talousarvio 2014 taloussuunnitelma pormestarin talousarvioehdotus

Transkriptio

1 talousarvio 2014 taloussuunnitelma pormestarin talousarvioehdotus Julkaisija: Tampereen konsernihallinnon talous- ja liiketoimintaryhmä ISSN

2 Kansien suunnittelu: DesignKomitea Kannen kuva: Tuula Kaakinen Paino: Juvenes Print Suomen Yliopistopaino Oy

3 Esipuhe Tasapainoon uudistamalla ja yhdessä tekemällä Euroopan ja koko maailmantalouden heikko tilanne näyttää jatkuvan. Lähivuosien talouskehitys ja suhdannetilanteen paraneminen ovat edelleen hämärän peitossa. Euroopan ja maailman talouden myllerrys näkyy voimakkaasti myös Tampereen seudun vientiteollisuudessa, alueen työllisyydessä ja yhteisöverokertymässä, ja sitä myöten kaupungin taloudessa. Kaupungin heikentyneen taloustilanteen taustalla ovat lisäksi valtionosuuksien leikkaukset: Kaupungin rahoituspohjasta puuttuu ensi vuonna valtionosuuksia 45 miljoonaa euroa ja yhteisöveroja noin 20 miljoonaa euroa. Kun samalla palvelutarpeet kasvavat, on tasapainoisen talousarvion tekeminen poikkeuksellisen hankalaa. Tartumme tähän haasteeseen sekä uudistamalla palvelutuotantoa tehokkaammaksi että vahvistamalla tulopohjaa. Tulopohjan suurta vajetta on talousarviossa tasapainotettu karsimalla toimintamenoja ja investointeja sekä lisäämällä verotuloja. Palvelutaso on kyetty pääosin turvaamaan, mutta on selvää, että hyvin kireä talousarvio ei mahdollista palveluiden laajentamista. Kaikkien tahojen on myös pidättäydyttävä uusista menoesityksistä. Talouden ja toiminnan tasapainottaminen edellyttää menojen leikkausten ja tulojen lisäämisen lisäksi myös suuria rakenteellisia muutoksia kaupungin toiminnassa. Rakenneuudistuksilla tavoitellaan parempaa vaikuttavuutta ja taloudellisia säästöjä sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Tampereen kaupunki jatkaa ja konkretisoi keväällä 2013 hyväksyttyä ns. kymmenen kohdan rakennemuutosohjelmaa, jolla tavoitellaan jo ensi vuoden aikana huomattavia säästöjä ja toiminnan painopisteen siirtämistä ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen. Rakennemuutosohjelman uudistukset on sisällytetty myös kaupunginvaltuuston elokuussa hyväksymään Yhteinen Tampere näköalojen kaupunki -kaupunkistrategiaan, jonka sisältöjä yhdistäviä teemoja ovat yhdessä tekeminen, vastuullinen taloudenhoito, rohkea uudistuminen sekä vaikuttava ja fiksu toiminta. Strategian keskeisiä päämääriä ovat ennaltaehkäisevät palvelut sekä hyvinvointierojen kaventaminen, kokonaisvaltainen kaupunkisuunnittelu sekä panostaminen kilpailukykyyn. Päämäärien tasapainoisen toteutumisen kannalta on olennaista myös tuottavuuden parantaminen, palvelujen priorisointi ja toiminnan sopeuttaminen taloustilanteeseen. Vain luopumalla joidenkin asioiden tekemisestä voidaan tässä taloustilanteessa saada muutoksia aikaiseksi. Ensi vuonna ja taloussuunnitelmakaudella taloudellista tilannetta korjataan tekemällä muutoksia palveluiden määrään ja palveluverkkoihin, vähentämällä henkilöstön määrää eläköitymisen ja työpaikkojen vaihtamisen kautta sekä hakemalla lisää tuloja. Byrokratiatalkoilla vapautetaan resursseja hallinnollisista tehtävistä palvelutehtäviin. Panostamalla työhyvinvointiin vähennetään sairauspoissaoloja ja parannetaan tuottavuutta. Kaupungin palvelutuotannon kannalta tarpeettoman omaisuuden myyntiä vauhditetaan, jotta voidaan toteuttaa välttämättömiä ja kasvua tukevia investointeja. Kaupunki vahvistaa myös elinkeinopoliittista otettaan ja hakee uusia välineitä vaikean työttömyystilanteen ratkaisuun. Kaupunkiseudun kuntien yhteisessä elinvoimaselvityksessä on vuoden 2013 aikana pohdittu vaihtoehtoisia malleja paikallishallinnon järjestämiseksi kaupunkiseudulla. Selvitys valmistuu tammikuussa 2014, jonka jälkeen on aika tehdä hyvin pitkälle kantavia päätöksiä koko kaupunkiseudun tulevaisuudesta. Selvityksen aikana kaupunkiseudulla on syntynyt yhteisymmärrys uudistuksen tarpeellisuudesta. Uudistuksen vieminen loppuun asti on olennaisen tärkeää kaupunkiseudun yhtenäisyyden ja asukkaiden elämän sujuvuuden näkökulmasta. Kaupungissa toteutetaan vuonna 2014 myös kaupungin toimintamallin arviointi. Se luo pohjan muun muassa tilaaja-tuottajamallin ja pormestarimallin kehittämiselle. Omaehtoinen seutuselvitys ja toimintamallin arviointi ja uudistaminen ovat osoituksia Tampereen kyvystä katsoa tulevaisuuteen. Tampere panostaa lähivuosina voimakkaasti tulevaisuutta turvaavien investointien toteuttamiseen. Investointitaso on korkea, koska vaikeidenkin aikojen keskellä on uskallettava rakentaa huomisen menestyvää kaupunkia. Rantaväylän tunnelin rakentaminen käynnistyy jo kuluvana vuonna, mikä mahdollistaa myös muiden keskustan kehittämishankkeiden toteuttamisen, kuten Santalahden asuinalueen, Onkiniemen ja Särkänniemen kehittämisen, Ratapihankadun ja aseman seudun täydennysrakentamisen sekä Hämeenkadun rauhoittamisen läpiajoliikenteeltä. Ranta-Tampellan ja tunnelin rakentamisella tuetaan Tampereen kaupungin talousarvio

4 Esipuhe voimakkaasti keskustan alueen elinvoimaisuutta ja helpotetaan merkittävästi kasvavan kaupunkiseudun tulevaisuuden liikennejärjestelyjä. Modernin katuraitiotien suunnittelu etenee ja Turun kaupungin kanssa tehtävä yleissuunnitelma valmistuu ensi vuonna. Kuntatalouden kuluvan vuosikymmenen näkymät ovat synkät ja niistä selviäminen vaatii kauaskantoisia ratkaisuja. Kaupungin talouden pitäminen tasapainossa tai edes lähellä sitä on kovan työn takana. Tampere selviää tulevista haasteista uudistumalla rohkeasti ja hyödyntämällä Tampereen maanlaajuisesti tunnettua monipuolista innovatiivista osaamista. Pormestariohjelman erääksi keskeiseksi tavoitteeksi on kirjattu, että tilikauden tulos saadaan ylijäämäiseksi viimeistään vuonna Saavutamme tämän ja kaikki muutkin tavoitteet yhdessä. Tilanne vaatii aktiivista ja vahvaa tahtoa tehdä asioita uudella tavalla ja uskallusta muuttaa toimintatapoja tavoitteiden ja tarpeen mukaan. Näihin taloustalkoisiin tarvitaan meidän jokaisen aktiivista panosta. Anna-Kaisa Ikonen pormestari 4 Tampereen kaupungin talousarvio 2014

5 Sisällysluettelo sisällysluettelo Yleiset lähtökohdat Talous- ja strategiaprosessi Organisaation keskeiset muutokset Tampereen kaupungin organisaatio Toimintaympäristö Väestö Työ Asuminen Taloudelliset lähtökohdat Talouden kehitysnäkymät Kuntatalous Kaupungin talous Talousarvion rakenne, sitovuus ja seuranta Talousarvion osat Talousarvion sitovuus Tilivelvollisen valvontavastuu Henkilöstö Strategiaosa Tampereen kaupungin strategisen kehittämisen suuntaviivat Strateginen johtamisjärjestelmä Yhteinen Tampere - näköalojen kaupunki -kaupunkistrategia Palvelujen hankinnan ja kilpailuttamisen periaatteet Konsernihallinto ja konsernipalvelut Konsernihallinto Konsernipalvelut Taloushallinnon palvelukeskus Hallintopalvelukeskus Työllisyydenhoidon palveluyksikkö Tampereen kaupungin talousarvio

6 Sisällysluettelo Tilaajaosa Tuottajaosa Lasten ja nuorten kasvun tukeminen Varhaiskasvatus ja esiopetus Perusopetus Neuvola- ja terveydenhuoltopalvelut Psykososiaalisen tuen palvelut Kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen Ammatillinen koulutus Lukiokoulutus Elinkeino- ja työllisyyspalvelut Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen Harrastamisen ja omaehtoisen hyvinvoinnin edistämisen palvelut Kulttuuripääomapalvelut Kulttuuri- ja liikuntakasvatus Kulttuuri- ja liikuntatapahtumapalvelut Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Ennaltaehkäisevät palvelut Perusterveydenhuollon avopalvelut Sairaalapalvelut Päihde- ja mielenterveyspalvelut Sosiaalisen tuen palvelut Vammaispalvelut Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen Omaehtoisen toiminnan ja ennaltaehkäisevän työn palvelut Kotona asumista tukevat palvelut Sairaala- ja pitkäaikaisen laitoshoidon palvelut Kaupunkiympäristön kehittäminen Maaomaisuuden hallinta ja kehittäminen Kaupunkiympäristön rakentaminen ja ylläpito Joukkoliikenne Pelastustoimi Hyvinvointipalvelut Avopalvelut Laitoshoito Erikoissairaanhoito Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen koulutus Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Pirkanmaan pelastuslaitos Tampereen kaupungin talousarvio 2014

7 Sisällysluettelo Liikelaitokset Tampereen Vesi Liikelaitos Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitos Tullinkulman Työterveys Liikelaitos Tampereen Infra Liikelaitos Tampereen Ateria Liikelaitos Tampereen Logistiikka Liikelaitos Tampereen Tilakeskus Liikelaitos Rahastot Vahinkorahasto Asumisen rahasto Laskelmat Tuloslaskelma Verotulot Valtionosuudet Korkotulot ja -menot Muut rahoitustulot ja -menot Investoinnit Rahoituslaskelma Antolainauksen muutokset Korollisten velkojen muutokset Liitteet Konserniin kuuluvat tytäryhtiöt ja -yhteisöt 165 Merkittävät aluerakennushankkeet 176 Keskusta-hanke Vuores-hanke Talonrakennushankkeiden käyttötalousvaikutukset Valtionosuusrahoitus 2014 Täydentäviä tietoja Tampereen kaupungin talousarvio

8 Sisällysluettelo 8 Tampereen kaupungin talousarvio 2014

9 Yleiset lähtökohdat Yleiset lähtökohdat Talous- ja strategiaprosessi Organisaation keskeiset muutokset Tampereen kaupungin organisaatio Toimintaympäristö Väestö Työ Asuminen Taloudelliset lähtökohdat Talouden kehitysnäkymät Kuntatalous Kaupungin talous Talousarvion rakenne, sitovuus ja seuranta Talousarvion osat Talousarvion sitovuus Tilivelvollisen valvontavastuu Henkilöstö Tampereen kaupungin talousarvio

10 Yleiset lähtökohdat 10 Tampereen kaupungin talousarvio 2014

11 Yleiset lähtökohdat Talous- ja strategiaprosessi Vuoden 2014 talousarviota on valmisteltu keväästä 2013 alkaen. Kaupunginhallituksen suunnittelukokous käsitteli talouden tasapainottamista ja taloudellista liikkumavaraa. Suunnittelukokous hyväksyi taloussuunnitelmakauden liikkumavaran sekä kuluvan vuoden talouden tasapainottamisen tavoitteet että pidemmällä aikavälillä toteuttavat rakenteelliset muutokset jatkovalmistelun pohjaksi. Tampereen strategia uudistettiin vuoden 2013 aikana. Kaupunginvaltuusto hyväksyi vuoteen 2025 ulottuvan Yhteinen Tampere - näköalojen kaupunki -kaupunkistrategian kokouksessaan Samanaikaisesti kaupunkistrategian kanssa valmisteltiin neljää strategiaa tarkentavaa toimintasuunnitelmaa, jotka ovat hyvinvointisuunnitelma, elinvoimasuunnitelma, kaupunkirakenne- ja ympäristösuunnitelma sekä organisaation toimintakykysuunnitelma. Toimintasuunnitelmat hyväksytään asianomaisissa lautakunnissa sekä kaupunginhallituksessa vuoden 2013 aikana. Talousarvion toiminnallisten tavoitteiden valmistelu painottui strategian laadinnan vuoksi syksyyn. Tavoitteiden valmistelu kytkeytyi toimintasuunnitelmien sekä yksiköiden talousarvioesitysten valmisteluun. Konsernin johtoryhmä valmisteli talousarviota kehysseminaarissaan Seminaarissa käsiteltiin kaupunkistrategian valmistelua, vuoden 2014 toiminnallisia tavoitteita, tavoitteiden toteuttamiseksi varattuja resursseja sekä investointien tasoa. Johtoryhmän valmistelun perusteella kaupunginhallitus hyväksyi talousarviokehyksen, joka sisälsi esitykset liikkumavaran kohdentamisesta ydinprosesseittain, menojen kasvusta sekä investointien tasosta. Kaupunginvaltuuston iltakoulussa käsiteltiin talousarvion sekä toiminnallisten tavoitteiden ja toimintasuunnitelmien valmistelun tilannetta sekä kesän aikana esiin nousseita uusia talousarvion valmisteluun vaikuttavia asioita. Johtoryhmän talousarvioseminaarissa tasapainotettiin talousarvioon tehdyt esitykset ja toiminnalliset tavoitteet taloudelliseen liikkumavaraan. Pormestarin talousarvioehdotus esiteltiin valtuustolle ja tiedotusvälineille Organisaation keskeiset muutokset Kaupungin johtosääntöjä uudistettiin vuoden 2013 alussa. Kaupunginhallituksen suunnittelujaosto lakkautettiin ja kaupunginhallitukselle perustettiin uusi liiketoimintajaosto, jonka tehtävänä on päättää erityisesti liikelaitosten ja tytäryhtiöiden ohjaukseen ja valvontaan liittyvistä asioista. Suunnittelujaoston tilalle muodostettiin kaupunginhallituksen suunnittelukokous, joka toimii yhteisenä suunnittelufoorumina poliittiselle johdolle. Johtosääntöuudistuksilla tavoiteltiin kaupunginhallituksen poliittisen ohjauksen vahvistamista sekä poliittisen valmisteluprosessin selkeyttämistä. Tampereen ja Oriveden kaupungit sopivat syksyllä 2011 muodostavansa vaiheittain vuosien 2013 ja 2014 aikana sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen, jonka isäntäkuntana toimii Tampere. Ensimmäisessä vaiheessa Tampereen järjestämisvastuulle siirtyivät Oriveden sosiaalityön palvelut. Vuoden 2014 alusta Tampereen kaupunki ottaa vastuulleen Oriveden vanhuspalvelut, kehitysvammaisten avopalvelut ja kasvatus- ja perheneuvontapalvelut sekä Oriveden perusterveydenhuollon kokonaisuudessaan. Yhteistyön myötä Tampereen palvelukseen siirtyy vuoden vaihteessa noin 200 uutta työntekijää. Ikäihmisten palvelujärjestelmään suunnitellaan merkittäviä uudistuksia väestön ikääntymisen aiheuttamiin haasteisiin vastaamiseksi. Uudistuksiin liittyvistä organisaatiomuutoksista on määrä tehdä päätöksiä vuoden 2014 aikana. Tampereen kaupungin asuntoyhteisöjen, Tampereen Infra Liikelaitoksen, Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitoksen ja Tampereen Ateria Liikelaitoksen toiminnan kehittämistä jatketaan. Kaupungin toimintamallia arvioidaan vuoden 2014 aikana. Tampereen kaupungin talousarvio

12 Yleiset lähtökohdat Tampereen Kaupungin organisaatio Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Liiketoimintajaosto Henkilöstöjaosto Pormestari Tarkastustoimikunta Sisäinen tarkastus Konsernihallinto Hallinto- ja hyvinvointipalveluryhmä Kaupunkikehitysryhmä Talous- ja liiketoimintaryhmä Konsernipalvelut Hyvinvointipalvelujen tuotannon ohjaus Liiketoiminnan ohjaus Tilaajaryhmä Tilaajalautakunnat Hyvinvointipalvelut johtokunnat Liikelaitokset Johtokunnat Lasten ja nuorten palvelujen lautakunta Ikäihmisten palvelujen lautakunta Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta apulaispormestari apulaispormestari Sopimus Avopalvelut Laitoshoito Erikoissairaanhoito Varhaiskasvatus ja perusopetus Tampereen Ateria Tampereen Infra Tampereen Kaupunkiliikenne Tampereen Logistiikka Osaamis- ja elinkeinolautakunta Sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunta apulaispormestari Toisen asteen koulutus Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Sara Hildénin taidemuseo Tampereen Tilakeskus Tampereen Vesi Tullinkulman Työterveys Yhdyskuntalautakunta apulaispormestari Pirkanmaan Pelastuslaitos Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta Tytäryhtiöt ja -yhteisöt 12 Tampereen kaupungin talousarvio 2014

13 Yleiset lähtökohdat Toimintaympäristö Väestö Tampereen väkiluku oli Kasvua vuoden aikana oli henkilöä. Edellisen kerran väestön kasvu on ollut näin suurta vuosituhannen ensimmäisinä vuosina. Väestön kasvusta kolmannes oli seurausta syntyneiden enemmyydestä ja kaksi kolmannesta muuttovoitosta. Erityisesti muuttoliike Tampereelta muihin kuntiin on vähentynyt, koska työ- ja asuntomarkkinoiden epävarmuus on hidastanut opiskelijoiden työllistymistä muualla Suomessa sekä perheiden naapurikuntiin muuttoa. Yleisen taloudellisen tilanteen pysyminen heikkona vahvistaa suurten kaupunkien kasvua. Näin myös Tampereen kasvu on alkuvuonna 2013 säilynyt ennätyksellisen suurena. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan väkiluku oli elokuun lopussa henkilöä. Kuluneen 12 kuukauden väestönkasvu on ollut henkilöä. Todennäköisesti vuoden 2013 loppuun mennessä saavutetaan asukkaan rajapyykki. Vuosikasvun odotetaan jatkuvan tulevaisuudessakin vähintään asukkaassa, joten vuonna 2020 tamperelaisia on noin Ensi vuosikymmenellä vuosikasvun odotetaan hiipuvan noin asukkaaseen muun muassa kuolleisuuden nousun myötä. Vuonna 2030 tamperelaisia arvioidaan olevan noin Ennätykselliset tamperelaisvauvaa näki päivänvalon vuoden 2012 aikana. Edellisen kerran näin monta tamperelaista on syntynyt 1960-luvun puolivälissä. Syntyneiden määrä on kasvanut tasaisesti yli 10 vuoden ajan lukuun ottamatta vuoden 2002 notkahdusta. Päivähoitoikäisten määrä on kasvanut 2000-luvulla vuosittain. Samanaikaisesti peruskouluikäisten (7 15-v.) määrä on vähentynyt. Viime vuonna myös peruskouluikäisten määrä kääntyi kasvuun. Tampereella oli vuoden 2012 lopussa 65 vuotta täyttäneitä eli enemmän kuin vuotta aiemmin. Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä on noussut 17,3 prosenttiin. Vuoteen 2020 mennessä ikäihmisten määrä nousee asukkaaseen. Vuoden 2020 jälkeen vuotiaiden määrä kääntyy laskuun, mutta yli 85-vuotiaiden määrä kasvaa. Viime vuonna sataa työikäistä kohti oli 45 alle 15-vuotiasta ja 65 vuotta täyttänyttä. Huoltosuhde oli Helsingin (42) jälkeen toiseksi paras. Koko maan väestöllinen huoltosuhde oli 54. Tampereen kaupunkiseudun väkiluku oli viime vuoden lopussa asukasta, mikä on (1,2 %) enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Viime vuosina kaupunkiseudun väestönkasvu on keskittynyt entistä enemmän Tampereelle. Kaupunkiseudun rakennesuunnitelman mukaan vuonna 2030 asukkaita olisi , mikä tarkoittaa noin uutta kaupunkiseutulaista vuosittain. Väestön muutokset 2000-luvulla Lasten ja ikäihmisten ikäryhmät Nettomuutto Syntyneiden enemmyys henkilöä Lähde: Tilastokeskus v 7-15 v v v 85+ v Lähde: Tilastokeskus, kaupungin oma suunnite Tampereen kaupungin talousarvio

14 Yleiset lähtökohdat Tampereen muuttovoitto oli vuonna 2012 yhteensä henkilöä. Se on kasvanut vuodesta 2011 ja suunta on vain vahvistunut kuluvana vuonna. Muuttovoittoa kertyi elokuun loppuun mennessä jo asukasta. Suurin osa vuoden muuttovoitosta muodostuu elo-syyskuussa opiskelijoiden saapuessa opinahjoihinsa. Tampereen seutukunta saa eniten muuttovoittoa Helsingin seutukunnan jälkeen. Tampereelle muutetaan pääasiassa muiden maakuntien keskuksista. Tampereelta muuttokuorma suuntautuu erityisesti kehyskuntiin ja pääkaupunkiseudulle. Kertaakaan 2000-luvun aikana ei pääkaupunkiseutu ole vetänyt tamperelaisia yhtä paljon puoleensa kuin vuosina 2011 ja 2012, jolloin sinne muutti lähes 800 henkilöä enemmän kuin sieltä tänne. Tampereen muuttotappio kehyskuntiin oli viime vuonna yli henkilöä, mikä oli enemmän kuin vuonna 2011, mutta selvästi vähemmän kuin ennätysvuosina 2005 ja 2007, jolloin se oli yli asukasta. Tampereelle muuttajat ovat pääasiassa nuoria, opiskelijoita ja työttömiä vuotiaiden muuttovoitto oli henkilöä vuonna Merkittävä muutos muuttoliikkeessä on se, että 65 vuotta täyttäneitä on muuttanut aikaisempaa selvästi enemmän Tampereelle kuin pois täältä. Tämän suunnan odotetaan vain vahvistuvan tulevaisuudessa. Poismuuttajat puolestaan ovat lapsiperheitä. Alle 10-vuotiaissa muuttotappio oli 500 ja vuotiaiden ikäryhmässä henkilöä. 15 vuotta täyttäneistä tamperelaisista 73,6 prosenttia oli suorittanut jonkin asteisen tutkinnon vuonna 2011, mikä oli enemmän kuin koko maassa keskimäärin (67,7 %) ja hieman enemmän kuin Suomen kuudessa suurimmassa kaupungissa keskimäärin. Keskiasteen koulutuksen saaneita oli Tampereella 40,8 prosenttia ja ylemmän korkeakoulutuksen tai tutkijakoulutuksen saaneita 12,0 prosenttia. Tampereella opiskelee opiskelijaa peruskoulun jälkeisessä koulutuksessa, mikä on toiseksi eniten koko maan kaupungeista Helsingin jälkeen. Vuoden 2012 lopussa Tampereella asui ulkomaan kansalaista, mikä oli 4,0 prosenttia väkiluvusta. Vuoden aikana ulkomaalaisten määrä kasvoi hieman yli 100 henkilöllä. Tämä oli ennätyksellisen vähän, sillä Suomen kansalaisuuden saaneita oli poikkeuksellisen paljon. Tampereella asui eniten Venäjän ja Viron kansalaisia. Vieraskielisiä asui Yleisimmät vieraat kielet olivat venäjä, arabia, persia, viro ja englanti. Vuonna 2011 tamperelaisten tulonsaajien veronalaiset keskitulot olivat euroa, mikä on hieman vähemmän kuin koko maassa keskimäärin. Tamperelaisten asuntokuntien käytettävissä oli euroa kulutusyksikköä kohti. Tämä mediaanitulo oli pienempi kuin Tampereen seutukunnassa, Pirkanmaan maakunnassa tai koko maassa. Tuloja pienentää suuri opiskelijoiden määrä. Lähes 19 prosenttia tamperelaisista ( henkilöä) lasketaan pientuloiseksi. Määrä on yli 800 henkilöä enemmän kuin vuonna Pienituloisiksi on määritelty ne asuntokunnat, joiden käytettävissä oleva tulo jää pienemmäksi kuin 60 prosenttia kaikkien asuntokuntien mediaanitulosta. Pienituloisuusraja vaihtelee asuntokunnan koon mukaan, esimerkiksi yhden aikuisen kotitalous oli pienituloinen, jos käytettävissä oleva rahatulo vuonna 2011 oli euroa vuodessa eli alle euroa kuukaudessa. Pienituloisissa asuntokunnissa asui lähes lasta. Tamperelaisten tuloerot supistuivat vuosina 2008 ja 2009, mutta kääntyivät jälleen kasvuun Myös kaupunginosien väliset tuloerot ovat kasvaneet. Tampereella oli vuoden 2012 lopussa asuntokuntaa, joista yhden henkilön asuntokuntia oli lähes puolet. Asuntokuntien keskikoko oli 1,8 henkilöä. Perheistä lähes kaksi kolmesta oli lapseton. Lapsiperheissä oli keskimäärin 1,7 lasta. Yhden ja kahden lapsen perheitä on nyt vähemmän kuin 20 vuotta sitten, sen sijaan vähintään kolmelapsisten perheiden määrä on kasvanut. 14 Tampereen kaupungin talousarvio 2014

15 Yleiset lähtökohdat Työ Taloudellisen taantuman pitkittyminen on iskenyt vientivetoiseen Pirkanmaahan erityisen lujasti. Vuonna 2010 alkanut työllisyystilanteen hidas paraneminen taittui vuoden 2012 aikana luvun alin työttömyys kirjattiin huhtikuussa 2008, jolloin se oli 9,5 prosenttia. Heinäkuussa 2013 työttömyysaste ylitti 16 prosentin. Elokuussa 2013 oli Tampereella työtöntä. Vuoden 2012 elokuuhun verrattuna työttömien määrä kasvoi lähes henkilöllä. Pitkäaikaistyöttömien tilanne jatkui synkkänä. Elokuun lopussa yli vuoden työttömänä olleita työnhakijoita oli lähes Vuoden takaiseen verrattuna heitä oli yli henkilöä enemmän. Alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita Tampereella oli elokuun lopussa noin eli 615 henkilöä enemmän kuin vuosi sitten. Valtakunnallisestikin esiintyvä työmarkkinoiden kaksijakoisuus näyttää kiihtyvän myös Tampereella. Vaikka avoimet työpaikat lisääntyvät, lisääntyy myös työttömyys. Työmarkkinoilla työntekijöiden ammattitaito ja avoimet työpaikat eivät kohtaa. Työvoimaan kuuluvia oli vuoden 2011 lopussa Tällöin työllisten määrä ylitti vuoden 2008 finanssikriisiä edeltävän määrän. Myös taloudellinen huoltosuhde parani. Vuoden 2011 lopussa sataa työllistä kohti oli 123 työtöntä tai työvoiman ulkopuolella olevaa. Työvoiman ulkopuolella oli kuitenkin lähes puolet tamperelaisista. Suurin osa työvoiman ulkopuolella olevista oli eläkeläisiä. Tampereella oli vuoden 2011 lopussa työpaikkaa. Vaikka työpaikkojen määrä lisääntyi vuosina yhteensä 4 800:lla, ei kasvulla ole vieläkään kuitattu vuonna 2009 menetettyä työpaikkaa. Vuonna 2008 työpaikkoja oli Työpaikkamäärän saavuttaminen vie vielä vuosia, koska vuosina 2012 ja 2013 irtisanomiset ovat jatkuneet ja uusia työpaikkoja on syntynyt niukasti. Työpaikkaomavaraisuus oli 123,1 prosenttia, joka oli suurista kaupungeista kolmanneksi paras Helsingin ja Vaasan jälkeen. Kaikkien Manner-Suomen kuntien joukossa sillä saavutettiin sija 8. Viime vuosina on elinkeinorakenteessa tapahtunut merkittävä muutos. Kautta historian on teollisuudessa ollut eniten työpaikkoja, mutta vuonna 2010 oli ensimmäisen kerran sosiaali- ja terveyspalveluissa muutama kymmenen työpaikkaa enemmän. Vuonna 2011 ero kasvoi, sillä sosiaali- ja terveyspalveluihin tuli yli 400 työpaikkaa lisää ja teollisuuden työpaikat vähenivät yli 200:lla. Sosiaali- ja terveyspalveluissa oli vuonna 2011 noin työpaikkaa (15,9 % kaikista), teollisuudessa puolestaan työpaikkaa. Muutosta nopeutti teollisuuden synkkä vuosi 2009, jolloin alalta katosi yhtenä vuonna yli työpaikkaa taantuman myötä. Teollisuustyöpaikkojen osuus putosi 15,3 prosenttiin, kun se vielä 2008 oli 18 prosenttia. Vaikka osuus onkin pudonnut, on se edelleen Tampereella selvästi suurempi kuin muissa suurissa kaupungeissa. Tukkuja vähittäiskauppaan sijoittui työpaikkaa (11,3 %). Eniten työpaikkoja syntyi vuonna 2011 informaation ja viestinnän toimialalle (661), sen osuus kaikista työpaikoista onkin noussut jo 7,2 prosenttiin. Ammatillisen, tieteellisen ja teknillisen toimialan työpaikat lisääntyivät myös lähes 650:lla. Myös koulutukseen ja rakentamiseen syntyi useita satoja työpaikkoja. Kaupunkiseudun kunnissa oli yhteensä työpaikkaa, joista 72 prosenttia sijoittui Tampereelle. Kaupunkiseudulle syntyneistä työpaikasta yli puolet sijoittui Tampereelle. Tästä syystä myös kuntien rajat ylittävä työssäkäynti lisääntyy edelleen. Tampereella kävi muista kunnista töissä henkilöä, mikä on enemmän kuin koskaan aiemmin. Nettopendelöinti on säilynyt noin henkilössä. Tampereen ja koko maan työttömyysaste , neljännesvuosittain Nuoret ja pitkäaikaistyöttömät Tampereella , elokuu 26,0 % 24,0 22,0 20,0 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 Tampere Koko maa henkilöä Yli vuoden työttömänä olleet Alle 25-vuotiaat Lähde: Pirkanmaan ELY-keskus Lähde: Pirkanmaan ELY-keskus Tampereen kaupungin talousarvio

16 Yleiset lähtökohdat Asuminen Vuonna 2012 valmistui uutta asuntoa, mikä on selvästi enemmän kuin edellisenä viitenä vuonna keskimäärin. Edellisen kerran asuntoja valmistui yhtä paljon vuonna Erillispientaloja valmistui viime vuonna ensimmäistä kertaa finanssikriisin jälkeen yli 200, rivitaloasuntoja valmistui 130 ja kerrostaloasuntoja (73 %). Lisäksi muihin kuin asuinrakennuksiin valmistui 166 asuntoa ja yksi toimistorakennus saneerattiin 50 asunnoiksi. Omistusasuntojen osuus uusista asunnoista oli lähes 60 prosenttia (1 167). Viime vuonna valmistui 683 uutta vuokra-asuntoa (35 %) ja 121 asumisoikeusasuntoa. Eniten asuntoja valmistui Kaukajärvelle, Vuorekseen, Ratinaan ja Hervantaan. Syyskuun 2013 loppuun mennessä on valmistunut uutta asuntoa, joista kerrostaloissa. Asuntotoimen arvion mukaan tänä vuonna asuntoja valmistuu Tämän lisäksi ryhmäkoteihin valmistuu 84 vuokra-asuntoa, jotka on tarkoitettu ikäihmisille ja kehitysvammaisille laitoshoidon vaihtoehdoksi. Sekä vuoden asuntotuotantotavoite että vuokra-asunnoille asetettu tavoite (750 asuntoa/vuosi) toteutuvat vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen lisääntyneen rakentamisen ansiosta. Vuosina niitä on valmistunut keskimäärin 202, kun tänä vuonna niitä valmistuu 633. Tänä vuonna vuokra-asuntoihin sijoittavat erityisesti jo pitkään Tampereella toimineet institutionaaliset asuntosijoittajat. Ensi vuonna mukaan tulee myös uusia asuntorahastojen avulla toimivia sijoittajia. Aravalainoitettuja vuokra-asuntoja valmistuu tänä vuonna vain 164, kun keskimäärin niitä on valmistunut vuosittain 2000-luvulla lähes 600. Aravalainoitukseen liittyvät käyttö- ja luovutusrajoitukset, jotka ovat voimassa koko laina-ajan (40 vuotta), muun muassa vähentävät yleishyödyllisten yhteisöjen kiinnostusta tuottaa tavallisia vuokra-asuntoja. Vapaarahoitteisella vuokra-asuntotuotannolla ei kuitenkaan voida yksistään vastata kasvavaan vuokra-asuntojen kysyntään, koska vuokra-asuntoja tarvitaan myös pienituloisille ja vähävaraisille. Syyskuuhun mennessä on myönnetty lupa noin asunnon rakentamiseen. Huono suhdannetilanne kuitenkin viivästyttää rakennustöiden aloittamista. Vanhoja osakeasuntoja on myyty 15 prosenttia vähemmän vuoden ensimmäisen puoliskon aikana kuin viime vuonna. Kun uusia valmiita myymättömiä asuntoja on saman verran kuin vuosi sitten ja asuntokauppa on hyytynyt, eivät rakentajat uskalla tai voi aloittaa uusia kohteita. Ensi vuoden tuotannoksi arvioidaan noin asuntoa ja lisäksi ryhmäkoteihin valmistuu 173 asuntoa. Omistusasuntoja valmistuu vain 700, vuokra-asuntoja puolestaan 650. Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen osuus on yli puolet, mikä on edelleen selvästi enemmän kuin 2000-luvulla keskimäärin. Asumisoikeusasuntoja valmistuu taas välivuoden jälkeen 56. Eniten rakennetaan Hervannassa ja Niemenrannassa. Tampereella oli vuoden 2012 lopussa yhteensä asuntoa, joista 72,8 prosenttia sijaitsi kerrostaloissa. Asunnoista 41 prosenttia oli vuokra-asuntoja, joista noin kolmannes oli kaupungin omistuksessa. Yli kolmasosa asunnoista sijaitsi kerrostalovaltaisella keskisellä suuralueella. Pien- ja rivitaloasuntoja oli määrällisesti eniten koillisella suuralueella. Peruskorjausikään tulleista eli luvuilla rakennetuista asunnosta 80 prosenttia sijaitsee keskustassa, Kalevassa, Tesomalla, Kaukajärvellä, Hervannassa, Peltolammilla, Multisillassa tai Lentävänniemessä. Tampereella asunnot maksoivat kesällä 2013 keskimäärin euroa/m². Hinnat nousivat vuoden aikana 1,8 prosenttia. Reaalisesti ollaan kuitenkin vuoden 2007 hintatasossa. Helsingissä neliöhinta nousi lähes euroon, Espoossa euroon ja Vantaallakin yli euron. Vanhojen asuntojen keskineliöhinnat vaihtelivat Tampereen postinumeroalueilla euron ja euron välillä. Kalleimmat asunnot sijaitsivat keskustassa ja halvimmat Multisillassa. Asuntojen neliövuokra oli kesällä 2013 keskimäärin 11,76 euroa. Sekä vapaarahoitteisten että arava-asuntojen vuokrat nousivat vuoden aikana 3,4 prosenttia eli lähes pääkaupunkiseudun tahdissa. Valmistuneet asunnot hallintamuodon mukaan Väestön kasvu ja asuntotuotanto 2000-luvulla asuntoa aso-as. vuokra-as. omistusas Asuntotuotanto Väestön kasvu Lähde: Asuntotoimi Lähde: Tilastokeskus ja Asuntotoimi 16 Tampereen kaupungin talousarvio 2014

17 Yleiset lähtökohdat Taloudelliset lähtökohdat Talouden kehitysnäkymät Maailmantaloudessa näkyy piristymisen merkkejä. Talouden aktiviteetti on alkanut selvästi vahvistua Suomelle tärkeillä kauppa-alueilla esimerkiksi Yhdysvalloissa, euroalueella, Ruotsissa ja Isossa-Britanniassa. Euroalueen tuotannon supistuminen päättyi kevätkesällä 2013 ja luottamusindikaattorit ennakoivat varovaisen kasvun jatkuneen viime kuukausien aikana. Kasvun veturina toimii vahva Saksa, mutta eteläistä euroaluetta piinaavat edelleen heikko kotimainen kysyntä ja talousongelmat. Euroalueen hajoamisen uhan poistuminen lisää yritysten investointeja ja rohkaisee eurooppalaisia kuluttamaan. Taantuma on ohitettu, mutta kriisiä ei vielä ole ratkaistu. Kasvuodotukset pysyvät vaisuina pitkään. Suomen talouskehitys jatkui heikkona vielä alkuvuonna Vaikka suhdannekäänne tapahtuikin kesällä, tuotannon kasvu on ollut hapuilevaa ja kokonaistuotanto tulee supistumaan vajaan prosentin. Hitaan kasvun ennustetaan alkavan vuoden lopulla ja sen myötä ensi vuonna kokonaistuotanto lisääntyy valtionvarainministeriön ennusteen mukaan 1,2 prosenttia teollisuustuotannon tukemana. Kasvua tukee euroalueen asteittainen elpyminen, vientikysynnän lisääntyminen ja edelleen alhaisena säilyvä korkotaso. Myönteistä on se, ettei keväällä 2013 tehtyjä ensi vuotta koskevia ennusteita ole tarvinnut enää korjata alaspäin. Vuonna 2015 kasvuksi ennustetaan noin kaksi prosenttia. Viime vuosina koetut kokonaistuotannon menetykset ovat kuitenkin valtavat. Reaalinen bruttokansantuote jää vielä vuonna 2015 hieman pienemmäksi kuin mitä se oli vuonna Tänä vuonna kuluttajahintaindeksin ennustetaan nousevan keskimäärin 1,5 prosenttia. Erityisesti ruoan hinnan nousu alkuvuonna ja reseptilääkkeiden kallistuminen on nostanut inflaatiota, kun asumisen sekä energian hintojen kehitys puolestaan on hidastanut inflaatiota. Ensi vuonna tehtävät alkoholi- ja virvoitusjuomaverojen sekä sähkö- ja polttoaineverojen korotukset lisäävät inflaatiota noin 0,6 prosenttia eli suurin piirtein saman verran kuin tämän vuoden arvonlisäveron korotus. Muuten hintojen nousuvahti on hidastunut selvästi viimeisten vuosien vauhdista. Vuonna 2014 inflaation ennakoidaan kuitenkin nopeutuvan keskimäärin kahteen prosenttiin. Kuntatalous Tilastokeskuksen keräämien tilinpäätöstietojen mukaan kuntien yhteenlaskettu vuosikate heikkeni vuonna 2012 lähes 35 prosenttia ja päätyi heikoimmalle tasolle sitten vuoden Vuosikatteiden heikentymiseen vaikutti toimintakatteiden lasku 1,5 miljardilla eurolla ja verotulojen heikko kasvu. Vastaavasti kuntien lainanotto lisääntyi. Kuntien lainakanta kasvoi viime vuonna yhteensä 1,3 miljardia euroa lähes 12,3 miljardiin euroon. Kuntatalouden kuluvan vuosikymmenen näkymät ovat synkät. Vuoden 2012 odotettua heikompi toteutunut kehitys yhdistettynä lähivuosille ennustettuun hitaaseen talouskasvuun ja 1,4 miljardin euron valtionosuusleikkauksiin merkitsee sitä, että kuntatalous pysyy seuraavat vuodet alijäämäisenä ilman mittavia sopeutustoimia. Kuntatalouden kehitysarviossa vuosille verotulojen ja valtionosuuksien arvioidaan kasvavan yhteensä keskimäärin noin 3 prosenttia vuosittain. Toimintamenojen oletetaan kasvavan keskimäärin 3,6 prosenttia vuodessa. Toimintamenojen volyymikasvuksi arvioidaan noin yksi prosentti, mikä vastaa väestön määrän ja ikärakenteen muutoksesta johtuvaa palvelutarpeen arvioitua lisäystä. Kuntien kustannustason nousuennuste perustuu puolestaan valtiovarainministeriön kokonaistaloudellisen ennusteen mukaisiin hinta- ja kustannuskehitystä koskeviin laskentaoletuksiin. Kuntasektorin henkilöstömäärän oletetaan pysyvän vuoden 2011 tasolla ja laskennallisen, väestötekijöistä johdetun, palvelutarpeen kasvun oletetaan toteutuvan palvelujen oston kautta. Kehitysarvion toimintamenoura on hyvin tavoitteellinen ja sisältää oletuksen menotason selvästä sopeuttamisesta viime vuosien toteutuneeseen kehitykseen nähden. Menokasvun hidastuminen edellyttää kuntien omien toimenpiteiden lisäksi myös maltillisia palkankorotuksia ja että valtio pidättäytyy antamasta kunnille uusia tehtäviä sekä tehtävien hoitoa koskevia velvoitteita. Vaikka kuntien toimintamenojen kasvu hidastuukin viime vuosien toteutuneesta tasosta, toimintamenot kasvavat kuitenkin nopeammin kuin tulot. Tämän vuoksi kuntatalous pysyy alijäämäisenä ja heikkenee vuoteen 2017 ulottuvassa tarkastelussa. Kuntatalous ei ole vuoteen 2017 ulottuvalla tarkasteluajanjaksolla tasapainossa millään mittarilla arvioituna, koska vuosikate ei riitä kattamaan edes poistoja. Kuntien investointien arvioidaan pysyvän vuoden 2012 tasolla, joten kunnat velkaantuvat lähivuosina keskimäärin noin 2,7 miljardilla eurolla vuosittain. Kuntatalouden bruttovelka suhteessa bruttokansantuotteeseen on nousemassa 12 prosenttiin 2017 loppuun mennessä. Kuntatalouden kehitysnäkymät lisäävät painetta kunnallisveroprosenttien tuntuviin korotuksiin ja samalla kokonaisveroasteen nousuun. Korkotaso on pysynyt viime Tampereen kaupungin talousarvio

18 Yleiset lähtökohdat vuodet poikkeuksellisen matalalla tasolla, mutta keskipitkällä aikavälillä myös korkotason nousu yhdessä velkamäärän tuntuvan kasvun ja lainamarginaalien nousun kanssa uhkaavat lisätä kuntien rahoitusmenoja ja siten heikentää kuntataloutta. Lisäksi väestön ikääntymisestä kansantalouteen ja kuntatalouteen kohdistuvat paineet kasvavat vuosi vuodelta, mikä entisestään korostaa peruspalvelujen tuottavuutta parantavien uudistusten välttämättömyyttä. Kuntien tehtäviä tai niiden perusteella säädettyjä velvoitteita arvioidaan vuonna 2014 käynnistyvällä toimintaohjelmalla, jolla tavoitellaan yhden miljardin euron kokonaisvähennystä kuntien toimintamenoihin vuoden 2017 tasolla. Ministeriöt toimittivat valtiovarainministeriölle omat ehdotuksensa kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämiseksi mennessä. Ehdotuksiin sisältyi vain murto-osa yhden miljardin menojen säästötavoitteista, joten tavoite kuntien tehtävien ja menojen vähentämiseksi ei ole toteutumassa. Kaupungin talous Vuonna 2012 kaupungin nettomenot kasvoivat 5,5 prosenttia. Valtionosuuksien rajut leikkaukset ja yhteisöverotuoton voimakas lasku yhdistettynä toimintamenojen ripeään kasvuun laskivat tuloksen 28,4 milj. euroa alijäämäiseksi, vaikka satunnaisiin eriin sisältyneet kertaluonteiset luovutusvoitot paransivat tulosta 14 milj. eurolla. Lainamäärä kasvoi 41,0 milj. euroa ja asukaskohtainen lainamäärä nousi 173 eurolla euroon. Vuonna 2013 toimintamenojen kasvu on ensimmäisen kahdeksan kuukauden aikana selvästi hidastunut. Vertailukelpoiseksi nettomenojen kasvuksi arvioidaan 3,7 prosenttia vuoden 2012 tilinpäätökseen verrattuna. Vaikka verorahoitus on kasvamassa 4,7 prosenttia, ei kaupungin taloustilanne ole helpottumassa. Tilikauden tuloksesta arvioidaan muodostuvan noin 23 milj. euroa alijäämäinen. Lainamäärä nousee vuoden lopussa noin 382 milj. euroon, mikä on euroa/asukas. Vuoden 2014 talousarviossa kaupungin nettomenot kasvavat 3,2 prosenttia vuoden 2013 alkuperäiseen talousarvioon verrattuna. Vuoden 2013 tilinpäätösennusteeseen verrattuna nettomenot eivät kasva. Tämä edellyttää määrätietoisia tuottavuutta parantavien toimenpiteiden toteuttamista ja erittäin tarkkaa talousar- Tulo- ja menoperusteet ja talousarvion painopisteet Ensi vuonna arvioidaan verotulojen kasvavan 48 milj. euroa (5,9 %) vuoden 2013 toteutumaennusteeseen verrattuna. Tuloveroprosentin korotus 0,75-prosenttiyksiköllä sekä kiinteistöveroihin tehdyt korotukset lisäävät verotuloja 30 milj. euroa. Ilman korotuksia verotulojen kasvu jäisi 18 milj. euroon (2,2 %). Valtionosuudet ovat vähenemässä valtionosuusleikkausten vuoksi kuluvan vuoden tasosta 1,9 milj. euroa (-0,6 %). Valtionosuusleikkausten seurauksena kaupunki menettää 45 milj. euroa vuonna Toimintatuloihin tehdään kustannuskehityksen ja inflaation edellyttämät tarkistukset. Sosiaali- ja terveydenhuollon maksuasetuksen mahdolliset muutokset toteutetaan. Kaupunginhallitus määritteli vuoden 2014 talousarviokehyksessä tavoitteeksi, että kehyspohjiin tehtyjen muutosten jälkeen vuoden 2014 talousarviossa nettomenot saavat kasvaa kaupungin tasolla 3,0 prosenttia. Talousarvioehdotuksessa nettomenot laskevat kaupunginhallituksen hyväksymästä kehyksestä yhteensä 1,6 prosenttia. Menojen kasvua on jouduttu kiristämään kehyspäätöksestä, sillä verotulojen ja valtionosuuksien arviot ovat heikentyneet keväästä. Vuoden 2013 alkuvion noudattamista vuonna Talousarviossa vuosikate on 84,8 milj. euroa ja tilikausi päättyy 0-tulokseen. Mikäli talousarvioon sisältyvät tehostamistoimenpiteet osoittautuvat riittämättömiksi, käynnistetään kaupunkitasoinen yhteistoimintaneuvottelu lomauttamisen tai mahdollisten muiden henkilöstövähennysten valmistelemiseksi. Kaupungin ja liikelaitosten yhteenlasketut investoinnit ovat 175,3 milj. euroa. Suurimmat investointimenot ovat Kaupunkiympäristön kehittämisen 77,4 milj. euron, Tampereen Tilakeskuksen 48,5 milj. euron talonrakennusinvestoinnit sekä Tampereen Veden 26,5 milj. euron investoinnit. Vaikka kaupungin kehityksen ja rakenteen kannalta tärkeät investoinnit vaativat ensi vuonna paljon rahoitusta, kaupungin lainamäärää ei suunnitella lisättäväksi vuonna Taloussuunnitelmakaudella kaupungin asukaskohtainen lainamäärä nousee, jos kaupungin kehityshankkeet toteutuvat suunnitellussa aikataulussa. Lainamäärän kasvua voidaan olennaisesti hillitä myymällä strategisesti vähemmän tärkeää omaisuutta, toteuttamalla palvelutuotantoon rakenteellisia muutoksia ja pitämällä toimintamenojen kasvu verorahoituksen sallimissa rajoissa. tilikauden tulos 0,0 milj. nettoinvestoinnit 173,0 milj. nettomenot +0,03 % TA 2014/TPEnn 2013 nettomenot +3,2 % TA 2014/Alkup. 18 Tampereen kaupungin talousarvio 2014

19 Yleiset lähtökohdat verotulot +48 milj. TAE 2014/TPEnn 2013 valtionosuudet -1,9 milj. TAE 2014/TPEnn 2013 peräiseen talousarvioon verrattuna nettomenojen kasvu on 3,2 prosenttia. Toimintamenojen tarkastelussa on tähdättävä sekä pidemmän aikavälin rakenteellisiin muutoksiin että nopeasti toteutettaviin säästöihin. Rakenteellisia muutoksia toteutetaan kymmenen rakenteellisen muutoksen kärkihankkeiden avulla ensi vuodesta lähtien. Rakenteellisten muutosten kärjet ovat seuraavat: Sairaalasta kotiin - ikäihmisten palvelujen rakennemuutos, hoitoketjujen kehittäminen erikoissairaanhoidosta kotihoitoon, palveluverkkoajattelun uudistaminen, varhaiskasvatuksen monipuolistaminen, lastensuojelun rakennemuutos, hankinnan ja markkinoiden kehittäminen, hallinnon keventäminen, tiedolla johtaminen, uusien työpaikkojen luominen sekä kaavoitusprosessin nopeuttaminen. Rakenteellisten muutosten toteuttaminen on sisällytetty valtuustoon nähden sitoviin toiminnallisiin tavoitteisiin, jotka esitetään talousarvion strategiaosassa. Tampereen kaupunki osallistuu osana valtakunnallista hanketta omalta osaltaan aktiivisesti norminpurkutalkoisiin, joiden tarkoituksena on vähentää ei-välttämättömien toimintaa ohjaavien normien määrää. Osana rakenteellisia muutoksia on myös välttämätöntä tarkastella kaupungin tarjoamien palvelujen määrää, laatua ja palveluverkkoa, joista suurin osa kaupungin menoista muodostuu. Talouden tasapainon kannalta hyvin tärkeää on hyödyntää eläköitymisen ja muun vaihtuvuuden suomia mahdollisuuksia tehokkaasti ja vähentää näin henkilöstömäärää. Kustannusten nousun, palvelutarpeiden kasvun ja käytettävissä olevien tulojen välillä on huomattavan suuri ero. Talousarvio edellyttää kaupungin toimintayksiköiltä talouden tasapainottamistoimenpiteiden jatkamista ja tarvittavien rakenteellisten muutosten esittämistä ja toteuttamista Lasten ja nuorten kasvun tukemisen ydinprosessin talousarvion keskeinen painopiste on alle kouluikäisten lasten lisääntyvään palvelutarpeeseen vastaaminen. Varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa tavoitteena on avointen varhaiskasvatuspalvelujen ja palvelusetelipäivähoidon osuuden lisääminen. Kotihoidon tuen Tampere-lisästä luovutaan. Psykososiaalisen tuen palveluissa tavoitteena on kotiin kohdennettavien tukitoimien kehittäminen perheille lastensuojelun sijoitusten välttämiseksi. Perhehoidon osuutta kasvatetaan sijaishuollossa. Osaamisen ja elinkeinojen kehittämisen ydinprosessissa lisätään työllisyydenhoidon palvelutilausta nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamiseksi. Lukiokoulutuksessa on pyrkimyksenä pitää koulutuksen taso nykyisellään. Ammatilliseen koulutukseen kohdennetaan valtion osoittama yksikköhintarahoitus kokonaisuudessaan. Sivistyksen ja elämänlaadun edistämisen ydinprosessin yhtenä painopisteenä on liikuntamahdollisuuksien parantaminen. Tampereen uintikeskus avautuu kattavan peruskorjauksen jälkeen yleisölle syksyllä Vuoreksen liikuntamahdollisuudet paranevat koulukeskuksen liikuntahallin ja liikuntapuiston myötä. Kaupungin tilojen käyttöä yhteisöjen ja kuntalaisten omaehtoisessa harrastustoiminnassa tehostetaan. Kirjastopalveluverkkoa parannetaan vuonna 2014 keväällä avautuvalla Lielahden aluekirjastolla, johon yhdistetään Lamminpään ja Lentävänniemen lähikirjastojen toiminnat. Toiminta-avustusjärjestelmä uudistetaan siten, että mahdolliset uudet avustuskokonaisuudet ja -kriteerit otetaan käyttöön viimeistään vuonna Terveyttä ja toimintakykyä edistävissä palveluissa erikoissairaanhoidon palvelujen kysyntää ja kustannuskehitystä pyritään hillitsemään perusterveydenhuoltoa vahvistamalla ja palveluketjuja uudistamalla. Vuoden 2014 alusta kiireettömän hoidon hoitopaikan valinnanmahdollisuus laajenee. Ydinprosessin keskeisenä haasteena on toiminnan sopeuttaminen käytettävissä olevaan talousarvioon. Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitämisen ydinprosessin keskeisimmät tavoitteet liittyvät palvelurakenteen muuttamiseen. Koko kaupunki, ei sisäisiä eriä Tuloslaskelma (milj. e) TP 2012 TP 2013 ENNUSTE* TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 Toimintatulot 331,7 336,8 357,2 377,3 383,7 390,3 400,0 Toimintamenot , , , , , , ,7 Toimintakate , , , , , , ,6 Verotulot 781,8 815,1 820,8 868,8 902,1 922,1 956,1 Valtionosuudet 239,7 302,3 301,4 299,5 297,0 300,0 303,0 Rahoitustulot ja -menot 25,6 14,3 17,4 11,2 4,5 2,4-0,6 Vuosikate 40,7 70,7 45,1 84,8 90,3 92,2 97,8 Poistot ja arvonalentumiset -83,0-87,1-84,6-84,8-90,0-92,0-95,0 Satunnaiset erät 14,0 0,0 16,5 0,0 0,0 0,0 0,0 Tilikauden tulos -28,4-16,4-23,0 0,0 0,3 0,2 2,8 *) Välitilinpäätös 2013, Tampereen kaupungin talousarvio

20 Yleiset lähtökohdat Ydinprosessien ja konsernihallinnon toimintamenojen kasvu euroa TA-pohja 2013 TA 2014 kasvu kasvu-% Lasten ja nuorten kasvun tukeminen ,8 Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen ,1 Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen ,5 Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen ,1 Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen ,0 Kaupunkiympäristön kehittäminen ,0 Konsernihallinto ,4 Yhteensä ,0 Taulukossa on esitetty vertailu ns. talousarviopohjan ja vuoden 2014 talousarvioesityksen välillä, koska vuoden 2013 talousarvio ei ole vertailukelpoinen mm. kuntien välisen yhteistoiminnan laajentumisen (joukkoliikenne, Oriveden sosiaali- ja terveyspalvelut), talousarvioon vuoden 2013 aikana tehtyjen muutosten ja teknisten korjausten johdosta. Ydinprosessien ja konsernihallinnon menot kasvavat alkuperäisestä vuoden 2013 talousarviosta 5,4 %. Työmarkkinatuen kuntaosuuden määrärahojen (5 milj. euroa) siirto Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessista Osaamis- ja elinkeinopalveluihin vaikuttaa ko. ydinprosessien kasvuprosentteihin. Kaupunkiympäristön kehittämisen ydinprosessin toimintamenoja nostaa mm. joukkoliikenteeseen panostaminen sekä pelastustoimen maksuosuuden ja pohjoisen alueen vesihuollon tuen nosto. Konsernihallinnon toimintamenojen kasvua selittävät mm. europarlamenttivaalit ja kaupungin ICt-menojen kasvu. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää pitkäaikaisen laitoshoidon osuuden vähentämistä ja tehostetun palveluasumisen osuuden lisäämistä sekä painopisteen siirtämistä kotona asumista tukeviin palveluihin. Oriveden kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ovat siirtyneet Tampereen vastuulle vaiheittain vuosien 2013 ja 2014 alusta osana yhteistoiminta-alueen muodostamista. Palvelut sisältyvät lasten ja nuorten kasvun tukemisen, terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ja ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitämisen ydinprosessien talousarvioihin. Kaupunkiympäristön kehittämisen ydinprosessin osalta painopisteenä on kaupungin kestävän kasvun mahdollistaminen. Kasvua mahdollistetaan sekä nykyisen kantakaupungin alueelle muun muassa Ranta-Tampellan ja Tampereen Kansi -hankkeiden toteuttamisella että uusien alueiden muun muassa Vuoreksen rakentamisella. Hankkeiden toteutuminen edellyttää merkittävien investointien tekemistä. Rantaväylän tunnelin rakentaminen alkaa jo loppuvuodesta 2013 ja se on yksi kaupungin historian suurimmista infrahankkeista. Sekä seudullisesti että kaupungin osalta käynnistyy tai on tekeillä erittäin monta kaupungin kehitystä voimakkaasti linjaavaa suunnitteluhanketta. Maakuntakaavan, kaupunkiseudun rakennemallin, kaupungin yleiskaavan ja keskustan strategisen osayleiskaavan laatimistyöt tulevat olemaan erittäin keskeisiä maankäytön ohjausvälineitä Kantakaupungin Yleiskaavan 2040 tavoitteet ja skenaariot määritellään. Yleiskaava kytkeytyy kiinteästi kaupunkistrategiaan ja palveluverkon kehittämissuunnitelman laatimiseen. Keskustan strateginen osayleiskaava valmistuu. Nurmi-Sorilan osayleiskaava ja Ojalan osayleiskaavan ehdotus valmistuvat. Asemakaavoitukselle asetettujen tavoitteiden kannalta merkittävimpiä ovat Kalevanrinteen ja Vuoreksen Isokuusen sekä Vehmaisten Kaukaniemen alueet. Riskienhallinta Kaupunginhallitus ja muu konsernijohto vastaavat siitä, että riskienhallinta on asianmukaisesti järjestetty. Kaupunginhallitus määrittää riskienhallintaan liittyvät menettelytavat ja kukin toimintayksikkö ja sen tilivelvollinen johto huolehtii vastuualueensa riittävien ja toimivien menettelytapojen varmentamisesta. Kaupunkikonsernin tytäryhteisöissä kunkin yhteisön hallitus vastaa yhteisön riskienhallinnasta lainsäädännön ja konserniohjeistuksen mukaisesti. Riskienhallintatoimintaa koordinoi konsernihallinnon hallinto- ja hyvinvointipalveluryhmä. Vaikka riskienhallinnan kokonaisvastuu on konsernijohdolla, niin jokainen kaupungin luottamushenkilö ja työntekijä vastaa omalta osaltaan riskienhallinnan toteuttamisesta. Riskienhallinnan avulla tuetaan kaupunkistrategian valtuustokauden tavoitteiden sekä niistä johdettujen toiminnallisten tavoitteiden saavuttamista. Kaupungin merkittävimmät riskit liittyvät yleiseen taloustilanteeseen ja sen vaikutuksiin, palvelutuotannon ja toiminnan jatkuvuuden varmistamiseen sekä yleiseen turvallisuuteen. Riskienhallintaa toteutetaan muun muassa hyvällä suunnittelulla ja suunnitelmista johdetuilla käytännön toimenpiteillä sekä toimivalla seuranta- ja arviointijärjestelmällä. Kaikkien riskien toteutumista ei kuitenkaan voida ennalta estää. Niihin varaudutaan kaupungin vahinkorahaston sekä vakuutusten avulla. Kaupungin toiminnan häiriintyessä vakavasti otetaan käyttöön häiriötilanteiden aikainen johtamisjärjestelmä. Riskienhallinnan tilaa seurataan talousarviovuoden aikana ja siitä raportoidaan tilinpäätöksen yhteydessä. Kaupungin riskienhallintaa kehitetään siten, että pystytään vastaamaan muuttuvan toimintaympäristön haasteisiin. Riskienhallinnan kehittämistoimenpiteitä kohdistetaan talousarviovuonna muun muassa talous- ja strategiaprosessiin sekä konserniohjaukseen. Hyvin toimiva johtamis- ja hallintojärjestelmä yhdessä asianmukaisen sisäisen valvonnan ja riittävän riskienhallinnan kanssa takaavat kohtuullisen varmuuden tehokkaasta, tuloksellisesta ja päätettyjen tavoitteiden mukaisesta toiminnasta. 20 Tampereen kaupungin talousarvio 2014