Itä- ja Pohjois-Suomen alueellisen suunnitelman 2. luonnos EU:n rakennerahasto-ohjelmaan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Itä- ja Pohjois-Suomen alueellisen suunnitelman 2. luonnos EU:n rakennerahasto-ohjelmaan 2014 2020 25.10.2012"

Transkriptio

1 Itä- ja Pohjois-Suomen alueellisen suunnitelman 2. luonnos EU:n rakennerahasto-ohjelmaan Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1 Suunnitelma-alue 1.2 Suunnitelman valmisteluprosessi 1.3 Ohjelmakauden tulokset ja johtopäätökset 2. Suunnitelma-alueen kehitysnäkymät 2.1 Nykytila, haasteet ja kehityspotentiaali 2.2 Kehittämistavoitteet 3. Painopisteet 3.1 (TL 1) pk-yritysten kilpailukyky (EAKR) 3.2 (TL 2) uusimman tiedon ja osaamisen hyödyntäminen (EAKR) 3.3 (painopiste 3) vähähiilinen talous (EAKR) integroitu osaksi TL 1:stä, TL 2:sta ja TL 4:sta 3.4 (TL 4) saavutettavuus (vain Itä- ja Pohjois-Suomessa) (EAKR) 3.5 (TL 5) työllisyys ja työvoiman liikkuvuus (ESR) 3.6 (TL 6) koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen (ESR) 3.7 (TL 7) sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta (ESR) 3.8 (TL 8) tekninen tuki kirjoitetaan myöhemmin 4. Syrjäytymisen ehkäisyn erityistoimet 4.1 Alueet ja kohderyhmät 4.2 Erityistoimet ja niiden rahoitus kirjoitetaan myöhemmin 5. Horisontaaliset periaatteet 5.1 Sukupuolten tasa-arvo 5.2 Kestävä kehitys 5.3 Yhtäläiset mahdollisuudet ja syrjimättömyys 6. Toimeenpanojärjestelmä 6.1 Hallinto kirjoitetaan myöhemmin 6.2 YSK -rahastojen ja kansallisen toiminnan työnjako ja koordinaatio kirjoitetaan myöhemmin 6.3 Alueellisten ja valtakunnallisten toiminen työnjako ja koordinaatio kirjoitetaan myöhemmin 6.4 Kaupunkikehittäminen 6.5 Paikallinen yhteisölähtöinen kehittäminen 6.6 Itämeren alueen kehittäminen 6.7 Kansainvälinen yhteistyö 7. Rahoitussuunnitelma - kirjoitetaan myöhemmin LIITE: Itä- ja Pohjois-Suomen alueellisen suunnitelman ympäristöselostus (valmistuu myöhemmin) 1

2 1. Johdanto 1.1 Itä- ja Pohjois-Suomen suunnitelma-alue Itä- ja Pohjois-Suomen alueellisen suunnitelman kattava alue sisältää seitsemän maakuntaa: Etelä-Savo, Kainuu, Keski-Pohjanmaa, Lappi, Pohjois-Karjala, Pohjois-Pohjanmaa ja Pohjois- Savo. Nämä maakunnat muodostavat Euroopan Unionin NUTS -aluejaossa yhtenäisen alueen. Itä- ja Pohjois-Suomen seitsemän maakuntaa ovat harvaan asuttua aluetta ja ne kattava noin 2/3 maamme pinta-alasta. Asukkaita itäisissä ja pohjoisissa maakunnissa on 1,3 miljoonaa, eli noin neljännes suomalaisista. Itä- ja Pohjois-Suomen alueella on seitsemän maakuntakeskusta (väestömäärät ): Oulu ( as), Kuopio ( as), Joensuu ( as), Rovaniemi ( as), Mikkeli ( as), Kokkola ( as) ja Kajaani ( as). Alueella on 124 kuntaa, joista 32 on kaupunkeja. Useat tekijät, kuten harva asutus, runsaat luonnonvarat, pitkät etäisyydet ja sijainti syrjässä eurooppalaisilta markkinoilta puoltavat Itä- ja Pohjois-Suomen yhdistävää tarkastelutapaa. Tälle menettelylle on pitkät perinteet, sillä itää ja pohjoista on jo vuosikymmenten ajan tarkasteltu muusta Suomesta eroavana aluekokonaisuutena. Aluepolitiikan alkutaipaleella määrittelyn perusteena olivat kehittyneisyyserot. Myöhemmin, Euroopan unioninkin määrittelyissä, painotus on ollut harvassa asutuksessa ja pohjoisuudessa. Vaikka yhdistäviä tekijöitä on useita, eroavat itä ja pohjoinen myös eroavat toisistaan monella tapaa. Aluerakennetta tarkasteltaessa käy ilmi, että Itä-Suomessa on enemmän hajallaan asuvaa väestöä kuin pohjoisessa, mutta toisaalta kaupunkien päivittäisalueet kattavat alueen paremmin. Pohjois Suomen asutus on Itä-Suomeen verrattuna varsin keskittynyttä, mutta samalla pohjoisessa on myös hyvin laajoja erämaita, joissa asutusta ei ole. Kansainvälisissä yhteyksissä Venäjä on tärkeä sekä idälle että pohjoiselle, mutta pohjoisessa korostuvat myös Norjan, Ruotsin ja arktisen alueen merkitys. Elinkeinojen kehittämisessä mineraalit luovat potentiaalia Pohjoiseen ja Itä-Suomen pohjois-osiin, kun taas metsävarojen hyödyntäminen on painottunut itään. Matkailumahdollisuuksia on runsaasti molemmilla alueilla, mutta Itä- Suomelle on tyypillistä mökkeily ja Pohjois-Suomelle matkailukeskittymät ja luontoturistit. Vastaavasti alueiden osaamisprofiilit eroavat osin kehittämispanostuksistakin johtuen. Pohjois-Suomessa on kaksi erityistä väestöryhmää. Keski-Pohjanmaan väestöstä 9,4 % (6464 henkilöä vuonna 2011) on äidinkieleltään ruotsinkielisiä. Kaksikielisyys korostuu alueella ja huomioidaan hallinto- ja viranomaistoiminnassa. Äidinkieleltään ruotsinkieliset ovat normaalin päätöksentekojärjestelmän kautta edustettuina kuntien ja maakunnan hallintoelimissä. Saamelaiset ovat Euroopan ainoa alkuperäiskansa. Suomessa asuu saamelaista (2011). Heistä 1870 käyttää äidinkielenään saamea. Saamenkielisiä on eniten (80 %) saamelaisten kotiseutualueella Suomen Lapissa, mutta valtaosa saamelaisista asuu muualla Suomessa (65 %). Suurin saamelaisten ryhmä asuu tällä hetkellä pääkaupunkiseudulla. Perustuslaki turvaa saamelaisille oikeuden omaan kieleen ja kulttuuriin ja näitä seikkoja koskevaan itsehallintoon saamelaisten kotiseutualueella. Pohjois-Suomessa ja Lapissa saamelaisten hallinnollinen ja kulttuurinen erityisasema on haluttu pitää vahvana ja 2

3 saamelaiset kehittävät aktiivisesti ja omaehtoisesti saamelaisalueen elinkeinoja ja kulttuuria voimassaolevien ohjelmien toimintalinjojen luomilla resursseilla. Lapin maakuntaohjelmaan sisältyy tiivistelmä Saamelaiskäräjien valmistelemasta saamelaiskulttuurin kehittämistä koskevasta asiakirjasta. 1.2 Suunnitelman valmisteluprosessi Itä- ja Pohjois-Suomen alueellisen suunnitelman valmisteluprosessi käynnistyi huhtikuussa 2012 Työ- ja elinkeinoministeriön kirjeellä, jossa se pyysi maakunnan liittoja käynnistämään alueellisten suunnitelmien valmistelun alueellaan yhdessä ELY -keskusten ja muiden tärkeimpien kumppaneiden kanssa. Alueellinen suunnitelma valmistellaan kahdella alueella; Itä- ja Pohjois-Suomi yhdessä ja Etelä- ja Länsi-Suomi yhdessä. Alueellisten suunnitelmien valmistelusta kahdella alueella vastaavat alueen maakunnan liitot yhteistyössä valtion viranomaisten, kuntien ja muiden ohjelman toteuttamiseen osallistuvien sekä alueen kehittämisen kannalta merkittävien tahojen kanssa. TEM:n pyynnön mukaisesti alueelta valittiin yksi maakunnan liitto johtamaan valmistelua valituksi tuli Pohjois-Pohjanmaan liitto. Samalla nimettiin Itä- ja Pohjois-Suomen valmisteluryhmä, johon nimettiin kaikkien alueen maakuntaliittojen ja ELY -keskusten edustajat. Erittäin laajan maantieteellisen alueen ja NUTS2 aluejakoon liittyvien kysymysten vuoksi suunnittelua on lisäksi tehty Pohjois-Suomen valmisteluryhmässä sekä Itä-Suomen valmisteluryhmässä. Alueellisen suunnitelman sisältämät toimenpiteet pohjautuvat alueiden maakuntaohjelmiin ja maakunnallisiin strategioihin. Itä- ja Pohjois-Suomen alueellista suunnitelmaa on valmisteltu laajassa yhteistyössä Itä- ja Pohjois-Suomen toimijoiden näkemyksiä kuunnellen. Mahdollisuus informaatioon ja vaikuttamiseen on annettu lukuisien maakunnallisten kuulemis- ja informaatiotilaisuuksien kautta. Lisäksi on järjestetty suuralueittaisia tilaisuuksia. Pohjois- Suomessa järjestettiin maakuntaliittojen ja ELY -keskusten järjestämä yhteinen, avoin valmisteluseminaari , jonka jälkeen yleisöllä oli mahdollisuus antaa kirjallista palautetta Internet-lomakkeen kautta. Itä-Suomessa laaja sidosryhmätilaisuus järjestettiin Tilaisuuksissa on ollut mukana kuntien, järjestöjen, koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden, kehittämisyhtiöiden, teknologiakeskusten sekä elinkeino- ja yrityselämänedustajia. Jatkossa sidosryhmien ohjelman valmisteluun osallistamisesta huolehditaan SOVA-prosessin kautta. Alueellisen suunnitelman valmistelua on käsitelty jokaisessa alueen maakunnan yhteistyöryhmässä ja maakuntahallituksessa. Lapin liitto neuvottelee alueellisen suunnitelman sisällöstä saamelaisten edustajien kanssa. Alueellinen suunnitelma asetetaan julkisesti nähtäville osana SOVA -prosessia. Yhteensovittamista on tehty yhtä aikaa valmisteilla olleen maaseudun kehittämisohjelman kanssa. Sukupuolinäkökulma on huomioitu valmisteluprosessissa. Alueellisen suunnitelman valmistelijat ovat saaneet asiaan liittyvää koulutusta ja konsultointia. Sukupuolinäkökulman sisällyttämisessä ohjelma-asiakirjaan on hyödynnetty ulkopuolista tasa-arvoasioiden asiantuntemusta. 3

4 1.3 Ohjelmakauden tulokset ja johtopäätökset Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) Itä- ja Pohjois-Suomen EAKR -ohjelmavaroista noin 50 % on suunnattu yritysten toteuttamiin kehittämis- ja investointihankkeisiin ja toinen 50 % pääasiassa alueella toimivien t&k toimijoiden, muiden kehittämis- ja koulutusorganisaatioiden sekä kuntien ja kunnallisten kehittämisyhtiöiden toteuttamiin hankkeisiin. Suorien yritystukien merkitys korostuu erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa, joissa yritysrakenne on hyvin mikro- ja pienyritysvaltainen ja yritykset kaukana EU:n keskeisistä sisämarkkinoista ja kasvavista Aasian talouksista. Vain harvalla Itä- ja Pohjois-Suomen yrityksellä on mahdollisuuksia omiin t&k panostuksiin. EAKR varoja onkin suunnattu ensisijaisesti mikro- ja pk- yritysten perusvalmiuksien parantamiseen, uuden teknologian hyödyntämiseen ja käyttöönottoon sekä verkostoitumiseen toistensa ja alueellisten t&k- ja koulutusorganisaatioiden kanssa. Tätä kautta on edesautettu alueen mikro- ja pienyrityksiä kasvun tielle ja kiinnipääsyyn mm. tarjolla olevaan t&k rahoitukseen. Toinen aivan keskeinen EAKR ohjelmavarojen merkitys Itä- ja Pohjois-Suomelle on ollut uusien innovaatio- sekä t&k ja oppimisympäristöjen syntyminen ja jo olemassa olevien vahvistuminen. Uusia merkittäviä tutkimus- ja kehittämisympäristöjä on syntynyt mm. kemianteollisuuden ympärille, kaivannais- ja metalliteollisuuden, ympäristö- ja materiaaliteknologian, metsä-, puu- ja bioenergian, painettavan elektroniikan ja mittaustekniikan, tieto- ja viestintäteknologian, hyvinvoinnin ja turvallisuuden sekä matkailun ja elämystuotannon aloille. Innovaatiotoiminnan osalta on onnistuttu viemään eteenpäin erityisesti metalli- ja puutoimialaa, materiaali- ja ympäristöteknologiaa, painettavaa elektroniikkaa, pelialaa sekä bio- ja terveystutkimusta. Kolmantena merkittävänä rakennerahastovarojen lisäarvona on ollut niiden tuoma vipuvaikutus. Rakennerahastovarat toimivat ns. käynnistysmekanismina merkittäville investoinneille, joilla on laajaa merkitystä sekä alueen että myös koko EU:n kilpailukyvyn lisääntymiselle. Tästä esimerkkinä ovat panostukset alueen lentokenttä- ja satamahankkeisiin, tietoliikenneyhteyksiin, matkailukeskittymiin sekä muihin yrityselämää, kilpailukykyä ja saavutettavuutta tukeviin rakenteisiin. Erittäin lyhyesti tiivistettynä EAKR varoilla on onnistuneesti tuettu uusien yritysten syntyä sekä alueemme pienten ja keskisuurten yritysten kasvupyrkimyksiä luotu harvasta asutuksesta huolimatta edellytykset sekä alueellisen, kansallisen että myös kansainvälisen tason merkittävälle tutkimus- ja kehittämistyölle lisätty alueen vetovoimaa ja synnytetty onnistuneesti uusia yksityisiä työpaikkoja sekä rakennemuutoksen kautta menetettyjen että alueelta vähentyneiden valtion työpaikkojen tilalle hyödynnetty Itä- ja Pohjois-Suomen omia vahvuuksia (luonnonvarat ja luontoarvot, erityisosaaminen) koko Euroopan hyväksi 4

5 EAKR ohjelmista tehdyn arvioinnin mukaan yritystoimintaan kohdistuvia varoja tulisi jatkossa suunnata painotetummin osaamiskeskittymiä tukevaan toimintaan, kärkiklustereihin ja ylimaakunnalliseen toimintaan sekä pk-yritysten t&k toiminnan tukemiseen. Alueilla tulisi panostaa nykyistä vahvemmin kasvuyrityspalveluihin sekä kansainvälistymistä ja verkostoitumista edistäviin palveluihin. Varoja tulisi käyttää myös riskipitoisempiin hankkeisiin, jotta menestyviä innovaatioita olisi mahdollista syntyä. Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistämisessä sekä osaamisrakenteiden vahvistamisessa tulisi tukea kaupunki-/seututason strategiatyötä laajempia kokonaisuuksia synergian vahvistamiseksi. Erityisesti syrjäisempien seutujen oppilaitosten verkottamista osaksi suurempia kokonaisuuksia tulisi tukea. Innovaatioiden kaupallistamiseen tulisi panostaa entistä enemmän. Heikommassa asemassa olevien alueiden, kuten Itä- ja Pohjois-Suomi, saavutettavuutta tulisi jatkossakin parantaa suorien investointien avulla. Tehtävää tulevalle kaudelle on myös mm. kansainvälisen liiketoiminnan vahvistamisessa sekä alueen ja sen toimijoiden kytkemisessä kansainvälisiin verkostoihin. EAKR ohjelman rooli suoraan kansainvälistymiseen tähtäävässä toiminnassa on jäänyt mm. Itä- ja Pohjois-Suomessa vähäisemmäksi osittain siksi, että tätä työtä on tehty alueella käytettävissä olevin Interreg/ENPI varoin. Euroopan sosiaalirahasto (ESR) Manner-Suomen ESR ohjelma laadittiin taloudellisen nousukauden tilanteessa perustuen vahvasti työvoiman saatavuuden turvaamiseen. Tilanne kääntyi kuitenkin taantumaksi jo ohjelman toteutuksen alkuvaiheessa. Rahoitusta on tästä syystä kohdennettu suhdannetilanteen edellyttämällä tavalla mahdollisimman nopeasti yrittäjyyttä, uutta liiketoimintaa ja uusia työpaikkoja luoviin toimenpiteisiin sekä työllisyys- ja koulutustoimenpiteisiin. Hankkeiden avulla on pyritty vaikuttamaan mahdollisimman nopeasti rakennemuutosalueiden työllisyyden ja talouden elpymiseen mm. rakenne- ja pitkäaikaistyöttömyyden purkamiseen kohdistuvilla toimenpiteillä sekä yritysten osaamisen lisäämisellä. Nopeiden muutosten ohella ohjelmalla on pystytty vastaamaan myös hitaisiin rakennemuutoksiin, jotka eivät poistu, vaikka niiden ajankohtaisuus tilapäisesti heikkenisikin. Rahoituksella on pyritty mm. pidentämään työuria edistämällä työssäjaksamista ja työhyvinvointia. Toiminnassa on huomioitu myös Itä- ja Pohjois-Suomen erityispiirteet; alueen nuoret sekä kaivos- ja muiden suurhankkeiden tulevat tarpeet sekä väestön ikääntymisen aiheuttamat haasteet. Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis- ja palvelujärjestelmien kehittämisessä on panostettu erityisesti työelämälähtöisten ja -läheisten palvelujen ja koulutusjärjestelmien kehittämiseen sekä innovaatioympäristöjen ja verkostojen luomiseen ja tukemiseen. Alueen osaamis- ja työvoimatarpeiden ennakointi on noussut yhä tärkeämpään asemaan tässä nopeasti muuttuvassa maailmassa. ESR toiminnan yksi tärkeä saavutus on kumppanuuden ja verkostoitumisen lisääntyminen; toiminnalla on edistetty uusien toimijoiden yhteistyötä ja saatu hankkeiden tuloksia leviämään. Hyvien käytäntöjen levittämiseen tulisi kuitenkin kiinnittää edelleen enenevää huomioita. ESR hankkeissa on syntynyt myös paljon sosiaalisia innovaatioita, mitä ei kuitenkaan tuoda 5

6 riittävästi esille varsinaisina tuloksina, vaikka niillä on suuri merkitys organisaatioiden toiminnan kehittymisen kannalta. Manner-Suomen ESR -ohjelmasta tehdyn arvioinnin mukaan ohjelma on kokonaisuutenaan osoittautunut joustavaksi ja sen avulla on pystytty vastaamaan hyvin nopeisiin rakenteellisiin muutoksiin. Toimenpiteet työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistämiseksi sekä syrjäytymisen ehkäisemiseksi ovat olleet onnistuneita. ESR hankkeiden avulla on myötävaikutettu yhteistyön lisääntymiseen ja tehostumiseen sekä uudenlaisten koulutusorganisaatioiden toiminta- ja palvelumallien syntymiseen. Jäsenten ja alueiden välisessä yhteistyössä tuloksia on saavutettu erityisesti työperäisen maahanmuuton edistämisessä sekä kotouttamiseen liittyvissä asioissa. Sen sijaan ESR:n toimenpiteet työhyvinvoinnin lisäämiseksi eivät ole tuottaneet toivottua tuloista. ESR toiminnassa olisi hyvä keskittyä tulevaisuudessa painotetummin sosiaalisiin innovaatioihin sekä niiden tuotteistamiseen. Manner-Suomen ESR-ohjelman arviointiraportin 2011 mukaan sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseen kohdistuvat resurssit hanketoiminnassa ovat olleet vähäisiä. Vain 16 % ESRohjelman hankkeista oli asettanut tavoitteeksi miesten ja naisten välisen tasa-arvon edistämisen eikä hankkeiden valmistelussa juurikaan hyödynnetty ulkopuolista asiantuntemusta sukupuolinäkökulman huomioimiseksi. Rakennerahastopohjainen ohjelmatyö on antanut elintärkeän lisäresurssin Itä- ja Pohjois- Suomen elinvoimaisuuden lisääntymiselle. Alue on entistä kilpailukykyisempi ja pystyy erikoisosaamisellaan tarjoamaan vahvan panoksensa myös eurooppalaiseen viitekehykseen. Itä- ja Pohjois-Suomi ovat käyttäneet EU varojen antamat mahdollisuudet hyvin kehityserot muuhun maahan verrattuna ovat kaventuneet jatkuvasti. Rakennerahasto-ohjelmien ohella maaseudun kehittämisohjelman merkitys alueemme kasvukeskusten ulkopuolella olevien mikroyritysten kasvun tukemisessa on ollut huomattava. Itä-Suomessa ESR oli kokonaan alueellista, mikä helpotti EAKR- ja ESR-toimien yhteensovitusta. Itä- ja Pohjois-Suomen kuluvan kauden rakennerahasto-ohjelmilla on toteutettu Lissabonin strategian ohella vahvasti myös Eurooppa 2020 strategiaa. 2. Itä- ja Pohjois-Suomen suunnitelma-alueen kehitysnäkymät 2.1 Nykytila, haasteet ja kehityspotentiaali 1 Väestökehitys: trendikehitys ja pitkän aikavälin ennuste Vuonna 2011 Suomen väkiluku lisääntyi :lla (noin 0,5 %) ja päätyi vuoden lopussa hieman yli 5,4 miljoonaan henkilöön. Itä- ja Pohjois-Suomen muodostaman NUTS2 -suuralueen väkiluku kasvoi 1450 henkilön verran ja kasvu oli 0,11 %. Keskimääräinen asukastiheys Itä- ja Pohjois-Suomessa on 6,4 kun se koko maassa on 17,8 asukasta neliökilometrillä. Alueen kaikki seitsemän maakuntaa kuuluvat yhdessä Pohjois-Ruotsin ja Pohjois-Norjan alueiden kanssa pohjoisten harvaan asuttujen alueiden verkostoon (NSPA). Alueen maapinta-ala on noin Tilastoaineiston lähde: Tilastokeskus, ellei toisin mainita 6

7 197 neliökilometriä, mikä on 2/3 osaa Suomen pinta-alasta. Vuoden 2011 lopussa alueella asui ihmistä. Väestötiheys Suomessa oli vuoden 2012 alussa 17,8 asukasta neliökilometrillä. Suuralueittain vastaavat luvut ovat Itä- ja Pohjois-Suomen suuralueella 6,4 as/km², Länsi-Suomessa 23,4 ja Etelä-Suomessa 36,5. Väestön keskittymisestä Etelä-Suomeen kertoo se, että Helsinki- Uudenmaan asukastiheys lähestyy jo 200 asukasta / km². Maakunnittaisessa tarkastelussa harvimmin on asutettu Lappi 2 as/ km², sitten Kainuu 3,8 ja Pohjois-Karjala 9,3 asukasta/km2. Korkein väestöntiheys suuralueen maakunnista on Pohjois-Savossa, sekin alle 15 as/km². Kaikissa keskuskaupungeissa päästään vähintään lähelle 30 asukasta/km² tasoa ja joillain alueilla jopa yli 100 as/km². Toisaalta Lapissa on kokonaisia seutukuntia joissa väestöntiheys on alle 1 asukas/km². Alueen väestömäärä on kääntynyt viime vuosina nousuun. Pidemmällä aikavälillä väestö on kuitenkin vähentynyt. Kahdessa kymmenessä vuodessa väestö on supistunut noin henkilöllä. Suomenkielisten osalta vähennys on lähes ja muiden kieliryhmien määrä on noussut henkilöllä. Edellisen kymmenen vuoden osalta luvut ovat samansuuntaisia; suomenkieliset yli pakkasella ja muut kieliryhmät Kun vuonna 1990 muiden kieliryhmien edustajia oli noin 2650, oli heitä vuonna 2011 lähes Kieliryhmistä saamelaiset ovat Euroopan ainoa alkuperäiskansa. Saamelaisia on Suomessa laskutavasta riippuen henkilöä. Vuonna 2011 äidinkieleksi saame oli merkitty tilastoihin 1870:lle henkilölle, joista 80 % asui Lapissa, perinteisillä saamelaisalueilla Väestömuutokset suuralueella Luonnollinen väestönlisäys Nettosiirtolaisuus kuva 1. Suuralueen väestömuutostiedot Kuntien välinen nettomuutto Kokonaismuutos Nettosiirtolaisuus on kasvanut jo pidemmän aikaa. Myös maan sisällä tapahtuvan muuttoliikkeen kehityksen suunta näyttää hyvältä, vaikka nettomuutto on vielä negatiivinen. Vuonna 2011 alueella syntyi lasta, josta Pohjois-Pohjanmaan osuus oli 39 %. Syntyvyydestä ja kuolleisuudesta muodostuva luonnollinen väestönlisäys oli suuralueella Mikäli ei oteta lukuun Pohjois-Pohjanmaata (+2600) oli muun suuralueen saldo , koska muista maakunnista vain Keski-Pohjanmaa (+250) ja Lappi (+20) saivat lisäystä. Kuntien välinen nettomuutto oli kaikissa alueen maakunnissa miinuksella, pienin tappio oli Pohjois- Savossa, -70 henkilöä ja suurin Lapissa Nettosiirtolaisuus oli kuvan 1. osoittamalla

8 tavalla , ja kasvu jakautui kaikkiin alueen maakuntiin väestö-osuuksia noudattaen. Edellä mainituista tekijöistä muodostuva väestön kokonaismuutos oli alueella +1450, mutta kun Pohjois-Pohjanmaan väestökasvu oli lähes 3000 henkilöä, jäi muu alue kokonaiskasvun verran tappiolle. Alueen maakunnat ovat hyvin erilaisia väestökehitykseltään ja Pohjois-Pohjanmaan hyvät väestökehitysluvut nostavat koko alueen lukuja huomattavasti. Toisaalta Oulun seudun merkitys on Pohjois-Pohjanmaalla dominoiva ja Oulun seudun lukuja ohjaa Oulun kaupungin kehitys. Seudun luonnollisesta väestönlisäyksestä Oulun kaupungin osuus on noin puolet. Kuntien välinen muuttoliike on heilahdellut viime vuosina todella paljon Oulussa, ollen jopa miinuksella vuonna Vuonna 2011 Oulun seudun muuttovoitosta (+769) Oulun kaupungin osuus oli kuitenkin yli 90 %. Seudun nettosiirtolaisuuden kasvusta Oulun kaupungin osuus on vakiintunut noin 90 %:n tasolle ja väestön kokonaismuutoksesta kaupungin osuus on selvästi yli puolet. kuva 2. Väestökehitys Pohjois-Pohjanmaalla ja kuva 3. Muissa suuralueen maakunnissa yhteensä Pohjois-Pohjanmaan väkiluku ylittää vuoden 2012 aikana henkilöä. Vuoden 2013 alussa Oulun seudun osuus maakunnan väestöstä on noin 59 % eli asukasta. Uuden Oulun kaupungin syntyessä vuoden 2013 alusta kaupungin väkiluku on yli asukasta. Kaupungin osuus seudun väestöstä on siten yli 80 % ja koko maakunnasta lähes 50 %. Muiden maakuntien suurimpien kaupunkien väestöosuudet koko maakunnasta ovat Etelä-Savossa Mikkeli 32 %, Lapissa Rovaniemi 33 %, Pohjois-Savossa Kuopio 39 %, Pohjois-Karjalassa Joensuu 46 %, Kainuussa Kajaani 47 % ja Keski-Pohjanmaalla Kokkola 68 %. Maakuntien suurimmissa kaupungeissa asui vuonna % koko alueen väestöstä. Kuva 4 havainnollistaa alueen haasteellista väestökehitystä. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan väestön määrä lisääntyy sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä mutta eri ikäryhmien välisissä suhteissa tapahtuu suuria muutoksia jo vuoteen 2030 mennessä. Yli 65 -vuotiaiden määrä nousee seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana noin henkilön verran, kun kuvan 4 mukaisesti kaikki muut ikäryhmät pienenevät, alle 14 -vuotiaat 5 000, vuotiaat , vuotiaat ja vuotiaat Työikäisten määrä vähenee siis henkilöllä, koska työmarkkinaikään tulevien ikäluokkien koko on huomattavasti pienempi kuin eläköityvien. Tästä seuraa työpaikkamäärän supistuminen pitkällä aikavälillä ilman merkittävää muuttovoittoa. Todennäköisesti työllisyysaste tulee nousemaan vielä nykyisestä ja työttömyys laskemaan, koska työvoiman tarjonta supistuu. 8

9 Toisaalta työvoimaan osallistumisaste tulee todennäköisesti nousemaan työllisyystilanteen parantuessa. Tämä edellyttää mm. työvoiman ulkopuolella olevien työelämävalmiuksien kehittämistä Väestöennuste kokonaiskasvu työikäisiä ja yli 65 -vuotiaita kuva 4. Itä- ja Pohjois-Suomen väestöennuste 2040 Työllisyys Vuoden 2008 laskusuhdanteesta alkaneella vajaan kahden vuoden aikajaksolla työpaikkamäärä laski lähes :lla. Koko maan vastaava luku oli noin Suurimmaksi osaksi pudotusta selittää teollisten työpaikkojen menetys, jota etenkin rakentamisen toimiala seuraa. Toisin kuin vuotta aiemmin, vuonna 2009 myös kaupan alalla työpaikat vähenivät. Vuonna 2010 työpaikkamäärä kääntyi kasvuun, lisäystä tuli noin työpaikkaa eikä mikään toimiala supistunut työpaikkamäärällä mitattuna. Toteutunut kehitys on yhdenmukainen kuvan 11 yritysten henkilöstömäärän kehitystrendin kanssa ja on syytä olettaa että myös vuonna 2011 henkilöstömäärän kehitys jatkui kasvu-uralla. Vuoden 2010 lopussa koko maassa oli työpaikkaa ja niistä IP -alueella oli 21,7 % eli Palkansaajia työllisistä oli koko maan tasolla 89,7 % ja IP -alueella 87,7 %, mikä tarkoittaa sitä että yrittäjien osuus oli työllisistä koko maassa 10,3 % ja IP -alueella 12,3 %. Yrittäjiä oli koko maassa noin ja suuralueella Yrittäjistä reilu oli miehiä ja vajaat naisia. Kaikista työllisistä miehiä oli ja naisia Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien bruttokansantuote asukasta kohden on keskimäärin noin viidenneksen alhaisempi kuin koko maassa keskimäärin. Lähimpänä koko maan tasoa on Keski- Pohjanmaa ja kauimpana ovat Etelä-Savo, Pohjois-Karjala ja Kainuu. Kainuun bruttokansantuote asukasta kohti on jo kolmanneksen alhaisemmalla tasolla kuin koko maassa keskimäärin % Yhteensä ,4 Maa-, metsätalous Kaivokset, sähkö, kaasu, lämpö, vesi ja jätehuolto Teollisuus Rakentaminen Kauppa; Kuljetus, Majoitus- ja ravitsemis

10 Informaatio ja viestintä Rahoitus- ja vakuutus Kiinteistöala Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta Julkinen hallinto, Koulutus, SoTe Muut palvelut Toimiala tuntematon taulukko 1. työpaikat suuralueella vuosina Koko väestö työikäiset Työvoima Työlliset Työttömät työttömyys% 23,7 17,3 11,6 12,4 14,4 12,6 työllisyysaste 51,6 57,5 61,5 61,4 59,4 60,9 taulukko 2. Alueen väestö- ja työllisyyslukuja tilastokeskuksen mukaan BKT/asukas v BKT/ työllinen v BKT/asukas 2009 BKT/työl linen v Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot v. 2009* euroa /asukas Verotettavat tulot ( /as.) v euroa /asukas Ahvenanmaa Itä-Uusimaa 9,26 Ahvenanmaa Uusimaa Uusimaa 8,29 Uusimaa Uusimaa Itä-Uusimaa Ahvenanmaa 7,51 Itä-Uusimaa Ahvenanmaa Pohjanmaa Koko maa 7,04 Varsinais-Suomi Varsinais-Suomi Koko maa Pohjanmaa 7,00 Alueet yhteensä Pirkanmaa Pirkanmaa Etelä-Karjala 6,90 Kanta-Häme Kymenlaakso Varsinais- Suomi Keski-Pohjanmaa 6,69 Pirkanmaa Kanta-Häme Keski- Pohjanmaa Pirkanmaa 6,68 Satakunta Satakunta Satakunta Varsinais-Suomi 6,62 Pohjanmaa Etelä-Karjala Etelä-Karjala Pohjois- Pohjanmaa 6,54 Kymenlaakso Pohjanmaa Keski-Suomi Keski-Suomi 6,49 Etelä-Karjala Päijät-Häme Kymenlaakso Lappi 6,46 Päijät-Häme Pohjois- Pohjanmaa Pohjois- Pohjanmaa Satakunta 6,38 Keski-Suomi Keski-Suomi Lappi Pohjois-Savo 6,29 Pohjois-Savo Lappi Kanta-Häme Kymenlaakso 6,27 Lappi Pohjois-Savo Pohjois-Savo Kanta-Häme 6,13 Pohjois- Pohjanmaa Keski- Pohjanmaa Päijät-Häme Päijät-Häme 6,11 Etelä-Savo Etelä-Savo Etelä- Pohjanmaa Etelä-Savo 5,97 Etelä-Pohjanmaa Kainuu Etelä-Savo Pohjois-Karjala 5,97 Kainuu Etelä-Pohjanmaa Pohjois- Karjala Etelä-Pohjanmaa 5,74 Pohjois-Karjala Pohjois-Karjala Kainuu Kainuu 5,36 Keski-Pohjanmaa Koko maa

11 indeksi 2000 =100 Taulukko 3: BKT/asukas vuonna 2009 maakunnittain, Taulukko 4: BKT/työllinen vuonna 2009 maakunnittain Taulukko 5: Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot maakunnittain vuonna 2009 ja Taulukko 6: verotettavat tulot maakunnittain vuonna Bkt:n kehitys 2000-luvulla Alueet yhteensä Pohjois-Suomi Itä-Suomi kuva 5. BKT:n kehitys Itä- ja Pohjois-Suomessa luvulla Yritystoiminta Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien yritystoiminnan kehitys on kahden viime vuoden ajalta ollut pääosin myönteistä, mitä havainnollistavat kuvat Vuoden 2008 aikana alkanut laskusuhdanne taittui vuonna 2009 ja vuosien 2010 ja 2011 aikana sekä liikevaihto että kaikkien toimialojen yhteenlaskettu henkilöstömäärä on ollut kasvussa. Vuoteen 2005 verrattuna vain Kainuu on selvästi lähtötasoa alempana viennin osalta. Henkilöstön määrässä ja etenkin liikevaihdossa kaikki maakunnat ovat selvästi vertailuvuoden 2005 tason yläpuolella. kuva 6. Alueen maakuntien teollisuuden vientiliikevaihto neljännesvuosittain 11

12 kuva 7. Toimialojen henkilöstömäärän kehitys , ensimmäinen neljännes kuva 8. Toimialojen liikevaihdon kehitys ensimmäinen neljännes Yrityskenttä yrityskoon mukaan vuonna 2010 IP-alue toimipaikkoja henkilöstöä liikevaihtoa 52,564 mrd toimipaikkoja henkilöstö liikevaihto M ,1 14,5 11, alle 10 henkilöä henkilöä henkilöä yli 250 henkilöä 9,2 kuva 9. IP -alueen yrityskenttä kokoluokittain 12

13 Vuonna 2007 teollisuuden liikevaihto oli noin 24,6 mrd. euroa. Vuonna 2010 noin viidennes siitä oli hävinnyt eli jäljellä oli noin 20 miljardia euroa. Kainuussa muutos oli suurin kun teollisuuden liikevaihto puolittui, Lapissa pudotus oli neljännes ja Etelä- ja Pohjois-Savossa 20 % luokkaa. Pohjois-Pohjanmaalla, Pohjois-Karjalassa ja Keski-Pohjanmaalla teollisuus taantui noin 10 % liikevaihdolla mitattuna. Toisaalta teollisuuden alamäen taustalla ovat suhdannetekijät, jotka eivät kerro pitkän aikavälin potentiaalista, sekä toisaalta tiettyjen toimialojen rakenteelliset muutokset. Joidenkin toimialojen asema on säilynyt suhteellisen vahvana. Kuva 10. Teollisuus suuralueella alatoimialoittain vuonna 2010 Vuosien 2008 ja 2009 taantumasta merkittävän osan selittää elektroniikkateollisuuden alamäki erityisesti Pohjois-Pohjanmaalla, metallituotteiden valmistuksen työpaikkavähennykset Pohjois- Savossa ja Pohjois-Pohjanmaalla sekä massa- ja paperiteollisuuden tuotannon rajut supistukset erityisesti Kainuussa ja Pohjois-Savossa. Teollisuudenaloista mekaaninen metsäteollisuus sekä elintarviketeollisuus ovat pitäneet suhteellisen hyvin pintansa. Koulutusrakenne Noin 4,5 miljoonasta 15 vuotta täyttäneestä reilu miljoona eli 24 % asui IP -alueella. Heistä 66,5 % oli suorittanut perusasteen jälkeisen tutkinnon. Väestön koulutustaso nousee koko maassa ja myös Pohjois- ja Itä-Suomessa. Vuonna 2010 tutkinnon suorittaneiden määrä 15 vuotta täyttäneestä väestöstä ylitti maan keskiarvon kuitenkin vain Pohjois-Pohjanmaalla. Keski-asteen tutkintoja IP -alueella 15 vuotta täyttäneistä oli 42,7 %:lla, joka ylittää valtakunnan tason selvästi. Korkea-asteen tutkinnoissa IP alue on jäljessä 4 %-yksikköä koko maan tilanteesta, joka on 27,8% taulukon 4 mukaan. 1,76 miljoonasta keskiasteen tutkinnon suorittaneesta eli 26 % asui Itä- ja Pohjois-Suomen alueella. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden kohdalla vastaava osuus putoaa olennaisesti ja on 20,6 %. Tutkijatasolla IP -alueen suhteellinen osuus on enää 17, 3 % kun tutkijakoulutuksen saaneesta 6231 asui Pohjois- tai Itä-Suomessa. 13

14 vuonna 2010 Suorittaneita % Keskiaste % Korkea-aste % Koko maa 67 39,2 27,8 ETELÄ-SAVO 63,3 41,2 22,2 POHJOIS-SAVO 66,8 42,5 24,3 POHJOIS-KARJALA 66,2 43,9 22,3 KESKI-POHJANMAA 63,4 41,4 22 POHJOIS-POHJANMAA 69 42,8 26,3 KAINUU 64, ,3 LAPPI 66,1 43,3 22,8 taulukko 8. Tutkinnon suorittaneet 15 vuotta täyttäneistä alueella kuva 11. IP -alueen korkeakouluverkosto Koulutustarve ja ennakointi Väestön ikärakenteen muutokset näkyvät vahvasti työmarkkinoilla ja koulutustarpeissa. Samaan aikaan kun eläkkeelle siirtyvien määrä kasvaa, työmarkkinoille tulevat nuorisoikäluokat pienenevät lähes kaikissa maakunnissa. Työikäisten määrän pienentyessä koulutustarjonnan ja sen oikean mitoituksen merkitys korostuu. Kokonaismitoituksen ohella huomiota on kiinnitettävä rakenteellisiin muutoksiin. Muutoksessa menestyminen edellyttää, että pienenevät ikäluokat koulutetaan aloille ja ammatteihin, joilla työvoimaa tarvitaan. Koulutusmääriä on pyritty suuntaamaan ennakoitujen työvoima- ja osaamistarpeiden osoittamaan suuntaan. Taulukossa 9 kuvataan opetus- ja kulttuuriministeriön koordinoiman valtakunnallisen, kaikissa maakunnissa toteutetun Koulutustarjonta hankkeen tuloksia Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien osalta (tavoiteuran tiedot). Projektissa laadittiin pitkän aikavälin työvoima- ja osaamistarpeisiin perustuvat kaikki koulutusasteet kattavat valtakunnalliset ja alueelliset aloittajatavoitteet vuodelle Taulukko 9 osoittaa, että Itä- ja Pohjois-Suomessa lähes puolet vuoden 2007 työllisistä poistuu työmarkkinoilta vuoteen 2025 mennessä. Osuus on noin 3 prosenttiyksikköä suurempi kuin 14

15 valtakunnallisesti. Erot maakuntien välillä ovat suuria, ja erityisesti Pohjois-Pohjanmaa poikkeaa muista maakunnista. Uuden työvoiman kokonaistarve muodostuu poistuman ja toimialarakenteen muutoksen myötä avautuvien työpaikkojen määrästä ja huomioi työttömien työvoimatarjonnan. Koulutustarpeessa on lisäksi huomioitu koulutuksen läpäisyasteen, koulutusväylien, moninkertaisen koulutuksen ja tutkinnon suorittaneiden työvoimaosuuksien vaikutus aloittajatarpeeseen. Ikäluokkasovitetussa aloittajatarpeessa on puolestaan huomioitu nuorisoikäluokkien koko alueilla. Useimmissa maakunnissa nuorten määrä ei riitä läheskään vastaamaan työvoimatarpeisiin pohjautuvia koulutuksen aloittajatarpeita. Tämä korostaa aikuiskoulutuksen ja maahanmuuttajien koulutuksen merkitystä. Työntekijöiden ikärakenne on eri aloilla ja ammateissa hyvin erilainen, joten lähinnä eläköitymisestä aiheutuvan poistuman ajoittuminen eri vuosille poikkeaa huomattavasti keskiarvosta. Lisäksi eri toimialojen kehitysnäkymät ovat hyvin erilaisia. Sosiaali- ja terveydenhuollon osalta tilanne on erityisen haasteellinen, sillä työvoima on keskimääräistä ikääntyneempää ja palvelutarpeen kasvu lisää osaajatarvetta. Alueille koulutuspaikkojen riittävä ja osaamistarpeita vastaava tarjonta on tulevan aluekehityksen kannalta keskeinen asia ja edellyttää panostuksia toimintaympäristön muutoksia ennakoivaan työhön. Avautuvien työpaikkojen määrä perustuu Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) arvioihin toimialojen kehityksestä alueilla. Vatt:n arviossa ei ole huomioitu Lapin uusien kaivosten synnyttämiä työpaikkoja, joka kerrannaisvaikutuksineen nostaa työpaikkamäärää tuhansilla. Työlliset alueella (työpaikat) vuonna 2007 Työllisten poistuma Työllisten poistuma % Uuden työvoiman kokonaistarve * Työvoimatarpeeseen perustuva koulutustarve Koulutuksen ikäluokkasovitettu aloittajatarve Maakunta Etelä-Savo , Kainuu , Pohjois-Karjala , Pohjois-Savo , Keski-Pohjanmaa , Lappi , Pohjois-Pohjanmaa , Itä- ja Pohjois-Suomi , Suomi , taulukko 9. Ennakoitu koulutustarve Itä- ja Pohjois-Suomessa. Lähde: Opetushallitus, kevään 2011 tiedot. Tutkimus- ja kehittämistoiminta Alueen tutkimus- ja kehittämismenot olivat Tilastokeskuksen mukaan vuonna ,4 miljoonaa euroa. Vuonna 2008 T&K menot kasvoivat yli sadalla miljoonalla, mutta vuonna 2009 kasvu pysähtyi ja vuonna 2010 tutkimus- ja kehittämistoiminta pieneni noin 50 M. Viime vuosina niin julkisen sektorin kuin korkeakoulusektorin t&k -menot ovat kasvaneet ja yrityssektorin panostus on pienentynyt taulukon 4 osoittamalla tavalla. T&K -menot M Kaikki yhteensä 731,9 1279,6 1393,7 1394,8 1345,4 Yritykset 498,5 921,4 1044,3 1012,8 904,6 Julkinen sektori + YVT 65,9 87,3 93,1 102,4 115,2 Korkeakoulusektori 167,5 266,2 253,0 279,7 325,6 taulukko 10. T&k -menot alueella 15

16 Oulun seudun merkitys suuralueen tutkimustoiminnassa on merkittävä. Erityisesti yrityssektorin toiminnassa suurin osa toiminnasta tapahtuu Oulun seudulla. Julkisen sektorin ja korkeakoulusektorin tutkimusmenoista hieman alle puolet käytetään Oulun seudulla. vuosi 2010 T&k-menot T&k-henkilöstö Tutkimustyövuodet Yritykset 742, Julkinen sektori + YVT 48, Korkeakoulusektori 143, taulukko 11. Oulun seudun T&k toiminnan volyymi VUOSI 2011 Tekesin tutkimusrahoitus yliopistoille, korkeakouluille ja tutkimuslaitokselle milj. Tekesin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitus yrityksille milj. Pohjois-Pohjanmaa 24,9 30,2 Pohjois-Savo 6,6 14,1 Etelä-Savo 4 2,4 Lappi 2,5 1,9 Pohjois-Karjala 2,1 3,1 Kainuu 1,7 2,7 Keski-Pohjanmaa 0,1 1,3 IP NUTS2 yhteensä 41,9 55,7 koko maa taulukko 12. Tekesin tutkimus- ja kehitysrahoituspäätökset 2011 maakunnittain IP -alueen osuus Tekes-rahoituksesta on noin 16 %. Suuralueella Pohjois-Pohjanmaan osuus koko Tekes-potista on selvästi yli puolet. Yliopistokeskusten osalta (Mikkeli, Kajaani ja Kokkola) on todettava, että näissä yksiköissä tapahtuva Tekes-rahoitteinen toiminta kirjautuu pääkampusten kirjanpidon kautta emoyliopistojen toiminnaksi. Tekesin tutkimusrahoitus koko maan tasolla sisältää 18 milj. euroa EU:n rakennerahastojen rahoitusta. Alueellinen osaaminen ja innovaatioympäristö Itä- ja Pohjois-Suomessa on merkittävä ja monipuolinen osaamispääoma. Osaaminen perustuu korkeatasoisiin yliopistoihin, korkeakouluihin ja muihin tutkimuslaitoksiin sekä elinkeinoosaamiseen. Alueelliset erityispiirteet näkyvät osaamisaloissa, joiden vahvistamiseen alueella on keskitytty. Seuraavassa on esitelty osaamisen painopisteitä maakunnittain. Listaus on kuvaileva, mutta ei täysin kattava. Etelä-Savossa maa- ja metsätalous ovat edelleen vahvoja toimialoja, joilta on löydetty myös uusia mahdollisuuksia: esimerkiksi Mikkelissä ja Savonlinnassa on osaamiskeskusohjelman myötä panostettu uusiutuvaan metsäteollisuuteen. Etelä-Savossa on vahvaa ympäristöturvallisuuden osaamista ja yritystoimintaa liittyen bioenergiaan, materiaaliteknologiaan ja puhtaan veden teknologioihin. Mikkeli on merkittävä digitaalisuuden ja sähköisen arkistoinnin ja asioinnin keskus. Kainuu on perinteisesti tunnettu metsätalouden ja kaivannaisalan keskittymänä. Alueelta löytyy erityisosaamista mittaustekniikasta, puunjalostuksesta ja kaivannaisalalta. Osaamiskeskusohjelmassa kainuulaiset ovat keskittyneet älykkäisiin koneisiin ja uusiutuvaan metsäteollisuuteen. Pelialan osaamista maakunnasta löytyy jo nyt ja alan merkitys voi nousta tulevaisuudessa. 16

17 Keski-Pohjanmaalla on varsin varteenotettavaa kemian, metalli- ja veneenrakennusosaamista. Alueen osaamiskärjet liittyvät erityisesti kemianteollisuuden prosessiosaamiseen. Maakunnassa on myös metallien jalostukseen liittyvää laserteknologiaan perustuvaa osaamista sekä informaatio ja hyvinvointiosaamista. Nousevana alavana on hyvä mainita akkuteollisuuteen liittyvä osaaminen. Osaamiskeskusohjelmankin myötä Kokkolassa on panostettu nanoteknologiaan ja uusiutuvan metsäteollisuuteen. Lapin maakunnan vahvuutena ovat luonnonvarat ja matkailu Osaamisalat perustuvat maakunnan erityispiirteisiin. Kaivosteollisuuden ja kylmäteknologian erityisosaaminen on korkealla tasolla. Matkailuelinkeinoa tukevat alan koulutus ja tutkimus. Myös osaamiskeskusohjelmalla kehitetään Lapissa matkailua ja elämystuotantoa. Kaupungeista Rovaniemen seudulla on pitkät perinteet arktisen alueen tuntemuksessa, sekä suuri potentiaali arktisen olosuhdeosaamisen kehittämisessä. Sodankylässä on arktiseen ilmakehän tutkimukseen liittyvää kansainvälisesti merkittävää osaamista. Pohjois-Karjalalle ominaisia osaamisaloja ovat teknologia-, metsä-, saha- ja kiviteollisuus. Maakunnasta löytyy mm. kaivosteollisuutta ja muoviteollisuutta. Metsäalan tutkimuksessa alue on profiloitunut kansainvälisesti merkittäväksi keskukseksi. Laajemminkin ympäristöalan ja luonnonvarojen hyödyntämisen suhteen osaaminen on korkealla tasolla. Joensuussa nanoteknologia, uusiutuva metsäteollisuus, asuminen ja energiateknologia ovat valikoituneet osaamiskeskusohjelman kehittämiskohteiksi. Pohjois-Pohjanmaa on elinkeinorakenteeltaan monipuolinen maakunta, josta löytyy mm. elektroniikkateollisuutta, kaivostoimintaa, metallinjalostusta ja matkailua. Alueella on osaamista erityisesti elektroniikassa sekä informaatio- ja viestintäteknologiassa. Myös mm. metalliteollisuuden, lääketieteen ja bioteknologian sekä ympäristö- ja materiaaliteknologian osaaminen on korkealla. Oululaiset toimijat ovat osaamiskeskusohjelman kautta profiloituneet toimimalla nanoteknologian, jokapaikan tietotekniikan, HealthBion, ympäristöteknologian ja hyvinvoinnin osaamisklustereissa. Raahe, Nivala ja Tornio Lapista toimivat metallialan verkostoosaamiskeskuksena, joka on vetovastuussa materiaaleista meriklusteriohjelmassa. Kaivannaisalan positiivisen kehityksen myötä Oulun alueen osaamisessa panostetaan kaivannaisalan koulutukseen. Pohjois-Pohjanmaan kansainväliseen tieteelliseen näkyvyyteen liittyvää potentiaalia on erityisesti hiukkasfysiikan tutkimuksessa. Laguna-tutkimuskeskuksen sijoittuminen Pyhäjärvelle olisi merkittävä eurooppalainen ja kansallinen satsaus astrohiukkasfysiikan tutkimukseen. Hiukkasfysiikan tutkimuskeskuksen sijoittaminen Pyhäsalmen kaivoksen yhteyteen perustuu hiukkaskiihdyttimen vastaanottimen etäisyysvaatimukseen Sveitsissä sijaitsevaan CERNin tutkimuskeskukseen. Suomesta mukana ovat Helsingin, Jyväskylän ja Oulun yliopistot ja kansainvälisesti hankkeessa on mukana 47 tiede- ja teollisuuspartneria 14 maasta ml. CERN. Pohjois-Savon teollisuus on erikoistunut metsä- ja koneteollisuuteen sekä elintarviketuotantoon. Metsä- ja koneteollisuus ovat vientisuuntautuneita. Metsäteollisuudessa puutuoteteollisuus on vahva. Pohjois-Savossa metsäteollisuudesta ollaan siirtymässä kohti bioteollisuutta. Ns. uudessa puutieteessä puuta pyritään jalostamaan arvokkaammiksi lisäarvotuotteiksi. 17

18 Teknologiateollisuuden vahvuutena ovat energiatekninen teollisuus, metsätraktorit, kaivoskoneet ja rakennuskoneet sekä veneet. Pohjois-Savossa on lähdetty toteuttamaan vastavirtastrategiaa eli tuotannon ja palveluiden kehittämistä Suomessa. Elintarviketuotannossa maito on maakunnan raaka-ainerikkaus, joka luo pohjaa lihatuotteiden jalostukselle. Muita vahvuuksia ovat mm. panimoteollisuus sekä marja- ja vihannesjalostus. Itä- Suomen yliopiston, Valion, MTT:n ja Metlan sekä biolääkeyritysten osaamisen ja tutkimusresurssien ansiosta Pohjois-Savolla on erinomaiset lähtökohdat elintarvikkeiden funktionaalisuuden tutkimukseen ja kehittämiseen. Kuopion kampuksen ympärillä on merkittävä hyvinvointi- ja lääkealan osaamiskeskittymä, jolle on muodostunut korkeatasoinen biologisten lääkkeiden tutkimuksen, testauksen ja kaupallisen tuotannon keskittymä, jolla on erittäin suuret globaalit markkinat. Uutena potentiaalisena alueena nähdään turvallisuusala (human security). Sukupuolten välinen tasa-arvo ja segregaatio Vuonna 2010 naisia oli suuralueen väestöstä 50,2 % eli noin 4000 enemmän kuin miehiä. Yli 65 - vuotiaiden ikäryhmissä naisten osuus on miehiä suurempi työvoimaan kuuluneesta 52 % oli miehiä. Miesten työttömyys oli vuonna ,5 %, kun naisten työttömyys oli 10,5 % luvun työpaikkamäärän kasvu on ollut naisvaltaista. Palkansaajien määrä on kasvanut ja yrittäjien määrä pudonnut. Työpaikkamäärä on kasvanut erityisesti yksityisellä sektorilla mutta myös julkisella sektorilla naisten osalta (kuva 9). Yrittäjien ohella valtion ja valtioenemmistöisten osakeyhtiöiden työpaikat ovat vähentyneet selvästi luvulla IP -alueella. Viime vuosien muutokset työmarkkinoilla ovat kohdistuneet vahvemmin miehiä työllistävään teollisuuteen luvulla muutospaineet kasvavat entisestään julkisella sektorilla. Kuntataloudessa merkittävimmässä asemassa olevien koulutusalan ja sosiaali- ja terveysalan haasteiden myötä muutospaineet kohdistuvat jatkossa yhä enemmän myös naisvaltaisiin aloihin (kuva 8). Näillä naisvaltaisilla aloilla yli 55 -vuotiaiden määrä oli vuoden 2010 lopussa % koko toimialan työllisistä. kuva 12. Elinkeinorakenteen muodostuminen sukupuolen perusteella Työmarkkinat ovat siis edelleen vahvasti sukupuolen perusteella jakautuneet. Naisvaltaisin toimiala oli julkinen hallinto sisältäen hyvin naisvaltaiset Koulutuksen ja SoTe -alan. Yhteensä yli työllistävällä, suurimmalla yksittäisellä toimialalla 3/4 työssä käyvistä on naisia. Seuraavaksi tulevat rahoitus- ja vakuutusala 71 % ja muut palvelut 65 %. Miesten suosiossa ovat 18

19 perinteiset rakentamisen 94 % ja sähkö-, lämpö-, kaasu-, ja lvi- huoltoala 84 %. Myös teollisuuteen työllistyvistä työllisestä noin 3/4 on miehiä. Pienin suhteellinen osuus miehillä on julkisen hallinnon työpaikoista, siinäkin kuitenkin neljännes, joten kun naisia on esimerkiksi rakennussektorilla vain 6 % ja huoltoalalla 16 %, voidaan todeta miesten työpaikkajakauman tasaisemmaksi eri toimialoilla, mistä myös kuva 8 kertoo miehet %osuus naiset %osuus yhteensä Työpaikkamäärä , , Palkansaajat , , Valtio , , Kunta , , Valtioenemmistöinen Oy , , Yksityinen sektori , , Yrittäjät , , Tutkinnon suorittaneet , , keskiaste , , korkea-aste , , taulukko 7. Sukupuolten välisiä eroja kuvaavia tunnuslukuja Naisten koulutustaso on jonkin verran korkeampi kuin miehillä. Kaikista tutkinnon suorittaneista 51 % on naisia, heitä on enemmän kuin miehiä. Keski-asteen tutkintoja on suoritettu enemmän miesten toimesta mutta korkea-asteen tutkintoja on tehty enemmän naisten toimesta. kuva 13. Työpaikkamäärän kehitys työnantajasektorin ja sukupuolen mukaan Yhteydet, liikenneverkko ja logistiikka Itä- ja Pohjois-Suomessa logistiikan erityishaasteita ovat pitkät välimatkat, suhteellisen vähäinen ja laajoilla alueilla edelleen vähenevä asukasmäärä. Tavaravirtoja puoleensa vetävät ja niitä synnyttävät tekijät eli väestö (kulutus) sekä teollinen toiminta ovat keskittyneet ja keskittyvät edelleen muutamiin keskuksiin. Kokonaisuutena tavaravirtojen volyymit ovat pienet. Pienet 19

20 volyymit lisäävät logistiikan haasteita erityisesti syrjäisimmillä alueilla. Muutoin kuljetuskustannukset nousevat huomattavan suuriksi suhteessa liikevaihtoon ja heikentävät alueen yritysten kilpailukykyä. Korkeatasoisten liikenneyhteyksien ja tehokkaan logistiikan merkitys on erityisen suuri Itä- ja Pohjois-Suomen harvaan asutuille alueille. Pitkistä etäisyyksistä ja ohuista liikennevirroista johtuvat kuljetuskustannukset heikentävät teollisuuden ja elinkeinotoiminnan kilpailukykyä. Itä- ja Pohjois-Suomen teollisuuden on kompensoitava maantieteellisestä sijainnista ja luonnonoloista johtuvaa eroa logistiikan tehokkuudella, hyvillä liikenneyhteyksillä ja osaamisella. Myös talviset olosuhteet ja Itämeren alueen muut erityisolosuhteet aiheuttavat lisäkustannuksia. Pohjois-Suomessa tavaravirtojen kasvua on odotettavissa erityisesti kaivosten käynnistyttyä ja taloudellisen toiminnan keskittyessä. Pääliikenneverkon toimivuus ja yritysten saavutettavuus ovat kohtalaisen hyviä, mutta verkolla on pullonkauloja ja eri liikennemuotojen yhteensovittamiseen liittyviä ongelmia. Selkeä haaste on myös liikenteen ja maankäytön yhteensovittaminen sekä energiatehokkuuden ja ilmastonmuutoksen aiheuttamat uudenlaiset haasteet. Logistiikan ja sen osaamisen merkitys kasvaa liiketoiminnan menestystekijänä. Yhteyksien nopeus, toimintavarmuus ja kustannustaso ovat ratkaisevassa asemassa, kun yritykset suunnittelevat sijoittumispaikkaansa ja kuljetuksia. Logistiikan kannalta tärkeimmät solmukohdat sijaitsevat alueellisissa keskuksissa sekä liikenneverkkojen vilkkaimmin liikennöidyillä osilla. Satamat, lentokentät, rautatieterminaalit, rajanylityspaikat, suuret teollisuuden tuotantolaitokset sekä suurimmat kumipyöräliikenteen terminaalit ovat merkittävimpiä solmukohtia. Solmukohtien hyvä saavutettavuus eri liikennemuodoilla on logistiikan kannalta tärkeää. Avainasemassa ovat solmukohtien välisten liityntäyhteyksien toimivuus ja liikenneverkkojen kunto sekä toimiva maankäyttö. Liikenteen ja logistiikan haasteen muodostavat suurimpien keskusten sisääntuloväylien ruuhkautuminen aamu- ja iltahuipputuntien liikenteessä. Muutoin pääteiden palvelutaso on kohtuullinen pullonkauloja ja yhteysvälejä lukuun ottamatta. Mikäli autoliikenteen määrät kasvavat pääteillä valtakunnallisten ennusteiden mukaisesti, on odotettavissa 2030 mennessä liikenteen sujuvuusongelmien lisääntymistä myös pidemmillä yhteysväleillä. Kuva 14: Ehdotus Euroopan laajuiseksi TEN-T-verkoksi (ydinverkko ja kattava verkko) Suomessa. Lähde: LVM 20

21 Tieliikenteen kuljetuspalveluja on tarjolla laajasti koko Itä- ja Pohjois-Suomessa. Palvelut ovat keskuksissa laaja-alaisempia ja kattavampia kuin syrjäisemmillä seuduilla. Palveluja tarjoavien yritysten keskikoko on yleensä pieni. Suurin osa pohjoisen alueen jakelusta ja tavaravirtojen yhdistelystä tehdään Oulun seudulla, jossa sijaitsevat pohjoisen alueen keskusterminaalit. Päätieverkko ja verkon liikennöitävyys ovat Pohjois-Suomen logistiikan kannalta erittäin merkittävässä asemassa, sillä muun liikenneverkon kattavuus on monissa osissa aluetta puutteellinen. Tieliikenne keskittyy Itä- ja Pohjois-Suomessa päätieverkolle, mutta alempiasteinen verkko on tärkeä erityisesti kaivosteollisuuden, metsäteollisuuden ja alkutuotannon kuljetuksille ja matkailuliikenteelle. Mikäli kansallisia tienpidon määrärahoja ei lisätä, vaikutukset uhkaavat näkyä sekä Itä- että Pohjois-Suomen liikenneinfrastruktuurin kapasiteettiongelmina ja erilaisina liikennöinnin heikkenemiseen vaikuttavina ongelmina. Rautatiekuljetusten rooli ja merkitys on suuri erityisesti volyymiltaan suurten tavaraerien ja pitkien välimatkojen kuljetuksissa. Itä- ja Pohjois-Suomen vilkkaimmin liikennöidyt radat on sähköistetty, mutta rataverkon yksiraiteisuus, puutteet liikennepaikkojen järjestelyissä sekä suuret liikennemäärät aiheuttavat kapasiteettiongelmia. Henkilöliikenteessä yhteyksien nopeuttaminen ja vuorotarjonnan lisääminen edellyttävät lisäkapasiteettia pääradalle. Tavaraliikennettä haittaavat pullonkaulat ja niiden välityskykyongelmien ennakoidaan pahenevan ja myös laajenevan tavaraliikenteen kasvun myötä. Kuljetuspalveluja on saatavilla kaikissa suurimmissa keskuksissa. Perinteisten rautatiekuljetusten lisäksi Oulussa, Kemissä ja Torniossa on mahdollista käyttää yhdistettyjä kuljetuksia, joissa rekka-autot tai niiden perävaunut kuljetetaan junassa. Yhdistettyjen kuljetusten terminaaliverkostoa on suunniteltu laajennettavaksi. Kustannustehokkaat merikuljetukset ovat ratkaisevan tärkeitä etenkin kaivosteollisuuden ja raskaan teollisuuden raaka-aineiden ja tuotteiden kuljetuksissa. Satamien infrastruktuuria on parannettu ja niihin johtavia maaliikenteen yhteyksiä sekä erityisesti meriväyliä on viime vuosina syvennetty laivaliikenteen vaatimusten mukaan. Suurenevat aluskoot ja kasvava liikenne edellyttävät myös jatkossa sekä väylien että satamien kehittämistä. Säännöllistä lentoliikennettä on kaikkiaan 13:lla Itä- ja Pohjois-Suomen lentoasemalla. Lentoyhteyksiä on Helsingin lisäksi päivittäin mm. Tukholmaan, Kööpenhaminaan ja Tallinnaan. Lentoliikenteen tarjoamat nopeat henkilö- ja tavaraliikenteen yhteydet ovat elintärkeitä suunnittelualueen elinkeinoelämälle ja matkailulle. Nopeiden lentorahtiyhteyksien merkitys on tärkeä etenkin korkean jalostusasteen tuotteita valmistavalle teollisuudelle sekä metalli- ja metsäteollisuuden varaosien kuljetuksissa. Oulun lentoasema on ylivoimaisesti alueen vilkkain lentorahtikenttä. Oulun lentoliikenne on henkilöliikenteessä Suomen toiseksi suurinta, matkustajamäärän ollessa vuonna 2012 noin miljoona matkustajaa/vuosi. Oulun lentoaseman tavoitteena on toimia pohjoisen lentoliikenteen solmukohteena, ns. pohjoisen kansainvälisenä HUB-asemana. Itä-Suomen vilkkain lentoasema sijaitsee Kuopiossa, sen reittiliikenteen matkustajamäärät ovat maamme viidenneksi suurimmat. Itä- ja Pohjois-Suomessa on säännöllisiä lentoyhteyksiä Helsingin lisäksi myös kansainvälisillä reiteillä. Charter-liikenne tuo merkittävää kasvua lentokenttien liikenteeseen ja mm. Lapin ja Kuusamon lentokenttien liikenne nousee charter-liikenteen myötä moninkertaiseksi matkailun sesonkiaikoina. Rahti kuljetetaan pääsääntöisesti matkustajakoneiden mukana. Lentoliikennettä harjoittavien operaattoreiden toiminta on vahvassa muutostilassa. Vähäliikenteisten reittien 21

22 operointiin etsitään uusia kustannustehokkaita toimintamuotoja, jotta kohtuullinen vuorotarjonta voitaisiin turvata. Logistiikan kehittäminen kuuluu pääosin yritysten vastuulle, koska se on keskeinen osa niiden toimintaa. Julkinen sektorin rooli on rakentaa toimivat puitteet sekä toimia tarvittaessa yhteistyön koordinaattorina ja katalyyttina. Panostaminen infrastruktuuriin, logistiseen osaamiseen ja kuljetusketjujen tehokkuuteen on tulevaisuudessa entistä keskeisempi kilpailutekijä Itä- ja Pohjois- Suomen kehittämisessä. Yhteiskunnan on taattava korkeatasoiset pääliikenneverkot ja edistettävä logistiikan osaamisen kehittämistä sekä yhteistyön lisäämistä yritysten logistiikan tehostamiseksi. Tavaramäärä, milj. tonnia Kuljetussuorite, milj. tkm Lähteneet Saapuneet Sisäiset Lähteneet Saapuneet Sisäiset koko maa 93,4 93,4 303, IP -alue 22,5 21,1 75, osuus koko maasta % taulukko 14. Tieliikenteen tavarakuljetukset vuonna 2010 Itä- ja Pohjois-Suomen kautta kulkee useita kansainvälisiä kuljetuskäytäviä. Kansainväliset kuljetusreitit toimivat kansallisten kuljetusreittien osina, joiden kautta toivotaan tulevaisuudessa tapahtuvan nykyistä huomattavasti laajemmin myös kansainvälistä tavaraliikennettä. Kansainvälisen tavaraliikenteen kuljetuksilla halutaan vahvistaa paikallisia tavaravirtoja ja saavuttaa kuljetuksissa volyymietuja. Itä-Suomen osalta oman erityispiirteensä tuo alueen sijoittuminen kahden metropolin ja kuuden miljoonan asukkaan vaikutusalueelle. Pietari on Itä-Suomen kannalta lähes yhtä lähellä kuin Helsinki. Odotukset Pietarin alueen kehityksen heijastusvaikutuksista Itä-Suomeen ovat kovat. Se edellyttää kuitenkin, että suunniteltu Helsinki-Pietari radan linjaus tulee kulkemaan Kouvolan kautta, jolloin se kytkeytyy Suomen liikenneverkkoon koko maata palvelevalla tavalla. Sisävesiliikenne on Itä-Suomen yksi erityispiirre, joka mahdollistaa suoran meritieyhteyden kansainvälisille vesille. Talviset olosuhteet asettavat rajoituksia vesiliikenteen ympärivuotiselle käytölle ja liikenteen edelleen kehittämiselle kilpailukykyisenä ja ympäristön kannalta edullisena kuljetusmuotona. Ympärivuotisen liikenteen kehittäminen on yksi lähitulevaisuuden suuria haasteita, jolla voidaan vähentää tie- ja rautatieverkolle aiheutuvaa kuormitusta ja niiden parantamis- ja ylläpitokustannuksia. 22

23 Itä- ja Pohjois-Suomen laajakaistatilanne Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen valtakunnallisesta laajakaistahankkeesta. Vuoden 2015 loppuun mennessä lähes kaikki (yli 99 prosenttia väestöstä) vakinaiset asunnot sekä yritysten ja julkishallinnon organisaatioiden vakinaisten toimipaikkojen pitäisi olla enintään kahden kilometrin etäisyydellä vähintään 100 Mbit/s nopeudella toimivan yhteyden mahdollistavasta valokuitu- tai kaapeliverkosta. Kuluttajat hankkivat tilaajayhteyden omalla kustannuksellaan. Taajamiin teleyritysten oletetaan rakentavan nopeat yhteydet markkinaehtoisesti. Näin saavutetaan noin 95 % väestöpeitto. Väestöpeiton korottaminen tästä 99 %:iin edellyttää, että nopeat yhteydet rakennetaan noin haja-asutusalueiden kotitalouteen osaksi julkisella tuella. Laajakaistahankkeen edetessä on kuitenkin havaittu, etteivät suuret operaattorit juurikaan ole kiinnostuneet rakentamaan nopeita yhteyksiä edes osin julkisella tuella harvaan asutuille seuduille. Siksi yhteyksiä ovat tulleet rakentamaan myös uudet kuntien omistamat yhtiöt, uudet osuuskunnat ja osa paikallisista puhelinyhtiöistä, joilla investoinnin kuoletusaika voi olla huomattavasti pidempi verrattuna suuriin operaattoreihin. Kuitenkin on suuria alueellisia eroja kunnittain ja maakunnittain, minne yhteyksiä tullaan rakentamaan. Tavoite valtakunnallisessa laajakaistahankkeessa on hyvä ja kannatettava mutta aikataulu on käytännössä osoittautunut mahdottomaksi koko itä- ja Pohjois-Suomen osalta. Esimerkiksi Pohjois-Karjalan kyläohjelmassa on tavoitteeksi asetettu vuosi 2020, joka on huomattavasti realistisempi. Valtakunnallisessa laajakaistahankkeessa tehty oletus, että teleyritykset rakentavat yhteydet taajamiin markkinaehtoisesti on myös erittäin haastava, sillä teleyritykset ovat tällä hetkellä rakentaneet nopeita yhteyksiä markkinaehtoisesti vain suurimpiin kaupunkeihin. On hyvin todennäköistä, että suurten kaupunkien ulkopuolisiin taajamiinkin nopeiden yhteyksien saaminen kattavasti vaatii lisätoimenpiteitä ja julkista tukea. Itä- ja Pohjois-Suomessa nopeiden ja toimintavarmojen yhteyksien olemassaolo kattavasti on elämisen, asumisen ja yrittämisen perusedellytys aivan samoin kuin tie- ja sähköverkonkin olemassaolo. Nopeiden ja nimenomaan toimintavarmojen tietoliikenneyhteyksien avulla voidaan tukea palveluiden saavutettavuutta käyttäjän asuin- tai sijaintipaikasta riippumatta. Itä- ja Pohjois- Suomessa ikääntyneen väestön määrä on huomattava ja siksi on erityisen tärkeää tukea myös kotona asumista mm. uusilla sosiaali- ja terveyspalveluilla, joita voidaan tarjota vain toimintavarman verkon kautta. Nopeat ja toimintavarmat yhteydet ovat etätyöskentelyn, etäopiskelun, elinkeinon harjoittamisen ja yrittämisen perusedellytys. Toimiva perusinfrastruktuuri tietoliikenneyhteyksien osalta on perusedellytys myös uusien palveluiden kehittämiselle ja sähköisten palveluiden saavutettavuudelle. Ympäristön tila Itä- ja Pohjois-Suomessa Itä- ja Pohjois-Suomen luonnonympäristö on puhdas ja turvallinen omaleimaisine maisemaalueineen. Pohjoisen sijaintinsa ja karun luontonsa vuoksi ympäristö on erityisen herkkää ihmistoiminnan erilaisille vaikutuksille. Ympäristön tilan laatu on Itä- ja Pohjois-Suomessa yleensä 23

24 ottaen hyvä. Keskeiset heikkoudet liittyvät harvan asutuksen ja pitkien välimatkojen vaatiman liikenteen aiheuttamiin hiilipäästöihin sekä toisaalta ravinteiden hajakuormitukseen että paikallisesti kuormittavan toiminnan haittoihin. Pinta- ja pohjavesien tila on valtaosin hyvä tai erinomainen. Tilaa heikentävät maa- ja metsätalouden hajakuormitus sekä maankäyttö, vesirakentaminen ja säännöstely. Taustailman laatu on alueella hyvä. Ilmanlaatua huonontavat suurimmissa kaupungeissa energiantuotanto ja liikenne sekä muutamassa taajamassa teollisuuden ilmapäästöt. Itä- ja Pohjois-Suomi on alueena monimuotoinen ja vaihteleva. Alueen eteläinen, vesistöjen pirstoma Järvi-Suomi ja läntiset rannikkoalueet lakeuksineen vaihtuvat idän vaara- ja pohjoisen tunturimaisemiin ja laajoihin erämaihin. Yksi keskeisin ympäristön tilan haaste on luonnonvarojen hyödyntämisestä seurannut luonnon monimuotoisuuden väheneminen. Itä- ja Pohjois-Suomessa sijaitsee merkittävä osa koko Suomen lakisääteisistä suojelualueista ja erämaista. Tulevaisuudessa luonnonsuojelu keskittyy näiden alueiden hoitoon, sekä suojelun ja eri maankäyttömuotojen yhteensovittamiseen. Itä- ja Pohjois-Suomea luonnehtivat laajat metsä- ja suoalueet sekä kallioperän runsaat mineraalija kiviainesvarat. Maisemakuvaan ovat eniten vaikuttaneet metsäojitukset, avohakkuut maanmuokkauksineen, metsäautoteiden rakentaminen ja kiviaineksen otto, sekä nykyisin enenevässä määrin mineraalien louhinta. Metsien ikärakenteesta johtuen alueen puuvarat kasvavat, mutta koska metsäteollisuuden rakennemuutos on vähentänyt paikallisesti puunkäyttöä, puuraaka-ainetta joudutaan kuljettamaan aiempaa kauemmaksi jalostettavaksi. Vähähiilinen talous edellyttää bioenergian käytön lisäämistä, mikä osaltaan luo paineita metsien monikäytölle. Metsätaloustoiminnan turvaaminen tulevaisuudessa on yksi tärkeimpiä alueen haasteita. Itä- ja Pohjois-Suomessa on jäljellä paljon arvokkaita kulttuurihistoriallisia ympäristöjä, jotka vaativat hoito- ja ennallistamissuunnitelmia. Rajallisten resurssien vuoksi niiden säilyttämisessä joudutaan valitsemaan arvokkaimmat kohteet. Luonnon- ja kulttuuriympäristöt ovat tärkeitä alueen identiteetille sekä merkittäviä alueen vetovoimatekijöitä ja matkailukohteita. Ilmastonmuutoksen myötä sään ääri-ilmiöt lisääntyvät tai voimistuvat myös Itä- ja Pohjois- Suomen alueella. Sademäärät kasvavat varsinkin talvella ja rankkasateet yleistyvät, joten tulvariski kasvaa. Sään ääri-ilmiöiden lisääntyminen on ilmeinen uhka myös sähkönjakelujärjestelmän toimivuudelle. Kasvavat lumikuormat ja lisääntyvät tulvat, tuulet ja myrskyt voivat vaarantaa energiaverkon toimivuutta. Tukemalla hajautettua uusiutuvan energian käyttöä lisätään pohjoisten ja itäisten alueiden energiaomavaraisuutta ja -varmuutta ja edistetään samalla vähähiiliseen talouteen siirtymistä. Itä- ja Pohjois-Suomen luonnonvarat Metsät kattavat valtaosan Itä- ja Pohjois-Suomen pinta-alasta ja muodostavat siten alueen merkittävimmän luonnonvaran. Käytettävissä oleva puuvaranto ja puuston vuosikasvu on viime vuosikymmeninä lisääntynyt aktiivisen metsänhoidon seurauksena, mikä on toisaalta johtanut nuorten metsien osuuden suhteelliseen kasvuun. Puuston vuotuinen kasvu on alueella kuitenkin merkittävästi hitaampaa kuin eteläisessä Suomessa. Erityisesti Pohjois-Suomessa voidaan hakkuumääriä kasvattaa puuntuotannon kestävyyttä vaarantamatta. 24

25 Puu on tärkeä raaka-aine niin paperiteollisuudelle kuin puutuoteteollisuudellekin sekä energialähteenä. Metsävarojen näkökulmasta metsäteollisuuden toimintaedellytykset alueella ovat hyvät. Metsäsektorin rakennemuutoksen myötä metsävarojen käyttö on kuitenkin osin muuttumassa. Alueella on viime vuosina ajettu alas merkittäviä sellu- ja paperiteollisuuden yksiköitä, minkä seurauksena puuta on vapautunut muuhun käyttöön. Keskeisenä vahvistuvana trendinä on puun energiakäyttö yhdyskuntien sähkön ja lämmöntuotantoon sekä jalostaminen nestemäisiksi biopolttoaineisiksi. Alueelle on suunnitteilla useita keskisuuria/isoja biopolttonestelaitoksia. Jatkossa keskeisenä kehittämishaasteena on puuraaka-aineen korkean jalostusasteen ja arvonlisän turvaaminen. Pitkät kuljetusetäisyydet muodostavat keskeisen haasteen alueen luonnonvarojen käytölle. Esimerkiksi energiakäyttöön puuraaka-ainetta ei ole kannattavaa kuljettaa pitkiä matkoja. Pitkät välimatkat korostavat hajautetun tuotantomallien merkitystä alueen luonnonvarojen hyödyntämisessä. Itä- ja Pohjois-Suomen alue kuuluu yhteen maailman merkittävimmistä mineraalimuodostumista, minkä vuoksi kaivannaisteollisuuteen liittyvä potentiaali on alueella erityisen suuri. Muun muassa teknologinen kehitys ja maailmanlaajuinen kilpailu luonnonvaroista on johtanut siihen, että aiemmin hyödyntämättömät pohjoisen mineraalivarat ovat tulleet kasvavan kiinnostuksen kohteeksi. Viime vuosina kaivosteollisuuden vahvistuva rooli on muuttanut kuvaa alueen kehittämismahdollisuuksista. Uusia kaivoksia on avattu ja suunnitteilla on lukuisia uusia hankkeita erityisesti alueen metallimalmivarojen hyödyntämiseksi. Toimialan riskeiksi on tunnistettu suhdanneherkkyys sekä suomalaisen omistuksen ja osaamisen ja tutkimuksen vähäisyys, joka tekee toimialan riippuvaiseksi ulkomaalaisista toimijoista. Kehitys on jo toisaalta johtanut alan tutkimus- ja koulutustoiminnan vahvistamiseen. Laajamittaisen kaivostoiminnan ja uuden tuotantoteknologian aiheuttamat riskit ympäristölle ovat osin realisoituneet viime vuosina. Tulevaisuudessa on perusteltua kiinnittää erityistä huomiota kaivostoiminnan ympäristöhaittojen ja -riskien hallintaan kehittyvän tuotannon ympäristöllisen ja sosiaalisen hyväksyttävyyden varmistamiseksi. Luonnonvara-ala kokonaisuudessaan muodostaa tärkeän osan alueen elinkeinorakenteessa, vaikka erityisesti maa- ja metsätalouden työllisyys on supistunut suhteellisen tasaisesti ja sen merkitys on aiemmasta vähentynyt. Alueen laajat luonnonalueet ja monipuoliset vesistöt muodostavat tärkeän perustan matkailun kehittämiselle sekä paikallisväestön viihtyvyydelle. Alueen luonnonvarojen käytössä merkittäviä kehityssuuntia ovat materiaali- ja resurssitehokkuuden lisääminen sekä sopeutuminen ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Erityisesti pitkällä tähtäimellä on olennaista kyetä ennakoimaan ilmastonmuutoksen vaikutukset alueen luonnonvarojen hyödyntämiseen ja alueen luonnonolosuhteisiin perustuviin elinkeinoihin. Itä- ja Pohjois-Suomen sijainti arktisten energia- ja muiden luonnonvarojen tuntumassa luo uusia mahdollisuuksia alueen kehittämiseen ja voi toisaalta heijastua myös alueen omien luonnonvarojen hyödyntämiseen. 25

26 2.2 Kehittämistavoitteet Itä- ja Pohjois-Suomen suunnitelma-alue kuuluu kokonaisuudessaan EU:n Pohjoisiin harvaan asuttuihin alueisiin, joita EU:n alue- ja rakennepolitiikassa käsitellään erityisenä territoriaalisen koheesion kohdealueena. Pohjoisten harvaan asuttujen alueiden yhteistyönä (ml Pohjois-Norja) on vuonna 2009 valmistunut yhteinen alueanalyysi ja kehitysmahdollisuuksien analyysi, joka osoittaa tämän erityisalueen haasteet ja potentiaalin eurooppalaisessa kontekstissa, mikä huomioidaan EU:n rahoitusinstrumenttien käytössä Itä- ja Pohjois-Suomen suunnitelma-alueella. Itä- ja Pohjois-Suomen suuralue on osana Pohjoista harvaan asuttua aluetta suurten haasteiden edessä tulevan ohjelmakauden aikana. Näistä merkittävimpiä ovat globalisaation syveneminen, ilmaston muutos, energian hinta ja energiapolitiikan muutokset sekä väestörakenteen ikääntyminen ja laajojen alueiden väestön väheneminen. Pohjoisilla harvaan asututuilla alueilla on erittäin merkittävää kehityspotentiaalia mm. luonnonvarojen kestävän käytön, elämystalouden sekä arktisen teknologian ja osaamisen hyödyntäjänä koko Euroopan tasolla. Kaikkiin kehitysennusteisiin ei ole mahdollista vastata yksistään rakennerahastovaroin, mutta niiden käytön aluelähtöisellä kohdentamisella ja priorisoinnilla voidaan edistää muutosvalmiutta ja - halukkuutta sekä suunnata kehitysvaikutus alueen potentiaalisimpiin kohteisiin. Suunnitelma-aluetta koskeva keskeinen haaste on voimakas työikäisen väestön väheneminen, suurimpien keskusten ulkopuolella myös koko väestömäärä vähenee ja sen rakenne ikääntyy. Tuottavuutta on lisättävä sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Toimenpiteillä on pyrittävä saamaan koko työvoimareservi käyttöön, varsinkin koulutuksen ja työelämän tarpeiden kohtaamista on vahvistettava. Työllisyysastetta on nostettava edistämällä etenkin naisten, nuorten, maahanmuuttajien ja työvoiman ulkopuolella olevien kiinnittymistä työmarkkinoille sekä lisäämällä työvoiman liikkuvuutta. Tämäkään ei yksistään riitä, työperäistä maahanmuuttoa on lisättävä koko suunnitelma-alueella. Itä-Suomen osalta tilanne on jonkin verran Pohjois-Suomea haastavampi. Väestön ikääntyminen tuo kasvavia taloudellisia haasteita ja rakennemuutospaineita julkiselle sektorille. Palvelujen tasapuolinen saatavuus on pyrittävä turvaamaan, missä suunnitelma-alueen laajuus ja etäisyydet ovat erityinen lisähaaste. Yksistään sähköisten palvelujen kehittäminen ei riitä. Julkisia palveluja on kyettävä tuottamaan uusin tavoin ja yksityissektorin kanssa yhteistyönä. Yrittäjyyttä on lisättävä koko suunnitelma-alueella, huomioiden etenkin naisten yrittäjyyden edistäminen. Koko suunnitelma-alueen naistyöpaikoista lähes puolet on rakennemuutoksen edessä olevalla julkisella sektorilla. Uutta nousua tavoitellaan pk- sektorin uudistumista, kilpailukykyä ja kansainvälisyyttä lisäämällä sekä kehittämällä työelämän laatua ja tuottavuutta. Kansainvälisyys ja uusien markkinoiden saavuttaminen edellyttää panostusta jatkojalostuksen lisäämiseen sekä yritysten uusiutumiseen. Vientitoiminnassa on kyettävä hyödyntämään etenkin kasvavat Venäjän markkinat, varsinkin jos euroalueen kriisin aiheuttama talouden notkahdus kestää pidempään. Venäjän liittyminen WTO:n jäseneksi tuo uusia mahdollisuuksia kaupan vilkastumiselle. Itä- ja Pohjois-Suomella (NSPA) on erityisen suuri uusiutuvan energian tuotantopotentiaali (biomassa, tuuli ja teollisuuden tuottama lämpö ja sivuvirrat) sekä metsä- ja maatalouden kehitysmahdollisuudet. Kasvua, uutta yritystoimintaa, uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja 26

27 työllisyyttä luodaan alueen luonnonvarojen kestävällä ja tehokkaalla hyödyntämisellä ja mahdollisimman pitkälle viedyllä jatkojalostuksella. Luonnonvarojen kestävän käytön osalta panostuksia kohdistetaan muun muassa elinkeinotoiminnan ympäristövaikutusten vähentämiseen innovaatiotoiminnan ja t&k työn kautta. Ympäristöön ja energiantuotantoon sekä energia- ja materiaalitehokkuuteen liittyvistä innovaatioista haetaan uutta kasvua koko suunnitelma-alueelle. Vähähiilisyyden edistämistä toteutetaan laajalla toimenpidevalikoimalla, sillä vaikutuksiltaan merkittäviä kehittämiskohteita on niin yritys- kuin julkisella sektorilla, useilla toimialoilla rakentaminen ja liikenne mukaan luettuna. Uusiutuvan energian käytön lisäämisen ohella panostetaan vähähiilisyyttä edistäviin tuotantomenetelmiin, tuotteiden kehitykseen ja materiaalitekniikan osaamiseen. Itä- ja Pohjois-Suomeen suunnitteilla olevat suurhankkeet vahvistavat alueen teollista pohjaa ja avaavat yrityksille mahdollisuuden päästä mukaan hyödynsaajiksi palveluketjuihin. Yritysten on panostettava liiketoimintaosaamiseen, toimiviin laatujärjestelmiin, sähköisiin palveluihin sekä verkostoitumisen edistämiseen. Yritystoiminnan vahvistaminen sekä uusiutuminen edellyttävät toimivien ja laadukkaiden yrityspalveluiden saatavuutta. Koko yrityskentän uudistaessa ja tehostaessa toimintojaan mahdollisuus uuden palveluliiketoiminnan synnyttämiselle tai sijoittumiselle toimiviin yrityspuistoihin lisääntyy. Olemassa olevan infrastruktuurin toimivuudesta on huolehdittava. Uusien yritysten sijoittumista tavoitellaan huomioimalla jo alueella toimivien yritysten tarjoamia synergiaetuja. Pohjoisten harvaan asuttujen alueiden taloudellisen kehityksen strategioissa pääpaino on usein pienten ja keskisuurten osaamisintensiivisten toimintojen laajentamisessa tyypillisesti tutkimus- ja kehitystoiminnassa ja korkean teknologian tuotannossa. Tämä edellyttää keskittymistä toimialoihin, joissa alueilla on kilpailuetua ja vahvaa perustaa, mutta lisäksi on pyrittävä vahvistamaan alueiden asemaa uusilla teollisuuden erikoisaloilla. Itä- ja Pohjois-Suomen alueella on olemassa näyttöjä, että tämä tavoite on jo monilta osin toteutunut, nämä ovat esimerkkejä pohjoisten harvaan asuttujen alueiden T&K ympäristöjen laadusta ja monialaisuudesta. Tavoitteena on varmistaa, että Itä- ja Pohjois-Suomen alueet pystyvät edelleen toimimaan kansainvälisen osaamistuotannon edistäjinä ja että tämän tyyppiset toiminnot tarjoavat niille uuden taloudellisen perustan. Koko suunnitelma-alueen osaamisalueiden innovaatiojärjestelmiä vahvistetaan huomioimalla alueiden erilaiset mahdollisuudet ns. älykkääseen erikoistumiseen. Paikallisten osaamiskeskittymien tutkimus- ja koulutusinfrastruktuuria vahvistetaan alueellisista elinkeinopoliittisista lähtökohdista. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen roolia aluekehityksen moottoreina, alueen tarvitsemien huippuosaajien ja uuden tutkimustiedon tarjoajana, kehitetään Triple helix -periaatteella. Erikoistumisen avulla vahvistetaan mahdollisuuksia osallistua kansallisiin ja kansainvälisiin osaamisverkostoihin. Innovaatiojärjestelmiä hyödynnetään yritystoiminnan rajapinnassa tapahtuvalla yhteistyöllä, käyttäjä- ja kysyntälähtöisellä t&k&i -toiminnalla sekä innovaatioiden tuotteistamisella. Itä- ja Pohjois-Suomi on harvaan asuttua, pitkien etäisyyksien aluetta ja kaukana Euroopan yhteismarkkinoiden ydinalueilta. Alueiden ja elinkeinoelämän kilpailukyvyn vahvistamisen edellytyksenä on saavutettavuutta edistävien toimenpiteiden toteuttaminen. Toimenpiteillä tuetaan tietoyhteiskunta- ja viestintäpalveluiden laadultaan tasa-arvoista saatavuutta alueellisten 27

28 ja elinkeinolähtöisten tarpeiden mukaan. Elinkeinoelämää ja yritysten toimintaympäristöä kehittäviä sisäisiä ja kansainvälisiä liikenneyhteyksiä ja logistisia palveluita sekä kestävää liikennettä edistetään. ESR- toiminnalla kohdistetaan toimenpiteitä työvoiman saatavuuden, kysynnän ja tarjonnan kohtaannon parantamiseen. Työvoimareservin täysimääräinen hyödyntäminen edellyttää konkreettisia toimenpiteitä kaikissa kohderyhmissä (työttömät, opiskelijat, maahanmuuttajat, syrjäytyneet ja työvoiman ulkopuolella olevat) joilla pitkällä tähtäimellä varmistetaan osaavan työvoiman turvaaminen koko suunnitelma-alueelle. On luotava joustavia toimintamalleja ja sosiaalisia innovaatioita, joiden avulla äkillisiin muutostarpeisiin voidaan reagoida nopeasti. Samanaikaisesti pitkällä tähtäimellä tulee huomioida koulutusjärjestelmien ja väylien toimivuus osaavan työvoiman saamiseksi, osaamisen kehittämiseksi ja uudistamiseksi. Työvoiman ammatillista ja alueellista liikkuvuutta edistetään tehokkailla ohjaus- ja neuvontapalveluilla. Lisäksi parannetaan 2. ja 3. kolmannen asteen koulutuksen laatua ja työelämävastaavuutta sekä kehitetään aikuiskoulutusta vastaamaan joustavasti elinkeinoelämän tarpeisiin. Syrjäytymisen ehkäisyyn pyritään vaikuttamaan proaktiivisella toiminnalla eli toimenpiteillä joilla voidaan vaikuttaa syrjäytymisuhkien tunnistamiseen ja ehkäisyyn kaikissa asiakasryhmissä huomioiden naisten ja miesten erilaiset syrjäytymiskehitystä aiheuttavat tekijät. Kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien ongelmiin kohdistetaan paikallisia ja alueellisesti kohdennettuja toimenpiteitä. Tavoitteet suhteessa Eurooppa strategiaan Eurooppa strategiassa on asetettu vuotiaiden työllisyysasteen tavoitteeksi 75 %. Suomen kansallinen tavoite on asetettu vielä korkeammalle 78 %:iin. Tilastokeskuksen viimeisimmän vuoden 2010 tilanteen mukaan Itä- ja Pohjois-Suomen suunnitelma-alueen maakuntien työllisyysaste ilmenee alla olevasta taulukosta. KOKO MAA vuonna ,5 % Etelä-Savon maakunta 66,5 % Pohjois-Savon maakunta 66,2 % Pohjois-Karjalan maakunta 63,3 % Keski-Pohjanmaan maakunta 71,5 % Pohjois-Pohjanmaan maakunta 67,6 % Kainuun maakunta 63,4 % Lapin maakunta 64,1 % Taulukko: Työllisyysaste Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnissa ja koko maassa v Työvoiman ennakoitu poistuma vuoteen 2020 on huomattava mutta silti on todettava, että Itä- ja Pohjois-Suomen suunnitelma-alueen pääseminen Suomen asettamaan tavoitteeseen on haastavaa. Tämän hetkisten tilastojen mukaan vuoden 2020 tavoitteeksi asetettu työllisyysaste täyttyy ja jopa ylittyy vuotiaiden keskuudessa. Tavoitteen saavuttamiseksi keskeistä on nuorten vuotiaan väestön joustava ja nopea integrointi työelämään sekä ikääntyvien työurien pidentäminen. Näihin asioihin vastaaminen on keskeinen tavoite sekä ESR- että EAKR - toimissa vuotiaiden työllisyysasteen nostoa tuetaan erityisesti toimintalinjassa 5 edistämällä työvoiman alueellista ja ammatillista liikkuvuutta, suuntaamalla koulutusta vastaamaan työmarkkinoiden tarpeita, pidentämällä työuria ja parantamalla nuorten ja 28

29 maahanmuuttajien sekä työvoiman ulkopuolella olevien työmarkkinoille pääsyä. pidennetään mm. kehittämällä työelämän laatua ja tuottavuutta. Työuria Koulunkeskeyttäjien maksimimääräksi on Eurooppa strategiassa määritelty 10 %. Viimeisimmän tilaston eli 2009/2010 lukuvuoden mukaan Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnissa koko koulutussektorin keskeyttäjien osuus jakaantui siten, että keskimäärin opinnot keskeytettiin ko. koulutussektorin ko. maakunnassa 8,6 9,8 % vaihteluvälillä. Opinnot maakunnissa keskeytettiin ko. koulutussektorilla 6,7 7,9 % vaihteluvälillä ja puolestaan 4,8 6,3 %:n vaihteluvälillä keskeytettiin tutkintoon johtava koulutus kokonaan. Keskeyttäneiden osuudet ja eroavaisuudet maakuntien välillä kasvavat vertailun siirtyessä ammatillisesta koulutuksesta korkeakouluopintoihin. Suomen asettaman alle 8 %:n tavoitteen saavuttaminen on realistista Itäja Pohjois-Suomen suunnitelma-alueella. Tavoitteen saavuttamiseksi on tehostettava seurantaa, raportointia ja toimenpiteiden käynnistämistä eri viranomaisten välillä nuorten syrjäytymisuhan torjumiseksi. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuudeksi vuotiaista Eurooppa 2020 strategiassa on asetettu 40 %, Suomen asettama oma tavoite on 42 %. Vuoden 2010 tilaston mukaan koko maassa korkea-asteen tutkinnon suorittaneita ikäisistä oli 42,7 %. Itä- ja Pohjois-Suomen vastaava osuus oli 39,2 %. Alueen korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuutta halutaan lisätä nuorten keskuudessa. Itä- ja Pohjois-Suomessa asiaan vastataan rakennerahastovaroin kehittämällä koulutuksen laatua, innovatiivisia oppimisympäristöjä ja ohjausta sekä kilpailukykyistä ja vetovoimaista koulutus- ja tutkimusympäristöä. Tutkimukseen ja innovointiin panostamisen tavoitteeksi on Eurooppa strategiassa asetettu 3 % jäsenmaan BKT:sta, Suomen asettama oma tavoite on 4 %. Itä- ja Pohjois-Suomen suunnitelmaalueen T&K&I- menot prosentteina vuoden 2009 tilaston mukaan alueen omasta BKT:sta ovat Itä- Suomessa 1,6 % ja Pohjois-Suomessa 6,5 %. Todellisuudessa Oulun seudun merkitys koko suunnitelma-alueen T&K&I- toimintaan ja sen suuruuteen on huomattava. T&K- ja innovaatiotoiminnan kehittäminen ovat Itä- ja Pohjois-Suomen EAKR-toiminnan ydinasioita. Toimintalinja 1:n osalta panostuksia kohdistetaan yritysten t&k toimintaan, toimintalinjalla 2 keskiössä ovat alueellisen innovaatioympäristön kehittäminen sekä monipuolinen uuden tiedon ja osaamisen hyödyntäminen innovatiivisten ratkaisujen luomisessa yhteistyössä yritysten, tutkimusja koulutuslaitosten ja julkisen sektorin kesken. Alueen eritystavoitteina ovat huippuosaamisen kehittäminen elinkeinoelämän keskeisillä aloilla, alueen kilpailukyvyn uudistaminen sekä tuottavuuden lisääminen. Panostuksia kohdistetaan lisäksi uusien sovellusten, tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen. Toimintalinja kolmella puolestaan keskitytään uusiutuviin energialähteisiin ja energia- ja materiaalitehokkuuteen liittyvään t&k&i toimintaan. ESR-toimissa tavoitetta tuetaan toimintalinjalla 6 panostamalla koulutuksen laatuun ja innovatiivisiin oppimisympäristöihin, tavoitteena on parantaa työvoiman osaamista ja innovaatiokyvykkyyttä alueen työelämätarpeiden pohjalta. Eurooppa 2020 strategian mukaisesti Itä- ja Pohjois-Suomen suuralueen EU-ohjelman yleistavoitteena vuodelle 2020 on mahdollisimman vähähiilinen paikallistalous jokaisessa maakunnassa. Suomen tavoitteena on olla johtava luonnonvarojen ja materiaalien kestävän, taloudellisen ja innovatiivisen hyödyntämisen ja osaamisen maa. Keskeistä tämän tavoitteen saavuttamisessa ovat alueiden luontaiset vahvuudet ja luonnonvarat. 29

30 Eurooppa 2020 strategian tavoite köyhyys- ja syrjäytymisriskissä elävien määrän vähentämiseksi toteutuu, kun näiden henkilöiden määrää voidaan vähentää henkilöllä. Keskeisin keino köyhyyden vähentämiseksi on työelämäosallisuuden ja työllisyyden lisääminen. Työmarkkinoille pääsyä edistetään toimintalinjassa 7 mm. kehittämällä työmarkkinoille kuntouttavia palveluita ja palvelukokonaisuuksia, tukemalla työ- ja toimintakyvyn vahvistamista ja parantamalla heikossa työmarkkina-asemassa olevien osaamista. 30

31 3. Toimintalinjat 3.1 (TL 1) Pk-yritysten kilpailukyky (EAKR) Toimintalinjan kuvaus Keskeisenä tavoitteena Itä- ja Pohjois-Suomessa on luoda yritystoiminnan kannalta paras mahdollinen toimintaympäristö, joka huomioi yritysten tarpeet niiden kehitysvaiheen vaatimalla tavalla. Rakennerahastoilla tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista laajalla keinovalikoimalla. Kehitystoimia kohdistetaan yritystoiminnan kaikkiin elinkaarivaiheisiin, erityishuomion ollessa kuitenkin kasvuhakuisissa pk-yrityksissä. Alueiden vahvojen toimialojen ja kasvuhakuisten pk-yritysten osalta panostuksia kohdistetaan uusiutumiseen ja tuottavuuden lisäämiseen, uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen sekä niiden markkinoille saattamiseen ja vientiedellytysten kehittämiseen uusien työpaikkojen synnyttämiseksi ja arvonlisän kasvattamiseksi. Huomiota kiinnitetään myös projektivientiedellytysten kehittämiseen. Mahdollisuus pääomasijoituksiin on kaikilla alueen kasvuhakuisilla yrityksillä. Rakennerahastovaroja suunnataan ensisijaisesti alueellisiin pääomasijoitusrahastoihin. Alueiden vahvojen toimialojen kehittämisen ohella pyritään alueiden elinkeinorakenteen monipuolistamiseen kohdistamalla panostuksia uuden yritystoiminnan aikaansaamiseen. Itä- ja Pohjois-Suomen yrittäjyyspotentiaalia vahvistetaan, erityisesti naisyrittäjyyden lisäämiseen kiinnitetään huomiota, pääpainon ollessa kasvuhakuisessa työnantajayrittäjyydessä. Uutta yritystoimintaa sekä kasvuyrittäjyyttä kehitetään uudenlaisilla toimintamalleilla ja yrityskiihdyttämö ja hautomotoiminnalla. Huomioita kiinnitetään erityisesti nuoria aktivoiviin toimintaympäristöihin. Uusien ja kasvuhakuisten yritysten tueksi panostetaan toimivaan ja osaavaan yrityspalvelujärjestelmään. Palvelujärjestelmää kehitetään tukemaan yritysten kasvuprosesseja ja kansainvälistymistä. Julkisen yrityspalvelujärjestelmän kehittämisen lisäksi aktivoidaan yksityisen yrityspalvelutoiminnan vahvistamista, tavoitteena palvelukokonaisuuksien synnyttäminen ja kehittäminen. Elinkeinorakenteen ja yrityspohjan monipuolistamiseen pyritään ulkomaalaisten yritysten sijoittumis- ja investoimisedellytyksiä kehittämällä. Tämä vaatii laaja-alaista alueiden tarjoamien mahdollisuuksien tunnistamista ja kehittämistä. Erityisiä toimenpiteitä kohdistetaan muutos- ja murrosvaiheessa olevien toimialojen tunnistamiseen ja pk-yritysten liiketoiminnan uudistamiseen. Yrittäjien ikääntyessä myös omistajanvaihdoksiin kiinnitetään huomiota. Rakennemuutokset niin yksityisellä kuin julkisella sektorilla synnyttävät mahdollisuuksia uuteen yritystoimintaan. Uutta yritystoimintaa syntyy myös yritysten tehostaessa toimintaansa tai ulkoistaessaan tuotantoaan. Julkisen sektorin rakennemuutos koskettaa varsinkin naistyöpaikkoja. Julkisen sektorin palvelujen uudistaminen ja ulkoistaminen luo mahdollisuuden etenkin palveluyrittäjyyden synnyttämiseen ja lisäämiseen. 31

32 Pohjois-Suomeen on lähivuosina kohdistumassa mittavia suurhankkeita. Käynnistyvien hankkeiden myötä alueen yrityksillä on erinomaiset mahdollisuudet luoda uusia verkostoja ja päästä osalliseksi hankkeiden laajaan palvelutarjontaan. Verkostoituminen ja osallisuus edellyttävät panostamista laatujärjestelmiin, kansainvälistymiseen sekä sähköisiin palveluihin. Yritysten toimintaedellytyksiä kehitetään panostamalla yrityskeskittymien, yrityspuistojen, teollisuusalueiden ja yritysverkostojen toimintaympäristön kilpailukykyisyyteen sekä kehittämishankkeiden että toimintaympäristöön kohdistuvien investointien avulla. Investointien tavoitteena on tukea elinkeinotoiminnan toimintaedellytyksiä ja toimintaympäristön vetovoimaisuutta yritystoiminnan edistämisen kannalta. Toimiva infrastruktuuri avaa mahdollisuuksia yritystoiminnan kasvuun ja kehittymiseen. Vähähiiliseen talouteen liittyviä tavoitteita edistetään toimintalinjalla yritysten, kuntien ja muiden yhteisöjen ilmasto- ja ympäristömyönteisillä kehittämishankkeilla. Yrityksiä kannustetaan energia- ja materiaalitehokkuuteen sekä uusiutuvan energian käyttöön, myös energiayrittäjyyttä lisätään. Raaka-aineiden, materiaalien ja kuljetuskustannusten lisääntyessä kilpailukykyä lisätään panostamalla materiaalitutkimukseen ja tekniikkaan, tuotantoteknologiaan, toimivaan logistiikkaan sekä sivuvirtoja ja jätteiden energiasisältöjä hyödyntävään toimintaan. Tutkimus- ja tuotekehityksen osaamista hyödynnetään luonnonvaroja käyttävien yritysten tuotteiden tuotannossa sekä tuotantoprosessien kehittämisessä. Harvaan asutun Itä- ja Pohjois-Suomen yritykset sijaitsevat kaukana keskeisistä ja varsinkin kasvavista kansainvälisistä vientimarkkinoista. Vientitoiminnan ja kansainvälisyyden edistäminen edellyttää erityistoimenpiteitä saavutettavuuden parantamiseksi. Ohjelmakauden arvioinnin yhteydessä kasvua hakiessaan yritykset pitivät tärkeimpänä kehittämisen kohteena mahdollisuutta ns. avainhenkilöiden palkkaamiseen erityistuen avulla. Avainhenkilöiden palkkaamista kasvuhakuisiin yrityksiin tulee vahvistaa nykyisestään kannustimia kehittämällä huomioiden riittävän pituiset tukijaksot. Pk- yritysten kasvun ja kehittämisen välineinä käytetään pääosin yritystukilain mukaista rahoitusta. Maaseutualueilla mikroyritysten kasvuun ja kehittämiseen käytetään myös Euroopan maaseuturahaston rahoitusta. Yritysten toimintaympäristön kehittämiseen käytetään ELY- keskuksen ja maakunnan liiton kehittämisrahoitusta. Alueen elinkeinorakennetta ja yritysten toimintaympäristöä vahvistavien investointien rahoitukseen käytetään maakunnan liittojen kehittämisrahoitusta. 32

33 Investointiprioriteetti 1: Yrittäjyyden edistäminen (erityisesti uusien yritysten perustamisen ja uusien ideoiden taloudellisen hyödyntämisen tukeminen) Erityistavoite 1: Elinkeinorakenteen uudistaminen Erityistavoite 2: Yritysten toimintaedellytysten ja toimintaympäristön kehittäminen Erityistavoite 3: Energia- ja materiaalitehokkuuden ja uusiutuvien energiamuotojen käytön edistäminen pk-yrityksissä ja julkisella sektorilla Tuettava toiminta uusien, alueiden elinkeinorakennetta uudistavien ja vahvistavien yritysten perustamisen tukeminen ja työpaikkojen luominen innovaatiotoiminnan edistäminen yrityksissä yrityshautomotoiminnan kehittäminen yritystoiminnan jatkuvuuden ja uusiutumisen turvaaminen muutosvaiheessa yritysten kilpailukykyisyyttä edistävät kehittämisinvestoinnit yritysten sijoittumisedellytysten tukeminen (Invest in) elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä tukeva kehittämistoiminta elinkeinotoimintaa ja vetovoimaa tukevat toimintaympäristön kehittämisinvestoinnit uusiutuvan energian käyttöönoton valmiuksien edistäminen julkisella ja pk -sektorilla energiayrittäjyyden kehittäminen ja pienimittakaavainen paikallinen energiantuotanto energiaraaka-aineiden (ml jätteet ja sivuvirrat) jalostusasteen nostaminen energia- ja materiaalitehokkuutta lisäävät toimenpiteet julkisella ja pk sektorilla Investointiprioriteetti 2: Uusien liiketoimintamallien luominen ja kansainvälistyminen Erityistavoite 1: Yritysten liiketoimintaosaamisen vahvistaminen ja kasvun turvaaminen Erityistavoite 2: Yritysten kansallisten ja kansainvälisten verkostojen vahvistaminen Tuettava toiminta pk- yritysten tuotekehityksen, kasvun, kilpailukyvyn, uusiutumisen ja verkostoitumisen tukeminen, ml. suuryritysten tukeminen silloin, kun tukee pkyrittäjyyttä kasvuhakuisten pk- yritysten liiketoimintaosaamisen ja kasvun vahvistaminen, sisältäen kehittämisinvestoinnit sekä palvelu- ja ympäristövastuullisen liiketoiminnan kehittämisen energia- ja materiaalitehokkaiden sekä ilmastovaikutuksia vähentävien tuotteiden ja tuotantoprosessien kehittämishankkeet innovaatioiden kaupallistamisen tukeminen teknologian siirron edistäminen yritysverkostojen ja klustereiden tukeminen pk- yritysten kansainvälisyyden edistäminen, ml energiaosaamisen viennin kehittäminen TL 1 tuensaajaryhmät: Aloittavat ja kasvuhakuiset yritykset, yritysryhmät ja -verkostot, elinkeinojen kehittämisorganisaatiot, kunnat ja muut julkisyhteisöt 33

34 3.2 (TL 2) Uusimman tiedon ja osaamisen hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinjan kuvaus Uusimman tiedon ja osaamisen hyödyntämisessä ja kehittämisessä korostuvat maakuntien osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys niiden koulutus- ja tutkimuslaitosten, kehittämisorganisaatioiden ja vahvan monipuolisen yritysrakenteen perusteella. Itä- ja Pohjois- Suomen olosuhteet huomioiden myös harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään uusinta tietoa ja osaamista. Maaseudun ja keskuksien vuorovaikutusta edistetään ja tuetaan maaseudun vahvuuksien ja mahdollisuuksien edelleen kehittämistä. Innovaatio- ja t&k toiminnan osalta pohjoisten harvaan asuttujen alueiden haasteena on paikallisten innovaatioympäristöjen kielellinen, kulttuurinen ja institutionaalinen kyky olla mukana kansainvälisissä verkostoissa. Tämän vuoksi toimintalinjalla kiinnitetään erityistä huomioita aktiiviseen kansainvälistymiseen ja verkostoihin osallistumiseen. Eri alueiden lähtökohdat toimia kansainvälisissä verkostoissa poikkeavat alueen sisällä, joten kansainvälisten yhteistyöverkostojen osalta kannustetaan lähtötason mukaisiin yhteistyösuhteisiin. Kansainvälistyminen on toimintaa läpäisevä tavoite. Verkostoitumisella haetaan konkreettista hyötyä ja syvällistä yhteistyötä alueen elinkeinotoiminnan ja tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan kehittämiseksi ja uudistumiseksi. Verkostoituminen parantaa alueen mahdollisuuksia kilpailla kansainvälisestä tutkimusrahoituksesta. Huomioita kiinnitetään huipputason asiantuntijoiden ja tutkijoiden rekrytointiin valittujen kärkitoimialojen vahvistamiseksi. Alueen etuna on paikallisen verkoston joustavuus ja reagointikyky sekä hallittavissa oleva toimijajoukko. Toimijat pystyvät keskittymään paikallisten toimialojen tarpeisiin ja saavuttamaan luottamukseen perustuvat suhteet, joita yhteistyöhön perustuvien innovaatioprosessien läpivieminen edellyttää. Paikallisessa innovaatioympäristössä oleellista on yritysten kanssa tehtävän yhteistyön syventäminen ja toimijoiden yhteistyökulttuurin toimivuus uusien toimintamahdollisuuksien löytämiseksi. Kansainvälisiin innovaatioverkostoihin osallistuminen korostuu osaamiskeskittymissä. Innovaatioympäristön toimivuuden ja uusiutumisen varmistamiseksi kehitetään tutkimus-, koulutus- ja innovaatiotoiminnan infrastruktuuria. Tämän avulla tuetaan alueellisen kilpailukyvyn rakentamista ja ylläpitoa. Vetovoimaisten tki -ympäristöjen kehittämisellä vahvistetaan alueen yritysten, tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen yhteistyötä ja älykästä erikoistumista. Toimintalinjalla vahvistetaan alueiden älykästä erikoistumista. Panostuksia kohdistetaan maakuntien strategioissa tunnistettuihin kärkitoimialoihin, osaamisalueisiin ja kehittämiskohteisiin. Toimintalinjan keskiössä ovat osaamisintensiiviset toimialat ja huomioon otetaan teollisuuden eri alat ja palveluliiketoiminta maakuntien vahvuuksien mukaisesti. Alueiden vahvoja jo pitkälle kehittyneitä toimialoja ja osaamisalueita uudistetaan, tavoitteena kilpailukykyisten osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen. Tavoitteena on tukea talouden uusiutumista ja kasvua sekä työllisyyttä. Toiminnassa on tilaa myös kilpailukykyisten uusien teemojen tunnistamiselle. Osaamista kehitetään elinkeinoelämän kannalta tärkeiksi ennakoiduille osaamisaloille: alueilla olevalle osaamispotentiaalille ja kyvykkyydelle annetaan mahdollisuudet kehittyä. Uusiutumista haetaan toimialojen rajat ylittävien ja toisia täydentävien ja tukevien osaamisalueiden ja kokonaisuuksien rajapinnoista huomioiden myös 34

35 kulttuurialojen tarjoamat mahdollisuudet. Yritysverkostoja, klustereita ja klustereiden välistä toimintaa kehitetään edelleen. Tutkimus-, kehitys- ja innovointitoiminnan lähtökohtana ovat kysyntä- ja käyttäjälähtöinen toiminta ja elinkeinoelämästä nousevat kehittämistarpeet. Innovaatioiden kaupallistamiseen ja liiketoimintaosaamiseen kiinnitetään huomiota. Yritystoiminnan kasvua ja kansainvälistymistä edistetään uudenlaisilla toimintamalleilla elinkeinoelämän viennin lisäämiseksi ja uusien markkina-alueiden löytämiseksi. Lisäksi edistetään edellytyksiä tarttua uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin. Erityistä huomiota kiinnitetään nuoria aktivoiviin toimintaympäristöihin sekä naisten yritys- ja innovointitoiminnan aktivointiin. Alueiden kilpailukyvyn uudistamiseksi kehittämistoimia kohdistetaan tuottavuuden lisäämiseen. Keinoina ovat uuden teknologian käyttöönotto, uusien tuotteiden, palveluiden ja tuotantomenetelmien sekä toiminta- ja palveluprosessien tehostaminen ja kehittäminen. Keskeistä on liiketoimintainnovaatioiden kehittäminen. Myös järjestöjen ja sosiaalisten yritysten kysyntälähtöistä innovaatiotoimintaa kehitetään. Uusien teknologioiden ja innovaatioiden edistämisessä huomioidaan julkisten toimintaympäristöjen mahdollisuus toimia uusia liiketoimintoja aktivoivana innovaatio- ja kehitysympäristönä. Elinkeinoelämän, tutkimus- ja koulutuslaitosten sekä julkisen sektorin yhteistyön syventämistä jatketaan. Uusien sovelluksien ja palveluiden kehittämiseksi panostuksia kohdistetaan kokeelliseen toimintaan, demonstraatio- ja pilotointiympäristöihin, erilaisiin pilotointi- ja demonstraatiokokeiluihin sekä niiden käyttöönottoon ja kaupallistamiseen. Kehittämistoiminnassa huomioidaan eri osaamisalueiden lähtökohdat, toimintamallit ja myös muiden kuin teknologiaan perustuvien toimialojen kehittäminen. Osaamisalueiden yhdistämiseen kannustetaan. Tutkimus-, kehitys ja innovaatiotoimintaa aktivoidaan ja rohkaistaan uusiin ja haasteellisiin kokeiluihin ensisijaisesti elinkeinotoiminnan, mutta myös julkisten palvelujen uudistamiseksi. Ympäristön laadun sekä luonnonvarojen kestävän käytön edistämisen osalta keskitytään innovaatiotoimintaan, joka etsii ratkaisuja elinkeinotoiminnan ympäristökysymyksiin ennen kaikkea alueen luonnonvarojen hallintaan, kestävään ja tehokkaaseen käyttöön liittyen. Panostuksia kohdistetaan lisäksi elinkeinoelämän kilpailukykyä ja toimintaedellytyksiä edistäviin ympäristömyönteisiin innovaatioihin. Vähähiiliseen talouteen, uusiutuvan energian tuotantoon, jakeluun ja käyttöön sekä energia- ja materiaalitehokkuuteen liittyviä tavoitteita edistetään toimintalinjalla tukemalla tähän liittyvää t&k&i -toimintaa sekä aihepiiriin liittyviä tutkimus- ja kehitysympäristöjä sekä infrastruktuureja. Vähähiilinen talous kattaa kaiken uusiutuvia luonnonvaroja käyttävän ja jalostavan tuotannon ja kulutuksen sekä maa- ja kiviainesten kestävän kehityksen mukaisen hyödyntämisen. Itä- ja Pohjois-Suomessa vähähiilisen talouden perusta on vahva niin luonnonvarojen, yritystoiminnan kuin osaamisenkin osalta. Itä- ja Pohjois-Suomessa, pitkien etäisyyksien olosuhteissa, hajautetun energian, liikkumisen sekä ruoka- ja jätehuollon paikallisten ratkaisujen kehittäminen on tärkeää. 35

36 Itä- ja Pohjois-Suomen suunnitelmassa vähähiilisen talouden tavoitteisiin tähtäävien toimenpiteiden ala on laaja. Älykkään erikoistumisen strategian mukaisesti erityisesti alaan liittyvien tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimenpiteiden kohdentamisessa priorisoidaan maakuntaohjelmien sekä energia- ja ilmastostrategioiden mukaisia toimenpiteitä. Vähähiilisen talouden osalta Itä- ja Pohjois-Suomessa tavoitteena on paikallisten, uusiutuvien energialähteiden kasvava hyödyntäminen, alueen energiaomavaraisuuden kasvattaminen sekä energia- ja materiaalitehokkuuden edistäminen. Toiminta kohdennetaan vähähiilisen talouden aluetaloudellisesti tärkeimpiin kohteisiin sekä alaa kehittävään innovatiiviseen toimintaan. Esimerkkejä uusista, innovatiivisista toimista, joita ohjelmalla voidaan edistää, ovat Cleantech - osaamisen kehittäminen, elinkaarenaikaisen materiaalitehokkuuden edistäminen sekä hiilijalanjäljen ja muiden ympäristövaikutusten minimoiminen. Energia- ja materiaalitehokkuuden edistämisen uusia kohteita voivat olla esimerkiksi suljetun kierron järjestelmien suunnittelu- ja toteuttaminen, ympäristöjärjestelmien sekä erilaisten menetelmien edistäminen yrityksissä esim. materiaali- ja energiatehokkuuskatselmusten käyttöönotto. Toiminnan läpäisevänä arvona on kestävän kehityksen mukainen toiminta. Ympäristövastuullisuus huomioidaan innovaatiotoiminnassa ja eri toimialojen kehittämisessä. Investointiprioriteetti 1: Innovaatio- ja osaamisrakenteiden vahvistaminen Erityistavoite 1: Kilpailukykyinen ja vetovoimainen innovaatio-, koulutus- ja tutkimusympäristö Tuettava toiminta: alueen elinkeinotoimintaa tukeva koulutus- ja tutkimusinfrastruktuuri T&K&I -ympäristöjen ja kehitysalustojen sekä niitä tukevien yhteistyömuotojen kehittäminen huomioiden alueiden osaamiskärjet demonstraatio- ja pilotointiympäristöjen kehittäminen, ml. energia- ja materiaalitehokkaat ratkaisut innovaatiotoimintaa aktivoivat uudenlaiset toimintatavat, huomioiden erityisesti nuoria ja opiskelijoita aktivoivat ympäristöt teknologian siirron kehittäminen osaamiskeskittymien kehittäminen yritys- ja innovaatioverkostojen kehittäminen, ml. kansainväliset yhteydet 36

37 Investointiprioriteetti 2: Uuden tiedon ja osaamisen hyödyntäminen innovatiivisten ratkaisujen luomisessa Erityistavoite 1: Huippuosaamisen kehittäminen elinkeinoelämän keskeisillä aloilla, alueen kilpailukyvyn uudistaminen sekä tuottavuuden lisääminen Erityistavoite 2: Uusien sovellusten, tuotteiden ja palveluiden kehittäminen Erityistavoite 3: Uusiutuvan energian sekä energia- ja materiaalitehokkuuden tutkimus- ja tuotekehitys sekä lähienergian ja paikallisten energiavarojen hyödyntämisen ja käytön edistäminen Tuettava toiminta: elinkeinoelämän vahvuusalojen kilpailukyvyn kehittäminen sekä uusien kasvualojen kehittäminen uusien tuotteiden, palveluiden ja tuotantomenetelmien sekä toiminta- ja palveluprosessien kehittäminen ja käyttöönotto tuotteiden, materiaalien ja tuotantomenetelmien prototyyppien, pilotointien ja demonstraatioiden tukeminen sekä niiden käyttöönoton ja kaupallistamisen tukeminen kilpailukyvyn nostaminen uusien teknologioiden ja innovaatioiden avulla uusien liiketoiminta-alueiden ja -mallien sekä liiketoimintaprosessien kehittäminen työelämälähtöisten innovaatioiden ja työelämän laadun kehittäminen arvoverkkojen kehittäminen ja hyödyntäminen kysyntä- ja käyttäjälähtöinen innovaatio- ja tutkimustoiminta ja tätä tukevat kokeilut koulutuksen ja tutkimuksen kansainvälistymisen ja vientiedellytysten kehittäminen elinkeinoelämää tukeva soveltava tutkimus, selvitykset ja kokeilut soveltavan tutkimuksen kaupallistamisprosessien kehittäminen kasvua ja kansainvälisyyttä edistävien verkostojen kehittäminen energia- ja materiaalitehokkaiden tuotteiden ja tuotantoprosessien kehittäminen ottaen huomioon koko arvoketju ja elinkaari uusiutuvien energialähteiden hyödyntämistä ja alan laitetekniikan sekä energia- ja materiaalitehokkuuden kehitystä edistävät tutkimukset, suunnitelmat, selvitykset, pilotointi ja kaupallistaminen sivutuotteiden ja jätteiden keräyksen, käsittelyn ja hyödyntäminen tuotteistamisen edistäminen julkisen sektorin edelläkävijän rooli vähähiilisten ja energiatehokkaiden ratkaisujen suunnittelussa ja pilottikohteiden toteutuksessa uusiutuvan (hajautetun) energian logistiikkaketjujen ja prosessien kehittäminen 37

38 Investointiprioriteetti 3: Ympäristön laadun sekä luonnonvarojen kestävän käytön edistäminen Erityistavoite 1: Luonnonvarojen kestävän käytön edistäminen Erityistavoite 2: Elinkeinoelämän kilpailukykyä edistävien ympäristömyönteisten innovaatioiden kehittäminen ja käyttöönotto Tuettava toiminta: ympäristöhaittoja ja -riskejä vähentävien innovaatioiden kehittäminen luonnonvarojen kestävän käytön tukemiseksi ja käytön tehokkuuden parantamiseksi sekä ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen liittyvä kehittämistoiminta ja sitä tukevat pilotointi- ja demonstraatiohankkeet sekä niiden liiketoimintakehitys ympäristötekniikoiden kehittämisen ja käyttöönoton edistäminen yrityksissä ja julkisella sektorilla elinkeinoelämän edellytyksille tärkeä luonnon- ja rakennetun ympäristön laadun parantamiseen tähtäävä innovaatio- ja kehittämistoiminta energiantuotannon ympäristövaikutusten vähentäminen TL 2 tuensaajaryhmät: Tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, yritykset ja yritysryhmät, alueelliset kehittämisorganisaatiot, julkisomisteiset teknologia- ja osaamiskeskukset ja keskittymät, kunnat ja muut julkisyhteisöt, yhdistykset 3.3 Painopiste: Vähähiilinen talous (EAKR) Vähähiilistä taloutta edistävään painopisteeseen tulee kansallisesti käyttää vähintään 20 prosenttia EAKR-rahoituksesta. Vähähiilisen talouden painopisteen tavoitteena on tukea Eurooppa 2020 strategian kansallisen toimenpideohjelman tavoitetta nostaa Suomi johtavaksi luonnonvarojen ja materiaalien kestävän, taloudellisen sekä innovatiivisen hyödyntämisen ja osaamisen maaksi nojautuen alueiden luontaisiin vahvuuksiin ja erilaisiin luonnonrikkauksiin. Itä- ja Pohjois-Suomen alue kuuluu yhteen maailman merkittävimmistä mineraalimuodostumista, minkä vuoksi esimerkiksi kaivannaisteollisuuteen liittyvä potentiaali on alueella erityisen suuri. Myös alueen muut luonnonvarat ovat merkittävät. Näin ollen Eurooppa 2020 strategian kansallisen toimenpideohjelman tavoite nostaa Suomi johtavaksi luonnonvarojen ja materiaalien kestävän, taloudellisen sekä innovatiivisen hyödyntämisen ja osaamisen maaksi soveltuu hyvin Itä- ja Pohjois-Suomelle. Muita keskeisiä painotuksia alueella ovat lähienergian ja paikallisten uusiutuvien energiavarojen monipuolistunut ja kasvanut käyttö sekä energia- ja materiaalitehokkuuden edistäminen sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Rakennerahasto-ohjelman rakenteen ja toimivuuden kannalta tähän painopisteeseen liittyviä toimenpiteitä viedään Itä- ja Pohjois-Suomen alueellisessa suunnitelmassa eteenpäin horisontaalisesti toimintalinjoille 1, 2 ja 4 käyttöön tulevalla välineistöllä. Pk-yritysten 38

39 kilpailukykyyn liittyvät tukimuodot on sijoitettu loogisesti toimintalinjalle 1, innovaatiotoimintaan liittyvät toimenpiteet toimintalinjalle 2 ja vastaavasti vähähiilisten liikennemuotojen edistäminen on sijoitettu osaksi saavutettavuuteen keskittyvää toimintalinjaa 4. Alueen maakuntaliitot ja ELY -keskukset ovat yksimielisiä vähähiilisen talouden edistämisen sisällöistä ja painotuksista. Teeman strategisen painoarvon vuoksi ELY keskukset kuitenkin näkevät, että asia tulisi olla omana toimintalinjanaan. 3.4 (TL 4) Saavutettavuus (vain Itä- ja Pohjois-Suomessa) (EAKR) Toimintalinjan kuvaus Itä- ja Pohjois-Suomen alueen mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää toimivia yhteyksiä. Alueen kilpailukyvyn ja älykkään erikoistumisen selkäranka on toimiva infrastruktuuri ja logistiikka, joka tukee tavaroiden, palvelujen, osaamisen, työvoiman ja pääomien liikkuvuutta. Tulevina vuosina saattaa muodostua tärkeäksi, että Suomella on yhteys Koillisväylälle, Jäämerelle. Tämä varmistaa pohjoisilla merillä kulkeviin logistiikkavirtoihin liittymisen sekä mahdollistaa raaka-aineiden jatkokäsittelyn ja logistiikkavirtojen hallinnan. Tavarakuljetusten liikenneväylien kehittäminen edellyttää myös Pohjanlahden satamien kehittämistä. Sujuvat lento-, tie- ja raideliikenneyhteydet Itä- ja Pohjois-Suomessa takaavat kansainvälisille yrityksille ja matkailulle hyvät toimintaedellytykset. Tulevaisuudessa Venäjän liikenteen kasvu tulee vaatimaan panostuksia, erityisesti rajanylityskapasiteetin kasvattamista. Investoinnit perinteisiin liikenneväyliin ovat erittäin merkittäviä aluekehityksen perustana. Itäja Pohjois-Suomessa yritystoimintaa on myös muualla kuin valtaväylien varrella, joten liikenneverkosta tulee huolehtia kattavasti myös alemman asteisen tieverkon osalta. Alueen saavutettavuuteen vaikuttavat myös tietoliikenneyhteydet, jotka ovat perusedellytys kehittymiselle. Vuoteen 2015 mennessä koko Itä- ja Pohjois-Suomen alueella on oltava toimivat tietoliikenneyhteydet. Uusia innovaatioita saavutettavuuden parantamiseksi voidaan etsiä mm. palvelumuotoilun ja uudenlaisen tuotteistamisajattelun kautta. Lisäksi avoimen datan hyödyntämisellä voi syntyä uutta, innovatiivisia ja älykkäitä ratkaisuja logistisiin haasteisiin. Investointiprioriteetti 1: Tavoitteena on edistää tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntävien älyratkaisujen käyttöönottoa ja siten vahvistaa alueiden saavutettavuutta ja kilpailukykyä. Toimenpiteillä tuetaan tietoyhteiskunta- ja viestintäpalveluiden esteetöntä ja laadultaan tasaarvoista saatavuutta alueellisten ja elinkeinolähtöisten tarpeiden mukaan. Lisäksi edistetään elinkeinoelämää tukevia nopeiden Internet-yhteyksien saatavuutta ja kehittämistä. Kehitetään e-hallinnon sovellutuksia sekä tehostetaan sähköisten palvelujen sekä sovellusten, uusien palvelu-, toiminta- ja työskentelymuotojen käyttöönottoa huomioiden mm. terveys, ikääntyminen ja päästöjen vähentäminen. Investointiprioriteetti 2: Tavoitteena on parantaa yritysten toimintaedellytyksiä, palveluiden saatavuutta ja logistista tehokkuutta kestävien liikennejärjestelmien ja palveluiden avulla. Liikenteen turvallisuus, sujuvuus ja toimintavarmuus ovat keskeisiä palvelutasotekijöitä sekä tavara- että henkilöliikenteessä. Liikennejärjestelmää ei tule suunnitella irrallisena osana, vaan 39

40 poikkihallinnollisesti huomioiden samanaikaisesti maankäytön, asumisen, liikenteen sekä palveluiden näkökulmat ja elinkeinoelämän toimintaedellytykset. Tieto- ja viestintäteknologian käyttö liikennejärjestelmässä sekä vihreän teknologian kehittyminen antavat uusia mahdollisuuksia ratkaista liikenteen ongelmia ja parantaa liikenteen toimivuutta ja tehokuutta. Toimintalinjalla on mahdollista kehittää myös vähähiilisiä liikennejärjestelmiä. Toimenpiteillä edistetään elinkeinoelämää ja yritysten toimintaympäristöä kehittäviä liikenneväyliä ja -palveluita sekä kestävää liikennettä. Tuetaan yhteyksiä TEN-verkkoihin ja liikenteen solmukohtiin, kuten lentokentille, satamiin ja teollisuus-, matkailu- ja logistiikka-alueille. Tuetaan liikenteen tehokkuutta parantavia älyliikenteen palveluja. Toimenpiteillä edistetään elinkeinoelämää ja yritysten toimintaympäristöä tukevia liikenneväyliä ja kestävän kehityksen mukaisten liikennejärjestelmien ja liikkumismuotojen kehittämistä erityisesti kaupunkiseudulla ja mm. matkailukeskuksissa. Saavutettavuuden toimintalinjalla on selkeä yhteys tulevan maaseutuohjelman sisältöihin, maaseutuyrittäjyyden toimintaedellytysten parantamisen lähtökohdista. Investointiprioriteetti 1: Tieto- ja viestintätekniikan saatavuus, käyttö ja laatu Erityistavoite 1: Nopeiden, laadukkaiden ja esteettömien tietoliikenneyhteyksien varmistaminen ja niiden kautta tarjottavien, paikasta riippumattomien ja käyttäjälähtöisten palveluiden kehittäminen Itä- ja Pohjois-Suomessa Tuettava toiminta Tieto- ja viestintätekniikan saatavuuden, käytön ja laadun parantuminen Elinkeinojen kehittymistä haittaavien pullonkaulojen poistaminen Kehittyneet ja älykkäät tulevaisuuden tieto- ja viestintätekniset (TVT) sovellukset ja niiden käyttöönoton tukeminen Itä- ja Pohjois-Suomen erityisolosuhteissa Saavutettavuutta parantavat sähköiset sovellukset, palvelut ja ratkaisut Avoimeen dataan perustuvat innovatiiviset ja vuorovaikutteiset ratkaisut Paikasta riippumattoman työnteon mahdollistuminen Avointen langattomien lähiverkkojen käyttöönoton tukeminen Investointiprioriteetti 2: Kestävä liikenne ja pullonkaulojen poistaminen liikenneinfrastruktuurista Erityistavoite 1: Elinkeinotoiminnan kilpailukykyä tukevan, toimivan, kehittyneen ja älykkään liikenneinfrastruktuurin kehittäminen Itä- ja Pohjois-Suomen erityisolosuhteissa Tuettava toiminta: Elinkeinoelämän toimintaedellytysten ja yritysten saavutettavuuden kehittäminen yhteen sovittamalla liikenteen ja maankäytön tarpeita Hyvin saavutettavat sekä kehittyneet ja älykkäät liikenneyhteydet yrityskeskittymiin ja -puistoihin, liikenne- ja logistiikkaterminaaleihin sekä teollisen tuotannon, jalostuksen kannalta keskeisille alueilla raide- ja lentoliikenteeseen sekä satamiin liittyvät liikennejärjestelyt 40

41 matka- ja kuljetusketjujen sekä logistiikkakeskusten kehittäminen pilotointi ja demonstraatiohankkeet vähähiilisten liikennejärjestelmien kehittäminen TL 4 tuensaajaryhmät: Tutkimusorganisaatiot, alueelliset kehittämisorganisaatiot, kunnat ja muut julkisyhteisöt, yhdistykset, osuuskunnat, yritykset 3.5 (TL 5) Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus (ESR) Toimintalinjan kuvaus Tavoitteena on parantaa työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamista, turvata osaavan työvoiman saatavuutta, edistää työtekijöiden ja yritysten sopeutumiskykyä työ- ja elinkeinoelämän muutoksissa sekä kehittää työelämän laatua ja tuottavuutta. Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamista edistetään kehittämällä monialaista verkostoja yritysyhteistyötä (ml. yhteistyö julkisen ja yksityisen työnvälityksen välillä) ja niihin perustuvia toimintamalleja sekä monikanavaisia palveluja. Kansainvälistä työnvälitystä kehittämällä lisätään tietoa Suomen työmarkkinoista ja tuetaan yrityksiä ja muita työnantajia ulkomaisen työvoiman rekrytoinnissa. Kansainväliseen työnvälitykseen liittyen yhteistyötä tehdään myös muiden kuin EU-maiden kanssa. Työmarkkinoiden rakennemuutosten ja demografisten muutosten ennakointitietoa hyödynnetään uusien toimintamallien ja palvelujen kehittämisessä sekä kehitettäessä uusia proaktiivisia menetelmiä tunnistamaan myös pidemmän aikavälin työllistymismahdollisuuksia (ml. vähähiilisyys, resurssitehokas talous ja pohjoiset uudet elinkeinot) Työmarkkinoiden toimivuutta edistetään tehokkaiden työvoima- ja yrityspalveluiden sekä koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien tukipalvelujen kehittämisen kautta. Työmarkkinoiden tarpeiden, alueellisten ja harvaan asutun alueen erityispiirteiden huomioiminen sekä kumppanuuteen ja monialaisiin verkostoihin perustuva yhteistyö ovat keskeisiä lähtökohtia palvelujen kehittämiselle ja toiminnan vaikuttavuudelle. Toimenpiteillä kehitetään malleja oikea-aikaisten palvelujen toteuttamiseksi ja eri hallinnonalojen ja toimijoiden yhteistyön parantamiseksi. Alueellista ja ammatillista liikkuvuutta, osaamisen uudistamista sekä elinkeinoelämän ja alueen kannalta keskeisten toimialojen vetovoimaisuutta edistetään tuottamalla alueen tarpeisiin pohjautuvaa ammatillista koulutusta, kansalaisten tarpeita vastaavia tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluita sekä tukemalla elinikäistä oppimista ja ohjausta. Kehitetään ympäristöystävällisiä ja ihmisten kannalta mielekkäitä työskentelytapoja ja ympäristöjä, joustavia työoloja ja etätyömahdollisuuksia, joilla tuetaan myös naisten ja miesten työn ja yksityiselämän yhteensovittamista työelämään osallistumisen helpottamiseksi. Koulutukseen ja työelämään pääsyn edistämiseksi kehitetään siirtymävaiheiden toimintamalleja, palveluita ja rakenteellisia ratkaisuja. Erityisesti nuorten, ikääntyvien, 41

42 osatyökykyisten ja työvoiman ulkopuolella olevien työelämään kiinnittymiseksi kehitetään palveluita ja palvelukokonaisuuksia. Alueen suuriin työvoimatarpeisiin vastaaminen edellyttää myös työperäisen maahanmuuton lisäämistä sekä alueella jo olevien maahanmuuttajien työllistymisen edistämistä. Maahanmuuttajien työllistymisen esteitä puretaan ja kotoutumispalveluiden vaikuttavuutta parannetaan. Työperusteisten maahanmuuttajien palveluita kehitetään. Uusien yritysten syntymistä, erilaisia yrittäjyyden muotoja sekä omistajanvaihdostilanteita tuetaan kehittämällä yrittäjyyttä edistäviä palveluja ja toimintamalleja alueen erityistarpeet ja erilaiset kohderyhmät (mm. maahanmuuttajat ja naiset) huomioiden. Tavoitteena on vahvistaa myös jo olemassa olevien mikro- ja pk-yritysten kilpailukykyä sekä yrittäjien ja henkilöstön osaamista (mm. liiketoimintaosaaminen, kansainvälistyminen, ympäristöosaaminen ja vähähiilisyys) muutostilanteissa koulutuksen, konsultoinnin ja verkostojen kehittämisen avulla. Työntekijöiden työstä työhön siirtymisen tukemiseksi pilotoidaan irtisanottujen ja lomautettujen työllistymistä edistäviä malleja ja tuetaan yrittäjyyttä työllistymisen vaihtoehtona muutostilanteissa. Työorganisaatioita ja yrityksiä kehitettäessä painopisteenä on työelämän laadun ja tuottavuuden parantaminen kestävällä tavalla sekä yhdenvertaisuus- ja sukupuolinäkökulma huomioiden. Tällöin kehitetään yritysten ja työorganisaatioiden uudistumista ja kilpailukykyä parantavia johtamisen ja työn organisoinnin toimintamalleja, toimintakulttuureita sekä innovaatiotoimintaa. Työurien pidentämiseksi huomiota kiinnitetään ikäjohtamiseen ja ikääntyvien työntekijöiden osaamisen kehittämiseen, työssä jaksamiseen sekä ennaltaehkäisevään toimintaan. Huomiota on kiinnitettävä myös työkyvyttömyyseläkkeelle jäämistä vähentävien ratkaisumallien kehittämiseen. Työ- ja elinkeinoelämän muutokset asettavat uusia haasteita liiketoimintaosaamiselle, johtamiselle ja henkilöstön osaamiselle. Työntekijöiden ja yritysten sopeutumiskykyä työ- ja elinkeinoelämän muutoksissa tuetaan hyödyntämällä ja kehittämällä proaktiivisia menetelmiä, palveluja ja toimintamalleja mm. globalisaation, teknologisen kehityksen ja työvoiman ikääntymisen aiheuttamien muutosten ennakointiin, niihin reagointiin ja niiden hallitsemiseen. Alueen elinkeinorakennetta uudistetaan ja monipuolistetaan tukemalla kasvuhakuisia ja kansainvälistyviä yrityksiä. Alueen uusiutuminen edellyttää, että pk-yritysten kasvupotentiaali hyödynnetään. Pk-yritysten kasvun edellytyksiä tuetaan vahvistamalla liiketoimintaosaamista, kansainvälistymistä sekä luomalla, käyttöönottamalla ja kehittämällä uusia liiketoimintamalleja. Yritysverkostoja kehitetään pk-yritysten kilpailukyvyn parantamiseksi ja kansainvälistymisen edistämiseksi. Työn tuottavuuden kasvu perustuu entistä enemmän ihmisten osaamiseen, osaamisen johtamiseen ja hyödyntämiseen sekä jatkuvaan kehittymiseen työpaikoilla. Tämä edellyttää uudenlaisia johtamisen, työn organisoinnin ja työn tekemisen malleja, jotka tukevat ihmisten oppimista, luovuutta sekä kykyä kehittää ja innovoida. 42

43 Miesten ja naisten tasa-arvoa edistetään erityisillä tasa-arvohankkeilla sekä valtavirtaistamalla sukupuolinäkökulma muuhun hanketoimintaan. Tavoitteena on työ- ja koulutusurien sukupuolenmukaisen eriytymisen lieventäminen sekä sukupuolten välisten koulutus- ja osaamiserojen vähentäminen. Tavoitteena on myös naisten yrittäjyys- ja innovaatiopotentiaalien tukeminen sekä johtajuuspotentiaalien kehittäminen. Miesten osalta erityistavoitteena on myös löytää tehokkaita ratkaisuja syrjäytymispolkujen ehkäisemiseksi. Investointiprioriteetti 1: Työnhakijoiden ja työvoiman ulkopuolella olevien työllistyvyys Erityistavoite 1: Työvoiman saatavuuden turvaaminen sekä kysynnän ja tarjonnan kohtaannon parantuminen Tuettava toiminta: edistetään alueellista ja ammatillista liikkuvuutta, osaamisen uudistamista sekä elinkeinoelämän ja alueen kannalta keskeisten toimialojen vetovoimaisuutta kehitetään koulutuksen ja työelämään pääsyä edistäviä toimintamalleja ja palveluja, edistetään työnantaja- ja verkostoyhteistyötä ja eri hallinnonalojen yhteistyötä työmarkkinoiden tarpeita vastaavien palvelujen tuottamisessa ja kehittämisessä edistetään työperäistä maahanmuuttoa, kansainvälistä työnvälitystä ja uusia rekrytointimalleja sekä tuetaan työnantajia rekrytoinneissa poistetaan maahanmuuttajien työllistymisen esteitä ja parannetaan kotoutumispalveluiden vaikuttavuutta kehitetään rakenteellisia ratkaisuja heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymiseksi kehitetään uusia yrittäjyyttä ja yritystoimintaa edistäviä ja uudistavia palvelukonsepteja kehitetään palveluja ja toimintamalleja paikallisyhteisöjen tukemiseksi mm. suurhankeseuduilla tuetaan paikallisia työllisyysaloitteita Investointiprioriteetti 2: Työntekijöiden, yritysten ja yrittäjien muutoksiin mukautuminen Erityistavoite 1: Työelämän laadun ja tuottavuuden parantuminen Erityistavoite 2: Yritystoiminnan kehittäminen muutostilanteissa Tuettava toiminta: kehitetään yritysten ja työorganisaatioiden uudistumista ja kilpailukykyä tukevien johtamisen ja työn organisoinnin toimintamalleja, toimintakulttuureita ja innovaatiotoimintaa kehitetään toimintamalleja, joilla lisätään henkilöstön osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä innovaatiokyvykkyyttä kehitetään uusia työhyvinvointia, työssä jaksamista ja työurien pidentämistä tukevia ja tuottavia toimintamalleja ja palveluita 43

44 vahvistettaan työpaikkojen monimuotoisuutta, tasa-arvoa ja syrjimättömyyttä kehitetään yritysten, yrittäjien ja henkilöstön osaamista ja yritysten kyvykkyyksiä muutostilanteissa koulutuksen, konsultoinnin ja verkostojen avulla kehitetään yritysverkostoja, uusia liiketoimintamalleja ja palveluliiketoimintaa vastaamaan kansallisia ja kansainvälisiä tarpeita ja kilpailua kehitetään yrittäjyyttä sekä omistajan- ja sukupolvenvaihdoksia tukevia palvelukonsepteja ja tuetaan yrittäjyyttä ratkaisuna muutostilanteissa tuetaan yrittäjyyttä ratkaisuna muutostilanteissa Investointiprioriteetti 3: Naisten ja miesten tasa-arvo työelämässä Erityistavoite 1: Työ- ja koulutusurien sukupuolenmukaisen eriytymisen lieventäminen Tuettava toiminta: kehitetään toimia, joilla vähennetään sukupuolten välisiä koulutus- ja osaamiseroja sekä koulutuksen ja työelämän eriytymistä sukupuolen mukaan tuetaan osaamisen hankkimista työllistäviltä aloilta huomioiden sukupuolen mukaisen eriytymisen lieventäminen kehitetään työn ja yksityiselämän yhteensovittamista edistäviä toimintamalleja työelämään osallistumisen helpottamiseksi kehitetään toimintamalleja ja palveluita, jotka tukevat maahanmuuttajien koulutukseen ja työmarkkinoille pääsyä tuetaan naisten yrittäjyyttä ja erityisesti työnantajayrittäjyyttä, edistetään naisjohtajuutta koulutuksen, konsultoinnin ja verkostojen avulla edistetään naisten innovaatiopotentiaalin hyödyntämistä edistetään tasa-arvoa ja syrjimättömyyttä työpaikoilla ehkäistään poikien ja miesten syrjäytymistä koulutuksesta ja työelämästä TL 5 tuensaajaryhmät: Tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, alueelliset kehittämisorganisaatiot, kunnat ja muut julkisyhteisöt, yhdistykset, säätiöt, järjestöt, työmarkkinaorganisaatiot TL 5 kohderyhmät: Työnhakijat, työttömät, työvoiman ulkopuolella olevat, yrittäjät, yritykset ja yritysten henkilöstö, muut työorganisaatiot ja niiden henkilöstö 44

45 3.6 (TL 6) Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen (ESR) Toimintalinjan kuvaus Toimintalinjan tavoitteena on kehittää koulutusta sekä parantaa työvoiman ammattitaitoa ja elinikäistä oppimista. Keskeistä on työvoiman osaamisen, valmiuksien ja innovaatiokyvykkyyden kehittäminen alueen työelämätarpeiden pohjalta. Osaavan työvoiman saatavuutta parannetaan tukemalla elinikäistä oppimista ja ohjausta sekä pidentämällä työuria. Harvan asutuksen tuomia haittoja pyritään minimoimaan myös koulutuksen saatavuudessa ja toteutuksessa edistämällä koulutuksen tasa-arvoista saatavuutta. Toimintalinjan toimenpiteillä kehitetään erityisesti toisen asteen ja korkea-asteen koulutuksen kilpailukykyä ja laatua. Tavoitteena on vähentää koulutuksen keskeyttämistä sekä nostaa tavoiteajassa koulutuksen läpäisseiden osuutta. Huomiota kiinnitetään erityisesti alueellisista tarpeista lähtevään työelämäyhteistyöhön ja työssä oppimiseen, jotka ovat olennainen osa ammatillista koulutusta. Korkeakoulujärjestelmässä kehitettäviä kohteita ovat mm. ura- ja opinto-ohjaus, opetusjärjestelyt sekä opiskelukykyä ja -motivaatiota vahvistavat toimet. Myös tietämystä työelämässä tarjoutuvista mahdollisuuksista tulee parantaa. Koulutuksen ja työelämän yhteyksiä tulee vahvistaa opiskelun kaikissa vaiheissa ja kaikilla koulutusasteilla työurien pidentämistavoitteen saavuttamiseksi. Toimenpiteillä elinikäisen oppimisen kehittämiseksi varmistetaan tulevaisuuden osaamista. Uuden oppiminen on edellytys tuottavuuden kasvulle, kun työpanoksen määrä ei väestön ikääntyessä enää kasva. Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluja kehittämällä autetaan koulutusvalinnoissa ja opintojen etenemisen seurannassa. Ohjauksellisten palvelujen saatavuudella varmistetaan myös työuriin liittyvien näköalojen laajentaminen. Myös työnantajien mahdollisuuksia hyödyntää kansainvälisten opiskelijoiden osaamispotentiaalia vahvistetaan. Toimenpiteillä kehitetään menetelmiä koulutuksen työelämäyhteyksien vahvistamiseksi ja t&k&i -osaamisen hyödyntämiseksi paikalliset ja alueelliset tarpeet huomioon ottaen. Myös koulutustasojen välistä yhteistyötä ja joustavuutta tuetaan. Toiminnassa korostetaan uusia ja uutta luovia sekä tulevaisuussuuntautuneita toimintamuotoja koulutusjärjestelmän ja muiden toimijoiden välillä. Tarvitaan mm. osaamistarpeiden ennakoinnin menetelmiä, laadullisen ja määrällisen ennakoinnin sekä valtakunnallisen ja alueellisen ennakoinnin yhteensovittamista. Toimenpiteillä lisätään opiskelijoiden työelämävalmiuksia ja yrittäjämyönteisyyttä mm. yrittäjyyskasvatuksen kautta. Oppilaitosten ja elinkeinoelämän yhteyksiä edistetään ja elinkeinoelämän ja yritysten tarpeet huomioidaan kehittämis- ja koulutustoiminnassa. Painopisteen osaamista kehittävillä toimilla tuetaan myös kestävää kehitystä edistävää sekä Euroopan aluekehitysrahaston painopisteiden mukaista tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa. Alueen tarpeista lähtien edistetään huippu- ja avainosaamista. Työuria pidennetään kaikissa sen vaiheissa ja kaikilla koulutusasteilla seuraavien toimenpiteiden avulla: opiskeluun hakeutumisen nopeuttaminen, opintojatkumon sujuvuuden parantaminen, valmistumisen ja työmarkkinoille siirtymisen tehostaminen. Opintojen nivelkohtiin kiinnitetään erityistä huomiota. Alueiden osaamiskärkien synnyttämät 45

46 työvoimatarpeet huomioidaan uuden osaamisen hankkimisessa. Toimenpiteillä vahvistetaan kulttuurista ja luovaa osaamista eri aloilla. Toimenpiteiden tavoitteena on toiminta- ja palvelukulttuurin muutos, joka luo oppilaitoksiin ja korkeakouluihin edellytykset tuottaa merkittävästi tuloksellisemmin osaamista ja työvoiman ammattitaitoa mm. opintoprosessien sekä osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen menetelmien kehittämisen kautta. Lisäksi kehitetään innovatiivisia oppimisympäristöjä ja opetusmenetelmiä sekä parannetaan erityisryhmiin kuuluvien koulutusvaihtoehtoja. Aikuiskoulutusta kehitetään vastaamaan joustavasti elinkeinoelämän tarpeisiin. Painopisteen toimia kehitetään eri toimijoiden välisenä verkostoyhteistyönä ja kokoamalla osaamisen voimavaroja. Toiminnalla huomioidaan syrjäisten ja harvaanasuttujen alueiden haasteet edistämällä koulutuksellista ja sukupuolten välistä tasa-arvoa. Maahanmuuttajille suunnattua koulutustarjontaa vahvistetaan tavalla, jossa paremmin tunnistetaan ja tunnustetaan heidän aikaisemmin saavuttama osaaminen, kielitaito ja ammattitaito. Maahanmuuttajamiehiä ja -naisia motivoidaan ja ohjataan ammatilliseen koulutukseen yhdessä kantaväestön kanssa. Lisäksi tuetaan työperäistä maahanmuuttoa koulutuksen avulla. Investointiprioriteetti 1: Parannetaan elinikäiseen oppimiseen osallistumista, työvoiman ammattitaitoa ja koulutuksen työelämäyhteyksiä Erityistavoite 1: Työvoiman osaamisen ja valmiuksien kehittäminen vastaamaan työelämän tarpeita Erityistavoite 2: Koulutuksen laadun, innovatiivisten oppimisympäristöjen ja ohjauksen kehittäminen Tuettava toiminta: Kehitetään osaamista työelämän ja toimintaympäristön tarpeisiin perustuen Kehitetään elinikäisen oppimisen ja ohjauksen toimintamalleja monikanavaiset tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut huomioiden Kehitetään innovatiivisia oppimisympäristöjä ja opetusmenetelmiä sekä tuetaan hyvien käytäntöjen levittämistä Kehitetään uudenlaisia työssä oppimisen ja työelämälähtöisen oppimisen toimintamalleja kehitetään työpaikoilla tapahtuvan koulutuksen toimintamalleja elinikäisen oppimisen ja ohjauksen periaatteiden pohjalta Kehitetään koulutuksen sisältöjä, laatua ja tehokkuutta alueen tarpeiden pohjalta Kehitetään koulutuksen työelämävastaavuutta ja opetushenkilöstön työelämäyhteyksiä sekä uusien opetusmenetelmien ja oppimisympäristöjen käytön lisäämistä Lisätään yrittäjämyönteisyyttä mm. yrittäjyyskasvatuksen, yritysvalmiuksien ja yrittäjyyden kehittämisen sekä opetushenkilöstön yrittäjyysosaamisen kautta Kehitetään toimenpiteitä koulutuksen keskeyttämisen vähentämiseksi sekä vahvistetaan opintojen nivelvaiheiden ohjausta 46

47 Tuetaan huippu- ja avainosaamista, vahvistetaan osaamisen kansainvälistä kilpailukykyä sekä tutkimus- ja innovaatiorakenteita alueella Parannetaan erityisryhmien (ml. maahanmuuttajat, vammaiset, osatyökykyiset) osaamista, ammatillista liikkuvuutta sekä koulutusvaihtoehtoja Tuetaan maahanmuuttajien työllistymistä koulutuksen keinoin Kehitetään aiemmin hankitun osaamisen tunnistamis- ja tunnustamiskäytäntöjä Kehitetään ennakointiosaamista sekä parannetaan ennakointitiedon ja - verkostojen hyödyntämistä Kehitetään työpaikoilla tapahtuvan koulutuksen toimintamalleja elinikäisen oppimisen ja ohjauksen periaatteiden pohjalta TL 6 tuensaajaryhmät: Tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, kunnat, yritykset, säätiöt, järjestöt TL 6 kohderyhmät: työssä oleva työvoima, työttömät työnhakijat, opiskelijat ja yrittäjiksi aikovat, yritysten ja muiden organisaatioiden henkilöstö ja johto, koulutus- ja muiden organisaatioiden henkilöstö, opiskelijat, työikäinen väestö, opettajat ja muu henkilöstö 3.7 (TL 7) Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta (ESR) Toimintalinjan kuvaus Tavoitteena on ehkäistä sosiaalista syrjäytymistä vähentämällä työttömyyttä ja köyhyyttä sekä edistämällä osallisuutta. Toimenpiteiden kohteena ovat syrjäytyneet ja suurimmassa syrjäytymisvaarassa ovat väestöryhmät, joiden sosiaalinen osallisuus on uhatuin. Aktiivista osallisuutta on tärkeää tukea monialaisesti ja moniammatillisesti yhteistyössä julkisen sektorin, työelämän ja kansalaisjärjestöjen kanssa. Syrjäytymisen ennaltaehkäisyssä on tärkeää tunnistaa miesten ja naisten erilaisia syrjäytymiskehitystä aiheuttavia ongelmakohtia ja kehittää varhaisen puuttumisen toimintamalleja. Kehittämisen kohteena ovat syrjäytymisen ehkäisyä, sosiaalista osallisuutta sekä hyvinvointia tukevat palvelut, toimintamallit ja rakenteet. Lisäksi kehitetään sosiaalisia tukiverkostoja, asiakaslähtöisiä toimintamalleja, matalan kynnyksen palveluita sekä tuetaan yhteisöllisyyttä ja yhteisöllisiä palveluratkaisuja. Kehitetään sosiaalista osallisuutta parantavia palveluinnovaatioita, interaktiivisia palvelurakenteita sekä verkostoja. Lisäksi otetaan käyttöön ja hyödynnetään uusia teknologiaratkaisuja ottaen huomioon myös harvaan asutun alueen tarpeet. Toimenpiteillä vahvistetaan työelämäosallisuutta ja kehitetään heikossa työmarkkinaasemassa olevien työllistymiseen tähtääviä palveluja, parannetaan palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta sekä asiakaslähtöisyyttä. Kuntoutus-, terveys- ja sosiaalipalveluita kehitetään siten, että ne tukevat asiakkaiden siirtymiä työ- ja elinkeinohallinnon palveluihin, koulutukseen tai työhön. Osana kuntoutusta voidaan kehittää aktiivisuutta lisääviä liikunta- ja kulttuuripalveluita. Toimenpiteillä poistetaan työllistymistä vaikeuttavia työ- ja toimintakyvyn puutteita sekä parannetaan osaamista ja ammattitaitoa. 47

48 Nuorten kasvua, osallisuutta ja elämänhallintaa tukevia palveluja ja toimintamalleja kehitetään huomioiden nuorten miesten ja naisten erilaiset tarpeet ja syrjäytymistä aiheuttavat tekijät. Työelämän tai koulutuksen ulkopuolella oleville nuorille kehitetään koulutus- ja työllistymispolkuja yhteistyössä työelämän ja koulutusorganisaatioiden kanssa huomioiden ohjaus- ja tukipalveluiden tarve. Siirtymiä perusasteen jälkeiseen koulutukseen sekä koulutuksesta työelämään tuetaan. Monialaista ja moniammatillista yhteistyötä kehitetään nuorille suunnattujen palveluiden keskinäisen toimivuuden ja vaikuttavuuden lisäämiseksi. Maahanmuuttajien sosiaalista osallisuutta tuetaan kehittämällä tehostettuja kotouttamistoimenpiteitä erityisesti niille maahanmuuttajille, jotka sairauden, vamman tai muun syyn vuoksi alentuneen toimintakyvyn, iän, perhetilanteen, luku- ja kirjoitustaidottomuuden ovat suurimmassa syrjäytymisvaarassa. Vammaisten osalta tuetaan palveluiden painopisteen siirtoa työtoiminnasta työllistymistä tukevaan toimintaan, jonka tavoitteena on vammaisen työllistyminen avoimille työmarkkinoille kuntoutus- ja muiden tukitoimien avulla. Osatyökykyisten työ- ja toimintakykyä parannetaan kuntoutuspalveluita ja menetelmiä sekä asiantuntijaverkoston osaamista kehittämällä painottaen erityisesti päihde- ja mielenterveyskuntoutuksen vahvistamista ja työllistymistä tukevia toimintamalleja. Työ- ja toimintakyvyn arviointia kehitetään eri sektorien välisenä yhteistyönä. Investointiprioriteetti: Aktiivinen osallisuus Erityistavoite 1: Sosiaalisen osallisuuden edistäminen ja syrjäytymisen ehkäisy Erityistavoite 2: Asiakaslähtöisten toimintamallien, palvelujen ja palvelukokonaisuuksien sekä rakenteiden kehittäminen Tuettava toiminta: vahvistetaan suurimmassa syrjäytymisvaarassa olevien sosiaalista osallisuutta kehittämällä asiakaslähtöisiä toimintamalleja, matalan kynnyksen palveluita, sosiaalisia tukiverkostoja ja yhteisöllisyyttä kehitetään heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymiseen tähtääviä palveluja ja palvelukokonaisuuksia sekä niiden saatavuutta ja saavutettavuutta yhteistyössä työelämän, 3. sektorin toimijoiden ja asiakkaiden kanssa kehitetään uusia palveluinnovaatioita, tuotteita ja toimintatapoja sekä otetaan käyttöön uusia teknologiaratkaisuja kansalaisten osallisuuden lisäämiseksi huomioiden harvaan asuttujen alueiden tarpeet kehitetään erilaisten syrjäytymiskehitystä aiheuttavien ongelmakohtien tunnistamisen ja varhaisen puuttumisen toimintamalleja kehitetään nuorten kasvua, osallisuutta ja elämänhallintaa sekä koulutukseen ja työelämään pääsyä edistäviä palveluja, palvelukokonaisuuksia ja toimintamalleja tuetaan maahanmuuttajien sosiaalista osallisuutta tehokkailla kotoutumistoimenpiteillä monialaisena yhteistyönä eri hallinnonalojen ja muiden toimijoiden kesken 48

49 kehitetään ja testataan uusia toimintamalleja julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyönä matalan tuottavuuden työpaikkojen luomiseksi TL 7 tuensaajaryhmät: Tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, alueelliset kehittämisorganisaatiot, kunnat ja muut julkisyhteisöt, yhdistykset, säätiöt, järjestöt, työmarkkinaorganisaatiot 49

50 3.8 (TL 8) Tekninen tuki Luku kirjoitetaan myöhemmin. 4 Syrjäytymisen ehkäisyn erityistoimet 4.1 Itä- ja Pohjois-Suomen tarkastelu syrjäytymiseen liittyen Ikärakenne maakunnissa Vuonna 2011 Itä- ja Pohjois-Suomen alueen väestöön kuului asukasta eli lähes neljännes koko maan väestöstä asuu alueella. Alueen maakunnista Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan ikärakenne on lapsivoittoisempaa kuin muissa alueen maakunnissa, joissa lapsia on vähemmän kuin koko maassa keskimäärin. Pohjois-Pohjanmaalla Oulun seutukunnassa alle kouluikäisten lasten osuus korostuu jonkin verran muita seutukuntia enemmän. Väestöllinen huoltosuhde on Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnissa kaikkialla korkeampi kuin koko maassa keskimäärin, eli alueella on alle 15-vuotiaita ja yli 65-vuotiaita sataa työikäistä kohden enemmän kuin koko maassa ja trendi on koko maassa nouseva. Elatussuhde on huippuvuoden 2009 jälkeen hieman laskenut valtakunnallisen trendin mukaisesti, mutta on reilusti korkeampi tarkastelualueen kaikissa maakunnissa kuin koko maassa keskimäärin. Työttömyys Itä- ja Pohjois-Suomen alueella oli v työtöntä, joista pitkäaikaistyöttömiä oli (20,8 %) Työttömyys on vuoden 2009 jälkeen lähtenyt laskuun koko maassa, niin myös tutkittavissa maakunnissa. Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa työttömyyden lasku on ollut voimakkainta, mutta edelleen Keski-Pohjanmaata lukuun ottamatta työttömyys korkeammalla tasolla kuin koko maassa. Kun tarkastellaan pitkäaikaistyöttömien osuutta työttömistä, on trendi kaikissa tarkastelualueen maakunnissa koko maan mukainen, eli vuonna 2009 suhteellinen osuus on pienimmillään, kun työttömien määrä muutoin on huipussaan pitkäaikaistyöttömien 50

51 osuus työttömistä oli suurin Pohjois-Savossa (23,9 %), Etelä-Savossa (22,8 %) ja Pohjois- Karjalassa (21,6 %), koko maan arvoa (23,4 %) ylempi osuus tarkastelualueelta oli ainoastaan Pohjois-Savossa. Lukumääräisesti tarkasteltuna pitkäaikaistyöttömien määrä on nousussa. Pitkäaikaistyöttömistä lähes 62 % on miehiä. Syrjäytymiskehityksen kannalta on huolestuttavaa se, että yhdenjaksoisen työttömyyden kesto on ollut kasvussa eli yhä useamman henkilön työttömyys on kestänyt jopa 4 vuotta. Vaikeasti työllistyvien osalta tilanne on koko tarkastelualueella Keski-Pohjanmaata lukuun ottamatta hankalampi kuin koko maassa, erityisesti vaikeasti työllistyvien miesten prosenttiosuus vuotiaista on alueella suuri (koko maassa 4,6 %, Pohjois- ja Itä-Suomen suuralueen maakunnissa 4,8 6,8 %, Keski-Pohjanmaalla 3,3 %). Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa vaikeasti työllistyvien miesten osuus 6,8 % ja Kainuussa 6,2 %. Nuorisotyöttömyys Vuonna 2011 Itä- ja Pohjois-Suomen alueella oli noin alle 25-vuotiasta työtöntä (13,5 % työttömistä, koko maa 12,4 %). Nuorten työttömien määrä on laskenut vuodesta 2009, jolloin laman seurauksena nuorisotyöttömyys oli todella korkealla. Emme kuitenkaan ole päässeet lamaa edeltävälle vuoden 2008 tasolle, jolloin alle 25-vuotiaita työttömiä oli noin Nuorisotyöttömyys kohdistuu useammin nuoriin miehiin kuin naisiin. Vuonna 2011 alle 25- vuotiaista työttömistä miehiä oli eli 60 %. Itä- ja Pohjois-Suomessa lähes nuorta, eli neljännes alle 25-vuotiaista työttömistä, oli vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa. 51

52 Nuorisotyöttömien prosenttiosuus vuotiaasta työvoimasta on koko maan tasolla noussut voimakkaasti vuonna 2009 (13,8 %) ja hieman laskenut vuoteen 2011 (11,9 %). Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnissa viime vuosien kehitys on ollut samansuuntainen kuin koko maassa, mutta nuorisotyöttömien osuus vuotiaasta työvoimasta on Keski-Pohjanmaata (11,4 %) lukuun ottamatta korkeammalla tasolla (14,5 18,5 %). Ainoastaan Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa nuorisotyöttömyys on saatu laskemaan vuotta 2008 alemmalle tasolle, mutta näissä maakunnissa nuorisotyöttömien osuus olikin jo 2008 ehtinyt kasvaa korkeaksi. Vuonna 2011 huolestuttavinta nuorisotyöttömyys on Lapissa, jossa nuorisotyöttömien osuus vuotiaasta työvoimasta on 18,5 %. Pohjois-Pohjanmaalla vastaava osuus vuonna 2011 oli 16,7 %, ja sieltä Oulun seutukunnassa 18,2 %. Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa nuorisotyöttömien osuus on 16 prosentin luokkaa. Vuonna 2010 Itä- ja Pohjois-Suomessa koulutuksen ulkopuolelle jäi joka kymmenes vuotiaista Pohjois-Karjalaa ja Keski-Pohjanmaata lukuun ottamatta, joissa tilanne on parempi. Koulutuksen ulkopuolelle jää useammin nuori mies kuin nainen. Koulutuksen ulkopuolelle jääneitä on kaikissa alueen maakunnissa vähemmän kuin koko maassa keskimäärin, mutta nuorisotyöttömyys on kuitenkin korkeammalla tasolla. Eniten koulutuksen ulkopuolelle jääneitä on Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnista Lapissa (10,2 % eli nuorta), jossa osuus on nousussa. Koulutuksen ulkopuolelle jäämiseen vaikuttavia tekijöitä ovat (etenkin pienillä paikkakunnilla) paikallinen koulutustarjonta ja työllistymismahdollisuudet. Päihteet Alkoholijuomien myynti on ollut laskussa vuoteen 2010 saakka, jonka jälkeen se on kääntynyt lievään nousuun. Trendi näkyy niin koko valtakunnassa kuin tarkastelualueella. Alkoholijuomien myynti on valtakunnan keskiarvoa (8,2 litraa 100 % alkoholia asukasta kohden) korkeampaa Lapissa (11,2 l), Kainuussa sekä Pohjois- ja Etelä-Savossa. 52

Itä- ja Pohjois-Suomen alueellisen suunnitelman. 3. päivitetty luonnos EU:n rakennerahasto-ohjelmaan 2014 2020 17.1.2013

Itä- ja Pohjois-Suomen alueellisen suunnitelman. 3. päivitetty luonnos EU:n rakennerahasto-ohjelmaan 2014 2020 17.1.2013 Itä- ja Pohjois-Suomen alueellisen suunnitelman 3. päivitetty luonnos EU:n rakennerahasto-ohjelmaan 2014 2020 17.1.2013 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1 Suunnitelma alue 1.2 Suunnitelman valmisteluprosessi

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

Itä- ja Pohjois-Suomen alueellisen suunnitelman 2. päivitetty luonnos EU:n rakennerahasto-ohjelmaan 2014 2020 30.11.2012

Itä- ja Pohjois-Suomen alueellisen suunnitelman 2. päivitetty luonnos EU:n rakennerahasto-ohjelmaan 2014 2020 30.11.2012 Itä- ja Pohjois-Suomen alueellisen suunnitelman 2. päivitetty luonnos EU:n rakennerahasto-ohjelmaan 2014 2020 30.11.2012 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1 Suunnitelma-alue 1.2 Suunnitelman valmisteluprosessi

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Yli 9 prosenttia Suomen väestöstä asuu Pirkanmaalla,

Lisätiedot

Joensuu Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Joensuu Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Kestävää kasvua ja työtä EU 2014-2020 Tilannekatsaus Joensuu Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1 Kestävää kasvua ja työtä EU 2014-2020 Tilannekatsaus Sisältörunko Ohjelman

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Suomen rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Satu Sikanen 13.3.2014 Rakennerahasto-ohjelmassa esitettyjä kehittämishaasteita

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä 18.4.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen

Lisätiedot

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EAKR-asiantuntijoiden neuvottelupäivä 12.11.2013 Hotelli Arthur, Helsinki Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä 12.11.2013 Kumppanuussopimus

Lisätiedot

Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä

Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä 13.11.2013 Congress Paasitorni, Helsinki Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä 13.11.2013 2 Etunimi Sukunimi

Lisätiedot

Miten väestöennuste toteutettiin?

Miten väestöennuste toteutettiin? Miten väestöennuste toteutettiin? Väestöennusteen laatiminen perustui kolmeen eri väestökehityksen osatekijään: 1) luonnollinen väestönlisäykseen (syntyvyys ja kuolleisuus, 2) kuntien väliseen nettomuuttoon

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi marraskuussa

Lisätiedot

- - - Sisällysluettelo. 1. Johdanto 1.1 Suunnitelma-alue 1.2 Suunnitelman valmisteluprosessi 1.3 Ohjelmakauden 2007 2013 tulokset ja johtopäätökset

- - - Sisällysluettelo. 1. Johdanto 1.1 Suunnitelma-alue 1.2 Suunnitelman valmisteluprosessi 1.3 Ohjelmakauden 2007 2013 tulokset ja johtopäätökset - - - Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1 Suunnitelma-alue 1.2 Suunnitelman valmisteluprosessi 1.3 Ohjelmakauden 2007 2013 tulokset ja johtopäätökset 2. Suunnitelma-alueen kehitysnäkymät 2.1 Nykytila, haasteet

Lisätiedot

Itä- ja Pohjois-Suomen alueellisen suunnitelman 3. päivitetty luonnos EU:n rakennerahasto-ohjelmaan 2014 2020

Itä- ja Pohjois-Suomen alueellisen suunnitelman 3. päivitetty luonnos EU:n rakennerahasto-ohjelmaan 2014 2020 Itä- ja Pohjois-Suomen alueellisen suunnitelman 3. päivitetty luonnos EU:n rakennerahasto-ohjelmaan 2014 2020 17.1.2013 Sisällysluettelo: 1. Johdanto... 3 1.1 Itä- ja Pohjois-Suomen maantieteellinen asema,

Lisätiedot

Miten maakuntaohjelmaa on toteutettu Pohjois-Savossa. Aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa

Miten maakuntaohjelmaa on toteutettu Pohjois-Savossa. Aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa Miten maakuntaohjelmaa 2014-2017 on toteutettu Pohjois-Savossa Aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa 15.5.2017 Pohjois-Savon maakuntasuunnitelman 2030 ja maakuntaohjelman 2014-2017 toimintalinjat Aluerahoitukset

Lisätiedot

TIEDOTE 3/2014 KUOPION MUUTTOLIIKE

TIEDOTE 3/2014 KUOPION MUUTTOLIIKE KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 214 TIEDOTE 3/214 KUOPION MUUTTOLIIKE Kuopion tulomuutto kasvussa Tilastokeskuksen keväällä julkistettujen muuttajatietojen mukaan Kuopion

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Koulutus ja tutkimus Koulutus ja tutkimus Koulutusaste muuta maata selvästi korkeampi 2011 Diat 4 6 Tamperelaisista 15 vuotta täyttäneistä 73,6 % oli suorittanut jonkin asteisen tutkinnon,

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Tilastotietoja suuralue- ja maakuntajaolla (NUTS2 ja NUTS3)

Tilastotietoja suuralue- ja maakuntajaolla (NUTS2 ja NUTS3) Tilastotietoja suuralue- ja maakuntajaolla (NUTS2 ja NUTS3) 18.12.2012 Maakunnat (NUTS3) 1.1.2012 Yhteensä 18 (+1) maakuntaa 01 Uusimaa 02 Varsinais-Suomi 04 Satakunta 05 Kanta-Häme 06 Pirkanmaa 07 Päijät-Häme

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Raahe 7.2.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen tarkoitettua rahoitusta Tavoitteena vähentää alueiden

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Suunnitelman lähtökohdat Seitsemän maakuntaa Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu,

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan

Lisätiedot

Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta

Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta EU:n Itämeri-strategian sidosryhmätilaisuus Ympäristöministeriö, 6.4.2016 Ylitarkastaja Harri Ahlgren Työ- ja elinkeinoministeriö,

Lisätiedot

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa)

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) SATAKUNTA NYT JA KOHTA Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 25.10.2013 S I S Ä L T Ö 1. MITEN MEILLÄ MENEE SATAKUNNASSA?

Lisätiedot

Työvoima- ja koulutustarve 2025 Markku Aholainen maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto

Työvoima- ja koulutustarve 2025 Markku Aholainen maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto Työvoima- ja koulutustarve 2025 maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto Maakunnan suunnittelun kokonaisuus UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNTAKAAVA Budj. rahoitus EU-ohj.rahoitus

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx 1(5) Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa Keskisuurilla kaupungeilla tarkoitetaan muistiossa kahta asiaa: niiden väkilukua sekä niiden epävirallista asemaa maakunnan keskuksena. Poikkeus

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Lapin liitto

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Lapin liitto Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Lapin liitto 17.3.2017 Ohjelman edistymistilanne 9.3.2017 Valtakunnallisesti Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto ohjelma Varattu ja

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät 23.10.2013 Kimmo Niiranen Maakunta-asiamies Tilastokatsaus mm. seuraaviin asioihin: Väestökehitys Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Yksi ohjelma viisi toimintalinjaa toiminnalle 2.1 (TL 1) Pk-yritystoiminnan kilpailukyky

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017 Pirkanmaa Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi vuonna 2013. Yli yhdeksän

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Seurantakomitean kokous Liminka/Oulu 18.-19.5.2016 Ylitarkastaja Harri Ahlgren, työ- ja elinkeinoministeriö, yritys- ja alueosasto Ohjelman edistymistilanne

Lisätiedot

Maakunnallisten osaamistarvekartoitusten esittelytilaisuus. Mikko Väisänen

Maakunnallisten osaamistarvekartoitusten esittelytilaisuus. Mikko Väisänen Maakunnallisten osaamistarvekartoitusten esittelytilaisuus Mikko Väisänen 11.9.2013 Tulevaisuus hanke, kesto: 1.1.2012-30.6.2014 Hankkeella organisoidaan Pohjois-Pohjanmaan ennakointityötä entistä tiiviimmäksi.

Lisätiedot

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Työllisten insinöörien ja arkkitehtien määrä Turussa ja muissa suurimmissa kaupungeissa Suomessa

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAA. Nuorten maakunta! AKL. Pohjois-Pohjanmaa. asukkaita pinta-ala km2 asukastih.

POHJOIS-POHJANMAA. Nuorten maakunta! AKL. Pohjois-Pohjanmaa. asukkaita pinta-ala km2 asukastih. POHJOIS-POHJANMAA Nuorten maakunta! AKL 2.2011 Pohjois-Pohjanmaa asukkaita 395 000 pinta-ala 37 400 km2 asukastih. 11 as/km2 AKL 2.2011 1 Pohjois- Pohjanmaa 34 kuntaa (+Vaalan kunta Kainuusta liiton jäsen)

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä ja

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 242 324 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma Erkki Niemi RAKENNEMUUTOS 1988..2007 Nousuja, laskuja ja tasaisia taipaleita Yleinen kehitys Tuotanto Klusterit tuotantorakenne ja sen muutos Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma 1 Alueiden

Lisätiedot

RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi

RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi ESR-sisällöt Pekka Stenfors Keski-Suomen ELY-keskus/ Turku 13.6.2014 Hallinnon muutokset ESR-rakennerahastohallinto Varsinais-Suomen osalta 1.1.2014 alkaen Keski-Suomen ELY-keskuksessa

Lisätiedot

ESR YHTEENSÄ 2, , ,432 0 EU 1, , ,208 0 Valtio 0, , ,916 0 Kunta 0, , ,308 0

ESR YHTEENSÄ 2, , ,432 0 EU 1, , ,208 0 Valtio 0, , ,916 0 Kunta 0, , ,308 0 Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma Taulukko täytetään soveltuvin osin erikseen vuosille 2018 ja 2019 19.10.2017 VAIN VALKOISELLA POHJALLA 0:LLA MERKITTYIHIN SOLUIHIN VOI TÄYTTÄÄ LUKUJA LIITE 2 Vuosi:

Lisätiedot

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työ & työllisyys lukuja (lokakuu 2012) Työlliset (Tilastokeskus TK): 2 467

Lisätiedot

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen Business as (un)usual rahoittajan näkökulma 13.8.2013 Ilmi Tikkanen EU hankkeiden vaikuttavuudesta Havaintoja EU:n ohjelmakaudelta 2007 2013 Tuleva EU:n ohjelmakausi 2014 2020 (valmistelu) Etelä-Suomen

Lisätiedot

Työvoimatarve 2025 koulutuksen aloittajatarpeiksi

Työvoimatarve 2025 koulutuksen aloittajatarpeiksi Työvoimatarve 2025 koulutuksen aloittajatarpeiksi Työvoimatarve koulutuksen aloittajatarpeeksi VATT:n toimialaennuste (työlliset) 2008 2025» Perusura ja tavoiteura Toimialaennuste muunnettu ammattirakenne-ennusteeksi

Lisätiedot

ESR YHTEENSÄ 2, , ,421 0 EU 1, , ,211 0 Valtio 0, , ,908 0 Kunta 0, , ,303 0

ESR YHTEENSÄ 2, , ,421 0 EU 1, , ,211 0 Valtio 0, , ,908 0 Kunta 0, , ,303 0 Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma Taulukko täytetään soveltuvin osin erikseen vuosille 2017 ja 2018 9.6.2016 VAIN VALKOISELLA POHJALLA 0:LLA MERKITTYIHIN SOLUIHIN VOI TÄYTTÄÄ LUKUJA LIITE 2 Vuosi:

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä

Lisätiedot

Itä- ja Pohjois-Suomen alueellisen suunnitelman 3. päivitetty luonnos EU:n rakennerahasto-ohjelmaan

Itä- ja Pohjois-Suomen alueellisen suunnitelman 3. päivitetty luonnos EU:n rakennerahasto-ohjelmaan Itä- ja Pohjois-Suomen alueellisen suunnitelman 3. päivitetty luonnos EU:n rakennerahasto-ohjelmaan 2014 2020 17.1.2013 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1 Suunnitelma-alue 1.2 Suunnitelman valmisteluprosessi

Lisätiedot

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne Valokuvat Juha Metso päivitetty Työpaikat yhteensä (TOL2008) 2000-2015 76000 74000 73265 73478 73745 74117 73225 72000

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Euroopan sosiaalirahaston ajankohtaiset kuulumiset Rakennerahastoinfo 24.1.2019 Rahoituspäällikkö Riitta Ilola ESR v. 2018 Myönnetty ESR-rahoitus

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto Kommenttipuheenvuoro Ari Näpänkangas Projektipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan liitto POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO 34 kunnan muodostama kuntayhtymä Lakisääteisiä tehtäviä Alueiden kehittäminen (maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus 9.10.2018 Varattu ja maksettu julkinen (EU+valtio+kunta ja muu julkinen) Lähde: RR-tietopalvelu 30.8.2018 Toimintalinja Kehys (rahoituksen pääosa), euroa

Lisätiedot

Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana. Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina

Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana. Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina Häme on yksi Suomen historiallisista maakunnista. Hämeen maakunta sijaitsee keskeisellä paikalla Suomen

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelman saavutukset Itä-Suomen näkökulmasta ESR

Rakennerahasto-ohjelman saavutukset Itä-Suomen näkökulmasta ESR Rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 saavutukset Itä-Suomen näkökulmasta ESR 16.8.2018 Punkaharju ESR:n toimintalinjat ja erityistavoitteet TL 3 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus, TL 4 Koulutus, ammattitaito

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio Toimintaympäristö Muuttajien taustatiedot Dialuettelo Dia 3 Kuntien välinen nettomuutto Tampereella iän mukaan 2013 Dia 4 Kuntien välinen nettomuutto kehyskunnissa iän mukaan 2013 Dia 4 Tampereen maahan-

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia Ennakointiseminaari 16.2.2016 Ilpo Hanhijoki Esityksen sisältö 1. Työvoima ja koulutustarpeet 2020- luvulla - ennakointituloksia 2. Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain 8.11.2016 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus ELYalueittain 2015e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa

Lisätiedot

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke: www.poketti.fi

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell,

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell, EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma Carola Gunell, 22.5.2014 Paljon muutoksia 2014-2020 kaudella! Ohjelma-alue koostuu kahdesta alueelta: IP-alue ELSA-alue Päätöksenteko

Lisätiedot

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen INTERREG IVC Alueiden välinen yhteistyö Suomessa Tuomas Turpeinen Mikä on INTERREG IVC? Lissabonin ja Göteborgin strategioissa määriteltyjä tavoitteita korostava yhteistyöohjelma Tarjoaa yhteistyömahdollisuuksia

Lisätiedot

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT Etelä-Savon maakuntaliitto 174 237 Muuttovoittoinen Saimaan maakunta 2015 Väkiluku 172 389 165 725 160 507 52 155 575-231 -277 Kokonaisnettomuutto

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2014e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Yrittäjyysohjelma Etelä-Pohjanmaa Yrittäjyyskatsauksen tavoitteet Tarkastella poikkileikkauksena keväällä 2007, miltä Etelä-Pohjanmaan maakunta yrittäjyyden näkökulmasta

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Infotilaisuus hankehakijoille. Kalevi Pölönen ELY-keskus

Kestävää kasvua ja työtä Infotilaisuus hankehakijoille. Kalevi Pölönen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Infotilaisuus hankehakijoille ELY-keskus 22.1.2015 Komission näkemys Suomen kilpailukyvystä Nurkkakuntaisuus uhkaa Merkittävimmät ongelmat jalostusasteessa ja innovaatiotoiminnassa

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman seurantakomitean kokous Turku, 23.5.2016 Ylitarkastaja Hanna-Mari Kuhmonen,

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ Suomen rakennerahasto-ohjelman tilannekatsaus

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ Suomen rakennerahasto-ohjelman tilannekatsaus KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tilannekatsaus Tuija Astikainen, EU-ohjelmapäällikkö 21.3.2019 Ohjelman edistymistilanne 24.2.2019 Toimintalinja Julkinen rahoitus 24.2.2019

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 20230 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Ohjelmakauden EAKR ja ESR tilanne. Kymenlaakson Liitto Jussi Lehtinen Maakuntavaltuusto

Ohjelmakauden EAKR ja ESR tilanne. Kymenlaakson Liitto Jussi Lehtinen Maakuntavaltuusto Ohjelmakauden 2007 2013 EAKR ja ESR tilanne Kymenlaakson Liitto Jussi Lehtinen Maakuntavaltuusto 15.12.2014 Kymenlaakson liiton EAKR hanketoiminta ohjelmakaudella 2007 2013 Ohjelmakaudella rahoitusta myönnettiin

Lisätiedot

Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta. Janne Vartia 11.12.2012

Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta. Janne Vartia 11.12.2012 Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta Janne Vartia 11.12.2012 Alue TEOLLISUUTTA TAPAHTUMIA HYVINVOINTIA 2 Työllistävyys Suurin merkitys Satakunnassa Jalostuksen työllistävyys maakunnittain 2009

Lisätiedot

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Lähteet: Tilastokeskus (TK) Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) Yritysharavahaastattelut Pohjanmaan työllisten päätoimialarakenne

Lisätiedot

Riittääkö työlle tekijöitä 2030 Onko työtä ylipäätään! Kuntamarkkinat

Riittääkö työlle tekijöitä 2030 Onko työtä ylipäätään! Kuntamarkkinat Riittääkö työlle tekijöitä 2030 Onko työtä ylipäätään! Kuntamarkkinat 12.9.2019 Jarno Parviainen ja Heikki Miettinen Työpaikkakehitys ja työvoimantarjonta vuonna 2030 Miten vähenevä ja vanheneva väestö

Lisätiedot

LIITE 3: ARVIO KULUVAN OHJELMAKAUDEN TULOKSISTA JA VAIKUTUKSISTA

LIITE 3: ARVIO KULUVAN OHJELMAKAUDEN TULOKSISTA JA VAIKUTUKSISTA LIITE 3: ARVIO KULUVAN OHJELMAKAUDEN TULOKSISTA JA VAIKUTUKSISTA 12.5.2012 Pohjois-Suomen EAKR toimenpideohjelma 2007-2013 toteuma ja vaikuttavuus Pohjois-Suomen EAKR ohjelman julkisista varoista (622

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen 1.9.2011 Riitta Ilola Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Strategiayksikkö, Riitta Ilola 6.9.2011 1

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Lähtökohdat, Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma ja rahoitus Mari Kuparinen 25.3.2013 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014 2020 (HALKE 23.3.2012) Yksi

Lisätiedot

Itä ja Pohjois Suomi ohjelma. Jouni Backman 28.11.2011

Itä ja Pohjois Suomi ohjelma. Jouni Backman 28.11.2011 Itä ja Pohjois Suomi ohjelma Jouni Backman 28.11.2011 Itä- ja Pohjois-Suomi -ohjelma Työryhmän tehtävänä on valmistella hallitusohjelman mukainen kehittämisohjelma Itä- ja Pohjois-Suomelle. Pitkät etäisyydet

Lisätiedot

Pohjanmaan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma. Irina Nori, Pohjanmaan liitto, versio 181215

Pohjanmaan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma. Irina Nori, Pohjanmaan liitto, versio 181215 Tilastoaineisto Pohjanmaan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Irina Nori, Pohjanmaan liitto, versio 181215 Elinkeinorakenne Muutosjoustavuus Riskitoimialojen tunnistaminen Teollisuus on edelleen suurin

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma ESR Etelä-Pohjanmaa Aluekehittämispalaverit 14.-23.4.2015 www.rakennerahastot.fi sivustolta löytyy - Kestävää kasvua ja työtä - Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

Toimintaympäristö. TTL Tampere

Toimintaympäristö. TTL Tampere Toimintaympäristö TTL Tampere Toiminta-alue Työterveyslaitoksen Tampereen aluetoimipisteen vastuualueeseen kuuluvat Kanta-Hämeeen, Päijät- Hämeen, Pirkanmaan, Etelä- Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski- Pohjanmaan

Lisätiedot

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21

Lisätiedot

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus Rakennerahastokausi 2014-2020 - millaista toimintaa rahoitetaan? ELY-keskus 22.1.2015 Hankkeita on käynnissä Hakemuksia ELY-keskukselle maakunnassa ESR 43, EAKR 7 kpl, ESR hakemuksista 16% ylialueellisia

Lisätiedot

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet Vastaanottava maaseutu 22.1.2016 Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rahoituksen jako rahastojen välillä (pl. alueellinen yhteistyö)

Lisätiedot

Liiketalouden ja kaupan alan pitkän aikavälin työvoima- ja koulutustarpeet

Liiketalouden ja kaupan alan pitkän aikavälin työvoima- ja koulutustarpeet Liiketalouden ja kaupan alan pitkän aikavälin työvoima- ja koulutustarpeet Liiketalouden koulutuksen kehittämispäivät 29. - 30.1.2014 Samuli Leveälahti Opetusneuvos Opetushallitus samuli.levealahti@oph.fi

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot