikkakunnalle muuttavalle voidaan myöntää 6 kuukauden määräaikainen vuokravakuus ja asiakasta on ohjattava hakemaan uudelta asuinpaikkakunnaltaan uutta vuokravakuutta maksusitoumuksen päättyessä. Mahdollinen asumistuki edellytetään maksettavaksi suoraan vuokranantajalle ja vuokranantajan tulee viipymättä ilmoittaa mahdollisesta vuokranmaksun laiminlyönnistä. Vuokravakuudesta tehdään aina takaisinperintäpäätös. Mikäli sosiaalitoimisto joutuu maksamaan vuokravakuuden hakija laiminlyönnin vuoksi, hakijan kanssa on tehtävä suunnitelma mahdollisesta takaisinperinnästä. Uutta vuokravakuutta ei pääsääntöisesti myönnetä, mikäli kuntayhtymälle on tullut maksettavaksi aikaisempia vuokravakuuksia tai ennen kuin hakija on korvannut vanhan vuokravakuuden kuntayhtymälle (takaisinperintä asiakkaan antamalla valtakirjalla). Jos vakuus on myönnetty, on vuokranmaksua seurataan ja laiminlyönteihin puututaan. Vuokraennakkoa ja välityspalkkiota ei pääsääntöisesti myönnetä toimeentulotukena. Ensimmäisen kuukauden vuokra haetaan eräpäivän mukaan joko uuden oleskelupaikkakunnan sosiaalitoimistosta tai muuttokunnasta. Samanaikaisesti ei kuitenkaan huomioida kahden asunnon vuokramenoja. Hakijaa ohjataan järjestämään muutto niin, ettei hänelle tule kahden asunnon vuokramenoja yhdelle kuukaudelle. Erityistilanteissa edellä mainituista perusteita voidaan poiketa sosiaalityöntekijän päätöksellä, mikäli joku seuraavista ehdoista täyttyy - hakija on asunnoton tai on vaarassa jäädä asunnottomaksi - hakijalla on lastensuojelullinen peruste - hakijalla on vaikea kriisitilanne (esimerkiksi perheväkivaltatilanne) - perheen koko kasvaa - kyseessä on edullisempi asunto Asuntoon muutettaessa ja sieltä pois muutettaessa asiakasta ohjataan yhdessä vuokranantajan edustajan kanssa käymään asunto läpi niin, että mahdollisilta ylimääräisiltä siivous- ja korjauskustannuksilta vältyttäisiin. Siivous ja korjauslaskuissa on oltava asiakkaan kuittaus, jolla voidaan todentaa, että asiakas ja vuokranantaja ovat yhteisesti tarkistaneet asunnon kunnon muuttotilanteessa. Lähtöpaikkakunta huomioi muuttokustannukset halvimman kuljetustavan mukaan. Tuttavien suorittamiin muuttoihin voidaan myöntää 0.20 /km + peräkärryvuokra. Kustannuksia arvioitaessa huomioidaan kustannusten kohtuullisuus. Hakijan tulee esittää kolme (3) kirjallista tarjousta vuokra-autoja tarjoavasta yrityksestä. Kaupungin/kunnan sisäisiin muuttoihin ei avustusta myönnetä. Muuttokustannuksista ensisijaisesti huomioidaan polttoaineen ja vuokraauton kustannukset. Muuttofirman muuttopalvelu myönnetään vain erityisen painavin terveydellisin ja sosiaalisin perustein. Muuttoavustusta haetaan TE -toimiston kautta, kun työnhakija muuttaa työssäkäyntialueen ulkopuolelle ja työsuhde kestää vähintään 6kk. Muuttokustannusten korvauksen edellytyksenä on, että muutto on tapahtunut kuuden kuukauden kuluessa työsuhteen alkamisesta. Muuttokustannukset korvataan aiheutuneiden kustannusten perusteella, kuitenkin enintään 700 euroa. Muuttokustannusten korvausta TE-toimistosta on haettava kuukauden kuluessa muutosta.

17 Enimmäismuuttokustannukset Asiakas järjestää muuton ensisijaisesti itse edullisinta tapaa käyttäen. Lähtökohtaisesti muuttokuluina huomioidaan todelliset kustannukset, mikäli niitä ei voida pitää kohtuuttomina. Kohtuulliseksi määritellyt enimmäismuuttokustannukset ovat seuraavat: Muuttomatka enintään 100 km avustus enintään 300 euroa Muuttomatka yli 100 km avustus enintään 450 euroa 7.3 Työmatkat ja muut työssäkäynnistä aiheutuvat kulut Työmatkat huomioidaan toimeentulotukilaskelmassa. Asiakas kuitenkin velvoitetaan muuttamaan veroprosentti työmatkoja vastaavaksi. Työmatkakulut otetaan lisäosassa huomioon edullisimman matkustustavan mukaisesti (taajamalippu/seutulippu). Oman auton bensiinikulut huomioidaan 0,20 /km mikäli työtehtävien, puuttuvien tai hankalien liikenneyhteyksien, sairauden tai vamman (vammaispalvelun selvitys) vuoksi oman auton käyttö on välttämätöntä. Työvaatteita ja -välineitä voidaan huomioida (suojavaatteet, työkengät, työvälineet), mikäli työnantaja ei osallistu kustannuksiin. 7.4 Päivähoito Päivähoitomenot ovat toimeentulotuessa huomioitava meno. Kunnallinen päivähoito on ensisijaista. (KHO 2006:2191) Pääsääntöisesti kunnallisen päivähoidon tulisi olla maksutonta, mikäli perhe on oikeutettu toimeentulotukeen. Asiakasmaksulain 11 :n mukaan maksun perimisestä voidaan luopua mm. huollollisista syistä. Tällöin tulee olla yhteydessä varhaiskasvatusyksikköön ja ohjata asiakasta hakemaan maksuvapautusta tai alennusta. Yksityiset päivähoitokustannukset voidaan huomioida lyhytaikaisesti vain erityisistä syistä (esim. mikäli kunnallista hoitopaikkaa ei ole heti saatavilla). 7.5 Välttämätön kodin irtaimisto Toimeentulotukea voidaan myöntää välttämättömiin tarvikkeisiin pitkäaikaiselle toimeentulotuen saajalle. Pitkäaikaiseksi toimeentulotuen saajaksi katsotaan asiakas, joka on saanut toimeentulotukea yhtäjaksoisesti vähintään vuoden ajan. Yksinäiselle henkilölle voidaan hyväksyä ensiasunnon perushankintoihin enintään 100 sekä pariskunnalle ja perheelle 200. Asiakkaita ohjataan käyttämään kierrätyskeskusten palveluita. Kodinperustamiskuluihin voidaan tukea myöntää toimeentulotukea vain kerran. - Jääkaapin ja pesukoneen kohtuulliset korjauskustannukset huomioidaan menoina lapsiperheille. - Pyykkikone huomioidaan menona pääsääntöisesti edullisimman tarjouksen mukaan (n. 300 ) lapsiperheelle, mikäli taloyhtiössä ei ole pesutupaa. - Pölynimurin hankkimiseen myönnetään avustusta vain painavin terveydellisin perustein (lääkärinlausunto). Huostassa olleiden lasten siirtyessä itsenäiseen asumiseen käytetään ensisijaisesti LsL:n mukaisia itsenäistymisvaroja. Lisäksi toimeentulotukena voidaan myöntää avustusta enintään 200 e (yksilöllinen harkinta). Asiakkaita voi ohjata kysymään avustuksia myös seurakunnalta. 7.6 Välttämättömät lasten tarvikkeet Välttämättömiin lasten tarvikkeisiin (vaunut, rattaat jne.) myönnetään avustusta jatkuvalle toimeentulotukiasiakkaalle enintään 250 lapsen syntymisen jälkeen. Lastensuojelun sosiaalityöntekijät voivat harkintansa mukaan myöntää lastensuojelun asiakkaille avustusta välttämättömiin lasten tarvikkeisiin.

18 Matkakulut TE -toimisto myöntää liikkuvuusavustusta työpaikan tutustumista ja palvelusuhteen sopimista varten 0,21 /km jälkikäteen todistusta vastaan. Avustusta ko. matkoihin voidaan myöntää yksilöllisen harkinnan mukaan maksusitoumuksena edullisimman kulkuneuvon mukaan. Päihdehuollon laitoskuntoutuksen matkakulut omalla autolla voidaan huomioida 0,20 /km. Jos perhekuntoutukseen sisältyy kotikuntoutusjaksoja, voidaan laskelmassa huomioida menona ateriatuki 5 /pv. Ulkopaikkakuntalaiselle voidaan myöntää matkalippu takaisin kotipaikkakunnalle erityisin perustein. Kriminaalihuollon käynteihin tai matkoihin oikeudenkäynteihin liittyen ei toimeentulotukea myönnetä. 7.8 Hautausavustus Toimeentulotukioikeus hautauskustannuksiin määräytyy samalla tavalla kuin oikeus toimeentulotukeen yleensä. Toimeentulotukihakemus tehdään perukirjan vahvistamisen jälkeen vainajan nimellä ja siinä mainitaan hautaustoimiston yhteystiedot. Hakemuksen liitteenä on esitettävä pankkitilien kuolinpäivän saldotodistukset, perukirja sekä selvitykset hautauskustannuksista. Lisäksi hautauksen järjestäjän tulee selvittää mahdolliset muut avustusta myöntävät tahot (henkivakuutus, liikennevakuutus, valtionkonttori, ammattiyhdistys, potilas- ja vammaisjärjestöt, työnantajan ryhmähenkivakuutus ym.). Kuolinpesän varat otetaan huomioon hautausavustusta myönnettäessä. Mikäli kuolinpesä on varaton, huomioidaan välttämättömiin hautauskuluihin enintään 1000 euroa (välttämättömiä menoja eivät ole muistotilaisuus, kuolinilmoitus ja hautakivi). Mahdollisten tilillä olevien rahavarojen lisäksi vainajan mahdollinen realisoitava omaisuus huomioidaan vainajan varoina. Omaisuus voidaan realisoida ja siitä tulevat varat on käytettävä ensisijaisesti hautauskuluihin. Huomioitavaa siis on, että hautauslaskut ovat ensisijaisia muihin laskuihin nähden. Avioliitossa olleet puolisot ovat velvollisia kattamaan vainajan hautauskuluja perukirjaan merkityn yhteisen omaisuuden turvin (esimerkiksi osuus yhteisestä asunnosta tai muusta omaisuudesta). (Avioliittolaki 103.) Perukirjassa mainitaan, mikäli vainajalla ja leskellä on avio-oikeuden täysin poissulkeva avioehtosopimus, eikä leski luovuta varoja vainajan hautauskuluihin. Tässä tapauksessa ei lesken varoja huomioida hautausavustusta myönnettäessä. Vainajalta maksamatta jääneitä laskuja ei myönnetä toimeentulotukena, vaan ne tulee merkitä perunkirjaan velaksi, tai mikäli kuolinpesälle on jäänyt varoja hautauskulujen jälkeen, maksetaan maksamattomat muut laskut kuolinpesän varoista. Perunkirjoitusasioissa asiakasta ohjataan olemaan yhteydessä oikeusaputoimistoon. Pitkäaikaisen toimeentulotukiasiakkaan lähiomaisen (esim. lapset, vanhemmat, puoliso) kuoleman johdosta voidaan hautajaisvaatteisiin, kukkalaitteisiin ja matkoihin myöntää avustusta yhteensä enintään Harrastemenot Lasten harrastusmenoihin voidaan myöntää täydentävää toimeentulotukea pitkäaikaisen toimeentulotukiasiakkuuden, sairauden tai muun erityisperusteen vuoksi laskua/tositetta vastaan. Tukea voidaan myöntää lapsen yhteen harrastukseen/vuosi. Samoin perustein kuin harrastusmenoihin voidaan perheelle myöntää toimeentulotukea lapsen polkupyörään, suksiin, luistimiin ym. harrastusvälineisiin, jos lapsella ei ole muuta toimeentulotuella tuettavaa harrastusta.

19 Vaatemenot Romaninaisen hameen hankintakuluihin huomioidaan tapauskohtaiseen harkintaan perustuen 450 /hame. Hameen hankintaan voidaan myöntää täydentävää toimeentulotukea toimeentulotukilaskelman mukaisesti enintään 3 vuoden välein. Tuen hakijan tulee yksilöidä hameen hankintakustannus ja paikka mistä hame ostetaan. Tuki myönnetään maksusitoumuksena. Edellytyksenä on kuitenkin, että hakija on jatkuvan (yli 6 kk) toimeentulotuen saaja. Muut romanikulttuuriin liittyvät vaatehankinnat sisältyvät normaaliin perusosaan. Romanimiehille ei myönnetä erikseen vaatteisiin toimeentulotukea Vaatetuskulut sisältyvät perusosaan, eikä vaatekustannuksia pääsääntöisesti huomioida menona laskelmassa. Pitkäaikaislaitoshoidossa oleville, joille perusosan sijasta huomioidaan menoksi vain käyttörahat, voidaan myöntää toimeentulotukea harkinnan mukaan välttämättömään vaatetukseen Varusmies- tai siviilipalvelusta suorittavien avustaminen Asevelvollisuuslain mukaan palvelustaan suorittavalla asevelvollisella on oikeus maksuttomaan majoitukseen, muonitukseen, vaatetukseen, terveydenhuoltoon sekä muuhun ylläpitoon. Siviilipalvelua suorittavalla on vastaavat etuudet siviilipalveluasetuksen nojalla, joten toimeentulotuen tarvetta ei synny (Asevelvollisuuslaki 452/1950; Siviilipalvelulaki 1723/1991). Tämä koskee myös ns. henkilökohtaisten lomien aikaa varusmiehillä on mahdollisuus viettää aika siviilipalvelukeskuksessa tai kasarmilla Edunvalvontapalkkio Edunvalvontapalkkio otetaan huomioon täydentävän toimeentulotuen menona kokonaisuudessaan sen erääntymiskuukautena. (KHO 2008:85) Henkilöllisyystodistus, ajokortti ja passi Henkilöllisyystodistuksen ja ajokortin hankkimisesta aiheutuneita kustannuksia ei huomioida toimeentulotuen menona. Passin kustannukset huomioidaan vain ulkomaan kansalaiselle tai paluumuuttajalle silloin, kun se on välttämätön asiakirja oleskeluluvan saamiselle Lapsen tapaamisesta aiheutuvat kustannukset Lainsäädännön mukaan vastuu lapsen kuluista, elatusmaksua lukuun ottamatta, kuuluu sille vanhemmalle, jonka luona lapsi asuu, ellei muuta ole sovittu huolto- ja tapaamisoikeussopimuksessa. Pääsääntöisesti lasten luonapidosta aiheutuvia kustannuksia ei erikseen myönnetä toimeentulotukena. Vanhempien tulee keskenään neuvotella siitä, miten se vanhempi, jonka luona lapsi asuu ja joka saa lapsilisän ja elatustuen/-avun, vastaa lapsen elantomenoista tapaamisen ajalla (laki lapsen huollosta ja elatuksesta). Mikäli yksilökohtaisen harkinnan perusteella tukea myönnetään, huomioidaan menona 49% lapsen päiväkohtaisesta perusosasta. Tuki myönnetään jälkikäteen hakijan esitettyä luotettavan lähivanhemman allekirjoittaman - todistuksen luonapidosta. 8 VANKILASSA OLEVIEN AVUSTAMINEN Lyhyen, pääsääntöisesti alle kuuden kuukauden tuomion saaneiden vuokramenoissa sekä muissa asumiskuluissa voidaan avustaa KELAn asumistuen myöntämisen perusteiden mukaisesti.

20 18 Silmälaseihin ja hammashoitoon voidaan avustaa, mikäli vankilasta ei avusteta. Asiakkaiden tilanteet selvitetään tapauskohtaisesti. Tuloina huomioidaan mahdollinen työtulo vankilassa. Tuloa ovat myös vangeille tulleet kirjerahat omaisilta ja muut omalle tilille tulleet rahat. Mikäli avo- tai aviopuolisoista toinen on vankilassa, tehdään heille erilliset toimeentulotukilaskelmat ja kotona asuvalle huomioidaan yksinasuvan perusosa. 9 POSTE RESTANTE -ASUJAT PL -osoitteessa asuvat menettävät ensisijaisia etuuksia. Siksi asunnottomilta edellytetään aktiivista asunnon hakua, ja asiakkaan aktiivisuus tarkistetaan toimeentulotukea myönnettäessä. Asiakkaan on esitettävä yksilöity selvitys/todistus asumisesta. Pääsääntöisesti PL osoitteessa asuville huomioidaan yhteistaloudessa olevan perusosa, koska Suomen ilmastoolosuhteissa oletetaan kaikkien asuvan jossakin. 10 RIKOKSEN UHRIN VAMMAT Korvauksia kustannuksiin haetaan Valtiokonttorista os. Valtiokonttori, Vakuutus, Vahingonkorvauspalvelut, PL 50, Valtiokonttori. Asiakkaalle voidaan lähettää sieltä suoraan korvauslomake. Siihen liitetään poliisitutkintapöytäkirja, lääkärinlausunto, ja mahdollinen hoitosuunnitelma. Näistä kopiot tulee liittää toimeentulotukihakemukseen. Pääsääntöisesti ko. kustannukset käsitellään vasta näiden tositteiden saamisen jälkeen ja myönnetyistä kustannuksista lähetetään perintäilmoitus Valtiokonttoriin. Korkeimman Hallinto-oikeuden mukaan korvaus pysyvästä viasta, vammasta, kivusta, särystä sekä vaatteiden menetyksestä on kokonaisuudessaan katsottavissa käytettävissä olevaksi tuloksi. 11 PALVELUASUMINEN, KOTIHOITO 11.1 Palveluasuminen Toimeentulotukilaskelmassa huomioidaan palveluasumisen asiakkaan seuraavat menot: - Vuokra - Aspa maksu (asumispalvelu/ostopalvelumaksu, näkyy yleensä laskusta eriteltynä). Lasku koostuu hoivasta ja huolenpidosta mm. yövalvontaa tarjoavasta palvelukodista. Maksu huomioidaan hoitotuen ylittävältä osalta. - Sairaalamaksut huomioidaan hoitotuen ylimenevältä osalta - Reseptilääkemenot laskun mukaan tai apteekin kuitin mukaan, huomioidaan hoitotuen ylittävältä osalta. - Edunvalvontapalkkio eräpäivän mukaisesti laskua vastaan. Ei huomioitavia menoja: - Tukipalvelumaksu (sisältää perusosalla katettavia menoja kuten pyykkihuoltoa) - Muut tukipalvelut (asiointi-kauppapalvelua) - Ateriapalvelumaksu (sisältyy perusosaan) 11.2 Kotihoito Toimeentulotukilaskelmassa huomioidaan kotihoidon asiakkaan seuraavat menot: - Säännöllinen kotihoitomaksu hoitotuen ylittävältä osalta

TOIMEENTULOTUKIOPAS 2014 - Tietoa toimeentulotuesta

TOIMEENTULOTUKIOPAS 2014 - Tietoa toimeentulotuesta TOIMEENTULOTUKIOPAS 2014 - Tietoa toimeentulotuesta Toimeentulotuki on toimeentulotukilain (1412/1997) nojalla myönnettävä viimesijainen taloudellinen tuki. Toimeentulotuki on tarkoitettu tilapäiseksi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi TOIMEENTULOTUKIOPAS

Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi TOIMEENTULOTUKIOPAS Haapaveden kaupunki Haapaveden Siikalatvan sosiaalityö Tähtelänku 1, PL 40 86600 HAAPAVESI Sosiaali- terveyspiiri Helmi TOIMEENTULOTUKIOPAS TOIMEENTULOTUKIOPAS Mitä on toimeentulotuki? Miten selvitetään

Lisätiedot

Toimeentulotukiopas 2015 Tietoa toimeentulotuesta

Toimeentulotukiopas 2015 Tietoa toimeentulotuesta 1 Toimeentulotukiopas 2015 Tietoa toimeentulotuesta Toimeentulotuki on toimeentulotukilain (1412/1997) nojalla myönnettävä viimesijainen taloudellinen tuki. Toimeentulotuki on tarkoitettu tilapäiseksi

Lisätiedot

Toimeentulotuki. Perusturvapalvelut

Toimeentulotuki. Perusturvapalvelut Toimeentulotuki Perusturvapalvelut Toimeentulotuen hakeminen ja myöntäminen Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata hakijan ja hänen

Lisätiedot

Utsjoen kunta TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET. Perusturvalautakunta 27.4.2016

Utsjoen kunta TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET. Perusturvalautakunta 27.4.2016 1 Utsjoen kunta TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET Perusturvalautakunta 27.4.2016 2 Toimeentulotuki on viimesijainen toimeentuloturvan muoto. Tuki on tarveharkintaista, ja sitä myönnetään yleensä kuukaudeksi

Lisätiedot

TOIVAKAN KUNTA Perusturvalautakunta TÄYDENTÄVÄN JA EHKÄISEVÄNTOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET

TOIVAKAN KUNTA Perusturvalautakunta TÄYDENTÄVÄN JA EHKÄISEVÄNTOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET TOIVAKAN KUNTA Perusturvalautakunta TÄYDENTÄVÄN JA EHKÄISEVÄNTOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2017 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 2 2 TOIMEENTULOTUEN TARKOITUS JA HAKEMISMENETTELY 3 3 TOIMEENTULOTUEN

Lisätiedot

SOSIAALILAUTAKUNNAN 17.12.2015 HYVÄKSYMÄ OHJE: ASUMISMENOT

SOSIAALILAUTAKUNNAN 17.12.2015 HYVÄKSYMÄ OHJE: ASUMISMENOT SOSIAALILAUTAKUNNAN 17.12.2015 HYVÄKSYMÄ OHJE: ASUMISMENOT Asumismenot Toimeentulotuessa asumismenoja huomioitaessa tarkoituksena on viimesijassa turvata henkilön/perheen asuminen. Asumismenojen tarpeellista

Lisätiedot

TÄYDENTÄVÄN JA EHKÄISEVÄN TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET Etelä-Pohjanmaan kunnissa

TÄYDENTÄVÄN JA EHKÄISEVÄN TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET Etelä-Pohjanmaan kunnissa TÄYDENTÄVÄN JA EHKÄISEVÄN TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET Etelä-Pohjanmaan kunnissa Etelä-Pohjanmaa 2017 SISÄLLYS 1 YLEISTÄ... 2 1.1 TUEN HAKEMINEN... 2 1.2 TUEN MYÖNTÄMINEN... 2 1.3 PÄÄTÖS... 2 2 TÄYDENTÄVÄ

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKEA KOSKEVAT SOVELTAMISOHJEET

TOIMEENTULOTUKEA KOSKEVAT SOVELTAMISOHJEET ESPOON KAUPUNKI 1 (5) TOIMEENTULOTUKEA KOSKEVAT SOVELTAMISOHJEET Espoon ohjeistus nojautuu sosiaali- ja terveysministeriön oppaaseen toimeentulotukilain soveltajille. Ministeriön ohjeisiin on lisätty tarvittavin

Lisätiedot

Opiskelijan toimeentulotuki ja sosiaalityö

Opiskelijan toimeentulotuki ja sosiaalityö Opiskelijan toimeentulotuki ja sosiaalityö Tampereen yliopisto 28.4.2016 Sosiaaliohjaajat Sanna Mäkipää ja Johanna Männikkö 28.4.2016 Toimeentulotuki Sosiaalipalvelut Kaupungin sosiaalipalvelut tukevat

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS

TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS Saapunut / 20 Rek.nro. Täyd. / 20 Päätös nro. Hakijan velvollisuus on täyttää toimeetulotukihakemus asianmukaisesti kaikilta osin (Hall.laki 16, 17). Hakemukseen tulee liittää kaikki

Lisätiedot

Tohmajärven perusturvalautakunta 18.12.2007 135. Kiteen sosiaalilautakunta 19.12.2007 214

Tohmajärven perusturvalautakunta 18.12.2007 135. Kiteen sosiaalilautakunta 19.12.2007 214 TOIMEENTULOTUKI Kesälahti Kitee Tohmajärvi Helli (ehdotus) Helli (ehdotus) Tohmajärven sos.työn henkilökunnan ehdotus Tuen myöntämisen perusteet vahvistettu Kesälahden sosiaalilautakunta 19.2.2008 33 Kiteen

Lisätiedot

Yhtymähallitus liite 122 TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET

Yhtymähallitus liite 122 TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET Yhtymähallitus 14.12.2016 liite 122 TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET TOIMEENTULOTUEN YLEISET PERUSTEET, VOIMASSA 1.1.2017 Sisällysluettelo 1. TOIMEENTULOTUEN YLEISET PERUSTEET... 3 2. TÄYDENTÄVÄN TOIMEENTULOTUEN

Lisätiedot

Toimeentulotukea koskevat soveltamisohjeet alkaen

Toimeentulotukea koskevat soveltamisohjeet alkaen TAMPERE 1 (5) Toimeentulotukea koskevat soveltamisohjeet 1.11.2016 alkaen Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta 28.9.2016 1. Perustoimeentulotukea koskevat soveltamisohjeet: 1.1.

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄ- MISOHJEET

TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄ- MISOHJEET TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄ- MISOHJEET 1.1.2017 Perusturvalautakunta 20.12.2017 Pöytäkirjan liite Sivu 2 / 10 SISÄLLYSLUETTELO TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISOHJEET... 3 1. TOIMEENTULOTUKI... 3 1.1 Perustoimeentulotuki...

Lisätiedot

Laki. EV 233/1997 vp- HE 217/1997 vp

Laki. EV 233/1997 vp- HE 217/1997 vp EV 233/1997 vp- HE 217/1997 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi toimeentulotuesta sekä laiksi sosiaalihuoltolain ja -asetuksen eräiden säännösten kumoamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUEN HAKEMINEN JA SEN MYÖNTÄMINEN

TOIMEENTULOTUEN HAKEMINEN JA SEN MYÖNTÄMINEN 1 (8) Sosiaali- ja terveystoimi Maaliskuu 2015 TOIMEENTULOTUEN HAKEMINEN JA SEN MYÖNTÄMINEN Toimeentulotuki turvaa perustoimeentulon silloin, kun henkilö tai perhe ei tule toimeen ansioillaan työstä tai

Lisätiedot

Perustoimeentulotuki Viimesijainen taloudellinen tuki. Lyhyesti ja selkeästi

Perustoimeentulotuki Viimesijainen taloudellinen tuki. Lyhyesti ja selkeästi Perustoimeentulotuki Viimesijainen taloudellinen tuki Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Perustoimeentulotuki 1 Mihin menoihin perustoimeentulotukea voi saada? 2 Perusosa 2 Muut perusmenot 3 Miten tulot vaikuttavat

Lisätiedot

Laki. opintotukilain muuttamisesta

Laki. opintotukilain muuttamisesta EV 109/1999 vp - HE 73/1999 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi opintotukilain ja asumistukilain muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 7311999 vp laeiksi opintotukilain

Lisätiedot

Mikä muuttuu, kun perustoimeentulotuki siirtyy Kelaan?

Mikä muuttuu, kun perustoimeentulotuki siirtyy Kelaan? Mikä muuttuu, kun perustoimeentulotuki siirtyy Kelaan? Kelan ja Kuntaliiton Kela-siirron alueinfot hankepäällikkö Heli Kauhanen, Kela lakimies Maria Porko, Kuntaliitto Mikä muuttuu ja millainen on uusi

Lisätiedot

Erityisryhmien asiakasmaksut alkaen

Erityisryhmien asiakasmaksut alkaen Erityisryhmien asiakasmaksut 1.1.2016 alkaen Päihde- ja mielenterveyskuntoutus Palvelumaksu Ateriat ta huomioitavaa Palveluasuminen ja tehostettu Asiakkaan nettotulojen ja hyväksyttävien menojen erotus

Lisätiedot

Maksut määräytyvät sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain ja kasvatus- ja koulutuslautakunnan sen perusteella antamien ohjeiden mukaisesti.

Maksut määräytyvät sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain ja kasvatus- ja koulutuslautakunnan sen perusteella antamien ohjeiden mukaisesti. Kasvatus- ja koulutuslautakunta 22.6.2016 VARHAISKASVATUKSESTA PERITTÄVÄT MAKSUT 1.8.2016-31.7.2017 Maksut määräytyvät sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain ja kasvatus- ja koulutuslautakunnan

Lisätiedot

HE 124/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi toimeentulotuesta annetun lain 9 :n muuttamisesta

HE 124/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi toimeentulotuesta annetun lain 9 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi toimeentulotuesta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi toimeentulotuesta annettua lakia korottamalla

Lisätiedot

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Riikka Kimpanpää Johtava sosiaalityöntekijä/projektipäällikkö Tampereen kaupunki 1 Toimeentulotuen tarkoitus ja oikeus sosiaaliturvaan Toimeentulotukilaki

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 2015. 815/2015 Laki. toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 2015. 815/2015 Laki. toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 2015 815/2015 Laki toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 26 päivänä kesäkuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN TOIMEENTULOTUKIOHJE

KUUSAMON KAUPUNGIN TOIMEENTULOTUKIOHJE KUUSAMON KAUPUNGIN TOIMEENTULOTUKIOHJE 1.7.2015 alkaen Hyväksytty Ptlk 1 TOIMEENTULOTUEN YLEISET PERUSTEET KUUSAMOSSA Voimassa 1.7.2015 alkaen Toimeentulotuen myöntämisperusteet on viimeksi käsitelty 22.11.2011

Lisätiedot

Lastensuojelusta perittävät asiakasmaksut 1.3.2015 alkaen

Lastensuojelusta perittävät asiakasmaksut 1.3.2015 alkaen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 316/02.05.00/2015 37 Lastensuojelusta perittävät asiakasmaksut 1.3.2015 alkaen Johtava sosiaalityöntekijä Hannele Elo-Kuru 4.3.2015: Lastensuojelulain (13.4.2007/417)

Lisätiedot

1(6) Sosiaalilautakunta 7.2.2012 4 LASTENSUOJELUN AVO- JA SIJAISHUOLLON OHJEET. 1. Hoitopalkkio

1(6) Sosiaalilautakunta 7.2.2012 4 LASTENSUOJELUN AVO- JA SIJAISHUOLLON OHJEET. 1. Hoitopalkkio 1(6) Sosiaalilautakunta 7.2.2012 4 LASTENSUOJELUN AVO- JA SIJAISHUOLLON OHJEET 1. Hoitopalkkio 1.1.2012 voimaan tulleen perhehoitajalain muutosten mukaisesti perhehoidossa maksettavan hoitopalkkion määrä

Lisätiedot

Keskustelua perustoimeentulotuesta

Keskustelua perustoimeentulotuesta 1 Keskustelua perustoimeentulotuesta Kela Keskinen vakuutuspiiri ja asiakaspalveluyksikkö Lapuan ja Tampereen Hiippakunnat Sarita Alarotu ja Asko Riihioja 8.6.2016 2 Kelan organisaatio Keskinen alue 3

Lisätiedot

VANHUSPALVELUIDEN TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN ASIAKASMAKSU TOIMINTAOHJE ALKAEN

VANHUSPALVELUIDEN TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN ASIAKASMAKSU TOIMINTAOHJE ALKAEN YLÖJÄRVEN KAUPUNKI Perusturvalautakunta 13.12.2016 VANHUSPALVELUIDEN TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN ASIAKASMAKSU TOIMINTAOHJE 1.3.2017 ALKAEN Tehostetulla palveluasumisella tarkoitetaan asumispalvelua, jossa

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolai 23 :n. tukevat palvelut alkaen. Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos

Sosiaalihuoltolai 23 :n. tukevat palvelut alkaen. Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos Sosiaalihuoltolai n 23 :n l i i k k u m i s t a tukevat palvelut S o v e l t a m i s o h j e e t 1.1.2017 alkaen Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos Sisällys Sosiaalihuoltolain 23.n mukaisten liikkumista

Lisätiedot

2.1 Yleistä 2.1 Päivähoitomaksujen maksuprosentit ja tulorajat 3. PÄIVÄHOITOMAKSUN PERUSTEENA OLEVAT TULOT JA NIIDEN SELVITTÄMINEN

2.1 Yleistä 2.1 Päivähoitomaksujen maksuprosentit ja tulorajat 3. PÄIVÄHOITOMAKSUN PERUSTEENA OLEVAT TULOT JA NIIDEN SELVITTÄMINEN PÄIVÄHOITOMAKSUN MÄÄRÄÄMINEN JA PERIMINEN PADASJOEN KUNNASSA 01.08.2014 ALKAEN 1. SÄÄDÖKSET 2. PÄIVÄHOITOMAKSUN MÄÄRÄÄMINEN 2.1 Yleistä 2.1 Päivähoitomaksujen maksuprosentit ja tulorajat 3. PÄIVÄHOITOMAKSUN

Lisätiedot

Perusturvalautakunta 22.2.2011 17 Liite 1 TOIMEENTULOTUKIOHJE

Perusturvalautakunta 22.2.2011 17 Liite 1 TOIMEENTULOTUKIOHJE Perusturvalautakunta 22.2.2011 17 Liite 1 TOIMEENTULOTUKIOHJE Rovaniemen kaupungin perusturvalautakunta 2 Sisällysluettelo: TOIMEENTULOTUKIOHJE TOIMEENTULOTUKIOHJE... 2 1. SÄÄNNÖKSET... 3 2. OIKEUS TOIMEENTULOTUKEEN

Lisätiedot

TIEDOTE INARIN KUNNAN PÄIVÄHOITOMAKSUISTA. 1.8.2016 alk.

TIEDOTE INARIN KUNNAN PÄIVÄHOITOMAKSUISTA. 1.8.2016 alk. 1 TIEDOTE INARIN KUNNAN PÄIVÄHOITOMAKSUISTA 1.8.2016 alk. 2 PÄIVÄHOITOMAKSUT Tämä maksutiedote sisältää tietoa siitä, miten päivähoitomaksut määräytyvät ja miten maksuissa on mahdollista säästää (mm. ilmoittamalla

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET alkaen Rantasalmella

TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET alkaen Rantasalmella 1 TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2017 alkaen Rantasalmella Hyväksytty Kunnanhallitus 19.12.2016 / 256 Voimaantulo 1.1.2017 2 SISÄLLYSLUETTELO: 1. YLEISTÄ 3 1.1. Perustoimeentulotuki.3 1.2. Täydentävä

Lisätiedot

Vanhusten asumisen maksut Kuusamossa 1.10.2015 alkaen

Vanhusten asumisen maksut Kuusamossa 1.10.2015 alkaen Vanhusten asumisen maksut Kuusamossa 1.10.2015 alkaen Asumispalveluiden järjestäminen perustuu sosiaalihuoltolain (1982/710) 17 ja asetuksen (1983/607) 10 säädöksiin, joiden mukaan kunnan on huolehdittava

Lisätiedot

Oulun kaupungin toimeentulotuen soveltamisohje 1.10.2015 ja asumismenot 1.1.2016. Ohjeellinen, tueksi päätöksentekijöille

Oulun kaupungin toimeentulotuen soveltamisohje 1.10.2015 ja asumismenot 1.1.2016. Ohjeellinen, tueksi päätöksentekijöille Oulun kaupungin toimeentulotuen soveltamisohje 1.10.2015 ja asumismenot 1.1.2016 Ohjeellinen, tueksi päätöksentekijöille Hyvinvointipalvelut Hyvinvointipalvelut 1 (27) 1. Säännökset... 2 2. Oikeus toimeentulotukeen

Lisätiedot

MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1

MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1 RHV/1.1.2017 1 (5) MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT Yleisiä määräyksiä 1 Näitä ehtoja sovelletaan maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) 10 :n mukaan vakuutettuun maatalousyrittäjään ja

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISOHJEET Perusturvalautakunta Pöytäkirjan liite

TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISOHJEET Perusturvalautakunta Pöytäkirjan liite TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISOHJEET 1.1.2016 Perusturvalautakunta 16.12.2015 Pöytäkirjan liite Sivu 2 / 13 SISÄLLYSLUETTELO TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISOHJEET... 3 1. TOIMEENTULOTUKI... 3 1.1 Kuka saa toimeentulotukea?...

Lisätiedot

Täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki

Täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki 2 Peruspalvelulautakunta 26.1.2017 Täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki Ohjeistus 1.1.2017 alkaen Nämä ohjeet eivät rajoita viranhaltijan oikeutta käyttää harkintaa hänen päättäessään henkilön / perheen

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUEN SOVELLUSOHJEET RANUA

TOIMEENTULOTUEN SOVELLUSOHJEET RANUA TOIMEENTULOTUEN SOVELLUSOHJEET RANUA 2015 1 SISÄLLYS 1 YLEISTÄ TOIMEENTULOTUESTA... 3 1.1 Lainsäädäntö päätöksenteon taustana... 3 1.2 Jokaisen oikeus toimeentulotukeen... 4 2 MENETTELY TOIMEENTULOTUKIASIASSA...

Lisätiedot

Kuinka teen perheetuutta. maksuvaatimuksen Kelalle? Päivitetty 05/2016

Kuinka teen perheetuutta. maksuvaatimuksen Kelalle? Päivitetty 05/2016 Kuinka teen perheetuutta koskevan maksuvaatimuksen Kelalle? Päivitetty 05/2016 Hakemus vai maksuvaatimus? Tässä esityksessä kerromme, miten ja missä tilanteissa kunta tekee maksuvaatimuksen tai hakemuksen

Lisätiedot

EV 137/1999 vp- HE 163/1999 vp. Laki. kansaneläkelain muuttamisesta

EV 137/1999 vp- HE 163/1999 vp. Laki. kansaneläkelain muuttamisesta EV 137/1999 vp- HE 163/1999 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi kansaneläkelain, perhe-eläkelain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 163/1999

Lisätiedot

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012 Kelan etuudet aikuisopiskelijalle Nina Similä 28.8.2012 Opintotuki Aikuisopiskelija voi hakea Kelasta opintotukea, jos hänen opintojaan ei tueta muun lain perusteella. Ensin kannattaa selvittää oikeudet

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PERUSTEET JA MAKSUT 1.3.2016

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PERUSTEET JA MAKSUT 1.3.2016 LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PERUSTEET JA MAKSUT 1.3.2016 Perusturvalautakunta 25.2.2016 Liite Sivu 2 / 7 Sisällys LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.3.2016 -----------------------------

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1367. Laki. nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1999

SISÄLLYS. N:o 1367. Laki. nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1999 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1999 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 1999 N:o 1367 1378 SISÄLLYS N:o Sivu 1367 Laki nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta... 3631 1368 Laki kansaneläkelain muuttamisesta...

Lisätiedot

VARHAISKASVATUKSEN ASIAKASMAKSUT

VARHAISKASVATUKSEN ASIAKASMAKSUT VARHAISKASVATUKSEN ASIAKASMAKSUT Sivltk. 7.3.2017 17, Liite 5 VARHAISKASVATUKSEN ASIAKASMAKSUN MÄÄRÄYTYMINEN Varhaiskasvatuksen asiakaspalvelumaksulaki astuu voimaan 1.3.2017. Laissa säädetään mm. varhaiskasvatuksessa

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET

TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET Pirkkalan yhteistoiminta-alue Perusturvalautakunta on hyväksynyt ohjeet 6.4.2016 Id 429923 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Toimeentulotuen hakeminen ja hakemusten käsittely...

Lisätiedot

JUST Nyt: Aikuissosiaalityön palvelut ja perustoimeentulotuen Kela-siirto

JUST Nyt: Aikuissosiaalityön palvelut ja perustoimeentulotuen Kela-siirto JUST Nyt: Aikuissosiaalityön palvelut ja perustoimeentulotuen Kela-siirto 31.1.2017 10.1.2017 Toimeentulotuki Toimeentulotuki on tarkoitettu tilapäiseksi tueksi auttamaan yli pahimpien talousvaikeuksien.

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 61/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 10 a :n ja sotilasavustuslain 11 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot

Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Valtionosuus kunnille perustoimeentulotuen kustannuksiin (12/2014) 326/52/2013 Sosiaali- ja terveysministeriö, 6.8.2014, STM/2438/2014. Etelä-Suomen aluehallintovirasto,

Lisätiedot

Vammaispalvelujen asiakasmaksut 2014 / Vertailutaulukko esityksestä - Kehitysvammalain mukaiset palvelut

Vammaispalvelujen asiakasmaksut 2014 / Vertailutaulukko esityksestä - Kehitysvammalain mukaiset palvelut Pitkäaikainen laitoshoito Ei määritelty erikseen asiakasmaksua. Ei ole saatu tietoa siitä, peritäänkö hoidon korvauksena etuudet tai korvaukset, esim. lapsilisä ja vammaistuki. Pitkäaikainen perhehoito

Lisätiedot

Liite 6, Rovaniemen kaupungin saamat pakolaiskorvaukset vuosina

Liite 6, Rovaniemen kaupungin saamat pakolaiskorvaukset vuosina 36 Liite 6, Rovaniemen kaupungin saamat pakolaiskorvaukset vuosina 2008-2012 Korvaus 2012 2011 2010 2009 2008 Laskennallinen 649 645 816 519 841 709 630 813 480 158 korvaus Toimeentulotuki 522 620 917

Lisätiedot

Täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen soveltamisohjeet Kärsämäen kunnassa alkaen

Täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen soveltamisohjeet Kärsämäen kunnassa alkaen KÄRSÄMÄEN KUNTA Kärsämäen kunta Täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen soveltamisohjeet Kärsämäen kunnassa 1.3.2017 alkaen 1 Sisällys 1. TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMINEN... 3 1.1 Menettely toimeentulotukiasioissa...

Lisätiedot

Sosiaalisen luoton myöntämisen yleinen este on maksuvaran puuttuminen, mutta tämän ohella esteenä voi olla esimerkiksi se, että

Sosiaalisen luoton myöntämisen yleinen este on maksuvaran puuttuminen, mutta tämän ohella esteenä voi olla esimerkiksi se, että 2 mista. Perusteltuja syitä luoton myöntämiseen voivat olla esimerkiksi talouden hallintaan saattaminen, velkakierteen katkaiseminen, kodin hankinnat, kuntoutumisen tai työllistymisen edistäminen, asumisen

Lisätiedot

Korkein maksuprosentti Korkeimman maksun tuloraja 2 1 403 11,5 3 925 3 1 730 9,4 4 815 4 2 053 7,9 5 724 5 2 191 7,9 5 862 6 2 328 7,9 5 999

Korkein maksuprosentti Korkeimman maksun tuloraja 2 1 403 11,5 3 925 3 1 730 9,4 4 815 4 2 053 7,9 5 724 5 2 191 7,9 5 862 6 2 328 7,9 5 999 NAANTALIN KAUPUNKI 15.6.2016 Sivistysvirasto, varhaiskasvatus MAKSUTIEDOTE PÄIVÄHOITOLASTEN VANHEMMILLE Kunnallisessa kokopäivähoidossa noudatetaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulaissa (734/1992,

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen KUNTAYHTYMÄ KAKSINEUVOINEN PERUSTURVAN EDELLÄKÄVIJÄ Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Toimeentulotuen myöntämisen soveltamisohjeet SISÄLLYSLUETTELO 2 1 SÄÄNNÖKSET... 3 1.1 Oikeus toimeentulotukeen... 3 1.2 Toimeentulotuen

Lisätiedot

Laki. toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta

Laki. toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta Laki toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan toimeentulotuesta annetun lain (1412/1997) 17 a, sellaisena kuin se on laissa 815/2015, muutetaan 4 :n 2 momentti,

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMINEN / SOVELTAMISOHJEET 1.1.2016 ALKAEN

TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMINEN / SOVELTAMISOHJEET 1.1.2016 ALKAEN 1 JÄMSÄN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveystoimi Sosiaalityö ja perhepalvelut Sosiaalityön yksikkö 1.1.2016 Korjattu Soteltk 4.2.2016 JÄMSÄN KAUPUNKI TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMINEN / SOVELTAMISOHJEET 1.1.2016

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/ TERVEYSLAUTAKUNTA

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/ TERVEYSLAUTAKUNTA HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 333 MUUTOSVAATIMUS PITKÄAIKAISHOITOMAKSUPÄÄTÖKSESTÄ Terke 2010-2498 Esityslistan asia TJA/19 TJA Terveyslautakunta päätti hylätä tämän päätöksen liitteessä mainitun

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET 1.5.2016 LUONNOS

TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET 1.5.2016 LUONNOS TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET 1.5.2016 LUONNOS Sosiaali- ja terveyslautakunta 26.4.2016 1 Sisällys TOIMEENTULOTUEN YLEISET PERUSTEET 3 1 SÄÄNNÖKSET 3 2 OIKEUS TOIMEENTULOTUKEEN 3 3 TOIMEENTULOTUEN HAKEMISMENETTELY

Lisätiedot

MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1

MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1 RHV/1.1.2012 1 (5) MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT Yleisiä määräyksiä 1 Näitä ehtoja sovelletaan maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) 10 :n mukaan vakuutettuun maatalousyrittäjään ja

Lisätiedot

LIITE 4 PITKÄAIKAISEN ASUMISPALVELUN ASIAKKAILTA PERITTÄVÄT MAKSUT

LIITE 4 PITKÄAIKAISEN ASUMISPALVELUN ASIAKKAILTA PERITTÄVÄT MAKSUT LIITE 4 PITKÄAIKAISEN ASUMISPALVELUN ASIAKKAILTA PERITTÄVÄT MAKSUT Espoon kaupunki 2016 1 (8) Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ... 2 2 ASIAKASMAKSUT... 2 3 TULOJEN TOTEAMINEN... 3 4 MAKSUN MÄÄRÄYTYMINEN... 3

Lisätiedot

Opiskelijaliite toimeentulohakemukseen opiskelijan olosuhdeselvitys

Opiskelijaliite toimeentulohakemukseen opiskelijan olosuhdeselvitys 1/5 Opiskelijaliite toimeentulohakemukseen opiskelijan olosuhdeselvitys Nimi Henkilötunnus Osoite opiskeluaikana Puh.nro. Osoite kesäaikana Oppilaitos ja opintosuunta Olen aloittanut opiskelun /, opiskelu

Lisätiedot

Varhaiskasvatus 1(5)

Varhaiskasvatus 1(5) Varhaiskasvatus 1(5) LASTEN PÄIVÄHOIDOSTA PERITTÄVÄT ASIAKASMAKSUT 1.8.2016 31.7.2017 PERUSTEET Päivähoitomaksujen enimmäismäärät sekä pienimmän perittävän maksun euromäärä on tarkistettu sosiaaliala-

Lisätiedot

Asiakasmaksujen käsittely ja laskutus

Asiakasmaksujen käsittely ja laskutus Asiakasmaksujen käsittely ja laskutus Nivalan varhaiskasvatuspalvelut Hyväksytty Nivalan kaupungin sivistyslautakunnassa 21.6.2016, 58 Tiedote päivähoitomaksuista 1.8.2016 31.7.2018 Välttyäksenne takautuvilta

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKIOHJE 2016

TOIMEENTULOTUKIOHJE 2016 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI/PERUSTURVA Perusturvalautakunta 27.1.2016 liite nro 1 TOIMEENTULOTUKIOHJE 2016 1.3.2016 alkaen 2 Sisällysluettelo JOHDANTO SÄÄNNÖKSET Oikeus toimeentulotukeen 3 Toimeentulotuen rakenne

Lisätiedot

Voutilakeskus Vuokko Lehtimäki ja Eija Vento Jokinen

Voutilakeskus Vuokko Lehtimäki ja Eija Vento Jokinen Voutilakeskus 23.2.2017 Vuokko Lehtimäki ja Eija Vento Jokinen Asumispalvelussa (hoitomaksun + 60 /kk lisäksi) asuva asiakas maksaa itse vuokran ja muut asumismenot (mm. sähkö, vesi, kotivakuutus). Vuokran

Lisätiedot

Perusturvalautakunta 17.6.2008 / LIITE 90

Perusturvalautakunta 17.6.2008 / LIITE 90 Perusturvalautakunta 17.6.2008 / LIITE 90 HAUKIPUTAAN KUNTA 1 TOIMEENTULOTUEN YLEISET PERUSTEET Toimeentulotuen myöntämisperusteet on käsitelty perusturvalautakunnassa 21.12.2004 201. Ohjeistus on päivitetty

Lisätiedot

Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen

Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen Etelä-Pohjanmaan työ- ja elinkeinotoimisto MUUTOKSET PALKKATUKEEN Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen Välityömarkkinatoimijoille määräkiintiöt - yhdistyksille,

Lisätiedot

Vammaispalvelujen asiakasmaksut

Vammaispalvelujen asiakasmaksut Vammaispalvelujen asiakasmaksut 1 (6) Sisältö 1 Vammaispalvelujen asiakasmaksut... 3 2 Kuljetuspalvelu... 3 3 Asuminen... 4 3.1 Pysyvä asuminen... 4 3.2 Vaikeavammaisen tilapäinen asuminen (esim. asumisharjoittelu

Lisätiedot

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille Korvaus rikoksen uhrille Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen SISÄLLYS Milloin rikoksen uhrille voidaan maksaa korvaus valtion varoista? 3

Lisätiedot

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille Korvaus rikoksen uhrille Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen SISÄLLYS Milloin rikoksen uhrille voidaan maksaa korvaus valtion varoista? 3

Lisätiedot

Toimeentulotuen soveltamisohjeet Kärsämäen kunnassa1.1.2016 alkaen

Toimeentulotuen soveltamisohjeet Kärsämäen kunnassa1.1.2016 alkaen KÄRSÄMÄEN KUNTA Kärsämäen kunta Toimeentulotuen soveltamisohjeet Kärsämäen kunnassa1.1.2016 alkaen 1 Sisällysluettelo 1. OHJE TOIMEENTULOTUEN SELVITYSTÄ JA PÄÄTÖKSENTEKOA VARTEN 3 1.1 Oikeus toimeentulotukeen

Lisätiedot

OHEISMATERIAALINA KOKOUKSESSA OULAINEN TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET

OHEISMATERIAALINA KOKOUKSESSA OULAINEN TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET OHEISMATERIAALINA KOKOUKSESSA OULAINEN TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET 2016 TOIMEENTULOTUEN YLEISET PERUSTEET, VOIMASSA 1.1.2016 ALKAEN 1 SÄÄNNÖKSET... 4 1.1 Oikeus toimeentulotukeen ja toimeentulotuen

Lisätiedot

Vammaispalvelujen asiakasmaksut

Vammaispalvelujen asiakasmaksut 19.08.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta, Liite 1 Vammaispalvelujen asiakasmaksut 1.10.2015 1. VAMMAISPALVELULAIN MUKAINEN VAIKEAVAMMAISTEN KULJETUSPALVELU Vammaispalvelulain mukaisesta vaikeavammaisten

Lisätiedot

RAISION KAUPUNKI JA RUSKON KUNTA Sosiaali- ja terveyskeskus TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2016 ALKAEN

RAISION KAUPUNKI JA RUSKON KUNTA Sosiaali- ja terveyskeskus TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2016 ALKAEN RAISION KAUPUNKI JA RUSKON KUNTA Sosiaali- ja terveyskeskus TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2016 ALKAEN SISÄLLYS 1. JOHDANTO 1 2. TOIMEENTULOTUEN HAKEMINEN JA HAKEMUSTEN KÄSITTELY 1 2.1. Toimeentulotuen

Lisätiedot

KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA. Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut

KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA. Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut Organisaatiokaavio (toiminnot) Maahanmuuttajapalvelut InEspoo Monikulttuurinen neuvonta

Lisätiedot

Oikeusapua annetaan kaikenlaisissa oikeudellisissa asioissa, joita ovat esimerkiksi:

Oikeusapua annetaan kaikenlaisissa oikeudellisissa asioissa, joita ovat esimerkiksi: Oikeusapu Oikeudenkäynnissä ja muiden oikeudellisten asioiden hoitamisessa tarvitaan usein lainoppinutta avustajaa. Lähtökohta on, että asianosainen kustantaa itse tarvitsemansa oikeudellisen avun. Jollei

Lisätiedot

Vammaispalvelujen asiakasmaksut

Vammaispalvelujen asiakasmaksut 11.12.2013 Sosiaali- ja terveyslautakunta, Liite 1 Vammaispalvelujen asiakasmaksut 1.2.2014 Kehitysvammaisten erityishuollon palveluista perittävät maksut: 1. Pitkäaikainen hoito ja asuminen: Pitkäaikaisesta

Lisätiedot

Päivähoidon asiakasmaksut

Päivähoidon asiakasmaksut Päivähoidon asiakasmaksut Mänttä-Vilppulan sivistyslautakunta Tämä esite on voimassa 1.8.2012 alkaen toistaiseksi. Se on tarkoitettu teille avuksi päivähoidon maksuasioissa. Toivomme, että säilytätte esitteen,

Lisätiedot

Yhall Yhall Yhall Yhall Yhall

Yhall Yhall Yhall Yhall Yhall Yhall 17.5.2011 97 Yhall 21.5.2013 98 Yhall 29.10.2013 185 Yhall 10.12.2013 250 Yhall 17.6.2014 140 PALVELUSETELIN YLEISET LINJAUKSET Palvelusetelin yleiset linjaukset perustuvat 1.8.2009 voimaan tulleeseen

Lisätiedot

Äitiysavustus Äitiysavustusten (lasten) lukumäärä 58 189 60 000 60 000 Äitiysavustuksen määrä euroa 140 140 140

Äitiysavustus Äitiysavustusten (lasten) lukumäärä 58 189 60 000 60 000 Äitiysavustuksen määrä euroa 140 140 140 10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus ja eräät palvelut S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat lähinnä äitiysavustuksesta, lapsilisistä, sotilasavustuksesta, yleisestä asumistuesta, elatustuesta

Lisätiedot

Vammaispalvelujen asiakasmaksut

Vammaispalvelujen asiakasmaksut 26.02.2014 Sosiaali- ja terveyslautakunta, Liite 1 Vammaispalvelujen asiakasmaksut 1.5.2014 1. Laissa ja asetuksessa olevat maksut, joihin sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi indeksitarkistukset 22.1.2014

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 12/ TERVEYSLAUTAKUNTA

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 12/ TERVEYSLAUTAKUNTA HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 12/2010 1 274 MUUTOSVAATIMUS PITKÄAIKAISHOITOMAKSUPÄÄTÖKSESTÄ Terke 2010-1366 Esityslistan asia TJA/20 TJA Terveyslautakunta päätti hylätä tämän päätöksen liitteessä mainitun

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ Sosiaali- ja terveyslautakunta 9.12.2015 94 Voimaantulo 1.1.2016 Sisällysluettelo I LUKU... 2 1 Toimintasääntö... 2 II LUKU...

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä. Toimeentulotuen menettelytapaohje 2016

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä. Toimeentulotuen menettelytapaohje 2016 Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Toimeentulotuen menettelytapaohje 2016 2 (33) SISÄLLYSLUETTELO 1 TOIMEENTULOTUEN MENETTELYTAPAOHJEIDEN TARKOITUS 4 2 TOIMEENTULOTUEN YLEISET PERUSTEET

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA OHJEET OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEKSI

KIIKOISTEN KUNTA OHJEET OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEKSI KIIKOISTEN KUNTA OHJEET OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEKSI Tämä ohjeistus astuu voimaan 01.01.2009 ja on voimassa toistaiseksi. Ohjeistusta tarkistetaan tarvittaessa. 1. TUEN HAKU Omaishoidon tuesta säädetään

Lisätiedot

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi Työttömyys Työttömyysajan tuet Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Työttömyysajan tuet 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 3 Työtulot ja työttömyysetuus sovitetaan

Lisätiedot

Vaikeavammaisten henkilöiden palveluasuminen. Soveltamisohje

Vaikeavammaisten henkilöiden palveluasuminen. Soveltamisohje Vaikeavammaisten henkilöiden palveluasuminen Soveltamisohje Sisällysluettelo Lainsäädäntö ja järjestämisvelvollisuus... 3 Menettely palveluasumista haettaessa... 3 Myöntämisen perusteet... 4 Palveluasumisen

Lisätiedot

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää)

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 alkaen (Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1. Omaishoidon tuen perusteet Laki omaishoidon tuesta (937/ 2005) Asiakasmaksulaki

Lisätiedot

Kyh Kyh liite 3 Kyh Kyh liite 1

Kyh Kyh liite 3 Kyh Kyh liite 1 Kyh 20.1.209 6 Kyh liite 3 Kyh 21.9.2010 94 Kyh liite 1 2 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON ANTAMISESTA JA JÄRJESTÄMISESTÄ PÄÄT- TÄMINEN JA RATKAISUVALTA YKSILÖASIOISSA Sosiaalihuollon ja terveydenhuollon

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO. Sosiaalilautakunta 5.5.2015 25 TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISEN YLEISET PERUSTEET

SISÄLLYSLUETTELO. Sosiaalilautakunta 5.5.2015 25 TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISEN YLEISET PERUSTEET Sosiaalilautakunta 5.5.2015 25 TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISEN YLEISET PERUSTEET SISÄLLYSLUETTELO 1 SÄÄNNÖKSET... 1 1.1 Oikeus toimeentulotukeen ja toimeentulotuen hakemismenettely... 1 2 TOIMEENTULOTUEN MÄÄRÄYTYMINEN...

Lisätiedot

Toimeentulotuen perusprosessit uusiutuvat. Heli Kauhanen hankepäällikkö Tomeentulotuki 2017, Kela 25.5.2016

Toimeentulotuen perusprosessit uusiutuvat. Heli Kauhanen hankepäällikkö Tomeentulotuki 2017, Kela 25.5.2016 1 Toimeentulotuen perusprosessit uusiutuvat Heli Kauhanen hankepäällikkö Tomeentulotuki 2017, Kela 25.5.2016 Kelan tavoitteet toimeenpanossa Perustoimeentulotukea tarvitsevien asiakkaiden yhdenvertainen

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKIOHJEET

TOIMEENTULOTUKIOHJEET UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaalilautakunta 17.12.2015 TOIMEENTULOTUKIOHJEET 1.1.2016 alkaen Nämä ohjeet eivät rajoita viranhaltijan oikeutta käyttää harkintaa hänen päättäessään henkilön / perheen oikeudesta

Lisätiedot

Työttömyysturvan muutokset 2017

Työttömyysturvan muutokset 2017 Työttömyysturvan muutokset 2017 METALLITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA Sisällys Lainmuutokset 2017 Päivärahakauden enimmäisaika Päivärahan korotusosat Omavastuuaika Päivärahan määrittelyn muutoksia Alle kahden

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

RAISION KAUPUNKI JA RUSKON KUNTA. Sosiaali- ja terveyskeskus TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2015 ALKAEN

RAISION KAUPUNKI JA RUSKON KUNTA. Sosiaali- ja terveyskeskus TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2015 ALKAEN RAISION KAUPUNKI JA RUSKON KUNTA Sosiaali- ja terveyskeskus TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2015 ALKAEN SISÄLLYS 1. JOHDANTO 1 2. TOIMEENTULOTUEN HAKEMINEN JA HAKEMUSTEN KÄSITTELY 1 2.1. Toimeentulotuen

Lisätiedot

Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Muistio 1(8) Työmarkkinat Antti Kondelin 23.1.2008

Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Muistio 1(8) Työmarkkinat Antti Kondelin 23.1.2008 Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Muistio 1(8) ULOSOTTOPIDÄTYS PALKKAHALLINNOSSA Palkan ulosmittausmenettelyä koskeva ulosottolain muutos (469/2006) tuli voimaan 1.1.2007. Yleinen ulosmittauksen määrä on

Lisätiedot

Toimeentulotuen soveltamisohje 1.3.2014 alkaen

Toimeentulotuen soveltamisohje 1.3.2014 alkaen Oheisliite PETULTK 30.1.2014 Toimeentulotuen soveltamisohje 1.3.2014 alkaen Hankasalmen kunta 1 SISÄLTÖ 1. TOIMEENTULOTUEN HAKEMINEN 2 1.1 Säännökset 2 1.2 Oikeus toimeentulotukeen ja toimeentulotuen rakenne

Lisätiedot