Toimitusjohtajan katsaus 2. Johtokunta 4. Organisaatio 5. Sähkön myynti 6. Kaukolämpö 8. Sähköverkko 10. Tuotanto 12. Tunnuslukuja 14.

Transkriptio

1 Vuosikertomus 2004

2

3 Toimitusjohtajan katsaus 2 Johtokunta 4 Organisaatio 5 Sähkön myynti 6 Kaukolämpö 8 Sähköverkko 10 Tuotanto 12 Tunnuslukuja 14 Energiatase 15 Tuloslaskelma 16 Tase 17 Rahoituslaskelma 18 Sähkön myynti ja siirto 19 Tilastotietoja 20 1

4 Toimitusjohtajan katsaus Taloudelliset tavoitteet saavutettiin lämpimästä ja sateisesta vuodesta huolimatta suurissa tuotantoinvestoinneissa onnistuminen nähdään toimintamme kannalta keskeiseksi tekijäksi. Investointia pohjustettiin Haapaniemen voimalaitosta peruskorjaamalla sekä selvittämällä Haapaniemen alueen soveltuvuutta tulevan voimalaitoksen sijoituspaikaksi. Kuopion Energian myymän sähkön hintakilpailukyky oli hyvä. Selvin osoitus kilpailukyvystä oli sähkön myyntimäärän lähes 10 prosentin kasvu. 2 Päättynyt vuosi oli keskimääräistä sateisempi ja lämpimämpi, mikä vaikutti sekä energian käyttöön että saatavuuteen. Kesän aikana sateet eivät osuneet pohjoismaisten vesivoimavarantojen kannalta otollisille alueille. Sen sijaan ne pilasivat Kuopion Energialle tärkeän turvetuotantokauden. Syksyllä oltiinkin tilanteessa, jossa kaukolämmön hinnankorotuspaineita perusteltiin sateisella kesällä ja sähkön hintapaineita kuivuudella. Tilikauden liikevoitoksi muodostui 11,2 miljoonaa euroa, joten Kuopion kaupungin asettama 9,25 miljoonan euron tuloutustavoite saavutettiin. Liikevaihdon neljän prosentin kasvusta 52,8 miljoonasta eurosta 55,1 miljoonaan euroon huolimatta tuloutuksen jälkeinen ylijäämä kutistui edellisvuoden ennätystasosta 42 prosenttia eli 2,5 miljoonaan euroon. Syynä on erityisesti huono turvetuotantokesä, joka loppuvuodesta rajoitti polttoaineen saatavuutta, nosti hintaa ja pakotti kalliimman polttoöljyn käyttöön. Strategiaa vietiin käytäntöön toimintaa kehittämällä ja tulevaisuuteen varautumalla Edellisvuonna päivitetty strategia ohjasi toimintaamme. Konkreettisia strategiasta johdettuja kehittämistoimenpiteitä olivat tulospalkkiojärjestelmän kehittäminen sekä toiminnan tehostaminen materiaalitoimintojen, sisäisen laskennan, jätehuollon ja energiaraportoinnin osalta. Erityisesti tulevaisuuden Vuoden 2005 alussa alkaneen päästökaupan edellyttämät päästöluvat ja -oikeudet on haettu lämpökeskuksille ja Haapaniemen voimalaitokselle. Energia-alan etujärjestöjen, lähinnä Suomen Kaukolämpö ry:n ja Turveteollisuusliitto ry:n kautta pyrittiin vaikuttamaan turpeen kohtelun oikeudenmukaisuuteen päästökaupan pelisäännöissä sekä kansallisessa jakosuunnitelmassa. Turpeen asemaan päästökaupan runsaspäästöisimpänä polttoaineena ei voi olla tyytyväinen. Toisaalta Kuopion Energialle ensimmäiselle päästökauppajaksolle vuosien tuotannon perusteella myönnettyjen päästöoikeuksien määrä on siedettävä. Sisäistä laskentaa kehitettiin siten, että sähköä ja lämpöä ei enää tuotettu voimalaitoksella omakustannushintaan, vaan tuotantopalveluille kuuluva osuus tuloksesta näytetään siellä, missä se syntyy. Tämän vuoksi sähkökaupan ja kaukolämmön liiketoimintakohtaiset tulokset eivät ole vertailukelpoisia aiempiin vuosiin. Sähkön myynti kovassa kasvussa Kuopion Energian myymän sähkön hintakilpailukyky oli hyvä sekä julkisissa että määräaikaistuotteissa. Selvin osoitus kilpailukyvystä oli sähkön myyntimäärän lähes 10 prosentin kasvu. Arviot internetin merkityksen noususta myyntikanavana saivat vuoden aikana tukea yritysasiakkaita palvelevan Sähkökauppa Elmerin menestyksen myötä. Lisääntynyt myynti jouduttiin huonosta turvetilanteesta johtuen kattamaan sähkön ostolla. Myynnin kasvun tuomat tulot kompensoivat suurentuneita polttoainemenoja.

5 Pitkän aikavälin sähkön hankintaa selvitettiin osallistumalla Jyväskylän Energian tulevan turvevoimalaitoksen lauhdeosuuden suunnitteluun yhdessä mahdollisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Selvityksen tuloksia on odotettavissa syksyllä Kaukolämpötoiminta suunnitellun mukaista Kaukolämpöenergian myyntimäärä 850 GWh oli talousarvion mukainen. Verkkoomme liitettiin vuoden aikana kaukolämpöasiakas. Kaukolämmön toimitusvarmuutta ylläpidettiin saneeraamalla Saarijärven raskasöljykäyttöinen lämpökeskus. Saneerauksen yhteydessä keskuksen tehoa nostettiin 35 MW:sta 40 MW:iin. Kaukolämpötaksat voitiin vuoden aikana pitää ennallaan huolimatta huonon turvekesän aiheuttamasta lämmön tuotantokustannusten noususta. Vuoden 2005 alusta kaukolämmön hintaa nostettiin 8,25 % - ensimmäistä kertaa sitten vuoden Sähkön siirrossa varauduttiin sähkömarkkinalain muutoksiin Sähkömarkkinalain muutos tuli voimaan aivan vuoden lopulla, jolloin varmistui, että Kuopion Energiaa tulee koskemaan sähköliiketoimintojen oikeudellinen eriyttäminen. Vähimmäisvaatimuksena on siirtoliiketoiminnan yhtiöittäminen. Sähköverkko- ja asennuspalveluiden toiminnan ja organisaation muuttamista uusitun lain vaatimusten mukaiseksi jatkettiin. Syksyllä tehtiin päätös Haapaniemen sähköaseman laajentamisesta. Vuoden 2005 aikana valmistuva laajennus turvaa tulevan Saaristokaupungin sähkön jakelua. Voimalaitoksella peruskorjausten vuosi Haapaniemen voimalaitoksella jatkettiin edellisvuonna aloitettua peruskorjausta tarkoituksena pidentää laitoksen käyttöikää ja säilyttää sen käytettävyys. Haapaniemi 1-yksikön automaatio, savukaasupäästöjen valvontalaitteisto, polttoaineen vastaanotto ja prosessitietokone uusittiin. Vaikea turvetilanne vaikutti syksyllä sähkön ja lämmön tuotantoon, eikä tilanne tule muuttumaan koko talven ja kevään aikana. Jos ensi kesä on sateinen eikä ylivuotisia turvevarastoja voida kartuttaa, epävarma polttoainetilanne jatkuu myös lämmityskaudella 2005/2006. Henkilöstössä vaihtuvuutta Vuoden aikana palkattiin kahdeksan uutta työntekijää lähinnä eläkkeelle lähteneiden tilalle. Vakinaisen henkilöstön lukumäärä vuoden vaihtuessa oli 197 eli viisi henkeä edellisvuotta vähemmän. Määräaikaiset mukaan lukien henkilöstöä oli 217. Tulevan kymmenen vuoden kuluessa kolmasosa henkilökunnasta saavuttaa eläkeiän. Kuopion Energian tulospalkkiojärjestelmää kehitettiin laatimalla koko talon toimintaa kuvaavat, koko henkilöstölle yhteiset tulosmittarit. Järjestelmä täydentää jo muutaman vuoden käytössä olleita liiketoimintakohtaisia tulospalkkioita. Vuodesta 1988 käytössä olleesta kokonaistuntipalkkajärjestelmästä siirryttiin aikapalkkaan pääasiallisesti työehtosopimuksen muuttumisen seurauksena. Energia-alan järjestökentässä muutoksia Energia-alan Keskusliitto ry, Energia-alan Työnantajayhdistys ry, Sähköenergialiitto ry ja Suomen Kaukolämpö Sky ry yhdistivät toimintansa vuoden 2005 alusta uuteen toimialajärjestöön, jonka nimeksi tuli Energiateollisuus ry. Yhdistymisen tavoitteena on yhtenäistää alan näkemyksiä ja lisätä voimaa vaikuttaa kansainväliseen päätöksentekoon lähinnä EUtasolla. Lähiajan näkymiä Uusittu sähkömarkkinalaki edellyttää Kuopion Energialta sähköverkkotoiminnan oikeudellista eriyttämistä sähkön myynnistä ja tuotannosta. Käytännössä joko verkko tai myynti ja tuotanto on yhtiöitettävä. Lisäksi laki edellyttää verkkoliiketoiminnalta vuosittaista operatiivisten kustannusten pienentämistä. Muitakin kuin pelkästään lain vähimmäisvaatimuksesta johtuvia toiminnan järjestelyvaihtoehtoja tullaan selvittämään. Päästökaupan harjoittelu alkaa vuonna Voimalaitoksen teknistaloudelliseen käyttöikään perustuva investointirytmi näyttää sopivan hyvin yhteen ensimmäisen varsinaisen päästökauppajakson kanssa. Epäselvää on, mitkä ovat kyseiselle jaksolle ilmaiseksi jaettavien päästöoikeuksien määräytymisperusteet. Kuopion Energia laati yhdessä Jätekukko Oy:n, Ylä-Savon Jätehuolto Oy:n sekä Varkauden jätehuoltoyhteenliittymän kanssa Kuopioon sijoitettavan jätteenpolttolaitoksen ympäristövaikutusten arvioinnin. Ennen arviointia ykkösvaihtoehto oli yksinomaan kaukolämpöä tuottava polttolaitos. Arvioinnin aikana näkemys muuttui yhdistettyä sähkön ja lämmön tuotantoa suosivaan suuntaan pelkkää kaukolämpöä tuottava laitos ei täytä Kuopion olosuhteissa kaikkia hyötykäytön kriteereitä. Jätteenpolton teknis-taloudellinen selvitys on tarkoitus tehdä Haapaniemen voimalaitoksen 1-yksikön korvausinvestoinnin suunnittelun yhteydessä vuonna Investointitaso nousi vuonna 2004 yli 11 miljoonaan euroon vuosia vallinneesta 5-6 miljoonasta eurosta. Voimalaitoksen perusparannusten loppuun saattaminen, Saaristokaupungin uudisrakentaminen ja energiahuollon turvaaminen pitävät lähivuosien investoinnit noin 10 miljoonassa eurossa. Yhteistyöllä tuloksiin Sähkön ja lämmön tuottaminen ja toimittaminen kuopiolaisille ja muille asiakkaillemme erinomaisella toimitusvarmuudella ja valtakunnallisissa vertailuissa kilpailukykyisiksi osoitetuilla hinnoilla on vaatinut yhteen hiileen puhaltamista suurelta joukolta ihmisiä. Haluan kiittää henkilöstöä, yhteistyökumppaneita sekä kuopiolaisia luottamusmiehiä tulostemme aikaansaamisesta ja mahdollistamisesta. Esa Lindholm 3

6 Johtokunta Johtokunnan jäsenet 2004 (varajäsenet suluissa) Puheenjohtaja Apulaiskaupunginjohtaja Jukka Pulkkinen (Palvelupäällikkö Harri Heiskanen) Varapuheenjohtaja Toimittaja Mikko Juntunen (Ammattimies Erkki Viitanen) Jäsenet Toimistotyöntekijä Sirpa Juntunen (Lääkintävahtimestari Sari Röntynen) Lehtori Seppo Pitkänen (Kauppateknikko Martti Kuutti) Suunnittelija Elvi Rissanen (Museo-opas Ritva Rönkkö) Kuvataiteilija Pauli Ruotsalainen (Toimittaja Ilpo Lommi) Kaupunginhallituksen edustaja 4 Toimitusjohtaja Airi Michael (Nuoriso-ohjaaja Tiina Tertsunen-Berg) Agronomi Toivo Yläjärvi (Hammaslääkäri Pasi Hämäläinen)

7 Organisaatio Puheenjohtaja Jukka Pulkkinen JOHTOKUNTA Varapuheenjohtaja Mikko Juntunen TOIMITUSJOHTAJA Esa Lindholm JOHDON SIHTEERI Kirsti Hartikainen HALLINTO- PALVELUT Hallintojohtaja Merja Ruuskanen SÄHKÖNMYYNTI- PALVELUT Myyntijohtaja Ari Sormunen SÄHKÖVERKKO- PALVELUT Verkkojohtaja Kari Väänänen KAUKOLÄMPÖ- PALVELUT Kaukolämpöjohtaja Seppo Partanen TUOTANTO- PALVELUT Tuotantojohtaja Eljas Koskela KIRJANPITO JA KASSA LASKUTUS HENKILÖSTÖASIAT TOIMISTOPALVELUT ENERGIAN HANKINTA JA YLEIS- SUUNNITTELU MYYNTI JA MARKKINOINTI SUUNNITTELU RAKENTAMINEN MATERIAALI- PALVELUT SIIRTO SUUNNITTELU RAKENTAMINEN KÄYTTÖ KUNNOSSAPITO KÄYTTÖ KUNNOSSAPITO TIETOHALLINTO TEKNISET PALVELUT

8 Sähkönmyynti Vahvaa kasvua Kuopion Energian sähkön myynnin liikevaihto kasvoi 16,6 prosenttia edellisvuodesta ja oli 19,7 miljoonaa euroa. Kasvu johtui sähkön myynnin lisääntymisestä ja myyntihintojen lievästä noususta. 6 Loppusyksyn runsaat sateet käänsivät sähkön markkinahinnat selvään laskuun. Nord Poolin fyysisen sähkön spot-hinta oli vuonna 2004 Suomen hinta-alueella keskimäärin 27,68 euroa megawattitunnilta, edellisenä vuonna 35,30 euroa. Sähkön myynnin liikevoitto vuonna 2004 oli 1,7 miljoonaa euroa, ,3 M. Vuosien 2003 ja 2004 tulokset eivät ole vertailukelpoisia, koska sähkön ja kaukolämmön sisäisen oston hinnoitteluperiaatteita muutettiin vuonna Sisäisessä ostossa siirryttiin käyttämään markkinahinnasta johdettua kiinteää sopimushintaa aiemman tuotannon omakustannushinnan sijaan. Muutos nosti sähkön sisäistä ostohintaa noin 25 prosenttia, jolloin valtaosa aiemmasta myynnin tuloksesta siirtyi tuotannon puolelle. Sähkön myynnissä ennätyskasvu Kuopion Energian sähkön myynti kasvoi 9,8 prosenttia edellisvuodesta. Sähkön myynti oli kokonaisuudessaan 628 gigawattituntia (GWh). Syy myynnin kasvuun oli menestyminen yritysten ja yhteisöjen sähkökaupassa. Kuopion Energian markkinoinnin painopiste oli vuonna 2004 pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Myös kotitalouksien ja muiden pienasiakkaiden määrä oli kasvussa. Sen sijaan tukkumyynti pieneni alle puoleen edellisvuodesta, mikä oli seurausta vähittäismyynnin kasvusta ja oman sähköntuotannon Syy myynnin kasvuun oli menestyminen yritysten ja yhteisöjen sähkökaupassa.

9 vähenemisestä. Sähköä ei riittänyt entisessä määrin tukkumyyntiin. Haapaniemen voimalaitoksilla tuotettiin sähköä 438 GWh, mikä on 14 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Oman vastapainetuotannon määrä pysyi kuitenkin edellisvuoden tasolla vähennyksen kohdistuessa lauhdetuotannon osuuteen. Voimalaitoksen automaatiojärjestelmän peruskorjaus ja syksyn polttoaineongelmat johtivat sähkön tuotannon pienenemiseen. Sateinen kesä vaikeutti turpeen nostoa. Turpeen määrä jäi riittämättömäksi ja laatu huonoksi. Näistä syistä ja myyntivolyymin kasvun vuoksi sähkön osto nousi 190 GWh:iin, mikä on noin kolminkertainen määrä edellisvuoteen nähden. Markkinaosuus omalla verkkoalueella oli noin 65 prosenttia. Oman verkkoalueen ulkopuolelle suuntautuva myynti yli kaksinkertaistui edellisvuodesta. Kokonaismyynnistä 39 % suuntautui oman alueen ulkopuolelle tai tukkumyyntiin. Kuopion Energia myi sähköä lähes 50 jakeluverkonhaltijan alueelle. Vähittäismyyntihinnat vakaat Kuopion Energian sähkön julkiset vähittäismyyntihinnat pysyivät koko vuoden 2004 ennallaan. Määräaikaisten sopimusten hinnoissa tehtiin vuoden aikana pieniä muutoksia sekä ylös- että alaspäin markkinahintojen kehityksen mukaisesti. Yritysasiakkaiden sähkötarjouksista ja -sopimuksista pääosa tehtiin Sähkökauppa Elmerin välityksellä. Sähkökauppa Elmeri on Kuopion Energian kehittämä yrityksille suunnattu internetpalvelu. Palveluun rekisteröityneet yritykset voivat helposti seurata sähkön markkinatilannetta ja ostaa sähköä kiinteällä hinnalla haluamalleen sopimusjaksolle silloin, kun se on edullisimmillaan. Elmerin hinnat perustuvat reaaliaikaisiin pohjoismaisen sähköpörssi NordPoolin noteerauksiin. Datasähkö Saatavuus laajeni Kuopion Energia on toimittanut laajakaistayhteyksiä sähköverkkoa hyödyntäen vuoden 2003 toukokuusta lähtien. Vuodelle 2004 tavoitteena oli datasähkön saatavuusalueen laajentaminen ja asiakasmäärän kasvu. Saatavuusalue laajeni suunnitelmien mukaisesti ja vuoden vaihteessa datasähkö oli talouden saatavilla. Asiakasmäärässä ei sen sijaan päästy tavoitteisiin, sillä datasähköä hyödynsi runsaat 400 käyttäjää. Datasähkötoiminnan liikevaihto oli noin euroa, mikä on nelinkertainen edellisvuoteen verrattuna. Asiakasmäärän pienuus ja kiristynyt hintakilpailu pitivät toiminnan kuitenkin edelleen tappiollisena. Viestintäviraston päätöksen mukaisesti Kuopion Energia teki laajan selvityksen datasähkön mahdollisesti kaapelitelevisioverkolle aiheuttamista häiriöistä. Selvitys osoitti, että taloyhtiöiden antenniverkkojen viat olivat merkittävin syy datasähköhäiriöiden esiintymiseen kaapelitelevisioverkossa. Oman verkkoalueen ulkopuolelle suuntautuva myynti yli kaksinkertaistui edellisvuodesta. 7

10 Kaukolämpöpalvelut Normaalivuosi Kulunut vuosi oli kaukolämpöliiketoiminnan suhteen hyvin tavanomainen. Lämpöä myytiin 850 gigawattituntia, mikä on noin 1,5 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Energiaa tuotettiin yhteensä noin 929 GWh. Aikaisempien vuosien tapaan suurin osa, noin 97 prosenttia, oli Haapaniemen voimalaitoksien yhteistuotantolämpöä ja loppu saatiin öljykäyttöisistä vesikattilalaitoksista sekä kaatopaikkakaasun poltosta. Lämmön toimitus sujui koko vuoden normaalisti. Talvi oli lauha ja siten edellisenä vuonna syntyneitä tehoennätyksiä ei rikottu. Uutena tuotantolähteenä oli kaatopaikkakaasulla tuotettu lämpö Pitkälahdessa. Biokaasulaitos tuotti lämpöenergiaa reilun megawatin teholla n. 10 GWh vuoden aikana. Syyskuun 13. päivänä liitettiin kaukolämpöverkkoon asiakas, Asunto-osakeyhtiö Puijonhovi. Kertomusvuonna liittyjiä oli yhteensä 131 kpl, joista pientaloja 105 kpl. Pääosa kaukolämpöliittymistä tuli edelleen Petoselle. Lämmitettävä rakennustilavuus kasvoi 1,6 prosenttia. Vuoden lopussa asiakkaiden kokonaismäärä oli kpl ja rakennustilavuus noin 20 milj. m 3. Korjaustöistä ja uusien asiakkaiden liittämisistä johtuneita käyttökeskeytyksiä oli enemmän kuin edellisenä vuonna. Asiakasta kohden lasketut keskeytykset olivat yhteensä 8 Uudelle tuhannelle asiakasmäärässä Uutena tuotantolähteenä oli kaatopaikkakaasulla tuotettu lämpö Pitkälahdessa.

11 1,0 tuntia ja tästä lämmityskaudelle osui 0,6 tuntia. Kohonnut keskeytysaika johtui pitkälle lämmityskaudelle jatkuneesta pientalojen rakentamiskaudesta. Kaukolämmön hinnassa korotuspaineita lopussa 325 km. Rakentamisen painopiste oli Petosella. Verkostoinvestointien osuus oli 1,0 miljoona euroa. Muut investoinnit kohdistuivat pääosin lämpöenergiamittauksiin ja tiedonsiirtoverkostoon. Liittymismaksuja kertyi euroa. Lämmön asiakashinnat olivat entisellään koko vuoden. Loppuvuodesta öljyn hinta kohosi voimakkaasti ja sateinen kesä pilasi turvesadon. Turpeen hinta nousi ja laatu huononi. Tämä johti myös öljyn käytön lisäämiseen. Edellä mainitut seikat yhdessä nostivat lämmön hankintakustannuksia niin paljon, että hintoja joudutaan nostamaan vuoden 2005 alusta. Kertomusvuonna lämmön hinta oli Kuopiossa maan halvimpia eivätkä toteutettavat hinnankorotukset kovin paljoa muuta Kuopion asemaa maan edullisimpiin kuuluvana kaukolämmityspaikkakuntana. Kertomusvuonna lämmön hinta oli Kuopiossa maan halvimpia. Investoinnit Kaukolämpöliiketoiminnan kokonaisinvestoinnit kertomusvuonna olivat n. 2,8 miljoonaa euroa. Merkittävin investointikohde oli Saarijärven lämpökeskuksen saneeraus. Laitokseen uusittiin 40 MW:n kattila ja lisättiin 500 m 3 :n öljysäiliö. Rakennusta jouduttiin korottamaan ja siihen tehtiin uusi vesikatto. Rautaniemen tulevan lämpökeskuksen tontilla tehtiin louhinta- ja tasaamistyöt. Kaukolämpöputkistoja rakennettiin yhteensä noin 8 km ja verkon kokonaispituus oli vuoden Kaukolämmön keskeytysaika (minuuttia/asiakas/vuosi) Lämmityskausi Kesä Yhteensä Vuosi

12 Sähköverkkopalvelut Tehtävämme Sähköverkkopalveluiden tehtävänä on siirtää sähköä kantaverkosta ja Kuopion Energian omilta voimalaitoksilta jakelualueen asiakkaille omana, kirjanpidollisesti eriytettynä liiketoimintayksikkönä. 10 Asiakkaille siirrettiin energiaa 563 gigawattituntia, jossa on kasvua 0,5 prosenttia. Siirtoasiakkaita oli vuoden lopussa Siirtotuloissa tapahtui vain pientä kasvua 10,4 miljoonasta eurosta 10,6 miljoonaan euroon. Liikevoitto pysyi edellisvuoden tasolla 3,2 miljoonassa eurossa. Sähköverkkoon liitettiin 192 uutta asiakasta pääasiassa Etelä-Kuopion asuntoalueilla Pölläkässä ja Savolanniemessä. Keskustan liikekiinteistöjä ja asuinkerrostaloja varten rakennettiin uusia muuntamoita. Vanhempaa sähköverkkoa uusittiin ja korjattiin huolto- ja kunnossapito-ohjelman mukaisesti. Saneerauksia tehdään aina, kun se on mahdollista samanaikaisesti teknisen viraston kunnallisteknisten töiden kanssa. Verkon käyttövarmuuteen panostettiin Sähköverkon käyttövarmuutta ja turvallisuutta lisättiin saneeraamalla vanhoja muuntamoita sekä uusimalla kaukokäyttölaitteistoja ja ohjelmistoja. Ensimmäistä kertaa käytettiin helikopteria ilmajohtoverkkojen johtokatujen puhdistamisessa. Johtokatuja raivattiin 80 kilometriä. Tällä työmenetelmällä johtokadun sivut saadaan oksittua nopeasti ja tehokkaasti. Kertomusvuonna Kuopion Energian keskijänniteverkon keskeytysaika oli noin 22 minuuttia/muuntopiiri. Etelä-Kuopion häiriöttömän sähkön jakelun turvaamiseksi Haapaniemen nykyisen sähköaseman yhteyteen alettiin rakentaa sähköaseman laajennusta, joka käsittää 20 kv:n kojeiston, päämuuntajan ja maasulkuvirran kompensointilaitteet. Toimintavuoden aikana tehtiin teknis-taloudellinen selvitys varteenotettavien kaukoluentajärjestelmien ominaisuuksista ja soveltuvuudesta Kuopion Energian tarpeisiin. Tavoitteena on päästä entistä tarkempaan

13 kausijaksotukseen, jolloin asiakkaan kaikki laskut perustuvat todelliseen mittarilukemaan. Selvitys ei vielä johtanut toimenpiteisiin. Parantaaksemme asiakkaiden tiedonsaantia sähkön jakelun keskeytystilanteista, on vikapalvelussa otettu käyttöön automaattinen vikatiedotusjärjestelmä. Järjestelmä ottaa vastaan 30 samanaikaista puhelua ja tiedottaa automaattisesti sillä hetkellä aktiivisista häiriöistä. Vikatiedotteet päivittyvät automaattisesti käytönvalvontajärjestelmästä. Asiakastiedotuksen parantamisen lisäksi häiriöinfo mahdollistaa päivystäjän resurssien keskittämisen vianselvitykseen ja korjaukseen, mikä taas lyhentää sähkönjakelun häiriön kestoa. Sähköverkkoon investoitiin suunnilleen saman verran kuin yleensäkin vuosittain eli 1,9 miljoonaa euroa. Liittymismaksuja kertyi euroa. Asennuspalvelut Asennuspalvelun tehtävänä on oman sähköverkon rakentaminen ja kunnossapito sekä taajamaverkkojen ja ulkovalaistuksen vapaan kilpailun tuotteiden ja palvelujen tarjoaminen. Sisäisiä asiakkuuksia kehitettiin syventämällä tilaaja-toimittaja-mallia yhteistyössä verkkopalvelun kanssa. Tarkoitus on päästä molempia osapuolia hyödyttäviin pitkäaikaisiin kumppanuussopimuksiin ja turvata ensisijaisesti sähköverkon tarvitsemat palvelut. Toimintavuoden painopiste oli oman toiminnan kehittämisessä ja uusien asentajien koulutuksessa. Asennuspalvelun henkilöstölle järjestettiin laaja sähkötyöturvallisuuskoulutusohjelma, johon liittyvä sisäinen ohjeistus päivitettiin. Oman verkon rakentaminen ja kunnossapito Vuosi työllistivät poikkeuksellisen paljon toimintavuoden aikana. Verkonrakennuskohteita, samoin kuin osa datasähköverkon rakentamisesta teetettiin myös ulkopuolisella urakoitsijalla. Varastonimikkeiden ja varastoitavan materiaalin määrää supistettiin ja varmuusvaraston nimikkeistö tarkistettiin ajan tasalle sekä päätettiin ottaa käyttöön sähköiset tilaukset ja EDI-laskujen välityspalvelu. Ulkovaloverkon huolto ja rakentaminen urakoitiin Kuopion kaupungille. Huolto- ja kunnossapitosuunnitelma päivitettiin ja Puistokadun valaistus uusittiin. Valtakunnallisessa, 37 kunnan yhdyskuntateknisten palveluiden tyytyväisyystutkimuksessa Kuopion kaupungin katuvalaistuksen laatutaso todettiin parhaaksi. Ulkovalopisteitä oli vuoden lopussa yhteensä kpl ja -johtoja 607 km. Yhteenlaskettu teho oli megawattia. Keskeytykset (minuuttia/vuosi) Kuopion Energia Muut taajamayhtiöt Ulkoiseen palvelutoimintaan ovat kuuluneet myös kuluttajamuuntamoiden käytönjohtajuudet sekä huolto- ja kunnossapitotehtävät. Sähköturvallisuuden varmistamiseksi ovat valtuutetut tarkastajat suorittaneet sekä uusissa että käytössä olevissa sähkölaitteistoissa varmennus-, määräaikais- ja turvallisuustarkastuksia. Parantaaksemme asiakkaiden tiedonsaantia sähkön jakelun keskeytystilanteista, on vikapalvelussa otettu käyttöön automaattinen vikatiedotusjärjestelmä. 0

14 Tuotanto Tuotanto supistui Sähköä tuotettiin Haapaniemen voimalaitoksissa 438 gigawattituntia, mikä on 13,8 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. 12 Tuotannon lasku johtui keväällä alhaisesta sähkön markkinahinnasta ja ykköslaitoksen perusparannustöiden aiheuttamasta tuotannon keskeytyksestä. Syksyllä heikosta turvetuotantokesästä johtuen erilliseen sähköntuotantoon käytettävää turvetta ei enää ollut saatavilla. Kaukolämpöä tuotettiin voimalaitoksella 903 gigawattituntia, mikä on noin 1,3 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Voimalaitoksilla oli vain kaksi laitevioista ja kaksi korjaustöistä johtunutta lyhyttä tuotannonkeskeytystä. Uusi voimalaitos Haapaniemelle Kesäkuussa valmistui asiantuntijatyönä tehty selvitys Haapaniemen alueen käyttömahdollisuudet uuden voimalaitoksen sijoituspaikkana. Raportti vahvistaa sen, että alue soveltuu Haapaniemi 1-yksikön korvaavan laitoksen sijoituspaikaksi. Polttoaineet Polttoaineita käytettiin kalenterivuoden aikana yhteensä gigawattituntia. Turvetta siitä oli 1 450, sahanpurua 39 ja öljyä 201 GWh. Öljyn osuus voimalaitoksen polttoaine-energiasta oli 12 prosenttia. Määrällistä kasvua öljynpoltossa oli 82 GWh, joka on 68 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Oman turvetuotannon osuus kiinteän polttoaineen kokonaismäärästä oli 8,7 %. Polttoaineiden käyttö laski 12,6 % pienentyneen lauhdetuotannon ja lämpimän vuoden vuoksi. Investoinnit Voimalaitosten perusparannusten suunnittelua ja toteutusta on jatkettu ja automaatio-

15 järjestelmät on uusittu 1-laitoksessa ja turveasemilla. Uudet savukaasupäästöjen mittaus- ja valvontalaitteet on otettu käyttöön ja ykköslaitoksen prosessitietojärjestelmä on päivitetty. Prosessiveden käsittelylaitoksen saneeraustyöt ja voimalaitoksen valvomon uudistamisen suunnittelu aloitettiin joulukuussa. Kiinteän polttoaineen vastaanotto- ja käsittelylaitoksen maankaivutyöt, perustukset ja betonirakenteet saatiin valmiiksi ja koneasennukset päästiin aloittamaan aikataulun mukaisesti syyskuun alussa. Laajennus valmistuu käyttöönottokuntoon tammikuun 2005 aikana. Automaatiojärjestelmien uudistamisen suunnittelusta vastasi Electrowatt-Ekono Oy. Sopimusta muutettiin heinäkuussa siten, että Haapaniemi 2-laitoksen osuus poistettiin ja yrityksen kanssa sovittiin jäljelle jääneistä tehtävistä. Samalla laitoksen automaatiosuunnittelu kilpailutettiin uudelleen, jonka jälkeen se tilattiin Metso Automation Oy:ltä. Perusparannusten kustannukset nostivat investointimenoja 1,5 miljoonasta eurosta 6,7 miljoonaan euroon. Haapaniemi 1 -laitokseen käytettiin 2,3 ja turveaseman rakentamiseen 3,6 miljoonaa euroa. Oma turvetuotanto Turpeen tuotanto jäi runsassateisen kesän vuoksi selvästi asetetuista tavoitteista. Tuotettu aumakuutiometriä on vain noin Syksyllä heikosta 30 % tuotantotavoitteesta. Pielaveden Aittosuota kunnostettiin n. 20 hehtaaria turvetuotantoon. Ala ei lisää tuotantopinta-alaa, vaan se korvaa käytöstä pois jääneitä alueita. Kiuruveden Rikkasuolle teetettiin luontoselvitys, jonka pohjalta laaditaan tuotantosuunnitelmat ja ympäristölupahakemukset. turvetuotantokesästä johtuen erilliseen sähköntuotantoon käytettävää turvetta ei enää ollut saatavilla. 13

16 Tunnuslukuja Liikevaihdon ja käyttökatteen kehitys (milj. euroa) Liikevaihto Käyttökate Vuosi Liikevoiton kehitys (milj. euroa) Liikevoitto Vuosi Tunnusluvut (laskentakaavat sivulla 20) Käyttökate (%) 30,2 34,5 31,8 30,3 Investointien omarahoitus (%) Käyttöomaisuuden poistoaika (v) 9,7 8,7 8,4 8,8 Sijoitetun pääoman tuotto (%) 15,6 18,8 15,4 14,6 Oman pääoman tuotto (%) 21,6 26,1 21,6 20,5 14

17 Energiatase 2004 puu 39,1 sähkön osto 190,2 (GWh) öljy 218,5 biokaasu 10,4 turve 1451,4 energian kokonaishankinta 1909,6 vesikattilat/ biokaasu 17,7 puu 39,1 turve 1451,4 öljy 200,8 Haapaniemen voimalaitos käytetyt polttoaineet 1691,3 sähkön tuotantohäviöt 183,9 sähkön kokonaistuotanto 483,2 tuotanto 438,4 kaukolämmön kokonaistuotanto 936,1 Voimalaitos 902,9 (96,5 %) Vesikattilat 33,2 (3,5 %) kaukolämmön tuotantohäviöt/ voimalaitos 121,3 omakäyttö 44,8 sähkön hankinta 628,6 kaukolämmön hankinta 928,7 (100 %) kaukolämmön tuotantohäviöt/ vesikattilat 2,2 tukkumyynti 31,5 vähittäismyynti 597,1 kulutus 851,5 (91,7 %) myynti 849,2 (91,4 %) omakäyttö 7,4 verkostohäviöt 77,2 (8,3 %) käyttö omaan toimintaan 2,3 asuinrakennukset 519,0 (61,1 %) julkiset- ja liikerakennukset 283,2 (33,3 %) teollisuusrakennukset 47,0 (5,6 %) 15

18 Tuloslaskelma (1000 ) Myyntituotot Sähkön myynti Sähkön siirto Lämmön myynti Turpeen myynti 0 7 Datasähkön myynti Muut myyntitulot L I I K E V A I H T O Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Sähkön ostot Kantaverkkomaksut Polttoaineiden ostot Polttoainevaraston lisäys(-)/vähennys(+) Muut aineet ja tarvikkeet Tarvikevaraston lisäys(-)/vähennys(+) Palvelujen ostot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Lakisääteiset henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Liiketoiminnan muut kulut L I I K E V O I T T O Rahoitustuotot ja -kulut Korko- ja muut rahoitustuotot Saman konsernin yrityksiltä Muilta Korko- ja muut rahoituskulut Saman konsernin yrityksille 0 Muille VOITTO ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ Satunnaiset tuotot ja -kulut Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut 0 0 VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA Tilinpäätössiirrot Tuloutus kaupungille/peruspääoman korko T I L I K A U D E N Y L I J Ä Ä M Ä

19 Tase (1000 ) VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Johtoalueiden kertakaikk. korvaukset Muut pitkävaikutteiset menot Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Sähköverkosto Lämpöverkosto Tuotannolliset koneet ja laitteet Muut koneet ja kalustot Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskener.hankinnat Sijoitukset Muut saamiset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Öljyvarasto Turvevarasto Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Liittymismaksusaamiset Saamiset kaupungilta Muut saamiset Siirtosaamiset Rahat ja pankkisaamiset Kassavarat ja pankkisaamiset Pitkäaikaiset pankkisaamiset Muut rahoitusvarat VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Arvonkorotusrahasto Muu oma pääoma Edellisten tilikausien ylijäämä Tilikauden ylijäämä VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Liittymismaksut ja muut velat Liittymismaksut Lyhytaikainen Saadut ennakkomaksut Ostovelat Muut lyhytaikaiset velat Velat valtiolle Siirtovelat

20 Rahoituslaskelma (1000 ) Liikelaitoksen toiminta Tulorahoitus Liikeylijäämä Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot ja -kulut Satunnaiset erät Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit Käyttöomaisuuden myynti Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta Rahoitustoiminnan kassavirta Lainakannan muutokset Kunnalta saatujen pitkäaikaisten lainojen vähennys Kunnalta saatujen lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Liittymismaksujen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Pitkäaikaisten saamisten muutokset kunnalta -5 0 Lyhytaikaisten saamisten muutokset kunnalta Lyhytaikaisten saamisten muutokset muilta Korottomien pitkä- ja lyhytaikaisten velkojen muutos Rahoitustoiminnan nettokassavirta Kassavarojen muutos Kassavarojen muutos Kassavarat Kassavarat

21 Sähkön myynti ja siirto Sähkön myynnin ja siirron eriytetyt tuloslaskelmat (1000 ) Sähkön myynti Sähkön siirto Myyntitulot Sähkön myynti Sähkön siirto Muut myyntitulot Myyntitulot yhteensä Sisäinen myynti LIIKEVAIHTO Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Sähkön ostot ja kantaverkkomaksut Muut aineet ja tarvikkeet Palvelujen ostot Henkilöstökulut Palkat Henkilöstösivukulut Poistot Liiketoiminnan muut kulut Sisäiset ostot Kulut yhteensä LIIKEYLIJÄÄMÄ Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Korkokulut Voitto ennen satunnaisia eriä Satunnaiset tuotot ja -kulut Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA Tilinpäätössiirrot Tuloutus kaupungille/pääomavelan korko TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ Sähkön siirron eriytetty tase (1000 ) VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Johtoalueiden kertakorvaukset Aineettomat oikeudet Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Sähköverkosto Tuotannolliset koneet ja laitteet Muut koneet ja kalustot Ennakkomaks. ja keskener. hankinnat 0 0 Aineelliset hyödykkeet yht VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet 0 0 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Liittymismaksusaamiset Saamiset kaupungilta Muut saamiset Rahat ja pankkisaamiset Pitkäaikaiset pankkisaamiset Muut rahoitusvarat 2 3 Saamiset yht VASTAAVAA YHTEENSÄ VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Arvonkorotusrahasto Muu oma pääoma Edellisien tilikausien ylijäämä Tilikauden ylijäämä/alijäämä Oma pääoma yhteensä VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Liittymismaksut Kaupungin välittämät lainat Lyhytaikainen Saadut ennakkomaksut Ostovelat Muut lyhytaikaiset velat 1 7 Velat valtiolle Siirtovelat Vieras pääoma yhteensä VASTATTAVAA YHTEENSÄ

22 Tilastotietoja 20 TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT Käyttökate% 100x (liikevoitto + poistot) = liikevaihto Investointien 100x (ylijäämä + peruspääoman korko + poistot + liitt.maksut) omarahoitus = tilikauden investoinnit Käyttöomaisuuden käyttöomaisuuden kirjanpitoarvo vuoden lopussa poistoaika = tilivuoden poistot Sijoitetun pääoman 100x (tulos ennen satunn. eriä + peruspääoman korko + korkokulut) tuotto = koroll. velat + oma pääoma + liitt. maksut Oman pääoman 100x (tulos ennen satunnaisia eriä + peruspääoman korko) tuotto = oma pääoma Sekä sijoitetun että oman pääoman laskemisessa on käytetty vuoden alku- ja loppusaldon keskiarvoa. ENERGIAN HANKINTA Voimalaitokset, sähkö/lämpö MW 93/225 93/225 Lämpökeskukset MW 336,8 335,5 Sähkön tuotanto GWh 438,4 508,5 Vastapaine-energia GWh 385,0 385,5 Lauhdutusenergia GWh 53,4 122,9 Sähkön osto GWh 190,2 64,1 Sähkön hankinta GWh 628,6 572,5 Sähkön tukkumyynti GWh 31,5 74,6 Sähkön vähittäismyynti GWh 597,2 497,9 Huipputeho MW 105,8 111,1 Lämmön hankinta GWh 928,8 940,8 Turbiinit GWh 895,2 912,6 Reduktio GWh 7,7 2,0 Lämpökeskukset GWh 25,9 26,2 Polttoaineiden kulutus GWh 1712,4 1962,8 Polttoöljy t Turve m Hake m Oma turvetuotanto m Biokaasu Nm Tuulisähkö MWh SÄHKÖN VÄHITTÄISMYYNTI GWh 576,9 482,5 Asiakkaat kpl Yksityiset kpl/gwh 44490/247, /231,8 Maataloudet kpl/gwh 100/4,0 96/3,1 Jalostus kpl/gwh 408/149,8 251/67,5 Palvelu kpl/gwh 2513/117,9 2541/113,2 Julkiset kpl/gwh 1187/57,3 429/66,8 Tuulisähkö MWh LÄMMÖN MYYNTI GWh 849,2 862,1 Asiakkaat kpl Asuinrakennukset kpl/gwh 3541/519,0 3421/527,5 Liike- ja julkiset rak. kpl/gwh 465/283,2 455/285,2 Teollisuusrakennukset kpl/gwh 85/47,0 84/49,4 Liitetty rak. tilavuus milj. m 3 20,0 19,7 Kaukolämmitysaste % Suurin tuntiteho MW 275,8 346,2 SÄHKÖVERKOSTO Sähköasemat kpl/mva 6 / 241 6/231 Jakelumuuntamot kpl/mva 673 / /341 Johdot 110 kv km 12,3 12,3 Keskijännitejohdot km Pienjännitejohdot km Siirretty sähkömäärä GWh 562,94 560,09 Siirron huipputeho MW 105,8 111,1 Siirtoasiakkaiden määrä kpl Keskeytysaika asiakkaalle min/v 22,08 25,29 KAUKOLÄMPÖVERKKO Kiinteät lämpökeskukset kpl/mw 7/322 7/317 Siirrettävät lämpökeskukset kpl/mw 3/14,8 3/18,5 Kaukolämpöverkon pituus km 324,5 317,2 Liittymisjohdot km 143,7 138,0 Siirto- ja jakelujohdot km 180,8 178,5 Keskeytysaika h/asiakas 0,89 0,39 TALOUS Liikevaihto milj. 55,1 52,8 Sähkön myynti milj. 19,7 16,9 Sähkön siirto milj. 10,6 10,4 Lämmön myynti milj. 23,2 23,4 Käyttökate milj. 16,7 18,3 Liikeylijäämä milj. 11,2 12,9 Tuloutus kaupungille milj. 9,3 9,3 Ylijäämä milj. 2,5 4,4 Investoinnit milj. 11,8 6,2 Käyttöomaisuus milj. 53,0 46,7 Palkat milj. 6,7 6,3 Vakinainen henkilökunta kpl

23

24 KUOPION ENERGIA Postiosoite: PL 105, Kuopio Käyntiosoite: Snellmaninkatu 25, Kuopio Puhelin Fax