ITSENÄISTYMIS- KANSIO. Euroopan Unionin Pakolaisrahasto osallistuu hankkeen rahoittamiseen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ITSENÄISTYMIS- KANSIO. Euroopan Unionin Pakolaisrahasto osallistuu hankkeen rahoittamiseen"

Transkriptio

1 ITSENÄISTYMIS- KANSIO Euroopan Unionin Pakolaisrahasto osallistuu hankkeen rahoittamiseen

2 ITSENÄISTYMISKANSION SYNTYSANAT Pitelet käsissäsi ITSENÄISTYMISKANSIOTA. Kansio on toteutettu osana Suuntaviittoja itsenäiseen elämään- hanketta. Kuntoutus- ja hoivapalvelut Lukkarila Oy:n toteuttama ja Euroopan Pakolaisrahaston (ERF) osarahoittama hanke on toteutettu keväällä Sen tehtävänä on ollut mallintaa jälkihuolto perheryhmäkodista itsenäistyville nuorille sekä tehdä konkreettinen tietopaketti kohderyhmän nuorille sekä heidän parissaan työtä tekeville. Tämän kansion on tarkoitus toimia ensisijaisesti oppaana sinulle, itsenäistyvä nuori. Täältä löydät vastauksen moniin mieltäsi askarruttaviin asioihin, tai ainakin linkin eteenpäin tiedon etsimisessä. Kansion teemat on valikoitu ajatellen elämäntilannettasi itsenäisen elämän alkumetreillä. Näkökulma on pohjoiskarjalainen paikalliset palvelut huomioiden. Suomalainen yhteiskunta voi olla sinulle vielä vieras ja palvelujärjestelmä outo. Kielitaitosi on kehittyvä, ja uudessa tilanteessa sinun pitäisi kuitenkin huolehtia monenlaisista asioista. Toivottavasti kansiosta on sinulle iloa ja hyötyä! Toisaalta toivon materiaalin kuluvan myös niin ohjaajien kuin muidenkin nuoren yhteistyökumppaneiden käsissä. Kansiota voi käyttää työvälineenä ohjaustyössä sekä hakuteoksena. Materiaalia voi myös täydentää omin lisälehtisin. Lukkarilan perheryhmäkodissa pakolaisnuoria on asunut jo kohta parinkymmenen vuoden ajan. Henkilökunnalle on matkan varrella kertynyt paljon käytännön kokemusta itsenäistymisen haasteista. Opas onkin tehty yhteystyössä talon oman väen sekä lukuisten ulkopuolisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Kiitänkin lämpimästi kaikkia työhön osallistuneita. Paiholassa Minna Sinisterra Santana

3 SISÄLLYSLUETTELO Itsenäistymiskansion syntysanat, Sisällysluettelo, Tärkeät tiedot, Yhteystiedot Asuminen Asunnon hakeminen, Muuttoilmoitus, Vuokrasopimus, Takuuvuokra, Vuokran maksu, Muuttajan muistilista, Taloyhtiön järjestyssäännöt, Asuntotoimisto, Huoltoyhtiö, Sähkösopimus, Sähköasennukset, Kotivakuutus, Asunnon irtisanominen, Roskien lajittelu ja kierrätys, Ruuan säilytys, Paloturvallisuus, Pyykinpesu, Siivoaminen, Josna Terveys Terveydenhoito Suomessa, Hätänumero, Terveyskeskus, Apteekki, Lääkkeet, Reseptin uusinta, Vanhat lääkkeet, Äitiysneuvola, Lastenneuvola, Sairaala, Optikko, Terapia, Hammashoito, Mielenterveys, Seksuaaliterveys ja ehkäisy, Huumeet, Tupakka, Alkoholi, Ravinto, Terveellinen ruokavalio, Allergiat, Erikoisruokavaliot, Ruokaympyrä, Opiskelu - Opiskelijakortti, Opiskelu, Tukiopetus, Läksykerho, Poissaolot, Ammatinvalinta, Yhteishaku, Valmistava opetus, Koulutushaaveet, Ammatinvalinnan ohjaus, Nuorisotakuu, Etsivä nuorisotyö, Joensuun kaupungin Nuorisoasema Työ - Verokortti, Työsopimus, Työn hakeminen, Palkka, Työajat, Kesätyöt, Työtodistus, Ammattiliitot, Työharjoittelu, Vinkkejä työnhakuun - ja tekoon, Työn hakeminen, Nuorisoverstas Talous Kotitalouslaskuri, Menojen rahoittaminen, Pankkitili, Pikapankkikortti, Pankkikortti, Luottokortti, Yhdistelmäkortti, Pankkikortin häviäminen, Nettipankkitunnukset, Laskun maksaminen, Pikavipit, Lainat, Rahan lähettäminen ulkomaille Ostokset - Kirpputorit, Nettikirpputorit, Hintavertailu, Takuu, Vaihto-oikeus, Palautusoikeus, Kuitin säilyttäminen, Osamaksusopimus Sosiaaliturva - Kelan tuet opiskelijalle, lapsiperheille, Työttömälle, Asumiseen, Kela-kortti, Eurooppalainen sairausvakuutuskortti, Toimeentulotuki, Perustoimeentulotuki

4 SISÄLLYSLUETTELO Perhe Perhe Suomessa, Avoliitto, Avioliitto, Lapsen tunnustaminen, Avioero, Asumusero, Parisuhdeväkivalta, Alle kouluikäisten lasten hoito, Esiopetus, Perusopetus, Oppivelvollisuus, Lastensuojelu Lupa-asiat - Oleskelulupa, Kansalaisuuden hakeminen, Muukalaispassi, Passin tai oleskelulupakortin häviäminen, Oleskelulupa perhesiteen perusteella Laki ja oikeus - Rikokset, Tuomiot: Rikesakko, Sakko, Ehdollinen tuomio, Ehdoton tuomio Rikosuhripäivystys Oikeudet ja velvollisuudet - Jokamiehen oikeudet, Auttamisvelvollisuus, Uskonnonvapaus, Tasa-arvo, Yhdenvertaisuus, Armeija- yleinen asevelvollisuus Maahanmuuttajapalvelut Joensuun seudulla - Maahanmuuttajien neuvontapiste, Joensuun Maahanmuuttajapalvelut, Monikulttuurinen toimintakeskus Vatakka, JoMoni, Pakolaisapu, Joensuun Setlementti ry- Tyttöjen Tupa, Kansalaistalo, Lieksan maahanmuuttajapalvelut Vapaa-aika - Nuorisotilat, Joensuun seudun kansalaisopisto, Joensuun konservatorio Musiikkiopisto, Kirjastot, Luterilainen seurakunta, Muita uskonnollisia yhdyskuntia, Liikuntaseuroja - ja paikkoja, Suomalaiset juhlapyhät ja vuoden kierto, Autokoulu Yhteystietoja - Tärkeitä yhteystietoja, Auttavia puhelimia, apua tarjoavia nettisivustoja Verkostoni - Nuoren verkostokartta, Itsenäistyvän nuoren roolikartta, Kotoutumiskaari, perheryhmäkodin ja hankkeen yhteystiedot

5 TÄRKEÄT TIEDOT NIMI: OSOITE: PUH: SÄHKÖPOSTI: SOSIAALITURVATUNNUS eli SOTU: PASSIN NUMERO: PANKKITILINNUMERO: MUUT:

6 TÄRKEÄT YHTEYSTIEDOT YLEINEN HÄTÄNUMERO: 112 PERHERYHMÄKOTI: SOSIAALITYÖNTEKIJÄ: LÄHIOMAINEN: YSTÄVÄ: VUOKRANANTAJA: TALOHUOLTOYHTIÖ:

7 ASUMINEN Asunnon hakeminen Muuttoilmoitus Vuokrasopimus Takuuvuokra Vuokran maksu Muuttajan muistilista Taloyhtiön järjestyssäännöt Asuntotoimisto Huoltoyhtiö Sähkösopimus Sähköasennukset Kotivakuutus Asunnon irtisanominen Roskien lajittelu ja kierrätys Ruuan säilytys Paloturvallisuus Pyykinpesu- pesumerkinnät, kösinpesu, konepesu, silitys Siivoaminen Josna

8 ASUMINEN ASUNNON HAKEMINEN Vuokra-asuntoa voi hakea kaupunkien ja kuntien asuntotoimistosta tai sitten yksityiseltä vuokranantajalta. Myös sanomalehdissä on usein ilmoituksia: vuokrataan kaksio tms. JOENSUUSSA ASUNTOJA VÄLITTÄÄ Joensuun kodit Opiskelija-asunnot Oy Joensuun Elli OVV Asuntopalvelut Yksityinen välitysfirma on Vuokramestarit (välityspalkkio) KONTIOLAHDESSA vuokra-asuntoja voi hakea Kontiolahden Yrityspalvelu Oy Keskuskatu Kontiolahti Yhteyshenkilö asuntosihteeri Lahja Hiltunen puh. (013) LIEKSASSA vuokra-asuntoja voi hakea Lieksan vuokratalot Toimisto avoinna: arkisin klo 9-15 Rantalantie Lieksa Puh

9 ASUMINEN MUUTTOILMOITUS Kun muutat uuteen asuntoon, sinun tulee tehdä muuttoilmoitus. Siten sinun postisi tulee oikeaan osoitteeseen ja väestörekisteriin menee tieto asuinpaikastasi. Muuttoilmoituskaavakkeen löytää mm. netistä osoitteesta tai postitoimistoista. VUOKRASOPIMUS Kun vuokraat asunnon, siitä tehdään kirjallinen vuokrasopimus jonka sekä vuokranantaja että vuokralainen allekirjoittavat. Sopimuksessa mainitaan kenelle asunto vuokrataan, mikä on vuokran suuruus sekä muut kulut (vesimaksu, parkkipaikka tms.). Jos asuntoon myöhemmin muuttaa muita henkilöitä, asiasta on ilmoitettava vuokranantajalle. TAKUUVUOKRA Uuteen asuntoon muutettaessa peritään yleensä 1-2 kuukauden ylimääräinen vuokra, takuuvuokra, ennakkoon. Jos asunto ei ole pois muutettaessa samanlaisessa kunnossa kuin sinne muutettaessa, takuuvuokra voidaan periä pois. Jos kaikki on ok, takuuvuokra palautetaan asukkaalle hänen muuttaessa toiseen asuntoon. VUOKRANMAKSU Vuokra-asunnosta peritään vuokraa kerran kuukaudessa, jonka suuruus selviää vuokrasopimuksesta. Se maksetaan taloyhtiön antamalle pankkitilille viimeistään eräpäivänä.

10 MUUTTAJAN MUISTILISTA Tee muuttoilmoitus viimeistään viikon kuluessa muutosta. Aikaisintaan sen voi tehdä kuukautta ennen muuttopäivää. Käännä posti uuteen osoitteeseen ja ilmoita uusi osoite yrityksille, joilta saat laskuja. Monet isot yritykset päivittävät asiakkaiden osoitetietoja väestötietojärjestelmästä. Olet kuitenkin osaltasi vastuussa siitä, että laskut päätyvät muutossa oikeaan osoitteeseen ja ne maksetaan ajoissa. Hanki muuttoauto ja muuttoapu ajoissa. Muuttofirmoilla on kiireisiä aikoja, kuten viikonloput ja kuunvaihteet. Sovi internet-yhteyden siirrosta ajoissa operaattorin kanssa, jotta vältyt katkoksilta verkon käytössä. Tee uusi sähkösopimus samalla kun irtisanot vanhan. Kilpailuta sähkösopimus ennen uuden tekemistä! Hanki kotivakuutus tai jos sinulla on jo sellainen, tarkista vakuutusyhtiöltä, onko se riittävä uuteen asuntoon. Muuttolaatikoita kannattaa kysyä ajoissa lähikaupastasi. Muistathan asunnon lisäksi tyhjentää vanhan asuntosi ullakko- ja kellarikomeron sekä autotallin ja hoitaa tilojen loppusiivouksen! LÄHDE:

11 ASUMINEN TALOYHTIÖN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT Jos asut rivi- tai kerrostalossa, taloyhtiössä on järjestyssäännöt joita kaikkien asukkaiden tulee noudattaa. Yleensä ne annetaan sinulle kun vuokrasopimus allekirjoitetaan. ASUNTOTOIMISTO Asuntotoimistoon tulee ilmoittaa jos asunnosta hajoaa jokin kiinteä kaluste tai kodinkone. Myös jos asuntoon muuttaa joku asukas lisää, siitä tulee tiedottaa. Asuntotoimisto lähettää vuokran maksulaput. Asuntotoimistoni/Isännöitsijäni HUOLTOYHTIÖ Kerros- ja rivitaloissa on huoltoyhtiö joka huolehtii asuntojen ja yhteisten tilojen kunnossapidosta. Huoltoyhtiön yhteystiedot löytyvät yleensä yhteisten tilojen (pesutupa, varasto tms.) seinältä. Jos avain unohtuu tai häviää, huoltoyhtiön työntekijä tulee avaamaan oven maksua vastaan. Huoltoyhtiölle tulee myös ilmoittaa jos asunnossa hajoaa esimerkiksi jääkaappi tai muu asunnon kiinteä kaluste. Asuntoni huoltoyhtiö

12 ASUMINEN SÄHKÖSOPIMUS Uuteen asuntoon muutettaessa tehdään sähkösopimus jonkun sähköntoimittajan kanssa. Sähköyhtiöitä ovat mm. Fortum, Vattenfall ja PKS. On hyvä kilpailuttaa sähköyhtiösi, siten saat edullisimman sähkösopimuksen. LlSÄTIETOJA: SÄHKÖASENNUKSET Huoneiston asukas saa asentaa itse normaalit lamput paikoilleen tai vaihtaa ne. Muihin asennustöihin vaaditaan ammattisähkömies. Rikkonaisia sähkölaitteita ei saa käyttää sillä niissä on tulipaloriski. KOTIVAKUUTUS Vahinkojen varalta kannattaa jokaisen asukkaan ottaa kattava kotivakuutus. Moni vuokranantaja velvoittaa asukkaan ottamaan kotivakuutuksen. Vakuutuksia myyvät mm. Tapiola, Pohjola, Pohjantähti, ja If. Ison vahingon sattuessa (esim. tulipalo tai vesivahinko) vakuutus korvaa kulut. LISÄTIETOJA: Nuorten asunto-opas hakusanalla Googlesta

13 ASUMINEN ASUNNON IRTISANOMINEN Kun olet muuttamassa pois nykyisestä asunnostasi, tulee sinun irtisanoa se hyvissä ajoin ennakkoon (yleensä 1 kk aikaisemmin). Siten et joudu maksamaan ylimääräistä vuokraa asunnostasi. Muutossa sinun tulee jättää asunto yhtä hyvään kuntoon kuin se oli sinulle luovutettaessa. Jos jotain on hajonnut/tuhoutunut, se peritään sinulta takuuvuokrasta. Jos asunnon kunnossa ei ole huomauttamista, saat takuuvuokran takaisin kun olet luovuttanut avaimet takaisin vuokranantajalle. Luovuttaessasi asunnon sinun tulee palauttaa kaikki saamasi avaimet. ROSKIEN LAJITTELU JA KIERRÄTYS Taloyhtiöissä on usein eri roskikset biojätteelle (ruoka), pahville, paperille, ja sekajätteelle. Asuinalueellasi tai kaupan pihassa on usein kierrätyspiste lasille, metallille, tekstiileille ja pahville. Jossain paikoissa löytyy myös ongelmajätteille oma laatikkonsa (esim. paristot). Kodinkoneet ja laitteet voi palauttaa kodinkoneliikkeisiin. Kierrätys on tärkeää jotta jätteiden määrä ei kasvaisi valtavasti. LISÄTIETOJA: sivustoilla on hyviä kierrätysvideoita www. kierratys.info tietoa kierrätyspisteistä

14 RUUAN SÄILYTYS Ruoka tulee säilyttää pääsääntöisesti jääkaapissa. Jos valmistamaasi ruokaa jää yli, anna sen jäähtyä ensin levyllä, ja laita vasta jäähtyneenä se jääkaappiin. Huoneenlämmössä ruoka pilaantuu nopeasti ja saatat saada ruokamyrkytyksen. Jos asunnossasi on pakastin, sinne voit hankkia jotain ruokaa pahan päivän varalle. Jos vaikka sairastut etkä pääse kauppaan, voit syödä pakastimen ruokia. Pakastimessa ruuat säilyvät huomattavasti pitempään kuin jääkaapissa. Kuiva-ainekaapissa voi säilyttää jauhoja, mausteita ym. kuiva-aineita sekä säilykkeitä. Keittiössä on tärkeää huolehtia puhtaudesta. Puhdista jääkaappi, kaapit ja pöytäpinnat säännöllisesti. Tarvittaessa sulata pakastin 1-2 kertaa vuodessa. Samoin jääkaappi, jos sen käyttöohjeissa suositellaan tekemään niin. LISÄTIETOJA:

15 PALOTURVALLISUUS PALOTURVALLISUUS On tärkeää että huolehdit omassa kodissasi paloturvallisuudesta. Kun poistut kotoasi, tarkista että sähkölaitteet kuten kahvinkeitin tai hella ovat pois päältä. Älä kuivata vaatteita saunassa kiukaan päällä tai jätä hellan läheisyyteen muoviastioita. Viallisia sähkölaitteita ei tulisi käyttää, vaan silloin on turvallisempi hankkia uusi laite. Tupakanpoltto ei ole suositeltavaa sisätiloissa. PALOVAROITIN Palovaroitin on lain mukaan pakollinen kaikissa asunnoissa. Jos se on patterikäyttöinen, patterit pitää vaihtaa säännöllisesti. Laite alkaa piipittämään säännöllisesti kun patterinvaihto on ajankohtaista. Palovaroitin tulee olla oikein asennettuna. RUUAN KUUMENTAMINEN /ÖLJYSSÄ PAISTAMINEN Jos paistat ruokaa öljyssä, muistathan vahtia ettei öljy kuumene liikaa, sillä se voi syttyä palamaan. LISÄTIETOJA:

16 PYYKINPESU PESUMERKINNÄT Vaatteissa on pesulappu sisäpuolella, jossa kerrotaan missä lämpötilassa ja miten vaate tulisi pestä. Noudattamalla ohjeita vaate säilyy mahdollisimman hyvänä pitkään. KÄSINPESU Osa vaatteista tulee pestä käsin sillä ne eivät kestä konepesua. Käsinpesu tehdään kädenlämpöisellä vedellä sekä pesuaineella tai saippualla. Lopuksi vaate huuhdellaan hyvin. KONEPESU Suurimman osan vaatteista voi pestä koneessa. Lämpötila valitaan pesulapun tietojen mukaisesti. SILITYS Silitettävien vaatteiden silityslämpötila löytyy myös pesulapusta. Sitä ei kannata ylittää jottei vaate vahingoittuisi. LISÄTIETOJA:

17 SIIVOAMINEN PESUAINEET Kaupassa on erilaisia pesuaineita kodin eri pinnoille, mutta periaatteessa yleispesuaineella (n. PH 8,5 heikosti emäksinen) voi puhdistaa melkein kaikki kodin pinnat. Ikkunoiden pesemiseen käy myös astianpesuaine. UUNI Uuni tulisi puhdistaa säännöllisesti siihen tarkoitetulla uuninpuhdistusaineella. LATTIAKAIVO Suihkun lattiakaivo tulisi puhdistaa muutaman kuukauden välein sillä sinne menee hiuksia ym. likaa. Ilman säännöllistä puhdistamista viemäri voi tukkiutua. Lattiakaivon voi puhdistaa yleispesuaineella ja harjalla. SIIVOUSVÄLINEET Kotiin on hyvä hankkia vessan pesua varten omat liinat ja pesuvälineet ja keittiöön omansa. LISÄTIETOJA: kodinhoitoasiaa videoita aiheesta

18 JOENSUUN SEUDUN NUORISOASUNTOYHDISTYS Joensuun Seudun Nuorisoasuntoihin valitaan asukkaiksi vuotiaita nuoria, pariskuntia ja lapsiperheitä. Vuokrasopimuksista tehdään määräaikaisia, korkeintaan 5 vuoden kestäviä sopimuksia. Tuetun asumisen palvelu on tarkoitettu itsenäistyville ja itsenäiseen asumisen aloittamisessa tukea tarvitseville nuorille ja nuorille aikuisille. Josna ry Kauppakatu 35, 3 krs Joensuu Toiminnanjohtaja Ilpo Simonen Vastaava asumisohjaaja Anne Haverinen

19 TERVEYS Terveydenhoito Suomessa Hätänumero Terveyskeskus Apteekki Lääkkeet Reseptin uusinta Vanhat lääkkeet Äitiysneuvola Lastenneuvola Sairaala Optikko Terapia Hammashoito Mielenterveys Seksuaaliterveys ja ehkäisy Huumeet Tupakka Alkoholi Ravinto- terveellinen ruokavalio, allergiat, erityisruokavaliot, ruokaympyrä

20 TERVEYDENHOITO SUOMESSA Kunnat järjestävät asukkailleen tarvittavat sosiaali- ja terveyspalvelut. Palvelut tuotetaan joko itsenäisinä kuntina tai yhteistyössä naapurikuntien kanssa. Palveluita voidaan järjestää myös ostopalveluina. Peruspalvelut on määritelty laissa ja ne kustannetaan verovaroin sekä valtion maksamilla valtionosuuksilla. Terveydenhoito Suomessa on jaettu julkiseen ja yksityiseen terveydenhoitoon. Julkinen terveydenhoito toteutetaan kunnallisissa terveyskeskuksissa ja aluesairaaloissa. Erikoissairaanhoidon vaatimat erityistoimenpiteet tehdään yliopistosairaaloissa. Yksityiseen terveydenhuoltoon kuuluvat työterveydenhuolto sekä yksityiset terveysasemat ja sairaalat. Julkinen terveydenhuolto jakaantuu perusterveydenhuoltoon ja erikoissairaanhoitoon. Jokainen Suomessa asuva henkilö kuuluu oman kotikuntansa terveydenhuollon piiriin. Kuntalaisten perusterveydenhuolto hoidetaan kuntien terveyskeskuksissa. Terveyskeskuksissa työskentelee lääkäreitä sekä terveydenhoitajia ja sairaanhoitajia. Terveyskeskuslääkärin vastaanotolle on varattava aika etukäteen. Perusterveydenhuoltoon kuuluvat myös äitiys- ja lastenneuvolat, kouluterveydenhuolto ja hammashuolto. Jos sairaus vaatii lisätutkimuksia - ja hoitoa- terveyskeskuslääkäri ohjaa potilaan, eli antaa lähetteen, erikoislääkärin vastaanotolle ja mahdollisiin jatkotutkimuksiin sairaalaan. Terveyskeskuslääkärin vastaanotolla käynnistä peritään maksu. Alle 15-vuotiaille terveyskeskuksen palvelut ovat ilmaisia. Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolla käynti on ilmaista myös aikuisille. Terveyskeskuksissa toimii myös hammaslääkäri. Hammaslääkäriajan saamiseen ei-kiireellisissä tapauksissa voi mennä useita kuukausia. Suun ja hampaiden tarkastuksia tekevät myös suuhygienistit ja hammashoitajat. LISÄTIETOJA:

21 TERVEYS HÄTÄNUMERO 112 Yleinen hätänumero toimii ilmaiseksi kaikista puhelinliittymistä. Hätänumeroon soitetaan kun on hätätilanne kuten onnettomuus tai tulipalo, ja tarvitaan kiireellisesti apua (sairaankuljetus, poliisi, palokunta). TERVEYSKESKUS Kun olet sairas ja tarvitset lääkärin apua, voit varata ajan lähimmistä terveyskeskuksesta. Jos kyse on akuutista sairaudesta, voit tilata päivystysajan samalla päivälle Puh. Jos taas vaiva ei vaadi välitöntä hoitoa, voit varata ajan ajanvarauksesta Puh. Lähin terveyskeskus Terveyskeskuksessa lääkärikäynti maksaa 13,80 vuonna 2013 (3 käyntiä/vuosi maksullisia, sen jälkeen ilmaisia) Kun käytät terveyspalveluita, ota mukaasi KELA-KORTTI. LISÄTIETOJA: terveyspalveluista oman kotikuntasi nettisivuilta

22 TERVEYS APTEEKKI Apteekista saat lääkärin määräämät lääkkeet (E-resepti) sekä myös muut lääkevalmisteet. Kun reseptisi on saapunut apteekkiin, sieltä tulee yleensä tekstiviesti puhelimeesi, ja voit noutaa lääkkeesi. Muista ottaa KELA-KORTTI mukaasi. Lähin apteekki Puh. LÄÄKKEET Kun käytät lääkkeitä on tärkeää että otat niitä ohjeen mukaisesti ja säilytät niitä oikealla tavalla. Lääkkeissä on aina mukana käyttöohjeet sekä apteekissa neuvotaan oikeanlaiseen käyttöön. Resepti on henkilökohtainen ja lääkärin juuri sinun vaivaasi määräämä. RESEPTIN UUSINTA Lääkäri lähettää reseptin sähköisesti (E-resepti) suoraan apteekkiin ja se voidaan uusia myös suoraan apteekin kautta. VANHAT LÄÄKKEET (paketissa viimeinen käyttöpäivämäärä) tulee palauttaa apteekkiin.

23 TERVEYS ÄITIYSNEUVOLA Jokaisessa kunnassa toimii äitiys- ja lastenneuvoloita. Odottavan äidin ja tulevan vauvan terveydentilaa seurataan äitiysneuvolassa koko raskauden ajan. Äitiysavustuksen saamisen ehtona on, että odottava äiti on käynyt neuvolassa ennen neljännen raskauskuukauden päättymistä. Suomessa naiset synnyttävät yleensä sairaalassa. Isät ovat usein synnytyksessä mukana. Vauvan synnyttyä äidille tehdään 5-12 viikon kuluttua synnytyksestä jälkitarkastus äitiysneuvolassa. Jälkitarkastuksessa käyminen on ehtona vanhempainrahan saamiseksi. Äitiysneuvolassa käyminen on odottavalle äidille ilmaista. Oma neuvola LASTENNEUVOLA Vauvan synnyttyä ensimmäinen aika äitiysneuvolaan tai äitiysneuvolan terveydenhoitajan kotikäynti on noin viikon kuluttua. Tämän jälkeen syntynyt lapsi ja hänen vanhempansa siirtyvät lastenneuvolan asiakkaiksi. Neuvolassa seurataan lapsen terveyttä ja kehitystä sekä tuetaan vauvan saanutta perhettä. Lapsi on neuvolan asiakas kouluun menonsa saakka. Neuvolassa lapsi saa Suomessa hyväksyttyyn rokotusohjelmaan kuuluvat rokotukset. Lastenneuvolan palvelut ovat asiakkaille ilmaisia. Oma lastenneuvola

24 TERVEYS SAIRAALA Sairaalassa hoidetaan ensiavun kautta tulleet pikaista hoitoa vaativat potilaat. Myös oma terveyskeskuslääkäri voi lähettää potilaan jatkotutkimuksiin erikoislääkärin vastaanotolle sairaalaan. Lähin sairaala Ensiapu puh. Jos sairauden hoito vaatii toimenpiteen, voi olla että sairaalahoito on tarpeen. Sairaalahoidosta potilas maksaa vuorokausimaksun, johon sisältyvät tutkimukset, toimenpiteet, sairaalassa annetut lääkkeet, hoito ja ateriat. Asiakkaan omavastuuosuus vuorokausimaksusta sairaanhoidossa (vuonna 2013) on 32,60 / vrk. Monia pienempiä toimenpiteitä tehdään myös päiväkirurgiana jolloin potilas pääsee kotiin samana päivänä. OPTIKKO Optikko voi tehdä näöntarkastuksen jos epäilet ettet näe kunnolla. Joskus tarvitaan myös silmälääkärin tarkastus. Senkin voi tilata optikon kautta. Tarkastus maksaa muutaman kympin tai sitten se on ilmainen, jos ostat silmälasit samasta liikkeestä. Optikko Osoite

25 TERVEYS TERAPIA (FYSIOTERAPIA, PSYKOTERAPIA) Joskus saattaa olla tarpeen terapiahoito. Terapioita on monenlaisia. Fysioterapiaa lääkäri saattaa määrätä esimerkiksi lihaskipuihin Fysioterapeutti Puh. Psykoterapia on keskusteluterapiaa jonka tarkoitus on auttaa mielenterveysasioissa. Psykoterapeutti Puh. HAMMASHOITO Hammaslääkäriajan voit varata lähimmästä oman kuntasi hammashoitolasta. Oma hammaslääkärini Puh. Jos tarvitset kiireellistä hoitoa (hammaskipu tms.) Päivystyspuh. LISÄTIETOJA: oman kotikuntasi nettisivuilta

26 TERVEYS MIELENTERVEYS Joskus voi olla tarpeen keskustella omaan elämään liittyvistä asioista ammatti-ihmisen kanssa. Etenkin silloin jos sinulla on paha olo tai mieltäsi painaa joku asia. Mielenterveyspalvelut ovat ilmaisia. Mielenterveystoimisto Osoite Puh. LISÄTIETOJA: tietoa mielenterveydestä. Kielet ENGLANTI, KURDI (SORANI), SOMALI, VENÄJÄ

27 TERVEYS SEKSUAALITERVEYS JA EHKÄISY Jos et halua tulla raskaaksi, käytä ehkäisyä. Ehkäisytapoja on monenlaisia, niin miehille kuin naisillekin soveltuvia. Lääkäri valitsee sinulle tai kumppanillesi sopivimman. Sukupuolitautitesteissä on myös hyvä käydä säännöllisesti sillä osa sukupuolitaudeista on oireettomia. Muistathan että sukupuolisuhteessa vain kondomi suojaa taudeilta. HUUMEET Huume on arkikielinen nimitys huumausaineille ja niihin rinnastettaville päihteille. Huumausaine tarkoittaa laitonta päihdettä. Huumausaineiden käyttö on vaarallista terveydelle ja aiheuttaa riippuvuutta. Huumausaineiden käyttö, hallussapito ja myynti on laitonta. ALKOHOLI Alkoholijuomat ovat päihdyttäviä. Ne vaikuttavat keskushermostoon ja voivat aiheuttaa pahoinvointia ja muistinmenetyksen, joten niiden nauttiminen kannattaa tehdä harkiten. Suomen lain mukaan mietoja alkoholijuomia voi ostaa vain yli 18-vuotiaat ja väkeviä yli 20-vuotiaat. Niiden välittäminen alle 18 -vuotiaalle on rikos. TUPAKKA Tupakkatuotteiden myyminen ja hallussapito on laittomia alle 18-vuotiaana. Tupakka aiheuttaa riippuvuutta ja se on haitallista terveydelle. LISÄTIETOJA:

28 RAVINTO TERVEELLINEN RUOKAVALIO Terveellisellä ruokavaliolla tarkoitetaan monipuolista ja ravitsevaa ruokaa. Se sisältää paljon kasviksia ja vihanneksia, kalaa, ja lihaakin kohtuudella. Rasvan ja sokerin käyttö tulisi olla kohtuullista. Terveellinen ruokavalio edesauttaa terveyttä ja hyvinvointia. ALLERGIAT Monilla ihmisillä on erilaisia allergioita eli yliherkkyyksiä eri ruoka-aineille tai vaikkapa mausteille. Allergiaoireita voivat olla mm. ihottuma, kurkun turpoaminen tai vatsakipu. Maitoallergiaa kutsutaan laktoosi-intoleranssiksi ja vilja-allergiaa keliakiaksi. Jos huomaat itselläsi yliherkkyysoireita, varaa aika lääkärille. Allergiatesteillä allergia voidaan todeta. Sitä ennen vältä allergiaoireita aiheuttavia ruokaaineita. ERITYISRUOKAVALIOT Jos sinulla on erityisruokavalio eli et syö kaikkia ruoka-aineita, siitä on hyvä ilmoittaa aina etukäteen esim. oppilaitokseesi. Silloin sinulla on mahdollista saada ruokavaliosi mukaista ruokaa. LISÄTIETOJA: reseptejä, tietoa ravitsemuksesta ja ruuanlaitosta

29 RAVINTO RUOKAYMPYRÄ Ruokaympyrässä on kuvattu terveellinen ruokavalio. Mitä suurempi osuus ympyrästä, sitä enemmän kyseisen osan ruoka-aineita tulisi syödä. Ruokaympyrän lohkot: vihannekset, juurekset, marjat ja hedelmät liha, kala, kanamuna maito ja maitovalmisteet ravintorasvat vilja ja viljavalmisteet peruna Kun syöt vaihtelevasti ja monipuolisesti jotakin jokaisesta lohkosta päivittäin, saat riittävästi suojaravintoaineita eli vitamiineja, kivennäisaineita, proteiineja ja ravintokuitua. LISÄTIETOJA JA LÄHDE:

30 OPISKELU Opiskelijakortti Opiskelu Tukiopetus Läksykerho Poissaolot Yhteishaku Ammatinvalinta Valmistava opetus Koulutushaaveet Ammatinvalinnan ohjaus Nuorisotakuu Etsivä nuorisotyö

31 OPISKELU OPISKELU Opiskelu on tärkeää itsensä kehittämisen mutta myös työpaikan saannin kannalta. Ilman ammattitutkintoa on vaikea työllistyä tai edetä urallaan. Peruskoulun jälkeen on hyvä miettiä kiinnostavaa ammattialaa ja selvittää missä sitä voisi opiskella. Opintojen ohjaaja, etsivä nuorisotyöntekijä tai TE -toimiston työntekijä voi auttaa sinua selvittämään pääsyvaatimukset. Suomessa pääosa opinnoista on ilmaisia ja laadultaankin varsin tasokkaita. Nykyään puhutaan elinikäisestä oppimisesta. Sillä tarkoitetaan että kaikenikäiset opiskelevat ja täydentävät tutkintojaan. Moni vaihtaa myös alaa aikuisiällä. OPISKELIJAKORTTI Opiskelija voi saada opiskelijakortin jolla saa 50 % alennusta matkalipuista niin VR:n junissa kuin Matkahuollon busseissakin. Vuositarra korttiin maksaa 8. Korttia varten tarvitaan 1 passivalokuva ja opiskelijatodistus oppilaitoksesta. Kortin voi lunastaa Matkahuollon tai VR:n toimipaikoista. TUKIOPETUS Monissa oppilaitoksissa on mahdollista saada tukiopetusta jos sinulla on vaikeuksia opinnoissasi. Sen mahdollisuutta kannattaa rohkeasti kysyä omalta opettajaltaan, sillä opiskelu vieraalla kielellä on tavanomaista vaikeampaa. LÄKSYKERHO Monissa kouluissa on myös läksykerho koulupäivän jälkeen. Siellä joku vapaaehtoinen ohjaaja auttaa koulutehtävien teossa. Omalta opettajalta kannattaa tiedustella, löytyykö tämmöinen mahdollisuus koulultasi tai esimerkiksi jonkun järjestön toteuttamana lähialueeltasi.

32 OPISKELU POISSAOLOT Opiskelupaikan saatuasi on tärkeää että käyt koulua säännöllisesti. Voit olla pois vain jos sinulla on pätevä syy, esim. sairaus ja lääkärintodistus siitä. Jos sinulle tulee paljon luvattomia poissaoloja, voi olla ettet saa opintojasi suoritettua. YHTEISHAKU ELI OPISKELUPAIKAN HAKEMINEN Suurimpaan osaan ammatillisesta koulutuksesta haetaan yhteishaun kautta joko syksyllä tai keväällä. Yhteishaku on valtakunnallinen hakujärjestelmä Suomessa, jonka kautta haetaan keskitetysti joko toisen asteen tai korkeakoulutukseen. Toisen asteen yhteishaussa haetaan ammatilliseen peruskoulutukseen ja lukiokoulutukseen. Ammattikorkeakoulujen järjestämään koulutukseen haetaan ammattikorkeakoulujen yhteishaussa ja yliopistoihin yliopistohaussa. Syksyllä haetaan seuraavan vuoden tammikuussa alkavaan koulutukseen ja keväällä vastaavasti seuraavana syksynä alkavaan koulutukseen. Yhteishaussa käytetään hakulomaketta, jossa voi ilmoittaa enintään viisi hakutoivetta. LISÄTIETOJA: Yliopistohaku Ammatilliseen koulutukseen ja lukioon haku

33 OPISKELU VALMISTAVA OPETUS Jos suomen kielen taitosi on vielä kehittyvä, voit hakea valmistavaan koulutukseen parantamaan kielitaitoasi ja suomalaisen yhteiskunnan tuntemusta. Pohjois-Karjalassa Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavaa koulutusta järjestetään tällä hetkellä ainakin Niittylahden Opistolla. Voit kysyä lisätietoja TE -toimistosta tai etsivältä nuorisotyöntekijältä. KOULUTUSHAAVEET Jos sinua kiinnostaa tietty ala tai ammatti, lisätietoa koulutuksesta, pääsyvaatimuksista ja paikkakunnista missä alan koulutusta järjestetään voit saada ottamalla yhteyttä etsivään nuorisotyöntekijään, oppilaitoksesi opintojenohjaajaan tai sitten alueesi TE -toimistoon. AMMATINVALINNAN OHJAUS Jos et vielä tiedä mitä haluaisit opiskella, voit varata ajan ammatinvalintapsykologille tai opintojenohjaajalle joka voi auttaa sinua miettimään sinulle sopivaa koulutusta ja ammattia. Omaksi ammatiksi on hyvä valita ala mikä sinua kiinnostaa, ja mikä sopii sinulle parhaiten. NUORISOTAKUU Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu- opiskelu, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. LISÄTIETOJA OPISKELUSTA: ja NUORISOTAKUUSTA

34 ETSIVÄ NUORISOTYÖ Etsivä nuorisotyöntekijä auttaa sinua kun: Olet jäämässä ilman opiskelupaikkaa Keskeytät opintosi Mietit mitä tekisit isona Ja muissakin elämän pienissä sekä suurissa asioissa Etsivän nuorisotyön tehtävänä on tavoittaa tuen tarpeessa oleva nuori ja auttaa hänet sellaisten palvelujen ja muun tuen piiriin, joilla edistetään hänen kasvuaan ja itsenäistymistään sekä pääsyään koulutukseen ja työmarkkinoille Erityisen huomion kohteen ovat vuotiaat peruskoulun jälkeen ilman jatko-opiskelupaikkaa olevat nuoret sekä toisella asteella opintonsa keskeyttävät nuoret Etsivä nuorisotyöntekijä työskentelee siellä mistä nuoren tavoittaa helpoiten (kotoa, koulusta, nuorisotalolta) Kontiolahti Etsivä nuorisotyöntekijä Joensuu Etsivä nuorisotyöntekijä Ari Karppanen Vesa Turkia Keskuskatu 8 C2 krs. Nuorisoasema Kontiolahti Siltakatu 20 B 32 Puh

35 Nuorisoasema on matalan kynnyksen palvelu, joka on suunnattu vuotiaille joensuulaisille nuorille ja heidän perheilleen. Miten saa yhteyttä? Nuorisoasemalle voi soittaa päivystysaikaan ti - to klo puhelin tai tulla käymään kyseisenä aikana ilman ajanvarausta. Muina aikoina ajanvarauksella. Nuorisoasema tarjoaa tukea: - elämänhallintaan ja arjen sujumiseen - mielenterveydellisiin asioihin - päihde- ja riippuvuusasioihin - sopivien ja tarpeenmukaisten palvelujen löytämiseen - ihmissuhde- ja vuorovaikutusasioihin - kasvuun ja kehitykseen liittyviin haasteisiin - kuntoutus- ja terapiatarpeen arviointiin Keitä on töissä? Nuorisoasemalla työskentelee tiimi nuorisoalan osaajia: sosiaaliohjaajia, psykiatrisia sairaanhoitajia, psykologi, erityisnuorisotyöntekijä, etsivä nuorisotyöntekijä ja lastenpsykiatrian erikoislääkäri. Nuorisoasema Siltakatu 20 B Joensuu puh

36 TYÖ Verokortti Työsopimus Palkka Työajat Kesätyöt Työtodistus Ammattiliitot Työharjoittelu Työnteko Suomessa - Vinkkejä työnhakuun - ja tekoon Työn hakeminen Nuorisoverstas

37 TYÖ VEROKORTTI Työnteosta saa palkkaa ja palkasta maksetaan veroja. Veroilla maksetaan Suomessa julkiset palvelut kuten terveydenhoito, koulu, sosiaaliturva. Työnantajalle tulee toimittaa verokortti josta selviää sinulta perittävä veroprosentti joka sinulta peritään. Opiskelijalla veroprosentti voi olla 0 %, mutta silti verokortti tulee toimittaa työpaikalle. Muuten palkasta peritään 60 % veroa. Jos sinulle ei ole tullut verokorttia postissa, saat sellaisen lähimmästä verotoimistosta Verotoimiston osoite Puh. LISÄTIETOJA: TYÖSOPIMUS Uudessa työpaikassa solmitaan työsopimus. Se on hyvä tehdä kirjallisesti. Siinä määritellään työaika, tehtävä ja palkka ja sen allekirjoittavat sekä työntekijä että työnantaja. PALKKA Työstä maksetaan palkkaa. Palkka voi olla tuntipalkkaa tai urakkapalkkaa, joka maksetaan kun sovittu tehtävä on valmis. Suomessa on alakohtaisesti sovittu minimipalkka joka alalle. Palkka maksetaan usein kerran kuussa suoraan pankkitilillesi, ja siitä on suoraan vähennetty verot.

38 TYÖ TYÖAJAT Työsopimuksessa määritellään työajat ja työtehtävät. Työntekijän velvollisuus on noudattaa niitä. Sairastuessa tulee käydä sairaanhoitajan tai lääkärin vastaanotolla, jotta saa sairaslomatodistuksen. Sairauspoissaolosta on myös ilmoitettava viipymättä työnantajalle. Joissain työpaikoissa on säännöllinen päivätyö tai sitten vuorotyö. Osa-aikatyö tarkoittaa että työntekijä ei tee täyttä työaikaa vaan esimerkiksi muutaman päivän tai tunnin viikossa. KESÄTYÖT Opiskelijat tekevät usein kesätöitä loma-aikana. Siitä saa arvokasta työkokemusta sekä tietysti myös palkkaa. Kesätöitä kannattaa alkaa kyselemään jo aikaisin keväällä. TYÖTODISTUS Työstä voit saada kirjallisen työtodistuksen, jossa kerrotaan työtehtäväsi ja aika, jonka työsuhde on kestänyt. Jos työnantaja ei anna todistusta automaattisesti, voit sellaisen pyytää itsellesi. Seuraavan kerran töitä hakiessasi sinulta voidaan kysyä aiempia työ- ja koulutodistuksia. AMMATTILIITOT Työntekijöiden etuja ajavat ammattiliitot joihin liittyminen on Suomessa kaikkien työntekijöiden oikeus. Ammattiliittoja on monia ja ne ovat usein alakohtaisia. Työpaikalla voit kysyä mihin liittoon muut työntekijät kuuluvat löytääksesi oman alasi liiton. Jos jäät työttömäksi, ammattiliitto maksaa sinulle ansiosidonnaista päivärahaa. LISÄTIETOJA:

39 TYÖ TYÖHARJOITTELU Jos et saa töitä, voit kysyä lähimmästä TE -toimistosta, olisiko mahdollista mennä työharjoitteluun. Työharjoittelussa saat työkokemusta, ja pääset kokeilemaan sinua kiinnostavan alan töitä. Myös suurimpaan osaan koulutuksia kuuluu työharjoittelu tutkinnon osana. TYÖNTEKO SUOMESSA - Muutama vinkki työnhakuun ja tekoon Suomessa arvostetaan koulutusta, joten sillä on suuri merkitys työnhaussa. Ilman ammattitutkintoa on vaikea saada töitä. Suomen kielen taito on tärkeää työelämässä, eli mitä sujuvammin sitä puhut ja kirjoitat, sitä paremmat mahdollisuudet sinulla on työllistyä. Kun haet töitä, tee hyvä hakemus. Usein liitteeksi pyydetään opinto- ja työtodistukset. Jos ei pyydetä, otathan ne mukaasi haastatteluun. Jos pääset työhaastatteluun, pukeudu siististi ja käyttäydy kohteliaasti. Älä lannistu vaikka et heti pääsisikään töihin, sillä Suomessakin on työttömyyttä. Voi olla että joudut hakemaan monia paikkoja ennen kuin tärppää! Kun saat työpaikan, muista että saat arvokasta työkokemusta. Se miten hoidat työsi, vaikuttaa myös työnsaantiisi jatkossa. Suomessa kysytään usein aiemmasta työpaikasta kokemuksia työntekijästä eli maineella on merkitystä!

40 TYÖN HAKEMINEN Työtä voit hakea kysymällä suoraan työpaikoista. Myös tutuilta ihmisiltä voi kysyä tietäisivätkö he jotain työpaikkaa. Töitä välittää myös seuraavat tahot: TYÖ- JA ELINKEINOTOIMISTO Työ- ja elinkeinotoimistossa välitetään työpaikkoja, annetaan tietoa koulutuksista ja työharjoitteluista. sivuilta saa lisätietoa. Työ- ja elinkeinotoimiston palvelut ovat ilmaisia. Työ- ja elinkeinotoimiston osoite Puh. YKSITYISET TYÖNVÄLITYSFIRMAT Työpaikkoja välittävät myös muutamat yksityiset yritykset. Heidän kotisivuiltaan löytyy lisätietoa auki olevista työpaikoista. monster.fi jobstep.net manpower.fi barona.fi staffpoint.fi

41 Tulliportinkatu JOENSUU Keskuskatu KONTIOLAHTI

42 TALOUS Kotitalouslaskuri Menojen rahoittaminen Pankkitili Pikapankkikortti Pankkikortti Luottokortti Yhdistelmäkortti Pankkikortin häviäminen Nettipankkitunnukset Laskun maksaminen Pikavipit Lainat Rahan lähettäminen ulkomaille

43 TALOUS Kotitalouslaskurin avulla voit laskea kotitalouden tulot ja menot. Laske riittävätkö rahat elämiseen kulujen jälkeen. Tuloja tulisi olla enemmän kuin menoja! Nettopalkat, eläkkeet euroa / kk Lapsilisät, asumistuki, toimeentulotuki ja muut euroa / kk Muut tulot euroa / kk TULOT YHTEENSÄ euroa/ kk Asumiskulut, vuokra euroa / kk Asumiskulut, lämmitys, sähkö, vesi ja muut euroa / kk Ruoka, juomat ja muut nautintoaineet euroa / kk Autokulut, polttoaine, korjaus, osamaksut euroa / kk Auton vakuutusmaksut, auton käyttövero euroa / kk Matkakulut, matkaliput ja muut euroa / kk Vaatteet, hygienia euroa / kk Apteekki, lääkäri ja muu terveydenhoito euroa / kk Lehdet, televisiomaksut ja puhelin euroa / kk Vakuutukset (koti, muut) euroa / kk Harrastukset, vapaa-aika, lomakulut yms. euroa / kk Muut menot euroa / kk Lainanlyhennykset (sis. korot) euroa / kk MENOT YHTEENSÄ euroa/ kk LÄHDE:

44 TALOUS MENOJEN RAHOITTAMINEN Omista tuloistaan ja menoistaan on hyvä olla tietoinen, jotta oma talous pysyy hallinnassa. Omat tulosi ja menosi sinun kannattaa kirjata ylös esimerkiksi parin kuukauden ajan, jotta näet, mihin rahat kuluvat. Samalla huomaat pystyisitkö säästämään jostain menoista. Kannattaa myös suunnitella, miten seuraavan kuukauden rahat käyttää. Tulojen ja menojen suunnittelemista kutsutaan budjetoinniksi. Omien tulojen ja menojen taulukon voit tehdä vaikka ruutupaperille tai kännykkääsi. Valmiin pohjan omalle laskelmallesi saat tästä kansiosta tai internetistäkin esimerkiksi seuraavista osoitteista: LISÄTIETOJA: Hankintoja varten on aina parempi säästää rahat etukäteen kuin ostaa jotain lainarahalla. Lainasta joutuu maksamaan korkoa. Varsinkin niin sanotut pikavippi-lainat tulevat ottajalleen todella kalliiksi ja niiden takaisinmaksun viivästymisestä seuraa ongelmia. PANKKITILI Raha-asioiden hoitamiseksi sinulla on hyvä olla oma pankkitili, sillä Suomessa maksetaan palkat ym. korvaukset suoraan tilillesi. Pankkitililtäsi voit myös maksaa laskusi. Pankkitilin voit avata haluamastasi pankista. Rahaa tililtäsi voit nostaa myös saman pankin muista konttoreista tai OTTO- automaateista pikapankkikortillasi.

45 PANKKIASIAT PIKAPANKKIKORTTI Pikapankkikortia voit hakea omasta pankistasi. Pikapankkikortilla voi ainoastaan nostaa rahaa automaateista. Sillä ei voi maksaa ostoksia kaupassa, eikä maksaa laskuja. PANKKIKORTTI Pankkikorteilla ja online-maksukorteilla tehdyt ostot ja automaattinostot veloittuvat suoraan asiakkaan tililtä. Niihin ei liity luottoa eikä korotonta maksuaikaa. Sirullista pankkikorttia voi käyttää maksamiseen ja rahan nostamiseen myös ulkomailla. Online-maksukortilla, esimerkiksi visa Electronilla, voit maksaa sekä Suomessa että ulkomailla liikkeissä, joissa on kyseisen kortin tunnus (esim. Visa Electron tunnus). Automaatista rahan nostaminen onnistuu sekä Suomessa että ulkomailla. Online- kortilla maksettaessa järjestelmä tekee tilille automaattisen katetarkistuksen eli tarkistuksen, että tilillä on riittävästi rahaa ostoksen tekoon. Näin online -kortilla ei voi tehdä ostoksia yli varojensa. Pankkikortti voidaan yleensä myöntää 18 vuotta täyttäneille. Visa Electron kortin voi huoltajan suostumuksella saada alaikäinenkin. LISÄTIETOJA: omasta pankistasi

46 PANKKIASIAT LUOTTOKORTTI Luottokortti on maksuaikakortti, johon on sovittu luottoraja, jonka puitteissa kortin omistaja voi korttiaan käyttää. Maksuaika kortissa tarkoittaa sitä, että kortilla tehtyjä ostoksia tai nostoja ei veloiteta tililtä saman tien vaan ne tulevat asiakkaan maksettavaksi laskulla noin kerran kuukaudessa. Se, kuinka paljon ostoksia luottokortilla voi kuukausittain tehdä, sovitaan pankin kanssa ja riippuu yleensä kortin omistajan tuloista. Luottokorttia voi käyttää kuten pankkikorttia, ja lisäksi sillä voi tehdä ostoksia verkkokaupoissa. Luottokortin saamiseksi asiakkaalta edellytetään säännöllisiä tuloja. Lisäksi asiakkaan täytyy olla 18 vuotta täyttänyt ja hänen luottotietonsa pitää olla kunnossa eli hänellä ei saa olla maksuhäiriömerkintöjä. YHDISTELMÄKORTTI Yhdistelmäkortti tarkoittaa yhdistettyä pankki- ja luottokorttia. Kortin omistaja valitsee ostoksia maksaessaan tai rahaa tilitä nostaessaan, käyttääkö hän pankkikorttia, jolloin ostos veloitetaan suoraan tilitä vai luottokorttia, jolloin ostos pitää maksaa myöhemmin laskulla. PANKKIKORTIN HÄVIÄMINEN Jos korttisi häviää tai se varastetaan, tulee sinun välittömästi ilmoittaa se hävinneeksi, jotta kukaan muu ei voi käyttää sitä. Katoamisilmoituksen voi tehdä numeroon (ulkomailta soitettaessa numero on ). Numero on hyvä tallettaa vaikkapa matkapuhelimen muistiin. Pankkien sulkupalvelussa voidaan sulkea kaikkien suomalaisten pankkien pankkikortit. Pin-koodi eli korttisi salasana sinun tulisi muistaa ulkoa tai ainakin säilyttää huolella semmoisessa paikassa ettei kukaan muu saa sitä käsiinsä eli ei missään tapauksessa samassa paikassa kuin kortti on.

47 PANKKIASIAT NETTIPANKKITUNNUKSET Voit kysyä pankistasi onko sinun mahdollista saada nettipankkitunnuksia joiden avulla voit hoitaa raha-asioitasi netin välityksellä. Se on turvallista, sillä oman tunnuksiesi lisäksi tarvitaan erillinen salasana (numerosarja) joka vaihtuu joka kerta. Nykyisin myös esim. KELAN ja TEtoimiston palveluita voi käyttää nettipankkitunnuksilla. LASKUN MAKSAMINEN Kun maksat laskujasi, voit käyttää laskunmaksuautomaatteja joita löytyy monista pankeista tai sitten maksaa pankin tiskillä. Jos sinulla on nettipankkitunnukset, voit hoitaa raha-asioitasi netin kautta edullisimmin. Laskunmaksu pankin tiskillä on kallein tapa. Laskut tulisi maksaa viimeistään laskussa mainittuna eräpäivänä tai siitä peritään myöhästymismaksu. Jos jätät kokonaan laskun maksamatta, se menee perintään ja tulee kalliiksi. PIKAVIPIT Monet yrityksen tarjoavat pikavippejä, eli pieniä lainoja vähin vakuuksin. Pikavipin korko on kuitenkin hyvin korkea ja siksi olisi suositeltavaa olla ottamatta pikavippejä. Pikavippejä tarjoavia yrityksiä ovat mm. Vivus.fi, vippi.fi, Credit24 ja Euroloan. LAINAT Pankit myöntävät lainoja mm. auton tai asunnon ostamista varten. Lainan saannin vaatimuksena on että lainanottajan säännöllisiä tuloja. Lainaa voit kysyä omasta pankistasi tai kilpailuttaa myös muut pankit. Lainaehdoista sovitaan lainaneuvotteluissa pankin kanssa. RAHAN LÄHETTÄMINEN ULKOMAILLE Jos haluat lähettää rahaa ulkomaille, se onnistuu joko pankin kautta tai käyttäen alla mainittuja yrityksiä. Kannattaa vertailla hintoja ja toimitusnopeutta eri palveluiden välillä. Välityksestä menee aina välityspalkkio. Rahan lähettäminen postin kautta, esim. kirjekuoressa ei ole suositeltavaa. LISÄTIETOJA: ja

48 OSTOKSET Kirpputorit Nettikirpputorit Hintavertailu ja alennukset Takuu Vaihto-oikeus Palautusoikeus Kuitin säilyttäminen Osamaksusopimus

49 OSTOKSET KIRPPUTORIT ELI KIRPPIKSET Kirpputoreilla myydään käytettyä tavaraa ja vaatteita. Sieltä voi tehdä edullisia löytöjä. Jos sinulla on ylimääräisiä vaatteita tai tavaroita, voit myös itse myydä niitä kirpputoreilla. Kirpputoriostoksissa ei ole palautusoikeutta eikä takuuta, joten tarkasta tuote huolella ennen kuin ostat sen. Lähiseudun kirpputorit NETTIKIRPPIKSET tori.fi huuto.net Facebookissa on myös monia kirpputoriryhmiä. Pohjois-Karjalassa mm. Joensuun kirpputori, Vaihtorinki- Joensuun seutu, Joensuun seudun sisustus- ja kodintarvikekirppis HINTAVERTAILU JA ALENNUKSET Kun olet ostamassa tuotetta, kannattaa verrata eri kauppojen hintoja, sillä samalla tuotteella on eri hinta eri kaupoissa. Kaupoissa on usein alennusmyyntejä, ja silloin voi tuotteen saada todella edullisesti, joten hintavertailu ja joskus hetken odottaminen kannattaa, niin säästät rahaa. LISÄTIETOJA:

50 OSTOKSET TAKUU Monilla tuotteilla on takuu jonka aikana tuote vaihdetaan uuteen tai korjataan jos se menee rikki. Ostaessasi tuotteet kuitissa lukee takuun kesto. Kuitti on säilytettävä ja vain sitä vastaan takuu on voimassa. VAIHTO-OIKEUS Jos ostamasi tuote ei jostain syystä olekaan haluamasi kaltainen, voit vaihtaa sen toiseen tuotteeseen kahden viikon kuluessa ostopäivästä. Tarvitset mukaasi kuitin ja tuotteen on oltava käyttämätön. Alusvaatteita eikä meikkejä vaihdeta. PALAUTUSOIKEUS Joskus on myös mahdollista palauttaa tuote alkuperäisessä kunnossa (14 vuorokauden kuluessa ostopäivästä) ja saada rahansa takaisin. Kuitti tarvitaan palautuksessakin. KUITIN SÄILYTTÄMINEN Säilytä aina ostokuitit koska ne toimivat takuukuittina ja niitä tarvitaan jos jostain syystä tuote on vaihdettava tai palautettava. Kuitteja ei kannata säilyttää muovitaskussa, sillä ne tuhoutuvat. Voit ottaa varmuuden vuoksi kopion kuitista. OSAMAKSUSOPIMUS Monet kaupat tarjoavat osamaksusopimusta. Se tarkoittaa että maksat tuotteen hinnan erissä takaisin. Osamaksusopimus on aina kalliimpi kuin kertaostos koska siitä peritään korkoa. Ennen kuin allekirjoitat osamaksusopimuksen, lue sopimus huolella ja jos et ymmärrä jotain kohtaa, kysy lisätietoja. Allekirjoitettuna sopimuksen purkaminen voi olla vaikeaa tai jopa mahdotonta.

51 KELA JA MUU SOSIAALITURVA Kelan tuet opiskelijalle Kelan tuet lapsiperheille Kelan tuet työttömälle Kelan tuet asumiseen Kelan tukien hakeminen Toimeentulotuki Perustoimeentulotuki

52 KELAN TUET OPISKELIJALLE Kansaneläkelaitos eli KELA hoitaa sosiaaliturvaa eri elämäntilanteissa. Vakituisesti Suomessa asuvat henkilöt kuuluvat Suomen sosiaaliturvan piiriin. Sosiaaliturvan piiriin kuuluville on annettu KELA-kortti. Kelan toiminta rahoitetaan verovaroin. KELAN TUET OPISKELIJALLE Kela voi myöntää opiskelijalle opintotukea, johon kuuluvat opintoraha, asumislisä ja opintolainan valtiontakaus. Muita Kelan maksamia tukia opiskelijalle ovat esim. koulumatkatuki ja ateriatuki. OPINTOTUKI Opintotukea voi saada 17 vuotta täyttänyt henkilö, jonka opiskelu on päätoimista ja kestää tauotta vähintään kaksi kuukautta. Kela voi myöntää opintotukea lukioopintoihin (ei aikuislukioon), ammatilliseen koulutukseen, korkeakoulussa opiskeleville ja esim. opintoihin kansanopistossa tai maahanmuuttajien valmentavassa koulutuksessa. Opintotuen määrä vaihtelee oppilaitoksesi, ikäsi ja asumismuotosi mukaan. Siihen vaikuttavat myös mahdolliset omat tulosi. Opintotukea ei voi saada, jos saa työttömyyspäivärahaa, työmarkkinatukea tai sairauspäivärahaa. Opintotukea ei saa myöskään työvoimakoulutuksessa, oppisopimuskoulutuksessa tai jos on suorittamassa ase- tai siviilipalvelusta.

53 KELAN TUET OPISKELIJALLE ASUMISLISÄ Voit saada asumislisää niiltä kuukausilta, joiden aikana opiskelet päätoimisesti. Asumislisää voi saada vuokra-asuntoon tai asumisoikeusasuntoon. Asumislisän määrään vaikuttavat asumismenot. Hyväksyttäviä asumismenoja ovat esim. vuokra ja kiinteät vesi- ja sähkömaksut. Asumislisä on enintään 201,60 / kk (vuonna 2011) OPINTOLAINAN VALTIONTAKAUS Voit rahoittaa opintojasi myös ottamalla pankista opintolainaa, jos sinulle on myönnetty opintolainan valtiontakaus. Opintolaina on valtion takaama laina, joka pitää maksaa takaisin opintojen päätyttyä. Koska valtio takaa lainan sille ei tarvita muuta vakuutta. Voit hakea lainaa valitsemastasi pankista. Lainaehdoista osa määräytyy valtiontakauksen perusteella. Muista lainaehdoista, kuten lainan korosta ja takaisinmaksuaikataulusta, sovit itse pankkisi kanssa. Opintolainasta pitää maksaa korkoa yksi prosentti lainan määrästä jo opiskelujen aikana. Muu osa korosta lisätään lainasummaan eli lainan pääomaan. Jos et maksa lainanlyhennyksiä tai korkoja ajallaan, Kela voi lainan takaajana joutua maksamaan opintolainasi pankille. Tämän jälkeen sinun ei yleensä ole mahdollista saada uutta takausta opintolainalle. Jos Kela joutuu maksamaan lainasi pankille, se perii saatavat sinulta takaisin seitsemän prosentin korolla. Koron suuruudesta säädetään opintotukilaissa ja asetuksessa.

54 KELAN TUET LAPSIPERHEILLE Lapsen syntyessä ja kasvaessa vanhemmilla on oikeus erilaisiin Kelan maksamiin etuuksiin sekä perhevapaisiin, jotka perustuvat työsopimuslakiin. Lapsiperheen tuet kuuluvat kaikille Suomessa vakinaisesti asuville ja Suomen sosiaaliturvan piiriin kuuluville lapsiperheille. LAPSIPERHEEN ETUISUUDET Äitiysavustus, joka on joko vauvan tarvikkeita ja vaatteita sisältävä äitiyspakkaus tai 140 euroa Erityisäitiysraha ja äitiysraha (kunnes lapsi on n. 3kk) Isyysraha (n. 9 viikkoa kunnes lapsi 2 vuotta) Vanhempainraha äidille tai isälle (vauvan ollessa 3kk-9kk ) Lapsilisä (kunnes lapsi täyttää 17 vuotta) Kotihoidon tuki alle 3-vuotiaalle, joka ei ole kunnallisessa päivähoidossa Yksityisen hoidon tuki alle kouluikäiselle, joka ei ole kunnallisessa päivähoidossa Osittainen hoitoraha alle 3-vuotiaalle sekä 1. ja 2. luokkalaiselle Elatustuki alle 18-vuotiaasta Erilaiset tuet lapsen sairastaessa Adoptiotuki ulkomailta adoptoiville Sotilasavustus asepalveluksessa tai siviilipalveluksessa

55 KELAN TUET TYÖTTÖMÄLLE Työttömälle maksettavia tukia ovat työttömyyspäiväraha (joko ansiopäiväraha tai peruspäiväraha) tai työmarkkinatuki. Jos jäät työttömäksi, ilmoittaudu heti työttömäksi työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon eli TE-toimistoon. Työttömyysetuuksia voi saada vain ajalta, jolloin on työnhakijana TEtoimistossa. Työttömyysaikana on velvollisuus hakea aktiivisesti työtä. Jos työttömälle työnhakijalle tarjotaan työtä tai koulutusta, niin se pitää ottaa vastaan. Jos kieltäytyy ilman syytä, seurauksena voi olla etuuksien menetys. TE-toimistossa on käytävä ilmoittautumassa säännöllisesti työttömyysaikana. TYÖMARKKINATUKI Työmarkkinatukea voi saada Suomessa vakinaisesti asuva, vuotias työtön työnhakija, joka ei voi saada ansiopäivärahaa tai peruspäivärahaa. Jos olet alle 25-vuotias, työmarkkinatuen saamiselle on rajoituksia, jotka koskevat koulutusta ja työllistämistä edistäviä toimia. Tarkista TE-toimistosta, voitko saada työmarkkinatukea. Täysi työmarkkinatuki on n. 32 /päivä (vuonna 2013). Työmarkkinatukea maksetaan 5 päivältä viikossa. Tukeen lisätään korotus, jos tuen saajalla on lapsia huollettavanaan. Työmarkkinatuesta pitää maksaa veroa. Kaikki hakijan muut tulot pienentävät työmarkkinatukea. Kelaan on ilmoitettava, jos työttömyysaikana on satunnaisia työtuloja.

56 KELAN TUET ASUMISEEN ASUMISEN TUET: Yleinen asumistuki Opintotuen asumislisä opiskelijalle Sotilasavustuksen asumisavustus asevelvollisuutta suorittavalle Eläkkeensaajan asumistuki Kelan maksamiin asumisen tukiin vaikuttavat hakijan tulojen ja omaisuuden määrä, ja niitä saavat vain pienituloiset. KELAN TUKIEN HAKEMINEN Kela myöntää tukea vain hakemusten perusteella, joten kaikkia tukija on hakijan itse haettava Kelasta. Tukia voi hakea internetin kautta osoitteesta / asiointi. Tämä edellyttää, että sinulla on käytössäsi verkkopankkitunnukset. Kaikkia tukia voi hakea myös hakulomakkeilla. Hakulomakkeita saa Kelan toimistoista tulostettua internetistä osoitteesta / lomakkeet. Täytetty hakemuslomake palautetaan Kelan toimistoon joko postitse tai viemällä paikanpäälle. Hakemukseen on liitettävä siinä pyydetyt liitteet ja hakemus on muistettava myös allekirjoittaa.

57 SOSIAALITURVA KELA-KORTTI Kaikki Suomessa sairausvakuutetut saavat sairausvakuutuskortin eli Kela-kortin. Korttia näyttämällä saat apteekeissa ja useilla yksityisillä lääkäriasemilla suorakorvauksen kuluistasi, jolloin niistä vähennetään suoraan Kela-korvaus. Maksettavaksesi jää tällöin ainoastaan omavastuuosuus. EUROOPPALAINEN SAIRAUSVAKUUTUSKORTTI Suomessa sairausvakuutetuilla on oikeus eurooppalaiseen sairaanhoitokorttiin (European Health Insurance Card, EHIC). Jos sairastut äkillisesti tai joudut tapaturmaan saat kortilla sairaanhoitoa EU- ja Eta-maissa sekä Sveitsissä ja maksat siitä saman verran kuin maassa asuvat ihmiset. Kortti on ilmainen. Sen voivat tilata Kelasta kaikki Suomen sairausvakuutukseen kuuluvat henkilöt. LISÄTIETOJA JA LÄHDE:

58 SOSIAALIPALVELUT Sosiaalihuoltolaissa on määritelty ne sosiaalipalvelut, jotka kunnan on asukkailleen järjestettävä. Kunta vastaa seuraavien sosiaalipalvelujen järjestämisestä: Sosiaalityö Sosiaalihuollon henkilöstö ohjaa, neuvoo, selvittää ongelmia sekä järjestää tarvittaessa tukitoimia. Sosiaalipäivystys Turva akuuteissa ongelmatilanteissa, jotka liittyvät esim. perheväkivaltaan, lasten heitteillejättöihin tai onnettomuus- ja rikostapahtumien jälkihoitoon. Lasten ja perheiden palvelut - Päivähoito, lastensuojelu, kasvatus- ja perheneuvonta, perheasioiden sovittelu, isyyden selvittäminen ja vahvistaminen, lapsen huoltoon ja tapaamisoikeuteen liittyvät sovittelut (vanhempien erotilanteissa). Kotipalvelut Vanhuksia, vammaisia, sairaita ja lapsiperheitä voidaan auttaa kotipalveluilla ts. työntekijä auttaa asiakasta hänen kotonaan. Muita kunnan järjestämiä sosiaalipalveluja ovat: Omaishoidon tuki, asumispalvelut, laitoshoito, perhehoito, kuntoutus (kuntouttava työtoiminta), ikäihmisten palvelut, vammaispalvelut, päihdetyö ja - palvelut. Lähde ja lisätietoa:

59 TOIMEENTULOTUKI Toimeentulotuki on viimesijainen toimeentuloturvan muoto. Viimesijaisuus tarkoittaa sitä, että toimeentulotukea maksetaan, jos asiakas ei saa riittävästi rahaa elämiseen mistään muualta eli hänellä ei ole palkkatuloja tai varallisuutta, eikä hän saa muita tukia tai etuuksia. Toimeentulotukea haetaan kunnan sosiaalitoimistosta. Kiireellisessä tapauksessa tukea voi hakea myös tilapäisen oleskelukunnan sosiaalitoimistosta. Toimeentulotuki on tarveharkintaista, ja sitä myönnetään yleensä kuukaudeksi kerrallaan. Kun asiakas hakee toimeentulotukea, lasketaan ensin yhteen kaikki hakijan tulot ja varat. Näistä tuloista vähennetään ruokaan ja muihin välttämättömiin perusmenoihin varattu summa. Tätä summaa sanotaan toimeentulotuen perusosaksi. Jos hakijan tulot ovat pienemmät kuin hyväksyttävät menot, niin hakijalla on oikeus saada toimeentulotukea. Toimeentulotuki on hyväksyttävien menojen ja tulojen ja varojen välisen erotuksen suuruinen. Perusosan suuruus on määritelty laissa, samoin toimeentulolaissa on määritelty ne menot, jotka toimeentulotuen tarvetta arvioitaessa otetaan huomioon. LISÄTIETOJA JA LÄHDE:

60 PERUSTOIMEENTULOTUKI Toimeentulotuki muodostuu perustoimeentulotuesta, täydentävästä toimeentulotuesta sekä ehkäisevästä toimeentulotuesta. Perusosalla toimeentulotuen saajan pitää kattaa: Ravintomenot, vaatemenot, vähäiset terveydenhuoltomenot, henkilökohtaisen puhtauden ja kodin puhtauden menot, paikallisliikenteen maksut, lehtitilaukset, televisiolupa, puhelimen käyttö, harrastus- ja virkistystoiminta. Toimeentulotuen perusosien määrät ovat valtakunnallisesti samat (niissä ei siis ole paikkakuntakohtaisia eroja). Perusosien määrät on sidottu kansaneläkeindeksin kehitykseen ja määrät vahvistetaan jokaisen vuoden alussa. Perusosan lisäksi perustoimeentulotukea voidaan myöntää asumismenoihin, kuten vuokraan tai vastikkeeseen, vesimaksuun, lämmitykseen, sähkölaskuun ja kotivakuutusmaksuun sekä vähäistä suurempiin terveydenhuollon menoihin. LISÄTIETOJA:

61 PERHE Perhe Suomessa Avioliitto Avoliitto Isyyden tunnustaminen Avioero Asumusero Parisuhdeväkivalta Alle kouluikäisten lasten hoito Esiopetus Perusopetus Oppivelvollisuus Lastensuojelu

62 PERHE SUOMESSA Perheitä on monenlaisia. Nykyään tyypilliseen suomalaiseen perheeseen kuuluu isä, äiti ja kaksi lasta. Isä ja äiti ovat yleensä avioliitossa. Tällaista perhettä kutsutaan ydinperheeksi. Vanhemmat voivat asua myös avoliitossa, jolloin he eivät ole naimisissa keskenään. Suomalaisen perhekäsityksen mukaan isovanhemmat tai serkut, tädit ja sedät eivät ole osa perhettä vaan kuuluvat sukuun. Yhden vanhemman perheissä lasten kanssa asuu vain äiti tai isä. Uusperhe on perhe, jossa toinen tai molemmat puolisot ovat eronneet ja solmineet uuden avioliiton tai avoliiton. Uusperheissä lapset voivat olla toisen tai molempien puolisoiden edellisistä liitoista ja lisäksi voi olla puolisoiden yhteisiä lapsia. Myös samaa sukupuolta olevat vanhemmat voivat perustaa perheen. Samaa sukupuolta olevat kumppanit voivat rekisteröidä parisuhteensa maistraatissa ja Adoptoida kumppaninsa lapsen. LISÄTIETOJA JA LÄHDE:

63 AVIOLIITTO Suomessa avioliiton voivat solmia 18 vuotta täyttäneet mies ja nainen, jotka eivät vielä ole avioliitossa. Avioliittoon vihkimisestä päättävät puolisot keskenään eli siihen eivät voi esim. sukulaiset pakottaa. Ennen avioliittoon vihkimistä tehdään esteiden tutkinta, eli selvitetään, ettei avioliitolle ole mitään esteitä. Lähisukulaiset eivät voi solmia keskenään avioliittoa. Avioliittoon vihkiminen voidaan suorittaa kirkkoon kuuluvien osalta evankelisluterilaisessa, ortodoksisessa tai katolisessa kirkossa. Muille suoritetaan siviilivihkiminen eli ei-kirkollinen vihkiminen maistraatissa. Vihkimistilaisuudessa täytyy olla paikalla vähintään kaksi todistajaa. Avioliittoon kuuluu velvollisuus huolehtia sekä puolisosta että yhteisistä lapsista. Avioliitossa olevien asema on määritelty laissa esimerkiksi suhteessa toisen omaisuuteen. Aviopuolisot ottavat usein saman sukunimen, mutta oman nimen säilyttäminen tai kaksoisnimen ottaminen on myös mahdollista. Maistraatissa vihitään myös ulkomaiden kansalaisia. Jos molemmat puolisot ovat ulkomaan kansalaisia, heidän on toimitettava ennen vihkimistä maistraattiin todistus esteettömyydestä kotimaansa viranomaisilta. LISÄTIETOJA: ja

64 AVOLIITTO, ISYYDEN TUNNUSTAMINEN AVOLIITTO Avoliitossa asuessaan puolisot asuvat yhdessä, mutta heitä ei ole virallisesti vihitty avioliittoon eli avopuolisot eivät ole naimisissa keskenään. Avopuolisoilla ei ole laissa säädettyjä keskinäisiä oikeuksia tai velvollisuuksia, kuten avioliitossa olevien kesken. ISYYDEN TUNNUSTAMINEN Avioliitossa syntyneen lapsen isä on lapselleen isä ilman eri toimia. Jos puolisot eroavat, ennen kuin lapsi syntyy, isän täytyy tehdä isyyden tunnustaminen. Avioliiton ulkopuolella, kuten avoliitossa, syntyneen lapsen isän isyys pitää vahvistaa joko isyyden tunnustamisella tai tuomioistuimen päätöksellä. Lapsen synnyttyä lastenvalvoja tarjoaa äidille mahdollisuuden isyyden selvittämiseen. LISÄTIETOJA: ja

65 AVIOERO, ASUMUSERO AVIOERO Avioliitto päättyy toisen puolison kuolemaan tai avioeroon. Jos avioliitto päättyy eroon puhutaan avioerosta. Avioeroa voivat puolisot hakea yhdessä tai toinen puolisoista yksin. Avioeron saamista ei kumpikaan puolisoista voi estää. Avioeroa haetaan käräjäoikeudesta. ASUMUSERO Asumuserolla tarkoitetaan sitä, että puolisot muuttavat eri osoitteisiin asumaan, ja harkitsevat sitten, hakevatko lopullista avioeroa vai palaavatko yhteen asumaan. PARISUHDEVÄKIVALTA Parisuhdeväkivalta tarkoittaa avio- tai avopuolison toiselle puolisolle tekemää fyysistä, henkistä, tai seksuaalista väkivaltaa tai niillä uhkailua. Parisuhdeväkivalta on vallan käyttämistä toiseen ihmiseen. Väkivalta, myös parisuhteessa, on lain mukaan rangaistavaa. Hyvässäkin parisuhteessa tai perhe-elämässä voi tulla vaikeuksia, ja niihin kannattaa rohkeasti hakea apua. Usein ongelmat ovat ratkaistavissa. Apua tarjoavat esimerkiksi kirkon perheasiain neuvottelukeskukset (palvelut ovat maksuttomia ja asiakkaaksi voi hakeutua, vaikka et olisi evankelisluterilaisen kirkon jäsen) sekä kuntien perheneuvolat. LISÄTIETOJA: tai puh väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille

66 ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOITO Jos vanhemmat ovat työssä tai opiskelevat, he voivat viedä lapsen päivähoitoon. Jokaisella alle kouluikäisellä lapsella on oikeus saada päivähoitopaikka. Päivähoidon järjestää kunta. Lapsi voi olla hoidossa päiväkodissa tai perhepäivähoitajan luona. Päivähoidon työntekijät ovat koulutettuja ammattilaisia. He tukevat vanhempia lasten kasvattamisessa. Päivähoidon maksut määräytyvät vanhempien tulojen ja perheen koon mukaan. Päivähoitomaksu maksetaan kerran kuukaudessa. Vanhemmat voivat viedä lapsen myös yksityiseen päiväkotiin tai lapsella voi olla yksityinen hoitaja. Tällöin perhe voi hakea Kelasta yksityisen hoidon tukea. Jos lapsi on alle 3-vuotias, isä tai äiti voi hoitaa lasta myös kotona. Lasta kotona hoitava vanhempi voi hakea Kelasta kotihoidon tukea. Päiväkerhoissa, avoimissa päiväkodeissa, perhekahviloissa, perhekerhoissa ja leikkipuistoissa myös kotihoidossa olevat lapset saavat ikäistään leikkiseuraa ja vanhemmat voivat tavata toisiaan. LISÄTIETOJA JA LÄHDE:

67 ESIOPETUS, PERUSOPETUS JA OPPIVELVOLLISUUS Ennen koulun aloittamista kaikilla lapsilla on oikeus kunnan järjestämään esiopetukseen. Lapsi aloittaa esiopetuksen vuosi ennen kuin koulu alkaa eli yleensä sinä vuonna, kun hän täyttää 6 vuotta. Esiopetukseen osallistuminen on vapaaehtoista. Esiopetuksessa lapsi oppii tietoja ja taitoja koulua varten. Esiopetusta annetaan kunnasta riippuen päiväkodissa tai koulussa. Esiopetus on maksutonta. Suomessa vakituisesti asuvat lapset ovat oppivelvollisia. Oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna, kun lapsi täyttää 7 vuotta. Oppivelvollisuus päättyy, kun perusopetuksen oppimäärä on suoritettu tai kun on kulunut 10 vuotta oppivelvollisuuden alkamisesta. Perusopetukseen kuuluvat luokat Alakouluun kuuluvat luokat ja yläkouluun luokat Oppivelvollisuus koskee myös Suomessa vakituisesti asuvia ulkomaan kansalaisia. Myös heidän pitää käydä koulua. LISÄTIETOJA JA LÄHDE:

68 LASTENSUOJELU Lapsen omilla vanhemmilla tai huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista. Jokaisella lapsella on oikeus hyvään ja turvalliseen lapsuuteen. Suomessa jokainen alle 18-vuotias on lapsi. Jos vanhemmat tai huoltajat eivät jostain syystä pysty huolehtimaan lapsensa hyvinvoinnista, on Suomessa yhteiskunnan velvollisuus puuttua perheen tilanteeseen. Tällöin lastensuojelun tehtävä on turvata lapsen hyvinvointi. Lastensuojelun lähtökohta on aina lapsen etu, jonka toteutumista lastensuojelun sosiaalityöntekijät päätöksissään arvioivat. Lapsen ruumiillinen kurittaminen on Suomessa laissa kielletty Lapsen hoitaminen vanhempien eron jälkeen Lapsella on oikeus äitiin ja isään myös vanhempien eron jälkeen. Vanhemmat päättävät, miten he jakavat lapsen hoitamisen eron jälkeen. Hoito- ja tapaamisjärjestelyistä tehdään yleensä kirjallinen sopimus. Lapsen asuinkunnan lastenvalvoja vahvistaa sopimuksen. Jos vanhemmat eivät pysty sopimaan lapsen hoitamisesta, asumisesta ja tapaamisoikeudesta, päätös jää käräjäoikeuden ratkaistavaksi LISÄTIETOJA: (suomi, selkosuomi, englanti, venäjä, somali, arabia, dari ja englanti)

69 LUPA-ASIAT Oleskelulupa Kansalaisuuden hakeminen Muukalaispassi Passin tai oleskelulupakortin häviäminen Oleskelulupa perhesiteen perusteella

70 OLESKELULUPA LUPA-ASIAT Oleskeluluvalla tarkoitetaan, muuta kuin matkailua tai siihen verrattavaa lyhytaikaista oleskelua varten, ulkomaalaiselle myönnettävää lupaa toistuvasti saapua maahan ja oleskella maassa. Oleskelulupa on joko määräaikainen tai pysyvä. Määräaikainen oleskelulupa myönnetään tilapäisluonteista (tilapäinen oleskelulupa, B) tai jatkuvaluonteista (jatkuva oleskelulupa, A) maassa oleskelua varten. Oleskeluluvan tyyppi riippuu maassa oleskelun tarkoituksesta. Esimerkiksi opiskelu on tilapäistä, kun taas esimerkiksi Suomen kansalaisen perheenjäsenen maassa oloa voidaan pitää jatkuvana. Lupaviranomainen ratkaisee maassa oleskelun tarkoituksen ulkomaalaisen antamien tietojen perusteella. Ensimmäinen määräaikainen oleskelulupa myönnetään pääsääntöisesti yhdeksi vuodeksi. Ensimmäisen määräaikaisen oleskeluluvan myöntää maahanmuuttovirasto ja poliisi tämän jälkeen uuden määräaikaisen oleskeluluvan (jatkolupa). Oleskelulupalomakkeet ja tarkemmat ohjeet lomakkeiden käytöstä löytyvät Maahanmuuttoviraston sivuilta. Poliisin ja Maahanmuuttoviraston myöntämien lupien hinnat poikkeavat toisistaan. Poliisin myöntämien lupien hinnat löytyvät sisäasiainministeriön maksuasetuksesta ja tältä sivustolta kunkin lupatyypin kohdalta. LISÄTIETOJA: ja

71 KANSALAISUUDEN HAKEMINEN LUPA-ASIAT Edellytykset Voit saada Suomen kansalaisuuden, jos, henkilöllisyytesi on selvitetty luotettavasti. olet täysi-ikäinen, eli täyttänyt 18 vuotta. asumisaikaedellytys täyttyy kohdallasi, eli olet asunut Suomessa riittävän kauan nuhteettomuusedellytys täyttyy kohdallasi et ole laiminlyönyt maksuvelvollisuuksiasi olet selvittänyt, mistä saat toimeentulosi sinulla on riittävä kielitaito. Pakolainen tai verrattavassa asemassa oleva Jos sinulla on Suomessa pakolaisen asema tai olet saanut oleskeluluvan toissijaisen suojelun tai humanitaarisen suojelun perusteella, riittää, että olet asunut Suomessa viimeksi kuluneet neljä vuotta keskeytyksettä tai yhteensä kuusi vuotta 15 ikävuoden täyttämisen jälkeen. Kuudesta vuodesta viimeiset kaksi vuotta sinun on tullut asua Suomessa keskeytyksettä. Kansalaisuudeton Jos olet kansalaisuudeton ilman omaa tahtoasi, riittää, että olet asunut Suomessa viimeksi kuluneet neljä vuotta keskeytyksettä tai yhteensä kuusi vuotta 15 ikävuoden täyttämisen jälkeen. Kuudesta vuodesta viimeiset kaksi vuotta sinun on tullut asua Suomessa keskeytyksettä. LISÄTIETOJA JA LÄHDE:

72 LUPA-ASIAT MUUKALAISPASSI Jos sinulla ei ole mahdollisuutta hakea oman kotimaasi kansallista passia, voit hakea muukalaispassia. Hakeminen tehdään poliisiasemalla jossa otetaan sormenjälkesi. Tarvitset virallisen passivalokuvan. Ensimmäisen muukalaispassin myöntää Maahanmuuttovirasto. Muista hakea uutta muukalaispassia siinä vaiheessa, kun edellinen muukalaispassisi on voimassa. Muukalaispassi voi olla voimassa enintään 5 vuotta. LISÄTIETOJA: PASSIN TAI OLESKELULUPAKORTIN HÄVIÄMINEN Passi sekä oleskelulupa ovat tärkeitä ja henkilökohtaisia asiakirjoja. Huolehdi niistä hyvin jotta ne eivät hajoa tai häviä. Älä myöskään koskaan anna niitä muiden käyttöön. Jos kuitenkin passisi tai oleskelulupasi häviää tai varastetaan, ilmoita siitä pian poliisille ja tee katoamisilmoitus.

73 OLESKELULUPA PERHESITEEN PERUSTEELLA Oleskelulupaa perhesiteen perusteella voi hakea henkilö, jonka perheenjäsen asuu Suomessa. Perheenjäseniksi lasketaan avio- ja rekisteröity puoliso, alaikäinen lapsi ja alaikäisen huoltaja. Avopuoliso voi saada luvan, jos puolisot ovat asuneet yhdessä kaksi vuotta tai heillä on yhteinen lapsi. Muu omainen voi saada luvan vain poikkeustapauksessa. Hakemuksen voi jättää ulkomailla oleva perheenjäsen. Suomen kansalaisen perheenjäsen voi hakea lupaa myös Suomessa ulkomaalaisen perheenjäsen vain poikkeustapauksessa. Ulkomailla hakemus jätetään Suomen edustustoon, Suomessa poliisille. Päätöstä on odotettava maassa, jossa hakemus on jätetty. Jos hakija on Suomen kansalaisen perheenjäsen ja hän on itse jättänyt hakemuksensa Suomessa, lupapäätöksen tekee poliisi. Jos hakemus on jätetty edustustoon tai hakija on Suomessa asuvan ulkomaalaisen perheenjäsen, ratkaisun tekee Maahanmuuttovirasto (Migri) Myönteinen päätös: Edustusto ilmoittaa päätöksestä ulkomailla olevalle hakijalle. Migri tai poliisi ilmoittaa siitä perheenkokoajalle sekä hakijalle, jos tämä on jo Suomessa. Perheenjäsen saa oleskelulupakortin. Ensimmäinen oleskelulupa on aina määräaikainen. Jatkolupaa voi hakea poliisilta ennen oleskeluluvan umpeutumista. Poliisi myöntää jatkoluvan, jos oleskeluluvan edellytykset ovat yhä olemassa. Kielteinen päätös: Edustusto ilmoittaa päätöksestä ulkomailla olevalle hakijalle. Migri tai poliisi ilmoittaa siitä perheenkokoajalle sekä hakijalle, jos tämä on jo Suomessa. Jos hakija on Suomessa, hänet voidaan Käännyttää kotimaahansa. Hakija voi hakea päätökseen muutosta hallinto-oikeudesta. Edelleen muutosta voi hakea korkeimmasta hallinto-oikeudesta (KHO), jos KHO myöntää sinänsä harvinaisen valitusluvan LISÄTIETOJA:

74 LAKI JA OIKEUS Rikokset Rangaistukset - Rikesakko Sakko Ehdollinen vankeusrangaistus Ehdoton vankeusrangaistus Rikosuhripäivystys

75 LAKI JA OIKEUS RIKOKSET Rikos on teko tai laiminlyönti, jonka laki kieltää. Siitä määrätään lain mukaan rangaistus. Rangaistuksia on eritasoisia riippuen rikoksen vakavuudesta ja esim. tekijän iästä. Tuomioistuin määrää rangaistuksen. TUOMIOISTUIMEN MÄÄRÄÄMÄT RANGAISTUKSET: RIKESAKKO Pienimmistä rikoksista määrätään sakkoa. Rikesakko voidaan määrätä rikkomuksesta, josta ankarin rangaistus on sakkoa tai enintään kuusi kuukautta vankeutta. Rikesakko voi olla suuruudeltaan 10, 20, 35, 50, 60, 70, 85, 100 tai 115 euroa. SAKKO Sakko tuomitaan päiväsakkoina (ps). Esimerkiksi 20 ps á 10 euroa = 200 euroa (20 x 10). Mitä moitittavammasta teosta on kysymys, sitä suurempi on päiväsakkojen lukumäärä. Yhden päiväsakon rahamäärään vaikuttavat tuomitun tulot. Päiväsakon rahamäärä lasketaan nettotuloista. LÄHDE JA LISÄTIETOJA: nuoren oikeusopas hakusanalla Googlesta

76 LAKI JA OIKEUS EHDOLLLINEN VANKEUSRANGAISTUS Enintään kahden vuoden vankeusrangaistus voidaan määrätä ehdolliseksi, jollei tuomitun aikaisempi rikollisuus tai muut seikat edellytä ehdotonta rangaistusta. Tuomioistuin määrää rangaistuksen pituuden ja koeajan, jonka kesto on 1 3 vuotta. Jos tuomittu ei koeaikana syyllisty rikoksiin, hän ei joudu vankilaan ja rangaistus raukeaa. Siinä tapauksessa, että tuomittu koeaikana tekee rikoksen, josta olisi tuomittava ehdoton vankeusrangaistus, myös tämä ehdollinen rangaistus voidaan määrätä vankilassa kärsittäväksi. Ehdollisen vankeusrangaistuksen lisäksi määrätään usein myös sakkorangaistus. Tällainen oheissakko on maksettava joka tapauksessa eikä sitä saa takaisin, vaikka ehdollinen vankeusrangaistus myöhemmin määrättäisiin pantavaksi täytäntöön vankilassa. Jos ehdollinen vankeusrangaistus on yli vuoden pituinen, tuomittu voidaan määrätä lisäksi myös yhdyskuntapalveluun. EHDOTON VANKEUSRANGAISTUS Vankeutta voidaan tuomita vähintään 14 päivää ja enintään 12 vuotta tai, jos rikoksia on useita, enintään 15 vuotta. Jos tuomittu vankeusrangaistus on yli kaksi vuotta, se on aina ehdoton ja suoritetaan siis vankilassa. Lyhyempi rangaistus voi olla ehdollinen. Alle 18-vuotiaalle ei ehdotonta vankeutta tuomita kuin poikkeustapauksissa. Vankeusvanki pääsee yleensä ehdonalaiseen vapauteen ennen kuin on suorittanut hänelle määrätyn rangaistuksen kokonaan. Lisätietoa on vankeinhoitolaitoksen sivuilla. Maahanmuuttajan on hyvä muistaa, että rikostuomio Suomessa voi vaikuttaa oleskeluluvan saamiseen kielteisesti. RIKOSUHRIPÄIVYSTYS Jos olet joutunut rikoksen uhriksi, voit saada apua Auttava puhelin (keskusteluapua) Juristin puhelinneuvonta (lakineuvontaa)

77 OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET Uskonnonvapaus Mielipiteen- ja sananvapaus Auttamisvelvollisuus Tasa-arvo Äänioikeus Jokamiehen oikeudet Yhdenvertaisuus Armeija- yleinen asevelvollisuus

78 USKONNONVAPAUS OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET Uskonnonvapaus on jokaisen perusoikeus Uskonnonvapauslaki takaa jokaiselle suomalaiselle oikeuden kuulua haluamaansa uskonnolliseen yhdyskuntaan. Jokaisella on oikeus tunnustaa uskontoa ja ilmaista vakaumustaan sekä harjoittaa uskontoa yksilöllisesti ja yhteisöllisesti. Uskonnonvapauslain taustalla on ajatus positiivisesta uskonnonvapaudesta. Uskonnonvapauslain perusteella Suomessa ei myöskään tarvitse kuulua mihinkään uskonnolliseen yhdyskuntaan eikä osallistua uskonnon harjoittamiseen vastoin omaatuntoaan. Uskonto on yksilön ihmisoikeus ja samalla osa yhteistä perinnettä Uskonnonvapaus on Suomen perustuslain mukainen perusoikeus. Samalla se on keskeinen ihmisoikeus, joka esiintyy muun muassa Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeuksien julistuksessa. Valtion tehtävänä on turvata uskonnonvapaus ja luoda edellytykset sen toteutumiseen. LISÄTIETOJA JATEKSTIN LÄHDE: MIELIPITEEN- JA SANANVAPAUS Sananvapaus on oikeus ilmaista julkisesti mielipiteitään. Se perustuu Ihmisoikeuksien julistukselle (YK) Se ei kuitenkaan oikeuta syrjintään, toisen ihmisen kunnian loukkaamiseen tai väkivaltaan yllyttämiseen. LISÄTIETOJA JA LÄHDE:

79 OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET AUTTAMISVELVOLLISUUS Jokaisella ihmisellä on auttamisvelvollisuus ja jokaisella ihmisellä on oikeus saada apua. Auttamatta jättäminen on Suomen lain mukaan rangaistava teko. LISÄTIETOJA LÄHDE: TASA-ARVO Tasa-arvo tarkoittaa erityisesti kaikkien ihmisten yhtäläistä arvoa yksilöinä ja yhteiskunnan jäseninä. Suomessa sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo. LISÄTIETOJA JA LÄHDE:

80 ÄÄNIOIKEUS Jokaisella äänioikeutetulla on yksi ääni ja se on käytettävä henkilökohtaisesti. Äänioikeuden käyttö on oikeus, mutta äänestyspakkoa ei ole. Vaaleissa on aina vaalisalaisuus: kukaan ei saa tietää, ketä ehdokasta äänestäjä on äänestänyt eikä sitä tarvitse kenelläkään kertoa. KUNNALLISVAALIT Oman kotikunnan asioista päättävät ihmiset valitaan kunnallisvaaleissa, joissa äänioikeus on 18 vuotta täyttäneiden Suomen kansalaisten lisäksi myös ulkomaalaisella, jolla on ollut kotikunta Suomessa kahden vuoden ajan. Kutsu äänestykseen tulee sinulle kotiin postin mukana. Äänioikeutetulla on myös mahdollisuus asettua ehdokkaaksi. EDUSKUNTAVAALIT Suomessa järjestetään eduskuntavaalit neljän vuoden välein. Eduskuntavaaleissa valitaan 200 kansanedustajaa eduskuntaan päättämään Suomen asioista ja säätämään lakeja. PRESIDENTIN VAALIT Suomen presidentti valitaan vaaleilla kuudeksi vuodeksi kerrallaan. Eduskuntavaaleissa ja presidentinvaaleissa saavat äänestää 18 vuotta täyttäneet Suomen kansalaiset. EUROPARLAMENTTIVAALIT Suomi kuuluu Euroopan Unioniin (EU) ja EU:ssa päätöksiä tekevään europarlamenttiin valitaan Suomen edustajat europarlamenttivaaleissa. Europarlamenttivaaleissa saavat äänestää 18 vuotta täyttäneet Suomen kansalaiset, joilla on kotikuntalaissa (1994/201) tarkoitettu kotikunta Suomessa. Europarlamenttivaalit järjestetään joka viides vuosi. LISÄTIETOJA JA LÄHDE: www. vaalit.fi

81 JOKAMIEHEN OIKEUDET Osa jokamiehenoikeuksista on säädetty laissa ja osa perustuu maan tapaan. Sallittua on liikkua jalan, hiihtäen tai pyörällä luonnossa oleskella tilapäisesti esim. telttailla riittävän kaukana asumuksesta poimia luonnonmarjoja, sieniä ja kukkia onkia ja pilkkiä Kiellettyä on häiriön ja haitan aiheuttaminen puiden vahingoittaminen ja kaataminen sammalen, jäkälän ja varpujen ottaminen avotulen tekeminen roskaaminen moottoriajoneuvolla ajaminen eläimien häiritseminen kalastus ja metsästys ilman ao. lupia LISÄTIETOJA: LÄHDE:

82 YHDENVERTAISUUS Yhdenvertaisuus on perusoikeus. Oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa kaikilla ihmisillä tulee olla yhdenvertaiset mahdollisuudet kouluttautua, tehdä töitä ja saada erilaisia palveluja. Yhdenvertaisuuslain mukaan ketään ei saa syrjiä iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Syrjintä on rikos. Vähemmistövaltuutettu on viranomainen, jonka perustehtävänä on edistää etnisten vähemmistöjen ja ulkomaalaisten asemaa, yhdenvertaisuutta ja oikeusturvaa sekä hyviä etnisiä suhteita Suomessa. Vähemmistövaltuutetun puoleen voi kääntyä esimerkiksi jos on omakohtaisesti kokenut etnistä syrjintää tai on muuten havainnut sitä tapahtuvan. Syrjintätapauksissa ja muissa kysymyksissä voi soittaa vähemmistövaltuutetun toimiston asiakaspalveluun (arkisin 10-12). LISÄTIETOJA: (kielet: suomi, ruotsi, englanti, venäjä, somali ja arabia)

83 ARMEIJA- YLEINEN ASEVELVOLLISUUS Suomen puolustusvoimat (Suomen armeija) suojaa Suomen koskemattomuutta. Jokainen miespuolinen Suomen kansalainen on asevelvollinen sen vuoden alusta, jona hän täyttää 18 vuotta, sen vuoden loppuun, jona hän täyttää 60. Naisten vapaaehtoinen asepalvelus järjestetään varusmiespalveluksen yhteydessä. Rauhan aikana asevelvollisuus toteutetaan varusmiespalveluksena, joka suoritetaan jossain joukko-osastossa. Palvelusaika on 6-12 kuukautta, ja se suoritetaan yleensä vuotiaana. Erityistapauksissa palveluksen voi suorittaa vanhempanakin, kuitenkin alle 30-vuotiaana. Miespuolisten Suomen kansalaisten täytyy osallistua kutsuntoihin sinä vuonna, jona he täyttävät 18 vuotta. Kutsunnoissa määritetöän asevelvollisen palveluskelpoisuus ja päätetään palveluksen suorittamisesta. Kutsuntaikäisiä ovat vuotiaat. Kutsuntoihin kutsutaan kirjeitse. Asepalveluksen vaihtoehtona on aseettoman palveluksen eli siviilipalveluksen suorittaminen. Siviilipalvelus suoritetaan työskentelemällä 11 kuukautta valtion tai kunnan laitoksissa, erilaisissa järjestöissä, sairaaloissa tai kirkon piirissä. Suomen kansalainen, jolla on lisäksi myös jonkun toisen maan kansalaisuus, on myös asevelvollinen Suomessa. Eli jos maahanmuuttaja saa suomen kansalaisuuden alle 30-vuotiaana, hänet määrätään varusmiespalvelukseen. Varusmiespalveluksen suorittaminen edellyttää hyvää fyysistä ja psyykkistä kuntoa, ja siitä voidaan vapauttaa terveydellisin syin. Lähde ja lisätietoja:

84 MAAHANMUUTTAJA- PALVELUT Maahanmuuttajien neuvontapiste Joensuun maahanmuuttajapalvelut Monikulttuurinen toimintakeskus Vatakka JoMoni Pakolaisapu Kansalaistalo Joensuun Setlementti- tyttöjen tupa Lieksan maahanmuuttajapalvelut

85 MAAHANMUUTTAJIEN NEUVONTAPISTE JOENSUU Maahanmuuttajien neuvontapisteessä saat ohjausta ja neuvontaa perheeseen, asumiseen, toimeentuloon, työhön, vapaa-aikaan jne. liittyvissä kysymyksissä. Palvelu on maksutonta ja luottamuksellista. Palvelemme suomeksi, englanniksi, venäjäksi, somaliksi ja thaiksi. Avoinna / Open / Oткрыт/ Waxey furantahay TI Tue Вт Talaadada KE Wed Ср Arbacada PE Fri Пятн Jimcada Koulukatu 24 B, katutaso, Joensuu

86 JOENSUUN MAAHANMUUTTAJAPALVELUT Joensuun maahanmuuttajapalvelut vastaa joensuulaisten maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvontapalveluista, alkuhaastatteluista sekä kotoutumissuunnitelmista sekä pakolaisten kuntavastaanottoon liittyvistä tehtävistä. Maahanmuuttajien palvelupiste Silta (samassa osoitteessa myös JoMoni, Pakolaisapu, maahanmuuttajien neuvontapiste) Koulukatu 24 B Joensuu Avoinna ma-pe 9-15 Yhteystiedot: Tarja Munne Palveluohjaaja/maahanmuuttajapalvelut Puh Anne Päivinen Sosiaaliohjaaja Puh

87 MONIKULTTUURINEN TOIMINTAKESKUS VATAKKA Vatakka on Punaisen Ristin ylläpitämä ja Joensuun Kaupungin tukema monikulttuurinen toimintakeskus Matalan kynnyksen kohtaamispaikka eri kulttuureista tuleville ja kiinnostuneille ihmisille sekä kantaväestölle. Tuemme maahanmuuttajia kotoutumaan uudelle kotiseudulle ja kannustamme valtaväestöä mukaan kehittämään monikulttuurista maakuntaa. Suomen kielen kursseja Monikulttuurista ystävätoimintaa Kansainvälinen klubeja Tapahtumia ja retkiä lähiympäristöön Erilaisia harrastekerhoja (esim. tanssi, maalaus, valokuvaus, musiikki, jalkapallo) Yläsatamakatu 9, Joensuu. 3. kerros (käynti sisäpihan puolelta) Avoinna ma-pe klo Iltaisin kokoontuvat harrasteryhmät Monikulttuurisuustoiminnan kehittäjä Suvi Hirvonen Vatakan koordinaattori

88 JoMoni- JOENSUUN SEUDUN MONIKULTTUURISUUSYHDISTYS RY

89 VERTAISRYHMÄTOIMINTA Maahanmuuttajat ovat parhaita asiantuntijoita tukemaan uusia tulijoita suomalaisessa arjessa. Kasvokkain-toiminta kouluttaa maahanmuuttajien vertaisryhmätyöhön. Vertaisryhmässä jaetaan kokemuksia ja saadaan tukea toisilta samoja ongelmia kohdanneilta LISÄTIETOJA: Anne Korppinen Kasvokkain - toiminnan aluekoordinaattori, Pohjois-Karjala Kauppakatu 24 B Joensuu puh Sähköpostit: etunimi.sukunimi(at)pakolaisapu.fi

90 KANSALAISTALO Kansankahvila Nettikahvila, ATK -kurssit ja neuvonta Puhelin ja fax, kopiointi- ja tulostusmahdollisuus Pika-avunvälitys Polkupyörien vuokraus- ja huoltotoiminta Kansalaistalo Kokoustilojen ja ATK koulutustilan vuokraus Itsehoitopiste: mm. verenpaineen ja verensokerin maksuton mittausmahdollisuus Kulttuuri- ja muut tapahtumat Aikatauluneuvontaa (linja-autot ja junat) Maksuton WC Aukioloajat/ Open: Ma Ti Ke To Pe Osoite / Address: Torikatu 30, Joensuu puh / tel , fax Vuokrattavien tilojen tiedustelu numerosta

91 JOENSUUN SETLEMENTTI RY TYTTÖJEN TUPA Syksyllä 2013 Joensuussa avataan Tyttöjen Tupa, joka on fyysinen tila, jossa on sekä kaikille tytöille avointa toimintaa että suljettuja pienryhmiä tarpeiden mukaisesti. Toiminnot on tarkoitettu kaikille seudun tytöille Anniina Löytönen Puh LISÄTIETOJA: Facebookissa oma ryhmä nimellä Joensuun Setlementti ry-tyttöjen tupa

92 VAPAA-AIKA Nuorisotilat Joensuun seudun kansalaisopisto Joensuun konservatorio musiikkiopisto Luterilainen kirkko Uskonnollisia yhdyskuntia ym. järjestöjä Kirjastot Urheilupaikkoja - ja seuroja Suomalaiset juhlapyhät ja vuodenkierto Autokoulu

93 VAPAA-AIKA NUORISOTILAT Nuorisotilat ovat nuorille tarkoitettuja ilmaisia kokoontumispaikkoja, joissa voi pelata mm. biljardia, Playstationia, lautapelejä, katsoa TV:tä ja tavata muita nuoria. Nuorisotiloilla järjestetään myös tapahtumia. JOENSUUSSA mm.: Keskustan nuorisotila, Torikatu 17 Rantakylän nuorisotila Bobo, Purosuunkatu 1 KONTIOLAHDESSA: Kylmäojan nuorisotila, Pohjatuulentie 6, puh Kirkonkylän nuorisotila, Keskuskatu 24, puh Paiholan nuorisotila, Paiholantie 42, puh LISÄTIETOJA:

94 JOENSUUN SEUDUN KANSALAISOPISTO Kansalaisopisto järjestää pääasiassa iltaisin ja viikonloppuisin kursseja mm. Joensuun ja Kontiolahden alueella. mm. kielikursseja, kädentaitoja, liikuntaa, musiikkia, teatteria ja kuvataiteita. Kansalaisopiston kursseista saat lisätietoja kotisivuilta ja syksyisin ja keväisin koteihin jaettavasta esitteestä. Kurssimaksut vaihtelevat kurssin pituuden ja materiaalikustannusten mukaan. Joensuun seudun kansalaisopisto, Papinkatu 3, Joensuu Opintopalvelu ja puhelinilmoittautuminen: puh

95 JOENSUUN KONSERVATORIO MUSIIKKIOPISTO Musiikkiopistossa voi opiskella mm. viulun, pianon, sähkökitaran tai klarinetin soittoa sekä laulua. Musiikkiopistoon otetaan uusia oppilaita kerran vuodessa. Oppilaaksi otetaan valintakokeen kautta. Kokeisiin Ilmoittautuminen alkaa keväisin huhtikuun alussa (n. 1 kk). Valintakokeet sijoittuvat toukokuun loppupuolelle kun varsinainen opetustyö on päättynyt. Ilmoittautumisesta tiedotetaan paikallislehdissä, konservatorion nettisivuilla ja koulun ilmoitustaululla. Lukukausimaksu on maksu oppilaan oppilaspaikasta. Konservatoriolta on mahdollisuus anoa lukukausimaksuun vapautusta (vapaaoppilaspaikka). Joensuun konservatorio Rantakatu Joensuu Opintotoimisto, 2 krs puh

96 LUTERILAISEN KIRKON ENGLANNINKIELISTÄ TOIMINTAA JOENSUUSSA Luterilaisia seurakuntia Suomessa on joka kunnassa, sillä valtaosa suomalaisista kuuluu luterilaiseen kirkkoon. Heillä on myös usein kansainvälistä toimintaa. Joensuussa järjestetään jumalanpalveluksia myös englannin kielellä BIBLE STUDY & CHRISTIAN FELLOWSHIP Bible study and fellowship offers you a place to come and meet others, to drink tea, read Bible, sing, pray and discuss. Sundays Burning Hearts Christian Fellowship at the Hukanhauta Parish Hall at 4 p.m. Sundays at noon at Mutala Church, Prayer meeting at 12 a.m. ENGLISH SERVICES English Service at the Noljakka Church at 6 p.m. Address Noljakantie th of January, 24th of February, 17th of March, 14th of April, 12th of May Finnish Sunday Service Welcome to church every Sunday in all congregations / churches at 10. Except at the Noljakka Church at 12 a.m. There is a simultaneous translation to English. MUSIC GROUPS Youth choir Tikva Practices at the Joensuu Parish Hall on Fridays at 4 p.m. Choir Director: tel Gospel Group Arepa Practices at the Rantakylä Church on Wednesdays at 5.15 p.m. Director: Janne Piipponen: tel Noljakka Gospel Practices at the Noljakka Church on Thursdays at 5.15 p.m. Director: Pekka Varonen, tel Joensuu Orchestra Practises at the Parish Hall at Wednesdays at 6 p.m. Playres are re-quired basic course-level mastery of the instrument. Director: Pekka Varonen, tel

97 USKONNOLLISIA YHDYSKUNTIA JA MUITA JÄRJESTÖJÄ POHJOIS-KARJALAN ISLAMILAINEN YHDYSKUNTA Kauppakatu 35, Joensuu JOENSUUN ORTODOKSINEN SEURAKUNTA Kirkkokatu 32, Joensuu JOENSUUN VAPAASEURAKUNTA Kalevankatu 36, Joensuu PELASTUSARMEIJA Kirkkokatu 17, Joensuu JOENSUUN ADVENTTISEURAKUNTA Suvantokatu 14 (Pelastusarmeijan tilat) JOENSUU-GHANA SEURA RY

98 KIRJASTOT Kirjastopalveluihin kuuluu kirjojen, musiikin ja elokuvien lainaus ilmaiseksi lainauskorttia vastaan. Lainauskortin voit hakea omasta kirjastostasi. Kirjat tulee palauttaa tiettyyn päivämäärän mennessä. Laina-aika on yleensä 1 kk. Jos palautat myöhässä, joudut maksamaan sakkomaksua. Jos kirja häviää tai tuhoutuu, joudut korvaamaan sen kirjastolle. Kirjastoissa on usein myös lehtienlukusali, tietokoneiden ja netin käyttömahdollisuus sekä kopiokone. Netti on ilmainen ja kopioista maksetaan pieni korvaus. Jossain kirjastoissa on myös ompelukone jota voi käyttää. Kirjastoauto eli linja-auto täynnä kirjastokirjoja kulkee myös joillain asuinalueilla sekä maaseudulla. Sieltä voi myös lainata haluamaansa materiaalia. LISÄTIETOJA: JOENSUUN SEUTUKIRJASTO hakusanalla Löytyy tietoa Joensuun, Kontiolahden, Liperin, Outokummun ja Polvijärven palveluista. LIEKSAN KIRJASTON tiedot löytyvät osoitteesta

99 URHEILUPAIKKOJA- JA SEUROJA JALKAPALLO LehPa Kontiolahdella Vesa Kuronen Harjukaari Lehmo Puhelin: Jippo Joensuussa Toimisto, Kaislakatu Joensuu Puhelin: toimisto(at)jippo.fi KUNTOSALIT Kuntosaleja löytyy lukuisia. Niiden hinnat vaihtelevat. Joensuussa mm. (Rantakylä) Kontiolahdessa Kontiolahden liikuntakeskus (kirkonkylä) Kylmäojan koulu VAIN NAISILLE TARKOITETTUJA KUNTOSALEJA JOENSUUSSA FC-Hertta tyttöjalkapalloa Joensuussa Kaislakatu JOENSUU TANSSIA VIRKISTYSUIMALA VESIKKO ( uimahallin lisäksi kuntosali) Uimarintie 1, Joensuu Puhelin: RANTAKYLÄN UIMAHALLI Pataluodonkatu 2, Joensuu Puhelin: JOENSUUN KUNTOKEIDAS (sulkapallo, keilaus, minicolf, biljardi, tennis, pingis, kuntosali ym.) Linnunlahdentie Joensuu Puhelin:

100 LOMA-AJAT KOULUISSA KESÄ-, HEINÄ- JA ELOKUU (PUOLET) SYYSLOMA LOKAKUUSSA 1 viikko HIIHTOLOMA 1viikko HELMIKUUSSA 1.1 UUSIVUOSI 6.1 LOPPIAINEN 14.2 YSTÄVÄNPÄIVÄ LASKIAINEN PÄÄSIÄINEN 4 päivää MAALIS-HUHTIKUUSSA 1.5 VAPPU HELLUNTAI ÄITIENPÄIVÄ TOUKOKUUSSA JUHANNUS KESÄKUUN VIIMEINEN VIIKONLOPPU ISÄNPÄIVÄ MARRASKUUSSA 6.12 SUOMEN ITSENÄISYYSPÄIVÄ JOULU SUOMALAISET JUHLAPYHÄT JA VUODENKIERTO LISÄTIETOJA: nettikalenteri hakusana Suomen juhlapäivät

101 AUTOKOULU Autokoulu on koulu, jossa opetetaan kuljettamaan liikenteessä itsenäisesti, sosiaalisesti, turvallisesti, joustavasti ja ekologisesti autoksi ja moottoripyöriksi luokiteltavia kulkuneuvoja. Autokoulu koostuu itsenäisestä harjoittelusta ja teoriaopetuksesta sekä ajoharjoittelusta. Näiden jälkeen autokoulun oppilas suorittaa ns. kuljettajantutkinnon, joka koostuu teoria- ja ajokokeesta. Autokoulu maksaa n (2013). Sen voi maksaa erissä. Ajokorttiluvan saamiseksi on täytettävä tietyt terveysvaatimukset, ja siksi vaaditaankin lääkärintodistus (mm. näöntarkastus) Mopokortin voi ajaa 15- vuotiaana (n. 600 ) kevytmoottoripyöräkortin 16-vuotiaana autoajokortin 18- vuotiaana Joensuun seudun autokouluja: Autokoulu Kontkanen Oy, Rantakylän Autokoulu Nuutinen Ky, Joensuun Auto-opisto Oy ja Joensuun Autokoulu Nevalainen ky Lieksassa: Ajovarma Lieksa ja Lieksan Liikenneopetus LÄHDE:

102 YHTEYSTIETOJA Tärkeitä yhteystietoja Auttavia puhelimia Apua tarjoavia nettisivustoja Hyödyllisiä nettisivustoja

103 TÄRKEITÄ YHTEYSTIETOJA KIDUTETTUJEN KUNTOUTUSKESKUS KiTu tarjoaa apua ja terapiaa kidutetuille. Sieltä voit saada apua jos olet kokenut kidutusta. Kidutus on tahallista fyysisen tai henkisen kivun aiheuttamista, jonka tarkoituksena on uhrin rankaiseminen tai pelottelu, tietojen tai tunnustuksen kiristäminen. Mäkelänkatu 58-60, 4. krs HELSINKI Puh. (09) , arkisin klo Faksi (09) TURVAKODIT Suomessa on erityisiä turvakoteja, joihin kuka tahansa voi mennä jos joutuu kokemaan perhe- tai lähisuhdeväkivaltaa. Joensuun seudun turvakoti Väisälänkatu Joensuu puh

104 TÄRKEITÄ YHTEYSTIETOJA OIKEUSAPU Oikeusapu tarkoittaa sitä, että kansalainen voi saada itselleen oikeudellisen asian hoitamista varten avustajan kokonaan tai osittain (tuloista riippuen) valtion varoilla. Oikeusapu kattaa kaikki oikeudelliset asiat. POHJOIS-KARJALAN OIKEUSAPUTOIMISTOT (mm.) Joensuu Torikatu 19, 3 krs., JOENSUU puhelin telekopio Lieksa Kainuuntie 5, 2. krs., LIEKSA puhelin telekopio

105 TÄRKEITÄ YHTEYSTIETOJA KANSAINVÄLINEN HENKILÖHAKU jos läheisesi on kateissa Punainen Risti auttaa erilaisten katastrofien ja kriisitilanteiden erottamia perheitä. Etsimme kadonneita omaisia ja välitämme viestejä kriisialueilla. Tiedusteluja tehdään yli 30 maassa Kaikki Punaisen Ristin kansalliset yhdistykset eri puolilla maailmaa osallistuvat perheiden yhdistämiseen ja tiedustelutyötä tehdään kaikkialla. Suomen Punainen Risti on osa tätä maailmanlaajuista verkostoa. Punaisen Ristin kansainvälinen komitea johtaa henkilötiedustelutyötä luonnonkatastrofien ja konfliktien yhteydessä. Punaisen Ristin kansainvälinen komitea tekee vuosittain noin uutta henkilötiedustelua (tracing) ja välittää yli viestiä (Red Cross Message). Punainen Risti välittää viestejä kriisialueille silloin, kun normaali posti- tai tietoliikenne ei poikkeustilanteen vuoksi toimi. Miten tiedustelu tehdään? Henkilötiedustelun tekijän tai viestin lähettäjän tulee täyttää aiheeseen tarkoitettu lomake ja toimittaa lomake Suomen Punaisen Ristin toimistoon, josta tiedot välitetään eteenpäin kohdemaahan. Lomakkeet ja ohjeet lomakkeiden täyttöön ovat ladattavissa pdf-tiedostoina alla olevilta kotisivuilta. LISÄTIETOJA: esite löytyy Punaisen Ristin kotisivuilta seuraavilla kielillä: arabia, espanja, englanti, persia, portugali, ruotsi, somali, venäjä

106 TÄRKEITÄ YHTEYSTIETOJA Vähemmistövaltuutetun toimisto Vähemmistövaltuutetun puoleen voi kääntyä esimerkiksi, jos on omakohtaisesti kokenut etnistä syrjintää tai on muuten havainnut sitä tapahtuvan. PL VALTIONEUVOSTO Käyntiosoite: Mikonkatu 25, 0100 Helsinki Asiakaspalvelunumero: Puhelinpäivystys arkisin Vaihde (Sisäasiainministeriön vaihde): Hallinnolliset asiat: Faksi: Sähköposti: ofm (at) ofm.fi Pakolaisneuvonta - oikeudellista apua ja neuvontaa Helsingin toimisto AVOINNA 9-16 Kaisaniemenkatu 4 A, 6.krs Helsinki puh faksi sähköposti: pan(at)pakolaisneuvonta.fi Lappeenrannan toimisto AVOINNA ARKISIN 9-12 JA Koulukatu Lappeenranta puh faksi

107 AUTTAVIA PUHELIMIA Mannerheimin lastensuojeluliitto (MLL) Lasten ja nuorten puhelin (ma-pe klo la-su klo 17-20) ilmainen Väestöliitto Neuvontapuhelin (ma-ke klo 13-15) seksuaaliterveyttä koskevissa asioissa Poikien puhelin (ma, ti, to klo ilmainen, voi soittaa missä vain asiassa

108 AUTTAVIA PUHELIMIA Setlementti Naapuri Palveleva puhelin (ma-to 18-01,pe-la myös juhlapyhinä Paikallispuhelun hinnalla tai matkapuhelimella operaattorien hinnat Rikosuhripäivystys Rikoksen uhreille auttava puhelin Monika naiset ry Päivystävä puhelin 24h väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille

109 AUTTAVIA PUHELIMIA Suomen mielenterveysseura Kriisipuhelin Nuorten kriisipiste (ti-to klo 9-13) ilmainen

110 APUA TARJOAVIA NETTISIVUSTOJA Apua.info Apua.info on tuotettu 23 sosiaali- ja terveysalan organisaation laajana yhteistyönä ja nettisivustoilta saa apua miltei mihin tahansa elämän ongelmaan. Sivustolta löytyy yhteystietoja, linkkejä ja artikkeleja henkilökohtaisen tuen saamiseksi niin puhelimitse, netissä ja kasvokkain eri aiheista Kriisikeskus netissä Tukinet on netissä toimiva kriisikeskus. Tukinetissä voi saada henkilökohtaista tukea kriisikeskuksen työntekijöiltä tai vapaaehtoisilta, osallistua erilaisiin keskusteluryhmiin, tai voit etsiä tietoa Tukinetin palveluhausta tai aineistokannasta Nettiturvakoti Nettiturvakoti on Ensi- ja turvakotien liiton ylläpitämä verkkopalvelu, josta saa tietoa ja apua mm. perheväkivaltatilanteisiin

111 APUA TARJOAVIA NETTISIVUSTOJA Nettivastaanotto Nettikirjepalvelu Nuorten mielenterveystalo asiaa mielenterveydestä https: apua/ Päihdelinkki Päihdelinkki on suosittu internetpalvelu päihteistä ja riippuvuuksista. Se on tarkoitettu niin asiantuntijoille, opiskelijoille kuin päihteiden käyttäjille ja päihdeongelmaisten läheisille Seksuaaliterveysklinikan nettipalvelu Tietoa sekä ohjausta seksuaalisuuteen liittyvissä asioissa ja seksuaaliterveyden ylläpitämiseen Verkkoklinikka Terveyden ja hyvinvoinnin sivusto

112 HYÖDYLLISIÄ NETTISIVUSTOJA yleistietoa maahanmuuttajille eri kielillä tärkeää tietoa palveluista Suomessa tietoa nuorille - oppaita maahanmuuttajille - tietoa maahanmuuttajille asumiseen liittyvää asiaa - Pohjois-Karjalan Nuortenfoorumi Hakusanalla LIFE IN FINLAND perustietoa Suomesta (kielet ruotsi, venäjä, englanti, espanja, ranska, kiina, arabia, persia, somalin kieli ja thai)

113 VERKOSTONI Verkostokartta Itsenäistyvän nuoren roolikartta Kotoutumiskaari Perheryhmäkodin ja hankkeen yhteystiedot

114 VERKOSTOKARTTA Joskus on hyvä pysähtyä miettimään omia verkostojaan. Niillä tarkoitetaan ihmisiä joihin pidät yhteyttä ja joilta saat tarvittaessa apua. Verkostokartta on kaavio tai kuva, johon on piirretty ja kirjattu kaikki tärkeät ihmisesi. Verkostokartan piirtäminen: Ympyrä edustaa naista tai tyttöä Kolmio edustaa miestä tai poikaa Risti edustaa kuollutta ihmistä Perhe : samassa taloudessa asuvat ihmiset, jolloin sosiaaliset suhteet ovat tiheästi päivittäin toistuvia. Suku: eivät yhtä tiheitä kuin perhesuhteet. Tapahtuvat pääasiassa tunnetasolla kuten perhesuhteetkin. Perhe- ja sukulaissuhteista ei voi erota. Työ ja koulu: samankaltaisia perhesuhteiden kanssa, siinä, että ne toteutuvat päivittäin. Tapahtuvat pääasiassa vastavuoroisuuden, yleisen työjaon tasoilla enemmän kuin tunnetasoilla. Muut: suhteet, jotka toteutuvat yksilön oman aktiivisuuden perusteella. Edellyttävät muita suhteita enemmän yksilön omien sosiaalisten voimavarojen käyttämistä. Muita tärkeitä ihmisiä voivat olla esimerkiksi tukihenkilö tai sosiaalityöntekijä, tai valmentaja. LÄHDE:

115 LÄHDE:

116

Nuoren nimi: HETU: Lukkarilan työntekijä: Kunnan sosiaalitoimen edustaja:

Nuoren nimi: HETU: Lukkarilan työntekijä: Kunnan sosiaalitoimen edustaja: Kuntoutus- ja hoivapalvelut Lukkarila Oy Sopimus 18-21-vuotiaan nuoren jälkiseurannasta 1. Sopijaosapuolet Nuoren nimi: HETU: Lukkarilan työntekijä: Kunnan sosiaalitoimen edustaja: 2. Sopimuksen alkaminen

Lisätiedot

Ennen asunnonhakua: Kun kiinnostava asunto löytyy: Kartoita omia tuloja ja menojasi Selvitä mihin asumisen tukiin ja etuuksiin sinulla on mahdollinen oikeus (ole tarvittaessa yhteydessä oman kuntasi sosiaalitoimeen

Lisätiedot

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi Työttömyys Työttömyysajan tuet Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Työttömyysajan tuet 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 3 Työtulot ja työttömyysetuus sovitetaan

Lisätiedot

Mieti ennen kuin muutat

Mieti ennen kuin muutat Mieti ennen kuin muutat Millä rahoitat asumisen? vuokra (300-700 /kk) vuokravakuus (1-3 kk vuokra) kotivakuutus (alle 10 /kk) sähkö- ja vesilasku (40 /kk) huonekalut, astiat, ruoka, puhelin- ja nettiyhteydet

Lisätiedot

Työttömyys Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi

Työttömyys Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi Työttömyys Lyhyesti ja selkeästi Sisällys 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 4 Maahanmuuttajan kotoutumistuki 5 Koulutusajan tuet työttömälle 6 Ikääntyvän

Lisätiedot

Oikeus opintotukeen ulkomailla tai Suomessa tapahtuviin opintoihin

Oikeus opintotukeen ulkomailla tai Suomessa tapahtuviin opintoihin Oikeus opintotukeen ulkomailla tai Suomessa tapahtuviin opintoihin Lainsäädäntö ja ohjeistus Opintotukilaki Opintotukiasetus Kotikuntalaki Hallintolaki Ulkomaalaislaki Kelan ohjeet Oikeuskäytäntö 2 Opintotuen

Lisätiedot

Opiskelu ja asevelvollisuus numeroina 2012

Opiskelu ja asevelvollisuus numeroina 2012 Opiskelu ja asevelvollisuus numeroina 2012 Voit hakea opiskelijan tukia verkossa www.kela.fi/asiointi Lisätietoja palvelunumeroista ma pe klo 8 18 Opiskelijan tuet 020 692 209 Asevelvollisen tuet 020 692

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKIOPAS 2014 - Tietoa toimeentulotuesta

TOIMEENTULOTUKIOPAS 2014 - Tietoa toimeentulotuesta TOIMEENTULOTUKIOPAS 2014 - Tietoa toimeentulotuesta Toimeentulotuki on toimeentulotukilain (1412/1997) nojalla myönnettävä viimesijainen taloudellinen tuki. Toimeentulotuki on tarkoitettu tilapäiseksi

Lisätiedot

Mitä koulun jälkeen?

Mitä koulun jälkeen? Tietoa asumisesta Mitä koulun jälkeen? Yhteishaku Lukio/ammattikoulu/opisto Muutto edessä? Valmistumisen jälkeen työelämän tai jatkoopintojen haasteet Ajankohtaiseksi tulee oman paikan hankinta Asumismuoto

Lisätiedot

Toimeentulotukiopas 2015 Tietoa toimeentulotuesta

Toimeentulotukiopas 2015 Tietoa toimeentulotuesta 1 Toimeentulotukiopas 2015 Tietoa toimeentulotuesta Toimeentulotuki on toimeentulotukilain (1412/1997) nojalla myönnettävä viimesijainen taloudellinen tuki. Toimeentulotuki on tarkoitettu tilapäiseksi

Lisätiedot

Tervetuloa SATOkotiin. Muuttajan usein kysytyt kysymykset

Tervetuloa SATOkotiin. Muuttajan usein kysytyt kysymykset Tervetuloa SATOkotiin Muuttajan usein kysytyt kysymykset SATOn Asiakaspalvelu p. 020 334 443 asiakaspalvelu@sato.fi sato.fi facebook.com/sato Milloin saan hakea avaimet? Uuden kotisi avaimet saat vuokrasopimuksen

Lisätiedot

Kela OT 15. Muutosilmoitus Opintotuki. 1. Hakijan tiedot Henkilötunnus. 270896-123A Matti Meikäläinen. 00000 Helsinki Puhelinnumero

Kela OT 15. Muutosilmoitus Opintotuki. 1. Hakijan tiedot Henkilötunnus. 270896-123A Matti Meikäläinen. 00000 Helsinki Puhelinnumero Kela Muutosilmoitus Opintotuki OT 15 Voit tehdä tämän ilmoituksen ja lähettää sen liitteet myös verkossa /asiointi Lisätietoja /opiskelijat Voit kysyä lisää opiskelijan tukien palvelunumerosta 020 692

Lisätiedot

Työttömyys Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi 2011

Työttömyys Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi 2011 Työttömyys Työttömyysajan tuet Lyhyesti ja selkeästi 2011 Sisällys Työttömyysajan tuet 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 4 Maahanmuuttajan kotoutumistuki

Lisätiedot

Uudet perusosan määrät 1.1.2015 alkaen. Toimeentulotuki

Uudet perusosan määrät 1.1.2015 alkaen. Toimeentulotuki Uudet perusosan määrät 1.1.2015 alkaen Toimeentulotuki Toimeentulotuen hakeminen ja myöntäminen Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata

Lisätiedot

Opintotuki 2.9.2013. Opintotukipalvelut

Opintotuki 2.9.2013. Opintotukipalvelut Opintotuki 2.9.2013 Opintotukipalvelut Opintotukipalvelut Yliopistolla omat opintotukipalvelut, missä hoidetaan kaikki opintotukeen liittyvät asiat, myös päätöksenteko Sijaitsee Luotsi-rakennuksen ensimmäisessä

Lisätiedot

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

VIRANOMAISET, joiden palveluista maahanmuuttajan pitää tietää

VIRANOMAISET, joiden palveluista maahanmuuttajan pitää tietää VIRANOMAISET, joiden palveluista maahanmuuttajan pitää tietää Pikku-koto kurssi MAISTRAATTI Suomeen rekisteröinti Jos asut vakinaisesti (vähintään vuoden) Suomessa, sinun täytyy rekisteröidä itsesi Suomessa

Lisätiedot

Työelämän pelisäännöt

Työelämän pelisäännöt Työelämän pelisäännöt 1. Työsopimus Kun työntekijä ottaa työntekijän töihin, hän tekee työntekijän kanssa ensin työsopimuksen. Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisesti, vaikka suullinen työsopimus on yhtä

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

OPAS TYÖ- JA ELINKEINOTOIMISTON UUDELLE MAAHANMUUTTAJAASIAKKAALLE

OPAS TYÖ- JA ELINKEINOTOIMISTON UUDELLE MAAHANMUUTTAJAASIAKKAALLE OPAS TYÖ- JA ELINKEINOTOIMISTON UUDELLE MAAHANMUUTTAJAASIAKKAALLE TERVETULOA TYÖ- JA ELINKEINOTOIMISTON ASIAKKAAKSI! Työ- ja elinkeinotoimistoa kutsutaan lyhenteellä TE-toimisto. TE-toimiston asiakkuuden

Lisätiedot

JÄLKIHUOLLON HENKILÖKOHTAINEN TILANNEARVIO

JÄLKIHUOLLON HENKILÖKOHTAINEN TILANNEARVIO JÄLKIHUOLLON HENKILÖKOHTAINEN TILANNEARVIO Keminmaan kunta 2 Kunnantie 3, 94400 Keminmaa 1. ASUMINEN JA ARKI Olen tyytyväinen asuntooni Kyllä En En ikinä Noudatan asumiseen liittyviä sääntöjä Viihdyn kotona

Lisätiedot

Perusturvakeskus Liuhtarintie 10 62100 Lapua Hakemus saapunut..20

Perusturvakeskus Liuhtarintie 10 62100 Lapua Hakemus saapunut..20 LAPUAN KAUPUNKI TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS Perusturvakeskus Liuhtarintie 10 62100 Lapua Hakemus saapunut..20 Vakuutan, että antamani tiedot ovat totuudenmukaiset ja sitoudun ilmoittamaan toimeentulotukipäätöksen

Lisätiedot

Tietoa opintotuesta. Opintotukipalvelut

Tietoa opintotuesta. Opintotukipalvelut Tietoa opintotuesta Opintotukipalvelut Opintotukipalvelut Yliopistolla omat opintotukipalvelut, missä hoidetaan kaikki opintotukeen liittyvät asiat, myös päätöksenteko Sijaitsee Luotsi-rakennuksen ensimmäisessä

Lisätiedot

ASUMISPAKKI-koulutus Harkittu rahan käyttö. KOTILO-projekti

ASUMISPAKKI-koulutus Harkittu rahan käyttö. KOTILO-projekti ASUMISPAKKI-koulutus Harkittu rahan käyttö Harkittu rahankäyttö Omasta taloudellisesta tilanteesta on tärkeää olla tietoinen. On hyvä arvioida tulot ja menot. Pienillä tuloilla selviää, kun suunnittelee

Lisätiedot

Kotona Nimi Henkilötunnus asuvat lapset ja Nimi Henkilötunnus muut samassa Nimi Henkilötunnus taloudessa asuvat Nimi Henkilötunnus.

Kotona Nimi Henkilötunnus asuvat lapset ja Nimi Henkilötunnus muut samassa Nimi Henkilötunnus taloudessa asuvat Nimi Henkilötunnus. HAMINAN KAUPUNKI SOSIAALITYÖ TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS Vastaanotettu Sibeliuskatu 36 B 49400 HAMINA Neuvonta p. 749 3031 Henkilö- Hakijan sukunimi ja etunimet Henkilötunnus tiedot ja asuminen Puolison sukunimi

Lisätiedot

Opiskelijan toimeentulotuki ja sosiaalityö

Opiskelijan toimeentulotuki ja sosiaalityö Opiskelijan toimeentulotuki ja sosiaalityö Tampereen yliopisto 28.4.2016 Sosiaaliohjaajat Sanna Mäkipää ja Johanna Männikkö 28.4.2016 Toimeentulotuki Sosiaalipalvelut Kaupungin sosiaalipalvelut tukevat

Lisätiedot

Suomen kielen itseopiskelumateriaali

Suomen kielen itseopiskelumateriaali Selma Selkokielisyyttä maahanmuuttajille (OPH) Suomen kielen itseopiskelumateriaali Nimi: Ryhmätunnus: Tutkinto: Tämä opiskelumateriaali liittyy alakohtaiseen lähiopetuspäivään. Kun olet osallistunut lähiopetukseen

Lisätiedot

PELKOSENNIEMI SOSIAALITOIMISTO Sodankyläntie 1 A 98500 PELKOSENNIEMI

PELKOSENNIEMI SOSIAALITOIMISTO Sodankyläntie 1 A 98500 PELKOSENNIEMI PELKOSENNIEMI SOSIAALITOIMISTO Sodankyläntie 1 A 98500 PELKOSENNIEMI Hakemus ajalle TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS Hakemus saapunut/jätetty / 1 Osoite Sukunimi ja etunimet Avio / avopuolison suku ja etunimet Kotona

Lisätiedot

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi Työttömyys Lyhyesti ja selkeästi Sisällys 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 3 Työtulot ja työttömyysetuus > yhteensovitus 5 Koulutusajan tuet työttömälle

Lisätiedot

KOTIHOIDON YHTEYSTIEDOT

KOTIHOIDON YHTEYSTIEDOT L I I T E KOTIHOIDON YHTEYSTIEDOT A S K A I N E N - L E M U - M A S K U - M E R I M A S K U - M Y N Ä M Ä K I - N A A N T A L I - N O U S I A I N E N - R Y M Ä T T Y L Ä - R U S K O - V A H T O - V E L

Lisätiedot

Kouluterveydenhuolto. Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa

Kouluterveydenhuolto. Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa Kouluterveydenhuolto Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa Oppilaiden terveyden edistäminen sekä terveen kasvun, kehityksen

Lisätiedot

Naiset Kelan etuuksien saajina. Helena Pesola 5.6.2012

Naiset Kelan etuuksien saajina. Helena Pesola 5.6.2012 Naiset Kelan etuuksien saajina Helena Pesola 5.6.2012 2 Naiset Kelan etuuksien saajina Esityksen sisältö 1. Kelan etuudet ja toimintakulut 1945 2011 2. Naisten ja miesten keskiansiot 3. Lapsiperheiden

Lisätiedot

26.4.2013 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ

26.4.2013 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ 26.4.2013 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ ERI VAIHTOEHDOT ALLE KOULUIKÄISEN LAPSEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ Kotihoidon tuki

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi TOIMEENTULOTUKIOPAS

Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi TOIMEENTULOTUKIOPAS Haapaveden kaupunki Haapaveden ja Siikalatvan sosiaalityö Tähtelänkuja 1, PL 40 86600 HAAPAVESI Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi TOIMEENTULOTUKIOPAS TOIMEENTULOTUKIOPAS Mitä on toimeentulotuki? Miten selvitetään

Lisätiedot

ORIENTOIVAT OPINNOT 2 VUONNA 2010 OPINTOTUKI

ORIENTOIVAT OPINNOT 2 VUONNA 2010 OPINTOTUKI ORIENTOIVAT OPINNOT 2 VUONNA 2010 OPINTOTUKI OPINTOTUKI ON opintoraha asumislisä lainantakaus lainavähennysoikeus 2 TUKIAJAT Yliopistotutkintoon ( tukiajat 1.8.2005 alkaen) Opinto oikeus pelkästään alempaan

Lisätiedot

Kätevästi netissä KÄYTTÖOHJE. www.nettirassi.fi

Kätevästi netissä KÄYTTÖOHJE. www.nettirassi.fi Kätevästi netissä KÄYTTÖOHJE www.nettirassi.fi Sisällysluettelo 1. Kirjautuminen ja rekisteröityminen... 4 2. Omat jutut kansio... 8 2.1. Omat tiedostot:... 8 2.2. Omat seurannat... 9 3. Omat terveystiedot...

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi TOIMEENTULOTUKIOPAS

Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi TOIMEENTULOTUKIOPAS Haapaveden kaupunki Haapaveden Siikalatvan sosiaalityö Tähtelänku 1, PL 40 86600 HAAPAVESI Sosiaali- terveyspiiri Helmi TOIMEENTULOTUKIOPAS TOIMEENTULOTUKIOPAS Mitä on toimeentulotuki? Miten selvitetään

Lisätiedot

VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ

VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ 2 ERI VAIHTOEHDOT ALLE KOULUIKÄISEN LAPSEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ Kotihoidon tuki alle 3-vuotiaista

Lisätiedot

VETELIN KUNNAN KESÄTYÖTUKI 2015

VETELIN KUNNAN KESÄTYÖTUKI 2015 VETELIN KUNNAN KESÄTYÖTUKI 2015 NUORI Tähtää Työelämään! Nuorten kesätyötuki 2015 Vetelin kunta on varannut kesälle 2015 nuorten työllistämiseen yhteensä 5 600. Kesätyötuen tavoitteena on kannustaa nuoria

Lisätiedot

VANTAA. Toimeentulotuki

VANTAA. Toimeentulotuki VANTAA Toimeentulotuki Oletko oikeutettu toimeentulotukeen? Toimeentulotuki on viimesijainen taloudellinen etuus, jonka tarkoituksena on turvata välttämätön toimeentulo silloin, kun henkilö ei voi saada

Lisätiedot

Työttömyys Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi

Työttömyys Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi Työttömyys Työttömyysajan tuet Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Työttömyysajan tuet 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 4 Maahanmuuttajan kotoutumistuki

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS

TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS Saapunut / LIITTEET JOTKA TULEE LIITTÄÄ ENSIMMÄISEEN TOIMEENTULOTUKIHAKEMUKSEEN, katso sivu 4. JOKAISEEN TOIMEENTULOTUKIHAKEMUKSEEN ON LIITETTÄVÄ KAIKISTA TULOISTA/MENOISTA TOSITTEET

Lisätiedot

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012 Kelan etuudet aikuisopiskelijalle Nina Similä 28.8.2012 Opintotuki Aikuisopiskelija voi hakea Kelasta opintotukea, jos hänen opintojaan ei tueta muun lain perusteella. Ensin kannattaa selvittää oikeudet

Lisätiedot

Maailmalle lähtijän muistilista

Maailmalle lähtijän muistilista Maailmalle lähtijän muistilista Ulkomaille lähtöön tarvitaan rohkeutta ja sisukkuutta. Arki rullaa ulkomailla helpommin, kun lähtöä suunnittelee jo ennakkoon. Muistilista auttaa ulkomaille opiskelemaan

Lisätiedot

Suomen verotus selkeästi

Suomen verotus selkeästi Suomen verotus selkeästi Avainsanat Vero: pakollinen maksu, jonka valtio kerää yhteiskunnan palveluita varten Veroprosentti: osuus, jonka työnantaja ottaa palkasta ja välittää Verohallinnolle Verohallinto:

Lisätiedot

Kelan sosiaaliturva: opiskelijana, tutkijana, apurahansaajana Yhdysvalloissa. Fulbright Center 12.5.2014

Kelan sosiaaliturva: opiskelijana, tutkijana, apurahansaajana Yhdysvalloissa. Fulbright Center 12.5.2014 Kelan sosiaaliturva: opiskelijana, tutkijana, apurahansaajana Yhdysvalloissa Fulbright Center 12.5.2014 Säännöstausta: oikeus Kelan sosiaaliturvaan Sosiaaliturvasopimus Suomen ja Yhdysvaltojen välillä

Lisätiedot

Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta

Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta Borlänge kommun 781 81 Borlänge Tel: 0243-740 00 kommun@borlange.se www.borlange.se Kun tarvitset apua tai tukea Kun tarvitset apua arkiaskareisiin voit hakea

Lisätiedot

Opiskelijana, tutkijana, apurahansaajana Yhdysvalloissa. Heidi Maaniittu Kela Fulbright Center 12.5.2015

Opiskelijana, tutkijana, apurahansaajana Yhdysvalloissa. Heidi Maaniittu Kela Fulbright Center 12.5.2015 Opiskelijana, tutkijana, apurahansaajana Yhdysvalloissa Heidi Maaniittu Kela Fulbright Center 12.5.2015 2 Sosiaaliturvaan kuuluminen Säännöstausta: oikeus Kelan sosiaaliturvaan Sosiaaliturvasopimus Suomen

Lisätiedot

antaja on nimennyt alle 18-vuotiaan lapsen sijoitettavaksi. Filippiinit, Etiopia ja Venäjä

antaja on nimennyt alle 18-vuotiaan lapsen sijoitettavaksi. Filippiinit, Etiopia ja Venäjä Kelan etuudet numeroina 2013 Äitiysavustus Oikeus: Suomessa asuva odottava äiti, jonka raskaus on kestänyt vähintään 154 päivää ja joka on käynyt neuvolassa tai lääkärissä terveystarkastuksessa ennen 4.

Lisätiedot

LAPIN AMMATTIOPISTO. Opiskelijan opas 2012-2013

LAPIN AMMATTIOPISTO. Opiskelijan opas 2012-2013 LAPIN AMMATTIOPISTO Opiskelijan opas 2012-2013 SISÄLTÖ OPINTOTOIMISTOJEN YHTEYSTIEDOT... 3 Nuorten ammatillinen koulutus... 3 Aikuiskoulutus... 3 LUKUVUODEN AIKATAULUT... 4 Lukuvuoden aloitus- ja päättymispäivämäärät

Lisätiedot

Talouspinko. (Tehtävä muokattu SAK:n Talouden ja työelämän bingosta)

Talouspinko. (Tehtävä muokattu SAK:n Talouden ja työelämän bingosta) Talouspinko 1. Ohjaaja valitsee 20 sanaa selitettäväksi. Nuori poimii itse haluamassaan järjestyksessä 16 sanaa taulukkoon ja kirjoittaa jokaiseen ruutuun yhden sanan. 2. Nuoret etsivät ohjaajan lukeman

Lisätiedot

Palauta hakemus liitteineen osoitteella: Lindorff Oy Back Office, Vapaaehtoiset velkajärjestelyt PL 20 20101 Turku. Postinumero ja postitoimipaikka

Palauta hakemus liitteineen osoitteella: Lindorff Oy Back Office, Vapaaehtoiset velkajärjestelyt PL 20 20101 Turku. Postinumero ja postitoimipaikka 1 / 5 Selvitämme mahdollisuudet Lindorffin olevien velkojen vapaaehtoiseen järjestelyyn hakemuksessa annettujen tietojen perusteella. Lähetämme hakemuksen saavuttua vastaanottoilmoituksen, jossa kerromme

Lisätiedot

Työntekijän vakuutukset

Työntekijän vakuutukset Työntekijän vakuutukset Työntekijän eläketurva Suomessa on kaksi eläkejärjestelmää, jotka täydentävät toisiaan: työeläkelaki ja kansaneläkelaki. Työeläkkeet ansaitaan omalla palkkatyöllä ja yrittämisellä

Lisätiedot

Erilaiset lakiin perustuvat laskutusperusteet terveydenhuollossa

Erilaiset lakiin perustuvat laskutusperusteet terveydenhuollossa Erilaiset lakiin perustuvat laskutusperusteet terveydenhuollossa Mistä laskutetaan? 1) Kiireellinen hoito (ThL 50 ) Myös opiskelijalle erikoissairaanhoidon yksikössä annettu kiireellinen hoito sekä muualla

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveysvirasto Toimeentulotuki 1 (5)

RAUMAN KAUPUNKI TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveysvirasto Toimeentulotuki 1 (5) Toimeentulotuki 1 (5) Saapumispäivä / 20 Pyydämme Teitä täyttämään hakemuksen kaikki kohdat ja allekirjoittamaan sen. Tuloista ja menoista on esitettävä tositteet. Hakemus tulee toimittaa sosiaalitoimistoon

Lisätiedot

Työskentely ja työnhaku ulkomailla

Työskentely ja työnhaku ulkomailla Työskentely ja työnhaku ulkomailla Miksi lähteä töihin ulkomaille? Uudet haasteet Opit uutta Työskentelytavat, kommunikointi, kulttuuri, kieli Verkostoidut Työkokemus Työkokemus ulkomailta on sinulle eduksi

Lisätiedot

Tämä on perusohje sinulle, joka asut vastaanottokeskuksen vuokraamassa asunnossa. Asumiseen liittyviä ohjeita

Tämä on perusohje sinulle, joka asut vastaanottokeskuksen vuokraamassa asunnossa. Asumiseen liittyviä ohjeita Tämä on perusohje sinulle, joka asut vastaanottokeskuksen vuokraamassa asunnossa. Asumiseen liittyviä ohjeita Asuminen vastaanottokeskuksen asunnossa Vastaanottokeskus järjestää sinulle tilapäisen majoituksen

Lisätiedot

Koti ja perhe Lapsiperheen etuudet ja asumisen tuet. Lyhyesti ja selkeästi

Koti ja perhe Lapsiperheen etuudet ja asumisen tuet. Lyhyesti ja selkeästi Koti ja perhe Lapsiperheen etuudet ja asumisen tuet Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Koti ja perhe 1 Tukea lapsiperheelle 2 Kuka voi saada lapsiperheen tukia? 2 Ennen kuin lapsi syntyy 3 Kun lapsi syntyy

Lisätiedot

Millainen on Osuuspankin asuntopalvelu?

Millainen on Osuuspankin asuntopalvelu? Millainen on Osuuspankin asuntopalvelu? 1 Mistä asuntopalvelumme koostuu? Olitpa sitten hankkimassa ensimmäistä omaa kotia tai vaihtamassa nykyistä, saat meiltä juuri sinulle sopivan asuntolainan. Hoidamme

Lisätiedot

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 10 (2011)

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 10 (2011) Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 10 (2011) Paras uutinen perheellesi! Vauvaperheen arki on yhteinen juttu. Työn ja perheen yhteensovittaminen helpottuu, jos isä ja äiti jakavat hoitovastuuta joustavasti.

Lisätiedot

PINS MasterCard -koulutusmateriaali. Vain myyjän käyttöön

PINS MasterCard -koulutusmateriaali. Vain myyjän käyttöön PINS MasterCard -koulutusmateriaali Vain myyjän käyttöön 2 PINS MasterCard PINS-ohjelman lippulaiva! Pinssejä kahdesti, kun asiakas maksaa PINS MasterCard -kortilla! PINS-kumppanin myöntämät pinssit Lisäksi

Lisätiedot

Sosiaaliturva opiskelija- ja harjoittelijavaihdon aikana Korkeakoulujen Erasmus+ -yhdyshenkilöiden tapaaminen 30.1.2014

Sosiaaliturva opiskelija- ja harjoittelijavaihdon aikana Korkeakoulujen Erasmus+ -yhdyshenkilöiden tapaaminen 30.1.2014 Sosiaaliturva opiskelija- ja harjoittelijavaihdon aikana Korkeakoulujen Erasmus+ -yhdyshenkilöiden tapaaminen 30.1.2014 Tiina Rihko Kelan eläke- ja toimeentuloturvaosasto Yleistä Suomen sosiaaliturvasta

Lisätiedot

ALPO-HANKKEIDEN NEUVONTA MAAHANMUUTTAJILLE. Kooste ALPO-rekisteristä vuosilta 2011, 2012 ja 2013 Koonnut Minna Hallikainen, Pointti-hanke 21.5.

ALPO-HANKKEIDEN NEUVONTA MAAHANMUUTTAJILLE. Kooste ALPO-rekisteristä vuosilta 2011, 2012 ja 2013 Koonnut Minna Hallikainen, Pointti-hanke 21.5. ALPO-HANKKEIDEN NEUVONTA MAAHANMUUTTAJILLE Kooste ALPO-rekisteristä vuosilta 2011, 2012 ja 2013 Koonnut Minna Hallikainen, Pointti-hanke 21.5.2014 ALPO-rekisterin käyttäjät 2011 yhteensä 10 hanketta (ALIPI,

Lisätiedot

Muutosturvainfo PIONR

Muutosturvainfo PIONR Muutosturvainfo PIONR 08.05.2012 Jaakko Routavaara Muutosturva-asiantuntija jaakko.routavaara@te-toimisto.fi puh. 050 396 1723 1 FINGERPORI Positiivinen ajattelu Muutosturvan piiriin kuuluvalla työnhakijalla

Lisätiedot

Kelan palvelut henkilöasiakkaille

Kelan palvelut henkilöasiakkaille Kelan palvelut henkilöasiakkaille Susanna Sinda, Kelan Ulkomaan yksikkö 17. 18.2.2010 Kelan palvelukanavat Kelan palvelukanavia ovat posti puhelinpalvelu verkkopalvelut 1) kaikille avoimet palvelut (www.kela.fi)

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

Koti ja perhe Lapsiperheen etuudet ja asumisen tuet. Lyhyesti ja selkeästi

Koti ja perhe Lapsiperheen etuudet ja asumisen tuet. Lyhyesti ja selkeästi Koti ja perhe Lapsiperheen etuudet ja asumisen tuet Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Koti ja perhe 1 Tukea lapsiperheelle 2 Kuka voi saada lapsiperheen tukia? 2 Ennen kuin lapsi syntyy 2 Kun lapsi syntyy

Lisätiedot

KOKKOLAN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN PALVELUKESKUS

KOKKOLAN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN PALVELUKESKUS KOKKOLAN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN PALVELUKESKUS kunnan myöntämä rahallinen tuki viimesijainen etuus perustuu toimeentulotukilain säännöksiin tarkoitettu tilanteisiin, joissa hakijan tai hänen perheensä

Lisätiedot

Suomen asumisperusteinen sosiaaliturva. 17.2.2010 Henna Huhtamäki

Suomen asumisperusteinen sosiaaliturva. 17.2.2010 Henna Huhtamäki Suomen asumisperusteinen sosiaaliturva 17.2.2010 Henna Huhtamäki Sisältö Säännöstausta ja Suomessa asuminen Ulkomaille muutto ja asumisperusteinen sosiaaliturva Pääsäännöt Perheenjäsenenä ulkomailla Opiskelijana

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKEA KOSKEVAT SOVELTAMISOHJEET

TOIMEENTULOTUKEA KOSKEVAT SOVELTAMISOHJEET ESPOON KAUPUNKI 1 (5) TOIMEENTULOTUKEA KOSKEVAT SOVELTAMISOHJEET Espoon ohjeistus nojautuu sosiaali- ja terveysministeriön oppaaseen toimeentulotukilain soveltajille. Ministeriön ohjeisiin on lisätty tarvittavin

Lisätiedot

Tervetuloa työ- ja elinkeinotoimiston infotilaisuuteen

Tervetuloa työ- ja elinkeinotoimiston infotilaisuuteen Tervetuloa työ- ja elinkeinotoimiston infotilaisuuteen 1 Oulun seudun työ- ja elinkeinotoimisto Osoite: Torikatu 34 40 Toimisto avoinna ma pe klo 9 15.45 puhelin 010 194029 www.oulunseuduntetoimisto.fi

Lisätiedot

Mistä saat tietoa taloyhtiösi järjestyssäännöistä? Mistä voi hakea vuokra-asuntoa?

Mistä saat tietoa taloyhtiösi järjestyssäännöistä? Mistä voi hakea vuokra-asuntoa? Mistä voi hakea vuokra-asuntoa? kunnalta kaupungilta Nuorisoasuntoliitolta (NAL) yksityisiltä vuokranantajilta esim. VVO ja SATO yksityisiltä henkilöiltä Mistä saat tietoa taloyhtiösi järjestyssäännöistä?

Lisätiedot

OHJEISTUS PALVELUSETELIÄ HAKEVILLE ASIAKKAILLE

OHJEISTUS PALVELUSETELIÄ HAKEVILLE ASIAKKAILLE OHJEISTUS PALVELUSETELIÄ HAKEVILLE ASIAKKAILLE Yleistä palvelusetelistä: Palveluseteli on yksi kuntien käytössä oleva varhaiskasvatuksen järjestämistapa. Hausjärvellä varhaiskasvatuksen palvelusetelin

Lisätiedot

Siviilisääty 1. naimaton 2. naimisissa 3. asumuserossa 4. leski 5. eronnut 6. avoliitossa

Siviilisääty 1. naimaton 2. naimisissa 3. asumuserossa 4. leski 5. eronnut 6. avoliitossa MÄNTSÄLÄN KUNTA Perusturvapalvelukeskus Heikinkuja 4, 04600 MÄNTSÄLÄ Puh. 019-689 01/vaihde TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS Saapunut /20 Henkilö tiedot Hakija Henkilötunnus Osoite Puhelin Siviilisääty 1. naimaton

Lisätiedot

Valmentaudu tuleviin opintoihin!

Valmentaudu tuleviin opintoihin! Valmentaudu tuleviin opintoihin! Perusopetuksen jälkeinen valmistava koulutus 2015 2016 Koe tekemisen, osaamisen ja onnistumisen iloa! Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus (Valma) Valmentavassa

Lisätiedot

Maailmalle Nyt! Opiskelijaksi ulkomaille. Sari Rehèll Helsinki 31.3.2011 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO

Maailmalle Nyt! Opiskelijaksi ulkomaille. Sari Rehèll Helsinki 31.3.2011 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Maailmalle Nyt! Opiskelijaksi ulkomaille Sari Rehèll Helsinki 31.3.2011 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Toimeentulotuen tarkoitus

Toimeentulotuen tarkoitus Toimeentulotuen tarkoitus Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä.

Lisätiedot

Kelan elatustukilain mukaiset tehtävät elatustuki lapselle

Kelan elatustukilain mukaiset tehtävät elatustuki lapselle Kelan elatustukilain mukaiset tehtävät elatustuki lapselle Johanna Aholainen 9.10.2014 Kelan tehtävät elatustukiasioissa Elatustuen myöntäminen ja maksaminen asiakkaan hakemuksesta Elatusavun periminen

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS

TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS Sosiaalipalvelut/Toimeentuloturva Toimeentulotuen hakijan, hänen perheenjäsenensä ja elatusvelvollisensa on annettava toimielimelle kaikki tiedossaan olevat toimeentulotukeen vaikuttavat

Lisätiedot

1.9.2012 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ

1.9.2012 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ 1.9.2012 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ ERI VAIHTOEHDOT ALLE KOULUIKÄISEN LAPSEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ Kotihoidon tuki

Lisätiedot

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1)

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTe perhepalveluiden palvelumalli Yhteisöpalvelut Yhteiset palvelut Monialainen kuntoutus Sosiaalipalvelut Sosiaaliasiamies

Lisätiedot

Laki. opintotukilain muuttamisesta

Laki. opintotukilain muuttamisesta Laki opintotukilain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan opintotukilain (65/1994) 1 :n 4 momentti, 3 :n 4 kohta, 4 :n 2 momentin 2 kohta ja 3 momentin 1 kohta, 5 b, 6 :n 1 momentin 3

Lisätiedot

OPINTOTUEN HISTORIA, NYKYPÄIVÄ JA TULEVAISUUS. Pääsuunnittelija Ilpo Lahtinen Kansaneläkelaitos

OPINTOTUEN HISTORIA, NYKYPÄIVÄ JA TULEVAISUUS. Pääsuunnittelija Ilpo Lahtinen Kansaneläkelaitos OPINTOTUEN HISTORIA, NYKYPÄIVÄ JA TULEVAISUUS Pääsuunnittelija Ilpo Lahtinen Kansaneläkelaitos Esityksen sisältö Suomen opintotukijärjestelmän synty ja kehitys Olennaiset muutokset 1900-luvulta ja 2000-luvun

Lisätiedot

Opintotuki toisen asteen oppilaitoksissa ja korkeakouluissa Erot ja kehittämistarpeet toimeenpanijan näkökulmasta

Opintotuki toisen asteen oppilaitoksissa ja korkeakouluissa Erot ja kehittämistarpeet toimeenpanijan näkökulmasta Opintotuki toisen asteen oppilaitoksissa ja korkeakouluissa Erot ja kehittämistarpeet toimeenpanijan näkökulmasta lakimies Jukka Laukkanen Opetusministeriön seminaari 29.10.2007 Miksi toisen asteen oppilaitosten

Lisätiedot

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta Sisällys Yleistä..........................................1 Lippusääntö..................................1 Merimiehiin sovellettava EU-lainsäädäntö.......1

Lisätiedot

27.2.2009 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ

27.2.2009 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ 27.2.2009 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ ERI VAIHTOEHDOT ALLE KOULUIKÄISEN LAPSEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ Kotihoidon tuki

Lisätiedot

Itsenä isten elä mä ntäitojen pässi

Itsenä isten elä mä ntäitojen pässi Itsenä isten elä mä ntäitojen pässi Minulla on paljon taitoja ja Minä osaan jo paljon asioita! Nuoruus on aikuisena olemisen harjoittelua. Itsenäistyminen tarkoittaa sellaisten taitojen kehittymistä, jotka

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan tuet

Aikuisopiskelijan tuet Aikuisopiskelijan tuet 9.10.2009 Monica Varjonen, vakuutuspäällikkö Kela, Turun vakuutuspiiri 3.2008 KANSANELÄKELAITOS, KELA Huolehtii Suomessa asumiseen perustuvista sosiaaliturvaetuuksista eri elämäntilanteissa

Lisätiedot

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.

Lisätiedot

Nuorten talous- ja velkaneuvonta. Mun talous-hanke/ Helsingin talous- ja velkaneuvonta Anna-Maija Högström Tammikuu 2016

Nuorten talous- ja velkaneuvonta. Mun talous-hanke/ Helsingin talous- ja velkaneuvonta Anna-Maija Högström Tammikuu 2016 Nuorten talous- ja velkaneuvonta Mun talous-hanke/ Helsingin talous- ja velkaneuvonta Anna-Maija Högström Tammikuu 2016 Helsingin talous- ja velkaneuvonta Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysvirasto

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Opiskelu. Opiskelijan tuet ja asevelvollisen avustukset. Lyhyesti ja selkeästi

Opiskelu. Opiskelijan tuet ja asevelvollisen avustukset. Lyhyesti ja selkeästi Opiskelu Opiskelijan tuet ja asevelvollisen avustukset Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Opiskelu 1 Kelan tuet opiskelijalle 2 Opintotuki lukiolaiselle ja ammattiin opiskelevalle 3 Opintotuki korkeakouluopiskelijalle

Lisätiedot

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 IKÄ % 18 24 9 25-34 35-44 26 45-54 30 55-60 13 Yli 60 7 ASEMA % Työntekijä 23 Alempi toimihenkilö 13 Ylempi toimihenkilö 31 Johtava asema 6 Opiskelija 9 Perhe-/opinto-/vuorotteluvapaalla

Lisätiedot