Vesantojärven ja Sonkarin rantaosayleiskaavan päivitys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vesantojärven ja Sonkarin rantaosayleiskaavan päivitys"

Transkriptio

1 VESANNON KUNTA Vesantojärven ja Sonkarin Kaavaselostus (luonnos) FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P28844

2 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus (luonnos) 1 (77) Sisällysluettelo 1 TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Rantaosayleiskaava PERUSTIEDOT Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaavat Rakennusjärjestys SUUNNITTELUALUEEN NYKYTILANNE Alueen yleiskuvaus Luonto ja luonnonympäristö Kallioperä ja maaperä Maisema Pinta- ja pohjavedet Kasvillisuus ja kasvisto Linnusto Uhanalaiset lajit ja luontodirektiivin liitteen IV(a) lajit Arvokkaat luontokohteet Arvokkaat luonnon- ja kulttuurimaisemat Maanomistus Liikenne Palvelut ja työpaikat Kulttuuriympäristö Rakennettu kulttuuriympäristö Arkeologinen kulttuuriperintö Kulttuuriympäristö- ja maisema-alueet SUUNNITTELUN VAIHEET Rantayleiskaavan suunnittelun tarve Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo Viranomaisyhteistyö Tavoitteet Mitoitusperusteet... 53

3 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus (luonnos) 2 (77) 4.5 Rakennusoikeuden laskentaperiaate Muunnettu rantaviiva Kantatilaperiaate Muutokset RANTAOSAYLEISKAAVA JA SEN PERUSTELUT Yleistä Kaavan pääperustelut Asuin- ja loma-rakentaminen Matkailu, virkistys ja vapaa-aika Suojelu, luonto ja maisema Muu maankäyttö Liikenne Kulttuuriympäristö Valtakunnallisten suunnittelutavoitteiden toteutuminen Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Toimivat yhteysverkot ja energiahuolto Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Vaikutukset liikenteeseen ja liikenneturvallisuuteen Vaikutukset luonnonmaisemaan Taloudelliset vaikutukset Sosiaaliset vaikutukset Vaikutukset kulttuuriperintöön KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET TOTEUTTAMINEN SUUNNITTELUVAIHEET JA OSALLISTUMINEN Liitteet - Liite 1. Kaavakartta - Liite 2. Kaavamääräykset - Liite 3. Viranomaisneuvottelun muistio - Liite 4. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma - Liite 5: Maisema- ja luontoarvot, länsiosa - Liite 6: Maisema- ja luontoarvot, itäosa - Liite 7. Mitoitustaulukko - Liite 8: Rakennusinventoinnin kohdekortit - Liite 9: Muinaisjäännösinventoinnin raportti - Liite 10: Kulttuuriympäristö, teemakartta

4 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus (luonnos) 3 (77) Vesantojärven ja Sonkarin 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Kaavaprosessin vaiheet Kunnanhallitus on hyväksynyt :n kohdalla rantaosayleiskaavojen päivittämisohjelman. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu on pidetty Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja luonnosaineisto ovat olleet nähtävillä pp.kk.201v - pp.kk.201v. Kaavaehdotus on ollut nähtävillä pp.kk.201v. - pp.kk.201v. TÄYDENNETÄÄN PROSESSIN EDETESSÄ. 1.2 Rantaosayleiskaava Alkuperäinen Vesantojärven ja Sonkarin rantaosayleiskaava on tehty vuosina Rautalammin kunnan kanssa yhteistyöhankkeena. Vesannon kunnanvaltuusto on hyväksynyt kaavan Alkuperäinen luonto- ja maisemainventointi on tehty vuonna 1998 kesällä T:mi Raimo Pakarisen luontotiedon toimesta. Alkuperäisessä kaavassa on osoitettu 281 omarantaista loma-asunnon tai ympärivuotisen asunnon rakennuspaikkaa. Näistä uusina osoitettuja rakennuspaikkoja on ollut 131 kappaletta. Lisäksi on osoitettu muutamia rantasaunojen rakennuspaikkoja, matkailupalveluiden alueita sekä kuivan maan rakennuspaikkoja.

5 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus (luonnos) 4 (77) Kuva 1. Ote alkuperäisestä Vesantojärvi-Sonkarin rantaosayleiskaavasta. Suunnittelualueen rantaviivatiedot ilmenevät oheisesta taulukosta. Mannerrantaa Saarirantaa Yhteensä (km) (km) (km) Suunnittelualue sijaitsee Vesannon kunnassa Vesantojärven ja Sonkarin alueella. Kaava-alueen sijainti Vesannolla ilmenee seuraavasta kuvasta.

6 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus (luonnos) 5 (77) Kuva 2. Vesantojärven ja Sonkarin rantaosayleiskaavan sijainti suhteessa keskustaajamaan. Kunnanhallitus on hyväksynyt :n kohdalla rantaosayleiskaavojen päivittämisohjelman. Nyt tehtävä rantaosayleiskaavan päivittäminen sisältää rakennuspaikkojen siirrot, käyttötarkoituksen muutokset, päivittämisen toteutuneeseen tilanteeseen sekä kaavamääräysten päivittämisen.

7 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus (luonnos) 6 (77) Mitoituslaskelmia ei laadita uudelleen vaan laskelmat perustuvat voimassa olevan kaavan laskelmiin. Muutokset Alla on esiteltynä kaavaan tällä päivityksellä tehtyjä muutoksia, jotka kohdistuvat yksittäisten maanomistajien tiloihin Asinsalmi. Asinsalmen lava merkitään kaavaan PVkaavamerkinnällä, joka mahdollistaa tanssilavan toiminnan olevan tilanteen mukaan. Myös mahdollisuus lisärakentamiselle on huomioitu Neitsytniemi. Oleva RA-rakennuspaikka merkitään kaavaan. On aiemmin ollut Kirkonkylän OYK:n aluetta, mutta sopii luontevammin tähän kaavaan. Kirkonkylän osayleiskaavassa ei ole muita loma-asuntoja. Muu Kirkonkylän oyk:n alue kaava-alueiden rajan lähellä on asemakaavoitettu Huvikumpu. Käyttötarkoituksen muutos RA -> A Talviranta. Käyttötarkoituksen muutos RA -> A. Poikkeuslupa on Poukama. Käyttötarkoituksen muutos RA -> A Sakaristo Käyttötarkoituksen muutos RA -> A. Poikkeuslupa on Teerilä Käyttötarkoituksen muutos RA -> A. Poikkeuslupa on Kalevala. Rakennusalueen laajennus tilarajojen mukaisesti Soppinen. Iso Kolmisoppisen metsä luonnonsuojelualue on perustettu tilalle, osoitetaan kaavassa Kukkoharju. Rakennusalueen laajennus Kesäpesä. Rakennusalueen laajennus ja rakennuspaikan osoittaminen olevan tilanteen mukaisesti Ukkola. Käyttötarkoituksen muutos. RM, matkailupalvelualue-> AM, maatilan talouskeskuksen alue Syväharju. Rakennusalueen laajennus, toinen rakennuspaikoista on jo rakentunut hieman rakennusalueen ulkopuolelle Koivuranta. Rakennusalueen virheellinen merkintä korjataan Niemenranta. Rakennusalueen ja -paikan merkintä oikealle kohdalle Sompala. Omarantaiset RA-rakennuspaikat muutetaan RMrakennusalueen laajennukseksi ja rakennusoikeus lisätään RM-alueelle. Rakennusaluetta laajennetaan myös tien läheisyydessä, jossa on jo olevaa rakentamista.

8 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus (luonnos) 7 (77) Rantapelto ja Tuomipuro. Kaksi jäljellä olevaa rakennuspaikkaa osoitetaan tilalle Rantapelto. Toinen rakennuspaikka siirretään tilalta 9:36 Tuomipuro. Toinen rakennuspaikka osoitetaan uutena, koska tilan 9:31 Rantapelto mitoituksen mukainen rakennuspaikka on jätetty alkuperäisessä kaavassa osoittamatta Virranniemi. Rakennusalueen laajennus siten, että oleva sauna jää myös rakennusalueelle Savela. Kahden rakennuspaikan siirto toisen korttelin yhteyteen niemen puolelta toiselle Koivuranta. Olevan rakennuspaikan käyttötarkoituksen muutos ympärivuotiseen asumiseen Järvelä. Rakennuspaikkojen siirto niin, että kahdesta 5 rakennuspaikan loma-asuntojen korttelista tulee yksi yhtenäinen 10 rakennuspaikan kortteli Niemenkärki. Rakennuspaikan laajennus. Rakennuspaikkaa laajennetaan alueelle, jolla on tehty maanrakennustöitä Koivuniemi. Rakennuspaikan laajennus. Rakennuspaikkaa laajennetaan paremmin rakentamiseen soveltuvalle paikalle Sahinnokka. Käyttötarkoituksen muutos loma-asunnosta vakituiseen asumiseen, läntisin rakennuspaikka Norola. Rakennuspaikan osoittaminen rakentamattomalle emätilalle. Rakennuspaikka on jäänyt osoittamatta alkuperäisessä kaavassa Syväniemi. Käyttötarkoituksen muutos loma-asunnosta vakituiseen asumiseen, kaksi rakennuspaikkaa Simpukka. Käyttötarkoituksen muutos loma-asunnosta vakituiseen asumiseen Santala ja Jauhiala. Rakennuspaikan siirto saman maanomistajan tilalta 4:53 tilalle 9:30. Edellä listattujen muutosten ohella on: Päivitetty kaavan laatimisen jälkeen toteutuneiden rakennuspaikkojen merkinnät uudesta olemassa olevaan Rakentaminen on paikoin toteutunut vähäisesti kaavasta poikkeavasti, kaava on päivitetty vastaamaan olevaa tilannetta näiltä osin.

9 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus (luonnos) 8 (77) 2 PERUSTIEDOT 2.1 Suunnittelutilanne Päivitetty luontokohteiden merkinnät nykyään käytössä oleviksi. Luontoinventointi on myös päivitetty ja uudet kohteet osoitettu kaavassa. Laadittu muinaisjäännösinventointi kaava-alueella ja merkitty kaikki muinaisjäännökset kaavaan Päivitetty rakennuskulttuuri-inventointi. Osoitettu arvokkaat rakennussuojelukohteet kaavakartalla Vesannon rakennuskulttuuri-inventoinnin ja maakuntakaavan mukaisesti. Päivitetty kaavamääräyksiä: Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava - Rakennusoikeuden määrä asuin- ja loma-asuinalueilla on vastaava kuin Keitele-Vesijärven ja Niiniveden ja Suostunjärven rantaosayleiskaavojen päivityksissä. - Lisätty AM-alueelle sukupolvenvaihdoksen mahdollistava määräys, eli rakennuspaikalle saa rakentaa kaksi enintään 1,5 kerroksista asuinrakennusta. Lisätty yleismääräyksiin 100 k-m² rakennusoikeutta sellaisille entisille tilojen talouskeskuksille, jotka ovat nykyisin asuinkäytössä. Tämä siksi, että entiset talouskeskukset ovat voineet suurine talousrakennuksineen ylittää asuntoalueen rakennusoikeuden jo selvästi, mutta alueille halutaan mahdollistaa myös asuinkäyttöä tukevien talousrakennusten rakentaminen. Osoitettu Sisä-Savon retkeilyreitti kaavassa ohjeellisen ulkoilureitin merkinnällä siltä osin, kuin se kaava-alueella kulkee. Valtioneuvosto on hyväksynyt valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Tavoitteet astuivat voimaan Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet koskevat seuraavia asiakokonaisuuksia: Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Toimiva yhteysverkko ja energiahuolto Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet (VAT Vuoksi) Alueella on voimassa ympäristöministeriön vahvistama Pohjois-Savon maakuntakaava 2030.

10 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus (luonnos) 9 (77) Kuva 3. Pohjois-Savon maakuntakaavasta, suunnittelualueen rajaus punaisella viivalla. Maakuntakaavassa Vesantojärven ja Sonkarin rantaosayleiskaava-alueella on seuraavat merkinnät: Maiseman vaalimisen ja kulttuuriympäristön kannalta maakunnallisesti tärkeät alueet tai kohteet: Merkinnällä osoitetaan valtioneuvoston päätöksen mukaiset maakunnallisesti merkittävät maisema-alueet (MA1). Merkinnällä osoitetaan valtioneuvoston päätöksen mukaiset maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt (MA1, ma1). Suunnittelumääräys: Alueen suunnittelussa on otettava huomioon maisemaalueen kokonaisuudet ja ominaislaatu. Alueen erityispiirteitä tulee vaalia. MA1 652, Vanhala ja Mattila MA1 654, Sonkarin kylä ja kulttuurimaisema

11 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus (luonnos) 10 (77) MA1 655 Sonkari-Tiitilänkylä maisema-alue ma1 530, Jokelan päärakennus ma1 536, Vanha-Ukkola ma1 531, Laurilan aseaitta Maa- ja metsätalousvaltaiset alueet tai kohteet, joilla on erityisiä ympäristöarvoja: Merkinnällä osoitetaan alueet, joilla on maa-aineslain 3 :n tarkoittamia maisemaan liittyviä arvoja. Suunnittelumääräys: Alueen maankäyttöä suunniteltaessa tulee erityisesti ottaa huomioon alueen maisemalliset arvot ja harju-, moreeni- tai kalliomuodostuman luonteenomaiset piirteet, ympäröivä vesi- tai kulttuurimaisema sekä pohjaveden suojelu. MY1 291, Kaijansuo my1 293, Sonkari, Ilveskolo Muinaismuistokohde: Merkinnällä osoitetaan muinaismuistolain nojalla suojeltu tiedossa oleva valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittävä esihistoriallinen tai historiallinen suojelukohde tai -alue. Kaikki muinaismuistot on rauhoitettu muinais-muistolailla (295/1963). Rauhoitus koskee myös vielä löytämättömiä muinaismuistoja. sm 608, Iuntiainen, kivikautinen asuinpaikka sm 611, Palvaniemi, varhaismetallikautinen hautapaikka, lapin-rauniot sm 612, Vihtajärvi, kivikautinen asuinpaikka sm 614, Kutemainen, kivikautinen asuinpaikka sm 615, Levänlahti, kivikautinen asuinpaikka sm 616, Päähinen, kivikautinen asuinpaikka sm 617, Uimaranta, kivikautinen asuinpaikka Luonnonsuojelualue: Merkinnällä osoitetaan luonnonsuojelulain nojalla suojeltuja tai suojeltavaksi tarkoitettuja alueita. Alueella on voimassa MRL:n 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. SL 550, Iso Sääksjärvi ja Pieni Sääksjärvi SL 549, Asinjärvet SL 551, Koivulahti sl 552, Koivulampi sekä kohteet: lv 917, retkisatama Tiitilänkylä eo2 692, Sulju Maakuntakaavassa on osoitettu lisäksi tiet, vesireitit sekä muita verkostoja.

12 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus (luonnos) 11 (77) Yleiskaava Alueella on voimassa Vesantojärven ja Sonkarin rantaosayleiskaavaa, joka on hyväksytty kunnanvaltuustossa Rantaosayleiskaavassa on osoitettu 294 asuin- ja lomarakennuspaikkaa, yksi matkailupalveluiden alue, vesiliikennealueita (valkamia, laitureita, rantautumis- / leiriytymispaikkoja), maa- ja metsätalousvaltaisia alueita ja vesialueita sekä ulkoilureitti. Alueella on tehty luonto- ja maisemainventointi sekä maaperäkartoitus vuoden 1998 kesällä. Yleiskaava-alue rajautuu pohjoisessa Vesannon kirkonkylän yleiskaava-alueeseen ja idässä Niiniveden rantaosayleiskaava-alueeseen. Lännessä vastaan tuleva kaava on Pohjois-Konneveden ja kunnan luoteisosan järvien ja lampien rantaosayleiskaava. Kuva 4. Vesantojärven ja Sonkarin rantaosayleiskaava.

13 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus (luonnos) 12 (77) Asemakaavat Alueella on voimassa Elosaaren ranta-asemakaava. Kaava on hyväksytty kunnanvaltuustossa ja vahvistettu lääninhallituksen päätöksellä Kaava-alue sijaitsee Sonkarinjärven Elosaaressa, sekä lähialueiden mannerrannoilla. Koko Elosaari kuuluu ranta-asemakaavaan. Sen lisäksi mantereen puolella Konttarinniemessä ja Majaniemessä on molemmissa pienet osat kaava-aluetta. Ranta-asemakaavassa on 14 loma-asuntotonttia Rakennusjärjestys Vesannon kunnan rakennusjärjestys on hyväksytty kunnanvaltuustossa Rakennusjärjestys ohjaa rakentamista ja sen sijoittumista muun muassa ranta-alueilla. 3 SUUNNITTELUALUEEN NYKYTILANNE 3.1 Alueen yleiskuvaus Kaavoitettava alueen laajuus on noin 66 km². Mannerrantaa kaava-alueella on noin 80 km ja saarirantaa 13 km, yhteensä rantaviivaa on 93 km. 3.2 Luonto ja luonnonympäristö Suunnittelualueelle on tehty 1998 kesällä erillinen luonto- ja maisemainventointi (Knuutinen ja Pakarinen 1999) sekä GTK:n laatima maaperäkartoitus 1998 kesällä. Näitä selvityksiä on hyödynnetty edellisen osayleiskaavatyön yhteydessä. Luontoinventoinnin päivitys ja siihen liittyvät maastokäynnit toteutettiin syksyllä Kartoitus kohdistettiin alueille, joissa maankäyttö muuttuu suhteessa alkuperäiseen kaavaan. Liito-oravien osalta päivitys tehdään vuoden 2017 keväällä ja huomioidaan tulokset kaavaehdotuksessa. Syksyn 2016 kartoituksessa todettiin kolme uutta luontokohdetta (Kiviharjun noro ja puro, Itälän puro ja ). Tiedot kaava-alueen uhanalaisista lajeista päivitettiin joulukuussa Kallioperä ja maaperä Kaava-alueen kallioperää hallitsevat granodioriitit ja graniitit. Maininnan arvoisia ovat Vesantojärven eteläpään amfiboliitti tai sarvivälkegneissi ja Sonkarin Tiaisniemen kärjen gabro. Ylin ranta on Vesannon seudulla noin 155 metrin tasolla, joten alue on suurelta osin subakvaattinen. Vain korkeimpien mäkien lakialueet, kuten Pakkulanmäen ja Murtomäen laki, ovat supra-akvaattisia, ja niiden huuhtoutuneiden rinteiden yläosista löytyy joitain muinaisrantoja. Ancylusjärven taso on seudulla noin 140 metrin korkeudella. Ancylusjärven muinaisrannat eivät sijoitu lähelle nykyistä rantaa. Sonkari ja Vesantojärvi kuroutuivat Ancylusjärvestä noin sitten, jolloin veden lasku lähes pysähtyi lähelle nykyistä tasoa, kunnes noin 7500 vuotta sitten Muinais-Päijänteen tulva nosti veden pintaa muutaman metrin. Lähellä rantaa olevat Muinais-Päijänteen muinaisrannat ja vanhat rantavallit ovat tavattavissa noin m mpy korkeudella. Näitä on erityisesti Kalasaaressa,

14 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus (luonnos) 13 (77) Siikaniemessä ja Koivuniemessä on muinaisrantoja ja vanhoja rantavalleja. Muinaisrantoja on myös Savikannassa. Maalajeista yleisin on moreeni, joka verhoaa kallioperää muutaman metrin paksuisena peitteenä. Maaston hallitsevina elementteinä ovat kalliokohoumat ja luode-kaakkosuuntaiset moreeniselänteet, drumliinit. Geologisesti merkittävin drumliinialue on Kaijansuon drumliiniparvi. Selänteiden väliset notkot ovat soistuneet tai maaperä muodostuu hienorakeisista maalajeista. Kallioista rantaa kaava-alueella on hyvin vähän. Sonkarilla merkittävimmät kallioalueet ovat Pohjainlahden länsirannan osaksi jyrkänteinen Ilvesvuori sekä lounaisrannan Rantalan-Harjuniemen rinteenä veteen viettävät kalliot. Vesantojärvellä kallioita on Suljun alueella (mm. Kukkokallio). Isolla Kolmisoppisella ja Hirvijärvellä on hieman kalliorantaa. Kuva 5. Suunnittelualueen maaperä, muinaisrannat, rantavallit ja arvokkaat moreenimuodostumat ( GTK).

15 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus (luonnos) 14 (77) Maisema Louhikoita on niin vesirajassa kuin kauempana rannasta monin paikoin. Erityisen näyttäviä rannan rakkoja sijaitsee Sonkarin Kiviniemessä, sekä Vesantojärven itärannalla Mökkisaarta vastapäätä. Erityiskohde on myös Ison Kolmisoppisen etelärannalta alkuunsa saava rakkajuotti. Alueella on myös luolia. Kapea Asinharju kulkee katkonaisena Keski- ja Ylä-Asinjärven välistä. Harjutyyppistä maastoa on myös Vesannonrannan alueella Pinta- ja pohjavedet Vesanto kuuluu maisemamaakuntajaottelussa Itäiseen Järvi-Suomeen. Maaston korkokuvassa Pohjainmäki (165 m mpy) ja Pakkulanmäki (193 m mpy) sekä hieman kauempana sijaitseva Murtovuori (194 m mpy) luovat Sonkarin Pohjainlahden länsirannalle jylhähköä mäkimaisemaa. Vesantojärven itäranta on niin ikään mäkinen. Maisemassa vallitsevat metsä ja peltomaisemaa on niukasti. Kulttuurimaisemat keskittyvät Vesantojärvelle. Ranta-alueen maisemalle on luonteenomaista laajat louhikot ja kivikkoiset vedet. Alueen vesistöt kuuluvat Kymijoen vesistön (14) Rautalammin reittiin. Isoimmat vesistöt ovat Sonkari ( ) ja Vesantojärvi ( ). Molemmat järvet ovat tyypillisiä mannerjään kulkusuunnan mukaisesti muotoutuneita luode kaakkosuuntainen järviä. Järviä säännöstellään vesiliikenteen tarpeita varten. Vesantojärven (562 ha) ekologinen tila on luokiteltu tyydyttäväksi erityisesti kohonneen a-klorofyllipitoisuuden eli lisääntyneen levämäärän vuoksi. Klorofyllipitoisuudet ovat olleet nousussa 1990-alkaen. Veden ravinnepitoisuudet eivät ole erityisen korkeat. Vesantojärven keskivedenkorkeus on 101,1 m mpy. Vesantojärvi on yhteydessä Sonkariin Päähisen, Lammareen, Kutemaisen ja Patoveden kautta, jotka yhdessä muodostavat 4,5 km:n pituisen, kapean ja maisemallisesti merkittävän vesistönosan. Patoveden ekologinen tila on hyvä. Sonkarin vesialtaan pinta-ala on ha ja keskivedenkorkeus on 100,9 m mpy. Vedenlaadultaan Sonkari on melko kirkasvetinen, ja ravinnepitoisuudet ovat jokseenkin alhaiset. Sonkarin eteläosalla on miltei erilliseksi lammeksi kuroutunut Riitunlampi, joka ei kuulu kaava-alueeseen. Sonkarin ekologinen tila on erinomainen. Sonkarin valuma-alueelle sijoittuvat kaava-alueeseen kuuluvat Iso Kolmisoppinen ( ), Pieni Kolmisoppinen ( ), Hämeenjärvi ( ) ja Suolampi ( ). Kaijansuolla on pieni, alle 0,5 ha kokoinen, suorantainen Kaijanjärvi niminen lampi. Suunnittelualueen itäosalla olevat lammet ja pienet järvet kuuluvat Niiniveden valuma-alueelle (14.721). Nämä ovat Iso Sääksjärvi ( ), Pieni Sääksjärvi ( ), Hirvijärvi ( ) ja Vehkajärvi ( ). Suorantaiset Ala- ja Keski-Asinjärvi ( ) kuuluvat Asinjoen valumaalueelle (14.765). Asinjoen ekologinen tila on hyvä.

16 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus (luonnos) 15 (77) Luokitetuista pohjavesialueista kaava-alueelle sijoittuu osittain Asinsalmen pohjavesialue ( A). Kuva 6. Suunnittelualue sijoittuu pääosin Sonkarin ja Vesantojärven valumaalueille Kasvillisuus ja kasvisto Ranta- ja vesikasvillisuus

17 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus (luonnos) 16 (77) Kasvillisuudeltaan kaava-alueen suurjärvet edustavat järviruoko- eli Phragmitestyyppiä. Nimilajia kasvaakin lahdilla ja saarten suojassa sekä monin paikoin muualla matalia rantoja myötäillen. Reittivesille poikkeuksellisen laajoja ja vankkoja ruovikoita on Sonkarin Koivulahdella ja -niemessä sekä ennen kaikkea Palvasaaren-Pajukiven rannoilla. Myös Koivulammen ruoikko on laaja. Sonkarilla on kolme laajaa vesi- ja rantakasvillisuuden valtaamaa aluetta: Koivulahti, Palvasaari-Mujulahti ja Sääksenlahti. Ruoikkojen lisäksi lahdilla on myös saraikkoja, kastikkakasvustoja ja kortteikkoja. Myös järvikaisla kasvaa näyttävästi useimmilla näistä lahdista. Myös muualla reittivesien rannoilla ja rantaluhdilla saraikot ja kortteikot ovat tavallisia, leveähköinä vyöhykkeinä tosin vain lahdilla ja muilla suojaisilla rannoilla. Pienen Sääksjärven ja Toivionlammen saraikkoiset umpeenkasvuluhdat ovat laajoja, ja saraikkoisia alueita on myös mm. Vihtajärvellä, Hirvijärvellä ja Isolla Kolmisoppisella. Iso Sääksjärvi ja Asinjärvet, etenkin Ylä-Asinjärvi, ovat kortteikon valtaamia. Järvikaislaa kasvaa rehevien lahtien lisäksi mm. Sonkarilla harvahkoina vöinä Palva- ja Vehkaniemen rannoilla. Muita ilmaversoisia, kuten luikkia, rantapalpakkoa ja ratamosarpiota kasvaa siellä täällä. Keltakurjenmiekkaa tavataan paikoitellen niin reittivesillä kuin pikkujärvillä ja lammillakin. Kelluslehtisistä vesikasveista kaava-alueella tavallisimpiin kuuluvat ulpukka, pohjan lumme, vesitatar, uistinvita, järvisätkin ja siimapalpakko. Niidenkin kasvustot ovat edustavimpia rehevillä lahdilla. Suomenlummetta kasvaa ainakin Sonkarin Pohjainlahdella, Vehkajärvessä sekä Vihtajärvessä ja -joessa. Uposlehtisistä kasveista kaava-alueella esiintyvät mm. ahvenvita, ruskoärviä ja vesi rutto. Asinjärvissä kasvaa runsaasti kiehkuraärviää. Pohjaversoisista tavallisimpia ovat tummalahnaruoho, äimäruoho, hapsiluikka ja nuottaruoho. Hernesaraa, alavien tulvarantojen lajia, kasvaa siellä niukkana Sonkarin ja Vehkajärven rannoilla. Suokasvillisuus Kaava-alueen reittivesien ja useimpien pikkujärvien ja lampienkin rantasuot ovat enimmäkseen pienialaisia avoluhtia, isovarpurämeitä sekä korpia, mm. vaatimattomia ruoho- ja heinäkorpia. Luhtaiset suon osat vaihettuvat usein huomaamattomasti rantasaraikkoihin ym. kosteikkoihin. Harvinaisista suokasveista hoikkavillalla on huomattavan monta kasvupaikkaa sekä reittivesien että pikkujärvien ja lampien saraluhdilla. Runsaimmat esiintymät sijaitsevat Sonkarin Koivu- ja Mujulahdella. Hanhenpajua tavataan kahdessa paikassa Sonkarilla, korpialvejuurta Väärälammen rannalla. Suovalkku kasvaa lähellä Suolampea, pohjanruttojuuri rantakasvina Sonkarilla. Hämeenjärven koillispuolelle sijoittuu Kaijansuo Soidinsuo on arvokas suokokonaisuus. Kohde on arvotettu valtakunnallisesti merkittäväksi. Metsäkasvillisuus Kaava-alueen rantojen metsäkasvillisuudelle luonteenomaisia ovat tuoreet ja kuivahkot kankaat. Karuimmillaan kasvillisuus on kallioilla ja avoimissa rannan louhikoissa. Lehtomaista kangasta kaava-alueen rannoilla tavataan paikoittain. Lehtoa, lähinnä tuoretta tai saniaislehtoa, esiintyy Sonkarilla Pakkulanmäen

18 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus (luonnos) 17 (77) rannalla, Hanhilahden pohjoispuolella sekä pienellä alalla Pohjainlahden pohjukassa. Vesantojärven rannalla lehtoa on Rimpismäen rannalla. Myös Ala- Asinjärven etelärannalla sijaitsee pieni paikallisesti merkittävä lehtoalue. Lehtojen vaateliaista kasvilajeista kaava-alueella kasvavat ainakin kevätlinnunherne, korpisorsimo, kotkansiipi, lehtomatara, metsävirna, näsiä ja velholehti. Kuva 7. Suunnittelualueen kasvupaikat (LUKE 2016). Tervaleppä kasvaa rannoilla etenkin järven ja rantapalteen välissä yleisenä ja siellä täällä jopa näyttävinä vyöhykkeinä. Edustavia tervalepikoita ja

19 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus (luonnos) 18 (77) Linnusto tervaleppävaltaisia lehtipuumetsikköjä on mm. Sonkarin Sääksenlahdella ja Koivuniemessä paikoin Riitunlammen länsirannalla. Toukokuussa 1998 tehdyssä laskennassa Sonkarin ja Vesantojärven järviltä havaittiin seuraavat lajit: kuikka, silkkiuikku, härkälintu, laulujoutsen, sinisorsa, haapana, jouhisorsa, tavi, heinätavi, telkkä, isokoskelo, tukkakoskelo, kalalokki, haramaalokki, naurulokki, pikkulokki, kalatiira, rantasipi ja ruskosuohaukka. Kuikan kanta Sonkarilla varsin hyvä, mutta Vesantojärvellä pesii yksi pari. Kalasääksi pesii kaava-alueella. Linnustollisesti arvokkaimmat kohteet ovat rehevät lahdet, luhtarantaiset järvet ja lammet. Arvokkaimmat lintuvedet ovat Iso ja Pieni Sääksjärvi, Asinjärvet, Koivulampi ja Koivulahti Uhanalaiset lajit ja luontodirektiivin liitteen IV(a) lajit Alueen uhanalainen lajisto painottuu lintuihin, mutta näiden lajien tiedot ovat vanhoja eikä ole tietoa miten paljon tilanne on vuosien aikana muuttunut. Erittäin uhanalaisia (EN) lajeja on viisi. Nämä ovat mustakurkku-uikku, punasotka, jouhisorsa, heinätavi ja tukkakoskelo. Vaarantuneita (VU) on kolme: isokoskelo, haapana ja naurulokki. Tukkakoskelo ja isokoskelo, jotka suosivat sisämaassa karuja, mieluiten kirkasvetisiä järviä, pesivät Sonkarilla ja Vesantojärvellä. Vuoden 1998 laskennoissa tavattiin 20 isokoskeloparia ja 32 tukkakoskeloparia. Muiden lajien pesimä-, lepäily- ja ruokailupaikat keskittyvät alueen parhaimmille lintuvesille tai lahdille. Silmälläpidettäviä (NT) lajeja ovat liito-orava, rämekylmänperhosen, liro, samettikesijäkälä ja raidankeuhkojäkälä. Samettikesi- ja raidankeuhkojäkälää kasvaa Iso Kolmisoppisen metsä -luonnonsuojelualueella (YSA207832). Suolelualue on myös liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikka. Raidankeuhkojäkälää kasvaa myös Kaijansuolla. Liito-oravalla on myös tiedossa toinen esiintymä kaava-alueella Pakkulanmäen pohjoispuolelle sijoittuvassa seurakunnan suojelumetsät luonnonsuojelualueella (YSA236581). Kaijanjärven ympäristöstä on tavattu rämekylmänperhonen. Rämekylmänperhosen elinympäristöä ovat rämeet. Liroa on tavattu Isolta Sääksjärveltä ja Asinjärviltä. Alueella on tiedossa vain yksi luontodirektiivissä IV(a) liitteessä mainittu laji, liitoorava Arvokkaat luontokohteet Kaava-alueelta arvokkaita luontokohteista on kirjattu 30 kpl (Knuutinen ja Pakarinen 1999) ja luontoselvityksen päivityksen yhteydessä löydettiin uusia kohteita kolme sekä kaksi kohdetta on lisätty muista lähteistä. Tekstissä kohteiden numerointi on sama kuin liitekartassa (liite 5 ja 6). Luontoselvityksessä on arvotettu kohteiden luonto- ja maisema-arvo sekä maiseman kestokyky eli Maisema ekologinen kapasiteetti. Luontokohteella Maisema ekologinen kapasiteettiluokka on 1 (erittäin arvokas) tai 2 (arvokas). Myös uudet kohteet on luokitettu samalla periaatteella.

20 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus (luonnos) 19 (77) 1. Rimpismäki, Vesantojärvi Pinta-ala: 4,9 ha Maisema ekologinen kapasiteetti: 1 Uhanalaiset luontotyypit: tuoreet keskiravinteiset lehdot (VU) ja kosteat keskiravinteiset lehdot (NT) Uhanalaiset ja huomionarvoiset lajit: - Eteläosalla on louhikko, joista osa rannan rakkana. Myös pohjoisosan rinne on paikoin louhikkoinen ja kasvillisuus on lehtomaista kangasta. Louhikon pohjoispuolella on noro, joka on osalla matkaa piilossa. Noron varrella on saniaislehtoa ja tuoretta lehtoa. Lajistossa on korpisorsimo (vaatelias lehtokasvi). Lehtoalueella metsä on vanhahkoa, kuusivaltaista, rannassa myös terva- ja harmaaleppää. Järeät haavat ja yksittäiset maapuut korostavat vanhan metsän tuntua. Ranta on paikoin soistunut ja luhtainen. Edustalla on puustoisia pikkusaaria. Rehevät lehtolaikut, puuntuotannollisesti vähätuottoiset louhikot sekä norojen välittömät lähiympäristöt ovat metsälain erityisen arvokkaita elinympäristöjä. Norot on suojeltu vesilailla. 2. Kortelahti, Vesantojärvi Pinta-ala: 4,2 ha Maisema ekologinen kapasiteetti: 2 Uhanalaiset luontotyypit: - Uhanalaiset ja huomionarvoiset lajit: - Reheväkasvustoinen, luhtainen lahti pikkuluotoineen. Ranta on avoluhtaa ja puoliavointa pensasluhtaa. Lahdella on monipuolinen vesi- ja rantakasvillisuus. Sorsa- ja muiden vesilintujen suosima lahti. Pensasluhdat ovat metsälain erityisen arvokkaita elinympäristöjä. 3. Kukkokallio, Vesantojärvi Pinta-ala: 1,1 ha Maisema ekologinen kapasiteetti: 2 Uhanalaiset luontotyypit: Uhanalaiset ja huomionarvoiset lajit: - Kukkokallio on Vesantojärven rantavyöhykkeen harvoja jyrkkäpiirteisiä kallioita. Louhikkoinen kalliojyrkänne, jolla on maisemallisesti ja geologisesti arvokas. Kalliossa on halkeaman tuloksena syntynyt, irtolohkareiden parista kohden kattama avoluola. Ranta jyrkänteen juurella on hyvin louhikkoinen. Kallion eteläpuolella on puolilehtoa, jonka lajistoon kuuluvat mm. oravanmarja, lillukka ja nuokkuhelmikkä.

21 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus (luonnos) 20 (77) Puuntuotannollisesti vähätuottoiset louhikot ovat metsälain erityisen arvokkaita elinympäristöjä. 4. Likoharju, Vesantojärvi Pinta-ala: 1,5 ha Maisema ekologinen kapasiteetti: 2 Uhanalaiset luontotyypit: metsäluhdat (VU) Uhanalaiset ja huomionarvoiset lajit: - Luonnoltaan arvokas metsäalue. Parhaimmillaan on lehtipuuvaltaista metsäluhtaa, mutta myös tiheitä saniais- ja mesiangervokasvustoja. Alueella yksittäisiä jättihaapoja, huomattavan kookkaita koivuja ja mäntyjä sekä järeytyviä tervaleppiä. Paikoin on entistä peltoa. Ranta on osaksi paju-saraluhtaa, niemenkärki kangasmaata. Rehevät lehtolaikut ja metsä- ja pajuluhdat ovat metsälain erityisen arvokkaita elinympäristöjä. 5. Kalasaari, Vesantojärvi Pinta-ala: 0,8 ha Maisema ekologinen kapasiteetti: 2 Uhanalaiset luontotyypit: - Uhanalaiset ja huomionarvoiset lajit: - Kalasaari on Vesantojärven eteläpäässä Kalasaarenharjun edustalla. Tavallista luonnontilaisempaa, vanhahkoa havupuuvaltaista sekametsää: pökkelöitä, maapuita ym. lahoavaa puuta, kilpikaarnoittuvia mäntyjä ym. Myös on haapoja ja tervaleppiä. 6. Itälän puro, Vesantojärvi Pinta-ala: 0,2ha Maisema ekologinen kapasiteetti: 2 Uhanalaiset luontotyypit: tuoreet keskiravinteiset lehdot (VU) ja kosteat keskiravinteiset lehdot (NT) Uhanalaiset ja huomionarvoiset lajit: - Itälän pellolta tuleva puro on pääosin perattu, mutta ennen rantaa uoma on luonnontilankaltainen ja kasvillisuus on tuoretta ja saniaislehtoa. Rannalla on saraluhtaa ja kapeasti pajuluhtaa. Kohteen kasvistoon kuuluvat mm. hiirenporras, käenkaali ja metsäalvejuuri. Puusto on varttuvaa kuusi-koivusekametsää. Rehevät lehtolaikut sekä purojen välittömät lähiympäristöt ja pajuluhdat ovat metsälain erityisen arvokkaita elinympäristöjä.

22 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus (luonnos) 21 (77) Kuva 8. Itälän puro. 7. Haavikkovuori, Vesantojärvi Pinta-ala: 4,3 ha Maisema ekologinen kapasiteetti: 2 Uhanalaiset luontotyypit: - Uhanalaiset ja huomionarvoiset lajit: - Lahdenpohjassa pieni saraikkoluhta, jossa hoikkavillan kasvupaikka. 8. Pieni Sääksjärvi Pinta-ala: 4,3 ha Maisema ekologinen kapasiteetti: 1 Uhanalaiset luontotyypit: - Uhanalaiset ja huomionarvoiset lajit: heinätavi (EN) Pieni Sääksjärvi on miltei umpeenkasvanut pikkulampi Vesamäessä. Laajan saraikon ympäröimä, keskellä myös kortteikkoa ja pohjoisrannalla ruoikkoa ja pajukkoa. Ympärillä pökkelöityvää koivua runsaasti, paikoin havu puutakin. Kaakkoisrannalla lammesta laskeva Vehkapuro, joka päätyy Niiniveteen. Linnusto ollut aikaisemmin monipuolisempi, ja siihen on kuulunut vaateliaitakin lajeja, kuten lapasorsa ja heinätavi. Rannalla lintutorni. Maakuntakaavan suojelukohde (SL 550, Iso Sääksjärvi ja Pieni Sääksjärvi). 9. Iso Sääksjärvi Pinta-ala: 9,8 ha Maisema ekologinen kapasiteetti: 1 Uhanalaiset luontotyypit: - Uhanalaiset ja huomionarvoiset lajit: punasotka (EN), mustakurkku-uikku (EN), tukkasotka (EN), jouhisorsa (EN), haapana (VU), naurulokki (VU) ja liro (NT)

23 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus (luonnos) 22 (77) Pienen Sääksjärven koillispuolella oleva Iso Sääksjärvi on Vesannon merkittävin, maakunnallisesti arvokas lintuvesi. Rehevä, kortteen lähes kokonaan valtaama järvi. Rannat saraikkoiset, paikoin pajuluhtaa. Luoteispäässä on järveen laskeva puro sekä puro Pieneen Sääksjärveen. Koillisrannalla on peltoja loivalla rinteellä, alavia peltoja myös luoteisrannan tuntumassa. Ympäröivä metsäkuva on ehyt. Rantamaisemassa Sääkskallio erottuu vain loivapiirteisenä metsäisenä kukkulana. Vuoden 1996 lintulaskennassa pesimälinnuston koostumus oli seuraava (sulkeissa parimäärä): mustakurkku-uikku (2-3), laulujoutsen (1), sinisorsa (1), tavi (5), heinätavi (1), haapana (1), lapasorsa (2), jouhisorsa (3), tukkasotka (3), telkka (2), naurulokki (280), pikkulokki (70), kalalokki (2), kalatiira (1), valkoviklo (1), liro (1), töyhtöhyyppä (2) ja kurki (1). Lisäksi tavattiin Pohjois-Savossa hyvin vähälukuinen laulava pikkusirkku. Kesällä 1998 linnuston koostumus oli jokseenkin ennallaan, lisälajina kaksi punasotkaparia. Pesivä lintulajisto on siten poikkeuksellisen monipuolinen, etenkin keskimäärin karulla Rautalammin reitin vesistöalueella. Maakuntakaavan suojelukohde (SL 550, Iso Sääksjärvi ja Pieni Sääksjärvi). 10. Hirvijärven luhta a Pinta-ala: 3,5 ha Maisema ekologinen kapasiteetti: 2 Uhanalaiset luontotyypit: Metsäluhdat (VU) Uhanalaiset ja huomionarvoiset lajit: - Luoteispäässä järven laajin, melko avoin saraikko-saraluhta. Hoikkavillan kasvupaikka. Rannoilla on pajuluhtaa ja lehtipuista metsäluhtaa. Kauempana rannasta on peltoaukea. Niin ikään soistuneella länsirannalla viitamaista koivikkoa, pajukkoa sekä sisempänä metsittyviä peltoja. Metsä- ja pajuluhdat ovat metsälain erityisen arvokkaita elinympäristöjä. 11. Hirvijärvi luhta b Pinta-ala: 1,4 ha Maisema ekologinen kapasiteetti: 3 Uhanalaiset luontotyypit: - Uhanalaiset ja huomionarvoiset lajit: - Saraikkoluhta, jossa hoikkavillan kasvupaikka. Sisempänä lahdenpohjassa on korpea, lahdella kortteikkoa ja paikoin ruoikkoa niin rannalla kuin metsässäkin. Itärannalla jäkälikköisellä kalliorinteellä on varttuvaa mäntyvaltaista metsää, pohjoisempana melko luonnontilaista vanhahkoa havusekametsää. Eteläpäässä pensaikkoa ja osaksi kuusettuvaa harmaalepikkoa. 12. Löytylampi Pinta-ala: 9,1 ha Maisema ekologinen kapasiteetti: 2 Uhanalaiset luontotyypit: - Uhanalaiset ja huomionarvoiset lajit: -

24 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus (luonnos) 23 (77) Löytylampi on Niiniveden länsirannan tuntumassa. Lammen ympärillä on saravaltaista avoluhtaa muutaman kymmenen metrin leveydeltä. Vesirajassa on vehkakasvustoja, metsänreunassa paikoin on myös ruovikkoa. Lajistossa kuuluvat myös leväaosmankäämi sekä vaateliaanpuoleinen liereäsara. Lounaisrantaa lukuun ottamatta lampi on nykyisten ja entisten peltojen ympäröimä, kapean, soistuneen metsäkaistan niistä erottamana. Etenkin etelä- ja pohjoisrannalla on myös pajukkoa. 13. Iso Kolmisoppinen luhta- ja korpiranta Pinta-ala: 4,1 ha Maisema ekologinen kapasiteetti: 2 Uhanalaiset luontotyypit: Lähdekorvet (VU) Uhanalaiset ja huomionarvoiset lajit: - Rantaa hallitsee saraikkoinen ja luhtainen, vaihtelevan leveä nevareunus, jolla paikoittaista keskiravinteisuutta. Hoikkavillalla on kaksi kasvupaikkaa. Myös ruovikoita. Sisempänä ranta on pajuluhtainen ja lehtipuinen. Eteläinen niemeke on louhikkoista ja metsäpeitteistä kangasmaata. Itäisen lahden pohjassa on luhtainen ja osaksi lähteinen tihkupintainen korpi. Puusto on varttuvaa ja vanhahkoa havusekametsää. Rannalla lisäksi yksitiaisia kilpikaarnoittuvia mäntyjä ja hieman keloutuvaakin puuta. Luhdat ja rehevät korvet ovat metsälain erityisen arvokkaita elinympäristöjä. 14. Iso Kolmisoppisen luoteisranta Pinta-ala: 3,7 ha Maisema ekologinen kapasiteetti: 2 Uhanalaiset luontotyypit: - Uhanalaiset ja huomionarvoiset lajit: - Järven lahdelmainen luoteispäässä oleva luhta. Rannat ovat avoluhtaa, saraikkoa ja kortteikkoa. Myös on ruovikoita. Rannoilla kasvaa paikoin lehtipuita ja pajua. Rantametsät ovat paikoin louhikkoisia. Kapeita ja laikuttaisia, karuhkoja korpireunuksia. Länsirannalla kumpareella on kalliopaljastumia ja varttuvaa havumetsää. 15. Pohjainlahden perukka, Sonkari Pinta-ala: 1,5 ha Maisema ekologinen kapasiteetti: 2 Uhanalaiset luontotyypit: kosteat runsasravinteiset lehdot (VU) ja kosteat keskiravinteiset lehdot (NT) Uhanalaiset ja huomionarvoiset lajit: - Ranta on kapealti saraluhtaa. Edustalla kasvavat mm. ulpukkaa ja suomenlummetta. Maantie ohittaa pohjukan läheltä. Isosta Kolmisoppisesta laskevan puron varsi kapealti suuruoho-saniaislehtomainen, lajistossa mesiangervon ja hiirenportaan lisäksi mm. vaateliaat lehtolajit korpisorsimo ja kotkansiipi. Puronvarren puusto harmaaleppä-koivuvaltaista paikoittaisine kuusialikasvoksineen.

25 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus (luonnos) 24 (77) Puron välitön ympäristö ja rehevät lehtolaikut ovat metsälain erityisen arvokkaita elinympäristöjä. 16. Ilveskolo, Sonkari Pinta-ala: 0,5 ha Maisema ekologinen kapasiteetti: 2 Uhanalaiset luontotyypit: - Uhanalaiset ja huomionarvoiset lajit: - Ilveskolo on rakoluola, joka on kalliojyrkänteen seinämän tyvellä. Kalliojyrkänteen edustalla on massiivista louhikkoa. Toinen louhikon on lännempänä rannalla. Maakuntakaavan kohde my Puuntuotannollisesti vähätuottoiset louhikot ovat metsälain erityisen arvokkaita elinympäristöjä. 17. Kivilahti-Kiviniemi-Haudankaarre, Sonkari Pinta-ala: 7,1 ha Maisema ekologinen kapasiteetti: 2 Uhanalaiset luontotyypit: - Uhanalaiset ja huomionarvoiset lajit: - Niin luonnoltaan kuin maisemaltaankin monipuolinen rantue. Maisemassa vaikuttavin on Kiviniemen lounaisrannan noin 0,7 km:n pituinen, avoin louhikko. Karikkoisella Kivilahdella luhtaista saraikkoa ja kortteikkoa sekä ruovikkoa. Metsät vaihtelevia. Lahden itärannalla hieman aukkoista lehtipuuvaltaista metsää haaparykelmineen ja järeytyvine tervaleppineen ja kasvillisuus rehevähköä (saniaisia, suurruohoja). Louhikkoisuutta vielä rantalouhikon luoteispuolella, jossa metsä vanhahkoa ja havupuuvaltaista, tavanomaista luonnontilaisempaa (mm. maapuita), ja alueen erämaisuutta korostavat korpijuotit. Keskellä Pohjainlahtea rantueen edustalla alava ja karikkoinen, pensaikkoinen luoto. Puuntuotannollisesti vähätuottoiset louhikot ovat metsälain erityisen arvokkaita elinympäristöjä. 18. Ilveskangas, Sonkari Pinta-ala: 1,2 ha Maisema ekologinen kapasiteetti: 2 Uhanalaiset luontotyypit: Uhanalaiset ja huomionarvoiset lajit: - Rantalouhikko. Sisempänä on louhikkoinen kalliojyrkänne ja melko tilava lohkareluola. Puusto on louhikon takana kohtalaisen järeää, havupuuvaltaista, rehevimmillään lehtomaista kangasta. Sekapuuna on haapaa. Vielä sisempänä hakkuuaukko, joka pohjoisreunalla ulottuu miltei rantaan.

26 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus (luonnos) 25 (77) Puuntuotannollisesti vähätuottoiset louhikot ovat metsälain erityisen arvokkaita elinympäristöjä. 19. Riuttalahti-Vehkaniemi, Sonkari Pinta-ala: 3,6 ha Maisema ekologinen kapasiteetti: 2 Uhanalaiset luontotyypit: metsäkortekorvet (EN) ja metsäluhdat (VU) Uhanalaiset ja huomionarvoiset lajit: - Karikkoinen, lahdelmainen rantue, jolla useita saraikkoisia-kortteikkoisia luhtia, uloinna myös ruovikkoja. Erityisesti Vehkaniemen rannalla on myös järvikaislaa yhtenäisenä, pitkänä kasvustona. Hoikkavillalla on useita kasvupaikkoja. Myös on kapealti metsäluhtaa ym. soistumia. Metsät ovat vaihtelevia, vähintäänkin sisäosista kuusivaltaisia. Rannat tavallisimmin tervaleppä- ym. lehtipuuvaltaisia. Vuolas Vehkapuro on sisempänä saniaisten reunustama, myös mm. metsäkortekorpea. Purojen välittömät lähiympäristöt, yhtenäiset metsäkortekorvet ja luhdat, joiden ominaispiirteenä on erirakenteinen lehtipuusto tai pensaskasvillisuus sekä pintavesien pysyvä vaikutus ovat metsälain erityisen arvokkaita elinympäristöjä. 20. Kiviharjun noro ja puro, Sonkari Pinta-ala: 0,5 ha Maisema ekologinen kapasiteetti: 2 Uhanalaiset luontotyypit: lähteiköt (VU), kosteat keskiravinteiset lehdot (NT) ja havumetsävyöhykkeen kangasmaiden latvapurot (NT) Uhanalaiset ja huomionarvoiset lajit: - Kiviharjun tilan länsipuolella oleva luontokohde, joka muodostuu kahdesta norosta ja purosta. Norot yhdistyvät keskivaiheella yhdeksi puroksi. Läntinen noro alkaa rinteeltä maanpinnalle purkautuvista orsi- tai pohjavesistä. Itäinen noro tulee vanhalta metsittyneeltä pellolta. Veden virtaus noroissa on heikko, mutta selvä. Norojen vedet menevät paikoin piilossa. Ympäröivä metsä on nuorta männikköä. Norojen varressa kasvillisuus on paikoin lehtoa. Purouoma on luonnontilainen ja ympäristön puusto on varttuvaa heinäistä ja suurruohoista koivikkoa. Purossa veden virtaus on selvää. Rehevät lehtolaikut, purojen ja norojen välittömät lähiympäristöt ovat metsälain erityisen arvokkaita elinympäristöjä. Norot on suojeltu vesilailla.

27 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus (luonnos) 26 (77) Kuva 9. Kiviharjun noro ja puro. 21. Kaijansaari-Kaijanluoto Pinta-ala: 3,5 ha Maisema ekologinen kapasiteetti: 2 Uhanalaiset luontotyypit: - Uhanalaiset ja huomionarvoiset lajit: - Pitkänomainen, karu, monin paikoin hieman louhikkoinen saari aivan Sonkarin länsirannan tuntumassa. Metsä on varttuvaa ja havupuuvaltaista. Keskiosassa on paikoin riukumaista haapaa. Länsiranta on laajalti suopursuvaltaista. Kuikan pesäpaikka. Kaijanluoto on puustoinen, etenkin pohjoispuoleltaan karikon reunustama. 22. Lapinsaari, Sonkari Pinta-ala: 8,3 ha Maisema ekologinen kapasiteetti: 2 Uhanalaiset luontotyypit: Uhanalaiset ja huomionarvoiset lajit: - Lapinsaari on Sonkarin toiseksi suurin saari. Etenkin saaren pohjoispuoliskossa on suhteellisen vanhaa ja luonnontilaista kuusi-, länsirännällä mäntyvaltaista sekametsää. Sekapuuna kasvaa myös haapaa. Itäosassa on kasvillisuus paikoin lehtomaista kangasta, laikuittain jopa saniaisvaltaista. Eteläosan metsät ovat enemmän talouskäytössä. Rannan tuntumassa on kuitenkin monin paikoin maapuita ym. lahoavaa puustoa. Eteläkärki on karikkoinen. Linnustollisesti kohde on arvokas, kuikan ja tuulihaukan pesäpaikan takia.

28 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus (luonnos) 27 (77) 23. Tirrinsaari ja luoto, Sonkari Pinta-ala: 1,3 ha Maisema ekologinen kapasiteetti: 1 Uhanalaiset luontotyypit: - Uhanalaiset ja huomionarvoiset lajit: - Tirrinsaari on melko selällinen pikkusaari Savikannanniemen pohjoispuolella. Saari on osaksi louhikkoinen ja silokallioinen. Etenkin länsiranta on saraikkoinen. Puusto on harvahkoa, mänty-koivuvaltaista. Kaakkoispuolinen luoto on kupumaisen silokallioinen, niukkapuinen. Saaren koillispuolinen pensaikkoinen luoto on karien ympäröimä. Kohde on lokkilintujen suosima, myös kuikan pesäpaikka. 24. Siikaniemi, Sonkari Pinta-ala: 2,0 ha Maisema ekologinen kapasiteetti: 2 Uhanalaiset luontotyypit: Sisämaan tulvametsät (EN) Uhanalaiset ja huomionarvoiset lajit: - Tulvametsää ja tulva-alaista rantametsää, missä on runsaasti lahopuuta. Puusto on lehtipuuvaltaista, koostuen etupäässä terva-, harmaalepästä ja koivusta. Aliskuusia on siellä täällä. Paikoin on soistumia. Sammalpeite on aukkoinen ja mosaiikkinen. Lajeista mainittakoon korvenkarhunsammal ja haprarahkasammal. Myös kenttäkerros on epäyhtenäinen. Runsaimpina lajeina ovat kurjenjalka, korpikastikka, metsäalvejuuri ja nurmilauha. Laidoilla kuivemmilla paikoilla on hieman varvustoa. Rannalla kasvaa yleisesti järvikortetta ja viiltosaraa. Alue rajautuu Muinais-Päijänteen vanhaan rantapenkkaan. Kuva 10. Siikaniemen tulvametsä.

29 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus (luonnos) 28 (77) 25. Koivulampi, Sonkari Pinta-ala: 11,5 ha Maisema ekologinen kapasiteetti: 1 Uhanalaiset luontotyypit: Uhanalaiset ja huomionarvoiset lajit: - Suorantainen pikkulampi Koivuniemen päässä Sonkarin pohjoisrannalla. Eteläosassa avovettä. Pohjoispää on sen sijaan umpeenkasvanut, laajalti tiheä- ja korkea ruovikkoinen. Ruoikkoa on jonkin verran myös itä-etelärannalla. Nevareunus laajimmillaan länsi rannalla. Ympärillä on mm. isovarpurämettä ja karua korpea. Alueen merkittävyyttä lisää läheinen Koivulahti. Koivulammella on aikaisemmin pesinyt nauru ja pikkulokkiyhdyskunta ja sen houkuttelemana enemmän sorsalintuja. Lokkiyhdyskunta on siirtynyt Koivulahdelle mahdollisesti häiriön tai umpeenkasvun vuoksi. Laulujoutsen on pesinyt ainakin Maakuntakaavan suojelukohde (sl 552 Koivulampi) 26. Koivulahti, Sonkari Pinta-ala: 32,8 ha Maisema ekologinen kapasiteetti: 1 Uhanalaiset luontotyypit: - Uhanalaiset ja huomionarvoiset lajit: jouhisorsa (EN), heinätavi (EN), tukkakoskelo (EN), isokoskelo (VU), naurulokki (VU) ja taivaanvuohi (VU) Rehevä, runsaan kasvillisuuden valtaama lahti, joka Sonkarin merkittävimpiä luontokohteita. Lahden pohjaan laskee Honkapuro. Kortteikot ja ruoikot vallitsevia, myös harvahkoa kaislikkoa, rannoilla saraikkoa ja etenkin niemenkärjessä ja puronsuussa kastikkaa. Hoikkavilla kasvaa huomattavan runsaana. Koivuniemen itäosalla on nuottaruoho- ja luikkakasvustoja. Runsaasti kelluslehtisiä, kuten ulpukkaa, lummetta ja uistinvitaa. Pellot ulottuvat lahdenpohjassa lähelle rantaa, mutta näkymättömissä paju- ja metsävyöhykkeen takana. Yksi kesämökki. Yhdessä Koivuniemen ja osin vuorotellen Koivulammen kanssa kohde on maakunnallisesti merkittävä lintuvesi. Lintukartoituksessa 1998 havaittiin naurulokki (n. 35 paria), pikkulokki (n. 15 paria), silkkiuikku, härkälintu, sinisorsa, jouhisorsa, lapasorsa, tavi, heinätavi, laulujoutsen, tukkakoskelo, isokoskelo, taivaanvuohi ja valkoviklo. Lisäksi lahdella pesivät kaulushaikara, ruskosuo- ja nuolihaukka. Maakuntakaavan suojelukohde (SL 551 Koivulahti). 27. Koivuniemi, Sonkari Pinta-ala: 7,9 ha Maisema ekologinen kapasiteetti: 2 Uhanalaiset luontotyypit: kosteat keskiravinteiset lehdot (NT)

30 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus (luonnos) 29 (77) Uhanalaiset ja huomionarvoiset lajit: - Koivuniemen lahdelmainen pää, joka päätyy kapeaan ja pitkään niemeen. Sakeita ja korkeita ruovikoita on etenkin etelärannalla, myös luhtaisia saraikko-, kastikkaja korteikkolahtia. Kohteella on useita hoikkavillan kasvupaikkoja. Puustoon kuuluvat tervaleppä ja koivu. Lisäksi kärjessä palteiden on välissä kookkaita kuusia ja mäntyjä. Lounaisosalla on saniaisvaltainen tervaleppämetsikkö. Myös pajukkoa. Kasvillisuus on rehevimmillään lehtomaista kangasta. Rehevät lehtolaikut ovat metsälain erityisen arvokkaita elinympäristöjä. 28. Kalasaari-Patukkasaari, Sonkari Pinta-ala: 6,8 ha Maisema ekologinen kapasiteetti: 2 Uhanalaiset luontotyypit: - Uhanalaiset ja huomionarvoiset lajit: - Kalasaari on suurehko, melko selällinen saari Palvaniemen edustalla. Pohjoispäässä harvahkoa ruoikkoa ja saraikkoluhtaa, jossa kasvaa niukasti hoikkavillaa. Saraikkoa, ruoikkoa ja kortteikkoa eniten kuitenkin Kala- ja Patukkasaaren välisellä salmella ja muualla etelärannalla. Luhtaisuutta monin paikoin; tulvanalaista korpea mm. pohjoisrannalla. Pohjoiskärki on silokallioinen, louhikkoa on etenkin luoteis- ja eteläkärjessä. Saaren alavahko keskus on varttuvaa, itärannalla paikoin vanhahkoa kuusivaltaista metsää. Keskusharjanteella metsä mäntyvaltaista, eteläkärjessä männyt jo järeytymässä. Rannoilla kasvaa tervaleppää ja koivua, jota on metsikkönä kaakkoisosassa. Varsinkin koillisosassa on myös harmaaleppää, haapaa on siellä täällä jopa pieninä metsikköinä. Alavahkossa Patukkasaaressa on varttuvaa koivikkoa. Laulujoutsenen pesäpaikka. 29. Palvasaari-Pajukivi, Sonkari Pinta-ala: 12,8 ha Maisema ekologinen kapasiteetti: 1 Uhanalaiset luontotyypit: - Uhanalaiset ja huomionarvoiset lajit: naurulokki (VU), luhtahuitti ja ruskosuohaukka Sonkarin merkittävimpiä luontokohteita; etenkin linnustollisesti huomionarvoinen kuikan, kurjen ja ruskosuohaukan pesäpaikka. Saarella havaittiin myös luhtahuitti. Palvasaaressa on pesinyt lisäksi laulujoutsen ja Pajukivellä naurulokkiyhdyskunta. Rannat ovat sorsalintujen suosimia. Saarta ympäröivät saraikkoluhdat sekä laajat ja tiheät ruoikot aina Pajuluodolle ja katkonaisesti Muju- ja Mustalahdelle asti. Koillisranta avoimempi. Kapeimmalla kohti samoin kuin pitkin etelä- ja länsirantaa on harvahkoista pajukoista sara-kastikkaluhtaa. Itärannan on luhdalla mm. hoikkavilla ja hernesara. Puusto on pääosin harvahkoa, varttuvaa koivikkoa. Eteläosassa lehtipuualikasvos on melko runsasta.

31 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus (luonnos) 30 (77) 30. Pieni Kolmisoppinen Pinta-ala: 4,9 ha Maisema ekologinen kapasiteetti: 1 Uhanalaiset luontotyypit: Sarakorvet (NT) Uhanalaiset ja huomionarvoiset lajit: - Pikkulampi Kuuslahdessa. Kapealti saraikko-nevarantainen, ympärillä tupasvillaja isovarpurämettä. Pohjoisosa rantasuo on saravaltainen ja puusto osaksi kelottunut. Luoteisrannalla vehka- ja raatevaltainen nevakorpijuotti. Maisemiltaan Pieni Kolmisoppinen on ehyt ja hieno lampi, jonka rantasoiden luonnontila hyvin säilynyt. Itärannan kumpareella kämppä, jolle pitkospuut johtavat tienpäästä. Vähäpuustoiset jouto- ja kitumaan suot ovat metsälain erityisen arvokkaita elinympäristöjä. 31. Hämeenjärvi Pinta-ala: 17,2 ha Maisema ekologinen kapasiteetti: 2 Uhanalaiset luontotyypit: - Uhanalaiset ja huomionarvoiset lajit: Hämeenjärvi on kapea, vajaan 1 km:n pituinen järvi erämaisella alueella Vesannon kirkonkylän eteläpuolella. Ranta on vain aivan kapealti saraluhtainen, jonka lajistossa myös villapääluikka. Itärannalla on siellä täällä harvaa ruovikkoa. Rantaluhta rajautuu isovarpurämeeseen tai turvekankaaseen. Luoteisrannalla on nevalaikku. Koillisrannan suo ollut keskiravinteinen. Ympäröivät metsät mäntyvaltaisia, aivan pohjoispää lehtipuuvaltainen metsä. Hämeenjärvi on arvioitu aiemmin arvokkaaksi pienvedeksi (Laitinen 1994). Vähäpuustoiset jouto- ja kitumaan suot ovat metsälain erityisen arvokkaita elinympäristöjä. 32. Asinjärvet Pinta-ala: 12,8 ha Maisema ekologinen kapasiteetti: 1 Uhanalaiset luontotyypit: Uhanalaiset ja huomionarvoiset lajit: haapana (VU) ja liro (NT) Rehevät, kirkonkylän lounaispuolella sijaitsevat Asinjärvet muodostavat yhdessä maakunnallisesti arvokkaan lintuveden. Maakuntakaavan suojelukohde (SL 549 Asinjärvet). Kaava-alueeseen kuuluvat Ala-Asinjärvi ja Keski-Asinjärvi. Kiesimän yhdystie (16087) ylittää Keski ja Ylä-Asinjärven välisen salmen. Rannalla on vedenottamo ja Asinsalmen lava. Ala-Asinjärvi on puolittain umpeenkasvanut, runsas kortteinen ja saraikkoinen Kaakkoispäästä Asinjoki laskee Vesantojärveen. Rannat ovat soistuneet, erityisesti eteläosalla. Sekä pohjois- että etelärannalla on vanhahkoa, melko

32 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus (luonnos) 31 (77) luonnontilaista sekametsää. Etelärannalla kasvillisuus rehevimmillään tuoretta lehtoa (lajistossa mm. kevätlinnunherne ja metsävirna), mutta soiset rannat karua isovarpurämettä ja korpea. Etelärannalla on Ala-Asinjärven metsä luonnonsuojelualue (YSA207329). Pohjoisrannalla on isoja haapoja ja rannan kilpikaarnamäntyjä sekä rehevimmillä paikoilla saniaislehtoa, paikoin myös nuorempaa metsää ja metsittynyttä peltoa. Ala-Asinjärven metsäkuva on ehyt, ja alueella on erämainen leima. Asinjärvien linnustoon kuuluivat luvun lopulla sinisorsa, tavi, haapana, telkkä, laulujoutsen, liro, metsäviklo, valkoviklo ja kurki. Linnusto keskittyy toisaalta Ylä-, toisaalta Ala-Asinjärvelle. Alueella on tavattu vaateliaista lintuvesilajeista rytikerttunen. Keski-Asinjärvi on umpeenkasvanut pikkujärvi, avovettä on lähinnä pohjoispäässä. Rannat ovat luhtaa. Etelärannalla on heinikkoinen ja puoliavoin, paju-koivuviidan reunustama niemi. Lounaisrannan suo ojitusten vuoksi kuivettunut. Ylä-Asinjärvi on täysin umpeenkasvanut, kortteinen järvi. Rehevät lehtolaikut, vähäpuustoiset jouto- ja kitumaan suot ovat metsälain erityisen arvokkaita elinympäristöjä. 33. Suolampi ja Soidinsuo Pinta-ala: 11,1 ha Maisema ekologinen kapasiteetti: 1 Uhanalaiset luontotyypit: - Uhanalaiset ja huomionarvoiset lajit: - Suolampi on Soidinsuon eteläosassa. Pääosin rämerantainen, mutta Soidinmäen tyvellä on hieman korpea. Lammen luodeosalla on Soidinsuon ojittamaton osa, missä kasvillisuus on lyhytkorsinevaa. Lammen kaakkoispuolella on vetisiä, rehevähköjä suojuotteja, joiden kasvilajistossa mm. suovalkku ja villapääluikka. Vähäpuustoiset jouto- ja kitumaan suot ovat metsälain erityisen arvokkaita elinympäristöjä. 34. Kaijansuo ja Kaijanjärvi Pinta-ala: 113,0 ha (222 ha) Maisema ekologinen kapasiteetti: 1 Uhanalaiset luontotyypit: - Uhanalaiset ja huomionarvoiset lajit: rämekylmänperhonen (NT) Suolla on rämereuna (isovarpu- ja tupasvillaräme) ja keskiosat ovat avosuota kuten suursaranevaa. Kohderajaus koskeen vain suon luonnontilaista osaa. Alueella pesii huomionarvoinen lintulaji. Soidensuojelutyöryhmä on valinnut Kaijansuo Soidinsuo kokonaisuuden yhdeksi valtakunnallisesti arvokkaasti suoksi Etelä-Suomessa. Arvokkaaksi suoalaksi on todettu 222 ha ja siinä on mukana ojitettua suoalaa.

33 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus (luonnos) 32 (77) Kaijanjärvi on pieni alle 0,5 ha kokoinen lampi ja sen ympäristöstä on tavattu silmälläpidettävä rämekylmänperhonen. Lammen ranta on saraluhtaa ja saraikkoa. Lammen ympäristö on laulujoutsenen pesintä- ja sulkasadon aikainen lepäilypaikka. Enintään 0,5 hehtaarin suuruisten lampien välittömät lähiympäristöt ja vähäpuustoiset jouto- ja kitumaan suot ovat metsälain erityisen arvokkaita elinympäristöjä. Maakuntakaavan kohde MY1 291, Kaijansuo. 35. Kaijansuon drumliiniparvi Pinta-ala: 396,6 ha Kaijansuon drumliiniparvi (MOR-Y07-024) sijoittuu Keiteleen drumliinikentän keskiosaan. Laajalla alueella on erityyppisiä moreenimuodostumia kumpuilevista lohkareisista moreeniselänteistä suuriin crag-and tail-drumliineihin ja virtaviivaisiin neulamaisiin selänteisiin. Kohde on valtakunnallisesti arvokas Arvokkaat luonnon- ja kulttuurimaisemat 3.3 Maanomistus Luonnonmaisemaltaan merkittäviä rantuekohteita on useita. - Juurikkaperse - Kangasvuori 1 - Mäntysaari - Päähinen - Lahtela-Rajaniemi - Savikkaniemi - Haavikkovuori 3 - Iso Kolmisoppinen 6 - Siikaniemi 2 - Jokiniemi - Ilvesvuori - Koivuniemi 3 - Särkänniemi - Majaniemi 2 ja luodot - Syvälahdenkallio- Ukkola - Syväniemi - Kivipuro - Jokiniemi 1 - Luntiainen 2 - Kuikkasaari - Honkasaari - Sikosaari - Päähisen saari - Vehkajärvi 1 - Joensuunlahti 1 - Katiskasalmi-Pihinen - Jauhiaissaari ja mannerranta Kaava-alueen rannat ovat pääosin yksityisomistuksessa. UPM ja Tornator sekä Vesannon seurakunta omistavat muutamia ranta-alueita. 3.4 Liikenne Kaava-alueella ja sen tuntumassa kulkevat seuraavat yleiset tiet: Seututiet: 545 Suonenjoki-Vesanto Yhdystiet: Vesanto-Sonkari Ilmola-Sonkari Koipilahti Niinivesi-Kempinniemi Parirala-Kerkonkoski

34 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus (luonnos) 33 (77) Kiesimä 3.5 Palvelut ja työpaikat Kiesimän kanavalta kulkee 1,8 m laivaväylä Kerkonkoskelle. Väylästä eroaa pohjoiseen 1,0 m venereitti Sonkarille ja edelleen Vesantojärven pohjoispäähän Vesannon kirkonkylän vierasvenesatamaan. Suunnittelualueen halki Vesannon keskustasta Sonkarin kautta Kerkonkoskelle on maakuntakaavaan merkitty ulkoilureitti. Suunnittelualue sijaitsee Vesannon kirkonkylän välittömässä läheisyydessä. 3.6 Kulttuuriympäristö Rakennettu kulttuuriympäristö Rakennuskulttuurin inventointi tehtiin Vesannolla vuosina Vesannon kunnan, Pohjois-Savon Liiton ja Pohjois-Savon ympäristökeskuksen kustantamana. Rakennusinventoijana oli opiskelija Marita Jalkanen. Inventointityötä ohjasi työryhmä, johon kuului rakennustarkastaja Tapani Huttusen lisäksi Vesannon kotiseutuyhdistyksen edustajat Hannes Korhonen, Ulla Korhonen ja Reijo Laakso. Vuosina FM Teija Ahola täydensi investointia Sonkarin ja Tiitilänkylän alueilla kyläpoluilla -projektin yhteydessä yhteensä 9 investointikohteella. Vesannon inventoinnissa on käytetty museoviraston mallin mukaista jakoa rakennushistoriallisiin, historiallisiin ja maisemallisiin arvoihin. Valintakriteereitä ovat olleet edustavuus, tyypillisyys, harvinaisuus, alkuperäisyys, yhtenäisyys, kerroksisuus, ympäristöönsä liittyminen ja historiallinen merkitys. Vesannon rakennusinventointia on päivitetty tämän kaavaprosessin yhteydessä siten, että rakennustarkastaja Tapani Huttunen on käynyt valokuvaamassa kaava-alueen kohteet ja tarkastanut niiden kunnon. Alla on listattu kaava-alueella sijaitsevat kohteet. Numero nimen jäljessä viittaa kunnan rakennusinventoinnin numerointiin sekä kaavakartalle. Ala-Tuhkuri (27.) Ala-Tuhkuri on syntynyt Koivulan tilan karjamajasta luvulla Koivulan karja kuljetettiin lautalla kesäisin järven takaisille laidunmaille Maidot ja piimät kuljetettiin takaisin Koivulaan. Vuonna 1935 entisen karjamajan hirsistä rakennettiin nykyinen asuinrakennus. Rakentajina olivat Nestori Jäntti ja Kalle Huuskonen (Riutan Kalle) poikineen. Pentti Jäntti rakensi vuonna 1951 hirsisen savusaunan. Asuinrakennus on vuonna 1992 remontoitu ja sisätilat ovat tuolloin muuttuneet. Yläkertaan on rakennettu huone. Samalla rakennus on ulkovuorattu. 2-ruutuiset ikkunat ovat suuremmat kuin edeltäjänsä.

35 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus (luonnos) 34 (77) Päivitys 2016: Kohde on hyvässä kunnossa Ala-Tuhkurin asuinrakennus Haudankaarre (29.) Haudankaarre on Korkealan vanha karjamaja, jonne 1890-luvulla Mari ja Anania Nuutinen lapsineen muuttivat Korkealan Pellonpäästä. Paikalle rakennettiin tuolloin nykyinen asuinrakennus ja todennäköisesti muitakin nykyisiä rakennuksia. Säilyminen todettu vuonna 1995 epävarmaksi. Päivitys 2016: Säilymisedellytykset ovat parantuneet, asuinrakennusta on kunnostettu. Haudankaarteen asuinrakennus ja aitta.

36 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus (luonnos) 35 (77) Jokela (52.) Jokela on ollut olemassa jo 1600-luvun alkupuoliskolta. Sen ensimmäisiä asukkaita ovat olleet Huuskoset, joita näillä seuduilla on ollut jo vuodesta 1564 lähtien. Noin 200-vuotta sitten siitä erosi kolme veljestä. Vanhin jäi Jokelaan, toinen siirtyi Ilmolaan ja kolmas, jolle tarjottiin Korkealaa muutti Vesannonpäähän. Päärakennus on keilaponttilaudoitettu huvilamainen rakennus, joka on ollut ennen vuorausta tyylillisesti vieläkin huvilamaisempi. Veranta lisää huvilamaista vaikutelmaa, samoin vaalea ulkoväri. Alkuperäinen hirsi on ollut punainen. Rakennuksen edustalla on kaksi umpinaista kuistia, joissa frontoni. Kuistissa on kaksiosaiset ovet ja kamanaikkunat. Oven molemmin puolin on ikkunat, samoin kuin kuistin sivussa. Kuistissa erkkerit. Jokelan päärakennus Päivitys 2016: Kohde on kunnossa. Järvelä (33.) Järvelä on tunnettu Vihta-Paavosta eli Paavo Korhosesta, joka oli Vesantolainen lukujen vaihteessa vaikuttanut kansanrunoilija. Hän syntyi v Ukkolassa ja muutti 15-vuotiaana Sonkarinjärven eteläpuolella olevaan Vihtajärven taloon, mistä hänen oikeaa nimeään tunnetumpi nimityksensä aiheutuu. Vanhimmasta rakennuskannasta on säilynyt jyväaitat ja osin vanha luhtiaitta. Luhtiaitta on rakennettu vuonna Aitan nurkassa on ollut L-mallinen lautaosa. Jatkeessa on ollut kylmäkamari, jossa on säilytetty lihoja. Ennen nykyisten asukkaiden tuloa aitta on muutettu luhtiaitasta tavalliseksi aitaksi.

37 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus (luonnos) 36 (77) Luhtiaitta on ennen nykyisten asukkaiden tuloa muutettu tavalliseksi aitaksi. Myöhemmin aitan ympärille on rakennettu halli. Päärakennus on rakennettu vuosina Päivitys 2016: Ei tarkempaa tietoa, kuvauskielto Koivuranta (132.) Koivurannan päärakennus Rakennukset on rakennettu lyhyellä aikavälillä ja tyylillisesti yhtenäisenä. Asuinrakennuksen sisätiloissa on tavallisuudesta poikkeavia materiaali- ja koristeluratkaisuja. Rakennusryhmä edustaa luvun pientilarakentamista. Pihapiirissä on säilynyt vanha rakennuskanta. Talon koristeaiheiden ja rakenneratkaisujen vaikutteet on saatu Amerikasta, missä talon rakentajaja omistaja Otto Jäntti sai kirvesmiesoppinsa. Navetan ja sähköhuoneen ikkunoissa leveä palkistomainen otsikkolauta. Tyyppi oli käytössä luvulla. Päivitys 2016: Päärakennus on hyvässä kunnossa. Laurila (77.)

38 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus (luonnos) 37 (77) Laurilan päärakennus Harjula (vuodesta 1905 alkaen Laurila) on ensimmäisen kerran verotettu vuonna Korhosten suku on muuttanut paikalle 1800-luvun alussa. Tila on ostettu perinnöksi vuosina Korhosia ennen tilaa ovat isännöineet Tiitiset. Laurilasta lohkaistuja pikkutiloja ovat Vehnäaho, Ojala, Hiekkala, Vehkaranta ja Louhula. Asuinrakennus on oletettavasti peräisin 1800-luvun alusta. Talon vanhin osa on mahdollisesti ollut savutupana. Aluksi kyseessä on ollut parituparakennus. Vuonna 1936 rakennusta on korjattu ja tuolloin yläkertaan on tehty kaksi huonetta. Iso kamari on ollut aiemmin keittiönä ja nykyinen keittiö eteisenä. Rakennuksessa on mahdollisesti ollut pärevuoraus. Katteenakin on aluksi ollut päre, myöhemmin tiili ja kymmenen viimeistä vuotta pelti. Rakennuksen lattiat ovat kolmessa eri tasossa. Remontin yhteydessä nykyisen ison kamarin nurkasta on löydetty vanhan tulisijan paikka. Laurilan pihapiirissä sijaitseva aseaitta on maakunnallisesti arvokas. Päivitys 2016: Kohde on kunnossa, tilalla asutaan.

39 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus (luonnos) 38 (77) Mattila (37.) Mattilan päärakennus Mattila eli Vähä-Korholan päärakennus on vuonna 1819 rakennettu. Rakennus on keltainen. Vuorauksena on vaakalaudoitus. Rakennuksen edustalla on kaksi kuistia, joista toinen avoin ja toinen umpinainen. Asuinrakakennusta vastapäätä on kaksikerroksinen punainen pohjalaisten kirvesmiesten 1800-luvulla rakentama pihanpäärakennus. Etusivulla on kaksiosainen ovi, jonka päällä kamanaikkuna. Pihanpäärakennuksessa on neljä huonetta sekä ala- ja yläeteinen. Yksi huoneista on ollut maitohuoneena, joka on sota-aikaan muutettu siirtolaisten majoitustilaksi; jossa oli sekä uuni että hella. Piippu poistettiin vuonna Päivitys 2016: Rakennukset ovat kunnossa.

40 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus (luonnos) 39 (77) Nurmiranta Nurmirannan asuinrakennus Nurmiranta sijaitsee Patoveden itärannalla. Tilalla sijaitsee pieni, vaatimaton hirsirakennus arviolta 1940-luvulta. Päivitys 2016: Kohde on kunnossa Parteismäki (134.) Parteismäen asuinrakennus

41 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus (luonnos) 40 (77) Pihassa on asuinrakennus, navetta taloa vastapäätä ja aittaliiteri-rakennus pihan pohjoisreunalla. Parteismäen talo valmistui noin vuonna Sauna on rannassa, samoin pieni hirsirakennus ehkä verkkomökki. Riihi on Ukkolantien varressa. Lähipellot on istutettu puulle. Pihatien varressa on komea koivikko 1960-luvulta. Rakennukset näkyvät järvelle. Piha on avara. Vastarannalla on huvila sekä Ukkolan maatila. Asuinrakennus on osittain alkuperäisessä asussaan edustaen edelleen muodon ja tyylin osalta 1900-luvun alun jugendia, tosin hyvin kevyesti. Päätyparvellinen aitta on tavanomaisuudesta poikkeava. Päivitys 2016: Asuinrakennus on välttävässä kunnossa, aitta-liiterin katto on sortumispisteessä. Patokangas (135.) Patokankaan asuinrakennus Tila on lohkottu Sankarin Siikamäen kantatilasta. Asuntotontilla (kaivon vieressä) on ollut ehkä jo 1800-luvun lopulla pieni tuparakennus. Pihapiiri sijaitsee yksityistien varressa järveen viettävässä rinteessä. Talon pääty on tielle päin. Navetta on taloa vastapäätä. Näkyvissä on yksi naapuritalo. Rannalla on uudehko hirsinen saunamökki ja laituri. Pihapiirissä on koristepensaita ja suuri vanha koivu. Pihapiiri rajautuu rakennuksiin, metsään ja rantapeltoon. Asuinrakennus on saanut nykyisen ulkoasunsa 1920/30-luvulla kun vanhaa hirsirakennusta laajennettiin ja uudistettiin kesähuvilaksi. Kohde on mukana Sankarin ja Tiitilänkylän kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa, Santala (40.)

42 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus (luonnos) 41 (77) Santalan asuinrakennus. Päärakennus on rakennettu vuonna Pihapiirin rakennukset ovat muuttuneet niin, että aiemmin pihan eteläreunassa, nykyisen navetan paikalla oli sikolätti. Talli sijaitsi pihan takareunassa. Asuinrakennuksessa oli alunperin avokuisti. 6- ruutuisista ikkunoista siirryttiin 1-ruutuisiin 70-luvulla. Wc, pesuhuone ja sauna rakennettiin ruokakomeron paikalle. Sauna oli aiemmin ollut navetassa ja sitä ennen erillisessä saunarakennuksessa pihapiirissä. Talo on peruskorjattu vuonna Vanha tuvanuuni on entisellään. Aitassa oli varastoaittoja, jyväaitta ja ruoka-aitta ja niiden välissä kalustoliiteri, joka nyttemmin toimii varastona. Päivitys 2016: Kohde on kunnossa Savilahti (137.)

43 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus (luonnos) 42 (77) Savilahden asuinrakennus ja aitta Savilahti sijaitsee Patoveden rannalla. Pihapiirissä on asuinrakennus, aitta, ja sauna. Rakennukset sijaitsevat loivassa rantaan viettävässä rinteessä. Aittarakennus on mahdollisesti 1900-luvun alkupuolelta. Asuinrakennus rajaa tontin kahteen pihaan, puutarha marjapensaineen jää rannanpuolelle.etupihan rajaa puinen pystysäleaita, asuinrakennus ja siihen kulmittain sijaitseva aitta. Pihatietä reunustavat suuret pihtapuut. Savilahti on kylän ensimmäisiä kesähuviloita 1920-luvulta. Päivitys 2016: Kohde on tyydyttävässä kunnossa. Sompalan leirikeskus (43.)

44 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus (luonnos) 43 (77) Sompalan entinen keittiö ja ruokailutila, ollut aikanaan maatilan asuinrakennus. Leirikeskuksen paikalla on aiemmin sijainnut maatila. Sen asuinrakennus, nykyinen keittiö, on arviolta 1900-luvun alussa rakennettu. Rakennusta on peruskorjattu vuonna 1982, jolloin sen taakse on rakennettu kylmät varastot sekä eteen suuri avonainen ruokailu katos. Keittiö on rakennettu entisen tuvan paikalle. Toiseen päähän keittiö on muuttanut 1980-luvun puolivälissä. Asuinrakennusta vastapäätä sijainnut navetta on purettu vuonna luvun alkupuolella valmistuneita rakennuksia ovat lämmitettävät Humpulanvilla ja Tammermaja sekä kylmät Suurmestarin aitta, Enarvin aitta ja Ristola, joka on valmistunut vuonna Päivitys 2016: Rakennukset ovat kunnossa, aktiivinen koko kesän käyttö

45 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus (luonnos) 44 (77) Sonkarin koulu (44.) Sonkarin entinen koulu Sonkarin koulu toimi aluksi Siikalahden talossa ( ). Oppilaita oli 50. Kuuden vuoden kuluttua koulu muutti Ilmolaan ja 1902 valmistui Sonkarin koulu, joka vuonna 1923 muuttui Tiitilänkylän kouluksi ja Sonkarin kylälle rakennettiin oma Sonkarin koulu. Sonkarin koulu on perustettu Korkealan tilan entisen torpan Riutan tilan maille. Kunta osti maan Riutan torpalta. Koulua pidettiin yhtenä talvena ennen koulun valmistumista Riutan tuvassa. Koulu vihittiin käyttöön vuonna 1924, vaikka se oli aloittanut toimintansa jo edellisenä vuonna. Hirret koulurakennukseen tulivat Tiitilänkylältä ja vain paras kelpuutettiin. Pohjoispuoli koulusta oli opettajien asuntona. Pohjoispäädystä veivät portaat myös yläkertaan Suurempia muutoksia koulurakennuksessa ei ole tehty. Yläkerran eteisen yksi seinä on poistettu ja eteiset yhdistetty. Kate on vaihtunut päreestä tiileen ja lopulta peltiin. Ylhäällä on viisi huonetta. Koulu lopetti toimintansa 1960-luvulla.Sivistyshistoriallinen kohde kuvaa luvun kyläkoulun tyypillisen kehityskaaren. Päivitys 2016: Kohde on kunnossa.

46 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus (luonnos) 45 (77) Sulju (45.) Suljun asuinrakennus Suljun vanha asuinrakennus on sijainnut parin sadan metrin päässä nykyiseltä paikaltaan. Nykyinen asuinrakennus on vuodelta Nykyinen navetta on rakennettu vuonna Navettaa on 50-luvulla jatkettu. Navettarakennuksen toisessa päässä on vasikanhoitomökki ja puucee ja toisessa päässä lato. Asuinrakennuksen ulkoväri on ollut aiemmin punainen nykyisen keltaisen sijaan. Nykyisen umpinaisen kuistin paikalla on ollut avonainen kuisti. Vanhan soikean kamarin toinen pää on muutettu pesuhuoneeksi ja wc:ksi. Ikkunat on uusittu vanhan mallin mukaan T-ikkunoiksi. Vanhimmat ikkunat ovat olleet 6-ruutuisia. Edustava esimerkki vuosisadan alun pienviljelytilasta historiallinen Rakennukset hyvin säilyneitä ja maisemaan istuvia. Päivitys 2016: Kohde on kunnossa

47 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus (luonnos) 46 (77) Tuomipuro (50.) Tuomipuron asuinrakennus Tuomipuro on Siikamäen entinen torppa. Tuomipuron asuinrakennus on 1900-luvun alussa ollut yhtä Pihlajapuron kanssa. Veljekset ovat jakaneet talon keskenään. Vuonna 1949 tapahtuneessa siirrossa rakennuksen toinen pää jäi paikoilleen Pihlajapuroksi ja toinen pää siirrettiin nykyiselle paikalleen Tuomipuroksi. Aitat tuotiin mukana Pihlajapurolta ja ne sijoitettiinpäällekkäin. Puuliiteri rakennettiin toiseen päähän. Navettarakennus on lukujen vaihteessa valmistunut. Aiempi navetta sijaitsi asuinrakennusta vastapäätä. Päivitys 2016: Kohde on kunnossa.

48 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus (luonnos) 47 (77) Ukkola (46.) Ukkolan tuparakennus Ukkola eli Raatikkala on ollut talona 1700-luvulta ja verotettu vuodesta Ukkolaksi talo muuttui, kun talo siirtyi puolen kilometrin päästä nykyiselle paikalleen ja isännäksi vaihtui toisen sukuhaaran mies. Ukkolan vanha tuparakennus on rakennettu 1850-luvulla ja siinä on talonpoikaiselle empirelle tyylillisiä piirteitä, kuten aumakatto ja leveät nurkkalistat. Vanhastaan rakennuksessa on ollut länsisiipi. Sisäänkäynti ja pihapiiri sijaitsivat tuolloin samoin länsipuolella. Mahdollisesti 1900-luvun alussa kaksi nykyistä sisäänkäyntiä siirrettiin itäpuolelle. Samoihin aikoihin rakennus ulkovuorattiin. Vuonna 1938 taloa peruskorjattiin. Mm. tuvan uuni uusittiin, kellarit rakennettiin ja talo maalattiin sekä kivijalan päälle valettiin betoni. Sähköt taloon vedettiin Vuoden 1938 rakennusremontin yhteydessä muutettiin myös pohjoisen päätyosan huonejakoa. Päivitys 2016: Aiemmassa inventoinnissa nähtiin katon kunnostamisen olevan ehdoton edellytys rakennuksen säilymiselle. Tuparakennus on peruskorjattu sittemmin täydellisesti ja rakennus on hyvässä kunnossa.

49 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus (luonnos) 48 (77) Walkama (130.) Walkaman asuinrakennus ja aitta. Kilpeläisiä on asunut paikalla jo 1800-luvulla. Torppa on mahdollisesti itsenäistynyt 1920-luvulla. Nykyinen talo rakennettiin pula-aikana. Rakennuspuut ovat suurelta osin omasta metsästä. Ikkunalasit ovat puhallettua lasia. Talossa ei ole vesijohtoa eikä viemäriä. Kamareissa on pönttöuunit ja tuvassa on tiilinen leivinuuni, joka on viimeksi 1970-luvun loppupuolella uusittu. Yksinäisaitan alakerrassa on laarit jyviä varten, lihoja ja jauhoja varten oli omat puuastiat. Yläkerrassa on nukuttu (pieni ikkuna). Hirsinen talli - lato -rakennus on vanhakantainen. Tallissa on pidetty yhtä hevosta. Partta ei ollut. Vanha hirsinavetta on ollut pihapiirissä sijaitsevan hirsiladon jatkeena. Rakennusten välinen kuja (katos) on myös jäljellä. Vinttikaivon lähellä on ollut kota ja vanha savusauna (liiterin paikkeilla). Rakennukset purettiin ja niistä tehtiin sauna pellon luo mahdollisesti hieman ennen talon rakentamista. Nykyinen navetta on rakennettu ja 60-lukujen taitteen tienoilla. Riihi on kylätien varressa pihapiirin ulkopuolella. Sen kylkiäisenä on lautarakenteinen vaja, mahdollisesti 1940-luvulta. Päivitys 2016: Kohde on kunnossa

50 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus (luonnos) 49 (77) Vanhala (53.) Vanhalan pihanpäärakennus (vas) ja päärakennus (oik). Vanhala on ensimmäisen rakennusvaiheen talo. Pekka Ollinpoika Huuskonen, joka oli todennäköisesti Jämsän Juokslahden kylästä, perusti Vanhalan eli Iso-Korholan. Hänen ensimmäinen asuinpaikkansa oli nähtävästi Sonkarin Elosaaressa luvulla talo todettiin veronmaksukyvyttömäksi. Vuonna 1646 talon otti uudelleen viljelyksille Matti Raatikainen Tervon Haapamäeltä. Vesannon historia tietää kertoa, että Vanhalassa sattui vuonna 1792 tulipalo. Jo tuolloin rakennuksessa oli harvinaiset lasi-ikkunat. Rakennuksen tuvan tiedetään olleen suuruudeltaan 16x16 kyynärää (noin 100 m ). Rakennuksessa oli lisäksi porstua ja uudempi lasitupa. Nykyinen päärakennus on rakennettu luvulla. Vanhala lienee jossain vaiheessa toiminut sotilasvirkatalona. Vähä-Korhola eli Mattila erotettiin Iso-Korholasta eli Vanhalasta ja pantiin verolle vuonna Vanhalassa on ainutlaatuinen alkuperäisessä asussaan säilynyt pihapiiri, joka on maakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen kohde. Päivitys 2016: Rakennukset ovat muutoin hyvässä kunnossa, mutta aitta on rapistumassa ja katto vaatisi uusimisen Arkeologinen kulttuuriperintö Keski-Pohjanmaan Arkeologiapalvelu suoritti arkeologista inventointia Vesannossa Vesantojärven ja Sonkarin rantayleiskaavan alueella Alueen yleiskuvaus Maisemaa hallitsevat keskiosassa Sonkarinsaaren drumliinikenttä, luoteisosassa Sonkarinpohjan korkeat, osittain jyrkät kalliomuodostumat, jotka ovat rinteillä

51 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus (luonnos) 50 (77) huuhtoutuneen moreenin peittämiä. Alueen itäosassa on n. 10 km kapea katkonainen harjujakso, joka kulkee Viitajärveltä Viitoinselän ja Patoveden itärannalla Vesantojärven eteläpäähän saakka. Mannerjäätikön vetäytymisen jälkeen n vuotta sitten alue oli miltei kokonaan veden peittämää lukuun ottamatta Pakkulamäkeä, jonka laki on 190 m mpy. Ancylusjärven nopean laskun jälkeen noin 9000 vuotta sitten vesistöt olivat osa Muinais-Päijänteen suurjärveä, vedenpinnan korkeus oli silloin m mpy. Noin 7000 vuotta sitten, Heinolan harjun murtumisen jälkeen, vedenpinta laski nopeasti ja järvet kuroutuivat itsenäisiksi altaiksi. Kiesimän kanavan valmistuttua v Sonkarin vedenpinta laski yli metrin nykyselle tasolle 100,9 m mpy. Kivikautinen asutus levisi seudulle viimeistään myöhäismesoliittisella jaksolla n vuotta sitten, jolloin Muinais-Päijänne ulottui alueelle. Patoveden koillispuolella muinainen rantatörmä on korkeudella m mpy, sen yläpuolella on useita kivikautisia asuin- ja löytöpaikkoja. Hiekkaiset rannat harjun liepeillä ovat todennäköisesti toimineet kalastuspaikkoina koko esihistoriallisella jaksolla. Muut rannat kaavan alueella ovat pääosin huuhtoutunutta kivikkoa, ja ne eivät ole olleet kovin otollisia asutukselle. Varhaisesta historiallisesta asutuksesta on toistaiseksi vähän tietoa. Sonkarisaarella oli 1500-luvun alussa 2 eräsijaa. Hankealueen ulkopuolella Niinivedelle ja Vesannonmäelle kiinteä asutus syntyi jo 1552, Sonkarisaaren ensimmäinen talo oli veroluettelon mukaan Iso-Korhola eli Vanhala (Pekka Juhonpoika Huuskonen 1599) luvulla kaavan alueella oli 3 uutta taloa, jotka sijaitsivat Sonkarisaaren itäpuolella Vesantojärven ja Patoveden rannalla luvun puolivälin jälkeen perustettiin ainakin kaksi taloa Sonkarinkylään (hankealueen ulkopuolella). Sonkarisaaren keskiosan tasaiset hietamoreenialueet soveltuivat hyvin peltomaaksi. Monet saaret ja kivikkoiset rannanläheiset rinteet ovat toimineet kaskimaana, kaskiröykkiöitä löytyi Sonkarikylän lounaispuolella sijaitsevalta moreenitasanteelta. Asijoen suun lähellä oli kaksi eri-ikäistä pientä vesimyllyä. Myöhemmin luvun alkupuolella (tarkkaa ajankohta ei voitu selvittää) paikalle perustettiin saha ja pärehöylä, joille tehtiin oma kanava. Toinen vesimylly oli Pentinjärven laskujoessa.2 Korholankylässä Pentinmäellä toimi tuulimylly. Nykyään suurin osa alueesta on metsätalouskäytössä. Arkeologisessa inventoinnissa tarkastettiin seitsemän tunnettua muinaisjäännöskohdetta (6 kivikautista asuinpaikkaa ja varhaismetallikautinen röykkiökohde). Uusia muinaisjäännöskohteita löytyi kaksi: Sonkarin kaskiröykkiöalue ja kalakellarit sekä Asijoen myllyjen paikat. Uuden ja uusimman ajan kulttuuriperintökohteita kartoitettiin kolme: Vanhala peltoaita, Vanhala 2 muistomerkki ja Pentinoja kanava. Lisäksi pyrittiin selvittämään neljän kantatalon sijainti. Kaavalla voi olla vaikutusta kohteeseen 8, Päähinen kivikautinen asuinpaikka. Muinaisjäännösinventoinnin raportista on saatavilla lisätietoa arkeologisesta kulttuuriperinnöstä. Raportti on kaavaselostuksen liitteenä. Raportin kohdenumerointi on yhtenevä kaavakartalla esitettyjen kohteiden kanssa.

52 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus (luonnos) 51 (77) Arkeologisten kohteiden määritelmiä Kiinteä muinaisjäännös (MML 2 ) Kiinteät muinaisjäännökset ovat maisemassa, maaperässä ja vedessä säilyineitä rakenteita ja kerrostumia, jotka ovat syntyneet paikalla kauan sitten eläneiden ihmisten toiminnasta. Esihistoriallisen ajan muinaisjäännökset ovat ajalta, jolta ei ole kirjallisia lähteitä ja jonka asutusta ja oloja koskevat käsitykset perustuvat ensi sijassa arkeologian menetelmillä saataviin tutkimustuloksiin. Historiallisen

53 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus (luonnos) 52 (77) ajan muinaisjäännökset ovat ajalta, jolta on käytettävissä myös kirjallisia lähteitä, kuten vanhoja karttoja. Muinaisjäännökset ovat merkittävä osa suomalaista kulttuuriperintöä. Kiinteät muinaisjäännökset on rauhoitettu muinaismuistolailla. Muu arkeologinen kulttuuriperintö Muut kulttuuriperintökohteet Arkeologinen kulttuuriperintö koostuu muinaismuistolain rauhoittamien kiinteiden muinaisjäännösten ohella myös muista, muinaismuistolain rauhoitusta vailla olevista, kulttuuriperintökohteista. Tällaisiksi muiksi kulttuuriperintökohteiksi tulkitaan muinaismuistolain ulkopuolelle jääviä paikkoja ja rakenteita, joiden säilyttäminen on perusteltua niiden historiallisen merkityksen ja kulttuuriperintöarvojen vuoksi. Yleisimpiä kulttuuriperintökohteita ovat esimerkiksi merkittävimmät käytössä olevat tiet, toisen maailmansodan aikaiset sotahistorialliset kohteet ja alle 100 vuotta nuoremmat hylyt ja ne edelleen asutut historiallisen ajan kylänpaikat, jotka eivät ole muinaismuistolain rauhoittamia. Lisäksi kulttuuriperintökohteiksi voidaan laskea muita historiallisesti erityisen (=valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai paikallisesti) arvokkaita luvun lopun ja 1900-luvun alun rakenteita. Muita kulttuuriperintökohteita voivat olla ne olla arkeologiset kohteet, jotka eivät Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset oppaan määrityksen mukaan ole kiinteitä muinaisjäännöksiä. Muut kulttuuriperintökohteet voidaan suojella kaavassa MRL:n keinoin (132/1999) Kulttuuriympäristö- ja maisema-alueet Sonkarin ja Tiitilänkylän alueen maisemarakenne ja harva asutusrakenne ovat tyyppiesimerkkejä Rautalammin reitin latvaosien kulttuurimaisemasta. Alueella on myös paljon kulttuurihistoriallisesti arvokasta vanhaa rakennuskantaa. Uhkana maisemakuvalle on elinkeinorakenteen muutoksen aiheuttama rantojen metsittyminen ja pientilojen autioituminen. Kaava-alueella on kaksi maakunnallisesti arvokkaaksi luokiteltua kulttuuriympäristöaluetta sekä yksi maisema-alue: -Vanhalan ja Mattilan pihapiirit (kulttuuriympäristö) -Sonkarin kylä ja kulttuurimaisema-alue (kulttuuriympäristö) -Sonkari-Tiitilänkylän maisema-alue Näistä Sonkari-Tiilänkylän maisema-alue on laaja kokonaisuus, joka käsittää myös edellä mainitut kulttuuriympäristöt. 4 SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Rantayleiskaavan suunnittelun tarve Yleiskaavan muutoksella on tarkoitus päivittää kaava nykyaikaan muun muassarakentamistarpeiden ja selvitysten osalta.

54 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus (luonnos) 53 (77) 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Kaavahankkeessa osallisia ja sidosryhmiä ovat alustavan tarkastelun perusteella ainakin seuraavat tahot: Suunnittelualueen ja sen lähialueen maanomistajat ja yritykset. Suunnittelualueella ja sen läheisyydessä asuvat ja työskentelevät ihmiset Osakaskunnat Kunnan luottamuselimet Kunnan eri hallintokunnat Viranomaiset (Pohjois-Savon ELY-keskus, Pohjois-Savon liitto, Kuopion kulttuurihistoriallinen museo, Liikennevirasto) Vireilletulo Vireilletulosta ilmoitettiin samassa yhteydessä, kun osallistumis- ja arviointisuunnitelma on tullut nähtäville Viranomaisyhteistyö 4.3 Tavoitteet 4.4 Mitoitusperusteet Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin pp.kk.201v. Kaavaluonnoksesta ja -ehdotuksesta pyydetään viranomaisilta lausunnot. Viranomaisneuvotteluita järjestetään tarvittaessa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja luonnosaineisto ovat olleet nähtävillä pp.kk.201v - pp.kk.201v. Kaavamuutoksen ehdotus on ollut nähtävillä pp.kk.201v - pp.kk.201v. TÄYDENNETÄÄN PROSESSIN EDETESSÄ. Nyt tehtävä rantaosayleiskaavan päivittäminen sisältää rakennuspaikkojen siirrot, käyttötarkoituksen muutokset, päivittämisen toteutuneeseen tilanteeseen sekä kaavamääräysten päivittämisen. Mitoituslaskelmia ei laadita uudelleen vaan laskelmat perustuvat voimassa olevan kaavan laskelmiin. Mitoitusnormit Loma-asuntojen lukumäärää laskettaessa mitoitusnormina käytetään pääsääntöisesti loma-asuntojen lukumäärä / muunnettu rantakilometri. Alle 20 ha saarilla mitoitus voi perusta myös maapinta-alaan / loma-asunto. Rakennusoikeutta laskettaessa käytetään seuraavia normeja: 1) Mannerrannat: 3-6 loma-asuntoa / muunnettu rantakilometri 2) Alle 20 ha saarilla ja lammilla 1 loma-asunto / noin 3 ha:a kohden seuraavan taulukon mukaisesti:

55 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus (luonnos) 54 (77) Pinta-ala (ha) rak. oik. (loma-as.) Rakennusjärjestyksen mukaisesti alle 1 ha:n saarilla ja alle 3 ha:n lammilla ei ole rakennusoikeutta, paitsi mikäli maanomistajilla ei ole muita rakentamiskelpoisia alueita. Maisematekijöiden ja luonnonsuhteiden vaikutus mitoitukseen arvioidaan kunkin saaren osalta erikseen ja ne saattavat pienentää laskennallista rakennusoikeutta. Saarten ja lampien rakennusoikeus jaetaan tilojen kesken rantaviivan suhteessa. Em. mitoitusperusteita noudatetaan, jos omistusyksikön koko rakennusoikeus osoitetaan omarantaisina rakennuspaikkoina. Jos rakennusoikeutta sijoitetaan yhteisrantaisena, lomakylämäisenä rakentamisena, voidaan em. mitoitusperusteista poiketa. Mitoitusnormia ei sovelleta kaavamaisesti. Mitoitusperusteiden tulee vaihdella alueittain tai vyöhykkeittäin alueiden kulutuskestävyyden ja palveluiden läheisyyden perusteella. Myös maisemalliset seikat tulee huomioida. Lopullisesta mitoituksesta ja mitoitusvyöhykkeistä tekee kunnanvaltuusto päätöksen luontoja maisemaselvityksen perusteella. 4.5 Rakennusoikeuden laskentaperiaate Rakennusoikeuden laskennassa käytetään seuraavia periaatteita: Muunnettu rantaviiva Rantaviiva lasketaan Etelä-Savon maakuntayhtymän kehittämän laskentamallin mukaan. Laskentamalli pyrkii ottamaan huomioon kapeiden niemien, lahtien, kannasten ja salmien kohdalla vastarannan ja luontotekijöiden rakentamistoiminnalle aiheuttamat rajoitukset.

56 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus (luonnos) 55 (77) Kantatilaperiaate 4.6 Muutokset Kuva 11. Rantojen mittaus rakennusoikeutta laskettaessa. Tilasta erotetut loma-asuntotontit, tilan alueelle myönnetyt loma-asuntojen rakennusluvat sekä tilaan kuuluvat rannalla sijaitsevat loma-asunnot ja ympärivuotiset asunnot lasketaan käytetyksi rakennusoikeudeksi. Nämä osoitetaan kaavassa rakentamisalueiksi. Käytettyyn rakennusoikeuteen katsotaan kuuluvaksi rakennuslain rantakaavaa koskevien säännöksien voimaantulon jälkeen tilasta rakentamista varten erotetut kiinteistöt. Mikäli kantatila on käyttänyt rakennusoikeutta yli alueen suurimman mitoitusnormin, huomioidaan rakennusoikeuden käyttö kantatilalla myös ennen vuotta Alla on esitetty kaavaan tällä päivityksellä tehtyjä muutoksia. Lisäksi on mm. tarkennettu teknisenä korjauksena aluerajojen sijaintia suhteessa kiinteistörajoihin kohdissa, joissa on ollut epätarkkuutta Asinsalmi. Asinsalmen lava merkitään kaavaan PVkaavamerkinnällä, joka mahdollistaa tanssilavan toiminnan olevan tilanteen mukaan. Myös mahdollisuus lisärakentamiselle on huomioitu.

57 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus (luonnos) 56 (77) Kaava ennen muutosta Kaava muutoksen jälkeen Neitsytniemi. Oleva RA-rakennuspaikka merkitään kaavaan. On aiemmin ollut Kirkonkylän OYK:n aluetta, mutta sopii luontevammin tähän kaavaan. Kirkonkylän osayleiskaavassa ei ole muita loma-asuntoja. Muu Kirkonkylän oyk:n alue yleiskaava-alueiden rajan lähellä on asemakaavoitettu. Kaava ennen muutosta Kaava muutoksen jälkeen Huvikumpu. Käyttötarkoituksen muutos loma-asunnosta vakituiseen asumiseen Talviranta. Käyttötarkoituksen muutos loma-asunnosta vakituiseen asumiseen. Kaava ennen muutosta(3. ja 4.) Kaava muutoksen jälkeen(3. ja 4.)

58 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus (luonnos) 57 (77) Poukama. Käyttötarkoituksen muutos loma-asunnosta vakituiseen asumiseen Sakaristo. Käyttötarkoituksen muutos loma-asunnosta vakituiseen asumiseen. Kaava ennen muutosta(5. ja 6.) Kaava muutoksen jälkeen(5. ja 6.) Teerilä Käyttötarkoituksen muutos RA -> A. Kaava ennen muutosta Kaava muutoksen jälkeen Kalevala. Rakennusalueen laajennus tilarajojen mukaisesti. Kaava ennen muutosta Kaava muutoksen jälkeen Soppinen. Iso Kolmisoppisen metsä luonnonsuojelualue on perustettu tilalle, osoitetaan kaavassa

59 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus (luonnos) 58 (77) Kaava ennen muutosta Kaava muutoksen jälkeen Kukkoharju. Rakennusalueen laajennus Kaava ennen muutosta Kaava muutoksen jälkeen Kesäpesä. Rakennusalueen laajennus olevan tilanteen mukaisesti. Kaava ennen muutosta Kaava muutoksen jälkeen Ukkola. Käyttötarkoituksen muutos. RM, matkailupalvelualue- > AM, maatilan talouskeskuksen alue. Kaava ennen muutosta Kaava muutoksen jälkeen Syväharju. Rakennusalueen laajennus, toinen rakennuspaikoista on jo rakentunut hieman rakennusalueen ulkopuolelle.

60 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus (luonnos) 59 (77) Kaava ennen muutosta Kaava muutoksen jälkeen Koivuranta. Rakennusalueen virheellinen merkintä korjataan Niemenranta. Rakennusalueen ja -paikan merkintä oikealle kohdalle 7:107 7:122 Kaava ennen muutosta (14. ja 15.) Kaava muutoksen jälkeen (14. ja 15.) Sompala. Omarantaiset RA-rakennuspaikat muutetaan RMrakennusalueen laajennukseksi ja rakennusoikeus lisätään RM-alueelle. Rakennusaluetta laajennetaan myös tien läheisyydessä, jossa on jo olevaa rakentamista. Kaava ennen muutosta Kaava muutoksen jälkeen

61 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus (luonnos) 60 (77) Rantapelto ja Tuomipuro. Kaksi jäljellä olevaa rakennuspaikkaa osoitetaan tilalle Rantapelto. Toinen rakennuspaikka siirretään tilalta 9:36 Tuomipuro. Toinen rakennuspaikka osoitetaan uutena, koska tilan 9:31 Rantapelto mitoituksen mukainen rakennuspaikka on jätetty alkuperäisessä kaavassa osoittamatta. 9:36 9:31 Kaava ennen muutosta Kaava muutoksen jälkeen Virranniemi. Rakennusalueen laajennus siten, että oleva sauna jää myös rakennusalueelle. Kaava ennen muutosta Kaava ennen muutosta Savela. Kahden rakennuspaikan siirto toisen korttelin yhteyteen niemen puolelta toiselle. Kaava ennen muutosta Kaava muutoksen jälkeen

62 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus (luonnos) 61 (77) Koivuranta. Olevan rakennuspaikan käyttötarkoituksen muutos ympärivuotiseen asumiseen. Kaava ennen muutosta Kaava muutoksen jälkeen Järvelä. Rakennuspaikkojen siirto niin, että kahdesta 5 rakennuspaikan loma-asuntojen korttelista tulee yksi yhtenäinen 10 rakennuspaikan kortteli. Kaava ennen muutosta Kaava muutoksen jälkeen Niemenkärki. Rakennuspaikan laajennus. Rakennuspaikkaa laajennetaan alueelle, jolla on tehty maanrakennustöitä. Kaava ennen muutosta Kaava muutoksen jälkeen Koivuniemi. Rakennuspaikan laajennus. Rakennuspaikkaa laajennetaan paremmin rakentamiseen soveltuvalle paikalle.

63 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus (luonnos) 62 (77) Kaava ennen muutosta Kaava muutoksen jälkeen Sahinnokka. Käyttötarkoituksen muutos loma-asunnosta vakituiseen asumiseen, läntisin rakennuspaikka. Kaava ennen muutosta Kaava muutoksen jälkeen Norola. Rakennuspaikan osoittaminen rakentamattomalle emätilalle. Rakennuspaikka on jäänyt osoittamatta alkuperäisessä kaavassa. Kaava ennen muutosta Kaava muutoksen jälkeen Syväniemi. Käyttötarkoituksen muutos loma-asunnosta vakituiseen asumiseen, kaksi rakennuspaikkaa.

64 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus (luonnos) 63 (77) Kaava ennen muutosta Kaava muutoksen jälkeen Simpukka. Käyttötarkoituksen muutos loma-asunnosta vakituiseen asumiseen. Kaava ennen muutosta Kaava muutoksen jälkeen Santala ja Jauhiala. Rakennuspaikan siirto saman maanomistajan tilalta 4:53 tilalle 9:30. Kaava ennen muutosta (tila 4:53) Kaava muutoksen jälkeen (tila 4:53)

65 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus (luonnos) 64 (77) Kaava ennen muutosta (tila 9:30) Kaava muutoksen jälkeen (tila 9:30)

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA?

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA? FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (7 ) VESANNON KUNTA VESANTOJÄRVEN JA SONKARIN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS-

Lisätiedot

TAIPALSAARI. ILKONSAARTEN (Itäinen) JA MYHKIÖN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari

TAIPALSAARI. ILKONSAARTEN (Itäinen) JA MYHKIÖN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari TAIPALSAARI ILKONSAARTEN (Itäinen) JA MYHKIÖN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 MENETELMÄT 3 YLEISKUVAUS 4 TULOKSET... 4 1. Myhkiö. 4 2. Ilkonsaaret (itäinen)..

Lisätiedot

RAUTALAMMIN KUNTA, 1 NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TILA 18:16 Kaavaselostus

RAUTALAMMIN KUNTA, 1 NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TILA 18:16 Kaavaselostus RAUTALAMMIN KUNTA, 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 Kaavaprosessin vaiheet...2 1.2 Rantaosayleiskaavan muutos...2 1.3 Rantaosayleiskaavan toteuttaminen...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 Selvitys suunnittelualueen

Lisätiedot

Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49.

Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49. SULKAVAN KUNTA RANTA-SASTAVIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 26.11.2013 Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49. Ranta-asemakaavan muutoksella muodostuu

Lisätiedot

Liite 4. Luonnonsuojelu

Liite 4. Luonnonsuojelu Liite 4. Luonnonsuojelu Luonnonsuojelualueet (SL) Kohteen nimi Kohdeluokka Arvo Inventointi 1 Koukkurahka Puuttomat suot Luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu, alue kuuluu Natura Kangasalan kunta 2000

Lisätiedot

Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos

Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos S U U N N IT T EL U JA T E K N IIK K A RAUTALAMMIN KUNTA Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos Kaavaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20667 Kaavaselostus Lilian Savolainen Sisällysluettelo

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ( 6 ) Vesannon kunta 15.6.2012 Keitele-Vesijärvi rantaosayleiskaavan muutos

FCG Finnish Consulting Group Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ( 6 ) Vesannon kunta 15.6.2012 Keitele-Vesijärvi rantaosayleiskaavan muutos FCG Finnish Consulting Group Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ( 6 ) VESANNON KUNTA KEITELE-VESIJÄRVI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVA...2 1.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...3 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA...3

Lisätiedot

ONKIVEDEN JA NERKOONJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAA- VAN MUUTOS

ONKIVEDEN JA NERKOONJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAA- VAN MUUTOS FCG Finnish Consulting Group Oy Lapinlahden kunta ONKIVEDEN JA NERKOONJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAA- VAN MUUTOS Kaavaselostus Luonnos 13.3.2012 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus I Kuopio Onkiveden

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Havainnekuva Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Havainnekuva Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVA...2 1.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA...2 2.1.1

Lisätiedot

JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SIIKANIEMI SELOSTUS Ote rantayleiskaavakartasta SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2 Alueen yleiskuvaus 1.3 Luonnonympäristö 1.4

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista LIITE 4 Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tuomas Kallio Kalajoki, n:o 66 Luonnonympäristön yleiskuvaus Selvitysalue

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(10) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

PUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari

PUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari PUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 INVENTOITU ALUE... 3 1. Repolahden perukka. 3 LIITTEET Kansikuva: Repolahden perukan rantaa

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy. Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Kaavaselostus. Ehdotus

FCG Finnish Consulting Group Oy. Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Kaavaselostus. Ehdotus FCG Finnish Consulting Group Oy Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Kaavaselostus Ehdotus FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus I SISÄLLYSLUETTELO 1 Tiivistelmä... 1 1.1

Lisätiedot

Riihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen

Riihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KAAVIN KUNTA Riihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen Kaavaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P23617 Kaavaselostus 1 (2) Sisällysluettelo 1 Tiivistelmä...

Lisätiedot

KUNINKAANSAARI, NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

KUNINKAANSAARI, NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A RAUTALAMMIN KUNTA KUNINKAANSAARI, NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus Kaavan hyväksyminen: Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA

Lisätiedot

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (5) KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

MERIKARVIAN KUNTA. MERIKARVIAN MALSKERIN RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS MALSKERIN SAARI koskien tilaa Kivikari

MERIKARVIAN KUNTA. MERIKARVIAN MALSKERIN RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS MALSKERIN SAARI koskien tilaa Kivikari MERIKARVIAN KUNTA MERIKARVIAN MALSKERIN RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS MALSKERIN SAARI koskien tilaa Kivikari 484-414-2-122 Riispyyn kylässä KUNNAN KAAVATUNNUS 484RAKAM12016 4.12.2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

Lisätiedot

Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu , Kataja ja Ainola )

Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu , Kataja ja Ainola ) Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu 635-417-3-28, Kataja 635-417-3-34 ja Ainola 935-417-3-26) Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net

Lisätiedot

SONKARI-KIESIMÄ RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TILALLE HUJANSAARI 3:100

SONKARI-KIESIMÄ RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TILALLE HUJANSAARI 3:100 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A RAUTALAMMIN KUNTA SONKARI-KIESIMÄ RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TILALLE HUJANSAARI 3:100 Kaavaselostus Hyväksytty..2015 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24146 Kaavaselostus

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Kalliojärven Pitkäjärven alue sijaitsee Ylöjärven Kurussa. Alue

Lisätiedot

Saunataipaleen ranta-asemakaavan osittainen kumoaminen

Saunataipaleen ranta-asemakaavan osittainen kumoaminen SUONENJOEN KAUPUNKI ANNA-LIISA AIRAKSINEN, ERKKI AIRAKSINEN JA PEKKA AIRAKSINEN Saunataipaleen ranta-asemakaavan osittainen kumoaminen Kaavaselostus, FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 549230-P30817 Kaavaselostus,

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto

Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto Markku Mikkola-Roos Suomen ympäristökeskus Kuva: Tero Taponen Kosteikkoluontotyyppien jakautuminen uhanalaisuusluokkiin (koko maa) 100 % 10 12 21 17 70 14 n 90 % 80

Lisätiedot

Merkkikallion tuulivoimapuisto

Merkkikallion tuulivoimapuisto OX2 FINLAND OY Merkkikallion tuulivoimapuisto Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen 2016 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29646P004 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 2

Lisätiedot

PUUMALAN KUNTA KOTINIEMEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

PUUMALAN KUNTA KOTINIEMEN ASEMAKAAVAN MUUTOS PUUMALAN KUNTA KOTINIEMEN ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus Luonnos 7.2.2014 Asemakaavamuutos koskee Puumalan Kitulanniemessä kiinteistöä 623-415-4-217. Asemakaavamuutoksella vahvistuu korttelit 241, 242,

Lisätiedot

LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.

LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10. LAVIAN KUNTA LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.2014 Ilmari Mattila Kaavoitus- ja Arkkitehtipalvelu Mattila Oy

Lisätiedot

Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus

Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus 17.5.2016 kaavajärjestelmä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri-

Lisätiedot

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä.

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kunta Kylä Tilat Kaavan nimi Kaavan laatu Keuruu Pihlajavesi 249-407-2-59 Hakemaniemi 249-407-2-97 Eemelinranta Pihlajaveden osayleiskaava Osayleiskaavan muutos

Lisätiedot

PYHÄSELKÄ TELMONSELÄN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS

PYHÄSELKÄ TELMONSELÄN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LIPERIN KUNTA PYHÄSELKÄ TELMONSELÄN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS EHDOTUS 1.3.2016 Kaavan valmisteluaineisto nähtävillä: 17.12.2015 15.1.2016 Kaavaehdotus nähtävillä:

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy VIEREMÄN KUNTA ROTIMON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus, ehdotus

FCG Finnish Consulting Group Oy VIEREMÄN KUNTA ROTIMON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus, ehdotus FCG Finnish Consulting Group Oy VIEREMÄN KUNTA ROTIMON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus, ehdotus 17.8.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus I SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT...

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Ajantasakaava Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Ajantasakaava Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVA...2 1.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA...2 2.1.1

Lisätiedot

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila 739-421-7-414 (osa) Kaavaehdotus 10.8.2016 1 Osayleiskaavan muutoksen selostus, joka koskee Pien-Saimaan osayleiskaavaa. 1 PERUSTIEDOT

Lisätiedot

PARAINEN SVARTHOLMEN RANTA-ASEMAKAAVA

PARAINEN SVARTHOLMEN RANTA-ASEMAKAAVA PARAINEN SVARTHOLMEN RANTA-ASEMAKAAVA Maanmittari Oy Öhman 2015 KÄSITTELYVAIHEET Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettu 8.5.2015. Ehdotus nähtävänä (MRA 27 )... Hyväksytty kaupunginvaltuustossa...

Lisätiedot

NIINIVEDEN JA SUOSTUNJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAA- VAN PÄIVITYS. Hyväksytty: Kunnanvaltuusto..

NIINIVEDEN JA SUOSTUNJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAA- VAN PÄIVITYS. Hyväksytty: Kunnanvaltuusto.. S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A Vesannon kunta NIINIVEDEN JA SUOSTUNJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAA- VAN PÄIVITYS Kaavaselostus, luonnos Hyväksytty: Kunnanvaltuusto.. 696- Q:\Kuo\P233\_Niiniveden_rantaosayleiskaavan\C_suunnittelu\C2_tyo\Tekstit\Selostus_Niinivesi_Suostunjärvi_päivitys.docx

Lisätiedot

TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS S U U N N IT T E LU JA T E K N II K K A MÄNTYHARJUN KUNTA TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus P17766 31.5.2013 Tarkistettu 11.6.2013 Hyväksytty: xx.xx.2012 x FCG SUUNNITTELU

Lisätiedot

HANKASALMEN KUNTA ARMISVEDEN JA YMPÄRISTÖN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS

HANKASALMEN KUNTA ARMISVEDEN JA YMPÄRISTÖN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS HANKASALMEN KUNTA ARMISVEDEN JA YMPÄRISTÖN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS 2014 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUEEN MÄÄRITYS... 3 2. SUUNNITTELUTILANNE... 3 2.1 MAAKUNTAKAAVA... 3 2.2 YLEISKAAVA... 3 2.3 ASEMA-

Lisätiedot

Mäntyharjun kunta Kallaveden Riinin ja Korpijärven ranta-asemakaavojen muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Mäntyharjun kunta Kallaveden Riinin ja Korpijärven ranta-asemakaavojen muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ( 5 ) Mäntyharjun kunta Kallaveden Riinin ja Korpijärven ranta-asemakaavojen muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Jaalangan rantaosayleiskaavan muutos tilalla Raivio 2:69

Jaalangan rantaosayleiskaavan muutos tilalla Raivio 2:69 1 VAALAN KUNTA Tekninen toimisto Kaavaselostus Nähtävilläolo: Kaavaluonnos xx.-xx.20xx Kaavaehdotus xx Hyväksymispäivämäärät: Kunnanhallitus xx / xx Kunnanvaltuusto xx / xx Selostus koskee xx.xx.2015 päivättyä

Lisätiedot

RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS

RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy SIIKALATVAN KUNTA RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU KORTTELIN 33 TONTIT 1, 3, 4 JA 5 SEKÄ

Lisätiedot

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola

Lisätiedot

NIIRASENLAHDEN ASEMAKAAVA-ALUE LUONTOSELVITYS 2012

NIIRASENLAHDEN ASEMAKAAVA-ALUE LUONTOSELVITYS 2012 NIIRASENLAHDEN ASEMAKAAVA-ALUE LUONTOSELVITYS 2012 Markku Nironen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 12.12.2012 1 JOHDANTO Kangasniemen kirkonkylän pohjoispuolella sijaitsevalle Niirasenlahden ja Salmelantien

Lisätiedot

Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt

Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt Metsäkeskus 2014 Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt 2014 { 2 } Metsälaki Metsälaissa on lueteltu joukko suojeltuja elinympäristöjä, jotka ovat monimuotoisuuden

Lisätiedot

LEMI KUHASENSAARI. Ranta-asemakaavan muutos LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari

LEMI KUHASENSAARI. Ranta-asemakaavan muutos LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari LEMI KUHASENSAARI Ranta-asemakaavan muutos LUONTOINVENTOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 MENETELMÄT 3 TULOKSET... 3 1. Paikallistien itäpuoli.. 4 2. Paikallistien länsipuoli.. 6 YHTEENVETO.

Lisätiedot

HAUKINIEMI, NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

HAUKINIEMI, NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A RAUTALAMMIN KUNTA HAUKINIEMI, NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus Kaavan hyväksyminen: Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA

Lisätiedot

METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI

METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI LUHANGAN KUNTA METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI KAAVAN MUUTOS KOSKEE METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAA VASTAAMAAN YKSITYISEN MAAN SUOJELUTAVOITTEITA.

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Lisätiedot

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 LIPERIN KUNTA KÄSÄMÄN OSAYLEISKAAVAN MUUTTAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää

Lisätiedot

PUUMALA HAAPASELÄN OSAYLEISKAAVAN TÄYDENNYS YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari

PUUMALA HAAPASELÄN OSAYLEISKAAVAN TÄYDENNYS YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari PUUMALA HAAPASELÄN OSAYLEISKAAVAN TÄYDENNYS YMPÄRISTÖARVIOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 MENETELMÄT 3 ALUEET... 4 1. Kuivasaari. 4 2. Hämeensaari. 5 3. Likoranta... 6 4. Pitkäpohja.

Lisätiedot

RAHOLANJÄRVI ITÄLAHDEN RANTA-ASEMAKAAVA

RAHOLANJÄRVI ITÄLAHDEN RANTA-ASEMAKAAVA Juuan kunta RAHOLANJÄRVI ITÄLAHDEN RANTA-ASEMAKAAVA Kaavaselostus RANTA-ASEMAKAAVA KOSKEE OSAA ITÄLAHDEN TILASYA 176-405-4-33. RANTA-ASEMAKAAVALLA MUODOSTUVAT KORTTELIT 1 SEKÄ MAA- JA METSÄTALOUSALUEET.

Lisätiedot

NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 7:38, 7:53, 7:54, 7:56, 7:57 JA 7:67

NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 7:38, 7:53, 7:54, 7:56, 7:57 JA 7:67 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A RAUTALAMMIN KUNTA NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 7:38, 7:53, 7:54, 7:56, 7:57 JA 7:67 Kaavaselostus, ehdotus 3.4.2013 Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus

Lisätiedot

METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA

METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA Lieksan seurakunta on suojellut Metsien suojeluohjelman (METSO) mukaisesti Ympäristöministeriön päätöksellä yksityiseksi luonnonsuojelualueiksi tässä oppaassa lyhyesti esitellyt

Lisätiedot

Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys

Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys Hollolan kunta Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys 6.8.2007 Viite 82116099-02 Tarkistanut Tarja Ojala Kirjoittanut Kaisa Torri Ramboll Terveystie 2 FI-15870 Hollola Finland Puhelin:

Lisätiedot

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta

Lisätiedot

MERIKARVIAN KUNTA MERIKARVIAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS MALSKERI JA DEMASÖÖRI

MERIKARVIAN KUNTA MERIKARVIAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS MALSKERI JA DEMASÖÖRI MERIKARVIAN KUNTA MERIKARVIAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS MALSKERI JA DEMASÖÖRI koskien tiloja Kivikari 484-414-2-122, Halkoplassi 484-414-2-199, Heikkilä 484-414-1-122, Suloranta 484-414-2-112 Valtterila

Lisätiedot

Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011

Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 Akaan kaupunki Maankäyttö- ja kaavoitusyksikkö PL 34 37801 TOIJALA Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 Tmi Mira Ranta Isorainiontie 8 38120 SASTAMALA p. 050-5651584

Lisätiedot

NAUVON RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KIRJAINEN, STRÖMAS NYTORP

NAUVON RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KIRJAINEN, STRÖMAS NYTORP PARAINEN NAUVON RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KIRJAINEN, STRÖMAS NYTORP KAAVASELOSTUS Maanmittari Oy Öhman KÄSITTELYVAIHEET Ilmoitus kaavamuutoksen aloituksesta kuulutettu Paraisten Kuulutuksissa 11.6.2015.

Lisätiedot

Mäntyharjun kunta Länsiosan rantaosayleiskaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Mäntyharjun kunta Länsiosan rantaosayleiskaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ( 5 ) Mäntyharjun kunta Länsiosan rantaosayleiskaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

Ruostejärven osayleiskaava 25.7.2010 1 (9) Seija Väre RUOSTEJÄRVEN LIITO-ORAVA SELVITYS. Tammelan kunta

Ruostejärven osayleiskaava 25.7.2010 1 (9) Seija Väre RUOSTEJÄRVEN LIITO-ORAVA SELVITYS. Tammelan kunta Seija Väre 25.7.2010 1 (9) RUOSTEJÄRVEN LIITO-ORAVA SELVITYS Tammelan kunta 2 RUOSTEJÄRVEN LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Ruostejärven osayleiskaava sijaitsee Tammelan kunnan eteläosassa valtatien

Lisätiedot

LAPUAN KESKUSTAAJAMAN TUOTANTO- JA LOGISTIIKKA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA MUUTTUNEIDEN TUULIVOIMALAPAIKKOJEN TARKISTUS

LAPUAN KESKUSTAAJAMAN TUOTANTO- JA LOGISTIIKKA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA MUUTTUNEIDEN TUULIVOIMALAPAIKKOJEN TARKISTUS Vastaanottaja Lapuan kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 18.3.2014 Viite 1517874 LAPUAN KESKUSTAAJAMAN TUOTANTO- JA LOGISTIIKKA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA MUUTTUNEIDEN TUULIVOIMALAPAIKKOJEN TARKISTUS

Lisätiedot

VESMALAN JA PERÄMETSÄN TILOJEN RANTA- ASEMAKAAVA

VESMALAN JA PERÄMETSÄN TILOJEN RANTA- ASEMAKAAVA NOKIA Tilat: Vesmala 536-410-1-7 Perämetsä 536-410-1-31 (osa tilasta) VESMALAN JA PERÄMETSÄN TILOJEN RANTA- ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUS 2.12.2015 Teernijärvi RANTA-ASEMAKAAVA RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS, JOKA

Lisätiedot

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO HIRVENSALMEN KUNTA PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO Kaavaselostus 20.2.2012 Kaavan vireilletulo: Tekninen lautakunta 7.10.2011 39 Kaavan hyväksyminen:

Lisätiedot

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti

Lisätiedot

SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016

SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016 SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016 Markku Nironen 19.04.2016 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 3 ASEMAKAAVA-ALUEEN LIITO-ORAVAT... 2 3.1 LIITO-ORAVAT 2009...

Lisätiedot

SONKARI-KIESIMÄ RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

SONKARI-KIESIMÄ RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS FCG Rautalammin kunta SONKARI-KIESIMÄ RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus, ehdotus 15.12.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus, ehdotus I SISÄLLYSLUETTELO 1 Tiivistelmä... 1 1.1 Kaavaprosessin

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot Harjut ja kalliot 52. Sotavallan harju Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status Metso soveltuvuus: 10,7 ha Sotavalta Yksityinen Arvokas harjualue, Pohjavesialue, Opetuskohde, Arvokas luontokohde Kyllä Merkittävä

Lisätiedot

Lehtimäen kunta Valkealammen luontoselvitys

Lehtimäen kunta Valkealammen luontoselvitys Raportti 67030416 8.7.2003 Kuva: Pasi Halme Lehtimäen kunta Valkealammen luontoselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 SUUNNITTELUALUE 2 3 MENETELMÄT JA AINEISTO 2 3.1 Suunnittelutyön vaiheet 2 3.2 Suunnitteluaineisto

Lisätiedot

LÄNSIOSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS PITKÄJÄRVEN ALUE

LÄNSIOSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS PITKÄJÄRVEN ALUE S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A Mäntyharjun kunta LÄNSIOSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS PITKÄJÄRVEN ALUE Kaavaselostus, ehdotus Kaavan vireille tulo: Kaavan hyväksyminen: Kunnanhallitus: Kunnanvaltuusto:

Lisätiedot

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNI- TELMA (OAS)

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNI- TELMA (OAS) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ( 6 ) RAUTALAMMIN KUNTA SONKARI-KIESIMÄ RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS-

Lisätiedot

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015.

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015. Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 94 MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT Päiväys 16.11.2015. Vireille tulosta ilmoitettu: KH:n päätös 22.6.2015 Luonnos nähtävänä

Lisätiedot

3.2.1. Ruunanpäänniemen pohjoisosa

3.2.1. Ruunanpäänniemen pohjoisosa 3.2.1. Ruunanpäänniemen pohjoisosa Osa-alue on kalliojyrkänteiden ja niiden välisten murroslaaksojen kirjomaa (Kuva 11.). Kallioalueiden päällä on vain ohut humuskerros, jossa kasvaa nuorta tai keski-ikäistä

Lisätiedot

VAALAN KUNTA. ÄPÄTINNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus

VAALAN KUNTA. ÄPÄTINNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus VAALAN KUNTA ÄPÄTINNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus Nähtävilläolo: Kaavaluonnos xx Kaavaehdotus xx Hyväksymispäivämäärät: Kunnanhallitus xx / xx Kunnanvaltuusto xx / xx Selostus koskee 25.3.2015

Lisätiedot

Heinijärvien elinympäristöselvitys

Heinijärvien elinympäristöselvitys Heinijärvien elinympäristöselvitys Kuvioselosteet Kuvio 1. Lehto Kuviolla kahta on lehtotyyppiä. Ylempänä tuoretta runsasravinteista sinivuokko-käenkaalityyppiä (HeOT) ja alempana kosteaa keskiravinteista

Lisätiedot

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos 1(7) HYÖKÄNNUMMI KORTTELI 801 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PROJ. NRO 256 Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Sijainti on osoitettu oheisessa

Lisätiedot

TAIPALSAAREN PÖNNIÄLÄ

TAIPALSAAREN PÖNNIÄLÄ TAIPALSAAREN PÖNNIÄLÄ POHJAHIEKAN RANTA-ASEMAKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI Jouko Sipari 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO. 2 TUTKIMUSMENETELMÄT.. 2 YLEISKUVAUS... 3 TULOKSET... 3 1. Paikallistien eteläpuoli... 3

Lisätiedot

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Maanmittauspalvelu Puttonen Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Petri Parkko 31.5.2013 1. Taustoja Savonlinnan Matarmäelle (kartta 1) on suunniteltu kallion louhintaa, jonka suunnittelua varten tarvittiin

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(6) KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 188B Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE

Lisätiedot

LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015

LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 98 MYRSKYLÄN SEPÄNMÄKI- PALOSTENMÄKI LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Kuvio 1. Kalliokumpare alueen pohjoisosassa (Kuvio 1). ClT-tyypin kalliometsaa. 1. JOHDANTO Selvitysalue

Lisätiedot

TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Osayleiskaavan muutos Mäntyharjun kunnan (507) Niinimäen kylän (419) tilan Antinmäki 1:66 osa-alueella. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti jarmo.makela@karttaako.fi

Lisätiedot

Tooppikallio, Sastamala

Tooppikallio, Sastamala Tooppikallio, Sastamala Raportti maastokäynnistä 6.4.2012 Tiina Jalkanen, Juho Kytömäki ja Jere Nieminen Yhteenveto Sastamalan Tooppikallio on Metsähallituksen/Laatumaan myytävänä oleva metsätila, jolla

Lisätiedot

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI KANKAANPÄÄN KAUPUNKI Kankaanpään kaupungin Venesjärven kylän tiloja Liisanniemi 214-423- 3-141 ja Etelärinne 214-423-3-145 koskeva ranta-asemakaava. VENESJÄRVEN MARJAKEITAAN RANTA-ASEMAKAAVA 2 YMPÄRISTÖKESKUS

Lisätiedot

TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA ( ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 1 Hankekuvaus

TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA ( ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 1 Hankekuvaus FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunntelma 1 ( 6 ) TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA (844-411-7-1) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Hankekuvaus Asemakaava koskee Tervon

Lisätiedot

Rasonhaan metsäalueen perustaminen perintömetsäksi

Rasonhaan metsäalueen perustaminen perintömetsäksi Rasonhaan metsäalueen perustaminen perintömetsäksi SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTAA...2 2. PERINTÖMETSÄSOPIMUS...2 3. PERINTÖMETSÄN SIJAINTI...3 4. KAAVATILANNE...3 5. LUONTOARVOT...3 6. ALUEEN METSÄT...4 7.

Lisätiedot

HIRVENSALMI LÄNSIOSAN RANTAOSAYLEISKAAVAMUUTOS. KAAVASELOSTUS luonnos. Muutos koskee tilaa Kouranta

HIRVENSALMI LÄNSIOSAN RANTAOSAYLEISKAAVAMUUTOS. KAAVASELOSTUS luonnos. Muutos koskee tilaa Kouranta HIRVENSALMI LÄNSIOSAN RANTAOSAYLEISKAAVAMUUTOS Muutos koskee tilaa 407-3-30 Kouranta 11.11.2016 luonnos Sisällys 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 1 1.1 Kaavan nimi... 1 1.2 Alueen sijainti... 1 2 KAAVA-ALUE,

Lisätiedot

LIITO-ORAVASELVITYS 16X KALAJOEN KAUPUNKI. Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys

LIITO-ORAVASELVITYS 16X KALAJOEN KAUPUNKI. Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys LIITO-ORAVASELVITYS 23.6.2015 KALAJOEN KAUPUNKI Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 LIITO-ORAVASELVITYS 2 3 TULOKSET 3 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 4 5 VIITTEET 5 Kannen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 16.4.2014

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 16.4.2014 OAS 1 (5) Äyskosken ranta-asemakaavan muutos TERVON KUNTA ÄYSKOSKEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 16.4.2014 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö-

Lisätiedot

Asemakaavan muutos, kortteli 615

Asemakaavan muutos, kortteli 615 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A NILSIÄN KAUPUNKI Asemakaavan muutos, kortteli 615 Kaavaselostus Hyväksytty: KVALT pp.kk.vvvv xx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 5.10.2012 P195-P19523 Kaavaselostus

Lisätiedot

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHTI sijaitsee Pirkanmaalla Tarjanneveden rannalla

Lisätiedot

Alueella havaittiin runsaasti korentoja, sekä vaalea haikara (mahdollisesti harmaahaikara?) ja haukkoja.

Alueella havaittiin runsaasti korentoja, sekä vaalea haikara (mahdollisesti harmaahaikara?) ja haukkoja. Niittotarveselvitykset Pieksämäki Letvetlampi Letvetlampi on matala, lähes umpeenkasvanut lampi, jonka läpi laskee Törmäjoki Härkäjärvestä Siikalahteen. Vedenkorkeus oli selvitystä tehtäessä noin 20-30

Lisätiedot

ANJALANKOSKEN KYYNELMYKSENJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA- ALUEEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2002 Maanomistustilanne korjattu 12.2.2009

ANJALANKOSKEN KYYNELMYKSENJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA- ALUEEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2002 Maanomistustilanne korjattu 12.2.2009 Liite 1 ANJALANKOSKEN KYYNELMYKSENJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA- ALUEEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2002 Maanomistustilanne korjattu 12.2.2009 1. SELVITYSALUE JA TAVOITTEET Selvitysalue käsittää Kouvolaan yhdistyneen,

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (6) KAAVIN KUNTA VIHTAJÄRVI PEUKALONIEMEN RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 23.2.2015 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö-

Lisätiedot

Pirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016

Pirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016 Pirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016 Kotolahti kuvattuna lahden koillisrannalta. Kuva Pekka Rintamäki Pirkkalan kunta Ympäristönsuojelu Pirkanmaan Lintutieteellinen

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNKI Oivanginjärvi

KUUSAMON KAUPUNKI Oivanginjärvi liite: laajennusalue KUUSAMON KAUPUNKI Oivanginjärvi JOKOSLAHDEN RANTA_ASEMAKAAVA LAAJENNUSALUE Rantalahden alue Nuorta männikköä suunnittelualueen länsirajalla. KIMMOKAAVA EKOTONI KY JOKOSLAHDEN RANTA-ASEMAKAAVA

Lisätiedot

KOLMENKULMAN ALUEEN LUONTOSELVITYS

KOLMENKULMAN ALUEEN LUONTOSELVITYS Liite 5 KOLMENKULMAN ALUEEN LUONTOSELVITYS Kolmenkulman alueen ympäristö on melko tasaista moreenimaastoa. Kaavoitettava alue on metsäistä ja alue on ollut talousmetsäkäytössä lähes kokonaisuudessaan.

Lisätiedot

PARAINEN NAUVON RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS PRÄSTGÅRDEN, NYGÅRD KAAVASELOSTUS

PARAINEN NAUVON RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS PRÄSTGÅRDEN, NYGÅRD KAAVASELOSTUS PARAINEN NAUVON RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS PRÄSTGÅRDEN, NYGÅRD KAAVASELOSTUS Maanmittari Oy Öhman KÄSITTELYVAIHEET Ilmoitus kaavamuutoksen aloituksesta kuulutettu 12.11.2015 Ympäristölautakunta xxxx. Ehdotus

Lisätiedot

SUUNNITTELUALUEEN YLEISSIJAINTI - LIITE 1 MK 1:50000

SUUNNITTELUALUEEN YLEISSIJAINTI - LIITE 1 MK 1:50000 SUUNNITTELUALUEEN YLEISSIJAINTI - LIITE 1 K 1:50000 Pälkänevesi PÄLKÄNEEN KIRKONKYLÄ 1:412 1:330 1:342 1:307 SUUNNITTELUALUEEN RAJAUS - LIITE 2 K 1:10000 Sappeen kylä 87 876:2 1:413 1:340 1:244 1:258 1:99

Lisätiedot

JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella

JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2

Lisätiedot

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 17.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 3501 ja 14535 kevyen

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2040 Tonttijärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2040 Tonttijärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2040 Tonttijärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Torttijärven alue sijaitsee Pirkanmaalla, Ylöjärven Kurussa, noin 10 kilometriä

Lisätiedot