3/2008 Teemana rahoituspalvelut

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "3/2008 Teemana rahoituspalvelut"

Transkriptio

1 /2008 Teemana rahoituspalvelut Tutkassa nyt Raha-asioista selviydyttävä ilman tohtorinhattuakin...2 Artikkelit Kulutusluottojen markkinointisääntöjä noudatetaan puuskittain...3 Perintäkulukiistassa haetaan valituslupaa korkeimmalta oikeudelta...4 Kulutusluottojen markkinointiin uusia ja uudistuneita oppaita...5 Pikavippimarkkinoilla kuluttaja edelleen liukkailla jäillä...6 Säästö- ja sijoitustuotteiden kaupantekoon tarvitaan vankka tietopohja...8 Pankkien kanta-asiakasohjelmiin lisää läpinäkyvyyttä...9 Muutokset maksamisessa ravistelevat kuluttajan rutiineja...10 Maksukorttien kompastuskiviä...12 Maksuaikakortti baarikärpäsille...13 Alennuksella yllytettiin hakemaan luottokorttia...15 Kuluttajalle eräpäivä tarkoittaa maksupäivää...16 Perinnässä muistettava kohtuus...17 Pieniäkin luottoja tarvitaan...18 Kulutusluottojen sääntely eteni EU:ssa...20 Toimitus Vastaava päätoimittaja: Anja Peltonen Toimittajat: Essi Isomäki, Laura Salmi, Maija Puomila Sähköposti: Arkisto ja tilaus: ISSN

2 Tutkassa nyt Raha-asioista selviydyttävä ilman tohtorinhattuakin Kuluttajaviraston viime kesänä Taloustutkimuksella teettämässä selvityksessä todettiin, etteivät luotonantajat ja asiakkaat aina puhu samaa kieltä. Kolmannes vastaajista ei esimerkiksi tuntenut tärkeää todellisen vuosikoron käsitettä. Nekin, jotka tunsivat sen, eivät välttämättä osanneet kertoa sen käyttötarkoitusta. Myös Danske Bankin Pohjoismaissa teettämän kyselyn kuvaa kuluttajien vähäisestä tiedontasosta taloudellisten käsitteiden alueella on siunailtu ja vaadittu lisää kuluttajakasvatusta ja kuluttajien omaa vastuullisuutta. Totta onkin, että rahoituspalveluiden maailmassa selviytyäkseen kuluttaja tarvitsee avukseen tietoa eikä tieto lisäänny pelkästään harjoittelemalla. Yrityksen ja erehdyksen tie on kuitenkin liian tuhoava rahoituspalvelualueella, jossa tehtyjen ratkaisujen vaikutus heijastuu kuluttajan koko elämään ja mahdollisuuksiin toimia yhteiskunnassa. Kuluttajakasvatuksen ja -valistuksen rinnalla on muistettava myös yritysten vastuu selkeästä ja läpinäkyvästä markkinoinnista. Markkinoinnin pohjalta kuluttajan pitää pystyä tekemään järkevä päätös ilman erityistä ammattitutkintoakin. Jospa kuluttajat eivät olekaan tyhmiä, vaan rahoituspalvelut poikkeuksellisen hankalia ymmärtää? Eikö juuri silloin pitäisi erityisesti miettiä yhteiskuntavastuuta, asiakasnäkökulmaa ja hyviä käytäntöjä yritysten viestintään. Mitä hankalampi tuote, sitä kipeämmin kaivataan selkokielisyyttä. Talousneuvonnalla, kuluttajavalistuksella ja -kasvatuksella on oma tärkeä tehtävänsä. Innovatiivisia työkaluja kaivataan, eikä rahoituspalveluja pidä mystifioida. Kuluttajakasvatuksen tuloksia odotellessa ei kuitenkaan voida jättää ongelmaa hoitamatta. Todellinen vuosikorko ja standardoitu tietojenanto ovat molemmat hyviä esimerkkejä keinoista, joilla edistetään paitsi kuluttajansuojaa myös toimivaa kilpailua. Mistä löytyy edelläkävijöitä selkiyttämään sopimusehtoja ja huolehtimaan mainonnan yksiselitteisyydestä? Anja Peltonen Johtaja Corporate executives are not authorized by anyone least of all by their consumers or investors to balance profit against the public good. Nor do they have any expertise in making such moral calculations. That s why we live in a democracy, in which government is supposed to represent the public in drawing such lines. Supercapitalism, the Transformation of Business, Democracy and Everyday Life, 2007 Robert B. Reich 2

3 Kulutusluottojen markkinointisääntöjä noudatetaan puuskittain Kulutusluottojen markkinoinnissa pyörivät samat ongelmat vuodesta toiseen. Välillä näkyy ryhdistäytymistä, joka ei kuitenkaan ole pysyvää. Kuluttajavirasto ja lääninhallitukset ovat viiden vuoden ajan järjestäneet kulutusluottojen valvontakampanjoita, joissa tarkistetaan kodinkone-, huonekalu- ja autokaupan mainoksia. Tyypillinen ja toistuva virhe on, että mainoksesta ei saa selkeää tietoa luoton hinnasta. Kulutusluottojen mainoksissa korostetaan myös usein liikaa korotonta ja kulutonta maksuaikaa. Jotta luottoa voisi mainostaa korottomana ja kuluttomana, sen todellisen vuosikoron pitäisi olla 0 % eikä luotosta saisi aiheutua asiakkaalle ylimääräisiä kustannuksia. Luottoihin liittyy kuitenkin usein erilaisia tilinhoito- ja kampanjamaksuja, eli todellisuudessa ne eivät ole kuluttomia. Kampanjassa haaviin tarttuneille yrityksille on vuosien varrella lähetetty tietoa kulutusluottojen markkinointia koskevista säännöksistä ja kehotuksia korjata markkinoinnin puutteet. Alalla on kuitenkin yrityksiä, jotka toistuvista yhteydenotoista huolimatta sivuuttavat lainsäädännön ja viranomaisten vaatimukset. Esimerkiksi Maskun Kalustetalo on edelleen ilmoittanut mainoksissaan lain edellyttämät tiedot niin epäselvästi, että niitä ei ole pystynyt lukemaan. Yritys on myös korostanut harhaanjohtavasti korotonta ja kulutonta maksuaikaa. Into lopahtaa kesken Valvontakampanjoiden tulokset vaihtelevat sen mukaan, mihin alaan Kuluttajavirasto on sinä vuonna erityisesti panostanut. Esimerkiksi vuonna 2006 virasto neuvotteli autoalan kanssa autoluottojen markkinoinnin epäkohdista. Saman vuoden valvontakampanjassa ongelmat olivatkin selvästi vähentyneet. Sen sijaan kodinkone- ja huonekalualalla tilanne näytti synkemmältä. Tulosten perusteella Kuluttajavirasto päätti vuonna 2007 keskittyä kodinkone- ja huonekaluluottojen markkinointiin. Keskustelut Suomen Huonekalukaupan liiton, Kodintekniikkaliito ry:n ja Finanssialan Keskusliiton kanssa näkyivätkin valvontakampanjan tuloksissa myönteisesti. Esimerkiksi suurimmassa osassa mainoksista luoton hinnasta kertova esimerkkilauseke oli helposti luettavissa. Iloa hyvästä kehityksestä himmensi se, että edellisenä vuonna kunnostautuneet autoluottojen tarjoajat olivat nyt antaneet otteensa herpaantua. Todellinen vuosikorko jätettiin osassa mainoksista kokonaan kertomatta. Joissakin mainoksissa ei näkynyt lainkaan autoja, vaan pääviestinä oli luoton rahoituskorko. Kuluttajavirasto on useissa eri yhteyksissä peräänkuuluttanut luotonantajilta vastuullisuutta. Eräs osoitus siitä olisi se, että yritykset sitoutuisivat oma-aloitteisesti ja pitkäjänteisesti noudattamaan säännöksiä. Onko niin, että yritykset pinnistelevät ainoastaan niin kauan kuin saavat viranomaiselta erityishuomiota? Lue tiedote kevään valvontakampanjan tuloksista: > ajankohtaista > tiedotteet 3

4 Perintäkulukiistassa haetaan valituslupaa korkeimmalta oikeudelta Teleoperaattori myi saatavansa perintätoimistolle, joka peri tuhansilta ihmisiltä vanhoja puhelinlaskuja massaperintänä. Riitaa syntyi perintäkuluista. Kuluttajavirasto katsoo, ettei perintätoimistolla ole oikeutta veloittaa maksuvaatimuksen mukaisia kuluja. Käräjäoikeus ja hovioikeus hylkäsivät viraston vaatimuksen. Kuluttajavirasto hakee asiassa valituslupaa korkeimmalta oikeudelta. Teleoperaattori ACN Communications Finland Oy:n lopetettua toimintansa Suomessa se myi puhelinpalveluiden myyntiin perustuvat saatavaansa Alektum Perintä Oy:lle. Alektum Perintä Oy lähetti yrityksen entisille asiakkaille n perintäkirjettä. Laskut koskivat vuosia Erimielisyys koskee hyväksyttävien perintäkulujen määrää. Kuluttajilta tulleiden ilmoitusten mukaan Alektum Perintä Oy laskuttaa kustakin perintäkirjeestä 21 euroa. Jos perintätoimisto perisi jonkun toimeksiantajan saatavia, se lähettäisi maksuvaatimuksen ja laskuttaisi näin. Nyt toimisto on kuitenkin ostanut saatavat itselleen ja muuttunut tavalliseksi velkojaksi, joka saa periä omien saataviensa maksumuistutuksesta maksimissaan 5 euroa. Perintälain mukaan velkojan periessä omia saataviaan kuluttajalta voi maksumuistutukseen oikeutetusti lisätä viivästyskoron ja perintäkulujen kattamiseksi enintään viiden euron perintäkulun. Jos taas perintä on siirretty ammattimaisen perijän toimeksi, tulee perintätoimiston lähettää velkaantuneelle määrämuotoinen maksuvaatimus, jos mielii siirtyä oikeudellisiin perintätoimiin. Periessään saatavia toimeksiantona, perintätoimisto saa vaatia maksuvaatimuksesta enintään 21 euroa, jos saatava jää alle 250 euroon, tai enintään 45 euroa, jos saatavan määrä ylittää 250 euroa. Tilanne ei kuitenkaan ole tämä, jos perintätoimistosta on tullut itse velkoja. Alektum Perintä Oy laittoi jutun vireille Helsingin käräjäoikeuteen toukokuussa 2006 kuluttajaan kohdistuvana velkomusasiana. Kuluttajavirasto avustaa vastaajana olevaa kuluttajaa. Käräjäoikeuden tuomion mukaan yrityksellä on oikeus periä kuluina 21 euroa. Käräjäoikeuden mukaan perintätoimisto ei varsinaisesti peri omia saataviaan, kun kyse on ostetuista saatavista. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota antamassaan päätöksessä. Kuluttajavirasto hakee asiassa valituslupaa korkeimmalta oikeudelta, koska lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa on tärkeää saada ennakkoratkaisu. Asia on kuluttajien kannalta taloudellisesti merkittävä, koska perintätoimistot ostavat nykyään saatavia yleisemmin kuin perintälain säätämisen aikoina. Lue lisää: Saatavien myynti johti selkkaukseen perintäkuluista (Aku 4/2006) 4

5 Kulutusluottojen markkinointiin uusia ja uudistuneita oppaita Huonekalujen, kodinkoneiden, autojen ja muiden isojen ostosten rahoittamiseen ei enää tarjota luottoa vain tiskin alta myymälässä, vaan siitä kerrotaan näkyvästi jo tavaroita ja palveluita mainostettaessa. Kulutusluottojen markkinointiin ja tililuottojen myyntiin on laadittu uudistuneet oppaat. Kuluttajavirasto on uudistanut linjauksensa kulutusluottojen markkinoinnista. Linjauksessa käydään seikkaperäisesti läpi ne asiat, joita markkinoinnissa on muistettava kertoa. Tililuottojen ja kertaluottojen ominaispiirteet kerrataan ja erityisen perinpohjaisesti paneudutaan todellisen vuosikoron esittämistapaan. Linjauksessa käydään esimerkkimainosten avulla läpi mm. pienen präntin, jonkun yksittäisen luottoehdon ylikorostamisen ja puuttuvien, lakisääteisten tietojen ongelmia. Tililuottojen myyjille virasto on laatinut yhteistyössä Finanssialan Keskusliiton kanssa kätevän taskuoppaan. Käymällä läpi oppaan kuusi kohtaa myyjä voi varmistua siitä, että on käynyt läpi kaikki tarvittavat tiedot asiakkaan kanssa. Lue lisää: > kuluttajaoikeuden linjauksia > Kulutusluotto tavaroiden ja palveluiden markkinoinnissa > Tarkistuslista tililuottojen myyjille 5

6 Pikavippimarkkinoilla kuluttaja edelleen liukkailla jäillä Kuluttajavirasto haravoi viime syksynä 60 eri pikavippinimikkeen www-sivut. Suurin osa jätti sopimusehdot toimittamatta luotonottajalle henkilökohtaisesti ja vain alle puolet noudatti taloudenhallinnan neuvottelukunnan suositusta ilmoittaa luoton todellinen vuosikorko. Tähän mennessä tekstiviestivipit ovat työllistäneet useita eri viranomaisia ja niiden toimintaa on tarkasteltu lukuisista eri näkökulmista. Kuluttajavirasto on laatinut tekstiviestiluotoille perussäännöt, joita esiteltiin mm. viime keväänä alalle järjestetyssä seminaarissa. Virasto myös vei alkukeväästä pikavippiyritys Atlas Investin markkinaoikeuteen lainvastaisten sopimusehtojen ja puutteellisen markkinoinnin takia. Yritys ei myöskään toimittanut asiakkaalle luoton sopimusehtoja. Oikeusministeriö perusti viime vuoden lopulla työryhmän, jossa pohditaan pikaluottoihin liittyvän lainsäädännön uudistamista. Kuluttajavirasto osallistuu työryhmään, jonka odotetaan saavan työnsä päätökseen vuoden loppuun mennessä. Työryhmän odotetaan erityisesti ottavan kantaa siihen, pitäisikö todellisen vuosikoron ilmoittamista vaatia myös pienten lainojen kohdalla sekä siihen, kuinka lainanhakijan luotettava tunnistaminen voidaan taata. Henkilöllisyyden luotettava tunnistaminen haasteena Pikavippien yhtenä merkittävänä ongelmana on ollut luotonhakijan tunnistaminen. Kuluttajavirasto ohjeisti alaa tunnistamiseen liittyen jo kesällä Vippiyritysten käyttämissä järjestelmissä on turvallisuusaukkoja, joten yritysten vastuu väärinkäytöstilanteissa korostuu. Yrityksen tulisi aina ryhtyä tutkimaan asiaa ja keskeyttää mahdolliset perintätoimet, jos kuluttaja ilmoittaa henkilöllisyytensä väärinkäytöstä. Myös tietosuojavaltuutettu on ohjeistanut yrityksiä tunnistamiseen liittyen. Ohjeistuskampanjan yhteydessä Tammi Rahoitus niminen yritys vietiin vuoden alussa Tietosuojalautakuntaan. Tammi Rahoitus tarkisti pikaluottoa myöntäessään vain sen, että yrityksen verkkosivuilla olevaan lainahakemukseen täytetyt tiedot vastasivat varmistustekstiviestin vastaanottavan puhelinnumeron haltijan tietoja. Varmistus perustui siihen olettamaan, että koska lainan hakijalla on hakutilanteessa hallussaan puhelinliittymän tilaajan henkilö- ja osoitetiedot, hän on liittymän oikea omistaja ja lainan hakija. Tietosuojalautakunta katsoi, ettei Tammi Rahoituksen käytäntö täyttänyt henkilötietolain huolellisuusvaatimuksia, koska se mahdollisti väärän henkilön rekisteröitymisen lainan hakijaksi. Yritys sai määräyksen muuttaa tunnistamiskäytäntöjään vahvemmiksi. Mainoksissa yllytetään edelleen ottamaan luottoa kevyin perustein Kuluttajavirasto on paimentanut viime vuosina pikaluottoja markkinoivia yrityksiä markkinoinnin ja sopimusehtojen osalta. Silti alalla törmätään edelleen epäasiallisiin houkuttelukeinoihin, joilla kuluttajia yllytetään ottamaan luottoa harkitsemattomasti. Esimerkiksi Suomen Viestilaina Oy vetosi kampanjallaan nuoriin arpomalla kaksi kolmen päivän lippua Rauman Juhannus festivaaleille. Luottosuhteeseen ei ole asiallista houkutella alennuksilla tai muilla hyvityksillä. Erityisen tuomittavaa oli houkutella luottosuhteeseen nuo- 6

7 ria, joihin festivaalilipuilla selvästi vedottiin. Kuluttajaviraston puututtua kampanjaan, yritys poisti mainoksen verkkosivuiltaan. Risicum Capital Oy puolestaan mainosti pikavippejään korostaen lainansaannin nopeutta bussissa iskulauseella Kun tilaat rahat Hakaniemestä, ne ovat tililläsi Rautatientorilla ja verkkosivuillaan rahat tilillesi todella nopeasti. Parhaimmillaan jopa viidessä minuutissa. On sopimatonta yllyttää kuluttajia ottamaan lainaa hetken mielijohteessa lupaamalla salamannopeaa palvelua. Yritys poisti yllyttävät mainoslauseet Kuluttajaviraston huomautuksen jälkeen ja sitoutui olemaan käyttämättä niitä vastaisuudessakaan. Yhteispohjoismainen ongelma Matkapuhelimella tilattavat pikavipit ovat muodostuneet ongelmaksi kaikissa Pohjoismaissa. Pohjoismaiset kuluttaja-asiamiehet keskustelivat aiheesta kokouksessaan vuoden alussa. Kuluttaja-asiamiehet pitivät tärkeänä, että markkinoilla on tarjolla pienlainoja, sillä myös pienituloisilla kuluttajilla on tarvetta jaksottaa taloutensa tuloja ja menoja luottojen avulla. Kuitenkin tällä hetkellä pikaluottojen aggressiivinen markkinointi, korkeat korot ja epäselvät sopimusehdot aiheuttavat jatkuvasti ongelmia kuluttajille. Ruotsin kuluttaja-asiamies on ilmoittanut erään yrityksen valtakunnansyyttäjälle koronkiskonnasta. Ilmoitus ei kuitenkaan johtanut rikosprosessiin. Suomessa keskusrikospoliisi tutkii koronkiskontaa. Lue lisää: Pikavippiyritys markkinaoikeuteen (AKu 2/2008) 7

8 Säästö- ja sijoitustuotteiden kaupantekoon tarvitaan vankka tietopohja Säästö- ja sijoitustuotteet ovat monimutkaisia tuotteita, joista niin ostajalla kuin myyjälläkin voi olla tietovaje. Kuluttajan talouteen merkittävästi vaikuttava päätös syntyy silloin ennemmin summamutikassa kuin huolellisen harkinnan tuloksena. Eläkevakuutukset ja sijoitusrahastot ovat keskiverto-ostoksia huomattavasti hankalampia tuotteita. Ne ovat monimutkaisia ja niiden sopimukset ovat täynnä vieraita käsitteitä ja kytköksiä eri lakeihin. Kuluttaja ei useinkaan itse pysty asettamaan tarjolla olevia vaihtoehtoja paremmuusjärjestykseen, vaan on myyjän asiantuntemuksen ja myyntitavan armoilla. Toisaalta myyjäkään ei välttämättä hallitse asiaa tarpeeksi hyvin. Ongelmia lisää se, että sopimukset ovat pitkäkestoisia. Voi kulua vuosia, ennen kuin asiakas havaitsee, että säästösopimus ei esimerkiksi vastaakaan myyjän markkinoinnissa tai myyntitilanteessa antamia lupauksia. Asiakas ei kuitenkaan voi enää silloin vedota myyjän sanoihin, vaan ainoastaan siihen, mitä sopimuspaperissa lukee. Kuluttajavirasto on jo pitkään pitänyt tärkeänä, että hatarien tietojen perusteella tehtyjä valintoja ja niistä mahdollisesti tulevaisuudessa seuraavia ongelmia yritetään ehkäistä etukäteen. On lisättävä sekä kuluttajien että myyjien tietämystä eri säästötuotteista niin, että he eivät joudu myyntitilanteeseen kylmiltään. Rahoitustarkastus ja Vakuutusvalvontavirasto ovat pyrkineet vastaamaan tähän tavoitteeseen laatimalla kannanoton hyvästä myyntitavasta henki- ja eläkevakuutusten henkilöasiakasmarkkinoinnissa. Myös Kuluttajavirasto sai esittää valmistelun alkuvaiheessa näkemyksensä asiasta. Myyjältä lupa odottaa vastuullisuutta Kuluttajavirasto korostaa myyjän asemaa kaupanteossa. Vastuullinen myyjä ymmärtää, että eri asiakkailla on erilaisia tarpeita, kuuntelee näitä tarpeita herkällä korvalla ja ohjaa asiakkaiden varat niiden mukaisesti. Hän ei ala heti myydä asiakkaalle yksittäistä tuotetta, vaan antaa ensin kokonaiskuvan siitä, millaisia sijoitus- ja säästömahdollisuuksia on ylipäänsä olemassa. Kuluttajaviraston mukaan myyntitilanteessa voisi olla apua myös yhtenäisestä mallista, jonka mukaan kaikki yritykset etenisivät. Kun kuluttajat kuulisivat samat asiat samassa järjestyksessä useammalta eri myyjältä, he pystyisivät helpommin vertailemaan eri vaihtoehtoja. Samojen asioiden toistaminen voisi samalla kasvattaa asiakkaiden tietotasoa. Kuluttajavirasto muistuttaa, että pelkkä tietojen paketointi ei riitä, vaan informaation on myös tavoitettava kohderyhmä. Tästä esimerkkinä on Kuluttajaviraston ja Finanssialan Keskusliiton rahoitusyhtiöjäsenten laatima tarkistuslista tililuottojen myyjille. Taskuun mahtuvan listan avulla myyjä voi helposti myyntitilanteessa tarkistaa, että hän käy asiakkaan kanssa läpi kaikki tililuottoon liittyvät perusasiat. Lue lisää: > Ajankohtaista > Lausunnot ja kannanotot > Hyvä myyntitapa säästö- ja sijoitustuotteiden henkilöasiakasmarkkinoinnissa (Lausunto Vakuutusvalvontavirastolle) 8

9 Pankkien kanta-asiakasohjelmiin lisää läpinäkyvyyttä Kanta-asiakkaiden palkitseminen on levinnyt myös finanssipalveluihin. Pankkien, sijoitusyhtiöiden ja vakuutusyhtiöiden on otettava kanta-asiakasohjelmissaan huomioon Kuluttajaviraston linjaukset kanta-asiakasmarkkinoinnista. Kanta-asiakasohjelmiin kuuluu usein myös vakuutuksia ja muita finanssituotteita. Tällaisilla tuotteilla on usein muita tuotteita suurempi vaikutus kuluttajan talouteen. Rahoitustarkastus onkin katsonut tarpeelliseksi linjata sitä, millä tavoin finanssituotteita voidaan käyttää kantaasiakasohjelmissa ja on pyytänyt linjausluonnokseen kommentteja myös Kuluttajavirastolta. Rahoitustarkastuksen mukaan luottolaitosten antamia bonuksia ei voi käyttää muuhun kuin finanssituotteiden eli pankki-, sijoitus- ja vakuutustuotteiden maksamiseen. Esimerkiksi vakuutusyhtiö ei voi luvata kanta-asiakkaalleen etuja siitä, että tämä hankkii kodinkoneen tietystä liikkeestä. Toinen vaihtoehto on, että yritys maksaa edun asiakkaalle rahana. Toisin päin kuvio sen sijaan toimii. Esimerkiksi kodinkoneliikkeen kanta-asiakas voi kerryttää etujaan hankkimalla vakuutuksen kanta-asiakasohjelmaan kuuluvalta vakuutusyhtiöltä. Kuluttajavirasto pitää Rahoitustarkastuksen tulkintaa siinä mielessä hyvänä, että se voi selkeyttää luottolaitosten kanta-asiakasohjelmia ja lisätä samalla markkinoiden läpinäkyvyyttä. Kuluttajan kannalta ei kuitenkaan ole merkittävää eroa siinä, saako bonusta vakuutuksesta vai jääkaapista. Lisäedun pitää pysyä sivuroolissa Monissa kanta-asiakasohjelmissa asiakas saa sitä enemmän etuja, mitä enemmän hän keskittää hankintojaan. Kanta-asiakasohjelman tarjoama tuote ei aina välttämättä ole edullisin eikä asiakkaan tarpeiden kannalta paras vaihtoehto. Asiakkaalle on kuitenkin usein helpompaa valita omaan kanta-asiakasohjelmaan kuuluva tuote kuin alkaa selvitellä ja kilpailuttaa muita vaihtoehtoja. Asiakkaan päätöksenteon kannalta olennaista on se, mitä asioita markkinoinnissa painotetaan. Kuluttajaviraston vuonna 2007 julkaisemassa kanta-asiakasmarkkinointia ja kantaasiakasohjelmia koskevassa linjauksessa todetaan, että mainoksissa ei saa sopimattomasti korostaa mahdollista ostohyvitystä. Asiakkaalla pitäisi olla mahdollisuus tehdä valintoja tuotteen tai palvelun ominaisuuksien perusteella ei hänelle luvattujen lisäetujen houkuttelemana. Joissain kanta-asiakasohjelmissa asiakas voi kerätä bonuksia maksamalla ostoksensa maksutai luottokortilla. Kuluttajavirasto muistuttaa, että maksu- tai luotto-ominaisuutta käyttäessään asiakas siirtää aina maksua myöhempään ajankohtaan ja lisää omaa riskiään velkaantua. Maksu- tai luottokortilla maksamisesta luvatut edut eivät siksi saa yllyttää asiakkaita käyttämään korttia harkitsemattomasti. Lue lisää: > Kuluttajaoikeuden linjauksia > Kanta-asiakasmarkkinointi ja kantaasiakasohjelmat > Ajankohtaista > Lausunnot ja kannanotot > Luottolaitosten kantaasiakasjärjestelmät (Lausunto Rahoitustarkastukselle) 9

10 Muutokset maksamisessa ravistelevat kuluttajan rutiineja Euromaksualueen yhtenäistyessä kuluttajat kohtaavat muutoksia maksamiseen liittyvissä arkiaskareissaan. Maksamiseen käytettävät kortit muuttuvat sirullisiksi, tunnusluku korvaa allekirjoituksen ja tilinumerot pitenevät. Yhtenäisen euromaksualueen (Single Euro Payments Area, SEPA) toteutus on aloitettu tänä keväänä. Kolmen vuoden pituiseksi suunnitellun siirtymäkauden aikana nykyiset suomalaiset maksuliikennepalvelut korvautuvat asteittain uusilla eurooppalaisilla palveluilla. Muutokset herättävät aina myös huolenaiheita. Maksaminen on arkiseen elämänkulkuun liittyvä välttämätön perustoiminto, joka koskettaa kaikkia. SEPA muuttaa käytäntöjä myös kotimaassa eikä siis koske vain niitä, jotka suorittavat maksuja yli kansallisen rajan. Uusien toimintojen oppiminen voi tuntua kuluttajista hankalalta ja oppiminen pois vanhoista malleista on usein vielä vaikeampaa kuin kokonaan uuden asian opettelu. Sirukortti toi maksupäätteen kuluttajan operoitavaksi Sirumaksukortti on jo monen kuluttajan lompakossa ja vähitellen yhä useammassa liikkeessä tarjolla on sirumaksupääte. Maksamiseen käy sama tunnusluku kuin nostettaessa kortilla käteistä. Kortin käyttäminen maksupäätteessä itse on kokemuksena toisenlainen kuin pelkkä myyjän tulostaman maksukuitin allekirjoittaminen. Maksupäätelaitteiden erilaisuus vaatii paneutumaan asiaan aluksi rutiinitoimenpidettä enemmän. Harmittavaa on se, että yhdistelmäkortissa kansainvälinen käytäntö tuo maksupäätteen näyttöön aina ensisijassa luottovaihtoehdon, vaikka suomalaiset käyttävät mieluummin kortin pankkikorttiominaisuutta. Sirumaksamiseen siirtymisessä tulee muistaa erikseen myös erityisryhmien tarpeet: kaupan olisi hyvä olla yhteydessä esim. vanhus- ja vammaisjärjestöihin, jotta maksamisen turvallisuus ja sujuvuus olisi yhtäläinen kaikille ja käyttöön tulisivat parhaat käytännöt kaikkien kannalta. Hintava järjestelmä Euromaksualueen yhtenäistyminen tapahtuu pankkikohtaisin ratkaisuin, joten Suomessakin jokainen pankki valitsee itsenäisesti ajankohdan, jolloin se toteuttaa muutokset omissa järjestelmissään. Tämä voi hämmentää kuluttajia, jotka ovat tottuneet tähän saakka pankkialan yhteisiin malleihin ja käytäntöihin. Myös maksupalveluiden hinnoittelurakenteet muuttuvat SEPA yhtenäistää tietyt peruspalvelut kaikissa maissa, mutta lisäksi pankit voivat halutessaan tarjota asiakkailleen erilaisia lisäpalveluita. Tässä vaiheessa varmimpia SEPAn seurauksia on se, että valtavan suuruusluokan järjestelmän luominen tuottaa suuria kustannuksia ja keskeinen huoli kuluttajien kannalta on, miten nämä kustannukset kohdennetaan ja mitkä ovat järjestelmän todelliset hyödyt kuluttajille suhteessa kustannuksiin. Vaikka yhdenmukaisten maksutapojen on tarkoitus lopulta olla nykyistä paljon tehokkaampia ja mahdollistaa myös hintojen laskemisen, siihen menee aikaa ja väliaikakin on rahoitettava. 10

11 Maksupalveludirektiiviä jalkautetaan jäsenmaissa SEPAn yhtenäisten palvelujen ja ehtojen käyttö 31 maassa (EU-maat, Islanti, Norja, Lichtenstein ja Sveitsi) vaatii tuekseen yhtenäisen lainsäädännöllisen kehikon. Se toteutuu EU:n maksupalveludirektiivillä, joka on nyt implementoitavana jäsenmaissa. Monet SEPAn odotettavissa olevista hyödyistä kuluttajille, kuten tilisiirtojen yhdenmukaisuus (ei enää jakoa kotimaiseen tilisiirtoon, EU-maksuun ja SEPA-tilisiirtoon) saavutetaan vasta kun lainsäädäntö on saatu voimaan. Lue myös: Hyötyykö kuluttaja vähittäisrahoituspalveluja koskevien säännösten täydellisestä yhtenäistämisestä? (AKu 6/2007) EU:n sisämarkkinoiden yhteinen maksualuehanke: samat säännöt maksamiseen koko unionin alueelle (AKu 1/2006) 11

12 Maksukorttien kompastuskiviä Erilaiset maksukortit ovat vakiintuneet kuluttajien perusmaksuvälineiksi. Silloin tällöin kortin käyttöön kuitenkin liittyy ongelmia. Visa Electron vei ylimääräisen sentin Kuluttajavirasto otti yhteyttä Finanssialan Keskusliittoon saatuaan kuluttajalta ilmoituksen, että autoa tankatessa Visa Electron -kortti ylittää tehdyn katevarauksen. Kuluttaja oli tankannut autoaan Nesteen huoltoasemalla. Tankatessa Visa Electron kortilla on ennen tankkauksen aloittamista tehtävä katevaraus, esim. 60 euroa. Jälkeenpäin kuluttajan tiliote kuitenkin näytti, että kortilta oli veloitettu 60,01 euroa. Ylimääräinen sentti johtui Neste Oy:n mukaan siitä, että tankkauslaitteistosta saattaa valua vielä tankkauksen lopuksi muutama pisara ylimääräistä. Kuluttajavirasto kehotti sekä yritystä että Finanssialan Keskusliittoa huolehtimaan siitä, että tällaiset laitteistosta johtuvat ylitykset menevät yrityksen eikä kuluttajan piikkiin. 778/41/2007 Yhdistelmäkortin laskun epäselvyys sekoitti kuluttajan Moniin pankkikortteihin voi yhdistää luotto-ominaisuuden. Kuluttajalla oli tällainen Sampo Pankin Visa-yhdistelmäkortti. Saapunut lasku oli kuitenkin niin epäselvä, ettei kuluttaja ymmärtänyt, että maksaessaan vain laskuun merkityn minimisumman loppuosa muuttuikin korolliseksi luotoksi. Näin kuluttaja tahtomattaan ja huomaamattaan siirtyi korollisen luoton käyttäjäksi. Kuluttajavirasto puuttui Sampo Pankin laskutuskäytäntöihin. Laskun on oltava niin selkeä, että kuluttaja helposti ymmärtää, että valitessaan vaihtoehdon, jossa maksaa vain osan kertyneen velan kokonaissummasta, loppuosaan lisätään korkoa. Yritys selkeytti laskujaan tältä osin. 2005/41/8201 Korttiuudistus ei velvoittanut luotto-ominaisuuden ottamiseen Osuuspankki lähestyi asiakkaitaan ilmoittamalla, että korttiuudistuksen myötä vanhat Kultakortit poistuvat käytöstä ja asiakkaiden olisi syytä hakea uusi OP-Visa. Asiakas oli hakemusta tehdessään tiedustellut, onko korttiin pakko ottaa luotto-ominaisuus. Pankista todettiin, että kyseiseen korttiin on luottoraja määriteltävä, vaikka sitä käyttäisikin vain pankkikorttina. Myöhemmin selvisi, että asiakas olisi voinut halutessaan ottaa myös OP-Visa Electron kortin, jossa luotto-ominaisuutta ei ole. Tästä vaihtoehdosta ei kuitenkaan kerrottu asiakkaan saamassa kirjeessä eikä asiakkaan ilmoitettua haluttomuutensa ottaa luotollinen kortti. Kuluttajavirasto huomautti Osuuspankkia ja koko pankkialaa Finanssialan keskusliiton välityksellä huolehtimaan siitä, että kuluttajalla säilyy aito mahdollisuus valita. Markkinoinnin läpinäkyvyyden tarve korostuu sirukorttiuudistuksen yhteydessä. 2006/40/

13 Maksuaikakortti baarikärpäsille Bilettävää nuorisoa kosiskelevaa Neocard maksuaikakorttia sai käyttää yökerhoissa ja baareissa. Mitä enemmän velkaantui, sitä enemmän luvattiin etuja, kuten sisäänpääsyjä ilmaiseksi ja jonon ohi yökerhoihin. Kuluttajavirasto puuttui asiattomaan markkinointiin. Nuorille suunnattu maksuaikakortti kuohutti mieliä muutama vuosi sitten ja Kuluttajavirastoon saapui useita ilmoituksia. Yleisesti paheksuttiin sitä, että tilanteessa, jossa nuorison juomisesta ollaan eri yhteiskunnan taholla huolissaan, markkinoidaan tuotetta, joka suorastaan yllyttää alkoholin ostamiseen. Maksuaikakorttia sai käyttää tiettyyn käyttörajaan saakka eri yökerhoissa ja baareissa. Kortilla oleva velkasaldo maksettiin kuukauden viimeisenä päivänä suoravelotuksena. Korttiin saattoi myös yhdistää erillisen luotto-ominaisuuden, johon liittyi oma luottoraja. Mitä enemmän kortilla osti, sitä enemmän sai erilaisia etuja. Ostettuaan tarpeeksi sai korkeamman saldorajan kortin ja yhä enemmän etuja. Kyseenalaisia myynninedistämiskeinoja Kortin markkinointia ei katsottu hyvällä. Kulutusluotto on luottotyypistä riippumatta sellainen tuote, jonka markkinointia arvioidaan muita kulutustuotteita tiukemmin. Tässä tapauksessa erityisesti kohderyhmä, nuoret, kiristi arviointia. Arpajaisten ja palkintojen, kuten tässä tapauksessa erilaisten VIP-etujen, korostaminen markkinoinnissa ei ole luottojen yhteydessä sopivaa. Edut kiinnittävät kuluttajan huomion epäolennaisuuksiin, ja kuluttaja unohtaa helposti harkinnan siitä, tarvitseeko luottoa ja pystyykö maksamaan. Tuotteen vertailu muihin rahoitusvaihtoehtoihin unohtuu helposti. Neocardia markkinoitiin etujen lisäksi myös kamerapuhelimen arvonnalla, johon saattoi osallistua vain avaamalla korttitilin ja maksamalla korttimaksun. Toinen markkinointikeino oli ns. kaverilta kaverille markkinointi: mitä useamman kaverin sai hankkimaan kortin, sitä enemmän etuja sai itse. Tällainen kampanjointi soveltuu erityisen huonosti luottojen markkinointiin, sillä luoton ottamisen tulee aina perustua luoton tarpeellisuuteen ja oman maksukyvyn arviointiin. Tässä tapauksessa nuorta houkuteltiin epäasiallisin keinoin ja toisaalta suostuttelijana oleva nuori houkuteltiin suostuttelemaan kaveriaan epäasiallisin keinoin. Ei luottoa luoton maksamiseen Kuluttajavirasto sai kortin markkinoinnista sellaisen vaikutelman, että Neocaradilla maksettu ostos siirtyisi luottokortin velkasaldoksi, jos sitä ei maksettaisi eräpäivänä. Yritys selvitti kuitenkin, että Neocardilla tehdyt ostokset veloitetaan Neocardin ehtojen mukaan ja korttiin liitetty luotto maksetaan luottoehtojen mukaisesti. Asian yhteydessä painotettiin yleisesti sitä, että ehto, joka mahdollistaisi sen, että velalla voitaisiin maksaa velkaa olisi kohtuuttomana ehtona kuluttajansuojalain vastainen. Tällainen käytäntö opettaisi nuoria suhtautumaan kevyesti velkaantumiseen ja vaarana on, että nuoret omaksuvat välinpitämättömän suhtautumisen velalla elämiseen. Korttia markkinoiva Neocard Oy muutti markkinointiaan ja kortin sopimusehtoja sekä laajensi kortin toimialuetta baareista muihin hyödykkeisiin. 2004/40/

14 Alennuksella yllytettiin hakemaan luottokorttia Kuluttaja oli ostoksilla Hemtex-liikkeessä ja halusi maksaa ostoksensa käteisellä. Myyjä tarjosi kuitenkin mahdollisuutta maksaa laskulla ja saada näin alennusta. Täytettyään sopimuspaperit kuluttaja sai 10 prosentin alennuksen ostoksestaan. Myöhemmin kuluttaja kuitenkin totesi sitoutuneensa Ikano Rahoitus nimisen rahoitusyhtiön tililuottoasiakkaaksi. Rahoitusyhtiöltä saapuneeseen laskuun oli lisätty 2,5 euron lisämaksu. Vastuullinen luotonanto ja hyvä luotonantotapa edellyttävät, että kuluttaja voi rauhassa harkita luotonottoa ja tutustua keskeisiin luottoehtoihin. Vastuullinen luotonantaja ei käytä alennuksia, markkinointiarpajaisia tai muita lisäetuja kulutusluottojen markkinoinnissa. Erityisen sopimatonta on tarjota alennusta heti kassalla niille, jotka samalla täyttävät luottokorttihakemuksen. Tällainen markkinointi on sopimatonta ja yllyttää harkitsemattomaan luotonottoon. Myyjän tulee ostotilanteessa aina selvittää kuluttajalle, jos ostosten rahoittamiseksi tarjotaan luottoa, millaista luottoa tarjotaan, luottohinta ja sen kustannukset sekä keskeiset sopimusehdot. Kuluttajan sitominen luottosopimukseen tämän tietämättä on kohtuutonta. Kuluttajan on voitava itse valita haluaako hän rahoittaa ostoksensa luotolla ja sitoutua tarjotun luottokortin tai osamaksun käyttämiseen. Hänelle on lisäksi annettava riittävästi aikaa rauhassa harkita luoton ottamista tai luotolla maksamista. 636/41/

15 Kuluttajalle eräpäivä tarkoittaa maksupäivää Koska lasku pitää maksaa? No tietysti eräpäivänä, sanoisi kadunmies. Matkatoimisto Tjäreborg ja luottokorttiyhtiö American Express olivat kuitenkin sitä mieltä, että eräpäivänä maksun pitäisi olla jo heillä, ei pankin järjestelmissä. Kuluttajat mieltävät maksaneensa laskun ajoissa, jos se on maksettu viimeistään eräpäivänä. Kuluttajansuojalaki tukee tätä vakiintunutta ajattelumallia. Sen mukaan maksun katsotaan tapahtuneen sinä päivänä kun pankki tai posti on hyväksynyt maksutoimeksiannon. Näin ollen kuluttajan suorittama maksu eräpäivänä on riittävä, eikä maksuviivästystä tapahdu, vaikka maksu saapuisikin velkojalle vasta eräpäivän jälkeen. Tjäreborg ja American Express vaativat maksuehdoissaan kuluttajia suorittamaan maksut siten, että ne näkyvät eräpäivänä yrityksen järjestelmissä. Jos maksu suoritetaan eri pankkiryhmän pankkiin kuin missä vastaanottajan tili on, ei kuluttaja voi varmuudella tietää, kuinka kauan varojen kirjautumiseen vastaanottajan tilille kuluu aikaa. Siten on kohtuullista, että kaikissa kuluttajasopimuksissa kuluttajan viimeistään eräpäivänä tekemä maksu katsotaan oikeaaikaiseksi. Kuluttajavirasto neuvotteli asiasta yritysten kanssa ja molemmat suostuivat muuttamaan ehtojaan siten, että eräpäivä on se päivä, jolloin kuluttajan on viimeistään maksettava lasku. (2296/41/2007, 2006/41/4684) 16

16 Perinnässä muistettava kohtuus 25 sentin suuruisen saatavalle 5 euroa perintäkuluja, maksimi perintäkulut automaattisesta sähköpostimuistutuksesta, maksuaikaa hädin tuskin viikko. Kuluttajavirasto kävi läpi perintää koskevat ilmoitukset puolentoista vuoden ajalta ja havaitsi vakaviakin puutteita. Kuluttajavirasto valvoo hyvän perintätavan noudattamista. Hyvään perintätapaan kuuluu mm. se, että kuluttajalle annetaan riittävästi aikaa selvittää oikeutensa ja varautua maksuun. Puolentoista viime vuoden aikana virastoon saapuneista perintää koskevista ilmoituksista iso osa koski sitä, että käytännössä perintäkirje oli saapunut vasta aivan eräpäivän alla tai jopa sen jälkeen. Syynä tähän näyttäisi olevan se, ettei kirjeitä postiteta samana päivänä kuin ne on päivätty. Perintäkulut aina maksimissa Toukokuussa 2005 tuli voimaan lainmuutos, jossa säädettiin perintäkulujen enimmäismääristä. Monet perintää hoitavat tahot tuntuvat kuitenkin tulkinneen enimmäismäärän vakiokulumääräksi ja unohtaneen lain yleisen kohtuullisuusvaatimuksen. Kuluja tulisi arvioida aina sen mukaan kuinka suuri on itse saatava, mikä on perintään käytetty työmäärä ja onko valittu suoritustapa perintätehtävälle sopivin. Kuluttajaviraston tietoon on tullut esimerkiksi tilanne, jossa kuluttajalta karhuttiin 25 sentin suuruista jäännöstä höystettynä 5 euron perintäkuluilla. Toisessa tapauksessa perintätoimisto laskutti alle euron suuruisen summaan liittyneestä ensimmäisestä maksuvaatimuksesta yli 20 euroa ja seuraavistakin kymmenisen euroa. Tällainen epäsuhta on kohtuuton sekä saatavan pienuuteen nähden että perinnän vaatimaan työmäärään nähden. Toisinaan perintäkuluja on peritty maksimimäärä jokaisesta samaa asiaa koskevasta perintäkirjeestä, vaikka valtaosa työstä, kuten erilaiset selvitykset ja tietojen tallennus, on tehty ensimmäisen kirjeen yhteydessä ja seuraavat lähtevät usein lähes automaattisesti. Perintäkulujen enimmäismääriä myös ylitetään silloin tällöin, mikä on sallittua vain erityistapauksissa ja silloinkin kuluttajalle on erikseen ilmoitettava ylityksestä. Tällaisissa tapauksissa kuluttajalle on eriteltävä vaaditut perintäkulut, jotta hän pystyy hahmottamaan mistä toimenpiteistä ne koostuvat. Kuluttajavirastoon tulleista ilmoituksista osasta kävi ilmi, että kulujen ylityksistä ja niiden perusteista ei aina kerrottu kuluttajalle. Kuka perii? Kuluttajat ovat toisinaan epätietoisia siitä, keneltä velkaa koskeva lasku oikeastaan tulee ja onko kyseessä velkojan maksumuistutus vai perintätoimiston maksuvaatimus. Erityisesti silloin, kun jo laskutus on siirretty perintätoimiston hoidettavaksi, olisi laskujen selkeyteen ja luettavuuteen kiinnitettävä huomiota ja annettava myös hyvät ohjeet reklamaatioiden hoitamista varten. Kuluttajalla on oikeus saada tietoja velastaan velkojan lisäksi myös perintätoimistolta, jos asiansa on sinne siirretty. Ajantasainen tieto veloista olisi annettava viimeistään kuukauden kuluttua pyynnöstä. Kuluttajavirasto piti viime syksynä perintäaiheisen seminaarin, jossa perinnässä esiin nousseita ongelmakohtia käytiin alan kanssa läpi. Lue lisää: > Perinnän valvonnassa esiin nousseita asioita (pdf) 17

17 Pieniäkin luottoja tarvitaan Vastuullisen luotonannon kansainvälisessä seminaarissa puitiin köyhimpien kansanosien ylivelkaantumisen syitä. Kohtuuhintaisille pienlainoille olisi tarvetta kaikissa maissa. Luotonantoon liittyvät kysymykset puhuttavat ympäri maailmaa. Syyskuussa 2007 vapaamuotoinen vastuullisen luotonannon ryhmittymä järjesti aiheesta Brysselissä seitsemännen kansainvälisen seminaarin. Seminaarin otsikkona oli Sääntely, valistus ja yhteistyö vastuullisessa luotonannossa ja aiheina erityisesti ylivelkaantuneisuuteen, korttiluottoihin, talouskasvatukseen, luottoluokitukseen ja pienlainoihin liittyvät kysymykset. Kaikki ovat tuttuja aiheita Suomessakin. Kohtuuhintaiset luotot avuksi ehkäisemään ylivelkaantumista? Keskusteltaessa ylivelkaantuneisuudesta ja vastuullisesta luotonannosta korostetaan asiallista markkinointia, luotonottajan takaisinmaksukyvyn arvioimista sekä kohtuullisten sopimusehtojen ja perintämenettelyjen tärkeyttä. Mahdollisuudesta saada kohtuuhintaista luottoa ei kuitenkaan vielä ole kovin laajasti keskusteltu keinona ehkäistä ylivelkaongelmia. Vastuullisen luotonannon ryhmittymän lähtökohtana on, että hinnoiltaan ja ehdoiltaan kohtuullisten luottojen tulee olla kaikkien saatavilla. Elämme luottoyhteiskunnassa, jossa mahdollisuus saada luottoa on tärkeä osa tavanomaista elämänmenoa. Luottojen saatavuus on tärkeää tulojen ja menojen jaksottamiseksi ja suurempien hankintojen rahoittamiseksi. Tutkimusta kaivattaisiin siitä, miten luottojen tarjonta kohtaa heikommassa taloudellisessa asemassa olevat kuluttajat. Onko niin, että heikommassa asemassa olevat saavat vain huomattavasti korkeakorkoisempaa lainaa kuin muut ryhmät? Suomessa Taloudenhallinnan neuvottelukunnan tekstiviestilainojen käyttäjistä teettämän tutkimuksen mukaan merkittävä osa luotonottajista rahoittaa pikavipeillä jokapäiväisen elämänsä rahantarvetta. Pikavippejä saavat köyhätkin siinä missä pankkilainan myöntäminen edellyttää yleensä vakuuksia, takausta tai vakituista työpaikkaa. Tutkimuksen perusteella suurin pikavippien käyttöön liittyvä ongelma on taloudellisesti huono-osaisten köyhtyminen entisestään korkeakorkoisten vippilainojen vuoksi. Suomessa tilanne kansainvälisesti verrattuna on luotonannon vastuullisuuden osalta lähtökohtaisesti hyvä. Meillä kuluttajansuojalain säännökset todellisen vuosikoron ilmoittamisesta, kohtuullisista sopimusehdoista, luotonottajan oikeudesta maksaa luotto ennenaikaisesti takaisin kuluitta sekä perintälaki ovat ennaltaehkäisseet monien ylivelkatilanteiden syntymisen. Korttiluotot ajankohtainen ongelma monessa maassa Seminaarissa keskusteltiin luottokorttien käytön yleistymisestä Euroopassa. Yhä useammalla kuluttajalla on samanaikaisesti monia luottokortteja, mikä monille aiheuttaa vaikeuksia hallita takaisinmaksua. Jotta erääntyneistä maksuista selvittäisiin, aikaisempaa korttiluottoa saatetaan rahoittaa ottamalla uusi luottokortti. Seurauksena on helposti ylivelkaantuminen. Useita luottokortteja parempana ratkaisuna pidettiin vain yhtä tai muutamaa korttiluottoa. 18

18 Tilanteen syinä nähtiin liian aggressiivinen korttiluottojen markkinointi. Luottokortteja on mm. markkinoitu erityisesti heikossa taloudellisessa asemassa oleville kuluttajille. Kuluttajille on lähetetty pyytämättä ilmoituksia korotetuista luottorajoista. Uutena selittävänä tekijänä nähtiin myös luottokustannusten piilottaminen koron sijasta erilaisiin luottosuhteesta perittäviin maksuihin ja maksuviivästyksen johdosta perittäviin sopimussakkoihin, mikä tekee luottokustannusten hahmottamisen vaikeaksi. Onneksi tilanne Suomessa on tässäkin suhteessa parempi kuin monessa muussa maassa, vaikka em. ilmiöt eivät meilläkään ole tuntemattomia. Suomessa esimerkiksi korttiluottojen myyntitilanteen asiallisuuteen on juuri kiinnitetty myyjien huomiota Kuluttajaviraston ja Finanssialan keskusliiton yhteistyössä. Seitsemän periaatetta vastuulliseen luotonantoon Vastuullisen luotonannon ryhmittymä on laatinut seitsemän vastuullisen luotoannon periaatetta. Periaatteiden mukaan: Vastuullisia ja kohtuuhintaisia luottoja tulee olla tarjolla kaikille. Luottosuhteiden tulee olla läpinäkyviä ja ymmärrettäviä. Luotonannon tulee aina olla varovaista, vastuullista ja oikeudenmukaista. Kohtuullistamisen tulee olla ensisijainen keino luoton irtisanomiseen nähden. Kuluttajaa suojaavan lainsäädännön tulee olla vaikuttavaa. Ylivelkaantumisesta tulee ottaa yhteiskunnallinen vastuu. Luotonottajilla tulee olla keinot käyttää oikeuksiaan ja tuoda ilmi epäkohtia. Vastuullisen luotonannon seminaarissa osallistujia oli kaikista Eu:n jäsenmaista, USA:sta, Brasiliasta, Etelä Amerikasta, Japanista, Kanadasta ja Albaniasta. Suomesta seminaariin osallistui Kuluttajavirasto. Seminaarin puheenjohtajana ja kantavana voimana toimi professori Udo Reifner Hampurin Institut fur Finanzdienstleistungenista. Suomen tilanteesta luennoi johtaja Anja Peltonen Kuluttajavirastosta. Lue myös: Miten ja mihin nuoret käyttävät pikavippejä ja muita kulutusluottoja (KTM:n tutkimus 10/2006) 19

19 Kulutusluottojen sääntely eteni EU:ssa EU:n kulutusluottodirektiivi on viimein hyväksytty. Kuluttajavirasto lausui vielä marraskuussa parlamentille viime hetken uudistamisehdotuksista. Huolta herätti mm. ehdotus jättää luoton takaisinmaksamista koskevien kulujen määrittely kansallisen sääntelyn piiriin. Kuluttajan oikeus maksaa lainansa takaisin ennenaikaisesti säilyi direktiivissä. Poistettavaksi ehdotettiin kohtia, joissa linjataan luotonantajan oikeudesta korvaukseen ennenaikaisen takaisinmaksun johdosta syntyvistä kuluista. Jos kohdat olisi poistettu, ei kuluttajan turvana olisi ollut yhteisötason sääntelyä, vaan kuluttaja olisi jäänyt kokonaan kansallisen sääntelyn varaan. Parlamentin toisen lukemisen jälkeen myös ehdotus luottolaitosten käyttöön laaditun standardilomakkeen käytöstä uhkasi jäädä pois. Standardoitu lomake, jolla annetaan ennakkotiedot kyseessä olevasta luotosta, auttaa kuluttajaa tyypillisesti vaikeaselkoisten luottosopimusten hahmottamisessa. Kaikille samanlainen lomake helpottaa myös merkittävästi luottomuotojen ja luotonantajien tarjousten vertailua. Valkoinen kirja sääntelemään asuntoluottoja Kuluttajavirasto oli tammikuussa kuultavana myös EU:n kiinnitysluottoja koskevan valkoisen kirjan yhteydessä. Virasto totesi, että siitä huolimatta, että uudistuva kulutusluottodirektiivi ei kata asuntoluottoja, Suomessa ei ole tarvetta EU-tason sääntelylle. Asuntoluottomarkkinat toimivat Suomessa hyvin. Jos sääntelyä kuitenkin tulee, on huolehdittava siitä, ettei suomalaisten kuluttajien asema heikkene nykyisestä. Mm. velvollisuus ilmoittaa luoton todellinen vuosikorko, oikeus ennenaikaiseen takaisinmaksuun kuluitta sekä sosiaalisen suoritusesteen huomioiminen maksuviivästystilanteissa ovat seikkoja, joiden säilyminen tulee turvata. Lue lisää: Kulutusluottodirektiiviä uudistetaan: Yhdeksän tärkeää kohtaa kuluttajan näkökulmasta (Aku 4/2006) 20

20 Ajankohtaista kuluttajaoikeudesta 3/ Kuluttajaviraston tehtävänä on kuluttajan aseman turvaaminen ja vahvistaminen. Kuluttajaviraston ylijohtaja toimii myös kuluttaja-asiamiehenä ja virastossa hoidetaan kuluttaja-asiamiehelle kuuluvat tehtävät. Kuluttaja-asiamiehen tehtävä on valvoa ja kehittää kuluttajan oikeusasemaa markkinoilla ja varmistaa, että markkinointia ja sopimusehtoja koskevia pelisääntöjä noudatetaan. Myös takaukseen ja kuluttajaperintään liittyvät asiat kuuluvat kuluttaja-asiamiehen toimivaltaan. Lisäksi kuluttaja-asiamies voi avustaa kuluttajia oikeudessa. Lisätietoa: 13

Pikavipit ja velkaantuminen

Pikavipit ja velkaantuminen Pikavipit ja velkaantuminen Mikä on pikavipin hinta? Vippi ja velka, onko syytä huoleen? Studia monetaria - yleisöluento 22.4.2008 Suomen Pankin Rahamuseo Sampo Alhonsuo Suomen Pankki Esityksen sisältö:

Lisätiedot

Tämä. Tili-ja kulutusluotot. -aineisto on tarkoitettu täydentämään. Liiketalouden matematiikka 2. kirjan sisältöä.

Tämä. Tili-ja kulutusluotot. -aineisto on tarkoitettu täydentämään. Liiketalouden matematiikka 2. kirjan sisältöä. Tämä Tili-ja kulutusluotot -aineisto on tarkoitettu täydentämään Liiketalouden matematiikka 2 kirjan sisältöä. 1 Sisällysluettelo TILI- JA KULUTUSLUOTOT...3 Esim. 1... 4 Esim. 2... 6 Esim. 3... 7 Esim.

Lisätiedot

ASUMISPAKKI-koulutus Harkittu rahan käyttö. KOTILO-projekti

ASUMISPAKKI-koulutus Harkittu rahan käyttö. KOTILO-projekti ASUMISPAKKI-koulutus Harkittu rahan käyttö Harkittu rahankäyttö Omasta taloudellisesta tilanteesta on tärkeää olla tietoinen. On hyvä arvioida tulot ja menot. Pienillä tuloilla selviää, kun suunnittelee

Lisätiedot

Kuluttajien luottamus markkinoihin ja kasvu. Ylijohtaja, kuluttaja-asiamies Päivi Hentunen KKV-päivä 23.10.2014. kkv.fi. kkv.fi

Kuluttajien luottamus markkinoihin ja kasvu. Ylijohtaja, kuluttaja-asiamies Päivi Hentunen KKV-päivä 23.10.2014. kkv.fi. kkv.fi Kuluttajien luottamus markkinoihin ja kasvu Ylijohtaja, kuluttaja-asiamies Päivi Hentunen KKV-päivä 23.10.2014 Kuluttajien vastuu kasvusta? Kuluttajien luottamus on yksi markkinoiden toimivuuden ja taloudellisen

Lisätiedot

VAKIOMUOTOISET EUROOPPALAISET KULUTTAJALUOTTOTIEDOT

VAKIOMUOTOISET EUROOPPALAISET KULUTTAJALUOTTOTIEDOT VAKIOMUOTOISET EUROOPPALAISET KULUTTAJALUOTTOTIEDOT 1. Luotonantajan / luotonvälittäjän henkilöllisyys ja yhteystiedot Luotonantaja Puhelinnumero Sähköpostiosoite Internet-osoite Luotonvälittäjä Puhelinnumero

Lisätiedot

HYVÄ PANKKITAPA SUOMEN PANKKIYHDISTYS

HYVÄ PANKKITAPA SUOMEN PANKKIYHDISTYS SUOMEN PANKKIYHDISTYS HYVÄ PANKKITAPA Hyvä pankkitapa on muotoutunut käytännön kokemuksesta. Hyvän pankkitavan säännöt sisältävät asiakkaan ja pankin välistä suhdetta sekä pankkien toimintatapoja koskevia

Lisätiedot

Näissä ehdoissa määritellään ne ehdot, joilla Risicum Oyj (myöhemmin luotonantaja) myöntää lainan (50 1000 ) asiakkailleen.

Näissä ehdoissa määritellään ne ehdot, joilla Risicum Oyj (myöhemmin luotonantaja) myöntää lainan (50 1000 ) asiakkailleen. 1. Yleistä Näissä ehdoissa määritellään ne ehdot, joilla Risicum Oyj (myöhemmin luotonantaja) myöntää lainan (50 1000 ) asiakkailleen. 2. Lainan myöntämisen yleiset edellytykset Luotonantaja voi myöntää

Lisätiedot

Vanhan kansan velkaviisautta

Vanhan kansan velkaviisautta Vanhan kansan velkaviisautta Velka on veli ottaessa ja veljen poika maksaessa Ei ole rahassa, se on nahassa, joka on verassa, se on velassa Ei vatsa velkaa salli Koira velatta elää Velasta ei pääse maksamatta

Lisätiedot

Vakiomuotoiset eurooppalaiset kuluttajaluottotiedot

Vakiomuotoiset eurooppalaiset kuluttajaluottotiedot Vakiomuotoiset eurooppalaiset kuluttajaluottotiedot 1. Luotonantajan nimi ja yhteystiedot Luotonantaja: Yhteisötunnus: Osoite: Puhelin: Sähköpostiosoite: Faksinumero: Internetosoite: Lainasto Oy 2382033-5

Lisätiedot

1. Luotonantajan nimi ja yhteystiedot. 2. Kuvaus luoton pääominaisuuksista. Vakiomuotoiset eurooppalaiset kuluttajaluottotiedot 1.11.

1. Luotonantajan nimi ja yhteystiedot. 2. Kuvaus luoton pääominaisuuksista. Vakiomuotoiset eurooppalaiset kuluttajaluottotiedot 1.11. Vakiomuotoiset eurooppalaiset kuluttajaluottotiedot 1.11.2015 1. Luotonantajan nimi ja yhteystiedot Luotonantaja: Yhteisötunnus: Osoite: Puhelin: Sähköpostiosoite: Faksinumero: Internetosoite: Lainasto

Lisätiedot

Luottomarkkinat muutoksessa. Paula Hannula 12.12.2013. kkv.fi. kkv.fi

Luottomarkkinat muutoksessa. Paula Hannula 12.12.2013. kkv.fi. kkv.fi Luottomarkkinat muutoksessa Paula Hannula 12.12.2013 12.12.2013 2 Kuluttajaluottolainsäädännön muutokset Pikaluottoja koskevia säännöksiä on uudistettu kolmessa vaiheessa 2009, 2010 ja 2013. Kuluttajansuojalain

Lisätiedot

Vakiomuotoiset eurooppalaiset kulutusluottotiedot

Vakiomuotoiset eurooppalaiset kulutusluottotiedot Vakiomuotoiset eurooppalaiset kulutusluottotiedot EU:ssa on laadittu vakiomuotoisten kulutusluottotietojen esittämiseen tarkoitettu lomake. Tiedot ilmaisevat oikein nykyisissä markkinaoloissa jättämämme

Lisätiedot

Yhtenäinen euromaksualue SEPA

Yhtenäinen euromaksualue SEPA Yhtenäinen euromaksualue SEPA Miten maksaminen muuttuu ja kehittyy 1 Euro on paras asia EU:ssa Ostovoima säilyy vaikka liikutaan rajojen yli. Hintoja on helppo verrata. Ei rahanvaihto- tai siirtelykuluja.

Lisätiedot

N:o 789. Vakiomuotoiset eurooppalaiset kuluttajaluottotiedot. 1. Luotonantajan/luotonvälittäjän henkilöllisyys ja yhteystiedot

N:o 789. Vakiomuotoiset eurooppalaiset kuluttajaluottotiedot. 1. Luotonantajan/luotonvälittäjän henkilöllisyys ja yhteystiedot 2640 N:o 789 Liite 1 Vakiomuotoiset eurooppalaiset kuluttajaluottotiedot 1. Luotonantajan/luotonvälittäjän henkilöllisyys ja yhteystiedot Luotonantaja Luotonvälittäjä [Nimi] [Nimi] * Luotonantajalle valinnainen

Lisätiedot

Kuluttajaoikeuden linjauksia

Kuluttajaoikeuden linjauksia Kuluttajaoikeuden linjauksia KULUTTAJALUOTTO TAVAROIDEN JA PALVELUIDEN MARKKINOINNISSA Kuluttajaluottojen markkinoinnin perussäännöt 1. Luottoa ei saa markkinoida siten, että markkinointi selvästi heikentää

Lisätiedot

VAKIOMUOTOISET EUROOPPALAISET KULUTTAJALUOTTOTIEDOT

VAKIOMUOTOISET EUROOPPALAISET KULUTTAJALUOTTOTIEDOT VAKIOMUOTOISET EUROOPPALAISET KULUTTAJALUOTTOTIEDOT 1. Luotonantajan / luotonvälittäjän henkilöllisyys ja yhteystiedot Luotonantaja Osoite Puhelinnumero Sähköpostiosoite Faksinumero Internet-osoite Lindorff

Lisätiedot

VAKIOMUOTOISET EUROOPPALAISET KULUTTAJALUOTTOTIEDOT

VAKIOMUOTOISET EUROOPPALAISET KULUTTAJALUOTTOTIEDOT VAKIOMUOTOISET EUROOPPALAISET KULUTTAJALUOTTOTIEDOT 1. Luotonantajan / luotonvälittäjän henkilöllisyys ja yhteystiedot Luotonantaja Puhelinnumero Sähköpostiosoite Faksinumero Internet-osoite Luotonvälittäjä

Lisätiedot

VAKIOMUOTOISET EUROOPPALAISET KULUTTAJALUOTTOTIEDOT

VAKIOMUOTOISET EUROOPPALAISET KULUTTAJALUOTTOTIEDOT VAKIOMUOTOISET EUROOPPALAISET KULUTTAJALUOTTOTIEDOT 1. Luotonantajan / luotonvälittäjän henkilöllisyys ja yhteystiedot Luotonantaja Puhelinnumero Sähköpostiosoite Faksinumero Internet-osoite Luotonvälittäjä

Lisätiedot

VAKIOMUOTOISET EUROOPPALAISET KULUTTAJALUOTTOTIEDOT

VAKIOMUOTOISET EUROOPPALAISET KULUTTAJALUOTTOTIEDOT VAKIOMUOTOISET EUROOPPALAISET KULUTTAJALUOTTOTIEDOT 1. antajan/luotonvälittäjän henkilöllisyys ja yhteystiedot antaja Osoite Sähköpostiosoite Internet-osoite Collector Bank AB, -01 (Collector Bank) PL

Lisätiedot

Hyödykesidonnainen kertaluotto 1 000,00 EUR

Hyödykesidonnainen kertaluotto 1 000,00 EUR VAKIOMUOTOISET EUROOPPALAISET KULUTTAJALUOTTOTIEDOT 1. Luotonantajan / luotonvälittäjän henkilöllisyys ja yhteystiedot Luotonantaja Puhelinnumero Sähköpostiosoite Internet-osoite Luotonvälittäjä Puhelinnumero

Lisätiedot

PINS MasterCard -koulutusmateriaali. Vain myyjän käyttöön

PINS MasterCard -koulutusmateriaali. Vain myyjän käyttöön PINS MasterCard -koulutusmateriaali Vain myyjän käyttöön 2 PINS MasterCard PINS-ohjelman lippulaiva! Pinssejä kahdesti, kun asiakas maksaa PINS MasterCard -kortilla! PINS-kumppanin myöntämät pinssit Lisäksi

Lisätiedot

14.12.2007. Kulutusluottoselvitys

14.12.2007. Kulutusluottoselvitys 14.12.2007 Sisältö Sivu 1 Kulutusluotto käsitteenä 1 2 Eri kulutusluottomuodot 1 3 Kulutusluottojen määrittely tilastoissa 2 4 Kulutusluotot luotonmyöntäjittäin 3 5 Kulutusluottojen määrän kehitys 4 6

Lisätiedot

Suomessa 3,5 miljoonaa aktiivista luottokorttitiliä vuonna 2007

Suomessa 3,5 miljoonaa aktiivista luottokorttitiliä vuonna 2007 Rahoitus ja vakuutus 2008 Luottokortit 2007 Suomessa 3,5 miljoonaa aktiivista luottokorttitiliä vuonna 2007 Suomessa oli 3,5 miljoonaa aktiivista luottokorttitiliä vuonna 2007. Aktiivisten korttitilien

Lisätiedot

VAKIOMUOTOISET EUROOPPALAISET KULUTTAJALUOTTOTIEDOT

VAKIOMUOTOISET EUROOPPALAISET KULUTTAJALUOTTOTIEDOT VAKIOMUOTOISET EUROOPPALAISET KULUTTAJALUOTTOTIEDOT 1. Luotonantajan / luotonvälittäjän henkilöllisyys ja yhteystiedot Luotonantaja Puhelinnumero Sähköpostiosoite Internet-osoite Stockmann Oyj Abp Aleksanterinkatu

Lisätiedot

Palvelukuvaus 1.0 Monipuoliset maksutavat verkkokauppaan Joustavat tilitykset ja raportointi

Palvelukuvaus 1.0 Monipuoliset maksutavat verkkokauppaan Joustavat tilitykset ja raportointi emaksut Palvelukuvaus 1.0 Monipuoliset maksutavat verkkokauppaan Joustavat tilitykset ja raportointi Sisällys Yleistä emaksut-palvelusta... 1 Näin emaksut toimii verkkokaupassa... 1 Maksutavat... 2 Liiketoiminnan

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1 32. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2012/2037(INI) 25.4.2012. Lausuntoluonnos Theodor Dumitru Stolojan (PE483.

TARKISTUKSET 1 32. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2012/2037(INI) 25.4.2012. Lausuntoluonnos Theodor Dumitru Stolojan (PE483. EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Talous- ja raha-asioiden valiokunta 25.4.2012 2012/2037(INI) TARKISTUKSET 1 32 Theodor Dumitru Stolojan (PE483.752v01-00) kulutusluottodirektiivin 2008/48/EY täytäntöönpanosta

Lisätiedot

VAKIOMUOTOISET EUROOPPALAISET KULUTTAJALUOTTOTIEDOT. 1. Luotonantajan henkilöllisyys ja yhteystiedot. 2. Kuvaus luoton pääominaisuuksista

VAKIOMUOTOISET EUROOPPALAISET KULUTTAJALUOTTOTIEDOT. 1. Luotonantajan henkilöllisyys ja yhteystiedot. 2. Kuvaus luoton pääominaisuuksista Sivu 1 (5) VAKIOMUOTOISET EUROOPPALAISET KULUTTAJALUOTTOTIEDOT 1. Luotonantajan henkilöllisyys ja yhteystiedot Luotonantaja Osoite Internet-osoite Danske Bank Oyj Hiililaiturinkuja 2, PL 1561, 00075 DANSKE

Lisätiedot

Siru ja tunnusluku. Elokuu 2007

Siru ja tunnusluku. Elokuu 2007 Siru ja tunnusluku Elokuu 27 Siru ja tunnusluku Euroopassa siirrytään kortilla maksamisessa sirukortteihin ja sirukortit ovat laajasti käytössä jo useissa Euroopan maissa. Myös Suomessa on otettu sirukortit

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 23 päivänä tammikuuta 2013. 31/2013 Laki. saatavien perinnästä annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 23 päivänä tammikuuta 2013. 31/2013 Laki. saatavien perinnästä annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 23 päivänä tammikuuta 2013 31/2013 Laki saatavien perinnästä annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 18 päivänä tammikuuta 2013 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Perintäpalveluiden sopimusehdot (201404)

Perintäpalveluiden sopimusehdot (201404) 1(5) Perintäpalveluiden sopimusehdot (201404) 1. Sopimuksen tarkoitus Tällä sopimuksella sovitaan perintäpalveluista ja sitä koskevista toimenpiteistä. Sopimus toimii myös valtuutuksena perintäpalveluiden

Lisätiedot

Luottokorttimyynti kasvoi ja korttien luottotappiot vähenivät vuonna 2012

Luottokorttimyynti kasvoi ja korttien luottotappiot vähenivät vuonna 2012 Rahoitus ja vakuutus 2013 Rahoitustoiminta Luottokortit 2012 Luottokorttimyynti kasvoi ja korttien luottotappiot vähenivät vuonna 2012 Kotimaisten luottokorttien myynnin arvo Suomessa oli 8,9 miljardia

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia

Kysymyksiä ja vastauksia Finanssialan Keskusliitto Syyskuu 2011 Kysymyksiä ja vastauksia Mistä SEPA:ssa on kyse? SEPA on lyhenne sanoista Single Euro Payments Area, yhtenäinen euromaksualue. Alueeseen kuuluvat kaikki 27 EU-maata

Lisätiedot

Kuluttajille myönnettäviä luottoja koskevan direktiivin muuttaminen

Kuluttajille myönnettäviä luottoja koskevan direktiivin muuttaminen EUROOPAN PARLAMENTTI OIKEUDELLISTEN JA SISÄMARKKINA-ASIOIDEN VALIOKUNTA Ohjelmaluonnos Kuluttajille myönnettäviä luottoja koskevan direktiivin muuttaminen Julkinen kuuleminen Tiistaina 29. huhtikuuta 2003,

Lisätiedot

SINGLE EURO PAYMENTS AREA, YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE

SINGLE EURO PAYMENTS AREA, YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Mikä SEPA? Mikä SEPA? SINGLE EURO PAYMENTS AREA, YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE 32 maata Euroopassa: EU-maat, ETA-maat (Islanti, Norja, Liechtenstein, Monaco) ja Sveitsi Yhtenäinen infrastruktuuri, säännöt ja

Lisätiedot

Vakiomuotoiset eurooppalaiset kuluttajaluottotiedot

Vakiomuotoiset eurooppalaiset kuluttajaluottotiedot Vakiomuotoiset eurooppalaiset kuluttajaluottotiedot 1. Luotonantajan nimi ja yhteystiedot Luotonantaja: Yhteisötunnus: Osoite: Puhelin: Sähköpostiosoite: Faksinumero: Internet osoite: Blue Finance Oy 2431091-9

Lisätiedot

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 1 28.6.2010 Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen

Lisätiedot

Luottokorttimyynti kasvoi ja korttien luottotappiot vähenivät vuonna 2011

Luottokorttimyynti kasvoi ja korttien luottotappiot vähenivät vuonna 2011 Rahoitus ja vakuutus 2012 Luottokortit 2011 Luottokorttimyynti kasvoi ja korttien luottotappiot vähenivät vuonna 2011 Kotimaisten luottokorttien myynnin arvo Suomessa oli 8,3 miljardia euroa vuonna 2011.

Lisätiedot

Millainen on Osuuspankin asuntopalvelu?

Millainen on Osuuspankin asuntopalvelu? Millainen on Osuuspankin asuntopalvelu? 1 Mistä asuntopalvelumme koostuu? Olitpa sitten hankkimassa ensimmäistä omaa kotia tai vaihtamassa nykyistä, saat meiltä juuri sinulle sopivan asuntolainan. Hoidamme

Lisätiedot

Luottokortit 2008. Luottokorttimyynti kohosi yli 8 miljardiin vuonna 2008

Luottokortit 2008. Luottokorttimyynti kohosi yli 8 miljardiin vuonna 2008 Rahoitus ja vakuutus 2009 Luottokortit 2008 Luottokorttimyynti kohosi yli 8 miljardiin vuonna 2008 Kotimaisten luottokorttien myynnin arvo Suomessa oli 8,2 miljardia euroa vuonna 2008. Edellisvuoteen verrattuna

Lisätiedot

Lainaehdot: Pikavipit 50-1000

Lainaehdot: Pikavipit 50-1000 Lainaehdot: Pikavipit 50-1000 1. Yleistä Näissä ehdoissa määritellään ne ehdot, joilla Risicum Oyj (myöhemmin luotonantaja) myöntää lainan (50-1000 ) asiakkailleen. 2. myöntämisen yleiset edellytykset

Lisätiedot

Luottokorttimyynti väheni ja korttien luottotappiot kasvoivat vuonna 2009

Luottokorttimyynti väheni ja korttien luottotappiot kasvoivat vuonna 2009 Rahoitus ja vakuutus 2010 Luottokortit 2009 Luottokorttimyynti väheni ja korttien luottotappiot kasvoivat vuonna 2009 Kotimaisten luottokorttien myynnin arvo Suomessa oli 7,3 miljardia euroa vuonna 2009.

Lisätiedot

Kuluttajaviraston uutiskirje 4/2006

Kuluttajaviraston uutiskirje 4/2006 4/2006 24.5.2006 TEEMANA VASTUULLINEN LUOTONANTO Vastuullinen luotonanto -mitä se voisi olla? Yhteiskunnallisen vastuun osoittaminen on yhä useammalle yritykselle tärkeä kilpailukykytekijä. Se on jotain

Lisätiedot

Euro ja pankkiasiat. Suomi ja 11 muuta maata siirtyvät vuoden 2002 alussa euron käyttöön.

Euro ja pankkiasiat. Suomi ja 11 muuta maata siirtyvät vuoden 2002 alussa euron käyttöön. Tähän esitteeseen on koottu hyödyllistä tietoa euron vaikutuksista pankkiasioihin. Lue esite ja säästä se. Esitteessä on tärkeää tietoa myös vuodenvaihteen varalle. Euro ja pankkiasiat Suomi ja 11 muuta

Lisätiedot

Lainan nro: LAINAHAKEMUS. Saap...2016. A. R. Winterin rahaston lainahakemus. Lainan hakijat. Nimi: Henk.tunnus: S-posti:

Lainan nro: LAINAHAKEMUS. Saap...2016. A. R. Winterin rahaston lainahakemus. Lainan hakijat. Nimi: Henk.tunnus: S-posti: LAINAHAKEMUS Saap...2016 Lainan nro: A. R. Winterin rahaston lainahakemus Lainan hakijat Tiedot hakijasta: Tilan tai toimipaikan nimi: RNo tai y-tunnus: Toiminnan laatu: Lainan tarkoitus (käytä tarvittaessa

Lisätiedot

VASTIKKEELLISEN RAHOITUKSEN EHDOT 20.10.2015

VASTIKKEELLISEN RAHOITUKSEN EHDOT 20.10.2015 1. YLEISTÄ 1.1 EkoRent Oy (jäljempänä Projektikumppani ) tarjoaa Joukon Voima Oy:n (jäljempänä Rahoituksenjärjestäjä ) (jäljempänä Joukkorahoittajat ) Projektikumppanin palveluun (jäljempänä Palvelu )

Lisätiedot

SUORAVELOITUS PÄÄTTYY. Viestinnän toimenpiteet syksy 2013 SEPA-ydinryhmä Kristiina Siikala

SUORAVELOITUS PÄÄTTYY. Viestinnän toimenpiteet syksy 2013 SEPA-ydinryhmä Kristiina Siikala SUORAVELOITUS PÄÄTTYY Viestinnän toimenpiteet syksy 2013 SEPA-ydinryhmä Kristiina Siikala 1 2 YDINVIESTEJÄ TERÄVÖITETTY MIGRAATIO ETENEE HITAASTI Suoraveloitusvaltakirjoista vasta 3 prosenttia on muunnettu

Lisätiedot

1.2 Lainatulle pääomalle maksetaan vuosittainen kiinteä korko kohdassa 9 esitetyn mukaisesti.

1.2 Lainatulle pääomalle maksetaan vuosittainen kiinteä korko kohdassa 9 esitetyn mukaisesti. Tiedot lainasta 1.1 Keskinäinen kiinteistöosakeyhtiö Finnoonportti (Y-tunnus 2611697-6) (jäljempänä Projektikumppani ) tarjoaa Joukon Voima Oy:n (jäljempänä Lainanjärjestäjä ) palvelussa rahoittajille

Lisätiedot

Kouvolan hovioikeuden tuomio NREP Finland Log 2 Oy:n ja Lappeenrannan kaupungin sekä Lappeenranta Free Zone Oy Ltd:n välisessä riita-asiassa

Kouvolan hovioikeuden tuomio NREP Finland Log 2 Oy:n ja Lappeenrannan kaupungin sekä Lappeenranta Free Zone Oy Ltd:n välisessä riita-asiassa Kaupunginhallituksen konsernijaosto 28 09.08.2013 Kouvolan hovioikeuden tuomio NREP Finland Log 2 Oy:n ja Lappeenrannan kaupungin sekä Lappeenranta Free Zone Oy Ltd:n välisessä riita-asiassa 530/090/2012

Lisätiedot

KULUTTAJALUOTTOSOPIMUS. Luotonantaja Lainasto Oy y-tunnus: 2382033-5 Yliopistonkatu 26B 20100 TURKU. Luoton määrä. Luoton määrä: 100-400 EUR

KULUTTAJALUOTTOSOPIMUS. Luotonantaja Lainasto Oy y-tunnus: 2382033-5 Yliopistonkatu 26B 20100 TURKU. Luoton määrä. Luoton määrä: 100-400 EUR KULUTTAJALUOTTOSOPIMUS Luotonantaja Lainasto Oy y-tunnus: 2382033-5 Yliopistonkatu 26B 20100 TURKU Luoton määrä Luoton määrä: 100-400 EUR Luoton korko Luoton vuotuinen korko: 28,60 % Luoton takaisinmaksu

Lisätiedot

Uusi, entistä parempi kanta-asiakaskortti!

Uusi, entistä parempi kanta-asiakaskortti! Uusi, entistä parempi kanta-asiakaskortti! SES 0408 Stockmann-tilikortti vaihtuu uuteen Stockmannin kanta-asiakaskortit uudistuvat. Stockmann-tilikortti korvataan entistä paremmalla Stockmann MasterCard

Lisätiedot

VAKIOMUOTOISET EUROOPPALAISET KULUTTAJALUOTTOTIEDOT (19.05.2014)

VAKIOMUOTOISET EUROOPPALAISET KULUTTAJALUOTTOTIEDOT (19.05.2014) 1.12.2010 voimaan tullut kuluttajansuojalaki edellyttää, että asiakas saa ennen luottosopimuksen tekemistä luotosta keskeiset, sopimusta sekä kuluttajan oikeuksia koskevat tiedot Vakiomuotoiset eurooppalaiset

Lisätiedot

Maatalouden Laskentakeskus Oy Minun Maatilani - ohjelmiston palvelusopimus

Maatalouden Laskentakeskus Oy Minun Maatilani - ohjelmiston palvelusopimus Minun Maatilani ohjelmiston palvelusopimus 23.12.2015 Page 1 of 5 Maatalouden Laskentakeskus Oy Minun Maatilani - ohjelmiston palvelusopimus Sisältö Käsitteet Tämä asiakirja on oikeudellisesti sitova sopimus

Lisätiedot

Lainanhakijan opas. Seitsemän askelta onnistuneeseen rahoitukseen. Joutsen Rahoitus

Lainanhakijan opas. Seitsemän askelta onnistuneeseen rahoitukseen. Joutsen Rahoitus Lainanhakijan opas Seitsemän askelta onnistuneeseen rahoitukseen. Joutsen Rahoitus Lainan hakeminen on helppoa, nopeaa ja turvallista Joutsen Rahoituksen verkkopalvelussa lainan haku on tehty niin helpoksi

Lisätiedot

Kulutusluottoselvitys Tammikuu 2009

Kulutusluottoselvitys Tammikuu 2009 2.1.29 FK Finanssialan Keskusliitto FC Finansbranschens Centralförbund Sisältö Sivu 1 Kulutusluotto käsitteenä... 1 2 Eri kulutusluottomuodot... 1 3 Kulutusluottojen määrittely tilastoissa... 2 4 Kulutusluotot

Lisätiedot

Vakiomuotoiset eurooppalaiset kuluttajaluottotiedot

Vakiomuotoiset eurooppalaiset kuluttajaluottotiedot Vakiomuotoiset eurooppalaiset kuluttajaluottotiedot 1. Luotonantajan/luotonvälittäjän henkilöllisyys ja yhteystiedot Luotonantaja euro24.fi / Euro24 Finance Oy Y-tunnus 2359181-9 Osoite Aurakatu 8, 20100

Lisätiedot

Normiperustan tarkistamisen yhteydessä kohta 4.3 poistettiin.

Normiperustan tarkistamisen yhteydessä kohta 4.3 poistettiin. 1 (6) Markkinavalvonta 21.03.2006 Dnro 15/121/2005 SAADUISTA LAUSUNNOISTA: RAHOITUSPALVELUSOPIMUKSET, STANDARDI 2.3 Rahoitustarkastus sai rahoituspalvelusopimuksia koskevaan standardiluonnokseen yhteensä

Lisätiedot

Talouspinko. (Tehtävä muokattu SAK:n Talouden ja työelämän bingosta)

Talouspinko. (Tehtävä muokattu SAK:n Talouden ja työelämän bingosta) Talouspinko 1. Ohjaaja valitsee 20 sanaa selitettäväksi. Nuori poimii itse haluamassaan järjestyksessä 16 sanaa taulukkoon ja kirjoittaa jokaiseen ruutuun yhden sanan. 2. Nuoret etsivät ohjaajan lukeman

Lisätiedot

MAKSUMUISTUTUS BUDJETTI KUITTI PIKAVIPPI VEROKORTTI ASUMISTUKI HERÄTEOSTOS LASKU KIERRÄTTÄMINEN TAKUU KORKO VUOKRALAINEN TYÖTTÖMYYSKASSA

MAKSUMUISTUTUS BUDJETTI KUITTI PIKAVIPPI VEROKORTTI ASUMISTUKI HERÄTEOSTOS LASKU KIERRÄTTÄMINEN TAKUU KORKO VUOKRALAINEN TYÖTTÖMYYSKASSA Talouspinko-peli 1. Ohjaaja valitsee 20 sanaa selitettäväksi. Nuori poimii itse haluamassaan järjestyksessä 16 sanaa taulukkoon ja kirjoittaa jokaiseen ruutuun yhden sanan. 2. Pyritään löytämään ohjaajan

Lisätiedot

Suoraveloituksesta e laskuun ja automaattiseen maksamiseen. Nordea 18.05.2010 Erkki Saarelainen

Suoraveloituksesta e laskuun ja automaattiseen maksamiseen. Nordea 18.05.2010 Erkki Saarelainen Suoraveloituksesta e laskuun ja automaattiseen maksamiseen Nordea 18.05.2010 Erkki Saarelainen Sisältö > Tausta > Suoraveloituksen korvaava palvelu > Siirtymäsuunnitelma 2 Tausta > Yhtenäisen euromaksualueen

Lisätiedot

Luottokorttimyynti kasvoi ja korttien luottotappiot lisääntyivät vuonna 2010

Luottokorttimyynti kasvoi ja korttien luottotappiot lisääntyivät vuonna 2010 Rahoitus ja vakuutus 2011 Luottokortit 2010 Luottokorttimyynti kasvoi ja korttien luottotappiot lisääntyivät vuonna 2010 Kotimaisten luottokorttien myynnin arvo Suomessa oli 7,9 miljardia euroa vuonna

Lisätiedot

12.5.2008. Numeropalvelusta edelleenkytkettyjen puhelujen yhteyskohtainen erittely. Viestintäviraston suosituksia 315/2008 S

12.5.2008. Numeropalvelusta edelleenkytkettyjen puhelujen yhteyskohtainen erittely. Viestintäviraston suosituksia 315/2008 S 12.5.2008 Numeropalvelusta edelleenkytkettyjen puhelujen yhteyskohtainen erittely n suosituksia 315/2008 S Suositus 315/2008 S 1 (5) Julkaisija Tekijät KUVAILULEHTI Asiakirjan päivämäärä 12.5.2008 Asiakirjan

Lisätiedot

Kotimainen suoraveloitus poistuu käytöstä

Kotimainen suoraveloitus poistuu käytöstä 23.5.2013 Kotimainen suoraveloitus poistuu käytöstä Laskuttajan uudet vaihtoehdot kuluttajalaskutukseen Kotimaisesta suoraveloituksesta luovutaan kaikissa euromaissa Kotimaisesta suoraveloituksesta ollaan

Lisätiedot

Joukkorahoitus eli crowdfunding

Joukkorahoitus eli crowdfunding Joukkorahoitus eli crowdfunding Joukkorahoitus on vaihtoehtoinen tapa yritykselle löytää rahoitusta Ideana on esitellä yrityksen tuotteet ja palvelut suurelle joukolle ja saada heidät kiinnostuneiksi yrityksestä

Lisätiedot

J;l ' JÄSENTIEDOTE 10/2010 9.9.2010. Kulutusluottoja koskeva lainsäädäntö uudistuu 1.12. Työnantajan sosiaalivakuusmaksut.

J;l ' JÄSENTIEDOTE 10/2010 9.9.2010. Kulutusluottoja koskeva lainsäädäntö uudistuu 1.12. Työnantajan sosiaalivakuusmaksut. J;l ' JÄSENTIEDOTE 10/2010 Kulutusluottoja koskeva lainsäädäntö uudistuu 1.12. Työnantajan sosiaalivakuusmaksut nousevat 2011 Kulutusluottoja koskeva lainsäädäntö uudistuu 1.12.2010 3 Työnantajan sosiaalivakuutusmaksut

Lisätiedot

Opiskelijana Suomessa tai maailmalla

Opiskelijana Suomessa tai maailmalla Opiskelijana Suomessa tai maailmalla Aalto-yliopisto opiskelijavaihto 8.5.2014 Danske opiskelijoille Danske määrittelee opiskelijoiksi kaikki 18-32 vuotiaat. Opiskelijat saavat Danske Bankista maksuttoman

Lisätiedot

Romlab.com myy tuotteita myös alle 18-vuotiaille asiakkaille sillä ehdolla, että holhooja antaa suostumuksen ostosten tekemiseen.

Romlab.com myy tuotteita myös alle 18-vuotiaille asiakkaille sillä ehdolla, että holhooja antaa suostumuksen ostosten tekemiseen. Seuraavia ehtoja sovelletaan Romlab.com ja sen asiakkaiden välisessä suhteessa Internetin välityksellä tapahtuvassa kaupassa. Romlab.com myy tuotteita täysi-ikäisille yksityishenkilöille sekä yrityksille

Lisätiedot

LAINASTON PIKALAINAN LAINAEHDOT JA YLEISET SOPIMUSEHDOT

LAINASTON PIKALAINAN LAINAEHDOT JA YLEISET SOPIMUSEHDOT LAINASTON PIKALAINAN LAINAEHDOT JA YLEISET SOPIMUSEHDOT Voimassa 1.11.2014 alkaen Luotonantaja: Lainasto Oy, Y-tunnus: 2382033-5 Luotonsaaja: Luonnollinen ja oikeustoimikelpoinen henkilö, joka hakee luottoa

Lisätiedot

ASIA. xxxxxxxxxxxxxx Oy nimistä (Y-tunnus xxxxxxx-x) kiinteistönvälitysliikettä koskeva valvonta-asia

ASIA. xxxxxxxxxxxxxx Oy nimistä (Y-tunnus xxxxxxx-x) kiinteistönvälitysliikettä koskeva valvonta-asia PÄÄTÖS ESAVI/7446/05.11.05/2013 Etelä-Suomi Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue 19.2.2015 ASIA xxxxxxxxxxxxxx Oy nimistä (Y-tunnus xxxxxxx-x) kiinteistönvälitysliikettä koskeva valvonta-asia

Lisätiedot

A V E R ETÄMYYNNIN ENNAKKOTIEDOT / KOSKEE HELPMEANS-VERKKOKAUPAN ASIAKKAIDEN TOIMEKSIANTOSOPIMUKSIA AVER ASIANAJOTOIMISTO OY

A V E R ETÄMYYNNIN ENNAKKOTIEDOT / KOSKEE HELPMEANS-VERKKOKAUPAN ASIAKKAIDEN TOIMEKSIANTOSOPIMUKSIA AVER ASIANAJOTOIMISTO OY A V E R 1 (5) ETÄMYYNNIN ENNAKKOTIEDOT / KOSKEE HELPMEANS-VERKKOKAUPAN ASIAKKAIDEN TOIMEKSIANTOSOPIMUKSIA 1 Osapuolet 1.1 (jäljempänä asiakas ) 1.2 Aver Asianajotoimisto Oy Fredrikinkatu 25 A 24 00120

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet Finanssipalvelujen tarjoamisessa noudatettavat menettelytavat Dnro Antopäivä Voimaantulopäivä FINANSSIVALVONTA Lisätietoja

Määräykset ja ohjeet Finanssipalvelujen tarjoamisessa noudatettavat menettelytavat Dnro Antopäivä Voimaantulopäivä  FINANSSIVALVONTA Lisätietoja Määräykset ja ohjeet Finanssipalvelujen tarjoamisessa noudatettavat menettelytavat Dnro 4/01.00/2011 Antopäivä 15.12.2012 Voimaantulopäivä 1.1.2013 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi

Lisätiedot

ENERGIAMARKKINAVIRASTO PÄÄTÖS

ENERGIAMARKKINAVIRASTO PÄÄTÖS ENERGIAMARKKINAVIRASTO PÄÄTÖS Dnro 77/422/2011 1.6.2011 ASIA Sähkön perusmaksuja koskeva alennus ASIANOSAINEN Fortum Markets Oy TOIMENPIDEPYYNNÖN TEKIJÄ Juha Lustman VIREILLETULO 8.2.2011 SELOSTUS ASIASTA

Lisätiedot

KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA SAATAVIEN LASKUTUS- JA PERINTÄOHJEET

KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA SAATAVIEN LASKUTUS- JA PERINTÄOHJEET KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA SAATAVIEN LASKUTUS- JA PERINTÄOHJEET Nakkilan kunta Voimaantulo 7.6.2002 SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleisperiaatteet...2 2. Soveltamisala...2 3. Laskutuksen suorittaja...2 4. Laskut...2

Lisätiedot

Sosiaalisen luoton myöntämisen yleinen este on maksuvaran puuttuminen, mutta tämän ohella esteenä voi olla esimerkiksi se, että

Sosiaalisen luoton myöntämisen yleinen este on maksuvaran puuttuminen, mutta tämän ohella esteenä voi olla esimerkiksi se, että 2 mista. Perusteltuja syitä luoton myöntämiseen voivat olla esimerkiksi talouden hallintaan saattaminen, velkakierteen katkaiseminen, kodin hankinnat, kuntoutumisen tai työllistymisen edistäminen, asumisen

Lisätiedot

Ferratum myöntää lainaa suomalaisille 20-vuotta täyttäneille henkilöille, jotka ovat hoitaneet raha-asiansa moitteettomasti.

Ferratum myöntää lainaa suomalaisille 20-vuotta täyttäneille henkilöille, jotka ovat hoitaneet raha-asiansa moitteettomasti. Yleiset lainaehdot Alla on määritelty ne ehdot, joilla Ferratum Finland Oy (jäljempänä Ferratum tai luotonantaja) myöntää lainan sitä hakevalle henkilölle (jäljempänä asiakas). Lainan hakeminen ja myöntäminen

Lisätiedot

Vakiomuotoiset eurooppalaiset kuluttajaluottotiedot

Vakiomuotoiset eurooppalaiset kuluttajaluottotiedot Vakiomuotoiset eurooppalaiset kuluttajaluottotiedot 1. Luotonantajan/luotonvälittäjän henkilöllisyys ja yhteystiedot Luotonantaja Y-tunnus 2359181-9 Osoite Puhelinnumero Sähköpostiosoite Faksinumero Internet

Lisätiedot

Yleiset toimitusehdot Asiantuntijapalvelut

Yleiset toimitusehdot Asiantuntijapalvelut Asiantuntijapalvelut SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 2 1.1 Soveltaminen... 2 1.2 Työmenetelmät... 2 2 TOIMITTAJAN VELVOLLISUUDET... 2 2.1 Yleistä... 2 2.2 Tiedottaminen palvelun edistymisestä... 2 3 TILAAJAN

Lisätiedot

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2011

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2011 1 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen taustalla olevien syiden kehittyminen s. 2 3.2 Nuorten velkaantumisen taustalla

Lisätiedot

Remonttireiskoja ja Kodinhoitajia

Remonttireiskoja ja Kodinhoitajia Remonttireiskoja ja Kodinhoitajia Kenet uskaltaisi päästää kotiinsa? 1 Miksi tätä pohtia? Kotien palvelutarve kasvaa Kodin erityisyys palvelun ja työn ympäristönä Kuluttajat haluavat valita itsenäisesti

Lisätiedot

Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka Helsinki Osoite Tammasaarenlaituri 3, 00180 Helsinki

Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka Helsinki Osoite Tammasaarenlaituri 3, 00180 Helsinki Epävirallinen käännös SULAUTUMISSUUNNITELMA 1. SULAUTUMISEEN OSALLISTUVAT YHTIÖT 2. SULAUTUMINEN Veritas keskinäinen vahinkovakuutusyhtiö (jäljempänä Veritas Vahinkovakuutus ) Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka

Lisätiedot

SEPA - muutoksia pienille ja keskisuurille yrityksille

SEPA - muutoksia pienille ja keskisuurille yrityksille SEPA - muutoksia pienille ja keskisuurille yrityksille Yleiset toimenpiteet SEPAan siirtymiseksi Käy läpi yrityksen käyttämät maksamiskanavat (verkkopankki, pankkiyhteysohjelma, jne) ja ohjelmistot, joissa

Lisätiedot

VAKIOMUOTOISET EUROOPPALAISET KULUTTAJALUOTTOTIEDOT. Alkaen 2 100,00 euroa.

VAKIOMUOTOISET EUROOPPALAISET KULUTTAJALUOTTOTIEDOT. Alkaen 2 100,00 euroa. VAKIOMUOTOISET EUROOPPALAISET KULUTTAJALUOTTOTIEDOT 1. Luotonantajan nimi ja yhteystiedot Luotonantaja Yhteisötunnus Osoite Puhelin Sähköposti Internet-osoite 4finance Oy 2257545-4 Mikonkatu 15 A, 00100

Lisätiedot

Iso toimitus alkamassa, miten hoidan mahdolliset rahoitustarpeet?

Iso toimitus alkamassa, miten hoidan mahdolliset rahoitustarpeet? Iso toimitus alkamassa, miten hoidan mahdolliset rahoitustarpeet? Yritysten aamukahvit Raahe Kari Ollikainen ja Esko Kujala Oulun yrityskonttori Eurolaina Yleisimmin käytetty perustuote investointien ja

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 4/2011

Määräykset ja ohjeet 4/2011 Määräykset ja ohjeet 4/2011 Asuntoluoton ennenaikaisesta takaisinmaksusta perittävän enimmäiskorvauksen laskentaan käytettävät Dnro FIVA 9/01.00/2011 Antopäivä 15.12.2011 Voimaantulopäivä 31.3.2012 FIASSIVALVOTA

Lisätiedot

MITEN MAKSAMISEN, TUNNISTAMISEN JA SÄHKÖISEN ASIOINNIN PELIKENTTÄ MUUTTUU? VAI MUUTTUUKO?

MITEN MAKSAMISEN, TUNNISTAMISEN JA SÄHKÖISEN ASIOINNIN PELIKENTTÄ MUUTTUU? VAI MUUTTUUKO? MITEN MAKSAMISEN, TUNNISTAMISEN JA SÄHKÖISEN ASIOINNIN PELIKENTTÄ MUUTTUU? VAI MUUTTUUKO? 3.6.2013 Teknologiateollisuus ry & Teleforum ry Pekka Laaksonen, johtava asiantuntija 1 TOISINAAN VANHA JA UUSI

Lisätiedot

SOSIAALISEN LUOTOTUKSEN PERUSTEET KUOPIOSSA

SOSIAALISEN LUOTOTUKSEN PERUSTEET KUOPIOSSA SOSIAALISEN LUOTOTUKSEN PERUSTEET KUOPIOSSA SOSIAALINEN LUOTOTUS Sosiaalinen luototus on sosiaalihuoltoon kuuluvaa luotonantoa, jonka tarkoituksena on ehkäistä taloudellista syrjäytymistä ja ylivelkaantumista

Lisätiedot

TILASTOTIETOJA PANKKIEN MAKSU- JÄRJESTELMISTÄ SUOMESSA 2002-2013 12.5.2014

TILASTOTIETOJA PANKKIEN MAKSU- JÄRJESTELMISTÄ SUOMESSA 2002-2013 12.5.2014 TILASTOTIETOJA PANKKIEN MAKSU- JÄRJESTELMISTÄ SUOMESSA 2002-2013 12.5.2014 1 TILASTOTIETOJA PANKKIEN MAKSUJÄRJESTELMISTÄ SUOMESSA 2002-2013 MAKSUJENVÄLITYS 1 Maksutapahtumat pankeissa 2 Shekkimaksut 3

Lisätiedot

Käyttöehdot, videokoulutukset

Käyttöehdot, videokoulutukset Käyttöehdot, videokoulutukset Edita Publishing Oy PL 700, 00043 NORDIC MORNING www.editapublishing.fi Asiakaspalvelu www.edilexpro.fi edilexpro@edita.fi puh. 020 450 2040 (arkisin klo 9 16) 1 Yleistä Tämä

Lisätiedot

LAINASTO OY KULUTTAJALUOTON YLEISET SOPIMUSEHDOT

LAINASTO OY KULUTTAJALUOTON YLEISET SOPIMUSEHDOT Lainaehdot LAINASTO OY KULUTTAJALUOTON YLEISET SOPIMUSEHDOT Limiittiluoton yleiset sopimusehdot Luotonantaja: Lainasto Oy, Y-tunnus: 2382033-5 Luotonsaaja: Luonnollinen henkilö, joka hakee limiittiluottoa

Lisätiedot

T A K A U S S I T O U M U S

T A K A U S S I T O U M U S T A K A U S S I T O U M U S Sivu 1 (6) Takauksen saaja Danske Bank Oyj Takaaja Kankaanpään kaupunki 01335961 Velallinen PSSV Palvelut Oy Päävelka Sopimuksen numero FI35 8116 7710 0328 54 Pääoma EUR 5 000

Lisätiedot

Vientisaatavatakuun yleiset ehdot

Vientisaatavatakuun yleiset ehdot 1 (6) Vientisaatavatakuun yleiset ehdot Viejän ulkomaiselta ostajalta olevien saatavien kattaminen 15.4.2008 Vientisaatavatakuun perusteella viejällä on oikeus saada korvausta Finnveralta takuusopimuksen

Lisätiedot

Paketin saapumisilmoitus lähetetään ensisijaisesti tekstiviestinä kännykkään. Muistathan siis ilmoittaa kännykkänumerosi tilauksen yhteydessä.

Paketin saapumisilmoitus lähetetään ensisijaisesti tekstiviestinä kännykkään. Muistathan siis ilmoittaa kännykkänumerosi tilauksen yhteydessä. Yleiset kauppaehdot 1. Toimitusehdot ja -kulut Toimitamme tuotteet postitse asiakkaan lähimpään postitoimipaikkaan kaikkialle Suomeen. Toimitusta varten tarvitsemme täydellisen katuosoitteen. Tilaajan

Lisätiedot

Maksujärjestelmien tuleva kehitys

Maksujärjestelmien tuleva kehitys Maksujärjestelmien tuleva kehitys Suomen Pankki Harry Leinonen 12.10.2004 E-mail:etunimi.sukunimi@bof.fi Mitä on maksaminen 4 Maksaminen on korvauksen tai velan suorittamista 4 Rahalla maksaminen korvasi

Lisätiedot

Asiakas voi varata Erottajan Kasinon käyttöönsä internet-osoitteessa

Asiakas voi varata Erottajan Kasinon käyttöönsä internet-osoitteessa EROTTAJAN KASINON YLEISET VARAUS- JA PERUUTUSEHDOT (VOIMASSA 1.8.2012 ALKAEN) 1. Soveltamisala Näitä Erottajan Kasinon yleisiä varaus- ja peruutusehtoja ( Yleiset Ehdot ) ja Erottajan Kasinon käyttösääntöjä

Lisätiedot

NUORTEN TALOUS- JA VELKANEUVONTA

NUORTEN TALOUS- JA VELKANEUVONTA NUORTEN TALOUS- JA VELKANEUVONTA YLEISTÄ Nuoruudessaan ihminen käy läpi enemmän muutoksia kuin missään muussa elämän vaiheessa. Suomen lainsäädännön mukaan 18 v. on täysi-ikäinen - vastaa itse varoistaan

Lisätiedot

1. Luottosopimuksen osapuolet Luottosopimus syntyy Suomen Rahoitusyhtiö Oy:n ja luottoa hakeneen asiakkaan välille, mikäli luotto myönnetään.

1. Luottosopimuksen osapuolet Luottosopimus syntyy Suomen Rahoitusyhtiö Oy:n ja luottoa hakeneen asiakkaan välille, mikäli luotto myönnetään. Luottoehdot Suomen Rahoitusyhtiö Oy 1. Luottosopimuksen osapuolet Luottosopimus syntyy Suomen Rahoitusyhtiö Oy:n ja luottoa hakeneen asiakkaan välille, mikäli luotto myönnetään. Luotonantaja Suomen Rahoitusyhtiö

Lisätiedot

1. Toimeksiantaja(t) Nimi: Osoite: Puhelin / sähköposti: Päävastuullinen lakimies: Vastapuoli / asian osallinen:

1. Toimeksiantaja(t) Nimi: Osoite: Puhelin / sähköposti: Päävastuullinen lakimies: Vastapuoli / asian osallinen: TOIMEKSIANTOSOPIMUS 1. Toimeksiantaja(t) Nimi: Osoite: Puhelin / sähköposti: 2. Toimeksisaaja Asianajotoimisto Tammer-Juristit Oy (y-tunnus 1053452-4) Aleksis Kiven katu 11 C, 33100 Tampere Puh. 010 346

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 362. Laki. vakuutusyhtiölain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 4päivänä toukokuuta 2001

SISÄLLYS. N:o 362. Laki. vakuutusyhtiölain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 4päivänä toukokuuta 2001 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2001 N:o 362 368 SISÄLLYS N:o Sivu 362 Laki vakuutusyhtiölain muuttamisesta... 1029 363 Laki ulkomaisista vakuutusyhtiöistä annetun

Lisätiedot