Särkisalokotiyhdistyksen esitys yhteistyöstä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelujen järjestämiseksi Särkisalossa

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Särkisalokotiyhdistyksen esitys yhteistyöstä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelujen järjestämiseksi Särkisalossa 1106/ /2017 Kaupunginhallitus Valmistelija: apulaiskaupunginjohtaja Kai Saarimaa, kansliapäällikkö Irma Nieminen, puh , Heikki Liede / Särkisalokotiyhdistyksen kirje : 1. Särkisalo Särkisalo oli vuoden 2009 kuntaliitokseen asti itsenäinen saaristokunta, ja liitoskunnista ainoa kaksikielinen. Valtaosa Särkisalon alueesta on valtioneuvoston asetuksella määritelty saaristoalueeksi Petun, Ulkoluodon, Isoluodon ja Kaukasalon saaret muodostamana saaristo-osana. Angelniemen saari Salon Halikosta on myös määritelty saaristoalueeksi. Saaristoalueidensa perusteella Salo saa vuonna 2017 valtionosuutena saaristo-osakuntalisää euroa. Särkisalon uloimmista osista Salon kaupunkikeskustaan on matkaa yli 50 kilometriä ja Perniön kirkonkylälle 25 kilometriä. Asuminen Särkisalon saarilla on hajanaista ja sijoittunut paljolti rannikon tuntumaan, mikä tekee vähäisenkin julkisen liikennöinnin käyttämisen vaikeaksi. Särkisalon vakinaisten asukkaiden määrä on noin 700, kun se vielä muutamia vuosikymmeniä sitten oli noin Osa vakinaisesta väestöstä on muuttanut Salon taajamiin, mutta pitävät entisiä vakituisia asuntojaan Särkisalossa kakkosasuntoinaan. Myös salolaiset ovat hankkineet vapaa-ajan asuntojaan Särkisalosta. Esimerkiksi Petun saaren 150 kiinteistönhaltijasta noin kolmannes asuu vakinaisesti muualla Salon alueella. Särkisalossa on noin 900 vapaa-ajan asuntoa, joista valtaosa on ainakin lähes ympärivuotisessa käytössä. Lomakausina Särkisalossa asuu vähintään nelinkertainen määrä ihmisiä vakinaiseen asukasmäärään verrattuna. 2. Kunnalliset palvelut Särkisalossa Salon kaupunginvaltuusto teki päätöksen vuoden 2013 lopulla alakoulua lukuunottamatta Särkisalon kaikkien kunnallisten palvelujen keskittämisestä Särkisalokotiin, jossa toiminut tehostetun palveluasumisen

2 yksikkö oli lakkautettu. Remontille varattiin enintään euron määräraha. Remontin ulkopuolelle jätettiin osa aiemmista asiakashuoneista. Uusittu Särkisalokoti avattiin helmikuussa Särkisalossa on alakoulu, päiväkoti, nuorisotila, kansalaisopiston kudontatila, kirjasto, kuntosali, terveydenhoitajan vastaanotto, palveluliikenne, vanhusten ateriapalvelu ja kotihoito. Kunnallisista palveluista päiväkoti, nuorisotila, kudontatila, kirjasto, kuntosali ja terveydenhoitajan vastaanotto sijaitsevat keskitetysti uudistetussa Särkisalokodissa vuodesta Särkisalokodissa on lisäksi muita kuin kunnallisia toimintoja. 3. Vanhusten osuus Särkisalossa Kotona asuvien vanhusten osuus verrattuna muihin kuntaliitoskuntiin on Särkisalossa keskimääräistä selvästi suurempi. Vuoden 2015 lopun väestötietojärjestelmän mukaan Särkisalossa asuvien 80 vuotta täyttäneiden osuus oli 9,7 %. Vastaava osuus Halikossa oli 4,7 %, Kiikalassa 6,9 %, Kiskossa 7,6 %, Suomusjärvellä 9,6 %, Muurlassa 4,8 %, Perniössä 7,4 %, Perttelissä 4,3 % ja Kuusjoella 7,1 %. Vanhusten siirtyessä ympärivuorokautiseen hoitoon siirtyvät myös heidän asuinpaikkakuntatietonsa lyhyen viiveen jälkeen hoitopaikan paikkakunnalle. Särkisalossa ei ole ympärivuorokautista hoitoa tarjoavaa yksikköä, joten särkisalolaiset siirtyvät hoitopaikkakuntien vanhusosuuksiin. 4. Särkisalokodin hallinnointi Kunta omistaa ja ylläpitää Särkisalokoti-kiinteistöä, jossa on kunnan omien toimintojen ja toimitilojen lisäksi särkisalolaisten yhdistysten ja yhteisöjen, kolmannen sektorin ja yksityisten hyvinvointiyritysten toimintoja ja vuokrattuja tiloja. Särkisalokodin pihapiirissä on Särkisalokotiyhdistyksen ylläpitämä 10-asuntoinen vanhuksille tarkoitettu rivitalo, jonka lämmitys- ja vesihuolto on yhteydessä Särkisalokotiin. Särkisalokodissa on kuntalaisten yhteisenä kokoontumis- ja tapahtumapaikkana ns. olohuone, minkä kaupunginhallitus on antanut maksutta pitäjäyhdistys Särfin ry:n ja Särkisalokotiyhdistys ry:n käyttöön. Kiinteistön yleisiä ja yhteisiä kysymyksiä, kuten turvallisuutta, yhteisten tilojen käyttöä ja yhteisiä pelisääntöjä koordinoi kaikille toimijoille avoin Särkisalokodin toimijapalaveri, jonka puheenjohtajan Salon kaupunki on nimennyt. Puheenjohtajana on toiminnan käynnistymisestä alkaen ollut Saana Kokko-Virtanen. Käytännön toimeenpanosta on huolehtinut Särkisalokotiyhdistyksen Yhres etteskesi hanke, jonka projektikoordinaaattori on Päivi Lindeman.

3 Kaupungin johtoryhmä on nimennyt yhdyshenkilöt käsittelemään Särkisalokodin ja kaupungin välisiä suhteita. Kaupungin johdon edustaja on apulaiskaupunginjohtaja Kai Saarimaa ja särkisalolaisten edustaja kaupunginvaltuutettu Heikki Liede. Kaupungin toimialat vastaavat omien hallinnonalojensa piiriin kuuluvista toiminnoista. 5. Yhres -hanke Yhres etteskesi on särkisalolainen kyläprojekti, minkä tavoitteena on edistää Särkisalon asukkaiden, eritoten ikäihmisten sosiaalista ja terveydellistä hyvinvointia sekä lisätä heidän mahdollisuuksiaan vaikuttaa oman alueensa kehittämiseen. Hanke kehittää ja juurruttaa uusia kevytrakenteisia maaseutuoloihin soveltuvia yhteistyön malleja kolmannen sektorin, seurakunnan, paikallisten yritysten ja kunnallisten toimijoiden välille. Painopisteinä ovat etsivä vanhustyö, aivoterveyden edistäminen sekä sukupolvia ylittävä toiminta. Hankkeessa hyödynnetään maaseudun perinteistä talkoohenkeä. Työtä tehdään yhteistyönä kaupungin, seurakunnan ja asiantuntijatahojen kanssa. Yhres -hanke käynnistyi vuonna 2014 Vanhustyön keskusliiton hallinnoimassa ja Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamassa Eloisa Ikä -hankekokonaisuudessa. Hankerahoitus on kaikkiaan euroa ja myönnetty vuoden 2017 loppuun. Hankerahoituksen kaudella pyritään kehittämään ja vakiinnuttamaan toimintatapoja ja yhteistyömalleja, joita pystytään jatkamaan kokeiluvaihetta kevyemmällä työpanoksella. Hankkeesta saatuja kokemuksia on mahdollista hyödyntää myös muualla Salon alueella. Hankkeella on ohjausryhmä, jossa ovat edustettuina Salon kaupunki, Salon Muistiyhdistys, Kylien Salo -hanke ja edustajat paikallisyhteisöistä ja vanhusten omasta keskuudesta. Hanke on työllistänyt vuonna 2014 yhden henkilötyövuoden, vuosina 2015 ja ,8 henkilötyövuotta ja vuonna 2017 yhden henkilötyövuoden. 6. Yhres -hankkeen toiminta 6.1 Yhres-toiminta Särkisalokodissa Särkisalolaiset yhdistykset ja yhteistöt osallistuvat Särkisalokodissa tapahtuvaan toimintaan itsenäisinä järjestöinään, keskinäisessä yhteistyössä ja kunnan toimintojen kanssa tehtävässä yhteistyössä. Särkisalokodissa järjestettiin vuonna 2016 yhteensä 271 erillistä kokousta ja tapahtumaa. Yhres -hanke toimii kokousten ja tapahtuminen

4 koordinoijana ja käytännön hallinnoijana. Kokousten ja tapahtumien lisäksi Särkisalokodissa järjestetään esimerkiksi vanhusten ohjelmallisia viikoittaisia kahvitilaisuuksia, eläkeläisten torstairuokailuja, ohjattua vanhusten kuntosalitoimintaa, kortinpeluuryhmiä ja taideryhmiä. Särkisalokodissa on fysioterapeutin, jalkahoitajan, kosmetologin ja parturi-kampaajan vastaanotot. Asiakaskunnan enemmistö on vanhuksia ja hankkeen puitteissa toimitaan heidän tukenaan mm. ajanvarauksiin ja kuljetuksiin liittyvissä kysymyksissä. Särkisalokodin olohuone tarjoaa pistäytymispaikan asukkaille, jolloin voi saada esimerkiksi apua netissä asioimiseen, lukea päivän lehtiä, tai vain seurustella. Alakoulupäivän päätyttyä nuoret tulevat maanantaisin ja keskiviikkoisin Särkisalokotiin odottamaan nuorisotilojen avautumista. Nuorilla ei useinkaan ole mahdollisuuksia käydä koulupäivän päätyttyä kodeissaan, ja heille on varattu Särkisalokodista erilliset tilat läksyjen tekemiseen ja seurusteluun. Yhres hanke organisoi vapaaehtoisvoimin ylläpidettävää nuorisotilatoimintaa kerran viikossa. Salon Muistiyhdistyksellä on meneillään Muistikylä -hanke, minkä tarkoituksena on luoda esteettömät puitteet muistisairaiden asuin- ja elinympäristölle. Yhres -hanke osallistuu pilotin keinoin Muistikylä -hankkeeseen Särkisalossa. Särkisalokotiyhdistyksen ylläpitämään vanhusten asuinrakennukseen luodaan lisäksi malliesimerkki muistiystävällisestä kodista. 6.2 Yhres-toiminta Särkisalokodin ulkopuolella Yhres -hanke toteuttaa sekä itse että yhteistyönä seurakunnan diakoniatyön kanssa etsivää vanhustyötä, mihin liittyvät tarpeen mukaan toistuvat käynnit vanhusten luona. Lisäksi ylläpidetään ystävätoimintaa, jolloin vapaaehtoiset vierailevat vanhusten luona. Yhres -hanke järjestää tapahtumia itse tai yhteistyötahojen kanssa myös muualla kuin Särkisalokodissa. Sellaisia ovat esimerkiksi kirkossa pidettävät konsertit, seurakuntasalissa pidettävät tapahtumat ja näyttelyt sekä koululla pidettävät tilaisuudet. Hanke järjestää säännöllisiä ulkoiluja sekä kaikille avoimia matkoja ja retkiä. Hanke toteuttaa vanhusten yhteisiä ohjelmallisia tapaamisia alueilla, joiden asukkaista merkittävä osa ei jostakin syystä pysty tai halua osallistua Särkisalokodissa pidettäviin tapahtumiin. Hanke toteutti vuoden 2017 alussa hankkeen ja Särkisalokodin vaiheista kertovan näytelmän, jonka valmisteluun ja esittämiseen osallistui yli 50 vapaaehtoista. Näytelmä toteutettiin osittain lahjoitusvaroin ja oli osa hankkeen loppuraportointia. Hanke järjestää vapaaehtoisille koulutusta ja virkistystoimintaa.

5 7. Tilastotietoja vuodelta 2016 Särkisalokodin yhteiskäytössä olevissa tiloissa järjestettin yhteensä 271 eri tilaisuutta ( tapahtumaa ja kokousta ). Osallistujien arvioitu määrä oli Yhres-hanke järjesti 166 tilaisuutta, joihin osallistui yhteensä 447 eri henkilöä. Heistä miehiä oli 170 ja naisia 277. Tilaisuuksiin osallistuneista oli 80 vuotta täyttänyt 32 miestä ja 33 naista. Yhres -hankkeen tilaisuuksien osallistumiskäyntejä oli yhteensä Yhres -hankkeen toimintojen toteutumiseen osallistuneita vapaaehtoisia oli 117, mikä on 17 % Särkisalon väkiluvusta. 8. Toiminnan arviointia Samaan aikaan Särkisalokodin kehittämistä koskevan valtuuston päätöksen kanssa Raha-automaattiyhdistys myönsi silloisen Vanhustentaloyhdistyksen, nykyisen Särkisalokotiyhdistyksen hakemuksesta kolmivuotisen projektirahoituksen Vanhustyön Keskusliiton Eloisa Ikä -hankkeelle, mikä nimettiin särkisalolaismurteella Yhres etteskesi - yhdessä eteenpäin. Hankkeelle saatiin sittemmin vuoden jatkorahoitus. Vastaavia Eloisa Ikä -hankkeita Suomessa on kolmisenkymmentä, ja hankkeilla on tiivis yhteistyö Vanhustyön Keskusliiton ja Ray:n kanssa. Hankerahoituksen myöntämistä Särkisaloon puolsivat saaristo-olosuhteet välimatkoineen ja Särkisalon poikkeuksellisen suuri vanhuspainotteisuus. Yhres etteskesi -hankkeen keskeinen tavoite on hakea soveltuvia toimintatapoja vanhusten vireyden ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi maaseudun paikallisiin olosuhteisiin sovellettuina, jolloin voidaan pidentää vanhusten kotona asumista heidän haluamallaan tavalla kalliin laitoshoidon asemesta. Yhres -hankkeessa kuten vastaavissa muissakin hankkeissa on päätelty, että tavoitteiden toteuttaminen edellyttää toimenpiteiden ulottamista vanhusten ohella eläkeikää lähestyviin, eläkeläisiin, vanhusten omaisiin ja koko perheyhteisöihin. Lähtökohtana pidetään kaikkien toimintojen luotettavuutta ja säännönmukaisuutta. Toiminta asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi perustuu vapaaehtoisten organisoituun työpanokseen. Keskeiset toimijat ovat paikalliset yhdistykset ja yhteisöt, joita Särkisalossa ovat Eläkeliitto, Förbyn Nuorisoseura, Maaja kotitalousnaiset, Martat, Meripirtin Kerho, Seurakunta, SärFin, Särkisalokotiyhdistys, Särkisalon Urheilijat ja Wanhemmat. Vapaaehtoisverkostojen luotettava toiminta sekä yhdistysten ja niissä toimivien yksilöiden liiallisen kuormittamisen estäminen edellyttää hyvää paikallisolojen tuntemista ja vertaistukea myös vapaaehtoisille. Osallistuminen yhteisiin tapahtumiin ja myös kunnallisiin palveluihin pääsemiseksi vaatii monessa tapauksessa kuljetusjärjestelyjä. Yhä enemmän on saatu lisätyksi vapaaehtoisuuteen perustuvia kuljetuksia,

6 jolloin samalta suunnalta tulevia otetaan mukaan. Taksipalvelujen saatavuus Särkisalossa on heikko ja esimerkiksi viiden kilometrin taksimatka Förbystä Särkisalokotiin maksaa noin 40 euroa. Yhres -hanke organisoi vanhusten mielen virkistykseen ja yksinäisyyden torjuntaan tarkoitettua etsivää vanhustyötä ja ystävätoimintaa heidän omissa kodeissaan toimimalla yhteistyössä kaupungin kotihoidon ja seurakunnan diakoniatyön kanssa. Syrjään vetäytyjiä pyritään saamaan mukaan etenkin tilanteissa, joissa yhdessä tekemisen avulla kyettäisiin luomaan kontakteja ja toiminnalle jatkuvuutta. Työttömien osallistumisosuus on ollut kasvussa. Särkisalolaiset yhdistykset ja yhteisöt järjestävät omia tilaisuuksiaan, joita koordinoidaan Yhres -hankkeessa ja joista hanke tiedottaa kaikille särkisalolaistalouksille erillisine kausitiedotteineen sekä sosiaalisen median välityksellä. Yhteisen tiedotuksen on onnistuakseen oltava jatkuvaa ja säännöllistä saavuttaakseen etenkin vanhukset. Ray:n rahoituksen turvin Yhres -hanke on voinut rekrytoida jokaiselle toimintavuodelleen yhden henkilötyövuoden työpanoksen, minkä lisäksi se on osallistunut kahden vuoden ajaksi työllistämisvaroin rekrytoidun henkilön palkkaamiseen kokonaistyöpanoksen ollessa tuolloin 1,8 henkilötyövuotta. Myös tilapäishenkilöstön rekrytoinnissa on mahdollisuuksien mukaan noudatettu sosiaalisia perusteita. Särkisalon pitäjäyhdistys SärFin on esittänyt kaupunginjohtajalle, että toiminnan tulevaisuus turvattaisiin käyttämällä siihen osa Salolle myönnettävästä saaristo-osakuntalisästä. 9. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Merkittävä osa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtävistä jää kuntien tehtäviksi sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotantoon liittyvien toimintojen siirtyessä maakunnille. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on laaja-alaista kaikkia hallinnonaloja velvoittavaa terveyteen ja hyvinvointiin sekä niiden taustatekijöihin vaikuttamista. Maakuntien ja kuntien on asetettava hyvinvoinnin ja terveyden edistämiselle tavoitteet sekä määriteltävä niiden saavuttamista tukevat toimenpiteet. 10. RAY:n jatkorahoitusmahdollisuudet Raha-automaattiyhdistys on vuoden 2017 alusta uudistanut organisointiaan ja vastaavia rahoituksia myöntää STEA. Rahoituksen perusteet tulevat joiltakin osin muuttumaan, mutta täsmällisiä tietoja muutoksista ei toistaiseksi ole käytettävissä. STEA myöntää ns. kohdennettua toiminta-avustusta järjestöille toiminnan kokonaisuudesta erotetun toiminnan erityismenoihin. Osalle hankerahoitusjakson päättäneille Eloisa Ikä -hankkeille on myönnetty kohdennettua toiminta-avustusta, mikä on kuitenkin ollut pienempi kuin varsinainen hankerahoitus. Toiminta-avustusta pitää hakea

7 vuosittain. Särkisalon Yhres -hankeen jatkon osalta näyttää ilmeiseltä, ettei jo saadun hankerahoituksen avustustasolle ole mahdolisuutta päästä. Mikäli rahoitusta myönnettäisiin osittaisena tulisi Salon kaupungin rahoitusosuuden olla merkittävästi nykyistä suurempi. Särkisalokotiyhdistyksen on tehtävä kohdennettua toiminta-avustusta koskeva hakemus mennessä. 11. Johtopäätöksiä Vanhustyön Keskusliitto ja Ray ovat seuranneet tiiviisti toiminnan kehittymistä ja saatuja tuloksia. Seurannassa on erityisinä piirteinä havaittu Särkisalon runsaat osallistujamäärät, miesten poikkeuksellisen suuri osallistuminen, vanhusten hyvä tavoitettavuus ja vapaahtoisten suuret määrät. Yhres -hanke on saanut runsaasti julkisuutta Vanhustyön Keskusliitossa ja Kuntaliitossa, jonka järjestämillä vuoden 2016 Kuntamarkkinoilla sitä oli pyydetty esittäytymään hyvänä esimerkkinä. On syytä olettaa, että Yhres -hankkeesta on taloudellista hyötyä kunnalle siten, että pienin kustannuksin voidaan hyödyntää vapaaehtoistyötä ja auttaa vanhuksia haluamaan asua yhteisön tukemana omissa kodeissaan mahdollisimman pitkään heidän toivomallaan tavalla. Ympärivuorokautisen hoivapaikan vuosikustannus kaupungille on noin euroa. Vireät vanhukset aiheuttavat keskimääräistä vähemmän myös terveydenhuollon kustannuksia. Yhres -hanke toteuttaa terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä koskevaa tehtävää, mikä jää kuntien vastuulle sote -toimien palvelutuotannon siirtyessä maakuntien vastuulle parin vuoden kuluttua. Monet terveyden ja hyvinvoinnin edistämistehtävät tulisivat maksamaan kaupungille keskimääräistä enemmän Särkisalon syrjäisestä sijainnista ja asumisen hajanaisuudesta johtuen. Särkisalo on entinen saaristokunta, minkä perusteella Salo on tällä hetkellä määritelty saaristo-osakunnaksi. Särkisalolla on siten myös saaristolakiin perustuva lainsäädännöllinen erityisasema peruspalveluiden järjestämiseksi. Yhres-hanke on osoittautunut toimivaksi ja monin osin vakiintuneeksi järjestelyksi, mitä on voitu kehittää vuoden 2014 alusta paikallisiin olosuhteisiin soveltuvaksi kuntalaisten terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin ylläpitäjäksi. Toiminta perustuu paikallisten olojen tuntemukseen, laajaan yhteistyöverkostoon ja jatkuvaan arviointiin. Neljän vuoden aikana saatuja kokemuksia on mahdollista hyödyntää myös muilla Salon maaseutupaikkakunnilla. Toimintaa pystyttäisiin jatkamaan nykyisen tasoisena edellyttäen, että kaupunki osallistuu Särkisalokodissa tarvittavien tilojen luovuttamisen ohella toiminnasta aiheutuvien käyttökustannusten kattamiseen. Yhres-hankkeelle määriteltäisiin suoritettavat toiminnot, jotka liittyvät terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitämiseen. Kaupunki ostaisi kyseiset ja muut erikseen sovittavat palvelut Särkisalokotiyhdistykseltä.

8 12. Esitys Salon kaupunki tekee aiepäätöksen, jossa se suostuu maksamaan Särkisalokotiyhdistyksen järjestämän terveyden ja hyvinvointia edistävän toiminnan jatkamisesta vuonna 2018 saman määrän kuin STEA:n osuus tulisi olemaan ( Salon kaupunki euroa, STEA euroa ). " Kaupunginhallitus päätti , että Särkisalokoti ry:lle voidaan vuokrata Särkisalokodin itäsiivestä viisi huonetta (154,1 m2) yhdistyksen esittämällä sisäistä vuokraa alhaisemmalla vuokralla. Sisäisen vuokran ja perittävän vuokran erotus maksetaan kaupunginhallituksen kustannuspaikalta 1316 Rakennukset ja tilat. Sisäisen vuokran ja perittävän vuokran erotus on ollut /v vuoden 2016 osalta. Vuokrasopimus tehtiin ajalle Yhdistyksellä oli lupa jälleenvuokrata tiloja yrityksille enintään kaupungille maksettavan vuokran suuruisella vuokralla. Vuokrasopimus on oheismateriaalina kaupunginhallituksen kokousjärjestelmässä. Särkisalokotiyhdistys esitti, että vuokrasopimusta jatketaan saakka. Yhdistys selvittää kevään 2017 aikana jatkosuunnitelman koko toiminnalle ja siinä yhteydessä käsitellään myös itäsiiven tilojen käyttö vuoden 2018 alusta lukien. Kaupunginhallitus päätti , että Särkisalokotiyhdistyksen kanssa tehtyä Särkisalokodin itäsiiven tiloja koskevaa vuokrasopimusta jatketaan saakka. Sisäisen vuokran ja perittävän vuokran erotus maksetaan kaupunginhallituksen kustannuspaikalta 1316 Rakennukset ja tilat. Hallintosäännön 12 2:n mukaan tilapalveluiden kaupungininsinööri päättää teknisen lautakunnan hallintaan kuuluvien rakennusten ja huonetilojen vuokraamisesta ja tilapäiseen käyttöön luovttamisesta. Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus hyväksyy, että kaupunki tekee toistaiseksi voimassa olevan vuokrasopimuksen Särkisalokotiyhdistyksen kanssa Särkisalokodin itäsiiven tiloista samoin ehdoin kuin päättyvä vuokrasopimus on tehty. Tilapalvelujen kaupungininsinööri päättää yksityiskohtaisesta vuokrasopimuksesta. Muun taloudellisen tuen osalta asia käsitellään vuoden 2018 talousarvion yhteydessä. Päätös: Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti palauttaa asian uudelleen valmisteluun.

9 Kaupunginhallitus Merkittiin että Piia Keto-oja poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn jälkeen klo Valmistelija: Valmistelija: vs. apulaiskaupunginjohtaja Jari Niemelä, , kansliapäällikkö Irma Nieminen, puh Kaupunki sitoutuu vahvistamaan yhteistyötä Särkisalokotiyhdistyksen kanssa siten, että Särkisalokodin toiminta voi jatkua nykyisen kaltaisena. Kaupunki vakiinnuttaa yhteistyötä mm. seuraavissa palveluissa: vanhuspalvleuiden kotihoito, kuljetuspalvelut, ikääntyneiden ateriapalvelut ja kuntosalitoiminta, päivähoito ja koulu, nuorsotilojen toiminta sekä puhtaanapito ja kiinteistöhuolto. Kaupunginhalltus varaa Särkisalokodin toimintakuluihin anotun vuoden 2018 talousarvioon. Kun hankerahoituksesta on päätös, sovitaan kaupungin tuen käytöstä tarkemmin. Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää 1) hyväksyä, että kaupunki tekee toistaiseksi voimassa olevan vuokrasopimuksen Särkisalokotiyhdistyksen kanssa Särkisalokodin itäsiiven tiloista samoin ehdoin kuin päättyvä vuokrasopimus on tehty. Tilapalvelujen kaupungininsinööri päättää yksityiskohtaisesta vuokrasopimuksesta. 2) sitoutuu vahvistamaan yhteistyötä Särkisalokotiyhdistyksen kanssa edellä esittelytekstissä esitetyllä tavalla tavoitteena turvata Särkisalokodin toimintamahdollisuudet nykyisen kaltaisina 3) varaa määrärahan hankkeelle vuoden 2018 talousarvioon. Päätös: Kaupunginjohtaja muutti päätösehdotuksensa kohdan 3 osalta seuraavaksi: ehdottaa, että varataan määräraha hankkeelle vuoden 2018 talousarvioon. Kaupunginhallitus hyväksyi kaupunginjohtajan muutetun päätösehdotuksen.