Suomalaiset raaka-ainesidonnaiset sijoitustuotteet vuosina Aki Vesikallio

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomalaiset raaka-ainesidonnaiset sijoitustuotteet vuosina Aki Vesikallio"

Transkriptio

1 Suomalaiset raaka-ainesidonnaiset sijoitustuotteet vuosina Aki Vesikallio Opinnäytetyö Liiketalouden koulutusohjelma 2013

2 Tiivistelmä Liiketalouden koulutusohjelma Tekijä tai tekijät Aki Vesikallio Raportin nimi Suomalaiset raaka-ainesidonnaiset sijoitustuotteet vuosina Opettajat tai ohjaajat Irene Uusitalo Ryhmätunnus tai aloitusvuosi 2010 Sivu- ja liitesivumäärä 58 Tässä tutkimuksessa selvitettiin, mitkä Suomeen rekisteröidyt raaka-ainesidonnaiset sijoitustuotteet menestyivät parhaiten kolmen vuoden sijoitusperiodilla vuosina Mukana oli 22 sijoitustuotetta, joista seitsemän oli rahastoja, yksi sertifikaatti ja 16 indeksilainoja. Tuotteiden menestystä mitattiin tuotolla ja riskikorjatulla tuotolla. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin eri tuotteiden perustiedot ja kohde-etuudet. Tuotteiden menestystä verrattiin osakeindeksiin, raaka-aineindeksiin ja kullan hinnan kehitykseen. Alhainen korkotaso ja osakkeiden heittelevät arvot ovat saaneet sijoittajat etsimään jatkuvasti uusia sijoituskohteita. Sähköinen kaupankäynti onkin mahdollistanut uusia kaupankäyntitapoja ja kaupankäynnin kohteita, joista raaka-aineet ovat yksi. Kiina, Intia ja muut kehittyvät maat pitävät niiden kysyntää korkealla ja nostavat niiden hintoja. Raaka-aineiden hinnan nousu onkin historiallisesti ollut osakkeiden hinnannousua korkeampaa. Raaka-aineiden hintojen noususta voi yrittää hyötyä neljällä tapaa. Sijoittaja voi joko ostaa fyysistä raaka-ainetta, raaka-aineiden hintojen noususta hyötyvän yrityksen osakkeita, raaka-ainejohdannaisia tai ostaa pankkien räätälöimä sijoitustuotteita, joiden kohde-etuus on raaka-ainesidonnainen. Näitä tuotteita ovat rahastot, sertifikaatit ja indeksilainat. Tutkimuksen perusteella saatiin selville, että eri raaka-ainesijoitustuotteiden tuotot ovat vaihdelleet aikavälillä laajasti. Riskikorjatulla tuotolla mitattuna parhaiten menestyi Danske Investin Kulta K-rahasto. Muita menestyneitä tuotteita olivat Nordean Elintarvike- ja Öljy-yhtiöt-indeksilainat. Hyvin ja huonosti menestyneitä tuotteita kuului jokaiseen tuoteryhmään. Asiasanat Raaka-aineet, sijoitustuotteet, sijoitusrahastot, sertifikaatit, indeksit, sijoitustoiminta

3 Abstract Business and Administration Authors Aki Vesikallio The title of thesis Finnish commodity-linked investment products between 2010 and Supervisor(s) Irene Uusitalo Group or year of entry 2010 Number of pages and appendices 58 This study is a research about commodity linked investment products that are registered in Finland. The study tells which products were most successful between 2010 and There were 22 products in the study. Seven of them were funds, one certificate and 16 index-linked notes. The products were analyzed by profit and reward-tovariability ratio. Also the basic information and underlying commodities were researched. The results were compared to a commodity index and to a stock index as well as to the price of gold. Low interest rates and varying stock prices have made investors look for alternative assets. During the last decades electronic trading has made investing in commodities easier and their consumption in emerging markets boost their prices. If we look at historical data, the prices of commodities have risen more than stocks prices. An investor can invest in commodities in four ways. The most traditional but also the most difficult way is to purchase an amount of a physical commodity. The second way is to buy stocks of a company that will benefit from rising commodity prices. The straightest way is to buy commodity futures and other derivatives. That is relatively simple but it takes time. The fourth way is to buy commodity linked investment products that are issued by banks. The research revealed that the profits from commodity linked investment products varied a lot. Measured by reward-to-variability ratio the most successful product was Kulta K- fund issued by Danske Invest. Other successful products were Elintarvike- ja Öljy-yhtiöt- index notes issued by Nordea Bank. There were successful and unsuccessful products in every product group. Key words Commodities, Investing, Funds, Indices

4 Sisällys 1 Johdanto Raaka-ainesijoittamisen historia Tutkimusongelmat ja rajaukset Kaupankäynnin perusperiaatteet ja hinnan määritys Raaka-aineiden pörssikauppa Hinnan määritys Raaka-aineryhmät Energia Maatalous Metallit Muut Raaka-ainesijoittamisen eri muodot Fyysisen raaka-aineen omistaminen Raaka-aineiden hinnannoususta hyötyvät yritykset Raaka-ainejohdannaiset Raaka-aineisiin sidotut sijoitustuotteet Raaka-ainerahastot Sertifikaatit Indeksilainat Raaka-aineindeksit ja teoreettisen viitekehyksen yhteenveto Spot-indeksit Passiiviset futuuri-indeksit Toisen sukupolven futuuri-indeksit Teoreettisen viitekehyksen yhteenveto Tutkimusmenetelmät ja tutkimuskohteet Tutkimusaineiston keruu Aineiston analysointi Validiteetti ja reliabiliteetti Tutkimuskohteet Raaka-ainerahastot... 28

5 5.6 Raaka-aineindeksilainat ja sertifikaatit Raaka-aineyhtiö -indeksilainat Tutkimustulokset Tuotot Riskit Netto- ja riskikorjattutuotto Pohdinnat Lähteet... 51

6 1 Johdanto Kansantaloustieteen perusolettamuksiin kuuluu, että toimijat, kuten yritykset yhdistävät tuotannontekijöitä tuntemansa teknologian avulla hyödykkeiden aikaansaamiseksi. Toimijat myyvät syntyneitä hyödykkeitä eteenpäin joko tarpeita tyydyttäville kuluttajille tai välituotteina toisille yrityksille. Tuotannontekijöiden lajit ovat työvoima, pääoma ja luonnonvarat. Luonnonvaroihin kuuluvat kaikki luonnon antimet. Periaatteessa useimmat luonnonvarat ovat raaka-aineita, joilla voidaan käydä pörssikauppaa. Taloustieteellisessä mielessä raaka-aineeksi määritelläänkin fyysinen aine, kuten vilja, metalli tai öljy, joka voidaan vaihtaa vastaavan tuotteeseen, ja jolla käydään kauppaa sijoitusmielessä. (InvestorWords.com 2012.) Pörssikaupan kohteena olevien raaka-aineiden jalostusasteilla on eroja. Joitain raaka-aineita, kuten maissia, voidaan kuluttaa sellaisenaan. Toiset taas vaativat enemmän tai vähemmän jatkojalostusta. Esimerkkinä voidaan mainita monet erilaiset öljylaadut. Raaka-aineet ovatkin mielenkiintoinen ja monipuolinen sijoituskohde. Ne ovat aina olleet tärkeä osa tuotantoa ja kauppaa, mutta nykyaikaisessa yhteiskunnassa piensijoittajalle varsin uusi kohde. Raaka-ainesijoittamisesta tekee mielenkiintoisen myös kaupan monimutkainen luonne verrattuna osake- tai joukkovelkakirjalainakauppaan, käydäänhän pörssikauppaa johdannaisilla. Täten myös sijoitusyhtiöiden valmiiden tuotteiden kautta tapahtuva raaka-ainesijoittaminen vaatii tavanomaista enemmän perehtyneisyyttä, jotta ymmärtää mistä mahdollinen tuotto muodostuu ja mitkä ovat sijoittamisen mahdolliset riskit. Tutkimuksessa käydään läpi raaka-ainekaupan ja sijoitustuotteiden perusteet sekä tutkitaan kuinka kuluttajille markkinoidut sijoitustuotteet ovat menestyneet. 1.1 Raaka-ainesijoittamisen historia Raaka-aineilla on kautta aikain ollut tärkeä rooli kaupankäynnissä, ja ne ovat myös toimineet kansakunnan ja yksilön vaurauden mittareina. Niinpä ei ole sattumaa, että myös raaka-ainefutuureilla on pitkä historia niin kaupankäynnin välineinä kuin sijoituskohteinakin. Ensimmäiset raaka-ainefutuurit keksittiin 1600-luvun Japanissa ja Alanko- 1

7 maissa. Japanissa maanomistajat keräsivät veroja riisin muodossa. Riisi vaihdettiin rahaksi Osakassa. Kaupankäynnin helpottamiseksi markkinoille kehitettiin standardoituja kauppasopimuksia, jotka olivat jälkimarkkinakelpoisia. Nämä kauppakirjat olivat nykyisten futuurien kaltaisia. Pörssikauppa houkutteli markkinoille spekuloijia ja sijoittajia, jotka halusivat hallita riisin hinnan heilahtelusta aiheutunutta riskiä. Alankomaissa taas käytiin kauppaa tulppaanitoimituksilla. Kaupankäyntipaikkana toimi Amsterdamin pörssi. Aluksi käyntiin vain niin sanottua Spot-kauppaa, jossa ostaminen johti välittömään tulppaanitoimitukseen. Myöhemmin kaupankäynnin kohteeksi tulivat myös putja call-optiot. (Chrisholm 2004, 4.) Optiot ja futuurit ovat johdannaissopimuksia. Futuuri tarkoittaa sopimusta laadultaan ja määrältään standardoidun kohde-etuuden toimittamisesta sovittuna aikana sovittuun paikkaan. Futuuri sana tulee englannin sanasta futures contract. Termi on käännetty suomeksi kahdella eri tavalla, jotka ovat futuuri ja termiini. Raaka-ainejohdannaisten kohdalla ei ole vakiintunutta käyttötapaa näiden termien suhteen. Esimerkiksi Eskola (2013) käyttää futuuri-termiä ja Puttonen (2012) termiiniä. Yhtenäisen linjan vuoksi työssä käytetään futuuri-käännöstä. Optio poikkeaa futuurista, koska se antaa oikeuden ostaa tai myydä kohde-etuus, mutta ei velvoita siihen. Myös Yhdysvalloissa tarve raaka-aineiden pörssikaupalle kasvoi, ja vuonna 1848 avattiin Chicago Board of Trade. Sen perustivat yhdessä 82 kauppiasta, ja aluksi se toimi viljan kauppapaikaksi. Maataloustuotteiden ja niihin liittyvien johdannaisten kauppapaikka kasvatti nopeasti suosiotaan, ja vuonna 1865 esiteltiin standardisoitu futuuri helpottamaan kasvanutta viljakauppaa. Johdannaiset houkuttelivat myös Chicagoon markkinaspekuloijia. Alkuun vain viljasadolla ja siihen liittyvillä johdannaisilla käyty pörssikauppa alkoi laajentua myös muihin raaka-aineisiin luvun loppu ja luvun alku olivat voimakkaan kasvun aikaa ja uusia kauppapaikkoja perustettiin myös muualle. Vuonna 1870 avattiin New York Cotton Exchange ja 1919 Chicago Mercantile Exchange. (Chrisholm 2004, 4; Geman 2007, 9; National Futures Association 2006, 6; Webb 2000.) 2

8 1.2 Tutkimusongelmat ja rajaukset Mutta miksi piensijoittaja haluaisi lähteä sijoittamaan raaka-aineisiin? Vesa Puttonen hajauttaisi tuoreen kirjansa mukaan 20 prosenttia sijoituksista raaka-aineisiin. Jo suurempi sijoitussalkun hajautus itsessään pienentää riskiä, mutta hän antaa lisäksi kaksi muuta syytä ottaa hyödykkeet mukaan portfolioon. Ensinnäkin raaka-aineet ovat tuottaneet historiallisesti paremmin kuin esimerkiksi osakkeet ja obligaatiot. Toiseksi ne suojaavat sijoitussalkkua inflaatiota vastaan. (Puttonen 2012, ) Monet keskuspankit ovat talouskriisin helpottamiseksi ja oman taloutensa tukemiseksi harrastaneet niin sanottua setelipainoa eli lisänneet taloudessa olevan rahan määrää (The Economist 2013a). Tämä ei ole kuitenkaan vielä näkynyt länsimaissa inflaationa, koska kulutus on ollut vähäistä. Tämä kuitenkin lisää riskiä korkeaan inflaatioon, kun talouskasvun elpyy. (Puttonen 2012, ) Raaka-aineisiin voi sijoittaa periaatteessa neljällä eri tavalla: Ostamalla fyysistä raakaainetta, ostamalla osuuden raaka-aineiden hintojen noususta hyötyvää yritystä, sijoittamalla raaka-ainejohdannaisiin tai merkitsemällä sijoitusyhtiön tarjoamia raakaainesidonnaisia sijoitustuotteita. Tässä työssä tutkin Suomeen rekisteröityjä raaka-ainesidonnaisia sijoitustuotteita. Näitä voivat olla rahastot, sertifikaatit ja indeksilainat, joiden kohde-etuutena ovat raakaainejohdannaiset, raaka-aineindeksit tai raaka-aineyhtiöiden osakkeet. Tutkimuksessa selvitän, mikä näistä sijoitustuotteista on riskikorjatulla tuotolla mitattuna menestynyt parhaiten 3 vuoden tarkastelujaksolla vuosina Lisäksi tutkimuksessa selvitetään: Miten sijoitustuotteet ovat pärjänneet suhteessa S&P GSCI- ja OMXH25- indekseihin sekä kultaan. Mihin kohde-etuuksiin sijoitustuotteet on sidottu Tutkimukseen liittyvät seuraavat rajaukset. Rahastoista on mukana ainoastaan kasvurahastoja. Sertifikaateista ja indeksilainoista mukana on tuotteita, jotka eivät ole eräänty- 3

9 neitä ja ovat olleet merkittävissä koko 3 vuoden tarkastelujakson ajan. Lisäksi saman liikkeellelaskijan identtiset tuotteet on rajattu pois. Mukaan on lisäksi otettu Handelsbankenin raaka-ainerahasto, koska sillä on suomalaisen rahaston hoitaja, sekä liikkeellelaskija markkinoi raaka-ainetuotteitaan laajasti Suomessa. 4

10 2 Kaupankäynnin perusperiaatteet ja hinnan määritys Raaka-aineilla käydään edelleen pörssikauppaa periaatteessa samoista syistä, jotka johtivat aikoinaan kauppapaikkojen avaamiseen ja johdannaisten syntyyn. Markkinoiden kaksi perusosapuolta ovat raaka-aineen myyjä tai ostaja, joka haluaa kiinnittää myyntitai ostohintansa etukäteen, ja spekuloija, joka haluaa hyötyä raaka-aineiden hinnan muutoksista. (National Futures Association 2006, ) Tässä luvussa käsitellään ensin raaka-aineiden pörssikaupan peruspiirteet. Sen jälkeen tarkastellaan tekijöitä, joista raaka-aineiden hinnat muodostuvat, ja mikä aiheuttaa niiden hintojen muutokset. Lopuksi raaka-aineet jaetaan eri ryhmiin perusominaisuuksiensa perusteella ja tarkastellaan kunkin ryhmän ja tärkeimpien yksittäisten raakaaineiden erityispiirteitä. 2.1 Raaka-aineiden pörssikauppa Vaikka raaka-aineiden pörssikauppa on lisääntynyt voimakkaasti, täytyy kuitenkin muistaa, että kaikkia maailman raaka-aineita ei myydä pörssin kautta tai pörssissä määrättyyn hintaan, vaan pidempiaikaisilla sopimuksilla (Tikkanen 2012, 2). Tuottajien tarjonta ja ostajien kysyntä eivät kuitenkaan aina kohtaa. Ilman futuurikauppaa osapuolille voisi muodostua huomattava raaka-aineiden hintariski. (Anson 2002, 195.) Hintariskiä voi olla vaikea siirtää eteenpäin, jos esimerkiksi omien tuotteiden myyntihinnat on sovittu jo kiinteälle tasolle. Pörssikaupan tarpeellisuutta tukevat myös raaka-ainemarkkinoiden ominaispiirteet, jotka vaativat kysynnän ja tarjonnan tasaamista. Raaka-aineiden varastointikapasiteetti on rajallista ja niiden tuotannon muutokset verrattain joustamattomia. (Nyman 2013.) Tietotekniikan kehittyminen on osaltaan mahdollistanut raakaainekaupankäynnin kasvun. Vielä ennen 1990-lukua kauppaa käytiin huutamalla tarjouksia pörssisaleissa. Nykyisin raaka-aineilla käydäänkin kauppaa ympäri maailmaa eri kauppapaikoilla kellon ympäri. (National Futures Association 2006, 4.) Suurin osa raaka-aineiden pörssikaupasta tapahtuu raaka-ainefutuureilla. Kauppoja suorittavat pörssiosakkeiden tapaan meklarit. Raaka-ainefutuuri on sitova sopimus oikeudesta ostaa tai myydä sovittua raaka-ainetta, sovittuna aikana ja sovittuun hintaan. Fu- 5

11 tuurien sisältämät toimitusmäärät ovat vakioita ja yhden futuurin hinta on vain murtoosa toimituksen arvosta. Vaikka suurin osa kaupankäynnin kohteena olevista futuureista sisältää toimituksen, johtaa alle prosentti futuurisopimuksista konkreettiseen toimitukseen. Tämä johtuu markkinoilla toimivista sijoittajista, jotka eivät ole niinkään kiinnostuneita itse kohde-etuuden ostamisesta, vaan siitä sijoitusinstrumenttina ja sulkevat positionsa ennen futuurin erääntymistä. Sijoittaja haluaa harvoin pihalleen esimerkiksi paunaa sokeria. Osassa futuureista suoritetaan nettoarvon tilitys sen erääntyessä. (Anson 2002, 181; National Futures Association 2006, 14; Tikkanen 2012, 2-3.) Futuureja on kaupan eri maturiteeteilla, mutta eniten kauppaa käydään kuukauden mittaisilla ja muilla lyhyen maturiteetin arvopapereilla. Maturiteettien pituus ja erilaisten arvopaperien määrä on raaka-ainekohtaista (Shiller 2012, 10). Kaupankäynti raaka-aine johdannaisilla on kasvanut räjähdysmäisesti tällä vuosituhannella. Raaka-aineindekseihin sidottuihin rahastoihin oli Yhdysvalloissa vuonna 2002 sijoitettu 20 miljardia dollaria. Vuoden 2008 loppuun mennessä vastaava summa oli jo 250 miljardia. Samana vuonna alkanut finanssikriisi sai sijoittajat vetämään rahojaan pois rahastoista, mutta sijoitusten määrä on sittemmin palannut huipputasolle. (Basu & Gavin 2011, ) Basun ja Gavinin (2011, 38) mukaan kasvu johtuu kahdesta syystä. Ensimmäiseksi taloustieteilijät olivat sitä mieltä, että raaka-aine sijoittaminen tuo turvaa osakekurssien laskua vastaan. Tämä johtuu siitä, että tutkimuksissa oli todettu negatiivinen korrelaatio raaka-ainesijoitusten ja markkinoiden kehityksen välillä. Tämä tarkoitti sitä, että raaka-aineista uskottiin saatavan tuottoa, kun muut markkinat laskevat. Toiseksi 2000-luku oli voimakasta kasvun aikaa koko johdannaismarkkinoilla. Sijoittajat etsivät tuottoisampia, mutta riskipitoisempia sijoituskohteita, kun korot olivat matalalla tasolla ja perinteisten turvallisten sijoituskohteiden tuotto oli alhainen. 2.2 Hinnan määritys Osakkeiden tuotto muodostuu niiden maksamista osingoista. Niiden arvona voidaan pitää esimerkiksi tulevaisuuden osinkojen summaa. (Kallunki, Martikainen & Niemelä 2008, 147). Lyhyen ja pitkän koron sijoituksissa tuotto on luonnollisesti arvopaperista tai tilistä saatava korko. Kiinteistö- tai asuntosijoituksista taas saadaan vuokratuloa. Raaka-aineet eivät luonnollisestikaan maksa osinkoa, eikä niiden hallussapidosta saa 6

12 korkoa lukuun ottamatta joitain jalometalleita, joita voi vuokrata eteenpäin. Periaatteessa raaka-aineiden ainoa tuoton lähde on siis arvonnousu (Tikkanen 2012, 2-3) ja niiden hinta perustuu niiden taloudelliseen arvoon. (Anson 2002, 177.) Kaikkien raaka-aineiden hinnat määräytyvät teoriassa niiden kysynnän ja tarjonnan mukaan (Tikkanen 2012, 2-3). Pitkällä tähtäimellä kysyntä vaikuttaa kriittisesti raaka-aineen hintatasoon, mutta varsinkin lyhyellä aikavälillä raaka-aineiden tarjonnan heilahdukset saattavat muuttaa äkistikin niiden hintoja. Tällaisia muutoksia saattavat olla esimerkiksi tuotantopäätökset ja rajoitukset, tuotantohäiriöt ja geopoliittiset tapahtumat. Raakaaineilla sanotaankin olevan positiivinen tapahtumariski, koska niiden hinnat yleensä nousevat äkisti kun niiden tarjonta pienenee. Esimerkiksi viljaa myyvän yrityksen kurssi todennäköisesti laskisi, jos viljasato tuhoutuisi, kun taas raaka-aineen hinta nousisi. (Anson 2002, ; Beidas-Strom, Shik Kang, Loungani, Matsumoto & Rousset 2012, 6.) Raaka-aineiden hintojen kehityksen voidaan sanoa heijastavan hyvin taloudellisen aktiivisuuden kehitystä, jota voidaan mitata osakkeiden tuotoilla ja ostopäällikköindeksillä. Tästä voidaan päätellä, että raaka-aineiden hinnat ja kysyntä seuraavat vahvasti maailman markkinatilannetta. (Beidas-Strom ym. 2012, 4-5.) Raaka-ainemarkkinat ovat globaalit, joten niiden hinnat kehittyvät samansuuntaisesti kaikilla kauppapaikoilla, toisin kuin osakkeiden hinnat, joiden kehitys eri markkinoilla voi olla hyvinkin erilaista. (Anson 2002, 177.) Raaka-ainemarkkinoille on tyypillistä myös korkea volatiliteetti. Tämä johtuu raakaaineiden ominaispiirteistä, joita ovat niiden varastoitavuus ja lyhyt sijoitusperspektiivi (Nyman 2013). Korkea volatiliteetti johtuu osittain myös siitä, että pitkän tähtäimen odotukset tai korkotaso eivät juuri vaikuta raaka-aineiden hintoihin, koska niihin sijoitetaan spekuloinnin tai lyhyen tähtäimen hintojen suojauksen takia. (Anson 2002, 198.) Anson (2002, ) myös olettaa, että raaka-aineiden keskinäinen hintakehitys ei korreloi keskenään. Tämä johtuu siitä, että eri raaka-aineiden kysyntään ja tarjontaan vaikuttavat aivan eri muuttujat. Esimerkiksi kahvisadon tuhoutuminen sääilmiön takia 7

13 tuskin vaikuttaa öljyn tarjontaan. Eri raaka-aineiden hinta-ajureista on kerrottu enemmän raaka-aineryhmät-kappaleessa. Joskus raaka-aineet voivat olla toistensa substituutteja. Substituutit ovat tuotteita, joiden hinnoilla ja kysynnöillä on vaikutuksia toisiinsa (Pohjola 2009, 53). Tämä tarkoittaa sitä, että toisen raaka-aineen lisääntynyt kysyntä saattaa vähentää sen substituuttiraakaaineen kysyntää. Tästä esimerkkinä voidaan pitää autoteollisuutta, joka on korvaamassa enenevässä määrin terästä alumiinilla. Alumiini on terästä kalliimpi raaka-aine, mutta se on myös kevyempää. Kevyempi rakenne vähentää autojen kulutusta, jonka ansiosta ne täyttävät kiristyvät päästönormit. Autonvalmistajat pystyvät myös siirtämään kalliimman raaka-aineen autojensa hintoihin, koska suurin osa auton ostajista olisi valmiita maksamaan taloudellisemmasta autosta. Alumiinin hinnan uskotaankin nousevan 29% vuoteen 2018 mennessä. (Fedorinova & Sysoyeva 2013.) Raaka-aineilla spekuloinnin yhteyttä niiden hintoihin ei ole pystytty todistamaan (Beidas-Strom ym. 2012, 4) Basu & Gavin (2011, 38) ovat sitä mieltä ettei johdannaiskaupalla ole vaikutusta kysynnän ja tarjonnan perusperiaatteisiin ja täten myöskään hintaan. Jos joku onnistuu myymään raaka-ainefutuurin voitolla, on markkinoilla aina joku vastaava häviä. Johdannaiskauppa on siis raaka-ainehintojen suhteen nollasummapeliä. Tosin eriäviäkin mielipiteitä on esitetty ja raaka-aineilla spekuloinnin syyksi on laitettu jopa satojen miljoonien ihmisten nälänhätä. (Rantala 2013.) Suurin osa raaka-aine kaupasta käydään Yhdysvaltojen dollareilla, vaikka kauppapaikka ei aina sijaitsisikaan Amerikassa (Anson 2002, 177), mutta esimerkiksi Deutsche Bankin raaka-aineindeksit taas noteerataan useammassa valuutassa (Geman 2005), ja suomalainen sähkökauppa käydään euroissa yhteispohjoismaisella Nordpool-kauppapaikalla (Nord pool spot 2013). Suomalaisen sijoittajan on myös otettava tämä huomioon ja otettava selvää sijoitustuotteeseen kohdistuvasta valuuttariskistä, koska euron ja dollarin kurssin muutokset saattavat vaikuttaa merkittävästi sijoituksen arvoon. Riski on olemassa, vaikka sijoitustuote ostettaisiinkin euroissa. Valuuttakurssien muutokset vaikuttavat myös raaka-aineiden kysyntään maissa, joiden valuutta ei ole dollari (Schofield 2007, 81). 8

14 2.3 Raaka-aineryhmät Raaka-aineita, joilla käydään kauppaa, on lukemattomasti, ja ne voidaan jakaa myös erilaisiin ryhmiin ominaisuuksiensa perusteella. Jako vaihtelee hieman kauppapaikan ja lähdekirjallisuuden mukaan. Tunnetuimmat ryhmät ovat energia, maataloustuotteet ja metallit. Edellisessä kappaleessa käsiteltyjen raaka-aineiden hintaan vaikuttavien tekijöiden lisäksi, jokaisella raaka-aineella ja raaka-aineryhmällä on tietyt erityispiirteensä, jotka vaikuttavat niiden hintaan. Kaupankäynnin kohteena oleva raaka-aine on tarkkaan säädelty, jotta kaikki markkinoilla olevat kohde-etuudet ja toimitukset olisivat mahdollisimman samankaltaisia. Jokainen kauppapaikka voi päättää siellä kaupan olevien futuurisopimusten säännöistä itse, ja hintatiedoissa ilmoitetaankin yleensä aina kauppapaikka ennen raaka-aineen nimeä. Esimerkiksi ICE Coffee C tarkoittaa Intercontinental Exchangessa noteerattua kahvin hintaa. ICE Coffee C kohde-etuuden tulee täyttää ICE:n sille asettamat ehdot, joissa määritellään esimerkiksi, että kyse on Arabica-laatuisesta kahvista ja toimituksen koko on paunaa. Lisäksi ehdot määrittelevät myös raaka-aineen alkuperän ja esimerkiksi mihin ja milloin kohde-etuutena oleva raaka-aine toimitetaan. (Geman 2007, 10-13; Intercontinental Exchange 2013.) Energia Energiaraaka-aineet ovat suurin yksittäinen raaka-aineryhmä tuotannon arvolla mitattuna. Öljy on suurin yksittäinen raaka-aine ja sen hinnan muutoksilla onkin suuria vaikutuksia koko maailman talouteen, muodostaahan öljykauppa, jopa 2 % koko maailman bruttokansantuotteesta. (Geman 2007, ) Muita tärkeitä kaupankäynnein kohteena olevia ovat esimerkiksi maakaasu, hiili ja sähkö. Öljyn hinta kehittyi kohtuullisen tasaisesti aina 1970-luvun öljykriisiin asti. Tällöin myös öljylle luotiin futuurimarkkinat tasapainottamaan kysyntää ja tarjontaa, mutta yhä edelleen suurin osa öljystä myydään pitkillä yksittäisillä sopimuksilla. Öljymarkkinat ovat maailmanpoliittisesti tärkeät, ja monet kehittyvät öljyntuottajamaat kuuluvat OPEC:iin, joka on öljyntuottajien monopolijärjestö. Sen tarkoituksena on valvoa jäseniensä etuja esimerkiksi säätelemällä tuotantomääriä. (Shiller 2012, ) 9

15 Öljynporauksesta eri puolilta maailmaa saadaan erilaisia öljylaatuja ja sivutuotteita, joita on lukuisia. Niiden käyttötarkoitukset vaihtelevat keskenään hieman. (Schofield 2007, ) Eri öljylaatujen hinnat seuraavat kuitenkin hyvin pitkälti toisiaan. Öljyn hintaan vaikuttaa edellä mainittujen tekijöiden lisäksi esimerkiksi öljytuotteiden verotus ja uusien öljyesiintymien löytyminen. (Schofield 2007, ) Maakaasun ja öljyn hinnan välillä on yhteys, joka johtuu ennen kaikkea siitä, ettää molempien kysyntään vaikuttavat, jokseenkin samat tekijät. Kaasuesiintymät sijaitsevat yleensä öljyesiintymien yhteydessä. Kaasu on osittain myös öljyn substituutti, mutta tuottajat ovat halunneet pitää hinnat sidottuina öljyn hintaan. Näiden hyödykkeiden hintojen välillä onkin ollut vahva korrelaatio. (Schofield 2007, ) Sähkön ominaispiirteenä on se, että sitä ei käytännössä voi varastoida, eikä kuljettaa toiselle puolelle maapalloa, joten sitä on tuotettava verrattain paikallisesti ja kysyntää mukaillen. (Schofield 2007, ). Suomen sähkökauppaa käydään pohjoismaisessa Nordpool sähköpörssissä. Siellä sähkön hintaan vaikuttavat EU:n päästökauppa, polttoaineiden ja muiden tuotantokustannusten kehittyminen sekä keskeisesti pohjoismaiset vesiallasvarastot (Helsingin Energia 2013). Globaalissa mittakaavassa kivihiili on maakaasun ohella tärkein sähköntuotannon raaka-aine ja sen kysynnän odotetaan kasvavan siitä huolimatta, että sitä pidetään pahana saastuttajana. Sen hintaan vaikuttaa korvaavien tuotteiden hintojen kehitys ja saatavuus. (Schofield 2007, ) Maatalous Maataloustuotteet on perinteisin raaka-aineryhmä, jolla on käyty pörssikauppaa jo vuosisatoja. Maataloustuotteita on monenlaisia ja osa niistä päätyy esimerkiksi rehuksi ja osa vaatii enemmän jalostusta kuin toiset. Lisäksi maatalous on poliittisesti tärkeä asia, ja esimerkiksi kotimaista tuotantoa pyritään esimerkiksi tukemaan maataloustuilla sekä tuontia rajoittamalla. Maataloustuotteet voidaan jakaa muutamaan alakategoriaan. 10

16 Ensimmäisenä tulevat viljamarkkinat, joissa kauppaa käydään esimerkiksi maissilla, vehnällä ja soijapavuilla. Toisen ryhmän muodostavat niin sanotut pehmeät raakaaineet, joihin kuuluvat kahvi, puuvilla, kaakao ja sokeri. Kolmas ryhmä sisältää sitrushedelmät ja mehutiivisteet ja neljäs elävän karja. Siihen kuuluvat esimerkiksi nautakarja, sikakarja ja sian vatsat. (Geman 2007, ) IMF:n raaka-ainemarkkinakatsauksessa (Beidas-Strom ym. 2012, 9) selitetään vuoden 2012 kesän maataloustuotteiden hinnannousua vuoden sääilmiöillä. Säätila onkin yksi tärkeimmistä maataloustuotteiden hintaan vaikuttavista tekijöistä. Alkuvuodesta La Nina -myrsky tuhosi satoa Etelä-Amerikassa, ja myös Yhdysvalloissa, Mustan meren alueella ja Kiinassa sato kärsi sääolosuhteista. Raaka-aineiden hinnat nousivat jyrkästi, mutta ovat sittemmin lähteneet jälleen laskuun. Kuvio 1. Dow Jones UBS maatalous-alaindeksin 10 vuoden kehitys. (S&P Dow Jones Indices 2013.) Kuvion 1 y-akseli kuvaa indeksipisteitä. 100 termiinipistettä kuvaa vuoden 1998 tasoa. Kuviosta voidaan nähdä hyvin, miten positiivinen tapahtumariski toteutuu käytännössä hintojen noustessa jyrkästi ja palautuessa sitten hieman loivemmin alaspäin. Hintojen äkillinen kohoaminen on erityisen tyypillistä juuri maataloustuotteille, koska ne ovat herkkiä sääolosuhteille ja niiden varastot ovat pieniä. (Anson 2002, 248; Beidas-Strom ym. 2012, 9) 11

17 Maataloustuotemarkkinat ovat myös kytköksissä toiseen suureen raakaainemarkkinaan, öljymarkkinaan. Tämän seurauksena öljyn kysyntä ja tarjonta vaikuttavat myös maataloustuotteiden hintaan. Syynä on se, että viljasatoa voidaan käyttää biopolttoaineiden valmistukseen. Jos öljytuotteilla on paljon kysyntää, voidaan kokonaisia viljelyalueita varata biopolttoaineiden viljelyyn, joka luonnollisesti vähentää ruoaksi viljeltävän sadon määrää, ja nostaa sen hintoja. (Beidas-Strom ym. 2012, 9; Shiller 2012, ) Maataloustuotteiden tuotanto onkin verrattain joustavaa, muihin raaka-ainesiin verrattuna (Schofield 2007, 266). Schofield (2007, ) mainitsee myös muita maataloustuotteiden hintoihin vaikuttavia tekijöitä. Maataloustuotanto on poliittisesti tärkeää, joten sitä tuetaan, ja maataloustuotteille on asetettu tulleja, jotka vaikuttavat kokonaistuotannon määrään. Lisäksi hän mainitsee markkinoiden ja tuotantotapojen muutokset. Markkinat muuttuvat hänen mukaansa esimerkiksi niin, että kuluttajat saattavat siirtyä suosimaan terveellisempiä ruokavalioita, mikä voi vaikuttaa esimerkiksi sokerin kysyntään. Toisaalta Intian ja Kiinan keskiluokkaistuva väestö siirtyy noudattamaan sokeri- ja proteiinipitoisempaa ruokavaliota. Hän myös mainitsee, että maataloustuotteiden geenimuuntelu saattaa parantaa satoja tulevaisuudessa Metallit Metallit voidaan jakaa kahteen ryhmään. Niitä ovat jalometallit ja teolliset metallit. Teollisten metallien merkitys maailman taloudelle on suurempi, mutta jalometallit ovat sijoituskohteena vähintään yhtä mielenkiintoisia. Metalleille tyypillistä on se, että niiden tuotanto on verrattain joustamatonta, mutta niitä on kuitenkin kohtuullisen helppo varastoida moniin muihin raaka-aineisiin verrattuna. Teollisia metalleja ovat esimerkiksi kupari, nikkeli, sinkki, lyijy, alumiini ja tina. Niiden hintoihin vaikuttavat suuresti valtioiden talouspoliittiset toimenpiteet. Jos valtiot pyrkivät tukemaan talouttaan harjoittamalla ekspansiivista finanssipolitiikkaa, lisääntyy yleensä erityisesti teollisten metallien kysyntä. Tällaista politiikkaa harjoitetaan erityisesti Kiinassa. Kiinan ja Intian talouskasvu onkin lisännyt teollisten metallien kysyntään. (Schofield 2007, 81.) 12

18 Aiemmin kerrottiin kuinka alumiini on korvaamassa terästä autoteollisuudessa. Monet metallit ovat ainakin osittain toistensa substituutteja. Alumiini oli aikoinaan jopa kultaakin kalliimpi metalli, mutta kun sitä opittiin jalostamaan paremmin, sen hinta halpeni. Uusien jalostustekniikoiden kehitys voi tulevaisuudessakin muuttaa metallimarkkinoita. Esimerkiksi titaania, joka on alumiinin substituutti, saatetaan mahdollisesti pystyä tulevaisuudessa jalostamaan huomattavasti nykyistä edullisemmin. (The Economist 2013b.) Jalometallien arvo määräytyy varsin eri tavalla kuin teollisten metallien. Kultaa pidetään arvon säilyttäjänä ja siihen saatetaan investoida silloin kuin muiden sijoituskohteiden arvon uskotaan laskevan. Kullan hinta ei määräydy muista raaka-aineista poiketen sen teollisen kysynnän ja tarjonnan mukaan. Hopea ei ole yhtä arvokasta kuin kulta, mutta sen markkinat ovat jokseenkin samanlaiset kullan kanssa. Muita jalometalleja ovat esimerkiksi platina ja palladium. Platina on itse asiassa kultaa arvokkaampaa, mutta sillä ei ole samanlaista statusarvoa, joten sen hinta käyttäytyy kultaan ja hopeaan verrattuna eri tavalla. (Geman 2007, ; Schofield 45-51) Sekä teollisten että jalojen metallien tärkein kauppapaikka on Iso-Britanniassa sijaitseva London Metal Exchange, mutta esimerkiksi kullalla käydään paljon paikallista kauppaa. (Schofield 2007, 75) Muut On olemassa paljon muitakin raaka-aineita, joilla käydään pörssikauppaa, mutta ne eivät ole yhtä merkittäviä. Suomalaisesta näkökulmasta mielenkiinto saattaa kääntyä metsätuotteiden hintoihin. Kauppaa käydään esimerkiksi selluloosalla, puutavaralla ja sanomalehtipaperilla. (Royal Bank of Canada 2013, 4.) Raaka-ainekaupaksi lasketaan myös kaupan käynti esimerkiksi päästöoikeuksilla. Sääolosuhteet vaikuttavat huomattavasti monien raaka-aineiden hintoihin ja tuotantoon paljon. Kauppaa käydään jopa johdannaisilla, joiden kohde-etuutena on sää. (Geman 2007, ) 13

19 3 Raaka-ainesijoittamisen eri muodot Vaikka suurin osa raaka-ainekaupasta tapahtuu futuureilla kansainvälisillä kauppapaikoilla on suomalaisella sijoittajalla silti monia eri mahdollisuuksia sijoittaa raakaaineisiin ja yrittää hyötyä niiden hinnan noususta. Tässä kappaleessa esitellään raaka-ainesijoittamisen eri muodot, joita on neljä. Ne ovat fyysisen raaka-aineen ostaminen, raaka-aineiden hinnan noususta hyötyviin yrityksiin sijoittaminen, johdannaiskauppa sekä sijoittaminen raaka-aineisiin valmiiden sijoitustuotteiden kautta. Sijoitustuotteita on erilaisia ja ne esitellään kappaleen lopussa. 3.1 Fyysisen raaka-aineen omistaminen Perinteisin tapa sijoittaa raaka-aineisiin on fyysisen raaka-aineen omistaminen. Saduissa kuninkailla ja muilla vaurailla hahmoilla oli valtavat aarrekammiot täynnä kultaa ja timantteja. Joissain maailman kolkissa raaka-aineiden omistaminen on edelleen tärkein varallisuuden muoto. Esimerkiksi Intia on maailman toiseksi suurin jalometallien kuluttaja Yhdysvaltojen jälkeen. Monilla syrjäseuduilla jopa pankkitili on harvinainen ja sen avaaminen ja hallinnoiminen voi olla hankalaa, joten raaka-aineet toimivat paremmin omaisuuden arvon säilyttäjänä ja mittarina. (Anson 2002, 179.) Varsinkin kultaa on pidetty hyvänä arvon säilyttäjänä ja sitä on verrattain helppo ostaa ja myydä pieniä määriä jopa yksityishenkilönä. Kultaa voi toki hyödyntää esimerkiksi koruna sijoituksen aikana. Kim Lindström (2013) kyseenalaistaa Hufvudstadsbladetin kolumnissaan kuitenkin kullan aseman sijoituskohteena ja arvon säilyttäjänä. Hänen mukaansa kullan arvo vaihtelee liian suuresti, eikä tarjoa edes inflaatio suojaa. Hintaa ei sääntele varsinainen teollinen kysyntä vaan pikemminkin markkinaspekulaatiot. Lisäksi hänen mukaansa kullan tuottama kassavirta on itse asiassa negatiivinen sen mahdollisten säilytyskustannusten takia. Monien muiden raaka-aineiden fyysinen omistaminen voi olla vieläkin ongelmallisempaa. Esimerkiksi raakaöljysopimusten, joilla käydään kauppaa New York Mercantile 14

20 Exchangessa, mittayksikkö on 1000 tynnyriä öljyä. Tällaisen öljymäärän säilyttäminen olisi sijoittajalle haasteellista ja se tuskin muodostuisi kannattavaksi. (Anson 2002, 179.) 3.2 Raaka-aineiden hinnannoususta hyötyvät yritykset Yksi tapa sijoittaa raaka-aineisiin on niiden hinnannoususta hyötyvien yritysten omistaminen. Käytännössä tämä tarkoittaisi tällaisten yritysten osakkeiden omistamista. Suomessa raaka-aineiden hinnannoususta hyötyviä yrityksiä ovat suorasti Fortum ja Talvivaara sekä epäsuorasti Metso ja Outotec. (Taloussanomat 2011.) Yhtiöiden osakekurssin ja tuloksen kehitys ei seuraa kuitenkaan suoraan raaka-aineiden hintojen kehitystä, vaikka se suorasti vaikuttaisikin yhtiön kannattavuuteen. Osakkeen hintaan sisältyy aina sekä yrityskohtainen riski että markkinariski. Raaka-aineiden hintojen kehitys ei vaikuta suoraan yhtiön tulokseen ja arvoon myöskään siksi, että yhtiöt suojaavat positionsa raaka-aineiden hinnan heilahteluilta. (Anson 2002, ) 3.3 Raaka-ainejohdannaiset Vaikka raaka-ainefutuureihin sijoittaminen sisältää paljon riskejä, se on periaatteessa helppoa. Koska futuureilla käydään pörssikauppaa, niillä on hyvä likviditeetti, läpinäkyvä hinta, standardoitu sopimuskoko eikä vastapuoliriskiä. Futuurin ostajan ei tarvitse myöskään maksaa koko toimituksen arvoa, kuten 1000 tynnyriä öljyä etukäteen, mutta hän voi silti hyötyä täysimittaisesti kohde-etuuden arvon noususta. Toisaalta myös tappiot voivat nousta suuriksi. Lisäksi kohde-etuuden markkinahinnan heilahtelu saattaa vaatia pääomia sijoitustilille futuurin juoksuaikana. (Anson 2002, ; National Futures Association 2006, ) Piensijoittajien futuurikauppaa ovat helpottaneet viime vuosina markkinoille tulleet CFD:t. Lyhenne CFD tulee englannin kielen sanoista Contract for difference ja se on suomeksi käännetty hinnanerosopimukseksi. Niiden kohde-etuutena voi olla tavallisten futuurien tapaan esimerkiksi raaka-aine, indeksi tai osake. Hinnanerosopimukset on kehitetty 1990-luvulla ja niiden tarkoituksena on tehdä futuurikauppa yksinkertaisemmaksi ja edullisemmaksi. Hinnanerosopimuksiin on helppo sijoittaa välittäjän kautta. Suomessa toimii esimerkiksi Plus500, joka on rekisteröity Iso-Britanniaan. Hinnanero- 15

21 sopimukset sisältävät samat korkeat riskit kuin normaali futuurisijoittaminenkin, mutta sijoittajan ei tarvitse huolehtia positionsa sulkemisesta, ja hän voi asettaa rajatasoja, joiden avulla ehkäistään suuret tappiot. Hinnanerosopimukset ovat open end -tyylisiä sopimuksia, ja sijoittajan sulkiessa positionsa, suoritetaan nettoarvon tilitys. Tyypillisesti välittäjät eivät ota sijoittamisesta muita palkkiota kuin osto- ja myyntihinnan välisen erotuksen eli spreadin. (Investopedia 2009; Plus ) Kuten muihinkin pörssikaupattuihin tuotteisiin, myös raaka-aineisiin on sidottu optioita. Optiot ovat futuurien kaltaisia johdannaistuotteita, mutta niiden erona on se, ettei optio sido sen ostajaa. Optioita on olemassa, sekä put ja call -tyyppisiä ja niitä voi joko ostaa tai myydä. Call-optiot ovat optioita, joiden ostajalla on oikeus ostaa kohde-etuus itselleen ennakolta määrättyyn hintaan, ja put-optiot puolestaan oikeuttavat haltijan myymään kohde-etuuden ennakolta määrättyyn hintaan. Optioista maksetaan preemiota niiden myyjälle. Optioita on olemassa eurooppalaisia, amerikkalaisia ja bermudalaisia. Eurooppalaiset optiot voi toteuttaa vain option erääntymispäivänä, amerikkalaiset minä tahansa voimassaolopäivänä ja bermudalaiset useampana ennalta sovittuna päivänä ennen option erääntymistä. (Schofield 2007, 4-6.) 3.4 Raaka-aineisiin sidotut sijoitustuotteet Koska raaka-ainetermiineihin sijoittaminen on monelle piensijoittajalle haastavaa ja vaatii paljon paneutumista, ovat pankit tuoneet markkinoille raaka-aineiden hintojen kehitystä seuraavia sijoitustuotteita. Sijoittaja voi helposti luulla, että pankkien raaka-ainesijoitustuotteiden tuotto määräytyy suoraan raaka-aineen spot-hinnan kehityksestä, josta vähennetään rahastosijoittamisen kulut. Sijoitustuotteen voidaan myös sanoa seuraavan jotain raaka-aineindeksiä. Itse asiassa myöskään näiden sijoitustuotteiden liikkeellelaskijatkaan eivät erikoistapauksia lukuun ottamatta osta fyysistä raaka-ainetta vaan käyvät niin ikään futuurikauppaa pitääkseen sijoitustuotteen arvon lähellä kohde-etuuden indeksiä. Piensijoittajan kannalta nämä sijoitustuotteet sisältävät monia etuja. Sijoittajan ei tarvitse esimerkiksi huolehtia positionsa sulkemisesta, ja hajauttaminen eri raaka-aineisiin on helpompaa. Sijoittaja joutuu yleensä kantamaan sijoituksessaan mukana liikkeellelaskijariskin, joka tarkoittaa 16

22 käytännössä sijoitustuotteen välittäjän maksukykyisyyttä. (Anson 2002, ; Johnson 2010.) Suomessa markkinoidaan asiakkaille raaka-ainerahastoja, sertifikaatteja ja indeksilainoja. Niiden perusominaisuudet esitellään seuraavassa kappalleella Raaka-ainerahastot Rahastot ovat rahastoyhtiön hallinnoimia sijoitusportfolioita, joihin yksityiset sijoittajat voivat sijoittaa varojaan. Rahastonhoitajat sijoittavat varat eteenpäin rahaston strategian ja sääntöjen mukaan. Rahastojen sijoitusstrategia on kuvattu varsin selkeästi. Alla on esimerkkinä lainaus OP Raaka-aine -rahaston sijoitusstrategiasta. OP-Raaka-aine on erikoissijoitusrahasto, joka sijoittaa varansa pääosin hyödykejohdannaisten avulla raaka-aineisiin, kuten energiatuotteet, teolliset metallit, jalometallit sekä maataloustuotteet. Rahasto voi sijoittaa varojaan myös raaka-aineita tuottavien yhtiöiden osakkeisiin. Käteisvaransa rahasto sijoittaa korkoinstrumentteihin. (Osuuspankki 2013.) Yllä kuvatun rahaston sijoitusstrategiassa on otettu huomioon muuttuvat markkinatilanteet ja varojen allokointi. Jossakin markkinatilanteissa raaka-aineyhtiön osakkeisiin sijoittaminen voi olla tuottoisampaa kuin suorat raaka-ainesijoitukset tai toisin päin. Lisäksi rahastoon kertyy likvidejä varoja, kun rahastoa merkitään, jolloin rahasto pystyy sijoittamaan varmasti lyhyellä perspektiivillä. Raaka-ainerahastot ovat vain pieni osa kaikesta rahastotarjonnasta. Rahastoja löytyy lähes kaikille sijoituskohteille. Rahastotoiminta alkoi suomessa 1987, kun sen mahdollistava laki astui voimaan. Rahastot kasvoivat voimakkaasti sekä 1990-luvulla, että luvulla. Rahastot ovat suosittu sijoituskohde ja niiden määrä ylittää pörssiyritysten määrän selvästi. Rahastoja on erilaisia, mutta ne tarjoavat piensijoittajille mahdollisuuden päästä käsiksi markkinoille ja sijoitustuotteisiin, joihin sijoittaminen olisi muuten hankalaa tai vaatisi osaamista ja pääomaa. Rahastoyhtiö saattaa periä sijoituksen vastapainona merkintä-, hallinnointi-, säilytys- ja lunastuspalkkiota, sekä tuottosidonnaisia palkkioita. (Puttonen & Repo 2011, 7-9, 188.) 17

23 3.4.2 Sertifikaatit Rahastosijoittaja joutuu luottamaan rahastonhoitajan arviointikykyyn markkinoiden kehityksestä. Sijoittajalle, jolla on vahva näkemys yksittäisen raaka-aineen tai ennalta määritellyn kohde-etuuden arvon kehityksestä, sopivat paremmin raaka-ainesertifikaatit. Sertifikaatit ovat pörssilistattuja arvopapereita, jotka on yleensä seuraavat tietyn kohdeetuuden arvon tai hinnan kehitystä. Tällaisia kohde-etuuksia voivat olla esimerkiksi osakkeet tai osakeindeksit, mutta myös raaka-aineet. Sertifikaattien juoksuaika voi olla ennalta määrätty, jolloin puhutaan closed end tuotteista, tai avoin, jolloin puhutaan open end -sertifikaateista. Sertifikaatit ovat rakenteeltaan monimutkaisia sijoitustuotteita, jotka sijoittavat johdannaisten kautta kohde-etuuteen. Tästä huolimatta sertifikaatteihin on helppo sijoittaa ja ne ovat jälkimarkkinakelpoisia. Sijoittajan on kuitenkin oltava tietoinen riskeistä, joita ovat kohde-etuuden hintariski ja vastapuoliriski. Joskus sertifikaatteja tarjotaan myös vivutettuina, jolloin sertifikaatin arvo muuttuu esimerkiksi kaksin- tai kolminkertaisesti kohde-etuuden arvon muutokseen nähden. Kohdeetuuden hinnan kehitystä samaan suuntaan seuraavia serfitikaatteja kutsutaan yleisesti bull-sertifikaateiksi ja päin vastaisesti kohde-etuuden hintaa seuraavia bearsertifikaateiksi. Näin sertifikaatit antavat myös piensijoittajille mahdollisuuden tuottoihin markkinoiden suunnasta riippumatta. (Salkunrakentaja 2012; Handelsbanken 2013b.) Sertifikaatit ovat siis varsin riskipitoisia tuotteita. Rahastoissa rahastonhoitaja huolehtii aktiivisesti rahaston sijoituksista. Sertifikaattien kohdalla sijoittaja toimii ikään kuin itse rahastonhoitaja, joten sertifikaattikauppa on sijoitustuotteista lähimpänä suoraa johdannaiskauppaa. Sijoitetun pääoman voi menettää jopa kokonaan, jos ei seuraa kohdeetuuden arvon kehitystä Indeksilainat Indeksilainat ovat hieman sertifikaattien tapaisia sijoitustuoteita, joita markkinoidaan usein kuluttajille pääomaturvattuina sijoitustuotteina. Niistä käytetään markkinoilla myös nimeä obligaatio. 18

24 Indeksilainat muodostuvat kahdesta komponentista ja niiden tavoitteena on palauttaa sijoittajalle vähintään sijoitettu pääoma sekä mahdollisesti indeksiin sidottu tuotto. Käytännössä lainat toimivat niin, että lainan pääoma sijoitetaan riskittömään kohteeseen ja tästä sijoituksesta saatavalla tuotolla ostetaan optio, joka on sidottu esimerkiksi raakaaineen hinnan kehitykseen. Jos optio raukeaa arvottamana, ei sijoittaja saa kuin pääomansa takaisin, mutta jos optio osoittautuu arvokkaaksi, pääsee sijoittaja käsiksi tuottoihin. Indeksilainat myydään, kun ne tulevat merkittäviksi, mutta niille on tarjolla myös jälkimarkkinat, jotta lainaa ei tarvitse pitää itsellään koko juoksuaikaa. Indeksilainan etuna muihin sijoituksiin nähden on pääomaturva, joskin se sisältää liikkeellelaskijariskin. Toisaalta sijoitetun pääoman tuotot saattavat jäädä muita sijoituksia pienemmiksi. (Puttonen & Repo 2011, ) Liikkeellelaskijariskin lisäksi indeksilainoilla on myös muita piirteitä, joista johtuen ne eivät ole todellisuudessa täysin pääomaturvattuja sijoitustuotteita. Esimerkiksi pääomaturva on voimassa ainoastaan lainan eräpäivänä, eli jos lainan joutuu myymään jälkimarkkinoilla, on mahdollista ettei saa koko sijoitettua pääomaa takaisin. Jos lainan on merkinnyt yli kurssilla eli toisin sanoen, maksanut siitä enemmän kuin lainan pääomasta, ei pääomaturva kata koko sijoitettua summaa. Indeksilainojen tuottojen ja kulujen vertailu voi olla etukäteen haasteellista, koska niiden rakenne riippuu liikkeellelaskijasta. Esimerkiksi merkintähinta voi olla upotettuna lainan hintaan tai erillisenä palkkiona. Vaikka tuotot seuraavatkin kohde-etuuden hinnan kehitystä, saatetaan ne se silti laskea eri lainoissa eri tavalla. (Finanssivalvonta 2010.) 19

25 4 Raaka-aineindeksit ja teoreettisen viitekehyksen yhteenveto Raaka-aineiden hinnan kehitystä seurataan maailmassa lukuisilla indekseillä. Niitä voivat julkaista erimerkiksi pankit, luottoluokittajat, virastot tai markkinatietopalvelut. Ne voivat seurata yleistä raaka-aineiden hinnan kehitystä tai vain yhden raaka-aineen tai raakaainekorin arvon muutoksia. Erilaiset indeksit voidaan lisäksi jakaa kolmeen luokkaan sen perusteella millä tavalla ne seuraavat markkinoiden muutoksia. 4.1 Spot-indeksit Raaka-aineen spot-hinta kertoo raaka-aineen hinnan tason, jos sen toimitus tapahtuisi viipymättä (Geman 2005, 2). Yksi vanhimmista raaka-aineiden Spot-indekseistä on Commodities Research Bureau:n vuodesta 1934 laskema CRB BLS Spot-indeksi. Sitä on vuosien saatossa muutettu moneen kertaan ja alkuun se määritettiin kerran viikossa tiistaisin, mutta vuodesta 1981 lähtien se on laskettu päivittäin. Indeksiin on otettu mukaan vähän jalostettuja raaka-aineita, koska niiden hinnat ovat herkempiä talouden ilmapiirissä tapahtuville muutoksille. Indeksi sisältää eri kauppapaikoissa myytyjä raakaaineita, joiden hinnat lasketaan tietyn laskukaavan mukaan, jotta erittäin suuret heilahtelut yhden raaka-aineen hinnassa eivät vääristäisi indeksin kehitystä. (Commodities Research Bureau 2013.) 4.2 Passiiviset futuuri-indeksit Spot-indeksit eivät kerro kuinka paljon sijoittaja voi tienata sijoittamalla raaka-aineisiin. Tämä johtuu siitä, että suurin osa raaka-ainesijoituksista tehdään futuureilla eikä ostamalla fyysistä raaka-ainetta. Fyysisen raaka-aineen ostamisen tapauksessakin spotindeksin kehityksestä tulisi vähentää raaka-aineen varastointikustannukset. Passiiviset futuuri-indeksit on luotu kuvastamaan raaka-ainesijoittamisen todellista tuottoa, kun raaka-aineisiin sijoitetaan ainoastaan ostamalla pitkän position futuureita. (Anson 2002, 208.) Pitkän position ottaminen tarkoittaa futuuriostamista, jonka tavoitteena on hyötyä raaka-aineen hinnan noususta myöhemmin myymällä vastaavanlainen futuuri alemmalla hinnalla. Lyhyen position ottaminen taas tarkoittaa päin vastaista käyttäytymistä markkinoilla, jolloin ensin myydään futuuri ja myöhemmin pyritään sulkemaan positio ostamalla vastaava futuuri halvemmalla ja saamaan tätä kautta tuottoa. (National Futures 20

26 Association 2006, ) Raaka-ainepohjaiset sijoitustuotteet ovat yleensä kytketty johonkin indeksiin. (Geman 2005, 338) Passiiviset raaka-ainefutuuri-indeksit ovat siis muodostettu niin, että se huomioivat kolme komponenttia, jotka vaikuttavat futuurisijoittamisen tuomaan tuottoon. Nämä komponentit ovat spot-hinta, vakuustuotto ja niin sanottu roll yield. Spot-hinnan kehitys määrää myös futuurien hinnan kehitystä ja on näin tärkein tuottoon vaikuttavista komponenteista. Johdannaiset maksavat vain murto-osan kohde-etuuden määrästä. Kohde-etuuden ja johdannaisen hinnan erotus sijoitetaan riskittömästi vipuvaikutuksen poistamiseksi. Riskittömänä sijoituksena pidetään indeksejä laskettaessa joko käteistä tai sijoitusta alle vuoden maturiteetin Yhdysvaltojen valtionlainoihin. Tästä riskittömästä sijoituksesta saatavaa tuottoa sanotaan vakuustuotoksi, joka on passiivisen indeksin toinen komponentti. (Anson 2002, ) Roll yield voi olla joko tuottoa tai tappiota, joka aiheutuu raaka-ainefutuurien uusimisesta. Futuuripositio on aika ajoin suljettava, jolloin on ostettava uusi ja tästä aiheutuu joko tappio tai tuotto riippuen uuden futuurin ja vanhan futuurin hinnan suhteesta. Markkinat voivat olla niin sanotussa contango-tilassa, jolloin spot-hinta on futuurihintaa matalampi tai backwardation-tilassa, jolloin spot-hinta on futuurien hintoja korkeampi. (Anson 2002, 210.) Goldman Sachs Commodity Index toimii benchmarkina futuuri-indekseille. Se on koostettu eri raaka-aineista sen mukaan kuinka suuri osuus niillä on maailman kokonaiskaupasta, ja täten indeksi painottuu energiaraaka-aineisiin ja vakuutena toimii käteinen. GSCI total return indeksissä vakuutena toimivat Yhdysvaltojen alle vuoden maturiteetin valtionlainat. (Anson 2002, ). 4.3 Toisen sukupolven futuuri-indeksit Dynaamisiksi tai toisen sukupolven futuuri-indekseiksi sanotaan indeksejä, jotka pyrkivät eliminoimaan tai vähentämään negatiivista roll yieldiä. Tämä tapahtuu sijoittamalla pidemmän maturiteetin futuureihin tai vaihtamalla sijoituspositio lyhyeen, silloin kun markkinat ovat contango-tilassa. Näitä indeksejä kehitettiin varsinkin vuoden 2009 jälkeen, kun vanhat passiiviset indeksit hävisivät merkittävästi spot-hintaindekseille, juuri negatiivisen roll yieldin takia. Kaikissa olosuhteissa toisen sukupolven indeksit eivät 21

27 kuitenkaan ole pystyneet tuottamaan passiivisia indeksejä paremmin. Esimerkiksi toisen sukupolven indeksien benchmark, Standard & Poorsin GSCI dynamic roll index, joka kasvoi syyskuun 2011 lopusta maaliskuun 2012 alkuun 10,4 %, kun taas alkuperäinen GSCI nousi peräti 14,5 %. Kuviossa 2 on esitetty S&P GSCI- ja GSCI Dynamic Roll - indeksien kehitys syyskuun 2011 lopusta helmikuun 2013 loppuun GSCI Dynamic Roll GSCI Kuvio 2. Dynaamisen ja passiivisen indeksin kehitys. (S&P Dow Jones Indecis 2013) Kuvion 2 y-akseli kuvaa indeksipisteitä maaliskuusta 2008 alkaen. Kuviosta nähdään, kuinka dynaaminen indeksi on jatkuvasti menestynyt passiivista indeksiä huonommin. Lisäksi dynaamisiin indekseihin sidottujen tuotteiden hoitokulut ovat korkeampia kuin passiivisiin indekseihin sidottujen. (Farchy 2012) Toisen sukupolven indeksit ovat kuitenkin toivottu lisä raaka-ainemarkkinoille, koska kuten Anson (2002, 197) toteaa, voidaan raaka-ainemarkkinoilla näin ollen ansaita tuottoja markkinoiden suunnasta riippumatta. 4.4 Teoreettisen viitekehyksen yhteenveto Raaka-aineiden pörssikauppa on siis kehittynyt tarpeesta tasata kysyntää ja tarjontaa, sekä suojata myynti- tai ostohintoja. Markkinoilla on kaksi perusosapuolta: suojaaja, joka yrittää eliminoida raaka-aineiden hintojen muutoksista syntyvän riskin, ja sijoittaja, joka yrittää hyötyä riskistä. Osapuolten välissä toimii meklari, jonka välityksellä käydään 22

28 futuurikauppaa. Suojaaja voi joko myydä tai ostaa futuureita riippuen siitä, haluaako hän suojata osto- vai myyntihintansa. Kuvio 3. Raaka-ainemarkkinoiden osapuolet Sijoittaja voi yrittää hyötyä riskistä neljällä tapaa. Hän voi joko ostaa fyysistä raakaainetta, sijoittaa raaka-aineiden hintojen noususta hyötyvään yritykseen, ostaa tai myydä johdannaisia tai hän voi merkitä sijoitusyhtiön liikkeelle laskemia raaka-ainesidonnaisia sijoitustuotteita. (Kuvio 3.) Fyysisen raaka-aineen hankkiminen pienessä erässä voi olla hankalaa, kuten myös sen säilytys. Raaka-aineiden hinnan noususta hyötyvä yritys voisi olla esimerkiksi kaivos tai öljy-yhtiö, mutta sen arvon kehitykseen vaikuttavat myös muut tekijät, kuin raaka-aineiden hinnat. Raaka-ainejohdannaisista yleisimpiä ovat futuurit ja optiot. Niillä kaupan käynti on verrattain helppoa, mutta vaatii markkinoiden seuraamista ja perehtyneisyyttä. Sijoitusyhtiöt tarjoavat erilaisia raaka-ainejohdannaisia sijoitustuotteita, joita ovat rahastot, sertifikaatit ja indeksilainat. Niiden kautta sijoittaja pääsee helposti kiinni raaka-ainemarkkinoille, mutta joutuu maksamaan sijoitusyhtiölle 23

Rahoitusriskit ja johdannaiset Luentokurssi kevät 2011 Lehtori Matti Estola

Rahoitusriskit ja johdannaiset Luentokurssi kevät 2011 Lehtori Matti Estola Rahoitusriskit ja johdannaiset Luentokurssi kevät 2011 Lehtori Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Yhteiskunta- ja Kauppatieteiden tiedekunta, Oikeustieteiden laitos, kansantaloustiede Luennot 22 t, harjoitukset

Lisätiedot

PIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI HENRI HUOVINEN

PIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI HENRI HUOVINEN PIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI HENRI HUOVINEN Alla raaka-aineiden korrelaatio mm. osakkeisiin ja joukkolainoihin verrattuna (Q1/1962- Q3/2012). Sijoitustarkoituksessa käydään kauppaa useilla raaka-aineilla,

Lisätiedot

PIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI HENRI HUOVINEN

PIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI HENRI HUOVINEN PIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI HENRI HUOVINEN Alla raaka-aineiden korrelaatio mm. osakkeisiin ja joukkolainoihin verrattuna (Q1/1962- Q3/2012). Sijoitustarkoituksessa käydään kauppaa useilla raaka-aineilla,

Lisätiedot

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 2 Termiini- ja futuurihintojen määräytyminen

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 2 Termiini- ja futuurihintojen määräytyminen Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola luento 2 ermiini- ja futuurihintojen määräytyminen 1. ermiinien hinnoittelusta Esimerkki 1 Olkoon kullan spot -hinta $ 300 unssilta, riskitön korko 5 % vuodessa

Lisätiedot

RBS Warrantit NOKIA DAX. SIP Nordic AB Alexander Tiainen Maaliskuu 2011

RBS Warrantit NOKIA DAX. SIP Nordic AB Alexander Tiainen Maaliskuu 2011 RBS Warrantit DAX NOKIA SIP Nordic AB Alexander Tiainen Maaliskuu 2011 RBS Warrantit Ensimmäiset warrantit Suomen markkinoille Kaksi kohde-etuutta kilpailukykyisillä ehdoilla ; DAX ja NOKIA Hyvät spreadit

Lisätiedot

Pääoman vapauttaminen muihin sijoituksiin johdannaisten avulla. Johannes Ankelo Equity Derivatives - Public Distribution

Pääoman vapauttaminen muihin sijoituksiin johdannaisten avulla. Johannes Ankelo Equity Derivatives - Public Distribution Pääoman vapauttaminen muihin sijoituksiin johdannaisten avulla Sisältö Commerzbank AG Markkinatakaajan rooli Vipuvaikutus Bull & Bear Mahdollisuudet ja riskit 1 Commerzbank AG Saksan toiseksi suurin pankki

Lisätiedot

Tietoa hyödykeoptioista

Tietoa hyödykeoptioista Tietoa hyödykeoptioista Tämä esite sisältää tietoa Danske Bankin kautta tehtävistä hyödykeoptiosopimuksista. Hyödykkeet ovat jalostamattomia tuotteita tai puolijalosteita, joita tarvitaan lopputuotteiden

Lisätiedot

H HI IN N T N O ANJ E S N U O S J U A O U J S AUS P Ö P Ö R RS SS I I S S S S Ä Ä 16.3.2009 1

H HI IN N T N O ANJ E S N U O S J U A O U J S AUS P Ö P Ö R RS SS I I S S S S Ä Ä 16.3.2009 1 HINTOJEN SUOJAUS HINNAN SUOJAUS PÖRSSISSÄ PÖRSSISSÄ 16.3.2009 1 Hintojen suojaus pörssissä - futuurit ja optiot Futuurisopimus on sitova sopimus, jolla ostat tai myyt tulevaisuudessa hintaan, josta sovitaan

Lisätiedot

Päiväkohtaista vipua Bull & Bear -sertifikaateilla

Päiväkohtaista vipua Bull & Bear -sertifikaateilla Päiväkohtaista vipua Bull & Bear -sertifikaateilla Matias Juslin Equity Derivatives Public Distribution 21. marraskuuta 2013 Bull & Bear -sertifikaatit: Johdanto Pörssissä treidattu sertifikaatti, jolla

Lisätiedot

Eufex Rahastohallinto Oy Y-tunnus 2179399-4 Eteläesplanadi 22 A, 00130 Helsinki 09-86761413 www.eufex.fi/rahastohallinto

Eufex Rahastohallinto Oy Y-tunnus 2179399-4 Eteläesplanadi 22 A, 00130 Helsinki 09-86761413 www.eufex.fi/rahastohallinto EPL Hyödyke Erikoissijoitusrahasto Vuosikertomus 17.6.-31.12.2013 EPL Hyödyke 2013.12.31 Rahaston perustiedot Tuotto A1 Rahastotyyppi Raaka-ainerahasto 1 kuukausi 0.57% Toiminta alkanut 2009.06.01 3 kuukautta

Lisätiedot

Oletko Bull, Bear vai Chicken?

Oletko Bull, Bear vai Chicken? www.handelsbanken.fi/bullbear Handelsbankenin bull & Bear -sertifikaatit Oletko Bull, Bear vai Chicken? Bull Valmiina hyökkäykseen sarvet ojossa uskoen markkinan nousuun. Mikäli olet oikeassa, saat nousun

Lisätiedot

OPTIOT Vipua ja suojausta - mutta mitä se maksaa? Remburssi Investment Group 23.5.2000

OPTIOT Vipua ja suojausta - mutta mitä se maksaa? Remburssi Investment Group 23.5.2000 OPTIOT Vipua ja suojausta - mutta mitä se maksaa? Remburssi Investment Group 23.5.2000 MARKKINAKATSAUS AGENDA Lyhyt johdanto optioihin Näkemysesimerkki 1: kuinka tehdä voittoa kurssien laskiessa Näkemysesimerkki

Lisätiedot

Erikoistuneet rahastoratkaisut. OP-Rahastoyhtiö Oy Mika Kivimäki

Erikoistuneet rahastoratkaisut. OP-Rahastoyhtiö Oy Mika Kivimäki Erikoistuneet rahastoratkaisut OP-Rahastoyhtiö Oy Mika Kivimäki Teemat Erikoistuneet rahastoratkaisut mitä ja miksi? OP-Raaka-aine- sijoitusrahasto OP-Vaihtovelkakirjalaina-sijoitusrahasto OP-ryhmän erikoistuneet

Lisätiedot

Lisätuottoa Bull- ja Bear-sertifikaateilla

Lisätuottoa Bull- ja Bear-sertifikaateilla Lisätuottoa Bull- ja Bear-sertifikaateilla Sisältö Commerzbank AG Bull & Bear perusteet Sertikaatin komponentit Esimerkkejä Vertailua muihin tuotteisiin Suojamekanismi Mahdollisuudet ja riskit 1 Commerzbank

Lisätiedot

Valuuttariskit ja johdannaiset

Valuuttariskit ja johdannaiset Valuuttariskit ja johdannaiset Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Yhteiskunta- ja Kauppatieteiden tiedekunta, Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, kansantaloustiede Lähde: Hull, Options, Futures, & Other

Lisätiedot

Maatalouden riskienhallinta Suomessa. Rami Palin 22.4.2009

Maatalouden riskienhallinta Suomessa. Rami Palin 22.4.2009 Maatalouden riskienhallinta Suomessa Rami Palin 22.4.2009 1 Sisältö Nordea ja hyödykejohdannaiset Kokonaisvaltaista riskienhallintaa Nordeasta Esimerkki rapsin hintariskin suojaamisesta Hyödykesuojauksen

Lisätiedot

Sijoitusmahdollisuudet hyödykkeisiin johdannaisten avulla

Sijoitusmahdollisuudet hyödykkeisiin johdannaisten avulla Sijoitusmahdollisuudet hyödykkeisiin johdannaisten avulla Sisältö Commerzbank AG Kulta, Hopea, Öljy ja VIX Bull & Bear Mini Future BEST Mahdollisuudet ja riskit 1 Commerzbank AG Saksan toiseksi suurin

Lisätiedot

Suojaa ja tuottoa laskevilla markkinoilla. Johannes Ankelo Arvopaperi Aamuseminaari

Suojaa ja tuottoa laskevilla markkinoilla. Johannes Ankelo Arvopaperi Aamuseminaari Suojaa ja tuottoa laskevilla markkinoilla Commerzbank AG Saksan toiseksi suurin pankki Euroopan johtavia strukturoitujen tuotteiden liikkeellelaskijoita Yli 50 erilaista tuotetyyppiä listattuna Saksan

Lisätiedot

Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta?

Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta? Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta? Finsifin seminaari 20.9.2011 Hanna Hiidenpalo 19.9.2011 1 Miksi elintarvikkeet ja ruuan tuotanto kiinnostavat myös sijoittajia? 35 % maailman työväestöstä

Lisätiedot

Nordic Derivatives Exchange - Pohjoismaiden johtava markkinapaikka pörssinoteeratuille sijoitustuotteille

Nordic Derivatives Exchange - Pohjoismaiden johtava markkinapaikka pörssinoteeratuille sijoitustuotteille Nordic Derivatives Exchange - Pohjoismaiden johtava markkinapaikka pörssinoteeratuille sijoitustuotteille Keitä olemme Miten pörssi toimii Miten voit hyötyä pörssinoteeratuista sijoitustuotteista Keitä

Lisätiedot

Raaka-aineet -webinaari

Raaka-aineet -webinaari Raaka-aineet -webinaari Tervetuloa webinaariin! Raaka-aine-webinaarin tarkoitus on opettaa mahdollisuuksista sijoittaa raaka-aineisiin osana salkun hajautusta. Tämän esityksen aikana opit mitä vaihtoehtoja

Lisätiedot

Käy kauppaa RBS minifutuureilla FIM Direct Pro -palvelulla

Käy kauppaa RBS minifutuureilla FIM Direct Pro -palvelulla Käy kauppaa RBS minifutuureilla FIM Direct Pro -palvelulla Kaupankäynti RBS minifutuureilla on kasvanut voimakkaasti viimeisen kahden vuoden aikana. Haluamme tällä lyhyellä oppaalla lisätä ymmärrystä näihin

Lisätiedot

Vihaaja. Itsenäinen ajattelija

Vihaaja. Itsenäinen ajattelija Arvometallit 2012 Intoilija Vihaaja Itsenäinen ajattelija Mitä raha oikeastaan on? Käytännössä kaikki raha on VELKAA Keskuspankin tärkein tavoite on määrätä nopeutta, jolla RAHAN ARVO TUHOUTUU Pankki

Lisätiedot

Raaka-aineiden tulevaisuudennäkymät

Raaka-aineiden tulevaisuudennäkymät Raaka-aineiden tulevaisuudennäkymät Pohjola Markets Tämä materiaali on luottamuksellinen ja saattaa sisältää vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluvaa tai muuten suojattua tietoa. Materiaalin kopiointi,

Lisätiedot

Hanken Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics www.hanken.fi

Hanken Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics www.hanken.fi Sijoittajan sanastoa Pörssisäätiön sijoituskoulu VERO 2014 Prof. Minna Martikainen Hanken School of Economics, Finland Sijoitusmaailman termistö ja logiikka, omat toimet ja näin luen. SIJOITUSMAAILMAN

Lisätiedot

Aktiivinen pörssikauppa Mini-futuureilla

Aktiivinen pörssikauppa Mini-futuureilla RBS MINI-FUTUURIT, WARRANTIT, OPEN END SERTIFIKAATIT Aktiivinen pörssikauppa Mini-futuureilla Mika Raukko, SIP Nordic Oy www.aktiiviporssikauppa.com Agenda Mini-futuurit Mikä on Mini-futuuri? Kohde-etuudet

Lisätiedot

SIJOITTAJAN OPAS ETF-rahastoihin

SIJOITTAJAN OPAS ETF-rahastoihin SIJOITTAJAN OPAS ETF-rahastoihin Pörssinoteerattu rahasto eli ETF (Exchange-Traded Fund) on rahasto, jolla voidaan käydä kauppaa pörssissä. ETF:ien avulla yksityissijoittajalla on mahdollisuus sijoittaa

Lisätiedot

Kansainvälinen rahatalous Matti Estola. Termiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa

Kansainvälinen rahatalous Matti Estola. Termiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa Kansainvälinen rahatalous Matti Estola ermiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa 1. Valuuttariskien suojauskeinot Rahoitusalan yritykset tekevät asiakkailleen valuuttojen välisiä termiinisopimuksia

Lisätiedot

Miten tunnistat mutkikkaan sijoitustuotteen?

Miten tunnistat mutkikkaan sijoitustuotteen? Miten tunnistat mutkikkaan sijoitustuotteen? Sijoitus-Invest 2013 Finanssivalvonta Suomen rahoitus- ja vakuutusvalvontaviranomainen Valvoo mm. pankkeja, vakuutus- ja eläkeyhtiöitä, sijoituspalveluyrityksiä,

Lisätiedot

Sijoittaisinko indeksilainaan, rahastoon tai sijoitussidonnaiseen vakuutukseen

Sijoittaisinko indeksilainaan, rahastoon tai sijoitussidonnaiseen vakuutukseen Sijoittaisinko indeksilainaan, rahastoon tai sijoitussidonnaiseen vakuutukseen Rahamuseo 2.11.2010 2.11.2010 Tero Oikarinen ja Johanna Örndahl Esimerkkejä suorista sijoituksista Osakkeet Korot Hyödykkeet

Lisätiedot

Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma?

Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? 18.5.2016 Sijoitusten jakaminen eri kohteisiin Korot? Osakkeet? Tämä on tärkein päätös! Tilanne nyt Perustilanne Perustilanne Tilanne nyt KOROT neutraalipaino OSAKKEET

Lisätiedot

SAMPO PANKKI KORKO-OBLIGAATIO 1609: KORKOKAULURI XV

SAMPO PANKKI KORKO-OBLIGAATIO 1609: KORKOKAULURI XV Danske Bank Oyj, www.danskebank.fi SAMPO PANKKI KORKO-OBLIGAATIO 1609: KORKOKAULURI XV Tietoa lainasta: Lainan liikkeeseenlaskija: Danske Bank Oyj Lainan ISIN-koodi: FI4000050000 KORKOKAULURI XV Viiden

Lisätiedot

Osakekaupankäynti 1, peruskurssi

Osakekaupankäynti 1, peruskurssi Osakekaupankäynti 1, peruskurssi Tervetuloa webinaariin! Webinaarissa käydään läpi mm. mikä osake on, miten pörssi toimii ja miten osakesäästämisen voi aloittaa. Lisäksi tutustutaan Nordnetin työkaluihin.

Lisätiedot

PIENSIJOITTAJAN JATKOKURSSI HENRI HUOVINEN

PIENSIJOITTAJAN JATKOKURSSI HENRI HUOVINEN PIENSIJOITTAJAN JATKOKURSSI HENRI HUOVINEN henri.huovinen.1@gmail.com Sijoittajakäyttäytyminen Sijoittajien tekemiä käyttäytymisvirheitä Liiallinen itseluottamus (overconfidence). Sijoittajien liiallinen

Lisätiedot

Optiot 1. Tervetuloa webinaariin!

Optiot 1. Tervetuloa webinaariin! Optiot 1 Tervetuloa webinaariin! Optiot 1 on peruskurssi optioista kiinnostuneelle sijoittajalle. Webinaarissa käydään läpi mm. mikä optio on, miten sitä voi käyttää ja mistä kannattaa lähteä liikkeelle.

Lisätiedot

Hinnanerosopimukset (CFD)

Hinnanerosopimukset (CFD) Varoitus sijoittajille 28/02/2013 Hinnanerosopimukset (CFD) Keskeiset viestit Hinnanerosopimukset ovat monimutkaisia tuotteita eivätkä sovi kaikille sijoittajille. Älä sijoita rahaa, jota sinulla ei ole

Lisätiedot

FINANSSITUOTTEIDEN KÄYTTÖ MUUSSA KAUPPATOIMINNASSA. UPM-Kymmene Oyj Puunhankinta ja metsäpalvelut 04.11.2013 Esa Retva

FINANSSITUOTTEIDEN KÄYTTÖ MUUSSA KAUPPATOIMINNASSA. UPM-Kymmene Oyj Puunhankinta ja metsäpalvelut 04.11.2013 Esa Retva FINANSSITUOTTEIDEN KÄYTTÖ MUUSSA KAUPPATOIMINNASSA UPM-Kymmene Oyj Puunhankinta ja metsäpalvelut 04.11.2013 Esa Retva Kaupan vapautuminen kohti johdannaismarkkinaa Hyödykemarkkinat ovat eri kehitysvaiheessa.

Lisätiedot

HEINOLAN KAUPUNKI ENERGIARAHASTON SIJOITUSPERIAATTEET KH 3.9.2007, KH 25.11.2013 (esitys muutoksin)

HEINOLAN KAUPUNKI ENERGIARAHASTON SIJOITUSPERIAATTEET KH 3.9.2007, KH 25.11.2013 (esitys muutoksin) 1 HEINOLAN KAUPUNKI ENERGIARAHASTON SIJOITUSPERIAATTEET KH 3.9.2007, KH 25.11.2013 (esitys muutoksin) SIJOITTAMISEN PERIAATTEITA Sijoittaminen tapahtuu rahastojen kautta käyttäen vähintään kahta varainhoitajaa.

Lisätiedot

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016 Makrokatsaus Huhtikuu 2016 Positiiviset markkinat huhtikuussa Huhtikuu oli heikosti positiivinen kuukausi kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla. Euroopassa ja USA:ssa pörssit olivat tasaisesti plussan

Lisätiedot

Uudet raaka-ainemarkkinoille sidotut indeksilainat. Thomas Lindholm Nordea Markets Toukokuu, 2008

Uudet raaka-ainemarkkinoille sidotut indeksilainat. Thomas Lindholm Nordea Markets Toukokuu, 2008 Uudet raaka-ainemarkkinoille sidotut indeksilainat Thomas Lindholm Nordea Markets Toukokuu, 2008 Sisällys Indeksilaina Raaka-aine Trendi Indeksilaina Allokaatio Allokaatiotodistus 2 Epävarma markkinatilanne?

Lisätiedot

SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto. Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen.

SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto. Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen. SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen. -sijoitusrahaston säännöt Rahaston säännöt muodostuvat näistä rahastokohtaisista

Lisätiedot

Osakemarkkinoille indeksien kautta. 2.9.2014 Lassi Järvinen, Nordea Markets

Osakemarkkinoille indeksien kautta. 2.9.2014 Lassi Järvinen, Nordea Markets Osakemarkkinoille indeksien kautta 2.9.2014 Lassi Järvinen, Nordea Markets Mrd. dollaria Pörssinoteerattujen tuotteiden määrä kasvanut merkittävästi 2000-luvulla 6 000 3 000 5 000 2 500 4 000 2 000 3 000

Lisätiedot

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 7 Swap sopimuksista lisää

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 7 Swap sopimuksista lisää Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola luento 7 Swap sopimuksista lisää 1. Pankki swapin välittäjänä Yleensä 2 eri-rahoitusalan yritystä eivät tee swap sopimusta keskenään vaan pankin tai yleensäkin

Lisätiedot

Etf - sijoitusstrategin työkalu

Etf - sijoitusstrategin työkalu Etf - sijoitusstrategin työkalu Karo Hämäläinen Sijoitusristeily 2008, 5.4.2008 Mikä on etf? Etf = Exchange traded fund = pörssilistattu rahasto Kaupankäynti kuten (ulkomaisella) pörssiosakkeella Monet

Lisätiedot

Warrantit - vipua salkkuun

Warrantit - vipua salkkuun Warrantit - vipua salkkuun Warrantti on option kaltainen arvopaperisoitu sijoitusinstrumentti, joka antaa sijoittajalle mahdollisuuden hyötyä kohde-etuuden arvon muutoksista. Esittely Warrantti on option

Lisätiedot

Strukturoitujen Sijoitustuotteiden Sanastoa

Strukturoitujen Sijoitustuotteiden Sanastoa Strukturoitujen Sijoitustuotteiden Sanastoa Arvostuspäivä on ajankohta, jonka mukaan lähtö- ja loppuarvo määritetään. Allokaatio Eri arvopaperilajien pidemmälle aikavälille määritetty suhteellinen osuus

Lisätiedot

This watermark does not appear in the registered version - http://www.clicktoconvert.com. Hedgehog Oy:n Rapidfire-pääomalaina

This watermark does not appear in the registered version - http://www.clicktoconvert.com. Hedgehog Oy:n Rapidfire-pääomalaina Hedgehog Oy:n Rapidfire-pääomalaina Sisältö Lyhyt lainaesite Hedgehog Oy Rapidfire lainaehdot Rapidfire testaus Miten Rapidfireen voi sijoittaa Yhteystiedot ã 2004 Hedgehog Oy E Koskinen / 2 Rapidfire-pääomalaina

Lisätiedot

Indeksilainoilla vakautta salkkuun. johtaja Antti Parviainen Strukturoidut Tuotteet

Indeksilainoilla vakautta salkkuun. johtaja Antti Parviainen Strukturoidut Tuotteet Indeksilainoilla vakautta salkkuun johtaja Antti Parviainen Strukturoidut Tuotteet Indeksilainat Joukkolainamuotoisia sijoituskohteita, jotka koostuvat suurelta osin korkosijoituksesta jolla taataan pääomaturva,

Lisätiedot

VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA

VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA 26.3.2009 1 Riskienhallinnan yleiset periaatteet ja sovellukset 2 Markkinariskien hallinnan tarve ja lähtökohdat EU:n maatalouspolitiikka kehittyy entistä markkinalähtöisempään

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Studia Generalia Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Lauri Kajanoja, VTT Ekonomisti, kansantalousosasto Suomen Pankki Rahan käsite mitä raha on? Rahan voi määritellä

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT 19.03.2015 Riskienhallinta ja Markkinaseuranta. Max Schulman / MTK

VILJAMARKKINAT 19.03.2015 Riskienhallinta ja Markkinaseuranta. Max Schulman / MTK VILJAMARKKINAT 19.03.2015 Riskienhallinta ja Markkinaseuranta Max Schulman / MTK Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit

Lisätiedot

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola Luento 5. Termiinihinnan määräytyminen

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola Luento 5. Termiinihinnan määräytyminen Rahoitusriskit ja johdannaist Matti Estola Lunto 5 rmiinihinnan määräytyminn 1. rmiinin ylinn hinnoittlukaava Mrkitään trmiinisopimuksn kohd-tuudn spot hintaa sopimuksn tkopäivänä S :lla, kohd-tuudn trmiinihintaa

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE.6.016: Mallivastaukset Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti Pohjola, Taloustieteen oppikirja, 014] sivuihin. (1) (a) Julkisten menojen kerroin (suljetun

Lisätiedot

Sijoittamisen trendit

Sijoittamisen trendit Sijoittamisen trendit Suvi Tuppurainen myynti- ja markkinointijohtaja, Nordnet Suomi 16.10.2013 Naisten ilta Pörssissä 1. Kehittyvien markkinoiden merkitys maailman taloudessa kasvaa Aasian osuus maailman

Lisätiedot

Tietoa rahoitusvälineistä ja niihin liittyvistä riskeistä

Tietoa rahoitusvälineistä ja niihin liittyvistä riskeistä Tietoa rahoitusvälineistä ja niihin liittyvistä riskeistä Rahastosijoittamiseen liittyvät riskit Rahastosijoittamiseen liittyvät yleiset riskit Sijoittamiseen liittyy aina riski, jolla tarkoitetaan sijoituksen

Lisätiedot

UPM Kymmene CLN

UPM Kymmene CLN UPM Kymmene CLN 30.1.2014 UPM Kymmene Credit Linked Note, Market Recovery Danske Bankin liikkeeseenlaskema Credit Linked Note tarjoaa mahdollisuuden hyötyä UPM Kymmenen ja Danske Bankin luottoriskihinnoittelusta

Lisätiedot

OP-Local Emerging Market Debt -erikoissijoitusrahasto

OP-Local Emerging Market Debt -erikoissijoitusrahasto OP-Local Emerging Market Debt -erikoissijoitusrahasto Kehittyvien maiden talouskasvu jatkuu vahvana 10 % 9 % 8 % 2007 2008 Lähde: Consensus Economics 10/2007 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % 0 % Turkki Brasilia

Lisätiedot

Säästäjän vaihtoehdot. Sijoitus-Invest 14. 15.11.2012

Säästäjän vaihtoehdot. Sijoitus-Invest 14. 15.11.2012 Säästäjän vaihtoehdot Sijoitus-Invest 14. 15.11.2012 Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority 14.11.2012 Terhi Lambert-Karjalainen Finanssivalvonta Suomen rahoitus- ja vakuutusvalvontaviranomainen

Lisätiedot

YHDISTYKSEN RISKILUOKITUS SIJOITTAJAN APUNA

YHDISTYKSEN RISKILUOKITUS SIJOITTAJAN APUNA YHDISTYKSEN RISKILUOKITUS SIJOITTAJAN APUNA SUOMEN STRUKTUROITUJEN SIJOITUSTUOTTEIDEN YHDISTYS RY Jaana Immonen 7.2.2012 Hieman historiaa maailman ensimmäinen osakeindeksiobligaatio laskettiin liikkeeseen

Lisätiedot

ETF-sijoittamisen perusteet

ETF-sijoittamisen perusteet ETF-sijoittamisen perusteet Vastuunrajoitus Tämä esitys on yleisesitys. Sijoittajaa kehotetaan perehtymään tarkemmin materiaalissa esitettyyn aiheeseen ja siitä laadittuun yksityiskohtaisempaan dokumentaatioon.

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Kesäkuu 2015

Markkinakatsaus. Kesäkuu 2015 Markkinakatsaus Kesäkuu 2015 Talouskehitys EK:n luottamusindikaattorit edelleen toukokuussa pitkäaikaisen keskiarvon alapuolella, rakentamisessa ja kaupan alalla kuitenkin merkkejä paremmasta Euroalueen

Lisätiedot

Osakekaupankäynnin alkeet

Osakekaupankäynnin alkeet Osakekaupankäynnin alkeet Sisältö 1. Mikä on osake? 2. Kuinka sijoitan osakkeisiin? 3. Osakesijoittamisen edut 4. Verotus 5. Nordnet osakesijoittajan tukena 6. Katsaus sijoittajan työkaluihin Mikä on osake?

Lisätiedot

(1) Katetuottolaskelma

(1) Katetuottolaskelma (1) Katetuottolaskelma Katetuottolaskelmalla tarkastellaan yrityksen kannattavuutta myyntituotto - muuttuvat kustannukset (mukut) = katetuotto katetuotto - kiinteät kustannukset (kikut) = tulos (voitto

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Maaliskuu 2016

Markkinakatsaus. Maaliskuu 2016 Markkinakatsaus Maaliskuu 2016 Talouskehitys Maailmantalouden kasvunäkymät heikentyneet, IMF varoitti kasvaneista riskeistä Suomen BKT kasvoi viime vuonna ennakkotietojen mukaan 0,4 prosenttia Euroalue

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Studia monetaria Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Lauri Kajanoja, VTT Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 25 20 15 10 5 0-5 Inflaatio Suomessa Kuluttajahintaindeksin

Lisätiedot

Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Korkosijoitukset Korkosijoituksiin luokitellaan mm. pankkitalletukset, rahamarkkinasijoitukset,

Lisätiedot

AMERIKKA SIJOITUSRAHASTO

AMERIKKA SIJOITUSRAHASTO AMERIKKA SIJOITUSRAHASTO UNITED BANKERS - OMAISUUDENHOITO- UB Amerikka patentoidulla sijoitusprosessilla tuloksiin UB Amerikka on Yhdysvaltain osakemarkkinoille sijoittava rahasto, jonka salkunhoidossa

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015 Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI

Lisätiedot

Optiot 2. Tervetuloa webinaariin!

Optiot 2. Tervetuloa webinaariin! Optiot 2 Tervetuloa webinaariin! Optiot 2 on jatkokurssi optioista kiinnostuneelle sijoittajalle. Webinaarissa jatketaan optioiden käsittelyä ja syvennymme johdannaisten maailmaan. Webinaarissa käydään

Lisätiedot

Sijoittaisinko indeksilainaan, rahastoon vai sijoitussidonnaiseen vakuutukseen

Sijoittaisinko indeksilainaan, rahastoon vai sijoitussidonnaiseen vakuutukseen Sijoittaisinko indeksilainaan, rahastoon vai sijoitussidonnaiseen vakuutukseen Sijoitus-Invest 11. 12.11.2009 Paula Kirppu ja Tero Oikarinen Esityksen sisältö Yleiskatsaus sijoitustuotteiden markkinoihin

Lisätiedot

A250A0100 Finanssi-investoinnit 5. harjoitukset 14.4.2015 Futuurit ja termiinit

A250A0100 Finanssi-investoinnit 5. harjoitukset 14.4.2015 Futuurit ja termiinit A250A0100 Finanssi-investoinnit 5. harjoitukset 14.4.2015 Futuurit ja termiinit ehtävä 5.1 Kesäkuun 3. päivä ostaja O ja myyjä M sopivat syyskuussa erääntyvästä 25 kappaleen OMX Helsinki CAP-indeksifutuurin

Lisätiedot

ETF-sijoittamisen perusteet

ETF-sijoittamisen perusteet ETF-sijoittamisen perusteet Tervetuloa webinaariin! ETF-webinaarin on tarkoitus opettaa sinulle ETF-sijoittamisen ja säästämisen perusteet. Tämän esityksen aikana opit mitä ETF:t ovat ja kuinka niillä

Lisätiedot

Selectiverahastot Erikoissijoitusrahasto Handelsbanken Eurooppa-, Pohjoismaat- ja Ruotsi Selective

Selectiverahastot Erikoissijoitusrahasto Handelsbanken Eurooppa-, Pohjoismaat- ja Ruotsi Selective Handelsbanken Selectiverahastot Erikoissijoitusrahasto Handelsbanken Eurooppa-, Pohjoismaat- ja Ruotsi Selective Rahastoja, jotka sijoittavat vain laatuyhtiöihin Laatusalkku taustaa tietysti sijoitan ainoastaan

Lisätiedot

Tervetuloa! Aktia Rahastoyhtiö - Suomen menestynein rahastoyhtiö 2007!

Tervetuloa! Aktia Rahastoyhtiö - Suomen menestynein rahastoyhtiö 2007! Tervetuloa! Aktia Rahastoyhtiö - Suomen menestynein rahastoyhtiö 2007! UUTTA! Markkinakatsaus Aamuseminaari 12.3.2008 Ongelma: USA:n asuntomarkkinat -18% Ongelma: USA:n asuntomarkkinat Rahoituslaitoksilla

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 4.6.2015 MALLIVASTAUKSET

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 4.6.2015 MALLIVASTAUKSET KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 4.6.05 MALLIVASTAUKSET Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja,. painos, 04] sivuihin. () (a) Bretton Woods -järjestelmä:

Lisätiedot

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 8 Optioiden hinnoittelusta

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 8 Optioiden hinnoittelusta Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola luento 8 Optioiden hinnoittelusta 1. Optioiden erilaiset kohde-etuudet 1.1. Osakeoptiot Yksi optio antaa yleensä oikeuden ostaa/myydä 1 kpl kohdeetuutena olevia

Lisätiedot

Rahastosäästämisen ABC

Rahastosäästämisen ABC Rahastosäästämisen ABC Sisältö 1. Sijoitusrahaston määritelmä 2. Rahastojen hinnoittelu & kustannukset 3. Rahastotyypit 4. Säästäminen ja rahastot 5. Rahastot Nordnetin palvelussa 6. Verotus Sijoitusrahaston

Lisätiedot

9. Riskeiltä suojautuminen

9. Riskeiltä suojautuminen 9. Riskeiltä suojautuminen. utuurit orward-sopimuksia on tety jo yvin kauan organisoitu pörsseiin osapuolten ei tarvitse itse etsiä vastapuolta sopimuksen tekemiseksi toimituspäivämäärät, erät ja paikat

Lisätiedot

Korkomarkkinoiden erityispiirteet

Korkomarkkinoiden erityispiirteet Korkomarkkinoiden erityispiirteet - markkinoiden hinnoittelema talouskehitys / trading korkomarkkinoilla www.operandi.fi Rahoitusriskien hallinnan asiantuntijayritys esityksen rakenne I. peruskäsitteitä

Lisätiedot

Sijoittaisinko indeksilainaan, rahastoon tai sijoitussidonnaiseen vakuutukseen

Sijoittaisinko indeksilainaan, rahastoon tai sijoitussidonnaiseen vakuutukseen Sijoittaisinko indeksilainaan, rahastoon tai sijoitussidonnaiseen vakuutukseen Rahamuseo 10.5.2011 Esityksen sisältö Yleiskatsaus sijoituskohteiden valikoimaan Sijoitustuotteiden keskeisiä ominaisuuksia

Lisätiedot

A. EI- AMMATTIMAINEN ASIAKAS Muu kuin ammattimainen asiakas tai hyväksyttävä vastapuoli.

A. EI- AMMATTIMAINEN ASIAKAS Muu kuin ammattimainen asiakas tai hyväksyttävä vastapuoli. ASIAKKAIDEN LUOKITTELUKRITEERIT A. EI- AMMATTIMAINEN ASIAKAS Muu kuin ammattimainen asiakas tai hyväksyttävä vastapuoli. B. AMMATTIMAINEN ASIAKAS B 1. Yhteisöt Rahoitusmarkkinoilla toimiluvan nojalla toimintaa

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Helmikuu 2016

Markkinakatsaus. Helmikuu 2016 Markkinakatsaus Helmikuu 2016 Talouskehitys Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) alensi maailmantalouden kasvuennustetta kuluvalle vuodelle 0,2 prosenttiyksiköllä tasolle 3,4 prosenttia Euroalueen tammikuun

Lisätiedot

OSAKEMARKKINAKATSAUS. Analyytikko Henri Huovinen Osakesäästäjien Keskusliitto

OSAKEMARKKINAKATSAUS. Analyytikko Henri Huovinen Osakesäästäjien Keskusliitto OSAKEMARKKINAKATSAUS Analyytikko Henri Huovinen Osakesäästäjien Keskusliitto 15.3.2017 Osakemarkkinoiden näkymät vuodelle 2017 Näkymät vuodelle 2017 haasteelliset erityisesti Yhdysvalloissa Trumpin valinnan

Lisätiedot

Sijoitusrahaston säännöt ODIN Offshore

Sijoitusrahaston säännöt ODIN Offshore Käännös norjan kielestä Sijoitusrahaston säännöt ODIN Offshore 1 Sijoitusrahaston nimi Sijoitusrahasto ODIN Offshore on itsenäinen varallisuusmassa, joka muodostuu määrittelemättömän henkilöjoukon pääomasijoituksista,

Lisätiedot

Öljyn hinnan romahdus

Öljyn hinnan romahdus Samu Kurri Suomen Pankki Öljyn hinnan romahdus Hiekkaa vai öljyä maailmantalouden rattaisiin? 21.5.215 Julkinen 1 Teemat Hinnan laskun välittömät seuraukset Vaikutukset talouden toimijoihin Markkinat,

Lisätiedot

Yksinkertainen on tehokasta. Jaana Timonen Seligson & Co Rahastoyhtiö Oyj 13.5.2009. www.seligson.fi

Yksinkertainen on tehokasta. Jaana Timonen Seligson & Co Rahastoyhtiö Oyj 13.5.2009. www.seligson.fi ETF vai tavallinen osakerahasto? Jaana Timonen Seligson & Co Rahastoyhtiö Oyj 13.5.2009 1 PERUSKÄSITTEET Yksinkertainen on tehokasta. ETF vai rahasto? ETF on nimensä mukaisesti pörssinoteerattu tt rahasto

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, oensuun kampus uento 1 Kirjallisuus Mishkin, The Economics of Money, Banking, and Financial Markets Ruuskanen, Osmo: Pankkikriisi

Lisätiedot

Indeksiosuuksien (ETF) edut ja haitat hajautuksessa

Indeksiosuuksien (ETF) edut ja haitat hajautuksessa Indeksiosuuksien (ETF) edut ja haitat hajautuksessa 20.9.2007 Taru Rantala, maajohtaja Nordnet Pankki Indeksiosuus (ETF) Indeksiosuusrahastot (Exchange Traded Fund, ETF) ovat kuin sijoitusrahastoja Osuuksilla

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Huhtikuu 2015

Markkinakatsaus. Huhtikuu 2015 Markkinakatsaus Huhtikuu 2015 Talouskehitys Suomen viennin arvo oli helmikuussa ennakkotietojen mukaan noin 4,2 mrd euroa eli neljä prosenttia alhaisempi kuin vuotta aikaisemmin Euroalueella ostopäällikköindeksit

Lisätiedot

Markkina romuna milloin tämä loppuu?

Markkina romuna milloin tämä loppuu? FIM ON PALANNUT! Olemme jälleen henkilöstön omistama, riippumaton, suomalainen varainhoitotalo - jatkamme työtämme aktiivisena ja kantaaottavana sijoittajan pankkina Vesa Engdahl / 18.11.2008 Markkina

Lisätiedot

JALOMETALLIIN TAI ANNA LAHJAKSI. K.A.RASMUSSEN ON POHJOISMAIDEN JOHTAVA JALOMETALLITUOTTAJA. www.rasmussen.fi

JALOMETALLIIN TAI ANNA LAHJAKSI. K.A.RASMUSSEN ON POHJOISMAIDEN JOHTAVA JALOMETALLITUOTTAJA. www.rasmussen.fi S I J O I T A JALOMETALLIIN TAI ANNA LAHJAKSI. K.A.RASMUSSEN ON POHJOISMAIDEN JOHTAVA JALOMETALLITUOTTAJA. www.rasmussen.fi OSA VARALLISUUDESTA JALOMET Sijoitettaessa on viisasta hajauttaa riskejä ja harkita

Lisätiedot

Y55 Kansantaloustieteen perusteet sl 2010 tehtävät 2 Mallivastaukset

Y55 Kansantaloustieteen perusteet sl 2010 tehtävät 2 Mallivastaukset Y55 Kansantaloustieteen perusteet sl 2010 tehtävät 2 Mallivastaukset 1 Tehtävä 1 Lähde M&T (2006, 84, luku 4 tehtävä 1, muokattu ja laajennettu) Selitä seuraavat väittämät hyödyntämällä kysyntä- ja tarjontakäyrän

Lisätiedot

Yrityslainoista lisätuottoa sijoitussalkkuun

Yrityslainoista lisätuottoa sijoitussalkkuun 1 Yrityslainoista lisätuottoa sijoitussalkkuun Tommi Kokkarinen Head of Credit Pohjola Varainhoito 8.5.2012 Rahamarkkinat/Valtiolainat - Matala korkotaso pakottaa hakemaan tuottoja muualta 2 Korot ennätysalhaalla,

Lisätiedot

Vakuutuskuori vai sijoitusrahasto. Vesa Korpela lakiasiain johtaja

Vakuutuskuori vai sijoitusrahasto. Vesa Korpela lakiasiain johtaja Vakuutuskuori vai sijoitusrahasto Vesa Korpela lakiasiain johtaja Välillinen sijoittaminen verotuksessa Sijoituskohde Vakuutusyhtiö Sijoitusrahasto Sijoituskohde Sijoituskohde Välillinen sijoittaminen

Lisätiedot

Front Capital Parkki -sijoitusrahasto

Front Capital Parkki -sijoitusrahasto Front Capital Parkki -sijoitusrahaston säännöt vahvistettiin Finanssivalvonnan toimesta 14.9.2009 ja rahasto aloitti sijoitustoiminnan 26.10.2009. Rahaston tavoitteena on matalalla riskillä sekä alhaisilla

Lisätiedot

Indeksilaina. Pääomaturvattu sijoitusratkaisu

Indeksilaina. Pääomaturvattu sijoitusratkaisu Indeksilaina Pääomaturvattu sijoitusratkaisu 2 Pääomaturvattua sijoittamista indeksilainoilla Indeksilainalla on mahdollista tavoitella tuottoa pääomaa turvaavasti. Indeksilainasijoitus tarjoaakin kätevän

Lisätiedot

Nordnet hajauta kustannustehokkaasti useammille markkinoille. 23.3.2007 Sijoitusristeily Country manager, Taru Rantala

Nordnet hajauta kustannustehokkaasti useammille markkinoille. 23.3.2007 Sijoitusristeily Country manager, Taru Rantala Nordnet hajauta kustannustehokkaasti useammille markkinoille 23.3.2007 Sijoitusristeily Country manager, Taru Rantala Nordnet on Pohjoismaiden suurin internetmeklari - lähes 150 000 asiakasta Toimimme

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK VILJAMARKKINAT Kevät 2015 (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit rahan saanti

Lisätiedot

Hajauttamisen perusteet

Hajauttamisen perusteet Hajauttamisen perusteet Sisältö 1. Miksi hajauttaa sijoituksia? 2. Ajallinen hajauttaminen 3. Hajautus omaisuusluokissa 4. Toimialakohtainen hajauttaminen 5. Hajauttaminen yhtiön koon mukaan 6. Maantieteellinen

Lisätiedot

Nordnetin luottowebinaari

Nordnetin luottowebinaari Nordnetin luottowebinaari Tervetuloa webinaariin! Webinaarissa opit käyttämään luottoa kaupankäynnissä. Lisää ostovoimaa luotolla, käytä salkkuasi luoton vakuutena ja paranna tuottomahdollisuuksia. Webinaarissa

Lisätiedot