SUOMI KIRJALLINEN OSA PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SUOMI KIRJALLINEN OSA PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 18.3.2013 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN"

Transkriptio

1 SUOMI KIRJALLINEN OSA PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

2 1 TEKSTIN YMMÄRTÄMINEN a Lue tekstit 1.1a 1.1d ja vastaa niihin liittyviin kysymyksiin 1 25 valitsemalla asiayhteyteen parhaiten sopiva vaihtoehto. Merkitse vastauksesi lyijykynällä mustaten optiseen vastauslomakkeeseen. Avaruuteen säästöluokassa Alle minuutissa raketti nousee 30 kilometrin korkeuteen, ja taivas ympärillä tummenee. Ilmakehä näkyy horisontissa sinisenä nauhana, joka kapenee vähitellen. Kun rakettimoottorit pysäytetään, syntyy muutaman minuutin painottomuus. Kapselin saavuttaessa lentoratansa lakikohdan pienestä ikkunasta näkyvät hetken aikaa Etelä-Ruotsi ja Puola. Maisemia ehtii kuitenkin katsella pääasiassa vasta paluumatkalla, joka tehdään laskuvarjojen avulla liidellen. Näin kuvaa tanskalainen seikkailija ja raketin rakentaja Peter Madsen ensimmäistä matkaansa avaruuteen. Matka on tosin vielä suunnitteluvaiheessa, mutta sitä varten rakennettu raketti on jo suoriutunut ensimmäisestä koitoksestaan. Madsen ja joukko harrastajia yrittävät toteuttaa unelman, joka ainakin maallikoista kuulostaa täysin mahdottomalta. Ryhmän tarkoituksena on laukaista Madsen sadan kilometrin korkeuteen kotitekoisella raketilla. Jos se onnistuu, Tanskasta tulee neljäs maa, joka on lähettänyt ihmisen avaruuteen. Tosin Tanskan valtio ei osallistu hankkeen kustannuksiin lainkaan. Ryhmän vaatimatonta budjettia ei voi edes verrata Yhdysvaltojen, Venäjän ja Kiinan avaruuslentojen hintaan. Madsen on perustanut unelman toteuttamista varten yhdessä arkkitehti Kristian von Bengtsonin kanssa järjestön, jonka nimi on Copenhagen Suborbitals. Heidän lisäkseen ydinryhmään kuuluu henkilöä, jotka korvauksetta auttavat kaksikkoa eri työvaiheissa. Järjestöllä on myös noin 500 henkilön tukiryhmä, jonka jäsenet ovat sitoutuneet tukemaan hanketta 14 eurolla kuukaudessa. Tällä tavalla saadaan kootuksi varsin vaatimaton euron kuukausibudjetti, josta maksetaan kaikki kulut hallin vuokraa ja rakennusmateriaaleja myöten. Madsenin ryhmän hanke on ainutlaatuinen. Eri puolilla maailmaa on kyllä rakettiharrastajien kerhoja, mutta yksikään niistä ei ole tähän mennessä yrittänyt rakentaa niin suurta rakettia, että sillä voitaisiin laukaista ihminen avaruuteen. 1

3 Copenhagen Suborbitals nousi ensimmäisen kerran otsikoihin syyskuussa 2010, kun ryhmä yritti laukaista ensimmäisen rakettinsa. Sen kärjessä oli pieni avaruuskapseli, jossa oli mukana nukkematkustaja. Koe suoritettiin Itämerellä Bornholmin lähellä sijaitsevalla sotilasharjoitusalueella. Madsen hinasi laukaisualustan ja raketin merelle niin ikään itse rakentamallaan Nautilus-sukellusveneellä. Huolellisista valmisteluista huolimatta laukaisu epäonnistui kiinni jäätyneen venttiilin vuoksi. Moni olisi jo siinä vaiheessa antanut periksi, mutta Madsen ja von Bengtson uskoivat asiaansa. Vajaa vuosi myöhemmin, kesäkuussa 2011, ryhmä oli valmis uuteen yritykseen. Tällä kertaa raketti nousi ilmaan, mutta alkoi sitten kallistua. Kun raketti kääntyi vaakatasoon, von Bengtson päätti sammuttaa moottorin, jotta raketti ehtisi laskeutua suoja-alueen sisäpuolelle. Lento keskeytettiin vain 15 sekuntia laukaisun jälkeen. Raketin nopeus oli tuolloin jo lähellä äänen nopeutta. Kymmenen sekuntia myöhemmin raketista irtosi kapseli, ja neljä laskuvarjoa avautui. Niiden materiaali ei kuitenkaan kestänyt ilman suurta vastusta, vaan kolme niistä repeytyi. Kapseli leijaili alas vain yhden laskuvarjon varassa ja iskeytyi mereen. Madsen kommentoi kapselin paluumatkaa toteamalla, että se oli kyllä kovaa kyytiä, mutta luultavasti ihminen olisi selvinnyt siitä hengissä. Nyt ryhmän katseet ovat jo kääntyneet vuoteen 2013, jolloin on tarkoitus laukaista uusi raketti maagiseen sadan kilometrin korkeuteen. Sen mukana ei ole kapselia, ainoastaan mittalaitteita ja painolastina hiekkaa. Tavoitteena on etenkin raketin lennon kontrolloiminen, sillä Itämeri ei ole kovinkaan suuri alue rakettilennoille. Madsen ja von Bengtson ovat myös luopuneet pienen avaruuskapselin kehittelystä. Yksi sen ongelmista oli, että siinä astronautin olisi pitänyt seistä koko lennon ajan. Sen sijaan ryhmä suunnittelee nyt kapselia, joka muistuttaa Yhdysvaltojen Mercury- ja Apollo-ohjelmien aikaisia avaruusaluksia. Siinä astronautti makaa selällään, joten hän voi nousta kapseliin hyvissä ajoin odottamaan laukaisua. Amerikkalaisaluksissa oli pelastustorni, jonka avulla kapseli ja astronautti saattoivat irtaantua raketista, jos lähdössä sattui jokin onnettomuus. Tanskalaisillakin on pelastustorni uudessa aluksessaan. He aikovat käynnistää tornin moottorin myös onnistuneen laukaisun jälkeen, heti kun päämoottori on sammutettu, sillä pelastustorni voi antaa kapselille lisävauhtia lähes 200 metriä sekunnissa. 2

4 70 75 Entä tästä eteenpäin? Vuodeksi 2013 suunnitellun lennon jälkeen tavoitteena on tehdä ainakin kaksi miehittämätöntä testiä vuosina 2015 ja Madsen itse pääsee nousemaan kapseliin aikaisintaan 2016, ja sen jälkeen on von Bengtsonin vuoro. Kaksikko ei kuitenkaan pysty samaan kuin amerikkalainen Virgin Galactic-yhtiö, joka vie matkustajia avaruuteen koneella, jota ohjaa pilotti. Sen sijaan heillä olisi mahdollisuus tarjota jotakin, mitä avaruusturismi ei vielä ole nähnyt: yksinlentoa, jolla matkustaja itse ohjaisi alusta kapselin suuttimilla. Madsen kertoo lopuksi, että maksavat turistit saisivat avaruuskapselin kotiin mahdollista uusiokäyttöä varten. Lähde: Tieteen Kuvalehti 1/2012 (Lyhennetty) 1.1b Nuorisotakuu Neljän ministeriön asettama työryhmä jätti maaliskuussa 2012 raportin nuorten työttömyydestä ja nuorisotakuusta. Helsingin Sanomat julkaisi heti asiasta pääkirjoituksen. Tarvittiin monen ministeriön ja etujärjestön tiivistä yhteistyötä, että aiemmissa työryhmissä esille tulleet ongelmat ja uhka nuorten syrjäytymisvaarasta otettiin tosissaan. Nyt jätetyssä työryhmäraportissa on ehdotusten lisäksi tekemisen meininkiä. Nyt ollaan tosissaan. Uutta raportissa ei ole se, että alle 30-vuotiasta nuorta ei ole suorittanut peruskoulun jälkeen mitään tutkintoa. Sekään ei ole uutta, että Suomessa on alle 30-vuotiasta työtöntä. Jo pitkän aikaa on tiedetty sekin, että kokonaan kadoksissa, työn ja koulutuksen ulkopuolella, on noin nuorta. Uutta on se, että nyt yhteen kootut tiedot ovat havahduttaneet ministeriöiden, virastojen ja etujärjestöjen väen päättämään talkoista, jotka on pantava pystyyn nuorten auttamiseksi. Ilman rahaa talkoistakaan ei selviydytä. Koulutuspaikkojen lisäys ja siirtäminen syrjäseuduilta suuriin kaupunkeihin maksaa, samoin oppisopimuskoulutuksen lisääminen ja työnantajille maksettavan korvauksen korottaminen nykyisestä muutamasta sadasta eurosta 800 euroon kuussa. Uusi menoerä tulee siitäkin, että nuorille jaetaan aiempaa enemmän ns. Sanssi-kortteja. Työkokemusta vailla oleva vastavalmistunut nuori vie kortilla mukanaan työnantajalle palkkatukea 3

5 euroa kuukaudessa. Lisää kustannuksia kertyy koulutuksesta, työpajatoiminnasta ja kuntoutuksesta. Nuorisotakuuseen tähän mennessä varatut 60 miljoonaa eivät riitä. Niinpä työ- ja elinkeinoministeriö vie leikkauksia valmistelevaan kehysriiheen erikoisen ehdotuksen: nuorisotakuuseen tarvitaan ensi vuodeksi 27 miljoonaa ja vuosiksi yhteensä 52 miljoonaa euroa enemmän rahaa. Rahat pitää nyt kaivaa vaikka mistä. Nuorten syrjäytyminen maksaa yhteiskunnalle 300 miljoonaa euroa vuodessa. Jos mitään ei tehdä, syrjäytyneiden nuorten määrä kasvaa vuosittain tuhansilla, ja kustannukset myös. Nuorten saaminen koulutukseen on talkootyön eri muodoista tehokkainta ja tuottavinta. Tiukin kilpailu käydään nykyään niistä töistä, joihin voi päästä ilman ammattitutkintoa. Kaksi kolmannesta niistä työpaikoista on parin viime vuoden aikana kadonnut, ja tilalle on tullut paljon erikoisosaamista vaativia töitä. Kouluttaminen kannattaa siitäkin syystä, että ammattitutkinnon suorittaneen nuoren työura on ainakin kuusi vuotta pidempi kuin kouluttamattoman. Näin nuoret vähitellen maksavat takaisin heihin sijoitetut rahat. On tärkeää, että nuorisotakuuta lähdetään toteuttamaan kysymällä nuorilta, millaista koulutusta he toivovat. Kaikki eivät halua tai jaksa opiskella teoreettisia aineita, vaan osa tahtoo valmistua ammattiin työssä oppimalla. Oppisopimuskoulutuksen lisäämiseen on suuri tarve. Oppisopimuskoulutuksessa on nyt lähes ihmistä. Heistä valtaosa on työelämässä ja hankkii koulutuksella lisää taitoja tai kouluttautuu ammatin vaihtoon. Alle 18-vuotiaita nuoria on oppisopimuskoulutuksessa vain 174 ja alle 20-vuotiaitakin vajaat 700. Pitää muistaa, että peruskoulun jälkeen ilman koulutuspaikkaa jäävien nuorten joukossa on hyvin erilaisia elämänkohtaloita. Osalla nuorista on maahanmuuttajatausta, jonka vuoksi he tarvitsevat muita enemmän opiskeluvalmiuksien ja kielitaidon vahvistamista. Joukossa on myös vammaisia ja vajaatyökykyisiä nuoria, jotka tarvitsevat kuntouttavaa toimintaa. Nuoret tarvitsevat aikuisilta apua myös ammatinvalintaansa ja koulutuksen suunnitteluun. Vaikka nuoret osaavat käyttää sujuvasti sosiaalisia medioita, ne eivät korvaa keskustelua ja pohdintaa kasvotusten ammattilaisen kanssa. Lähde: Helsingin Sanomat

6 1.1c Täydellinen helmi Helikopterimatka Manilasta helmiviljelmälle Palawanin saarille kestää runsaat kaksi tuntia. Ohjaimissa on ranskalainen helmenviljelijä Jaqcues Branellec. Viljelmä sijaitsee atollilla keskellä Taytay Bayn lahtea. Se kuuluu Jewelmer-yhtiölle, jonka Branellec on perustanut yhdessä filippiiniläisen Manuel Cojuangcon kanssa. Helmisimpukat tarvitsevat riittävän syviä lahdenpoukamia, joiden vesi on puhdasta ja joissa on kevyt virtaus, vain vähän aaltoja ja paljon planktonia. Herkkien helmisimpukoiden kannalta on myös tärkeää, ettei lähettyvillä harjoiteta dynamiittikalastusta. Ilmasta katsottaessa meressä näkyy pisteitä, jotka ovat puolen kilometrin pituisissa riveissä. Ne ovat poijuja, ja jokaisessa niistä roikkuu kori, jossa on helmisimpukoita. Ne ovat yhtiön aarre, huipputeknisessä laboratoriossa kehitettyjä simpukoita, jotka tuottavat niin paljon syvän kullanvärisiä helmiä, että Jewelmeristä on tullut yksi maailman menestyneimmistä helmentuottajista. Valtamerten syvyyksissä vain noin yksi simpukka :sta kasvattaa helmen. Jo 700 vuotta sitten filippiiniläiset badjao-kansan kalastajat sukelsivat merestä simpukoita ja myivät helmiäistä ja helmiä arabialaisille ja kiinalaisille kauppiaille. Japanilaiset helmenkalastajat tunkeutuivat badjaojen merialueille 1800-luvun lopulla ja veivät maasta vuosittain simpukkaa. Kookkaimmat niistä olivat 30 sentin pituisia ja viiden kilon painoisia. Japanilaista Kokichi Mikimotoa saamme kiittää siitä, etteivät simpukkakannat hävinneet maailmasta kokonaan. Mikimoto ryhtyi tekemään kokeita simpukoilla. Vuonna 1893 hän onnistui siirtämään simpukan sisään jokisimpukan kuoren helmiäisestä muotoillun pallukan helmen ytimen. Sen ympärille kasvoi maailman ensimmäinen keinotekoinen suolaisen veden helmi. Juuri japanilaisilta myös nuori Branellec oppi helmenviljelyn taidon. Hän työskenteli 1960-luvulla lentäjänä Polynesian saarilla. Eräällä lennolla matkustanut japanilainen helmenviljelijä kutsui hänet viljelmälleen. Helmien hehku lumosi Branellecin. Maailmassa on vain noin 50 ihmistä, jotka osaavat käsitellä simpukoita japanilaismestarien tapaan. Japanilaiset helmenviljelijät tekivät aikoinaan vaitiolosopimuksen, jonka mukaan he eivät saaneet jakaa tietotaitoaan ulkomaalaisille. Miten Branellec sitten onnistui murtamaan sopimuksen? Mikimoto oli perustanut helmimuseon, jossa asiantuntijat esit- 5

7 telivät taitojaan yleisölle. Branellec seurasi kuukausien ajan, miten simpukankuoria avattiin puupalasella pehmytosia vahingoittamatta ja miten niihin istutettiin ydin. Hän ystävystyi japanilaisten kanssa ja sai heiltä muutamia työkaluja ja pari tärkeää niksiä. Siitä kaikki sitten alkoi. Branellec tapasi vaikutusvaltaisen filippiiniläisen dynastian jälkeläisen Manuel Cojuangcon, joka esitteli hänelle tiluksiaan. Miehet lähtivät sukeltamaan ja löysivät ihanteellisen viljelypaikan, vaikka alue kuhisi vaarallisia haita. He perustivat yhdessä Filippiinien ensimmäisen helmiviljelmän. He pestasivat haita pelkäämättömiä badjaoja sukeltajiksi, vetivät rannalle krokotiiliaitoja ja palkkasivat raskaasti aseistettuja vartijoita puolustamaan viljelmää naapurisaarten merirosvoilta. Nykyään kumppanukset omistavat kuusi helmiviljelmää saaren etelä- ja pohjoispuolella. Jewelmer-yhtiön menestymisen salaisuus on se, että simpukat kasvatetaan itse. Yhtiön biologit ovat selvittäneet, miten ne saadaan lisääntymään. He ovat laskeneet, että siihen tarvitaan täsmälleen 323 työvaihetta laboratoriossa ja meressä. Kasvatus vaatii kärsivällisyyttä ja vielä enemmän hellyyttä, rakkautta ja huolenpitoa. Nyt laboratoriossa kasvaa jo neljäs simpukkasukupolvi, joka polveutuu kullanvärisen helmiäisen perusteella valituista vanhemmista. Simpukat syövät laboratoriossa kasvatettua planktonia. Neljäntoista päivän ikäisinä ne tarttuvat naruihin, jotka on pingotettu vesialtaan poikki. Kahden kuukauden kuluttua niistä valitaan vahvimmat yksilöt, ja sukeltajat ripustavat ne mereen ohuisiin verkkoihin enintään 15 metrin syvyyteen. Joka toinen viikko verkot nostetaan ylös, ja simpukoiden pinnalta raaputetaan veitsellä levä pois. Mikään ulkoinen tekijä ei saa haitata helmien kehitystä, siksi työntekijöiden palkkakin on sidottu täydellisten helmien määrään. Viljelmän yli kulkeviin siltoihin on uurrettu merkkejä, jotka kertovat, miten merenpinta on noussut kymmenenä viime vuotena. Vesi on myös lämmennyt 1,5 astetta. Branellec onkin huolissaan luonnosta. Hän on perustanut Save Palawan Seas -säätiön, joka yrittää saada paikalliset asukkaat käyttämään aiempaa kestävämpiä viljely- ja kalastusmenetelmiä. Monet kalalajit tulevat ruokailemaan simpukkaviljelmille, siksi Filippiinien valtio on julistanut osan Taytay Baysta suojelualueeksi. Suojelun tarkoituksena on myös vauhdittaa alueen pienimuotoista sukellusturismia. Lähde: Geo 3/2011 (Lyhennetty) 6

8 1.1a Avaruuteen säästöluokassa 1. Mitä tekstin alussa kerrotaan Peter Madsenin projektista? A Asiantuntijat pitävät sitä epärealistisena B Se on alkanut melko lupaavasti C Se on Tanskalle hyvää mainosta 2. Mikä mahdollistaa projektin etenemisen? A Järjestön saama alkupääoma B Asian herättämä julkisuus C Vapaaehtoisten antama apu 3. Miten Madsenin hanke eroaa muista samankaltaisista projekteista? A Hän käyttää poikkeuksellista tekniikkaa B Raketit laukaistaan sukellusveneestä C Tavoite on kunnianhimoisempi 4. Miksi toinen laukaisuyritys piti keskeyttää? A Raketti joutui väärään asentoon B Raketin vauhti kasvoi liian nopeasti C Raketti kulkeutui väärälle alueelle 5. Mitä kyseinen koelento osoitti? A Jarrujärjestelmä ei ole kyllin tehokas B Laskeutuminen ei ole tarpeeksi turvallista C Laskuvarjojen määrä ei ole läheskään riittävä 6. Mitä seuraavalla kerralla erityisesti tarkkaillaan? A Kapselin irtoamista B Raketin ohjattavuutta C Moottorien toimintaa 7. Miksi Madsen haluaa käyttää pelastustornia? A Lentäjällä on mukavampi olo B Sillä parannetaan myös nopeutta C Sen avulla säästyy polttoainetta 7

9 8. Mitä tulevaisuuden suunnitelmia miehillä on? A He rupeavat itse kuljettamaan avaruusturisteja B He keskittyvät uudenlaisten rakettien kehittämiseen C He aikovat molemmat päästä avaruuteen 1.1b Nuorisotakuu 9. Mistä pääkirjoituksen laatija kiittää työryhmää? A Siitä, että raportti on saatu valmiiksi B Siitä, että se on kartoittanut tilanteen C Siitä, että se patistaa toimenpiteisiin 10. Mitä työryhmän ehdotuksista saattaa seurata? A Työpaikat katoavat syrjäseuduilta B Niistä tulee lisärasitteita C Ne aiheuttavat työnantajille päänvaivaa 11. Mikä on Sanssi-kortin tarkoitus? A Sillä saa ilmaisen koulutuspaikan B Se avaa ovet useampaan työpaikkaan C Se houkuttelee palkkaamaan nuoria 12. Missä mielessä työ- ja elinkeinoministeriön ehdotus on erikoinen? A Se viedään heti budjettineuvotteluihin B Sillä lykätään tärkeitä päätöksiä seuraaville vuosille C Se tarkoittaa lisämenoja säästöjen sijaan 13. Miksi yhteiskunnan kannattaa panostaa koulutukseen? A Kustannukset korvautuvat ajan mittaan B Nuoret katoavat muutoin ulkomaille C Työpaikkoja ei enää saa ilman ammattitaitoa 14. Mitä oppisopimuskoulutuksesta todetaan? A Se houkuttelee pääasiassa aikuisia B Se on nuorille sopimaton vaihtoehto C Sitä on monella paikkakunnalla jo liikaakin 8

10 15. Mitä pääkirjoituksen lopussa korostetaan? A Etäopiskelu sopisi hyvin työttömille B Mediassa liioitellaan nuorten ongelmia C Verkkopalvelut ovat monille nuorille riittämätön apu 1.1c Täydellinen helmi 16. Mitä helmisimpukat vaativat viihtyäkseen? A Hiekkapohjaisen asuinalustan B Syrjäisen koralliriutan C Rauhallisen vesialueen 17. Mitä luonnon simpukoista kerrotaan? A Niiden pyytäminen oli monille kansoille elinehto B Ne olisivat voineet kuolla sukupuuttoon C Niistä saattoi löytää suuriakin helmiä 18. Miksi Kokichi Mikimoto mainitaan tekstissä? A Hän opetti Branellecille helmenviljelyn taidon B Hän harrasti nuorena helmenkalastusta C Hän oli helmenviljelyn uranuurtaja 19. Miten Branellec oppi käsittelemään simpukoita? A Hän sai neuvoja alan ammattilaisilta B Hän kävi erilaisissa opetustilaisuuksissa C Hän harjoitteli monella helmiviljelmällä 20. Mitä Jewelmer-yhtiön ensimmäisestä helmiviljelmästä sanotaan? A Sinne oli vaikea saada työvoimaa B Siellä jouduttiin torjumaan monenlaisia uhkia C Siitä tuli kannattava vasta vuosien kuluttua 21. Mitä tarvitaan, jotta helmisimpukoiden kasvatus onnistuisi? A Runsaasti työvoimaa B Erityistä huolellisuutta C Uudenaikaisia työvälineitä 9

11 22. Mitä Branellecin perustama säätiö tekee? A Se tarkkailee merenpohjan tilaa B Se tutkii kalakantojen levinneisyyttä C Se valistaa saarelaisia ympäristöasioissa 1.1d Uutisia Pohjois-Karjalasta 23. Mikä on parkkiperhosten pääasiallinen tehtävä? A Toimia kaupungin pysäköinninvalvojina B Pelastaa autoilijat pysäköintisakoilta C Ohjata turistit oikeille pysäköintipaikoille 24. Miten Tuula Parikka perustelee aloitettaan? A Asukkaita olisi ohjattava vastuulliseen rahankäyttöön B Joensuun tulisi seurata naapurikaupunkien esimerkkiä C Nuoria ei pitäisi saattaa houkutuksille alttiiksi 25. Mitä ylilääkäri toteaa? A Potilasturvallisuus saattaa vaarantua B Henkilökunta on jaksamisen äärirajoilla C Syytökset kohdistuvat väärään tahoon 10

12 1.1d Uutisia Pohjois-Karjalasta Parkkiperhoset lentävät taas Joensuun katukuvaan ovat jo vuodesta 2001 kuuluneet rullaluistelevat parkkiperhoset. Tosin tulevana kesänä he siirtyvät potkulautoihin, koska ne ovat turvallisempia ja käyttökelpoisempia. Parkkiperhosten työnä on lahjoittaa autoilijoille pysäköinnin lisäaikaa hakemalla vanhentuneen pysäköintilipun tilalle uusi. He jättävät auton tuulilasiin iloisen tervehdyksen, jossa kerrotaan lisätystä pysäköintiajasta ja toivotetaan mukavia hetkiä lomakaupungissa. Perhosina toimii koko kesän 8 10 nuorta, joille ennen työn alkamista annetaan liikenneturvallisuuden koulutusta. Myös paikallistuntemuksesta on etua, sillä varsin usein he joutuvat opastamaan autoilijoita löytämään oikeaan osoitteeseen. Lähde: ( ) Pikavippien katumainonta Joensuun kaupunginvaltuustolle on jätetty aloite pikavippien katumainonnan kieltämisestä. Sen on allekirjoittanut 30 valtuutettua, joista ensimmäisenä keskustan Tuula Parikka. Joensuussa mainoksia on muun muassa katuvalaisinpylväissä. Aloitteen mukaan mainoskielto lisäisi pitkällä aikavälillä asukkaiden hyvinvointia. Parikan mukaan pikavippi on helppo keino selvitä huomiseen, mutta vaikea keino hallita elämää ja tulevaisuutta. Joitakin mainokset vain ärsyttävät, toisille pikavippi voi olla jatkuva haaste. Kouvola on kieltänyt ensimmäisenä kaupunkina pikavippien mainostamisen omistamissaan mainospylväissä. Tiettävästi myös Hamina harkitsee samanlaista kieltoa. Lähde: ( ) Huonot terveyskeskuspalvelut Terveyskeskuspalvelut takkuavat pahasti Joensuussa. Palvelunkäyttäjät ovat hermostuneet huonoon palveluun. Puhelinjonotusaikojen kohtuuttomuus ja vastaanottoaikojen riittämättömyys ovat saaneet ihmiset purkamaan kiukkuaan henkilökunnalle jopa henkilökohtaisuuksien tasolla. Osa soittajista on hakeutunut hoitoon yksityiselle puolelle, osa on jäänyt hoitamatta. Kaupungin johtava ylilääkäri myöntää, että resurssit eivät ole kohdallaan. Hän pyytää kaupunkilaisilta ymmärrystä, että nämä eivät turhaan huutaisi henkilökunnalle. Hän uskoo, 11

13 että tilanne paranee huhtikuussa, kun muutama uusi lääkäri aloittaa työnsä. Lähde: ( ) 1.2 Kalkkiviivoilla Lue seuraava teksti, joka on ote Mika Wickströmin nuortenkirjasta Kalkkiviivoilla, ja vastaa sen pohjalta lyhyesti suomeksi kysymyksiin a e. Kirjoita vastauksesi selvällä käsialalla kielikokeen vastauslomakkeen A-puolelle. Olen Lassi Nyman. Pituutta miehen keskimitta ja ikää jo sen verran, että mieheksi sopii kutsua. Muutama päivä sitten mua pyydettiin radioon juttelemaan aiheesta Miten minusta tuli minä. Eipä ollut sattumaa, että puhuin toimittajan kanssa enimmäkseen juoksemisesta. Mulla on kaksi veljeä ja sisko. Isäni on opettaja ja intomielinen urheilumies, muttei ole kilpaillut tosissaan missään lajissa. Meitsiä hän on valmentanut silti pariinkin otteeseen. Olen jostain kumman syystä touhunnut aina meistä eniten isän kanssa, ja isähän se vei mut urheiluseuraankin. Mutta pitää kyllä sanoa, ettei ikäukko ole missään vaiheessa pakottanut juoksemaan on ehkä joskus vähän takapuolesta työntänyt laiskimusta liikkeelle, mutta silloinkin kait ajatellut mun parastani. Vaikka joku muuta väittäisi, isä ei ole koskaan yrittänyt elää mun kauttani omaa väliin jäänyttä urheilijanuraansa. /---/ Motivaation on lähdettävä kaikessa tekemisessä itsestä, ja sitä mulla on ainakin riittänyt, paria heikkoa hetkeä lukuun ottamatta. Koulutkin olen käynyt ihan kelvollisesti, mutta parempi myöntää, että jos olisin käyttänyt aikaa enemmän lukemiseen, olisin kasin sijasta ysin oppilas. (Vihaan jossittelua, ja taas mä tein sitä...) Vaikka tämä tarina kertoo siis musta, se kertoo myös neiti Tuoksuvasta, mun isästä Juhanista ja valmentajastani Artturi Määttäsestä. Jos isää saan kiittää siitä, että ylipäänsä rupesin juoksemaan, Artturia saan kiittää siitä, että jatkoin juoksemista vaikeuksien jälkeen ja että se jaksoi luottaa muhun. Neiti Tuoksuvasta kerron vähän myöhemmin. Urheiluseuraan menin vasta kahdeksanvuotiaana. Sanon vasta, koska moni aloittaa viisi- tai kuusivuotiaana, jotkut jopa kolmen vanhana. Mutta liikaa kiirettä ei kannata pitää. Hyvin ehtii mukaan vielä 12

14 koululaisena, enkä mäkään ruvennut heti juoksemaan, en varsinkaan pidempiä matkoja, vaan hyppäsin pituutta ja korkeutta, työnsin kuulaa, heitin kiekkoa ja keihästä, juoksin kuudenkympin aitoja ja pidin kavereiden kanssa hauskaa valmentajan opastuksella. Ehkä sitä vaihetta olisi saanut kestää vähän pidempäänkin, mutta toisaalta olin heti alkuunsa innokas kilpailemaan, ja kilpaileminen taas vaatii pian erikoistumista omiin vahvimpiin lajeihin, mun tapauksessa juoksulajeihin, ja niistäkin nimenomaan keski- ja pitkänmatkanjuoksuihin. Kilpailuvietin lisäksi mussa on aina ollut vahva tahto voittaa. En ole koskaan lähtenyt yrittämään parastani ja katsomaan, mihin se riittää. Ehkä siksi lopetin heti alkuunsa sen kiekonheiton... Jos tulin kisassa kakkoseksi, en ollut voittanut mitalia vaan hävinnyt kullan. Ja sitten itkettiin. Isälle hopeakin olisi yleensä riittänyt, ja muistan edelleen hyvin, kuinka hän sai tyynnytellä häviäjää, joskus jopa täysin mitaleitta jäänyttä. Siinä kohtaa isä toimi mun mielestä juuri niin kuin piti. Tyynnyttelijän ja kannustajan rooli kuuluu hänelle. Jos hän olisi ruvennut yhtä itsepintaisesti vaatimaan multa voittoa kuin mä itse vaadin, siitä olisi seurannut puhdas katastrofi. Ajan mittaan asiat löysivät tietenkin mittasuhteet. Aina ei voi voittaa. Voittamista ei saa silti pelätäkään, eikä pidä ajatella, että voittamisessa olisi jotain väärää. Se kuuluu kuvaan, se on pelin henki. Joka haluaa eniten voittaa, se myös lopulta eniten voittaa. Mutta tahtomisen on perustuttava tosiasioihin. On edettävä tavoitteissaan askel kerrallaan, omat vahvuudet ja rajoitteet huomioiden. Jos pitää liikaa kiirettä, kompastuu heti ensimmäiseen vastaan tulevaan esteeseen. Ja niinhän mullekin oikeastaan kävi, parikin kertaa, mutta keräsin kamppeeni ja jatkoin hammasta purren eteenpäin. Mika Wickström: Kalkkiviivoilla (2008) a) Mitä asioita Lassi arvostaa isänsä suhtautumisessa? (2 asiaa) b) Mitä Lassi kertoo koulunkäynnin ja urheilun yhteensopivuudesta? c) Miksi Lassi päätti panostaa juoksemiseen? (2 asiaa) d) Miten Lassin suhtautuminen kilpailusuorituksiin eroaa hänen isänsä suhtautumisesta? e) Mikä on Lassin mielestä menestyksen avain, ja mitä hän toteaa vastoinkäymisistä? 13

15 2 RAKENTEET JA SANASTO Täydennä seuraava teksti reunassa annettujen vihjeiden avulla. Jos vihjettä ei ole, täydennä tekstiyhteyteen sopivalla ilmauksella. Kirjoita ratkaisut selvällä käsialalla kielikokeen vastauslomakkeen B-puolelle allekkain tehtävässä annetussa järjestyksessä ja numeroi ne. Ukko-Pekan matka päättyi Karjaalle Vanhan höyryveturin Ukko-Pekka 1007:n matka on nyt päättynyt. Veturin pilkkominen romuksi on alkanut Karjaan veturitallilla kahden miehen voimin. Veturi painaa 115 tonnia, joten edessä on muutaman päivän urakka. Kuulostaa uskomattomalta, mutta 1 työ aiotaan saada valmiiksi. Ensin miehet ottavat veturista irti tynnyrin, sitten vähitellen muut osat. Veturin 2 yrityksen toimitusjohtaja Jyri Keinänen kertoo, että veturista saatava rauta kierrätetään kokonaisuudessaan kotimaisen teollisuuden 3. Siitä valmistetaan paistinpannuja ja vaikkapa auton osia. Keinänen sanoo, että hän ei voi kertoa veturin ostohintaa, 4 edellisen omistajan nimeä. Purkutyökin on tarkoitus tehdä niin, että se herättää 5 vähän huomiota. 1. se aika 2. ostaa 3. raaka-aine mahdollinen 14

16 Karjaalla nyt 6 Ukko-Pekka ei ole ainoa 7, vaan ihan tavallinen yksilö. Vuosien varrella ainakin viisi samanlaista 8 eri puolilla Suomea. Tämäkin veturi oli menossa romuksi jo 1980-luvulla, mutta säästyi yksityisomistuksessa. Koska veturi ei ole historiallisesti ainutlaatuinen, ei sen romuttamista voida varsinaisesti pitää 9, vaikka toisaalta onkin ikävää, että perintöä tuhotaan noin vain. Veturin rahallista arvoa on vaikea arvioida, summa riippuu aina kunnosta. Romuna summan uskotaan ja euron välillä. Veturille olisi toki ollut mahdollista löytää ostajakin. Ainakin yksi kiinnostunut on jo ottanut yhteyttä ja harmitellut Ukko-Pekan kohtaloa. Hän kertoi, että 11 veturin hän olisi laittanut sen näyttelykäyttöön. Suomen rautatiemuseon johtaja Matti Bergström kertoo, että Suomessa 12 Hr1-sarjan vetureista on jäljellä kaksi ajokuntoista kappaletta, joita säilytetään sisätiloissa 13 suojassa. Toinen niistä nähdään 14 Hanko Hyvinkää-radalla tulevana kesänä rautateiden 150-vuotisjuhlien merkeissä. Ukko-Pekat 6. romuttaa 7. laatu 8. purkaa 9. mikään menetys 10. liikkua 11. kunnostaa 12. suunnitella 13. sää 14. liikennöidä 15

17 vetivät pikajunia aina vuoteen 1963 saakka, jolloin dieselveturit alkoivat korvata niitä. Osa pikajunista oli aikansa 15, kuten Helsingin ja Kuopion väliä kulkenut Lentävä kalakukko. Vihtiläinen höyryveturiharrastaja Seppo Niklander pitää Ukko-Pekan romuttamista hieman harmillisena. Enemmän 16 kuitenkin ihmetyttää se, että Suomen 17 on hävitetty lähes kaikki Jumbot. Ne olivat Valtionrautateiden väliraskaita höyryvetureita, ja 18 lempinimi oli Jumbo. Yhtä 19 täydellistä Jumboa säilytetään Toijalan veturimuseossa. Lisää tietoa höyryvetureista saa Seppo Niklanderin 20 kirjasta Höyryllä ja tunteella. 15. kuuluisuus 16. hän 17. höyryveturikanta 18. ne 19. varustus + suff. 20. kirjoittaa Lähde: Vihdin Uutiset (Muokattu) 16

18 3 KIRJALLINEN TUOTTAMINEN Valitse yksi seuraavista aiheista. Kirjoita suorituksesi selvällä käsialalla konseptipaperille. Noudata ohjeita. Muista kirjoittaa aiheen numero. Kirjoituksen pituus on sanaa. Laske sanamäärä ja merkitse se kirjoituksesi loppuun. 1. Kuntaremontti Kuntauudistuksesta on jo pitkään käyty vilkasta keskustelua eri medioissa. Miten asia koskettaa omaa asuinkuntaasi? Osallistu Suomi24.fi-sivustolla asiasta käytävään keskusteluun. 2. Suomen maisemien helmi Luokkanne etsii kevätretkikohdetta. Yritä vaikuttaa valintaan suosittelemalla jotakin kaunista luontokohdetta, kuten Punkaharjua tai Kolia. Kirjoita aiheesta esitelmä, jonka pidät luokallesi. 3. Ylioppilaan puhe Kirjoita kiitospuhe, jonka pidät uusien ylioppilaiden edustajana koulusi kevätjuhlassa. 4. Musiikki yhdistää 17

19 KOKEEN PISTEITYS / POÄNGSÄTTNINGEN AV PROVET Tehtävä Osioiden Pisteitys Paino- Enint. Arvostelumäärä kerroin* lomakkeen sarake Uppgift Antal del- Poäng- Koefficient* Max. Kolumn på uppgifter sättning bedömningsblanketten 1.1a b 15 x 1/0 p. x 2 30 p c d 10 x 1/0 p. x 3 30 p x 3 0 p. x 2 30 p x 1 0 p. x 1 20 p p. 7 * Painotus tapahtuu lautakunnassa. Viktningen görs av nämnden. Yht./Tot. 209 p.

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 15.2.2012 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 15.2.2012 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 15.2.2012 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 26 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse

Lisätiedot

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 9.9.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 9.9.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 9.9.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 26 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse

Lisätiedot

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 12.2.2014 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 12.2.2014 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 12.2.2014 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 26 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse

Lisätiedot

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 11.2.2015 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 11.2.2015 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 11.2.2015 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 11.2.2014 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 11.2.2014 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 11.2.2014 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 9.9.2013 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 9.9.2013 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 9.9.2013 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse

Lisätiedot

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 17.2.2010 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 17.2.2010 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 17.2.2010 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 26 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse

Lisätiedot

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 10.9.2014 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 10.9.2014 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 10.9.2014 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 26 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse

Lisätiedot

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 11.9.2013 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 11.9.2013 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 11.9.2013 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse

Lisätiedot

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 16.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 16.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 16.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 26 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse

Lisätiedot

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 14.9.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 14.9.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 14.9.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 30 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 12.9.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 12.9.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 12.9.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto.

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 14.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 14.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 14.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse

Lisätiedot

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 9.9.2015 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 9.9.2015 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 9.9.2015 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse

Lisätiedot

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 11.2.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 11.2.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 11.2.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 30 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 9.9.2013 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 9.9.2013 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 9.9.2013 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto.

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 14.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 14.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 14.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto.

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 7.9.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 7.9.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 7.9.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse

Lisätiedot

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 15.9.2010 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 15.9.2010 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 15.9.2010 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 30 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 11.2.2014 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 11.2.2014 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 11.2.2014 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto.

Lisätiedot

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA!

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! Sisällys Mikä nuorisotakuu? Miksi nuorisotakuu? Nuorisotakuun tavoitteet ja viestit Ketkä toteuttavat nuorisotakuuta? Nuorisotakuun tuloksia Nuorisotakuun kehittämistarpeita

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 11.9.2012 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 11.9.2012 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 11.9.2012 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 12.9.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Työministerin erityisavustaja, VTT Pilvi Torsti Osuuskuntayrittäjyys uusia liiketoimintamalleja seminaari 13.11.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 110

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 7.9.2015 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 7.9.2015 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 7.9.2015 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 9.2.2015 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 9.2.2015 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 9.2.2015 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 11.2.2013 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 11.2.2013 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 11.2.2013 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto.

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 11.9.2012 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 11.9.2012 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 11.9.2012 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto.

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 11.2.2013 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 11.2.2013 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 11.2.2013 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 9.2.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 9.2.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 9.2.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 15 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 9.9.2014 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 9.9.2014 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 9.9.2014 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 16.2.2010 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 16.2.2010 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 16.2.2010 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 14.2.2012 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 14.2.2012 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 14.2.2012 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

Tuen tarpeen tunnistaminen

Tuen tarpeen tunnistaminen Tuen tarpeen tunnistaminen Matematiikan arviointi toinen luokka kevät Esitysohjeet opettajalle Arvioinnin yleisiä periaatteita Tutustu ennen tehtävien esittämistä ohjeisiin ja materiaaliin sekä tarkista,

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 7.9.2015 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 7.9.2015 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 7.9.2015 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto.

Lisätiedot

Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena. Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto

Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena. Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto Miksi nuorisotakuuta tarvitaan? Vuosittain noin 3 5 % ikäluokasta ei jatka toisen asteen opetukseen

Lisätiedot

Agricolan Monenlaista luettavaa 2

Agricolan Monenlaista luettavaa 2 Helikopteri Jo 500 vuotta sitten italialainen keksijä Leonardo da Vinci suunnitteli helikopterin. Silloin sellaista ei kuitenkaan osattu vielä valmistaa. Vasta 70 vuotta sitten tehtiin ensimmäinen toimiva

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 7.9.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 7.9.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 7.9.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 20 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto.

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 9.9.2014 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 9.9.2014 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 9.9.2014 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto.

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 9.2.2015 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 9.2.2015 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 9.2.2015 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto.

Lisätiedot

Tuen tarpeen tunnistaminen

Tuen tarpeen tunnistaminen Tuen tarpeen tunnistaminen Matematiikan arviointi toinen luokka talvi Esitysohjeet opettajalle Arvioinnin yleisiä periaatteita Tutustu ennen tehtävien esittämistä ohjeisiin ja materiaaliin sekä tarkista,

Lisätiedot

Gepa Käpälä Jännittävä valinta

Gepa Käpälä Jännittävä valinta Gepa Käpälä Jännittävä valinta Moikka! Mä oon Gepa Käpälä. Oon 7-vuotias ja käyn eskaria. Siili Iikelkotti ja oravakaksoset on siellä kanssa. Mutta mä oon niitä nopeampi. Oon koko Aparaattisaaren nopein.

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

UNIVERSITAT POLITÈCHNICA DE CATALUNYA VILANOVA I LA GELTRÚ

UNIVERSITAT POLITÈCHNICA DE CATALUNYA VILANOVA I LA GELTRÚ UNIVERSITAT POLITÈCHNICA DE CATALUNYA VILANOVA I LA GELTRÚ European Project Semester 2008 Eeva Siuruainen (TTE5SN2) ENNEN LÄHTÖÄ Minulla oli suuri halu päästä tekemään työharjoitteluni ulkomailla ja muu

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Arjen ankkurit selviytymisen mittarit. Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry

Arjen ankkurit selviytymisen mittarit. Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry Arjen ankkurit selviytymisen mittarit Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry Mitä tarvitaan? Mistä riippuu? Kuka määrittää? Turvallisuus Mistä riippuu? Turvallisuus Katse eteenpäin Katse hetkessä Mistä riippuu?

Lisätiedot

Eye Pal Solo. Käyttöohje

Eye Pal Solo. Käyttöohje Eye Pal Solo Käyttöohje 1 Eye Pal Solon käyttöönotto Eye Pal Solon pakkauksessa tulee kolme osaa: 1. Peruslaite, joka toimii varsinaisena lukijana ja jonka etureunassa on laitteen ohjainpainikkeet. 2.

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

Kieliohjelma Atalan koulussa

Kieliohjelma Atalan koulussa Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko

Lisätiedot

Yhteystiedot. Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15

Yhteystiedot. Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15 Yhteystiedot Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15 Nuorten oppisopimuskoulutus Tarja Orellana, koulutustarkastaja p. 040 341 5189 tarja.orellana@jao.fi

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Tarvitseeko metsäsi hoitoa?

Tarvitseeko metsäsi hoitoa? Tarvitseeko metsäsi hoitoa? Satuin vaimon kanssa patikkaretkelle kansallispuistoon. Vaimo tarkkaili luontoa kokonaisvaltaisesti ja minä katselin puita. Katsettani liiemmin teroittamatta näin ympärilläni

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 9.2.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 9.2.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 9.2.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 26 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto.

Lisätiedot

5.3 Ensimmäisen asteen polynomifunktio

5.3 Ensimmäisen asteen polynomifunktio Yllä olevat polynomit P ( x) = 2 x + 1 ja Q ( x) = 2x 1 ovat esimerkkejä 1. asteen polynomifunktioista: muuttujan korkein potenssi on yksi. Yleisessä 1. asteen polynomifunktioissa on lisäksi vakiotermi;

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

Agility Games Gamblers

Agility Games Gamblers Agility Games Gamblers Games-lajeista ehkä hieman helpommin sisäistettävä on Gamblers, jota on helppo mennä kokeilemaan melkein ilman sääntöjä lukematta. Rata koostuu kahdesta osuudesta: 1. Alkuosa, jossa

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

Rouva Maria. Rallimateriaalit: Sari Koivuniemi, Midnight Divers ry

Rouva Maria. Rallimateriaalit: Sari Koivuniemi, Midnight Divers ry Rouva Maria Vrouw Maria (Rouva Maria) oli hollantilainen kauppa-alus. Alus oli matkalla Amsterdamista Pietariin, kun se törmäsi 3. lokakuuta 1771 Itämerellä kahteen kariin Nauvon ulkosaaristossa. Vrouw

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama Tekijät: Auli Siltanen, Vaajakosken päiväkoti, erityislastentarhanopettaja Eva Iisakka, Haapaniemen päiväkoti, lastenhoitaja Sanna Leppänen, Linnan päiväkoti,

Lisätiedot

Tervetuloa Työnvälitykseen

Tervetuloa Työnvälitykseen Tervetuloa Työnvälitykseen Välkommen till Arbetsförmedlingen Finska Tämä on Työnvälitys Haetko työtä? Haluatko lisätietoja työmarkkinoista? Tarvitsetko vinkkejä ja neuvoja löytääksesi haluamasi työn?

Lisätiedot

1. Tehtäväsarja. Keskustele kokeen pitäjän kanssa hänen ehdottamastaan aiheesta!

1. Tehtäväsarja. Keskustele kokeen pitäjän kanssa hänen ehdottamastaan aiheesta! 1. tétel 1/2. oldal 1. Tehtäväsarja Suullinen koe koostuu kolmesta arvioitavasta osasta. Tehtävissä 2 ja 3 kokeen suorittajalla on noin puoli minuuttia aikaa tehtävien miettimiseen. Koe alkaa johdattelevalla

Lisätiedot

Tuen tarpeen tunnistaminen. Lukemisen ja kirjoittamisen ryhmäarviointi. Esitysohjeet opettajalle. toinen luokka syksy

Tuen tarpeen tunnistaminen. Lukemisen ja kirjoittamisen ryhmäarviointi. Esitysohjeet opettajalle. toinen luokka syksy Tuen tarpeen tunnistaminen Lukemisen ja kirjoittamisen ryhmäarviointi toinen luokka syksy Esitysohjeet opettajalle arvioinnin yleisiä periaatteita Tutustu ennen tehtävien esittämistä ohjeisiin ja materiaaliin

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Yllätetään yhteiskunta -yritysyhteisössä Kotka

Yllätetään yhteiskunta -yritysyhteisössä Kotka Mistä kaikki alkoi? Rannikkopajalla nuorille tarjottavien palveluiden määrää lisättiin käynnistämällä 2010 vuoden maaliskuussa Nuorta ei jätetä -hankkeen työhönvalmennuspalvelu Vuoden aikana työhönvalmennuksessa

Lisätiedot

OMATOIMIKAUDEN HARJOITUSOHJELMA HARJOITUS 1. OHJEITA OMATOIMIKAUDELLE:

OMATOIMIKAUDEN HARJOITUSOHJELMA HARJOITUS 1. OHJEITA OMATOIMIKAUDELLE: OMATOIMIKAUDEN HARJOITUSOHJELMA OHJEITA OMATOIMIKAUDELLE: Harjoittele omatoimikauden aikana omia kehityskohteitasi tavoitteesi mukaisesti ja tee joukkueen omatoimiharjoitukset. Suunnittele viikon harjoittelu

Lisätiedot

Tutkimuksen tausta. Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään -tutkimus, 2016

Tutkimuksen tausta. Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään -tutkimus, 2016 Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään Kyselytutkimuksen tuloksia 2016 Tutkimuksen tausta Sitra tutki, miten suomalaiset ovat saaneet viimeisen työpaikkansa, ovatko he aikeissa hakea uutta työtä, miten

Lisätiedot

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Tämä on tarina kunnan hoivakodin rakentamisesta. Päättävistä kunnan sedistä ja tädeistä, hoivakotipaikkaa tarvitsevista vanhuksista ja hoivakotien rakentajasta. Tämä tarina

Lisätiedot

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi ry Hyvinkään kaupunki Lohjan kaupunki Porvoon kaupunki Nuorisotutkimusseura ry Nuorisotakuu Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Lisätiedot

Tuen tarpeen tunnistaminen

Tuen tarpeen tunnistaminen Tuen tarpeen tunnistaminen Matematiikan arviointi ensimmäinen luokka kevät Esitysohjeet opettajalle Arvioinnin yleisiä periaatteita Tutustu ennen tehtävien esittämistä ohjeisiin ja materiaaliin sekä tarkista,

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Oman suorituksen hallinta TempO-kilpailussa

Oman suorituksen hallinta TempO-kilpailussa Oman suorituksen hallinta TempO-kilpailussa Tempo-päivä 30.3.2014 Tampereella Markku Gardin Mentaalitarinoita "Peliä edeltävänä iltana makaan vuoteessani ja kuvittelen mielessäni, kuinka teen maalin ja

Lisätiedot

Jesse Saarinen & Jaakko Jänis

Jesse Saarinen & Jaakko Jänis Jesse Saarinen & Jaakko Jänis Amazing Race Amazing racessa kilpailijat toimivat joukkueina, joissa on kaksi henkeä, jotka jotenkin tuntevat toisensa. Joillakin tuotantokausilla on ollut enemmänkin henkilöitä

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUS SELKOSUOMEKSI. LATUVA - laatua, tukea ja valmennusta työssä tapahtuvaan ammatillisen kielen oppimiseen

OPPISOPIMUSKOULUTUS SELKOSUOMEKSI. LATUVA - laatua, tukea ja valmennusta työssä tapahtuvaan ammatillisen kielen oppimiseen OPPISOPIMUSKOULUTUS SELKOSUOMEKSI LATUVA - laatua, tukea ja valmennusta työssä tapahtuvaan ammatillisen kielen oppimiseen Oppisopimuskoulutus Alkupalaveri, jossa arvioidaan oppisopimuksen edellytykset.

Lisätiedot

8-99- vuotiaille taikuri + yleisö

8-99- vuotiaille taikuri + yleisö 8-99- vuotiaille taikuri + yleisö Pelin tavoite: Tulla taikuriksi FI Sisältö: 61 korttia (48 kortin pakka + 6 tuplatausta korttia + 1 lyhyt kortti + 6 temppukorttia 4 perhettä (punainen, sininen, vihreä,

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Pepén tie uuteen päiväkotiin

Pepén tie uuteen päiväkotiin Pepén tie uuteen päiväkotiin Tämä on tarina kunnan päiväkodin rakentamisesta. Päättävistä aikuisista, kunnan sedistä ja tädeistä, päiväkotia odottavista lapsista sekä päiväkotien rakentajasta. MEIDÄN

Lisätiedot

RAPORTTI. Pajapäivä Joensuun Steinerkoululla 20.5.2014. Joensuussa 22.5.2014 Tuuli Karhumaa

RAPORTTI. Pajapäivä Joensuun Steinerkoululla 20.5.2014. Joensuussa 22.5.2014 Tuuli Karhumaa RAPORTTI Pajapäivä Joensuun Steinerkoululla 20.5.2014 Joensuussa 22.5.2014 Tuuli Karhumaa Johdanto Työpajatoiminta matemaattisissa aineissa kurssiin kuului työskentely SciFest-tapahtumassa. Itse en päässyt

Lisätiedot

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi ESIINTYMINEN Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi Jännitys hyvä renki huono isäntä Kumpi kuvaa sinua? Jännitys auttaa minua. Jännitys lamaannuttaa ja vaikeuttaa esillä oloani. Jännitys

Lisätiedot

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot

Kinnulan humanoidi 5.2.1971.

Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Peter Aliranta yritti saada kiinni metsään laskeutuneen aluksen humanoidin, mutta tämän saapas oli liian kuuma jotta siitä olisi saanut otteen. Hän hyökkäsi kohti ufoa moottorisahan

Lisätiedot

ISS Palveluiden esitys Työ- ja elinkeinoministeriölle nuorten työllisyyden kehittämisestä. Maria Dahlberg 1.12.2011

ISS Palveluiden esitys Työ- ja elinkeinoministeriölle nuorten työllisyyden kehittämisestä. Maria Dahlberg 1.12.2011 ISS Palveluiden esitys Työ- ja elinkeinoministeriölle nuorten työllisyyden kehittämisestä Maria Dahlberg 1.12.2011 Tavoitteemme nuorten yhteiskuntatakuu projektiin liittyen 1. Haluamme olla mukana kehittämässä

Lisätiedot

Tässä nipussa ohjeita sekä kaksi paperia, jotka palautat opolle: Tet-muistiinpanolomake: oma työskentely ja ammatin esittely (kaksipuolinen paperi)

Tässä nipussa ohjeita sekä kaksi paperia, jotka palautat opolle: Tet-muistiinpanolomake: oma työskentely ja ammatin esittely (kaksipuolinen paperi) Oppilaan nimi Luokka: Ohjeet tet-jaksolle Tässä nipussa ohjeita sekä kaksi paperia, jotka palautat opolle: Tiedote sinulle ja huoltajalle: ei tarvitse palauttaa kenellekään. Tet-muistiinpanolomake: oma

Lisätiedot

Puhtain Purjein. Ajatuksia ja kysymyksiä juniorikilpapurjehduksen etiikasta

Puhtain Purjein. Ajatuksia ja kysymyksiä juniorikilpapurjehduksen etiikasta Puhtain Purjein Ajatuksia ja kysymyksiä juniorikilpapurjehduksen etiikasta Et ole todellinen voittaja, mikäli voittaessasi olet menettänyt muiden kilpailijoiden kunnioituksen. Paul Elvström, nelinkertainen

Lisätiedot

Alle 30-vuotiaat nuoret Suomessa

Alle 30-vuotiaat nuoret Suomessa Alle 30-vuotiaat nuoret Suomessa 55 000 työttömänä Nuorten syrjäytymisen kustannukset yhteiskunnalle 300 miljoonaa euroa vuositasolla. Heistä 40 000 työn ja koulutuksen ulkopuolella 110 000 pelkän peruskoulun

Lisätiedot