Pöytäkirja 1 (57) HUS, hallituksen kokoushuone, Stenbäckink. 9, 4. krs

Transkriptio

1 Pöytäkirja 1 (57) Kokoustiedot Aika maanantai klo 8:30 11:45 Paikka HUS, hallituksen kokoushuone, Stenbäckink. 9, 4. krs Lisätietoja Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 63 Info-osuus 5 64 Kuntalain 51 :n mukaista otto-oikeusmenettelyä varten saapuneet päätökset 65 HUS:n ydintoiminnan organisaatio ennen maakunta- ja soteuudistusta 66 Kansallisten palvelukeskusten perustaminen ja HUS:n toimintojen siirtyminen palvelukeskuksiin 67 Luottamushenkilöiden taloudelliset etuudet valtuustokaudella XDS-palvelut XDS-palvelut, hankintaoikaisu Sädehoitoyksiköiden 7,8 ja 14 tila- ja laitehanke; hankesuunnitelma ja investoinnin esittäminen valtuustolle 71 Jorvin sairaalan K-leikkausosaston ja alapuolisten tilojen peruskorjauksen hankeselvitys 72 Kiinteistö Oy Hyvinkään Sairaalanmäki: Kuntarahoituksen johdannaisyleissopimuksen takaaminen 73 HUS-Kuvantamisen toimialajohtajan virkaan valitseminen Hallituksen lausunnon valmistelu tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen 2016 johdosta 75 Oikaisuvaatimus HUS:n Naisten, lasten ja psykiatrian eettisen toimikunnan tekemästä lausuntomaksun perimistä koskevasta päätöksestä 76 Muut asiat

2 Pöytäkirja 2 (57) Osallistujat Läsnä Ulla-Marja Urho, puheenjohtaja Riikka Slunga-Poutsalo, varapuheenjohtaja, 63-65, Tari Haahtela Heikki Heinimäki, ja 72-73, Suzan Ikävalko Pekka Karma Leena Laine Jukka Pihko Leena Luhtanen Berndt Långvik Marika Niemi Maria Ohisalo Reetta Vanhanen Risto Ranki Säde Tahvanainen Ilkka Taipale Antti Valpas Harry Yltävä Muut osallistujat Ulla-Mari Karhu valtuuston pj , Kalle Könkkölä valtuuston I varapj. 63, Aki Lindén, toimitusjohtaja Mari Frostell, talousjohtaja Lasse Lehtonen, hallintoylilääkäri Markku Mäkijärvi, johtajaylilääkäri Risto Renkonen, dekaani, ylilääkäri Johanna Saukkomaa, viestintäjohtaja Kaarina Torppa, hallintoylihoitaja Outi Sonkeri, henkilöstöjohtaja Lauri Tanner, hallintojohtaja esittelijä virkamies virkamies virkamies virkamies virkamies virkamies virkamies sihteeri Poissa Jari Oksanen Irene Äyräväinen

3 Pöytäkirja 3 (57) Allekirjoitukset Ulla-Marja Urho puheenjohtaja Lauri Tanner sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty Helsinki Jukka Pihko Reetta Vanhanen Pöytäkirjan nähtävänäolo Pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi HUS:n keskuskirjaamossa, os. Ruosilantie 16 B, 1. krs, Helsinki Lauri Tanner sihteeri

4 Pöytäkirja 4 (57) Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Kokous todettiin laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Pöytäkirjantarkastajien valinta Päätös Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Reetta Vanhanen (varalle Berndt Långvik) ja Jukka Pihko (varalle Antti Valpas).

5 Pöytäkirja 5 (57) Asianro HUS/425/2017 Info-osuus Selostus 1. Hallitukselle annetaan kokouksessa tiivis selvitys Kätilöopiston tilanteesta taustoineen ja jatkotoimenpiteineen. Alustuspuheenvuorot käyttävät toimialajohtaja Seppo Heinonen ja HUS-Tilakeskuksen edustaja. Kokoukseen osallistuvat myös työterveyslääkäri Päivi Nurmio HUS-Työterveydestä ja viestintäpäällikkö Niina Kauppinen. Oheismateriaaleina 1-4 jaetaan asiaa koskevat tiivistelmät tiedoksi hallitukselle. 2. Johtava ylilääkäri Petri Bono ja investointijohtaja Anne Priha esittelevät suunnitelmia korvaavan tilaratkaisun järjestämisestä silmätautien käyttöön Jorvin kampukselle. Päätösesitys Merkitään esitykset tiedoksi. Asian käsittely Merkittiin, että toimialajohtaja Seppo Heinonen, vs. kiinteistöjohtaja Timo Peltoniemi, viestintäpäällikkö Niina Kauppinen, työterveyslääkäri Päivi Nurmio, investointijohtaja Anne Priha, hankejohtaja Raija Malmström ja johtava ylilääkäri Petri Bono olivat läsnä kokouksessa klo esittelemässä asiakohtaa 1 hallitukselle ja vastaamassa kysymyksiin. Kokouksessa jaettiin hallitukselle tiedoksi työterveyslaitoksen Jorvin synnytysosastolle tehdyn sisäilmastokyselyn tulokset sekä Naistenklinikan henkilökunnan tulosyksikön johdolle lähettämä viesti. Merkittiin, että valtuuston I varapuheenjohtaja Kalle Könkkölä poistui kokouksesta klo asiakohdan käsittelyn jälkeen. Merkittiin lisäksi, että investointijohtaja Anne Priha, hankejohtaja Raija Malmström ja johtava ylilääkäri Petri Bono olivat läsnä kokouksessa klo esittelemässä asiakohtaa 2 hallitukselle ja vastaamassa kysymyksiin. Päätös Hallitus merkitsi annetut selvitykset tiedoksi. Asiakohdan 1. osalta hallitus linjasi lisäksi asiaa seuraavasti: Hallitus edellyttää, että hallitukselle esitetään suunnitelma Kätilöopistosta luopumiseksi.

6 Pöytäkirja 6 (57) 63 Hallitus päätti lähettää seuraavat Tari Haahtelan tekemät esitykset jatkovalmisteltavaksi asianomaisiin yksiköihin: 1. HUS perustaa sisäilman aiheuttamien lääketieteellisten ongelmien ja niiden vakavuuden arvioimiseksi pysyvän asiantuntijaryhmän, jossa on 3-5 sisäilmaongelmiin perehtynyttä kliinikkolääkäriä. Tämä ryhmä tekee lääketieteellisen arvion tilanteissa, joissa HUS kiinteistöjen sisäilman epäillään aiheuttavan sairastumisia ja terveysriskejä. 2. HUS vahvistaa Iho- ja allergiasairaalan sisäilmapoliklinikkaa perustamalla ympäristöterveyttä hallitsevan erikoislääkärin viran. 3. Viestinnässään HUS tuo esiin sen, että Kätilöopistosta luopumista on suunniteltu jo pitempään synnytysten keskittämisen takia. Laitoksen sisäilmaongelmat ovat nopeuttaneet luopumispäätöstä. Hallitus päätti lisäksi lähettää seuraavan Heikki Heinimäen tekemän esityksen jatkovalmisteltavaksi HUS-Tilakeskukseen: 1. HUS:n tekemiin vuokrasopimuksiin kirjataan jatkossa ehto, että kiinteistön omistaja vastaa kiinteistön terveellisestä sisäilmasta. Lisätiedot Toimitusjohtaja Aki Lindén, p. (09)

7 Pöytäkirja 7 (57) 64 Asianro HUS/425/ Kuntalain 51 :n mukaista otto-oikeusmenettelyä varten saapuneet päätökset Selostus 1. Talous- ja konsernijaosto Puheentunnistusratkaisun palveluntuottajan valinta 21 Info-osuus 22 Oy Apotti Ab:n varsinainen yhtiökokous 23 XDS-palvelut 24 HUS-Tilakeskuksen ja HUS-Kiinteistöt Oy:n välinen turvallisuusja vartiointipalveluiden toimeksiantosopimus Hyksin, Hyvinkään, Lohjan, Länsi-Uudenmaan ja Porvoon sairaanhoitoalueilla vuonna Tammi-helmikuun toiminta ja talous sekä strategisten avaintavoitteiden toteutuminen 2. Nämnden för den språkliga minoriteten Premiering för goda tvåspråkiga insatser 25 HNS externa revision 26 Förslag till ändring av 27 i HNS förvaltningsstadga 27 Arbetsplan för tillsättandet av regionala arbetsgrupper för den språkliga minoriteten Övriga ärenden Anmälningsärenden 3. Talous- ja konsernijaosto Info-osuus 27 Tammi-maaliskuun toiminta ja talous sekä strategisten avaintavoitteiden toteutuminen 28 Toimitilan vuokraaminen Keskinäiseltä Eläkevakuutusyhtiö Ilmariselta Helsingin pääpostitalosta, osoitteesta Mannerheiminaukio 1, Helsinki, HUS-Kuvantamisen toimintaa varten 29 Toimitilan vuokraaminen Senaatti-kiinteistöiltä, osoitteesta Haartmaninkatu 1 D, Helsinki 30 Muut asiat 4. Porvoon sairaanhoitoalueen lautakunta Ajankohtaiskatsaus 15 Toiminnan ja talouden seurantatiedot tammi-maaliskuu Muut mahdolliset asiat 17 Hallituksen pöytäkirja 5. Lohjan sairaanhoitoalueen lautakunta Toiminnan ja talouden toteuma tammi-maaliskuu Lohjan sairaanhoitoalueen vuoden 2017 tulosyksikkökohtaiset toimintasuunnitelmat 12 Eron myöntäminen hallintojohtaja Eero Mämmelälle eläkkeelle siirtymisen johdosta

8 Pöytäkirja 8 (57) Lautakunnan kokouksen peruuttaminen Infoasiat Hallituksen puheenjohtajan päätös Asian ottaminen hallituksen käsiteltäväksi 7. Toimitusjohtajan päätökset Yhteyspäällikkö Janne Aaltosen kokonaispalkan tarkistaminen Quality & Safety in Healthcare, Lontoo Kuntayhtymän toimitusjohtajan hankintapäätös: Asiantuntijapalvelujen hankkiminen Testbed-kehittämishankkeeseen Johtajaylilääkärin sijaiset Tekstinkäsittelijä/osastonsihteeri Michael Perukankaan siirtäminen vakansseineen (5F ) HYKS Lasten ja nuorten sairauksien tulosyksiköstä HUS-Servisin tekstinkäsittelypalveluihin Optioehtoon perustuva lisävuosi lakiasiainpalveluiden hankintaan HUS-kuntayhtymässä Työsuojeluvaltuutettujen lukumäärä, ajankäyttö ja vaalialueet toimikaudelle Kiinteistöjohtaja Hannu Lähteenmäen työpanoksen vuokraus Maakuntien tilakeskus Oy:lle ja vapautus tulosalueen johtajan tehtävistä ajalla Lean-koulutusten ohjausryhmän perustaminen Johtajaylilääkäri Markku Mäkijärven osallistuminen High Performance Leadership -koulutukseen Sveitsissä ja johtajaylilääkärin sijaisuus ko. aikana Kuntayhtymän toimitusjohtajan päätös: HUS-Tietohallinnon talouspäällikön (vakanssinumero 5B ) viran täyttö HUS:n sairaaloiden työnjako ja profiilit -selvitys Meilahden sairaala-alueen elinkeinopoliittinen selvitys 8. Tietohallinto, tulosalueen johtajan päätökset Oracle HCM-lisenssipäivityksen hankinta Palveluohjaus- ja tilanhallintajärjestelmän hankinta 9. HUS-Tilakeskus tulosalueen johtajan päätökset Meilahden sairaala BioMagin uudet tilat Noin 322 m2 tilojen alivuokraaminen Työterveyslaitokselta, osoitteesta Haartmaninkatu 1D, Helsinki, ja alkaen Töölön sairaala julkisivun kunnostus V3 & V4, toteutusvaiheen hankinta Meilahden Siltasairaala päätoteuttajan valinta kehitysvaihe

9 Pöytäkirja 9 (57) 64 Päätösesitys Hallitus päättää 1. merkitä tiedoksi esityslistan 1 kohdassa mainitut päätökset ja toimitusjohtajan päätökset ajalta ; ja 2. ettei se ota käsiteltäväkseen muita esittelytekstissä lueteltuja kuntalain 51 :n tarkoittamia päätöksiä. Päätös Päätösesitys hyväksyttiin. Lisätiedot Lauri Tanner, p. (09)

10 Pöytäkirja 10 (57) 65 Asianro HUS/1446/ HUS:n ydintoiminnan organisaatio ennen maakunta- ja sote-uudistusta Selostus Hallitus käsitteli otsikkoasiaa kokouksessaan ja päätti puheenjohtajan esityksestä, että toiminnan kehitystyötä jatketaan esittelytekstissä kuvattujen suunnitelmien perusteella ja että asia jätetään muutoin pöydälle. Asian esittelyteksti kokouksessa oli seuraava: HUS:ssa on sen historian aikana aina reagoitu omilla hallinnollisilla ratkaisuilla lainsäädännön ja toimintaympäristön muutoksiin. Niiden avulla on pyritty tukemaan asetettuja potilashoidon ja talouden tavoitteita olosuhteiden muuttuessa. Merkittävimmät muutokset ovat olleet: 1. Jorvin sairaalan, Peijaksen sairaalan, HYKSin Helsingin sairaaloiden ja Helsingin kaupungin erikoissairaanhoidon merkittävien osien yhdistäminen keskitetysti toimialoittain johdetuksi HYKS-sairaalaksi, 2. diagnostiikan ja tukipalveluiden keskitettyjen liikelaitosten muodostaminen, 3. HYKS:n toimialajohtajille määrätty koordinaatiovastuu toimialojensa erikoisaloista koko HUS-alueella, 4. HYKS:n tulosyksikkörakenteen muokkaaminen kansainvälisten huippusairaaloiden mukaisesti osaamiskeskuksiksi, joissa yhdistyvät saman potilasryhmän sisätautinen ja kirurginen hoito. Samalla organisaation madaltaminen, 5. eräiden sairaalatoimintojen siirtäminen muiden sairaanhoitoalueiden organisaatiosta HYKS-organisaatioon, 6. erityisvastuualueen laajentuminen ja yhteistyön tiivistyminen (HUS, Carea, Eksote, Päijät-Häme), 7. kuntien aiemmin itse järjestämien ja tuottamien terveydenhuollon ydin- ja tukipalveluiden laajamittainen siirtyminen kunnilta HUS:lle, 8. uusien HUS:n ja kuntien välisten yhteistyömuotojen syntyminen (esim. Apotti Oy), 9. HUS:n diagnostisten liikelaitosten muuttaminen HYKS:n tulosyksiköiksi (HUSLAB ja HUS-Kuvantaminen) ja muiden liikelaitosten muuttaminen keskitetyiksi tulosalueiksi ja niiden merkittävän osan fuusiointi. Maakunta- ja sote-uudistus tulee luonnollisesti huomattavasti muuttamaan Uudenmaan sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiota. Lainsäädännön ollessa vielä kesken ei ole tarkoituksenmukaista ryhtyä spekuloimaan kaikilla mahdollisilla muutoksilla vaan keskittyä tässä arviossa ja esittelyssä vain kaikkein varmimmin toteutuviin asioihin. Järjestämisen ja tuottamisen hallinnollinen erottaminen toisistaan tulee olemaan merkittävä muutos, jonka suunnitteleminen on vasta käynnistymässä. Valinnanvapaus tulee merkitsemään nykyisen HUS-toiminnan jatkajalle eli julkiselle erikoissairaanhoidolle seuraavia muutoksia: 1) asiakassetelillä rahoitettavat palvelut tuotetaan yhtiöiden toimesta, 2) osa erikoissairaanhoidon kevyemmistä ja

11 Pöytäkirja 11 (57) perusterveydenhuoltoa tukevista avohoitopalveluista tuotetaan sotekeskusyhtiöissä. Tukipalveluiden osalta on parhaillaan meneillään valtakunnallinen valmistelutyö, joka tähtää kolmen maakuntien omistaman valtakunnallisen yhtiön muodostamiseen. Ne toimivat 1) tilahallinnon ja kiinteistöpalveluiden alueella ja omistavat en nykyiset tilat (Maakuntien tilakeskus Oy), 2) talous- ja henkilöstöhallinnon standardipalveluiden (esim. palkanlaskenta) alueella sekä 3) osin vielä avoinna olevassa laajuudessa tietohallinnon alueella. Tässä esittelyssä keskitytään HUS:n ydinpalveluihin eli erikoissairaanhoidon siihen osaan, joka tulee olemaan maakunnan sote-palveluiden liikelaitoksen toimintaa. Samaan liikelaitokseen tulee organisatorisesti sijoittumaan myös perustason se toiminta, joka ei siirry sote-keskusyhtiöiden toiminnaksi. Tällaisia palveluja ovat mm. perusterveydenhuollon vuodeosastotoiminta, koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto, mahdollisesti perhesuunnittelu-, äitiys- ja lastenneuvolat, erilaiset seulonnat sekä merkittävä osa muista terveyskeskusten nykyisistä yli 30 eri toiminnosta. Maakunta tulee päättämään osittain palveluiden jaon suoran valinnan piiriin tuleviin palveluihin (yhtiöt) ja liikelaitoksen palveluihin. Osin tämä jako määritellään jo lainsäädännössä. Tällä hetkellä HUS:n ydintoiminta eli erikoissairaanhoito muodostaa seuraavan toiminnallisen organisaation: a) yhtymähallinto-tulosalue, jonka vastuulla on koko HUS:n ja luonnollisesti myös sen ydinpalveluiden eli erikoissairaanhoidon johtaminen ja kehittäminen, b) viisi sairaanhoitoaluetta, jotka ovat HUS:n organisaatiorakenteessa tulosalueita, c) sairaanhoitoalueiden alaorganisaationa on HYKS:ssa 12 kliinistä (potilashoidon) tulosyksikköä ja kaksi diagnostista tulosyksikköä (HUSLAB ja HUS-Kuvantaminen), Hyvinkään sairaalassa viisi kliinistä tulosyksikköä, Lohjan sairaalassa viisi kliinistä tulosyksikköä, Porvoon sairaalassa neljä kliinistä tulosyksikköä ja Raaseporin sairaalassa kolme kliinistä tulosyksikköä. Jokaisessa sairaalassa on myös johdon tulosyksiköt. Kaikki edellä mainitut organisaatioyksiköt siirtyvät Uudenmaan maakunnan yksiköiksi. Uudenmaan alueen maakunta- ja sotevalmisteluissa on todettu, että hallinnolliset siirrot kunnilta ja kuntayhtymiltä tapahtuvat lyhyen valmisteluajan ja suuren hallinnollisen työmäärän takia pääosin vuoden 2018 lopussa olevilla toimintarakenteilla. Tästä seuraa, että HUS:n on päätettävä vuoden 2017 aikana millainen on vuoden 2018 erikoissairaanhoidon organisaatio, joka vuoden 2019 alussa siirtyy Uudenmaan maakuntaan. Tämän päättämiseen on käytännössä aikaa elokuun 2017 loppuun. HUS:n johtoryhmä ja sairaanhoitoalueiden johtajat pitivät Vantaalla työseminaarin, jossa käsiteltiin edellä mainittuja asioita ja sairaaloiden välistä työnjakoa. Näiden asioiden jatkovalmistelusta sovittiin. Tämä työskentely on osa vuoden 2018 toimintasuunnitelman ja talousarvion valmistelua. Seminaarin ohjelma on oheismateriaalina 1A. 65

12 Pöytäkirja 12 (57) Realismia on todeta, että vuonna 2019 maakunnassa aloittava erikoissairaanhoidon organisaatio vastaa pääosin nykyistä organisaatiota. Luonnollisesti yhtiöitettävä toiminta, mikäli sellainen alkaa jo , tulee eriyttää muusta toiminnasta. HUS:n ydintoiminta tulee siis siirtymään osaksi maakunnan soteliikelaitosta muodostaen sen palveluiden laajimman ja merkittävimmän osan. Muita sote-liikelaitoksen palveluja tulevat olemaan esimerkiksi vaativien sosiaalipalveluiden (Eteva, Kårkulla ym.) toimiala sekä perustason toimiala, jonka laajuus riippuu edellä todetun mukaisesti siitä millainen työnjako tulee olemaan sote-keskusyhtiöiden ja liikelaitoksen kesken. Erikoissairaanhoidon toimialan ja perustason toimialan palvelut tullaan maakunnan liikelaitoksessa integroimaan monipuolisesti. Olennaisin muutos nykyiseen tilanteeseen verrattuna on tietenkin se, että palvelut ovat alkaen yhden hallinnollisen kokonaisuuden eli maakunnan liikelaitoksen toimintoja kun ne ovat nyt erillisten kuntayhtymien ja eri kuntien toimintoja. HUS:n erikoissairaanhoidon toimialalla toimii seuraavat 20 yksikköä: - HYKS Leikkaussalit, teho- ja kivunhoito - HYKS Lasten ja nuorten sairaudet - HYKS Psykiatria - HYKS Akuutti - HYKS Pää- ja kaulakeskus - HYKS Tukielin- ja plastiikkakirurgia - HYKS-Akuutti - HYKS Sydän- ja keuhkokeskus - HYKS Tulehduskeskus - HYKS Syöpäkeskus - HYKS Sisätaudit ja kuntoutus - HYKS Naistentaudit ja synnytykset - HYKS Vatsakeskus - HUSLAB - HUS-Kuvantaminen - HUS-Apteekki - Hyvinkään sairaala - Porvoon sairaala - Lohjan sairaala - Raaseporin sairaala - Yhtymähallinto On mahdollista, että eräiden HYKS:n nykyisten tulosyksiköiden välillä tapahtuu alayksiköiden välisiä siirtoja. Ne eivät kuitenkaan muuta perusrakennetta. Sairaanhoitoalueiden yhteistä valmistelua on tehty myös eräiden erikoisalojen lääkäriresurssin hallinnollisesta sijoittamisesta asianomaiseen HYKS:n tulosyksikköön. Lääkärien työskentely tapahtuisi tässäkin mallissa edelleen koko HUS-alueella, mutta sitä johdettaisiin keskitetysti, mikä tehostaisi toimintaa, ja pienemmät lähinnä avohoidossa toimivat yksiköt saisivat tarvitsemansa isomman yksikön tuen. 65

13 Pöytäkirja 13 (57) 65 Viisi kuudesosaa (5/6) HUS:n erikoissairaanhoidosta on nykyisin keskitetysti johdettua, ts. HYKS muodostaa tämän suuruisen osan HUS:n erikoissairaanhoidosta. Helsingin, Espoon, Vantaan, Keravan, Kirkkonummen ja Kauniaisten HUS-erikoissairaanhoidosta 98 % tuotetaan HYKS:ssa. Hyvinkään, Lohjan, Porvoon ja Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueisiin kuuluvien kuntien HUS-erikoissairaanhoidosta 42 % (eurot) tuotetaan HYKS:ssa ja 58 % (eurot) kyseisillä sairaanhoitoalueilla sijaitsevissa HUSsairaaloissa. Yhteensä viimeksi mainittu kokonaisuus muodostaa 1/6 HUS:n erikoissairaanhoidosta. HYKS:n johtaminen perustuu 12 kliinisen tulosyksikön malliin sairaalarakennuksesta (Meilahti, Töölö, Jorvi, Peijas, Kirurgi jne.) riippumatta. Tulosyksiköiden johtajilla on koordinaatiovastuu myös edustamansa toimialan palveluista kaikissa HUS:n sairaaloissa. Samanaikaisesti sairaanhoitoalueet ovat omien lautakuntiensa alaisuudessa alueellisesti johdettuja organisaatiota aloittavassa Uudenmaan maakunnan sote-liikelaitoksessa ei tule olemaan sairaanhoitoalueita omine lautakuntineen vaan koko liikelaitoksen toiminta tapahtuu liikelaitoksen johtokunnan alaisuudessa. Luonnollisesti tulee olemaan alueellisia sairaalayksiköitä kuten nykyisinkin, mutta niiden johtajat ovat liikelaitoksen virkamiesjohdon alaisia. HUS:n nykyisen keskitetyn erikoisala- tai toimialajohtamisen ja alueellisen johtamisen välistä suhdetta tulisi kehittää nykyistä selkeämmäksi jo ennen maakunnan liikelaitoksen aloittamista eli vuoden 2018 aikana. Selvyyden vuoksi esittelijä korostaa, että sellainen malli, jossa pientä tai keskisuurta km päässä Helsingistä sijaitsevaa sairaalaa johdettaisiin operatiivisesti vain 12 HYKS:n toimialajohtajan toimesta, ei olisi toimivin. Alueellinen sairaala on toiminnallinen kokonaisuus, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen ja eri toiminnot ovat tiiviimmin sidoksissa toisiinsa kuin suuressa sairaalassa. Tulevassa sote-järjestelmässä maakunnan liikelaitoksen alueelliset sairaalayksiköt, jotka tekevät tiivistä yhteistyötä sote-keskusyhtiöiden kanssa, ovat selvä kilpailuetu. Kyse ei siis ole alueellisten sairaalayksiköiden heikentämisestä. Alueellisessa sairaalassa tulee olla oman lähialueensa yhteispäivystys, perusterveydenhuollon tarvitsema lähierikoissairaanhoidon polikliininen ja konsultaatiotoiminta sekä erikseen koko Uudenmaan tasolla sovitun työnjaon mukainen osuus vaativammasta erikoissairaanhoidosta ja joissakin sairaaloissa HYKS:n satelliitti -tyyppisiä yksiköitä. Nykyisellä tavalla "itsenäisten" ja omien lautakuntien alaisuudessa toimivien alueellisten sairaaloiden johtamismalli ei ole optimaalinen eikä sen jatkaminen kuten edellä todettiin - tule olemaan sote-liikelaitoksessa mahdollista. Ratkaisu tähän haasteeseen on organisaatio, jossa alueellisen johtamisen vastuut ja tehtävät ja keskitetyn johtamisen vastuut ja tehtävät on nykyistä täsmällisemmin kuvattu ja määritelty. Tähän tulee päästä jo vuonna 2018, mikä puolestaan edellyttää päätösten tekemistä jo vuoden 2017 aikana. Yhteenvetona totean, että vuoden 2019 lähestyessä tulee nykyisen HUS:n ydintoiminnan eli erikoissairaanhoidon laajaa ja hallinnollisesti moniportaista kokonaisuutta tiivistää tavoitteena mahdollisimman hyvin yhtenä kokonaisuutena toimiva erikoissairaanhoidon toimiala, joka alkaen sijoittuu osaksi Uudenmaan maakunnan sote-liikelaitosta

14 Pöytäkirja 14 (57) 65 Hallituksen pidetyn kokouksen jälkeen on esittelijä keskustellut käsiteltävänä olevasta asiasta HUS:n johtoryhmän jäsenten ja sairaanhoitoalueiden johtajien sekä selvityshenkilöksi lupautuneen tulosyksikköjohtaja Jarkko Pajarisen kanssa. Lisäksi esittelijä on alustanut asiasta HYKS:n lautakunnan seminaarissa, johon HYKS:n tulosyksiköiden johtajat myös osallistuivat. Esittelijän aiheesta pitämä esitys on oheismateriaalina 5. Tässä vaiheessa kysymys on konkreettisesti siitä, että HUS:n nykyisten sääntöjen pohjalta täsmennetään toiminnan- ja talouden suunnitteluohjeistusta siten, että siihen kuuluu selkeänä osiona kunkin sairaalan aikaisempaa konkreettisempi toiminnallinen tarkastelu, jossa selvitetään sairaaloiden toimintavolyymit, niissä toimivat erikoisalat resursseineen, leikkaussalien käyttöasteet ja kustannustehokkuus ottaen huomioon lausunnolla oleva hoidon keskittämisasetus, terveydenhuoltolain joulukuun 2016 muutoksen pohjalta valmisteltavana oleva kiireellisen hoidon asetus, ensihoitoasetus, HUS:ssa vuonna 2015 laaditut erikoisalaselvitykset, HUS:ssa laadittu päivystystoiminnan selvitys, HUS-tason lähetekeskukset ja muut suunnitteluun vaikuttavat yleisperiaatteet. Edellä mainitulta pohjalta luodaan HUS:n sairaaloille päivitetyt profiilit ja ehdotukset muutoksista ja työnjaoista. Lopputulemana suunnitelma viedään vuoden 2018 toiminta- ja taloussuunnitelmaan. Tulosyksikköjohtaja Jarkko Pajarinen aloittaa suostumuksensa mukaisesti mainitun projektin vetämisen. Häntä sparraa työparina alueellisten sairaaloiden edustajana sairaanhoitoalueen johtaja Asko Saari ja hanketta tukevat HUS:n yhtymähallinnon kehittämisyksikkö ja talousyksikkö. Asiat käsitellään ja valmistellaan hallitukselle HUS:n normaalin sääntöjen mukaisen johtamisjärjestelmän mukaisesti. Päätösesitys Hallitus merkitsee asian tiedoksi. Asian käsittely Päätös Merkittiin, että hallituksen varapuheenjohtaja Riikka Slunga-Poutsalo poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn aikana klo ja valtuuston puheenjohtaja Ulla-Mari Karhu klo ennen päätöksentekoa asiassa. Hallitus merkitsee asian tiedoksi ja jatkovalmistelua varten. Hallitukselle tulee esittää aikataulutettu suunnitelma jatkovalmistelusta hallituksen kokouksessa Lisätiedot Toimitusjohtaja Aki Lindén, p. (09)

15 Pöytäkirja 15 (57) 66 Asianro HUS/1446/ Kansallisten palvelukeskusten perustaminen ja HUS:n toimintojen siirtyminen palvelukeskuksiin Selostus Lainsäädännöllinen tausta Eduskunnan käsiteltävänä olevan maakuntalain 16. luvussa säädetään valtakunnallisista palvelukeskuksista. Lain mukaan maakunnilla on seuraavat valtakunnalliset palvelukeskukset: 1) toimitila- ja kiinteistöhallinnon palvelukeskus; 2) talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus; 3) tieto- ja viestintäteknisten palvelujen palvelukeskus. Palvelukeskukset ovat maakuntien yhteisesti omistamia osakeyhtiöitä, joissa valtio voi olla osakkaana lakiehdotuksissa kuvatulla tavalla. Palvelukeskusten asiakkaita voivat olla maakunnat, maakuntien määräysvallassa olevat yhteisöt sekä maakuntien tytäryhteisöt, jotka eivät toimi kilpailutilanteessa markkinoilla. Lakiehdotukseen sisältyy poikkeus tästä pääsäännöstä potilastietojen käsittelyyn liittyvien palvelujen osalta, joiden kohdalla asiakkaita voivat olla myös yksityisomisteiset toimijat. Tätä kirjoitettaessa hallituksen esitystä valinnanvapauslaiksi ei ole vielä annettu, ja epäselväksi jää, tulevatko lainvalmistelijoiden mielestä maakunnan omistamat sote-keskukset toimimaan lain tarkoittamalla tavalla kilpailutilanteessa markkinoilla, ja voivatko julkisomisteiset sote-keskukset olla siis palvelukeskusten asiakkaina. Palvelukeskusten tuottamilla palveluilla on lain mukainen käyttövelvoite, eli maakunnan ja maakunnan muiden kuin kilpailutilanteessa markkinoilla toimivan tytäryhteisön tulee lähtökohtaisesti käyttää palvelukeskusten tuottamia palveluja. Toimitila- ja kiinteistöhallinnon palvelukeskuksen osalta tämä käyttövelvollisuus on ehdoton ja kahden muun palvelukeskuksen osalta maakunta voi käyttää muun palveluntuottajan palveluja, jos se on välttämätöntä taloudellisesta, toiminnallisesta, teknisestä tai muusta vastaavasta perustellusta syystä. Kynnys muun palveluntuottajan käyttämiselle on näin varsin korkealla. Toimitila- ja kiinteistöhallinnon palvelukeskuksen tehtävänä on tuottaa lain mukaan tilapalveluja ja niihin välittömästi liittyviä muita palveluja ja huolehtii hallussaan olevasta kiinteistövarallisuudesta. Palvelukeskuksen omistukseen siirtyvät myös kaikki en kiinteistöt ja osakehuoneistot. Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen tehtävänä on tuottaa taloushallinnon, maksuliikenteen ja kirjanpidon palveluja ja henkilöstöja palkkahallinnon asiantuntijapalveluja. Tieto- ja viestintäteknisten palvelujen palvelukeskus tuottaa puolestaan tietohallinto-, kehittämis-, integraatiosekä tietojärjestelmä- ja tietotekniikkapalveluja. Mikäli eduskunta hyväksyy lait, astuvat edellä kuvatut käyttövelvoitteet voimaan Tätä ennen tulisi linjata ja toimeenpanna menettely, jolla palvelukeskuksille kuuluvia tehtäviä hoitava henkilöstö ja tehtäviin liittyvät resurssit siirtyvät palvelukeskusten hallintaan. Voimaanpanolaissa ei ole kiinteistöjen ja kiinteistöosakeyhtiöiden osakkeiden siirtovelvoitetta

16 Pöytäkirja 16 (57) lukuun ottamatta tarkempia velvoittavia säännöksiä henkilöstön ja omaisuuden siirtämisestä palvelukeskuksille, eli laki ei suoraan ohjaa millaisessa prosessissa tämä siirto toteutetaan. Prosessi tulee siis linjata maakunnittain. Henkilöstön siirtymisen osalta kuitenkin nimenomaisesti todetaan, että myös siirtyminen palvelukeskuksen palvelukseen katsotaan liikkeenluovutukseksi eli henkilöstö siirtyy ns. vanhoina työntekijöinä nykyisin palvelussuhteen ehdoin. Sote-sektorin tukipalveluiden tuottaminen tällä hetkellä Uudenmaan maakunnassa Alla kuvataan lyhyesti tämänhetkinen tilanne Uudenmaan maakunnan alueella valmistelijoiden käytössä olevien tietojen pohjalta. Talous- ja henkilöstöhallinto Useissa Uudenmaan kunnissa ja HUS-kuntayhtymässä talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut tuotetaan pääosin erillisessä palvelukeskuksessa. Kunnissa palvelukeskukset tuottavat palveluja kaikille kuntakonsernin toimialoille. Joissain Uudenmaan kunnissa talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut ostetaan ulkoiselta palvelukeskusyhtiöltä. Alueella ei ole tätä toimintaa varten perustettuja kuntien omistamia yhtiöitä. HUS-Servis tuottaa talous- ja henkilöstöhallinnon palveluja kaikille HUS-kuntayhtymän yksiköille sekä joillekin muillekin asiakkaille. HUS on hiljattain uusinut Harppitoiminnanohjausjärjestelmän (talous- ja henkilöstöhallinnon, hankinnan ja logistiikan tietojärjestelmäratkaisut) ja ne skaalautuvat tarvittaessa tuottamaan kaikki Uudenmaan maakuntaan siirtyvät talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut. ICT-palvelut Kunnissa tuotetaan ICT-palveluja osin toimialaorganisaatioissa, osin keskitettynä palveluna. HUS-Tietohallinnon palveluksessa on noin 280 henkilöä. Se tuottaa HUSin tarvitsemat ICT-palvelut käyttäen tarvittaessa apunaan ulkopuolisia alihankkijoita. Alueella ei ole tätä toimintaa varten perustettuja yhtiöitä. Toimialasidonnaiset tukipalvelut Sosiaali- ja erityisesti terveyspalvelujen tuottaminen edellyttää edellä kuvattujen toimialariippumattomien tukipalvelujen lisäksi lukuisan määrän toimialariippuvia tukipalveluja, kuten laboratorio-, kuvantamis- ja lääkehuollon sekä hankinnan ja logistiikan palvelut. HUS-kuntayhtymä tuottaa nämä palvelut käytännössä kaikille Uudenmaan alueella toimiville julkisille organisaatioille jo nyt. Osin näitä palveluja tuotetaan jo maakunta-aluetta laajemminkin ns. erityisvastuualueella. Tiedossa olevat, jo päätetyt (toteutettavana olevat) muutokset tukipalveluihin Osana aktiivista valmistautumista tulevaan sote-muutokseen HUSkuntayhtymässä aloittaa toimintansa HUS-Tukipalvelut tulosalue. Tulosalueen palveluvalikoima muodostuu sairaalahygienia-, laitoshuolto-, potilas- ja henkilöstöruokailu-, tilaustarjoilu-, asiakirja-, tekstinkäsittely-, asiointi-, henkilöstö- ja talouspalveluista. Samassa yhteydessä erilliset tukipalveluliikelaitokset lakkautetaan. 66

17 Pöytäkirja 17 (57) 66 Tämänhetkinen valmistelutilanne valtakunnan tasolla Ehdotettavat toimenpiteet Kaikkien edellä lueteltujen kansallisten palvelukeskusten valmistelu on käynnistynyt. Kaikkien kolmen palvelukeskuksen osalta valtio perustaa tai on jo perustanut valtakunnallisen yhtiön. Palvelukeskusyhtiöllä voi olla myös tytäryhtiöitä. Valtakunnallisen ICT-palvelukeskuksen lisäksi on suunnitteilla valtakunnallisen Sote-ICT kehittämisyhtiön perustaminen palvelukeskuksen tytäryhtiöksi. Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen (ns. TAHE) valmistelua koordinoi valtion KEHA-keskus eli ELY-keskusten sekä TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskus. Käyttövelvoitteen piiriin tulevat kuulumaan palvelukeskuksen tuottamat talous- ja henkilöstöhallinnon peruspalvelut. Palvelukeskus voi lisäksi tuottaa talous- ja henkilöstöhallinnon lisäpalveluita mikäli asiakkaan kanssa niin sovitaan. Palvelukeskus on tarkoitus perustaa konsernimuotoiseksi siten, että kukin maakunta valitsee tai perustaa yhden yhtiön, joka tuottaa palvelukeskukselle kuuluvat peruspalvelut maakunnalle ja joka siirretään uudistuksen voimaantulon yhteydessä osaksi kansallista TAHE-konsortiota. Asiaa koskeva valmistelupyyntö on toimitettu maakuntien liitoille Tieto- ja viestintäteknisten palvelujen palvelukeskuksen valmistelua koordinoi myös KEHA-keskus. On vielä jossain määrin epäselvää, mitä palveluja ICT-palvelukeskus maakunnille tuottaa, samoin se, miten sen toiminta on tarkoitus käynnistää. Toimitila- ja kiinteistöhallinnon palvelukeskuksen valmistelu on pisimmällä, ja yhtiö on jo perustettu (Maakuntien Tilakeskus Oy) ja sille on rekrytoitu johtoa. Millään edellä mainituista palvelukeskuksista ei ole itsellään valmiina tarvittavaa henkilökuntaa ja kyvykkyyttä, jolla se kykenisi tuottamaan sille kuuluvia palveluja. Näin ollen toiminnot on kaavailtu käynnistettäväksi kokoamalla maakuntien oma edellä mainittu palvelutuotanto ja siihen liittyvä henkilöstö yhteen. Nimenomainen pyyntö tästä on esitetty TAHEpalvelujen osalta. Tämä on myös maakuntienkin etu, koska tällä tavalla: 1) minimoidaan riskit ja epäjatkuvuustekijät, kun palvelut tuotetaan niiden henkilöiden toimesta, jotka niitä ovat aiemminkin tuottaneet, ja 2) ei synny päällekkäisiä tuotantorakenteita em. palvelujen tuottamiseen, koska kansallisten palvelukeskusten palveluihin liittyy käyttöpakko. Kansalliset palvelukeskukset ovat osakeyhtiöitä. Siksi yksinkertaisin tapa luoda konsernirakenne on perustaa alueellisia yhtiöitä, jotka liittyvät maakuntauudistuksen voimaantuloon liittyen ennemmin tai myöhemmin, joko kokonaan tai osittain valtakunnallisen yhtiön tytäryhtiöiksi osakevaihdolla, jossa maakunta saisi alueellisten yhtiöiden osakkeita vastaan valtakunnallisen yhtiön osakkeita. Epäselvää on, hyväksyykö valtio maakuntien osittaisen tai vaiheistetun omistuksen näissä alueellisissa yhtiöissä, ja keskustelut tältä osin on syytä aloittaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

18 Pöytäkirja 18 (57) Maakunnan valmistelijat käynnistävät valtion kanssa tarkemmat neuvottelut mallista, jolla maakunnan tukipalveluyhtiöt integroidaan osaksi valtakunnallisia tukipalvelukeskuksia. Mainittujen tukipalvelujen tarve on jatkuvaa ja niiden tulee ainakin määrätyiltä osiltaan toimia 24/7. Esimerkiksi TAHE-palvelut ja ICT-palvelut ovat merkittävässä roolissa muutosten toimeenpanossa ja niillä tulee olemaan huomattava muutoksista johtuva työkuorma vuodenvaihteessa Muutokseen liittyviä riskejä voidaan vähentää ja hallita paremmin, jos mainitut palvelut itse eivät olisi muutoksen kohteena samanaikaisesti. Turvallisinta on näin pyrkiä toteuttamaan mainittujen palvelujen muutokset yhtiömuotoisiksi jo ennen varsinaisen maakuntauudistuksen ja yhtiöittämispakon toteutumista, eli käytännössä muutos olisi turvallisinta toteuttaa jo 2018 alussa. Hallitukselle ja valtuustolle esitetään edellä kuvatuilla perusteella periaatepäätöksen tekemistä siitä, että HUS käynnistäisi yhteistoiminnassa Uudenmaan maakuntavalmistelun kanssa valmistelut talous- ja henkilöstöhallinnon sekä ICT-yhtiöiden perustamiseksi niin että ne voisivat aloittaa toimintansa vuoden 2018 alussa. Yhtiöt tuottaisivat vuoden 2018 aikana palveluja HUS-kuntayhtymälle sekä mahdollisuuksien mukaan niille kunnille, jotka ovat halukkaita siirtämään yhtiöiden toimialaan kuuluvia toimintoja yhtiöiden tuotantovastuulle. Näihin yhtiöihin ei siirrettäisi omaisuutta palvelutuotannon vaatimaa irtainta omaisuutta lukuun ottamatta ja niiden tase muodostuisi näin ainoastaan päivittäisen toiminnan edellyttämästä käyttöpääomasta sekä perustamistoimet turvaavasta pääomasta. Yhtiöiden ylin johto rekrytoitaisiin avoimella haulla. Valmistelussa selvitetään myös, tuleeko väliaikaisen hallinnon ja / tai kuntien tulla yhtiöön osaomistajiksi sidosyksikköaseman turvaamiseksi. Toimitila- ja kiinteistöhallinnon osalta tarvetta uuden yhtiön perustamiselle ei ole, koska HUS-konserniin kuuluu jo sanottua tehtävää hoitava yhtiö eli HUS- Kiinteistöt Oy. Suhdetta maakunnan palvelukeskukseen siirtyvän yhtiön ja tilaajayksikön välillä on kuitenkin aiheellista selkeyttää jäljempänä kuvatuin tavoin. Esitetyssä järjestelyssä tämän työnjaon toimivuutta voidaan seurata ja arvioida vuoden 2018 aikana ja tehdä siihen tarvittavat tarkistukset ennen yhtiön siirtymistä valtakunnallisen palvelukeskuksen hallintaan. Tätä työtä tukemaan yhtiöille on kaavailtu HUS:n viranhaltijoista muodostuvaa operatiivista hallitusta, joihin pyritään saamaan myös jäsenkuntien edustus. Valmisteluprosessin hahmottelua 66 Tämä ehdotus on laadittu yhteistoiminnassa Uudenmaan maakunnan esivalmistelun kanssa. Ehdotuksen peruslinjaukset on käsitelty pidetyssä HUS:n sote-työvaliokunnan kokouksessa ja 2.5. pidetyssä HUS:n Sote-ohjausryhmän kokouksessa. HUS-Servisin talous- ja henkilöstöpalvelujen koko henkilökunnalle ja HUS-Servisin esimiehille linjauksia on esitelty Asia on esitelty ICT:n osalta myös 2.5. pidetyssä HUS-Tietohallinnon henkilöstöinfossa ja HUS-Tietohallinnon yhteistyötoimikunta. Ehdotuksesta on keskusteltu myös maakunnan kuntajohtajakokouksessa 10.5 ja se on käsitelty myös HUS:n johtoryhmässä Asiaa käsitellään hallituksen esityslistan lähettämisen jälkeen henkilöstötoimikunnassa ja käsittelystä informoidaan hallitusta kokouksessa.

19 Pöytäkirja 19 (57) 66 Esitys perustuu sille olettamalle, että sote-uudistusta koskevan lainsäädännön käsittely etenee nykyistä vastaavassa muodossaan ja suunnilleen ennakoidussa aikataulussaan. Mikäli tässä tapahtuu muutoksia, joudutaan esitystä vastaavasti tarkistamaan. Valtuustolle esitettävä periaatepäätös pitäisi sisällään HUS:n hallitukselle annettavan valtuutuksen päättää yhtiöiden perustamisesta ja liikkeenluovutuksen ehdoista HUS:n puolesta. Käytännössä hallitus voisi perustaa osakeyhtiöt minimipääomalla alkusyksystä. Syksyn aikana valmisteltaisiin liikkeenluovutusta osakeyhtiöille tavoitteena muodostaa sellaisia palvelukokonaisuuksia, jotka muodostaisivat kuhunkin tiettyyn valtakunnalliseen palvelukeskukseen lain mukaan siirtyvät toiminnot. Käytännössä valmistelu tapahtuisi kolmen erillisen projektin muodossa, joista kahden ala (TAHE, ICT) olisi kolmatta (kiinteistöt) selvästi laajempi. Valmistelussa laadittaisiin palvelusopimukset HUS:n ja yhtiöiden välille ja luotaisiin yhtiöille niiden toiminnan edellyttämät perusrakenteet (esim. taloushallinnon järjestelmät). Lisäksi tulisi valmistella liikkeenluovutussopimukset. Liikkeenluovutusjärjestely ja siinä noudatettavat ehdot käsitellään erikseen yhteistoimintamenettelyssä. Kuten edellä on todettu, henkilöstö siirtyisi vanhoina työntekijöinä nykyisin palvelussuhteen ehdoin. Valmistelun aikana tulisi lisäksi kartoittaa Uudenmaan kuntien, kaupunkien ja kuntayhtymien halukkuutta siirtää mainittuja toimintojaan yhtiöihin vuoden 2018 aikana ja aikatauluttaa nämä toiveet. Hallitus voisi tämän valmistelun pohjalta päättää liikkeenluovutuksesta loppuvuoden aikana ja päättää muutoin yhtiöiden tarpeellisesta pääomittamisesta tässä yhteydessä. Valtuusto käsittelisi asiaa talousarvion 2018 hyväksymisen yhteydessä. Tukipalvelutoimintojen yhtiöittämisen myötä niiden järjestämis- ja tilaamisosaamista pitää samalla vahvistaa. Maakunnalle ja erikseen ainakin sen sote-liikelaitokselle tulee olla omaa sisällöllistä asiantuntemusta tässä kuvatuista tukipalveluista, jotta se tietää, mitä mahdollisuuksia toiminnan kehittämiseksi olemassa olevat tai kehitteillä olevat teknologiat tarjoavat. Tilaajan tulee lisäksi pystyä uuden teknologian käyttöönoton yhteydessä kehittämään toimintaprosessejaan ja myös haastamaan palveluita tuottavia palvelukeskuksia sekä palvelutason että hinnoittelun suhteen. Tällä hetkellä HUS:issa ei ole erillistä tilaajayksikköä ICT-palveluille eikä TAHEpalveluille. Tilaajaosaaminen näiden osalta sisältyy muihin yhtymähallinnon toimintoihin. Valmistelussa tulisi arvioida sitä, miten tilaajatoiminnot tulisi vastaisuudessa järjestää. Kiinteistöpalvelujen suhteen on olemassa tilaajayksikkönä HUS-Tilakeskus. Valmistelussa tulisi kuitenkin arvioida HUS-Tilakeskuksen, HUS Yhtymähallinnon ja HUS-Kiinteistöt Oy:n työnjakoa ja selvittää mm. sitä, onko Tilakeskuksessa sellaisia toimintoja, jotka maakunta on velvollinen siirtämään valtakunnalliseen palvelukeskukseen. Kaikkien kolmen palvelukeskuksen osalta tavoitteena on muodostaa tässä kuvatut vaatimukset täyttävä tilaajayksikkö HUS:iin. Tilaajayksikkö muodostaa perustan myös maakunnan tilaajayksikölle ja tämän vuoksi valmistelu tältäkin osin tulee toteuttaa tiiviissä yhteistoiminnassa maakunnan esivalmistelun ja väliaikaishallinnon kanssa.

20 Pöytäkirja 20 (57) 66 Päätösesitys Hallitus esittää valtuustolle, että 1. hallitus valtuutetaan edellä kuvatuilla edellytyksillä käynnistämään valmistelu talous- ja henkilöstöhallinnon sekä ICT-palvelukeskusyhtiöiden perustamiseksi, 2. hallitus valtuutetaan päättämään mainittujen yhtiöiden perustamisesta tämän valmistelun pohjalta, 3. hallitus valtuutetaan päättämään HUS:n talous- ja henkilöstöhallinnon sekä ICT-toimintojen liikkeenluovutuksesta ja liikkeenluovutuksessa noudatettavista ehdoista ja, että 4. tässä päätöksessä kuvattu valmistelutoiminta tulee toteuttaa yhteistoiminnassa Uudenmaan maakunnan esivalmistelun ja väliaikaishallinnon sekä maakunnan kuntien, kaupunkien ja kuntayhtymien kanssa perusteluissa tarkemmin kuvatulla tavalla. Asian käsittely Kokouksessa jaettiin henkilöstötoimikunnan pöytäkirjanote , jossa on kirjattuna asian käsittely toimikunnassa. Käsittelyn kaksi viimeistä kappaletta kuuluvat seuraavasti: Henkilöstöjärjestöt käsittelivät asiakokonaisuutta maanantaina henkilöstönedustajienvalmisteluryhmässä (Hevassa). Henkilöstöedustajat ymmärtävät esillä olleen perusratkaisumallin yhtiöittää TaHe ja ICT toiminnat jo Muutoksella on kuitenkin merkittäviä henkilöstövaikutuksia ja valmistelussa tuleekin edetä henkilöstön kanssa hyvässä yhteistoiminnassa. Erityisesti valmistelussa tulee panostaa välittömään yhteistoiminnan toteutukseen muutoksen kohteena olevan henkilöstön osalta. Valmistelutyöhön tuleekin ottaa vahvasti mukaan myös henkilöstön edustus. Yhtiöittämisen henkilöstövaikutukset tulee selvittää tarkkaan ennen liikkeenluovutusta koskevien siirtoneuvottelujen käynnistämistä. Onko yhtiöittämisellä merkitystä sopimusalaan, mitä sopimusta yhtiöiden osalta on tarkoitus toteuttaa siirtyvän ja mahdollisesti rekrytoitavan henkilöstön osalta, on selvitettävä. Henkilöstöedustajat viittasivat myös KT:n ohjeistukseen, ettei Sote valmistelussa tule tehdä sopimusalaa koskevia muutoksia. Mikäli yhtiöiden osallistumisjärjestelmiä ei hoideta konsernin sisällä nykyisiä osallistumisjärjestelmiä hyödyntäen, tulee huolehtia, että yhtiöiden aloittaessa on myös valmisteltu ja valittu henkilöstön osallistumisjärjestelmät niin yhteistoiminnan, työsuojelun kuin luottamusmiestoiminnan osalta. Päätös Lisätiedot Kokouksessa todettiin, että HUS-Servisissä on pidetty yhteistoimintalain mukainen info-tilaisuus henkilöstölle Päätösesitys hyväksyttiin. Hallitus merkitsi tiedoksi henkilöstötoimikunnan kannanoton Hallintojohtaja Lauri Tanner, p. (09) , Yhteyspäällikkö Janne Aaltonen, p , Talousjohtaja Mari Frostell, p Johtaja Pertti Mäkelä, p

21 Pöytäkirja 21 (57) 67 Asianro HUS/1689/ Luottamushenkilöiden taloudelliset etuudet valtuustokaudella Selostus Kuntalain 14 :n 11 kohdan mukaan, jota sovelletaan myös kuntayhtymän valtuustoon, valtuusto päättää luottamushenkilöiden taloudellisten etuuksien perusteista. Luottamushenkilöiden taloudellisista etuuksista säädetään tarkemmin kuntalain 82 :ssä, joka kuuluu seuraavasti: Luottamushenkilölle maksetaan: 1) kokouspalkkiota; 2) korvausta ansionmenetyksestä ja kustannuksista, joita luottamustoimen vuoksi aiheutuu sijaisen palkkaamisesta, lastenhoidon järjestämisestä tai muusta vastaavasta syystä; 3) matkakustannusten korvausta ja päivärahaa. Luottamushenkilölle voidaan myös maksaa palkkiota määräajalta sekä muita erillispalkkioita. Kunta voi luottamushenkilöltä saadun valtuutuksen perusteella periä tälle maksetusta palkkiosta tuloverolain (1535/1992) 31 :n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitetun luottamushenkilömaksun, jonka kunta tilittää puolueelle tai puolueyhdistykselle. Perittyjen luottamushenkilömaksujen määrä on ilmoitettava kunnan tilinpäätöksessä. Ehdotuksena on, että hallitus esittäisi valtuustolle luottamushenkilöiden taloudellisten etuuksien perusteiden vahvistamista alkavalle valtuustokaudelle. Uusia perusteita sovellettaisiin näin uuden valtuuston ensimmäisestä kokouksesta lukien, joka on tarkoitus pitää Luottamushenkilöiden taloudellisten etuuksien perusteet soveltamisohjeineen on kunnissa ja kuntayhtymissä vakiintuneesti koottu yhteen asiakirjaan, jota on kutsuttu HUS:ssa luottamushenkilöiden palkkiosäännöksi. Esityslistan liitteenä 1 on ehdotus päivitetyiksi luottamushenkilöiden taloudellisiksi etuuksiksi. Asiakirjaa ei kutsuta enää palkkiosäännöksi, koska kyseessä ei ole uuden kuntalain tarkoittama johtosääntö. Uudessa ehdotuksessa on otettu huomioon sekä kuntasektorin ansioiden yleinen muutos että toimielinten vastuualueissa menneen valtuustokauden aikana tapahtuneet muutokset. Ehdotuksessa on tehty lisäksi eräitä toiminnan muutoksiin perustuvia sisällöllisiä lisäyksiä aiempaan verrattuna: ehdotuksessa on mm. varauduttu mahdolliseen sähköisen kokouskäytännön käyttöönottoon. Ehdotuksen mukaan kaikkiin luottamushenkilöille suoritettaviin palkkioihin tulisi kuntasektorin ansiotasoindeksin mukainen korotus, joka menneellä valtuustokaudella on ollut noin 3,3 % (ATI 2010=100, 2016/Q4=111,5, 2013/Q1=107,9).

22 Pöytäkirja 22 (57) Tämän lisäksi hallituksen, konsernijaoston ja Hyksin sairaanhoitoalueen lautakunnan puheenjohtajalle ja jäsenille maksettaviin kokouspalkkioihin esitetään 10 % korotusta tehtävän vaativuudessa tapahtuneiden muutosten johdosta. HUS:n valtuusto on päättänyt HUSLAB- ja HUS-Kuvantaminen liikelaitosten yhdistämisestä Hykssairaanhoitoalueeseen tulosyksikköinä, minkä seurauksena aiemmin liikelaitoksen johtokunnalle kuuluneet tehtävät ovat siirtyneet Hyksin sairaanhoitoalueen lautakunnan hoidettavaksi. Valtuusto on niin ikään päättänyt lakkauttaa Ravioli, HUS-Desiko-, HUS-Servis-, HUS- Logistiikka ja HUS-Apteekki liikelaitokset lukien ja päättänyt muodostaa lukien lakkautettavien liikelaitosten toiminnoista HUS- Tukipalvelut, HUS-Logistiikka ja HUS-Apteekki tulosalueet. Muutosten seurauksena suoraan hallituksen vastuulla olevien toimintojen toimintakulut kasvavat yhteensä yli 475 M. Edellä mainittujen muutosten lisäksi esitetään, että hallituksen puheenjohtajalle ja varapuheenjohtajalle suoritettavaa vuosipalkkiota korotettaisiin 15 %:lla ja että hallituksen osalta käyttöön otettaisiin myös varsinaisille jäsenille suoritettava vuosipalkkio, jonka suuruudeksi ehdotetaan 2300 euroa. Perusteena ehdotetulle palkkioiden korotukselle ja vuosipalkkion käyttöönotolle myös jäsenten osalta on odotettavissa oleva poikkeuksellinen hallituskausi. Lyhyen alle puolentoista vuoden mittaisen hallituskauden aikana hallituksen tulee omalta osaltaan päättää ja merkittävimpien päätösten osalta valmistella valtuuston päätettäväksi kaikki tarpeelliset päätökset HUS:n toimintojen asianmukaiseksi siirtämiseksi maakuntaan ja kansallisiin palvelukeskuksiin. Tämä edellyttää kokoustyöskentelyn lisäksi omaehtoista perehtymistä asioihin, mikä tullee näkymään myös luottamustoimen vaatimassa ajankäytössä. Alla on vertailutaulukko palkkioiden korotuksista sekä vertailu Helsingin kaupungin valmistelussa olevaan vastaavaan päätökseen (kaupunginhallituksen esitys valtuustolle ). 67 Palkkiovertailut HUS / Helsinki Perus-% 3,3 Pyöristys 5 Toimielin Tehtävä HUS Vanha Lisä-% HUS Korot. Helsinki Valtuusto Pj Jäsenet Pj vuosi Vpj vuosi Hallitus Pj Jäsenet Pj vuosi Vpj vuosi Jäsen vuosi

23 Pöytäkirja 23 (57) Konsernijaosto Pj Jäsenet Pj vuosi Vpj vuosi Toimikunta Pj Jäsenet HYKS-ltk Pj Jäsenet Pj vuosi Vpj vuosi Ltk Pj Jäsenet Pj vuosi Vpj vuosi Päätöksen kustannusvaikutus vuositasolla on noin euroa eettiset toimikunnat pois lukien ja ottaen huomioon sen, että liikelaitosten johtokuntia ei valita enää tulevalle valtuustokaudelle. 67 Päätösesitys Hallitus esittää valtuustolle, että valtuusto hyväksyy liitteenä olevat luottamushenkilöiden taloudelliset etuudet tulevaksi voimaan uuden kuntayhtymän valtuuston ensimmäisestä kokouksesta lukien ja että nykyisen luottamushenkilöiden palkkiosäännön voimassaolo päättyy samasta hetkestä lukien. Asian käsittely Merkittiin, että kokouksessa jaettiin korjattu liite 1 pöydälle. Asiasta käydyn keskustelun aikana Antti Valpas esitti, että kokouspalkkiot tulisi pitää entisellään eli niitä ei tulisi korottaa. Päätös Puheenjohtaja totesi, että asiasta käydyn keskustelun aikana Antti Valpas oli tehnyt muutosehdotuksen, jota ei ollut kannatettu ja se raukeaa. Antti Valpas ilmoitti seuraavan eriävän mielipiteen pöytäkirjaan liitettäväksi: Hallituksen olisi pitänyt päättää pitää kokouspalkkiot ennallaan ehdotuksen mukaisesti. Päätösesitys hyväksyttiin siten muutettuna, että kohta 10.2 (alkaen "Toimielimen varsinaisille jäsenille") poistetaan valtuustolle tehtävästä esityksestä. Lisätiedot Liitteet Lauri Tanner, p. (09) Liite 1 Luottamushenkilöiden taloudelliset etuudet.pdf

24 Pöytäkirja 24 (57) 68 Asianro HUS/1332/ XDS-palvelut Selostus XDS-arkisto on sisältöriippumaton sähköinen asiakas- ja potilastiedon arkisto, joka on integroitu toimimaan yhdessä potilastietojärjestelmän kanssa. Järjestelmään voidaan tallentaa kaikki potilaskohtainen sähköinen dokumentaatio metatietoineen, kuten kuvat, videot ja eri järjestelmien tuottamat sähköiset dokumentit ja raportit. HUSin XDS-arkisto toteutettiin vuonna 2012 järjestetyn kilpailutuksen perusteella, ja sen tuotantokäyttö alkoi Uuden asiakas- ja potilastietojärjestelmä Apotin ensimmäiset käyttöönotot tapahtuvat syksyllä HUSin XDS-arkistoa tullaan käyttämään Apotin yhteydessä. Tällä hetkellä voimassa oleva, CGI Suomi Oy:n kanssa tehty sopimus ei kuitenkaan mahdollista XDS-arkiston käytön laajentamista Apotin edellyttämällä tavalla. HUS on irtisanonut nykyisen sopimuksen päättymään HUS-Tietohallinto julkaisi Hilmassa tietopyynnön ja ilmoituksen teknisestä vuoropuhelusta, jonka puitteissa keskusteltiin useiden toimittajien kanssa XDS-palveluista ja HUSin tarpeista. Tarjouspyyntö Hankintailmoitus XDS-palveluiden hankinnasta julkaistiin Hilmassa Hankinnan kohteena olivat järjestelmään kohdistuvat jatkuvat palvelut, järjestelmään liittyvien ohjelmistolisenssien toimittaminen, järjestelmän jatkokehitys sekä koulutus, konsultointi ja muut erikseen tilattavat asiantuntijapalvelut. Kilpailutuksen perusteella laadittava sopimus on voimassa määräaikaisena kolme vuotta, minkä jälkeen se jatkuu toistaiseksi voimassa olevana. XDSarkiston käyttö mahdollistuu uuden sopimuksen myötä myös muille Apotin käyttäjille ja tarvittaessa (esimerkiksi sote-uudistuksen johdosta) HYKSerityisvastuualueella tai sitä vastaavalla myöhemmällä mahdollisella yhteistyöalueella. Määräaikaan mennessä saatiin yhteensä viisi tarjousta seuraavilta yrityksiltä: - Atostek (Atostek Oy) - CGI (CGI Suomi Oy) - Digia (Digia Finland Oy) - Merge (Merge Healthcare Incorporated T/A Merge, an IBM Company) - Tieto (Tieto Finland Oy) Tarjouspyyntö liitteineen ja saadut tarjoukset ovat kokouksessa nähtävänä.