PEDAGOGISIA RATKAISUJA TALOUSKASVATUKSEEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PEDAGOGISIA RATKAISUJA TALOUSKASVATUKSEEN"

Transkriptio

1 PEDAGOGISIA RATKAISUJA TALOUSKASVATUKSEEN

2 Kirjoittajat Maisa Alastalo Hanna-Maija Närvänen Juuso Talikka Juha Anttila Venla Pentikäinen Tiina Tuomi Sylvie Daoud Arto Pesonen Elina Vanhanen Julius Kalliomaa Veli-Pekka Piirainen Anna Varis Arja Kilpeläinen Larissa Pimenoff Jani Varpa Sanni-Karoliina Louko Janna Porola Lili Wagner Maria Myllyrinne Sini-Maria Saarnio Maria Nikander Simo Sorri Toimittaja Julkaisija Kuluttajanoikeuksien päivän toimikunta: Anu Raijas Suomen lasten ja nuorten säätiö Hille Janhonen-Abruquah, Eila Kauppinen, Taina Mäntylä, Anu Raijas 2

3 Pedagogisia ratkaisuja talouskasvatukseen 3

4 Pedagogisia ratkaisuja talouskasvatukseen 5 Tiedote: Rahapaja tarjoaa taloustaitoja kasvatuksen ammattilaisille 6 Kansainvälistä kuluttajanoikeuksien päivää juhlistettiin Rahapajassa 8 Kuluttajan sopimukset Kilpailu- ja kuluttajavirasto, Talous- ja velkaneuvonta 10 Velkaantuminen ja pikavipit Kuluttajaliitto Konsumentförbundet ry 12 Toimijat, kanavat ja tavat nuorten taloudellisen osaamisen edistämisessä -tutkimushanke Kuluttajatutkimuskeskus 14 Ruoka & raha Marttaliitto ry, Finlands svenska Marthaförbund rf 16 Esteettömyys viestinnässä Näkövammaisten Keskusliitto ry 18 Finanssialan talouskasvatus Suomen lasten ja nuorten säätiö, Danske Bank 20 Velkaantuminen ja velkaantumisen riskien välttäminen Takuu-Säätiö, Suomen Setlementtiliitto ry 22 Turvallinen korttimaksaminen Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINE 4

5 Tiedote Rahapaja tarjoaa taloustaitoja kasvatuksen ammattilaisille Rahapaja on Helsingin yliopiston, Kilpailu- ja kuluttajaviraston ja Suomen lasten ja nuorten säätiön järjestämä tapahtuma, jossa lähes sata opettajaksi opiskelevaa saa ajankohtaista tietoa talous- ja kuluttajakasvatuksesta. Tapahtumalla juhlistetaan Kansainvälistä kuluttajanoikeuksien päivää, jota vietetään vuosittain maaliskuun puolivälissä. Rahapaja järjestetään torstaina Nuoret tarvitsevat taloustaidon opetusta Talouden peruskäsitteet ovat suomalaisille verraten vieraita. Taloustermistö voi olla tuttua mediasta, mutta syvempi ymmärrys termin tai käsitteen sisällöstä saattaa puuttua. Etenkin nuoret tarvitsevat apua talousasioiden ja oman rahan käytön harjoittelussa. - Nuorten velkaongelmat ovat lisääntyneet voimakkaasti viime vuosien aikana, ja vaikka velkasummat ovat usein suhteellisen pieniä, niiden vaikutus nuoren elämään voi olla dramaattinen. Taloustaidot ovat yhä tärkeämpi osa elämäntaitoja ja auttavat selviytymään arjen haasteissa, sanoo Eila Kauppinen Suomen lasten ja nuorten säätiöstä. Yksi keskeinen taloustaitojen oppimisen paikka on koulu, siksi tulevien opettajien valmiuksien lisääminen on tärkeää. Rahapajaan osallistuu lähes sata opettajaksi opiskelevaa kasvatuksen ammattilaista. Työpisteissä ovat mukana Kuluttajaliitto, Kilpailu- ja kuluttajavirasto, Talous- ja velkaneuvonta, Kuluttajatutkimuskeskus, Marttaliitto, Marthaförbundet, Näkövammaisten keskusliitto, Suomen lasten ja nuorten säätiö, Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINE, Takuu-Säätiö ja Suomen Setlementtiliitto. Tapahtuma järjestetään Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitoksella klo (Minerva-tori, Siltavuorenpenger 5 A, Helsinki). Päivän anti kootaan Suomen lasten ja nuorten säätiön julkaisemaan raporttiin. Lisätietoja Eila Kauppinen toiminnanjohtaja, Suomen lasten ja nuorten säätiö puh Suomen lasten ja nuorten säätiö lyhyesti Suomen lasten ja nuorten säätiö (SLNS) on nuorten elämäntaitojen asiantuntija, joka edistää lasten ja nuorten hyvinvointia ja ehkäisee ongelmien syntymistä. Vuonna 2001 perustettu säätiö toteuttaa tehtäväänsä sekä Suomessa että useissa kehitysmaissa. SLNS haastaa myös yrityksiä panostamaan nuorten hyvään elämään ja tarjoaa keinoja yhteiskuntavastuun toteuttamiseen. Suomen lasten ja nuorten säätiö Yrjönkatu 29 A, Helsinki puhelin

6 Kansainvälistä kuluttajanoikeuksien päivää juhlistettiin Rahapajassa Hille Janhonen-Abruquah yliopistonlehtori, Kotitaloustieteen koulutus, Helsingin yliopisto Kansainvälistä kuluttajanoikeuksien päivää vietetään vuosittain maaliskuun puolivälissä. Keväällä 2013 päivää juhlistettiin Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitoksen Rahapaja-tapahtumassa. Päivä toteutettiin yhteistyössä Suomen lasten ja nuorten säätiön sekä Kilpailu- ja kuluttajaviraston kanssa. Toista kertaa järjestetty yhteistyötapahtuma fokusoi tällä kerralla talouskasvatukseen. Se vahvisti yhteistyöverkostoa kuluttajakasvatuksesta kiinnostuneiden toimijoiden kesken. Rajapaja tarjosi opettajankoulutuksessa opiskeleville, tuleville opettajille, mahdollisuuden tutustua kuluttajakasvatuksen yhteistyötahoihin. Rahapaja harjaanutti myös pedagogisten ratkaisujen luomisessa erityisesti talouskasvatuksen sisältöjen näkökulmasta. Yliopiston tehtäviin kuuluu tutkimuksen ja opetuksen ohella yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Rahapaja-yhteistyö on tästä hyvä esimerkki. Perusopetuksen opetussuunnitelman uudistustyö on tällä hetkellä käynnissä. Uusi opetussuunnitelma antanee enemmän mahdollisuuksia yhteistyöhön koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa ja laajentaa aktiivisemmin oppimisympäristöä koulun seinien ulkopuolelle. Myös tämän vuoksi on tarpeen, että opiskelijat harjaantuvat asiantuntijayhteistyöhön jo opiskeluaikana. Opettajankoulutuslaitoksen uusi Minerva-tori monine teknologisine mahdollisuuksineen tarjosi Rahapajalle kiehtovan oppimisympäristön. Avointa oppimistilaa ympäröivissä saleissa oli kahdeksan erilaista työpistettä, joissa käsiteltiin taloussuunnittelua, velkaantumista, pikavippejä, kuluttajan sopimuksia, nuorten taloudellista osaamista, ruokaa talouden näkökulmasta, esteetöntä viestintää sekä pankkialan nuorille suunnattua talousviestintää. Työpisteissä osallistujat pääsivät väittelemään, pelaamaan, tekemään testejä, kokeilemaan esteettömän viestinnän apuvälineitä, kuuntelemaan asiantuntijapuheenvuoroja, keskustelmaan sekä kyselemään ja kyseenalaistamaan. 6

7 Työpajoissa esittäytyivät Kilpailu- ja kuluttajavirasto, Talous- ja velkaneuvonta Kuluttajaliitto Konsumentförbundet ry Kuluttajatutkimuskeskus Marttaliitto ry, Finlands svenska Marthaförbund rf Näkövammaisten Keskusliitto ry Suomen lasten ja nuorten säätiö, Danske Bank Takuu-Säätiö, Suomen Setlementtiliitto ry Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINE Lämmin kiitos kaikille tilaisuuteen eri tavoin osallistuneille. Kiitos yhteistyötahojen asiantuntijoille arvokkaasta työpanoksesta niin opiskelijoiden ohjauksessa työpajojen suunnittelussa kuin itse työpajoissakin. Kiitos kotitaloustieteen toisen vuosikurssin Taitava kuluttaja - ja Media- ja teknologiataidot kuluttajakasvatuksessa -kurssin opiskelijolle. Opintojaksot haastoivat opiskelijoita talouskasvatuksen sisältöjen omaksumisessa, asiantuntijayhteistyön tekemisessä sekä etenkin pedagogisten taitojen ja teknisesti kiehtovan oppimistilan yhteensovittelussa. Opetusteknologiakoordinaattori Mikko Halosen innostava ja kannustava ohjaus oli korvaamattoman tärkeää. Kiitos amanuenssi Irja-Liisa Unkurille erityisen joustavista tilavarauksista. Kiitos myös kotitaloustieteen ensimmäisen vuosikurssin Taloustaito -kurssilaisille aktiivisesta osallistumisesta Rahapajaan. Pajapäivä oli avoin tilaisuus opettajankoulutuslaitoksella, joten siihen oli mahdollisuus osallistua myös piipahtamalla Minerva-torille tai kurkistamalla avoimelle torille laitoksen muista kerroksista. Erityisen kiitoksen ansaitsevat Helsingin yliopiston taloustieteen laitoksen Kotitalouden voimavarat -luentokurssin opiskelijat, jotka osallistuivat Rahapajaan sekä kirjoittivat työpisteiden kuvaukset ja analysoivat niiden toimintaa. Kurssin vastuuopettaja, Kuluttajatutkimuskeskusken tutkimuspäällikkö Anu Raijas on koostanut opiskelijoiden kurssitöistä tämän julkaisun. Kiitos yhteistyöstä. Suomen lasten ja nuorten säätiölle kuuluu kiitos raportin toimitus- ja julkaisutyöstä. Toiminnanjohtaja Eila Kauppinen ja ylitarkastaja Taina Mäntylä ovat olleet Kansainvälisen kuluttajanoikeuksien päivän kantavat voimat. Kiitos teille. Ensi vuoden kuluttajakasvatuksen yhteistyötapahtuman suunnittelu on jo käynnissä. Tervetuloa mukaan ideoimaan, toteuttamaan sekä osallistumaan kevään 2014 tapahtumaan. Vuoden 2012 tapahtuman KULUTTAJUUS ARJEN TAITONA - PEDAGOGISTA TARKASTELUA Kuluttajakasvatuksen oppimispolku -raportti on luettavissa Suomen lasten ja nuorten säätiön sivulta: Kansainvälinen kuluttajanoikeuksien päivä - WCRD is an opportunity to promote the basic rights of all consumers, for demanding that those rights are respected and protected, and for protesting the market abuses and social injustices which undermine them. Minerva-tori on toiminnallisuutta, aktivoivaa opetusta ja erilaisten teknologioiden opetuskäyttöä tukeva muunneltava oppimisympäristö (Engaging Learning Environment ELE). Lisätietoa: https://blogs.helsinki.fi/minerva-tori/ 7

8 Kuluttajan sopimukset Kilpailu- ja kuluttajavirasto, Talous- ja velkaneuvonta Työpisteen suunnittelu ja toteutus: Ulla Peuhkuri, Niina Hopia, Liisa Voutilainen, Saila Paavola Asiantuntijat: Ylitarkastaja Taina Mäntylä ja Erikoissuunnittelija Sanna Helesuo Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) organisaatio koostuu pääjohtajan alaisuudessa olevista markkinatutkimus-, viestintä- ja hallintoyksiköistä. Näiden yksiköiden lisäksi organisaatio on jaettu kahteen vastuualueeseen, jotka ovat kuluttaja-asioiden yksikkö ja kilpailuasioiden yksikkö. KKV:n ydintehtävät liittyvät kilpailu- ja kuluttajapolitiikan toteuttamiseen, markkinoiden toimivuuden varmistamiseen, kilpailulain ja EU:n kilpailusääntöjen täytäntöönpanoon sekä kuluttajan taloudellisen ja oikeudellisen aseman turvaamiseen. KKV:n toimintaan kuuluu osallistuminen kuluttajapolitiikan ja kuluttajasuojan kehittämiseen myös kansainvälisellä tasolla. KKV osallistuu yhteiskunnan kuluttajavalistukseen ja -kasvatukseen sekä ohjaa ja kouluttaa julkisen sektorin kuluttajaneuvontaa tuottavien instituutioiden työntekijöitä. Virastossa tehdään myös toimialaan liittyvää tutkimusta ja julkaisutoimintaa sekä pidetään yllä valmismatkarekisteriä. KKV tuottaa kuluttajille, yrityksille ja opettajille toimialaan liittyvää tietoa ja antaa neuvontaa julkisen sektorin roolissa. Kilpailu- ja kuluttajavirasto tarjoaa kotisivuillaan kattavasti tietoa kuluttajan oikeuksista ja velvollisuuksista, talous- ja velkaneuvonnasta sekä kilpailunvalvonnasta ja edistämisestä. Viraston kotisivuilta löytyy muun muassa Eko-ostajan opas, vanhemmille toimintaohjeita lapsen kuluttajuudesta sekä apua talous- ja velkaneuvontaan. Sivuilta löytyy oleellista tietoa raha-asioiden hoitamisesta. KKV julkaisee ajankohtaisia kuluttajanoikeuksia koskevia aiheita ja tuotetestien tuloksia Kuluttaja-lehdessä ja kuluttaja-asiamiehen verkkolehdessä. Kuluttaja- ja kilpailuvirasto palvelee myös yrittäjiä kuluttajanoikeusasioissa. Opettajille KKV tarjoaa taustatietoa, oppimateriaaleja ja ideoita kuluttajakasvatuksen tueksi. Keskeisinä teemoina virasto esittelee media- ja teknologialukutaidon ja kestävän kulutuksen. Rahapajassa KKV:n Talous- ja velkaneuvonnan työpisteen aiheena olivat erilaiset kuluttajan sopimukset. Aihe on tärkeä, koska nyky-yhteiskunnassa kuluttajan elämään liittyy useita sopimuksia. Kilpailu- ja kuluttajavirasto tarjoaa internet-sivuillaan kattavan määrän kuluttamiseen liittyvää informaatiota, josta kuluttaja hyötyy tehdessään erilaisia talouteensa vaikuttavia päätöksiä. Tarvittavan tiedon puuttuessa kuluttajan ei tarvitse jäädä yksin ongelmineen, vaan hänen on mahdollista olla yhteydessä kuluttaja-asiamieheen ja pyytää tältä lausuntoa. Työpisteellä olikin hyödynnetty Kilpailu- ja kuluttajaviraston tuottamaa materiaalia mielekkäällä tavalla, ja työpisteen lähestymistapa kuluttajan tekemiin sopimuksiin oli hyvin käytännönläheinen ja osallistujia aktivoiva. 8

9 Työpisteelle oli valittu käsiteltäväksi aitoja nuorten aikuisten elämään liittyviä sopimuksia ja niiden tiimoilta esiin nousseita ongelmatilanteita, joita ratkottiin osallistujien kesken käydyillä väittelyillä. Lopuksi KKV:n asiantuntijat kertoivat oman näkemyksensä siitä, miten tapaus todennäköisesti tultaisiin ratkaisemaan. Paja oli vuorovaikutteinen ja kannusti osallistujia osallistumaan. Toteutustapa oli mielenkiintoinen ja käytännönläheinen. Materiaalina pajassa olivat KKV:n nettisivut, velkaneuvonta-vihkonen ja kuusi tapausta sopimusongelmista. Pisteen tarkoituksena oli esitellä kuluttajan tekemien sopimusten merkitystä ja toisaalta sitä, miten näistä sopimuksista voidaan elinkeinonharjoittajan kanssa myöhemmin neuvotella. Väittelyissä korostui näiden kirjallisten sopimusten laatimisen tärkeys, niiden tarkka sisällöllinen määrittely ja ymmärrettävyys. Kilpailu- ja kuluttajaviraston läsnäolo nosti esiin, ettei kuluttaja ole sopimusongelmiensa kanssa yksin. Kuluttaja nähdään sopimustilanteessa elinkeinonharjoittajaa heikompana toimijana ja näin hänellä on käytössään lakisääteinen kuluttajasuoja, jonka hyödyntämiseen on apua tarjolla useita eri kanavia pitkin. Näin ollen suurimmaksi anniksi pisteellä muodostui käytännön tieto siitä, millaisissa asioissa kuluttajaviranomaiset voivat auttaa tarpeen vaatiessa. Työpisteen käytännönläheinen työskentelymetodi saattaa havahduttaa nuoren pohtimaan tekemiensä sopimusten vastuita entistä tarkemmin, sillä jokapäiväisessä elämässä yleiseksi mielletty sopimus voikin osoittautua kuluttajan kannalta ongelmalliseksi. Työpisteen antina onkin näin ollen se, että nuori herää pohtimaan sopimusten tekemistä nimenomaan omista lähtökohdistaan ja omasta tilanteestaan käsin. Tehty sopimus sitoo molempia osapuolia, ja sopimuksesta neuvottelu jälkikäteen voi osoittautua erittäin vaikeaksi ja laajaa asiantuntemusta vaativaksi. LÄHTEET Kauppalaki. KL355/ Kilpailu- ja kuluttajavirasto. Kilpailuvalvonta ja kilpailunedistäminen Kuluttaja.fi Kilpailu- ja kuluttajavirasto. Organisaatio Kilpailu- ja kuluttajavirasto. Viraston esittely Kuluttajansuojalaki. KSL38/ Laki varallisuusoikeudellisista oikeustoimista. OikTL228/

10 Velkaantuminen ja pikavipit Kuluttajaliitto Konsumentförbundet ry Työpisteen suunnittelu ja toteutus: Aura Ahola, Silja Hakala, Liisa Lavonen ja Mari Herttuainen Asiantuntijat: Järjestösihteeri Kaisa Pannimaa-Pätsi ja Lakimies Timo Niemi Kuluttajaliitto Konsumentförbundet ry Kuluttajaliitto on kansalaisjärjestö, jonka tehtävänä on edistää kuluttajien etuja ja oikeuksia. Sen toimintaan kuuluu muun muassa neuvonta ja tiedonjako kuluttaja-asioissa. Järjestön verkkosivujen (www.kuluttajaliitto.fi) laajat sisällöt ovat kaikkien Internetin käyttäjien saatavilla. Kuluttajaliitto myös edustaa kuluttajia erilaisissa työryhmissä ja neuvottelukunnissa. Kuluttaja- ja talouskasvatuksen materiaaleja Kuluttajaliitto on toteuttanut erilaisten hankkeiden käyttöön. Lapsille, nuorille ja heidän kasvattajilleen suunnattua materiaalia ovat esimerkiksi Valtti tietosuora nuoren talouteen ja Talousaapinen avuksi taloustaidon opetukseen. Kuluttajaliitto on myös luonut piirroshahmo Napposen, jonka on tarkoitus hauskasti ja innostavasti opastaa lapsia tiedostavaan kuluttamiseen: niin ruoanvalinnan, medialukutaidon kuin raha-asioiden hallinnan alueillakin. Rahapaja-tapahtumassa Kuluttajaliiton työpisteen aiheena oli velkaantuminen ja pikavipit. Aihe on tärkeä, sillä suomalaisten velkaantuminen on lisääntynyt ja pikavippikäytännöt vakiintumattomat ja monelle kuluttajalle epäselvät. Alan suitsimiseksi onkin tehty lainsäädännöllisiä muutoksia; 1. helmikuuta säädetty uusi laki astuu voimaan 1. kesäkuuta Kuluttajaliiton työpisteessä kävijöille annettiin aktiivinen rooli. Työpistetoiminta aloitettiin jakamalla jokaiselle osallistujalle tablettitietokone, jolla he pääsivät Kuluttajaliiton www-sivuille tekemään taloustestin (http://www.kuluttajaliitto.fi/taloustesti). Testi käsitteli kuluttajan ostokäyttäytymistä ja -tottumuksia sekä talouden seurantaa. Kysymykset liittyivät oman taloudenhoidon toimivuuden itsearviointiin. Lopputuloksena testi arvioi suppeasti tekijän nykyistä taloudenhoidon tilannetta. Testin päätarkoitus ei kuitenkaan ollut sen tulos, vaan tekemisen prosessi, joka sai osallistujan analysoimaan kysymyksiä ja sen aikana syntyneitä oivalluksia ja niin arvioimaan omaa taloudellista vakauttaan. Kysymykset olivat monitulkintaisia ja jokainen sai itse päätellä kunkin kysymyksen ajankohtaisuutta omassa elämäntilanteessaan. Testin tekeminen kesti noin viisi minuuttia, minkä jälkeen saattoi esittää kysymyksiä omaan testitulokseen nojautuen ja keskustella syntyneistä ajatuksista. Toisena työpisteessä toteutettiin lyhyen kehyskertomuksen tuella tehtävä, jossa jouduttiin pohtimaan talouden hallinnan keinoja silloin, kun velkaantumista on jo tapahtunut. Yksi vetäjistä luki ääneen Kuluttajaliiton www-sivuilta löytyvän tarinan kuluttajasta, jolla on maksuhäiriöitä ja velkaongelmia. Työpisteellä saattoi lukea tekstin myös tablettitietokoneella, minkä jälkeen 10

11 kuvitteellisen kuluttajan ongelmiin tuli keksiä yhdessä ratkaisuja ja toimintatapoja. Pisteellä vierailevan ryhmän tehtävänä oli rakentaa osallistujien ratkaisuehdotuksista miellekartta (mind map). Päivän kaikkien ryhmien miellekarttojen sisällöt olivat hyvin samankaltaisia, vaikka tekijöitä ei oltu opastettu miellekartan tekemisessä kovin tarkasti. Lähes jokainen osallistuja totesi tärkeimmän asian olevan velkaantuneen ihmisen taito myöntää itselleen tilanteen vakavuus ja olla valmis puhumaan asiasta rehellisesti itselleen ja muille. Muita neuvoja olivat mm. turhien menojen kuten vaateostoksien ja kahvila- tai ravintolakulujen karsiminen. Myös maksusuunnitelmien laatimista suosittiin, ja tulojen ja menojen kirjaamista ylös. Kirjanpidon avulla omaa kulutusta on helpompi kontrolloida, ja koska kuluttaja on tilivelvollinen itselleen, tulee heräteostoksia tehtyä vähemmän. Vierailijoiden kehotuksiin kuului myös eri tilien perustamista eri tarpeille. Tällä helpotetaan tulojen kohdentamista eri tarpeisiin, esimerkiksi ruokaan, vuokraan ja muuhun kulutukseen. Näin eri tileille asetettujen summien tulee riittää kyseisen asian kuluihin, eikä kulutus velaksi ole vaihtoehto. Velkaantunutta kehotettiin myös rohkaistumaan ja pyytämään apua, niin omilta vanhemmilta kuin talous- ja velkaneuvonnasta. Asiantuntijoina Kuluttajaliitosta olivat tapahtumassa paikalla järjestösihteeri Kaisa Pannimaa-Pätsi ja lakimies Timo Niemi, heiltä saattoi saada tietoa velkaantuneita auttavista tahoista ja velkoja koskevasta lainsäädännöstä. He toivat esille konkreettisia tarinoita nuorten hankaluuksista taloudenhoidon suhteen ja mahdollisia keinoja niiden purkamiseen. Työpisteen talousviestintämateriaali tuotettiin suurimmaksi osaksi digitaalisessa muodossa, uusimman tekniikan avulla, ja siinä päästiin siten hyvin myös hyödyntämään osallistujien omia oivalluksia. Kaikki työpisteessä käytetty materiaali pohjasi Kuluttajaliiton verkkosivujen sisältöihin. Siellä on tapahtumassa käytetyn taloustestin lisäksi saatavilla kattava Velkaopas, sekä runsaasti muuta taloustietoa liittyen velkojen maksuun ja perintään ja ylipäätään kuluttajan talouden tasapainottamiseen. LÄHTEET Finanssivalvonta, Kuluttajaluotot/Pages/Pikavipit.aspx, Kuluttajaliitto, Kuluttajavirasto, Pikalaina- ja perintäyritykset, mukana+perint%c3%a4bisneksess%c3%a4/a , Suomen pienlainayhdistys, Takuu-Säätiö, kotitalouksien-velkaantuminen/,

12 Toimijat, kanavat ja tavat nuorten taloudellisen osaamisen edistämisessä -tutkimushanke Kuluttajatutkimuskeskus Työpisteen suunnittelu ja toteutus: Maija Oja, Netta Alhainen ja Elina Nieminen Asiantuntijat: Tutkija Liisa Peura-Kapanen ja Erikoistutkija Anna-Riitta Lehtinen Kuluttajatutkimuskeskus Kuluttajatutkimuskeskus on Suomen valtion omistama, vuonna 1990 perustettu työ- ja elinkeinoministeriön alaisuudessa toimiva tutkimuskeskus. Sen tarkoituksena on tuottaa erilaista tutkimustietoa ja julkaista kotimaassa tuotettua tutkimustietoa kulutusyhteiskunnasta. Lisäksi Kuluttajatutkimuskeskus osallistuu tutkijakoulutukseen ja edistää tutkijaverkostojen toimintaa sekä tutkijoiden kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä. Kuluttajatutkimuskeskus pyrkii tutkimuksillaan vaikuttamaan yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ja kehitykseen ja siten myös kuluttajien arkipäiväiseen elämään. Keskuksen yhteiskunnallisena tehtävänä on kuluttajien hyvinvoinnin edistäminen esimerkiksi vahvistamalla kuluttajien oikeuksia päätöksenteossa. Rahapajan työpiste keskittyi käsittelemään nuorten talousosaamisen kehittämistä. Työpisteen toiminnan keskiössä oli hanke Toimijat, kanavat ja tavat nuorten taloudellisen osaamisen edistämisessä (TOKATA), jota olivat johtaneet Anu Raijas ja Outi Uusitalo vuosina Kaksivuotisen tutkimushankkeen tavoitteena oli kehittää käytännön työkaluja nuorille ja taloudellisen toimintaympäristön kaikille toimijoille nuorten taloudellisen osaamisen edistämiseen. Lähtökohtana oli, että vastuu nuorten taloudellisen osaamisen edistämisestä kuuluu nuorten itsensä lisäksi myös taloudellisen ympäristön muille toimijoille. Kuluttajatutkimuskeskuksen hanke keskittyi vuotiaiden nuorten talousosaamiseen. Talousosaamisen osa-alueista hankkeen tuottamasta aineistosta käsiteltiin erityisesti nuorten päivittäistalouden hoitoa sekä tulevaisuuden suunnittelua. Talousosaaminen voidaan jakaa useaan eri ulottuvuuteen ja 12

13 se vaatiikin taloudellisen tietämyksen ja ymmärryksen lisäksi taloudellisia taitoja sekä vastuuta. Taloudellisen osaamisen ulottuvuuksista hankkeessa korostui tietämyksen ja ymmärryksen lisääminen, jonka kautta nuoret voivat kehittää taloudellisia taitojaan ja lisätä vastuunottoaan talousasioistaan. Tutkimushankkeen keskeinen johtopäätös oli, että talousosaamiseen liittyvien toimijoiden kentän sirpaleisuuden vuoksi tarvitaan eri toimijoiden kesken koordinoitua yhteistyötä ja työnjakoa. Viime kädessä voidaan sanoa, että tutkimushankkeen tavoitteet jopa ylittyivät, sillä se onnistui herättämään keskustelua nuorten taloudellisesta osaamisesta. TOKATA -hankkeessa ilmestyi useita artikkeleita ja raportteja. Muutamia näistä ovat Nuorten talousosaamisen edistäminen opas toimijoille (Peura-Kapanen 2012), Nuorten taloudellinen osaaminen määrittelyä, toimijoita, materiaaleja (Peura-Kapanen & Lehtinen 2011) sekä Nuoret ja talousosaaminen Toimijat, kanavat ja tavat nuorten talousosaamisen edistämisessä (TOKATA) -hankkeen loppuraportti (Raijas & Uusitalo 2012). Rahapajan työpisteessä pääosassa oli kalvoesitys, jossa esiteltiin lyhyesti Kuluttajatutkimuskeskus ja TOKATA -tutkimushanke. Esitys keskittyi pääosin hankkeessa ilmestyneeseen nuorten talousosaamisen testiin, josta oli poimittu kysymyksiä yleisön pohdittavaksi. Kysymyksien kautta työpajassa keskusteltiin mm. vakuutusten ehdoista, opintorahasta, rahankäytöstä sekä ohjeiden ja sopimustekstien ymmärtämisestä. Tarkoitus oli saada opiskelijat pohtimaan sitä, mistä kysymyksiin voisi löytyä vastaus, ei niinkään esittää valmiita vastauksia. Rahapaja -tapahtumassa työpisteen pieni tila mahdollisti esityksen intiimin tunnelman, ja jokainen pystyi osallistumaan esityksen kulkuun ja vetäjien esittämiin kysymyksiin. Työpistettä pitäneet opiskelijat ottivat kuuntelijat hyvin mukaan esitykseen, esittäen yleisölle useita kysymyksiä. Esitystä seuranneet opiskelijat eivät tyytyneet vain vastaamaan esitettyihin kysymyksiin, vaan esittivät myös laaja-alaista pohdintaa ja analysointia. Monet kertoivat avoimesti omista kokemuksistaan kysymyksiin liittyvissä aiheissa, ja keskustelu pysyi kiitettävästi yllä esityksen aikana. Aineiston avulla pyrittiin saamaan opiskelijoita pohtimaan, miten vaikeaa talousasioiden ymmärtäminen voi olla alaikäisille nuorille, kun kaikkiin kysymyksiin ei löydetty yksiselitteisiä vastauksia yliopisto-opiskelijoidenkaan keskuudessa. Monen kysymyksen kohdalla tultiinkin lopputulokseen, että oikeaa vastausta on usein vaikea tietää. Varsinkin kysymyksissä esiintyneet taloustermit herättivät keskustelua. Kuuntelijat olivat esityksen jälkeen yhtä mieltä siitä, että nuorten talousopetukseen tulee tulevaisuudessa panostaa yhä enemmän. Tämän tyylinen työpiste olisi erinomainen työkalu nuorten taloustietojen opettamisessa ja erityisiä taloustietopäiviä voitaisiin järjestää kouluissa vuosittain. Ammattilaisten läsnäolo ja erilaiset työpajat, esitykset ja pelit saisivat varmasti suosiota nuorten keskuudessa, ja samalla nuorten taloustaitoja pystyttäisin kohentamaan. Myös yritykset voisivat hyödyntää erilaisia työpajoja ja tapahtumia, ja näin osallistua nuorten talousosaamisen kehittämiseen. Pankkien sekä vakuutus- ja sijoitusyhtiöiden olisi hyödyllistä kehittää läheisemmät välit nuoriin, ja tämän tapaisiin tapahtumiin nuorten olisi helppo ja mukava osallistua. Kynnys tutustua yrityksiin ja erilaisiin talousasioihin ei olisi nuorille niin suuri, kun opetus aloitettaisiin jo aikaisin mieluisalla tavalla. Kaiken kaikkiaan tällainen työpiste olisi varmasti hyödyllinen ja positiivinen kokemus jokaiselle nuorelle. 13

14 Ruoka & raha Marttaliitto ry, Finlands svenska Marthaförbund rf Työpisteen suunnittelu ja toteutus: Kati Korpi-Kaija, Vanessa Vuori ja Eija Väänänen Asiantuntijat: Kehittämispäällikkö Teija Jerkku ja Kehittämispäällikkö Arja Hopsu-Neuvonen Marttaliitto ry sekä Sakkunnig i ekonomi Janine Smeds Finlands svenska Marthaförbund rf Marttaliitto on Lucina Hagmanin vuonna 1899 perustama suomalainen kansalaisjärjestö. 114 vuoden ajan Marttajärjestö on keskittynyt edistämään kotien ja perheiden hyvinvointia. Tärkeänä tehtävänä on pidetty myös yhteiskunnallisen vaikuttamisen mahdollisuuksien ja monipuolisen toiminnan tarjoamista järjestön jäsenille. Paikalliset yhdistykset ja piirit valtakunnallista keskusliittoa unohtamatta järjestävät jäsenelleen 16 eri marttapiirissä ruuanlaittoon, kodin ja puutarhanhoitoon, erilaisiin käden taitoihin ja kulttuuriin liittyvää ohjelmaa ja neuvontaa. Ruotsinkielinen Marthaförbundet on vuonna 1924 Sivistystä kodeille / Bildning i hemmen- järjestöstä erkaantunut Marttaliiton sisaryhdistys, jolla on noin jäsentä. Järjestö pyrkii tuottamaan tietoa, jakamaan neuvoja ja ideoita niin perheeseen kuin naisten elämään liittyen. Työpiste aloitti lyhyellä ja tiiviillä esittelyllä omasta toimintaideastaan sekä sen takana olleista järjestöistä, Marttaliitosta ja Marthaförbundetista. Samalla kuvattiin muutamalla lauseella tiivistetysti järjestöjen toimintaa. Heti esittelyn jälkeen yleisöä otettiin mukaan osallistavalla kysymyksellä. Osallistujille annettiin tehtäväksi pohtia, kuinka paljon rahaa omalta taloudelta kuluu ruokaan kuukaudessa ja arvion sai esittää halutessaan ääneen muille. Muutaman vastauksen jälkeen edettiin taulukkoon, joka näytti ruoan hankintaan keskimäärin kulutetun rahamäärän kotitalouden koon ja ikärakenteen mukaan. Vetäjät selittivät taulukon sisällön asianmukaisesti myös suullisesti. Oli erittäin mielenkiintoista verrata aiemmin ryhmältä saatuja vastauksia taulukon antamiin tietoihin. Pisteen seuraavassa osassa siirrettiin tekeminen pääosin yleisölle. Kahtia jaetulle ryhmälle annettiin molemmille taulut, joissa oli erilaisten elintarvikkeiden kuvia, toisessa juomia ja toisessa ruokia. Samalla jaettiin molemmille muistilapuille kirjoitettuna erilaisia hintoja, jotka tuli sitten oman vapaan arvion mukaan yhdistää oikeisiin elintarvikkeisiin. Kokeilu oli todella hauskaa ja osanottajat selvästi kiinnostuneita pelistä. Lopuksi näytetyt oikeat vastaukset herättivät hilpeyttä ja tyytyväisyyttä. Vuorovaikutteisuus ja tehtävän leikkimielisyys olivat kuitenkin omiaan sitouttamaan ja pitämään yllä mielenkiintoa. Tämän jälkeen osallistujia pyydettiin tutustumaan pöydille aseteltuihin ruokakasseihin. Molemmissa oli hyvin erilaisia tuotteita, joiden hintoja ja niiden muodostamia summia kahtia jaetun ryhmän tuli sitten arvioida, kumpikin ryhmä omaansa. Lopuksi kasseja vaihdettiin ja ryhmät saivat 14

15 tutustua toiseen tuotesarjaan. Vastausten lopuksi ryhmät esittivät hinta-arvion kasseille ja ruudulla esitettiin oikea vastaus sekä kunkin yksittäisen tuotteen hinta. Ryhmältä pyydettiin myös arvioita mielleyhtymistä, joita kauppakassit heissä herättivät. Lähemmässä tarkkailussa ryhmille tuli selväksi, että toisessa kassissa oli paljon valmiseineksiä, kun halvemmassa oli enemmän aineksia itse tekemiseen. Tehtävä oli käytännönläheinen ja interaktiivinen sekä toimi loistavana johdantona työpisteen viimeiseen osioon. Lopuksi vetäjät esittelivät halvemman ruokakassin sisällön aineksista saatavia reseptejä, kuten sämpylöitä ja spagettiannoksen useammalle hengelle. Näihin käytettyjen raaka-aineiden hintoja verrattiin valmiina ostetun tuotteen, kuten valmissämpylöiden hintaan. Ruoka ja raha -työpiste oli äärimmäisen interaktiivisesti ja mielikuvituksekkaasti organisoitu. Ryhmän ideat olivat luovia ja pitivät osallistujien mielenkiintoa yllä. Etenkin viimeinen harjoitus oli hyvin käytännönläheinen, mikä korostaa aiheen arkipäiväsidonnaisuutta. Lopullinen viesti osattiin sitouttaa hyvin osaksi pisteen takana seisseiden järjestöjen toimintaa, mikä sai aikaan ehjän ja valistavan kokonaisuuden. Huolimatta ajoittaisesta syventymisen puutteesta, pisteessä osattiin antaa yleisölle helposti mieleen jääviä ja oivalluksen iloa tuovia faktoja ja esimerkkejä, joista jokainen osallistuja osasi varmasti viedä hyödyllistä tietoa mukanaan. LÄHTEET Jerkku, T. & Hopsu-Neuvonen, A. Haastattelu Lehtinen, A-R & Varjonen, J. & Raijas, A. & Aalto, K. & Pakoma, R Mitä eläminen maksaa? Kohtuullisen minimin viitebudjetit. Kuluttajatutkimuskeskuksen julkaisuja. Niemelä, M. & Raijas, A Kohtuullinen kulutus ja perusturvan riittävyys. Näkökulmia kohtuullisen kulutuksen määrittelyyn ja mittaamiseen. Kela. Kelan tutkimusosasto. Sosiaali- ja terveysturvan selosteita. Raijas, A Kotitalouksien toimeentulo. Helsingin yliopisto. Taloustieteen laitos. Luentomonisteita. Raijas, A. & Lehtinen, A-R & Varjonen, J Lasten ja nuorten syrjäytymisvaaratoimeentulon ja kulutuksen näkökulmasta. Kuluttajatutkimuskeskus. Keskustelualoitteita. WWW-LÄHTEET Helsingin Sanomat Luettu kallistuivat+rajusti+alkuvuonna+/a Marthaförbundet Luettu Marttaliitto Marttaliiton strategia Luettu fi/site/assets/files/8679/strategia_ _hallituksen_hyv_ksym_28_9_2011_id_6248. pdf. 15

16 Esteettömyys viestinnässä Näkövammaisten Keskusliitto ry Työpisteen suunnittelu ja toteutus: Emmi Lepistö, Heli Hokajärvi, Katri Mettälä ja Emmi Laitinen Asiantuntija: Kuluttajasihteeri Kirsi Ilmarinen Näkövammaisten keskusliitto Näkövammaisten Keskusliitto ry edistää sokeiden ja heikkonäköisten ihmisten oikeuksien toteutumista yhteiskunnassa ja tuottaa heille tarvittavia palveluja. Toiminta-ajatuksena on, ettei näkövamma saisi olla esteenä ihmisen perus- ja ihmisoikeuksien, yhdenvertaisuuden ja yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden toteutumiselle. Liiton arvot ovat oikeudenmukaisuus, osallisuus, turvallisuus ja heikomman puolelle asettuminen. Liitto pyrkii toiminnallaan edistämään näkövammaisten sosiaaliturvaa, työllisyyttä ja kuntoutusta. Keskusliitto perustettiin 1928 ja sillä on jäseniä tällä hetkellä yli Vuosibudjetti liitolla on noin 22 miljoonaa euroa, joka koostuu RAY:n ja yksityisten kansalaisten avustuksista sekä kuntoutuspalvelujen järjestämisestä saatavista korvauksista. Näkövammaisten Keskusliiton toiminta koostuu kuntoutus-, apuväline- ja työllisyyspalveluista, näkövammaisten tiedonsaantia ja tiedonhallintaa koskevista palveluista, tiedonkulun kehittämisestä uutta teknologiaa hyödyntäen, oikeuksienvalvonnasta ja vaikuttamisesta, asiantuntijapalveluista ja vapaa-ajan toiminnoista, kuten kulttuuri- ja liikuntatoiminnoista. Näkövammaiset ovat kuluttajaryhmänä rajoittuneempia kuin normaalisti näkevät kuluttajat. Näkövamma saattaa rajoittaa taloustiedon hankintaa ja taloustaitoja. Näkövammaisten tiedonsaanti edellyttää, että informaatio on saatavilla eri muodoissa: äänitteenä, pistekirjoituksella, isokirjoituksella tai elektronisesti. Tällä hetkellä painopiste tiedonsaannin parantamisessa kohdistuu esteettömään verkkoviestintään, jota pyritään edistämään parantamalla sokeiden ja heikkonäköisten mahdollisuuksia käyttää www-sivuja ja sähköisiä palveluja. Näkövammaisten Keskusliiton työpisteessä käsiteltiin näkövammaisten kohtaamia ongelmia kulutustilanteissa ja viestinnässä. Työpisteen presentaatiossa esiteltiin tarkemmin, esimerkiksi kaupassa asiointia ja esteetöntä verkkoviestintää. Presentaation yhteydessä näkövammaisten näkörajoitteita havainnollistettiin haittalaseilla, joilla rajoitettiin työpisteeseen osallistujien näkökykyä vastaamaan erityyppisiä näkövammoja, kuten putkinäköä ja sokeutta. Lasien kanssa tutustuttiin erilaisiin tuotepakkauksiin, kolikoihin ja sirukortilla maksamiseen. Presentaation loppupuolella käsiteltiin esteetöntä verkkoviestintää, jossa kerrottiin, että näkövammaisille pyritään tänä päivänä tarjoamaan enemmän sähköisiä palveluja ja internetin käyttöä. Näkövammaisten Keskusliitto 16

17 pyrkii edistämään esteetöntä verkkoviestintää lisäämällä verkkosivujen omistajien osaamista näkövammaisten erikoistarpeista. Tällöin näkövammaisten mahdollisuudet hankkia taloustietoa verkosta lisääntyvät. Verkkoviestinnän osuus tiedonhankintakanavana on viime vuosina lisääntynyt ja varmasti sen merkitys lisääntyy entisestään, kun palvelut siirtyvät verkkoon. Näkövammaiselle oleellinen tieto tulisi olla saatavilla tietokoneen avulla ilman hiirtä, grafiikkaa tai lisäohjelmaa. Vaatimuksia esteettömälle verkkosivulle olisi www-sivun helppo hahmotettavuus, mahdollisuus apuvälineiden käyttöön, mahdollisuus muokata värejä ja fontteja käyttäjän omien tarpeiden mukaan. Esimerkiksi valkoinen teksti mustalla pohjalla on helppolukuinen näkövammaiselle. Kirjaisinkoko tulisi olla Näkövammaisten arkea on tullut helpottamaan myös puhuvat otto- ja lippuautomaatit. Ongelmana vielä ovat itsepalveluautomaatit ja vuoronumerojärjestelmät, koska näihin kulutustapahtumiin näkövammainen tarvitsisi avustusta. Näkövammaisten esteetöntä liikkumista on myös pyritty parantamaan yleisillä paikoilla, esimerkiksi kohoumilla lattiassa, jotka ohjaavat liikkumista (Kampin kauppakeskus) tai porraskaiteissa olevilla kohoumilla, jotka kertovat kyseisen kerroksen numeron. Näkövammaisen arki on hyvin rutiinimaista, jolloin spontaanius on vaikeaa. Nämä henkilöt joutuvat varaamaan normaalia enemmän aikaa päivittäisiin kotitöihin ja kulutukseen, esimerkiksi tavallinen kulutustapahtuma, kaupassakäynti, on näkövammaiselle paljon suunnittelua vaativaa. Henkilön pitää esimerkiksi soittaa etukäteen kauppaan ja pyytää kaupalta henkilö avustamaan tavaroiden etsimisessä ja valitsemisessa. Näkövammainen toimii näin hyvin paljon muistinsa varassa, kuten missä kohtaa hyllyä tavarat ovat ja minkälainen on tuotteen pakkaus. Näin ollen, jos tuotteen design ja ulkomuoto vaihtelevat usein, tekee se kaupassa käymisen entistä haasteellisemmaksi. Markkinoille tulleet uuden tuotteet vaikeuttavat valintaa entisestään. Työpisteen yhteydessä oli mahdollista tutustua laajemmin Näkövammaisten Keskusliiton julkaisemaan materiaaliin. Esillä oli kattava määrä liiton esitteitä, joissa esimerkiksi kerrottiin eri näkövammoista, keskusliiton yleisestä toiminnasta ja näkövammaisen arjen sujuvuudesta. Näkövammaisten keskusliiton työpisteellä oli mahdollisuus myös kokeilla pistekirjoituksen tunnistamista ja vierailijat saivat mukaansa pistekirjoituksen aakkos- ja numerolistan. Työpisteen avulla on mahdollista lisätä tietoisuutta näkövammaisten arjen ongelmatilanteista. Se sopisi hyvin tietoiskuksi kaupanalan koulutustilaisuuksiin sekä viestintäosuutensa puolesta myös internetsivuja suunnittelevien henkilöiden koulutustilanteisiin. Mielestämme työpiste auttaisi kaupan toimijoita tunnistamaan näkövammaisten tarpeet asiakkaina ja kehittämään heille suunnattuja palveluita. LÄHTEET Näkövammaisten Keskusliitto ry. (luettu ). Raijas, Anu, Uusitalo Outi Nuoret ja talousosaaminen. Kuluttajatutkimuskeskus. Tampereen yliopistopaino. Sen, A Inequality Re-examined. Oxford: Clarendon Press 17

18 Finanssialan talouskasvatus Suomen lasten ja nuorten säätiö, Danske Bank Työpisteen suunnittelu ja toteutus: Anna-Mari Nykänen, Marjo Ranta, Maiju Tunkelo, Ann-Mari Henell Asiantuntijat: Toiminnanjohtaja Eila Kauppinen Suomen lasten ja nuorten säätiö ja Viestintäpäällikkö Taina Mustamo Danske Bank Suomen lasten ja nuorten säätiö on vuonna 2001 perustettu organisaatio, jonka alaisuudessa työskentelee noin 10 vakituista työntekijää ja lisäksi noin 200 vapaaehtoista. Säätiön tehtävänä on edistää lasten ja nuorten elämän positiivista kehitystä. Lisäksi se pyrkii ennaltaehkäisemään ongelmien syntymistä ja parantamaan lasten ja nuorten elinoloja. Säätiö edistää ja tukee nuorisotyötä sekä Suomessa että kansainvälisesti, ja se on osa International Youth Foundationin maailmanlaajuista jäsenverkostoa. Kansainvälinen toiminta kattaa noin puolet säätiön kaikesta toiminnasta. Suomen lasten ja nuorten säätiön kaiken toiminnan tavoitteena on pitkäjänteinen työ nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Säätiö toimii yleisellä ja kohdennetulla tasolla. Yleisen toiminnan kohderyhmänä ovat vuotiaat nuoret ja sen tavoitteena on elämäntaitojen vahvistaminen ja nuorten omien vahvuuksien löytäminen ja kehittäminen. Elämäntaitoihin liittyvän toiminnan tarkoituksena on parantaa nuorten itsetuntemusta, sosiaalisia valmiuksia ja työelämätaitoja, ja näin madaltaa työelämään siirtymisen kynnystä. Kohdennetun toiminnan kohderyhmänä ovat vuotiaat nuoret, ja tavoitteena on ehkäistä nuorten syrjäytymistä opinnoista, sosiaalisista suhteista ja työelämästä. Tavoitteena on lisäksi toimia sillanrakentajana erilaisten yhteiskunnallisten toimijoiden välillä. Kaikissa säätiön toteuttamissa hankkeissa on mukana yrityksiä sekä julkinen sektori. Hankkeissa säätiön pyrkimyksenä on haastaa yrityksiä ottamaan vastuuta erityistä tukea tarvitsevista lapsista ja nuorista. Yksi näistä projekteista on vuonna 2012 käynnistynyt taloustaitohanke, jonka tarkoituksena on ehkäistä nuorten talousongelmia ja kasvattaa taloustietoja ja -taitoja. Osana tätä hanketta Suomen lasten ja nuorten säätiö ja Danske Bank ovat yhteistyössä kehittäneet nuorten taloustaitoja testaavan Dream On pelin suomalaisen version. Peli on vuotiaille nuorille suunnattu virtuaalinen oppimisympäristö, jota voi pelata internetissä kirjautumalla peliin Facebook -tunnuksella. Säätiön toiminnanjohtaja Eila Kauppisen mukaan pelille ilmeni tarvetta, koska haluttiin löytää keino tavoittaa syrjäytymisvaarassa olevat ja muut talousasioista tietämättömät nuoret. Nuorten taloustaitojen kartuttamiseksi valittiin peli, koska ajateltiin, että peli on tehokas keino tavoittaa nuoret monista eri ympäristöistä sosiaalisen median kautta. Kauppisen mukaan pyrkimyksenä on ollut luoda konkreettinen ja hauska peli, josta nuoret voivat aidosti innostua. Pelissä on ideana synnyttää pelaajalle oivalluksia taloudenhallinnasta merkittävien tarinoiden kautta. Yksi pelin tärkeimmistä tavoitteista on, että nuoret oppisivat pyytämään apua tarvittaessa. Pelissä on talousaiheinen tietovisa ja virtuaalikauppa, joissa nuori pääsee testaamaan taloustietämystään ja tekemään konkreettisia kulutusvalintoja. Virtuaalikaupassa maksuvälineenä toimii tietovisassa oikeilla vastauksilla ansaitut pisteet. 18

19 Työpiste toimi perusajatukseltaan hyvin, koska pelin pelaaminen oli suhteellisen itseohjautuvaa, eikä työpisteen ylläpitäjien tarvinnut antaa sen pidempää ohjeistusta työpisteen toimintatavoista. Käytettävissä oleva, lyhyt 15 minuutin aika pystyttiin näin käyttämään tehokkaasti hyödyksi alusta loppuun saakka. Lisäksi työpisteen tunnelma oli rento ja osallistujat saivat pelata peliä vapaasti. Tämä teki työpisteeseen osallistumisen varmasti mukavaksi myös opiskelijoille, koska heidän ei tarvinnut esimerkiksi vain kuunnella esitelmää, vaan he pääsivät myös itse osallistumaan. Jokainen osanottaja pystyi aloittamaan työskentelyn itsenäisesti ja työskentelemään omassa tahdissaan. Työpisteellä syntyi jonkin verran vuorovaikutusta osallistujien kesken, vaikka käytännössä täysin itsenäisestikin työskentely olisi ollut mahdollista. Lähtökohtaisesti jokainen osallistuja pelasi peliä yksin omalla tietokoneellaan. Pelaamisen aikana osallistujat antoivat järjestäjien pyynnöstä palautetta pelistä. Palautteenannon yhteydessä ei oikeastaan syntynyt vuorovaikutusta työpisteen ohjaajien ja osallistujien välille, koska palaute kerättiin e-lomakkeella, joka täytettiin yksilökohtaisesti. Palautteen keräystavaksi oli valittu e-lomake, koska tulosten analysointi oli tällä tavoin helpointa. Keskustelimme myös vaihtoehdosta, jossa palaute pelistä olisi annettu joko pareittain tai pienessä ryhmässä ideoiden. Yhdessä pohtiminen olisi ehkä voinut tuottaa hedelmällisempiä ja monipuolisempia tuloksia ja ryhmäkeskustelu olisi saatettu kokea mielekkäämmäksi vaihtoehdoksi kuin mekaanisen e-lomakkeen täyttäminen. Monet osallistujista kuitenkin kommunikoivat keskenään, esimerkiksi kommentoimalla pelin eri ominaisuuksia ja pohtimalla yhdessä vastauksia kysymyksiin. Mielestämme parhaat oivallukset ja ideat peliä koskien tulivat esille juuri näissä osallistujien spontaaneissa kommenteissa. Lisäksi ryhmänä toimiessa uskalletaan ottaa puheeksi sellaisiakin asioita, joita kaikki eivät muuten tulisi ajatelleeksikaan. Samanlaista työpistettä voitaisiin jatkossa hyödyntää vastaavanlaisissa tilaisuuksissa, jossa halutaan saada testiryhmän mielipiteitä pelistä ja sen toimivuudesta. Työpiste voitaisiin järjestää uudelleen esimerkiksi opettajien koulutustilaisuuksissa tai muissa alan ammattitapahtumissa. Tällä ammattiryhmällä on varmasti tietoa nuorten talouskasvatuksesta ja heidän palautteensa pelistä saattaisi olla arvokasta pelin kehittämisen kannalta. Peli julkaistiin keväällä

20 Velkaantuminen ja velkaantumisen riskien välttäminen Takuu-Säätiö, Suomen Setlementtiliitto ry Työpisteen suunnittelu ja toteutus: Maritta Paakkinen, Ilona Helminen, Sanni Louko ja Jonna Wirėn Asiantuntijat: Viestintäpäällikkö Minna Mattila Takuu-Säätiö ja Projektikoordinaattori Pinja Hirvilammi Suomen Setlementtiliitto ry Takuu-Säätiö on vuonna 1990 perustettu valtakunnallinen sosiaalialan järjestö, jonka tavoitteena on edistää taloudellisessa kriisitilanteissa olevien henkilöiden itsenäistä selviytymistä. Säätiöllä on Velkalinja-puhelin, josta saa maksutta henkilökohtaista opastusta taloudellisiin ongelmiin. Lisäksi säätiö myöntää takauksia järjestelylainoihin ihmisille, jotka voivat selviytyä velkojensa hoitamisesta itsenäisesti, mikäli ne yhdistetään yhdeksi uudeksi pankkilainaksi. Säätiö järjestää myös tukitoimintaa päihde- ja rikostaustaisille sekä mielenterveys- ja peliongelmaisille. Säätiö pyrkii myös edistämään ja kehittämään talouden hallintaan ja sosiaaliturvaan liittyviä kysymyksiä. Esimerkiksi vuonna 2013 käynnistetään pienlainakokeilu kolmella pilottipaikkakunnalla. Suomen Setlementtiliiton toiminta-alueet ovat seniori- ja vanhustyö, lapsi- ja nuorisotyö, monikulttuurinen työ, yhteisöllisten asumismuotojen kehitys, tuetun asumisen eri muodot, kehitysvammaispalvelut, rikosuhritoiminta, velkaneuvonta sekä trauma- ja kriisityö. Liitto pyrkii mahdollistamaan kriiseistä selviytymisen eri-ikäisille ja eri elämäntilanteissa oleville henkilöille. Työpisteen teemana oli velkaantuminen ja velkaantumisen riskien välttäminen. Aihe jakaantui alateemoihin, joista ensimmäisenä käsiteltiin nuorta kuluttajana ja velkaantumisen riskiä. Nuorella kuluttajalla tarkoitettiin alle 30-vuotiasta. Nuoret ovat tänä päivänä merkittävä kuluttajajoukko, jotka ilmentävät elämäntyylejään, identiteettiään ja asemaansa yhteiskunnassa monin eri tavoin. Nuorilla on oma kulutuskulttuurinsa ravintoloissa, baareissa ja festivaaleilla, ja heitä on pidetty eräänlaisena riskiryhmänä velkaantumisessa ja talouden hallinnan menetyksessä. Nuoret haluavat käyttää rahaa muuhunkin kuin vain välttämättömyyshyödykkeisiin ja pystyvät tinkimään tarpeen vaatiessa jopa ruuasta voidakseen kuluttaa kalliimpiin rahaa vieviin kohteisiin. Trendinä on Suomen kaltaisen kulutusyhteiskunnan tyylin mukaan ollut yhä kasvavassa määrin ilmiö, jossa menot ylittävät tulot. 20

Nuorten maksuhäiriöt, velkaantuminen ja palvelut. Paula Paloheimo. Tampere 3.10.2014. Kirjoita tähän nimesi 8.12.2014

Nuorten maksuhäiriöt, velkaantuminen ja palvelut. Paula Paloheimo. Tampere 3.10.2014. Kirjoita tähän nimesi 8.12.2014 Kirjoita tähän nimesi 8.12.2014 Nuorten maksuhäiriöt, velkaantuminen ja palvelut Paula Paloheimo Tampere 3.10.2014 Takuu-Säätiö Valtakunnallinen sosiaalialan toimija Autamme talouskriisissä olevia ihmisiä

Lisätiedot

Nuorten talousosaaminen ja velkaongelmien ennaltaehkäisy. Järvenpää 10.4.2014. Kirjoita tähän nimesi 10.4.2014

Nuorten talousosaaminen ja velkaongelmien ennaltaehkäisy. Järvenpää 10.4.2014. Kirjoita tähän nimesi 10.4.2014 Kirjoita tähän nimesi 10.4.2014 Nuorten talousosaaminen ja velkaongelmien ennaltaehkäisy Järvenpää 10.4.2014 Takuu-Säätiö Valtakunnallinen sosiaalialan toimija Autamme talouskriisissä olevia ihmisiä velka-

Lisätiedot

Eri toimijoiden roolit nuorten talousosaamisen edistämisessä

Eri toimijoiden roolit nuorten talousosaamisen edistämisessä Eri toimijoiden roolit nuorten talousosaamisen edistämisessä Nuorten talousosaamisen seminaari 12.3.2013 Liisa Peura-Kapanen Esityksen sisältö Mitä nuorten taloustaidoista tiedetään? Miten eri toimijat

Lisätiedot

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2011

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2011 1 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen taustalla olevien syiden kehittyminen s. 2 3.2 Nuorten velkaantumisen taustalla

Lisätiedot

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 Mun talous -hanke teetti toukokuussa 2014 kyselyn porilaisilla toisen asteen opiskelijoilla (vuonna -96 syntyneille). Kyselyyn vastasi sata

Lisätiedot

Miten säästän uuteen käännykkään? Kuinka paljon rahaa tarvitsemme luokan juhlaan? Miten hankimme rahaa luokkaretkeen?

Miten säästän uuteen käännykkään? Kuinka paljon rahaa tarvitsemme luokan juhlaan? Miten hankimme rahaa luokkaretkeen? Miten säästän uuteen käännykkään? Kuinka paljon rahaa tarvitsemme luokan juhlaan? Miten hankimme rahaa luokkaretkeen? Talousasioiden tuntemus ja ymmärtäminen eivät ole itsestäänselvyys nykypäivän lapsille

Lisätiedot

Galactor and the Codebreakers: - oppimispeli online maailman sudenkuopista

Galactor and the Codebreakers: - oppimispeli online maailman sudenkuopista Galactor and the Codebreakers: - oppimispeli online maailman sudenkuopista Eija Kuoppa-aho Opettaja Alajärven kaupunki Taina Mäntylä Ylitarkastaja Kuluttajavirasto Millainen peli on kyseessä? Kuluttajaviranomaisten

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

tuodaan Raha-asiat parisuhteessa yhteiset vai erilliset? Kirjoita tähän nimesi Minna Mattila 25.11.2014

tuodaan Raha-asiat parisuhteessa yhteiset vai erilliset? Kirjoita tähän nimesi Minna Mattila 25.11.2014 Kirjoita tähän nimesi Minna Mattila tuodaan Raha-asiat parisuhteessa yhteiset vai erilliset? Takuu-Säätiö Valtakunnallinen sosiaalialan toimija Autamme talouskriisissä olevia ihmisiä velka- ja talousongelmien

Lisätiedot

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Cocomms lyhyesti Vahvuuksiamme ovat yritys-, talous-, terveys- ja lääke-

Lisätiedot

NUORTEN TALOUS- JA VELKANEUVONTA

NUORTEN TALOUS- JA VELKANEUVONTA NUORTEN TALOUS- JA VELKANEUVONTA YLEISTÄ Nuoruudessaan ihminen käy läpi enemmän muutoksia kuin missään muussa elämän vaiheessa. Suomen lainsäädännön mukaan 18 v. on täysi-ikäinen - vastaa itse varoistaan

Lisätiedot

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Konferenssi on osaamisen kehittämisen prosessi, jonka tavoitteena on 1. tuoda esille ne osaamiset, joita

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö

Lisätiedot

MARTTA- TOIMINTA. Kotitalousneuvonta Ruoka ja ravitsemus Kodin talous ja kuluttaja-asiat Kodinhoito Kotipuutarha ja ympäristö

MARTTA- TOIMINTA. Kotitalousneuvonta Ruoka ja ravitsemus Kodin talous ja kuluttaja-asiat Kodinhoito Kotipuutarha ja ympäristö SINUSTAKO MARTTA HISTORIA Marttajärjestö syntyi vuonna 1899. Suomessa elettiin tuolloin kansallisen heräämisen, naisasialiikkeen ja kansanvalistustyön aikaa. Lucina Hagmanin aloitteesta perustettu naisyhdistys

Lisätiedot

Digiajan opettajan selviytymispaketti

Digiajan opettajan selviytymispaketti 10+ opepäivitystä odottaa. Aloita lataus nyt! Digiajan opettajan selviytymispaketti Saamelaisalueen koulutuskeskus virtuaalikoulu Ovatko verkko-opetustaitosi päivityksen tarpeessa? Ota askel eteenpäin

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

SKYOPE turvapaikanhakijan opintopolkua rakentamassa

SKYOPE turvapaikanhakijan opintopolkua rakentamassa SKYOPE turvapaikanhakijan opintopolkua rakentamassa Kaisa Rontu Moni tuntee kotoutumiskoulutuksen, mutta kuinka moni tietää, miten turvapaikanhakijat vastaanottokeskuksissa opiskelevat? Turvapaikanhakijoiden

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

ARKI SUJUVAKSI -TOIMINTA

ARKI SUJUVAKSI -TOIMINTA ARKI SUJUVAKSI -TOIMINTA Päivi Känsälä, koordinaattori Valtakunnalliset työpajapäivät Lappeenranta 27.4.2016 Jäsenet 46 600 Yhdistykset 1 151 Toimintaryhmät 68 Marttapiirit 15 Marttaliitto Paikallinen

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Opiskelijoiden kokemuksia oppimisesta ITK 2010 seminaari; Hämeenlinna Soile Bergström Opintojakson esittely

Lisätiedot

Kuluttajien tietolähteet Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Ekosuunnittelufoorumi, 10.4.2013

Kuluttajien tietolähteet Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Ekosuunnittelufoorumi, 10.4.2013 Kuluttajien tietolähteet Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Ekosuunnittelufoorumi, Sisältö Motiva Oy Ekosuunnittelu- ja energiamerkintäviestintä Kuluttajien tietolähteitä Motiva Oy 100 % valtion omistama

Lisätiedot

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 1 28.6.2010 Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Nuorisotoimen monet mahdollisuudet Johtaja Georg Henrik Wrede 1 Nuorisotyön mahdollisuudet - nuorelle Nuorisotyö on harrastamista ja omaa tekemistä lukuisissa järjestöissä.

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Pienryhmäohjauksen mahdollisuuksia lukiossa - kokemuksia Itäkeskuksen lukiosta YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Lukion

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin!

Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Miksi olemme koonneet verkoston? Olemme yhteisellä tutkimusmatkalla

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeen tekemässä selvityksessä Lukiolaiset ja päihteet laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

ASUMISPAKKI-koulutus Harkittu rahan käyttö. KOTILO-projekti

ASUMISPAKKI-koulutus Harkittu rahan käyttö. KOTILO-projekti ASUMISPAKKI-koulutus Harkittu rahan käyttö Harkittu rahankäyttö Omasta taloudellisesta tilanteesta on tärkeää olla tietoinen. On hyvä arvioida tulot ja menot. Pienillä tuloilla selviää, kun suunnittelee

Lisätiedot

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhempien Akatemia toimivia kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi Toteuttaja Nuorten Ystävät ry RAY:n tuella Vuosille

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kotkan perusopetuksen pajapäivä, 10.10.2015 Tuija Metso Suomen Vanhempainliitto Vanhempainyhdistysten yhteistyöjärjestö noin 1350

Lisätiedot

OPS 2016. historia ja yhteiskuntaoppi. Riia Palmqvist, Marko van den Berg, Jukka Rantala Pekka Rahkonen (kuvitus)

OPS 2016. historia ja yhteiskuntaoppi. Riia Palmqvist, Marko van den Berg, Jukka Rantala Pekka Rahkonen (kuvitus) OPS 2016 historia ja yhteiskuntaoppi Riia Palmqvist, Marko van den Berg, Jukka Rantala Pekka Rahkonen (kuvitus) Uusi opetussuunnitelma tuo alakouluun uuden oppiaineen, yhteiskuntaopin. Me nyt -sarja rakentuu

Lisätiedot

Sulautuva ohjaus ja neuvonta opiskelijan tueksi

Sulautuva ohjaus ja neuvonta opiskelijan tueksi Sosiaalinen media koulutuksen tiedotuksessa, neuvonnassa ja ohjauksessa 30.8.2010 Sulautuva ohjaus ja neuvonta opiskelijan tueksi Tiina Pyrstöjärvi ja Leila Saramäki Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate,

Lisätiedot

ERASMUS KOULUISSA 12.9.2013. Stefano De Luca Eurooppalainen Suomi ry

ERASMUS KOULUISSA 12.9.2013. Stefano De Luca Eurooppalainen Suomi ry ERASMUS KOULUISSA Eurooppalainen Vapaaehtoispalvelu - EVS volunteers 18-30 v. nuori tulee Suomeen vapaaehtoispalveluun suomalaiselle yleishyödyllisille organisaatioille (esim. järjestöjä, kunnallisia toimijoita,

Lisätiedot

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTINTÄ Sanomien lähettämistä ja vastaanottamista Yhteisöjen välistä monimuotoista

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa.

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Pieni neuvottelutaitojen työkirja naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Neuvottelutaidot ovat (työ)elämän ydintaitoja Neuvottelutaidot muodostuvat erilaisten taitojen, tietojen, toimintatapojen ja

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Osallisena Suomessa Turun hanke Projektikoordinaattori Elina Mäntylä Pedagoginen koordinaattori Riina Humalajoki

Osallisena Suomessa Turun hanke Projektikoordinaattori Elina Mäntylä Pedagoginen koordinaattori Riina Humalajoki Osallisena Suomessa Turun hanke Projektikoordinaattori Elina Mäntylä Pedagoginen koordinaattori Riina Humalajoki 24.5.2012 Elina Mäntylä ja Riina Humalajoki 1 Yhteishankinta (kaupunki + ELY) Osallisena

Lisätiedot

Esitutkimus. Asiakastyöpajat

Esitutkimus. Asiakastyöpajat Suomen käsityön museo selvitti syksyllä 2013 nuorten aikuisten museoissa käymättömyyden syitä ja kehitti palvelumuotoilukoulutuksen avulla omaa toimintaansa vastaamaan paremmin heidän tarpeitaan. Lopputuloksena

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia ESDAN-hanke,yhteenvetoKestäväkehitysTampereenyliopistonopetuksessatyöpajoista. AiraksinenHannajaRaatikainenSaana1.8.2012 Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Lisätiedot

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Tukea vanhemmuuteen Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Miksi? Miksi? Turun sanomat 29.1.14: Tykkääköhän lapsi minusta, jos rajoitan? Vanhempien

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU?

KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU? KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU? Arja Korrensalo fysioterapeutti, kuntoutusohjaaja, YAMK -opiskelija Pirkko Leppävuori fysioterapeutti, YAMK -opiskelija Esitys pohjautuu YAMK opintoihin kuuluvaan

Lisätiedot

Aineistoja taloustiedon opetukseen Iina Lario Suomen Pankki

Aineistoja taloustiedon opetukseen Iina Lario Suomen Pankki Aineistoja taloustiedon opetukseen Iina Lario Suomen Pankki Tutut talouskilpailut jatkuvat Talousguru-kilpailu lukiolaisille 15.1.2014 (ilmoittautuminen 18.12. mennessä HYOLin sivuilla) Finalisteille tarjolla

Lisätiedot

Sosiaalisen median hyödyntämisestä tutkimuksessa ja sitä kautta liiketoiminnassa

Sosiaalisen median hyödyntämisestä tutkimuksessa ja sitä kautta liiketoiminnassa Sosiaalisen median hyödyntämisestä tutkimuksessa ja sitä kautta liiketoiminnassa Suomen markkinointitutkimusseuran Sosiaalinen Suomen markkinointitutkimusseuran Sosiaalinen media & web-analytiikka osana

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

Suomen Avoimen hallinnon toimintaohjelma

Suomen Avoimen hallinnon toimintaohjelma Suomen Avoimen hallinnon toimintaohjelma 14.11.2011 2 14.11.2011 3 Avoimen hallinnon periaatteet KANSALAISEN OIKEUDET Vahvistamme kansalaisten oikeutta tietoon sekä osallistumista yhteisten ratkaisujen

Lisätiedot

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Jani Koivula, 21.11.2010 Kuka on se oikea? 23.11.2010 TULe urheiluseuraan liikkumaan 2 Ovatko sidosryhmänne sosiaalisessa mediassa? Oletteko te? Sosiaalisen

Lisätiedot

erisk-työpaja 5. "Yhteistoiminta" 14.9.2005

erisk-työpaja 5. Yhteistoiminta 14.9.2005 erisk-työpaja 5. "Yhteistoiminta" 14.9.2005 Oheisen arviointilomakkeen tarkoituksena on tuottaa päätöksentekoa tukevaa tietoa siitä, minkälaiset sisältöominaisuudet tulisi ensisijaisesti sisällyttää syksyn

Lisätiedot

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatin toimintaa rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tuella veikkausvoittomäärärahoista.

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

KEHITTÄVÄT KESÄPÄIVÄT: Nakitus

KEHITTÄVÄT KESÄPÄIVÄT: Nakitus 24. 25.8.2010 Koska ruoka on tärkeä osa inhimillistä elämää, aloitettiin KEKE-tapahtuma perinteiseen tapaan ruokailemalla kunnolla. Ruokailun jälkeen olikin vuorossa tiukka työskentelyrupeama, joka kesti

Lisätiedot

PANKKIEN YHTEINEN VIESTINTÄ SUORAVELOITUS- MIGRAATIOSSA. Kristiina Siikala 19.9.2012

PANKKIEN YHTEINEN VIESTINTÄ SUORAVELOITUS- MIGRAATIOSSA. Kristiina Siikala 19.9.2012 PANKKIEN YHTEINEN VIESTINTÄ SUORAVELOITUS- MIGRAATIOSSA Kristiina Siikala 19.9.2012 1 VIESTINNÄN VAIHEET VUONNA 2012 Faktat Viestinnän strategiset linjaukset: mitä, kenelle, miten ja milloin? Fkl.fi verkkopalvelun

Lisätiedot

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO Kokei le!?! A B C Avoimen hallinnon ja vuoropuhelun edistäjä LOGO Otakantaa.fi on oikeusministeriön kehittämä avoimen valmistelun vuorovaikutuskanava. Ota käyttöön päätöksenteon valmistelun ja johtamisen

Lisätiedot

Ensiasuntoon muuttaneiden nuorten ryhmä. Espoonlahti kevät 2011

Ensiasuntoon muuttaneiden nuorten ryhmä. Espoonlahti kevät 2011 Ensiasuntoon muuttaneiden nuorten ryhmä Espoonlahti kevät 2011 Suunnitelma alle 25-vuotiaita sosiaalitoimen asiakkaita, jotka ovat saaneet/saamassa oman ensiasunnon tai joilla on ollut aikaisemmin vaikeuksia

Lisätiedot

Finanssiosaamisen tarjoajien sidosryhmädialogi

Finanssiosaamisen tarjoajien sidosryhmädialogi Finanssiosaamisen tarjoajien sidosryhmädialogi Silja Petäjäinen 1 Opinnäytetyön tavoitteet ja ongelmanasettelu Tavoite Työn tavoitteena on selvittää miten eri toimijat tällä hetkellä jakavat finanssiosaamista.

Lisätiedot

Vammaisten ihmisoikeudet asumisessa. Sanna Ahola, projektipäällikkö VIA-projekti Kynnys ry

Vammaisten ihmisoikeudet asumisessa. Sanna Ahola, projektipäällikkö VIA-projekti Kynnys ry Vammaisten ihmisoikeudet asumisessa Sanna Ahola, projektipäällikkö VIA-projekti Kynnys ry Mikä on VIA-projekti? Vammaisten ihmisoikeudet asumisessa (VIA) projekti selvittää ihmisoikeuksien toteutumista

Lisätiedot

Perhekoti Touhukallio Oy

Perhekoti Touhukallio Oy Perhekoti Touhukallio Oy Perhekoti Touhukallio on osakeyhtiö, jonka ainoana osakkeenomistajana on yrityksen perustaja Sari Pölönen. Perhekoti Touhukallio on perustettu tammikuussa 2001. Perhekodin toiminta

Lisätiedot

17.3.2014 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013

17.3.2014 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013 Suomen Parkinson-liitto ry Liikuntatoiminta Taina Piittisjärvi Raportti 17.3.2014 1(4) RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013 TULOKSIA Tämä on raportti Suomen Parkinson-liiton

Lisätiedot

Sosiaalinen media ja moniammatillisuus nuorille suunnatussa työssä

Sosiaalinen media ja moniammatillisuus nuorille suunnatussa työssä Sosiaalinen media ja moniammatillisuus nuorille suunnatussa työssä ArctiChildren InNet -seminaari, Rovaniemi 25.1.2012 projektisuunnittelija Anna-Laura Marjeta, Verke projektisuunnittelija Heikki Lauha,

Lisätiedot

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Luomun koordinaatiohanke käynnistyi 20.8.2015 Helsingissä järjestetyllä kick off -työpajalla, johon osallistui noin 40 henkilöä. Työpajan rahoitti Manner-Suomen

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut. Jaana Fedotoff 23.5.

Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut. Jaana Fedotoff 23.5. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut Jaana Fedotoff 23.5.2013 Helsinki Nuorten tieto- ja neuvontatyön tavoite: Nuorten sosiaalinen

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön

Lisätiedot

Lapset, nuoret ja media - Tukea digiajan kasvattajalle

Lapset, nuoret ja media - Tukea digiajan kasvattajalle Ala-aste vanhempainilta Lapset, nuoret ja media - Tukea digiajan kasvattajalle Paula Aalto 14.4.2016 MLL:n mediakasvatustyö Mediakasvatuksella pyritään edistämään lasten valmiuksia ymmärtää ja tulkita

Lisätiedot

RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 17.9.-16.12.2012

RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 17.9.-16.12.2012 RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 17.9.-16.12.2012 Kuntoutuskoti Taukokangas Oulainen KAMoon TYKE 2009-2012 Kari Sakko Ylivieskan Ammattiopisto 1 Sisällysluettelo 1.Yhteenveto 3 2.Työelämäjakson, tavoitteet, tehtäväkuvaus

Lisätiedot

Viestiseinä ideoita vuorovaikutuksen lisäämiseen ja opetuksen monipuolistamiseen luennoilla

Viestiseinä ideoita vuorovaikutuksen lisäämiseen ja opetuksen monipuolistamiseen luennoilla Viestiseinä ideoita vuorovaikutuksen lisäämiseen ja opetuksen monipuolistamiseen luennoilla Anette Lundström & Emma Kostiainen, Agora Center, Jyväskylän yliopisto 1 Viestiseinä on virtuaalinen viestintäväline,

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

- Miten koulutan ja perhdytän vapaaehtoiset tukihenkilöt talousneuvonnan saloihin?

- Miten koulutan ja perhdytän vapaaehtoiset tukihenkilöt talousneuvonnan saloihin? Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Nitta Lindroos 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - yhteisöpedagogi, talousneuvonta, projektit 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit 4. Organisaatio

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

opiskelijan ohje - kirjautuminen

opiskelijan ohje - kirjautuminen opiskelijan ohje - kirjautuminen estudio on Edupolin kehittämä e-oppimisympäristö koulutusryhmän verkkoalustana perinteisen luokkaopetuksen tukena. etäopiskelussa ja -opetuksessa kotoa tai työpaikalta.

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTOIMINTA PANSION VASTAANOTTOKESKUKSESSA

VAPAAEHTOISTOIMINTA PANSION VASTAANOTTOKESKUKSESSA VASTAANOTTOKESKUKSESSA TOIMIVILLE VAPAAEHTOISILLE VAPAAEHTOISTOIMINTA PANSION VASTAANOTTOKESKUKSESSA Olemme Punaisen Ristin Ruissalon osaston vapaaehtoisia Punainen Risti ja Punainen Puolikuu tunnetaan

Lisätiedot

Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015

Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Sisältö Sosiaalinen media järjestöissä Twitter Blogit Instagram Lähteet: Sosiaalinen media koulutus Oulussa 2.9.2015 sekä oma

Lisätiedot

11.3.2009 Esiselvitys Syrjäytymisvaarassa olevat lapset ja nuoret Tarja Heino ja Tapio Kuure

11.3.2009 Esiselvitys Syrjäytymisvaarassa olevat lapset ja nuoret Tarja Heino ja Tapio Kuure 11.3.2009 Esiselvitys Syrjäytymisvaarassa olevat lapset ja nuoret Tarja Heino ja Tapio Kuure 16.3.2009 Tarja Heino 1 Lapsuus ja nuoruus alle 18 -vuotiaita lapsia on 1 096 025 alle 30 -vuotiaita nuoria,

Lisätiedot

KANSALAISVAIKUTTAMISEN AJOKORTTI TYÖPAJA JYVÄSKYLÄSSÄ 14.11.2015

KANSALAISVAIKUTTAMISEN AJOKORTTI TYÖPAJA JYVÄSKYLÄSSÄ 14.11.2015 KANSALAISVAIKUTTAMISEN AJOKORTTI TYÖPAJA JYVÄSKYLÄSSÄ 14.11.2015 Konkreettisia ideoita koulun ja paikallistoimijoiden yhteistyön rakentamiseen uuden opetussuunnitelman hengessä Tarja Jukkala ja Sanna Lukkarinen

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Tervetuloa Työnvälitykseen

Tervetuloa Työnvälitykseen Tervetuloa Työnvälitykseen Välkommen till Arbetsförmedlingen Finska Tämä on Työnvälitys Haetko työtä? Haluatko lisätietoja työmarkkinoista? Tarvitsetko vinkkejä ja neuvoja löytääksesi haluamasi työn?

Lisätiedot

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI 1 Sisällys 1. Tausta... 2 2. Kohderyhmä... 3 3. Tavoitteet... 3 4. Järjestäjät... 3 5. Resurssit... 4 6. Markkinointi... 5 7. Kurssin teemat... 5 8. Palautteiden kerääminen

Lisätiedot

Kampanjan plussat ja miinukset Ylitarkastaja, jaostopäällikkö Annika Nurttila Pakkausmerkintäkampanjan päätösseminaari 3.6.2010

Kampanjan plussat ja miinukset Ylitarkastaja, jaostopäällikkö Annika Nurttila Pakkausmerkintäkampanjan päätösseminaari 3.6.2010 Kampanjan plussat ja miinukset Ylitarkastaja, jaostopäällikkö Annika Nurttila Pakkausmerkintäkampanjan päätösseminaari 3.6.2010 Kuluttajien riittävän tiedonsaannin varmistaminen fokuksessa Kuluttajapoliittinen

Lisätiedot