KEMIÖNSAAREN SUOMENKIELISEN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Päivitys

Transkriptio

1 KEMIÖNSAAREN SUOMENKIELISEN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2009 Päivitys

2 2 SISÄLTÖ 1 OPETUSSUUNNITELMA Opetussuunnitelman laatiminen OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Arvoperusta Perusopetuksen rakenne Kemiönsaaren keskuskoulun tuntijako Mjösundin koulun tuntijako Taalintehtaan koulun tuntijako OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN Oppimiskäsitys sekä kasvatus- ja opetustyön päämäärät Oppimisympäristö Hultan päiväkoti Pjonkis-päiväkoti Kemiönsaaren keskuskoulu Mjösundin koulu Taalintehtaan koulu Toimintakulttuuri Työtavat Työtavat esiopetuksessa Työtavat vuosiluokilla OPISKELUN YLEINEN TUKI Kodin ja koulun välinen yhteistyö Yhteistyö esiopetuksen ja muun perusopetuksen kanssa Oppimissuunnitelma Oppilaanohjaus Tukiopetus... 16

3 3 4.6 Oppilashuolto ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS Erityistuki esikoulussa Eri tukimuodot luokilla Osa-aikainen erityisopetus Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen opetus KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS Maahanmuuttajat Romanit OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT Esiopetus Toimintasuunnitelma esikoulussa Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet vuosiluokilla Äidinkieli ja kirjallisuus Suomi toisena kielenä (S2) Toinen kotimainen kieli (ruotsi) Vieraat kielet Matematiikka Ympäristö- ja luonnontieto Biologia ja maantieto Fysiikka ja Kemia Terveystieto Uskonto (evankelisluterilainen uskonto) Elämänkatsomustieto Historia Yhteiskuntaoppi Musiikki Kuvataide Käsityö Liikunta Kotitalous

4 Valinnaisaineet Oppilaanohjaus OPPILAAN ARVIOINTI Esikoululaisen kehityksen arviointi Esiopetuksen toteuttamisen arviointi Arviointi opintojen aikana luokilla Todistukset LIITTEET TIETOSTRATEGIA KOULUJEN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT KIUSAAMISEN VASTAINEN TOIMINTASUUNNITELMA KOULUN KRIISITOIMINTAMALLI KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO KOULUTERVEYDENHUOLLON SEULONTATUTKIMUKSET TODISTUSMALLEJA

5 5 1 OPETUSSUUNNITELMA 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen Opetussuunnitelman perusteet on kansallinen kehys, jonka pohjalta paikallinen opetussuunnitelma laaditaan. Opetuksen järjestäjällä on vastuu opetussuunnitelman laadinnasta ja kehittämisestä. Opetussuunnitelmassa päätetään perusopetuksen kasvatus- ja opetustyöstä ja täsmennetään perusteissa määriteltyjä tavoitteita ja sisältöjä sekä muita opetuksen järjestämiseen liittyviä seikkoja. Perusopetuksen opetussuunnitelmaa laadittaessa tulee ottaa huomioon esiopetuksen opetussuunnitelma ja perusopetuksen yhtenäisyys. Valtakunnalliset ja paikalliset perusopetusta koskevat päätökset muodostavat perusopetusta ohjaavan kokonaisuuden. Nämä päätökset ovat perusopetuslaki ja -asetus valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet opetuksen järjestäjän hyväksymä opetussuunnitelma opetussuunnitelmaan perustuva perusopetusasetuksen 9. :n mukainen vuosittainen suunnitelma. Opettajan tulee opetuksessaan noudattaa opetuksen järjestäjän vahvistamaa opetussuunnitelmaa. Opetussuunnitelma voidaan laatia siten, että siinä on kuntakohtainen osio, alueittaisia tai koulukohtaisia osioita sen mukaan kuin opetuksen järjestäjä päättää. Perusopetuksen opetussuunnitelman yhtenäisyys edellyttää eri opettajaryhmien yhteistyötä opetussuunnitelmaa laadittaessa. Oppilaan huoltajien on voitava vaikuttaa varsinkin opetussuunnitelman kasvatustavoitteiden määrittelyyn. Myös oppilaita voidaan ottaa mukaan opetussuunnitelmatyöhön. Opetussuunnitelma tulee oppilashuoltoa sekä kodin ja koulun yhteistyötä koskevalta osalta laatia yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toimenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa.

6 6 2 OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 2.1 Arvoperusta Perusopetuksen arvopohja perustuu ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, tasa-arvoon ja demokratiaan, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttämiseen ja monikulttuurisuuden hyväksymiseen. Perusopetus pohjautuu kestävän kehityksen periaatteisiin, jotka edellyttävät luonnon monimuotoisuuden ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaan ympäristön säilyttämistä ja kehittämistä. Kemiönsaaren oppilaiden tulee oppia tuntemaan ja arvostamaan paikkakunnan kulttuuria ja ainutlaatuista saaristoympäristöä, jossa he elävät. Koulun tulee opettaa oppilaita ottamaan vastuuta omasta elämästään ja lähiympäristöstään. Opetuksen tulee edistää ihmisten hyvinvointia sekä fyysisesti, psyykkisesti että sosiaalisesti. Perusopetuksen tulee välittää tietoa siitä miten suomalainen kulttuuri on muotoutunut, kun lännestä ja idästä tulevat kulttuurit ovat kohdanneet. Suomalainen kulttuuri on kehittynyt vuorovaikutuksessa alkuperäisen, pohjoismaisen ja eurooppalaisen kulttuurin kanssa. Kemiönsaarelaisen kulttuurin erityispiirre on kaksikielisyys. Kemiönsaaren suomenkielisissä kouluissa tulee korostaa äidinkieltä ja suomalaista kulttuuriperintöä sekä opetella tuntemaan myös suomenruotsalaista kulttuuria. Vastaavasti Kemiönsaaren ruotsinkielisissä kouluissa korostetaan äidinkieltä ja suomenruotsalaista kulttuuriperintöä sekä opetellaan tuntemaan myös suomenkielisen väestön kulttuuria. Perusopetus perustuu elinikäisen oppimisen periaatteisiin. Opetuksen tulee auttaa oppilaita kehittämään itseään, vastaamaan muuttuvan elinympäristön haasteisiin ja kouluttamaan itseään uusiin tehtäviin. Sen tulee tukea sekä yksilön että yhteiskunnan kehitystä. Koulun pitää pyrkiä vahvistamaan oppilaiden itsetuntoa. Sukupuolten välistä tasa-arvoa edistetään antamalla tytöille ja pojille valmiuksia toimia samoin oikeuksin ja velvollisuuksin yhteiskunnassa sekä työ- ja perheelämässä. Opetuksen tulee antaa oppilaille valmiudet toimia demokraattisessa yhteiskunnassa ja kehittää sitä sekä tukea heidän kehitystään vastuullisiksi, mielipiteitä luoviksi yksilöiksi, jotka osaavat tehdä itsenäisiä päätöksiä. Oppilaita tulee tukea myös kestävän elämäntavan kehittämisessä uuden tiedon pohjalta. Opetuksen tulee sisältää tietoja kulttuuriperinnöstä ja välittää sitä edelleen ja antaa valmiudet toimia aktiivisesti yhä kansainvälistyvämmässä maailmassa. Opetuksen tulee olla poliittisesti sitoutumatonta ja uskonnollisesti tunnustuksetonta.

7 7 2.2 Perusopetuksen rakenne Kemiönsaaren keskuskoulun tuntijako KEMIÖNSAAREN KESKUSKOULU Äidinkieli ja kirjallisuus AI A-kieli /englanti EN Ruotsi A2 RUA Ruotsi B1 RU B Matematiikka MA Luonnontieteet Ympäristötieto YMLT Biologia ja maantieto BG Fysiikka ja kemia FK 1 1 2,3 2,7 2 7 Terveystieto TT Uskonto UE Historia ja yhteiskuntaoppi HY Taito- ja taideaineet Musiikki MU Kuvataide KU Käsityö TNTS Liikunta LI Kotitalous KO 3 3 Oppilaanohjaus OPO 0,7 0,3 1 2 Valinnaset aineet Oppilaan tunnit

8 Mjösundin koulun tuntijako MJÖSUNDIN KOULU Äidinkieli ja kirjallisuus AI Englanti, A1 EN Ruotsi, A2 RU Matematiikka MA Ympäristö- ja luonnontieto YM Ympäristötieto 1,5 1,5 3 3 Biologia ja maantieto 2 2 Fysiikka ja kemia 1 1 Terveystieto Uskonto UE 1,5 1, Historia ja yhteiskuntaoppi HI Taide- ja taitoaineet Musiikki MU Kuvataide KU Käsityö TNTS Liikunta LI Oppilaanohjaus valinnaiset aineet Puutarhanhoito Kotitalous Oppilaan tunnit /26 26/28 26/28 148

9 Taalintehtaan koulun tuntijako TAALINTEHTAAN KOULU Äidinkieli ja kirjallisuus AI ,5 14,5 4,5 A-kieli /englanti EN Ruotsi RU Matematiikka MA Ympäristö- ja luonnontieto YM Ympäristötieto Biologia ja maantieto 2 2 Fysiikka ja kemia 1 1 Terveystieto Uskonto UE Historia ja yhteiskuntaoppi HI Taide ja taitoaineet MUSIIKKI MU Kuvataide KU ,5 2,5 Käsityö TNTS Liikunta LI Kotitalous Oppilaanohjaus valinnaiset aineet Tietotekniikka Lyhytkurssit b-kieli Oppilaan tunnit Ilmaisutaitojen kehittäminen on yksi keskeisistä päämääristämme, joten taito- ja taideaineet sekä kielet painottuvat päivittäisessä koulutyössämme. Tällainen painotus on ihanteellinen, sillä esimerkiksi juhlissa kaikki oppilaat saavat esiintyä ja toteuttaa 149

10 10 itseään monella eri taiteen alueella. 3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 Oppimiskäsitys sekä kasvatus- ja opetustyön päämäärät Opetussuunnitelman perusteissa perusopetuksella on sekä kasvatus- että opetustehtävä. Sen tehtävänä on mahdollistaa oppilaalle yleissivistyksen hankkiminen, oppivelvollisuus ja toisaalta antaa yhteiskunnalle väline kehittää sivistyksellistä pääomaa sekä lisätä yhteisöllisyyttä ja tasa-arvoa. Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen itsetunnon kehittymiseen, jotta oppilas voi hankkia elämässä tarvitsemiaan tietoja ja taitoja, saada valmiudet jatko-opintoihin ja osallistuvana kansalaisena kehittää demokraattista yhteiskuntaa. Perusopetuksen on myös tuettava jokaisen oppilaan kielellistä ja kulttuurista identiteettiä sekä äidinkielen kehitystä. Tavoitteena on myös halu elinikäiseen oppimiseen. Sekä esi- että perusopetuksessa oppimisen taidoista tärkein on kyky innostua, ihmetellä ja kiinnostua. Oppiminen pohjautuu lapsen aiempiin tietoihin ja kokemuksiin. Tavoiteena on saada lapsi tutkimaan, ajattelemaan ja tekemään havaintoja itsenäisesti. Oppimista ei voi tapahtua ilman lapsen omaa aktiivisuutta. Keskeinen oppimisen tavoite on oppia oppimaan; ottamaan asioista selvää, opettelemaan uusia taitoja ja hankkimaan tietoja itseohjautuvasti. Oppimisessa itse oppimisprosessi on tärkeämpi kuin saavutettu lopputulos. Oppilaan on oltava tietoinen oppimisen tavoitteista ja pystyttävä myös itse vaikuttamaan niihin voidakseen ottaa vastuuta oppimisestaan ja opiskelustaan. Oppilaiden kyvyt, kiinnostuksen kohteet ja oppimisstrategiat ja -tekniikat ovat erilaisia, ja tämä on huomioitava opetusta suunniteltaessa, toteutettaessa ja arvioitaessa. Ryhmässä oppiminen on keskeinen tapa oppia. Suurryhmässä ja yhdysluokassa eriikäiset oppijat oppivat esimerkin kautta toisiltaan. Ryhmässä herännyt kiinnostus kantaa usein pidemmälle, kun ryhmän jäsenet tukevat toisiaan ja vievät aihetta eteenpäin. Ryhmässä syntyy myös uusia näkökulmia asioihin. Elämässä tarvittavia taitoja Opiskelutaidot Sosiaaliset taidot Ilmaisutaidot oppimaan oppiminen; itsenäinen tiedonhaku havainnointi arviointi oppimisen ilo toisten ja itsensä kunnioittaminen vastuuntunto yhteistyöhalu ja kyky hyvät tavat monipuolinen itsensä ilmaiseminen; kielen, kuvan, sävelen, liikkeen ja kädentyön avulla

11 Oppimisympäristö Hultan päiväkoti Pjonkis-päiväkoti Hultan päiväkoti sijaitsee Taalintehtaan keskustassa. Rakennus on uudenaikainen ja viihtyisä. Pihalla on tilaa leikkiä, se on viihtyisä ja lapsen mielikuvitusta ruokkiva. Lähiympäristön luonto on monimuotoista: meri, järvi, lampi, puro, suo pitkospuineen, metsät, saaret siltoineen ja kalliot. Ympäröivään kulttuurimaisemaan kuuluvat satama laivoineen, tehdas piippuineen ja pilleineen, tori myyntikojuineen, puisto, jossa kaikilla on omat nimikkopuunsa, museo, kirjasto,vanhan masuunin rauniot sekä slagitiilistä rakennettu kirkko. Kaikki tämä odottaa päivittäin pieniä tutkijoita ja hämmästelijöitä retkilleen. Hultassa korostetaan lapsen kasvua sosiaalisuuteen, toisen ihmisen huomioonottamiseen, hyvien tapojen omaksumiseen ja kohteliaisuuteen. Koska Hultassa on sekä ruotsin- että suomenkielisiä lapsia, varataan säännöllisesti aikaa kielisuihkuille ja pihaleikit tarjoavat luonnollista kanssakäymistä eri kieliryhmien välillä. Kemiössä esikouluopetusta annetaan Pjonkis-päiväkodissa. Päiväkoti sijaitsee Kemiön keskustassa, puistomaisella mäellä. Pihalla on puustoa, kalliota, mäki ja hiekkapiha leikkivälineineen. Aidan takana alkaa metsäpolku, joka kulkee polveilevassa maastossa. Sijainti keskustassa mahdollistaa kävelyretket kirjastoon, Amospuistoon, kirkkoon ja muihin keskustan kohteisiin. Jokaiselle lapselle tarjotaan opetusta henkilökohtaisten kehittymismahdollisuuksiensa pohjalta. Lapset oppivat yhteistyötä, kunnioittamaan toisiaan sekä toimimaan yhteistyössä kaksikielisessä yhteiskunnassa Kemiönsaaren keskuskoulu Koulumme sijaitsee Kemiön keskustassa, lähellä paikallista kulttuuri- ja urheiluelämää. Koulultamme on lyhyt matka paikallisiin liikelaitoksiin, pankkeihin, kunnan hallintokeskukseen, kirjastoon jne. Kemiöllä on myös tarjottavana koululle aimo annos kulttuuria ja historiaa; mm. lähellä sijaitseva kotiseutumuseo ja keskiaikainen harmaakivikirkko. Koulumme on Kemiönsaaren kunnan yhteinen suomenkielinen koulu, joka sijaitsee Kemiön koulukeskuksessa. Koulukeskuksessa toimii kolme eri koulua: suomenkielinen peruskoulu, vuosiluokat ja ruotsinkielinen peruskoulu, vuosiluokat sekä ruotsinkielinen lukio. Opetusta annetaan koulukeskuksessa siis perusopetuksen ensimmäisestä vuosiluokasta lukion 3. luokkaan asti.

12 Mjösundin koulu Taalintehtaan koulu Koska koulukeskuksessa on sekä suomenkielisiä että ruotsinkielisiä opettajia ja oppilaita, on koulullamme hyvät mahdollisuudet hyödyntää toisen kotimaisen kielen luontaista oppimista sekä käyttää yhteisiä tiloja ja tiettyjä opetusmateriaaleja tehokkaasti. Suvaitsevaisuus ja avoimuus eri kulttuuritaustaa ja kieltä kohtaan luovat edellytykset opettajien sekä oppilaiden keskinäiselle vuorovaikutukselle ja yhteistyölle. Yhtenäisen perusopetuksemme vuosiluokat 1-6 toimivat yhdysluokkina: luokka, luokka sekä 5.-6.luokka. Ylemmät vuosiluokat ovat erillisryhmiä, mutta myös muut järjestelyt ovat tarvittaessa mahdollisia. Koulumme opetusmateriaaleja, työvälineitä ja oppimateriaaleja käyttävät kaikki opettajat ja luokat. Samoin kirjasto on kaikkien yhteinen opiskelupaikka, jota kehitetään jatkuvasti. Koulun välituntialue on yhteinen tila, jossa leikkivälineet ovat ensisijaisesti tarkoitettu alemman luokan oppilaille. Mjösundin koulu sijaitsee luvulla valmistuneessa rakennuksessa, metsässä meren rannan lähistöllä, tiilitehtaan naapurina. Koulua ympäröivät kangasmetsät, Kuokkamaan omakotialue, Peimarin selkä kivikkorantoineen ja Gullkronafjärd tarjoavat puitteet ympäristökasvatuksen painotukselle. Ajan merkit jääkaudelta aina nykypäivään ovat nähtävissä. Koulun toimintakulttuuri on inklusiivinen; se osallistaa oppijat, henkilökunnan, huoltajat ja Mjösundin kyläläiset. Yhdysluokka- ja suurryhmäopetuksen kautta eriikäiset ihmiset toimivat yhdessä toinen toistaan tukien. Koulun henkisessä ilmapiirissä vallitsee kodinomaisus, välittäminen ja läheisyys. Koulun henkilöstö kantaa kasvatusvastuun yhdessä. Turvallisessa oppimisympäristössä voi oppijoista varttua avoimia, rohkeita ja yhteistyökykyisiä nuoria, jotka tuntevat vastuuta paitsi itsestään, myös toisistaan. Yhteistoiminta vahvistaa erilaisia myönteisiä persoonallisuuden piirteitä. Kouluyhteisöstä löytävät paikkansa ja siellä viihtyvät kaikki sen hyvinkin erilaiset jäsenet. Oppimisympäristö luodaan myös pedagogisin perustein niin, että se osaltaan tukee kasvatus- ja oppimistavoitteita. Oppimisympäristö herättää uteliaisuuden ja tarpeen oppia ja tarjoaa toisaalta välineet oppimiseen. Se sekä tukee että ohjaa oppijaa. Oppimisympäristöllä luodaan mahdollisuuksia omavastuuseen ja itseohjautuvuuteen. Koulumme sijaitsee Taalintehtaan keskustan tuntumassa, mutta samalla luonnon helmassa. Kouluamme ympäröivä luonto on hyvin monimuotoista: suot, meri, järvet ja metsä tarjoavat runsaasti tutkimuskohteita pienille tutkijoille. Nämä seikat antavat oman leimansa koulumme toiminnalle. Ympäristökasvatus, luonnon virkistyskäyttö ja

13 Toimintakulttuuri 3.4 Työtavat luonnonsuojelu nousevat luonnollisesti hyvin keskeiselle sijalle opetuksen sisältöjä valittaessa. Koulumme lähituntumassa ovat myös ruotsinkielinen koulu, urheilukenttä, kirkko, museo, kirjasto, tori, satama ja Ovakon tehdas tarjoten omat mahdollisuutensa paikalliseen kulttuuriin tutustumiseen ja yhteistyöhön eri tahojen kanssa. Kaksiopettajaisessa koulussamme luokat ovat 2-4 luokan yhdysluokkia, mikä asettaa suuret vaatimukset lasten kyvylle työskennellä itsenäisesti. Samalla se tarjoaa oivallisia tilanteita eri ikäluokkien yhteistyölle. Työskennellessä oppilaat auttavat toisiaan ja välitunneilla kaikenikäiset lapset leikkivät yhteisiä leikkejä. Kukaan ei jää tahtomattaan syrjään. Eri-ikäisten ja erilaisten oppijoiden välinen yhteistoiminta vähentää ennakkoluuloja ja antaa suvaitsevaisuudelle tilaa. Lapsilla on mahdollisuus saada vääristymätön kuva ympäröivästä yhteiskunnasta. Erilaisuus nähdään luonnollisena osana elämää. Koulumme toimintakulttuuriin kuuluu merkittävänä osana myös koulun yhteisten juhlien ja tapahtumien järjestäminen, sillä koulumme on Taalintehtaalla ainoita suomenkielisen kulttuurin tarjoajia. Koska oppilaita on vähän, on jokaisella oppilaalla merkittavä osa ja vastuu tapahtumien onnistumisessa ja perheet ovat myös mukana yhteisissä talkoissa. Näin opitaan kantamaan vastuuta toisista ihmisistä ja yhteisistä asioista. Koska monet lapset puhuvat jo kouluun tullessaan toista kotimaista kieltä, tarjoaa koulumme mahdollisuuden myös ruotsin kielen opiskeluun, joka alkaa vapaaehtoisena ensimmäiseltä luokalta. Tällöin oppilaat voivat syventää kotoa ja ympäristöstä omaksumaansa käytännön kielitaitoa. Yläkouluun siirtyessään he voivat valita myös ruotsin kielen pitkän oppimäärän. Koulun toimintakulttuurilla tarkoitetaan kaikkia koulun virallisia ja epävirallisia sääntöjä, toiminta- ja käyttäytymismalleja sekä periaatteita, joihin koulutyön laatu perustuu. Siihen kuuluu myös työjärjestyksen ulkopuolinen toiminta, kuten juhlat ja erilaiset tapahtumat. Koulujemme toimintakulttuurin perustana on arvopohja, johon kaikki sidosryhmät niin koulun sisällä kuin ulkopuolellakin ovat sitoutuneet. Toimintakulttuuri korostaa avoimuutta ja vuorovaikutusta kotien ja muun yhteiskunnan kanssa. Toimintakulttuuri tukee koulumme kasvatus- ja opetustyölle asetettuja tavoitteita Työtavat esiopetuksessa Vapaan ja ohjatun leikin korostaminen. Leikin arvostaminen osana lapsen jokapäiväistä elämää. Leikin avulla lapsi havainnoi ympäristöään ja harjoittelee omia taitojaan. Leikin avulla taidot sisäistyvät ja luo mahdollisuuden oppia uutta edellisten jo opittujen taitojen pohjalta.voidakseen toteuttaa itseään leikissä lapsi tarvitsee

14 14 tilaa, aikaa, aikuisen tukea ja läsnäoloa sekä tarpeellisia, laadukkaita välineitä. Muita esikoulun työtapoja ovat - kokeilu ja tutkiminen - lähiympäristön tutkiminen ja opintokäynnit - yhteistyöt - kielellinen vuorovaikutus - lasten omiin ajatuksiin ja toimintoihin perustuva työskentely Työtavat vuosiluokilla 1-9 Opetuksessa käytetään oppiaineille ominaisia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja, joiden avulla tuetaan ja ohjataan oppilaan oppimista. Työtapojen avulla kehitetään oppilaan oppimisen, ajattelun, ongelmanratkaisun ja työskentelyn taitoja sekä sosiaalisia taitoja ja aktiivista osallistumista. Työtavoilla edistetään myös tieto- ja viestintäteknisiä taitoja. Oppimista tapahtuu itsenäisesti, opettajan ohjauksessa sekä vuorovaikutuksessa opettajan ja vertaisryhmien kanssa. Keskeisiä työmuotoja ovat esimerkiksi yhteistoiminnallinen oppiminen, leikki ja pelit, projektityöskentely teemakokonaisuuksin, työpajat, teemapäivät ja retket. Oppimisen ja ymmärtämisen kannalta on mielekästä luoda asioista laajoja kokonaisuuksia ja etsiä erilaisia työskentely- ja lähestymistapoja ja näkökulmia. Keskusaiheesta riippuen valitaan kokonaisuuteen yhdistyvät oppiaineet ja -sisällöt. Opettajakunta laatii tavoitteet ja taktiikan. Oppilaat osallistuvat käytännöllisen tason ratkaisujen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Taidekasvatus toimii opetettavien aihekokonaisuuksien yhdyssiteenä. Liikunnan, musiikin sekä kuva-, sana- ja tanssitaiteen keinoin esitellään työn tuloksia myös yleisölle. Lastenkirjallisuudesta, elokuvista, teatterista ja kuunnelmista ammennetaan kertomuksia, elämyksiä, keskustelun aiheita sekä roolimalleja ja tilanteita, joiden kautta eletään monta elämää. Teknisenä apuvälineenä tietotekniikka palvelee oppimista alkuopetuksesta lähtien. 4. OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 Kodin ja koulun välinen yhteistyö Huoltajilla on ensisijainen kasvatusvastuu lapsesta ja nuoresta. Esikoulussa huoltajilla ja esikoulun henkilöstöllä on säännölliset keskustelutuokiot koskien lapsen kehitystä ja oppimista. Vanhempien keskustelutuokioita järjestetään vähintään kaksi kertaa lukuvuodessa ja useamminkin jos on tarpeellista. Lukuvuoden alussa järjestetään yhteinen vanhempainilta. Lukuvuoden kuluessa järjestetään vielä ainakin kaksi yhteistä vanhempainiltaa. Yhteyttä pidetään muutenkin aina

15 15 tarvittaessa. Koulu puolestaan vastaa oppilaan kasvatuksesta ja oppimisesta kouluyhteisön jäsenenä. Koulun tulee tukea huoltajia käytettävissä olevin keinoin siten, että he voivat osaltaan vastata lastensa tavoitteellisesta kasvatuksesta myös koulutyössä. Yhteinen kasvatusvastuu toteutetaan koulun ja kodin yhteistyöllä, jonka tavoitteena on edistää lasten oppimisen edellytyksiä, turvallisuutta ja hyvinvointia koulussa. Huoltajilla pitää olla mahdollisuus osallistua toiminnan suunnitteluun ja arviointiin yhdessä opettajan ja oppilaiden kanssa. Tämä edellyttää opettajilta aktiivista vuorovaikutusta huoltajien kanssa, sekä huoltajien, opettajan ja oppilaan roolien selkiinnyttämistä yhteistyössä. Kodin ja koulun välisen yhteistyön tulee perustua osapuolten tasa-arvoisuuteen. Huoltajilla tulee olla mahdollisuus tutustua koulun kulttuuriin sekä tulla kuulluiksi koulun kasvatustavoitteita koskevissa keskusteluissa. Huoltajille tulee antaa tietoa opetussuunnitelmasta ja opetuksen järjestämisestä. Ensimmäisten vuosiluokkien aikana jatketaan esiopetuksen aikana syntynyttä yhteistyötä ja luodaan pohja myös huoltajien keskinäiselle yhteistyölle. Kodin ja koulun välinen tiedottaminen ja yhdessä toimiminen on erityisen tärkeää alkuopetuksen aikana, jotta kodin ja koulun välille syntyy vahva luottamuksellinen ilmapiiri. Tällainen ilmapiiri lisää pienen oppilaan turvallisuuden tunnetta. Käytännössä tiedottaminen ensimmäisellä ja toisella luokalla voidaan järjestää huoltajien ja opettajan yhteisesti sopimalla tavalla. Vuosittain järjestetään ainakin yksi yhteinen huoltajatapaaminen. Lisäksi huoltajia kutsutaan mukaan talkoisiin, juhliin ja muihin tilaisuuksiin. Erikseen huoltajien kanssa järjestetään tapaamisia tarvittaessa. 4.2 Yhteistyö esiopetuksen ja muun perusopetuksen kanssa Nivelkohdat esiopetuksesta alkuopetukseen ja alakoulusta yläkouluun edellyttävät yhteistyötä opetushenkilöstöltä oppilaan koulunkäynnin saumattoman jatkuvuuden turvaamiseksi. Esikoulu kutsuu vuosittain koolle moniammatillisen koulutulokaspalaverin.erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden kohdalla yhteistyön merkitys korostuu.heidän kohdallaan mahdollisesti tarvittavat toimenpiteet suunnitellaan oppilaskohtaisesti. Esiopetuksen kanssa tehdään myös muuta yhteistyötä tapaamisten ja esim. luistelu-, hiihto- tai muiden mahdollisten retkien merkeissä. Keväällä, ennen koulun loppumista, esikoululaiset tutustuvat tulevaan kouluunsa. Yläkoulun oppilaanohjaaja tai rehtori kutsuu kevätlukukaudella koolle 6.- luokkalaisten oppilaiden luokanopettajat siirtymävaiheen palaveriin. Erityistä tukea tarvitsevien koululaisten siirtyessä koulusta toiseen muutoin kuin nivelvaiheessa, vastaanottava koulu järjestää siirtopalaverin erityisopettajan johdolla. Taalintehtaan ja Mjösundin koulujen kuudennen luokan oppilaat tekevät keväisin tutustumismatkan Kemiönsaaren keskuskouluun, johon he siirtyvät seitsemännelle

16 Oppimissuunnitelma 4.4 Oppilaanohjaus 4.5 Tukiopetus luokalle seuraavana syksynä. Uusien seitsemäsluokkalaisten yhteinen tutustumisretki järjestetään mahdollisuuksien mukaan vuorovuosina Kemiönsaaren suomenkielisten koulujen kesken. Kieliryhmien välinen yhteistyö toteutuu mm. yhteisissä tapahtumissa. Oppilaalle voidaan tarvittaessa laatia henkilökohtainen oppimissuunnitelma. Sen tarkoituksena on, että oppilas opettajan kanssa vähitellen yhä itsenäisemmin oppii ottamaan vastuuta opiskelustaan; asettamaan itselleen tavoitteita, työskentelemään niiden saavuttamiseksi ja arvioimaan työtään. Oppimissuunnitelman tarkoituksena on myös antaa huoltajille tietoa, jotta kotona voitaisiin tukea oppilaan koulutyötä. Oppimissuunnitelmalla voidaan yksilöllistää opetusta esim. erityistä tukea tarvitsevalle oppilaalle tai erityislahjakkaalle oppilaalle. Oppimissuunnitelma voidaan laatia oppiainekohtaisesti tai se voi sisältää koko opinto-ohjelman. Suunnitelmassa kuvataan, miten opetussuunnitelman tavoitteet on tarkoitus saavuttaa. Suunnitelmaan voidaan kirjata mm. oppilaalle sopivia työ- ja oppimistapoja sekä konkreettisia keinoja oppimistavoitteiden saavuttamiselle. Suunnitelmaan kirjataan myös opiskelun erityiset painoalueet, oppilaan vahvuudet ja harjoitusta vaativat asiat sekä mahdollinen tukiopetus ja osa-aikainen erityisopetus. Ensimmäisten luokkien oppilaiden oppimissuunnitelma voi rakentua lapsen esiopetuksen suunnitelman pohjalle. Suunnitelmaa laatimassa voi oppilaan ja opettajan lisäksi olla muitakin asiantuntijoita. Päävastuu on opettajalla. Oppimissuunnitelma käydään läpi huoltajien kanssa. Oppilaanohjauksen tarkoituksena on edistää oppilaan opiskeluvalmiuksien syntymistä, tukea hänen sosiaalista kasvuaan ja osaltaan estää oppimisvaikeuksien muodostumista. Oppilasta on tuettava opiskelutaitojen kehittämisessä ja häntä on ohjattava suhtautumaan vastuullisesti koulutyöhön. Tukiopetus on eriyttämisen muoto, johon sisältyvät yksilölliset tehtävät, yksilöllinen ajankäyttö ja ohjaus. Oppilaalla tulee olla mahdollisuus osallistua tukiopetukseen heti, kun oppimisvaikeudet on havaittu, jotta hän ei jäisi pysyvästi jälkeen opinnoissaan. Tukiopetusta järjestetään niin usein ja laajasti kuin oppilaan koulumenestyksen kannalta on tarkoituksenmukaista ja sitä annetaan joko oppilaan työjärjestyksen mukaisten oppituntien aikana tai niiden ulkopuolella. Aloitteen tukiopetuksen antamiseen tekee ensisijaisesti opettaja. Oppilaiden huoltajille annetaan tietoa tukiopetuksen järjestämisestä.

17 Oppilashuolto Oppilashuoltoon kuuluu oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtiminen. Oppilashuollolla edistetään oppilaiden tasapainoista kasvua ja kehitystä sekä varmistetaan kaikille tasavertainen oppimisen mahdollisuus. Tavoitteena on luoda turvallinen ja terve oppimis- ja työympäristö, suojata mielenterveyttä, ehkäistä syrjäytymistä ja edistää työyhteisön hyvinvointia. Oppilashuoltotyön painopiste on ennaltaehkäisevässä työssä; esim. tukioppilastoiminta ja välittämisen, huolenpidon ja myönteisen vuorovaikutuksen toimintakulttuuri kouluyhteisössä. Oppilashuolto kuuluu kaikille koulun työntekijöille, koulukuljetuksiin osallistuville ja oppilashuoltopalveluista vastaaville viranomaisille kuten terveydenhoitohenkilöstölle. Tavoitteena on, että lapsi uskaltaa ongelmatilanteessa turvautua aikuisen apuun. Oppilashuollolla tuetaan yksilön ja yhteisön toimintakyvyn säilyttämistä erilaisissa turvallisuutta uhkaavissa tilanteissa. Oppilashuollon tavoitteena on oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien muiden ongelmien ehkäiseminen, tunnistaminen, lieventäminen ja poistaminen mahdollisimman varhain. Oppilashuoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus, osapuolten kunnioittaminen sekä tietojensaantia ja salassapitoa koskevat säädökset. Oppilashuoltotyötä koordinoi ja ohjaa koulun oppilashuoltoryhmä. Oppilashuollollisista asioista kerrotaan huoltajille koulun syystiedotteessa. Opetussuunnitelman liitteinä ovat Toimintasuunnitelma koulukiusaamisen ehkäisemiseksi Kriisiohjelma koululle Oppilashuoltoryhmä Oppilashuoltoryhmä on moniammatillinen asiantuntijaryhmä, jonka perustehtävä on lasten ja nuorten koulunkäynnin ja hyvinvoinnin edistäminen järjestämällä oppilaille, huoltajille ja koulun henkilökunnalle tarvittavat oppilashuollon palvelut: arviointia, neuvontaa, ohjausta, neuvotteluapua sekä koulun sisäistä ja ulkopuolista yhteistyötä. Koulun oppilashuoltoryhmään kuuluvat rehtori, erityisopettaja, koulukuraattori, kouluterveydenhoitaja, oppilaanohjaaja ja luokanopettaja. Ryhmän kokoonpano voi vaihdella asiakohtaisesti. Tarvittaessa kutsutaan mukaan myös muita oppilashuollon asiantuntijoita. Oppilashuoltoryhmä kokoontuu kenen tahansa ryhmän jäsenen aloitteesta vähintään kaksi kertaa lukukaudessa, kokoonkutsujana toimii erityisopettaja. Oppilashuoltoryhmän toiminnassa on keskeistä ongelmia ehkäisevä työ, johon sisältyvät oppilaiden koulunkäynnin tukeminen opettajan työn tukeminen

18 18 yhteistyön koordinointi myönteisen ilmapiirin luominen kouluyhteisöön ja kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön yhteydenpito muihin viranomaisiin Pyrkimyksenä on, että koko koulu toimii hyvin ja on oppilaalle hyvä paikka olla, kehittyä ja työskennellä. 5. ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 Erityistuki esikoulussa Esiopetuksessa lasten erityistarpeet määrittelee esiopettaja yhdessä huoltajan ja erityisopettajan kanssa. Tarvittaessa mukana voi olla myös muita asiantuntijoita. Mahdollisten oppimiseen liittyvien riskitekijöiden varhaiseksi tunnistamiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi on tarpeen pitää yhteyttä neuvolaan ja varhaiskasvatuksen henkilöstöön. Erityisopettaja käynnistää tarvittaessa erityisopetukseen ottamisen ja siirtämisen esikoulun ja perusopetuksen aikana ja hankkii asiantuntijalausunnon koulupsykologilta tai muulta asiantuntijalta. Erityistä tukea tarvitseville lapsille esiopettaja laatii yhdessä huoltajan ja erityisopettajan kanssa lapsen esiopetuksen suunnitelman. Erityisoppilaille erityisopettaja tai opetustoiminnan ohjaaja laatii yhdessä esiopettajan kanssa Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman (HOJKS). Henkilökohtaisessa suunnitelmassa määritellään opetuksen tavoitteet ja painotusalueet. Suunnitelma laaditaan esikoulun alkaessa ja tarkistetaan keväällä ennen kouluun siirtymistä. Laadintavaiheessa varhaiskasvatuksen henkilöstö voi olla mukana ja tarkistusvaiheeseen voi osallistua tuleva luokanopettaja ja koulun erityisopettaja. Näin lapsen oppimista ja kehitystä tukeva työ jatkuu yhtenäisenä varhaiskasvatuksesta kouluun saakka. Kuntouttamiseen voivat esikoulun ja eritysopettajan tai opetustoiminnan ohjaajan lisäksi osallistua neuvola, terveyskeskus, sosiaali- ja mielenterveystoimistojen asiantuntijat sekä erilaiset ostopalveluna järjestettävät tahot. Näihin tahoihin yhteyttä pitää ensisijaisesti esikoulun johtaja. Esiopetus on merkittävässä roolissa sosiaalisten vaikeuksien ja oppimisvaikeuksien ennnaltaehkäisyssä. Tärkeää on huolimatta erityistoimista pystyä takaamaan lapselle luontainen ja täysipainoinen paikka ryhmässä niin, ettei erityisyydestä synny leimaa. Suurimmassa osassa esikoulun toimintaa erityislapset voivat toimia muiden mukana. Erityisopetus ja avustus pitää pyrkiä toteuttamaan niin, että lasta eristetään ryhmästä mahdollisimman vähän. Oppimisympäristöä ja opittavaa ainesta arvioidaan ja muokataan niin, että kaikki voivat osallistua toimintaa omista lähtökohdistaan ja edellytyksistään käsin. Erityisoppilailla ja pidennetyn oppilvelvollisuuden omaavilla lapsilla on oikeus opetukseen osallistumisen edellyttämiin avustus- ja tukipalveluihin. (PL 31 )

19 Eri tukimuodot luokilla 1-9 Oppilasta autetaan oppimisvaikeuksissa eri tukimuodoin, jotka määräytyvät vaikeuksien laadun ja laajuuden mukaan. Keskeistä on varhainen oppimisvaikeuksien tunnistaminen ja tukitoimien aloittaminen, jotta oppimisvaikeuksien kehitystä haittaavilta seuraamuksilta vältyttäisiin. Yhteistyö huoltajien kanssa on tärkeää. Opetuksessa erityistä tukea tarvitsevat oppilaat, joiden kasvun, kehityksen ja oppimisen edellytykset ovat heikentyneet vamman, sairauden tai toimintavajavuuden vuoksi, samoin oppilaat, jotka tarvitsevat psyykkistä tai sosiaalista tukea. Erityisen tuen piiriin kuuluvat myös oppilaat, joilla on kehityksessään oppimiseen liittyviä riskitekijöitä. Tukiopetusta voidaan antaa kaikille erityistä tukea tarvitseville oppilaille. Mikäli tukiopetus ei riitä, oppilaalle annetaan osa-aikaista erityisopetusta. Tarvittaessa yleisopetuksen oppilaalle voidaan laatia henkilökohtainen oppimissuunnitelma, jossa määritellään oppilaalle annettavat tukipalvelut. Jos oppilaalle ei voida antaa opetusta muuten, hänet tulee ottaa tai siirtää erityisopetukseen. Silloin oppimäärät ja opetusjärjestelyt sekä tukipalvelut määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa. Erityisopetus on luonteeltaan oppimisen esteitä ja kouluvaikeuksien syntymistä ennalta ehkäisevää, korjaavaa ja oppilaan kehitystä ja oppimista tukevaa toimintaa. Erityisopetus pyrkii huolehtimaan siitä, että oppimisen esteistä huolimatta oppilas saavuttaa peruskoulun tavoitteet ja on valmis jatkamaan opintojaan toisen asteen koulutuksessa. 5.3 Osa-aikainen erityisopetus Osa-aikaista erityisopetusta annetaan oppilaille, joilla on lieviä oppimis- tai sopeutumisvaikeuksia. Näitä voivat olla esim. puheen ja muun kielellisen alueen vaikeudet lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet johonkin oppiaineeseen liittyvät vaikeudet tarkkaavaisuuden, keskittymisen, motoriikan, hahmottamisen, aistitoimintojen tai sosiaalisen vuorovaikutuksen häiriöt Osa-aikaista erityisopetusta annetaan muun opetuksen ohessa samanaikaisopetuksena, pienryhmässä tai yksilöllisesti. Osa-aikaista erityisopetusta voidaan antaa myös erityisopetukseen otetuille tai siirretyille oppilaille. 5.4 Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen opetus Erityisopetuksen tavoitteena on auttaa ja tukea oppilasta siten, että hänellä on tasavertaiset mahdollisuudet suorittaa oppivelvollisuus edellytystensä mukaisesti yhdessä ikätovereidensa kanssa. Opetuksen tulee tukea oppilaan aloitekykyä ja itseluottamusta. Lähtökohtana ovat oppilaan tarpeet. Erityisopetus edellyttää

20 20 opiskelupaikkaa, -tilaa, -aikaa ja eri toimintoja koskevia päätöksiä ja resurssien varaamista niiden toteuttamiseen. Oppimäärän yksilöllistäminen edellyttää erityisopetukseen ottamisen tai siirtämisen päätöstä. Erityisopetukseen otetun tai siirretyn oppilaan opetus tapahtuu joko yleisen tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä. Opetus toteutetaan ensisijaisesti integroituna yleisopetuksen opetusryhmään. Jos oppilaan opiskelu integroituna muuhun opetukseen ei ole mahdollista tai oppilaan kehityksen kannalta tarkoituksenmukaista, opetus tulee järjestää osittain tai kokonaan erityisopetuksen ryhmässä. Luokkamuotoisesta erityisopetuksesta Kemiönsaaren kunta tekee sopimukset naapurikuntien kanssa. Erityisopetussiirtopäätöksen tarpeellisuutta tulee arvioida vuosittain. Jos oppilas kykenee saavuttamaan yleisopetuksen vähimmäistavoitteet, tulee tehdä päätös hänen siirtämisestään yleisopetukseen. Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma Jokaiselle erityisopetukseen otetulle tai siirretylle oppilaalle tulee laatia hyväksyttyyn opetussuunnitelmaan perustuva, henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), jossa määritellään mm. oppilaan oppimisvalmiudet, taidot, vahvuudet ja erityistarpeet, opetuksen ja oppimisen pitkän ja lyhyen aikavälin tavoitteet sekä niiden oppiaineiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt, joissa oppilaalla on yksilöllinen oppimäärä. Oppilaan edistymisen seuranta ja arvioinnin perusteet määritellään myös, samoin opetus- ja oppilashuoltopalvelut sekä suunnitelman laatijoiden vastuualueet. HOJKS:n laatimiseen osallistuvat moniammatillisessa yhteistyössä erityisopettaja, oppilaan opettajat, oppilashuollon asiantuntijoita sekä oppilaan huoltajat. Jokaisen opettajan on oman oppiaineensa osalta osallistuttava tavoitteiden ja sisältöjen määrittämiseen. HOJKS:n toteutumista arvioidaan ja seurataan säännöllisesti ja erityisesti silloin, kun oppilas siirtyy esiopetuksesta perusopetukseen, perusopetuksessa luokasta ja koulusta toiseen ja perusopetuksesta toiselle asteelle. 6 Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus 6.1 Maahanmuuttajat Esikoulussa viittomakieliset ja vieraskieliset lapset integroidaan suomenkieliseen ryhmään ottaen huomioon lapsen oma kieli ja kulttuuritausta. Lasta tuetaan kahden kulttuurin jäsenenä kasvuun ja kehitykseen. Lapsen äidinkielen opetusta annetaan mahdollisuuksien mukaan. Eri kieli- ja kulttuuriryhmien kouluopetuksessa noudatetaan samoja periaatteita. Alla viitataan muutamiin valtakunnallisen opetussuunnitelman keskeisiin kohtiin. Maahanmuuttajien opetuksessa noudatetaan perusopetuksen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita oppilaiden taustat ja lähtökohdat kuten äidinkieli ja

21 21 kulttuuri, maahanmuuton syy ja maassaoloaika huomioon ottaen. Opetuksella on lisäksi erityistavoitteita. Opetuksen tulee tukea oppilaan kasvamista sekä suomalaisen kieli- ja kulttuuriyhteisön että oppilaan oman kieli- ja kulttuuriyhteisön aktiiviseksi ja tasapainoiseksi jäseneksi. Maahanmuuttajalle opetetaan koulun opetuskielen mukaan määräytyvän äidinkielen ja kirjallisuuden sijasta suomea tai ruotsia toisena kielenä, mikäli hänen suomen tai ruotsin kielen taitonsa ei arvioida olevan äidinkielisen tasoinen kaikilla kielitaidon osa-alueilla. Maahanmuuttajille tulee mahdollisuuksien mukaan järjestää myös oman äidinkielen opetusta. Suomen tai ruotsin kielen ja oppilaan äidinkielen opetuksen ohella tulee maahanmuuttajille antaa tukea myös muilla oppimisen osa-alueilla tasavertaisten oppimisvalmiuksien saavuttamiseksi. Maahanmuuttajaoppilaalle voidaan laatia oppilaan oppimissuunnitelma, joka voi olla osa oppilaan kotoutumissuunnitelmaa. Opetuksessa on otettava huomioon maahanmuuttajaoppilaan aikaisempi oppimishistoria sekä kasvatus- ja opetusperinteet. Kodin ja koulun välisessä yhteistyössä otetaaan huomioon perheiden kulttuuritausta ja kokemukset lähtömaan koulujärjestelmästä. Huoltajat tutustutetaaan suomalaiseen koulujärjestelmään, koulun toiminta-ajatukseen, opetussuunnitelmaan, arviointiin, opetusmenetelmiin sekä oppilaan oppimissuunnitelmaan. Oppilaan ja hänen huoltajansa tietämystä oman kieli- ja kulttuurialueensa luonnosta, elämäntavoista, kielistä ja kulttuureista hyödynnetään opetuksessa. 6.2 Romanit Romanioppilaiden opetuksessa tulee huomioida Suomen romanien asema etnisenä ja kulttuurisena vähemmistönä. Romanien yhteiskunnallisen integroitumisen ja uuden vähemmistöoikeuksia koskevan lainsäädännön myötä koulutukseen sekä ainutlaatuisen kieli- ja kulttuuriperinnön säilyttämiseen liittyvät kysymykset tulee ottaa huomioon myös perusopetuksessa. Romanikielen opetuksessa tulee edistää kaksoisidentiteetin muodostumista ja lisätä koulunkäynnin laatua. Romanikielen opetuksessa tulee antaa romanioppilaille luonteva mahdollisuus ilmaista omaa vähemmistöidentiteettiään myös koulussa. Opetuksen tulee edistää romanioppilaiden oman historian ja kielen tuntemusta sekä tietoisuutta romaneista yhtenä koko maailman ja Euroopan merkittävistä vähemmistöistä. Koulussa tapahtuvan kielenopetuksen merkitys korostuu romanilapsille erityisesti siksi, että perinteisesti Suomen romanikieli on ollut ainoastaan puhuttu kieli. Tämän vuoksi romanikielen ja -kulttuurin opetuksessa tulee huomioida oppilaiden erilaiset kielelliset valmiudet ja alueelliset erot. Opetuksessa hyödynnetään lähiympäristöä, sukuyhteisöä ja romanikielistä mediaa.

22 22 7 OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT 7.1 Esiopetus Esiopetus perustuu toimintamalliin, joka koostuu leikistä ja lapsen kehitysvaiheesta, nivellettynä lapsen aikaisempiin kokemuksiin. Opetus ja oppiminen pohjautuu kokonaisnäkemykseen ja yhtenäiseen aihepiiriin. Esikoulun opetussuunnitelman yleisenä tavoitteena on - itsetunnon ja minä -tunteen myönteinen kehittyminen - yhteistyön ja myötätunnon kehittäminen - itsensä ilmaiseminen - luovan toiminnan tukeminen - elämysten ja kokemusten lisääminen - leikin tärkeyden korostaminen - motoristen valmiuksien lisääminen - rauhankasvatus ja erilaisuuden ymmärtäminen - elämänkatsomus ja uskonto 7.2 Toimintasuunnitelma esikoulussa Esikouluvuoden aikana toimintaa ohjaa vuodenajat ja niiden vaihtuminen. Vuodenaikojen juhlat esim. joulu, pääsiäinen, vappu, Mikaelinpäivä, ystävänpäivä, äitien- ja isänpäivät kuuluvat toimintaohjelmaan erityispiirteineen. Toimintaa ohjaa myös lukuisat keskusaiheet esim. kotieläimet, villieläimet, liikenne, terveyskasvatus ja satuaiheet. Lasten omat aloitteet ja kokemukset huomioidaan. Aiheet nivelletään jokapäiväiseen ohjelmaan. 7.3 Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet vuosiluokilla 1-9 Opetuksen eheyttämisen tavoitteena on ohjata tarkastelemaan ilmiöitä eri tiedonalojen näkökulmasta rakentaen kokonaisuuksia ja korostaen yleisiä kasvatuksellisia ja koulutuksellisia päämääriä. Aihekokonaisuudet ovat sellaisia kasvatus- ja opetustyön keskeisiä painoalueita, joiden tavoitteet ja sisällöt sisältyvät useisiin oppiaineisiin. Ne ovat kasvatusta ja opetusta eheyttäviä teemoja. Aihekokonaisuuksia voidaan käsitellä myös päivänavauksien, juhlien, tapahtumien, näyttelyiden, retkien, vierailujen ja teemapäivien ja viikkojen yhteydessä. Toimintatavoista päätetään tarkemmin koulun vuosisuunnitelmassa.

23 23 Ihmisenä kasvaminen Alla olevissa taulukoissa on aihekokonaisuuksien tavoitteet ja sisällöt. AIHEKOKONAISUUDET Koko opetuksen kattavan Ihmisenä kasvaminen aihekokonaisuuden päämääränä on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua ja elämänhallinnan kehittymistä. Tavoitteena on luoda kasvuympäristö, joka tukee toisaalta yksilöllisyyden ja terveen itsetunnon ja toisaalta tasa-arvoon ja suvaitsevaisuuteen pohjautuvan yhteisöllisyyden kehitystä Fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen kasvuun vaikuttavia tekijöitä, tunteiden tunnistaminen ja käsittely, vireyteen ja luovuuteen vaikuttavia tekijöitä. AI, YM, KU, KÄ AI, YM/BI, KU, KÄ AI, BI, KU, KÄ, LI, MU Oikeudenmukaisuus, tasa-arvo. AI, UE, YM AI, HI, YM/BI, LI HY, UE, OPO,RU, EN, SA Esteettinen havainnointi ja esteettisten ilmiöiden tulkinta. AI, MA, KU, KÄ AI, HY, YMP/BI, MA, KU, KÄ AI Opiskelutaidot ja pitkäjänteinen, tavoitteellinen itsensä kehittäminen. AI, YM, MA, KU, KÄ AI, HI, YM/BI, MA, RU, EN, KU, KÄ AI, BI, GE, OPO, MA, FY, KE, ATK, RU, EN, SA, KU, KÄ, MU Toisten huomioon ottaminen, oikeudet, velvollisuudet ja vastuut ryhmässä, erilaisia yhteistoimintatapoja. AI, UE, YM, KU, KÄ, LI AI, HI, YM/BI, RU, EN, KU, KÄ HY, UE, BI, GE, OPO, MA, FY, KE, ATK, RU, EN, SA, KU, KÄ, LI, MU, KO Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys. Aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään suomalaisen ja eurooppalaisen kulttuuri-identiteetin olemusta, löytämään oma kulttuuri-identiteettinsä sekä kehittämään valmiuksiaan kulttuurien väliseen vuororaikutukseen ja kansainvälisyyteen Oma kulttuuri, kotiseudun kulttuuri, suomalaisuus, pohjoismaalaisuus ja eurooppalaisuus. AI, UE, YM, KU, MU AI, HI, YM/BI, RU, EN, KU, MU HY, UE, GE, ATK, RU, EN, SA, KU, KÄ, MU, KO Muita kulttuureita ja ja monikulttuurisuus. AI,UE AI, HI, YM/BI, RU, EN, KU HY, UE, GE, RU, EN, SA Ihmisoikeudet ja ihmisryhmien välisen luottamuksen, keskinäisen arvostuksen ja onnistuneen yhteistyön edellytyksiä. Kansainvälisyys eri elämänalueilla ja taidot toimia kansainvälisessä vuorovaikutuksessa. Tapakulttuurien merkitys. UE HI, YMP HY, UE, ATK, RU, EN, SA AI, HI, YM/BI, RU, EN AI, HI, YM/BI, MA UE, ATK, RU, EN, SA, KO UE, GE, RU, EN, SA, KO

24 24 Viestintä ja mediataito Aihekokonaisuuden päämääränä on kehittää ilmaisu- ja vuorovaikutustaitoja, edistää median aseman ja merkityksen ymmärtämistä sekä kehittää mediankäyttötaitoja. Viestintätaidoista painotetaan osallistuvaa, vuorovaikutuksellista ja yhteisöllistä viestintää. Mediataitoja tulee harjoitella sekä viestin vastaanottajana että tuottajana Omien ajatusten ja tunteiden ilmaisu, erilaiset ilmaisukielet ja niiden käyttö eri tilanteissa. AI, YM AI, YM/BI, RU, EN, KU AI, UE, ATK, RU, EN, SA, KU, MU Viestien sisällön ja tarkoituksen erittely ja tulkinta, viestintäympäristön muuttuminen ja monimediaalisuus. AI, HI, YM/BI, RU, EN, KU AI, ATK, RU, EN, SA, KU, MU Median rooli ja vaikutukset yhteiskunnassa, median kuvaaman maailman suhde todellisuuteen. AI, HI Yhteistyö median kanssa. AI, HI Lähdekritiikki, tietoturva ja sananvapaus. AI, HI AI, ATK Viestintätekniset välineet ja niiden monipuolinen käyttö sekä verkkoetiikka. YM, AI YM, KU BI, GE, OPO, MA, FY, KE, ATK, RU, EN, KU Osallistuva kansainvälisyys ja yrittäjyys Aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta hahmottamaan yhteskuntaa eri toimijoiden nälökulmasta ja kehittää osallistumisessa tarvittavia valmiuksia sekä luoda pohjaa yrittäjämäisille toimintatavoille. Koulun oppimiskulttuurin ja toimintatapojen tulee tukea oppilaan kehittymistä omatoimiseksi, aloitteelliseksi, päämäärätietoiseksi, yhtestyökykyiseksi ja osallistuvaksi kansalaiseksi sekä tukea oppilasta muodostamaan realistinen kuva omista vaikutusmahdollisuuksistaan Perustietoja kouluyhteisön, julkisen sektorin, elinkeinoelämän ja järjestöjen toiminnasta sekä työnjaosta. AI, HI, YM HY, OPO, KU, KÄ Demokratian merkitys yhteisössä ja yhteiskunnassa. HI, YM HY Erilaisia osallistumis- ja vaikuttamiskeinoja kansalaisyhteiskunnassa. Verkostoituminen oman ja yhteisen hyvinvoinnin edistämiseksi. AI, HI, YM AI, YM HY, UE, ATK ATK, RU, EN Osallistuminen ja vaikuttaminen omassa koulussa ja elinympäristössä sekä oman toiminnan vaikuttavuuden arviointi. KU, KÄ AI, YM, MA, KU, KÄ HY, UE, KU, KÄ Yrittäjyys ja sen merkitys yhteskunnalle, perustietoja yrittäjyydestä ammattina sekä työelämään tutustuminen. AI, HI, YM HY, OPO, KU, KÄ

25 25 Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Aihekokonaisuuden päämääränä on lisätä oppilaan valmiuksia ja motivaatiota toimia ympäristön ja ihmisen hyvinvoinnin puolesta. Perusopetuksen tavoitteena on kasvattaa ympäristötietoisia, kestävään elämäntapaan sitoutuneita kansalaisia. Koulun tulee opettaa tulevaisuusajattelua ja tulevaisuuden rakentamista ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestäville ratkaisuille Ekologisesti, taloudellisesti, kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävä kehitys omassa koulussa ja elinympäristössä. YM, KÄ AI HI, YM, KÄ UE, BI, GE, KE, FY, RU, EN, SA, KÄ Yksilön ja yhteisön vastuu elinympäristön tilasta ja ihmisten hyvinvoinnista. KU, KÄ HI, YM, KU, KÄ UE, BI, GE, KE, FY, RU, EN, SA, KU, KÄ, KO Ympäristöarvot ja kestävä elämäntapa. YM, AI, KU, KS, MU YM, KÄ UE, BI, GE, KE, FY, RU, EN, SA, KÄ, KO Ekotehokkuus tuotannossa ja yhteiskunnassa sekä arjen toimintatavoissa, tuotteen elinkaari. HI, YM KE, FY, KÄ Oman talouden hallinta ja kulutuskäyttäytyminen. YM, MA BI, GE, MA, KE, FY, KÄ, KO Turvallisuus ja liikenne Aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään turvallisuuden fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia ulottuvuuksia sekä opastaa vastuulliseen käyttäytymiseen. Perusopetuksen tulee antaa oppilaalle ikäkauteen liittyvät valmiudet toimia erilaisissa toimintaympäristöissä ja tilanteissa turvallisuutta edistäen Onnettomuuksilta, päihteiltä ja rikollisuudelta suojautuminen omassa elinympäristössä. AI, YM YM HY, UE, BI, LI Työturvallisuus ja ympäristöturvallisuus KÄ, LI YM, KÄ, LI FY, KE, KÄ Koulun terveyttä, turvallisuutta ja väkivallattomuutta edistäviä toimintamalleja. UE, AI, YM, LI YM UE, OPO, RU, EN, SA Väkivallan ulottuvuudet lähiyhteisössä ja yhteiskunnassa. HI, YM HY, UE Keskeiset liikennesäännöt ja erilaiset liikenneympäristöt YM, LI AI, YM, LI LI Muu huomioon otettava liikennekäyttäytyminen, liikenneympäristön turvallisuus ja turvalaitteet. YM, LI YM, LI FY, LI Lähiympäristön vaaranpaikkojen kartoittaminen ja turvallisuuden parantaminen. YM, LI YM, LI Turvallisuutta edistävät palvelut YM, LI YM OPO

26 26 Ihminen ja teknologia Aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään ihmisen suhdetta teknologiaan ja auttaa näkemään teknologian merkitys arkielämässämme. Perusopetuksen tulee tarjota perustietoa teknologiasta, sen kehittämisestä ja vaikutuksista, opastaa järkeviin valintoihin ja johdattaa pohtimaan teknologiaan liittyviä eettisiä, moraalisia ja tasaarvokysymyksiä. Opetuksessa tulee kehittää välineiden, laitteiden ja koneiden toimintaperiaatteen ymmärtämistä ja opettaa niiden käyttöä Teknologia arkielämässä, yhteiskunnassa ja paikallisessa tuotantoelämässä. HI, YM, KS, TN FY, KE, ATK, KU, KÄ Teknologian ja tietotekniikan kehitys eri kulttuureissa ja eri elämänalueilla eri aikakausina. Teknologisten ideoiden kehittäminen, mallintaminen, arvioiti ja tuotteiden elinkaari Tietotekniikan ja tietoverkkojen käyttö HI, YM, KS, TN YM, TN, KS AI,YMMA AI, YM, MA, RU, EN FY, KE, KS, KO FY, KE, KÄ, KO BI, GE, OPO, MA, FY, KE, ATK, RU, EN, SA, KU, KÄ Teknologiaan liittyvien eettiset, moraaliset, hyvinvointi- ja tasa-arvokysymykset. YM AI, HI, YM UE, ATK, KU, KÄ Tulevaisuuden yhteiskunta ja teknologia HI, YM HY, UE, FY, KE, ATK, KU, KÄ Äidinkieli ja kirjallisuus (Esikoulussa Kieli ja vuorovaikutus) Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen perustehtävänä on kiinnostuttaa oppilas kielestä, kirjallisuudesta ja vuorovaikutuksesta.. Äidinkielen oppiminen kattaa laajasti kielen osa-alueet ja tehtävät. TAVOITTEET Esikoulussa - oppia käyttämään äidinkieltä monipuolisesti ja värikkäästi yhdessä ympäristön kanssa sekä herättää kielellinen tietoisuus ja kehittää sitä Perusopetuksessa - kehittyä taitavaksi ja kriittiseksi, eettisesti vastuulliseksi viestijäksi; hyväksi lukijaksi, kirjoittajaksi, puhujaksi ja kuuntelijaksi, joka pääsee osalliseksi kulttuurista sekä osallistuu ja vaikuttaa yhteiskunnassa. - oppia ymmärtämään sanataidetta ja nauttimaan siitä.