SUOMI KIRJALLINEN OSA PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

Transkriptio

1 SUOMI KIRJALLINEN OSA PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

2 1 TEKSTIN YMMÄRTÄMINEN a Lue tekstit 1.1a 1.1d ja vastaa niihin liittyviin kysymyksiin 1 25 valitsemalla asiayhteyteen parhaiten sopiva vaihtoehto. Merkitse vastauksesi lyijykynällä mustaten optiseen vastauslomakkeeseen. Avaruuteen säästöluokassa Alle minuutissa raketti nousee 30 kilometrin korkeuteen, ja taivas ympärillä tummenee. Ilmakehä näkyy horisontissa sinisenä nauhana, joka kapenee vähitellen. Kun rakettimoottorit pysäytetään, syntyy muutaman minuutin painottomuus. Kapselin saavuttaessa lentoratansa lakikohdan pienestä ikkunasta näkyvät hetken aikaa Etelä-Ruotsi ja Puola. Maisemia ehtii kuitenkin katsella pääasiassa vasta paluumatkalla, joka tehdään laskuvarjojen avulla liidellen. Näin kuvaa tanskalainen seikkailija ja raketin rakentaja Peter Madsen ensimmäistä matkaansa avaruuteen. Matka on tosin vielä suunnitteluvaiheessa, mutta sitä varten rakennettu raketti on jo suoriutunut ensimmäisestä koitoksestaan. Madsen ja joukko harrastajia yrittävät toteuttaa unelman, joka ainakin maallikoista kuulostaa täysin mahdottomalta. Ryhmän tarkoituksena on laukaista Madsen sadan kilometrin korkeuteen kotitekoisella raketilla. Jos se onnistuu, Tanskasta tulee neljäs maa, joka on lähettänyt ihmisen avaruuteen. Tosin Tanskan valtio ei osallistu hankkeen kustannuksiin lainkaan. Ryhmän vaatimatonta budjettia ei voi edes verrata Yhdysvaltojen, Venäjän ja Kiinan avaruuslentojen hintaan. Madsen on perustanut unelman toteuttamista varten yhdessä arkkitehti Kristian von Bengtsonin kanssa järjestön, jonka nimi on Copenhagen Suborbitals. Heidän lisäkseen ydinryhmään kuuluu henkilöä, jotka korvauksetta auttavat kaksikkoa eri työvaiheissa. Järjestöllä on myös noin 500 henkilön tukiryhmä, jonka jäsenet ovat sitoutuneet tukemaan hanketta 14 eurolla kuukaudessa. Tällä tavalla saadaan kootuksi varsin vaatimaton euron kuukausibudjetti, josta maksetaan kaikki kulut hallin vuokraa ja rakennusmateriaaleja myöten. Madsenin ryhmän hanke on ainutlaatuinen. Eri puolilla maailmaa on kyllä rakettiharrastajien kerhoja, mutta yksikään niistä ei ole tähän mennessä yrittänyt rakentaa niin suurta rakettia, että sillä voitaisiin laukaista ihminen avaruuteen. 1

3 Copenhagen Suborbitals nousi ensimmäisen kerran otsikoihin syyskuussa 2010, kun ryhmä yritti laukaista ensimmäisen rakettinsa. Sen kärjessä oli pieni avaruuskapseli, jossa oli mukana nukkematkustaja. Koe suoritettiin Itämerellä Bornholmin lähellä sijaitsevalla sotilasharjoitusalueella. Madsen hinasi laukaisualustan ja raketin merelle niin ikään itse rakentamallaan Nautilus-sukellusveneellä. Huolellisista valmisteluista huolimatta laukaisu epäonnistui kiinni jäätyneen venttiilin vuoksi. Moni olisi jo siinä vaiheessa antanut periksi, mutta Madsen ja von Bengtson uskoivat asiaansa. Vajaa vuosi myöhemmin, kesäkuussa 2011, ryhmä oli valmis uuteen yritykseen. Tällä kertaa raketti nousi ilmaan, mutta alkoi sitten kallistua. Kun raketti kääntyi vaakatasoon, von Bengtson päätti sammuttaa moottorin, jotta raketti ehtisi laskeutua suoja-alueen sisäpuolelle. Lento keskeytettiin vain 15 sekuntia laukaisun jälkeen. Raketin nopeus oli tuolloin jo lähellä äänen nopeutta. Kymmenen sekuntia myöhemmin raketista irtosi kapseli, ja neljä laskuvarjoa avautui. Niiden materiaali ei kuitenkaan kestänyt ilman suurta vastusta, vaan kolme niistä repeytyi. Kapseli leijaili alas vain yhden laskuvarjon varassa ja iskeytyi mereen. Madsen kommentoi kapselin paluumatkaa toteamalla, että se oli kyllä kovaa kyytiä, mutta luultavasti ihminen olisi selvinnyt siitä hengissä. Nyt ryhmän katseet ovat jo kääntyneet vuoteen 2013, jolloin on tarkoitus laukaista uusi raketti maagiseen sadan kilometrin korkeuteen. Sen mukana ei ole kapselia, ainoastaan mittalaitteita ja painolastina hiekkaa. Tavoitteena on etenkin raketin lennon kontrolloiminen, sillä Itämeri ei ole kovinkaan suuri alue rakettilennoille. Madsen ja von Bengtson ovat myös luopuneet pienen avaruuskapselin kehittelystä. Yksi sen ongelmista oli, että siinä astronautin olisi pitänyt seistä koko lennon ajan. Sen sijaan ryhmä suunnittelee nyt kapselia, joka muistuttaa Yhdysvaltojen Mercury- ja Apollo-ohjelmien aikaisia avaruusaluksia. Siinä astronautti makaa selällään, joten hän voi nousta kapseliin hyvissä ajoin odottamaan laukaisua. Amerikkalaisaluksissa oli pelastustorni, jonka avulla kapseli ja astronautti saattoivat irtaantua raketista, jos lähdössä sattui jokin onnettomuus. Tanskalaisillakin on pelastustorni uudessa aluksessaan. He aikovat käynnistää tornin moottorin myös onnistuneen laukaisun jälkeen, heti kun päämoottori on sammutettu, sillä pelastustorni voi antaa kapselille lisävauhtia lähes 200 metriä sekunnissa. 2

4 70 75 Entä tästä eteenpäin? Vuodeksi 2013 suunnitellun lennon jälkeen tavoitteena on tehdä ainakin kaksi miehittämätöntä testiä vuosina 2015 ja Madsen itse pääsee nousemaan kapseliin aikaisintaan 2016, ja sen jälkeen on von Bengtsonin vuoro. Kaksikko ei kuitenkaan pysty samaan kuin amerikkalainen Virgin Galactic-yhtiö, joka vie matkustajia avaruuteen koneella, jota ohjaa pilotti. Sen sijaan heillä olisi mahdollisuus tarjota jotakin, mitä avaruusturismi ei vielä ole nähnyt: yksinlentoa, jolla matkustaja itse ohjaisi alusta kapselin suuttimilla. Madsen kertoo lopuksi, että maksavat turistit saisivat avaruuskapselin kotiin mahdollista uusiokäyttöä varten. Lähde: Tieteen Kuvalehti 1/2012 (Lyhennetty) 1.1b Nuorisotakuu Neljän ministeriön asettama työryhmä jätti maaliskuussa 2012 raportin nuorten työttömyydestä ja nuorisotakuusta. Helsingin Sanomat julkaisi heti asiasta pääkirjoituksen. Tarvittiin monen ministeriön ja etujärjestön tiivistä yhteistyötä, että aiemmissa työryhmissä esille tulleet ongelmat ja uhka nuorten syrjäytymisvaarasta otettiin tosissaan. Nyt jätetyssä työryhmäraportissa on ehdotusten lisäksi tekemisen meininkiä. Nyt ollaan tosissaan. Uutta raportissa ei ole se, että alle 30-vuotiasta nuorta ei ole suorittanut peruskoulun jälkeen mitään tutkintoa. Sekään ei ole uutta, että Suomessa on alle 30-vuotiasta työtöntä. Jo pitkän aikaa on tiedetty sekin, että kokonaan kadoksissa, työn ja koulutuksen ulkopuolella, on noin nuorta. Uutta on se, että nyt yhteen kootut tiedot ovat havahduttaneet ministeriöiden, virastojen ja etujärjestöjen väen päättämään talkoista, jotka on pantava pystyyn nuorten auttamiseksi. Ilman rahaa talkoistakaan ei selviydytä. Koulutuspaikkojen lisäys ja siirtäminen syrjäseuduilta suuriin kaupunkeihin maksaa, samoin oppisopimuskoulutuksen lisääminen ja työnantajille maksettavan korvauksen korottaminen nykyisestä muutamasta sadasta eurosta 800 euroon kuussa. Uusi menoerä tulee siitäkin, että nuorille jaetaan aiempaa enemmän ns. Sanssi-kortteja. Työkokemusta vailla oleva vastavalmistunut nuori vie kortilla mukanaan työnantajalle palkkatukea 3

5 euroa kuukaudessa. Lisää kustannuksia kertyy koulutuksesta, työpajatoiminnasta ja kuntoutuksesta. Nuorisotakuuseen tähän mennessä varatut 60 miljoonaa eivät riitä. Niinpä työ- ja elinkeinoministeriö vie leikkauksia valmistelevaan kehysriiheen erikoisen ehdotuksen: nuorisotakuuseen tarvitaan ensi vuodeksi 27 miljoonaa ja vuosiksi yhteensä 52 miljoonaa euroa enemmän rahaa. Rahat pitää nyt kaivaa vaikka mistä. Nuorten syrjäytyminen maksaa yhteiskunnalle 300 miljoonaa euroa vuodessa. Jos mitään ei tehdä, syrjäytyneiden nuorten määrä kasvaa vuosittain tuhansilla, ja kustannukset myös. Nuorten saaminen koulutukseen on talkootyön eri muodoista tehokkainta ja tuottavinta. Tiukin kilpailu käydään nykyään niistä töistä, joihin voi päästä ilman ammattitutkintoa. Kaksi kolmannesta niistä työpaikoista on parin viime vuoden aikana kadonnut, ja tilalle on tullut paljon erikoisosaamista vaativia töitä. Kouluttaminen kannattaa siitäkin syystä, että ammattitutkinnon suorittaneen nuoren työura on ainakin kuusi vuotta pidempi kuin kouluttamattoman. Näin nuoret vähitellen maksavat takaisin heihin sijoitetut rahat. On tärkeää, että nuorisotakuuta lähdetään toteuttamaan kysymällä nuorilta, millaista koulutusta he toivovat. Kaikki eivät halua tai jaksa opiskella teoreettisia aineita, vaan osa tahtoo valmistua ammattiin työssä oppimalla. Oppisopimuskoulutuksen lisäämiseen on suuri tarve. Oppisopimuskoulutuksessa on nyt lähes ihmistä. Heistä valtaosa on työelämässä ja hankkii koulutuksella lisää taitoja tai kouluttautuu ammatin vaihtoon. Alle 18-vuotiaita nuoria on oppisopimuskoulutuksessa vain 174 ja alle 20-vuotiaitakin vajaat 700. Pitää muistaa, että peruskoulun jälkeen ilman koulutuspaikkaa jäävien nuorten joukossa on hyvin erilaisia elämänkohtaloita. Osalla nuorista on maahanmuuttajatausta, jonka vuoksi he tarvitsevat muita enemmän opiskeluvalmiuksien ja kielitaidon vahvistamista. Joukossa on myös vammaisia ja vajaatyökykyisiä nuoria, jotka tarvitsevat kuntouttavaa toimintaa. Nuoret tarvitsevat aikuisilta apua myös ammatinvalintaansa ja koulutuksen suunnitteluun. Vaikka nuoret osaavat käyttää sujuvasti sosiaalisia medioita, ne eivät korvaa keskustelua ja pohdintaa kasvotusten ammattilaisen kanssa. Lähde: Helsingin Sanomat

6 1.1c Täydellinen helmi Helikopterimatka Manilasta helmiviljelmälle Palawanin saarille kestää runsaat kaksi tuntia. Ohjaimissa on ranskalainen helmenviljelijä Jaqcues Branellec. Viljelmä sijaitsee atollilla keskellä Taytay Bayn lahtea. Se kuuluu Jewelmer-yhtiölle, jonka Branellec on perustanut yhdessä filippiiniläisen Manuel Cojuangcon kanssa. Helmisimpukat tarvitsevat riittävän syviä lahdenpoukamia, joiden vesi on puhdasta ja joissa on kevyt virtaus, vain vähän aaltoja ja paljon planktonia. Herkkien helmisimpukoiden kannalta on myös tärkeää, ettei lähettyvillä harjoiteta dynamiittikalastusta. Ilmasta katsottaessa meressä näkyy pisteitä, jotka ovat puolen kilometrin pituisissa riveissä. Ne ovat poijuja, ja jokaisessa niistä roikkuu kori, jossa on helmisimpukoita. Ne ovat yhtiön aarre, huipputeknisessä laboratoriossa kehitettyjä simpukoita, jotka tuottavat niin paljon syvän kullanvärisiä helmiä, että Jewelmeristä on tullut yksi maailman menestyneimmistä helmentuottajista. Valtamerten syvyyksissä vain noin yksi simpukka :sta kasvattaa helmen. Jo 700 vuotta sitten filippiiniläiset badjao-kansan kalastajat sukelsivat merestä simpukoita ja myivät helmiäistä ja helmiä arabialaisille ja kiinalaisille kauppiaille. Japanilaiset helmenkalastajat tunkeutuivat badjaojen merialueille 1800-luvun lopulla ja veivät maasta vuosittain simpukkaa. Kookkaimmat niistä olivat 30 sentin pituisia ja viiden kilon painoisia. Japanilaista Kokichi Mikimotoa saamme kiittää siitä, etteivät simpukkakannat hävinneet maailmasta kokonaan. Mikimoto ryhtyi tekemään kokeita simpukoilla. Vuonna 1893 hän onnistui siirtämään simpukan sisään jokisimpukan kuoren helmiäisestä muotoillun pallukan helmen ytimen. Sen ympärille kasvoi maailman ensimmäinen keinotekoinen suolaisen veden helmi. Juuri japanilaisilta myös nuori Branellec oppi helmenviljelyn taidon. Hän työskenteli 1960-luvulla lentäjänä Polynesian saarilla. Eräällä lennolla matkustanut japanilainen helmenviljelijä kutsui hänet viljelmälleen. Helmien hehku lumosi Branellecin. Maailmassa on vain noin 50 ihmistä, jotka osaavat käsitellä simpukoita japanilaismestarien tapaan. Japanilaiset helmenviljelijät tekivät aikoinaan vaitiolosopimuksen, jonka mukaan he eivät saaneet jakaa tietotaitoaan ulkomaalaisille. Miten Branellec sitten onnistui murtamaan sopimuksen? Mikimoto oli perustanut helmimuseon, jossa asiantuntijat esit- 5

7 telivät taitojaan yleisölle. Branellec seurasi kuukausien ajan, miten simpukankuoria avattiin puupalasella pehmytosia vahingoittamatta ja miten niihin istutettiin ydin. Hän ystävystyi japanilaisten kanssa ja sai heiltä muutamia työkaluja ja pari tärkeää niksiä. Siitä kaikki sitten alkoi. Branellec tapasi vaikutusvaltaisen filippiiniläisen dynastian jälkeläisen Manuel Cojuangcon, joka esitteli hänelle tiluksiaan. Miehet lähtivät sukeltamaan ja löysivät ihanteellisen viljelypaikan, vaikka alue kuhisi vaarallisia haita. He perustivat yhdessä Filippiinien ensimmäisen helmiviljelmän. He pestasivat haita pelkäämättömiä badjaoja sukeltajiksi, vetivät rannalle krokotiiliaitoja ja palkkasivat raskaasti aseistettuja vartijoita puolustamaan viljelmää naapurisaarten merirosvoilta. Nykyään kumppanukset omistavat kuusi helmiviljelmää saaren etelä- ja pohjoispuolella. Jewelmer-yhtiön menestymisen salaisuus on se, että simpukat kasvatetaan itse. Yhtiön biologit ovat selvittäneet, miten ne saadaan lisääntymään. He ovat laskeneet, että siihen tarvitaan täsmälleen 323 työvaihetta laboratoriossa ja meressä. Kasvatus vaatii kärsivällisyyttä ja vielä enemmän hellyyttä, rakkautta ja huolenpitoa. Nyt laboratoriossa kasvaa jo neljäs simpukkasukupolvi, joka polveutuu kullanvärisen helmiäisen perusteella valituista vanhemmista. Simpukat syövät laboratoriossa kasvatettua planktonia. Neljäntoista päivän ikäisinä ne tarttuvat naruihin, jotka on pingotettu vesialtaan poikki. Kahden kuukauden kuluttua niistä valitaan vahvimmat yksilöt, ja sukeltajat ripustavat ne mereen ohuisiin verkkoihin enintään 15 metrin syvyyteen. Joka toinen viikko verkot nostetaan ylös, ja simpukoiden pinnalta raaputetaan veitsellä levä pois. Mikään ulkoinen tekijä ei saa haitata helmien kehitystä, siksi työntekijöiden palkkakin on sidottu täydellisten helmien määrään. Viljelmän yli kulkeviin siltoihin on uurrettu merkkejä, jotka kertovat, miten merenpinta on noussut kymmenenä viime vuotena. Vesi on myös lämmennyt 1,5 astetta. Branellec onkin huolissaan luonnosta. Hän on perustanut Save Palawan Seas -säätiön, joka yrittää saada paikalliset asukkaat käyttämään aiempaa kestävämpiä viljely- ja kalastusmenetelmiä. Monet kalalajit tulevat ruokailemaan simpukkaviljelmille, siksi Filippiinien valtio on julistanut osan Taytay Baysta suojelualueeksi. Suojelun tarkoituksena on myös vauhdittaa alueen pienimuotoista sukellusturismia. Lähde: Geo 3/2011 (Lyhennetty) 6

8 1.1a Avaruuteen säästöluokassa 1. Mitä tekstin alussa kerrotaan Peter Madsenin projektista? A Asiantuntijat pitävät sitä epärealistisena B Se on alkanut melko lupaavasti C Se on Tanskalle hyvää mainosta 2. Mikä mahdollistaa projektin etenemisen? A Järjestön saama alkupääoma B Asian herättämä julkisuus C Vapaaehtoisten antama apu 3. Miten Madsenin hanke eroaa muista samankaltaisista projekteista? A Hän käyttää poikkeuksellista tekniikkaa B Raketit laukaistaan sukellusveneestä C Tavoite on kunnianhimoisempi 4. Miksi toinen laukaisuyritys piti keskeyttää? A Raketti joutui väärään asentoon B Raketin vauhti kasvoi liian nopeasti C Raketti kulkeutui väärälle alueelle 5. Mitä kyseinen koelento osoitti? A Jarrujärjestelmä ei ole kyllin tehokas B Laskeutuminen ei ole tarpeeksi turvallista C Laskuvarjojen määrä ei ole läheskään riittävä 6. Mitä seuraavalla kerralla erityisesti tarkkaillaan? A Kapselin irtoamista B Raketin ohjattavuutta C Moottorien toimintaa 7. Miksi Madsen haluaa käyttää pelastustornia? A Lentäjällä on mukavampi olo B Sillä parannetaan myös nopeutta C Sen avulla säästyy polttoainetta 7

9 8. Mitä tulevaisuuden suunnitelmia miehillä on? A He rupeavat itse kuljettamaan avaruusturisteja B He keskittyvät uudenlaisten rakettien kehittämiseen C He aikovat molemmat päästä avaruuteen 1.1b Nuorisotakuu 9. Mistä pääkirjoituksen laatija kiittää työryhmää? A Siitä, että raportti on saatu valmiiksi B Siitä, että se on kartoittanut tilanteen C Siitä, että se patistaa toimenpiteisiin 10. Mitä työryhmän ehdotuksista saattaa seurata? A Työpaikat katoavat syrjäseuduilta B Niistä tulee lisärasitteita C Ne aiheuttavat työnantajille päänvaivaa 11. Mikä on Sanssi-kortin tarkoitus? A Sillä saa ilmaisen koulutuspaikan B Se avaa ovet useampaan työpaikkaan C Se houkuttelee palkkaamaan nuoria 12. Missä mielessä työ- ja elinkeinoministeriön ehdotus on erikoinen? A Se viedään heti budjettineuvotteluihin B Sillä lykätään tärkeitä päätöksiä seuraaville vuosille C Se tarkoittaa lisämenoja säästöjen sijaan 13. Miksi yhteiskunnan kannattaa panostaa koulutukseen? A Kustannukset korvautuvat ajan mittaan B Nuoret katoavat muutoin ulkomaille C Työpaikkoja ei enää saa ilman ammattitaitoa 14. Mitä oppisopimuskoulutuksesta todetaan? A Se houkuttelee pääasiassa aikuisia B Se on nuorille sopimaton vaihtoehto C Sitä on monella paikkakunnalla jo liikaakin 8

10 15. Mitä pääkirjoituksen lopussa korostetaan? A Etäopiskelu sopisi hyvin työttömille B Mediassa liioitellaan nuorten ongelmia C Verkkopalvelut ovat monille nuorille riittämätön apu 1.1c Täydellinen helmi 16. Mitä helmisimpukat vaativat viihtyäkseen? A Hiekkapohjaisen asuinalustan B Syrjäisen koralliriutan C Rauhallisen vesialueen 17. Mitä luonnon simpukoista kerrotaan? A Niiden pyytäminen oli monille kansoille elinehto B Ne olisivat voineet kuolla sukupuuttoon C Niistä saattoi löytää suuriakin helmiä 18. Miksi Kokichi Mikimoto mainitaan tekstissä? A Hän opetti Branellecille helmenviljelyn taidon B Hän harrasti nuorena helmenkalastusta C Hän oli helmenviljelyn uranuurtaja 19. Miten Branellec oppi käsittelemään simpukoita? A Hän sai neuvoja alan ammattilaisilta B Hän kävi erilaisissa opetustilaisuuksissa C Hän harjoitteli monella helmiviljelmällä 20. Mitä Jewelmer-yhtiön ensimmäisestä helmiviljelmästä sanotaan? A Sinne oli vaikea saada työvoimaa B Siellä jouduttiin torjumaan monenlaisia uhkia C Siitä tuli kannattava vasta vuosien kuluttua 21. Mitä tarvitaan, jotta helmisimpukoiden kasvatus onnistuisi? A Runsaasti työvoimaa B Erityistä huolellisuutta C Uudenaikaisia työvälineitä 9

11 22. Mitä Branellecin perustama säätiö tekee? A Se tarkkailee merenpohjan tilaa B Se tutkii kalakantojen levinneisyyttä C Se valistaa saarelaisia ympäristöasioissa 1.1d Uutisia Pohjois-Karjalasta 23. Mikä on parkkiperhosten pääasiallinen tehtävä? A Toimia kaupungin pysäköinninvalvojina B Pelastaa autoilijat pysäköintisakoilta C Ohjata turistit oikeille pysäköintipaikoille 24. Miten Tuula Parikka perustelee aloitettaan? A Asukkaita olisi ohjattava vastuulliseen rahankäyttöön B Joensuun tulisi seurata naapurikaupunkien esimerkkiä C Nuoria ei pitäisi saattaa houkutuksille alttiiksi 25. Mitä ylilääkäri toteaa? A Potilasturvallisuus saattaa vaarantua B Henkilökunta on jaksamisen äärirajoilla C Syytökset kohdistuvat väärään tahoon 10

12 1.1d Uutisia Pohjois-Karjalasta Parkkiperhoset lentävät taas Joensuun katukuvaan ovat jo vuodesta 2001 kuuluneet rullaluistelevat parkkiperhoset. Tosin tulevana kesänä he siirtyvät potkulautoihin, koska ne ovat turvallisempia ja käyttökelpoisempia. Parkkiperhosten työnä on lahjoittaa autoilijoille pysäköinnin lisäaikaa hakemalla vanhentuneen pysäköintilipun tilalle uusi. He jättävät auton tuulilasiin iloisen tervehdyksen, jossa kerrotaan lisätystä pysäköintiajasta ja toivotetaan mukavia hetkiä lomakaupungissa. Perhosina toimii koko kesän 8 10 nuorta, joille ennen työn alkamista annetaan liikenneturvallisuuden koulutusta. Myös paikallistuntemuksesta on etua, sillä varsin usein he joutuvat opastamaan autoilijoita löytämään oikeaan osoitteeseen. Lähde: ( ) Pikavippien katumainonta Joensuun kaupunginvaltuustolle on jätetty aloite pikavippien katumainonnan kieltämisestä. Sen on allekirjoittanut 30 valtuutettua, joista ensimmäisenä keskustan Tuula Parikka. Joensuussa mainoksia on muun muassa katuvalaisinpylväissä. Aloitteen mukaan mainoskielto lisäisi pitkällä aikavälillä asukkaiden hyvinvointia. Parikan mukaan pikavippi on helppo keino selvitä huomiseen, mutta vaikea keino hallita elämää ja tulevaisuutta. Joitakin mainokset vain ärsyttävät, toisille pikavippi voi olla jatkuva haaste. Kouvola on kieltänyt ensimmäisenä kaupunkina pikavippien mainostamisen omistamissaan mainospylväissä. Tiettävästi myös Hamina harkitsee samanlaista kieltoa. Lähde: ( ) Huonot terveyskeskuspalvelut Terveyskeskuspalvelut takkuavat pahasti Joensuussa. Palvelunkäyttäjät ovat hermostuneet huonoon palveluun. Puhelinjonotusaikojen kohtuuttomuus ja vastaanottoaikojen riittämättömyys ovat saaneet ihmiset purkamaan kiukkuaan henkilökunnalle jopa henkilökohtaisuuksien tasolla. Osa soittajista on hakeutunut hoitoon yksityiselle puolelle, osa on jäänyt hoitamatta. Kaupungin johtava ylilääkäri myöntää, että resurssit eivät ole kohdallaan. Hän pyytää kaupunkilaisilta ymmärrystä, että nämä eivät turhaan huutaisi henkilökunnalle. Hän uskoo, 11

13 että tilanne paranee huhtikuussa, kun muutama uusi lääkäri aloittaa työnsä. Lähde: ( ) 1.2 Kalkkiviivoilla Lue seuraava teksti, joka on ote Mika Wickströmin nuortenkirjasta Kalkkiviivoilla, ja vastaa sen pohjalta lyhyesti suomeksi kysymyksiin a e. Kirjoita vastauksesi selvällä käsialalla kielikokeen vastauslomakkeen A-puolelle. Olen Lassi Nyman. Pituutta miehen keskimitta ja ikää jo sen verran, että mieheksi sopii kutsua. Muutama päivä sitten mua pyydettiin radioon juttelemaan aiheesta Miten minusta tuli minä. Eipä ollut sattumaa, että puhuin toimittajan kanssa enimmäkseen juoksemisesta. Mulla on kaksi veljeä ja sisko. Isäni on opettaja ja intomielinen urheilumies, muttei ole kilpaillut tosissaan missään lajissa. Meitsiä hän on valmentanut silti pariinkin otteeseen. Olen jostain kumman syystä touhunnut aina meistä eniten isän kanssa, ja isähän se vei mut urheiluseuraankin. Mutta pitää kyllä sanoa, ettei ikäukko ole missään vaiheessa pakottanut juoksemaan on ehkä joskus vähän takapuolesta työntänyt laiskimusta liikkeelle, mutta silloinkin kait ajatellut mun parastani. Vaikka joku muuta väittäisi, isä ei ole koskaan yrittänyt elää mun kauttani omaa väliin jäänyttä urheilijanuraansa. /---/ Motivaation on lähdettävä kaikessa tekemisessä itsestä, ja sitä mulla on ainakin riittänyt, paria heikkoa hetkeä lukuun ottamatta. Koulutkin olen käynyt ihan kelvollisesti, mutta parempi myöntää, että jos olisin käyttänyt aikaa enemmän lukemiseen, olisin kasin sijasta ysin oppilas. (Vihaan jossittelua, ja taas mä tein sitä...) Vaikka tämä tarina kertoo siis musta, se kertoo myös neiti Tuoksuvasta, mun isästä Juhanista ja valmentajastani Artturi Määttäsestä. Jos isää saan kiittää siitä, että ylipäänsä rupesin juoksemaan, Artturia saan kiittää siitä, että jatkoin juoksemista vaikeuksien jälkeen ja että se jaksoi luottaa muhun. Neiti Tuoksuvasta kerron vähän myöhemmin. Urheiluseuraan menin vasta kahdeksanvuotiaana. Sanon vasta, koska moni aloittaa viisi- tai kuusivuotiaana, jotkut jopa kolmen vanhana. Mutta liikaa kiirettä ei kannata pitää. Hyvin ehtii mukaan vielä 12

14 koululaisena, enkä mäkään ruvennut heti juoksemaan, en varsinkaan pidempiä matkoja, vaan hyppäsin pituutta ja korkeutta, työnsin kuulaa, heitin kiekkoa ja keihästä, juoksin kuudenkympin aitoja ja pidin kavereiden kanssa hauskaa valmentajan opastuksella. Ehkä sitä vaihetta olisi saanut kestää vähän pidempäänkin, mutta toisaalta olin heti alkuunsa innokas kilpailemaan, ja kilpaileminen taas vaatii pian erikoistumista omiin vahvimpiin lajeihin, mun tapauksessa juoksulajeihin, ja niistäkin nimenomaan keski- ja pitkänmatkanjuoksuihin. Kilpailuvietin lisäksi mussa on aina ollut vahva tahto voittaa. En ole koskaan lähtenyt yrittämään parastani ja katsomaan, mihin se riittää. Ehkä siksi lopetin heti alkuunsa sen kiekonheiton... Jos tulin kisassa kakkoseksi, en ollut voittanut mitalia vaan hävinnyt kullan. Ja sitten itkettiin. Isälle hopeakin olisi yleensä riittänyt, ja muistan edelleen hyvin, kuinka hän sai tyynnytellä häviäjää, joskus jopa täysin mitaleitta jäänyttä. Siinä kohtaa isä toimi mun mielestä juuri niin kuin piti. Tyynnyttelijän ja kannustajan rooli kuuluu hänelle. Jos hän olisi ruvennut yhtä itsepintaisesti vaatimaan multa voittoa kuin mä itse vaadin, siitä olisi seurannut puhdas katastrofi. Ajan mittaan asiat löysivät tietenkin mittasuhteet. Aina ei voi voittaa. Voittamista ei saa silti pelätäkään, eikä pidä ajatella, että voittamisessa olisi jotain väärää. Se kuuluu kuvaan, se on pelin henki. Joka haluaa eniten voittaa, se myös lopulta eniten voittaa. Mutta tahtomisen on perustuttava tosiasioihin. On edettävä tavoitteissaan askel kerrallaan, omat vahvuudet ja rajoitteet huomioiden. Jos pitää liikaa kiirettä, kompastuu heti ensimmäiseen vastaan tulevaan esteeseen. Ja niinhän mullekin oikeastaan kävi, parikin kertaa, mutta keräsin kamppeeni ja jatkoin hammasta purren eteenpäin. Mika Wickström: Kalkkiviivoilla (2008) a) Mitä asioita Lassi arvostaa isänsä suhtautumisessa? (2 asiaa) b) Mitä Lassi kertoo koulunkäynnin ja urheilun yhteensopivuudesta? c) Miksi Lassi päätti panostaa juoksemiseen? (2 asiaa) d) Miten Lassin suhtautuminen kilpailusuorituksiin eroaa hänen isänsä suhtautumisesta? e) Mikä on Lassin mielestä menestyksen avain, ja mitä hän toteaa vastoinkäymisistä? 13

15 2 RAKENTEET JA SANASTO Täydennä seuraava teksti reunassa annettujen vihjeiden avulla. Jos vihjettä ei ole, täydennä tekstiyhteyteen sopivalla ilmauksella. Kirjoita ratkaisut selvällä käsialalla kielikokeen vastauslomakkeen B-puolelle allekkain tehtävässä annetussa järjestyksessä ja numeroi ne. Ukko-Pekan matka päättyi Karjaalle Vanhan höyryveturin Ukko-Pekka 1007:n matka on nyt päättynyt. Veturin pilkkominen romuksi on alkanut Karjaan veturitallilla kahden miehen voimin. Veturi painaa 115 tonnia, joten edessä on muutaman päivän urakka. Kuulostaa uskomattomalta, mutta 1 työ aiotaan saada valmiiksi. Ensin miehet ottavat veturista irti tynnyrin, sitten vähitellen muut osat. Veturin 2 yrityksen toimitusjohtaja Jyri Keinänen kertoo, että veturista saatava rauta kierrätetään kokonaisuudessaan kotimaisen teollisuuden 3. Siitä valmistetaan paistinpannuja ja vaikkapa auton osia. Keinänen sanoo, että hän ei voi kertoa veturin ostohintaa, 4 edellisen omistajan nimeä. Purkutyökin on tarkoitus tehdä niin, että se herättää 5 vähän huomiota. 1. se aika 2. ostaa 3. raaka-aine mahdollinen 14

16 Karjaalla nyt 6 Ukko-Pekka ei ole ainoa 7, vaan ihan tavallinen yksilö. Vuosien varrella ainakin viisi samanlaista 8 eri puolilla Suomea. Tämäkin veturi oli menossa romuksi jo 1980-luvulla, mutta säästyi yksityisomistuksessa. Koska veturi ei ole historiallisesti ainutlaatuinen, ei sen romuttamista voida varsinaisesti pitää 9, vaikka toisaalta onkin ikävää, että perintöä tuhotaan noin vain. Veturin rahallista arvoa on vaikea arvioida, summa riippuu aina kunnosta. Romuna summan uskotaan ja euron välillä. Veturille olisi toki ollut mahdollista löytää ostajakin. Ainakin yksi kiinnostunut on jo ottanut yhteyttä ja harmitellut Ukko-Pekan kohtaloa. Hän kertoi, että 11 veturin hän olisi laittanut sen näyttelykäyttöön. Suomen rautatiemuseon johtaja Matti Bergström kertoo, että Suomessa 12 Hr1-sarjan vetureista on jäljellä kaksi ajokuntoista kappaletta, joita säilytetään sisätiloissa 13 suojassa. Toinen niistä nähdään 14 Hanko Hyvinkää-radalla tulevana kesänä rautateiden 150-vuotisjuhlien merkeissä. Ukko-Pekat 6. romuttaa 7. laatu 8. purkaa 9. mikään menetys 10. liikkua 11. kunnostaa 12. suunnitella 13. sää 14. liikennöidä 15

17 vetivät pikajunia aina vuoteen 1963 saakka, jolloin dieselveturit alkoivat korvata niitä. Osa pikajunista oli aikansa 15, kuten Helsingin ja Kuopion väliä kulkenut Lentävä kalakukko. Vihtiläinen höyryveturiharrastaja Seppo Niklander pitää Ukko-Pekan romuttamista hieman harmillisena. Enemmän 16 kuitenkin ihmetyttää se, että Suomen 17 on hävitetty lähes kaikki Jumbot. Ne olivat Valtionrautateiden väliraskaita höyryvetureita, ja 18 lempinimi oli Jumbo. Yhtä 19 täydellistä Jumboa säilytetään Toijalan veturimuseossa. Lisää tietoa höyryvetureista saa Seppo Niklanderin 20 kirjasta Höyryllä ja tunteella. 15. kuuluisuus 16. hän 17. höyryveturikanta 18. ne 19. varustus + suff. 20. kirjoittaa Lähde: Vihdin Uutiset (Muokattu) 16

18 3 KIRJALLINEN TUOTTAMINEN Valitse yksi seuraavista aiheista. Kirjoita suorituksesi selvällä käsialalla konseptipaperille. Noudata ohjeita. Muista kirjoittaa aiheen numero. Kirjoituksen pituus on sanaa. Laske sanamäärä ja merkitse se kirjoituksesi loppuun. 1. Kuntaremontti Kuntauudistuksesta on jo pitkään käyty vilkasta keskustelua eri medioissa. Miten asia koskettaa omaa asuinkuntaasi? Osallistu Suomi24.fi-sivustolla asiasta käytävään keskusteluun. 2. Suomen maisemien helmi Luokkanne etsii kevätretkikohdetta. Yritä vaikuttaa valintaan suosittelemalla jotakin kaunista luontokohdetta, kuten Punkaharjua tai Kolia. Kirjoita aiheesta esitelmä, jonka pidät luokallesi. 3. Ylioppilaan puhe Kirjoita kiitospuhe, jonka pidät uusien ylioppilaiden edustajana koulusi kevätjuhlassa. 4. Musiikki yhdistää 17

19 KOKEEN PISTEITYS / POÄNGSÄTTNINGEN AV PROVET Tehtävä Osioiden Pisteitys Paino- Enint. Arvostelumäärä kerroin* lomakkeen sarake Uppgift Antal del- Poäng- Koefficient* Max. Kolumn på uppgifter sättning bedömningsblanketten 1.1a b 15 x 1/0 p. x 2 30 p c d 10 x 1/0 p. x 3 30 p x 3 0 p. x 2 30 p x 1 0 p. x 1 20 p p. 7 * Painotus tapahtuu lautakunnassa. Viktningen görs av nämnden. Yht./Tot. 209 p.