TILINPÄÄTÖS Kaupunginhallitus Tarkastuslautakunta Kaupunginvaltuusto

Transkriptio

1 1 TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus Tarkastuslautakunta Kaupunginvaltuusto

2 2 Sisällysluettelo YLEISPERUSTELUT KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS MAALISKUUSSA KAUPUNGIN HALLINTO JA SIINÄ TAPAHTUNEET MUUTOKSET Organisaatio ja tilivelvolliset viran- ja toimenhaltijat Toimielimet Kaupungin henkilöstö YMPÄRISTÖTEKIJÄT SELONTEKO SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN JÄRJESTÄMISESTÄ TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS Tilikauden tuloksen muodostuminen RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET Rahoituslaskelma Tase KOKONAISMENOT JA TULOT TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISTOIMENPITEET Asiaa koskeva sääntely Talouden tasapainottamistoimenpiteet Tilikauden tuloksen käsittely TALOUSARVION TOTEUTUMINEN KÄYTTÖTALOUSOSA HALLINTOPALVELUKESKUS KESKUSVAALILAUTAKUNTA TARKASTUSLAUTAKUNTA VALTUUSTO KAUPUNGINHALLITUS SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUKESKUS SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN HALLINTO SOSIAALITYÖ TERVEYS- JA HOIVAPALVELUT TYÖKYMPPI SIVISTYSPALVELUKESKUS KOULUTUSLAUTAKUNTA VAPAA-AIKALAUTAKUNTA TEKNINEN- JA YMPÄRISTÖPALVELUKESKUS TEKNINEN LAUTAKUNTA YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA LOIMAAN KAUPUNGIN KÄYTTÖTALOUS YHTEENSÄ LIIKELAITOS LOIMAAN VESI-LIIKELAITOS TALOUSARVION TOTEUTUMINEN TULOSLASKELMAOSA TULOSLASKELMA TALOUSARVION TOTEUTUMINEN INVESTOINTIOSA INVESTOINNIT MAA- JA VESIALUEET TALONRAKENNUS JULKINEN KÄYTTÖOMAISUUS KULJETUSVÄLINEET IRTAIN OMAISUUS KÄYTTÖOMAISUUSARVOPAPERIT

3 3 INVESTOINTIOSA YHTEENSÄ TALOUSARVION TOTEUTUMINEN RAHOITUSOSA RAHOITUSLASKELMA KONSERNITAVOITTEET KUNTALAIN 13 :N MUKAISET TAVOITTEET KUNTAKONSERNIN TYTÄRYHTEISÖILLE Konsernin toiminnan ohjaus ja selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut TILINPÄÄTÖSLASKELMAT YHTEENVETO MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN RIITTÄVYYDESTÄ LOIMAAN KAUPUNGIN TULOSLASKELMA (KAUPUNKI+VESI) LOIMAAN KAUPUNGIN RAHOITUSLASKELMA (KAUPUNKI + VESI) LOIMAAN KAUPUNGIN TASE (KAUPUNKI + VESI) KONSERNITULOSLASKELMA KONSERNIRAHOITUSLASKELMA KONSERNITASE TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT LIITETIETOJA KOSKEVA SÄÄNNÖKSET JA OHJEET TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT VAKUUKSIA JA VASTUUSITOUMUKSIA KOSKEVAT LIITETIEDOT HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT ERIYTETTY TILINPÄÄTÖS LOIMAAN VESI-LIIKELAITOS OLENNAISTA TOIMINNASSA JA TALOUDESSA TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN TOIMINNAN RAHOITUS TASETARKASTELU KOKONAISTULOT JA MENOT JOHTOKUNNAN ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ TALOUSARVION TOTEUTUMINEN TULOSLASKELMA RAHOITUSLASKELMA TASE TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT LUETTELO KÄYTETYISTÄ KIRJANPITOKIRJOISTA KIRJAUSMENETELMÄ LOIMAAN VESI -LIIKELAITOKSEN VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUS KAUPUNGINHALLITUKSEN JA KAUPUNGINJOHTAJAN ALLEKIRJOITUKSET

4 4 YLEISPERUSTELUT 1.1 Kaupunginjohtajan katsaus maaliskuussa 2014 Valtuustokauden alussa kaupunginvaltuusto hyväksyi ensimmäisessä kokouksessaan tammikuussa 2013 Loimaan linja -strategian. Siinä päätetyt linjaukset vuosille ovat: - Sujuvan elämän kotikaupunki (asukkaat ja asiakkaat), - Kasvun paikka yrityksille (elinkeinot ja yritykset), - Keskellä kasvavaa Lounais-Suomea (liikenne, alue- ja yhdyskuntarakenne, - Ympäristö kestävän kasvun pohjana (ympäristö- ja energia) sekä - Jyvällä tulevaisuudesta (talous, organisaatio ja henkilöstö). Strategiaa lähdettiin työstämään käytäntöön vuonna 2013 vaikeassa ja vaativassa tilanteessa. Kansainvälisen epävakauden, julkisen talouden kestävyysvajeen sekä väestön ikääntymisen ja huoltosuhteen heikkenemisen ohella kuntauudistus sekä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus aiheuttavat epävarmuutta. Veropohja ja valtionosuudet on kapenemassa samalla kun mm. palvelutarpeet ja kustannukset kasvavat. Kaupungin oman talouden pudotus vuonna 2012 siihen liittyneine henkilöstön lomautuksineen ja irtisanomisineen ovat vaikeuttaneet osaltaan tilannetta. Loimaan vetovoima kaupan keskuksena sekä asiointi- ja työssäkäyntikeskuksena on viime vuosina vahvistunut. Elinkeinoelämän tilanne on ollut heikentyneestä suhdannetilanteesta huolimatta kohtuullisen hyvä. Paikalliset yritykset saivat valtakunnallista tunnustusta ja Loimaan yritysilmapiiri arvioitiin vertailuissa hyväksi. Loimaan vahvuutena on omiin tuotteisiin ja tuotekehitykseen tukeutuva monipuolinen yrityskanta, joka on luonut vakaata ja positiivista virettä myös taantumavaiheissa. Myönteistä säväystä vuoteen 2013 toi jälleen myös palloilumenestys. Loimaan Bisons uusi koripallon SM-kullan ja Hurrikaanin lentopallo-hopean. Asukasmäärä on Loimaalla vähentynyt pitkään asukkaalla vuosittain. Myös vuonna 2013 asukasmäärä pieneni, mutta alle 40 asukkaan vähennys jäi selvästi aiempaan pienemmäksi. Asukasmäärä oli vuoden päättyessä Kuntien välinen nettomuutto kääntyi viime vuonna pitkästä aikaan positiiviseksi (+12). Palvelujen ja talouden sopeuttamistoimet käynnistettiin uudelleen heti valtuustokauden alussa tammikuussa 2013 ja kuluja karsimalla sekä mm. henkilöstön lomautusten myötä vuoden 2013 tulos saatiin käännettyä ylijäämäiseksi. Tuotanto ja työllisyys Ennakkotietojen mukaan tuotanto supistui vuonna 2013 edelleen 1,2 prosentilla. Kuntien vuoden 2013 tulos on maltillisesta 2-3 %:n kulujen kasvusta sekä poikkeuksellisten verotilitysten ja verojen korotusten myötä muodostumassa ylijäämäiseksi. Kuntien lainakanta kuitenkin kasvoi arvion mukaan 10 %:lla 15,6 mrd. euroon. Työttömyyden kasvu jatkui vuonna Työttömiä oli Loimaalla vuoden aikana keskimäärin 9,5 % (718 työtöntä). Vuonna 2012 työttömiä oli keskimäärin 7,6 % ja vuonna 2011 keskimäärin 7,7 %. Myös pitkäaikaistyöttömien määrä jatkoi viime kasvuaan. Yli vuoden työttömänä olleita oli vuoden 2013 lopussa

5 5 yhteensä 150. Myös nuorten alle 25-vuotiaiden työllisyys heikkeni. Työttömiä nuoria oli viime vuonna keskimäärin 89, kun vastaava vuoden 2012 luku oli 68. Pitkäaikaistyöttömistä Kelalle maksettavat osuudet kasvoivat vuonna 2013 huolestuttavasti jo miltei 0,5 milj. euroon. Elinkeinot, yritykset ja osaava työvoima kasvun perustana Loimaan seudun yritysten näkymät olivat vuodenvaihteessa suhdannetilanne huomioiden kohtuullisen vakaat ja varovaisen positiiviset. Suhdannetilanteesta huolimatta yritysten määrä on Loimaalla viime vuosina pysynyt vakaana. Työvoiman määrä sen sijaan on vuosina vähentynyt vuosittain noin 60 henkilöllä. Työvoimaa oli vuonna 2013 yhteensä henkilöä. Loimaan seudun kehittämiskeskus ry:n yritysneuvontapalvelut päättyivät vuoden vaihteessa ja palvelut siirrettiin osaksi kaupungin omaa toimintaa vuoden 2014 alussa. Yrityshautomon toiminta jatkui vuonna Kaavoitus, asuminen ja liikenne Maakuntakaava hyväksyttiin joulukuussa 2010, mutta ympäristöministeriö vahvisti kaavan vasta maaliskuussa Varsinais-Suomen liitto käynnisti vuonna 2013 taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaavan valmistelun. Sen valmistelu jatkuu vuosina Maakuntakaavasta johtuen seisahduksissa ollutta Loimaan oikeusvaikutteisen yleiskaavan valmistelua jatkettiin vuonna Maakuntakaavan vahvistamispäätöksen viivästyksen myötä valmistelu on viivästynyt ja kaavaehdotus on nähtävillä alkuvuonna Valtuusto hyväksyi Satakunnantien asemakaavan maaliskuussa 2013 ja toriympäristön asemakaavamuutoksen valmistelu jatkuu. Matkakeskuksen ja Keskuskoulun alueen kaavaehdotus olivat nähtävillä vuoden 2013 aikana. Valitukset viivästyttivät Lindenin alueen asemakaavan muutoksia. Kartanonmäen alueelle on Nahkatehtaan asemakaavamuutoksen myötä tarkoitus aikaansaada uutta monimuotoista asuinympäristöä. Jokivarressa sijaitsevan vuonna 2012 hankitun Nahin alueen kaavoitus on käynnissä. Yritystoiminnan kannalta merkittävänä kaavoitusohjelmaa sisältyvänä kohteena on uusi yritysalue Loimaanportin länsipuolelle. Ohjelmaan sisältyy kohteita myös mm. Virttaan, Hirvikosken ja Mellilän alueilta. Loimaalle tärkeät liikenneväylät vt 9 ja Turku-Loimaa-Toijala ratayhteys ovat esillä vuosina valmisteilla olevassa maakunnallisessa liikennestrategiassa. Talouden tasapainoa tavoitellaan palveluja ja organisaatiota uudistamalla Palvelujen ja talouden sopeuttamistoimet käynnistettiin uudelleen valtuustokauden alussa tammikuussa Kaupunginvaltuusto hyväksyi kesäkuussa 2013 ohjelman linjaukset jatkovalmistelun pohjaksi. Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus on selvittänyt ja valmistellut vuonna 2013 mm. terveysasemaverkkoon, kehitysvammapalveluihin sekä ikäihmisten palvelujen uudelleen järjestelyjä. Työkympin yhtiöittämistä valmisteltiin jo aiemmin

6 6 vuosina Valmistelua jatkettiin 2013 ja päätökset mahdollisesta yhtiöittämisestä on tarkoitus tehdä vuoden 2014 aikana. Kaupunginhallitus päätti syksyllä 2013 sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusja tuloksellisuusselvityksen teettämisestä. Selvityksessä analysoidaan sosiaalija terveydenhuollon organisaatiota ja henkilöstörakennetta sekä tehdään toimenpide-ehdotuksia uudistamistarpeista. Siinä tarkastellaan myös perusterveydenhuollon toimivuutta ja tehdään siihen liittyviä kehittämisehdotuksia. Selvityksen on tarkoitus valmistua toukokuussa Sivistyspalvelukeskuksessa työstettiin varhaiskasvatukseen, opetuspalveluihin, kouluverkkoon, Hirvikosken kouluratkaisuun, seudullisiin palveluihin ja kirjastopalveluihin liittyviä uudistuksia ja toimenpiteitä. Koulukuljetusten uudelleen organisointi aiheutti ongelmia vuoden 2103 aikana. Yläkoulujen investoinneista sekä Hirvikosken ja Tuulensuun koulujen järjestelyistä päätettiin valtuustossa marraskuussa Teknisten palvelujen osalta valmisteltiin mm. ruokahuoltoselvityksen päivitystä, siivouspalvelujen osittaista kilpailuttamista sekä energian säästötoimenpiteiden päivittämistä. Valtuusto hyväksyi ruokahuoltojärjestelyt kesäkuussa Sosiaali- ja terveyspalvelujen organisaatio uudistettiin vuoden 2013 alussa. Loimaan hallinnoima seudullinen maataloushallinto yksikkö laajeni (Ypäjä, Jokioinen, Humppila) vuoden 2013 alussa ja vuoden 2013 aikana valmisteltiin myös Loimaan seudun kehittämiskeskuksen yritysneuvontapalvelujen (Yrityskolmio) purkautuminen. Yrityspalvelu-yksikkö aloitti vuoden 2014 alusta kaupungin omana yksikkönä. Valtakunnallisen kunta- sekä sote-uudistusten valmistelua jatkettiin vuoden 2013 aikana. Kuntarakennelaki tuli voimaan heinäkuussa Järjestämislain valmistuminen siirtyi vuoteen Uutta hyvinvointikertomusta ja suunnitelmaa valmisteltiin vuoden 2103 aikana ja valtuusto hyväksyi ne maaliskuussa Vuoden 2013 tulos merkittävästi arvioitua parempi Vuoden 2013 tulos oli merkittävästi arvioitua parempi. Henkilöstökulut jäivät lomautuksista, lomapalkkajaksotuskirjauksen pienenemisestä sekä mm. sijaisuuspalkkojen vähenemisen johdosta 2,5 milj. euroa vuoden 2012 kuluja sekä 2,0 milj. euroa budjetoitua pienemmiksi. Palveluostot olivat 0,2 milj. euroa alkuperäistä talousarviota ja 0,7 milj. euroa muutettua arvioita suuremmat. Aineita ja tarvikkeita hankittiin 0,5 milj. euroa arvioita vähemmän. Verotuloja kertyi tilitysten muutosten ansiosta lopulta 0,6 milj. euroa alkuperäistä talousarviota ja 0,4 milj. euroa muutettua arvioita enemmän. Toimintatuottoja kertyi 0,1 milj. euroa alkuperäistä talousarviota ja 0,6 milj. euroa muutettua arvioita enemmän. Vuoden 2013 tulos oli budjetoidun 2,0 milj. euron alijäämän sijaan 2,5 milj. euroa ylijäämäinen. Vuoden 2012 taseen vajaan 1,0 milj. euron alijäämä kääntyi samalla jälleen ylijäämäiseksi 1,5 milj. euroon. Kaupungin oma tase sen sijaan on edelleen 5,2 milj. euroa alijäämäinen.

7 7 Vuonna 2013 kuudesta 2-tason kriisikuntakriteereistä täyttyivät 1,12 %- yksikköä keskimääräistä korkeampi veroprosentti sekä alle 50 %:ssa oleva 46 %:in omavararaisuusaste. Vuosikate ja taseen ylijäämä olivat vuonna 2013 positiivisia. Asukaskohtainen euron lainakanta pieneni ja jäi samalla noin 240 euroa (9 %) ennakkotietojen mukaista koko maan keskimääräistä lainakantaa pienemmäksi. Myös 46 %:n suhteellinen velkaantuneisuus pysyi kriteerinä olevan 50 %:n rajan alapuolella. Investoinnit ja lainakanta Vuonna 2013 kaupungin omat investoinnit jäivät 1,2 milj. euroon. Jätevedenpuhdistamon rakentamisen vuoksi Loimaan Veden investointeja kirjattiin 3,8 milj. euroa, joten investoinnit olivat vuonna 2013 yhteensä 5,0 milj. euroa. Nettoinvestoinnit jäivät puhdistamon rahoitusjärjestelyjen vuoksi alkuperäisestä 11,4 milj. eurosta lopulta 1,7 milj. euroon. Poistot olivat 3,6 milj. euroa. Valtuusto päätti kesäkuussa 2013 jätevesipuhdistamon rahoituksesta 25 vuoden leasing-rahoituksella normaalin taselainan sijaan. Rahoitusjärjestelyä viivästytti pääurakoitsijan epäröinti rakennussopimuksen siirtämisestä rahoittajana toimivalle Kuntarahoitukselle. Hyvästä tuloksesta, alhaisesta investointitasosta sekä jätevedenpuhdistamon rahoitusjärjestelyistä johtuen lainakanta väheni vuonna 2013 edellisvuoden 39,4 milj. eurosta 38,6 milj. euroon. Samalla asukaskohtainen euron lainakanta pieneni ja jäi noin 240 euroa (9 %) ennakkotietojen mukaista koko maan keskimääräistä lainakantaa pienemmäksi. Alhaisen korko- ja investointitason ansiosta korkokulut jäivät vajaaseen 0,5 milj. euroon. Henkilöstö mukana palveluja uudistettaessa Henkilöstömäärä väheni vuoden 2013 aikana merkittävästi. Vuoden 2013 lopussa henkilöstöä oli Määrä väheni 27 henkilötyövuodella 1.029:ään. Sivistyspalvelukeskuksessa vähennys oli 11, teknisessä palvelukeskuksessa 10 ja sote-palvelukeskuksessa 5 henkilötyövuotta. Hallintopalvelukeskuksessa määrä kasvoi yhdellä. Vuoden 2013 alusta palvelukseen siirtyi neljä uutta maaseutuasiamiestä laajentuneen seudullisen maataloushallinnon johdosta. Muita merkittäviä henkilöstömuutoksia olivat sote-palvelukeskuksen organisaatiomuutos sekä ikäihmisten palvelurakennemuutoksen yhteydessä 20 htv:llä vähentynyt Kartanonmäen hoitohenkilöstön määrä. Loimaan seudun kehittämiskeskus ry:n yritysneuvontapalvelut päättyivät vuoden vaihteessa ja palvelut siirrettiin osaksi kaupungin omaa toimintaa vuoden 2014 alussa. Toteutuneet 49,3 milj. euron henkilöstökulut jäivät lomautuksista, lomapalkkajaksotuskirjauksen pienenemisestä sekä mm. sijaisuuspalkkojen vähenemisen johdosta 2,5 milj. euroa (4,8 %) vuoden 2012 kuluja ja samalla myös 2,0 milj. euroa budjetoitua pienemmiksi. Henkilöstön lomautuksista päätettiin osana henkilöstökulujen vähentämistä ja ne pystyttiin toteuttamaan vuoden 2013 loppupuolella ilman kohtuuttomia palveluihin vaikuttaneita ongelmia. Lomautusten vaikutusten kokonaisarviointi tehdään vielä erikseen vuoden 2014 aikana. Vuoden 2013 lomautukset ja vuosille kohdentuvat henkilöstökulujen vähentämistoimet irtisanomisineen ovat heikentäneet työilmapiiriä ja vaikuttaneet myös työhyvinvointiin. Esimiestyön merkitys, sairauspoissaolojen vähentämiseen tähtäävät toimet, henkilöstön osaamiskartoitukset, ajantasainen

8 8 henkilöstömäärän seuranta- ja arviointijärjestelmä sekä myös kannustava palkkausjärjestelmä ovat entistäkin tärkeämmässä roolissa tasapainoiltaessa vähentämistoimien kanssa ja tavoiteltaessa samalla henkilöstön työhyvinvointia ja työssäjaksamista sekä palvelujen laadun ja työn tuottavuuden parantamista. Konserni Kaupunginvaltuusto hyväksyi uudistetun konserniohjeen syyskuussa Kaupunginhallitus on vuosittain ohjeistanut konserniyhtiöitä mm. yhtiökokousedustajien ohjeistuksella ja omistusohjauksen toimivuutta arvioidaan vuosittain tilinpäätöksen yhteydessä. Riskienhallinnan arviointi on ulotettu myös konserniyhteisöihin. Vuonna 2013 lainakanta nousi 66,6 milj. euroon, omavaraisuusaste vahvistui 37,5 %:iin ja taseen ylijäämä 7,3 milj. euroon. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin sekä Erityishuoltopiirin taloustilanne on viime vuosina selvästi heikentynyt. Viime vuonna niiden tilanne kuitenkin koheni. Sairaanhoitopiirissä on käynnissä vakauttamisohjelma. Kuntauudistus jatkuu Kuntauudistuksen valmistelu jatkui vuonna 2013 ja kuntarakennelaki tuli voimaan Kaupunginvaltuusto hyväksyi marraskuussa lain edellyttämän ilmoituksen kuntarakenneuudistukseen liittyvästä selvitysalueesta. Valtuusto antoi maaliskuun 2014 alussa lausunnon sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain esitysluonnoksesta. Samassa kokouksessa otettiin kantaa myös sairaanhoitopiirin strategialuonnokseen. Valtuustokausi on kunnissa vaativa ja vaikea Uusi valtuustokausi alkoi vuonna 2013 vaikeassa ja vaativassa tilanteessa. Epävakaa taloustilanne, odotettavissa olevat kuntatalouteen kohdistuvat leikkaukset, valtionosuusuudistus sekä vuoden 2013 hyvästä tuloksesta huolimatta jatkuva kaupungin oman talouden epävakaus edellyttävät omien palvelujemme uudistamisen syventämistä sekä talouden sopeuttamisen jatkamista. Taloutta saatiin vuonna 2013 tasapainotettua, mutta vuoden 2014 talousarvio on budjetoitu 0,5 milj. euroa alijäämäiseksi ja valtionosuuslain uudistus on vähentämässä Loimaan tulopohjaa noin 2,6 milj. eurolla. Summa vastaa noin 1,2 %-yksikön korotuspainetta kunnallisveroprosenttiin. Vuoden 2014 talousarvio sisältää mm. 2,4 milj. euron henkilöstökulujen vähentämisen. Tavoite on vaativa ja edellyttää muiden toimenpiteiden rinnalla myös henkilöstön irtisanomisia vuosina Sairaanhoitopiirin talousongelmat ja niukasti budjetoidut erikoissairaanhoidon kulut luovat ongelmia vuoden 2014 budjetissa pysymisessä. Tiukkaa budjettikuria sekä tarkkaa raportointia ja seurantaa on syytä painottaa myös jatkossa. Kaupunginvaltuuston kesäkuussa 2013 hyväksymiä palvelujen ja talouden sopeuttamistoimenpiteitä toteutetaan jatkossa osana talousarvio ja suunnitelman valmistelua. Muutospaineissa ja muuttuvassa kuntarakenteessa kilpailtaessa asukkaista, työvoimasta, investoinneista ja yrityksistä tarvitsemme Loimaalla vahvaa ja kasvuhakuista yritystoimintaa, ammattitaitoisia osaajia, uusia ideoita ja ennen kaikkea vahvaa yhteistä tahtoa sekä myönteistä tulevaisuuteen tähtäävää ilmapiiriä. Näin tuemme yritystemme toimintaedellytyksiä ja vahvistamme elin-

9 9 keinorakennettamme sekä alueemme tuotantoa, työllisyyttä ja asukkaiden toimeentuloa osana omaa paikallistalouttamme. Palvelujen vaikuttavuutta, taloudellisuutta ja tuottavuutta parantamalla voimme hillitä palvelujen kysynnän kasvusta aiheutuvia kustannuspaineita. Omien palvelujemme ja rakenteidemme uudistamisen linjauksia on syytä toteuttaa pääosin jo valtuustokauden alkupuolella. Henkilöstömäärä on mitoitettava muuttuvan palvelurakenteen mukaiseksi ja investoinnit harkittava tarkasti. Palvelujen uudistaminen sekä talouden tasapainotus on syytä pitää elinkeinopoliittisen tulopohjan vahvistamisen ohella valtuustokauden keskeisimpinä tavoitteina. Kiitokset luottamushenkilöille, yhteistyökumppaneillemme sekä erityisesti henkilöstölle ja esimiehille vaativasta vuodesta Kuntakentän ongelmat ja niiden ratkaiseminen vaatii meiltä kaikilta jatkossakin joustavuutta, sopeutumista ja uudistumista ja myös jaksamista muutoksessa! Loimaalla Jari Rantala, kaupunginjohtaja

10 Kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksessa sosiaalityön tehtäväalueeseen yhdistettiin alkaen aikaisemmin erilliset perhepalvelujen ja aikuissosiaalityön tehtäväalueet Organisaatio ja tilivelvolliset viran- ja toimenhaltijat Loimaan kaupunginhallitus on vahvistanut tilivelvolliset viranhaltijan päävastuualueille ja vastuualueille talousarvion täytäntöönpano-ohjeiden vahvistamisen yhteydessä. Päävastuualueiden tilivelvolliset viran- ja toimen haltijat: Päävastuualue Seliteosa Virkanimike Nimi LOIMAAN KAUPUNKI Loimaan kaupunki kaupunginjohtaja Jari Rantala HALLINTOPALVELUT Hallintopalvelukeskus kehittämisjohtaja Matti Tunkkari Kaupunginhallitus kehittämisjohtaja Matti Tunkkari SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Sote-palvelukeskus Sosiaali- ja terveysjohtaja Jaakko Kaunisto Sosiaali- ja terv.toimen hallinto Sosiaali- ja terveysjohtaja Jaakko Kaunisto Sosiaalityö (1.1.13) sosiaalityönjohtaja Katri Viippo Terveys- ja hoivapalvelut joht. ylilääkäri Sari Koistinen Työterveyshuolto Työkymppi vt. johtaja Niko Norha SIVISTYS- JA VAPAA-AIKAPALVELUT Sivistyspalvelukeskus sivistysjohtaja Manne Pärkö Koulutuslautakunta sivistysjohtaja Manne Pärkö Vapaa-aikalautakunta sivistysjohtaja Manne Pärkö TEKNISET- JA YMPÄRISTÖPAVELUT Tekninen lautakunta tekninen johtaja Jaana Koota Ympäristölautakunta joht. rakennustarkastaja Harri Salminen LOIMAAN VESI-LIIKELAITOS Loimaan Vesi liikelaitoksen johtokunta johtaja Jouko Grön Toimielimet KAUPUNGINVALTUUSTO Kaupunginvaltuuston voimasuhteet Keskusta 16 Kokoomus 11 Vasemmistoliitto 7 Perussuomalaiset 5 SDP 3 Vihreä Liitto 1 Yhteensä 43

11 11 Kaupunginvaltuustoon toimintavuoden aikana kuuluneet henkilöt Ek-Marjamäki Teija, puheenjohtaja Mutala Mika, 1. varapuheenjohtaja Rasi Jarmo, 2. varapuheenjohtaja Hirvelä Antti, 3. varapuheenjohtaja Jäsenet: Ahokas Pekka Ala-Nissilä Olavi Guevara Auli ( saakka) Gustafsson Hannu Heikkilä Arvo Heikkilä Joni Heilala Tuomas Helin Mika Hiukkanen Vesa-Pekka Häyhä Tytti ( alkaen) Kaasalainen Pekka Kallio Erkki Kaunisto Timo Ketonen Tuija Laaksonen Jukka Lahtinen Timo Laitila Marja-Liisa Lepola Markku Levo Taisto Levonen Tiia Lundgren Esko Mäki-Punto-Ristanen Tarja Niittynen Janne Perho Tiina Pietilä Sirpa Raitala Juha Rautavuori Paavo Reunanen Veli Rämö Markku Suominen Aino Suominen Olavi Suominen Teuvo Tamminen Timo Tepponen Pekka Tiainen Lauri Tyyskänen-Mäkilä Eveliina Vainio Heikki Vanha-Perttula Päivi Virtanen Leena Vuolle Sanna KESK KOK VAS PS KESK KESK VIHR VAS PS KOK KOK VAS PS VIHR KOK KOK KESK PS KESK PS KOK SDP VAS KESK VAS KOK KESK KOK KOK KESK KESK KOK KESK SDP KOK KESK SDP KESK VAS VAS KESK KESK KESK KESK

12 12 Valtuuston vaalilautakunta Varsinainen jäsen Leena Virtanen, puheenjohtaja Olavi Suominen, varapuheenjohtaja Taisto Levo Timo Lahtinen Aino Suominen Henkilökohtainen varajäsen Sanna Vuolle Erkki Kallio Hannu Gustafsson Tuija Ketonen Markku Lepola KAUPUNGINHALLITUS Kaupunginhallitukseen toimintavuoden aikana kuuluneet henkilöt Jäsenet Henkilökoht. varajäsenet Puolue Teuvo Suominen, puheenjohtaja Paavo Rautavuori KESK Tarja Mäki-Punto-Ristanen, I vpj. Iina Saarikallio KOK Esko Lundgren, II vpj. Mika Helin VAS Arvo Heikkilä Vesa-Pekka Hiukkanen PS Helena Kalsi Leena Virtanen KESK Jorma Laaksonen Pekka Tepponen KESK Tiina Perho Marja-Liisa Laitila KOK Juha Raitala Pekka Ahokas KESK Olavi Suominen Erkki Kallio KOK Eveliina Tyyskänen-Mäkilä Pirkko Jalasjoki VAS Sanna Vuolle KESK Aino Suominen SDP Taloustyöryhmä Teuvo Suominen Mika Mutala Teija Ek-Marjamäki Arvo Heikkilä Tarja Mäki-Punto-Ristanen Jarmo Rasi Aino Suominen puheenjohtaja varapuheenjohtaja Kaavatoimikunta Jäsen Henk.kohtainen varajäsen Juha Raitala, puheenjohtaja Pekka Tepponen Pekka Kaasalainen, varapuh.johtaja Sirpa Pietilä Vesa-Pekka Hiukkanen Arvo Heikkilä Helena Kalsi Sanna Vuolle Eveliina Tyyskänen-Mäkilä Esko Lundgren

13 13 KAUPUNGIN LAUTA JA JOHTOKUNNAT Tarkastuslautakunta Jäsen Päivi Vanha-Perttula, puh.johtaja Antti Hirvelä, varapuh.johtaja Anu Aalto Auli Guevara ( asti) Laura Kilpiö ( alkaen) Raimo Kuusisto Risto Kuismin Henk.kohtainen varajäsen Sari Keskitalo Jarmo Metsänperä Leena Välikangas Laura Kilpiö Jaana Hongisto Kari Lehtola Jouni Ojala Keskusvaalilautakunta Jäsenet Hannu Kauti, puheenjohtaja Anni Vainio, vpj. ( asti) Leena Virtanen, vpj. ( alk.) Anja Heikkilä Pirkko Hämäläinen Jouni Ojala SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUKESKUS Perusturvalautakunta Joni Heikkilä Tiia Levonen Hannu Gustafsson Taina Haavisto Raimo Huhtala Tuija Ketonen Matti Lehtinen Riitta Soro Tiia Tiainen puheenjohtaja varapuheenjohtaja jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen Työkympin johtokunta Pasi Sillanpää, puheenjohtaja Marja-Liisa Laitila Rauno Kajander, varapuh.joht. Mira Katajamäki Pentti Kapanen Vammaisneuvosto Loimaa Loimaa Pöytyän ktt ky Lieto Lieto Seija Heinonen Oili Saarikko Ilkka Lempinen Satu Rämö Marja-Liisa Järvinen Sirkka Lindell puheenjohtaja varapuheenjohtaja

14 14 Vanhusneuvosto Elli Kuusisto Olavi Haapala Reino Kaunisto Reino Tanhuanpää Osmo Nyfors Marjatta Aronoja Elisa Lätti Terttu Sillanpää Eila Rantala puheenjohtaja varapuheenjohtaja Rintamaveteraaniasiain neuvottelukunta Väinö Koskinen Kaino Hurri Niilo Halminen Veikko Heikkilä Raimo Kuusisto Toivo Puputti puheenjohtaja varapuheenjohtaja SIVISTYSPALVELUKESKUS Koulutuslautakunta Jukka Laaksonen Petri Aaltonen Elisa Rantala Janne Niittynen Tiina Korte-Mattila Petja Eklund Riina Heinonen Satu Pitkänen Timo Tamminen puheenjohtaja varapuheenjohtaja jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen Vapaa-aikalautakunta Heikki Vainio Sami Jalovaara Margit Vehviläinen Joni-Petri Hägg Simo Rajamäki Anna-Kaisa Heikkilä Paavo Rautavuori Aino Suominen Susanna Huolman puheenjohtaja varapuheenjohtaja jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen

15 15 Nuorisovaltuusto Hjerppe Emma Kiviranta Juuso Maidi Michelle Marjamäki Miro Markula Eemeli Markula Valtteri Mäkitalo Hilma Pietilä Emilia Saariranta Roni Torkkeli Eveliina Uusitupa Laura TEKNINEN JA YMPÄRISTÖPALVELUKESKUS Tekninen lautakunta Pekka Ahokas Veli Reunanen Satu Rämö Heini Koivistoinen Sirpa Pietilä Iina Saarikallio Sakari Aho Timo Lahtinen Markku Lepola puheenjohtaja varapuheenjohtaja jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen Ympäristölautakunta Toivo Lehtinen Sampsa Heinonen Tiina Nikander Julia Lehtinen Pekka Tepponen Erja Honkanen-Tuominen Erkki Kallio Markku Värjönen Katalin Petroczky puheenjohtaja varapuheenjohtaja jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen Vesihuoltoliikelaitoksen johtokunta Mauri Poso Mika Helin Hanna Kyläkoski Tuomas Heilala Pirkko Hämäläinen Raili Koponen Veikko Jalo puheenjohtaja varapuheenjohtaja jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen

16 Kaupungin henkilöstö Loimaan kaupungin kokonaishenkilöstömäärä palvelukeskuksittain on seuraava: Palvelukeskus Hallintopalvelukeskus Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Sivistyspalvelukeskus Ympäristöpalvelukeskus Vesi-Liikelaitos Kokoaikaiset Osa-aikaiset Vertailu Vertailu Vertailu Vakinai set Määräaik. Muut Vakinai set Määräa ik. Muut tieto 2013 tieto 2012 tieto Yhteensä Yhteensä Vertailutieto Vertailutieto Vertailutieto Vertailut ieto 2010 Vertailut ieto 2009 Henkilöstön vakanssimäärän seuranta (Lähde:toimintakertomukset) LOIMAAN KAUPUNGIN JA LOIMAAN VEDEN HENKILÖSTÖ Talousarvion mukaan TP 2009 TP 2010 TP 2011 TP 2012 TA 2013 TP 2013 TA 2014 Muutos 13/14 Muutos % KOKONAISMÄÄRÄ 1060, , , , , , ,46-47,06-4,45 Hallintopalvelukeskus 31,05 29,45 28,90 31,50 33,50 32,50 36,00 2,50 7,94 Sosiaalipalvelukeskus 453,80 460,00 453,08 465,25 464,75 459,50 442,25-22,50-4,84 Soten hallinto 13,20 14,20 14,00 12,00 12,00 12,00 12,00 0,00 0,00 Sosiaalityö 16,00 16,00 16,00 0,00 Perhepalvelut* Sos.työ 12,00 12,00 9,00 9,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Perhetukikeskus 7,00 8,00 8,00 8,00 8,00 0,00 0,00 Päivähoito Luvut vertailutietona sivistyspalvelukeskuksessa 0,00 Aikuissos.työ sos.työ 6,80 7,00 8,85 7,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Vammaispalvelut 40,50 41,50 42,78 42,00 43,00 39,50 39,50-3,50-8,33 Terveys- ja hoivaphallinto ** 3,00 4,00 4,00 4,00 4,00 0,00 0,00 Terveys- ja hoivapalvelut** 82,55 83,75 0,00 Avoterveydenhuolto 47,37 47,00 47,00 47,00 49,00 2,00 4,26 Terapiapalvelut 9,28 8,75 8,25 8,25 8,25 0,00 0,00 Suun terveydenhuolto 21,77 26,00 26,00 26,00 26,00 0,00 0,00 Erityispalveluyksikkö 12,85 12,50 12,80 13,00 13,00 12,00 12,00-1,00-7,69 Hoito-osastot 60,35 61,50 52,16 55,00 55,50 57,50 57,50 2,00 3,64 Kotihoito 85,30 83,30 82,78 86,50 84,00 85,00 87,00 3,00 3,47 Omaishoito Tammikoti (Pikkukartano) 10,50 18,50 16,50 6,00 Palveluasuminen 63,80 64,50 66,79 65,50 56,50 48,50 38,50-18,00-27,48 Vanhainkodit / laitokset 47,20 51,50 48,90 52,50 51,50 51,50 40,50-11,00-20,95 Työkymppi 29,25 28,25 26,60 29,00 29,50 25,75 27,50-2,00-6,90 Sivistyspalvelukeskus 413,65 408,15 411,70 404,45 408,80 392,50 394,00-14,80-3,66 Varhaiskasvatus 145,00 140,00 146,10 145,00 142,00 134,00 131,00-11,00-7,59 Perusopetus ja lukiokoulutus 207,80 209,40 206,00 202,40 200,20 201,60 195,00-5,20-2,57 Vapaa-aikalautakunta 60,85 58,75 59,60 57,05 66,60 56,90 68,00 1,40 2,45 Tekninen ja ympäristöpk 147,80 146,33 148,32 141,72 147,97 131,59 135,71-12,26-8,65 Tekninen lautakunta 140,90 139,43 140,82 134,72 139,97 124,59 128,71-11,26-8,36 Ympäristölautakunta 6,90 6,90 7,50 7,00 8,00 7,00 7,00-1,00-14,29 Loimaan Vesi-liikelaitos 14,00 13,50 13,50 13,50 13,50 12,50 13,50 0,00 0,00 Henkilömäärä on henkilötyövuosina. Henkilötyövuosi lasketaan siten, että henkilön työaika muutetaan täyttä työaikaa tekevän henkilön vuoden työpanokseksi.

17 17 Palveluksessa vuoden vaihteessa oli 1133 henkilöä, joista 935 oli vakinaisessa palvelusuhteessa ja 193 määräaikaisessa palvelussuhteessa ja viisi muussa (esim. työllistäminen) palvelussuhteessa. Budjetoidusta 51,4 milj. euron henkilöstökulusta toteutui 49,3 milj. euroa (95,9 %). Kulut olleet 2,5 milj. euroa (-4,8 %) vuoden 2012 henkilöstökuluja pienemmät. Lomapalkkavelkakirjaus on suurin yksittäinen vertailtavuutta heikentävä tekijä. Vuonna 2012 lomapalkkavelan muutos oli noin + 1,1 milj. euroa henkilöstökuluja lisäävä. Vuonna 2013 lomapalkkavarauksen muutoskirjauksen vaikutus oli - 0,1 milj. euroa henkilöstökuluja vähentävä. Vuoden 2013 aikana lomautuspäätöksiä oli kertynyt kalenteripäivää (koko vuosi). Talkoovapaisiin perustuvan keskipäivähinnan mukaan kertymä olisi noin euroa vuoden loppuun mennessä. Summa realisoituu ko. palkanmaksukuukautena. Talkoovapaista oli joulukuun loppuun mennessä kertynyt sivukuluineen noin euroa. (1.482 kalenteripäivää). Lomautusten valmistelussa palvelukeskusten lomautusedellytyksiä koskevien esitysten mukaan lomautusten laskennallinen tavoite oli euroa. Lopullinen kertymä on lomautukset sekä talkoovapaat eli yhteensä euroa. Henkilöstöasioista kerrotaan enemmän henkilöstöraportissa ja valtuustolle laadittavassa erillisessä selvityksessä lomautusten vaikutuksista. 1.3 Ympäristötekijät Kaupungin ympäristöviranomaisen tehtävistä vastaa ympäristölautakunta. Jätehuollosta vastaa Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy, jossa kaupunki on osakkaana. Merkittävin ympäristöhanke on jätevedenpuhdistamon ja siihen liittyvien siirtoviemärien rakentaminen. Ympäristö-, ilmasto- ja energiaratkaisut on otettu huomioon kaupungin omassa toiminnassa. Esimerkkinä tästä on keskuskoulu, jolle myönnettiin kansainvälinen kasvatusalan ympäristömerkki vihreä lippu toukokuussa Alueellinen kaukolämpö pidetään kilpailukykyisenä ja ympäristöystävällisenä yritysten ja asuinalueiden energiavaihtoehtona. Vuonna 2012 valmistui Myllykylään uusi lämpökeskus ja Alastarolla on menossa kaukolämmön verkoston laajentaminen mm. Loimikodin alueelle. Kaupunginvaltuusto hyväksyi Loimaan linja-strategian. Siinä yhtenä linjauksena on Ympäristö kestävän kasvun pohjana. Kaupunginhallitus käsitteli ilmasto- ja energiastrategian esiselvitystä ja oikeutti ympäristölautakunnan nimeämään työryhmän tekemään konkreettisia ehdotuksia vuoden 2014 aikana. Vuosi 2014 on Loimaan kaupungin energiansäästön teemavuosi

18 Selonteko sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä Riskien hallinta ja sisäinen valvonta on osa kaupungin johtamisjärjestelmää, jolla varmistetaan että johtaminen, suunnittelu ja päätöksenteko perustuvat oikeaan ja riittävään tietoon ja varmistetaan se, että toiminta jatkuu keskeytyksittä ja häiriöttä laadukkaasti ja kustannustehokkaasti. Sisäisen valvonnan järjestämisvastuu on kaupunginhallituksella. Kaupunginhallitus katsoo, että kaupungin johtamis- ja hallintojärjestelmä on kokonaisuutena asianmukainen ja toimielintyöskentely hyvän hallintotavan mukaista ja tehokasta. Sisäistä valvontaa suorittavat lautakunnat ja johtokunnat sekä näiden alaiset viranhaltijat. Kaupunginhallitus nimeää vuosittain päävastuualue- ja vastuualuetasoille tilivelvolliset viranhaltijat. Nämä ovat vastuussa toimintayksikkönsä toiminnasta ja taloudesta. Sisäisen valvonnan ohjeistus on hyväksytty kaupunginhallituksessa Kaupungin riskienhallintapolitiikka on vahvistettu valtuustossa Vuoden 2014 tehtävälistalla on hallintosäännön päivittäminen riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan toimivallan ja tehtävien jaon osalta Kuntaliiton uuden suosituksen ( ) mukaisesti. Keskeinen toiminnan ja taloudenohjaus tapahtuu talousarviossa asetettujen strategiasta johdettujen tavoitteiden avulla. Tavoitteiden toteutumista seurataan valtuustotasolla osavuosikatsausten avulla ja toimielinten säännöllisen kuukausiseurannan avulla ja edelleen operatiivisen toiminnan eri kokoonpanoissa ja työpaikoilla. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta oli erityisesti vuoden 2009 teema, tulosyksikkö ja tytäryhteisökohtaiset riskien arviointiohjelmat otettiin käyttöön 2011 ja niitä päivitetään säännöllisesti. Pienin toimenpitein kuten tiedonkulkua parantamalla, ohjeistuksilla, toimintaprosessien sähköistämisellä sisäinen valvonta on kehittynyt arkitoiminnaksi Loimaan kaupunkikonsernin toiminnoissa. Kuukausiraportointiin sisältyy ns. riskienhallinnan omavalvontajärjestelmä, joka edesauttaa varhaista puuttumista esille tuleviin ongelmiin ja toiminnallisiin riskeihin. Vuoden 2013 osalta suuri toiminnallinen riski sisältyi lomautusten toteuttamiseen siten, että asiakkaille ja sidosryhmille ei aiheutunut kaupungin säästötoimenpiteistä merkittävää haittaa. Toiminnallisia vastoinkäymisiä on kohdattu siitäkin syystä, että vakituisia henkilöitä on puuttunut työvoimasta erilaisten vapaiden vuoksi esim. vastaanottotoiminnasta (s.46). Riskeistä vaikuttavuudeltaan keskeisimpiä ovat: yleisen talouskehityksen epävarmuus ja julkisen talouden kestävyysvaje palvelurakenneuudistuksen epäonnistuminen sekä paikallis-, että valtakunnallisella tasolla. kaupunkikonsernin omistaman mittavan kiinteistömassan arvon romahtaminen, mikäli kunnossapitoa ja korjausinvestointeja ei hoideta kaupungin verotulorahoitus (verot+valt.osuudet) ja kustannuskehitys velkaantuminen ja velkaantumiseen liittyvä korkoriski

19 19 Kaupunginjohtajan katsaus ja toimintakertomukset sisältävät kuvausta kaupungin taloudellisen tilan kehittymisestä, riskeistä ja epävarmuustekijöistä, kuten myös toiminnallisista riskeistä. Säännöksiä, päätöksiä ja määräyksiä on noudatettu pääsääntöisesti hyvin. Merkittäviä oikaisuvaatimuksia tai toimintaan kohdistuneita valituksia ei tällä hetkellä (3/2014) ole. Toimivaltuuksien noudattamista on valvottu, päätösten toimeenpanoa seurattu ja päätöksistä tiedotettu lain edellyttämällä tavalla. Kaupunginhallituksen käsityksen mukaan sisäinen valvonta tuottaa kohtuullisen varmuuden toiminnan tuloksellisuudesta, lain- ja hyvän hallintotavan mukaisuudesta, varojen ja omaisuuden turvaamisesta sekä johtamisen tarvitseman luotettavan toiminnallisen ja taloudellisen informaation riittävyydestä.

20 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Loimaan kaupungin virallinen tuloslaskelma on Loimaan kaupungin ja Loimaan Vesi-liikelaitoksen tulosten yhdistelmä LOIMAAN KAUPUNKI JA LOIMAAN VESI-LIIKELAITOS Tuloslaskelma (ulkoiset) TP 2013 (1000 ) TP 2012 (1000 ) Muutos 12/13 Muutos % Toimintatulot ,5 Myyntitulot ,6 Maksutulot ,5 Tuet ja avustukset ,9 Muut toimintatulot ,1 Valmistus omaan käyttöön ,3 Toimintamenot ,6 Henkilöstömenot ,8 Palvelujen ostot ,2 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,3 Avustukset ,3 Muut toimintamenot ,2 Toimintakate ,3 Verotulot ,6 Valtionosuudet ,1 Rahoitustulot ja - menot ,6 Korkotulot ,3 Muut rahoitustulot ,9 Korkomenot ,5 Muut rahoitusmenot ,7 Vuosikate ,7 Poistot ja arvonalentumiset ,1 Satunnaiset erät ,0 Tilikauden tulos ,2 Poistoeron lis. -/vähennys ,9 TILIK.YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ,5 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT: Asukasmäärä Vuosikate /poistot % 166,3-34,2 Vuosikate,euroa/as 0,4-0,1 Toimintatuotot/toimintakulut% 17,4 16,8 Tuloslaskelma kertoo tilikauden tulojen riittävyyden tilikauden käyttömenoihin. Toimintakate ilmoittaa kuinka paljon toimintamenoista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Tilikauden tulos on tilikaudelle jaksotettujen tulojen ja menojen erotus, joka lisää tai vähentää taseen omaa pääomaa. Tilikauden tulokseen saattaa olennaisesti vaikuttaa satunnaiset tuotot ja kulut. Tilikauden tuloksen jälkeen esitettävät erät ovat poistoero- ja tuloksen käsittelyeriä Vuosikate on selkeä vuodesta toiseen vertailukelpoinen tunnusluku, joka vuoden 2013 osalta muodostui positiiviseksi. Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin ja lainan lyhennyksiin. Perusoletus on, että mikäli vuosikate on poistojen suuruinen tulorahoitus on riittävä.

21 21 Maksurahoituksen osuutta toimintamenoista kuvataan tunnusluvulla toimintatuotot/toimintakulut % = 100*toimintatuotot/(toimintakulut-valmistus omaan käyttöön), kunnan koko, toimintojen yhtiöittäminen ja oppilaitosten ylläpitäminen vaikuttavat tunnusluvun arvoon ja selittävät kuntakohtaisia eroja Tunnusluku vuosikate/poistot % kertoo tulorahoituksen riittävyyden käyttöomaisuuden kulumista vastaavien investointien rahoittamiseen. Perusolettama on, että kun vuosikate on vähintään poistojen suuruinen kunnan tulorahoitus on riittävä. Tunnusluvun vuosikate /asukas avulla arvioidaan tulorahoituksen riittävyyttä. Keskimääräistä kuntia koskevaa tavoitearvoa ei ole, koska kunnan koko, taajama-aste, tekniset verkostot ja palvelujen järjestämistavat vaikuttavat vuosikatetavoitteen asettamiseen kunnassa. Seuraavassa laskelmassa on tilinpäätösten mukaiset tulokset vuodesta 2008 alkaen, taulukon lopussa on listaus tulokseen vaikuttavista poikkeuksellisista eristä. LOIMAAN KAUPUNKI JA LOIMAAN VESI-LIIKELAITOS Tuloslaskelma (ulkoiset 1000 ) TP 2008 YHD TP 2009 TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 (1000 ) (1000 ) (1000 ) (1000 ) (1000 ) (1000 ) Toimintatulot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustulot ja -menot Korkotulot Muut rahoitustuotot Korkomenot Muut rahoitusmenot Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset tulot Satunnaiset menot Tilikauden tulos Poistoeron lis. -/vähennys Poistoeron lis. -/vähennys TILIK.YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Asukasmäärä Vuosikate /poistot % Vuosikate,euroa/as Toimintatulot/toimintamenot% TULOKSEEN VAIKUTTAVAT MERKITTÄVÄT ERÄT Lastensuojelukiista/ KHO Maksut kelalle pitkäaikaistyöt. (1000 ) Yhdistymisavustus (1000 e) Verotilitysmuutos/v 2012 palautukset tammikuulta 2014 joulukuulle Kiinteistöverokorotusten vaikutus 526 Vesiliikelaitoksen tulos (1000 ) Talkoovapaat Lomautuksen vaikutus Lomapalkkavarauksen muutos (1000 ) Pysyvien vastaavien myyntivoitot (1000 ) Pysyvien vastaavien myyntitappiot (1000 ) Pakollisen varauksen muodostaminen/ purku (1000 )KEMPPILÄ Kemppilän puhdistustyön vaikutus tulokseen Satunnaiset tuotot (1000 ) Matala korkotaso (1000 ) Poistosuunnitelman muutos poistoaikojen lyhentäminen (1000 ) -111 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄÄN VAIKUTTAVA MERKITTÄVÄ ERÄ Investointivarauksen kertapurku (pajapuisto)

22 Rahoitusasema ja sen muutokset Rahoituslaskelma Toiminnan rahoitusta tilikauden aikana tarkastellaan rahoituslaskelman kautta. Rahoituslaskelmassa esitetään erikseen toiminnan ja investointien rahavirta ja rahoituksen eli anto- ja ottolainauksen, oman pääoman ja maksuvalmiuden muutoksen rahavirta. Näiden kahden nettomäärän erotus on sama kuin kaupungin kassavarojen muutos tilikaudella. LOIMAAN KAUPUNKI JA LOIMAAN VESI-LIIKELAITOS RAHOITUSLASKELMA (ulkoiset) TP 2013 TP 2012 Muutos 12/13 Muutos % Toiminnan ja investointien kassavirta Toiminnan rahavirta ,6 Vuosikate ,7 Satunnaiset erät ,0 Tulorahoituksen korjauserät ,9 0 Investointien rahavirta ,2 Investointimenot ,4 Rahoitusosuudet investointimenoihin ,7 Pysyvien vast.hyöd.luovutustulot ,1 Toiminnan ja investointien rahavirta ,4 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset ,0 Antolainasaamisten lisäykset ,3 Antolainasaamisten vähennykset ,9 Lainakannan muutokset ,2 Pitkäaikaisten lainojen lisäys ,0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys ,5 Lyhytaikaisten lainojen muutos ,4 Oman pääoman muutokset 0 0 Muut maksuvalmiuden muutokset ,3 Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset ,5 Vaihto-omaisuuden muutos ,4 Saamisten muutos ,1 Korottomien velkojen muutos ,6 Rahoituksen rahavirta ,2 Rahavarojen muutos ,8 Rahavarojen muutos: Rahavarat Rahavarat RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT: Toiminnan ja investointien rahavirta ja sen kertymä (1000 ) Investointien tulorahoitus, % Pääomamenojen tulorahoitus % Lainanhoitokate 1,16-0,12 Kassan riittävyys, pv Asukasmäärä

23 23 Toiminnan ja investointien rahavirta ja sen kertymä (1000 ). Toiminnan ja investointien rahavirta-välituloksen ja neljän edellisen vuoden kertymä osoittaa investointien omarahoituksen pidemmällä aikavälillä. Omarahoitusvaatimus täyttyy, jos kertymä on positiivinen. Negatiivinen määrä ilmaisee, että menoja joudutaan kattamaan olemassa olevia kassavaroja vähentämällä tai lainaa ottamalla. Investointien tulorahoitus, %-tunnusluku (100*vuosikate/inv.omahankintameno) kertoo, kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella eli ns. käyttötalouden ylijäämällä, tunnusluvussa eivät ole mukana käyttöomaisuuden myynnistä kertyneet myyntivoitot, joiden kokonaismäärä saattaa vuosittain huomattavastikin vaihdella. Investointien omahankintamenolla tarkoitetaan rahoituslaskelman investointimenoja, joista on vähennetty rahoituslaskelmaan merkityt rahoitusosuudet. Pääomamenojen tulorahoitus % (100 *vuosikate/(inv omahankintameno+antolainojen nettolisäys +lainanlyhennykset)on tunnusluku, joka osoittaa vuosikatteen prosenttiosuuden investointien omahankintamenojen, antolainojen nettolisäyksen ja lainanlyhennysten yhteismäärästä. Lainanlyhennyksillä tarkoitetaan tässä yhteydessä pitkäaikaisten lainojen lyhennyksiä. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos lainanhoitokatteen arvo (vuosikate + korkokulut) / (korkokulut +lainanlyhennykset) on yksi tai suurempi. Kun tunnusluvun arvo on alle yksi joudutaan vieraan pääoman hoitamiseen ottamaan lisälainaa, realisoimaan omaisuutta tai vähentämään kassavaroja. Lainanhoitokate on hyvä kun arvo on 2 tai suurempi ja tyydyttävä kun tunnusluvun arvo on 1-2. ja heikko, kun tunnusluvun arvo on alle yksi. Kassanriittävyys (pv) tunnusluku (365 pv * rahavarat / kassastamaksut tilikaudella) ilmaisee, monenko päivän kassasta maksut voidaan kunnan rahavaroilla maksaa. LOIMAAN KAUPUNKI JA LOIMAAN VESI-LIIKELAITOS RAHOITUSLASKELMA (ulkoiset) TOT 2008 Yhd TP 2009 TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP Tominnat ja investoinnit Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vast.hyöd.luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos: Rahavarat Rahavarat RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT: Toiminnan ja investointien rahavirta ja sen kertymä (1000 ), uusi tunnusluku Investointien tulorahoitus, % Pääomamenojen tulorahoitus % Lainanhoitokate 0 0,85 0,98 0,55-0,12 1,16 Kassan riittävyys, pv Kassasta maksut (milj.euroa) 109,91 114,02 107,93 126,13 124,11 122,80 Korkokulut (milj.euroa) 1,74 1,14 0,70 0,67 0,61 0,49 Asukasmäärä

24 Tase Tase kuvaa kaupungin taloudellista asemaa ja rahoituksen rakennetta. Rahoituksen rakenteella tarkoitetaan rahan lähteiden jakaantumista omaan ja vieraaseen pääomaan. TASE Loimaa ja Loimaan Vesi-liikelaitos VASTAAVAA ( 1000 ) VASTATTAVAA (1000 ) A. PYSYVÄT VASTAAVAT A OMA PÄÄOMA I Aineettomat hyödykkeet I Peruspääoma II Aineelliset hyödykkeet IV Edellisten tilikausien yli-/alijäämä Maa- ja vesialueet V Tilikauden yli-/alijäämä Rakennukset B POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Kiinteät rakenteet ja laitteet Poistoero Koneet ja kalusto Vapaaehtoiset varaukset Muut aineelliset hyödykkeet C PAKOLLISET VARAUKSET Ennakkomaksut ja keskeneräiset Muut Pakolliset varaukset III Sijoitukset D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Osakkeet ja osuudet Valtion toimeksiannot Muut lainasaamiset Lahjoitusrahastojen pääomat Muut saamiset Muut toimeksiantojen pääomat 1 1 B TOIMEKSIANTOJEN VARAT E VIERAS PÄÄOMA Valtion toimeksiannot 7 20 I Pitkäaikainen vieras pääoma Lahjoitusrahastojen erityiskatteet Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoks C VAIHTUVAT VASTAAVAT Lainat julkisyhteisöiltä I Vaihto-omaisuus Muut velat /liittymismaksut II Saamiset II Lyhytaikainen vieras pääoma Pitkäaikaiset saamiset Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoks Myyntisaamiset Lainat julkisyhteisöiltä Muut saamiset Lainat muilta luotonantajilta 0 0 Lyhytaikaiset saamiset Saadut ennakot Myyntisaamiset Ostovelat Lainasaamiset Korottomat velat liikelaitokselta Muut saamiset Muut lyhytaikaiset velat Siirtosaamiset Siirtovelat IV Rahat ja pankkisaamiset VASTATTAVAA Rahat ja pankkisaamiset TASEEN TUNNUSLUVUT VASTAAVAA Omavaraisuusaste % Suhteellinen velkaantuneisuus, % Kertynyt ali-/ ylijäämä (1000 ) Kertynyt ali-/ ylijäämä, /as Lainakanta (1000 ) Lainakanta /asukas Lainasaamiset (1000 ) Asukasmäärä Tunnusluvuista keskeisin omavaraisuusaste % (100*(oma pääoma + poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) /(koko pääoma saadut ennakot)) mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja kunnan kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäimellä. Omavaraisuuden hyvänä tasona pidetään kuntatalouden keskimääräistä 70 % omavaraisuutta, 50 % tai sitä alempi omavaraisuusaste merkitsee kuntataloudessa merkittävän suurta velkarasitetta. Suhteellinen velkaantuneisuus,% (100*(vieras pääoma saadut ennakot)/käyttötulot) kertoo, kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Mitä pienempi tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Lainakannalla (=vieras pääoma (saadut ennakot + ostovelat + siirtovelat+muut velat) tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa.

25 Kokonaismenot ja tulot Kokonaismenojen ja tulojen laskelma laaditaan tuloslaskelmasta ja rahoituslaskelmasta, jotka sisältävät vain ulkoiset erät. KOKONAISMENOT JA TULOT 2013 (kaupunki + vesi) TULOT euroa % MENOT euroa % Varsinainen toiminta ,2 Varsinainen toiminta ,4 Toimintatuotot ,8 Toimintakulut ,5 Verotulot ,2 - valmistus omaan käyttöön ,0 Valtionosuudet ,1 Korkokulut ,4 Korkotuotot ,0 Muut rahoituskulut ,0 Muut rahoitustuotot ,1 Satunnainen tuotto 0 0,0 Tulorahoituksen korjauserät ,5 Investoinnit ,0 Investoinnit ,1 Rahoitusosuudet investointimenoihin ,6 Investointimenot ,1 Pys,vast.hyöd luovutustulot ,4 0,0 Rahoitustoiminta ,7 Rahoitustoiminta ,5 Antolainasaamisten vähennykset ,0 Antolainasaamisten lisäykset ,0 Pitkäaikaisten lainojen lisäys ,7 Pitkäaikaisten lainojen vähennys ,3 Lyhytaikaisten lainojen lisäys 0 0,0 Lyhytaikaisten lainojen väh ,3 Oman pääoman lisäykset 0 0,0 Oman pääoman vähennykset 0 0,0 KOKONAISTULOT ,0 KOKONAISMENOT ,0 Täsmäytys: Kokonaismenot-kokonaistulot Muut maksuvalmiuden muutoksetrahavarojen muutos Vuoden 2013 tuloeristä merkittävin on verotulo 42,2 %, seuraavaksi suurin tuloerä ovat valtionosuudet 33,1 %, kolmanneksi merkittävin tulonlähde käyttötalouden toimintatuotot 14,8 %. Lainanoton osuus oli 6,7 % kokonaistuloista. Kokonaismenojen merkittävimmät erät ovat käyttökulut 87,5 %, investoinnit 4 % ja kolmantena lainojen lyhennykset 7,6 %, korkokulujen osuus kokonaiskustannuksista on 0,4 %.

26 Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet Asiaa koskeva sääntely Kaupunginhallituksen on tehtävä toimintakertomuksessa esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Jos taseessa on kattamatonta alijäämää, toimintakertomuksessa on tehtävä selkoa talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi Talouden tasapainottamistoimenpiteet Taloudeltaan alijäämäisen kunnan tulee katkaista alijäämän lisääntyminen enintään neljässä vuodessa laatimalla tasapainossa oleva tai ylijäämäinen taloussuunnitelma. Jos taseen kattamatonta alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, kunnan on laadittava erikseen yksilöity toimenpideohjelma alijäämän kattamiseksi. Alijäämien kattamisvelvoite syntyy, kun kaupungin kuluvan vuoden taseen arvioidaan muodostuvat alijäämäiseksi. Yhteenlaskettavia eriä on kolme edellisten tilikausien yli-/alijäämät, päättyneen tilikauden yli-/alijäämät ja kuluvan talousarviovuoden yli- ja alijäämät. Kirjanpidollisesti eriytettyjen liikelaitosten yli- /alijäämät huomioidaan virallisessa yli-/ alijäämäarviossa. Kaupunginvaltuusto hyväksyi palvelujen ja talouden sopeuttamisohjelman linjaukset jatkovalmistelun pohjaksi. Sopeuttamistoimenpiteet on otettu huomioon vuoden 2014 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman valmistelussa. Tasapainotustoimenpiteistä 2013 merkittävimmät olivat talouden sopeuttaminen vuoden 2013 talousarvion edellyttämiin toiminta- ja henkilöstökulujen leikkauksiin. Alkuvuoden heikentyneen taloustilanteen johdosta toteutettiin henkilöstön 2,5 viikon lomautus sekä investointitason 1 milj.euron leikkaus vuodelle Palvelujen ja toimintojen suunnitelmallista uudistamista jatketaan vuosina toteuttamalla edellisellä valtuustokaudella päätettyjä rakenteellisia uudistuksia, taloussuunnitelman 2014 yhteydessä päätettyjä rakenne-, palvelu- ja henkilöstömuutoksia ja tulevien taloussuunnitelmien yhteydessä päätettäviä toimenpiteitä.

27 27 Alijääminen kattamisvelvoite Vuosi Kaupunki Vesi Yhteensä TA-vuosi , , ,42 Tase /Alij , , ,12 Tp 2013/ alijäämä , , ,00 Ta 2014/ alijäämä , , ,00 Ts 2015/ tulos , , ,00 Ts 2016/ tulos , , ,70 (*vesilaitoksen tulosta 2012 oikaistu liittymismaksuin ,80, vuonna 2013) Loimaa ja Loimaan Vesi-liikelaitos Alijäämät TP ,42 Ylijäämät TP ,12 TA ,00 TS ,00 TS ,00 Ylijäämä ,70 Virallinen tilanne koko vahvistetulta suunnitelmakaudelta on ylijäämäinen. Tasapainon saavuttaminen myös kaupungin taseen osalta ja erityisesti saavutetun tasapainoisen tilan säilyttäminen vaatii rakenteellisia uudistuksia ja tiukkaa talouskuria. Tilinpäätöksen ja taloussuunnitelmakauden puitteissa Loimaan kaupungilla ei ole välitöntä tarvetta kuntalain 65 :ssä tarkoitetun toimenpideohjelman laatimiseen Tilikauden tuloksen käsittely Tilikauden tuloksella tarkoitetaan tuloslaskelman tulosta ennen varaus- ja rahoitussiirtoja. Kirjaimellisesti tuloksen käsittely on ylijäämäisen tuloksen siirtämistä taseen vapaaehtoiseen varaukseen, rahastoon tai tilikauden ylijäämätilille. Kaupunginhallitus esittää, että poistoerokirjauksilla (86.534,09 euroa) oikaustu tilikauden tulos ,12 euroa siirretään taseeseen oman pääoman ryhmään tilikauden ylijäämä tilille. Tilinpäätös ei sisällä pakollisen varauksen muodostamista tuloksen käsittelyeränä. Siirtoja vapaaehtoiseen varaukseen tai rahastoon ei tehdä, koska kaupungin oma tase (ilman vesilaitosta) on ,23 euroa alijäämäinen. Tilinpäätössiirron jälkeen Loimaan kaupungin (kaupunki+vesi) taseen ylijäämä on ,70

28 28 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN KÄYTTÖTALOUSOSA Talousarviorakenne on laadittu siten, että organisaatiorakenne ja osasto- ja kustannuspaikkakartta vastaavat toisiaan. Valtuuston nähden sitovia ovat seuraavat tasot: Hallintopalvelukeskus: - Keskusvaalilautakunta - Tarkastuslautakunta - Valtuusto - Kaupunginhallitus Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus: Perusturvalautakunta: - Sosiaali- ja terveystoimen hallinto - Perhepalvelut (* yhdistettiin sosiaalityöksi) - Aikuissosiaalityö (* yhdistettiin sosiaalityöksi) - Terveys- ja hoivapalvelut - Työterveyshuolto TYÖKYMPPI - Työkympin johtokunta Sivistyspalvelukeskus: - Koulutuslautakunta - Vapaa-aikalautakunta Tekninen- ja ympäristöpalvelukeskus - Tekninen lautakunta - Ympäristölautakunta Sekä seuraavat pääluokat: - Loimaan Vesi-liikelaitos Valtuusto asettaa liikelaitokselle tulostavoitteen, sekä pääoman tuottotavoitteen, joka sisältyy kaupungin tuloslaskelmaan. Lisäksi liikelaitosta sitoo investointien kokonaismäärä sekä rahoituslaskelman muut erät paitsi liikevaihto. Valtuusto voi asettaa liikelaitokselle sitovia tavoitteita.

29 29 2. HALLINTOPALVELUKESKUS Hallintopalvelukeskuksen tilinpäätös yhteensä: HALLINTOPALVELUKESKUS TP 2012 TA 2013 Muutos TA 2013 (ta+m) TP 2013 Poikkeama Käyttö % Toimintatuotot , ,8 Sisäiset tuotot , ,6 Tuotot yhteensä , ,1 Toimintakulut , ,0 Sisäiset kulut , ,2 Kulut yhteensä , ,2 TOIMINTAKATE , ,2 Rahoitustuotot ja kulut -8-34, ,0 Poistot ja arvonalentumiset , ,9 TILIKAUDEN YLI- /ALIJÄÄMÄ , , KESKUSVAALILAUTAKUNTA Toimielin: Keskusvaalilautakunta Tehtävä: Keskusvaalilautakunta huolehtii kunnallisten ja valtiollisten vaalien järjestämisestä kaupungin alueella. Vuonna 2013 ei järjestetty vaaleja, vuonna 2014 järjestetään europarlamenttivaalit ja vuonna 2015 eduskuntavaalit. KESKUSVAALILAUTAKUNTA TP 2012 TA 2013 Muutos TA 2013 (ta+m) TP 2013 Poikkeama Käyttö % Toimintatuotot ,00 0 0,0 Sisäiset tuotot 0 0,00 0 0,0 Tuotot yhteensä ,00 0 0,0 Toimintakulut ,00 0 0,0 Sisäiset kulut ,00 0 0,0 Kulut yhteensä ,00 0 0,0 TOIMINTAKATE ,00 0 0,0 Poistot ja arvonalentumiset 0 0,00 0 0,0 TILIKAUDEN YLI- /ALIJÄÄMÄ ,00 0 0,0

30 TARKASTUSLAUTAKUNTA Toimielin: Tarkastuslautakunta Toiminnan kuvaus Tarkastuslautakunta valmistelee valtuuston päätettävät tarkastusta koskevat asiat, arvioi kuinka valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ovat toteutuneet ja arvioi kaupungin hallinnon ja taloudenhoidon tarkoituksenmukaisuutta Kaupunkitason tuloskorttiin perustuvat kehittämistavoitteet ja arvioint i- kohteet Omaehtoinen sisäinen valvonta ja ulkoinen valvonta: Tavoitteena on selvittää, suoritetaanko organisaation kaikilla tasoilla omaehtoista arviointia, joka tiivistetään talousarvion pohjalta tehtyyn toimintakertomukseen. Tavoitteena on selvittää, onko kaupunkia johdettu valtuuston asettamien tavoitteiden mukaisesti ja tuleeko kaupungin tilintarkastus asianmukaisesti hoidetuksi. Tavoitteiden toteutumisen tarkastuslautakunta arvioi arviointikertomuksessaan Tarkastuslautakunnan tilinpäätös yhteensä: TARKASTUSLAUTAKUNTA TP 2012 TA 2013 Muutos TA 2013 (ta+m) TP 2013 Poikkeama Käyttö % Toimintatuotot ,00 0 0,0 Sisäiset tuotot 0 0,0 Tuotot yhteensä ,00 0 0,0 Toimintakulut , ,0 Sisäiset kulut , #JAKO/0! Kulut yhteensä , ,7 TOIMINTAKATE , ,7 Poistot ja arvonalentumiset 0 0,0 TILIKAUDEN YLI- /ALIJÄÄMÄ , ,7

31 VALTUUSTO Toimielin: Kaupunginvaltuusto Toiminnan kuvaus Valtuusto vastaa kaupungin strategisesta päätöksenteosta ja koko kuntakonsernin tavoitteiden asettamisesta, toiminnan ja talouden tasapainosta sekä toiminnan arvioinnista ja seurannan järjestämisestä Toimielimen perustiedot: Kunnallisvaalit toimitettiin ja uusi valtuustokausi alkoi Valtuusto kokoontui vuoden 2013 aikana kahdeksan kertaa Valtuuston tilinpäätös yhteensä KAUPUNGINVALTUUSTO TP 2012 TA 2013 Muutos TA 2013 (ta+m) TP 2013 Poikkeama Käyttö % Toimintatuotot ,00 0 0,0 Sisäiset tuotot 0 0,0 Tuotot yhteensä ,00 0 0,0 Toimintakulut , ,3 Sisäiset kulut , ,0 Kulut yhteensä , ,1 TOIMINTAKATE , ,1 Poistot ja arvonalentumiset ,00 0 TILIKAUDEN YLI- /ALIJÄÄMÄ , , KAUPUNGINHALLITUS Toimielin: Kaupunginhallitus Tehtävä: Keskushallinto Vastuuhenkilö: Kehittämisjohtaja Toiminnan kuvaus Tehtäväalue sisältää konsernijohdon ja kehittämisen, seutukunnallisen yhteistoiminnan, yleis- ja maaseutuhallinnon, konsernitalouden ja IT-palveluiden sekä henkilöstöhallinnon tehtäväkokonaisuudet. Palvelujen osto Varsinais-Suomen Pelastuslaitokselta sisältyy kaupunginhallituksen toimialaan. Talousarviossa on huomioitu vuonna 2011 aloitettu yrityshautomohanke, joka jatkuu asti Kaupunginhallitus kokoontui vuoden 2013 aikana 23 kertaa. Kaupunginhallituksen alaisuudessa toimiva kaavatoimikunta kokoontui neljä kertaa ja kaupunginhallituksen nimeämä taloustyöryhmä yhdeksän kertaa.

32 Toimielimen perustiedot Hallintopalvelukeskuksella oli palveluksessaan yhteensä 36 henkilö, joista 3 oli määräaikaista. Kaksi henkilöä on osa-aikaisessa palvelusuhteessa. Henkilöstökasvua on aiheutunut neljän maaseutusihteerin siirtymisestä (+4)Loimaan kaupungin palvelukseen, samassa yhteydessä yksi palvelusihteerin virka (-1) jätettiin täyttämättä. Talouspalvelujen palvelusihteeri siirtyi hallintopalvelujen neuvontaa (+1), josta taas yksi palvelusihteeri jäi eläkkeelle (- 0,5). PERUSTIEDOT KYSYNTÄ/TARJONTA TP 2012 TA2013 TP 2013 Henkilöstö Kaupunginjohtaja Kehittämisjohtaja Hallintojohtaja Hallintosihteeri Henkilöstöjohtaja Henkilöstösihteeri Talousjohtaja Taloussihteeri Maaseutuasiamies Maaseutusihteeri Arkistosihteeri Laskentasihteeri Palkkasihteerit 5,5 5,5 5,5 Palvelusihteerit It-päällikkö It-asiantuntija Työsuojelupäällikkö Projektipäällikkö (yrityshautomo) Oppisopimuskoulutettava vaihtuva toimipiste (työnohjaus) Yhteensä Toimitilat Kaupungintalon neuvontapiste, 1-3. kerrokset, Hirvikosken kunnantalon uuden osan alakerta , , , Kaupunkitason tuloskorttiin perustuvat toimialan toiminnalliset kehitt ä- mistavoitteet ja arviointikohteet 2013 Loimaan kaupungin palvelujen uudistaminen ja muutoksen hallintaohjelman päivittämisen ja toteuttamisen ohjaus ja johto. Organisaation muutosprosessin tukeminen. Valtuusto vahvisti Loimaan Linjan kokouksessaan Palvelujen ja talouden sopeuttamisohjelman linjaukset jatkovalmistelun pohjaksi hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa Talouden sopeuttamistoimenpiteitä on valmisteltu ja toteutettu em. ohjelmien mukaisesti.

33 33 Siirtymä- ja palvelusopimusten valmistelu Kunnan Taitoa Oy:n ja Kuntien Tiera Oy:n kanssa. Pohjaehdotuksena oli yhteistoimipisteen Forssa-Loimaa syntyminen Taitoaan, mutta koska yhteistoimipiste ei toteudu siirtovalmistelu on tällä hetkellä lepovaiheessa. Sote- ja kuntarakennevalmistelut vaikuttavat tulevaan ratkaisuun talous- ja henkilöstöpalvelujen järjestämisestä. Keskeisten palvelujärjestelmien kuten arkistojärjestelmän, asiahallintajärjestelmän, osto- ja myyntilaskutuksen sähköistämisen edistäminen. Sisäisen tietohallintaverkon päivittäminen. AD-toimialueiden yhdistämisprojekti toteutettiin kesäkaudella 2013 ja käytännön toimintaa haitanneet 2 kirjautumisaluetta on yhdistetty (sisäinen tietohallintaverkko). Talous-, palkka-, sosiaalitoimen, vesiliikelaitoksen tietojärjestelmät ja Facta-kuntarekisterit siirrettiin 11/13 CGI:n käyttöpalveluun (Kh ), hanke viivästyi noin 8 kk puutteellisten tietoliikenneyhteyksien vuoksi (seudullisista omista palvelimista luovuttiin tässä yhteydessä). Sähköisen kokouskäytännön Loimaalle integroitavat vaihtoehdot kartoitettiin ja projekti budjetoitiin toteutettavaksi Kaupungin hallintosäännön päivittäminen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan osuuksilla Suositus julkaistiin , asia valmistelussa. Henkilökohtaisen palkkausjärjestelmän kehittämistä jatketaan vuosina Tavoitteena on toimintaa ja palveluja kehittämällä ja uudistamalla parantaa työn tuottavuutta. Henkilökohtainen lisä on osa kannustavaa palkkausta, jolla pyritään parantamaan toiminnan tuloksellisuutta ja tukemaan johtamista. Henkilökohtaisen palkkauksen osuutta lisätään kaupunginhallituksen erillisen päätöksen mukaan. Järjestelyvaraerät päätetty Kh Asuinpaikkamarkkinointikampanjan jatkaminen Toteutettu viikolla Kaavoitusohjelman kärkihankkeet viedään eteenpäin. Kaavoi-tetaan uusia asuntoalueita ja uusi yritystoiminta-alue Loimaan-portin länsipuolelle Kärkihankkeita viety eteenpäin. Kaupunginvaltuusto hyväksyi kolme asemakaavaa tai asemakaavamuutosta, joista Lindenin alueen asemakaava tuo lisää kerrostalorakentamista. Satakunnantie ( ) 17,74 ha Lindenin alue ( ) 0,6 ha Keskuskoulun alue ( ) 8,8 ha

34 Kaupunginhallituksen tilinpäätös yhteensä KAUPUNGINHALLITUS TP 2012 TA 2013 Muutos TA 2013 (ta+m) TP 2013 Poikkeama Käyttö % Toimintatuotot , ,8 Sisäiset tuotot , ,6 Tuotot yhteensä , ,1 Toimintakulut , ,3 Sisäiset kulut , ,3 Kulut yhteensä , ,5 TOIMINTAKATE , ,6 Rahoitustuotot ja kulut -8-34, ,0 Poistot ja arvonalentumiset , ,9 TILIKAUDEN YLI- /ALIJÄÄMÄ , ,6

35 35 3. SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUKESKUS Sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen tilinpäätös yhteensä: SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUKESKUS TP 2012 TA 2013 Muutos TA 2013 (ta+m) TP 2013 Poikkeama Käyttö % Toimintatuotot , ,6 Sisäiset tuotot , ,4 Tuotot yhteensä , ,2 Toimintakulut , ,1 Sisäiset kulut , ,6 Kulut yhteensä , ,4 TOIMINTAKATE , ,1 Rahoitustuotot ja -kulut , ,0 Poistot ja arvonalentumiset , ,2 TILIKAUDEN YLI- /ALIJÄÄMÄ , , SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN HALLINTO Toimielin: Perusturvalautakunta Tehtävä: Sosiaali- ja terveystoimen hallinto Vastuuhenkilö: Sosiaali- ja terveysjohtaja Toiminnan kuvaus Tehtäväalue sisältää sosiaali- ja terveystoimen hallinnon. Toimintaa johtaa 9- jäseninen (+ Oripään edustaja) perusturvalautakunta. Lisäksi toimii 5-jäseninen yksilöjaosto Toimielimen perustiedot PERUSTIEDOT KYSYNTÄ/TARJONTA TP 2012 TA2013 TP 2013 HENKILÖSTÖ Henkilöstö nimikkeittäin Sosiaali- ja terveysjohtaja Laskentasihteeri Palvelusihteeri * YHTEENSÄ *Oppisopimuksella Tehtäväalueen toiminnalliset kehittämistavoitteet ja arviointiko h- teet 2013 Sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen toiminnan päämääränä on turvallinen, tasaarvoinen ja terveyttä tukeva Loimaa, jossa palvelut on järjestetty laadukkaiksi ja kuntalaisten tarpeita vastaaviksi. Päämääriä tukevia tärkeimpiä tavoitteita ovat: Terveyden edistäminen ja kansansairauksien vähentäminen. Terveellisiä elämäntapoja pyritään edistämään vaikuttamalla erityisesti loimaalaisten liikuntatottumusten parantamiseen, painonhallintaan ja päihteiden käytön vähentämiseen.

36 36 Lasten ja perheiden hyvinvointi ja syrjäytymisen ehkäiseminen. Työn painopisteenä ovat varhainen puuttuminen sekä turvallisen ja osallistavan toimintaympäristön mahdollistaminen eri sektorien toimijoiden välisen yhteistyön avulla. Aktiivinen kolmas ikä. Ikääntyvälle väestölle tarjotaan tarpeisiin vastaavat palvelut turvallisessa ympäristössä kiinnittäen erityishuomiota kotona asumisen mahdollistaviin palveluihin ja onnistumiseen hoito- ja hoivapalvelusijoituksissa. Laajaa hyvinvointikertomusta laadittiin loppuvuodesta Perusturvalautakunta hyväksyi kertomuksen joulukuussa.(s) Loimaan sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksessa toteutettiin vuoden 2013 alusta organisaatiomuutos, jossa madallettiin organisaatiota. Näin mahdollistettiin joustavampi johtaminen ja selkeytettiin esimiessuhteita. (S) Sosiaali- ja terveystoimen hallinnon tilinpäätös yhteensä SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMENHALLINTO TP 2012 TA 2013 Muutos TA 2013 (ta+m) TP 2013 Poikkeama Käyttö % Toimintatuotot , ,9 Sisäiset tuotot , ,0 Tuotot yhteensä , ,0 Toimintakulut , ,3 Sisäiset kulut , ,5 Kulut yhteensä , ,6 TOIMINTAKATE , ,5 Rahoitustuotot ja kulut , ,0 Poistot ja arvonalentumiset , ,0 TILIKAUDEN YLI- /ALIJÄÄMÄ , ,5

37 SOSIAALITYÖ Toimielin: Perusturvalautakunta Tehtävä: Sosiaalityö Vastuuhenkilö: Sosiaalityön johtaja Toiminnan kuvaus Tehtäväalueeseen on yhdistetty aikaisemmat erilliset perhepalvelujen ja aikuissosiaalityön tehtäväalueet. Tehtäväalue sisältää aikuissosiaalityön, toimeentulotuen, työllistämisen, vammaispalvelulain mukaiset palvelut, kehitysvammapalvelut, lastensuojelun, perhetukikeskuksen, perhetyön sekä lastenvalvojan palvelut Toimielimen perustiedot PERUSTIEDOT KYSYNTÄ/TARJONTA TP 2012 TA 2013 TP 2013 HENKILÖSTÖ Henkilöstö nimikkeittäin Sosiaalityö Sosiaalityön johtaja Perhepalvelujohtaja Sosiaalityöntekijä Sosiaaliohjaaja Perheohjaaja Perhetyöntekijä Työtoiminnan koordinaattori Työnsuunnittelija Työpajaohjaaja 1 1 YHTEENSÄ Vammaispalvelut Johtava ohjaaja Suunnittelija 1 1 Vastaava ohjaaja Ohjaaja Asumisen ohjaaja Sairaanhoitaja Hoitaja ,5 Hoitaja/varahenkilö Avustaja YHTEENSÄ ,5 Perhetukikeskus Vastaava ohjaaja Psykiatrinen sairaanhoitaja Ohjaaja * Hoitaja* 1 YHTEENSÄ *yksi ohjaajan vakanssi muutettu hoitajaksi Petula 112

38 38 PERUSTIEDOT KYSYNTÄ/TARJONTA TP 2012 TA 2013 TP 2013 Sosiaalityö Päihdehuolto, laitoskunt. asiakk Laitoskuntoutuspäivät Mielenterveyskuntoutuspalveluiden piirissä asiakkaita yht. joista - shl:n palveluasumisessa - tuetun asumisen piirissä Vammaispalvelut Toimeentulotuen asiakaskotital Vaikeavammaisten palveluasuminen, asiakk/vuosi Voimassa olevia kuljetuspalvelupäätöksiä joista palvelua käyttäneet 583/ Sosiaalihuoltolain mukaiset kuljetuspalvelupäätökset Henkilökohtaisen avun saajat/v Asunnon muutostyö ja asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet, asiakkat/v Kehitysvammahuolto Asiakkaita työ- ja päivätoiminnassa Toimintapäivät yhteensä Asumispalveluissa asiakkaita (vakituiset) Telkänkoti Mirjakoti Ruusurinne Kitkonpuisto Tukiasuminen 44 (35) 8 (7) 5 (5) 7 (7) 24 (18) 6 49 (36) 9 (7) (5) 8 (6) 25 (18) 7 52 (35) 10(8) (5) 8(6) 23(16) 8 Asumispalveluissa asumispäiviä Telkänkoti Mirjakoti Ruusurinne Kitkonpuisto Ostopalvelut Peimarista Laitoshoidossa asiakk. (vakit) Hoitopäivät Peimarin asumispalveluissa asiak. asumispäivät 10 (8) (7) (8) Muut laitokset, asiakkaita Koululaisten iltapäivähoito asiak. Palvelusäätiön ryhmälomituksen asiakkaat

39 39 PERUSTIEDOT KYSYNTÄ/TARJONTA TP 2012 TA 2013 TP 2013 Lastensuojelu Lastensuojelun asiakkaana lapsia Kodin ulkopuolelle sijoitettuja alle 18-v lapsia vuoden aikana Huostaanotettuja lapsia vuoden lopussa laitos- ja ammatillisessa perhekotihoidossa -perhehoidossa Laitoshoidon ja ammatillisen perhekotihoidon hoitopäivät -näistä oman laitoksen hoitopäivät lisäksi muille myydyt 99 Perhehoidon hoitopäivät Perhetyön asiakasperheitä Lastensuojeluilmoituksia Yhteydenotot sosiaalipäivystykseen (Loimaa/koko seutukunta) 111/ / /229 Olosuhdeselvitykset oikeudelle 3 Lastenvalvojan palvelut Vahvistetut elatussopimukset Huolto- ja tapaamissopimukset Isyysselvitykset Tehtäväalueen toiminnalliset kehittämistavoitteet ja arviointiko h- teet 2013 Sosiaalityön osalta organisaatiomuutos toteutettiin vuoden 2013 alusta. Perhepalvelujen ja aikuissosiaalityön tehtäväalueet yhdistettiin sosiaalityö tehtäväalueeksi. Sosiaalitoimiston asiakaspalautekysely suoritettiin joulukuussa (lautakuntakäsittely tammikuussa 2014). Palautekyselyn perusteella asiakkaat ovat pääosin saamaansa palveluun tyytyväisiä. Sekä toimeentulotuen, että lastensuojelun kouluarvosanaksi tuli 8,2. Yleisellä tasolla mainittuna sosiaalityön palvelujen saatavuuteen, laatuun ja kehittämistyöhön vaikuttivat syksyn 2013 aikana toteutetut lomautukset ja vuoden aikana olleet sairauslomat. Toimeentulotuen kirjallisten hakemusten keskimääräinen käsittelyaika oli 5,9 päivää. Yksittäisiä, yhden tai kahden päivän määräajan ylityksiä oli yht. 6 kpl. Tämä määrä on kaikista hakemuksista 0,16 %. Noin puolet toimeentulotukihakemuksista käsiteltiin kirjallisesti ja puolet ajanvarauksen kautta. Aikuissosiaalityön sosiaalityöntekijä ja ohjaajat käsittelivät pääosin kaikki toimeentulotukihakemukset itse, koska etuuskäsittelyä ei saatu kehitettyä suunnitelmien mukaisesti. Yleinen työllisyystilanne on heikentynyt. Vuoden 2012 marraskuussa Loimaan työttömyysaste oli 8,2 % ja v vastaavana ajankohtana se oli 9,8 %. Pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut ja ns. Kelan sakkomaksut lisääntyneet merkittävästi. V maksettiin Kelalle yhteensä , kun vastaava summa v oli ( ). Pitkäaikaistyöttömiä oli 11/2012 yhteensä 97, kun vastaava luku marraskuun lopussa 2013 oli 138. Kaupungin henkilöstön lomautukset vaikeuttivat osaltaan työllistämistoimenpiteitä, koska palkkatukipäätöksiä ei voitu myöntää aikaisempaan tapaan.

40 40 Nuorisotyöttömien määrä on vastaavina tarkasteluajankohtina kasvanut 23:lla (67 > 90). Kodin ulkopuolelle oli vuoden lopussa sijoitettu 41 lasta ja nuorta. Huostaanotetuista n. 63 % oli sijoitettu laitokseen tai ammatilliseen perhekotiin ja n. 37 % sijaisperheisiin. Kaupungin oman perhetukikeskuksen käyttöaste v oli 66,2 %. Perhetukikeskuksessa on laajennettu toimintaa avohuoltopainotteisemmaksi siten, että tarvittaessa on järjestetty lastensuojelun piirissä oleville varsinaisten sijoitusten lisäksi tukiviikonloppuja, vanhemmuuskeskusteluja, valvottuja tapaamisia ja vaihtoja. Myös muut kunnat ostivat perhetukikeskukselta palveluja, mm. laitossijoituksia yht. 99 päivää sekä lisäksi valvottuja ja ohjattuja tapaamisaikoja. Lastensuojeluilmoitusten määrä on edelleen pysynyt korkealla tasolla ja lastensuojelussa työllistivätkin erityisesti lastensuojelutarpeen selvitysten laatiminen. Lastensuojeluntarpeen selvitykset pystyttiin aloittamaan lain edellyttämän seitsemän arkipäivän kuluessa, mutta selvitysten valmistuminen kolmen kuukauden määräajassa ei aina onnistunut (määräajassa 96%). Kiire ja asioiden ruuhkaisuus on vaikuttanut myös selvitysten laatuun. Aikaa ja tarkkuutta vaativia tehtäviä olivat myös useat oikeudelle annettujen olosuhdeselvitysten ja huostaanottohakemusten laatiminen. Lastensuojelun perhetyössä ei ole pystytty juurikaan tarjoamaan intensiivistä tukea. Lastensuojelun tukitoimia, mm. perhetyötä, perhekuntoutusta ja ammatillista tukihenkilötoimintaa onkin jouduttu jonkin verran ostamaan ostopalveluna. Lastensuojelulain mukaisen lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämis- ja lastensuojelun järjestämissuunnitelman päivitys aloitettiin syksyllä 2013, mutta valmistuminen siirtyi seuraavaan vuoteen. Kehitysvammahuollon palveluverkkoselvitys hyväksyttiin kesäkuussa lautakunnassa ja heinäkuussa kaupunginhallituksessa. Selvityksen toimenpide-ehdotuksia toimeenpantiin loppuvuoden aikana. Toimeenpanon seurauksena Eerontuvan toiminta lopetettiin ja Mirja-koti siirtyi kehitysvammahuollosta vanhustenhuollon käyttöön. Perusturvalautakunta käynnisti vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun ostopalvelujen kilpailuttamisen hyväksymällä tarjouspyyntöasiakirjan lokakuussa. Päätöksenteko siirtyi tammikuun 2014 lautakuntaan. ARVIOINTIKOHDE MITTARI TP 2012 TA 2013 S TP 2013 Toimeentulotuen käsittelyajat säädetyn mukaiset (kiireelliset 1-2 pv, muut max. 7 pv) kiireelliset 1-2 pv, muut 5,5 pv lakisääteisessä ajassa kiireelliset 1-2 pv, muut 5,9 pv Pitkäaikaistyöttömien määrä (yli vuoden työttömänä)keskim./kk keskim. 94,7 kk 100 Työllistämistoimenpiteiden piirissä henkilöitä/vuosi Vammaispalveluissa palvelutarpeen lakisääteisesssessä lakisäätei- arviointi aloitetaan viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä ajassa ajassa yhteydenotosta (lakisääteinen) Vammaispalvelulain mukaiset päätökset tehdään viimeistään kolmen kuukauden kuluessa hakemuksen jättämisestä (lakisääteinen) lakisääteisessä ajassa lakisääteisessä ajassa keskim. 114 hlöä/kk lakisääteisessä ajassa lakisääteisessä ajassa

41 41 Vammaispalvelun ostopalveluina hankitut henkilökohtaisen avun palvelut kilpailutetaan v aikana Asiakaspalautekyselyn suorittaminen kerran vuodessa Kodin ulkopuolelle sijoitettujen osuus 0-17 vuotiaista ed. vuoden lopussa Lastensuojelulain mukaisia 1,9 % S suoritettu S suoritettu, päätöksenteko 1/2014 suoritettu enintään 1,5 % 2,2 % määräaikoja noudatetaan 98 % 100 % 96% Lastensuojelun suunnitelman S aloitettu tarkistaminen Nuorisotyöttömien määrä (alle 25- vuotiaat) vuoden lopussa 84 alle Nuoria kesätyöntekijöitä valitaan S Sosiaalityön tilinpäätös yhteensä SOSIAALITYÖ TP 2012 TA 2013 Muutos TA 2013 (ta+m) TP 2013 Poikkeama Käyttö % Toimintatuotot , ,1 Sisäiset tuotot , ,4 Tuotot yhteensä , ,9 Toimintakulut , ,1 Sisäiset kulut , ,7 Kulut yhteensä , ,5 TOIMINTAKATE , ,5 Rahoitustuotot ja kulut -0, ,0 Poistot ja arvonalentumiset , ,4 TILIKAUDEN YLI- /ALIJÄÄMÄ , , TERVEYS- JA HOIVAPALVELUT Toimielin: Tehtävä: Vastuuhenkilö: Perusturvalautakunta Terveys- ja hoivapalvelut Johtava ylilääkäri Toiminnan kuvaus Tehtäväalue sisältää 1) avoterveydenhuollon palvelut, joihin sisältyvät avosairaanhoidon vastaanottopalvelut, terveyden edistämispalvelut ja terapiapalvelut, 2) suun terveydenhuollon palvelut, 3) mielenterveys- ja päihdepalvelut lukuun ottamatta päihdehuollon laitospalveluita, 4) ikäihmisten palvelut, joihin sisältyvät akuutti vuodeosastohoito, laitoshoito, asumispalvelut sekä kotiin annettavat ja kotona selviytymistä tukevat palvelut ja 5) rintamaveteraanien ja sotainvalidien palvelut. Tehtäväalueeseen sisältyvät lisäksi erikoissairaanhoito, ensihoito (sairaankuljetus), terveysvalvonta ja eläinlääkintähuolto.

42 Toimielimen perustiedot PERUSTIEDOT KYSYNTÄ/TARJONTA TP 2012 TA 2013 TP 2013 Koti- ja omaishoito Kotihoidon käyntimäärät (omat) Kotihoidon ostopalvelut Kotihoidon fysioterapeutin käynnit 725 Kotisairaalan käynnit Kotisairaalan hoitopäivät 597 Kotisairaalan asiakasmäärä 79 Omaishoidettavia Palvelusetelin saajia Asumispalvelut Hoitopäiviä omissa yksiköissä , Hoitopäiviä ostopalveluna ,5 Laitoshoito Hoitopäiviä omissa vanhainkodeissa Vuodeosastojen hoitopäivät , ,5 AHOS: Kuormitusprosentti 96 Keskim. hoitoaika 36,2 LHOS: Kuormitusprosentti 95,4 Keskim. hoitoaika 18,1 Vastaanottopalvelut Avoterveydenhuollon käynnit Suun terveydenhuollon käynnit Erityispalveluyksikön käynnit Erikoissairaanhoito LAS Avohoitokäynnit Yhteispäivystyskäynnit (yleislääketieteen käynnit 2013) Vuodeosaston hoitojaksot Vuodeosaston hoitopäivät TYKS Avohoitokäynnit (mukana EPLL) Vuodeosaston hoitojaksot Vuodeosaston hoitopäivät Muut aluesairaalat Avohoitokäynnit Vuodeosaston hoitojaksot Vuodeosaston hoitopäivät Psykiatrian tulosalue Avohoitokäynnit Vuodeosaston hoitojaksot Vuodeosaston hoitopäivät

43 43 PERUSTIEDOT HENKILÖSTÖ NIMIKKEITTÄIN TP 2012 TA 2013 TP 2013 Terveys- ja hoivapalvelujen hallinto Johtava ylilääkäri Johtava hoitaja Vanhustyön ohjaaja It-asiantuntija Avoterveydenhuolto Terapiapalvelut Yhteensä Terveyskeskuslääkäri Osastonhoitaja Apulaisosastonhoitaja Sairaanhoitaja Terveyskeskusavustaja Konekirjoittaja Terveydenhoitaja Yhteensä Osastonhoitaja Nimikemuutos: vastaava fysioterapeutti Fysioterapeutti Kuntohoitaja Puheterapeutti Jalkojenhoitaja , , , ,25 Yhteensä 8,75 8,25 8,25 Erityispalveluyksikkö Erityispalveluyksikön johtaja Psykologi Perheneuvoja Perhe- ja pariterapeutti Sairaanhoitaja Tk-avustaja ,5 0, Yhteensä Suun terveydenhuolto Erikoishammaslääkäri Terveyskeskushammaslääkäri Vastaava suuhygienisti Suuhygienisti Hammashoitaja Hammashoitaja, varahenkilö Välinehuoltaja Yhteensä

44 44 PERUSTIEDOT HENKILÖSTÖ NIMIKKEITTÄIN TP 2012 TA 2013 TP 2013 Hoito-osastot Vanhustenhuollon ylilääkäri Osastonhoitaja Apulaisosastonhoitaja Sairaanhoitaja Lähihoitaja Osastonsihteeri Fysioterapeutti Laitoshuoltaja Sairaanhoitaja varah. määräaik. Lähihoitaja varah ,5 1, ,5 1,5 1, ,5 1,5 1, Yhteensä 55 55,5 57,5 Kotihoito Kotihoidon ohjaaja, 2 Nimikemuutos: Osastonhoitaja 1 1 Vastaava sairaanhoitaja, nimikemuutos: Apulaisosastonhoitaja 1 1 Sairaanhoitaja Lähihoitaja Lähihoitaja varahenkilö 5,5 5 5 Hoitoapulainen Kotiavustaja Omaishoidon ohjaaja Fysioterapeutti Ikäihmisten palveluohjaaja Yhteensä 86, Omaishoito, Tammikoti (Pikkukartano) Omaishoidon ohjaaja 1 1 Nimikemuutos kotihoidon ohjaaja: Toiminnanohjaaja 1 1 Ohjaaja Lähihoitaja Vastaava sairaanhoitaja 0,5 - Sairaanhoitaja Lähihoitaja ,5 Lähihoitaja / hoitoapulainen Hoitoapulainen 1-1 Yhteensä 10,5 18,5 Palveluasuminen Osastonhoitaja Nimikemuutos: 1 Apulaisosastonhoitaja 1 1 Vastaava sairaanhoitaja 2 0,5 - Sairaanhoitaja 4,5 3,5 4,5 Lähihoitaja 48 43,5 36 Lähihoitaja varahenkilö 3,5 4 4 Osastoapulainen *)0,5 toimi on 0,65 Hoitoapulainen 1,5 1 - Kotiavustaja Ohjaaja 1 - -

45 45 PERUSTIEDOT HENKILÖSTÖ NIMIKKEITTÄIN TP 2012 TA 2013 TP 2013 Vanhainkodit / laitokset Osastonhoitaja Vastaava sairaanhoitaja Sairaanhoitaja 4,5 4,5 4,5 Lähihoitaja Osastoapulainen Yhteensä 52,5 51,5 51,5 Yhteensä 356,25 356,25 358, Kaupunkitason tuloskorttiin perustuvat toimialan toiminnalliset kehittämistavoitteet ja arviointikohteet 2013 Talousarvioasetelmaa muutettiinvuonna 2013 niin, että pääterveysaseman, Hirvikosken, Alastaron ja Mellilän terveysasemien lääkärien vastaanotot ja diabetesneuvola yhdistettiin uudeksi yksiköksi Loimaan avosairaanhoito ja Oripään terveysaseman lääkärin vastaanotto muutettiin Oripään avosairaanhoidoksi. Aikuisneuvolat siirrettiin terveyden edistämispalveluista avosairaanhoidon yksikköihin. Päihdehuollon laitoshoito siirrettiin sosiaalityöhön keväällä Omaishoidon tukikeskus Pikkukartano erotettiin vuodelle 2013 omaksi yksikökseen, joka sisälsi niin omaishoidon, sen tukemisen päivätoimintoineen kuin Pikkukartanon yläkertaan jääviksi suunnitellut 8 palveluasumispaikkaa. Sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksessa toteutettiin vuoden 2013 alusta organisaatiomuutos, jonka myötä terveys- ja hoivapalveluissa vastuualueiksi jäivät 1) avoterveydenhuolto, 2) suun terveydenhuolto, 3) erityispalveluyksikkö, 4) kotiin vietävät palvelut, 5) akuutti vuodeosastohoito, 6) Alastaron pitkäaikaisen hoitopalvelun yksiköt, 7) Loimaan pitkäaikaisen hoitopalvelun yksiköt, 8) ikäihmisten palveluketjun koordinointi, 9) omaishoito ja sen tukeminen ja 10) laatu- ja potilasturvallisuustyön koordinointi. Yhdentoista terveys- ja hoivapalveluissa esimiesasemassa olevan henkilön tehtävät muuttuivat organisaatiomuutoksen yhteydessä. Organisaatiomuutoksen vaatimat neljä virkanimikemuutosta toteutettiin vuoden 2013 aikana. Vuoden 2013 aikana vakiinnutettiin toiminta vuosina 2012 ja 2013 toteutettujen talousarvioasetelmamuutosten ja vuoden 2013 alusta toteutetun organisaatiomuutoksen mukaiseksi. Ikäihmisten palveluiden kehittämisessä noudatettiin vuonna 2012 hyväksyttyä Loimaan kaupungin ikäihmisten palveluiden strategiaa: Kotihoito ja omaishoidon tukeminen nostettiin kehittämisen painopistealueiksi. Palveluasumista ja vanhainkotihoitoa kehitettiin tiiviinä kokonaisuutena alueellisesti. Vuonna 2013 laadittiin lisäksi ikäihmisten palveluiden palveluverkkoselvitys, joka tarkensi ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Selvitys hyväksyttiin perusturvalautakunnassa Perusturvalautakunta päätti henkilöstömitoituksista ikäihmisten palveluyksiköissä.

46 46 Vuoden 2013 aikana Loimaalle avautui asteittain uusi yksityinen asumispalveluyksikkö. Yksiköstä ostettiin palveluasumispaikkoja siten, että voitiin lopettaa kaupungin oma Kuuselan vanhainkoti. Tässä yhteydessä vähenivät kaupungin omat laitospaikat 22:lla ja omat tehostetun palveluasumisen paikat 8:lla. Samassa yhteydessä lakkautettiin Kartanonmäen alakerrasta 7 tehostetun palveluasumisen paikkaa. Omaishoidon tukikeskus muutti Mellilän Tammikotiin. Tammi- ja Mirjakodeista muodostettiin 20-paikkainen tehostetun palveluasumisen yksikkö. Pikkukartanosta siirtynyt henkilökunta ja Tammikodin henkilökunta yhdistettiin. Tammi- Mirja-kodissa on alkaen toiminut myös Pikkukartanosta siirtynyt omaishoidon tukikeskus, joka sisältää niin omaishoidon kuin sen tukemisenkin päivätoimintoineen ja päivähoitoineen. Pikkukartanosta väheni tässä yhteydessä 15 palveluasumispaikkaa, mutta Tammi- Mirjakodin tehostetun palveluasumisen paikat lisääntyivät 4:llä paikalla. Palveluasumispaikkojen vähennys oli tässä yhteydessä 11 kappaletta. Tiaisentien A-talosta lopetettiin palveluasuminen ja toiminta siirtyi kotihoidon toiminnaksi. Palveluasumispaikat vähenivät 10:llä. Vuoden 2013 aikana ikäihmisten palvelurakennemuutoksissa vähenivät kaupungin omat laitospaikat 22:lla ja omat palveluasumispaikat 36:lla.Omien hoitopaikkojen vähenemä oli yhteensä 58 paikkaa. Ostetut tehostetun palveluasumisen paikat lisääntyivät vuoden vaihteeseen mennessä 34:lla. Ikäihmisten palveluiden palvelurakenne ja -verkko ovat vuoden 2014 alussa valtakunnallisen laatusuosituksen mukaiset. Laitospainotteisuus palvelurakenteesta on purettu. Ikäihmisten palvelurakenteen muutoksiin liittyen väheni hoitohenkilökunnan työpanos Kartanonmäen palvelukeskuksessa vuoden 2013 aikana (tilinpäätökseen mennessä) 20 henkilötyövuoden verran verrattuna vuoden 2012 tilinpäätökseen. Sairaanhoitopiirin alueen kuntien, terveyskeskusten ja sairaanhoitopiirin kanssa työskenneltiin terveydenhuollon järjestämissuunnitelman mukaisesti kehittäen terveydenhuollon kokonaisuutta. Vuoden 2013 aikanaosallistuttiin Central Baltic -hankkeeseen e-medic Developinge-services in Diabetes.Hanke päättyi vuoden 2013 lopussa. Videoneuvotteluyhteydet ja -käytännöt sairaanhoitopiirin ja terveyskeskuksen välillä pyritään vakiinnuttamaan hankkeen päättymisen jälkeen osaksi terveydenhuollon normaalia toimintaa. Vuonna 2013 laadittiin terveysasemaverkkoselvitys, joka ei johtanut muutoksiin palveluverkossa. Vastaanottotoimintojen kehittämistä on vuonna 2013 vaikeuttanut useiden vakituisten lääkäreiden puuttuminen työvoimasta erilaisten vapaiden vuoksi.

47 47 Henkilöstömuutokset: Palvelukeskuksen organisaatiomuutoksen toteuttamiseksi: Kotihoidon ohjaajan virka muutettiin osastonhoitajan viraksi. Vastaavan sairaanhoitajan virka kotihoidossa muutettiin apulaisosastonhoitajan viraksi. Terapiapalveluiden osastonhoitajan virka muutettiin vastaavan fysioterapeutin viraksi. Kartanonmäen palveluasumisyksikön osastonhoitajan virka muutettiin apulaisosastonhoitajan viraksi. Jotta kotihoitoon saatiin sairaanhoitaja kaikkina vuorokauden aikoina: Muutettiin kaksi lähihoitajan tointa sairaanhoitajan toimiksi Loimaan kotihoidon yöpartiossa Siirrettiin sairaanhoitajan toimi Pikkukartanon palveluasumisesta kotihoitoon. Pikkukartanossa muutettiin hoitoapulaisen toimi lähihoitajan toimeksi. Kotihoidon ikäihmisten neuvolaan perustettiin ikäihmisten palveluohjaajan virka, johon erityispalveluyksikön johtaja siirtyi osa-aikaisena (60 %) työntekijänä. Ikäihmisten palvelurakenteen muutoksiin liittyen väheni hoitohenkilökunnan työpanos Kartanonmäen palvelukeskuksessa vuoden 2013 aikana (tilinpäätökseen mennessä) 20 henkilötyövuoden verran verrattuna vuoden 2012 tilinpäätökseen. Muutos on huomioitu vuoden 2014 talous- ja toimintasuunnitelmassa.

48 48 ARVIOINTIKOHDE MITTARI TP 2012 S TA 2013 TP 2013 Ikäihmisten palveluketjun toimivuus (yli 75-v Loimaalla hlöä, 12,4 % väestöstä) Säännöllisen kotihoidon piirissä olevat 75 vuotta täyttäneet asiakkaat (osuus vastaavan ikäisistä kuntalaisista) Kunnan kustantamaa tukipalvelua saaneet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat (osuus vastaavan ikäisistä kuntalaisista) Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet 89,6 % 90 % 90,6 % Vanhusten palveluasumisen yli 75-v pitkäaikaiset asukkaat 75 vuotta 6,4 % 7 % 6,5 % täyttäneistä Vanhainkotien yli 75-v pitkäaikaisasukkaat 75 vuotta täyttäneistä 3,3 % 2 2,2 % Hoito-osastojen yli 75-v pitkäaikaispotilaat 75 vuotta täyttäneistä 0,7 % 1 0,7 % Kotihoidon toimivuus Palvelun aloittaminen 3 vrk kuluessa tarpeesta (toteutumisprosentti) toteutunut S 100 % toteutuu Perusterveydenhuolto Hoitoon pääsy lääkärien ja hoitajien vastaanotoille: seuranta ja kuntalaisten informointi kolme kertaa vuodessa Asiakastyytyväisyysmittaus: Terveysaseman hoidon laatu kolmen vuoden välein toteutunut S toteutuu toteutuu toteutettu toteutuu Neuvola-asetuksen mukaiset laajat terveystarkastukset toteutuvat toteutunut 90 % kaikki kutsuttu Hoitoon pääsy suun terveydenhuollossa: seuranta ja kuntalaisten informointi kolme kertaa vuodessa Asiakastyytyväisyysmittaus: Hammashoidon laatu kolmen vuoden välein toteutunut S toteutuu toteutuu toteutettu toteutuu Palveluketjun toimivuus Korotetun hinnan siirtoviivehoitopäivien lukumäärä vuodessa 83 S alle 100 1

49 49 Hoitopäivän hinta (nettokustannus/suorite, keskim.): Oma toiminta: Vanhainkodit 91,74 104,74 114,49 Tehostettu palveluasuminen 105,95 108,03 110,90 Hoito-osastot 190,45 205,78 212,55 Ostopalvelut: Tehostettu palveluasuminen 58,04 86,26 88,83 Erikoissairaanhoito: TYKS 964, , ,06 LAS 472,19 462,36 556,32 Psykiatrian tulosalue 330,19 395,15 387, Terveys- ja hoivapalvelujen tilinpäätös yhteensä TERVEYS- JA HOIVAPALVELUT TP 2012 TA 2013 Muutos TA 2013 (ta+m) TP 2013 Poikkeama Käyttö % Toimintatuotot , ,6 Sisäiset tuotot , ,3 Tuotot yhteensä , ,5 Toimintakulut , ,0 Sisäiset kulut , ,0 Kulut yhteensä , ,5 TOIMINTAKATE , ,7 Rahoitustuotot ja - kulut , ,0 Poistot ja arvonalentumiset , ,8 TILIKAUDEN YLI- /ALIJÄÄMÄ , ,7

50 TYÖKYMPPI Toimielin: Työterveyspalvelu TyöKympin johtokunta Tehtävä: Työterveyshuolto Vastuuhenkilö: Ylilääkäri/johtaja Toiminnan kuvaus Toiminnan tavoitteena on tuottaa ja kehittää asiakasyrityksille ja maatalousyrittäjille hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisia, monipuolisia työhyvinvointipalveluja, jotka suunnitellaan työpaikkakohtaisesti. Ennaltaehkäisevään työotteeseen kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota Toimielimen perustiedot PERUSTIEDOT KYSYNTÄ/TARJONTA TP 2012 TA 2013 TP 2013 Työkympin henkilökunta Ylilääkäri/johtaja Palvelupäällikkö Työterveyslääkäri Työpsykologi Työterveyshoitaja Työfysioterapeutti Työterveyssihteeri Toimistosihteeri Laitoshuoltaja YHTEENSÄ 1 1 6,5 1 11, ,5 0,5 29 1,0 1,0 6,5 1,5 12,0 4,0 3,0 0,5 1,5 30,0 1,0 1,0 6,0 0,25 10,75 2,75 3 0,5 0,5 25, Kaupunkitason tuloskorttiin perustuvat toimialan toiminnalliset k e- hittämistavoitteet ja arviointikohteet 2013 Työterveyshuollon palveluiden saatavuuden vakiinnuttaminen ja laajentaminen alueella henkilöstöresurssit huomioon ottaen. o o Uusi yritys 2 viikon sisällä sopimuksen teosta palvelujen piiriin ja yksilöasiakas kiireellisessä tapauksessa vastaanotolle 0-1 vrk kuluessa. Asiakkaita: lääkäri/1800 asiakasta työterveyshoitaja/1000 asiakasta työfysioterapeutti/2500 asiakasta psykologin palvelut tuotettu ostopalveluna lähtien Yhteisten työterveyshuoltokäytäntöjen käyttöönotto ja selkiyttäminen; tietosuojakäytännöt, eresepti Tulojen ja menojen tasapaino: Liedon toimipisteen resurssien sopeuttaminen keväästä 2013 lähtien Työkympin yhtiöittämistä valmistellaan

51 51 ARVIOINTIKOHDE TP 2012 S TA 2013 TP 2013 Terveystarkastukset Sairaanhoito- ja yksilökäynnit (lk 2) Puhelinkonsultaatiot Työpaikkoja Työpaikkakäynnit ja toim.suunnitelmat Henkilöasiakkaita Maanviljelijäsopimuksia Yrittäjäsopimuksia Sairaanhoitosopimuksia Sairaanhoitoasiakkaita *tunnusluku sisältää lähtien työterveyskäynnit, työfysioterapeutin yksilökäynnit, työpsykologin yksilökäynnit, sekä hoitajien ohjaus- ja neuvontakäynnit Työkympin tilinpäätös yhteensä TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖKYMPPI TP 2012 TA 2013 Muutos TA 2013 (ta+m) TP 2013 Poikkeama Käyttö % Toimintatuotot , ,8 Sisäiset tuotot , ,4 Tuotot yhteensä , ,1 Toimintakulut , ,5 Sisäiset kulut , ,1 Kulut yhteensä , ,4 TOIMINTAKATE , ,0 Rahoitustuotot ja - kulut , ,0 Poistot ja arvonalentumiset 0 0 0,0 TILIKAUDEN YLI- /ALIJÄÄMÄ , ,0 Työkymppi on laskennallisesti eriytetty taseyksikkö. Työkympin tilikauden 2013 todellinen tulos on ,47 euroa tappiollinen. Tulos on siirretty taseeseen odottamaan tuloksen käsittelyä. (taseen velka sopimuskunnille on ,90)

52 52 Loimaan seudun kansanterveystyön kuntayhtymältä Loimaan kaupungin toiminnaksi ( ) siirtyneen TYÖKYMPIN TASE VASTAAVAA VASTAAVAA Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Saatavat kuntayhtymiltä (tili 1625) 0,00 0,00 Asiakasmaksusaatavat (17471) , , , ,95 Muut saamiset Alv-saamiset (1805) , , ,44 Vastaavaa yhteensä , ,39 VASTATTAVAA Oma pääoma Jäännöspääoma , ,59 Ed.tilik. Ylijäämä +/alijäämä , ,41 Tilikauden ylijäämä , ,96 Vieras pääoma Ostovelat (25497) 3 343, ,89 Velat sopimuskunnille , ,29 Lomapalkkajaksotukset (2580) , , , ,61 Vastattavaa yhteensä , ,39

53 53 4. SIVISTYSPALVELUKESKUS Sivistyspalvelukeskuksen tilinpäätös yhteensä: SIVISTYSPALVELUKESKUS TP 2012 TA 2013 Muutos TA 2013 (ta+m) TP 2013 Poikkeama Käyttö % Toimintatuotot , ,2 Sisäiset tuotot , ,6 Tuotot yhteensä , ,5 Valmistus omaan käyttöön 0 0, ,0 Toimintakulut , ,4 Sisäiset kulut , ,7 Kulut yhteensä , ,9 TOIMINTAKATE , ,4 Rahoitustuotot ja -kulut , ,0 Poistot ja arvonalentumiset , ,2 TILIKAUDEN YLI- /ALIJÄÄMÄ , , KOULUTUSLAUTAKUNTA Toimielin: Koulutuslautakunta Tehtävä: Varhaiskasvatus- ja opetuspalvelut Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja Toiminnan kuvaus: Tehtäväalue sisältää sivistyspalvelukeskuksen hallinnon, lasten päivähoidon, leikkitoiminnan, esiopetuksen, perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja niihin kuuluvat tukipalvelut. Tukipalveluihin kuuluvat oppilashuolto (psykologit ja kuraattori), sairaalakoulu- ja muut opetuksen ostopalvelut sekä aamu- ja iltapäivätoiminta. Loimaan kaupungissa oli vuoden 2013 syksyllä 11 omaa päiväkotia ja 3 ryhmäperhepäiväkotiyksikköä. Tämän lisäksi kaupungissa työskenteli 39 perhepäivähoitajaa. Kaupungissa toimi myös kaksi yksityistä päiväkotia, Verkanappuloiden Nappulapellon päiväkoti, josta ostettiin 54 hoitopaikkaa vuonna 2013 sekä Nappulan päiväkoti, josta ostettiin 27 hoitopaikkaa. Päiväkoti- ja ryhmäperhepäiväkotiverkossa tapahtui vuonna 2013 muutoksia: Vuoden alussa aloitti toimintansa Peltoisten vuoropäiväkoti, jolloin Kuukankujan ryhmäperhepäiväkodin toiminta päättyi. Syksyllä toimintansa lopettivat Alastaron (II), Niinijoen ja Sammonkadun ryhmäperhepäiväkodit. Lisäksi varahoitoyksikkö Sahrami (toimii perhepäivähoidon varahoitopaikkana sekä hoitopaikkaa odottavien väliaikaisena hoitopaikkana) siirtyi Lastentalon tiloihin. Esiopetusta järjestettiin sekä päiväkotien (ei Alastaron päiväkoti) että koulujen (Kirkonkylä, Kojonkulma) yhteydessä. Tuulensuun koulussa oli kehitysvammaisten esiopetusta. Perusopetukseen kuuluvat oppivelvollisuuskoulut, joissa annetaan opetusta vuosiluokille 1-9. Tuulensuun koulussa on myös lisäopetusta (10-luokka). Keskuskoululla ja yläluokkien kouluilla, Alastaron yläaste, Opintie ja Puistokatu, on virkarehtori. Muissa kouluissa rehtorin tehtävät on määrätty luokanopettajalle hoidettavaksi oman viran ohella. Loimaan kouluissa oli lukuvuonna yhteensä 89 yleisopetuksen ryhmää ja 18 erityisopetusryhmää. Lukuvuonna oli 87 yleisopetuksen ryhmää ja 17 erityisopetusryhmää. Vähennykset johtuivat lähinnä ikäryhmien kokovaihteluista ja erityisen tuen oppilaiden vähenemisestä/ opetusjärjestelyjen muutoksista. Syksyllä 2012 aloittanut-

54 54 ta maahanmuuttajien valmistavan opetuksen ryhmää ei perustettu syksyllä Myös kouluverkon rakenteellisilla muutoksilla (2012) on ollut vaikutusta ryhmien määrään, sillä lukuvuonna yleisopetuksen ryhmiä oli 90 ja erityisopetusryhmiä 20. Loimaan kaupungin perusopetuksen kouluverkko käsitti vuonna 2013 yhteensä yhdeksän alaluokkien ja kolme yläluokkien koulua sekä yhden erityiskoulun. Perusopetusta järjestetään kouluilla seuraavasti: Asemanseudun koulu (1-6), Hirvikosken koulu (1-6), Kauhanojan koulu (1-6), Keskuskoulu (1-6), Kirkonkylän koulu (0-6), Kojonkulman koulu (0-6), Metsämaan koulu (1-6), Niinijoen koulu (1-6), Virttaan koulu (1-4), Alastaron yläaste (7-9), Opintien koulu (7-9), Puistokadun koulu (7-9) ja Tuulensuun koulu (erityisopetusta, 0-10). Alastaron yläasteella järjestettiin myös oripääläisten yläkoululaisten opetus. Osa Mellilän yläkoululaisista käy Kosken Seudun yläasteella kouluaan (kouluyhteistyösopimus). Yleisopetuksen kouluilla oli erityisopetusluokkia seuraavasti: Asemanseudun koululla (1), Hirvikosken koululla (2), Kauhanojan koululla (2), Kirkonkylän koululla (1), Keskuskoululla (3, 2 syksy 2013-), Alastaron yläasteella (1), Opintien koululla (2) ja Puistokadun koululla (2). Erityisluokkia on siis tasaisesti eri puolilla kuntaa ja toiminnallisesti tällaista ns. hajautettua mallia voidaan pitää tarkoituksenmukaisena (tukitoimet mahdollisimman lähellä, integroinnit koulun sisällä). Pienluokkien oppilasmäärä ja ryhmien määrä ovat viimeisen parin vuoden aikana vähentyneet, kun perusopetuslain ja opetussuunnitelman muutosten myötä käyttöön tuli yleisen ja erityisen tuen lisäksi ns. tehostettu tuki. Erityisen tuen päätösten purkaminen ja oppilaiden siirtyminen tehostettuun tukeen edellyttää resursointia mm. osa-aikaiseen erityisopetukseen ja tukiopetukseen. Osa-aikaista erityisopetusta varten on Loimaalla seitsemän (syksystä kahdeksan) erityisopettajaa. Loimaalla on erityisopetussopimuksia naapurikuntien kanssa. Yhteistyötä on tällä hetkellä mm. Kosken Tl kunnan, Oripään ja Pöytyän kuntien kanssa, joista on oppilaita Tuulensuun koulussa. Naapurikuntia, jotka lähettävät erityisoppilaitaan, laskutetaan vuosittain sopimuksen mukaisesti. Yhteistyö Kosken Tl kunnan ja Oripään kunnan kanssa yläkoululaisten opetuksen järjestämisessä jatkuu vuonna 2011 tehtyjen sopimusten pohjalta (Oripään sopimusta tarkistettiin vuonna 2013). Loimaan kaupungilla oli vuonna 2013 käynnissä perusopetuksen laadun kehittämiseen tähtääviä hankkeita, joihin on myönnetty rahoitusta opetus- ja kulttuuriministeriöltä tai opetushallitukselta. Loimaan kaupunki on saanut vuosille valtionavustusta kerhotoiminnan kehittämiseen ja vastaavan summan myös lukuvuodelle Kehittämistoiminnan tavoitteena on saada aikaan monipuolista, lapsen ja nuoren kasvua tukevaa vapaa-ajan toimintaa, joka vakiintuu osaksi lapsen ja nuoren iltapäivää. Kerhotoiminnan piiriin pyritään saamaan myös niitä lapsia ja nuoria, joilla ei ole esimerkiksi perheen tuen puuttuessa mahdollisuutta harrastaa säännöllisesti. Määräraha mahdollistaa kerhon toteuttamisen lukuvuosittain. Koulujen omien kerhojen ohella on ollut seurojen, yhdistysten ja huoltajien järjestämiä kerhoja. Liikunnallisten kerhojen lisäksi toteutetaan mm. erilaisia musiikki-, käsityö-, kuvataide- ja kotitalouskerhoja. Kerhot toimivat tällä hetkellä vakiintuneella pohjalla ja niissä on osallistujia vuosittain noin

55 55 Vuosille on myönnetty valtionavustusta perusopetuksen laatukriteereiden käyttöönottamiseksi. Hankkeen tavoitteena on laatia kuntakohtainen arviointisuunnitelma, jonka avulla voidaan arvioida omaa toimintaa monipuolisesti ja selvittää opetuspalveluiden kehittämiskohteita. Suunnitelma sisältää mm. asiakas- ja henkilöstökyselyt sekä arviointien toteuttamisen ja tulosten hyödyntämisen periaatteet. Arviointisuunnitelman viimeistely tapahtuu alkuvuodesta 2014 ja loppuraportti hankkeesta tulee tehdä maaliskuun 2014 loppuun mennessä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt Loimaan kaupungille lukuvuodeksi opetusryhmien pienentämiseen valtionavustusta. Avustuksella on palkattu 2,5 resurssiopettaja ja lisätty jakotuntien määrää, jos opetusryhmän koko on yli 20 oppilasta. Tämä määräraha tukee osaltaan KELPO hankkeen toimintamallien toteuttamista käytännössä. Avustus tukee erityisesti tehostetun tuen oppilaiden opetusta yleisopetuksen ryhmissä ja mahdollistaa jakotuntien lisäämistä suurehkoissa ryhmissä. Vuosille avustusta myönnettiin Ko. avustusta joudutaan palauttamaan niiden päivien osalta, jolloin lomautusten takia opetusryhmät suurenivat. Loimaan kaupunki on mukana Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymän hallinnoimassa OSAAVA hankkeessa (Uudet oppimisympäristöt ja pedagoginen uudistuminen) yhdessä muiden seutukunnan kuntien kanssa. Loimaalta hankkeessa ovat mukana Puistokadun koulu ja lukio. Loimaan lukio toimii Yhteiskoulun kiinteistössä. Lukiossa on oma virkarehtori. Loimaalaisten lisäksi lukiokoulutusta tarjotaan myös ympäröivien kuntien oppilaille. Kurssitarjontaa täydentää urheilulinja, missä tarjoamme lajissaan valmentautuville nuorille joustavan mahdollisuuden yhdistää urheilu lukioopiskeluun. Lisäksi lukiossa opiskeli 85 kaksoistutkinnon suorittajaa Hevosopistosta ja Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymästä (kevät 2013). Opetuksesta laskutetaan opistoja sopimusten mukaisesti. Lukiolle on myönnetty kansainväliseen hankkeeseen euroa vuosille Skills for life, skills for future on monenvälinen Comenius hanke. Kumppanikoulut ovat Slovakiasta, Unkarista, Puolasta ja Espanjasta ja kukin vuorollaan järjestää noin viikon mittaisen kokouksen, jonka aikana työskennellään ryhmissä ja tutustutaan isäntäkouluun ja paikalliseen kulttuuriin. Loimaalla kokous oli lokakuussa 2013 ja vuoden 2014 kokoukset ovat tammikuussa Unkarissa ja huhtikuussa Puolassa. Vuonna 2013 myönnettiin rahoitusta kahdenväliselle (kumppanikoulu on Italiasta) Comenius projektille (From peasantry to top management), joka alkaa keväällä 2014 ja päättyy keväällä Projektin tavoitteena on mm. lisätä opiskelijoiden kulttuurien välistä osaamista ja saada heidät tietoisiksi kulttuurien välisistä eroista, vahvistaa eurooppalaista ulottuvuutta opetuksessa, parantaa osaamista englannin kielessä, työskennellä tieto- ja viestintätekniikoilla sekä rohkaista, tukea ja kehittää opiskelijoiden luovuutta. Aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteena on tukea lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia ja terveyttä sekä luoda pohjaa hyvälle kasvulle. Koulutoimen luokkalaisille järjestettävää aamu- ja iltapäivätoimintaa kutsutaan nimellä ILTTIS tai LOIKKIS. Toimintaa järjestettiin joka päivä Asemanseudun koululla, Hirvikosken koululla, Kauhanojan koululla, Keskuskoululla (Vapaudenkadulla), Kirkonkylän koululla, Kojonkulman koululla, Metsämaan koululla, Niinijoen kou-

56 56 lulla sekä Tuulensuun koululla. Aamu- ja iltapäivätoiminnan suunnittelu- ja koordinointitehtävät on nimetty kahdelle aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajalle ja toimintaa ohjaamaan laaditaan lukuvuodeksi toimintasuunnitelma Toimielimen perustiedot Varhaiskasvatus PERUSTIEDOT KYSYNTÄ/TARJONTA TP 2012 TA 2013 TP 2013 HENKILÖSTÖ Varhaiskasvatusjohtaja Varhaiskasvatus- Päivähoidonohjaaja 2 2 1,8 palveluiden hallint Palvelusihteerit Yhteensä 5 5 4,8 Perhepäivähoito Perhepäivähoitaja (ryhmis) ,5 Perhepäivähoitaja ,5 Erityispäivähoito Kiertävä elto Päiväkoti Päiväkodinjohtaja Lastentarhanopettaja Lastenhoitaja/ Päivähoitaja 29,5 34,5 36 Päiväkotiapulainen Avoin päiväkoti-toiminta Ryhmäavustaja/henk.koht.avust. 9, Kerhonohjaaja 0 0,5 0,2 Päivähoito yhteensä TOIMINNAN LAAJUUS Päivähoito Lapsia päivähoidossa -joista esiopetuksessa Päiväkodit hoitopäivät yhteensä joista kaupungin tuottamia ostettuja Esiopetus, esiopetuspäivät yht joista kaupungin tuottamia ostettuja Ryhmäperhepäivähoito, hoitopv Perhepäivähoito, kunnal. hoitopv Leikkitoiminta MLL, läsnäolopv Lasten lakisääteinen kotihoidontuki, kotitalouksia keskim. kk -lapsia tuen piirissä, keskim. kk Yksityisen hoidon kuntalisä -kotitalouksien lukumäärä -lapsia tuen piirissä Päiväkotihoito Päiväkotihoito, lapsia yhteensä joista koululaisia Päiväkotipaikkoja Koululaisten ip-kerhon koululaisia Perhepäivähoito Perhepäivähoito, lapsia yhteensä Perhepäivähoitopaikkoja Ryhmäperhepäivähoito lapsia Ryhmäperhepäivähoitopaikkoja Henkilöstömuutokset liittyvät lähinnä varhaiskasvatuksen rakenteellisiin muutoksiin ja lapsimäärän/ hoidon tarpeen muutoksiin.

57 57 Perusopetus ja lukiokoulutus PERUSTIEDOT KYSYNTÄ/TARJONTA TP 2012 TA 2013 TP 2013 Asemanseudun koulu Oppilaat kouluittain Hirvikosken koulu Isonperän koulu esiopetus+perusopetus Kauhanojan koulu Keskuskoulu (TA 2013 keskiarvo syksy Kirkonkylän koulu ja arvio syksy 2013) Kojonkulman koulu Metsämaan koulu Niinijoen koulu Peltoisten koulu Vanha koulu Vesikosken koulu Virttaan koulu Alastaron yläaste Opintien koulu Puistokadun koulu Tuulensuun koulu Loimaan lukio Oppilaat Oppilaat yht Perusopetuksessa Yleisopetus Luokkamuotoinen erityisopetus Osa-aik. erit.op. osallistuneet Tehostetun tuen oppilaat Henkilöstö Koko henkilöstö yhteensä 213,0 212,0 210,5 Hallinto, esiopetus, htv 202,4 htv 200,2 htv 201,6 perusopetus, lukio Opettajat, rehtorit Rehtorit Luokanopettajat ,5 Lehtorit 37, ,5 Vanhemmat lehtorit Esikoulun opettajat 2,5 3 3 Päätoimiset tuntiopettajat Sivutoimiset tuntiopettajat Erityisluokanopettajat ,5 Erityisopettajat 7 7 7,5 Koulunkäyntiavustajat (lkm) Kuraattori Psykologi Apip-ohjaaja Muu henkilökunta Opettajat perusopetuksessa Opettajat perusopetuksessa yleisopetus luokkamuotoinen erityisopetus ,5 - laaja-alainen erityisopetus 7 7 7,5 Opetustunnit / oppilas Yleisopetus 1,7 1,7 1,7 Luokkamuotoinen eritysopetus 4,1 4,2 4,2 Laaja-alainen erityisopetus 0,11 0,11 0,11 Erityistehtävät 0,07 0,07 0,06 Tukiopetus 0,03 0,03 0,03 Kerhot 0,02 0,02 0,02 Lukio-opetus (kurssit/opp) 1,1 1,1 1,1 Vieraskuntalaisia Perusopetus 5,7 % 5,7 % 6,1 % Erityisopetus 16,9 % 17,0 % 14,5 % Lukio 15,1 % 14,0 % 12,7 %

58 58 Edellä mainitun henkilöstön lisäksi lukuvuonna oli palkattu perusopetukseen 2 resurssiopettajaa, joiden palkkakulut menivät opetusryhmien pienentämiseen kohdennetusta valtionavustuksesta. Resurssiopettajien tuntien lisäksi muiden opettajien tunneista noin 40 tuntia kohdentui lukuvuonna ko. valtionavustukseen. Koulunkäyntiavustajilla on lukuvuonna avustajatunteja viikossa yhteensä noin 1050 (lv yht. 1220h). Vähennys perustuu lähinnä avustajamäärän vähenemiseen. Aamu- ja iltapäivätoimintaan osallistuvilla ohjaajilla ja koulunkäyntiavustajilla on tunteja lukuvuonna yhteensä noin 465 (lv yht. 490, sisältää ostopalveluna seurakunnalta noin 50 h/ vko). Ostopalvelu päättyi keväällä Kokopäiväisiä aamu- ja iltapäiväohjaajia on neljä ja 27 avustajalla on avustajatehtävien lisäksi aamu- ja iltapäiväohjaajan tehtäviä. Muu henkilökunta käsittää sivistysjohtajan sekä koulutoimiston ja koulujen palvelusihteerit. Opetustuntien kohdalla on noudatettu hyväksyttyä tuntijakoa sekä ja hyväksyttyjä tuntikehyksiä. Oppilasmäärä väheni perusopetuksessa edellisestä vuodesta 34 oppilaalla (2,1 %). Edellisenä vuonna vähennys oli 13 oppilasta (0,8 %). Myös vuonna 2014 perusopetuksesta poistuva ikäluokka on noin 30 oppilasta suurempi kuin perusopetukseen tuleva ikäluokka. Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä puolestaan väheni 3,5 %. Loimaalla erityisoppilaita oli lukuvuonna yhteensä 125 ja seuraavana lukuvuonna 123. (vrt. 137 lukuvuonna ). Erityisoppilaiden osuus on noin 7,6 % oppilaista, mikä vastaa valtakunnallista tasoa. Erityisoppilaista 13 % on integroitu yleisopetuksen ryhmiin, 65 % osin integroitu yleisopetuksen ryhmiin ja kokonaan erityisryhmissä opiskelee 22 % oppilaista. (Valtakunnallisesti vastaavat osuudet olivat 19 %, 40 %, 41 %). Perusopetuksen lakimuutoksen (2010) myötä tuli käyttöön ns. kolmiportainen tuki, jossa yleisen ja erityisen tuen väliin tuli tehostettu tuki. Tämä muutos näkyy erityisoppilaiden määrän vähenemisessä. Vastaavasti tehostetun tuen oppilaiden määrä on kasvanut 82 (2011), 124 (2012) ja 141 (2013). Vuonna 2012 tehostetussa tuessa oli Loimaalla 7,5 % oppilaista, kun valtakunnan tasolla vastaava osuus oli 5,1 %. Osa-aikaista erityisopetusta on Loimaalla käyttänyt noin % oppilaista. (valtakunnallinen osuus %). Alaluokilla osa-aikainen erityisopetus kohdistui lähinnä puhe- sekä luku- ja kirjoitushäiriöihin ja yläluokilla vieraiden kielten ja matematiikan oppimisvaikeuksiin. Viimeisten vuosien aikana on erityisopetuksessa siirretty painopistettä luokkamuotoisesta erityisopetuksesta osa-aikaiseen erityisopetukseen. Tällä hetkellä erityisopetuksen määrä vastaa kohtalaisen hyvin tarpeita. Oman leimansa kaupungin koulutoimelle antaa myös koulukuljetusten suuri määrä. Kuljetusedun saavia oppilaita oli yhteensä 608 (37,7 %, valtakunnallinen osuus n. 22 %). Lisäksi maksullisessa koulukuljetuksessa on oppilasta. Esiopetuksen oppilaista kuljetuksessa oli 29. Koulukuljetukset kilpailutettiin vuoden 2013 alussa (2+1-vuotinen sopimus). Reittisuunnittelussa käytettiin ns. VIITTA optimointipalvelua. Optimointi muutti aiemmat kuljetusjärjestelyt perinpohjaisesti ja kuljetusten järjestämisessä oli koko syyslukukauden 2013 merkittäviä ongelmia. Opetushenkilöstön kokonaismäärä ei olennaisesti muuttunut. Vuoden 2013 aikana ei tapahtunut merkittäviä rakenteellisia muutoksia tai sellaisia ryhmä-

59 59 /lapsimäärän muutoksia, jotka olisivat mahdollistaneet opettajamäärän vähentämisen. Sen sijaan tuntikehystä vähennettiin noin 150 tuntia syksystä 2013 alkaen, mikä vastaa 6-7 opettajan työpanosta. Koulunkäyntiavustajien määrä väheni ja lukuvuonna kouluissamme toimii yhteensä 38 (44 avustajaa lv ) koulunkäyntiavustajaa. Avustajista toistaiseksi palkattuja on 39, joista 6 on tällä hetkellä työvapaalla. Määräaikaisia avustajia on lukuvuonna viisi. Osa avustajakuluista (4,5 avustajaa) laskutetaan muilta kunnilta yhteistyösopimusten mukaisesti. Varhaiskasvatuksessa henkilöstö väheni toimipaikkojen yhdistämisen ja lapsimäärän vähenemisen takia arvioitua enemmän. Tukipalveluiden henkilöstön muodostavat koulukuraattori ja psykologit. He ovat koko kaupungin perusopetuksen ja lukion opiskelijoiden oppilashuoltohenkilöstöä. Psykologiresurssia voidaan pitää kohtalaisen hyvänä, mutta oppilasmäärä yhdelle kuraattorille on suuri. Jonkin verran tilannetta on helpottanut kuitenkin toimipaikkojen väheneminen alkaen ja oppilaille tarjolla olevat muut tukitoimet (esim. laaja-alaisen eo:n lisääminen, KiVa koulutiimit) Kaupunkitason tuloskorttiin perustuvat toimialan toiminnalliset kehitt ä- mistavoitteet ja arviointikohteet 2013 Varhaiskasvatus- ja opetuspalvelujen päämääränä on järjestää erilaiset lapset / oppilaat huomioon ottavaa, laadukasta ja tehokasta kasvatusta ja opetusta turvallisessa ja monipuolisessa oppimisympäristössä. Päämäärän saavuttamisen kannalta keskeisiä kriittisiä menestystekijöitä ovat mm.: monipuolinen opetustarjonta sekä turvallinen ja ajanmukainen oppimisympäristö, kodin sekä päiväkodin ja koulun välinen yhteistyö, toimiva oppilashuolto ja yksilöllinen tuki lapselle/ oppilaalle, henkilöstön oikea mitoitus ja työntekijöiden työhyvinvoinnista huolehtiminen sekä palveluprosessien kehittäminen ja toiminnan priorisointi. Päämäärää tukevia tavoitteita ovat: Päivähoidon palveluverkkoselvityksen mukaisten toimenpiteiden toteuttaminen o Alastaron päiväkotihanke Alastaron päiväkotiratkaisusta tuli hallinto-oikeuden päätös Hankinta-asiakirjoja on valmisteltu vuoden 2013 aikana, mutta niiden viimeistely ajoittuu alkuvuoteen o Peltoisten päiväkodin toiminnan aloittaminen/ toimintamallien rakentamien Peltoisten vuoropäiväkoti aloitti toimintansa Päiväkodissa on 40 paikkaa ja lapsia on 36 (12/2013). Vuoropäiväkoti täydentää merkittävällä osallaan kaupungin varhaiskasvatuspalveluja. o henkilöstöresurssi ja työtehtävien järjestelyt Varhaiskasvatuksen henkilöstömäärän vähenemiseen ovat vaikuttaneet rakenteelliset muutokset sekä lapsimäärän ja hoidon tarpeen muutokset. KOULA hyväksyi toimikauden henkilöstömäärän ja myönsi virkojen/ toimien täyttöluvat. o päivähoidon palveluverkkoselvityksen päivittäminen Palveluverkkoselvitystä päivitetään rakenteellisten ja toiminnallisten muutosten perusteella vuoden 2014 aikana. o selvitys kotihoidontuen kuntalisän käyttöönottamisesta

60 60 Kotihoidon kuntalisästä on järjestetty nettikysely, johon tuli vastauksia 194. Vastanneista 94 % vastasi kyllä kysymykseen, olisitteko valmiita hoitamaan lapsia kotona kuntalisän turvin. Varsinaista selvitystä ei ole tehty. (perusteltua ottaa huomioon oman palvelurakenteen muutokset ja varhaiskasvatuslain valmistuminen) Kouluverkon rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia koskevan suunnitelman toteuttaminen o rakennus-/suunnitteluhankkeet (Kojonkulman koulu, Opintien yhtenäiskoulu) Kojonkulman koulun korjaustyöt valmistuivat toukokuussa 2013 ja opetus aloitettiin elokuussa 2013 koulun tiloissa. Hirvikosken koululta touko- ja heinäkuussa otettujen rakennenäytteiden perusteella koulun koko toiminta siirrettiin lukuvuodeksi korvaaviin tiloihin (koulun asuntola, Hirvikosken kirjasto, Opintien koulu, evankelinen kansanopisto, KOULA ). Vuoden 2013 aikana suunniteltiin Opintien yhtenäiskoulua ja samalla otettiin tarkasteluun myös Loimaan yläkoulujen määrä. KV hyväksyi (75 ) kouluverkkosuunnitelman 2013, jonka perusteella Hirvikoskelle tehdään yhtenäiskoulu, jolloin Hirvikosken ja Tuulensuun koulujen toiminta päättyy syksyllä Yhtenäiskoulun hankesuunnitelma hyväksyttiin valtuustossa (86 ). Yhtenäiskoulun rakentamiseen on haettu oppilaitosten sisäilma- ja kosteusvauriohankkeisiin myönnettävää valtionavustusta sekä lähiliikuntapaikkojen rakentamiseen kohdennettua valtionavustusta. o koulujen oppilasalueiden tarkistaminen Oppilaat menevät pääsääntöisesti maantieteellisesti lähimpään kouluun ja /tai kunnan osoittamaan lähikouluun. Vuosittain huoltajaa haluaa lapsensa johonkin muuhun kuin lähikouluun. Koulupaikat määritellään lautakunnassa vuosittain ja ratkaisussa otetaan huomioon mm. oppilasmäärien jakautuminen eri koulujen kesken, ryhmien määrät, ryhmäkoot, kuljetusjärjestelyt ja tilatarpeet. Erityisesti yläkoulujen oppilassijoittelulla voi olla merkitystä myös ryhmien kokonaismäärään. o henkilöstöresurssi ja työtehtävien järjestelyt Perusopetuksen henkilöstömäärän vähenemiseen ovat vaikuttaneet rakenteelliset muutokset ja opetuksen määrän vähentäminen (tuntikehys). KOULA hyväksyi lukuvuoden henkilöstömäärän ja myönsi täyttöluvat. o kouluverkkoselvityksen päivittäminen Kouluverkkoselvitystä päivitettiin Hirvikosken yhtenäiskouluratkaisun yhteydessä ja valtuusto hyväksyi suunnitelman Esi- ja perusopetuksen sekä lukiokoulutuksen laadun kehittäminen o KELPO hankkeen aikana kehitettyjen toimintamallien vakiinnuttaminen Hanke päättyi vuoden 2012 lopulla ja hankkeesta annettiin loppuselvitys helmikuussa Hankkeen aikana kehitetyt toimintamallit on kirjattu opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan, joka on osa kaupungin opetussuunnitelmaa. Toimintamallien käyttöönottamista on tuettu laajalla täydennyskoulutuksella. Uudet toimintamallit ovat näkyneet erityisoppilaiden määrän vähentymisenä. Vastaavasti uutena ryhmänä ovat tulleet ns. tehostetun tuen oppilaat. o kerhotoiminnan kehittäminen Kerhotoiminta on jatkunut vakiintuneella pohjalla, keväällä 2013 oli toiminnassa 47 kerhoa ja syksyllä 2013 kerhojen määrä oli 52. Osallistujia kerhoissa on ollut Koulujen lisäksi kerhoja järjestävät muutamat seurat ja yhdistykset, joiden kanssa on tehty yhteistyösopimukset. Kerhotoiminnan ra-

61 61 o o hoituksesta 75 % tulee valtionavustuksena. Keväällä 2013 Loimaan kaupunki sai jatkorahoitusta euroa lukuvuodelle kuntatason arviointisuunnitelman laatiminen opetuspalveluiden järjestämisestä (perusopetuksen laatukriteerit) Arviointisuunnitelman laadinta kuuluu osaksi perusopetuksen Laatu- hanketta, joka päättyi vuoden 2013 lopulla. Arviointisuunnitelman viimeistely ajoittuu alkuvuoteen Perusopetuksen arviointikyselyjen lisäksi vuonna 2013 valmisteltiin asiakaskysely myös varhaiskasvatukseen. toiminnan kehittämiseen liittyvä täydennyskoulutus (koulutussuunnitelman mukainen, kehittämishankkeisiin liittyvä) Koulutukset ovat liittyneet kehittämishankkeisiin tai muuten ajankohtaisiin asioihin. Keväällä 2013 järjestettiin henkilöstölle kaksi laajempaa koulutusta Loimaalla, jolloin koulutuskustannukset/henkilö olivat pienemmät eikä tullut matka- ja sijaiskuluja. Syksyllä oli koko varhaiskasvatuksen henkilöstölle järjestetty koulutus. Sivistyspalvelukeskuksen strategian valmistelu o toiminnat painopistealueet, päämäärät ja keinot päämäärien saavuttamiseen Toimintamalleja ja palveluja on kehitetty osana rakenteellisia muutoksia ja kehittämishankkeita. Varsinaista sivistyspalvelukeskuksen strategiaa ei ole valmisteltu.

62 62 ARVIOINTI -KOHDE Päivähoito Perusopetus Keskimääräinen ryhmäkoko Erityisopetus Esiopetus Iltapäivätoiminta Lukiokoulutus MITTARI TP 2012 TA 2013 S TP 2013 Säädetyssä ajassa saa 90 % perheistä 97,0 % ei enää arvi- s haluamansa hoitomuodon ointikohde Päivähoitotoiminnan laatu koetaan 91,8 % >90 % s 88,0 % hyväksi palautearviointikyselyissä (% vastauksista) Pätevän/ kelpoisuusehdot täyttävän >90 % 92 % henkilöstön osuus Hoitopäivän hinta ( /päivä) - perhepäivähoito ,40 - ryhmäperhepäivähoito ,50 - päivähoito (päiväkodit) ,50 Oppilaita/opettaja perusopetuksessa 12,2 11,7 11,6 Oppilaita/opettaja yleisopetuksessa 13,6 13,3 13,1 Oppilaita/opettaja erityisluokkaopet. 6,6 6,4 6,5 Oppilaita/opettaja laaja-alainen erityisopetus jatkokoulutuksen ulkopuolelle 0 % 0 % 0 % jäävät/edellisenä keväänä 9.luokan päättötodistuksen saaneet Peruskoulun päättymisvuonna * aloittaneet lukiossa 44,0 % % 39,0 % ammatillisessa koulutuksessa 56,0 % % 61,0 % 10-luokka /jokin muu 0,0 % 0 2 % 0,0 % Pätevien opettajien osuus opettajista 90 % >90 % 92 % Yleisopetuksen käyttökustannukset 7472 /opp 7656 /opp s 7520 /opp Oppilasmäärä/opetusryhmä Erityisopetuksen käyttökustannukset -luokkamuotoinen erityisopetus -osa-aikainen erityisopetus Esiopetukseen osallistuvien osuus ikäluokasta Esiopetuksen käyttökust./opp. (koulut) Oppilaita iltapäivätoiminnan piirissä 1-2-luokat Oppilaita iltapäivätoiminnan piirissä 3-9-luokat 1-2lk 15,8 3-6lk 18,8 7-9lk 16, /opp ** 1-2lk lk lk ** 1-2lk 16,1 3-6lk 18,2 7-9lk 15, /opp /opp 1000 /opp 980 /opp 100 % 100 % 100 % s Ohjaustuntien määrä/vko Iltapäivätoiminnan käyttökustannukset /ohjaustunti 19,2 19,8 s 17,4 Pätevien opettajien osuus opettajista 100 % 100 % 100 % Yo-tutkinnon 3 vuodessa suorittaneiden % 92 % osuus Lukio-opetuksen käyttökustannukset 6502 /opp 6470 /opp 6817 /opp s * valtakunnallinen taso

63 63 ** OPM:n selvityksen mukaan yleisin ryhmäkoko 1.-luokalla on oppilasta ja 2.- luokalla sekä luokilla ja luokilla oppilasta. Ryhmäkokojen keskiarvot olivat 1-2lk 18,8; 3-6lk 21,1; 7-9lk 17,1. Loimaalla tyypillistä on ryhmäkokojen suuri vaihtelu kouluittain, mutta kokonaisuudessaan voidaan sanoa, että ryhmäkoot ovat opetuksen järjestämisen kannalta hyvät. Tavoitteena ovat valtakunnallisesti yleisimmät ryhmäkoot eri vuosiluokilla. Opetus- ja kulttuuriministeriön tekemät toimenpiteet opetusryhmien pienentämiseksi ovat pienentäneet opetusryhmien keskimääräistä kokoa ja suurten opetusryhmien osuus on lähes puolittunut vuodesta Keväällä 2013 opetusryhmät olivat vuosiluokilla keskimäärin 19,66 oppilaan kokoisia, ja luokilla keskimääräinen ryhmäkoko oli 16,46 oppilasta / opetusryhmä. ***Kustannuksissa otettu huomioon varsinainen opetustoiminta, oppilashuolto, koulujen hallinto, ruokahuolto, kiinteistöhuolto, kuljetukset, tukipalvelut, koulutoimen hallinto. Osaaikaisessa erityisopetuksessa ovat mukana vain henkilöstökulut. Muodollisesti pätevien opettajien osuudet vuonna 2013 olivat aika lailla edellisen vuoden kaltaisia (suluissa edellisen vuoden luvut). Luokan- ja aineenopettajista 95 %:lla (94 %) oli muodollinen kelpoisuus ja erityisopettajista 76 %:lla (76 %). Koulunkäyntiavustajista noin 97 %:lla (95 %) oli muodollinen kelpoisuus tehtävään. Valtakunnallisesti opettajista muodollisesti kelpoisia on noin 89 %, erityisopettajista 76 % ja lukion opettajista 93 %. Loimaalla naisten osuus opettajista on noin 79 % (valtakunnallinen osuus noin 74 %). Opetushenkilöstöstä noin 14 % oli vuonna 2013 määräaikaisessa virka- tai työsuhteessa (vrt. 16 % vuonna 2012). Määräaikaisuuksien perusteena olivat lähinnä kelpoisuuden puuttuminen, erilaiset sijaisuudet tai tehtävien hoidon järjestelyt. Varhaiskasvatuksen henkilöstöstä muodollisen pätevyyden omasi 92 %. Muodollisesti epäpätevät toimivat määräaikaisissa virka- tai työsuhteissa. Varhaiskasvatushenkilöstöstä n. 11 % oli vuonna 2013 määräaikaisessa virka- tai työsuhteessa. Varhaiskasvatuksen määrärahojen jakautuminen vuosina : Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut yhteensä Toimintatuotot

64 64 Opetuspalveluiden määrärahojen jakautuminen vuosina : Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut yhteensä Toimintatuotot Opetuspalvelujen määrärahojen jakautuminen toiminnoittain vuosina : Toimintakulut Opetustoiminta Hallinto Ruokahuolto Koulukuljetukset Oppilashuolto Kiinteistöhuolto Tukipalvelut Opetuspalvelujen ostot Apip - toiminta Toimintatuotot Koulutuslautakunnan määrärahojen toteutumaprosentit v ja ero ( ) v. 2012/2013: Toimintakulut/ toimintatuotot Ero ( ) 2012/2013 Ero ( ) 2012/2013 U + S % Ero ( ) 2012/2013 Henkilöstökulut 100, , Palvelujen ostot 98, , , Aineet/tarvikkeet 81, , Avustukset 104, , Muut kulut 144, , , Toimintatuotot 107, , , Tilikauden /alijäämä Ulkoinen % Sisäinen % yli- 98, , , Henkilöstömenojen vähenemistä vuoteen 2012 verrattuna selittävät päiväkoti- ja kouluverkon rakenteelliset muutokset, henkilöstövähennykset, perusopetuksen tuntikehyksen pienentäminen, syksyllä 2013 toteutetut lomautukset sekä sijaisten käytön rajoitukset.

65 65 Sisäisissä palvelujen ostoissa ylittyivät jonkin verran atk-palvelut, henkilöstöpalvelut, siivouspalvelut ja muut palvelut. Ulkoisissa palvelujen ostoissa merkittävää kasvua/ylitystä oli matkustus- ja kuljetuspalveluissa (koulukuljetukset ja sairaalakoulukuljetukset) sekä opetuspalvelujen ostoissa (sairaalakoulu ja lastensuojelulain perusteella sijoitettujen lasten opetuksesta maksetut korvaukset). Koulukuljetuskustannusten kasvua selittävät erityisesti kilometritaksojen nousu ja kuljetuksessa olevien oppilaiden määrän lisääntyminen. Optimointipalvelulla ei onnistuttu vähentämään kustannuksia. Aine- ja tarvikemenoissa oli merkittävä vähennys vuoteen 2012 verrattuna (noin 13 %). Vähennys kohdentui erityisesti toimisto- ja koulutarvikkeisiin, oppikirjoihin ja kalustoon. Avustusten kohdalla tapahtunut kasvu perustuu lasten kotihoidon tuen piirissä olevien lasten määrän lisääntymiseen. Kaiken kaikkiaan toimintakulut vähenivät vuoteen 2012 verrattuna 3,7 % ( euroa). Varhaiskasvatuksen toimintatuotot muodostuvat lähinnä päivähoitomaksuista ja varhaiskasvatuspalveluiden myynnistä vieraskuntalaisille (noin euroa vuonna 2013). Opetuspalveluiden toimintatuotot puolestaan koostuvat kotikuntakorvauksista, opetuspalveluiden myynnistä ja erilaisista valtion erityisavustuksista (hankkeet). Kotikuntakorvaustulot ( ) olivat vuonna 2013 noin euroa suuremmat kuin kotikuntakorvausmenot (vrt vuonna 2012). Opetuspalveluiden myynnistä tulevat tulot muodostuvat mm. lukiokoulutuksen myynnistä Ypäjän Hevosopiston opiskelijoille sekä naapurikuntien erityisoppilaille ja Oripään yläkoululaisille järjestettävästä opetuksesta. Lisäksi lastensuojelulain perusteella sijoitettujen lasten opetuksesta kertyy vuositasolla merkittävästi tuloja (noin euroa vuonna 2013). Hankerahoitusta vuonna 2013 saatiin noin euroa (vrt. noin v. 2012). Lasten päivähoidon kustannuksia : Vertailutieto/vuosi Loimaa Varsinais- Suomi Manner- Suomi Päivähoidon nettokustannukset, /0-6v Päivähoidon nettokustannukset, /0-6v Päivähoidon nettokustannukset, /0-6v Päivähoidon nettokustannukset, /0-6v Päivähoidon nettokustannukset, /0-6v Päivähoidon nettokustannukset, /as Päivähoidon nettokustannukset, /as Päivähoidon nettokustannukset, /as Päivähoidon nettokustannukset, /as Päivähoidon nettokustannukset, /as

66 66 Esi- ja perusopetuksen sekä lukiokoulutuksen käyttökustannukset (OPH:n raportit, opetuksen järjestäjittäin, ilman sairaala- ja vammaisopetusta) : Toiminnan järjestäjä/ Toiminta Loimaa, /opp Kunnat, /opp. Kaikki, /opp. Esiopetus Esiopetus Esiopetus Esiopetus Esiopetus Perusopetus Perusopetus Perusopetus Perusopetus Perusopetus Apip-toiminta Apip-toiminta Apip-toiminta Apip-toiminta Apip-toiminta Lukiokoulutus Lukiokoulutus Lukiokoulutus Lukiokoulutus Lukiokoulutus (Kohdassa kaikki, ovat kuntien lisäksi mukana kuntayhtymät ja yksityiset opetuksen järjestäjät) Lukiokoulutuksen valtakunnalliset keskimääräiset kustannukset vuonna 2012 olivat /opiskelija ( opisk. lukio). Koulukohtaiset erot yleisopetuksen oppilaskohtaisissa kustannuksissa ovat Loimaalla huomattavat. Erot ovat monen tekijän summa, mutta ainakin oppilasmäärä sekä erityisesti ruokahuolto-, kiinteistö- ja kuljetuskustannukset ovat tässä mielessä merkittäviä tekijöitä. Loimaalla yli 100 oppilaan alakouluilla keskimääräiset kustannukset ovat /opp. ja alle 100 oppilaan kouluilla /opp. Yläluokkien kouluilla oppilaskohtaiset kustannukset ovat keskimäärin /opp. (OPH:n raportin mukaan vuonna 2012 alle 100 oppilaan peruskouluissa keskimääräiset kustannukset olivat noin /opp ja yli 100 oppilaan kouluissa /opp (ei sisällä sairaala- ja vammaisopetusta, kustannuksissa mukana alv.) Erityisopetuksen oppilaskohtaiset kustannukset vaihtelevat selvästi riippuen siitä, minkälainen erityisopetus on kyseessä (avustajatarve, mahdolliset

67 67 erikoisvälineet ja materiaalit sekä muut tukitoimet, vieraskuntalaisten osuus, kuljetuskustannukset, ryhmäkoko). Keskimääräiset oppilaskohtaiset kustannukset olivat vuonna 2013 perusopetuksessa /opp. (edelliset vuodet 8 458, ). Esiopetuksen oppilaskohtaiset ja lukiokoulutuksen opiskelijakohtaiset kustannukset olivat arvioitua suuremmat. Molemmissa henkilöstö- ja kiinteistöhuoltomenot ylittyivät jonkin verran arvioidusta ja lisäksi lukiokoulutuksessa myös tulot alittuivat. Oppilasmäärien kehitys perusopetuksessa : Opp.määrä Kulj.opp. Erit.opp. Oppilasmäärän väheneminen on viime vuosina ollut merkittävää. Vuodesta 2009 vuoteen 2013 vähennys on 88 oppilasta (5,2 %). Lukiokoulutuksessa opiskelijamäärä on vähentynyt 35:llä (11,5 %). Kuljetusoppilaiden määrissä ei jatkossakaan ole odotettavissa mitään suurempia muutoksia ja kouluverkon rakenteellisissa ja toiminnallisissa muutoksissa onkin perusteltua ottaa huomioon jo muutenkin suuri kuljetusoppilaiden määrä. Erityisoppilaiden määrän väheneminen on parin viime vuoden aikana ollut lainsäädännön muutoksen takia merkittävä, mutta väheneminen todennäköisesti hidastuu jatkossa. Perusopetuksen tuntikehyksen jakautuminen : yht. yleisop. erit.lk.op. osa-aik.eo muut Muut tunnit ovat erityistehtävätunteja, kerho- ja tukiopetustunteja.

68 68 Tuntikehys on viime vuosina vähentynyt erityisesti yleisopetuksessa. Tämä on lähinnä johtunut kouluverkon rakenteellisista muutoksista, oppilasmäärien ja ryhmäkokojen pienenemisestä (jakotuntien määrä). Erityisluokkaopetuksen väheneminen on korvautunut osa-aikaisen erityisopetuksen tuntiresurssin kasvuna. Vaikka opettajien määrässä ei olekaan viime vuosina tapahtunut olennaisia muutoksia, on tuntikehys vähentynyt noin 200 tuntia viimeisen neljän vuoden aikana. Yhteenvetona voidaan todeta, että vuonna 2013 koulutuslautakunnan palvelut onnistuttiin järjestämään määrärahojen puitteissa. Toiminnassa pystyttiin noudattamaan käyttösuunnitelmaa, eikä vuoden aikana tullut mitään sellaisia yllätyksiä, jotka olisivat olennaisesti vaikuttaneet määrärahoihin. Toiminnallisissa tavoitteissa korostuivat erityisesti päiväkoti- ja kouluverkon kehittäminen. Merkittävin ratkaisu oli tietysti päätös Hirvikosken yhtenäiskoulusta. Sen sijaan Alastaron päiväkotihanke ei edistynyt suunnitellulla tavalla. Syksyllä 2013 toteutettiin henkilöstön lomautukset. Lomautus koski perhepäivähoitajia lukuun ottamatta koko henkilöstöä. Kasvatus- ja opetushenkilöstön lomautukset kestivät 7-14 päivää ja hallinto-/toimistohenkilöstön 18 päivää. Koulutuslautakunnan lomautussuunnitelma hyväksyttiin lautakunnassa kesäkuussa 2013 ja toimitettiin tiedoksi aluehallintovirastoon. Lomautukset pyrittiin sijoittamaan niin, että lomautuspäivistä mahdollisimman vähän kohdistui varsinaisiin koulupäiviin. Lomautuspäiviä kohdentui VESO päiville (3 pv), viikonlopuille (4 pv) ja päättäjäispäivään(1 pv), jolloin ei muutoinkaan olisi varsinaisia oppitunteja. Alakouluilla lomautukset kohdentuivat kuudelle normaalille koulupäivälle ja yläkouluilla TET -viikolle ja taksvärkkipäivälle. Lukion henkilökunnan lomautukset sijoittuivat jaksoille 2-3, jolloin syksyn ylioppilaskirjoitukset olivat ohi. Lomautuksissa hyödynnettiin opettajien ns. VESO päivät (3 pv), viikonloppu (2 pv), taksvärkkipäivä (1 pv), TET päivät (2 pv) ja loput päivät olivat itsenäistä opiskelua, joista yhtenä päivänä kuitenkin pidettiin normaaleja oppitunteja (paikalla 6 opettajaa). Näin ollen lukion opiskelija jäi lomautusten aikana viitenä (5) päivänä ilman opetusta ja itsenäisen opiskelun jaksot kohdennettiin eri jaksoihin. Ohessa muutama koulujen arvio lomautuksista: Lomautuksen vaikutukset ovat näkyneet koulun arjessa monin tavoin. Opettajien VESO -päivien aikainen lomautus hankaloitti suuresti koulun toiminnan yhteistä suunnittelua ja koulutyön alkuun saattamista pitkälle syksyyn. Toiminnan kehittämisen ja opettajakunnan yhteistyön näkökulmasta VESO -päivät ovat lukuvuoden työssä oleellisia. Lomautuksen vaikutukset näkyivät mm. yleisen levottomuuden lisääntymisenä, oppiaineissa jälkeen jäämisenä ja oppilaiden saaman tuen määränä. Vaikutukset korostuivat erityisesti muutoksia huonosti sietävien oppilaiden koulunkäynnissä. Lomautusten johdosta opettajien ja avustajien työmäärä ja kuormittavuus lisääntyivät sekä työssä jaksaminen heikkeni.

69 Koulutuslautakunnan tilinpäätös yhteensä KOULUTUSLAUTAKUNTA TP 2012 TA 2013 Muutos TA 2013 (ta+m) TP 2013 Poikkeama Käyttö % Toimintatuotot , ,2 Sisäiset tuotot , ,2 Tuotot yhteensä , ,0 Toimintakulut , ,9 Sisäiset kulut , ,1 Kulut yhteensä , ,4 TOIMINTAKATE , ,9 Rahoitustuotot ja - kulut , ,0 Poistot ja arvonalentumiset , ,2 TILIKAUDEN YLI- /ALIJÄÄMÄ , , VAPAA-AIKALAUTAKUNTA Toimielin: Vapaa-aikalautakunta Tehtävä: Vapaa-aikapalvelut Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja Toiminnan kuvaus Tehtäväalue sisältää vapaa-aikatoimen hallinnon, kirjasto-, kulttuuri-, liikuntaja nuorisopalveluiden sekä Loimaan opiston (musiikkiopisto ja työväenopisto) toiminnan. Kirjastopalveluiden tehtävänä on tuottaa kuntalaisille ajantasaiset ja monipuoliset kirjasto- ja tietopalvelut. Kirjastolaitos koostuu pääkirjastosta, Alastaron, Hirvikosken ja Mellilän kirjastoista sekä Virttaan lainausasemasta. Kirjaston saavutettavuutta lisäävät kirjastorakennusten ulkopuolelle sijoitetut siirtokokoelmat ja kirjaston kotipalvelu, kirjastopalvelujen tarjoaminen henkilöille, jotka eivät itse kykene käyttämään kirjastoa. Kaupunginkirjasto tekee yhteistyötä kirjastopalvelujen laadun varmistamiseksi muiden kirjastojen kanssa seutu-, maakunta- ja valtakunnallisella tasolla. Kirjastoammatillisen henkilöstön riittävyys ja henkilöstön osaaminen ovat keskeisiä tekijöitä kirjaston toiminnassa. Kirjastoammattilaisilta edellytetään hyvää perus- ja täydennyskoulutusta, jotta kansalaisten tiedollinen tasa-arvo voi toteutua. Valtioneuvoston asetuksen (1157/2009) mukaan kunnan kirjastolaitoksen henkilöstöstä vähintään 45 prosentilla tulee olla korkeakoulututkinto ja vähintään 60 opintopisteen laajuiset korkeakoulutasoiset kirjasto- ja informaatioalan opinnot. Koulutetun henkilöstön osuutta koskevat vaatimukset tulee täyttää kuuden vuoden siirtymäajan kuluessa. Talousarviossa oli varauduttu kahden kirjastovirkailijan toimen muuttamiseen kirjastonhoitajan toimeksi. Eläköitymisen yhteydessä muutettiin yksi kirjastovirkailijan toimi kirjastonhoitajan toimeksi 1.6. alkaen ja kirjastonhoitaja aloitti tehtävässä Osa-aikaeläkkeellä ollut kirjastonjohtaja eläköityi vuoden 2012 lopulla. Virka oli tarkoitus täyttää , mutta oli säästösyistä täyttämättä koko vuoden. Hirvikosken kirjaston lukusali toimi Hirvikosken koulun väistötilana syyslukukauden alusta alkaen. Lukusalin toiminnot pyrittiin mahdollisuuksien mukaan sijoittamaan kirjastosalin puolelle, mutta lukutilat ovat ahtaat eikä asiakastietokoneita ole riittävästi. Tiedonhaun opetusta, näyttelyitä tai yleisötilaisuuksia ei

70 70 voitu tilanpuutteen vuoksi järjestää. Lukusalin puute on näkynyt Hirvikosken kirjaston kävijämäärässä. Kulttuuripalveluiden tehtävänä on luoda mahdollisuuksia ja edellytyksiä taiteen harjoittamiselle sekä kotiseututyön ja perinteen harrastamiselle. Kulttuuripalvelut tuottaa kulttuuri- ja perinnetoimintaan liittyviä palveluita sekä toteuttaa muita tehtäviä kuten järjestää julkisia tilaisuuksia, ylläpitää perinteen tallentamista ja vastaa osittain ystävyyskuntatoiminnasta ja matkailuun liittyvistä tehtävistä. Keskeisiä tehtäviä ovat musiikkitilaisuuksien ja muun esittävän taiteen tukeminen ja järjestäminen, teatteritoiminnan tukeminen, kotiseutuarkiston ylläpito, elokuvatoiminta, taidekokoelman ylläpitäminen ja kartuttaminen, erilaiset viestintäpalvelut, Vesikosken myllyn, Alpo Jaakolan Patsaspuiston, kuivurigallerian ja Elias-salin näyttelytoiminnasta ja ylläpidosta vastaaminen ja Heimolinnan toiminta. Taidekokoelmat (kaupungin kokoelma, Anttilan veistoskokoelma, Haapasten kokoelma ja talletukset) ovat osittain esillä Taidetalossa, Rantatie 2. Kiinteistöön on asennettu ilmastointi- ja lämmityslaitteet, jotka ovat käytössä kellarissa (varasto) ja toisessa kerroksessa (näyttely ja hallinto). Näyttelytilojen koko on n. 250 m 2, varaston noin 200 m 2. Ullakkokerros on mahdollista ottaa tulevaisuudessa taidetoiminnan käyttöön. Musiikkitoiminnassa uutena ovat Taidetalon konsertit (8 vuoden 2013 aikana), jotka ovat olleet onnistuneita. Kävijämäärä Taidetalossa oli n vuoden 2012 marraskuusta vuoden 2013 loppuun. Liikuntapalveluiden tavoitteena on turvata ja kehittää koko kunnan alueella eri hallintokuntien, liikuntajärjestöjen, yhteisöjen ja muiden liikuntapalveluja tuottavien tahojen yhteistyöllä liikuntaan ja terveisiin elämäntapoihin ohjaava palvelukokonaisuus. Tehtäväalue sisältää liikuntatoimen hallinnon, liikuntatoiminnan järjestämisen ja tukemisen, liikuntatilojen ja alueiden käytön koordinoinnin, järjestöavustukset ja yhteistyösopimukset, jäähalliyhtiön tuen jääaikaa ostamalla sekä urheilustipendien kustannukset. Erityisliikunta on painopisteenä ja sen kehittämistä jatketaan yhteistyössä kaupungin eri hallintokuntien, järjestöjen ja yksityisten palveluntuottajien kanssa. Liikuntapalvelut järjestää pääasiassa erilaisia ohjattuja erityis- ja terveysliikuntaryhmiä eri ikäryhmille koko kunnan alueella. Ohjattuja ryhmiä ovat mm. ikäihmisten hyvänolon liikunnat, ohjatut kuntosaliryhmät, vanhusten tasapainoja tuolijumpparyhmät, pitkäaikaissairaiden, mielenterveyskuntoutujien ja kehitysvammaisten ryhmät. Kuntoliikuntaryhmiä, kuten circuit, miesten kuntoryhmät, nuorten vähän liikkuvien Time out-ryhmä. Liikuntapalvelut järjestivät myös lasten sählykerhoa, vauva- ja perheuinteja, lasten ja aikuisten uimakouluja, yhdistyksien ja Vesihovin omat vesijumpat. Vuoden mittaan on järjestetty itse tai yhdessä muiden yhteistyötahojen kanssa erilaisia liikuntatapahtumia mm. terveyskuntotestauksia, talvi- joulu- ja syyslomalla lasten liikuntatapahtumia mm. temppuratoja ja talviliikuntatapahtuma Hirvihovissa, kesäleiri ja kerhot. Lisäksi liikuntapalvelut ovat mukana erilaisissa hankkeissa ja kampanjoissa. Esimerkiksi Neuroliikkuja paikallistasolla , Aktiivisesti ikääntyen - hanke,

71 71 Saviseutu liikkuu (pyöräily, kävely) Time out-elämä raiteilleen, nuorten vähän liikkuvien hanke. Uimahalli Vesihovi oli suljettu jälleen joulukuussa 2013 remontin vuoksi. Remontin aikana korjattiin osa isonaltaan syvänpään laatoituksista, jotka olivat irronneet. Myös osa pesuhuoneiden laatoituksista korjattiin. Uimahallin henkilöstöjärjestelyt suoritettiin vuosilomien, talkoovapaiden sekä osa-aikaeläkkeen muodossa sekä muuta toimintaa järjestämällä. Yksi laitoshuoltaja sijoitettiin väliaikaisesti tekniselle palvelukeskukselle. Nuorisopalveluiden tehtävänä on luoda edellytyksiä nuorisotoiminnalle ja tarvittaessa järjestää itse toimintaa, tukea nuorten kasvua ja kansalaisvalmiuksia tiiviissä yhteistyössä viranomaisten, järjestöjen ja yhteisöjen sekä yksityisten henkilöiden, erityisesti nuorten kanssa. Nuorisopalveluiden tehtävänä huolehtia, että nuorilla on mahdollisuus käyttää nuorille suunnattuja palveluja ja että nuorilla on mahdollisuuksia ja valmiuksia vaikuttaa elinolosuhteisiinsa. Nuorten osallisuuden edistäjänä ja asioiden edistäjänä Loimaalla toimii nuorisovaltuusto. Vuosi 2013 oli uuden nuorisovaltuuston ensimmäinen toimintakausi. Nuorisovaltuuston jäsenet osallistuivat puhe- ja läsnäolo-oikeudella luottamuselinten toimintaan lukuun ottamatta kaupunginhallitusta ja valtuustoa. Loimaan nuorisovaltuuston puheenjohtaja valittiin Varsinais-Suomen Nuva ry:n piirihallituksen puheenjohtajaksi. Nuorisotiedotusta- ja neuvontaa hoidetaan sekä maakunnallisesti että alueellisesti. Nuorisoportaali pointti.info on maakunnallinen. Paikallisesti hyödynnetään eri toiminnoissa sosiaalista mediaa. Nuorisotiedotus- ja neuvonta vaihtelee asiakasryhmän mukaisesti. Nuorisotiloissa ja kasvokkain tehtävässä työssä (esim. etsivä nuorisotyö) nousee ohjaajien ammattitaito ja osaaminen merkittävään asemaan oikean ja puolueettoman tiedon välittäjänä. Vuoden 2013 alusta astui voimaan nuorten yhteiskuntatakuu, joka edellyttää paikallisia toimia erityisesti nuorten koulutuksen ja työllistymisen osa-alueilla. Loimaan kaupunkiin perustettiin määräaikainen nuorisotakuun työryhmä edistämään nuorisotakuun toteuttamista. Loimaan kaupungissa toimii lasten ja nuorten monialainen työryhmä, joka toimii nuorisolain edellyttämänä nuorten ohjaus- ja palveluverkostona. Monialainen seutukunnallinen verkosto aloitti toimintansa. Työryhmien tehtävänä on edistää nuorille suunnattujen palvelujen yhteensovittamista, koota tietoa nuorten kasvu- ja elinoloista sekä nuorten palvelujen saavutettavuudesta ja riittävyydestä. Verkoston tehtävänä on tehostaa nuorten palveluihin ohjautumista ja palvelusta toiseen siirtymistä ja edistää nuorten palveluiden järjestämiseen liittyvien tietojen vaihdon sujuvuutta. Nuoriso- ja nuorisotyötä tekeviä järjestöjen ja nuorten ryhmien toimintaa tuetaan mm. avustuksin ja toimintatiloja tarjoamalla. Säännöllistä avointen ovien toimintaa sekä alakoulu- että yläkouluikäisille on järjestetty Alastarolla, Mellilässä, Hirvikoskella ja keskustassa Nuorisotalolla. Yleisen toiminnan lisäksi on järjestetty tapahtumia ja kerhotoimintaa. Selviyty-

72 72 mispelit ja harrastuksiin ohjaus jouduttiin lomautusten vuoksi siirtämään vuodelle Ala-asteikäisten kesäleirejä järjestettiin Kalikan virkistysalueella. Kaikki loimaalaiset alakouluikäiset voivat osallistua joko kaupungin tai seurakunnan järjestämälle kesäleirille. Kaupungin leirien vetovoimaisuutta vähentää mm. majoitustilojen puuttuminen. Seutukunnallinen nuorisotoiminta (SENU) jatkaa toimintaansa seitsemän kunnan yhteistyönä tuottaen nuorisopalveluja sekä kehittäen nuorisotoimintaa seutukunnan alueella. Nuorisotilat ovat omassa käytössä sekä kansalaisjärjestöjen ja ryhmien käytössä. Nuorisotiloja on Hirvikoskella, Alastarolla, Mellilässä ja keskustassa. Virkistysalueena on leirikeskus Kalikka. Mellilän nuorisotilat siirtyivät entiseen Veturinpuiston päiväkodin tiloihin. Työväenopisto tuottaa loimaalaisille heidän tarpeistaan lähteviä harrastus- ja sivistyspalveluja, jotka tukevat kuntalaisten aktiivisuutta, kehittävät sivistystä sekä edistävät henkistä ja ruumiillista hyvinvointia. Paikallisten toimijoiden ja yhdistysten kanssa tehdään yhteistyötä mahdollisimman laajan seutukunnallisen, alueellisen ja paikallisen kurssitarjonnan saavuttamiseksi. Työväenopiston toiminta käsittää varsinaisena toimintana perinteisen vapaan sivistystyön ja lisäksi opisto antaa avointa yliopisto-opetusta monimuoto - opetuksena sekä lapsille ja nuorille taiteen perusopetusta. Syksyllä 2013 aloitettiin uutena toimintana teatteritaiteen perusopetus. Teatteritaiteen perusopetuksen ottaminen opetusohjelmaan oli perusteltua, sillä alueella halutaan tarjota lapsille ja nuorille mahdollisuus laadukkaaseen, opetussuunnitelmaa noudattavaan ja tasolta toiselle etenevään teatteritaiteen opetukseen. Työväenopisto on saanut rahoitusta opetus- ja kulttuuriministeriöltä sekä opintosetelitoimintaan että laatu- ja kehittämistoimintaan. Opintoseteliavustuksen kohderyhmiä ovat eläkkeellä olevat ja oppimisvaikeuksia kokevat. Laatu- ja kehittämishankkeen tavoitteena on ollut edistää kansalaisten yhteiskuntavalmiuksia ja kestävää kehitystä. Auranlaakson kansalaisopiston kanssa on toteutettu yhteistä rakenteellisen kehittämisen hanketta, jonka tavoitteena on edistää opistojen yhteistoimintaa. Hankkeet päättyivät vuoden 2013 lopussa. Työväenopiston hallinto on hankittu alkaen Pöytyän kunnalta (Auranlaakson kansalaisopiston rehtori). Musiikkiopisto järjestää laadukasta musiikin ja tanssin opetusta sekä niihin liittyvää muuta toimintaa alueen asukkaille. Musiikillisten ja tanssiin liittyvien tietojen ja taitojen kartuttamisen lisäksi tavoitteena on tarjota asukkaille mielekästä toimintaa vapaa-ajaksi elämänlaatua parantamaan. Musiikkiopistossa opetetaan jousi-, puhallin- ja lyömäsoitinten, pianon sekä kitaran soittoa. Opetusta annetaan orkesterisoitossa, kamarimusiikissa, yksin- ja kuorolaulussa, pop- ja jazzmusiikissa. Musiikkiopistossa toimii myös musiikkileikkikouluryhmiä. Oppilaille annetaan lisäksi opetusta teoria-säveltapailussa ja opintojen edistymisen mukaan musiikkitiedossa.

73 73 Musiikkiopistossa toimii avoin linja, jossa kustannukset katetaan kokonaan oppilasmaksuilla. Avoimella linjalla voivat opiskella kaiken ikäiset oppilaat ilman velvollisuutta osallistua pääsykokeeseen. Uusia opiskelijoita vuonna 2013 otettiin perusopetukseen 22 ja valmennusopetukseen kolme. Vuoden aikana suoritettiin kolme perusasteen päästötodistusta ja yhteensä 22 perustutkintoa eri solistisissa aineissa. Musiikkiopisto järjesti kevät- ja joulukonsertin sekä monia pienempiä konsertteja. Opiston big band esiintyi Jöhvin musiikkiopiston vieraana Eestissä helmikuussa ja jousiorkesteri piti konsertin Loimaan taidetalolla huhtikuussa. Tanssilinjalla oli Heimolinnassa omat kevätja joulunäytöksensä. Opetusta annettiin Loimaan päätoimipisteen lisäksi Alastarolla, Punkalaitumella ja Pöytyällä.

74 Toimielimen perustiedot PERUSTIEDOT KYSYNTÄ/TARJONTA TP 2012 TA2013 TP 2013 Henkilöstö Vapaa-aikajohtaja Kirjastotoimenjohtaja Kirjastonjohtajat 0,46 0,6 * 0 Kirjastonhoitajat 1 3 ** 1,62 Kirjastovirkailijat 9,84 8 ** 9,11 Kulttuurisihteeri Musiikinohjaaja 0 0,4 0,4 Kulttuuriohjaaja 0 0,4 0 Liikuntasihteeri Liikunnanohjaajat Kassa/kahviotyöntekijä Laitoshuoltaja Laitosmies Uimaopettaja/uinninvalvoja Tilapäistyöntekijät 0,2 0,5 0,5 Nuorisosihteeri 1 1 0,9 Nuoriso-ohjaaja 2,25 2,15 2,3 hanketyöntekijät 2,75 2,85 3,5 Nuorisotalojen valvojat 0,2 0,2 0,1 Johtava rehtori 0,5 0 *** 0 Rehtori Opettaja /työväenopisto Sivut. tuntiopettajat/to Opettaja/musiikkiopisto Sivut. tuntiopettajat/mo Palvelusihteeri 1, Yhteensä henkilötyövuosia 115,95 57,05 130,1 66,6 118,1 56,9 Tilat/toimipiste Kirjastot ja lainausasemat Kulttuuritilat Liikuntakeskukset Nuorisotilat Virkistysalueet Opistotalot * osa-aikaeläkkeellä ollut kirjastonjohtaja eläköityy , talousarvion valmistelussa on lähdetty siitä, että täyttö olisi alkaen (ei täytetty koko vuotena). ** kirjastoasetuksen mukaan kirjaston henkilöstöstä 45 %:lla tulee olla korkeakoulututkinto. Tähän varaudutaan muuttamalla kaksi kirjastovirkailijan toimea kirjastonhoitajan toimeksi. Eläköitymisen vuoksi vapautunut kirjastovirkailijan toimi muutettiin kirjastonhoitajan toimeksi 1.6. alkaen *** ostopalveluna Pöytyältä (Auranlaakson kansalaisopiston rehtori) alkaen (täyttämättä , stj. hoiti tehtäviä) Kulttuuritilat: Heimolinna, Elias-Sali, Vesikosken mylly, Alpo Jaakolan patsaspuisto, Kuivurigalleria, taidetalo, Hirvikosken paloaseman varasto Liikuntakeskukset: Alastaro, Hirvikoski, keskusta-alueen urheilukeskus, Mellilä Nuorisotilat: Citynuokkari, Alastaron, Hirvikosken ja Mellilän nuorisotilat Virkistysalueet: Kalikka ja Mellilänjärven rantasauna ja takkatupa

75 Kaupunkitason tuloskorttiin perustuvat toimialan toiminnalliset kehitt ä- mistavoitteet ja arviointikohteet 2013 Sivistyspalvelukeskuksen strategian valmistelu Vapaa-aikapalveluiden strategia on osa sivistyspalvelukeskuksen strategiaa, mutta muodostaa oman kokonaisuutensa. Vapaa-aikapalveluiden lähtökohtana on tuottaa sellaisia palveluita, jotka vahvistavat kuntalaisten hyvinvointia, lisäävät kaupunkilaisten osallisuutta ja osaamista. Strategiaa on valmisteltu vuonna 2013 ja työ jatkuu myös vuonna Valmistelussa on otettu huomioon mm. päällekkäisyyksien poistaminen, toimialojen synergiaetuja ja joustavien palvelujärjestelmien luominen. Strategiassa on tarkoitus määritellä toiminnan painopistealueet ja päämäärät sekä keinoja päämäärien saavuttamiseksi. Strategia toimii palvelujen suunnittelun ja toteuttamisen välineenä. Vapaa-aikapalveluiden laadun kehittämiseen liittyvät hankkeet Kirjastopalvelut: Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus myönsi valtionavustusta Melli mediakasvatusta Loimaan loistaville ipanoille hankkeelle kirjastoiminnan kehittämiseen varatuista määrärahoista. Hankkeen tavoitteena on ideoida uusia mediakasvatuksen toimintatapoja ja kehittää kirjaston henkilökunnan mediakasvatuksen valmiuksia. Avustusta haettiin myös Asiakaskoneet ajan tasalle hankkeelle, josta päätös saadaan alkuvuodesta Kulttuuripalvelut: Loimaan taidetalo hankkeen tavoitteena oli sisällöntuotanto taidetaloa varten. Hankkeessa suunniteltiin näyttelytoiminta, taidekokoelman varastointi sekä taidetalon toiminnan suuntaviivat. Muita hankkeessa toteutettuja toimenpiteitä olivat kaupungin taidekokoelman inventointi, Haapasten kokoelman kuntokartoitus, yhteistyömahdollisuuksien kartoittaminen taide- ja museoalan toimijoiden kanssa, esitteiden laatiminen ja talon markkinointi. Hankkeen loppuselvitys annettiin toukokuussa Liikuntapalvelut: Kolmevuotista Neuroliikkuja paikallistasolla hanketta toteutettiin yhteistyönä sosiaali- ja terveyspalvelujen kanssa. Hankkeen tarkoituksena on mm. lisätä tietoa liikuntamahdollisuuksista ja liikuntaryhmistä Loimaan alueella sekä ohjata ihmisiä näiden ko. liikuntaryhmien pariin. Neurologinen liikkuja liikkuu haluamallaan tavalla terveytensä ja toimintakykynsä edistämiseksi hankkeen pilottikunnissa Turussa, Uudessakaupungissa, Loimaalla ja Paimiossa. Liikuntaa neuvovat ja ohjaavat työntekijät (myös paikallistasolla seuroissa ja yhdistyksissä) ovat saaneet koulutusta ja osaavat antaa yksilöllistä tukea ja neuvontaa neuroliikkujan oireet huomioiden. Liikuntapalvelut olivat mukana sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen kanssa toteuttamassa Aktiivisesti ikääntyen hankkeen jatkoa. Hankkeen tarkoituksena on löytää kaikissa Loimaan vanhustenhuollon yksiköissä yhteinen tapa toimia ikääntyneiden ihmisten toimintakyvyn tukemiseksi ja edistämiseksi. Yksi liikunnanohjaaja sai voima- ja tasapaino koulutuksen (18 h). Koulutus antaa valmiu-

76 76 det toimia VoiTas -kouluttajana. Koulutuksia tullaan järjestämään jatkossa ikäihmisten ohjauksesta kiinnostuneille ja ikäihmisten hoitotyötä tekeville henkilöille. My Chance -hanke oli puolustusvoimien, MPK:n, V-S liiton, LiikU:n ja viiden kaupungin liikuntahanke kutsuntaikäisille nuorille säännöllisen liikuntaharrastuksen löytämiseksi ja peruskunnon kohottamiseksi helpottamaan armeija-ajasta selviytymistä. Vastaava toiminta siirtyi Varsinais-Suomessa ja myös Loimaalla vuonna 2012 alkaneeseen Time out toiminnan alle. Liikuntapalvelut jatkoivat toimintaa vuonna 2013 hankkeen parissa ja osallistuivat muun muassa Loimaalla järjestettäviin kutsuntoihin lisäten tietoa nuorten liikuntamahdollisuuksista. Nuorille perustettiin myös oma liikuntaryhmä jäähallille. Nuorisopalvelut: Nuorisotyö on ollut viime vuosina alati muuttuvien lakisääteisten tehtävien paineissa. Uusina velvoitteina lakisääteisesti on tullut mm. etsivä nuorisotyö ja monialainen toiminta. Vuoden 2013 alusta astuu voimaan nuorten yhteiskuntatakuu. Lakia on valtakunnan tasolla valmisteltu työministeriön ja opetusministeriön yhteistyönä. Työkaluina valtakunnallisesti ovat mm. etsivä nuorisotyö, työpajatoiminta ja monialainen yhteistyö. Valtioneuvoston lapsi- ja nuorisopoliittinen kehittämisohjelma on hyväksytty vuosille Näitä koskevia velvoitteita ja suosituksia on kirjattu nuorisolakiin. Samalla kun valtiovalta on edellyttänyt eri toimenpiteiden toimeenpanoa kunnissa, on tätä tarkoitusta varten annettu määrärahoja. Näillä määrärahoilla toteutetaan ja kehitetään painoarvoltaan vaativia kokonaisuuksia kuntatasolla. Koska Loimaan seutukunnan kunnat ovat kaikki pieniä yksiköitä, on tarkoituksenmukaista toteuttaa hankkeita seutukunnallisina toimintoina. Seutukunnallisina toteutetaan etsivän nuorisotyön Elohanketta ja työpajatoiminnan rahoituksella toimivaa koulutukseen ja työelämään ohjaavaa Ura-hanketta. Maakunnallisesti toteutetaan lapsi- ja nuorisopoliittisen kehittämisohjelman nuorisotyön osuuden juurruttamista. Tässä hankkeessa painopisteinä on nuorisotyön yleinen kehittäminen kunnissa, monialaisen toiminnan kehittäminen sekä nuorten osallisuuden ja vaikuttamisen kehittäminen. Tavoitteena on edistää nuorten tasa-arvoista kohtelua koko maakunnan alueilla eri nuorisotyöllisissä palveluissa. Kehittämistyö tapahtuu pääosin verkostojen kautta. Hankkeet antavat mahdollisuuksia toiminnan kehittämiseen täysipainoisemmin ja toiminnan juurruttamiseen sitten perustoimintaan. Toimintavuonna aloitettiin kansainvälisen nuorisovaihdon projekti Teatteria ja nuorisotyötä Loimaalla. Hankkeen rahoituksesta vastaa Cimo ja yhteistyökumppanina on Loimaan Teatteri. Vaihdon aloitti itävaltalainen ja espanjalainen nuori. Työväenopisto: Työväenopisto on ollut mukana Auranlaakson kansalaisopiston hallinnoimassa laatu- ja kehittämishankkeessa (Lake) sekä rakenteellisen kehittämisen hankkeessa (Rake). Lake - hankkeessa edistetään nuorten osallistumista opistotoimintaan sekä toteutetaan kehitysvammaisten taideprojekti. Nuoret kansalaisopistoon hankkeessa toteutui erilaisia tapahtumia Loimaan ja Pöytyän alueella yhteensä 10 ja niissä oli mukana noin 150 nuorta. Taideprojektihankkeessa järjestettiin mm. kulttuuritreffejä (3 kpl) ja pidettiin näillä syntyneistä töistä näyttelyitä sekä toteutettiin taidepäiväleiri. Rake-avustuksella kehitetään Au-

77 77 ranlaakson kansalaisopiston ja Loimaan työväenopiston yhteistoimintaa tavoitteena opistojen yhdistäminen lähitulevaisuudessa. Arviointi / toiminta vaikuttavuus ARVIOINTIKOHDE MITTARI TP 2012 s TA2013 TP2013 Kirjastopalvelut lainat/asukas 20, ,3 Kulttuuripalvelut Julkiset tilaisuudet/kpl * taidenäyttelyt Liikuntapalvelut uimahalli / käyntikerrat erityisliikunnan ryhmiä muita liikuntaryhmiä Nuorisopalvelut avoin toiminta (talotoiminta, muu toiminta) kävijämäärä leiritoiminta, leiripäivät seutukunnallinen toiminta, osallistujat Työväenopisto toteutuneiden opetustuntien määrä 85,0 > 90 % 82,0 ( %) opiskelijoiden määrä toimipisteitä toiminta-alueella Musiikkiopisto opiskelijoiden määrä opetustunteja/ viikko ka *tilaisuudet, juhlat Arviointi / toiminta taloudellisuus ARVIOINTIKOHDE MITTARI TP 2012 s TA 2013 TP 2013 Kirjastopalvelut käyttökustannukset /asukas 51,01 s 54,75 50,01 käyttökustannukset/laina 2,52 2,60 2,59 Kulttuuripalvelut käyttökustannukset / asukas 28,41 s 30,44 28,03 Liikuntapalvelut käyttökustannukset/ asukas 93,05 s 92,95 90,95 Nuorisopalvelut käyttökustannukset/ asukas 20,86 s 23,15 20,29 Työväenopisto käyttökustannukset/asukas 26,44 s 28,89 26,75 nettomenot / opetustunti 61,48 s 65,35 61,64 Musiikkiopisto nettomenot /opiskelija 1466 s Asukaslukuna on käytetty: (TA 2013), (TP 2013) Vapaa-aikalautakunnan määrärahat (ulkoiset ja sisäiset) jakautuvat seuraavasti vuosina : Toimintatuotot Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet Avustukset Muut toimintakulut

78 78 Vapaa-aikalautakunnan määrärahat (ulkoiset ja sisäiset) jakautuvat vastuualueittain seuraavasti: Vapaa-aikapalveluiden hallinto (0,3 %) Kirjastopalvelut (20,5 %) Kulttuuripalvelut (11,5 %) Liikuntapalvelut (37,5 %) Nuorisopalvelut (8,3 %) Musiikkiopisto (10,9 %) Työväenopisto (11,0 %) Vapaa-aikalautakunnan palvelut järjestettiin vuonna 2013 käyttösuunnitelman mukaisesti. Henkilöstökulujen toteutuma oli 96,9 ja alittumista selittää mm. se, että kirjastonjohtajan virka oli täyttämättä koko vuoden. Palvelujen ostot ylittyivät jonkin verran (103,3) ja vastaavasti aine- ja tarvikemenot alittuivat (91,2). Toimintakulujen toteutumaprosentti oli 97,5 ja lautakunnan toimintakulut olivat vuoden 2012 tasolla. (Määrärahojen muutoksia vuoteen 2012 verrattaessa on otettava huomioon uimahallin pitkä sulkuaika vuonna 2012). Toiminnalliset tavoitteet hanketyössä toteutuivat, mutta strategiatyö ei edennyt ihan suunnitellulla tavalla, joten sitä jatketaan myös vuonna Lomautukset pyrittiin sijoittamaan ajankohtiin, jolloin palveluissa oli hiljaisempi vaihe. Aukioloaikoihin tuli jonkin verran muutoksia (kirjasto- ja nuorisopalvelut) ja opistoissa jäi opetusta antamatta. Palvelumaksujen menetyksiä ei käytännössä tullut tai ne olivat merkitykseltään vähäisiä. Myös henkilöiden vuosilomat pystyttiin pitämään aika lailla normaaliin tapaan. Kaikki kirjaston toimipisteet olivat suljettuina henkilökunnan lomautuksen vuoksi kolme viikkoa Sulkuajan vuoksi heinä-elokuun lainaus jäi n lainaa pienemmäksi, kuin vastaavana aikana vuonna Vuoden 2013 kokonaislainaus oli lainaa, jossa laskua edellisvuoteen n. 5 %. Kahden liikunnanohjaajan lomautukset toteutettiin kesälomien jatkoksi (18 kalenteripäivää), jolloin vaikutukset toimintaa olivat vähäiset. Vesihovin henkilökuntaa ei lomautettu ollenkaan. Nuorisopalvelujen henkilöstön lomautukset kohdentuivat koulujen syyslomaviikolle sekä yksittäisiin päiviin syksyn aikana. Musiikkiopiston opettajat olivat lomautettuina ajalla , jonka takia opiston lukukausi lyheni valtaosalla oppilaista viikolla. Työväenopiston kahden opettajan lomautukset olivat ja sekä , jolloin haittavaikutukset normaalille toiminnalle olivat mahdollisimman vähäiset.

79 79 Vapaa-aikapalveluiden vertailutietoja : Vertailutieto/vuosi Loimaa Varsinais-Suomi Manner-Suomi Kulttuuritoimen nettokustannukset, /as Kulttuuritoimen nettokustannukset, /as Kulttuuritoimen nettokustannukset, /as Kulttuuritoimen nettokustannukset, /as Kulttuuritoimen nettokustannukset, /as Kirjaston nettokustannukset, /as Kirjaston nettokustannukset, /as Kirjaston nettokustannukset, /as Kirjaston nettokustannukset, /as Kirjaston nettokustannukset, /as Liikunnan ja urheilun nettokustannukset /as Liikunnan ja urheilun nettokustannukset /as Liikunnan ja urheilun nettokustannukset /as Liikunnan ja urheilun nettokustannukset /as Liikunnan ja urheilun nettokustannukset /as Lähde: Kuntien palvelutuotannon kustannuksia, tilastokeskus. Kulttuuritoimen nettokustannukset sisältävät kulttuuritoimen hallinnon, kirjaston, liikunnan, nuorisotyön, museot, teatterit ja orkesterit, yleisen kulttuuritoimen. Vertailutieto/ vuosi / opetuksenjärjestäjä Loimaa Kunnat Kaikki Kansalaisopistojen toimintamenot/tunti ,62 82,23 83,04 Kansalaisopistojen toimintamenot/tunti ,48 83,96 84,80 Kansalaisopistojen toimintamenot/tunti ,35 87,50 88,10 Kansalaisopistojen toimintamenot/tunti ,49 88,63 89,30 Kansalaisopistojen nettotoimintamenot/tunti ,88 62,02 56,08 Kansalaisopistojen nettotoimintamenot/tunti ,76 62,26 56,77 Kansalaisopistojen nettotoimintamenot/tunti ,38 64,02 58,31 Kansalaisopistojen nettotoimintamenot/tunti ,50 64,66 58,98 Taiteen perusopetus /opisk Taiteen perusopetus /opisk Taiteen perusopetus /opisk Taiteen perusopetus /opisk Taiteen perusopetus /opetustunti ,15 68,87 70,85 Taiteen perusopetus /opetustunti ,74 70,82 73,03 Taiteen perusopetus /opetustunti ,12 73,20 75,27 Taiteen perusopetus /opetustunti ,96 75,55 77,62 Lähde: Opetushallituksen raportit.

80 Vapaa-aikalautakunnan tilinpäätös yhteensä VAPAA-AIKALAUTAKUNTA TP 2012 TA 2013 Muutos TA 2013 (ta+m) TP 2013 Poikkeama Käyttö % Toimintatuotot , ,0 Sisäiset tuotot , ,0 Tuotot yhteensä , ,1 Valmistus omaan käyttöön 0 0,00-100,0 Toimintakulut , ,8 Sisäiset kulut , ,5 Kulut yhteensä , ,5 TOIMINTAKATE , ,4 Rahoitustuotot ja -kulut , ,0 Poistot ja arvonalentumiset ,00 0 TILIKAUDEN YLI- /ALIJÄÄMÄ , ,4

81 81 5. TEKNINEN- JA YMPÄRISTÖPALVELUKESKUS Tekninen- ja ympäristöpalvelukeskus yhteensä: TEKNINEN- JA YMPÄRISTÖPALVELUKESKUS TP 2012 TA 2013 Muutos TA 2013 (ta+m) TP 2013 Poikkeama Käyttö % Toimintatuotot , ,3 Sisäiset tuotot , ,0 Tuotot yhteensä , ,2 Valmistus omaan käyttöön , ,9 Toimintakulut , ,9 Sisäiset kulut , ,7 Kulut yhteensä , ,4 TOIMINTAKATE , , ,2 Rahoitustuotot ja -kulut ,00 Poistot ja arvonalentumiset , ,7 TILIKAUDEN TULOS , ,2 Poistoeron muutos , ,0 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ , , TEKNINEN LAUTAKUNTA Toimielin: Tekninen lautakunta Tehtävä: Teknisen ja ympäristöpalvelupalvelukeskuksen palvelut Vastuuhenkilö: Tekninen johtaja Toiminnan kuvaus Tehtäväalue sisältää teknisen palvelukeskuksen hallinnon, tilapalvelut, ruokaja siivouspalvelut sekä kunnallistekniikan. Teknisen ja ympäristöpalvelukeskuksen hallinto käsittää teknisen johtajan ja teknisen lautakunnan tehtävät. Kaavoituspalvelut on siirretty vuonna 2012 suoraan teknisen johtajan alaisuuteen. Palvelurakenneuudistusta valmistellaan siten, että teknisen johtajan alaisuuteen perustettaisiin rakennuttamispalveluiden vastuualue, johon sisältyisi mm. toimitilahankkeiden ja yhdyskuntarakentamisen hankkeiden valmistelu, rakennuttaminen sekä valvonta. Tilapalvelut sisältää kiinteistöjen ylläpidon. Tehtävänä on järjestää kaupungin toimielinten käyttöön tarkoituksenmukaiset ja laadukkaat toimitilat. Ruoka- ja siivouspalveluiden tehtävänä on järjestää kaupungin omat siivous- ja ruokahuoltopalvelut hyvällä ammattitaidolla ja mahdollisimman taloudellisesti. Kunnallistekniikka sisältää kunnossapidon sekä mittauspalvelut. Kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti valmisteltiin teknisen ja ympäristöpalvelukeskuksen henkilöstön lomautukset. Pääosa lomautusilmoituksista annettiin henkilöstölle kesäkuun alussa. Lomautukset ajoitettiin kesän ja syksyn ajalle toimintojen mahdollistamissa puitteissa. Toimistohenkilöstö lomautettiin elo-joulukuun ajalle siten, että palvelukeskuksen toimisto on kiinni perjantaisin. Kaupunginhallituksen päätöksellä palvelukeskuksen 139 työntekijästä 14 vapautettiin lomautukselta. Lisäksi lomautuksen ulkopuolella oli 2 oppisopimuksella olevaa työntekijää, 1 äitiyslomalla oleva, 1 hoitovapaalla oleva ja 2 työlo-

82 82 malla olevaa työntekijää. Lomautuksen korvasi kokonaan talkoovapailla 4 henkilöä. Osittain talkoovapailla ja osittain lomautettuna oli 8 henkilöä. Lomautusja talkoovapaapäiviä oli yhteensä päivää ja niillä saavutettu henkilöstömenosäästö oli yhteensä n Teknisen ja ympäristöpalvelukeskuksen säästöt henkilöstömenoissa olivat yhteensä , joka muodostui seuraavasti: - lomautukset ja talkoovapaat, n kausityöntekijöiden määrän karsiminen, n ruoka- ja siivouspalveluiden säästötoimenpiteet, määräaikaisten työsuhteiden päättyminen, sijaistamiskiellot ja rajoitukset, n Lomautukset vaikuttivat huomattavasti palvelujen laatuun ja määrään erityisesti kiinteistönhoidon, yleisten alueiden ja katujen kunnossapidon sekä siivouksen ja ruokapalveluiden alueilla. Käyttömenojen karsimisessa tekninen lautakunta teki seuraavat päätökset säästötavoitteiden saavuttamiseksi: - Tekla : siivousmitoituksen tarkistus ja siivoustason lasku/harvennettu siivous, säästötavoite n Harvennettu siivous toteutettiin pääsääntöisesti kaikilla kouluilla, toimistotiloissa, kirjastoissa, toimintakeskuksessa, perhetulikeskuksessa ja Hirvikosken iltapäiväkerhossa. Normaali siivoustaso säilytettiin terveysasemilla, Kartanomäen palvelukeskuksessa, päiväkodeissa sekä niissä kiinteistöissä, joissa muutoinkin siivous tehdään vain 1-2 krt viikossa. Siivouspalveluiden säästötavoite saavutettiin harvennetulla siivouksella ja määräaikaisten työsuhteiden päättymisellä. Lisäksi säästöä on syntynyt, koska vuosiloma- ja sairauslomasijaisia ei ole palkattu. - Tekla : säästöt yksityisteiden kunnossapito- ja peruskorjausavustuksissa, kunnossapitoavustuksia maksetaan v ja vuodelle 2014 esitetään , peruskorjausavustuksia maksetaan v Alkuperäinen budjetti kunnossapito- ja peruskorjausavustuksille oli , joka leikattiin lautakunnan päätöksellä euroon. Avustuksia jaettiin yhteensä n Säästöä saavutettiin yhteensä n Tekla : puistojen hoitoluokituksen muuttaminen, säästötavoite yhteensä Alennettu hoitoluokitus vaikutti oleellisesti puistojen ja yleisten alueiden viihtyvyyteen. Lomautuksista ja kausityöntekijöiden vähentämisestä johtuen kaikkia nurmikkoalueita ei ehditty hoitamaan edes alennetun hoitoluokituksen mukaisesti. Tämä tulee vaikuttamaan nurmialueiden hoitoon v. 2014, kun pidentyneet leikkuupituudet rasittavat koneita enemmän. Kesäkukkaistutusten karsiminen vaikutti myös alueiden viihtyisyyteen. Puistojen ja yleisten alueiden hoidossa saavutettu säästö on yhteensä n , mikä johtuu pääasiallisesti kausityöntekijöiden vähentämisen vaikutuksesta henkilöstökuluihin. - Tekla : katujen hoitotason määrittäminen, säästötavoite Katujen hoitoluokitusta ei alennettu, vaan säästöt otettiin kunnallistekniikan muilta käyttöpuolen menokohdilta (torin ja leikkipaikkojen rakenteiden ja alueiden kunnossapito yht , kunnallistekniikan kalusto sekä materiaalit yht ) - Tekla :t 62 ja 63: Keskuskoulun ja Kojonkulman keittiöjärjestelyt, säästötavoite yht Keskuskoulun ja Kojonkulman ateriatuotanto muutettiin jakelukeittiötoiminnaksi alkaen. Säästötavoite saavutettiin. Kaupunginvaltuusto hyväksyi ruokapalveluselvityksen, jossa keittiörakennetta valmistellaan kaupungin omana keskitettynä tuotantona (vaihtoehto C). Tämä tarkoittaa sitä, että kaupungin valmistuskeittiöt karsitaan

83 83 13:sta neljään. Kaupunginvaltuuston päätöksellä investointimäärärahoista karsittiin yhteensä 1 milj. euroa. Kemppilänkadun pilaantuneen maaperän kunnostus jatkui viimeistelytöillä. Kunnostusta varten on vuoden 2010 tilinpäätöksessä muodostettu pakollinen varaus, josta vuoden 2012 tilinpäätökseen on kirjattu kulujen katteeksi ja tuottojen katteeksi (netto ). Varauksen purkamisen jälkeen Kemppilänkadun alueen kunnostustoimet rasittavat vuoden 2012 tulosta nettovaikutukseltaan ,82, josta talousarvioylitystä Hankkeelle myönnettiin lisämääräraha (kvalt ). Kunnostushanke valmistui kokonaisuudessaan kesäkuussa Kunnostushankkeen kokonaiskustannus v oli ,90, johon valtion jätehuoltotyönä saatiin ELY:ltä rahoitusta yhteensä ,96 (max 40 % kustannuksista). Kemppilänkadun maaperän kunnostukseen varatun pakollisen varauksen purun jälkeen vuoden 2013 toimenpiteet vaikuttivat vuoden 2013 tulosta parantavasti Merkittävä vuoteen 2013 vaikuttava tuloerä on kaupungin maankaatopaikalle tuoduista Loimaan Veden jätevedenpuhdistamo-työmaan kaivuun maaaineksista (tulosvaikutus ).

84 Toimielimen perustiedot PERUSTIEDOT KYSYNTÄ/TARJONTA TP 2012 TA 2013 TP 2013 Tekninen- ja ymp.pk hallinto Tekninen johtaja Palvelusihteeri 0,5 0,5 3 Kaavoitus Kaavoittaja 1 1 Kaavoitusarkkitehti 1 1 Rakennuttamispalvelut Suunnittelupäällikkö 1 Tilapalvelut Kaupungininsinööri Työpäällikkö Kiinteistötyönjohtaja Laitosmies 5,6 8,6 6,6 Vanhempi ammattimies Vanhempi kirvesmies Vanhempi maalari Huoltomestari 2,5 2,5 1,5 Kausityöntekijä * - - Laskentasihteeri Palvelusihteeri Ruoka- ja siivouspalvelut Ruokapalvelupäällikkö Ruokapalveluesimies Kokki 12 10,5 10,5 Ruokapalveluvastaava 5 5 4,7 Ruokapalvelutyöntekijä 15 11,4 11,4 Ruokapalveluvastaava/laitoshuoltaja 1,3 0,7 0,7 Siivouspalvelupäällikkö Siivoustyönohjaaja Laitoshuoltaja 45,82 47,27 41,19 Vastaava ruokapalvelutyöntekijä 5 4,4 4,4 Kunnallistekniikka Suunnittelupäällikkö Työpäällikkö Kaavoittaja 1 Kaavoitusaluearkkitehti 1 Kartanpiirtäjä Kartoittaja Kiinteistörekisterin hoitaja Liikuntapaikan hoitaja Liikuntapaikkamestari Mittamies Mittausteknikko Puutarhuri Torivalvoja Vanhempi ammattimies Autonkuljettaja Varastonhoitaja Varastopäällikkö 0,5 0,6 0,6 Kausityöntekijä * Kausityöntekijä(th0,5+m0,5+kp5) 6 3 Palvelusihteeri 0,5 0,5 - YHTEENSÄ 134,72 139,97 124,59 Toiminnan laajuus tiedot Lämmitettävät kiinteistöt Kerrosala, m2 lämmin Tilavuus, m3 lämmin Kaavateitä, km Avustettavia yksityisteitä,km Viheralueet, ha Leikkipaikat 41** 36 *** 41**** *lisäksi kausityöntekijöitä 5,5 hlöä ** lkm koskee leikkipuistoja. Kaiken kaikkiaan kaupungilla on yhteensä 61 hoidettavaa leikkipaikkaa *** lkm koskee leikkipuistoja. Kaiken kaikkiaan kaupungilla on yhteensä 56 hoidettavaa leikkipaikkaa **** lkm koskee leikkipuistoja. Kaiken kaikkiaan kaupungilla on yhteensä 61 hoidettavaa leikkipaikkaa

85 Kaupunkitason tuloskorttiin perustuvat toimialan toiminnalliset kehitt ä- mistavoitteet ja arviointikohteet 2013 Teknisen ja ympäristöpalvelukeskuksen hallinto: Teknisen ja ympäristöpalvelukeskuksen palvelurakenteen ja organisaation muutosten valmistelua jatketaan edelleen tilahallinnon ja kunnallistekniikan osalta. Tavoitteena on perustaa rakennuttamispalvelujen vastuualue kaupungin hankkeiden valmistelua, rakennuttamista ja valvontaa varten ja samalla selkeyttää tilapalveluiden ja kunnallistekniikan muuta organisaatiota. Toteutetut toimenpiteet: Vuoden alusta perustettu rakennuttamispalvelut- vastuualue, johon siirretty suunnittelupäällikkö ja kaupungininsinööri vastamaan kaupungin investointihankkeista. Tilapalveluiden ja kunnallistekniikan palvelurakennetta uudistetaan edelleen. Kehitetään kaavoitusprosessia. Saatetaan keskeneräiset kaavat valmiiksi. Toteutetut toimenpiteet: Satakunnantien asemakaava lainvoimaiseksi. Keskuskoulun ja Lindenin tontin asemakaavat kesken valitusten vuoksi. Jätevedenpuhdistamon alueen asemakaava lainvoiminen. Keskustan osayleiskaavan ehdotuksen viimeistelyä, viranomaisneuvottelu pidetty, ehdotus nähtäville tammikuussa Matkakeskuksen alueen asemakaavamuutoksen ehdotus valmistunut, ehdotus nähtäville joulukuussa 2013 ja selvitys tilanteesta kaupunginhallitukselle. Virttaan kylän asemakaavan viimeistelyä. Nahinlahden alueen asemakaavan luonnoksen valmistelua. TIVA-asemakaavan suunnittelua jatkettu, ehdotus nähtäville tammikuussa Nahkatehtaan alueen asemakaavamuutoksen laatiminen aloitetaan alusta. Rakennuttamispalvelut: Investointihankkeiden toteuttamisessa panostetaan aikataulujen noudattamiseen ja laadittujen kustannusarvioiden pitävyyteen. Hankkeiden valmisteluun varataan riittävästi aikaa. Toteutetut toimenpiteet: Hankkeita valmisteltu suunnittelupäällikön johdolla. Laajennetaan rakennushankkeiden menettelytapaohjeiden noudattaminen kattamaan kaikki investoinnit ja korostetaan ohjeiden noudattamisen tärkeyttä koko kaupungin organisaation osalta. Toteutetut toimenpiteet: Valmistelua ei vielä aloitettu. Tehostetaan teknisen sektorin ostopalvelujen laadun ja tuotannon valvontaa Toteutetut toimenpiteet: Toiminta jatkuvaa prosessia. Tilapalvelut: Tehostetaan edelleen käytössä ja omistuksessa olevien tai vuokrattujen toimitilojen sekä kiinteistöjen hallintaa, käytettävyyttä, käyttöastetta ja energiatehokkuutta Toteutetut toimenpiteet: Energiatehokkuutta on pyritty lisäämään energiatodistuksien avulla sekä seurantaohjelmiston käyttöä tehostamalla. Kokonaisenergiankulutukset selvitetty. Sähkönkulutuksen kannalta ongelmallisia kohteita ovat Taidetalo sekä liikuntahalli, joiden sähkönkulutus on normaalia tasoa merkittävästi korkeampi. Taidetalon ilmastointi/kostutusjärjestelmä on huonosti suunniteltu ja tarkoitukseen sopimaton. Liikuntahallin lattian vanha kostutusjärjestelmä kulutti sähköä huomattavan paljon. Järjestelmä uusitaan tammikuussa 2014.

86 86 Vähennetään kiinteistömäärää realisoimalla/purkamalla kiinteistöjä ylläpitostrategian mukaisesti. Ylläpitostrategia päivitetään vuosittain. Toteutetut toimenpiteet: Huonokuntoisia asuinrakennuksia (Tiaisentie C, Melleri) on tyhjennetty ja kiinteistöjen purkutöiden valmistelu on aloitettu. Vähennetään tilakustannuksia lisäämällä käyttäjähallintokuntien kustannustietoisuutta Toteutetut toimenpiteet: Varsinaiseen kiinteistönhoitoon liittymättömät käyttäjäpalvelut sekä käyttäjien aiheuttamat aiheettomat murtohälytykset on muutettu laskutettavaksi palveluksi ylimääräisten töiden vähentämiseksi. Osana palvelurakenneuudistusta jatketaan tilapalvelujen organisaatiorakenteen kehittämistä. Toteutetut toimenpiteet: Organisaation sisällä työtehtäviä on jaettu uudelleen ja henkilökunnan osaamisen hyödyntämistä ja tehostettu entisestään. Tilapalveluiden ja kunnallistekniikan kunnossapitohenkilöstöt on yhdistetty. Tilapalveluiden organisaatiorakennetta pyritään vahvistamaan erikoisosaamista vaativien töiden osalta. Lomautukset jaksotettiin kesälle ja syksylle eripituisiksi jaksoiksi. Lomautukset vaikeuttivat huomattavasti kiinteistöjen kunnossapitoa. Lomautukset vaikuttivat erityisesti ylläpito- ja korjaustöiden vähäiseen toteutukseen, koska ulkopuolisen urakoitsijan käyttö oli kielletty. Useat tarpeelliset korjaus- ja muutostyöt jäivät tekemättä ja ne rasittavat tulevien vuosien PTS-suunnittelua. Ruoka- ja siivouspalvelut: Tuotetaan ravintosuositukset huomioivia, laadukkaita ja monipuolisia ateriapalveluita Loimaan kaupungin asiakkaille Toteutetut toimenpiteet: Aterioita tuotettu välisenä aikana kpl. Asiakaspalautteen perusteella ruokalistoja on muokattu mm. kiisselijälkiruokien määrää on vähennetty/korvattu muilla jälkiruoilla. Lisäksi lisätty keittoja laatikkoruokien määrää. Lomautusten myötä henkilöstön tilaamia kahvituksia ja muita ateriatilauksia ei otettu vastaan. Palvelukeskuksissa viikonloppujen osalta ruokasalia pidettiin suljettuina toimipistekohtaisesti tarpeen mukaan, jotta turvattiin henkilöstömäärän riittävyys arkipäiville. Yläkouluilla jouduttiin tarvittaessa ottamaan käyttöön kertakäyttöastiat. Koulu- ja päiväkotipuolen lomautukset toteutettiin lähes kokonaisuudessaan kesäaikana. Osan henkilöstön lomautukset jaksottuivat marraskuulle asti. Tuotetaan siivouspalveluita ja siihen läheisesti liittyviä oheispalveluita taloudellisesti, tehokkaasti, hygieenisesti ja turvallisesti kaupungin eri toimipisteissä Toteutetut toimenpiteet: Siivousmäärämitoituksia tarkistettiin ja osassa kiinteistöissä otettiin käyttöön harvennettu siivous. Lomautukset toteutettiin kesäaikana lähes kokonaisuudessaan. Terveysasemien ja palvelukeskusten lomautukset jatkuivat lähes vuoden loppuun asti. Loimaan yhtenäiskoulun, liikuntahallin ja urheilukeskuksen siivouksen kilpailutus on käynnissä Toimintoja kehitetään edelleen mm. hyödyntämällä yhteistyötä sijaisjärjestelyjen hoitamisessa mahdollisuuksien mukaan sisäisin siirroin. Toteutetut toimenpiteet: Työalueita on jaettu uudelleen ja näin on pystytty hoitamaan sijaisuudet sisäisin järjestelyin. Lomautukset vaikeuttivat sisäisiä siirtoja. Harvennettu siivous vaikutti heikentävästi kiinteistöjen puhtaustasoon ja pintamateriaaleihin.

87 87 Kunnallistekniikka: Kaupungin yleisilmeen muokkaaminen viihtyisämmäksi ja vetovoimaisemmaksi tehostamalla yleisten alueiden hoitoa sekä panostamalla kesäkukkaistutusten näyttävyyteen ja hoitoon Toteutetut toimenpiteet: Istutukset tehtiin kesäkuussa karsittujen määrärahojen puitteissa. Edesautetaan toritoiminnan kehittymistä ja elävöitymistä Toteutetut toimenpiteet: Torivalvonnan siirtämistä sivistyspalvelukeskukseen kulttuuritoimeen valmisteltiin ja toiminta siirtyy kulttuuritoimelle v alusta. Ulkoliikuntapaikkojen laadukas ja taloudellinen kunnossapito, joka mahdollistaa innostavan ja viihtyisän ympäristön liikunnan harjoittamiseen Toteutetut toimenpiteet: Latujen kunnossapitoon panostettiin kevättalvella tekemällä kaikki ladut latukoneella. Latujen kunnosta saatiin paljon positiivista palautetta. Syystalvella latuja ei tehty sääolosuhteista johtuen. Edesautetaan asutuksen ja elinkeinotoiminnan säilyttämistä haja-asutusalueella kohdentamalla yksityisteiden kunnossapito- ja peruskorjausavustukset tehokkaammin liikkumisen tarpeet huomioiden Toteutetut toimenpiteet: Avustukset myönnetty kesäkuun teknisessä lautakunnassa ja maksettu lokakuussa. Kunnossapitoavustusten määrärahoja on leikattu :lla euroon. Osana palvelurakenneuudistusta jatketaan kunnallistekniikan organisaatiorakenteen kehittämistä. Toteutetut toimenpiteet: Kunnallistekniikan ja tilapalveluiden kunnossapitohenkilöstöt on yhdistetty. Lomautukset jaksottuivat kesälle ja syksylle eripituisiksi jaksoiksi. Lomautukset ja kausityöntekijöiden määrän merkittävä karsinta vaikeuttivat kunnossapitotehtäviä, mm. viheralueiden hoitoluokituksen mukaiset tehtävät eivät toteutuneet suunnitellusti vaan leikkuupituudet ylittyivät koko kasvukauden ajan. Lisäksi katujen korjaustehtävien karsinta vaikutti edelleen heikentävästi katujen pinnoitteisiin.

88 88 ARVIOINTI MITTARI TP 2012 S TAV 2013 TP KOHDE Tilapalvelut Kiinteistöjen Päivitetty Vahvistetun ylläpitostrategia ylläpitostrategia strategian hyväksytty kaupunginhallituksessa edellyttämät toimenpiteet Rakennuksista 14 laitettiin myyntiin. Peltoisten koulusta on tehty päiväkoti. Rakennusten energiankulutus, sähkö Rakennusten energiakulutus, lämpö Kustannukset siivottavaa lattianeliömetriä kohti (siivottava pinta-ala yhteensä m 2 ) Kustannukset ateriaa kohti Ruoka- ja siivouspalvelut Kunnallistekniikka Kunnossapitokustannukset/katukm +4,6 % vuoden 2011 tasosta *) (kulutus 7341,5 MWh) +7,8 % vuoden 2011 tasosta*) (kulutus MWh) 28,31 /m 2 /vuosi (sis. pehmopaperin; ilman pehmopaperia 27,90 /m 2 /vuosi) -2 % vuoden 2012 tasosta *) -2 % vuoden 2012 tasosta*) Myyty Soldanin kiinteistö ja Vanha koulu. ArtTyynelän ja Isoperän koulun myynneistä valitukset. +8,9 % vuoden 2012 tasosta (kulutus 7994,1 MWh) -3,1 % vuoden 2012 tasosta (kulutus MWh) 29,50 /m 2 /vuosi 23,60 /m 2 /vuosi (sis. pehmopaperin; ilman pehmopaperia 23,28 /m 2 /vuosi) Siivoustasot määritelty uudelleen. 2,59 2,68 2,34 Muokattu ruokalistoja; lisätään laatikkoruokia ja keittoja, vähennetty jälkiruokia /km Hoitotason mitoitus tehty. Teknisen lautakunnan päätöksellä hoitotaso on säilytetty ennallaan. Hoitokustannukset/ puisto-m 2 0,30 /m 2 0,26 /m 2 0,27 /m 2 Uusi hoitotason mitoitus tehty ja hyväksytty teknisessä lautakunnassa. Luovutetut tontit/v 22**) *) Kuntien energiantehokkuussopimusten tavoitteena 9 % säästö vuoteen 2016 mennessä **) Myydyt tontit: omakotitalotontit 17 kpl (tuloja ,20 ), teollisuustontit 4 kpl (tuloja ), yleisten rakennusten tontit 0 kpl (tuloja 0 ), rivitalotontit 3 kpl (tuloja ,60 ) Teknisen lautakunnan tilinpäätös yhteensä TEKNINEN LAUTAKUNTA TP 2012 TA 2013 Muutos TA 2013 (ta+m) TP 2013 Poikkeama Käyttö % Toimintatuotot , ,0 Sisäiset tuotot , ,0 Tuotot yhteensä , ,3 Valmistus omaan käyttöön , ,9 Toimintakulut , ,3 Sisäiset kulut , ,3 Kulut yhteensä , ,6 TOIMINTAKATE , ,8 Rahoitustuotot ja -kulut , ,0 Poistot ja arvonalentumiset , ,7 TILIKAUDEN TULOS , ,7 Poistoeron muutos , ,0 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ , ,1

89 YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA Toimielin: Tehtävä: Vastuuhenkilö: Ympäristölautakunta Ympäristö- ja rakennusvalvontayksikön palvelut Johtava rakennustarkastaja Toiminnan kuvaus Tehtäväalue sisältää ympäristö- ja rakennusvalvontayksikön hallinnon, rakennusvalvontapalvelut, ympäristönsuojelupalvelut, maa-ainesten oton valvonnan sekä valmiussuunnittelun. Hallinnon tehtävänä on tarjota ympäristö- ja rakennusvalvontayksikön käyttöön taloushallintoon, päätöksentekoon, asiakirjahallintoon, tiedottamiseen ja neuvontaan liittyvät palvelut. Rakennusvalvontapalvelujen tehtävänä on valvoa kaavoituksen toteutumista, huolehtia rakentamista ja muita toimenpiteitä koskevien lupien käsittelemisestä sekä osaltaan valvoa rakennetun ympäristön ja rakennusten kunnossapitoa ja hoitoa siten kuin asiasta säädetään. Rakennusvalvontapalvelut vastaa myös rakentamisen poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen valmistelemisesta lautakunnan päätettäväksi. Rakennusvalvontapalvelujen tehtävänä on myös valtion tukemaan asuntorakentamiseen liittyvät asuntoviranomaistehtävät sekä valmiussuunnittelun koordinointitehtävät. Ympäristönsuojelupalvelujen tehtävänä on huolehtia kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen tehtävistä joita ovat mm. ympäristölupaviranomaisen tehtävät, yleinen ympäristönsuojelun kehittäminen, ympäristönsuojelu-, jäte-, vesi- ja vesihuoltolain valvontaviranomaisen tehtävät sekä maasto- ja vesiliikennelaissa määrätyt tehtävät. Ympäristölupia ja rekisteröinti-ilmoituksia käsiteltiin 15 kappaletta. Maaaineslupia myönnettiin 3 kappaletta. Lausuntoja annettiin mm. ympäristölupahakemuksista ja valituksista. Kahden toiminnan ympäristölupa lopetettiin. Jätehuoltorekisteriin merkittiin 3 toimintoa. Leirintäalueilmoituksia hyväksyttiin 2 kappaletta. Hyväksyttiin Loimaan ilmasto- ja energiastrategian esiselvitys ja esitettiin jatkotoimia selvitykselle. Ympäristölautakunta hyväksyi maa-ainesten oton valvontasuunnitelman ohjeellisena noudatettavaksi. Tehtäväalue huolehtii myös Loimaan kaupungin työsuojelun yhteistoimintahenkilön tehtävistä (työsuojelupäällikkö). Tehtäväalue on tarjonnut ympäristölupa-asioiden sekä korjaus- ja energiaavustusasioiden valmistelun palveluita Oripään kunnalle kuntien välisen sopimuksen mukaisesti alkaen. Lisäksi on allekirjoitettu sopimus rakennusvalvonta- ja ympäristönsuojelutehtävien hoitamisesta Ypäjän kunnassa. Tähän tehtävään on käytetty osittain rakennustarkastajan ja ympäristönsuojelusihteerin työpanosta. Humppilan kunnan kanssa allekirjoitetun sopimuksen mukaisesti rakennus- ja maa-ainesvalvontatehtäviä on hoidettu myös Humppilassa. Tätä

90 90 tehtävää on hoidettu johtavan rakennustarkastajan ja ympäristötarkastajan toimesta. Kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti valmisteltiin teknisen ja ympäristöpalvelukeskuksen henkilöstön lomautukset. Pääosa lomautusilmoituksista annettiin henkilöstölle kesäkuun alussa. Lomautukset ajoitettiin kesän ja syksyn ajalle toimintojen mahdollistamissa puitteissa. Toimistohenkilöstö lomautettiin elo-joulukuun ajalle siten, että palvelukeskuksen toimisto oli kiinni perjantaisin. Kaupunginhallituksen päätöksellä palvelukeskuksen 139 työntekijästä 14 vapautettiin lomautukselta. Lisäksi lomautuksen ulkopuolella oli 2 oppisopimuksella olevaa työntekijää, 1 äitiyslomalla oleva, 1 hoitovapaalla oleva ja 2 työlomalla olevaa työntekijää. Lomautuksen korvasi kokonaan talkoovapailla 4 henkilöä. Osittain talkoovapailla ja osittain lomautettuna oli 8 henkilöä. Lomautus- ja talkoovapaapäiviä oli yhteensä päivää ja niillä saavutettu henkilöstömenosäästö oli yhteensä n Ympäristölautakunnan toimintakuluissa saavutettiin n euron säästö, josta henkilöstömenojen osuus oli noin euroa Toimielimen perustiedot PERUSTIEDOT KYSYNTÄ/TARJONTA TP 2012 TA 2013 TP 2013 Rakennusvalvontapalvelut Johtava rakennustarkastaja Rakennustarkastaja Tp rakennustarkastaja 1 1 Ympäristönsuojelusihteeri Ympäristötarkastaja Palvelusihteeri Kausityöntekijä 1 Projektityöntekijä 1 Kysyntä YHTEENSÄ Haetut rakentamisen luvat (sisältää rakennusluvat, maisematyöluvat sekä toimenpideluvat ja ilmoitusmenettelyn) Ympäristölautakunnan myöntämät - rakennusluvat poikkeamisluvat suunnittelutarveratkaisut 6 3 Voimassa olevat maa-ainesluvat Voimassa olevat ympäristöluvat

91 Kaupunkitason tuloskorttiin perustuvat toimialan toiminnalliset kehitt ä- mistavoitteet ja arviointikohteet 2013 Laadukkaat ja asiantuntevat viranomaispalvelut tehokkaat ja sujuvat palveluprosessit Tavoitteiden toteutuminen: Lupa-asioiden hoitamisen sujuvuutta ja tehokkuutta on parannettu delegoimalla päätösvaltaa aluejaon mukaisesti rakennustarkastajille. avoimen ja vuorovaikutteisen toimintakulttuurin vahvistaminen Tavoitteiden toteutuminen: Viranhaltijoista muodostuvan lupatyöryhmän perustamisella on lisätty vuorovaikutteisuutta rakentamiseen liittyvien hakemusten käsittelyssä. valmistautuminen sähköisten lupapalvelujen käyttöönottamiseen Tavoitteiden toteutuminen: Tekniset valmiudet sähköisen palvelun käyttöönottamiseen ovat puuttuneet. Tietojärjestelmien päivittämisen myötä tämän tavoitteen toteutuminen on mahdollista. valmistautuminen palvelujen tuottamiseen alueellisesti Tavoitteiden toteutuminen: Alueellisesta palveluntuotannosta on kerätty kokemuksia palvelujen myynnillä naapurikunnille. rakennus- ja huoneistorekisterin, rakennusluparekisterin sekä ympäristöluparekisterin parantaminen Tavoitteiden toteutuminen: Projektihenkilön työsuhteen päättymisen ja muihin tehtäviin käytettyjen henkilöpanosten takia resursseja tavoitteen toteuttamiseen ei ole ollut mahdollista käyttää. Hyvän elinympäristön ja yhdyskunnan kestävän kehityksen edistäminen kaupunkikuvaa ja rakennettua ympäristöä pyritään parantamaan kiinnittämällä entistä enemmän huomiota siihen, miten rakennukset soveltuvat ympäristöön Tavoitteiden toteutuminen: Lupatyöryhmän perustamisen myötä on lupakäsittelyyn saatu monen eri henkilön näkökulma ja sitä kautta lisäystä rakennusten sopivuusarviointiin. valvotaan vesihuoltolaitoksen ilmoittamien liittymättömien kiinteistöjen liittymistä viemäriverkostoon vahvistetuilla toiminta-alueilla Tavoitteiden toteutuminen: Työtä ei ole aloitettu, koska vesihuollon kehittämissuunnitelman mukaisia toiminta-aluepäätöksiä ei ole tehty. Lautakunta on esittänyt, että kaupunki ryhtyisi toimenpiteisiin vesihuoltolaitoksen toiminta-alueiden tarkistamiseksi vesihuoltolain mukaiseksi. jätevesiasetuksen toimeenpanoon liittyvät tehtävät sekä jätevesiasioista tiedottaminen

92 92 Tavoitteiden toteutuminen: Huhtikuussa jätevesiviikolla järjestettiin jätevesi-ilta. Lisäksi on valmisteltu valvonta- ja neuvontahanketta, jonka tarkoituksena on edistää haja-asutuksen jätevesijärjestelmien rakentamista ja antaa kiinteistönomistajille tietoa. ARVIOINTI- MITTARI TP 2012 TA 2013 S TP 2013 KOHDE Rakennusvalvonta- Lupahakemuksen käsittelyaika (kun palvelut hakemus on täydennetty käsittelyvalmiiksi) - viranhaltijan myöntämä 4 viikkoa 4 viikkoa S 4 viikkoa - toimielimen myöntämä 6 viikkoa 8 viikkoa S 2,5 viikkoa - ympäristö ja maa-ainesluvan 4 kk 5 kk S 5 kk käsittelyaika Tietojärjestelmien rakennus- ja huoneistorekisterin sekä rakennusluparekisterin kattavuus n. 45 % S Ympäristölautakunnan tilinpäätös yhteensä YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA TP 2012 TA 2013 Muutos TA 2013 (ta+m) TP 2013 Poikkeama Käyttö % Toimintatuotot , ,5 Sisäiset tuotot , ,0 Tuotot yhteensä , ,9 Valmistus omaan käyttöön 0 250, ,0 Toimintakulut , ,2 Sisäiset kulut , ,1 Kulut yhteensä , ,7 TOIMINTAKATE , ,8 Rahoitustuotot ja -kulut 0 0, ,0 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ , ,8 LOIMAAN KAUPUNGIN KÄYTTÖTALOUS YHTEENSÄ LOIMAAN KAUPUNKI TP 2012 TA 2013 Muutos TA 2013 (ta+m) TP 2013 Poikkeama Käyttö % Toimintatuotot , ,7 Yhdistymisavustus ,00 Sisäiset tuotot , ,4 Tuotot yhteensä , ,6 Valmistus omaan käyttöön , ,0 Toimintakulut , ,3 Sisäiset kulut , ,4 Kulut yhteensä , ,5 TOIMINTAKATE , ,4

93 93 LIIKELAITOS 6. LOIMAAN VESI-LIIKELAITOS Toimielin: Loimaan Vesi-liikelaitoksen johtokunta Tehtävä: Vesihuoltoon liittyvät tehtävät Vastuuhenkilö: Vesihuoltolaitoksen johtaja 6.1. Toiminnan kuvaus Loimaan kaupunginvaltuusto on päättänyt, että Loimaan kaupungin vesihuoltolaitos täyttää liikelaitokselta edellytetyt vaatimukset ja samalla on päätetty perustaa alkaen liiketoimintaa harjoittava kunnallinen liikelaitos, jonka virallinen nimi on Loimaan kaupungin vesihuoltoliikelaitos. Nimi on alkaen muutettu Loimaan Vesi-liikelaitokseksi. Liikelaitoksella on muita toimintayksiköitä itsenäisempi asema. Kaupungin talousarviossa ja toteutumisvertailuissa liikelaitos käsitellään ulkoisena talousyksikkönä, kun taas tilinpäätöksessä liikelaitos on osa kaupungin taloutta ja tilinpäätöstä. 6.2 Kaupunkitason tuloskorttiin perustuvat toiminnalliset tavoitteet Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisten talousveden laatuvaatimusten täyttäminen Loimaan Vesi täytti sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaiset talousveden laatuvaatimukset. Vesioikeuden myöntämän sekä Länsi-Suomen ympäristölupaviraston myöntämän jäteveden johtamisluvan mukaisten ehtojen täyttäminen keskuspuhdistamon osalta. Lounais-Suomen Ympäristökeskuksen antaman ympäristölupapäätöksen lupamääräysten täyttäminen (Alastaron jätevedenphdistamo). Loimaan Vesi täytti keskuspuhdistamon osalta vesioikeuden myöntämän jäteveden johtamisluvan mukaiset ehdot paitsi tammikuussa, jolloin BHK raja ylittyi hivenen toisen selkeytysaltaan korjaustöiden johdosta ja toukokuussa toisen ilmastusaltaan korjaustöiden johdosta. Loimaan Vesi on täytti Alastaron puhdistamon osalta Länsi-Suomen ympäristölupaviraston myöntämän jäteveden johtamisluvan mukaiset ehdot, paitsi heinäkuussa, jolloin lupaehdot ylittyivät kaikkien parametrien osalta. Ongelman syynä oli mm. lietteenpoistoletkun tukkeutuminen ja kuollut liete, joka haittasi ilmastusaltaan toimintaa. Ylijäämäinen tilikausi vuonna 2013 Tilinpäätös ylijäämäinen. Loimaan kaupungille maksettava 2,1 % suuruinen korvaus peruspääomasta ( ,37 => ,75 ).

94 94 Rahoitusleasing puhdistamon toteuttamiseksi: Loimaan kaupunki on hakenut ja saanut Länsi-Suomen ympäristölupaviranomaiselta ympäristöluvan Loimaan kaupungin Ilmaristen kylässä sijaitsevan jätevedenpuhdistamon paikalle rakennettavalle uudelle puhdistamolle. Huomioitavaa on, että uudella puhdistamolla saadaan käsitellä myös Ypäjän ja Alastaron puhdistamoiden jätevedet. Jätevedenpuhdistamo valmistuu vuonna Jätevedenpuhdistamoinvestoinnin rahoituksesta on tehty rahoitusselvitys 2012 /Inspira. Vuoden 2012 tilinpäätöksessä on todettu, että investoinnin alettua kaupungin vieraan pääoman tarve kasvaa, myös siltä osalta, mikä kaupungilla on ollut käytössä vesilaitoksen keräämää omaa pääomaa. Kaupunginvaltuusto hyväksyi rahoitusleasingin jätevedenpuhdistamoinvestoinnin rahoitusmuotona Kuntarahoitus Oyj:n tarjouksen mukaisesti. Rahoitusleasing ratkaisuun liittyvien sopimusten allkekirjoittamista viivytti pääurakoitsijan haluttomuus hyväksyä rakennussopimuksen siirto kunta-rahoituksen nimiin, vaikkakin tilaaja (Loimaan Vesi) oli urakkasopimuksessa pidättänyt itselleen oikeuden niin halutessaan käyttää hankkeen rahoituksessa leasing-rahoitusta. Eri vaiheiden jälkeen (Khall ) leasing-ratkaisuun liittyvät sopimuksen allekirjoitettiin Viivästymiseen liittyvää kustannustennousua (varainsiirtoveroriski) on kompensoitu Loimaan vedelle alkuperäistä tarjousta matalammalla (1,10 %->1,05%) korko-marginaalilla Kuntarahoituksen toimesta. Kiinteistöleasingsopimus on voimassa 25 vuotta luovutuspäivästä tai sitä myöhemmästä Kuntarahoituksen ja Loimaan veden sopimasta päivästä. Loimaan Vedellä on vuokra-ajan päätyttyä oikeus lunastaa kiinteistö jäännösarvosta, joka on 20% vuokrakohteen arvonlisäverottomasta hinnasta. Kirjanpidollisesti nykysäännösten mukaan rahoitusleasing on vuokraa, kirjataan käyttömenoihin ja tilinpäätöksessä seurataan tilinpäätöksen liitetiedoissa. TA 2014: Kaupunginvaltuusto ohjeisti Loimaan Vesi-liikelaitosta vesi- ja jätevesihintojen nostoon 0,15 /m3. Korotus johtuu kasvaneista käyttökustannuksista sekä isoista vesihuollon investoinneista, joiden johdosta liikelaitoksen tulos on painumassa alijäämäiseksi vuonna Hinnan korotus laitetaan voimaan jo vuodelle (Kv ) Loimaan veden johtokunta päätti talousarviovuonna 2014 korottaa veden. ja jäteveden käyttömaksua siten, että korotetut maksut astuvat voimaan vuoden 2014 toukokuun alusta lukien.

95 95 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN TULOSLASKELMAOSA 7. TULOSLASKELMA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus riittää palvelutoiminnan menoihin, korko- ja muihin rahoitusmenoihin, pitkävaikutteisen omaisuuden jaksottamisesta aiheutuviin poistoihin ja arvonalentumisiin. Käyttötalousosan tehtävien menot summataan toimintakuluihin ja tulot toimintatuottoihin. Loimaan kaupungin virallinen tuloslaskelma sisältää Loimaan kaupungin ja Loimaan kaupungin vesihuoltoliikelaitoksen tuloslaskelmat yhdistettynä. Tuloslaskelma sisältää eriä, joita seurataan käyttötalousosassa ja eriä, joita seurataan tuloslaskelmaosassa. Tuloslaskelman valtuustoon nähden sitovia määrärahatasoja ovat o verotulot o valtionosuudet o rahoitustuotot ja kulut o satunnaiset tuotot ja kulut Suunnitelman mukaisia poistoja ja arvonalennuksia ei käsitellä määrärahoina, sillä niissä ei ole kysymys rahan käytöstä ja niitä sitovat valtuuston hyväksymät poistosuunnitelman perusteet. Poistoero sekä varauksen ja rahastojen muutokset eivät nekään ole määrärahoja, vaan tuloksen käsittelyeriä. Virallinen tuloslaskelma on siis laskelma, jossa on vesiliikelaitoksen tulosvaikutus mukana.

96 96 LOIMAAN KAUPUNKI JA LOIMAAN VESI-LIIKELAITOS Tuloslaskelma (ulkoiset) TP 2012 TA 2013 Muutos TA + M 2013 TP 2013 Poikkeama Käyttö% Toimintatulot , , ,51 Myyntitulot , , ,80 Maksutulot , , ,65 Tuet ja avustukset , , ,36 Muut toimintatulot , , ,74 Valmistus omaan käyttöön , , ,00 Toimintamenot , , ,91 Henkilöstömenot , , ,90 Palvelujen ostot , , ,95 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , , ,96 Avustukset , , ,14 Muut toimintamenot , , ,08 Toimintakate , , ,21 0 Verotulot , , ,69 Valtionosuudet , , ,57 Rahoitustulot ja - menot , , ,24 Korkotulot , , ,61 Muut rahoitustulot , , ,26 Korkomenot , , ,33 Muut rahoitusmenot , , ,69 Vuosikate , , ,08 Poistot ja arvonalentumiset , , ,09 Satunnaiset erät , ,00 0 Tilikauden tulos , , ,17 Poistoeron lis. -/vähennys , , ,90 TILIK.YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ , , ,21 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT: Asukasmäärä Vuosikate /poistot % -34,22 47,66 87,29 166,30 Vuosikate,euroa/as -72,24 115,68 197,69 362,54 Toimintatuotot/toimintakulut% 16,81 16,93 16,74 17,35 TULOKSEEN VAIKUTTAVAT MERKITTÄVÄT ERÄT Lastensuojelukiista Maksut kelalle pitkäaikaistyöttömyyden hoidosta Verotilitysmuutos/ vuoden 2012 palautusten aikastaminen tammikuulta 2014joulukuulle Kiinteistöverokorotusten vaikutus Vesiliikelaitoksen tulos Pysyvien vastaavien myyntivoitot Pysyvien vastaavien myyntitappio Talkoovapaat Lomautuksen vaikutus Lomapalkkavelan kasvu Pakollisen varauksen purku Kemppilän vaikutus tulokseen Satunnainen tuotto /Huvilatie Korkotaso matala (1000 ) te Poistosuunnitelman muutos poistoaikojen lyhentäminen Käyttötalouden toteuma on toimintamenojen osalta 2,3 milj. euroa alle arvion ja toimintatuloja kertyi 0,3 milj euroa yli arvioidun. Toimintakate vahvistui siis 2,6 milj.euroa budjetoidusta. Merkittävät poikkeamat toimintamenoissa Henkilöstömenot olivat 2,1 milj.euroa eli 4 prosenttia tarkistettua talousarviota pienemmät

97 97 Lomapalkkavelan muutoskirjaus pienensi palkkasummaa 0,1 milj.euroa, kun se vuonna 2012 kasvatti palkkasummaa 1,1 milj.euroa (kertyneitä lomapäiviä v. 2012/ ja 2013 /44109) Lomautusvaikutusta budjetoitiin kesken vuoden 0,6 milj.eurolla, lomautukset ja talkoovapaat yhteenlaskien saavutettiin 0,9 milj.euron kokonaissäästö. Tiukennetulla täyttölupamenettelyllä ja lomautuksen aiheuttamalla kerrannaisvaikutuksella saavutettiin lisäsäästöjä työsuhteisten, tuntipalkkaisten, tilapäisten, työllisyysvaroin palkattujen ja viranhaltijoidenkokouspalkkiot palkkalajeissa. Sairauspäivärahoja kertyi 0,1 milj.euroa yli budjetoidun. Tuloslaskelmatasolla palvelujen ostoja kertyi 1 % yli arvioidun ja ylitys 0,4 milj.euroa kohdistui pääosin asiakaspalvelujen ostoon kuntayhtymiltä. Toinen tuloslaskelmatasolla ylittynyt menolaji oli avustukset kotitalouksille 0,1 milj.euroa ja siellä kohdennetusti budjetoidun tason ylittivät lasten kotihoidon tuki, veteraanikuntoutus ja vammaisille annetut avustukset. Aineet, tarvikkeet, tavarat tiliryhmässä saavutettiin 0,6 milj.euron säästö. Merkittävät poikkeamat toimintatuloissa Myyntitulojen kasvuun vaikuttavat mm. vuodelle 2013 kohdentuneet metsänmyyntitulot 0,3 milj.euroa. Koulupuolen myyntituotot lisääntyivät kotikuntakorvausten sekä myyntitulojen muilta kunnilta osalta yhteensä 0,4 milj.euroa. Suurin myyntitulojen menetys on työterveyshuollon maksuissa 0,4 milj.euroa, joka johtuu työkympin toiminnallisista muutoksista. Teknisellä toimella muiden toimintatulojen osuutta kasvattaa jätevedenpuhdistamotyömaan maankaatopaikkamaksut 0,2 milj. (tulo,netto). Kemppilän pilaantuneen maa-alueen puhdistamiseen kirjattu 0,1 milj. :n budjetoimaton tulo. Kemppilän alueen puhdistus hankkeen kokonaiskustannus oli 1,7 milj.euroa ja valtion jätehuoltotyö rahoitusta saatiin 0,7 milj.euroa. Kunnostusta varten muodostettu pakollinen varaus on vuoden 2010 kuluna ja vuoden 2012 tulosta projekti rasittaa 0,5 milj.eurolla, kun taas vuoden 2013 tulosta projekti parantaa 0,1 milj.eurolla. Verotulot Verotuloja kertyi lopulta 0,4 milj. yli arvioidun. Vuodelta 2012 tilitettävien verojen kuntajako-osuutta korotettiin 0,76 %-yksikköä 63,2 prosenttiin. Henkilöverotuksen jäännösverojen ensimmäisen eräpäivän tilitykset siirtyivät tammikuulta 2014 joulukuulle 2013, vaikutus vuoden 2013 verokertymään on + 0,6 milj.. Kiinteistöverojen korotusten vaikutus vuodelle 2013 on noin + 0,5 milj.euroa. Valtionosuudet jäivät 0,2 milj.euroa alle budjetoidun tason. Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuustarkistuksessa palautettiin 0,1 milj.euroa vuodelle 2013 kuuluneita valtionosuuksia.

98 98 Poistot Verotulojen erittely Poistosuunnitelman muutoksen vaikutus vuodelle 2013 jäi 0,2 milj. ennakoitua alhaisemmaksi. Uudistettua poistosuunnitelmaa (Kv ) sovelletaan kohteisiin/hyödykkeisiin, jotka valmistuvat jälkeen. Poistosuunnitelman muutos koskee vain muutostilikauden ja sitä seuraavien tilikausien suunnitelmapoistoja. Poistosuunnitelman muutoksen johdosta ei aiempien tilikausien poistoja oikaista. Verotuloista esitetään verotulot eriteltyinä kunnan tuloveroon, osuuteen yhteisöveron tuotosta kiinteistöveroon ja muihin verotuloihin. Vuodelle 2013 vahvistetut veroprosentit olivat: tulovero 20,50 % yleinen kiinteistövero (0,85/2012) 1,00 % vakituisen asunnon kiinteistövero(0,45/2012 ) 0,50 % muu kuin vak.as. kiint.vero (0,90/2012) 1,05 % voimalaitosten kiint.vero (1,20 /2012) 2,00 % yleishyödyllisen yhteisön kiint.vero 0,00 % Kiinteistöverokorotusten vaikutus vuodelle 2013 oli euroa. Verotulot TP 2012 TA 2013 Muutos TA + M 2013 TP 2013 Poikkeama Käyttö% Yhteensä ,69 Kunnan tulovero ,03 100,78 Kiinteistövero ,89 100,94 Osuus yhteisöveron tuotosta ,59 98,51 Verotulokertymät verolajeittain ja muutos edellisiltä vuosilta: VEROTULOKERTYMÄT TILIVUOSI TP 2009 %- OS UUS TP 2010%-OSUUS TP 2011%-OSUUS TP 2012%-OSUUSTp 2013%-OSUUS Ta 2014%-OSUUS Verolaji/VERO % 19,50 20,50 20,50 20,50 20,50 20,50 Kunnallisvero Muutos % 2,0 0,6 4,8 1,4 5,5-1,8 Yhteisövero Muutos % -26,8 37,9 29,2-33,9 3,7 5,5 Kiinteistövero Muutos % 0,0 34,3 1,8 3,5 25,0 9,3 VEROTULOKSI KIRJATTU Muutos % 0,2 3,7 6,0-0,9 6,6-0,7 Erilaisten vähennysten johdosta kuntien tuloveroprosentit (nimellinen veroaste) eivät vastaa todellista veroastetta kunnissa. Puhutaan efektiivisestä veroasteesta joka on maksuunpannun kunnallisveron suhde ansiotuloihin. Kunnallisverotuksessa tehtävien vähennysten määrä on riippuvainen veronmaksajan tulotasosta. Keskimääräinen efektiivinen veroaste vuonna Manner- Suomessa oli 14,58 % (14,41/2012)

99 99 Seuraavassa taulukossa seurataan verotettavan tulon kehitystä eli veronalaisesta tulosta vähennysten jälkeen jäävää tuloa ja myös efektiivistä veroastetta Loimaan kaupungissa: Vuosi Tulovero % Verotettava tulo Muutos % Effektiivinen (1000 euroa) veroaste 2006 ei laskettu , ei laskettu ,17 14, , ,10 14, , ,51 14, , ,41 14, , ,94 14, , ,58 14, ennakkotieto 20, ,56 14,17 (lähde: kuntaliiton tilastot) Valtionosuuksien erittely Kunnalle myönnetään valtionosuutta määrä, joka saadaan laskemalla yhteen kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon, esi- ja perusopetuksen sekä yleisten kirjastojen laskennalliset kustannukset sekä taiteen perusopetuksen ja yleisen kulttuuritoimen määräytymisperusteet ja vähentämällä saadusta summasta kunnan omarahoitusosuus. Näin saatuun euromäärään lisätään kunnan yleinen osa sekä erityisen harvan asutuksen, saaristokunnan sekä saamelaisten kotiseutualueen kunnan lisäosat. Kunnan peruspalvelujen valtionosuutta lisätään ja vähennetään lain 7 luvussa tarkoitetuilla erillä. Näitä ovat: verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus, harkinnanvaraisen valtionosuuden korotuksen perusteella tehtävä vähennys, erityisen harvan asutuksen, saaristokunnan sekä saamelaisten kotiseutualueen kunnan lisäosia koskeva vähennys, työmarkkinatuen ja toimeentulotuen huomioon ottaminen valtionosuudessa, veroperustemuutoksien huomioonottaminen valtionosuudessa sekä määräaikaiset kuntien valtionosuuteen kohdistuvat vähennykset ja lisäykset. Valtionosuudet TP 2012 TA 2013 Muutos TA + M 2013 TP 2013 Poikkeama Käyttö% Yhteensä ,6 Peruspalvelujen valtionosuus ,0 Verotulotasaus ,9 Opetus- ja kultuuritoimen muut vo ,0 Edellä olevan taulukon eristä tuloslaskelman valtionosuuskohtaan valtionosuustuloksi kuuluvia eriä on yhteensä euroa (peruspalvelujen valtionosuus, verotulotasaus, ja vähennyksenä opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuden kuittausta valtiolle). Kotikuntakorvaustulot ja kotikuntakorvausmenot kohdennetaan koulutuksen järjestäjälle ja elatustuen takaisinperintä perhepalveluihin.

100 100 Valtionosuudet TP 2011 TP 2012 TP 2013 Muutos Muutos % Peruspalvelujen valtionosuus ,40 Elatustuen takaisinperintä ,54 Verotuloihin perustuva tasaus ,00 Järjestelmämuutoksen tasaus Opetus- kulttuuritoimen muut v.osuudet ,11 Harkinnanvarainen vo.korotus Kotikuntakorvaustulot ,80 Kotikuntakorvausmenot , ,63 Suomen valtionosuusjärjestelmässä tulopohjan tasaus toteutetaan verotuloihin perustuvalla valtionosuuden tasauksella, joka sisältyy kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen. Nimensä mukaisesti tasaus perustuu kunnan laskennalliseen verotuloon, ja se joko lisää tai vähentää kunnalle myönnettyä valtionosuutta. Tasauksen perusteena olevaan laskennalliseen verotuloon sisältyvät kunnan laskennallinen kunnallisvero ja kunnan osuus yhteisöveron tuotosta. Kiinteistövero poistettiin tasauspohjasta vuodelle 2012, mikä näkyykin 1,2 milj.euron laskuna Loimaan valtionosuuksissa. Verotuloihin perustuvaa valtionosuuden tasausta laskettaessa käytetään koko maan keskimääräistä kunnallisveroprosenttia, eikä yksittäisen kunnan veroprosentin muutoksella ole täten vaikutusta kunnan saaman tasauslisän tai maksaman tasausvähennyksen määrään.

101 101 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN INVESTOINTIOSA 8. INVESTOINNIT Investointiosassa esitetään investointeja koskevat tavoitteet, hankkeiden kustannusarviot ja niiden jaksottuminen investointimenoina suunnitteluvuosille sekä investointiin saatavat rahoitusosuudet ja muut tulot. Investointeihin varataan määrärahat (alv 0 %) hankekohtaisina tai hankeryhmäkohtaisina investoinnin kokonaiskustannusarvion (alv 0 %) mukaan seuraavasti: Hankekohtainen Hankeryhmittäinen Aineettomat hyödykkeet yli euroa alle euroa Maa- ja vesialueet yli euroa alle euroa Asuinrakennukset yli euroa alle euroa Muut rakennukset yli euroa alle euroa Julkinen käyttöomaisuus yli euroa alle euroa Kuljetusvälineet yli euroa alle euroa Muut koneet ja kalusto yli euroa alle euroa Muut aineelliset hyödykkeet yli euroa alle euroa Käyttöomaisuusarvopaperit yli euroa alle euroa Hankekohtainen (=nimikkeittäinen) määräraha on suoraan toteuttajaa sitova. Vuosikohtainen määrärahamuutos, on pääsääntöisesti vietävä valtuuston hyväksyttäväksi Jos investointi toteutetaan useampana vuotena, ilmoitetaan hankkeen kokonaiskustannusarvio ja sen jaksotus suunnitteluvuosille. Hankkeen perusteluissa valtuusto voi antaa hankevastaavalle toimivaltuuden tarkistaa hankintamenon jaksottamista myöhemmin kokonaiskustannusarvion rajoissa. Hankeryhmittäinen määräraha sitoo valtuustoon nähden ryhmätasolla, toteuttaja voi omaa toimintayksikköään sitovien säännöksien puitteissa tehdä muutoksia hankeryhmän sisällä, kunhan ko. hankeryhmän yhteenlaskettu kokonaismääräraha ei ylity. Noudatettu aktivointiraja on euroa. ja käyttöomaisuusarvopaperit, osuudet ja osakkuudet sekä maa- ja vesialueet on aina aktivoitava käyttöomaisuuteen. Investointeihin budjetoidaan sekä sisäiset, että ulkoiset pysyvien vastaavien hyödykkeiden hankinnat ja sisäiset hankinnat käsitellään kirjanpidollisesti valmistuksena omaan käyttöön.

102 MAA- JA VESIALUEET 8.1 MAA- VESIALUEET, HALLINTOPALVELUKESKUS INVESTOINTIKOHDE TP 2012 TA 2013 Muutos TA+M 2013 TP 2013 Poikkeama Käyttö % 8.1 Maa- ja vesialueet, hallintopalvelukeskus Menot , ,3 Tulot , ,0 Netto , ,6 Kaupungin kiinteistöjen ostot ja myynnit. Kokonaismyyntitulot muodostuvat investointiosan myyntituloista ja käyttötalousosan tulokohdasta pysyvien vastaavien myyntivoitot ja menokohdasta pysyvien vastaavien myyntitappiot. Kiinteistöjen myyntejä tehtiin vuoden 2013 aikana kaksi (Vanha koulu ja soldan) ja tonttikauppoja 30 kpl. 8.2 TALONRAKENNUS TALONRAKENNUS, HALLINTOPALVELUKESKUS, HANKEKOHTAINEN Ei hankkeita TALONRAKENNUS, HALLINTOPALVELUKESKUS, HANKERYHMITTÄINEN Rakennukset, hallintopalvelukeskus hankeryhmä HANKERYHMÄ TP 2012 TA 2013 Muutos TA+M 2013 TP 2013 Poikkeama Käyttö % YHTEENSÄ Menot , ,3 Tulot ,00 0 Netto , ,3 Käyttösuunnitelma: Suunnittelu (94097) Menot , ,3 Tulot 0 0 0,00 0 Netto , ,3 Hirvikosken k.talo (94097) Menot ,00 0 Tulot 0 0 0,00 0 Netto ,00 0 Loimaan Veden toimisto Menot (94015) 0 0,00 0 Tulot 0 0 0,00 0 Netto ,00 0 Talousarviomääräraha on valtuustoon nähden sitova hankeryhmätasolla. Toteuttaja voi toimivaltansa rajoissa tehdä muutoksia hankeryhmän sisällä, kunhan hankeryhmän kokonaismääräraha ei ylity. Investointihankkeiden ennakkosuunnittelu/valmistelu (budjetoitu , muutosbudjetti ) Toteutuma: 6 375,00. Liikuntahallin henkilömäärän mitoitukseen liittyvä suunnittelu. Hirvikosken kunnantalo (budjetoitu , muutosbudjetti 0 ) Ei toimenpiteitä. Esitettiin siirrettäväksi vuoteen 2015.

103 TALONRAKENNUS, SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUKESKUS, HANKKEET Rakennukset, sosiaali- ja terveyspalvelukeskus, hankkeet INVESTOINTIKOHDE TP 2012 TA 2013 Muutos TA+M 2013 TP 2013 Poikkeama Käyttö % Perusturvakeskuksen tilajärjestelyt(94225) Menot ,00 0 Tulot 0 0 0,00 0 Netto ,00 0 Asumisturvallisuuden parantaminen (94217) Menot , ,1 Tulot 0 0 0,00 0 Netto , ,1 Lastensuojeluyksikkö, Huvilakatu 33 (94229) Menot ,00 0 Tulot 0 0 0,00 0 Netto ,00 0 Sote ilmastointi- ja jäähdytysjärjestelmät (94242) Menot ,00 0 Tulot 0 0 0,00 0 Netto ,00 0 Sähkönsyötön varavoimajärjestelmät (xxxx) Menot ,00 0 Tulot 0 0 0,00 0 Netto ,00 0 Sote ilmastoinnit Menot ,00 0 Tulot 0 0 0,00 0 Netto , Rakennukset, sosiaali- ja terveyspalvelukeskus, hankkeet YHTEENSÄ Menot , ,1 Tulot ,00 0 Netto , ,1 Talousarviomääräraha on hankkeittain valtuustoon nähden sitova. Valtuusto antaa tekniselle lautakunnalle toimivaltuuden tarkistaa tarvittaessa hankintamenon jaksottamista kokonaiskustannusarvion rajoissa. Hankekohtaiset perustelut: Asumisturvallisuuden parantaminen (automaattiset sammutusjärjestelmät) (budjetoitu ) Toteutuma ,43. Tammikodin ja Mirjakodin automaattisen sammutusjärjestelmän urakalla toteutetut työt valmistuivat Tammikodin ja Mirjakodin sammutusjärjestelmä toteutetaan vaiheittain määrärahan puitteissa. Ilmastointi/jäähdytysjärjestelmät (budjetoitu , muutosbudjetti 0 ) Toteutuma 0. Kohteina Alastaron vanhainkoti, Ilolakodit ja Ruusurinne. Tarjouspyyntöasiakirjojen laadinta on aloitettu. Esitettiin siirrettäväksi vuoteen Sähkönsyötön varavoimajärjestelmät (budjetoitu , muutosbudjetti 0 ) Toteutuma 0. Kohteena Alastaron terveysasema. Yhteistyö Sallila Energian kanssa ei vai-

104 104 kuta tässä kokoluokassa mahdolliselta; kohteeseen hankitaan oma kiinteä varavoimajärjestelmä. Esitettiin siirrettäväksi vuoteen TALONRAKENNUS, SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUKESKUS, HANKERYHMÄT Rakennukset, sosiaali- ja terveyspalvelukeskus, hankeryhmä HANKERYHMÄ TP 2012 TA 2013 Muutos TA+M 2013 TP 2013 Poikkeama Käyttö % YHTEENSÄ Menot , ,9 Tulot ,00 0 Netto , ,9 Käyttösuunnitelma: Tammikoti Mellilä (94239) Menot , ,8 Tulot 0 0 0,00 0 Netto , ,8 Ilolakodit, Työkeskus, Ruusurinne, Alastaron vanhainkoti (94234) Menot , ,3 Tulot 0 0 0,00 0 Netto , ,3 Talousarviomääräraha on valtuustoon nähden sitova hankeryhmätasolla. Toteuttaja voi toimivaltansa rajoissa tehdä muutoksia hankeryhmän sisällä, kunhan hankeryhmän kokonaismääräraha ei ylity. Tammikodin palvelukeskuksen keittiölaitteet (budjetoitu ) Toteutuma ,89. Hankittu tarvittavat keittiölaitteet. Ilolakodit, Työkeskus, Ruusurinne, Alastaron vanhainkoti, liittäminen kaukolämpöön ja paloilmaisinjärjestelmän uusiminen (budjetoitu , muutosbudjetti ) Toteutuma ,00. Kaukolämpöön liittymisestä käyty yhteistyöneuvotteluja Loimikodin kanssa. Urakalla toteutetut Ilolakotien, työkeskuksen ja Ruusurinteen kattilahuoneiden lämpöputkistojen muutostyöt valmistuvat tammikuun alussa Määrärahoista johtuen paloilmaisinjärjestelmän uusiminen siirtynee myöhemmin toteutettavaksi.

105 TALONRAKENNUS, SIVISTYSPALVELUKESKUS, HANKKEET Rakennukset, sivistyspalvelukeskus, hankkeet INVESTOINTIKOHDE TP 2012 TA 2013 Muutos TA+M 2013 TP 2013 Poikkeama Käyttö % Mellilän lasten toimintakeskus (94222) Menot ,00 0 Tulot 0 0 0,00 0 Netto ,00 0 Hirvikosken yhtenäiskoulu (94301) Menot , ,6 Tulot 0 0 0,00 0 Netto , ,6 Keskuskoulu (94308) Menot ,00 0 Tulot ,00 0 Netto ,00 0 Kojonkulman koulu (94328) Menot , ,7 Tulot ,00 0 Netto , ,7 Taidetalo (94332) Menot ,00 0 Tulot ,00 0 Netto , Rakennukset, sivistyspalvelukeskus, hankkeet INVESTOINTIKOHDE TP 2012 TA 2013 Muutos TA+M 2013 TP 2013 Poikkeama Käyttö % YHTEENSÄ Menot , ,3 Tulot ,00 0 Netto , ,3 Talousarviomääräraha on hankkeittain valtuustoon nähden sitova. Valtuusto antaa tekniselle lautakunnalle toimivaltuuden tarkistaa tarvittaessa hankintamenon jaksottamista kokonaiskustannusarvion rajoissa. Hirvikosken yhtenäiskoulun (Opintie) laajennus/suunnittelu (budjetoitu , muutosbudjetti ) Toteutuma ,08. Hanketyöryhmä kokoontunut neljä kertaa. Selvitetty eri toteutusvaihtoehdot ja niiden kustannusvaikutukset. Vaihtoehdot ovat: 1) Tuulensuun, Hirvikosken ja Opintien koulut jatkavat nykytiloissaan, mutta ne peruskorjataan nykytarpeiden mukaisesti. 2) Opintien koulun muutostyöt siten, että Tuulensuun koulun toiminnot voidaan siirtää sinne. 3) Opintien koulun muutostyöt ja laajennus siten, että Hirvikosken koulun toiminnot voidaan siirtää sinne 4) Opintien koulun muutostyöt ja laajennus siten, että sekä Hirvikosken koulun että Tuulensuun koulun toiminnot voidaan siirtää sinne (=yhtenäiskoulu) 5) Yhtenäiskoulu kuten edellä, mutta lisäksi hyödynnetään Evankelisen kansaopiston tiloja, jolloin Opintien koulun laajennusosuus olisi pienempi. Alustavat vaihtoehtojen vertailulaskelmat on tehty; investointikustannuksiltaan edullisin on vaihtoehto 1), mutta rahoitus ja ylläpitomenot 10 vuoden aikatarkastelulla huomioiden vaihtoehto 5) on edullisin. Koulutuslautakunta on hyväksynyt Hirvikosken kouluhankkeen toteuttamisen yhtenäiskoulumallin mukaisesti (vaihtoehdot 4-5). Talous- ja strategiatyöryhmä on kokouksessaan edellyttänyt, että selvitetään myös Loimaan ylä-

106 106 koulujen määrä, jolla on myös vaikutusta mahdollisen yhtenäiskoulun toteuttamiseen. Kouluratkaisun toteutustapa tarkentuu tämän jälkeen yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä. Koulutuslautakunta ja kaupunginhallitus päättivät, että yhtenäiskoulu toteutetaan ns. suppeamman vaihtoehdon mukaan. Kaupunginvaltuusto päätti , että Hirvikosken yhtenäiskoulu toteutetaan laajemman vaihtoehdon mukaan supistettuna m2:lla kuitenkin siten, että kaikki opetustoiminta pystytään järjestämään samassa kiinteistössä. Suunnittelutyöt käynnissä. Kojonkulman koulu (budjetoitu ) Toteutuma ,73. Urakalla toteutettu ala- ja yläpohjan peruskorjaus valmis. Teknisen työn opetustilan sisäilmaongelman syy on selvitetty ja korjaus tehty. Lämmitysjärjestelmän paloturvallisuutta on parannettu lisäämällä järjestelmään palokatkoja.

107 TALONRAKENNUS, SIVISTYSPALVELUKESKUS, HANKERYHMITTÄIN Rakennukset, sivistyspalvelukeskus, hankeryhmä HANKERYHMÄ TP 2012 TA 2013 Muutos TA+M 2013 TP 2013 Poikkeama Käyttö % YHTEENSÄ Menot , ,1 Tulot ,00 0 Netto , ,1 Käyttösuunnitelma: Peltoisten päiväkoti( 94233) Menot , ,4 Tulot 0 0 0,00 0 Netto , ,4 Vesihovi /uima-allas (94315) Menot , Tulot 0 0 0,00 0 Netto , Lasten ap/ip tilat (94324) Menot ,00 0 Tulot ,00 0 Netto ,00 0 Koulujen turvatoimenpiteet ( Menot ,00 0 Tulot 0 0 0,00 0 Netto ,00 0 Asemanseudun koulu lämpökeskus ym. (94341) Menot , ,3 Tulot ,00 0 Netto , ,3 Musiikkiopisto (94345) Menot , Tulot 0 0 0,00 0 Netto , Puistokadun koulut (94345) Menot , ,1 Tulot 0 0 0,00 0 Netto , ,1 Veturinpuiston päväkoti(94346) Menot , ,2 Tulot 0 0 0,00 0 Netto , ,2 Sivistyspalvelukeskuksen erillishankkeet (94399) Menot , ,8 Tulot 0 0 0,00 0 Netto , ,8 Talousarviomääräraha on valtuustoon nähden sitova hankeryhmätasolla. Toteuttaja voi toimivaltansa rajoissa tehdä muutoksia hankeryhmän sisällä, kunhan hankeryhmän kokonaismääräraha ei ylity. Peltoisten koulun muuttaminen päiväkodiksi, irtaimisto (budjetoitu , muutosbudjetti ) Toteutuma ,57. Irtaimisto hankittu.

108 108 Puistokadun koulu, teknisen työn opetustilojen muutokset (budjetoitu ) Toteutuma ,91. Teknisen työn rakennuksen katos on muutettu tarvikevarastoksi, puutyöpajan ja metallipajan seinät maalattu, lattiamatot uusittu ja opetustiloihin tehty pieniä muutoksia. Puutyöpajaan on hankittu uusia työstökoneita ja muuta irtaimistoa. Asemanseudun koulu, julkisivumaalaukset ja ruokajakelulinjasto (budjetoitu ) Toteutuma ,96. Julkisivumaalaus valmis. Lisäksi maalattu koulun pihalla sijaitseva luistelijoiden käytössä oleva pukukoppi. Veturinpuiston päiväkodin muutostyöt nuorisotilaksi (budjetoitu ) Toteutuma ,91. Urakoitsijan toimesta toteutetut iv-työt valmistuneet ja peltikatto maalattu. Sisäpuoliset muutostyöt tehty Loimaan Mobiilipajan toimesta. Julkisivukunnostusta ja maalausta Mobiilipaja ei ehtinyt tekemään. Kunnostusta voidaan tarvittaessa jatkossa tehdä käyttötalouden määrärahoista. Sivistyspalvelukeskuksen erillishankkeet: koulujen turvallisuus- ja terveysvaatimusten mukaiset toimenpiteet (budjetoitu ) Toteutuma ,99. Toteutettu Musiikkiopiston varastotilan loppurakentaminen ja Hirvikosken koulun 2. kerroksen ilmanvaihdon parantaminen. Uimahallin ison altaan laatoitukseen liittyvästä timanttiporauksesta aiheutunut lasku sekä lakimiespalvelusta ja tavarantarkastuksesta aiheutuneet kustannukset on maksettu 2013 (yht ) TALONRAKENNUS, TEKNINEN- JA YMPÄRISTÖPALVELUKESKUS, HANKKEET Ei hankkeita.

109 TALONRAKENNUS, TEKNINEN- JA YMPÄRISTÖPALVELUKESKUS, HANKERYHMÄT Rakennukset, tekninen- ja ympäristöpalvelukeskus, hankeryhmä HANKERYHMÄ TP 2012 TA 2013 Muutos TA+M 2013 TP 2013 Poikkeama Käyttö % YHTEENSÄ Menot , ,0 Tulot ,00 0 Netto , ,0 Käyttösuunnitelma: Kaukovalvonta ja huotokirja (94413) Menot , ,3 Tulot 0 0 0,00 0 Netto , ,3 Mellilän ktalo (94014) Menot ,00 0 Tulot 0 0 0,00 0 Netto ,00 0 Alastaron ktalo (94440) Menot ,00 0 Tulot 0 0 0,00 0 Netto ,00 0 PTS-korjaukset (94498) Menot , ,6 Tulot 0 0 0,00 0 Netto , ,6 Talousarviomääräraha on valtuustoon nähden sitova hankeryhmätasolla. Toteuttaja voi toimivaltansa rajoissa tehdä muutoksia hankeryhmän sisällä, kunhan hankeryhmän kokonaismääräraha ei ylity. Kaikkien palvelukeskusten PTS:n mukaisten ylläpitävien korjauksien eli ns. korjausvelan lyhentämisen määrärahat on yhdistetty ja kirjattu teknisen- ja ympäristöpalvelukeskuksen hankeryhmiin eri vuosille. Talousarviota laadittaessa on täsmennettävä vuosittaisia PTS-kohteita tarpeiden mukaisesti. Määrärahan käyttö PTS-korjauksiin kohdennetaan palvelukeskustasoille tärkeys- ja kiireellisyysjärjestyksessä toimielimen ja/tai viranhaltijan päätöksellä. Kaukovalvonta- ja huoltokirjajärjestelmä (budjetoitu , muutosbudjetti ) Toteutuma 3 326,44. Opintien koulun kaukovalvontajärjestelmän parannustöitä. PTS-korjaukset, jakamaton (budjetoitu ). Toteutuma ,44. Uimahallin kuntokartoitus ja uimahallin rakennusvirheiden vastuun selvittämisestä aiheutuneet asianajajan palkkiot. Hirvikosken kunnantalon KLvaihtimen uusiminen 8.2. RAKENNUKSET YHTEENSÄ INVESTOINTIKOHDE TP 2012 TA 2013 Muutos TA+M 2013 TP 2013 Poikkeama Käyttö % Menot , ,5 Tulot ,00 0 Netto , ,5

110 JULKINEN KÄYTTÖOMAISUUS JULKINEN KÄYTTÖOMAISUUS, TEKNINEN- JA YMPÄRISTÖPK, HANKKEET Julkinen käyttöomaisuus, tekninen ja ympäristöpalvelukeskus, hankkeet INVESTOINTIKOHDE TP 2012 TA 2013 Muutos TA+M 2013 TP 2013 Poikkeama Käyttö % Mäenpään silta (95405 ja 95408) Menot ,00 0 Tulot 0 0 0,00 0 Netto ,00 0 Elinkeinopol merkittävät hankkeet (95438) Menot , ,5 Tulot ,00 0 Netto , ,5 Kartanonmäenkatu (95434) katevaraus kohdassa 95438, elinkeinopol merkittävät hankkeet Menot , Tulot ,00 0 Netto , Talousarviomääräraha on hankkeittain valtuustoon nähden sitova. Valtuusto antaa tekniselle lautakunnalle toimivaltuuden tarkistaa tarvittaessa hankintamenon jaksottamista kokonaiskustannusarvion rajoissa. Elinkeinopoliittisesti merkittävät hankkeet (budjetoitu , muutosbudjetti ): Mm. Aleksis Kivenkadun ja Kalevalankadun liikennejärjestelyt, vt9 tiesuunnitelma ja alikulun suunnittelu Lammenpuiston kohtaan; Kartanonmäenkadun valaistus ja päällystys Toteutuma ,83. Tekninen lautakunta hyväksynyt Aleksis Kivenkadun katusuunnitelmat. Suunnitelmat ovat olleet nähtävillä maaliskuussa. Määrärahasta on karsittu Aleksis Kivenkadun liikennejärjestelyt siirretään toteutettavaksi myöhemmin. Jäljelle jäävällä määrärahalla toteutetaan ns. Rautian risteyksen korjaus sekä Kartanonmäenkadun päällystys ennen kuin ELY katkaisee liiketonttien liittymät vt 9:ltä. Kartanomäenkadun päällystys valmis ja Rautian liittymän työt valmistuneet. Lamminpuiston alikulun yleissuunnitelman laadinta aloitettu.

111 JULKINEN KÄYTTÖOMAISUUS TEKNINEN- JA YMPÄRISTÖPALVELUKESKUS HANKERYHMÄT Julkinen käyttöomaisuus, tekninen ja ympäristöpalvelukeskus, hankeryhmät HANKERYHMÄ TP 2012 TA 2013 Muutos TA+M 2013 TP 2013 Poikkeama Käyttö % YHTEENSÄ Menot , ,1 Tulot , Netto , ,0 Käyttösuunnitelma Ryhmä ; Kadut, tiet, sillat Kadunrakennus Menot , ,3 Tulot 0 0 0,00 0 Netto , ,3 Katujen pintaus Menot , ,7 Tulot 0 0 0,00 0 Netto , ,7 Katuvalaistus Menot , ,1 Tulot 0 0 0,00 0 Netto , ,1 Ryhmä; puistot ja yleiset alueet Puistot ja puistoistutukset Menot , ,1 Tulot 0 0 0,00 0 Netto , ,1 Keskuskoulu/lähiliikuntapaikka Menot ,00 0 Tulot , Netto , Ryhmä; Urheilu ja ulkoilualueet Ulkoliikuntapaikat Menot , ,0 Tulot 0 0 0,00 0 Netto , ,0 Kaunismäenkenttä Menot , Tulot 0 0 0,00 0 Netto , Mellilänjärvi Menot ,00 0 Tulot 0 0 0,00 0 Netto ,00 0 Mellilän lähiliikuntapaikkamenot ,00 0 Tulot , Netto , Ryhmä; kaatopaikat Ylijäämämaiden varastointialue Menot ,00 0 Tulot 0 0 0,00 0 Netto ,00 0 Ryhmä; sadevesiviemärit Sadevesiviemärit Menot , ,6 Tulot , Netto , ,7 Talousarviomääräraha on valtuustoon nähden sitova hankeryhmätasolla. Toteuttaja voi toimivaltansa rajoissa tehdä muutoksia hankeryhmän sisällä, kunhan hankeryhmän kokonaismääräraha ei ylity.

112 112 TA 2012 TP 2012 TA+m+t TP 2013 SELITYS 2013 KADUT Kadunrakennus ,72 Pohjoisväylän ja Niittukulmanraitin rakentamiskuluja. Kemppilänkadun rakenteen parannus maaperän kunnostushankkeen jälkeen. Vapaudenkadun rakentamiskuluja. Katujen pintaus ,74 Määrärahoja karsittu pintauksesta. Hyväksytyn päällystysohjelman mukaiset kadut päällystetty. Katuvalaistus ,67 Katuvalopylväsjalustojen ja kaapeleiden asennuksia Alastarolla ja Vesikoskella. Katuvalopylväiden ja valaisimien asennus Kyttälän alueella ja Ravikujalla. PUISTOT JA YLEISET ALUEET Puistoistutukset Kohdevalaistukset Leikkipaikat ,68 Leikkivälinehankintoja. Mellilän lähiliikuntapaikka valmis. Tuloja 9600, Keskuskoulun lähiliikuntapaikan avustus. Määrärahoja karsittu URHEILU- JA ULKOALUEET Ulkoliikuntapaikat ,10 Jääkiekkokaukalon rakentamiskuluja. Pesäpallokentälle hankittu sähköinen tulostaulu ja puutavara penkkien korjaukseen. Pesäpallokentän peruskorjausta esitetään siirrettäväksi myöhäisempään ajankohtaan. Tuloja , Mellilän lähiliikuntapaikan avustus. Urheilukeskus KAATOPAIKAT 0 0 Maisemointi ja ylijäämämaiden varastointialue SADEVESIVIEMÄRIT Sadevesiviemärit ,42 Tuloja ,78. Vesilaitoksen osuus hulevesiviemärin rakentamisesta Pohjoisväylällä ja Niittukulmanraitilla. Määrärahoja karsittu JULKINEN KÄYTTÖOMAISUUS/ HANKERYHMÄT ,33 Tuloja ,78

113 KULJETUSVÄLINEET KULJETUSVÄLINEET / SOSIAALI- JA TERVEYSPK /HANKERYHMÄ Kuljetusvälineet / sote /hankeryhmä TP 2012 TA 2013 Muutos TA+M 2013 TP 2013 Poikkeama Käyttö % Kotipalveluautot (97205) Menot , ,4 Tulot ,00 0 Netto , ,4 Kotipalveluauton hankinta (budjetoitu , muutosbudjetti 0 ). Esitetään siirrettäväksi seuraavaan vuoteen. Auton hankinta lasten perhetukikeskukseen (budjetoitu ). Toteutuma , KULJETUSVÄLINEET/TEKNINEN JA YMPÄRISTÖPALVELUKESKUS Kuljetusvälineet / tekninen ja ympäristöpalvelukeskus INVESTOINTIKOHDE TP 2012 TA 2013 Muutos TA+M 2013 TP 2013 Poikkeama Käyttö % Kuljetusvälineet,työko neeet Menot , ,7 Tulot 0 0,00 0 Netto , ,7 Traktorin ( hv) hankinta (budjetoitu ). Toteutuma Hankittu traktori ja kaksi harjakonetta.

114 IRTAIN OMAISUUS Irtain käyttöomaisuus / hallintopalvelukeskus INVESTOINTIKOHDE TP 2012 TA 2013 Muutos TA+M 2013 TP 2013 Poikkeama Käyttö % Atk-hankinnat, hallinto (97001,97002) Menot , ,6 Tulot 0 0 0,00 0 Netto , , Irtain käyttöomaisuus / sosiaali- ja terveyspalvelukeskus INVESTOINTIKOHDE TP 2012 TA 2013 Muutos TA+M 2013 TP 2013 Poikkeama Käyttö % Hammashoitola irtain Menot ,00 0 Tulot ,00 0 Netto , Irtain käyttöomaisuus / sivistyspalvelukeskus INVESTOINTIKOHDE TP 2012 TA 2013 Muutos TA+M 2013 TP 2013 Poikkeama Käyttö % Irtaimen hankinta, kirjastomenot ,00 0 Tulot 0 0 0,00 0 Netto ,00 0 INVESTOINTIKOHDE TP 2012 TA 2013 Muutos TA+M 2013 TP 2013 Poikkeama Käyttö % Sivistyspk:n AV-valmiusMenot , ,9 Tulot 0 0 0,00 0 Netto , ,9 INVESTOINTIKOHDE TP 2012 TA 2013 Muutos TA+M 2013 TP 2013 Poikkeama Käyttö % Puistokadun liikuntahallin Menot katsomo + matto , ,4 Tulot 0 0 0,00 0 Netto , , Irtain käyttöomaisuus / tekninen- ja ympäristöpalvelukeskus INVESTOINTIKOHDE TP 2012 TA 2013 Muutos TA+M 2013 TP 2013 Poikkeama Käyttö % Kalusto Menot , ,0 Tulot 0 0 0,00 0 Netto , , IRTAIN KÄYTTÖOMAISUUS /HALLINTOPALVELUKESKUS Keskitetyt atk-hankinnat (budjetoitu ). Toteutuma ,11. Toteuma jäi alhaiseksi, koska budjetoituja hankintoja on toteutettu siirtymällä käyttöpalveluun, jolloin investointikustannuksia ei ole syntynyt (esim. seutupalvelimet). Pegasos potilastietojärjestelmän ja earkiston käyttöönottoon varauduttiin jo 2013, mutta projekti painottuukin vuosille IRTAIN KÄYTTÖOMAISUUS/SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUKESKUS Hammashuollon unit (budjetoitu , muutosbudjetti 0 ). Esitetään siirrettäväksi seuraavaan vuoteen IRTAIN KÄYTTÖOMAISUUS /SIVISTYSPALVELUKESKUS Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen AV-valmiuden parantaminen (budjetoitu , muutosbudjetti ). Toteutuma 2 185,00. Kirjaston atk-ohjelman uudistaminen (budjetoitu , muutosbudjetti 0 ). Esitetään siirrettäväksi seuraavaan vuoteen. Puistokadun liikuntahallin katsomo (budjetoitu ). Toteutuma ,00. Puistokadun liikuntahallin matto (budjetoitu , muutosbudjetti 0 ). Esitetään hankittavaksi myöhemmin.

115 IRTAIN KÄYTTÖOMAISUUS /TEKNINEN- JA YMPÄRISTÖPALVELUKESKUS GPS-laitteisto (budjetoitu ). Toteutuma ,99. Laitteisto kilpailutettu, hankittu ja otettu käyttöön. Keskitetyn ruokajakelun irtaimisto (budjetoitu ). Toteutuma ,19. Hankittu keskitetyn ruokajakelun astiastoa ja ruoanottolinja. Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiiriltä on ostettu 2 vuotta käytössä olleet keskitetyn ruokajakelun vaunut (2 kpl). Vaunujen yhteishinta KÄYTTÖOMAISUUSARVOPAPERIT Arvopaperit / hallintopalvelukeskus INVESTOINTIKOHDE TP 2012 TA 2013 Muutos TA+M 2013 TP 2013 Poikkeama Käyttö % Menot , ,0 Tulot , ,9 Netto , ARVOPAPERIT/ HALLINTOPK Investointimenot 0, tulot ,45. As Oy Loimaan Kojonkaarre osakkeet INVESTOINTIOSA YHTEENSÄ INVESTOINNIT YHTEENSÄ INVESTOINTIKOHDE TP 2012 TA 2013 Muutos TA+M 2013 TP 2013 Poikkeama Käyttö % Menot , ,1 Tulot , ,2 Netto , ,0

116 116 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN RAHOITUSOSA 9. RAHOITUSLASKELMA Rahoitusosan toteutumisessa osoitetaan miten kunnan menot on rahoitettu. Rahoituslaskelman avulla kootaan tulorahoitus, investoinnit, anto- ja ottolainaus sekä muu rahoitustoiminta yhteen laskelmaan. Rahoituslaskelma sisältää sellaisia eriä, joiden toteutumisen seuranta tapahtuu talousarvion tuloslaskelma ja investointiosassa sekä sellaisia eriä, joiden toteutumista seurataan rahoitusosassa. Näitä viimeksi mainittuja ovat mm. antolainasaamisten lisäykset ja vähennykset, lainojen lisäykset ja vähennykset sekä oman pääoman muutokset. Rahoituslaskelman valtuustoon nähden sitovia määrärahatasoja ovat antolainasaamisten lisäys antolainasaamisten vähennys pitkäaikaisten lainojen lisäys pitkäaikaisten lainojen vähennys lyhytaikaisten lainojen muutokset Rahoituslaskelman tunnusluvuista investointien tulorahoitus, % kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. tunnusluku vähennettynä sadasta kertoo prosenttiosuuden, mikä on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli käyttöomaisuuden myynnillä, lainalla tai kassavarojen määrää vähentämällä. Investointien omahankintamenolla tarkoitetaan rahoituslaskelman käyttöomaisuusinvestointeja, joista on vähennetty rahoituslaskelmaan merkityt rahoitusosuudet. Asukaskohtainen lainamäärä lasketaan jakamalla korollisen vieraan pääoman määrä tilinpäätösvuoden päättymispäivän asukasmäärällä. Samoin kuin tuloslaskelma Loimaa virallinen rahoituslaskelma sisältää Loimaan kaupungin ja Loimaan Vesi-liikelaitoksen laskelmat. Kunnan liikelaitos on osa kunnan hallintoa ja taloutta, ei erillinen oikeushenkilö eikä itsenäinen kirjanpitovelvollinen. Mitä kuntalain 67 :ssä on säädetty kunnan kirjanpitovelvollisuudesta, kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä koskee myös kunnan liikelaitosta.

117 117 LOIMAAN KAUPUNKI JA LOIMAAN VESI-LIIKELAITOS RAHOITUSLASKELMA (ulkoiset) TP 2012 TA 2013 Muutokset 2013 TA+M 2013 TP 2013 Poikkeama Käyttö % Toiminnan ja investointien kassavirta Toiminnan rahavirta , , Vuosikate , , Satunnaiset erät , ,00 0 Tulorahoituksen korjauserät , , Investointien rahavirta , , Investointimenot , , Rahoitusosuudet investointimenoihin , , Pysyvien vast.hyöd.luovutustulot , , Toiminnan ja investointien rahavirta , , Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset , , Antolainasaamisten lisäykset , , Antolainasaamisten vähennykset , , Lainakannan muutokset , , Pitkäaikaisten lainojen lisäys , , Pitkäaikaisten lainojen vähennys , , Lyhytaikaisten lainojen muutos , , Oman pääoman muutokset 0, ,00 0 Muut maksuvalmiuden muutokset , , Toimeksiantojen varojen ja 0 pääomien muutokset , , Vaihto-omaisuuden muutos , , Saamisten muutos , , Korottomien velkojen muutos , , Rahoituksen rahavirta , , Rahavarojen muutos , , Rahavarojen muutos: , ,33 Rahavarat , ,31 Rahavarat , ,98 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT: Investointien tulorahoitus, % Pääomamenojen tulorahoitus % Lainanhoitokate -0,12 1,16 Kassan riittävyys, pv Asukasmäärä Käyttötalouden positiivinen vuosikate, käyttöomaisuuden myynti ja matala investointitaso, mahdollistivat sen että vieraan pääoman määrää pystyttiin alentamaan ,58 eurolla, vaikkakin jäteveden puhdistamon rahoitusleasing-sopimuksen viivästyminen lisäsi vuoden lopun vieraan pääoman nostotarvetta. Vuoden 2013 aikana nostettiin uutta pitkäaikaista lainaa euroa. Lainoja lyhennettiin maksusuunnitelmien mukaisesti ,58 eurolla. Lyhytaikaisia lainoja oli yhteensä euroa vähemmän kuin edellisen vuoden vaihteessa. Kaupungin kokonaislainamäärä on ,30 euroa eli euroa/asukas.

118 118 KONSERNITAVOITTEET 10. Kuntalain 13 :n mukaiset tavoitteet kuntakonsernin tytäryhteisöille 10.1 Konsernin toiminnan ohjaus ja selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Kaupunkikonsernilla tarkoitetaan kaupungin ja yhden tai useamman muun yhteisön muodostamaa taloudellista kokonaisuutta, jossa kaupungilla on yksin tai yhdessä muiden kaupunkikonserniin kuuluvien yhteisöjen kanssa määräysvalta. Loimaan kaupungin vesihuoltolaitos kuuluu kaupungin sisäiseen konserniin ja yhdistellään suoraan kaupungin viralliseen tilinpäätökseen. Ulkoiseen konsernitaseeseen yhdistellään ne tytäryhteisöt, joissa kaupungilla määräysvalta(yli 50%) ja kaupungin palveluja tuottavat kuntayhtymät omistusosuuksien suhteessa. Konserniohje uudistettu ja hyväksytty kaupunginvaltuustossa Konsernivalvonnan toteuttamiseksi konserniyhteisöt ovat raportoineet toiminnastaan puolivuosittain. Tytäryhteisöjen osavuosiseuranta tilanteen mukaan on käsitelty kaupunginhallituksessa. Vuosittain on järjestetty tytäryhteisöjen isännöitsijöille, toimitusjohtajille ja hallitusten puheenjohtajille sekä kaupungin edustajille yhteinen keskustelutilaisuus konsernitavoitteista, tietojen raportoinnista konsernitilinpäätöstä varten ja muista ajankohtaisista asioista. Riskienhallintatyö ja toiminnan- /taloudenseuranta on jatkuvaa ja vuosittain toistuvaa perustehtävää. Kaupunginhallituksen käsityksen mukaan konsernivalvonta ja ohjaus on ollut hyvällä tasolla ja raskaan konsernirakenteen keventämiseksi ja toiminnan tehostamiseksi on tehty merkittäviä toimenpiteitä Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Konsernirakenne on ollut kaupungin kokoon verrattuna suhteellisen raskas ja rakennetta on vuosien kevennetty määrätietoisesti: Hirvikosken Lämpö Oy:stä luovuttiin vuonna 2005 Kiinteistö Oy Loimaan Torikioski lakkautettiin vuonna 2006 Kiinteistö Oy Telkäntie I:n pitkälle valmisteltu myynti v peruuntui, koska kiinteistöosakeyhtiö ei saanut vapautusta aravarajoitteista. Vuoden 2008 aikana Loimaan Yrityskiinteistö Oy sulautettiin Kiinteistö Oy Kurittulaan ja sulautuminen tuli voimaan alkaen. Loimaan Uimahalli Oy:n toiminta, henkilöstö, omaisuus ja velat siirrettiin Loimaan kaupungille, joka on vastannut uimahallitoiminnasta osana vapaa-aikalautakunnan vastuualuetta alkaen. Merkittävin konsernirakennetta koskeva muutos on Loimaan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän purkaminen alkaen. Toiminnan uudelleen järjestely tehtiin kunta- ja palvelurakenteesta anne-

119 119 tun puitelain perusteella. Kuntayhtymän hoitamat tehtävät siirtyivät Loimaan kaupungin hoidettavaksi, lukuun ottamatta ympäristöterveydenhuoltoa, joka siirtyi Liedon kunnan hoidettavaksi. Vuoden 2011 aikana Kiinteistö Oy Loimaan Vuokra-asunnoille ja Hulmin Huolto Oy:n isännöintiin keskitettiin 14 Loimaan kaupungin suorassa omistuksessa ollutta vuokratalokiinteistöä. Alastaron Aluelämpö Oy:n ja Loimaan Kaukolämpö Oy:n yhdistäminen toteutettiin alkaen Kiinteistö Oy Tuulensuun yhtiömuodon purkaminen ja kiinteistön siirtäminen suoraan kaupungin omistukseen tehtiin vuonna Kiinteistössä toimii kaupungin perhetukikeskus Huvilakatu 33. Vuoden 2013 alusta.loimaan Vuokra-asuntoihin fuusioitiin viisi osakeyhtiöä: As Oy Kolkkalantie, As OyKitkonniittu, As Oy Loimikitko, Koy Opiskelija-asunnot ja Koy Alastaro. Konsernirakennen vuoden 2013 alusta: Liikelaitos Omistusosuus Loimaan vesi-liikelaitos 100 % Tytäryhteisö Omistusosuus Asunto- ja kiinteistöpoliittiset yhtiöt Hulmin Huolto Oy 100 % Kiinteistöosakeyhtiö Alastaro-koti 60 % Kiinteistö Oy Kurittula 100 % Kiinteistö Oy Loimaan Vatrola 70 % Kiinteistö Oy Loimaan Vuokra-asunnot 100 % Kiinteistö Oy Martinhaka 70 % Kiinteistö Oy Telkäntie % Energiapoliittinen yhtiö: Loimaan Kaukolämpö Oy 51 % Kuntayhtymät Omistusosuus Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä 45,11 % Varsinais-Suomen Erityishuoltopiirin ky 5,98 % Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirin ky 5,09 % Varsinais-Suomen Liitto 3,55 % Konsernitilinpäätös ja tunnusluvut Tilinpäätöslaskelmat konsernin osalta on esitetty kappaleessa 11. Merkittävimmät konsernitiedot ilmenevät taseen liitetiedoissa nro Huomion arvoinen seikka on konserniin kuuluvien yhteisöjen heikentynyt tuloskunto. Tytäryhteisöistä aidosti voittoa tuottavia olivat Loimaan Kaukolämpö Oy ja Kiinteistö Oy Kurittula. Kiinteistö Oy:t Vatrola, Martinhaka Alastarokoti ja huoltoyhtiö Hulmin Huolto tekivät toimintansa luonteen mukaiset 0- tai lievästi positiiviset tulokset. Telkäntien ja Loimaan vuokra-asuntojen tulos muodostui alijäämäiseksi ja kertoo siitä, että näiden yhtiöiden käyttöasteet voisivat olla

120 120 paremmallakin tolalla ja että töitä ko.yhtiöiden tuloskuntoon saattamiseksi pitää tehdä. Telkäntien vuokrausaste oli 79,3 % ja Loimaan vuokra-asuntojen 92,4 %. Kannattavuuden kriittisenä pisteenä voi pitää 90 %:n raja-arvoa. Kuntayhtymien tilanne on huolestuttava. Koulutuskuntayhtymä oli voitollinen. Muilla kuntayhtymillä on sen sijaan melkoisia vaikeuksia taloutensa vakaana pitämiseksi. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin tilikausi 2013 oli -3,2 milj.euroa alijäämäinen, alijäämä oli kuitenkin huomattavasti pienempi kuin edellisenä vuonna (-24,6), joten kuntayhtymän tervehdyttämistoimet ovat olleet oikean suuntaisia. Varsinais-Suomen Erityishuoltopiirin tulos oli kääntynyt positiiviseksi 0,2 milj.euroa, vuoden 2012 merkittävän -1,3 milj.euron alijäämän jälkeen. Varsinais- Suomen liiton alijäämä oli vähäinen. Konsernitaseen tunnusluvuista merkittävin omavaraisuusaste 37,5 % on heikompi kuin emon 46 %. Kuntakentällä 50 % alittava omavaraisuusaste merkitsee suurta velkarasitetta. Lainamäärän 3987 /as osalta konsernissa ollaan kuitenkin vielä valtakunnallisen keskiarvon(2012/5027 as) alapuolella. Taseen tunnusluvut: Konserni 2013 Konserni 2012 Omavaraisuusaste, % 37,47 35,86 Suhteellinen velkaantuneisuus- % Lainat, e/asukas Lainakanta (1000 ) Yli- tai Alijäämä, (1000 ) Yli- tai Alijäämä /asukas Rahoituslaskelman tunnusluvut Konserni 2013 Konserni 2012 Investointien tulorahoitus, % 167,01 7,8 Pääomamenojen tulorahoitus,% 86 6 Kassan riittävyys Tuloslaskelman tunnusluvut Konserni 2013 Konserni 2012 Vuosikate /poistot % 148,75 19,7 Vuosikate,euroa/as 653,47 76,02 Toimintatuotot/Toimintakulut,% 39,66 43,03 Asukasmäärä Kuntalain 13 :n mukaiset tavoitteet ja niiden toteutuminen 2013 Konserniohjauksen ja omistajaohjauksen tehostaminen, uuden konserniohjeistuksen saattaminen osaksi arkitoimintaa. Kaupungin konserniohje on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Konserniohjaustilaisuus avainhenkilöille pidettiin Tytäryhteisöjen tuloksellisuuden ja kannattavuuden tehostaminen ja konsernin korjausrakentamisen rahoittaminen osaksi konserniomaisuutta myymällä.

121 121 Hulmin huolto hoitaa 514 huoneiston huollon ja vuokrauksen sekä kaupungin suoraan omistamien 75 huoneiston vuokrauksen. Kaupungin kanssa jatkuva neuvottelutilanne yhteistoiminnasta palvelujen kehittämiseksi. Kiinteistö Oy Loimaan vuokra-asunnot ei saanut anomaansa valtion tervehdyttämisavustusta. Jatkotapaaminen ARA:n kanssa on järjestetty

122 122 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 11.1 Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden riittävyydestä LOIMAAN KAUPUNKI YHTEENVETO VALTUUSTON HYVÄKSYMIEN MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMISESTA Sit Menoarviot Tuloarviot KÄYTTÖTALOUSOSA TA 2013 Muutos TA+M 2013 TOT 2013 Poikkeama TA 2013 Muutos TA+M 2013 TOT 2013 Poikkeama Keskusvaalilautakunta B 0 0 0, ,00 0 Tarkastuslautakunta B , ,00 0 Kaupunginvaltuusto B , ,00 0 Kaupunginhallitus B , , PERUSTURVALAUTAKUNTA Sosiaali- ja terveystoimen B hallinto , , Sosiaalityö B , , Terveys- ja hoivapalvelutb , , Työterveyshuolto TYÖKYMPPI N , , Koulutuslautakunta B , , Vapaa-aikalautakunta B , , Tekninen lautakunta B , , Ympäristölautakunta B , , KÄYTTÖTALOUSOSA YHTEENSÄ B , , RAHOITUS LUOTTOTAPPIOKIRJAKSET/OIKAISUT , Valmistus omaan käyttöön , ,00 0 TULOSLASKELMAOSA TA 2013 Muutos TA+M 2013 TOT 2013 Poikkeama TA 2013 Muutos TA+M 2013 TOT 2013 Poikkeama Verotulot B , Valtionosuudet B , Rahoitustuotot ja -kulut N , ,00 0 Satunnaiset tuotot ja kulut N 0 0 0, ,00 0 TULOSLASKELMAOSA YHTEENSÄ , ,

123 123 INVESTOINTIOSA TA 2013 Muutos TA+M 2013 TOT 2013 Poikkeama TA 2013 Muutos TA+M 2013 TOT 2013 Poikkeama HALLINTOPALVELUKESKUS Kiinteä omaisuus B , , Muut rakennukset Hanke/kaupungintalo B , ,00 0 Hankeryhmät B , ,00 0 Irtaimisto B , ,00 0 KäyttöomaisuusarvopaperitB , ,45 50 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUKESKUS Muut rakennukset Hanke/ Asumisturvallisuuden B parantamien , ,00 0 Hanke/ilmastointi ja jäähdytysjäjestelmät B , ,00 0 Hanke/sähkönsyöton varavoimajärjestelmä B , ,00 0 Hankeryhmät B , ,00 0 Kuljetusvälineet B , ,00 0 Irtaimisto B , ,00 0 SIVISTYSPALVELUKESKUS Muut rakennukset Hanke/ Hirvikosken yhtenäiskoulu B , ,00 0 Hanke /Kojonkulman koulu B , ,00 0 Hankeryhmät B , ,00 0 Irtaimisto B , ,00 0 TEKNINEN- JA YMPÄRISTÖPALVELUKESKUS B Muut rakennukset Hankeryhmät B , ,00 0 Julkinen käyttöomaisuus Hanke/ Kartanonmäenkatu B kate elinkeinopol merkttävissä hankkeissa , ,00 0 Hanke/ Elinkeinopol merkittävät B hankkeet , ,00 0 Hankeryhmät B , , Kuljetusvälineet B , ,00 0 Kalusto B , ,00 0 INVESTOINTIOSA YHTEENSÄ , , RAHOITUSOSA TA 2013 Muutos TA+M 2013 TOT 2013 Poikkeama TA 2013 Muutos TA+M 2013 TOT 2013 Poikkeama Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset B , Antolainasaamisten vähennykset B , , Lainakannan muutokset , ,00 0 Pitkäaikaisten lainojen lisäyt B , ,00 0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys B , Lyhytaikaisten lainojen muutos B , , Oman pääoman muutokset , ,00 0 Vaikutus maksuvalmiuteen , , RAHOITUSOSA YHTEENSÄ , , PAKOLLINEN VARAUS/purku Kemppilä , ,00 KAIKKI YHTEENSÄ , ,

124 Loimaan kaupungin tuloslaskelma (kaupunki+vesi) Yhteensä ennen eliminointeja Eliminoinnit kaupunki Eliminoinnit vesi Kaupunki Vesilaitos Tilinpäätös TP Toimintatuotot , , , , , ,97 Myyntituotot , , , , , ,38 Maksutuotot ,86 0, , , ,82 Tuet ja avustukset ,58 0, , ,58 Muut toimintatuotot ,48 0, , , ,19 Valmistus omaan käyttöön ,14 0, , ,14 Toimintakulut , , , , , ,24 Henkilöstökulut , , , ,96 Palkat ja palkkiot , , , ,45 Henkilösivukulut , , , ,51 Eläkekulut , , , ,64 Muut henkilösivukulut , , , ,87 Palvelujen ostot , , , , , ,23 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , , , , , ,57 Avustukset , , ,63 Muut toimintakulut , , , , ,85 TOIMINTAKATE , , , , , ,13 Verotulot , , ,33 Valtionosuudet , , ,00 Rahoitustuotot ja-kulut , , , , , ,88 Korkotuotot , , , , ,65 Muut rahoitustuotot , , , , ,02 Korvaus peruspääomasta , , ,00 0,00 Korkokulut ,78 0, , , ,17 Muut rahoituskulut ,39-37, ,08 13, ,38 VUOSIKATE , , , , , ,32 Poistot ja arvonalentumiset , , ,29 0,00 0, ,29 Suunnitelman mukaiset poistot , , , ,29 Satunnaiset erät ,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Satunnaiset tuotot ,00 0,00 0,00 TILIKAUDEN TULOS , , , , , ,03 Poistoeron lisäys (-) tai väh. (+) , , , ,09 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJ.) , , , , , ,12

125 Loimaan kaupungin rahoituslaskelma (kaupunki + vesi) TP 2012 kaupunki+vesi kaupunki vesilaitos Eliminoinnit kaupunki Eliminoinnit vesi Toiminnan ja investointien rahavirta , , , , ,04 Toiminnan rahavirta , , , , ,29 Vuosikate , , , , ,32 Satunnaiset erät ,00 0,00 Tulorahoituksen korjauserät ,03 0, ,03 Investointien rahavirta , ,41 0,00 0, ,25 Investointimenot , , ,68 Rah.osuudet investointimenoihin , , ,63 Pysyvien vast.hyöd.luovutustulot ,80 0, ,80 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset ,39 0,00 0,00 0, ,39 Antolainasaamisten lisäykset , ,00 Antolainasaamisten vähennykset , ,39 Lainakannan muutokset , , ,00 0, ,58 Pitkäaikaisten lainojen lisäys , ,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys , , ,58 Lyhytaikaisten lainojen muutos , ,00 0, ,00 Oman pääoman muutokset 0 0,00 0,00 0,00 0,00 Muut maksuvalmiuden muutokset , , , , ,52 Toim.ant. varojen ja pääom. muut , ,77 Vaihto-omaisuuden muutos , ,48 Saamisten muutos , , , , ,93 Korottomien velkojen muutos , , , , ,12 Rahoituksen rahavirta , , , , ,71 Rahavarojen muutos , , , , ,33 Rahavarojen muutos , , ,33 Rahavarat , , ,31 Rahavarat , , ,98

126 Loimaan kaupungin tase (kaupunki + vesi) VASTAAVAA Eliminoinnit Eliminoinnit Kaupunki+vesi Kaupunki Vesilaitos kaupunki vesi Kaupunki+vesi PYSYVÄT VASTAAVAT , , , ,80 0, ,63 Aineettomat hyödykkeet , ,61 0,00 0,00 0, ,61 Aineettomat oikeudet , ,61 0, ,61 Aineelliset hyödykkeet , , , ,80 0, ,81 Maa- ja vesialueet , , , , ,65 Rakennukset , , ,58 Kiinteät rakenteet ja laitteet , , , ,46 Koneet ja kalusto , , , ,36 Muut aineelliset hyödykkeet , , ,29 Ennakkom. ja keskener.hankinnat , , , ,47 SIJOITUKSET , ,21 0,00 0,00 0, ,21 Osakkeet ja osuudet , , ,84 Muut lainasaamiset , , ,37 Muut saamiset , , ,00 TOIMEKSIANTOJEN VARAT , ,30 0,00 0,00 0, ,30 Valtion toimeksiannot , , ,08 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet , , ,22 VAIHTUVAT VASTAAVAT , , , , , ,84 Vaihto-omaisuus , ,56 0,00 0,00 0, ,56 Muu vaihto-omaisuus , , ,56 Saamiset , , , , , ,97 Pitkäaikaiset saamiset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Myyntisaamiset 0,00 0,00 0,00 Muut saamiset 0,00 0,00 0,00 Lyhytaikaiset saamiset , , , , , ,97 Myyntisaamiset , , , , , ,19 Lainasaamiset , , , , ,00 Muut saamiset , ,44 0, ,44 Siirtosaamiset , , ,02-134, ,34 Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset , , ,04 0,00 0, ,31 VASTAAVAA, YHTEENSÄ , , , , , ,77

127 127 VASTATTAVAA Eliminoinnit Eliminoinnit Kaupunki+vesi Kaupunki Vesilaitos Kaupunki Vesilaitos Kaupunki+vesi OMA PÄÄOMA , , ,10 0, , ,15 Peruspääoma , , , ,45 Arvonkorotusrahasto 0,00 0,00 0,00 Muut omat rahastot 0,00 0,00 0,00 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä , , , , ,42 Tilikauden yli-/alijäämä , , , ,12 POISTOERO JA VAPAAEHT.VAR , , ,42 0,00 0, ,23 Poistoero , , , ,14 Vapaaehtoiset varaukset , , ,09 PAKOLLISET VARAUKSET ,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Muut pakolliset varaukset ,00 0,00 0,00 0,00 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT , ,08 0,00 0,00 0, ,08 Valtion toimeksiannot , , ,24 Lahjoitusrahastojen pääomat , , ,21 Muut toimeksiantojen pääomat 1 398, , ,63 VIERAS PÄÄOMA , , , , , ,31 Pitkäaikainen , , ,95 0,00 0, ,15 Lainat rahoitus- ja vakuutusl , , ,20 Lainat julkisyhteisöiltä , , , ,47 Saadut ennakot 0,00 0,00 0,00 Muut velat/liittymismaksut ,48 0, , ,48 Lyhytaikainen , , , , , ,16 Lainat rahoitus- ja vakuutusl , , ,92 Lainat julkisyhteisöiltä , , , ,66 Lainat muilta luotonantajilta 0, , ,00 0,00 Saadut ennakot , , , ,25 Ostovelat , , , ,28 Korottomat velat liikelaitokselta 0, , , , ,47 0,00 Muut lyhytaikaiset velat , , ,15 Siirtovelat , , , ,90 VASTATTAVAA, YHTEENSÄ , , , , , ,77

128 Konsernituloslaskelma LOIMAAN KAUPUNGIN KONSERNITULOSLASKELMA KONSERNI KONSERNI TULOSLASKELMA TP 2013 TP 2012 Toimintatuotot Toimintakulut Osuus osakkuusyht. voitosta./tappiosta Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset erät Tilikauden tulos Tlilinpäätössiirrot Vähemmistöosuudet TILIK.YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT: Asukasluku , ,00 Vuosikate /poistot % 148,75 19,70 Vuosikate,euroa/as 653,47 76,08 Toimintatuotot/Toimintakulut,% 39,66 43,03

129 Konsernirahoituslaskelma TP 2013 TP 2012 TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vast.hyöd luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta RAHAVAROJEN MUUTOS RAHAVAROJEN MUUTOS Rahavarat Rahavarat RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT: TP 2011 TP 2011 Investointien tulorahoitus, % 167,01 7,80 Pääomamenojen tulorahoitus,% 86 6 Kassan riittävyys Asukasmäärä Kassastamaksut Toimintakulut valmistus omaan käyttöön 0 0 Korkokulut Muut rahoituskulut Yhteensä

130 Konsernitase KONSERNITASE VASTAAVAA TASE TP 2013 TASE TP 2012 Ero 1/12 Muutos % PYSYVÄT VASTAAVAT ,88 Aineettomat hyödykkeet ,44 Aineettomat oikeudet ,85 Muut pitkävaik. menot ,50 Ennakkomaksut ,34 Aineelliset hyödykkeet ,74 Maa- ja vesialueet ,57 Rakennukset ,76 Kiinteät rakenteet ja laitteet ,68 Koneet ja kalusto ,09 Muut aineelliset hyödykkeet ,44 Ennakkomaksut ja keskener ,94 Sijoitukset ,79 Osakkuusyhteisöosuudet ,89 Osakkeet ja osuudet ,60 Muut lainasaamiset ,39 Muut saamiset ,05 TOIMEKSIANTOJEN VARAT ,03 VAIHTUVAT VASTAAVAT ,56 Vaihto-omaisuus ,19 Saamiset ,48 Pitkäaikaiset saamiset ,64 Lyhytaikaiset saamiset ,56 Siirtosaamiset ,83 Rahoitusarvopaperit ,89 Rahat ja pankkisaamiset ,05 0 VASTAAVAA YHTEENSÄ ,25

131 131 VASTATTAVAA TASE TP 2013 TASE TP 2012 Ero 1/12 Muutos % OMA PÄÄOMA ,84 Peruspääoma ,00 Muut omat rahastot ,59 Ed. tilikausien yli-/alijäämä ,82 Tilikauden yli-/alijäämä ,31 0 VÄHEMMISTÖOSUUDET ,37 POISTOERO JA VAPAA- EHTOISET VARAUKSET ,06 Poistoero ,58 Vapaaehtoiset varaukset ,54 PAKOLLISET VARAUKSET ,20 Eläkevaraukset ,60 Muut pakolliset varaukset ,71 TOIMEKSIANTOJEN PO:T ,88 VIERAS PÄÄOMA ,36 Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma ,23 Pitkäaikainen koroton vieras pääoma Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma ,37 Lyhytaikainen koroton vieras pääoma ,96 VASTATTAVAA YHT ,25 TASEEN TUNNUSLUVUT Konsernitase Konsernitase Omavaraisuusaste, % 37,47 35,86 Suhteellinen velkaantuneisuus-% Lainat, eur/asukas Lainakanta Yli- tai alijäämä, euroa Yli- tai alijäämä /asukas Asukasmäärä Käyttötulot Tulot Valtionosuudet Verotulot Vertailutiedossa on mukana tytäryhtiön osingonjako, joka on toteutettu v tilikauden tuloksesta.

132 Tilinpäätöksen liitetiedot 12.1 Liitetietoja koskeva säännökset ja ohjeet Liitetietojen tehtävä on täydentää laskelmien muodossa esitettyä tilinpäätös informaatiota oikeiden ja riittävien tietojen antamiseksi toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Liitetiedot ovat pakollinen osa tilinpäätöstä. Liitetietojen antamisessa noudatetaan Kilan yleisohjetta kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätöksen liitetiedoista Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Liite 1: Pysyvien vastaavien arvostus: Pysyvien vastaavien aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja investointimenoihin saaduilla rahoitusosuuksilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaisesti. Käyttöomaisuushankinnat, joiden hankintameno on alle euroa ja jotka on tarkoitettu käytettäviksi kaupungin toiminnassa alle 3 vuotta, on kirjattu vuosikuluksi. Saamisten ja velkojen arvostus: Saamiset on merkitty nimellisarvoon, kuitenkin enintään todennäköiseen arvoon Luottotappiot on kirjattu, kun sen syntyminen on käynyt ilmeiseksi. Velat on merkitty taseeseen nimellisarvoon. Menojen ja tulojen jaksotus: Menot ja tulot on pääsääntöisesti jaksotettu suoriteperiaatteen mukaisesti Liite 2: Tuloslaskelman esittämistavan muutos. Ei olennaista muutosta Liite 3: Oikaisut edellisen tilikauden tietoihin. Ei olennaisia korjauksia. Liite 4: Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuus. Ovat vertailukelpoisia. Liite 5: Aikaisempiin tilikausiin kohdistuvat tuotot ja kulut, jos ne eivät ole vähäisiä Vesiliikelaitoksen tulosta 2012 oikaistu liittymismaksuin ,80 tilinpäätökseen Liite 6: Sellaiset tase-erään sisältyvät osat, jotka koskevat useaa tase-erää, jos tieto olennainen

133 Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet Konsernitilinpäätökseen on yhdistetty kaikki tytäryhteisöt ja kaikki kuntayhtymät, joissa kunta on jäsenenä. Konserniyhteisöjen ja kunnan omistamien kuntayhtymien keskinäiset tuotot ja kulut sekä saamiset ja velat on vähennetty vähäisiä liiketapahtumia lukuun ottamatta. Kunnan ja sen tytäryhteisöjen keskinäisen omistuksen eliminointi on tehty pariarvomenetelmällä. Vähemmistöosuudet on erotettu konsernin yli- ja alijäämästä konsernituloslaskelmassa sekä konsernin omasta pääomasta konsernitaseessa. Kiinteistötytäryhteisöjen aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden poistot on oikaisut suunnitelman mukaisiksi ja jäännösarvojen ero on kirjattu konsernituloslaskelmassa tytäryhteisön poistojen oikaisuksi ja aikaisemmille tilikausille kertynyt ero konsernitaseessa edellisten tilikausien yli- tai alijäämän oikaisuksi. Konsernitaseessa vapaaehtoisia varauksia ei ole jaettu vapaaseen omaan pääomaan ja laskennalliseen verovelkaan Tuloslaskelman liitetiedot Liite 8: Toimintatuotot ja liiketoiminnan myyntituotot Konserni Kunta Yleiskatteelliset erät 0 0,00 0,00 Keskusvaalilautakunta Tulevaisuuslautakunta Hallintopalvelukeskus , , ,47 Sosiaalipalvelukeskus , , ,95 Sivistyspalvelukeskus , ,98 Ympäristöpalvelukeskus , ,38 Muut palvelut Liikelaitokset Liikevaihto , , , ,28 Tuet ja avustukset Muut vars.toiminnan tuotot Kunnan toimintatuotot yhteensä , , ,06 Liite 9: Verotulojen erittely Kunnan tulovero , ,85 Osuus yhteisöveron tuotosta , ,05 Kiinteistövero , ,57 Muut verotulot 0,00 0,00 Verotulot yhteensä , ,47 Liite 10: Valtionosuuksien erittely Kunnan peruspalvelujen valtionosuus (ilman tasauksia) , ,00 Verotuloihin perustuvat valtionouuksien tasaus , ,00 Järjestelmämuutoksen tasaus Opetus- ja sivistystoimen muut valtionosuudet , ,00 Harkinnanvarainen valtionosuus Valtionosuudet yhteensä , ,00

134 134 Liite 11: Satunnaisiin tuottoihin ja kuluihin sisältyvät erät Konserni Kunta Satunnaiset tuotot Kiinteistö Oy Loimaan Tuulensuu ,88 0, ,88 Koy Loimaan Vuokra-asunnot ,91 0,00 Satunnaiset tuotot yhteensä 0, ,79 0, ,88 Liite 12: Suunnitelman mukaiset poistot Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen perusteista kunnan tilinpäätöksessä Poistonalaisten hyödykkeiden poistojen määrittämiseen on käytetty ennalta laadittua poistosuunnitelmaa. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden hankintamenosta arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan. Aktivointiraja on euroa ja käytännössä aktivointiraja vahvistetaan talousarvion ja/ta talousarvion laadintaohjeiden osana vuosittain. Poistosuunnitelma on vahvistettu valtuustossa Arvioidut poistoajat ja niitä vastaavat vuotuiset poistoprosentit sekä poistomenetelmä ovat: Aineettomat oikeudet 5 vuotta tasapoisto Muut pitkävaikutteiset menot 3 vuotta tasapoisto Rakennukset ja rakennelmat vuotta tasapoisto Kiinteät rakenteet ja laitteet Kadut, tiet, torit ja puistot 15 % menojäännöspoisto Muut kiinteät rakenteet 7-22 % menojäännöspoisto Koneet ja kalusto 3-12 vuotta tasapoisto Luonnonvarat käytön mukainen poisto Poistorajat ja poistoprosentit ovat uusissa investoinneissa alarajan mukaiset alkaen. Liite 13: Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuudesta Vuosina Keskimääräiset suunnitelman mukaiset poistot , ,73 Keskimääräinen poistonalasten investointien omahankintameno , ,94 Ero ( ) , ,21 Ero % -13,71-41,36

135 135 Liite 14: Selvitys tuottoihin ja kuluihin sisältyvistä pakollisten varausten muutoksista Konserni Kunta Eläkevastuu Lisäykset tilikaudella Vähennykset tilikaudella Eläkevastuu Ympäristövastuu , ,00 Lisäykset tilikaudella 0,00 0,00 Vähennykset tilikaudella , ,00 Ympäristövastuu , ,00 Potilasvahinkovakuutusmaksu 1.1. (ky) Lisäykset tilikaudella Vähennykset tilikaudella Potilasvahinkovakuutusmaksu (ky) Liite 15: Selvitys olennaisista muihin toimintatuottoihin sisältyvistä pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitoista ja muihin toimintakuluihin sisältyvistä pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntitappiosta Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot ja-tappiot Konserni Kunta Muut toimintatuotot Maa-ja vesialueiden myyntivoitot , , ,89 Rakennusten myyntivoitot , ,65 Muut myyntivoitot ,81 Myyntivoitot yhteensä , ,70 Muut toimintakulut Osakkeet 4 950,45 Maa-ja vesialueiden myyntitappiot ,01 0,00 Rakennusten myyntitappiot 0 0 0,00 0,00 Muut myyntitappiot 0 0 Myyntitappiot yhteensä ,46 0,00 Liite 16: Yhteismäärät muihin rahoitustuottoihin sis. olennaisista tuotoista, jotka on saatu osuuksista muissa yhteisöissä Osinkotuottojen ja peruspääoman korkotuottojen erittely Osinkotuotot muista yhteisöistä , ,02 Peruspääoman korot kuntayhtymiltä V-S sairaanhoitopiirin ky , ,00 V-S erityishuoltopiiri 1 063,00 Yhteensä , ,02 Liite 17: Erittely poistoeron muutoksista Investointivaraukseen liittyvä poistoeron muutos , ,61 Suunnitelman mukaisten poistojen ja verotuksessa tehtyjen poistojen erotus (- tai +) Poistoeron muutokset yhteensä , ,61

136 Tasetta koskevat liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Liite 18: Lainan liikkeeseen laskemisesta aiheutuneet kuluksi kirjaamattomat menot ja pääoma-alennukset Ei liitetietoa Liite 19: Arvonkorotusten periaatteet ja arvonmääritysmenetelmät Ei liitetietoa Liite 20: Aktivoidut korkomenot Ei liitetietoa

137 137 Liite 21: Tiedot pysyvistä vastaavista tase-eräkohtaisesti 2013 (kaupunki + vesi) Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet Aineettomat oikeudet Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset menot Ennakk o- maksut Yhteensä Raken-nukset Aineelliset hyödykkeet Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Ennakkomaksut ja kesk.er.h. Yhteensä Aineelliset ja aineettomat yhteensä Poistamaton hankintameno , , , , , , , , , , ,78 Lisäykset tilikauden aikana , , , , , , ,68 Rahoitusosuudet tilikaudella 0, ,29 0, , , ,63 Vähennykset tilikauden aikana , ,35 0, , ,32 Siirrot erien välillä 0,00 0, ,01 0,00 0,00 0, ,01 0,00 0,00 Tilikauden poisto 7 093, , , , , , , ,29 Arvonalennukset ja niiden palautukset 0,00 0,00 Poistamaton hankintameno , ,61 0, ,61 Arvonkorotukset 0,00 0,00 0,00 Kirjanpitoarvo , ,61 0, , , , , , , , , ,22 Olennaiset lisäpoistot Erittely olennaisista lisäpoistoista Liite 21 a: Maa- ja vesialueet erittely Konserni Kunta Maa- ja vesialueet Kiinteistöjen liittymismaksut , , , ,33 Muut maa- ja vesialueet , , , ,59 Maa- ja vesialueet yhteensä , , , ,92 Liite 21 c: Pysyvien vastaavien sijoitukset Muut osakkeet ja osuudet Yhteensä Kunta-yhtymäosuudet JVk-lainasaamiset Jvk-, muut laina-ja muut saamiset Saamiset tytäryhteisöt t kunta- yhteisöt Saamise Saamiset muut Yhteensä yhtymät Hankintameno , , , ,17 0, , ,76 Lisäykset 0,00 0, ,00 0, ,00 Vähennykset , , ,39 0, , ,39 Siirrot erien välillä 0,00 0,00 Hankintameno , , ,84 0, ,78 0, , ,37 Arvonalennukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Arvonkorotukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Kirjanpitoarvo , , ,84 0, ,78 0, , ,37

138 138 Liite 21 d: Olennaiset kuntayhtymäosuuksien arvon muutokset Tase-arvo 1.1. Lisäykset tilikaudella Vähennykse t tilikaudella Tase-arvo Kunnan osuus kuntayhtymän peruspääomasta Varsinais-Suomen sairaanhoitop. kuntayhtymä , , , ,35 Ero johtuu peruspääoman jäsenkuntaosuuden valtionosuudesta, jonka kuntayhtymä kirjaa, peruskunta ei. Ero Liitteet 22-24: omistuksia muissa yhteisöissä koskevat liitetiedot Tytäryhteisöt, kuntayhtymäosuudet sekä osakkuusyhteisöt Nimi Kotipaikka Kunnan Konsernin Kuntakonsernin osuus Tytäryhteisöt omistusosuus omistusosuus omasta pääomasta vieraasta pääomasta tilikauden voitosta/ tappiosta Hulmin Huolto Oy " 100 % 100 % , , ,85 Kiinteistö Oy Kurittula " 100 % 100 % , , ,80 Kiinteistö Oy Loimaan Vatrola " 70 % 70 % 4 658, ,71 7,18 Kiinteistö Oy Loimaan Vuokra-as. " 100 % 100 % , , ,91 Kiinteistö Oy Telkäntie 1 " 100 % 100 % 2 140, , ,35 Kiinteistö Oy Martinhaka " 70 % 70 % , ,95 15,25 Loimaan Kaukolämpö Oy " 51 % 51 % , , ,88 Kiinteistö Oy Alastaro-koti " 60 % 60 % , , ,03 Kuntayhtymät , , ,73 Lounais-Suomen Koulutuskuntayhtymä Loimaa 45,11 % , , ,66 V-S sairaanhoitopiirin ky Turku 5,0860 % , , ,12 V-S erityishuoltopiirin ky Paimio 5,9805 % , , ,27 Varsinais-Suomen Liitto Turku 3,55 % , ,12-313, , , , , , ,66

139 139 Liite 25: Pitkä- ja lyhytaikaiset saamiset Saamisten erittely Pitkä-aikaiset Lyhyt-aikaiset Pitkä-aikaiset Lyhytaikaiset Saamiset tytäryhteisöiltä Myyntisaamiset , ,47 Lainasaamiset ,00 Muut saamiset Siirtosaamiset Yhteensä , ,47 Saamiset kuntayhtymiltä, joissa kunta on jäsenenä Myyntisaamiset , ,11 Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset , ,40 Yhteensä , ,51 Saamiset osakkuus- sekä muilta omistusyhteysyhteisöiltä Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Yhteensä Saamiset yhteensä , ,98 Liite 26: Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät Pitkäaikaiset siirtosaamiset Menoennakot Etukäteen maksetut vuokratulot Pitkäaikaiset siirtosaamiset yhteensä Konserni Kunta Lyhytaikaiset siirtosaamiset Tulojäämät Siirtyvät korot , ,53 Kelan korvaus työterveyshuollosta , ,92 EU- tuet ja avustukset Muut tulojäämät V- S Aluepelastuslaitos 0, , ,19 Kuntouttava työtoiminta , ,37 V- S sairaanhoitopiirin ky , , ,40 Ym.pienemmät tulojäämät yht , , ,82 Lääkäreiden lisäkoulutus korvaus , , ,00 Liedon kunta, eläinlääkintähuollon palautus , ,96 0,00 Elatustuen takaisinperintä 21591, , ,00 Oripään kunta, osuus terv.huollosta , , ,94 Puukaupat metsänhoitoyhdistys 2 032, ,56 Kuel- maksu , ,14 Työllistämistuet 5 512, ,06 Vesilaitos/tapaturma- ja työttömyysvak.maksu , ,70 Tulojäämät yhteensä , ,80 Lyhytaikaiset siirtosaamiset yhteensä , ,80 Liite 27: Rahoitusarvopaperit Ei liitetietoa

140 140 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Liite 28: Oman pääoman erittely Konserni Kunta Peruspääoma , ,45 Lisäykset Vähennykset Peruspääoma , ,45 Arvonkorotusrahasto ,00 0,00 Lisäykset Vähennykset Arvonkorotusrahasto ,00 0,00 Muut omat rahastot Siirrot rahastoon Siirrot rahastosta Muut omat rahastot yhteensä Edellisten tilikausien yli-/alijäämä , ,61 Siirto vahinkorahastoon Edellisen tilikauden virheen oikaisu ,80 Edellisten tilikausien yli-ja alijäämä , ,61 Tilikauden ylijäämä+/-alijäämä , , ,23 Oma pääoma yhteensä Liite 29: Erittely poistoerosta Investointivaraukseen liittyvä poistoero , ,23 EVL-poistoihin liittyvä poistoero Poistoero yhteensä , ,23 Liite 30: Pitkäaikaiseen vieraaseen pääomaan kuuluvat velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua Joukkovelkakirjalainat Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,44 Lainat julkisyhteisöiltä , ,00 Lainat muilta luotonantajilta Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat Pitkäaikaiset velat yhteensä , ,44 Liite 31: Erittely liikkeeseen lasketuista joukkovelkakirjalainoista Ei liitetietoa

141 141 Liite 32: Erittely olennaisista pakollisiin varauksiin merkityistä eristä Konserni Kunta Muut pakolliset varaukset Takuuvaraus Vahingonkorvausvaraus Vuokravastuut käyttämättömistä tiloista Ympäristövastuut Potilasvahinkovakuutusmaksuvastuu (ky) Eläkevaraukset Muut varaukset Muut pakolliset varaukset yhteensä , Liite 33: Erittely pitkä- ja lyhytaikaiset velat tytäryhteisöille, kuntayhtymille, joissa kunta on jäsenenä ja osakkuus sekä muille omistusyhteisöille Liite 34: Maksuvalmiuden kannalta merkittävä sekkilimiitti Ei liitetietoa Liite 35: Vuokrakohteen lunastusvelka Ei liitetietoa Liite 36: Muiden velkojen erittely Pitkäaikainen Lyhytaikainen Pitkäaikainen Lyhytaikainen Velat tytäryhteisölle Saadut ennakot Ostovelat , ,51 Muut velat Siirtovelat Yhteensä , ,51 Velat kuntayhtymille, joissa kunta on jäsenenä Saadut ennakot Ostovelat , ,62 Muut velat Siirtovelat 0,00 0,00 Yhteensä 0, ,61 0, ,62 Velat osakkuus- sekä muille omistusyhteysyhteisöille Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat Yhteensä 0 0,00 0 0,00 Vieras pääoma yhteensä 0, ,15 0, ,13 Konserni Kunta Muut velat Liittymismaksut , , , ,48 Muut velat , ,00 Muut velat yhteensä , , , ,48

142 142 Liite 37: Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät Konserni Kunta Lyhytaikaiset siirtovelat Tuloennakot Menojäämät Palkkojen ja henkilösivuk.jaksotukset , ,64 Korkojaksotukset , ,69 Muut menojäämät Opetustoimen valtionosuuden palautus ,00 0,00 V- S sairaanhoitopiirin lopullinen 0 0,00 Perustoimeentulon palautus , ,39 Ostoveloista siirtovelkoihin lainat,eläkevak , ,16 Oripään terv.huollon palvelut , ,00 Kuel- maksut ,74 Muut menojäämät ,63 Lyhytaikaiset siirtovelat yhteensä , ,88 Siirtovelat yhteensä , ,88 Liite 38: Huollettavien varat Huollettavien varat Huollettavien varat , ,26 Liite 39: Elatustuen takautumissaatavat Kunnan takautumissaatava 1.1. Lisäykset tilikauden aikana Vähennykset tilikauden aikana Perinnästä poistettu Kunnan takautumissaatava , , Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Liite 40: Velat, joiden vakuudeksi annettu kiinnityksiä kiinteistöihin ja velat, joiden vakuudeksi annettu osakkeita Konserni Kunta Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Vakuudeksi annetut kiinnitykset Lainat julkisyhteisöiltä Vakuudeksi annetut kiinnitykset Lainat muilta luotonantajilta Vakuudeksi annetut kiinnitykset Vakuudeksi annetut kiinnitykset yhteensä Liite 41-43: Vakuudet Ei liitetietoa

143 143 Liite 44: Leasingvastuiden yhteismäärä Konserni Kunta Seuraavalla tilikaudella maksettavat , ,92 Myöhemmin maksettavat(vesilaitos/kuntarahoitus) , ,77 Yhteensä , ,69 Liite 45: Kunnan antamat vastuusitoumukset sen kanssa samaan konserniin kuuluvien yhteisöjen puolesta Konserni Kunta Takaukset samaan konserniin kuuluvien yhteisöjen puolesta Alkuperäinen pääoma , ,04 Jäljellä oleva pääoma , ,35 Takaukset muiden puolesta Alkuperäinen pääoma , ,67 Jäljellä oleva pääoma , ,94 Liite 46: Muut kunnan antamat vastuusitoumukset Kunnan osuus takauskeskuksen takausvastuista , ,02 Kunnan osuus takauskeskuksen kattamattomista takausvastuista Kunnan mahdollista vastuuta kattava osuus takauskeskuksen rahastosta , ,89

144 144 Liite 47: Muut kuntaa koskevat taloudelliset vastuut Konserni Kunta Sopimusvastuut / Muut vastuut Maankäyttösopimuksista kunnalle aiheutuvat velvoitteet ja ympäristövastuut Kemppilänkadun pilaantuneen maa-alueen puhdistus, pakollinen varaus Teettämisuhan alaisia purku/ Alastaron meijeri/purettu ja perinnässä Omassa om. olevat alueet ent Pintakäsittelylaitos Puosi Oy ja kaatopaikat Alastaro ja Kirveskallio Sopimuksiin sisältyvät lunastusvelvoitteet Kiinteistö Oy Kurittulan hallinnoiman hallin lunastusoikeus Sitoumukset avustukseen Suomen maatalousmuseo Sarka päätös K.hall ) Sopimuksiin sisältyvät palautusvastuut Haapasen kokoelma, testamenttilahjoituksen velvoitteet Kokoelmaa ei saa hajottaa maantieteellisesti eri paikkoihin. Sille on järjestettävä yhtenäiset näyttely-museotilat, johon yleisöllä on vapaa pääsy väh. kaksi kertaa viikossa Vuokravastuut, vastuut voimassa asti Työkympin Liedon toimitilojen vuokrasopimus voimassa asti Loimaan vesiliikelaitoksen leasingvastuu jätevedenpuhdistamon vuokrasta ja jäännösarvosta, 25 vuotta valmistumisvuodesta 2015 alkaen. Yhteistyö- ja kumppanuussopimukset Työterveyshuolto työkymppi, kertyvän alijäämän kattamisvelvoite yhteisvastuullisesti/sopimukseton TILA Jos yksikölle syntyy taseeseen alijäämää, jota se ei pysty kolmen vuoden aikana kattamaan kaikki perustajakuntayhtymän jäsenkunnat tasoittavat taloustilanteen yhteisvastuullisesti. Niittukulman sillan korjaus-/ kunnossapito palautuu kaupungille 2014 Keskeneräiset valitukset/ riita-asiat/kantelut Mahdollinen riita-asia Vesihovin rakennusvirheestä Sopimusvastuut / Muut vastuut yhteensä Johdannaisopimukset /koronvaihtosopimukset Nordea Pankki Suomi, koronvaihtosopimus , kiinteäkorko 4,342 % Nordea Pankki Suomi, koronvaihtosopimus / , , kiinteäkorko 3,04 % Arvonlisäveron palautusvastuu Perustamishankkeiden valtionosuuden palautusvastuu

145 Henkilöstöä koskevat liitetiedot Liite 48: Henkilöstön lukumäärä Palvelukeskus Yleishallinto Sosiaali- ja terveystoimi Opetus- ja kulttuuripalvelut Yhdyskuntapalvelut Muut palvelut 0 0 Liiketoiminta Yhteensä Liite 49: Henkilöstökulut Henkilöstökulut Henkilöstökulut tuloslaskelman mukaan , ,34 Henkilöstökuluja aktivoitu ainettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin , ,96 Henkilöstökulut yhteensä , ,30 Liite 50: Tilintarkastajien palkkiot Tilintarkastuspalkkiot ,60 Tilintarkastajan lausunnot 1 264,00 Tarkastuslautakunnan sihteerin tehtävät Muut palkkiot Palkkiot yhteensä ,60

146 Eriytetty tilinpäätös Loimaan Vesi-liikelaitos 13.1 OLENNAISTA TOIMINNASSA JA TALOUDESSA Yleistä Kuntalain mukaan liikelaitoksen tilikausi on kalenterivuosi. Johtokunnan on laadittava tilikaudelta erillistilinpäätös ja annettava se tilintarkastajien tarkastettavaksi sekä saatettava se kunnanhallituksen käsiteltäväksi. Tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Tilinpäätöksen tulee antaa oikeat ja riittävät tiedot liikelaitoksen toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Tätä varten tarpeelliset tiedot on ilmoitettava liitetiedoissa. Liikelaitoksen erillistilinpäätös yhdistetään kunnan tilinpäätöksessä. Kuntalaissa mainitun mukaisesti liikelaitoksen tilinpäätöksen allekirjoittavat johtokunnan jäsenet ja johtaja. Loimaan Vesi -liikelaitos on visionsa mukaisesti laadukkaiden ja ympäristöystävällisten vesihuoltopalvelujen tuottaja nyt ja tulevaisuudessa. Kuntalain 87 c :n mukaan liikelaitoksella on johtokunta, joka ohjaa ja valvoo liikelaitoksen toimintaa sekä vastaa liikelaitoksen hallinnon ja toiminnan sekä sisäisen valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hieman ongelmalliseksi liikelaitoksen näkökulmasta on koettu se, että kaupunkiorganisaatiossa liikelaitoksen johtokunta on osoitettu teknisen lautakunnan alaiseksi. Vesihuollon osalta teknisellä lautakunnalla ei ole nähty roolia, vaan asiat (mm. talousarvio ja tilinpäätös) ovat hoituneet aiemman käytännön mukaisesti suoraan akselilla johtokunta, hallitus ja valtuusto. Valtioneuvoston esityksessä eduskunnalle laiksi kuntalain muuttamisesta mainitaan mm., että osana kunnan organisaatiota liikelaitos olisi edelleen valtuuston ja hallituksen ohjauksessa. Valtuusto ohjaisi liikelaitosta johtosäännön ja taloussuunnitelman avulla. Kunnanhallitus vastaisi valtuuston päätösten täytäntöönpanosta ja voisi tarvittaessa käyttää otto-oikeutta alaistensa viranomaisten päätöksiin. Otto-oikeutta voidaan käyttää vain asiassa, joka on kuntalain nojalla siirretty alemman viranomaisen toimivaltaan ja jossa otto-oikeuden käyttämistä ei ole 51 :n 5 momentissa kielletty. Kuntalain mukaan johtokunnan asema liikelaitoksessa rinnastetaan kunnanhallituksen asemaan kunnan organisaatiossa ja johtajan tehtävät määritellään soveltuvin osin osakeyhtiön toimitusjohtajan tehtäviä vastaavasti. Loimaan Vesi -liikelaitoksen johtosäännössä mainitaan kaupunginvaltuuston ja kuntalain liikelaitokselle määrittämät oikeudet ja vastuut. Liikelaitoksen toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava liikelaitoksen talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista kuntalain mukaan päättää johtokunta.

147 147 Loimaan Vesi on määräävässä markkina-asemassa toimiva kunnallinen palvelulaitos, jota sitoo monet EU:n entistä tiukemmat määräykset. Näitä ovat mm. veden laatuvaatimukset niin jaettavan veden kuin jätevedenkin osalta. Tärkein liikelaitoksen toiminnan ylläpidon työkaluista on vesihuoltolaki, jossa määritellään mm. ne velvoitteet, jotka laitoksen on vesihuoltolain mukaan täytettävä. Loimaan Veden tuloksellisuusajattelun ytimenä on pidetty mahdollisimman vaikuttavien palvelujen kustannustietoista tuottamista. Olennaista toiminnassa Olennaisimpana voinee todeta uuden keskuspuhdistamon rakennusurakan aloituksen vuoden 2013 kesäkuussa. Hankkeen rahoitus saatiin järjestetyksi, kun kaupunginvaltuusto päätyi Kuntarahoitus Oy:n tarjouksen mukaiseen leasingrahoitukseen hankkeen rahoittamiseksi. Olennaisena ja poikkeuksellisena voi mainita Loimaan Veden henkilökunnan lomautukset. Tasapuolisuuden vuoksi myös Loimaan Vesi joutui lomauttamaan henkilöstöään. Lomautukset pyrittiin priorisoimaan siten, että toimintaan kohdistuvat häiriöt ja lomautusten vaikutukset jäivät mahdollisimman vähälle. Kokonaan häiriöiltä ja vaikutuksilta ei voitu välttyä, koska osa töistä jouduttiin siirtämään myöhemmin toteutettaviksi. Vuoden 2009 alusta toteutettu Alastaron ja Mellilän kuntien vesihuollon toimintojen integrointi liikelaitoksen toimintoihin päättyi vuonna Loimaan Vesi pystyi vuonna 2013 tarjoamaan asiakkailleen visionsa mukaiset vesihuoltopalvelut sekä huolehtimaan vesihuollosta toiminta-alueellaan yhdyskuntakehityksen tarpeiden mukaisesti. Loimaan Vesi paransi mahdollisuuksiaan varautua häiriöihin sähköntoimituksissa hankkimalla Sulajoen päävedenottamoa varten siirrettävän varavoimalaitteen. Laite joutui testiin perjantaina 13. joulukuuta alkaneen Seija-myrskyn yhteydessä. Pääosin myös muut vedenottamot olivat tuolloin varavoiman varassa jonkin aikaa. Myrskyn aiheuttamista ongelmista selvittiin hyvin eikä vedenjakelu juurikaan häiriintynyt. Merkittävä työmäärä vesihuoltolaitokselle on aiheutunut ja aiheutuu edelleen vesimittarien vaihtamisesta EU-tyyppihyväksynnällä merkityiksi vakauslain ja -asetuksen mukaisiksi mittareiksi. Vuoden 2013 aikana vaihdettiin 167 kiinteistön vesimittaria vakauslain ja asetuksen mukaisiin. Vuoden lopussa vaihtamatta oli 644 vesimittaria. Merkittävimmät investointikohteet vuonna 2013:

148 148 Keskusjätevedenpuhdistamon rakentamisen aloitus Keskusjätevedenpuhdistamon toteutussuunnittelun loppuun saattaminen Tiiranalueen jätevesipumppaamon rakentaminen Tiiran asuntoalueen vesihuoltoverkostojen rakentamisen loppuun saattaminen Pohjoisväylän hulevesiviemäröintiin osallistuminen Varavoimakoneen hankinta Sulajoen vedenottamon tarpeisiin Ypäjä-Loimaa siirtoviemärin suunnittelun jatkaminen Uusia runkovesijohtoja rakennettiin n. 0,4 km (verkostoa yhteensä 708 km), jätevesiviemäreitä n. 0,3 km (226 km), joista paineviemäreitä n. 0,2 km. (Hulevesiviemäreitä on yhteensä n. 155 km). Kiinteistöjen vesijohtoja korjattiin 9 (2012 korjattu 13) kohteessa ja runkovesijohtoja 18 (18) kohteessa. Keskuspuhdistamoon vastaanotettu ja siellä käsitelty sakokaivo- ja umpisäiliölietemäärä oli vuonna 2013 yhteensä m 3 (vuonna 2012 yhteensä m 3 ). Suomen Asiakastieto Oy:n tiedon mukaan Suomessa on rekisteröity 1,8 miljoonaa maksuhäiriömerkintää. Maksuhäiriömerkintä on jo suomalaisella. Joukko on vuodessa kasvanut peräti henkilöllä. Keskimäärin maksuhäiriöitä on 8,3 prosentilla suomalaisista. Edellä mainittu näkyi myös Loimaan Vesi -liikelaitoksen toiminnassa mm. saatavien perintänä. Maksamattomien maksujen saamiseksi kertomusvuonna lähetettiin 1913 maksukehotusta ja 57 uhkaa tonttivesijohdon sulkemiseksi. Tonttivesijohtoja ei kuitenkaan jouduttu sulkemaan. Loimaan Veden verkostoihin liittymiseksi solmittiin kertomusvuonna 54 liittymissopimusta, joista pelkästään jätevesiverkostoon liittyviä oli 19. Kiinteistöjen omistajanvaihdosten myötä asiakkuuksia vaihtui 212 (vuonna 2012 määrä oli 221). Edellä mainitun perusteella voi todeta liittymissopimuksia solmitun yhteensä 266. Yhteistyötä naapurikuntien kanssa toteutettiin laadittujen sopimusten perusteella seuraavasti; Ypäjän kanssa jatkettiin Ypäjä-Loimaa siirtoviemärin toteutussuunnittelua. Marttilan kunnan puhdistamon, vuoden 2013, jätevesilietteet käsiteltiin Loimaan keskuspuhdistamossa, Parravahan Vesi Oy:lle myytiin vettä Uotilan vedenottamosta. Aluehallintovirasto / Etelä-Suomi antoi päätöksen Alastaron jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan tarkistaminen asiassa. Toiminnanharjoittajan on viimeistään jätettävä Etelä-Suomen aluehallintovirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi, mikäli se aikoo jatkaa toimintaa vuoden 2018 jälkeen.

149 149 Olennaista taloudessa Tuloslaskelman 2013 mukaan Loimaan Vesi -liikelaitoksen tilinpäätös muodostui talousarvion mukaisesti ylijäämäiseksi. Käyttötalouteen kohdistetut tulo- ja menoarviot osuivat kohtuullisen hyvin kohdalleen. Loimaan Vesi on toteuttanut toimintaansa siten, että toiminnan rahoittaminen on ollut mahdollista omilla toimintatuloilla. Sen on jatkossakin pystyttävä huolehtimaan vanhentuvista verkostoista ja laitoksista sekä samalla varmistettava uudisrakentamisen vaatimat vesihuoltopalvelut. Loimaan Vesi on ollut talousarviovuotena kilpailukykyinen verrattaessa sitä taloudellisessa mielessä muihin maamme vesihuoltolaitoksiin. Loimaan Vesi -liikelaitoksen taksat ovat vuonna 2013 olleet hieman valtakunnan keskitason alapuolella ja laitokseen liittymisprosentti on kärjessä käyttöveden osalta, ollen lähes 100. Loimaan Vesi on taloudenpidossaan vuosia varautunut uuden keskusjätevedenpuhdistamon toteutukseen. Hankkeen toteutus kiinteistöleasingrahoitusta käyttäen jakaa kustannusrasitteen usealle vuodelle, joten hanke ei aiheuttane ylivoimaisia ongelmia laitoksen taloudessa, varsinkin, kun käyttämätöntä edellisten vuosien ylijäämää on mahdollista kohdistaa tulevina vuosina ko. hankkeeseen. Edellisten vuosien ylijäämää on mahdollista kohdistaa osin myös uusiin tulevien vuosien investointien toteutukseen. Loimaan Vesi -liikelaitoksen johtokunta päätti talousarviovuonna korottaa veden ja jäteveden käyttömaksua siten, että korotetut maksut astuvat voimaan vuoden 2014 toukokuun alusta lukien. Sisäinen valvonta Sisäistä valvontaa on toteutettu aiempien vuosien tapaan jatkuvana toimintana. Sisäinen valvonta on jakautunut sisäiseen tarkkailuun, sisäiseen tarkastukseen ja luottamushenkilöiden suorittamaan seurantaan. Sisäisessä tarkkailussa on seurattu toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista sekä käyttösuunnitelman ja investointiohjelman toteutumista. Viranhaltijat ovat pitäneet päätöspöytäkirjaa päätöksistään, jotka ovat olleet sisäisessä ja luottamushenkilöiden tarkkailussa. Taloutta ja toimintaa on tarkasteltu osavuosikatsauksissa sekä liikelaitoksen kuukausittaisissa työpaikkakokouksissa. Sisäisessä tarkastuksessa laskujen tarkastajat ja hyväksyjät ovat varmistaneet, että tositteet ovat muodollisesti ja asiallisesti oikeita,

150 että tavara, työsuoritus tai muu palvelu on saatu ja että tositteessa on oikea tilimerkintä. Irtain käyttöomaisuus on luetteloitu. Hankinnoissa on noudatettu erityisalojen hankintalakia. Hankinnoista on tehty asianmukaiset päätökset. Tilintarkastajat ovat suorittaneet virallisen tarkastuksen. 150 Johtokunnan puheenjohtaja ja jäsenet, kuten myös kaupunginhallituksen edustaja, ovat osaltaan mm. kokous- ja koulutusaineiston myötä suorittaneet seurantaa niin liikelaitoksen toiminnan kuin taloudenkin osalta. Riskienhallinta Loimaan Vesi on toteuttanut riskienhallinnan tarkastelua valmiussuunnittelussa, erillisessä laitoksen henkilöstön riskienhallintapaneelissa ja tasapainotetussa mittaristossa. Riskienhallintaa on tarkasteltu myös henkilöstön ja edellisen johtokunnan suorittamissa arvioinneissa joissa käytettiin apuna vesihuoltolaitoksen itsearviointimittaristoa. Kiitokset Kiitän Loimaan Veden henkilökuntaa Loimaan vesihuollon hyväksi tehdystä työstä. Kiitän myös johtokuntaa, joka on päätöksillään tukenut vesihuollon toteutusta asiakkaiden parhaaksi.

151 Loimaan Vesi -liikelaitoksen johtokunta ja henkilökunta Loimaan Veden toimintaa ohjaa ja valvoo johtokunta. Johtosäännön mukaisesti johtokuntaan on kuulunut vuoden 2009 alusta lukien seitsemän jäsentä ja yhtä monta henkilökohtaista varajäsentä. Kertomusvuoden aikana Loimaan Veden johtokunta on pitänyt 5 kokousta, joissa käsiteltiin yhteensä 52 asiaa. Johtokunnan jäsenet Puheenjohtaja: Poso Mauri Varapuheenjohtaja: Helin Mika Heilala Tuomas Hämäläinen Pirkko Jalo Veikko Kyläkoski Hanna Koponen Raili Varajäsenet Koivistoinen Heini Järvenpää Aatu Kalli Juhani Hurme Tarja Lehti Marko Hämäläinen Petra Jokinen Matti Johtokunnan kokouksiin ovat osallistuneet lisäksi: Laaksonen Jorma Grön Jouko Raitanen Teija kaupunginhallituksen edustaja johtaja palvelusihteeri Loimaan Veden henkilökunta: Erkkilä Timo putkiasentaja Grön Jouko johtaja Hakala Armi palvelusihteeri Järvenpää Hanna-Maija ma. palvelusihteeri ( saakka) Karinen Esko putkiasentaja Koivisto Veikko jätevedenpuhdistamon vastaava hoitaja Laiho Ismo vesilaitoksenhoitaja Laine Jouni vesilaitoksenhoitaja Laurikkala Ritva työpäällikkö Lehtonen Ossi vesilaitoksenhoitaja (osa-aikaeläkkeellä alk.) Nurminen Jari putkiasentaja Raitanen Teija palvelusihteeri Rasi Juha tiimivastaava Seppälä Seppo vesilaitoksenhoitaja Vakinaisen henkilökunnan keski-ikä vuoden 2013 lopussa oli n. 56,5 vuotta.

152 Valtuuston päättämät (kuntal 13 ) sitovat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet 2013 ja niiden toteutuminen Toiminnalliset tavoitteet 2013 Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisten talousveden laatuvaatimusten täyttäminen. Vesioikeuden myöntämän sekä Länsi-Suomen ympäristölupaviraston myöntämän jäteveden johtamisluvan mukaisten ehtojen täyttäminen (keskuspuhdistamon osalta). Lounais-Suomen ympäristökeskuksen antaman ympäristölupapäätöksen lupamääräysten täyttäminen (Alastaron jätevedenpuhdistamo) Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen 2013 Loimaan Vesi täytti sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaiset talousveden laatuvaatimukset. Loimaan Vesi täytti keskuspuhdistamon osalta vesioikeuden myöntämän jäteveden johtamisluvan mukaiset ehdot paitsi tammikuussa, jolloin BHKraja ylittyi hivenen toisen selkeytysaltaan korjustöiden johdosta ja toukokuussa toisen ilmastusaltaan korjaustöiden johdosta. Loimaan Vesi täytti Alastaron puhdistamon osalta Länsi-Suomen ympäristölupaviraston myöntämän jäteveden johtamisluvan mukaiset ehdot, paitsi heinäkuussa, jolloin lupaehdot ylittyivät kaikkien parametrien osalta. Ongelman syynä oli mm. lietteenpoistoletkun tukkeutuminen ja kuollut liete, joka haittasi ilmastusaltaan toimintaa Taloudelliset tavoitteet 2013 Tilikausi muodostuu ylijäämäiseksi. Loimaan Veden taloudelliseksi tavoitteeksi asetetaan kaupungille maksettava 2,1 %:n suuruinen korvaus peruspääomasta ,37 euroa, joka vuodelle 2013 tulee olemaan ,75 euroa Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen 2013 Loimaan Veden tilikausi muodostui ylijäämäiseksi. Loimaan Vesi maksoi vuonna 2013 Loimaan kaupungille peruspääomasta ,37 tuottoa 2,1 % eli Loimaan Vesi on toteuttanut kaupunginvaltuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet edellä esitetyn mukaisesti.

153 Johtokunnan päättämät (kuntal87c) sitovat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet Toiminnalliset tavoitteet 2013 Laskuttamattoman veden määrä on alle 17 %. Kypsytyskentän (maanparannusaineen valmistus Kirveskallion kompostointialueella) täyttöaste elokuussa on enintään 25 % Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen 2013 Laskuttamattoman veden määrä oli 21,7 % (18,5 % vuonna 2012). Kypsytyskentän (maanparannusaineen valmistus Kirveskallion kompostointialueella) täyttöaste elokuussa oli 25 % Talouden tavoitteet 2013 Liikelaitoksen liikeylijäämä on vähintään 0,35 miljoonaa euroa. Vuotuiset investoinnit (lukuun ottamatta keskuspuhdistamoa koskevia investointeja) ovat enintään 0,4 miljoonaa euroa Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen 2013 Liikelaitoksen liikeylijäämä on noin 0,57 miljoonaa euroa. Vuotuiset investoinnit (lukuun ottamatta keskuspuhdistamoa koskevia investointeja) ovat olleet n. 0,23 miljoonaa euroa. Loimaan Vesi on toteuttanut johtokunnan asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet edellä esitetyn mukaisesti.

154 % Laskuttamattoman vedenkulutuksen muutoksen seuranta 45,00 Yleisen kulutuksen (laskuttamaton vesi) kehittyminen 40,00 (Loimaan kaupunki vuoteen 2004) 35,00 30,00 25,00 (Loimaan kunta vuodesta 2000 vuoteen 2004) (Ent. kaupunki ja kunta 2005 alkaen) 20,00 (Alastaro vuodesta 2007 alkaen) 15,00 10,00 (Mellilä vuodesta 2006 alkaen) 5,00 LOIMAA ALKAEN ,00 vuosi Vuotovesi tai laskuttamaton vesi (Non-Revenue Water, NRW) kuvaa veden toimituksen tehottomuutta siirto- ja jakeluverkostoissa laskutettuun vesimäärään suhteutettuna. Joissakin järjestelmissä tämä voi olla hyvin merkittävä osuus koko vesituotannosta. Vuotovesiongelma maailmanlaajuisesti ja vuotovesien määrät vaihtelevat paljon (5 55 %) maittain ja alueittain. Laskuttamaton vesi koostuu useista tekijöistä. Laskuttamattomaan veteen sisältyy Loimaalla mm. katujen, pihojen yms. asfalttitöissä tarvittava vesi, muutamien jääkenttien kasteluvesi sekä palolaitoksen käyttämä paloposteista otettu vesi ja uusien verkostojen käyttöönotossa käytetty verkostojen huuhteluvesi. Suurimpana laskuttamattoman veden arvoa nostavana voinee kuitenkin pitää vuotovettä. Lounais-Suomen ympäristöohjelmassa on ollut tavoitteena, että vesihuoltolaitosten vedenjakeluverkoston vuotovedet ovat alle 10 % pumpatusta vedestä. Vesi-instituutin tutkimusjulkaisun, Vesijohtomateriaalien vauriot ja käyttöikä suomessa, mukaan keskimääräinen laskuttamattoman veden määrä keskisuurissa laitoksissa on 17,9 %. Jakelu ja tonttijohtojen on todettu aiheuttavan n. 90 % vesijohtoverkon vuodoista. Vesi- ja viemärilaitosyhdistyksen tunnuslukujärjestelmässä on mainittu, että hyvän tunnusluvun suositusarvona on pidetty 10 %. Käytännössä suositusarvon saavuttaminen on useille vesihuoltolaitoksille hyvin vaikeaa. Varsinaista toimenpiderajaa ei kirjallisuu-

155 dessa esiinny, mutta sellaisena voitaisiin pitää esimerkiksi %. Vesilaitosyhdistyksen julkaisussa Välttämätön vesi vuodelta 2012 mainitaan vesilaitosten tuottamasta verkostoon pumpatusta talousvedestä jäävän laskuttamatta 18,4 %. Loimaan Veden jakeluverkoston kautta johdetun laskuttamattoman veden määrä suhteessa pumpattuun vesimäärään vuonna 2013 oli 21,73 % (2012 luku oli 18,53 %), jota lukua voidaan pitää huonona. Prosenttiosuuteen vaikuttaa erityisesti Alastaron hälyttävän korkea laskuttamattoman veden määrä, jonka arvioidaan olleen jopa 40,07 % (2012 luku oli 35,43 %). Määrää nostavana on syytä erikseen mainita vuosien 2013 aikana todetut Alastaron runkovesijohdoissa ilmenneet merkittävät vesijohtovuodot. Laskuttamattoman veden prosenttiosuus entisen Loimaan osalta (Loimaan kaupunki ja Loimaan kunta) oli 17,33 % (vuonna 2012 luku oli 13,23 %), jota voi pitää tyydyttävänä ja Mellilän osalta 9,98 % (vuonna 2012 luku oli 10,44 %), joita voi pitää hyvänä. Loimaan keskustasta saatiin korjatuksi syksyllä merkittävä vesijohtovuoto, joka aiheutti ennen löytymistään noin kahden viikon ajan lähes 700 m3:n vuorokautisen hukkavesimäärän. Alastaron vesijohtovuotojen etsintää jatketaan edelleen. Kertomusvuoden aikana Loimaan Vesi korjasi kiinteistöjen tonttijohtoja ja runkovesijohtoja yhteensä 27 kohteessa (vuonna 2012 samoin 27 kohteessa). (Vrt. Turun vesilaitoksen toimintakertomuksessaan ilmoittaman laskuttamattoman veden prosenttiosuus on vuonna 2010 ollut 21,6 %) Tiettyjen mittarien muutoksen seuranta Loimaan Vesi -liikelaitos Laskutettu vesi (m3) Laskutettu jätevesi (m3)

156 Loimaan Vesi -liikelaitos Tulos ( ) = tulot-(menot+korot+poistot) Loimaan Vesi -liikelaitos Inv. ja tulojen suhde % Liikevaihdon kehitys Liikevaihto [ ]

157 % liikevaihdosta Tasapainotetun mittariston arvoja Palvelujen ostot Materiaalien ostot Henkilöstömenot Vuotuiset poistot Vuotuiset investoinnit

158 Laskennallinen veden ja jäteveden hinta vuonna 2013 Veden käyttömaksu (euroa/m3, alv. 24 %) 1,10 Jäteveden käyttömaksu (euroa/m3, alv. 24 %) 2, Laskutettu vesi (m3) Laskutettu jätevesi (m3) vesi ( ) jätevesi ( ) Hallinto Vedenottamot Vesijohtoverkosto Viemäriverkosto ja pumppaamot Keskuspuhdistamo Niinirinteen pienpuhdistamo Kuivatun lietteen kompostointi Hattulan jätevesien käsittelykustannukset Alastaron jätevedenpuhdistamo Veden ja jäteveden myyntikulut Laskutustyöt Korvaus peruspääomasta Muut rahoituskulut Muut myyntituotot Perusmaksut Liittymismaksut Sisäiset myyntituotot Korkotuotot Muut rahoitustulot (korot ja viivästysmaksut) Tuet ja avustukset Yhteensä Laskennallinen hinta euroa/m3 (alv. 0 %), vesi ja jätevesi 0,44 1,68 Laskennallinen hinta euroa/m3 (alv. 24 %), vesi ja jätevesi 0,54 2,08 Em. luvut sis. suunn.poistoja euroa Laskennallinen veden käyttömaksu alittaa voimassa olleen käyttömaksun. Laskennallinen jäteveden käyttömaksu alittaa voimassa olleen käyttömaksun. Loimaan Vesi -liikelaitoksen johtokunta on päättänyt korottaa veden ja jäteveden käyttömaksua alkaen ah

159 Tasapainotettu mittaristo 159 TASAPAINOTETTU MITTARISTO LOIMAAN VESI TALOUS PAINO % Maksimi- LUOKITTELUPERUSTEET (VÄLILLÄ 1-5) TP 2013 TA 2013 (Tuottomittarit) 100 % arvo I II III IV V Yhteensä Yhteensä Liikevaihto 2,58 [milj. ] 0,1 0,5 0,5 1 1,5 2 2,5 0,50 0,50 Liikeylijäämä 0,59 [milj. ] 0,2 1 0,1 0,2 0,3 0,4 0,5 1,00 0,80 Tilikauden ylijäämä 0,57 [milj. ] 0, ,1 0,2 0,3 0,4 1,00 0,80 Peruspääoman korko pitkäaik. efekt. r [%] 0,1 0,5 r + 4 r + 3 r + 2 r + 1 r 0,50 0,50 Laskutettavan veden määrä [milj. m3] 1,29 0,2 1 <0,7 >0,7<0,9 >0,9<1,1 >1,1<1,3 >1,3 0,80 0,80 Laskutettavan jäteveden määrä [milj. m3] 0,68 0,2 1 <0,3 >0,3-0,5 >0,5<0,7 >0,7<0,9 >0,9 0,60 0, (mitä lähempänä summa on lukua 5 sitä parempi) => 4,40 4,00 PAINO % Maksimi LUOKITTELUPERUSTEET (VÄLILLÄ 1-5) (Kulumittarit) milj. euroa 100 % arvo I II III IV V Palvelujen ostot 0,38 14,73 [% liikevaihdosta] 0,25 1,25 > ,00 0,75 Materiaalien ostot 0,49 18,99 [% liikevaihdosta] 0,25 1,25 > ,75 0,50 Vuotuiset poistot 0,49 18,99 [% liikevaihdosta] 0,25 1,25 > ,25 1,25 Vuotuiset investoinnit 0,52 20,16 [% liikevaihdosta] 0,25 1,25 > ,00 0, (mitä lähempänä summa on lukua 5 sitä parempi) => 4,00 2,75 Asiakas Valtak. ka. PAINO % Maksimi LUOKITTELUPERUSTEET (VÄLILLÄ 1-5) Kulutusmaksuvertailu (vertailuhinnat) Loimaa % arvo I II III IV V OK-talo [ /m3] r[%]=ka+x% 3,98 5,08 0,3 1,5 ka+40% ka+30% ka+20% ka+10% <ka 1,50 1,50 Kerr.talo [ /m3] 3,59 4,18 0,2 1 ka+40% ka+30% ka+20% ka+10% <ka 1,00 1,00 Maksumuistutukset 1913 kpl/a 0,2 1 > ,60 0,40 Uhkaus veden toimituksen lopettamisesta 57 kpl/a 0,3 1,5 > ,60 0, (mitä lähempänä summa on lukua 5 sitä parempi) => 3,70 3,50 PAINO % Maksimi LUOKITTELUPERUSTEET (VÄLILLÄ 1-5) Henkilökunta 100 % arvo I II III IV V Henkilöstömäärä 12,5 ka. 18 (VVY) 0, ,80 0,80 Keski-ikä 56,5 0,1 0, ,20 0,30 Ka. (palveluvuodet alalla 26,7 a) 47,3 [% keski-iästä] 0, ,80 0,80 Sairauspäivät ka. 4 pv=1,1 % kaup. ka. 14 pv=3,84 %/2012 0, ,00 1,00 Koul. päivät (sis. messut yms.) 7 pv [% työpäivistä] 0,1 0,5 0 0,5 1 1,5 2 0,20 0, (mitä lähempänä summa on lukua 5 sitä parempi) => 3,00 3,20 PAINO % Maksimi LUOKITTELUPERUSTEET (VÄLILLÄ 1-5) Prosessi 100 % arvo I II III IV V Yleisen kulutuksen määrä [%] 0,25 1,25 > ,50 0,75 Vauriot runkovesijohdoissa [kpl/a] 18 0,25 1,25 > ,25 0,75 Jätevesiverkostovahingot asiakkaille [kpl/a] 1 0,25 1,25 > ,25 1,25 Kompostituotteen menekki [kyps. kent. täyttöaste/elok.] 0,25 1,25 1 0,75 0,5 0,25 0 1,00 1, (mitä lähempänä summa on lukua 5 sitä parempi) => 3,00 3,75 ka 3,62 3,44 (Kriittiset menestystekijät) Jaettavan veden määrän riittäminen Veden laadun täyttyminen Osaava ja riittävä henkilökunta Joustavat toimintaedellytykset omistajataholta Jäteveden puhdistusprosessin toiminta J.G.

160 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN Kunnallisen liikelaitoksen tuloslaskelma euroa euroa Liikevaihto , ,60 Tuet ja avustukset Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana , ,52 Palvelujen ostot , , , ,09 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,41 Henkilöstösivukulut Eläkekulut , ,80 Muut henkilöstösivukulut , , , ,24 Poistot käyttöomaisuudesta Suunnitelman mukaiset poistot , ,78 Liiketoiminnan muut kulut , ,59 Liikeylijäämä (-alijäämä) , ,90 Rahoitustuotot ja kulut: Korkotuotot 9 851, ,71 Muut rahoitustuotot , ,88 Muille maksetut korkokulut Korvaus peruspääomasta , ,00 Muut rahoituskulut -37, ,40-118, ,22 Ylijäämä (-alijäämä) ennen satunnaisia eriä , ,68 Ylijäämä (-alijäämä) ennen varauksia , ,68 Poistoeron lisäys/vähennys , ,87 Tilikauden ylijäämä (-alijäämä) , ,55 LIIKELAITOKSEN TUNNUSLUVUT Sijoitetun pääoman tuotto 5,45 % Kunnan sijoittaman pääoman tuotto 5,46 % Voitto 20,36 %

161 TOIMINNAN RAHOITUS Kunnallisen liikelaitoksen rahoituslaskelma Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) , ,90 Poistot ja arvonalentumiset , ,78 Rahoitustuotot ja kulut , , , ,46 Investointien rahavirta Investointimenot , ,55 Rahoitusosuudet investointimenoihin , ,65 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,56 Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pa-lainojen vähennys muilta , ,66 Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos kunnalta , ,00 Saamisten muutos muilta , ,65 Korottomien velkojen muutos kunnalta , ,77 Korottomien velkojen muutos muilta , ,42 Rahoituksen rahavirta , ,50 Rahavarojen muutos , ,94 Rahavarojen muutos Rahavarat , ,42 Rahavarat , , , ,94 LIIKELAITOKSEN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus 194,01 % Pääomamenojen tulorahoitus 192,43 % Lainanhoitokate 235,49 Kassan riittävyys, pv 21 pv Quick ratio 4,71 Current ratio 4,71

162 TASETARKASTELU Kunnallisen liikelaitoksen tase TASE VASTAAVAA SALDO AVAUSTASE euroa euroa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Ennakkomaks. ja keskener. hankinn VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Saamiset kunnalta Muut saamiset Siirtosaamiset Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA

163 163 VASTATTAVAA SALDO AVAUSTASE euroa euroa OMA PÄÄOMA Peruspääoma Edellisten tilikausien yli-/alijäämä Tilikauden yli-/alijäämä POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero Vapaaehtoiset varaukset VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat julkisyhteisöltä Muut velat Lyhytaikainen Lainat julkisyhteisöltä Saadut ennakot Ostovelat Korottomat velat kunnalta Muut velat 141 Siirtovelat VASTATTAVAA LIIKELAITOKSEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuus 89,25% Suhteellinen velkaantuneisuus 53,20% Kertynyt ylijäämä, Lainakanta , Lainasaamiset ,

164 KOKONAISTULOT JA MENOT 2013 Kokonaistulojen ja -menojen laskelma laaditaan tuloslaskelmasta ja rahoituslaskelmasta. Tulot euroa % Menot euroa % Varsinainen toiminta Varsinainen toiminta Toimintatuotot Toimintakulut Verotulot valmistus omaan käyttöön 0 0 Valtionosuudet 0 0 Korvaus peruspääomasta Korkotuotot Korkokulut 0 0 Muut rahoitustuotot Muut rahoituskulut 38 0 Tulorahoituksen korjauserät 0 0 Tulorahoituksen korjauserät 0 0 Investoinnit Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin Investointimenot Pys,vast.hyöd luovutustulot Rahoitustoiminta 0 0 Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset 0 0 Antolainasaamisten lisäykset 0 0 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0 0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen lisäys 0 0 Lyhytaikaisten lainojen väh. 0 0 Oman pääoman lisäykset 0 0 Oman pääoman vähennykset 0 0 Kokonaistulot Kokonaismenot Täsmäytys: Kokonaismenot-kokonaistulot Muut maksuvalmiuden muutoksetrahavarojen muutos JOHTOKUNNAN ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ Loimaan Vesi -liikelaitoksen vuoden 2013 tilikauden tulos on ylijäämäinen ,39. Loimaan Vesi -liikelaitoksen johtokunta esittää, että tilikauden ylijäämä siirretään taseen kohtaan oma pääoma / edellisten tilikausien yli- /alijäämä.

165 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Käyttötalousosa Talousarvio Toteutuma Poikkeama Liikevaihto Tuet ja avustukset 0 Materiaalit ja palvelut Henkilöstökulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä (-alijäämä) Rahoitustuotot ja -kulut Ylijäämä (alijäämä) ennen sat. eriä Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia Poistoerän lisäys (-) tai vähennys (+) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Liikevaihto toteutui lähes talousarviossa esitetyn mukaisena ollen vain hieman arviota isompi. Materiaalien ja palveluiden ostot alittuivat arvioidusta, kuten myös henkilöstökulut. Myös liiketoiminnan muut kulut sekä rahoitustuotot ja kulut alittivat arvion. Kaiken kaikkiaan tilikausi toteutui ennakkoarviota selvästi paremmin Investoinnit Loimaan Vesi -liikelaitos Talousarvio Toteutuma Poikkeama Toimintamenot Toimintatulot Netto Keskuspuhdistamon rakentaminen käynnistyi kesällä 2013, jolloin päätöstä valittavasta rahoitusmuodosta ei vielä ollut. Näin ollen Loimaan Vesi käytti toteutuksen rahoitukseen siihen varattua edellisten vuosien ylijäämää. Rahoitussopimuksen myötä Kuntarahoitus Oy maksoi Loimaan Vedelle sen pääurakkaan käyttämät määrärahat, jonka seurauksena Investointien toteutumakohtaan kirjautui yli kolmen miljoonan euron toimintatulot.

166 166 Investointimäärärahoja kohdistettiin vuonna 2013 seuraaviin investointikohteisiin: Investointikohteiden suunnittelu, tutkimukset, johtokarttojen ylläpito Ypäjä Loimaa siirtoviemärin suunnittelu Vesimittarien yms. hankinta Keskusjätevedenpuhdistamon rakentamisen aloitus Keskuspuhdistamon toteutussuunnittelun loppuun saattaminen Siirrettävän varavoimakoneen hankinta (Sulajoen vedenottamo) Keskusta / Lindenin korttelin vesihuoltoverkoston rakentaminen Kartanomäenkadun hulevesiviemärin rakennuskustannuksiin osallistuminen Ravikujan hulevesiviemärin rakennuskustannuksiin osallistuminen Pohjoisväylän hulevesiviemärin rakennuskustannuksiin osallistuminen Keskusta / Ratakadun vesijohdon ja jätevesiviemärin rakentaminen Erillishankintoja uudelle keskuspuhdistamolle Mäenpää / Tiiran alueen vesihuoltoverkostojen rakentaminen Mäenpää / Tiiran alueen jätevesipumppaamon hankinta ja asennus Alastaro / Loimijoentien jätevesiviemärin rakentaminen Mellilän yritysaslueen vesijohdon siirto ja paineviemärin rakentaminen Virttaan yhdysviemäri Virttaa / Virttaan kaava-alueen vesihuoltoverkostojen rakentaminen Alastaro / Menninkäisentien jätevesiviemärin rakentaminen Toteuttamatta jäivät seuraavat investoinnit, jotka siirrettiin vuodelle 2014: Pakettiauton vaihto Holmanojankadun jätevesipumppaamon uusiminen Juva / Ketolan alueen vesihuoltoverkostojen suunnittelu Virttaa / Virttaan kyläalueen vähäinen vesijohdon ja jätevesiviemärin rakentaminen Ypäjä Loimaa siirtoviemärin suunnittelun loppuun saattaminen Alastaro Loimaa siirtoviemärin/yhdysvesijohdon toteutussuunnittelu Jätevesiviemärien saneeraus

167 Rahoitusosa Talousarvio Toteutuma Poikkeama Toiminnan ja invest. rahavirta Toiminnan rahavirta Liikeyli- /alijäämä Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot ja kulut Toiminnan rahavirta Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin Investointien rahavirta Toiminnan ja invest. rahavirta Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pa-lainojen lisäys kunnalta Pa-lainojen vähennys muilta Lainakannan muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos kunnalta Saamisten muutos muilta Korottomien velkojen muutos kunn Korottomien velkojen muutos muil Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat Rahavarojen muutos

168 13.8 TULOSLASKELMA 168

169 13.9 RAHOITUSLASKELMA 169

170 13.10 TASE 170

171 171

172 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Liitetiedoissa annetaan ne tiedot, joilla tilinpäätöstä on täydennettävä oikeiden ja riittävien tietojen antamiseksi toiminnan tuloksesta ja asemasta. Tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Tilinpäätöksen tulee antaa oikeat ja riittävät tiedot liikelaitoksen toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Tätä varten tarpeelliset tiedot on ilmoitettava liitetiedoissa. Vesihuoltolaitoksen tilinpäätös on julkinen asiakirja. Julkistaminen koskee myös tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja taseen liitetietoja Tuloslaskelman liitetiedot Liite 8 Liikevaihto ja muut varsinaiset toimintatuotot Liikevaihto Tuet ja avustukset Yhteensä Liite 12 Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen perusteista Käyttöomaisuuden poistojen määrittämisessä on käytetty kaupunginvaltuuston hyväksymää poistosuunnitelmaa. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu käyttöomaisuuden hankintamenosta arvioidun taloudellisen pitoajan mukaan. Arvioidut poistoajat ja niitä vastaavat vuotuiset poistoprosentit sekä poistomenemät ovat: Aineelliset hyödykkeet Vedenjakeluverkosto 7 % menojäännöspoisto Viemäriverkosto 7 % menojäännöspoisto Koneet ja kalusto 7 vuotta tasapoisto ATK- laitteet 3 vuotta tasapoisto Liite 17 Erittely poistoeron muutoksista Investointivaraukseen liittyvä poistoeron muutos Kotasuon vedenottamo , ,40 Viemäriverkko Alastaro 7 264, ,47 yhteensä , ,87

173 Taseen liitetiedot Liite 21 Aineelliset hyödykkeet liite Liite 25 Saamiset Lyhytaikaiset saamiset peruskunnalta , , Liite 26 Lyhytaikaiset siirtosaamiset , ,18 Liite 28 Oman pääoman erittely Peruspääoma , ,37 Ed.tilik.ylijäämä , ,79 Tilik.ylijäämä , ,55 Oma pääoma yhteensä , ,71 Liite 29 Erittely poistoerosta Investointivaraukseen liittyvä poistoero , ,90 Kotasuon vedenottamo , ,60 Viemäriverkko Alastaro , ,30 Liite 33 Velat Lyhytaikaiset velat peruskunnalta , ,29 Liite 37 Siirtovelat Lomapalkkajaksotus , ,55 Liite 44 Leasingvastuiden yhteismäärä (arvonlisäveroineen) Seuraavalla tilikaudella maksettavat Myöhemmin maksettavat Yhteensä Liite 48 Henkilöstön lukumäärä Liite 49 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,41 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,80 Muut henkilösivukulut , ,03 Henkiklöstökorvaukset ja 0,00 ja muut korjauserät Yhteensä tuloslaskelman , ,24 mukaan Henkilöstökuluja aktivoitu , ,52 aineellisiin hyödykkeisiin Yhteensä henkilöstökulut , ,76

174 174 LOIMAAN VESI -LIIKELAITOS KÄYTTÖOMAISUUS RAKENNUK- KIINTEÄT RAKENTEET KONEET KESKENERÄISET/ MAA-ja VESIALUEET SET JA LAITTEET JA KALUSTO Hankkeet Tili ,1140, , YHTEENSÄ Poistamaton hankintameno ,06 0, , , , ,29 Lisäykset tilikauden aikana 0,00 0, ,68 0, , ,26 Rahoitusosuudet tilikaudella 0,00 0, ,51 0, , ,85 Vähennykset tilikauden aikana 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Siirto erien välillä 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Tilikauden poisto 0,00 0, , ,68 0, ,97 Arvonalennukset ja niiden palautukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Poistamaton hankintameno ,06 0, , , , ,73 Arvonkorotukset Kirjanpitoarvo ,06 0, , , , ,73 o:/tp2013/vesilaitos/käyttöomaisuus 2013

175 LUETTELO KÄYTETYISTÄ KIRJANPITOKIRJOISTA Virallinen päiväkirja Virallinen pääkirja Viralliset osto- ja myyntireskontraraportit Atk-tulosteena vuosittain Atk-tulosteena vuosittain Atk-tulosteena vuosittain Tositelajit: 10 Ostolaskut 12 Ostoreskontrasuoritukset 15 Tiliotekirjaukset 19 Muistiot 60 Käyttöomaisuus 90 Palkat 91 Populus- matkalaskut 200 Vesi- ja jätelaskutus KIRJAUSMENETELMÄ CGI Suomi Oy/LOGICA/PRO ECONOMICA

176 LOIMAAN VESI -LIIKELAITOKSEN VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUS