III Perinnöllisyystieteen perusteita

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "III Perinnöllisyystieteen perusteita"

Transkriptio

1 Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita

2 11. Sukusolujen synty 1. Avainsanat 2. Geenien ja ympäristön vaikutus yksilöön 3. Meioosissa kromosomimäärä puolittuu, hedelmöityksessä kromosomiluku kaksinkertaistuu 4. Ensimmäisessä meioottisessa jaossa kromosomiluku puolittuu 5. Toinen meioottinen jako muistuttaa mitoosia 6. Uusien geeniyhdistelmien, rekombinanttien muodostuminen 7. Meioosin häiriöt voivat aiheuttaa kromosomi- ja kromosomistomutaatioita 8. Tehtävät 9. Kuvat

3 Avainsanat: Alleelit Lokus Fenotyyppi Genotyyppi Meioosi Tsygootti Rekombinaatio Kromosomimutaatiot Kromosomistomutaatiot

4 Geenien ja ympäristön vaikutus yksilöön Genotyyppi: perityt ominaisuudet Fenotyyppi: ulkoasu Ympäristötekijöiden vaikutus Alleelit eli geenin eri muodot määräävät perityt ominaisuudet (toinen alleeli isältä, toinen äidiltä) Lokus: alleelien sijaintipaikka geenissä

5 Sukusolut syntyvät meioosin tuloksena Sukusolut syntyvät sukupuolirauhasissa, koirailla kiveksissä ja naarailla munarauhasissa. Kasveilla sukusolut syntyvät siitepölyä tuottavissa heteissä ja munasoluja tuottavissa emeissä. Sukusoluja tuottavaa solulinjaa kutsutaan ituradaksi. Sukusoluja tuottavaa jakautumistapahtumaa kutsutaan meioosiksi.

6

7 Meioosissa kromosomimäärä puolittuu, hedelmöityksessä kromosomiluku kaksinkertaistuu Meioosissa (sukusolut, itiöt) kromosomimäärä puolittuu (n) Meioosissa on kaksi jakoa: vähennysjako, jonka aikana kromosomimäärä puolittuu, tasausjako, jossa kahdentuneet kromosomit jaetaan syntyviin sukusoluihin. Hedelmöityksessä sukusolut yhtyvät tsygootiksi (2n)

8 Ensimmäisessä meioottisessa jaossa kromosomiluku puolittuu Esivaihe I: Jälkivaihe I: Keskivaihe I: Loppuvaihe I:

9 Toinen meioottinen jako muistuttaa mitoosia Esivaihe II: Jälkivaihe II: Keskivaihe II: Loppuvaihe: Tiedosto meioosi.swf kannattaa avata nettiselaimessa, jossa on Flash Player.

10 Video kromosomeista ja meioosista

11 Meioosissa perintöaines järjestyy uudelleen Se kumpi vastinkromosomeista joutuu kuhunkin soluun meioosissa, riippuu täysin sattumasta. Ihmisellä kromosomit voivat järjestäytyä tavalla (vastinkromosomien sattumanvarainen järjestäytyminen). Tämän vuoksi vanhemmat eivät saa täysin samanlaisia jälkeläisiä, paitsi, jos syntyy identtiset kaksoset. Identtiset kaksoset ovat lähtöisin samasta munasolusta, joka jakautuu kahtia ja molemmista lähtee kehittymään sikiö. Syntyvillä lapsilla on identtinen perintöaines. Erimunaiset kaksoset ovat yleisempiä kuin identtiset: tuolloin naiselta irtoaa 2 munasolua, jotka molemmat hedelmöittyvät.

12

13 Uusien geeniyhdistelmien, rekombinanttien muodostuminen Kromosomien välinen rekombinaatio Kromosomien sisäinen rekombinaatio (crossing-over - ilmiö) Geneettisen rekombinaation tuloksena syntyy muuntelua uudet geeniyhdistelmät

14

15 Geneettinen vaihtelu -video

16

17 Meioosin häiriöt voivat aiheuttaa kromosomi- ja kromosomistomutaatioita Kromosomimutaatiot: Tapahtuvat yleensä meioosin aikana Kokonaiset kromosomien osat muuttuvat Tyypit: häviämä, kahdentuma, kääntymä tai siirtymä Kromosomistomutaatiot: Kromosomiluku muuttuu meioosin aikana jonkin häiriön vuoksi. (aneuploidia) Tyypit: monosomia, trisomia, polyploidia,haploidia

18 Downin oireyhtymä (Downin syndrooma) Downin oireyhtymää sairastavia lapsia syntyy Suomessa vuosittain noin 70. Se on yleisin kromosomihäiriö, joka aiheutuu solujen ylimääräisestä kromosomi 21:sta (trisomia 21). Downin oireyhtymässä lapsella todetaan tyypilliset kasvonpiirteet, lyhyt kaula, leveä isovarpaan varvasväli, yliliikkuvat nivelet, yksi kämmenpoimu, lihasten heikkous ja usein myös rakenteellinen sydänvika. Oireyhtymään kuuluu myös keskivaikea kehitysvammaisuus, joka vastaa 5 7 vuotiaan kehitystasoa. Koska riski saada Down-lapsi kasvaa voimakkaasti synnyttäjän iän myötä, tarjotaankin maassamme kaikille yli 35- vuotiaille mahdollisuus raskaudenaikaiseen kromosomidiagnostiikkaan.

19

20 Klinefelter-oireyhtymä Klinefelter-oireyhtymässä poikalapsella on ylimääräinen X- kromosomi (47 XXY). Vauvaiässä XXY-pojat eivät eroa ikätovereistaan. Kävelemään oppiminen ja puheenkehitys voivat kuitenkin olla jonkin verran viivästyneitä. Kouluikäisillä saattaa olla lukemiseen ja kirjoittamiseen liittyviä oppimisvaikeuksia. XXY-poikien murrosikäkehitys käynnistyy yleensä normaaliin tapaan. Kivekset kuitenkin jäävät pieniksi ja rintarauhasten kasvua esiintyy hiukan enemmän kuin ikätovereilla. XXY-miesten kivesten kyky tuottaa testosteronihormonia on normaalia heikompi. Jotkut pojat tarvitsevat testosteronihoitoa jo murrosiässä, toisinaan hormonihoito aloitetaan vasta aikuisena. Monet XXY-miehet, varsinkin ne, jotka käyttävät testosteronikorvaushoitoa, ovat sitä mieltä, että he elävät normaalia aikuisen miehen elämää. Suurin osa XXY-miehistä on hedelmättömiä.

21 Turnerin oireyhtymä Turnerin oireyhtymä on naisilla ja tytöillä esiintyvä kromosomipoikkeavuus, jonka tavallisin syy on toisen X- kromosomin täydellinen puuttuminen (45X) Syytä oireyhtymälle ei tunneta mutta raskauden alkuvaiheessa toinen X-kromosomi häviää. Oireyhtymä ei aiheuta kehitysvammaisuutta mutta muita terveydellisiä ongelmia esiintyy esim. rakenteellisia sydänvikoja. Turner-naiset ovat usein lyhytkasvuisia, heillä voi olla leveä rintakehä, alhainen hiustenraja niskassa ja niskapoimu. Turnerin oireyhtymää ei kuitenkaan voi aina helposti nähdä ulkonäöstä. Turner-naisilla murrosiän fyysiset muutokset jäävät yleensä tapahtumatta, munasarjat eivät kehity normaalisti ja he tarvitsevat hormonihoitoa.

22 Tehtävät 1. Perimä sivun 78 kuvasta 2. Mitoosin ja meioosin vertailu 3. Eläimen ja kasvin vertailu 4. Meioottinen solu 5. Meioosin vaiheet 6. Ihmisen karyogrammi (YO-tehtävä K-07)

23 1. Perimä sivun 78 kuvasta Montako prosenttia sivun 78 valokuvan lapsen perimästä on tullut isoäidin äidiltä?

24 2. Mitoosin ja meioosin vertailu Vertaile solujen lisääntymistä mitoosissa ja meioosissa. a) tapahtumapaikka ihmisessä? b) tapahtumapaikka sinivuokossa? c) yhdestä solusta syntyvien solujen lukumäärä d) syntyvien solujen kromosomien lukumäärä e) syntyvien solujen kromosomien rakenne emosoluun verrattuna f) merkitys yksilön ja populaation kannalta

25 3. Eläimen ja kasvin vertailu Vertaile sivun 82 avulla eläimen ja kasvin kromosomistojen elämänkiertoa. Mikä keskeinen ero on sukusolujen muodostumisessa kasvissa ja eläimissä?

26 4. Meioottinen solu Kuvassa on esitetty meioosia läpikäyvä sukusolulinjan solu. Tällä mielikuvituseliöllä on kolme erilaista kromosomia. a) Mitä meioosin vaihetta kuva esittää? b) Piirrä muut vaihtoehdot näiden vastinkromosomiparien kromosomien sijoittumisesta toisiinsa nähden tuossa samassa meioosin vaiheessa c) Piirrä eri vaihtoehdoista syntyvät sukusolut ja laske erilaisten sukusolujen määrä?

27 5. Meioosin vaiheet Siirrä meioosin eri vaiheita kuvaavien piirrosten viereen oikeat kirjaimet. A. vähennysjakautumisen keskivaihe B. tasausjakautumisen keskivaihe C. Kromatidit irtoavat sentromeerien kohdilta toisistaan ja siirtyvät solujen vastakkaisiin päihin. D. kiasmojen syntyminen E. muistuttaa mitoosin keskivaihetta F. Seuraavaksi syntyy neljä uutta sukusolua G. jälkivaihe I

28 6. Ihmisen karyogrammi (YO-tehtävä K-07) Ihmisen kromosomihäiriöiden diagnosoimiseksi laaditaan tarvittaessa karyogrammi, jossa näkyvät kaikki kromosomit pareittain koon mukaan ryhmiteltynä (kuvissa vasemmassa yläkulmassa on 1. kromosomipari ja oikeassa alakulmassa 23. eli sukupuolikromosomipari). a) Jos halutaan tutkia sikiötä, mistä kudoksista näytteet saadaan ja miten niitä tutkitaan? b) Missä vaiheessa olevista soluista kuvan kromosomit on kuvattu? Perustele päätelmäsi. c) Tarkastele oheisia karyogrammeja A ja B. Millaisista kromosomipoikkeamista on kyse, ja millaisia ennusteita voidaan antaa henkilöiden A ja B syntymän jälkeisestä kehityksestä?

Lisääntyminen. BI1 Elämä ja evoluutio Leena kangas-järviluoma

Lisääntyminen. BI1 Elämä ja evoluutio Leena kangas-järviluoma Lisääntyminen BI1 Elämä ja evoluutio Leena kangas-järviluoma säilyä hengissä ja lisääntyä kaksi tapaa lisääntyä suvuton suvullinen suvuttomassa lisääntymisessä uusi yksilö syntyy ilman sukusoluja suvullisessa

Lisätiedot

Populaatiosimulaattori. Petteri Hintsanen HIIT perustutkimusyksikkö Helsingin yliopisto

Populaatiosimulaattori. Petteri Hintsanen HIIT perustutkimusyksikkö Helsingin yliopisto Populaatiosimulaattori Petteri Hintsanen HIIT perustutkimusyksikkö Helsingin yliopisto Kromosomit Ihmisen perimä (genomi) on jakaantunut 23 kromosomipariin Jokaisen parin toinen kromosomi on peritty isältä

Lisätiedot

Periytyvyys ja sen matematiikka

Periytyvyys ja sen matematiikka Periytyvyys ja sen matematiikka 30.7.2001 Katariina Mäki MMM,tutkija Helsingin yliopisto, Kotieläintieteen laitos / kotieläinten jalostustiede katariina.maki@animal.helsinki.fi Jalostuksen tavoitteena

Lisätiedot

Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita

Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita 14. Useamman ominaisuusparin periytyminen 1. Avainsanat 2. Mendelin lait 3. Dihybridiristeytys 4. Mendelin tulosten taustaa 5. Tekijäinvaihdunta

Lisätiedot

Perinnöllisyyden perusteita

Perinnöllisyyden perusteita Perinnöllisyyden perusteita Perinnöllisyystieteen isä on augustinolaismunkki Gregor Johann Mendel (1822-1884). Mendel kasvatti herneitä Brnon (nykyisessä Tsekissä) luostarin pihalla. 1866 julkaisu tuloksista

Lisätiedot

Perinnöllisyyden perusteita

Perinnöllisyyden perusteita Perinnöllisyyden perusteita Eero Lukkari Tämä artikkeli kertoo perinnöllisyyden perusmekanismeista johdantona muille jalostus- ja terveysaiheisille artikkeleille. Koirien, kuten muidenkin eliöiden, perimä

Lisätiedot

S Laskennallinen systeemibiologia

S Laskennallinen systeemibiologia S-114.2510 Laskennallinen systeemibiologia 3. Harjoitus 1. Koska tilanne on Hardy-Weinbergin tasapainossa luonnonvalintaa lukuunottamatta, saadaan alleeleista muodostuvien eri tsygoottien genotyyppifrekvenssit

Lisätiedot

Kromosomimuutokset. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com. Huhtikuussa 2008

Kromosomimuutokset. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com. Huhtikuussa 2008 16 Kromosomimuutokset Huhtikuussa 2008 Tätä työtä tuki EuroGentest, joka on Euroopan yhteisön tutkimuksen kuudennen puiteohjelman rahoittama verkosto. Kääntänyt Tiina Lund-Aho yhteistyössä Väestöliiton

Lisätiedot

a. Mustan ja lyhytkarvaisen yksilön? b. Valkean ja pitkäkarvaisen yksilön? Perustele risteytyskaavion avulla.

a. Mustan ja lyhytkarvaisen yksilön? b. Valkean ja pitkäkarvaisen yksilön? Perustele risteytyskaavion avulla. 1. Banaanikärpänen dihybridiristeytys. Banaanikärpäsillä silmät voivat olla valkoiset (resessiivinen ominaisuus, alleeli v) tai punaiset (alleeli V). Toisessa kromosomissa oleva geeni määrittää siipien

Lisätiedot

Evoluutio. BI Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma

Evoluutio. BI Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma Evoluutio BI Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma 1 Evoluutio lajinkehitystä, jossa eliölajit muuttuvat ja niistä voi kehittyä uusia lajeja on jatkunut elämän synnystä saakka, sillä ei ole päämäärää

Lisätiedot

KOE 6 Biotekniikka. 1. Geenien kloonaus plasmidien avulla.

KOE 6 Biotekniikka. 1. Geenien kloonaus plasmidien avulla. Esseekysymyksistä 1-2 voi saada enintään 9 pistettä/kysymys. Vastauksia pisteytettäessä huomioidaan asiatiedot, joista voi saada enintään 7 pistettä. Lisäksi vastaaja saa enintään kaksi pistettä, mikäli

Lisätiedot

SÄTEILYN GENEETTISET VAIKUTUKSET

SÄTEILYN GENEETTISET VAIKUTUKSET 8 SÄTEILYN GENEETTISET VAIKUTUKSET Sisko Salomaa SISÄLLYSLUETTELO 8.1 Ihmisen perinnölliset sairaudet... 122 8.2 Perinnöllisten sairauksien taustailmaantuvuus... 125 8.3 Perinnöllisen riskin arviointi...

Lisätiedot

Euromit2014-konferenssin tausta-aineistoa Tuottaja Tampereen yliopiston viestintä

Euromit2014-konferenssin tausta-aineistoa Tuottaja Tampereen yliopiston viestintä Mitkä mitokondriot? Lyhyt johdatus geenitutkijoiden maailmaan Ihmisen kasvua ja kehitystä ohjaava informaatio on solun tumassa, DNA:ssa, josta se erilaisten prosessien kautta päätyy ohjaamaan elimistön,

Lisätiedot

SÄTEILYN TERVEYSVAIKUTUKSET

SÄTEILYN TERVEYSVAIKUTUKSET SÄTEILYN TERVEYSVAIKUTUKSET 25 Säteily- ja ydinturvallisuus -kirjasarjan toimituskunta: Sisko Salomaa, Wendla Paile, Tarja K. Ikäheimonen, Roy Pöllänen, Anne Weltner, Olavi Pukkila, Jorma Sandberg, Heidi

Lisätiedot

VASTAUS 1: Yhdistä oikein

VASTAUS 1: Yhdistä oikein KPL3 VASTAUS 1: Yhdistä oikein a) haploidi - V) ihmisen sukusolu b) diploidi - IV) ihmisen somaattinen solu c) polyploidi - VI) 5n d) iturata - III) sukusolujen muodostama solulinja sukupolvesta toiseen

Lisätiedot

1. Piilokiveksisyys (R1)

1. Piilokiveksisyys (R1) 1. Piilokiveksisyys (R1) - Piilokiveisyys eli kryptorkia tarkoitttaa kiveksen tai molempien kivesten sijaitsemista muualla kuin kivespussissa - Tämä voi tapahtua silloin, kun kivesten laskeutuminen kivespussiin

Lisätiedot

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia 21.1.2014 Epigeneettinen säätely Epigenetic: may be used for anything to do with development, but nowadays

Lisätiedot

Miten geenit elelevät populaatioissa, vieläpä pitkiä aikoja?

Miten geenit elelevät populaatioissa, vieläpä pitkiä aikoja? Miten geenit elelevät populaatioissa, vieläpä pitkiä aikoja? Populaatio on lisääntymisyhteisö ja lisääntymisjatkumo Yksilöt ovat geenien tilapäisiä yhteenliittymiä, mutta populaatiossa geenit elelevät

Lisätiedot

X-kromosominen periytyminen. Potilasopas. TYKS Perinnöllisyyspoliklinikka PL 52, 20521 Turku puh (02) 3131 390 faksi (02) 3131 395

X-kromosominen periytyminen. Potilasopas. TYKS Perinnöllisyyspoliklinikka PL 52, 20521 Turku puh (02) 3131 390 faksi (02) 3131 395 12 X-kromosominen periytyminen TYKS Perinnöllisyyspoliklinikka PL 52, 20521 Turku puh (02) 3131 390 faksi (02) 3131 395 FOLKHÄLSANS GENETISKA KLINIK PB 211, (Topeliusgatan 20) 00251 Helsingfors tel (09)

Lisätiedot

Symbioosi 2 VASTAUKSET

Symbioosi 2 VASTAUKSET Luku 13 Symbioosi 2 VASTAUKSET 1. Termit Vastaus: a= sukusolut b= genotyyppi c= F2-polvi d= F1-polvi e= P-polvi 2. Termien erot a. Fenotyyppi ja genotyyppi Vastaus: fenotyyppi on yksilön ilmiasu, genotyyppi

Lisätiedot

Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana. Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere

Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana. Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere 17.11.2011 Mistä lihastauti aiheutuu? Suurin osa on perinnöllisiä Osassa perimä altistaa

Lisätiedot

Muuttumaton genomi? Genomin ylläpito. Jakson luennot. Luennon sisältö DNA:N KAHDENTUMINEN ELI REPLIKAATIO

Muuttumaton genomi? Genomin ylläpito. Jakson luennot. Luennon sisältö DNA:N KAHDENTUMINEN ELI REPLIKAATIO Muuttumaton genomi? Genomin ylläpito SNP 14.1.2013 Tiina Immonen Biolääketieteen laitos Biokemia ja kehitysbiologia Jakson luennot Mitä on genomilääketiede? Dan Lindholm Genomin ylläpito Tiina Immonen

Lisätiedot

Johan Ludvig Runebergin Sven Dufva -runo geneetikon silmin 1

Johan Ludvig Runebergin Sven Dufva -runo geneetikon silmin 1 AURAICA Scripta a Societate Porthan edita Vol. 2, 2009: 3 12 Johan Ludvig Runebergin Sven Dufva -runo geneetikon silmin 1 Petter Portin Johan Ludvig Runebergin runoelman Vänrikki Stoolin tarinoita henkilöhahmoista

Lisätiedot

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen

Lisätiedot

Sikiöseulonnat. Opas raskaana oleville. www.eksote.fi

Sikiöseulonnat. Opas raskaana oleville. www.eksote.fi Sikiöseulonnat Opas raskaana oleville www.eksote.fi Raskauden seuranta ja sikiötutkimukset ovat osa suomalaista äitiyshuoltoa. Niiden tarkoitus on todeta, onko raskaus edennyt normaalisti, sekä saada tietoja

Lisätiedot

måndag 10 februari 14 Jaana Ohtonen Kielikoulu/Språkskolan Haparanda

måndag 10 februari 14 Jaana Ohtonen Kielikoulu/Språkskolan Haparanda GENETIIKKA: KROMOSOMI DNA & GEENI Yksilön ominaisuudet 2 Yksilön ominaisuudet Perintötekijät 2 Yksilön ominaisuudet Perintötekijät Ympäristötekijät 2 Perittyjä ominaisuuksia 3 Leukakuoppa Perittyjä ominaisuuksia

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

III Perinnöllisyystieteen perusteita

III Perinnöllisyystieteen perusteita Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita 12. Ominaisuuksien periytymistä tutkitaan risteytyksillä 1. Avainsanat 2. Geenit ja alleelit 3. Mendelin herneet 4. Monohybridiristeytys

Lisätiedot

Symbioosi 2 VASTAUKSET. b. Millaisia sukusoluja vanhemmat tuottavat (4 erilaista)? Vastaus: VL, vl, Vl, vl

Symbioosi 2 VASTAUKSET. b. Millaisia sukusoluja vanhemmat tuottavat (4 erilaista)? Vastaus: VL, vl, Vl, vl Luku 14 Symbioosi 2 VASTAUKSET 1. Banaanikärpänen dihybridiristeytys a. Mikä on vanhempien genotyyppi? Vastaus: VvLl b. Millaisia sukusoluja vanhemmat tuottavat (4 erilaista)? Vastaus: VL, vl, Vl, vl c.

Lisätiedot

Genomin ylläpito Tiina Immonen BLL Lääke8eteellinen biokemia ja kehitysbiologia

Genomin ylläpito Tiina Immonen BLL Lääke8eteellinen biokemia ja kehitysbiologia Genomin ylläpito 14.1.2014 Tiina Immonen BLL Lääke8eteellinen biokemia ja kehitysbiologia Luennon sisältö DNA:n kahdentuminen eli replikaa8o DNA:n korjausmekanismit Replikaa8ovirheiden korjaus Emäksenpoistokorjaus

Lisätiedot

Luku 20. Biotekniikka

Luku 20. Biotekniikka 1. Harjoittele käsitteitä Biotekniikkaa on tekniikka, jossa käytetään hyväksi fysiikkaa. tekniikka, jossa käytetään hyväksi puuta. tekniikka, jossa käytetään hyväksi eläviä eliöitä. puutarhakasvien siementen

Lisätiedot

TRISOMIASEULONTA. Veli Isomaa / 5.2.2015

TRISOMIASEULONTA. Veli Isomaa / 5.2.2015 TRISOMIASEULONTA Veli Isomaa / 5.2.2015 TRISOMIASEULONTA Trisomia Kromosomipoikkeavuus, jossa yhdessä kromosomiparissa on ylimääräinen kromosomi. Kromosomiluku on tällöin 47 Seulonta Seulonnalla tarkoitetaan

Lisätiedot

VASTAUS 2a: Ruusukaijasten väri

VASTAUS 2a: Ruusukaijasten väri VASTAUS 2a: Ruusukaijasten väri Merkitään: ZK= Vihreän värin aiheuttava dominoiva alleeli Zk= keltaisen värin aiheuttava resessiivinen alleeli W= W-kromosomi Keltaisen koiraan perimä ZkZk, vihreän naaraan

Lisätiedot

Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsien ekologia ja käyttö

Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsien ekologia ja käyttö Tehtävä 1: Pisteet /5 pistettä 1. Mitä ovat abioottiset ympäristötekijät? Kuvaa vähintään neljä abioottista ympäristötekijää ja kerro, minkälainen yhteys tai vaikutus niillä on metsämäntyyn? (5 p.) Abioottisilla

Lisätiedot

18-rengaskromosomi-oireyhtymä

18-rengaskromosomi-oireyhtymä Tietolehtiset on tarkoitettu yleiskatsauksiksi johonkin tiettyyn oireyhtymään tai sairauteen, ne eivät korvaa perinnöllisyysneuvontaa tai erikoislääkärin konsultaatiota. 18-rengaskromosomi-oireyhtymä Perinnöllisyyslääketieteen

Lisätiedot

DNA testit sukututkimuksessa

DNA testit sukututkimuksessa DNA testit sukututkimuksessa Pakkasten sukuseura ry:n 20 v juhlakokous 19.9.2015 Jyväskylä Raimo Pakkanen, sukuneuvoston pj A,T,G,C. Ihmisen genetiikan lyhyt oppimäärä mtdna diploidinen kromosomisto =

Lisätiedot

NIPT. Non-invasiivinen prenataalitutkimus

NIPT. Non-invasiivinen prenataalitutkimus NIPT Non-invasiivinen prenataalitutkimus Non-invasiivinen prenataalitutkimus, NIPT B -NIPT-D ATK 8598 Non-invasiivinen prenataalitutkimus B -NIPTlaa ATK 8599 Non-invasiivinen prenataalitutkimus, laaja

Lisätiedot

Sikiön kehityshäiriöiden. Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28) www.eksote.fi

Sikiön kehityshäiriöiden. Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28) www.eksote.fi Sikiön kehityshäiriöiden seulonta Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28) www.eksote.fi Raskauksien seuranta ja sikiötutkimukset ovat osa suomalaista äitiyshuoltoa. Äidit voivat osallistua vapaaehtoiseen sikiön

Lisätiedot

Opiskelijoiden nimet, s-postit ja palautus pvm. Kemikaalin tai aineen nimi. CAS N:o. Kemikaalin ja aineen olomuoto Valitse: Kiinteä / nestemäinen

Opiskelijoiden nimet, s-postit ja palautus pvm. Kemikaalin tai aineen nimi. CAS N:o. Kemikaalin ja aineen olomuoto Valitse: Kiinteä / nestemäinen Harjoitus 2: Vastauspohja. Valitun kemikaalin tiedonhaut ja alustava riskinarviointi. Ohje 09.03.2016. Laat. Petri Peltonen. Harjoitus tehdään k2016 kurssilla parityönä. Opiskelijoiden nimet, s-postit

Lisätiedot

Seulontavaihtoehdot ja riskit

Seulontavaihtoehdot ja riskit Seulontavaihtoehdot ja riskit Hannele Laivuori HUSLAB Perinnöllisyyslääketieteen yksikkö Jaakko Ignatius TYKS, Perinnöllisyyslääketiede Finohta / Sikiöseulontojen yhtenäistäminen / Hannele Laivuori ja

Lisätiedot

Sikiön kehityshäiriöiden seulonta alkuraskaudessa

Sikiön kehityshäiriöiden seulonta alkuraskaudessa Sikiön kehityshäiriöiden seulonta alkuraskaudessa Sikiön 21-trisomian seulonta äidin verinäytteestä ensimmäisen raskauden kolmanneksen aikana (raskausviikot 11.-12.) (S -Tr1Seul no 4548) Yleistä Raskauksien

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA IHMINEN ON TOIMIVA KOKONAISUUS Ihmisessä on noin 60 000 miljardia solua Solujen perusrakenne on samanlainen, mutta ne ovat erilaistuneet hoitamaan omia tehtäviään Solujen on oltava

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTON KANSANTERVEYSTIETEEN LAITOS NUORTEN KAKSOSTEN TERVEYSTUTKIMUS PERHELOMAKE

HELSINGIN YLIOPISTON KANSANTERVEYSTIETEEN LAITOS NUORTEN KAKSOSTEN TERVEYSTUTKIMUS PERHELOMAKE HELSINGIN YLIOPISTON KANSANTERVEYSTIETEEN LAITOS NUORTEN KAKSOSTEN TERVEYSTUTKIMUS PERHELOMAKE Tässä lomakkeessa kysytään kaksosten syntymään, lapsuudenajan kasvuun ja kehitykseen sekä terveyteen liittyvistä

Lisätiedot

Kirsi Sainio. Kirsi Sainio. Kirsi Sainio. Biokemiaja kehitysbiologia Biolääketieteenlaitos. Kirsi Sainio. Kirsi Sainio.

Kirsi Sainio. Kirsi Sainio. Kirsi Sainio. Biokemiaja kehitysbiologia Biolääketieteenlaitos. Kirsi Sainio. Kirsi Sainio. Larsen s Human Embryology, kappaleet 1. ja 2. Lisälukemisto: Kehitysbiologian opetusmoniste (DiKK) Scott Gilbert: Developmental Biology J. Slack: Essential Developmental Biology H. Sariola ym.: Solusta

Lisätiedot

Geenitekniikan perusmenetelmät

Geenitekniikan perusmenetelmät Loppukurssikoe To klo 14-16 2 osiota: monivalintatehtäväosio ja kirjallinen osio, jossa vastataan kahteen kysymykseen viidestä. Koe on auki klo 14.05-16. Voit tehdä sen oppitunnilla, jolloin saat tarvittaessa

Lisätiedot

Tietoa Turnerin oireyhtymästä

Tietoa Turnerin oireyhtymästä Tietoa Turnerin oireyhtymästä Hanna Liisa Lenko ja Päivi Keskinen Tays lastentautien klinikka Sisällysluettelo 1. Lukijalle 2. Mikä on Turnerin oireyhtymä? 3. Turnerin oireyhtymä ja kasvu 4. Turnerin oireyhtymään

Lisätiedot

Sukupuolijutut 2 Kärpänen ja ihminen

Sukupuolijutut 2 Kärpänen ja ihminen Sukupuolijutut 2 Kärpänen ja ihminen Opetus: vaikka banaanikärpänen edustaakin hyvin monisoluisia eukaryootteja perinnöllisyyden tutkimisessa, eivät kaikki asiat ole ihmisellä ja kärpäsellä samanlaisia,

Lisätiedot

Sikiöseulonnat OPAS LASTA ODOTTAVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista

Sikiöseulonnat OPAS LASTA ODOTTAVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista Tämä esite on tarkoitettu kaikille lasta odottaville vanhemmille. Vanhempien toivotaan tutustuvan esitteeseen yhdessä. Sikiö seulontoihin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnat OAS LASTA ODOTTAVILLE

Lisätiedot

Tammikuun Kihlaus 2017

Tammikuun Kihlaus 2017 Tammikuun Kihlaus 2017 GRAVIDAN TILASTOT/ ASIAA KROMOSOMISAIRAUKSISTA Yleistä Synnytykset 2513 Syntyneitä lapsia 2546 Kromosomipoikkeavuu ksien seulonta: Yhdistelmäseulonta 1952 Pt-down 49 Yhteensä 2016

Lisätiedot

VÄESTÖLIITON PERINNÖLLISYYSKLINIKKA, TIETOLEHTISET/ FRAX-OIREYHTYMÄ

VÄESTÖLIITON PERINNÖLLISYYSKLINIKKA, TIETOLEHTISET/ FRAX-OIREYHTYMÄ Tietolehtiset on tarkoitettu yleiskatsauksiksi johonkin tiettyyn oireyhtymään tai sairauteen, ne eivät korvaa perinnöllisyysneuvontaa tai erikoislääkärin konsultaatiota. Frax-oireyhtymä Erikoislääkäri

Lisätiedot

Kohti sähköistä arviointia käytännön esimerkkejä lukion biologiassa

Kohti sähköistä arviointia käytännön esimerkkejä lukion biologiassa Kohti sähköistä arviointia käytännön esimerkkejä lukion biologiassa Kimmo Lahti Pateniemen lukio, Oulu OPH:n tilaisuus 2.2.2015 (Oulu): Kohti digitaalisia ylioppilastutkinnon kokeita luonnontieteissä Taustaa

Lisätiedot

Peittyvä periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com

Peittyvä periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com 12 Peittyvä periytyminen Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy's and St Thomas' Hospital, London, United Kingdom; and the London IDEAS Genetic

Lisätiedot

TESTITULOSTEN YHTEENVETO

TESTITULOSTEN YHTEENVETO TESTITULOSTEN YHTEENVETO LIHASTEN VÄSYMINEN JA PALAUTUMINEN Lihaksesi eivät väsy niin helposti ja ne palautuvat nopeammin. Kehitettävä Hyvä AEROBINEN KUNTO Sinulla on edellytyksiä kasvattaa aerobista kuntoa

Lisätiedot

} Vastinkromosomit. Jalostusta selkokielellä. Miten niin voidaan jalostaa?

} Vastinkromosomit. Jalostusta selkokielellä. Miten niin voidaan jalostaa? Jalostusta selkokielellä Vuokatin jalostuskurssi 2015 Pirkko Taurén Miten niin voidaan jalostaa? Eri yksilöiden välillä on eroja Sukulaiset muistuttavat enemmän toisiaan kuin yksilöt keskimäärin Geenit

Lisätiedot

Avainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 9. Perimä ja terveys.

Avainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 9. Perimä ja terveys. Avainsanat: mutaatio Monitekijäinen sairaus Kromosomisairaus Sukupuu Suomalainen tautiperintö Geeniterapia Suora geeninsiirto Epäsuora geeninsiirto Kantasolut Totipotentti Pluripotentti Multipotentti Kudospankki

Lisätiedot

Sikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista

Sikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista Tämä esite on tarkoitettu kaikille raskaana oleville. Vanhempien toivotaan tutustuvan esitteeseen yhdessä. Sikiö seulontoihin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE Tietoa

Lisätiedot

Avainsanat: perimä dna rna 5`-ja 3`-päät replikaatio polymeraasientsyymi eksoni introni promoottori tehostajajakso silmukointi mutaatio

Avainsanat: perimä dna rna 5`-ja 3`-päät replikaatio polymeraasientsyymi eksoni introni promoottori tehostajajakso silmukointi mutaatio Avainsanat: perimä dna rna 5`-ja 3`-päät replikaatio polymeraasientsyymi eksoni introni promoottori tehostajajakso silmukointi mutaatio Perinnöllinen informaatio sijaitsee dna:ssa eli deoksiribonukleiinihapossa

Lisätiedot

THL/294/5.09.00/2013 Tiedonkeruun tietosisältö 1(8) 21.2.2013

THL/294/5.09.00/2013 Tiedonkeruun tietosisältö 1(8) 21.2.2013 Tiedonkeruun tietosisältö 1(8) Hedelmöityshoitotilastoinnin tiedonkeruun tietosisältö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kerää valtakunnalliset tiedot annetuista hedelmöityshoidoista sähköisellä tiedonkeruulomakkeella,

Lisätiedot

Solun perusrakenne I Ihminen Homo sapiens

Solun perusrakenne I Ihminen Homo sapiens Solun perusrakenne I Ihminen Homo sapiens LISÄÄNTYMINEN JA YKSILÖNKEHITYS (kpl 2-3) TYTÖSTÄ NAISEKSI - POJASTA MIEHEKSI sukupuoli (xx/xy) määräytyy hedelmöityksessä sukupuolirauhaset - kehittyvät 6 vko:lla

Lisätiedot

18p-deleetio oireyhtymä

18p-deleetio oireyhtymä Tietolehtiset on tarkoitettu yleiskatsauksiksi johonkin tiettyyn oireyhtymään tai sairauteen, ne eivät korvaa perinnöllisyysneuvontaa tai erikoislääkärin konsultaatiota. 18p-deleetio oireyhtymä 22.8.2014

Lisätiedot

Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden

Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden Ylioppilastutkintolautakunta S tudenteamensnämnden BIOLOGIAN KOE 13.3.2013 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden ja sisältöjen luonnehdinta ei sido ylioppilastutkintolautakunnan arvostelua.

Lisätiedot

YLEINEN KEHITYSBIOLOGIA

YLEINEN KEHITYSBIOLOGIA 649 G YLEINEN KEHITYSBIOLOGIA 650 G1 Meioosi vähemmän on enemmän Koistinen, Netta & Jääskeläinen, Jenny Solu-ja kehitysbiologian kurssin kirjoitelma Anatomian ja solubiologian laitos, Oulun yliopisto 4.9.2009

Lisätiedot

SIKIÖDIAGNOSTIIKKA SUOMESSA

SIKIÖDIAGNOSTIIKKA SUOMESSA SIKIÖDIAGNOSTIIKKA SUOMESSA Geneettisten tutkimusmenetelmien kehitys Enni Loven Päivi Suorsa Opinnäytetyö Lokakuu 2011 Bioanalytiikan koulutusohjelma Tampereen ammattikorkeakoulu 2 TIIVISTELMÄ Tampereen

Lisätiedot

Suomalaisen maatiaiskanan säilytysohjelman koulutuspäivä, Riihimäki, 25.10.2014 Pasi Hellstén

Suomalaisen maatiaiskanan säilytysohjelman koulutuspäivä, Riihimäki, 25.10.2014 Pasi Hellstén Suomalaisen maatiaiskanan säilytysohjelman koulutuspäivä, Riihimäki, 25.10.2014 Pasi Hellstén Sisäsiittoisuudella tarkoitetaan perinnöllisyystieteessä lisääntymistä, jossa pariutuvat yksilöt ovat enemmän

Lisätiedot

Fragiili X-oireyhtymä

Fragiili X-oireyhtymä Tietolehtiset on tarkoitettu yleiskatsauksiksi johonkin tiettyyn oireyhtymään tai sairauteen, ne eivät korvaa perinnöllisyysneuvontaa tai erikoislääkärin konsultaatiota. Fragiili X-oireyhtymä Erikoislääkäri

Lisätiedot

Helsingin yliopisto Valintakoe Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta. Hakijan nimi: Henkilötunnus:

Helsingin yliopisto Valintakoe Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta. Hakijan nimi: Henkilötunnus: Esseekysymyksistä 1 ja 2 voi saada enintään 5 pistettä/kysymys. Vastauksia pisteytettäessä huomioidaan asiatiedot, joista voi saada enintään 4 pistettä. Lisäksi vastaaja saa enintään yhden pisteen, mikäli

Lisätiedot

Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta. Syntyneet lapset. Yliopisto opiskelijoiden lapset

Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta. Syntyneet lapset. Yliopisto opiskelijoiden lapset Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta Aira Virtala Vanhempainilta 091109 Tampereen yliopisto Perhesuunnittelu Haluttu määrä lapsia sopivin välein vanhempien iän huomioiden Ei haluttujen raskauksien

Lisätiedot

II Genetiikka 4.(3) Nukleiinihapot

II Genetiikka 4.(3) Nukleiinihapot II Genetiikka 4.(3) Nukleiinihapot Geenitekniikka - menetelmiä, joiden avulla dna:ta ja rna:ta voidaan eristää, muokata ja siirtää muihin soluihin tai eliöihin kromosomit koostuvat dna-rihmasta ja siihen

Lisätiedot

Sähköisen tiedonkeruulomakkeen käyttöohje löytyy lomakkeen yhteydestä erikseen.

Sähköisen tiedonkeruulomakkeen käyttöohje löytyy lomakkeen yhteydestä erikseen. Tiedonkeruuohjeistus 21.2.2013 1(5) HEDELMÖITYSHOITOJEN TILASTOINTI Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kerää valtakunnalliset tiedot annetuista hedelmöityshoidoista. Stakes keräsi vuosilta 1994 2005

Lisätiedot

ALKIODIAGNOSTIIK KA ANN-MARIE NORDSTRÖM

ALKIODIAGNOSTIIK KA ANN-MARIE NORDSTRÖM ALKIODIAGNOSTIIK KA ANN-MARIE NORDSTRÖM 180114 Lapsettomuushoidot 80-luvulla Ensimmäiset IVF-lapset Suomessa 1984 Hoidon onnistuminen 80-luvulla - hormonistimulaatiomenetelmät vasta kehittymässä - siirrettiin

Lisätiedot

Poikkeava kasvu - murrosikä

Poikkeava kasvu - murrosikä Poikkeava kasvu - murrosikä LL, lastentauteihin erikoistuva lääkäri, Hannu Nissinen 29.9.2016 Yhteiset lapsemme koulutuspäivä Murrosikä on aika, jolloin nuori saavuttaa aikuispituuden ja sukukypsyyden,

Lisätiedot

BIOLOGIAN KOE 14.9.2015 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ

BIOLOGIAN KOE 14.9.2015 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ BIOLOGIAN KOE 14.9.2015 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden, sisältöjen ja pisteitysten luonnehdinta ei sido ylioppilastutkintolautakunnan arvostelua. Lopullisessa arvostelussa

Lisätiedot

Raskauden alkaminen. Raskauden alkamisen edellytykset

Raskauden alkaminen. Raskauden alkamisen edellytykset 12 Raskauden alkaminen 1 Naisen elämässä on monenlaisia rajapyykkejä, jolloin elämä muuttuu ratkaisevasti. Yksi niistä on raskaaksi tulo. Monesti raskaus on toivottu, tarkkaankin suunniteltu, joskus vahinko,

Lisätiedot

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission Leaving Certificate 2011 Marking Scheme Finnish Higher Level VASTAUKSET I Tehtävä: Vastaa kaikkiin kysymyksiin. 1. Selitä omin sanoin seuraavat

Lisätiedot

Potilasopas. 12 Mitä Genetiikan Laboratoriossa Tapahtuu?

Potilasopas. 12 Mitä Genetiikan Laboratoriossa Tapahtuu? 12 Mitä Genetiikan Laboratoriossa Tapahtuu? ei halua, että hänen näytettään käytetään näihin tarkoituksiin. Kuten muutkin lääketieteelliset näytteet, DNA katsotaan osaksi potilaan potilasasiakirjoja, joten

Lisätiedot

VALINTAKOE 2014 Terveyden biotieteiden koulutusohjelmat/ty ja ISY

VALINTAKOE 2014 Terveyden biotieteiden koulutusohjelmat/ty ja ISY VALINTAKOE 2014 Terveyden biotieteiden koulutusohjelmat/ty ja ISY BIOLOGIAN KYSYMYSTEN Hyvän vastauksen piirteet 2014 Väittämätehtävät. Maksimipisteet 10. Määrittele tai kuvaa lyhyesti seuraavat termit.

Lisätiedot

Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä

Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä Genomitiedon vaikutus terveydenhuoltoon työpaja 7.11.2014 Sitra, Helsinki Jaakko Ignatius, TYKS Kliininen genetiikka Perimän

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

Internetin saatavuus kotona - diagrammi

Internetin saatavuus kotona - diagrammi Internetin saatavuus kotona - diagrammi 2 000 ruotsalaista vuosina 2000-2010 vastata Internetiä koskeviin kysymyksiin. Alla oleva diagrammi osoittaa, kuinka suurella osuudella (%) eri ikäryhmissä oli Internet

Lisätiedot

Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita

Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita 10. Valkuaisaineiden valmistaminen solussa 1. Avainsanat 2. Perinnöllinen tieto on dna:n emäsjärjestyksessä 3. Proteiinit koostuvat

Lisätiedot

Kymmenen kärjessä mitkä ovat suomalaisten yleisimmät perinnölliset sairaudet?

Kymmenen kärjessä mitkä ovat suomalaisten yleisimmät perinnölliset sairaudet? Kymmenen kärjessä mitkä ovat suomalaisten yleisimmät perinnölliset sairaudet? Harvinaiset-seminaari TYKS 29.9.2011 Jaakko Ignatius TYKS, Perinnöllisyyspoliklinikka Miksi Harvinaiset-seminaarissa puhutaan

Lisätiedot

TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN!

TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN! TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN! Perhevalmennuksen tavoitteena on tukea ja vahvistaa vanhempia heidän hoito- ja kasvatustehtävässään jotta arki vauvan kanssa sujuisi hyvin. Valmennus toteutetaan vuorovaikutteisesti

Lisätiedot

Oili Aumo, kätilö 25.9.2015 Vantaa

Oili Aumo, kätilö 25.9.2015 Vantaa Oili Aumo, kätilö 25.9.2015 Vantaa SIKIÖSEULONNAT SUOMESSA Seulonta-asetus annettiin v 2007 (1339/2006 päivitys 339/2011), jolloin annettiin kolmen vuoden siirtymäaika. Seulonta Seulonta on osa ehkäisevää

Lisätiedot

DNA RNA proteiinit transkriptio prosessointi translaatio regulaatio

DNA RNA proteiinit transkriptio prosessointi translaatio regulaatio replikaatio repair mitoosi meioosi fertilisaatio rekombinaatio repair mendelistinen genetiikka DNA-huusholli Geenien toiminta molekyyligenetiikka DNA RNA proteiinit transkriptio prosessointi translaatio

Lisätiedot

Suomenhevosten kasvuhäiriötutkimus Susanna Back

Suomenhevosten kasvuhäiriötutkimus Susanna Back Suomenhevosten kasvuhäiriötutkimus Susanna Back 1 Tutkimuksen tavoite Kartoittaa suomenhevospopulaatiossa osteokondroosin (OD) esiintyvyyttä ja periytyvyyttä (heritabiliteetti) Osa suomenhevosten jalostusohjesäännön

Lisätiedot

Ihmisen elämänkaari. Syntymä

Ihmisen elämänkaari. Syntymä Ihmisen elämänkaari Jokainen meistä on saanut alkunsa, kun miehen siittiö on hedelmöittänyt naisen munasolun. Siitä on saanut alkunsa uusi elämä, uusi elämän tarina. Vaikka jokaisella on oma tarinansa,

Lisätiedot

Taneli Raivio, HYKS Lastenklinikka. Tietoa nuorelle ja vanhemmille. 1. Murrosiän aikataulu - milloin murrosikä on viivästynyt?

Taneli Raivio, HYKS Lastenklinikka. Tietoa nuorelle ja vanhemmille. 1. Murrosiän aikataulu - milloin murrosikä on viivästynyt? Taneli Raivio, HYKS Lastenklinikka Tietoa nuorelle ja vanhemmille 1. Murrosiän aikataulu - milloin murrosikä on viivästynyt? Tytöillä rinnat alkavat kasvaa keskimäärin 11.5 vuoden iässä ja pojilla kivekset

Lisätiedot

Suomalaisten mielenterveys

Suomalaisten mielenterveys Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys

Lisätiedot

Tehtävät Lukuun 21. Symbioosi 1. Tehtävä 1. Sammalet - aukkotehtävä. Kirjoita oikeat sanat aukkoihin.

Tehtävät Lukuun 21. Symbioosi 1. Tehtävä 1. Sammalet - aukkotehtävä. Kirjoita oikeat sanat aukkoihin. Tehtävät Lukuun 21. Tehtävä 1. Sammalet - aukkotehtävä Kirjoita oikeat sanat aukkoihin. Sanikkaisten lisäksi itiökasveja ovat maakasveista alkeellisimmat eli. Ne jaetaan kahteen ryhmään: maksa- ja lehtisammaliin.

Lisätiedot

Sikiöseulonnan jatkotutkimukset

Sikiöseulonnan jatkotutkimukset Tämä esite on tarkoitettu perheille, joissa raskausajan seulontojen perusteella epäillään sikiön poikkeavuutta. Kaikkiin jatkotutkimuksiin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnan jatkotutkimukset

Lisätiedot

SELVITYS SIITÄ MITEN ERÄÄT PERINNÖLLISET SAIRAUDET (KUTEN GPRA JA FUCOSIDOSIS) PERIYTYVÄT ENGLANNINSPRINGERSPANIELEISSA

SELVITYS SIITÄ MITEN ERÄÄT PERINNÖLLISET SAIRAUDET (KUTEN GPRA JA FUCOSIDOSIS) PERIYTYVÄT ENGLANNINSPRINGERSPANIELEISSA SELVITYS SIITÄ MITEN ERÄÄT PERINNÖLLISET SAIRAUDET (KUTEN GPRA JA FUCOSIDOSIS) PERIYTYVÄT ENGLANNINSPRINGERSPANIELEISSA Kaikki koiran perimät geenit sisältyvät 39 erilliseen kromosomipariin. Geenejä arvellaan

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 16:2016

TILASTOKATSAUS 16:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä

Lisätiedot

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1)

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1) Biologia Pakolliset kurssit 1. Eliömaailma (BI1) tuntee elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset sekä tietää, miten elämän ilmiöitä tutkitaan ymmärtää, mitä luonnon monimuotoisuus biosysteemien eri tasoilla

Lisätiedot

Symbioosi 1. Selvitä, mikä merkitys evoluution ja luonnonvalinnan kannalta on seuraavilla asioilla:

Symbioosi 1. Selvitä, mikä merkitys evoluution ja luonnonvalinnan kannalta on seuraavilla asioilla: Tehtävät Lukuun 12. Tehtävä 1. Luonnonvalinta. Selvitä, mikä merkitys evoluution ja luonnonvalinnan kannalta on seuraavilla asioilla: a. reviirikäyttäytyminen b. muuttoliike (migraatio) c. soidinkäyttäytyminen

Lisätiedot

Virikkeitä laadukkaaseen varhaiskasvatukseen aivotutkimuksesta. 28.1.2012 Markku Penttonen, Jyväskylän Yliopisto

Virikkeitä laadukkaaseen varhaiskasvatukseen aivotutkimuksesta. 28.1.2012 Markku Penttonen, Jyväskylän Yliopisto Virikkeitä laadukkaaseen varhaiskasvatukseen aivotutkimuksesta 28.1.2012 Markku Penttonen, Jyväskylän Yliopisto 1 Sisällys Hermosolu Aivot Elämän vaiheet Hermojärjestelmän rakentuminen sikiöaikana Hermosolujen

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Geenit ja ympäristötekijät koulutustason ja alkoholiongelmien taustalla

Geenit ja ympäristötekijät koulutustason ja alkoholiongelmien taustalla Geenit ja ympäristötekijät koulutustason ja alkoholiongelmien taustalla Antti Latvala Helsingin yliopisto, Kansanterveystieteen osasto THL, Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto antti.latvala@helsinki.fi

Lisätiedot