Tilitoimiston kirjanpitoprosessi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tilitoimiston kirjanpitoprosessi"

Transkriptio

1 Tilitoimiston kirjanpitoprosessi Kivioja, Saila 2013 Kerava

2 Laurea-ammattikorkeakoulu Laurea Kerava Tilitoimiston kirjanpitoprosessi Saila Kivioja Liiketalouden koulutusohjelma Opinnäytetyö Kesäkuu, 2013

3 Laurea-ammattikorkeakoulu Laurea Kerava Liiketalouden koulutusohjelma Tiivistelmä Saila Kivioja Tilitoimiston kirjanpitoprosessi Vuosi 2013 Sivumäärä 47 Tämän opinnäytetyön lähtökohtana oli tutkia, toteutuuko tilitoimiston kirjanpitoprosessissa kirjanpitolautakunnan antama yleisohje kirjanpidon menetelmistä ja aineistoista. Työn aihe valittiin tilitoimiston pyynnöstä, ja työssä tutkittiin ainoastaan yhden tilitoimiston tapaa toteuttaa kirjanpitoprosessi. Sähköisen taloushallinnon yleistymisen myötä kirjanpitoprosessin toteutustavat ovat muuttuneet. Tutkimuksen painopisteeksi valittiin taloushallinnon sähköisten menetelmien vaikutus prosessiin. Tutkimus tehtiin perehtymällä tilitoimiston kirjanpitoprosessin vaiheisiin, ja niissä käytettäviin ohjelmiin. Ohjelmiin perehdyttiin niiden tekijöiden julkaisemien tietojen avulla, ja omin havainnoin. Tehtyjä havaintoja verrattiin yleisohjeen sisältöön. Kyseessä on laadullinen tutkimus. Työn teoriaosuudessa käydään läpi sähköisen taloushallinnon kehittyminen, ja kirjanpitolautakunnan yleisohjeen sisältö. Tutkimuksen perusteella kirjanpito-prosessi ja siinä käytettävät ohjelmat vastaavat yleisohjeen vaatimuksia hyvin. Suurin puute prosessissa on sähköisessä muodossa olevan kirjanpitoaineiston tallentamisen työläys pysyvää säilytystä varten. Kirjanpidon on oltava luettavissa jopa yli kymmenen vuotta, ja yleisohjeessa sähköisen aineiston säilyttämiselle on määritelty tiukemmat vaatimukset, kuin paperisella aineistolla on koskaan ollut. Asiasanat: kirjanpito, kirjanpitoprosessi, kirjanpitolautakunta, tilitoimisto, kirjanpito-ohjelma

4 Laurea University of Applied Sciences Laurea Kerava Business Management Abstract Saila Kivioja Accounting Process in Accounting Company Year 2013 Pages 47 The subject of this thesis was to examine whether the guidelines of the Accountancy Board considering accounting methods and data apply in the accounting process of an accounting company. The subject for the thesis was selected after a suggestion of the writer s employer. This thesis focuses on the process within one accounting company. The methods of carrying out book keeping have changed since financial administration software has become more common. The focus of the study is how electronic systems influence the accounting process. The research was carried out by studying the different stages in the accounting process and the software used in the process. The software was examined by studying the information given by the software manufacturers and also by observing. The observations were compared to the general guidelines. This thesis is a qualitative study. The theory section portraits the development of electronic financial administration and narrates the content of the general guideline of the Accountancy Board. The results indicate that the general guideline of the Accountancy Board materializes fairly well in the accounting process and in the software used in performing the process. The major deficiency in the process is the difficulty of storing electronic accounting data in stable form. Accounting data must be stored for review even for ten years. The general guideline gives stricter demands for storing electronic accounting data than for data saved in paper form. Keywords: accounting, accounting company, accounting process, Accountancy Board

5 Sisällys 1 Johdanto Sähköisen taloushallinnon kehitys Kirjanpitolain kehittyminen Kirjanpitolain valvonta ja kirjanpitolautakunnan tehtävä Taloushallinnon koneellisten menetelmien kehitys Taloushallinto tänä päivänä Sähköinen taloushallinto Sähköisen taloushallinnon työvälineitä Kirjanpitolautakunnan antamat yleisohjeet koskien koneellista kirjanpitoa Kirjanpitolautakunnan yleisohje kirjanpidon menetelmistä ja aineistoista Tosite Kirjanpidon laatiminen Kirjausketju Täsmäytykset Kirjanpitoaineiston säilyttäminen Kirjanpitoprosessin tutkiminen Kirjanpitoprosessissa käytettävien ohjelmien kuvaukset Visma Econet NetBaron Western LASSO Heeros Kirjanpitoprosessin kulku Laskujen käsitteleminen Heeroksessa Kirjanpito Econet-ohjelmalla Kirjanpito Lasso ohjelmalla Kirjanpito NetBaron-ohjelmalla Tutkimuksen tulokset Yhteenveto Lähteet... 46

6 1 Johdanto Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää, miten kirjanpitolautakunnan antama yleisohje kirjanpidon menetelmistä ja aineistoista toteutuu tilitoimiston kirjanpitoprosessissa. Kirjanpitoprosessin kulku on pääpiirteittäin samanlainen eri tilitoimistoissa, mutta prosessin toteutus on muuttunut taloushallinnon sähköisten menetelmien yleistymisen myötä. Kirjanpidon tekemiseen tarkoitettuja ohjelmistoja sekä muita taloushallinnon sovelluksia on tarjolla useita. Ohjelmat ovat keskenään erilaisia ja tilitoimistojen toimintatavat poikkeavat toisistaan suuresti. Tämän vuoksi kirjanpitolautakunnan yleisohje ei anna yksityiskohtaisia ratkaisumalleja kirjanpidon tekemiseen, vaan esittää kirjanpitolain yleiset vaatimukset ja esimerkkejä kirjanpidon toteuttamiseen. Tässä tutkimuksessa perehdytään yhden tilitoimiston kirjanpitoprosessiin ja tutkitaan, täyttääkö prosessi sekä siinä käytetyt sähköiset menetelmät kirjanpitolautakunnan yleisohjeen vaatimukset. Aihe on valittu työnantajani pyynnöstä tutkia tilitoimistomme toteuttamaa kirjanpitoprosessia ja käyttämiämme ohjelmia. Kyseessä ei ole varsinainen toimeksianto, joten tilitoimiston nimen tai muiden yksityiskohtaisten tietojen kertomista ei ole katsottu tarpeelliseksi. Tarkoituksena on avata prosessin kulku niin, että hyväksi havaittuja toimintatapoja sekä tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää kirjanpitoprosessin kehittämisessä muissakin yrityksissä. Tutkittavassa kirjanpitoprosessissa käytettävät taloushallinnon järjestelmät ovat yleisesti käytössä sekä tilitoimistoissa että eri toimialojen yrityksissä. Ennen varsinaista tutkimusta työn teoriaosuudessa käydään läpi sähköisen taloushallinnon kehittyminen. Kokonaiskuvan saamiseksi taloushallinnon kehityksestä perehdytään aluksi hieman kirjanpidon historiaan sekä kirjanpitolain kehittymiseen, koska kirjanpitolaki on muokannut suuresti kirjanpidon toteuttamista Suomessa. Historiasta edetään tämän päivän taloushallinnon toteutustapoihin sekä taloushallinnon sähköisiin työvälineisiin. Viimeisenä teoriaosuudessa käydään lävitse sisältö kirjanpitolautakunnan yleisohjeesta kirjanpidon menetelmistä ja aineistoista, koska tähän yleisohjeeseen työn tutkimusosio pohjautuu. Tutkimusosiossa kuvaillaan lyhyesti kirjanpitoprosessissa käytettävät ohjelmat, minkä jälkeen käydään lävitse kirjanpitoprosessin kulku, sekä prosessin toteuttaminen eri ohjelmilla. Kirjanpitoprosessiin perehtymisen aikana tehtyjä havaintoja on verrattu kirjanpitolautakunnan yleisohjeen sisältöön.

7 7 2 Sähköisen taloushallinnon kehitys 2.1 Kirjanpitolain kehittyminen Ensimmäiset viittaukset kirjanpitovelvollisuudesta sisältyivät jo 1800-luvulla rikoslakiin, konkurssisääntöön ja osakeyhtiölakiin (Virtanen 2006). Ensimmäinen kirjanpitolaki annettiin helmikuussa 1925, se oli nimeltään laki kirjanpitovelvollisuudesta. Lain mukaan kirjanpitovelvollinen oli jokainen, joka oli velvoitettu käyttämään toiminimeä ja ilmoittamaan sen kaupparekisteriin merkittäväksi. Kirjanpidosta tuli käydä ilmi varat ja velat sekä niiden muutokset sekä yksityiskäyttöön otot. Kirjanpitokirjojen tuli olla sidottuja ja luetteloituja, sekä sivujen numeroituja. Kirjanpitokirjat tuli säilyttää kymmenen vuotta. (Laki kirjanpitovelvollisuudesta 1925/54.) Vuonna 1945 säädetyssä toisessa kirjanpitolaissa kirjanpitovelvollisen määritelmä laajeni koskemaan kaikkia elinkeinoa, liikettä tai ammattia harjoittavia, lukuun ottamatta maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Laajennuksen perusteena oli oikeudenmukaisemman verorasituksen jakautuminen verovelvollisten kesken (Kirjanpitolautakunta 1998). Laki asetti yksityiskohtaisia vaatimuksia kirjanpidon järjestämiseksi. Siihen sisällytettiin yksityiskohtaiset tuloslaskelma- ja tasekaavat, mikä paransi kirjanpidon käyttökelpoisuutta ja julkisuutta (Virtanen 2006). Vuonna 1973 säädetyn kolmannen kirjanpitolain uudistamisen tarpeellisuutta perusteltiin sillä, että rahoitusmarkkinat eivät toimineet tyydyttävästi. Erityisesti toimimattomien pääomamarkkinoiden parantaminen oli tärkeä lähtökohta lain uudistamiselle. Tilinpäätöksen tuli antaa riittävästi informaatioita sidosryhmille, jotta heidän kiinnostuksensa sijoittamiseen lisääntyisi ja sen myötä rahoitusmarkkinat kehittyisivät. (Virtanen 2006.) Tietokoneiden yleistyessä uusi laki salli koneellisten tietovälineiden käytön kirjanpidon laatimisessa, mutta tilinpäätöksen jälkeen liiketapahtumista oli edelleen tehtävä sidottu kirja. Erityisen tärkeänä pidettiin sitä, että ulkopuolinen tarkastelija oli perillä kirjanpidossa sovelletuista menetelmistä. Lakiin asetettiin vaatimus menetelmäkuvauksen laatimisesta, josta kävisi ilmi tietojenkäsittelyn suorittamistapa. Ensimmäistä kertaa lakiin otettiin myös jäljitysketjun vaatimus. Jäljitysketju eli audit trail tarkoitti sitä, että liiketapahtumat oli merkittävä kirjanpitoon niin, että kirjausten yhteys tuloslaskelmaan ja taseeseen voidaan vaikeuksitta todeta. (KPL 655/1973, 5:28; Mäkinen & Vuorio 2002, 70.) Vuonna 1997 säädettiin Euroopan yhteisöjen direktiiveihin perustuva uusi kirjanpitolaki, jonka tärkeimpänä uudistuksena Vahtera ja Salmi (1998, 8, 129) pitävät paperittoman kirjanpidon laillistamista. Lain mukaan ainoastaan tasekirja on säilytettävä paperisena sidottuna kirjana.

8 8 Kaikki muu aineisto voidaan säilyttää koneellisella tietovälineellä, mutta se on tarvittaessa pystyttävä saattamaan kirjalliseen muotoon. (KPL 1336/1997, 2:8, 3:8.) 2.2 Kirjanpitolain valvonta ja kirjanpitolautakunnan tehtävä Kirjanpitolain noudattamista valvoo työ- ja elinkeinoministeriö, entinen kauppa- ja teollisuusministeriö. Ministeriön alaisuudessa toimii vuonna 1973 perustettu kirjanpitolautakunta (lyhennettynä KILA), jonka tehtävänä on antaa ohjeita ja lausuntoja lain soveltamisesta. Se voi myös erityisistä syistä myöntää poikkeuksia tietyistä kirjanpitolain säännöksistä määräajaksi (Työ- ja elinkeinoministeriö 2011). Kirjanpitolautakunta voi antaa lausuntoja ja poikkeuslupia hakemuksesta, yleisohjeita se antaa oma-aloitteisesti. Lausuntoja annetaan kirjanpitovelvollisille, näiden edustajille ja viranomaisille, sekä joskus myös ulkopuoliselle asiasta kiinnostuneelle mikäli vastauksella on katsottu olevan yleistä merkitystä hyvän kirjanpitotavan kehittymisessä. Lausunnot annetaan hakijalle, mutta niitä voivat soveltaa muutkin samankaltaisessa tilanteessa olevat. Poikkeuslupia saavat soveltaa ainoastaan luvan saaneet. (Leppiniemi 2004, 15.) Kirjanpitolaki edellyttää hyvän kirjanpitotavan noudattamista ja kirjanpitolautakunnan yhtenä tavoitteena mainitaan hyvän kirjanpitotavan edistäminen. Hyvä kirjanpitotapa on yleisperiaate, joka saa sisältönsä kirjanpitokäytännöstä ja -teoriasta, sekä vakiintuneista periaatteista. Sen mukaan kirjanpitoa pitävä talousyksikkö on erillinen kokonaisuus, jolla on omat menonsa, tulonsa, varansa ja velkansa, jotka on pidettävä erillään kirjanpitovelvollisen oman talouden, muiden yksiköiden sekä sidosryhmien liiketapahtumista. Kirjanpidossa tulee noudattaa suoriteperiaatetta, jonka mukaan tulon realisoitumishetkenä pidetään suoritteen luovuttamista ja menon realisoitumishetkenä pääsääntöisesti tuotannontekijän vastaanottamista. Kirjanpidon tekemiseen valittua menettelytapaa tulee noudattaa jatkuvasti, ainoastaan perustellusta syystä menettelytapaa voidaan muuttaa. Hyvään kirjanpitotapaan sisältyvät myös olennaisuus, merkityksellisyys sekä todennettavuus, jonka mukaan riippumattoman ammattihenkilön on voitava varmistaa, että informaatio on luotettavaa ja täsmällistä. Tilinpäätös ja sen laadintaperiaatteet ovat julkisia. Lainvastainen menettely ei koskaan ole hyvän kirjanpitotavan mukaista. (Leppiniemi 2012b.) 2.3 Taloushallinnon koneellisten menetelmien kehitys Kirjanpidon historia alkoi tuhansia vuosia sitten. Taloustapahtumia kirjattiin alkuun hieroglyfein ja nuolenpääkirjoituksella, kunnes käyttöön otettiin arabialaiset numerot. Rekisteröintimenetelmä oli alkeellinen ja kirjanpito oli pelkkiä luetteloita talouden tapahtumista. (Tomperi 2010, 17.) Kahdenkertaista kirjanpitoa on tiedettävästi ensimmäisen kerran käytetty vuonna Kahdenkertaisen kirjanpitotaidon isänä pidetään kuitenkin

9 9 fransiskaani munkki Luca Paciolia. Hän kuvailee vuonna 1494 kirjoittamassaan matematiikan oppikirjassa Venetsiassa käytössä ollutta kirjanpitotapaa, joka myöhemmin tunnettiin italialaisena kirjanpitotapana. Kirja käännettiin usealle kielelle ja se sai aikaan kahdenkertaisen kirjanpidon läpimurron. (Riahi-Belkaoui 2004, 3-4.) lukujen aikana italialainen kirjanpitomenetelmä levisi ympäri Eurooppaa. Myöhemmin se kehittyi ja sai uusia ominaisuuksia. (Riahi-Belkaoui 2004, 4.) Luca Paciolin alun perin kuvailemasta kirjanpitotavasta muodostui erilaisia käsikirjanpitomenetelmiä. Niitä olivat alkuperäinen italialainen, parannettu italialainen, alkuperäinen amerikkalainen, parannettu amerikkalainen, saksalainen ja ranskalainen menetelmä. Alkuperäisessä italialaisessa kirjanpitotavassa käytettyjä kirjanpitokirjoja olivat inventaari- ja tasekirja sekä päivä- ja pääkirja. Viennit siirrettiin tapahtumittain päiväkirjasta pääkirjaan. Parannetussa italialaisessa kirjanpidossa käytettiin inventaari- ja tasekirjaa sekä memoriaalia eli muistiota, eikä päiväkirjaa ollut lainkaan. (Mäkinen & Vuorio 2002, ) Amerikkalaista kirjanpitoa kutsuttiin myös sarakekirjanpidoksi, siinä tilit olivat sarakkeilla ja tapahtumat riveillä päiväpääkirjassa. Alkuperäisessä amerikkalaisessa kirjanpidossa oli päiväpääkirja sekä inventaari- ja tasekirjat. Kirjaukset tehtiin samanaikaisesti aika- ja asiajärjestykseen. Parannetussa menetelmässä päiväpääkirja oli jaettu erillisiksi päivä- ja pääkirjoiksi. Kirjaukset tehtiin kuukausittain yhteenvetoina. (Mäkinen & Vuorio 2002, ) Saksalaisessa kirjanpidossa käytettiin inventaari- ja tasekirjaa, kassakirjaa, memoriaalia, yhdistelykirjaa eli journaalia sekä pääkirjaa. Debet- ja kredit-kirjauksista tehtiin journaalin kautta yhdistelmiä, jotka siirrettiin pääkirjanpitoon. Ranskalaisesta kirjanpidosta saatiin muita kirjanpitotapoja enemmän ajantasaista tietoa, sillä siinä käytettiin inventaari- ja tasekirjan, kassakirjan, muistion, yhdistelykirjan ja pääkirjan lisäksi sekä osto- että myyntikirjaa, sekä saamavekseli- ja velkavekselikirjoja. Näiden lisäksi saattoi olla muitakin erityiskirjoja. (Mäkinen & Vuorio 2002, ) Vuonna 1934 saatiin käsikirjanpitomenetelmien avuksi sähköinen reikäkorttikirjanpitokone. Se oli kehitetty reikäkorttikoneesta. Ensimmäiset reikäkorttikoneet valmistettiin jo vuonna 1890 ja niiden käyttö jatkui tietokoneiden apuna vielä 1980-luvulla. Reikäkortti oli valmistettu erityisestä reikäkorttikartongista ja oli kooltaan 82x186mm. Siinä oli 12 riviä ja 80 saraketta, joihin voitiin lävistää suorakaiteen muotoisia reikiä. Reiän paikka määräsi kyseisen tiedon arvon. Reikäkorttikirjanpitokone pystyi lisäämään ja vähentämään lukuja sekä tulostamaan raportteja yksittäisistä reikäkorteista. Raportteihin pystyttiin lisäämään merkintöjä sekä kirjaimin että numeroin. Reikäkorttikoneita käytettiin kirjanpitotehtävissä ja palkanlaskennassa, mutta monimutkaisemmat laskelmat piti edelleen tehdä käsin. (Greenstep Oy 2013; Suomen Tietojenkäsittelymuseo ry 2013).

10 luvulla taloushallinto hoidettiin edelleen käsimenetelmin, apuna saatettiin käyttää kirjoituskonetta, laskukonetta sekä kirjanpitokonetta. Tietotekniikka teki jo tuloaan, mutta tietokoneita ei vielä ollut käytössä paljoa, eikä taloushallinnon sovelluksia juuri ollut. Laskut kirjoitettiin kirjoituskoneella ja kun laskusta tarvittiin myös kopio, laitettiin hiili- eli kalkeeripaperi kahden valkoisen paperin väliin kirjoituskoneeseen. Hiilipaperin toisella puolella oleva tartuntaväri jäi alempaan paperiin merkkien kohdalle kirjasinpään painamisen vaikutuksesta. Myös kirjakaupoista saatavia laskulomakkeita saatettiin käyttää käsinkirjoitettujen laskujen pohjana. Tuonaikainen ostolaskujen hyväksymismenettely oli hyvin samankaltainen kuin nykyäänkin. Konttoripäällikkö avasi saapuvan postin sihteerinsä avustuksella ja sisälähetti toimitti laskut vastuuhenkilöille. Laskun tarkastettuaan kukin antoi sen lähetin toimitettavaksi eteenpäin kassanhoitajalle. (Mäkinen & Vuorio 2002, ) Reskontrat olivat jo käytössä ja suurissa yrityksissä niitä laadittiin kirjanpitokoneella pitkille paperiliuskoille. Tiedot tulostuivat läpikirjoitusmenetelmällä kortteihin, joista voitiin laskujen suorituskirjauksista laskemalla selvittää kunkin asiakkaan tai toimittajan saldot. Reskontria sekä palkanlaskentaa voitiin hoitaa myös Taylorix-menetelmällä, jossa tapahtumat kirjattiin käsin suuren laudan päällä. Palkkalistat sekä pää- ja päiväkirjat syntyivät samanaikaisesti, kun välissä käytettiin hiilipaperia. (Mäkinen & Vuorio 2002, ) Kassanhoitaja oli arvostettu henkilö. Hänen tehtäviinsä kuului rahojen nostaminen pankista palkkapäivinä ja niiden pussittaminen palkansaajakohtaisesti. Palkkapussiin laitettiin rahojen lisäksi palkkaliuska. Se oli repäisty palkkalistasta, johon työnjohtajat ottivat kuittaukset työntekijöiltä pusseja jakaessaan. Pankkitilien saldot kassanhoitaja sai selville soittamalla päivittäin pankkeihin. Saldojen perusteella hän laati maksettavista laskuista ehdotuksen, joka hyväksytettiin konttoripäälliköllä. Maksettavista laskuista laadittiin pankki- ja postisiirtolomakkeet, jotka konttoripäällikkö allekirjoitti. Samalla allekirjoitettiin siirtomerkintä myyntilaskujen suoritukseksi saapuneisiin sekkeihin. Ulkolähetti toimitti pankki- ja postisiirtolomakkeet sekä sekit pankkiin ja postiin. Samalla hän sai aiemmin maksettujen suoritusten siirtolomakkeiden jäljennökset liitettäväksi kirjanpidon tositeaineistoon. Tiliotteita ei vielä käytetty kirjanpidon tositteina. Jokaisesta maksusta oli erillinen tosite ja tiliotetta käytettiin ainoastaan pääkirjan pankkitilin saldon sekä erillisen kassakirjanpidon täsmäyttämiseen. Kassanhoitaja kirjasi kassakladiin päivittäin sekä käteiskassan että pankkitilien otot ja panot. (Mäkinen & Vuorio 2002, ) Uusi laki, joka salli tietokoneiden käytön kirjanpidon laatimisessa sekä tietokoneiden yleistyminen, saivat 1970-luvulla aikaan ensimmäisen taloushallinnon vallankumouksen. Laskutus siirrettiin tietokoneille heti alkuvaiheessa, mutta kirjanpito tehtiin edelleen kirjanpitokoneilla, taylorixeilla tai käsin. Kirjapitojakin alettiin siirtää vähitellen tietokoneille

11 11 uuden lain tullessa voimaan vuoden 1974 alusta. Tietokoneet käyttivät mm. reikäkortteja ja nauhoja sekä jatkolomakkeita. Jatkolomakkeet olivat toisissaan kiinni olevia lomakkeita, joiden välissä olevan ohuen reikäviivan avulla ne voitiin irrottaa toisistaan. Lomakkeet olivat vaakatasossa ja niiden reunoissa olivat ohjausnauhat joissa oli reikiä. Reikien avulla tulostin veti lomakeketjua eteenpäin koneessa. (Mäkinen & Vuorio 2002, 32, 71.) Tietokoneiden ansiosta taloushallinnon tuottamien tietojen taso parani ja kustannukset alenivat. Päivä- ja pääkirjat, tuloslaskelmat, taseet sekä liikevaihtoverolaskelmat (nykyään arvonlisäverolaskelmat) saatiin suoraan järjestelmistä kuukausittain. Tämä ei ollut mahdollista aiemmin käytössä olleilla menetelmillä. Kirjanpidon tietokoneistumisen myötä otettiin käyttöön myös tilinumerointi. (Mäkinen & Vuorio 2002, 72.) Tietokoneistuminen aiheutti tarpeen maksuliikenneohjelmistoille, sillä käytössä olleet ostoreskontrat olivat puutteellisia. Niillä pystyttiin siirtämään useita laskuja kerralla maksettavaksi, mutta niiden yhteydet kassanhoitoon eivät olleet riittäviä. Ne eivät osanneet ottaa huomioon käytettävissä olevien rahojen määrää, ja yksittäisten maksujen sisältämien tietojen, esimerkiksi eräpäivän muuttaminen oli hankalaa luvun alussa oli vielä melko yleistä maksaa palkka käteisenä työntekijälle. Vuonna 1972 pankit standardoivat palkkojen, eläkkeiden, lapsilisien ja muiden vastaavien säännöllisten suoritusten maksamisen toistuvaissuoritusjärjestelmäksi. Tämä oli yksi vaikuttava tekijä siihen, että suurin osa palkoista alettiin maksaa konekielisenä tiedonsiirtona työntekijöiden pankkitileille. Palkkatietojen lähettäminen pankkiin konekielisenä tehosti palkkakirjanpidon ajoitusta sekä rahojen käytön optimointia. Vuonna 1974 otettiin käyttöön ensimmäiset viitesiirrot. Standardoitu viitesiirtojärjestelmä sekä suoraveloitukset saatiin käyttöön vuonna Niiden avulla pystyttiin automatisoimaan myyntireskontran suoritusten käsittely. (Vahtera & Salmi 1993, 12, 306, 320.) Mäkisen mukaan (2002, 73) suurin mullistus taloushallinnossa 1980-luvulla oli henkilökohtaisten tietokoneiden eli PC-laitteiden tuleminen. Ne olivat selvästi halvempia, kuin aiemmat pienoistietokoneet ja ne olivat joustavia. Niiden suurin etu oli kuitenkin standardius, jonka ansiosta useat toimittajat pystyivät tuottamaan niihin edullisia ja tasokkaita ohjelmia. Taloushallinnon ohjelmien kehitys laahasi kuitenkin muusta tietotekniikan kehityksestä jäljessä, ne olivat edelleen pelkkiä kopioita 1970-luvun ohjelmista. Tärkeä kehitysaskel oli laserkirjoittimien tuleminen markkinoille ja niiden hintojen aleneminen. Aiemmista jatkolomakkeista luovuttiin, kun tarvittavat raportit voitiin tulostaa erillisille A4-lomakkeille. Lähiverkkoja ja internetin esiasteita oli käytössä 1980-luvun loppupuolella. Helsingin Puhelinyhdistys, nykyinen Elisa Oyj, otti käyttöön Elisa-järjestelmän, jossa oli sähköpostijärjestelmä sekä ilmoitustauluja, jotka vastasivat internetin www-sivuja. (Mäkinen & Vuorio 2002, ) Electronic Data Interchange for Administration (EDI) eli Organisaatioiden Välinen Tiedonsiirto (OVT) mahdollisti sähköisen tiedonsiirron suoraan organisaatioiden välillä. EDIn avulla lähetettiin mm. ostotilauksia sekä laskuja. Vuonna 1987

12 12 julkaistiin kansainvälinen EDIFACT-standardi. Standardin monimuotoisuuden vuoksi se ei kuitenkaan soveltunut pienten yritysten yksinkertaisemmille järjestelmille, joten EDI jäi suurempien yritysten väliseen kaupan käyntiin. (Vahtera & Salmi 1998, ) Pankkitapahtumien kladina käytettiin lähes koko 80-luvun ajan tiliotetta, jolta kirjanpitoviennit kirjattiin pääkirjaan. Ostolaskujen maksut tehtiin edelleen paperille tulostetuilla pankkisiirtolomakkeilla, mutta hiljalleen niistä alettiin luopua ja siirtyä konekielisiin siirtoihin. Vuoteen 1989 mennessä jo melkein puolet maksutapahtumista välitettiin konekielisinä. Kirjanpitolautakunnan vuonna 1975 antaman lausunnon mukaan jokaisesta maksutapahtumasta tuli saada alkuperäinen pankkisiirtolomake tositteeksi kaikkien neljän osapuolen, maksajan pankin, saajan pankin, maksajan sekä saajan kirjanpitoihin. Konekielisistä maksutapahtumista paperisia pankkisiirtotositteita ei enää syntynyt lainkaan. (Vahtera & Salmi 1993, 320.) Vuonna 1990 Kirjanpitolautakunta antoi lausunnon konekielisten tiliotteiden käytöstä. Lausuntoa oli haettu, koska pankit olivat kehittäneet tietojärjestelmiään niin, ettei manuaalista paperinkäsittelyä enää tarvittu. Lausunto mahdollisti sen, että maksaja, sekä maksun saaja saivat perustaa pankkitilitapahtumien kirjaukset pankin antamaan tiliotteeseen, mikäli tiliote sisälsi riittävät tiedot maksutapahtumasta. Erillisiä maksutositteita ei enää vaadittu, tositteeksi riitti tiliote. Tiliotteen sai ottaa vastaan konekielisenä, mutta kirjanpitovelvollisen tuli edelleen säilyttää pankin kuukausittain lähettämä paperinen tiliote konekielisen tiliotteen täsmäyttämistä varten. Tiliote toimi itse tositteena, josta tapahtumat pystyttiin tiliöimään suoraan kirjanpitoon. Maksuun liittyvät tositteet kuten osto- ja myyntilaskut oli edelleen säilytettävä, mikäli tiliotteesta ei selvinnyt vastaanotetun tuotannontekijän tai luovutetun suoritteen yksilöivä tieto maksukohtaisesti. (KILAn lausunto 1990.) 1990-luvun suurin mullistus oli internet, joka mahdollisti asiakirjojen siirtämisen yrityksestä sekä tietokoneesta toiseen edullisesti. Sen avulla saatiin myös kotitietokoneet samaan verkkoon, jolloin kaupankäynti tietoverkossa tuli mahdolliseksi. Relaatiotietokannan eli eräänlaisen tietovaraston idea keksittiin jo 1970-luvulla, mutta siihen pohjautuvia taloushallinnon sovelluksia otettiin käyttöön vasta 1990-luvun lopussa. Ne loivat kuitenkin perustan internetpohjaiselle taloushallinnolle. (Mäkinen & Vuorio 2002, ) Taloushallinnon käytäntöjä muovasi 2000-luvulla merkittävissä määrin tietotekniikan kehitys. Tietokoneet yleistyivät melkein jokaisen ulottuville ja internetin ansiosta taloushallinnon työnteko muuttui vähemmän paikkasidonnaiseksi. Automatisoituminen vähensi rutiineja sekä päällekkäistä työtä. Monia töitä voitiin tehdä entistä nopeammin ja samanaikaisesti, rinnakkaisen työskentelyn sijaan. (Granlund & Malmi 2004.)

13 13 3 Taloushallinto tänä päivänä Unelma paperittomasta kirjanpidosta ja sähköisestä taloushallinnosta on elänyt jo pitkään. Vuonna 1998 Vahtera ja Salmi ennustivat 1997 voimaan tulleen kirjanpitolain tuovan suuria muutoksia taloushallintoon. He kirjoittivat, että elektroniset tositteet korvaavat paperitositteet ja kirjanpito tulee olemaan ensimmäinen paperittomasti toimiva osa yritystä. Sähköisen taloushallinnon odotettiin yleistyvän räjähdysmäisen nopeasti, koska verkkolaskutuksen uskottiin yleistyvän paljon nopeammin kuin se todellisuudessa tapahtui. Uusien käytäntöjen yleistyminen ei tapahtunut niin nopeasti kuin odotettiin, mutta sähköinen taloushallinto sekä verkkolaskutus vakiinnuttivat asemaansa ja yleistyivät 2000-luvun alussa luvulle tultaessa yritysten halukkuus hankkia erilaisia ohjelmistoja pilvipalveluna kasvoi voimakkaasti ja samalla sähköisten taloushallinnon ohjelmien yleistyminen kiihtyi merkittävästi. (Helanto, Kaisaniemi, Koskinen, Kuntola & Siivola 2013, ) Ensimmäinen verkkolasku lähetettiin Suomessa jo vuonna Arvioiden mukaan, sähköisen laskun vastaanottaja voi säästää euroa yhtä laskua kohden verrattuna paperiseen laskuun. Kun laskujen kokonaismäärä vuosittain on suuri, säästyy rahaa huomattavasti. Vuonna 2008 Euroopassa lähetetyistä yritysten välisistä laskuista vain kolme prosenttia oli sähköisessä muodossa. (Eldridge 2008, 17 18). Euroopan komission tiedonannon mukaan (2010) vuonna 2010 vastaava luku oli edelleen vain viisi prosenttia. Elinkeinoelämän Keskusliiton ja Finanssialan Keskusliiton vuonna 2011 tekemän kyselyn mukaan 75 prosenttia suomalaisista yli 250 henkeä työllistävistä yrityksistä käyttää verkkolaskua. Ero pieniin alle 10 henkeä työllistäviin yrityksiin on suuri, sillä niistä vain 29 prosenttia käyttää verkkolaskua. Jotta täysin sähköiseen taloushallintoon päästään, on verkkolaskutuksen entisestään yleistyttävä, etenkin pienten yritysten osalta. (Suomen Pankki 2011). 3.1 Sähköinen taloushallinto Sähköisen taloushallinnon lähtökohta on nykyinen kirjanpitolaki, joka sallii kaiken kirjanpidon materiaalin säilyttämisen koneellisena lukuun ottamatta tasekirjaa, joka on edelleen tilinpäätöksen yhteydessä paperitulosteista sidottava. Vahteran ja Salmen mukaan (1998, 131) paperittomuus on lain henki, mutta kirjanpitovelvollisella on mahdollisuus itse valita tekeekö hän kirjanpitonsa sähköisenä vai paperisena. Edes tilintarkastuksen tai verotarkastuksen yhteydessä koneellista kirjanpitoa ei tarvitse tulostaa paperille muuta kuin poikkeustapauksissa ja yksittäiskappalein. Sähköinen taloushallinto tarkoittaa taloushallinnon tehtävien, kuten laskutuksen, laskujen maksun, palkanlaskennan, kirjanpidon sekä työnantaja- ja veroilmoitusten hoitamista

14 14 sähköisesti. Kaikki taloushallinnon materiaali ja informaatio pyritään saattamaan ja säilyttämään sähköisessä muodossa. Sähköisen taloushallinnon avulla saadaan automatisoitua ja tehostettua toimintoja, mikä vähentää rutiininomaista ja päällekkäistä työtä sekä kustannuksia. Se myös lisää tietojen ajantasaisuutta, jolloin esimerkiksi yrityksen johto voi nähdä yrityksen taloutta koskevat tiedot missä ja milloin tahansa. (Mäkinen & Vuorio 2002, 14 18; Suomen Yrittäjät.) Sähköisen taloushallinnon suurin hyöty saadaan verkkolaskujen tuomasta automaatiosta. Verkkolaskut ovat operaattoreiden kautta välitettäviä standardimuotoisia laskuja. Ne ovat paperilaskua nopeammin perillä ja niiden kierrättäminen ja hyväksyminen tapahtuu sähköisesti, mikä nopeuttaa kiertoa. Verkkolasku tallentuu sähköiseen arkistoon, josta se on nopeasti ja helposti löydettävissä. Verkkolaskun tiedot siirtyvät reskontraan ja reskontrasta kirjanpitoon ilman manuaalitallennusta, joten käsittelyvirheet vähentyvät. Verkkolaskut voidaan lähettää ja vastaanottaa joko pankkien tai muiden operaattoreiden kautta. Verkkolaskujen yleisiä muotoja ovat Finvoice, EDI-laskut, TEAPPS sekä einvoice. Sähköpostilla välitettävät laskujen kuvat ovat sähköisiä laskuja, mutta ne eivät täytä verkkolaskujen kriteerejä. (Mäkinen & Vuorio 2002, 14 18; Suomen Yrittäjät.) Verkkolaskujen avulla kirjanpito automatisoituu. Kun myyntilaskut tehdään yrityksen omassa tai tilitoimiston järjestelmässä, tiedot saadaan suoraan kirjanpitoon. Laskun lähettäminen tapahtuu sähköisesti joko pankin tai muiden operaattoreiden välityksellä. Mikäli laskun saaja ei pysty vastaanottamaan verkkolaskuja, voidaan lasku ohjata tulostuspalveluun. Tällöin lasku siirtyy automaattisesti tulostettavaksi ja jaettavaksi perinteiseen tapaan. Suoritukset kohdistuvat oikeaan laskuun reskontrassa automaattisesti viitenumeron ansiosta. Avointen laskujen seuraaminen tietokannassa on helppoa ja myöhässä olevia maksuja pystytään valvomaan tehokkaasti. Sähköisestä arkistosta voidaan helposti etsiä laskuja pitkältäkin aikaväliltä erilaisten hakuehtojen avulla. Niistä saadaan esimerkiksi päiväkirja hakemalla kaikki laskut halutulta aikajaksolta aikajärjestyksessä. (Mäkinen & Vuorio 2002, ) Ostolaskun käsittely alkaa sen vastaanottamisesta, joko verkkolaskuna tai paperisena. Paperilaskut saadaan konekielisiksi skannaamalla. Paperilaskun sisältöä ei saada digitaaliseksi, eli tietokone ei pysty automaattisesti tunnistamaan esimerkiksi loppusummaa ja eräpäivää. Tunnistusohjelmien avulla skannatusta laskusta saadaan kuitenkin poimittua tarvittavat tiedot maksamista sekä kirjanpitoa varten. Paperilaskujen skannaaminen aiheuttaa lisätyötä, mutta tällöin kaikki laskut saadaan sähköiseen kierrätykseen sekä arkistoon. Verkkolaskuja ei tarvitse tallentaa reskontraan manuaalisesti, mikä vähentää tallennusvirheitä. Laskujen kierrättäminen tarkastajan ja hyväksyjän välillä tapahtuu sähköisesti. Se nopeuttaa prosessia huomattavasti verrattuna perinteiseen paperin kierrättämiseen työpöydältä toiselle ja tekee laskujen katoamisen kierron aikana mahdottomaksi. Kierron aikana tarkastetaan, että lasku

15 15 on aiheellinen ja sisältää lain mukaiset riittävät tiedot, mikäli virheitä ei löydy se hyväksytään maksettavaksi. Tarkastuksen tai hyväksynnän yhteydessä lasku tiliöidään. Mikäli kierrätys tapahtuu kirjanpidosta erillisessä ohjelmassa, laskut siirretään kirjanpitoon. (Mäkinen & Vuorio 2002, 40 41, ) Kassanhoitaja tai muu esimerkiksi tilitoimiston valtuutettu henkilö suunnittelee, mitkä laskut minäkin päivänä maksetaan. Maksuista vastaava johtaja tai pienemmissä yrityksissä yrittäjä itse, joko hyväksyy suunnitelman tai antaa ohjeet maksettavista laskuista. Ostolaskujen maksutiedot tallentuvat järjestelmään, kun lasku siirtyy tietokantaan. Pankkiohjelmalla maksutiedot lähetetään pankkiin ja maksujärjestelmästä saatavan palautteen avulla nähdään ovatko maksut lähteneet yrityksen pankkitililtä. Tiliotteet noudetaan pankista internetin välityksellä suoraan taloushallinnon tietojärjestelmään. Ostolaskujen tiedot kirjautuvat tiliotteelle, josta ne tulevat ostoreskontraan ja kyseiset laskut kirjataan maksetuiksi. Tiliotteen tapahtumat kirjataan suoraan tiliotteelta kirjanpitoon. (Mäkinen & Vuorio 2002, ) Tehokkaassa sähköisessä taloushallinnossa myyntilaskujen, saapuneiden ostolaskujen sekä tiliotteiden tiedot siirtyvät automaattisesti kirjanpitoon. Myös käteismyynnin tilitykset voivat tulla sähköisesti suoraan kassajärjestelmästä. Kaikkia tositteita ei kuitenkaan välttämättä haluta saattaa paperittomaan muotoon. Jos yrityksellä on paljon esimerkiksi maksukorttiostoja, niistä saatujen kuittien skannaaminen voi olla todella työlästä, jolloin kuittien arkistoiminen perinteiseen tapaan mappeihin saattaa olla järkevää. Sähköinen arkistointi on yleensä paperiarkistoa varmempi. Vanhoja laskuja tarvitaan usein, mutta niitä ei välttämättä muisteta palauttaa sinne mistä ne otettiin. Sähköisestä arkistosta laskut löytyvät helposti, mutta niitä ei voi ottaa sieltä pois. (Mäkinen & Vuorio 2002, , ) Viranomaisilmoitusten lähettäminen on tullut helpommaksi sähköisten taloushallinnon ohjelmien myötä. Ilmoituksiin tarvittavat tiedot saadaan helposti haettua sähköisistä järjestelmistä. Parhaimmillaan esimerkiksi arvonlisäveron ja työnantajasuoritusten valvontailmoituksen voi tehdä suoraan kirjanpito-ohjelmasta. Ohjelma hakee tarvittavat tiedot kirjanpidon tileiltä, kirjanpitäjä tarkistaa, että tiedot ovat oikein ja lähettää ilmoituksen napin painalluksella. Tällä hetkellä sähköisesti voi tehdä muitakin viranomaisilmoituksia, kuten TyEL-ilmoitukset, palkkojen vuosi-ilmoitukset ja veroilmoitukset. (Suomen Yrittäjät.)

16 Sähköisen taloushallinnon työvälineitä Erikokoiset ja eri toimialojen yritykset tarvitsevat erilaisia tietojärjestelmiä. Tämä pätee myös taloushallinnon tietojärjestelmiin. Pienille yrityksille saattavat riittää yksinkertaisemmatkin valmisohjelmistot tai tilitoimistopalvelut. Yrityksen kasvaessa tietomäärätkin kasvavat ja niiden hallinta vaikeutuu, jolloin tietojärjestelmiltä vaaditaan enemmän. Tietojärjestelmiltä vaadittuihin ominaisuuksiin ja toimintoihin vaikuttavat myös yrityksen toimialakohtaiset ominaispiirteet sekä se, toimitaanko valmistustuotannossa, palvelusektorilla tai vaikkapa julkishallinnossa. Pieni yritys ei välttämättä päätöksenteon avuksi kaipaa muita, kuin kirjanpidon vakioraportit. Suuressa yrityksessä perusraportointikin voi muodostua haastavaksi mikäli organisaatioyksiköitä, kuten kustannuspaikkoja tai tulosyksiköitä on useita ja niiden välillä halutaan tehdä erilaisia kustannuskohdistuksia. (Granlund & Malmi 2004, ) ERP-teknologia on mahdollistanut esimerkiksi ympäri Suomea toimivan yrityksen taloushallinnon tiettyjen osa-alueiden keskittämisen maantieteellisesti yhteen paikkaan. Tyypillisiä keskitettyjä toimintoja ovat erillisten yksiköiden tai tytäryritysten kirjanpito sekä rahoituksen toiminnot. Termi ERP (Enterprise Resource Planning) on käännetty toiminnanohjaukseksi, mutta sitä kuvaavampi nimitys voisi olla esimerkiksi integroitu tietojärjestelmä. Toiminnanohjausjärjestelmän ytimessä on tietokanta, johon on integroitu kaikki yrityksen tietovirrat, jotka liittyvät yrityksen talouteen, henkilöstöhallintoon, asiakkaisiin sekä jalostusketjuun. Tietokanta koostuu itsenäisistä ohjelmisto-osista eli moduuleista, joita ovat esimerkiksi sisäisen ja ulkoisen laskennan sekä myynnin moduulit. Kun tietokantaan syötetään uutta tietoa, on se saman tien käytettävissä kaikissa moduuleissa. Esimerkiksi myynti- ja ostomoduulien tapahtumat saadaan niistä suoraan kirjapitoon, tai kun tuotantolinjalta valmistuu tuote-erä, sen tiedot syötetään järjestelmään tehtaalla. Järjestelmässä valmiste-erä siirtyy suoraan yrityksen taseeseen vaihto-omaisuudeksi. Periaatteessa kyseessä on siis reaaliaikainen järjestelmäkokonaisuus, josta löytyvät kaikki taloushallinnon osa-alueet. Käytettävät moduulit on valittavissa yrityksen tarpeen mukaan. (Granlund & Malmi 2004, 31 37, 148.) Ohjelmistojen käyttötapoja on useita. Niistä perinteisin on paikalleen asennettu ohjelmisto, jossa asiakas ostaa ohjelmistolisenssin ja ohjelmisto asennetaan käyttäjän omille tietokoneille. Ohjelmistopäivitykset ovat maksullisia ja käyttäjä huolehtii päivitysten asennuksesta itse. Ohjelmisto voidaan asentaa myös palveluntarjoajan ylläpitämille palvelimille, jolloin palvelun tarjoaja huolehtii palvelimen ylläpidosta sekä varmuuskopioinnista. (Granlund & Malmi 2004, 38.)

17 17 Sovellusvuokrauspalvelu eli ASP (Application Service Provider) on ohjelmiston käytön vuokraamista internetin välityksellä. Asiakas ei osta ohjelmistolisenssiä, vaan vuokraa käyttöoikeuden ohjelmaan, jota käytetään internetin välityksellä. Ohjelmisto ja palvelinkone sijaitsevat palveluntarjoajan tiloissa ja palveluntarjoaja vastaa esimerkiksi varmuuskopioinnista sekä tietoturvasta. ASP:n hyöty käyttäjälle on sen helppous. Palvelun tarjoaja huolehtii ohjelman toiminnasta sekä päivityksistä. Käyttäjällä on aina viimeisin versio käytössään, eikä suuria kertainvestointeja tule. (Granlund & Malmi 2004, 21, ) Pääsääntöisesti ASP:n jokaisella käyttäjällä on oma ulkoistettu palvelu, josta on tehty määräaikainen kiinteä sopimus (Pietilä 2010). SaaS eli Software as a Service on käyttäjän vuokraama palvelu, jonka ylläpidosta huolehtii palveluntarjoaja. SaaS:n ero ASP:hen verrattuna on se, että palvelu on suunniteltu monivuokralaismalliin, eli kaikki käyttäjät käyttävät samaa sovellusta. Tämä tekee palvelun tuottamisen edullisemmaksi kuin ASP mallissa, mutta poistaa mahdollisuuden yrityskohtaisiin räätälöinteihin. Ohjelmiston käyttäjä ei maksa ensin lisenssiä ja sitten erillisiä ylläpitomaksuja, vaan palvelusta maksetaan vain käytön mukainen palvelumaksu. SaaS palvelun voi ostaa myös pilvipalveluna. Pilvipalvelut ovat palveluita, joita toimitetaan netissä. Ohjelmistoa ei siis osteta tai asenneta omiin tiloihin millään muotoa, vaan sitä ainoastaan käytetään netissä. (Pietilä 2010.) 4 Kirjanpitolautakunnan antamat yleisohjeet koskien koneellista kirjanpitoa Kirjanpitolautakunta antoi yleisohjeen koneellisesta kirjanpidosta Se nähtiin tarpeellisena, koska tietotekniikan nopea kehittyminen sekä käytön lisääntyminen aiheuttivat monia muutoksia kirjanpidon tekemisessä. Yleisohjeen tarkoituksena oli vaikuttaa hyvän kirjanpitotavan kehittymiseen. Koneellisen kirjanpidon tietojen muunneltavuuden pelättiin olevan liian helppoa, joten yleisohjeessa korostettiin kirjanpidon tarkastettavuutta. Se kehotti ottamaan huomioon tarkastettavuutta helpottavat ominaisuudet jo tietojärjestelmien suunnitteluvaiheessa. Jotta liiketapahtumia todentavia tietoja ei jälkikäteen pystyttäisi täydentämään, muuttamaan tai poistamaan, järjestelmiltä vaadittiin, että tositetietoja ei enää pystytty muokkaamaan sen jälkeen kun liiketapahtuma oli viety kirjanpitoon. Konekielisiä maksutositteita lukuun ottamatta, koko kirjanpitoaineiston pysyvään säilyttämiseen konekielisenä vaadittiin kirjanpitolautakunnan lupa. Joko tosite tai sen perusteella tehty kirjanpitomerkintä oli aina oltava kirjallisessa muodossa. Kirjanpitoaineiston täydellisyys piti osoittaa kirjoittamalla jokaiselle tulostettavalle sivulle kirjanpitovelvollisen nimi, tulostetun aineiston yksilöivä nimi, aineiston kausi, tulostuspäivämäärä, sivunumero sekä tulosteen juokseva numero tilikauden alusta, ellei aineiston täydellisyyttä voitu muutoin osoittaa yksiselitteisesti. (KILAn yleisohje 1990.)

18 18 Vuonna 2000 annettu yleisohje koneellisessa kirjanpidossa käytettävistä menetelmistä korvasi vuonna 1990 annetun yleisohjeen koneellisesta kirjanpidosta. Vuonna 1997 voimaan tullut kirjanpitolaki salli kirjanpidon säilyttämisen koneellisella tietovälineellä, tasekirjaa lukuun ottamatta. Uudella yleisohjeella haluttiin ohjeistaa automaattisen tietojenkäsittelyn hyödyntämistä kirjanpidossa, sekä kirjanpitoaineiston säilyttämistä tavoilla, jotka täyttivät kirjanpitolain sekä Kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen 47/1998, eli menetelmäpäätöksen vaatimukset. Kirjanpitolain uudistuttua osa aiemman yleisohjeen sisällöstä oli käynyt tarpeettomaksi ja koneellisten kirjanpitomenetelmien vakiinnuttua niiden ohjeistamisen ei enää katsottu olevan tarpeellista. Uuden yleisohjeen painopiste oli kokonaan koneellisilla tietovälineillä laaditun kirjanpidon menetelmien ohjeistamisessa. (KILAn yleisohje 2000.) Täysin uudistettu, annettu yleisohje kirjanpidon menetelmistä ja aineistoista korvasi aiemman yleisohjeen koneellisesta kirjanpidosta. Se ei oleellisesti muuttanut tai tiukentanut menetelmiä ja aineistoja koskevaa ohjeistusta. Uuden yleisohjeen tarkoitus oli selventää ja kehittää hyvää kirjanpitotapaa. Se pyrki tarjoamaan kirjanpitovelvollisille käytännönläheisiä ohjeita toimivien ja luotettavien järjestelmien ja prosessien rakentamiseen ja kehittämiseen. (Tallberg 2011.) 4.1 Kirjanpitolautakunnan yleisohje kirjanpidon menetelmistä ja aineistoista Yleisohjetta voidaan soveltaa eri menetelmillä laadittuihin kirjanpitoihin ja se soveltuu erikokoisten sekä erityyppisten kirjanpitovelvollisten kirjanpitojen laadintaan. Ohjeen perustana olevat säädökset ovat Kirjanpitolain 1336/1997 toinen luku, Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös 47/1998 kirjanpidossa käytettävistä menetelmistä eli menetelmäpäätös, sekä Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös 49/1998 kirjanpitoaineiston tilapäisestä säilyttämisestä ulkomailla. Lisäksi yleisohjeessa on otettu huomioon ALVlainsäädännön vaatimusten noudattaminen. Yleisohjeen toisessa luvussa määritellään liiketapahtumia kuvaavan tositteen käsite, sekä kuvaillaan tositteiden laatimis- ja käsittelymenetelmiä. Menetelmiä joilla kirjanpito laaditaan tositteiden perusteella, on kuvailtu kolmannessa luvussa ja neljännessä luvussa kuvaillaan syntynyt kirjanpitoaineisto sekä annetaan ohjeita sen säilyttämiseen. Yleisohjeen ensimmäisessä liitteessä on esimerkkejä kirjanpitovelvollisen eri toimintojen tositteista ja toisessa liitteessä havainnollistetaan yleisohjeen soveltamista esimerkkiyrityksen kautta. Tässä luvussa käydään läpi yleisohjeen sisältö ja määritellään aluksi muutamia yleisohjeessa myöhemmin esiin tulevia termejä.

19 19 Osakirjanpito Tietojärjestelmä muodostaa osakirjanpidon, mikäli siitä siirretään tietoja varsinaiseen kirjanpitojärjestelmään yhdistelmänä tai yhteenvetona. Osakirjanpito on kirjanpidon osa ja sitä on säilytettävä kuten pääkirjanpitoa. Mikäli tietojärjestelmästä siirretään tiedot pääkirjanpitoon tai toiseen osakirjanpitoon liiketapahtumakohtaisesti, ja jos tietojärjestelmän tositeaineistosta on aukoton kirjausketju pääkirjanpitoon, kyseessä ei ole osakirjanpito vaan pääkirjanpidon osa. (KILAn yleisohje 2011.) Kirjanpitokirja Kirjanpitokirjoja ovat peruskirjanpito eli päiväkirja, sekä pääkirjanpito eli pääkirja. Päiväkirjassa merkinnät ovat aikajärjestyksessä ja pääkirjassa asiajärjestyksessä. Kirjanpitokirjoja ovat myös osakirjanpidoista laaditut päivä- sekä pääkirjat ja ne voivat koostua useammasta osasta. Esimerkiksi myyntireskontran päiväkirja voi koostua lasku- sekä suorituspäiväkirjoista. (KILAn yleisohje 2011.) Verkkolaskuoperaattori Verkkolaskuoperaattorilla tarkoitetaan palveluntarjoajaa, joka välittää sähköisiä laskuja myyjän ja ostajan tai näiden edustajien, esimerkiksi tilitoimistojen välillä. Verkkolaskuoperaattorina voi toimia myös pankki. (KILAn yleisohje 2011.) Elektroninen arkistointi ja pysyväisarkistointi Elektroninen arkistointi ja pysyväisarkistointi ovat koneellisilla tietovälineillä tapahtuvan digitaalisten kirjanpitoaineistojen säilyttämiselle vakiintuneita termejä. Arkistointi voidaan toteuttaa hyödyntäen optista levyä (esim. CD-levyä) magneettilevyä tai nauhaa tai muuta vastaavaa tietokoneessa käytettävää välinettä. (KILAn yleisohje 2011.) Kirjanpitoa lukemaan oikeutettu taho Kirjanpitoa lukemaan oikeutettu taho on henkilö, jolla on oikeus lukea ja tarkastaa kirjanpitoaineistoa kirjanpitolain, erityislain tai muun säädöksen, tai sopimuksen nojalla. Kyseinen taho voi olla muun muassa tilintarkastaja, pesänhoitaja, verotarkastaja tai muu hallinnollista tarkastusta suorittava viranomainen, poliisi tai kirjanpitovelvollisen liikekumppani, jolla on sopimuksen mukainen oikeus kirjanpidon tarkastamiseen. (KILAn yleisohje 2011.) 4.2 Tosite Kirjanpitolain mukaan kirjauksen on perustuttava päivättyyn ja numeroituun tositteeseen, joka todentaa liiketapahtuman. Tosite on selväkielinen, kirjallinen tai koneellisella tietovälineellä oleva asiakirja. Tositteesta on käytävä selville tositteen antajan nimi,

20 20 liiketapahtuman sisältö ja rahamäärä. Menotositteesta, esimerkiksi ostolaskusta on käytävä selville vastaanotettu tuotannontekijä, eli hyödyke tai palvelu ja tulotositteesta luovutettu suorite. Lisäksi tositteesta tulee ilmetä tuotannontekijän luovutusajankohta. Tositteen tietosisällön on oltava niin yksiselitteinen ja yksityiskohtainen, että sen perusteella voidaan laatia kirjanpitomerkintä. (KILAn yleisohje 2011.) Tosite voidaan muodostaa erillisistä asiakirjoista, tiedostoista tai niiden osista. Tosite voi olla paperinen lasku, verkkolasku, skannattu kuva tai tekstitiedosto. Jos tosite koostuu useasta asiakirjasta tai tiedostosta, on niiden yhteyden oltava selkeästi kuvattu, jotta tositteen tietosisältö on tarkasteltavissa kokonaisuutena. Tosite voidaan muuttaa alkuperäisestä tiedostomuodosta toiseen tai paperilta sähköiseksi, kunhan alkuperäinen tietosisältö säilyy muuttumattomana. Paperilta kuvattu tosite on oltava saatettavissa selväkieliseen muotoon värejä lukuun ottamatta samanlaisena, kuin se oli alun perin. (KILAn yleisohje 2011.) Kaikista liiketapahtumista, menoista, tuloista, rahoitustapahtumista sekä niiden oikaisu- ja siirtoeristä on oltava tosite. Kirjanpidon tositeaineistoa ovat tositteet, niiden liitteet, liiketapahtumia koskeva kirjanpito sekä täsmäytysselvitykset. Tositteen tulee olla päivätty, mutta kirjanpitolaissa ei ole tarkemmin säädetty mille päivälle tosite tulee päivätä. Tuotannontekijän vastaanottoajankohta tai suoritteen luovutusajankohta on voitava osoittaa tositteen, liitteen tai muun keinon avulla. Ensisijaisena tositepäiväyksenä käytetään näin ollen päivää, jona meno tai tulo syntyi. Mikäli päiväyksenä käytetään laskun kirjoittamispäivää, tulee tositteesta käydä ilmi vastaanotto- tai luovutusajankohta. Tositteet tulee numeroida systemaattisesti ja aukottomasti, jotta voidaan todentaa kaikkien tositteiden olevan tallella. (KILAn yleisohje 2011.) Kirjanpitolain mukaisia tositteita ovat esimerkiksi osto- ja myyntilaskut sekä niihin liittyvät lähetteet, mikäli laskusta ei ilmene luovutettu suorite tai vastaanotettu tuotannontekijä, tai luovutuksen tai vastaanoton ajankohta. Tilaukset tai lähetteet toimivat tositteina silloin, kun laskuja ei käytetä. Tositteita voivat olla erilaiset sopimukset esimerkiksi vuokrasopimus, joka voi toimia useamman toistuvan liiketapahtuman tositteena tai tietojärjestelmän muodostama raportti. Esimerkiksi myyntiraportti, josta ilmenee kirjanpitolain sekä arvonlisäveron edellyttämät tiedot. Tositteita ovat myös matkalaskut, palkkalaskelmat ja palkkojen yhdistelmät sekä inventaarilistat, jos niiden perusteella tehdään kirjauksia. (KILAn yleisohje 2011.) Silloin kun kirjauksen perusteeksi ei saada ulkopuolisen antamaa tositetta, kirjaus tulee todentaa kirjanpitovelvollisen itsensä laatiman ja asianmukaisesti varmennetun tositteen avulla. Tällaisia tapauksia ovat esimerkiksi tapahtumat joihin ei liity toista osapuolta, kuten kirjanpidossa tehtävät jaksotukset, arvonlisäverolaskelmat ja muut verokirjaukset. Toisinaan

21 21 kauppakumppanilta ei saada laskua tai kuittia, tai se katoaa tai muuttuu lukukelvottomaksi. Mikäli kauppakumppanilta ei saada jäljennöstä alkuperäisestä laskusta tai kuitista, on tosite laadittava itse niin, että siitä selviää tositteelta yleisesti edellytettävät tiedot, kuten tositteen laatija sekä syy ulkopuoliselta saadun tositteen puuttumiselle. (KILAn yleisohje 2011.) Arvonlisäverolain mukaan myyjän on annettava ostajalle lasku. Laskun sisällölle asettaa vaatimuksia sekä arvonlisäverolaki että kirjanpitolaki. Arvolisäverolain edellyttämiä sisältövaatimuksia ovat mm. laskun antamispäivä sekä yhteen tai useampaan sarjaan perustuva juokseva tunniste, jolla lasku voidaan yksilöidä. Arvonlisäverotunniste, jolla elinkeinonharjoittaja on myynyt tavarat tai palvelut sekä ostajan arvonlisäverotunniste, mikäli hän on ostosta verovelvollinen tai kyseessä on tavaran yhteisömyynti. Lisäksi tulee ilmoittaa myyjän ja ostajan nimi ja osoite, myytyjen tavaroiden määrä ja luonne sekä palvelun laajuus ja luonne, tavaroiden toimituspäivä tai ennakkomaksun maksupäivä. Laskusta tulee käydä ilmi veron peruste kunkin verokannan tai verottomuuden osalta, yksikköhinta ilman veroa sekä hyvitykset ja alennukset jos niitä ei ole huomioitu yksikköhinnassa, verokanta sekä suoritettavan veron määrä euroissa. Jos myynnistä ei ole suoritettava veroa tai mikäli ostaja on verovelvollinen, tulee ilmoittaa verottomuuden tai ostajan verovelvollisuuden peruste, tai viittaus asianomaiseen säännökseen arvolisäverolaissa tai arvonlisäverodirektiivissä. (Arvonlisäverolaki b.) Eräissä tapauksissa saadaan käyttää arvonlisäverolaissa laskulle annettuja kevennettyjä sisältövaatimuksia. Näitä tapauksia ovat loppusummaltaan enintään 250 euron suuruiset laskut, vähittäiskauppa tai muu siihen rinnastettava enimmäkseen yksityishenkilöille tapahtuva myynti, ravintola- tai ateriapalveluja tai henkilökuljetuksia koskevat laskut, lukuun ottamatta edelleen myytäviksi tarkoitetut palvelut sekä pysäköintimittareiden ja muiden vastaavien laitteiden tulostamat tositteet. Kevennetyn sisältövaatimuksen mukaisissa laskuissa on oltava seuraavat tiedot: laskun antamispäivä, myyjän nimi ja arvonlisäverotunniste, myytyjen tavaroiden määrä ja luonne sekä palvelujen luonne sekä suoritettavan veron määrä verokannoittain tai veron peruste verokannoittain. (Arvonlisäverolaki 209 c.) 4.3 Kirjanpidon laatiminen Kirjanpitomerkintöjen tekemisenä pidetään sitä, että kirjanpitomerkinnät syötetään tai siirretään kirjanpitojärjestelmään niin, että ne sisältävät riittävät tiedot jotta aineisto voidaan järjestää aika- ja asiajärjestykseen kirjanpitolain säätämällä tavalla ja muun lainsäädännön vaatiman aikataulun mukaisesti. Kirjanpitomerkinnän sekä tositteen yhdistelmästä täytyy löytyä seuraavat tiedot: tositteen päivämäärä ja numero, tiliöinti eli

Yritystoiminta Pia Niuta KIRJANPITO

Yritystoiminta Pia Niuta KIRJANPITO KIRJANPITO Kirjanpito On tietojärjestelmä, jossa ylläpidetään tietoa yrityksen tai yhteisön taloudellisesta toiminnasta. On sitä, että kerätään ja järjestetään tositteet, rekisteröidään niiden tiedot tietyn

Lisätiedot

Tilinpäätös ja sen laatiminen

Tilinpäätös ja sen laatiminen Tilinpäätös ja sen laatiminen Kirjanpito Yhdistys on aina kirjanpitovelvollinen. Kirjanpidon tehtävänä on antaa oikea ja riittävä kuva tuottojen ja kustannusten syntymisestä, toiminnan tuloksesta ja yhdistyksen

Lisätiedot

Taloushallinto verkkoliiketoiminnassa

Taloushallinto verkkoliiketoiminnassa Taloushallinto verkkoliiketoiminnassa Kaupan Liiton Verkkokauppakoulutus 24.10.2012 Tanja Kaisaniemi Palvelujohtaja, konsultointi ProCountor International Oy Esityksen sisältö Perinteinen vs. sähköinen

Lisätiedot

verkkolasku.fi 2.1.2011

verkkolasku.fi 2.1.2011 palveluna Notebeat Entrepreneur -ohjelmalla hoidat kaikki yrityksesi myynti- ja ostolaskut sähköisesti selainkäyttöliittymässä, sekä siirrät ne kätevästi tilitoimistoon. Säästät heti käyttöönotosta alkaen

Lisätiedot

JHS 155 Verkkolaskujen käyttö julkishallinnossa Liite 3 Kirjanpidon automatisointi

JHS 155 Verkkolaskujen käyttö julkishallinnossa Liite 3 Kirjanpidon automatisointi JHS 155 Verkkolaskujen käyttö julkishallinnossa Liite 3 Kirjanpidon automatisointi Versio: 1.1 Julkaistu: 27.5.2009 Voimassaoloaika: Toistaiseksi Sisällys 1 Kirjanpidon automatisointi...... 2 1.1 Kirjausketju

Lisätiedot

KIRJANPITO 22C00100. Luento 1a: Liiketapahtumien kirjaaminen tileille

KIRJANPITO 22C00100. Luento 1a: Liiketapahtumien kirjaaminen tileille KIRJANPITO 22C00100 Luento 1a: Liiketapahtumien kirjaaminen tileille MITÄ KIRJANPITOON KIRJATAAN? Kirjanpitoon on merkittävä liiketapahtumina (KPL 2:1 ): Menot Tulot Rahoitustapahtumat sekä Niiden oikaisu-

Lisätiedot

Taloudenhoito, kirjanpito ja kuitit sekä toiminnan- / tilintarkastus. Kyläpäällikkökoulutus

Taloudenhoito, kirjanpito ja kuitit sekä toiminnan- / tilintarkastus. Kyläpäällikkökoulutus Taloudenhoito, kirjanpito ja kuitit sekä toiminnan- / tilintarkastus Kyläpäällikkökoulutus Talouden hoitaminen yhdistyksessä Yhdistys hankkii tuloja, jotka se uhraa menoina tuottaakseen suoritteita, joiden

Lisätiedot

Koneellisten tietovälineiden käyttäminen kirjanpidossa sekä menetelmäkuvauksen

Koneellisten tietovälineiden käyttäminen kirjanpidossa sekä menetelmäkuvauksen Valtiokonttori Määräys 1 (5) 7.12.2010 Dnro VK 482/03/2010 Kirjanpitoyksiköt ja talousarvion ulkopuolella olevat valtion rahastot Koneellisten tietovälineiden käyttäminen kirjanpidossa sekä menetelmäkuvauksen

Lisätiedot

VYY:n järjestökoulukset. Kirjanpito ja taloushallinto

VYY:n järjestökoulukset. Kirjanpito ja taloushallinto VYY:n järjestökoulukset Kirjanpito ja taloushallinto SISÄLTÖ Lainsäädännön asettamat velvoitteet Kirjanpito Tilinpäätös ja toimintakertomus Toiminnantarkastus Materiaalin säilytys Vahingonkorvausvelvollisuus

Lisätiedot

KIRJANPIDON KÄYTÄNTEITÄ, TOSITE JA LASKU

KIRJANPIDON KÄYTÄNTEITÄ, TOSITE JA LASKU KIRJANPIDON KÄYTÄNTEITÄ, TOSITE JA LASKU Tiliotteet muodostavat tositteiden kanssa kirjanpidon perustan. Aineiston käsittelyn helpottamista varten tositteet niputetaan mappiin kuukausittain aikajärjestykseen.

Lisätiedot

TALOUSHALLINTOJÄRJESTELMÄN YHTEISKÄYTTÖ TILITOIMISTON KANSSA

TALOUSHALLINTOJÄRJESTELMÄN YHTEISKÄYTTÖ TILITOIMISTON KANSSA Pikaopas TALOUSHALLINTOJÄRJESTELMÄN YHTEISKÄYTTÖ TILITOIMISTON KANSSA Mikä on sähköinen taloushallinto? Sähköinen taloushallinto tarkoittaa yksinkertaistettuna yrityksen taloushallintoon liittyvien tehtävien,

Lisätiedot

Suomen Tanssiurheiluliitto TALOUDENHOIDON PYSYVÄISMÄÄRÄYKSET

Suomen Tanssiurheiluliitto TALOUDENHOIDON PYSYVÄISMÄÄRÄYKSET Suomen Tanssiurheiluliitto TALOUDENHOIDON PYSYVÄISMÄÄRÄYKSET Päivitetty 29.8.2015 SISÄLTÖ 1. LUKU YLEISET SÄÄNNÖKSET 2 2. LUKU TALOUDEN SUUNNITTELU 2 3. LUKU KIRJANPITO 2 4. LUKU TILINPÄÄTÖS 4 5. LUKU

Lisätiedot

Visma Netvisor. Kaikki mitä pk-yritys tarvitsee liiketoiminnan ohjaamiseen. RAPORTOINTI Asiakashallinta Myynnin seuranta Myynnin ennusteet

Visma Netvisor. Kaikki mitä pk-yritys tarvitsee liiketoiminnan ohjaamiseen. RAPORTOINTI Asiakashallinta Myynnin seuranta Myynnin ennusteet Visma Netvisor Kaikki mitä pk-yritys tarvitsee liiketoiminnan ohjaamiseen CRM JA MYYNTI PROJEKTINHALLINTA TYÖAIKA JA KULUT AUTOMATISOITU LASKUTUS RAPORTOINTI Asiakashallinta Myynnin seuranta Myynnin ennusteet

Lisätiedot

E-laskusta helpotusta yrityksen arkeen

E-laskusta helpotusta yrityksen arkeen E-laskusta helpotusta yrityksen arkeen Matti Mäkinen matti.makinen@sampopankki.fi Päiväys 13.06.2012 Sähköinen asiointi Sampo Pankin tarjoamat sähköisen asioinnin ja liiketoiminnan peruskomponentit Verkkopalkka

Lisätiedot

Taloushallinto verkkoliiketoiminnassa

Taloushallinto verkkoliiketoiminnassa Taloushallinto verkkoliiketoiminnassa Kaupan Liiton Verkkokauppakoulutus 7.11.2013 Satu Norema Sovelluskonsultti ProCountor International Oy Esityksen sisältö Sähköinen taloushallinto Verkkokaupan liittäminen

Lisätiedot

UUDET OMINAISUUDET ECONET PRO VERSIO 7.10

UUDET OMINAISUUDET ECONET PRO VERSIO 7.10 Plusseminaari 15.11.2012 UUDET OMINAISUUDET ECONET PRO VERSIO 7.10 Page 1 ASP Uuden yrityksen perustaminen Asetusten kopiointi valitusta yrityksestä Aikaisemmin samasta kannasta kuin mistä otettiin käyttäjien

Lisätiedot

Uusi laskutusdirektiivi & uudet verokannat Lakimuutos 1.1.2013

Uusi laskutusdirektiivi & uudet verokannat Lakimuutos 1.1.2013 Uusi laskutusdirektiivi & uudet verokannat Lakimuutos 1.1.2013 1 1 Millainen on lasku? Laskun sisältövaatimukset - Päiväys (ei tarkemmin määritelty; tulostus, lähetys ym.) - Juokseva tunniste - Myyjän

Lisätiedot

Kirjanpito-osaajan valmennuskokonaisuus

Kirjanpito-osaajan valmennuskokonaisuus Kirjanpito-osaajan valmennuskokonaisuus Jaksot: 22. 23.9. Kirjanpidon ajokortti 29. 30.10. Kirjanpidon jatkokurssi Käytännönläheisessä valmennuskokonaisuudessa käydään läpi kirjanpidon keskeisimmät asiat:

Lisätiedot

Rahastonhoitajana yhdistyksessä

Rahastonhoitajana yhdistyksessä Rahastonhoitajana yhdistyksessä Sisältö Rahastonhoitaja Yhdistyksen toiminta: lait ja säännöt Rahastonhoitaja on yksi keskeisistä toimijoista Rahastonhoitajan tehtävät ja vastuut Talousarvio Kirjanpito

Lisätiedot

Rovaniemen Kehitys Oy Yrittäjäilta 1.4.2009 klo 17.00-20.00

Rovaniemen Kehitys Oy Yrittäjäilta 1.4.2009 klo 17.00-20.00 Audit Auer Oy Rovaniemen Kehitys Oy Yrittäjäilta klo 17.00-20.00 Sähköinen taloushallinto kuinka ja miten? KHT, JHTT, KTM Leila Auer 1 YRITYKSEN ESITTELY Audit Auer Oy KHT, JHTT, KTM Leila Auer 100 % omistus

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS Suomen Muinaismuistoyhdistys ry

TILINPÄÄTÖS Suomen Muinaismuistoyhdistys ry 1 / 11 TILINPÄÄTÖS Suomen Muinaismuistoyhdistys ry Y-tunnus: 01.01.2016-31.12.2016 Tämä tilinpäätös on säilytettävä 31.12.2026 asti 2 / 11 Tilinpäätös tilikaudelta 01.01.2016-31.12.2016 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Lausunto konkurssiasiain neuvottelukunnan suositukseen

Lausunto konkurssiasiain neuvottelukunnan suositukseen Taloushallintoliitto LAUSUNTO 1 (7) Lausunto konkurssiasiain neuvottelukunnan suositukseen Taustaa Tämä dokumentti kuvaa konkurssitilanteessa huomioitavia seikkoja lakisääteisen kirjanpidon tuottamisessa

Lisätiedot

KIRKON ELÄKERAHASTON TALOUSSÄÄNTÖ. I Yleisiä säännöksiä. 1 Taloussäännön soveltaminen

KIRKON ELÄKERAHASTON TALOUSSÄÄNTÖ. I Yleisiä säännöksiä. 1 Taloussäännön soveltaminen KIRKON KESKUSHALLINNON SÄÄNTÖKOKOELMA KIRKON ELÄKERAHASTON TALOUSSÄÄNTÖ I Yleisiä säännöksiä 1 Taloussäännön soveltaminen Kirkon eläkerahaston talouden hoidosta säädetään tarkemmin kirkkojärjestyksessä,

Lisätiedot

Pyöräliitto r.y. T A S E K I R J A TILINPÄÄTÖS TILIKAUDELTA

Pyöräliitto r.y. T A S E K I R J A TILINPÄÄTÖS TILIKAUDELTA T A S E K I R J A 31.12.2015 TILINPÄÄTÖS TILIKAUDELTA 21.10.2014-31.12.2015 Tämä tilinpäätös on allekirjoitettava ja säilytettävä paperilla 31.12.2025 asti Talouskonsultointi Mertaoja Oy TILINPÄÄTÖS TILIKAUDELTA

Lisätiedot

Kirjanpitolautakunnan yleisohje kirjanpidon menetelmistä ja aineistoista

Kirjanpitolautakunnan yleisohje kirjanpidon menetelmistä ja aineistoista 1.2.2011 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 1.1 YLEISOHJEEN TARKOITUS JA SOVELTAMISALA... 3 1.2 YLEISOHJEEN PERUSTANA OLEVAT SÄÄDÖKSET... 3 1.3 DOKUMENTIN RAKENNE... 4 1.4 MÄÄRITELMÄT... 4 2 TOSITE... 6

Lisätiedot

Tutkimus: Verkkolasku, automaatio ja liikekumppanien kanssakäynti avoimessa verkossa. Ajankohta helmikuu 2012

Tutkimus: Verkkolasku, automaatio ja liikekumppanien kanssakäynti avoimessa verkossa. Ajankohta helmikuu 2012 Tutkimus: Verkkolasku, automaatio ja liikekumppanien kanssakäynti avoimessa verkossa Ajankohta helmikuu 2012 Taustatiedot Yli 1000 500-999 50-499 10-49 Alle 10 Neljäs kysely helmikuussa 2012 Toteutettiin

Lisätiedot

KIRJANPIDON AJOKORTTI (peruskurssi)

KIRJANPIDON AJOKORTTI (peruskurssi) KIRJANPITO-OSAAJAN VALMENNUSKOKONAISUUS Jaksot: 15. 16.9. Kirjanpidon ajokortti (peruskurssi) 20.-21.10. Kirjanpidon jatkokurssi Paikka: Helsingin seudun kauppakamarin koulutustila Metropoli, Kalevankatu

Lisätiedot

TASEKIRJA Suomen Lähetysneuvosto ry

TASEKIRJA Suomen Lähetysneuvosto ry 1 / 9 TASEKIRJA Suomen Lähetysneuvosto ry Y-tunnus: 01.01.2015-31.12.2015 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2025 asti 2 / 9 Tilinpäätös tilikaudelta 01.01.2015-31.12.2015 Sisällysluettelo Tase... 3

Lisätiedot

Valtiokonttori antaa tarvittaessa tarkempia määräyksiä palkkakirjanpidosta ja palkkalaskennasta.

Valtiokonttori antaa tarvittaessa tarkempia määräyksiä palkkakirjanpidosta ja palkkalaskennasta. 4.4 Palkanmaksu 4.4.1 Palkkalaskenta ja palkkakirjanpito Tässä kohdassa käsitellään palkanmaksua pääasiassa kirjanpidon kannalta. Valtio ei kuulu kirjanpitolain mukaan kirjanpitovelvollisiin, joille ennakkoperintälain

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS Suomen Muinaismuistoyhdistys ry

TILINPÄÄTÖS Suomen Muinaismuistoyhdistys ry 1 / 11 TILINPÄÄTÖS Y-tunnus: 01.01.2018-31.12.2018 Tämä tilinpäätös on säilytettävä 31.12.2028 asti 2 / 11 Tilinpäätös tilikaudelta 01.01.2018-31.12.2018 Sisällysluettelo Toimintakertomus tilikaudelta

Lisätiedot

Pankkitositteen tietojen kohdentaminen

Pankkitositteen tietojen kohdentaminen 1 Pankkitositteen tietojen kohdentaminen Johdanto Pankkitapahtumien (tiliotteen) tietojen linkitys kirjanpitoon (maksutapahtumien kohdistus laskuihin) voi joskus olla työlästä (jos maksutapahtuman tiedot

Lisätiedot

1 / 10. Iiden ry TILINPÄÄTÖS. Iiden ry. Y-tunnus: Tämä tilinpäätös on säilytettävä

1 / 10. Iiden ry TILINPÄÄTÖS. Iiden ry. Y-tunnus: Tämä tilinpäätös on säilytettävä 1 / 10 15505490 TILINPÄÄTÖS Iiden ry Ytunnus: 15505490 01.01.2017 31.12.2017 Tämä tilinpäätös on säilytettävä 31.12.2027 asti 2 / 10 15505490 Tilinpäätös tilikaudelta 01.01.2017 31.12.2017 Sisällysluettelo

Lisätiedot

YHDISTYKSEN KIRJANPIDON PERUSTEET. Taloudenhoitajakoulutus / RS Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL ry

YHDISTYKSEN KIRJANPIDON PERUSTEET. Taloudenhoitajakoulutus / RS Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL ry YHDISTYKSEN KIRJANPIDON PERUSTEET Taloudenhoitajakoulutus 9.2.2018 / RS Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL ry 1. YHDISTYKSEN KIRJANPITO Kirjanpitolaki: kahdenkertainen kirjanpito perustana kaksipuoleiset

Lisätiedot

Kirjanpito ja kustannukset. Jarmo Heikkilä

Kirjanpito ja kustannukset. Jarmo Heikkilä Kirjanpito ja kustannukset Jarmo Heikkilä Kirjanpito Kirjanpitoon hankkeelle oma kustannuspaikka tai tili Kirjanpito on järjestettävä osaksi tuensaajan kirjanpitoa Tuettavan toimepiteen kirjanpito tulee

Lisätiedot

Taloushallinnon ammattitutkinto, opetussuunnitelma. Laaja kuvaus Esitiedot, Lisätietoja/-materiaalia. Tutkinnon osa/ Opintojakson nimi (ov)

Taloushallinnon ammattitutkinto, opetussuunnitelma. Laaja kuvaus Esitiedot, Lisätietoja/-materiaalia. Tutkinnon osa/ Opintojakson nimi (ov) Taloushallinnon ammattitutkinto, opetussuunnitelma Tutkinnon osa/ Kirjanpidon ja arvonlisäverotuksen hoitaminen kirjanpidon tehtävissä Lähipäivillä ja verkossa: - Tilikauden aikaisen kirjanpidon - hoitaminen

Lisätiedot

YRITYS JA VEROT. Yritystoiminta Pia Niuta

YRITYS JA VEROT. Yritystoiminta Pia Niuta YRITYS JA VEROT Verohallinto Yritystoimintaan liittyvät rekisteröintitoimenpiteet (verohallinto) Toiminnan aloittaminen Muutokset toiminnassa Toiminnan lopettaminen Ennakkoperintärekisteri Ennakkoverotus

Lisätiedot

Lpr kaupunkikonserni haluaa vastaanottaa verkkolaskuja. Saimaan talous ja tieto Oy Sirpa Ojansuu Palvelupäällikkö, ostolaskut

Lpr kaupunkikonserni haluaa vastaanottaa verkkolaskuja. Saimaan talous ja tieto Oy Sirpa Ojansuu Palvelupäällikkö, ostolaskut Lpr kaupunkikonserni haluaa vastaanottaa verkkolaskuja Saimaan talous ja tieto Oy Sirpa Ojansuu Palvelupäällikkö, ostolaskut o Oma esittely; Sirpa Ojansuu V.2000 Lpr kaupunki; ostoreskontran pääkäyttäjä

Lisätiedot

Dnro 344/03/2004

Dnro 344/03/2004 VALTIOKONTTORI MÄÄRÄYS 1(3) 23.11.2004 Dnro 344/03/2004 Tilivirastot ja talousarvion ulkopuolella olevat valtion rahastot KIRJANPITOAINEISTON SÄILYTYSAJAT Valtion talousarviosta annetun asetuksen (11.12.1992

Lisätiedot

Luento 7. Arvonlisävero: Ulkomaan rahanmääräiset erät: Veron yleispiirteet Alv kirjanpidossa. Kirjanpidossa Tilinpäätöksessä.

Luento 7. Arvonlisävero: Ulkomaan rahanmääräiset erät: Veron yleispiirteet Alv kirjanpidossa. Kirjanpidossa Tilinpäätöksessä. Luento 7 Arvonlisävero: Veron yleispiirteet Alv kirjanpidossa. Ulkomaan rahanmääräiset erät: Kirjanpidossa Tilinpäätöksessä. 1 KIRJANPITO 22C00100 Luento 7a: Arvonlisävero VEROTUKSEN RAKENNE Verotuksen

Lisätiedot

1 Ostolaskupalvelu...2

1 Ostolaskupalvelu...2 Palvelukuvaus Luottamuksellinen 1 (6) 7.8.2014 Heeros Pääkäyttäjäpalvelun palvelukuvaus SISÄLLYSLUETTELO 1 Ostolaskupalvelu...2 1.1 Yleiskuvaus... 2 1.2 Paperilaskujen vastaanotto ja skannaus... 2 1.3

Lisätiedot

Visma Fivaldi Käsikirja: Tilinpäätöksen toteuttaminen. 1 Yleistä

Visma Fivaldi Käsikirja: Tilinpäätöksen toteuttaminen. 1 Yleistä 2 Sisällys 1 Yleistä... 3 2 Juoksevan kuukausittaisen taloushallinnon loppuunsaattaminen... 4 3 Kirjanpitokausien sulkeminen... 11 4 Tilinpäätöstulosteiden ottaminen... 12 5 Kirjanpidon päättäminen ja

Lisätiedot

1989 vp. - HE n:o 190 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1989 vp. - HE n:o 190 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1989 vp. - HE n:o 190 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kirjanpitolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksen tarkoituksena on saattaa kirjanpitolainsäädännön kirjanpitojen hoitamiselle

Lisätiedot

Sähköinen laskutus seminaari 13.6.2012

Sähköinen laskutus seminaari 13.6.2012 Sähköinen laskutus seminaari 13.6.2012 Saimaan ammattikorkeakoulu, Tulkki -projekti 13.6.2012 Visma Services Teemuaho Oy Asiakkuus- ja aluejohtaja Päivi Nieminen Visma Group Toimintaa Suomessa, Ruotsissa,

Lisätiedot

Sähköinen laskutus etenee. Jaana Ryynänen-Raikio 20.9.2004

Sähköinen laskutus etenee. Jaana Ryynänen-Raikio 20.9.2004 Sähköinen laskutus etenee Jaana Ryynänen-Raikio 20.9.2004 Mikä on verkkolasku? laskun tiedot suoraan laskuttajan laskutusjärjestelmästä vastaanottajan järjestelmään lasku visualisoidaan sähköistä arkistointi-

Lisätiedot

Tositteiden hyväksyminen palvelukeskuksessa

Tositteiden hyväksyminen palvelukeskuksessa Valtiokonttori Määräys 1 (5) 30.10.2015 Dnro VK/926/00.01/2015 Kirjanpitoyksiköt ja talousarvion ulkopuolella olevat valtion rahastot Tositteiden hyväksyminen palvelukeskuksessa Voimaantulo Lisätiedot

Lisätiedot

Kirjanpitovelvollisuus. KPL 1 luku 1 Liike- ja ammattitoiminnan harjoittajat Oy, osuuskunta, avoin yhtiö, ky, yhdistykset, säätiöt

Kirjanpitovelvollisuus. KPL 1 luku 1 Liike- ja ammattitoiminnan harjoittajat Oy, osuuskunta, avoin yhtiö, ky, yhdistykset, säätiöt Kirjanpitovelvollisuus KPL 1 luku 1 Liike- ja ammattitoiminnan harjoittajat Oy, osuuskunta, avoin yhtiö, ky, yhdistykset, säätiöt Kirjanpidon tehtävät Kirjanpito pitää erillään yrityksen rahat, tulot ja

Lisätiedot

Baswaren verkkolaskuratkaisut PK-yritykselle. Mikael Ylijoki VP, Network Services Product Management

Baswaren verkkolaskuratkaisut PK-yritykselle. Mikael Ylijoki VP, Network Services Product Management Baswaren verkkolaskuratkaisut PK-yritykselle Mikael Ylijoki VP, Network Services Product Management Mikä on verkkolasku? Verkkolasku on lasku, joka: Lähetetään ja/tai vastaanotetaan sähköisesti Sisältää

Lisätiedot

Pienyrityksille. Automatisoitu Taloushallinto

Pienyrityksille. Automatisoitu Taloushallinto Pienyrityksille Automatisoitu Taloushallinto Automatisoitu taloushallinto pienyrityksille Netvisorin uusi transaktiopohjainen hinnoittelu Myynti- ja Osto-osioihin julkaistiin tammikuussa 2018. Uudistuksen

Lisätiedot

TIKON siivoukset. Taloushallinnon kumppani Copyright TIKON Oy

TIKON siivoukset. Taloushallinnon kumppani Copyright TIKON Oy TIKON siivoukset 22.5.2017 1 KUUKAUSITTAIN TEHTÄVIÄ TOIMENPITEITÄ Tiliotteiden arkistoiminen Tiliotteiden poistaminen Tapahtumien lukitseminen Tyhjien kausien poistaminen Laskureskontran nollalaskujen

Lisätiedot

1 (4) 28.11.08. Maksujärjestelmät. Sisällysluettelo

1 (4) 28.11.08. Maksujärjestelmät. Sisällysluettelo Finvoice. Palvelukuvaus 28..2008 (4) 28..08 Sisällysluettelo Finanssialan keskusliiton suosituksen mukaisen Fincoice-sanoman yleisperiaatteet... Taustaa... 2 Mikä on Finvoice... Kuluttajan e-lasku... 2

Lisätiedot

MÄÄRÄYS LUOTTOLAITOKSEN KIRJANPIDOSTA

MÄÄRÄYS LUOTTOLAITOKSEN KIRJANPIDOSTA Muutokset merkitty alleviivattuna 1 (5) Luottolaitoksille Omistusyhteisöille MÄÄRÄYS LUOTTOLAITOKSEN KIRJANPIDOSTA Rahoitustarkastus antaa rahoitustarkastuslain 14 :n 1 momentin nojalla seuraavan määräyksen

Lisätiedot

Kirjanpito-osaajan valmennuskokonaisuus

Kirjanpito-osaajan valmennuskokonaisuus Kirjanpito-osaajan valmennuskokonaisuus 16.2. 17.3.2016 Jaksot: Kirjanpidon ajokortti (peruskurssi) 16. 17.2.2016, klo 08:45-15:30 Kirjanpidon jatkokurssi 16. 17.3.2016, klo 08:45-15:30 Paikka: Koulutustila

Lisätiedot

KIRJANPITO JA TILINPÄÄTÖS

KIRJANPITO JA TILINPÄÄTÖS KIRJANPITO JA TILINPÄÄTÖS Prosessi haltuun 22.5.2017 1 22.5.2017 2 TOSITTEIDEN KÄSITTELY Tito Konekielisen tiliotteen käsittely Tilioteaineiston nouto pankista Tiliotteiden purku Tiliotteiden tiliöinti

Lisätiedot

Kuluttajat mukaan verkkolaskujen vastaanottajiksi

Kuluttajat mukaan verkkolaskujen vastaanottajiksi A Basware Presentation Kuluttajat mukaan verkkolaskujen vastaanottajiksi Basware Käyttäjäpäivät 20.-21.9.2011 Rohkeus liiketoiminnan kehittämiseen Lahti Baswaren verkkolaskupalvelut Kuluttajat mukaan verkkolaskujen

Lisätiedot

Sähköisten aineistojen välityspalvelu (Liite 2)

Sähköisten aineistojen välityspalvelu (Liite 2) Sähköisten aineistojen välityspalvelu (Liite 2) 1. Nykytila...2 1.1 Ostolaskut...2 1.2 Myyntilaskut (tulostuspalvelu)...2 1.3 Palkkalaskelmat (tulostuspalvelu)...2 2. Tavoitetila...2 2.1 Sähköisten ostolaskujen

Lisätiedot

Kirjanpito-osaajan valmennuskokonaisuus

Kirjanpito-osaajan valmennuskokonaisuus Kirjanpito-osaajan valmennuskokonaisuus 21.9. 13.10.2016 Aika: 21.09.2016 klo 08:45-13.10.2016 klo 15:30 Jaksot: Kirjanpidon ajokortti (peruskurssi) 21. 22.9.2016, klo 08:45-15:30 Kirjanpidon ajokortti

Lisätiedot

Tampereen Tilitoimisto Oy Tomas Ruotsalainen KOKEMUKSIA YRITYSTEN SEPA- PROJEKTEISTA

Tampereen Tilitoimisto Oy Tomas Ruotsalainen KOKEMUKSIA YRITYSTEN SEPA- PROJEKTEISTA Tampereen Tilitoimisto Oy Tomas Ruotsalainen KOKEMUKSIA YRITYSTEN SEPA- PROJEKTEISTA TAMPEREEN TILITOIMISTO OY Täyden palvelun tilitoimisto Kaikki taloushallinnon palvelut PK-yrityksille Kirjanpidot Palkanlaskennat

Lisätiedot

Asiakirjojen tuottaminen ja hallinta. Tiedot siirretään, tallennetaan ja käsitellään erilaisten asiakirjojen välityksellä.

Asiakirjojen tuottaminen ja hallinta. Tiedot siirretään, tallennetaan ja käsitellään erilaisten asiakirjojen välityksellä. Asiakirjojen tuottaminen ja hallinta Tiedot siirretään, tallennetaan ja käsitellään erilaisten asiakirjojen välityksellä. Asiakirjatuotanto Standardit Lomakkeet Tuottamismenetelmät Työvälineohjelmat Toimiston

Lisätiedot

Sastamalan kaupunki Khall 22.12.2014 Käteiskassaohje Voimaan 1.1.2015

Sastamalan kaupunki Khall 22.12.2014 Käteiskassaohje Voimaan 1.1.2015 Käteiskassaohje Tämä ohje koskee kassapäätejärjestelmä- ja lipaskassamuotoisia kassoja sekä korttimaksupäätekassoja, jolle on myönnetty oikeus kassan hoitoon tulojen perimistä ja/tai menojen suorittamista

Lisätiedot

Visma Fivaldi Siirry sähköisyyteen sinulle sopivalla tavalla

Visma Fivaldi Siirry sähköisyyteen sinulle sopivalla tavalla Visma Fivaldi Siirry sähköisyyteen sinulle sopivalla tavalla Visma Fivaldi 20 vuotta kasvu 30 % vuonna 2017 30 000 käyttäjää 5 600 yritystä, joista 550 4500 61 000 tilitoimistoa tilitoimiston sähköistä

Lisätiedot

Suomen Ilmailuliitto - Finlands Flygförbund R.Y. TASEKIRJA

Suomen Ilmailuliitto - Finlands Flygförbund R.Y. TASEKIRJA TASEKIRJA Tilikausi: 01.01.2010-31.12.2010 Tämä tilinpäätös on allekirjoitettava ja säilytettävä paperilla 31.12.2020 asti. Laatija: Nurmi Susanna Sivu 2(11) Tilinpäätös tilikaudelta 01.01.2010-31.12.2010

Lisätiedot

Verkko ostolaskujen vastaanotto Tampereen kaupungilla

Verkko ostolaskujen vastaanotto Tampereen kaupungilla Verkko ostolaskujen vastaanotto Tampereen kaupungilla Verkko ostolaskut Tampereen kaupunki siirtyi 1.1.2011 alkaen kokonaan verkkolaskujen vastaanottoon ja paperilaskujen käsittelystä luovutaan kaupungin

Lisätiedot

1. TALOUSHALLINNON VASTUUNJAKO

1. TALOUSHALLINNON VASTUUNJAKO 1. TALOUSHALLINNON VASTUUNJAKO AINEJÄRJESTÖSSÄ Talouskoulutus 9.2.2018/ RS Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL ry YHDISTYKSEN KOKOUS vahvistaa tilinpäätöksen ja myöntää vastuuvapauden hallitukselle

Lisätiedot

Kirjanpitoaineiston sähköinen arkistointi ja siihen liittyvät vaatimukset

Kirjanpitoaineiston sähköinen arkistointi ja siihen liittyvät vaatimukset Saimaan ammattikorkeakoulu Liiketalous Lappeenranta Liiketalouden koulutusohjelma Laskentatoimi Maiju Mustonen Kirjanpitoaineiston sähköinen arkistointi ja siihen liittyvät vaatimukset Opinnäytetyö 2013

Lisätiedot

kun tilille tulleeseen rahaan ei liity myyntilaskua, esim. pankin maksama korko.

kun tilille tulleeseen rahaan ei liity myyntilaskua, esim. pankin maksama korko. Maksutapahtumat Valikossa Maksutapahtumat kirjataan kaikki pankkitilien (tiliotteen mukaisesti) ja kassojen kautta tapahtuvat maksutapahtumat, esim. myyntilaskujen suoritukset pankkiin ja pankin kautta

Lisätiedot

YLEISOHJE KONEELLISESSA KIRJANPIDOSSA KÄYTETTÄVISTÄ MENETELMISTÄ

YLEISOHJE KONEELLISESSA KIRJANPIDOSSA KÄYTETTÄVISTÄ MENETELMISTÄ KIRJANPITOLAUTAKUNTA Kauppa- ja teollisuusministeriö 22.5.2000 1(28) YLEISOHJE KONEELLISESSA KIRJANPIDOSSA KÄYTETTÄVISTÄ MENETELMISTÄ 1 JOHDANTO...3 1.1 YLEISOHJEEN TARKOITUS...3 1.2 YLEISOHJEEN SOVELTAMISALA...3

Lisätiedot

2.2 Laskentainformaation rekisteröinti

2.2 Laskentainformaation rekisteröinti 2.2 Laskentainformaation rekisteröinti Millaisista asioista tietoa kerätään? Miten kerätty tieto tallennetaan? Miten tallennettu tieto kommunikoidaan? Miksi yhteiskunnalla on oikeus määrät liiketoiminnasta

Lisätiedot

TASEKIRJA Suomen Ilmailuliitto - Finlands Flygförbund R.Y.

TASEKIRJA Suomen Ilmailuliitto - Finlands Flygförbund R.Y. 1 / 15 TASEKIRJA Suomen Ilmailuliitto - Finlands Flygförbund R.Y. Y-tunnus: 01.01.2012-31.12.2012 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2022 asti 2 / 15 Tilinpäätös tilikaudelta 01.01.2012-31.12.2012 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Menetelmäkuvauksen laatiminen

Menetelmäkuvauksen laatiminen Menetelmäkuvauksen laatiminen Ohje koneellisin menetelmin pidetyn kirjanpidon menetelmäkuvauksen laatimisesta tilivirastoille ja talousarvion ulkopuolella oleville valtion rahastoille VALTIOKONTTORI 2000

Lisätiedot

... tllrti1. VALITILINPAATOS. Liikennevirta. Y-tunnus: 2588986-2 04.12.2013-31.1.2014. tasekirja on sailvtettava 31.12.2024 asti.

... tllrti1. VALITILINPAATOS. Liikennevirta. Y-tunnus: 2588986-2 04.12.2013-31.1.2014. tasekirja on sailvtettava 31.12.2024 asti. ...... VALITILINPAATOS Liikennevirta Oy Y-tunnus: 04.12.2013-31.1.2014 Tama tasekirja on sailvtettava 31.12.2024 asti tllrti1. Valitilinpaatos tilikaudelta 04.12.2013 - Sisallysluettelo Tase 3 Tuloslaskelma

Lisätiedot

Taloushallinnon toimistotyöt

Taloushallinnon toimistotyöt Taloushallinnon toimistotyöt LASKUJEN KÄSITTELY Myyntilaskut Ostolaskut Reskontrat Viivästyskorot MAKSULIIKENNE Maksutavat Kassanhoito Ulkomaan maksut Perintä Alussa on LIIKEIDEA Toimintaansa varten hankitaan

Lisätiedot

Sisällys. Lukijalle... 13. Esipuhe 4. painokseen... 13

Sisällys. Lukijalle... 13. Esipuhe 4. painokseen... 13 Lukijalle................................................... 13 Esipuhe 4. painokseen................................... 13 1. Kirjanpitolainsäädännön rakenne.......................... 15 1.1 EU:n tilinpäätössäädökset...................................

Lisätiedot

ProCountor: Tehokasta sähköistä taloushallintoa 13.2.2013

ProCountor: Tehokasta sähköistä taloushallintoa 13.2.2013 ProCountor: Tehokasta sähköistä taloushallintoa 13.2.2013 11 30 160 3.500 10.000 95 % 1.400.000 3.800.000 Yli 50 % vuotta työntekijää tilitoimistoa asiakasta käyttäjää pääkäyttäjistä suosittelee vientiä

Lisätiedot

PRO LUOMU RY TILINPÄÄTÖS

PRO LUOMU RY TILINPÄÄTÖS PRO LUOMU RY TILINPÄÄTÖS 1.1. - 31.12.2016 Pro Luomu ry TILINPÄÄTÖS TILIKAUDELTA 1.1. - 31.12.2016 Sisällys Sivu Toimintakertomus 1-11 Tase 12 Tuloslaskelma 13 Liitetiedot 14 Luettelo kirjanpitokirjoista

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS Joensuun Jääkarhut ry

TILINPÄÄTÖS Joensuun Jääkarhut ry 1 / 14 TILINPÄÄTÖS Joensuun Jääkarhut ry Ytunnus: 01.01.2016 31.12.2016 Tämä tilinpäätös on säilytettävä 31.12.2026 asti 2 / 14 Tilinpäätös tilikaudelta 01.01.2016 31.12.2016 Sisällysluettelo Vuosikertomus

Lisätiedot

ProCountorin version 4.1 uudet ominaisuudet

ProCountorin version 4.1 uudet ominaisuudet Sivu 1(6) ProCountorin version 4.1 uudet ominaisuudet Tiivistelmä Verotilimenettely muuttaa oma-aloitteisten verojen ilmoittamista ja maksamista vuoden 2010 alusta lähtien. ProCountorissa voi nyt tehdä

Lisätiedot

Kirjanpitotoimisto Mattilan tarjoaa sähköiset palvelut Helppoa, tehokasta ja ajantasaista. Missä tahansa ja milloin tahansa

Kirjanpitotoimisto Mattilan tarjoaa sähköiset palvelut Helppoa, tehokasta ja ajantasaista. Missä tahansa ja milloin tahansa Kirjanpitotoimisto Mattilan tarjoaa sähköiset palvelut Helppoa, tehokasta ja ajantasaista. Missä tahansa ja milloin tahansa Modernit sähköiset työvälineet mahdollistavat uuden tavan tehdä asioita ja seurata

Lisätiedot

Toimittajan laskusta maksun kirjaukseen

Toimittajan laskusta maksun kirjaukseen 1 Toimittajan laskusta maksun kirjaukseen Johdanto Maksujen kirjaaminen Odoo ssa on selväpiirteinen toimenpide, ja sen avulla voi myös seurata yrityksen tuloksen kehittymistä on-line. Erääntyneiden maksujen

Lisätiedot

Taloushallinnon tukipalvelut Arkistointi. Marja Lehtisaari 11.2.2013

Taloushallinnon tukipalvelut Arkistointi. Marja Lehtisaari 11.2.2013 Taloushallinnon tukipalvelut Arkistointi Marja Lehtisaari 11.2.2013 Arkistoinnin lainsäädäntö Perustuslaki 73/1999 Arkistolaki 831/1994 Julkisuuslaki 621/1999 Muutos 23.6.2005 495/2005, voimaan 1.10.2005

Lisätiedot

Toimittajaohje. Opas verkkolaskujen lähetykseen Tammikuu Toimittajat noudattavat toimittajaohjetta.

Toimittajaohje. Opas verkkolaskujen lähetykseen Tammikuu Toimittajat noudattavat toimittajaohjetta. Toimittajaohje Opas verkkolaskujen lähetykseen Tammikuu 2018 Toimittajat noudattavat toimittajaohjetta. Skanska tehostaa toimintoja ja automatisoi laskujen käsittelyä. Laskut maksetaan ajallaan, säästetään

Lisätiedot

2.2 Laskentainformaation rekisteröinti

2.2 Laskentainformaation rekisteröinti 2.2 Laskentainformaation rekisteröinti Millaisista asioista tietoa kerätään? Miten kerätty tieto tallennetaan? Miten tallennettu tieto kommunikoidaan? Miksi yhteiskunnalla on oikeus määrät liiketoiminnasta

Lisätiedot

Visma Fivaldi rajapinnat Visma Payroll aineistojen tuonti Fivaldiin Pyroll maksuaineiston ja kirjanpitoaineiston tuonti Fivaldi - sovelluspalveluun

Visma Fivaldi rajapinnat Visma Payroll aineistojen tuonti Fivaldiin Pyroll maksuaineiston ja kirjanpitoaineiston tuonti Fivaldi - sovelluspalveluun Visma Fivaldi rajapinnat Visma Payroll aineistojen tuonti Fivaldiin Pyroll maksuaineiston ja kirjanpitoaineiston tuonti Fivaldi - sovelluspalveluun 2 Sisällys 1 Yleistä... 3 2 Käyttöönottoon liittyvät

Lisätiedot

Rahastonhoitajakoulutus. 15.1.2014 Seuran toimisto

Rahastonhoitajakoulutus. 15.1.2014 Seuran toimisto Rahastonhoitajakoulutus 15.1.2014 Seuran toimisto Sisältö Vuoden 2013 tilinpäätösaineiston kokoaminen Ikäluokan taloudenhoito Rahastonhoitajan toimenkuva Ikäluokan kirjanpidon perusteet Vuoden 2014 kuukausittaisen

Lisätiedot

MAANOMISTAJAIN LIITTO - JORDÄGARNAS FÖRBUND RY T A S E K I R J A. Tilinpäätös

MAANOMISTAJAIN LIITTO - JORDÄGARNAS FÖRBUND RY T A S E K I R J A. Tilinpäätös MAANOMISTAJAIN LIITTO - T A S E K I R J A Tilinpäätös 1.1-31.12.2017 Toimintakertomus Tuloslaskelma Tase Liitetiedot Kirjanpitokirjat Allekirjoitukset MAANOMISTAJAIN LIITTO - : y-tunnus 0201663-9 Tuloslaskelma

Lisätiedot

TietotiliOnline TALOUSHALLINTO. Älä johda sumussa

TietotiliOnline TALOUSHALLINTO. Älä johda sumussa TietotiliOnline TALOUSHALLINTO Älä johda sumussa Sisällysluettelo 2 2. Sisällysluettelo 3. TietotiliOnline järjestelmän esittely 4. Myyntilaskutus 5. Saatavien valvonta 6. Osto- ja kululaskut 7. Maksuliikenne

Lisätiedot

Suvisaariston Navigaatioseura ry. TILINPÄÄTÖS

Suvisaariston Navigaatioseura ry. TILINPÄÄTÖS 1 Suvisaariston Navigaatioseura ry. TILINPÄÄTÖS Tilikausi: 01.01.2010-31.12.2010 Kotipaikka: Espoo Laatija: Samuli Suonpää Tämä tilinpäätös on allekirjoitettava ja säilytettävä paperilla 31.12.2020 asti.

Lisätiedot

Pohjoisen ja etelän kuntien yhteistyöohjelma 2011-2013. Yhteistyöhankkeiden taloushallinto

Pohjoisen ja etelän kuntien yhteistyöohjelma 2011-2013. Yhteistyöhankkeiden taloushallinto Pohjoisen ja etelän kuntien yhteistyöohjelma 2011-2013 Yhteistyöhankkeiden taloushallinto Taloushallinto on pohjoisen ja etelän kuntien yhteinen asia Taloushallinto on pohjoisen ja etelän yhteinen asia!

Lisätiedot

Laskutus. Linkit. Yleistä. Perustoiminnot. Laskutussovelluksella hoidetaan tarjousten ja tilausten syöttö ja niiden laskutus.

Laskutus. Linkit. Yleistä. Perustoiminnot. Laskutussovelluksella hoidetaan tarjousten ja tilausten syöttö ja niiden laskutus. Laskutus Laskutussovelluksella hoidetaan tarjousten ja tilausten syöttö ja niiden laskutus. Voit tulostaa jokaisen tilauksen osalta mm. seuraavat asiakirjat: tarjous, tilausvahvistus, lähete, tarrat lähetykselle,

Lisätiedot

1 Ostolaskupalvelu... 2

1 Ostolaskupalvelu... 2 Palvelukuvaus Luottamuksellinen 1 (7) 01.01.2017 Heeros Pääkäyttäjäpalvelun palvelukuvaus SISÄLLYSLUETTELO 1 Ostolaskupalvelu... 2 1.1 Yleiskuvaus... 2 1.2 Paperilaskujen vastaanotto ja skannaus... 2 1.3

Lisätiedot

haluaa verkkolaskuja

haluaa verkkolaskuja Lappeenrannan kaupunki haluaa verkkolaskuja Saimaan talous ja tieto Oy Taloushallinto Technopolis Kareltek, Laserkatu 6, 53850 Lappeenranta, p. (05) 616 3360 Tietohallinto Snellmaninkatu 3 A, 53100 Lappeenranta,

Lisätiedot

Työskentelyn aloittaminen Merit Aktivalla

Työskentelyn aloittaminen Merit Aktivalla Työskentelyn aloittaminen Merit Aktivalla Merit Aktiva on kirjanpitäjille ja yrittäjille tarkoitettu nykyaikainen ja helppokäyttöinen kirjanpito-ohjelma. Aktivaa voitte käyttää missä tahansa ja millä tahansa

Lisätiedot

ASTERI OSTORESKONTRAOHJELMAN ESITE

ASTERI OSTORESKONTRAOHJELMAN ESITE ASTERI OSTORESKONTRAOHJELMAN ESITE Atsoft Oy Mäkinen www.atsoft.fi Puh (09) 350 7530 atsoft@atsoft.fi 2 Asteri Ostoreskontralla seurataan avoimia ostolaskuja, tulostetaan erääntymisraportit laskuista ja

Lisätiedot

Yhdistyksen taloushallinnon perusteet. Arto Bäckström Asiantuntija, yhdistyshallinto FinFami ry

Yhdistyksen taloushallinnon perusteet. Arto Bäckström Asiantuntija, yhdistyshallinto FinFami ry Yhdistyksen taloushallinnon perusteet Arto Bäckström Asiantuntija, yhdistyshallinto FinFami ry Taloushallinto pitää sisällään Rahaliikenteen ja kirjanpidon Budjetoinnin (tavoitteet ja allokointi) Seurannan

Lisätiedot

TASEKIRJA. Kiinteistö Oy Finnoonportti. Kiinteistö Oy Finnoonportti 1 / 11 2611697-6. Y-tunnus: 2611697-6 01.01.2015-31.12.2015

TASEKIRJA. Kiinteistö Oy Finnoonportti. Kiinteistö Oy Finnoonportti 1 / 11 2611697-6. Y-tunnus: 2611697-6 01.01.2015-31.12.2015 1 / 11 TASEKIRJA Kiinteistö Oy Finnoonportti Y-tunnus: 01.01.2015-31.12.2015 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2025 asti 2 / 11 Tilinpäätös tilikaudelta 01.01.2015-31.12.2015 Sisällysluettelo Tase...

Lisätiedot

ALVn ja verotilin käsittely Merit Aktivassa

ALVn ja verotilin käsittely Merit Aktivassa ALVn ja verotilin käsittely Merit Aktivassa Arvonlisäveroilmoitus Kun kaikki kauden tositteet (myynti- ja ostolasku sekä pääkirjatositteet), on syötetty Merit Aktivaan ja tiliotteen maksutapahtumat tehty,

Lisätiedot

Taloushallinnon kevätseminaari

Taloushallinnon kevätseminaari Taloushallinnon kevätseminaari Minna Korpela Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus www.palkeet.fi Sisältö Tilinpäätöksen sujuvuus Ajankohtaista Palkeista Sisäinen valvonta Kirjanpidossa

Lisätiedot

ASTERI OSTORESKONTRAOHJELMAN ESITE

ASTERI OSTORESKONTRAOHJELMAN ESITE ASTERI OSTORESKONTRAOHJELMAN ESITE Atsoft Oy Mäkinen www.atsoft.fi Puh (09) 350 7530 atsoft@atsoft.fi Fax (09) 351 5532 2 Asteri Ostoreskontralla seurataan avoimia ostolaskuja, tulostetaan erääntymisraportit

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annetun lain (768/2016) 24, 26 ja 55 :n nojalla:

Lisätiedot

Tietosuoja- ja rekisteriseloste

Tietosuoja- ja rekisteriseloste Tietosuoja- ja rekisteriseloste Evästeet Aparnasremontit.fi kerää joitakin käyttäjäkohtaisia tietoja käyttämällä evästeitä ( cookies ). Eväste on vierailijan selaimelle lähetettävä pieni tekstitiedosto,

Lisätiedot

Visma Fivaldi -käsikirja Marginaaliverollinen kauppa - ohjaustiedot

Visma Fivaldi -käsikirja Marginaaliverollinen kauppa - ohjaustiedot Visma Fivaldi -käsikirja Marginaaliverollinen kauppa - ohjaustiedot 2 Sisällys 1. MARGINAALIVEROLLISEN KAUPAN TILIT... 3 1.1 Taseen tilit... 3 1.2 Tuloslaskelman tilit... 3 2 AUTOMAATTIKIRJAUSPARAMETRIT...

Lisätiedot