3 / k e s ä k u u

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "3 / k e s ä k u u 2 0 0 5"

Transkriptio

1 3/kesäkuu 2005

2 Varsinais-Suomen sairaalat Sellaiset sanat, kuten erikoissairaanhoito tai sairaanhoitopiirin kunta-yhtymä, ovat varmasti asiaan vihkiytyneille aivan tuttuja, mutta tavallinen kansalainen voi ihmetellä mitä niillä tarkoitetaan. Eikö asioita voitaisi ilmaista helpommalla tavalla? Jokainen tietää mikä on sairaala. Omassa maakunnassamme on esimerkiksi Loimaan aluesairaala, Turunmaan sairaala, TYKS jne. Vuoteen 1991 saakka jokaisella sairaalalla oli oma ylläpitäjänsä. Nämä olivat useamman kunnan yhdessä muodostamia kuntainliittoja. Varsinais-Suomen alueella toimi ainakin 11 tällaista kuntainliittoa, jotka omistivat ja hallitsivat omaa sairaalaa. Yhdellä sairaanhoitopiirillä korvattiin nämä kuntainliitot. Laki määräsi maakunnan kunnat kuulumaan yhteen sairaanhoitopiiriin, joka omistaa ja hallitsee kaikkia maakunnan sairaaloita. Virallisesti kysymyksessä on sairaanhoitopiirin kuntayhtymä. Sairaanhoitopiirin kansanomaisempi nimi voisi hyvin olla»varsinais-suomen sairaalat». Ei ole yksinkertaista sääntöä ilman poikkeusta. Suurissa kaupungeissa on omia kaupunginsairaaloita, jotka eivät kuulu sairaanhoitopiiriin. Turussa on jopa oma mielisairaala. Yleisenä suuntauksena on ollut näiden sairaaloiden tai niiden osien siirtyminen sairaanhoitopiirien hallintaan. Tähän kehitykseen vaikuttaa tarve sovittaa yhteen sairaaloiden toimintaa ja parantaa tällä tavalla niiden tehokkuutta. Lääketiede jakaantuu virallisesti 49 erikoisalaan. Niitä ovat esimerkiksi silmätaudit, ortopedia, keuhkosairaudet jne. Sairaanhoito, jota harjoitetaan näiden erikoisalojen toimesta, on erikoissairaanhoitoa erotukseksi perusterveydenhuollosta, josta vastaa pääosin terveyskeskusjärjestelmä. Valtaosa erikoissairaanhoidosta tapahtuu sairaanhoitopiirien sairaaloissa, mutta Suomessa on myös vilkas yksityisen erikoissairaanhoidon sektori. Nimitykset ja hallintomallit eivät ole tärkeitä vaan potilaiden hoito. Sairaanhoitopiiri on lain mukaan vastuussa potilaiden erikoissairaanhoidosta alueellaan. Tähän haasteeseen Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri tässä lehdessä esiteltävine sairaaloineen ja toimintayksiköineen pyrkii vastaamaan mahdollisimman hyvin tänään ja tulevaisuudessa. 2 Aki Lindén Sairaanhoitopiirin johtaja, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Direktör för sjukvårdsdistriktet, Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikt

3 Egentliga Finlands sjukhus Tämän numeron kirjoittajat: Esa Halsinaho, Anki Lahtinen, Aki Lindén, Mathias Luther, Tuulikki Noramaa ja Markku Näveri Käännökset: Rea Telenius Valokuvat: Esa Halsinaho, Anki Lahtinen, Sauli Laine, Mathias Luther, Tuulikki Noramaa, Markku Näveri, TS/Tietokuva ja TYKSin kuva-arkisto Sådana uttryck som specialiserad sjukvård eller samkommun för sjukvårdsdistrikt är säkert helt bekanta för dem som är insatta i saken, men den vanliga medborgaren kan undra vad man avser med dem. Kan man inte uttrycka sakerna på ett lättare sätt? Alla vet vad ett sjukhus är. I vårt eget landskap fi nns till exempel Loimaa kretssjukhus, Åbolands sjukhus, ÅUCS o.s.v. Fram till år 1991 hade varje sjukhus sin egen huvudman. De här huvudmännen var kommunalförbund som bildats av flera kommuner gemensamt. I Egentliga Finland verkade åtminstone 11 sådana här kommunalförbund, som vart och ett ägde och förvaltade sitt eget sjukhus. De här kommunalförbunden ersattes med ett sjukvårdsdistrikt. Lagen föreskrev att landskapets kommuner skulle höra till ett sjukvårdsdistrikt, som äger och förvaltar alla sjukhus i landskapet. Officiellt är det fråga om en samkommun för sjukvårdsdistriktet. Ett folkligare namn för sjukvårdsdistriktet kunde gott vara»egentliga Finlands sjukhus». Det fi nns ingen enkel regel utan undantag. De större städerna har egna stadssjukhus, som inte hör till sjukvårdsdistriktet. Åbo har rentav ett eget mentalsjukhus. Den allmänna trenden har varit att de här sjukhusen, eller delar av dem, övergår till sjukvårdsdistriktens förvaltning. På den här utvecklingen inverkar behovet att harmonisera sjukhusens verksamhet och på så sätt förbättra deras effektivitet. Läkarvetenskapen indelas officiellt i 49 specialiteter. Sådana är till exempel ögonsjukdomar, ortopedi, lungsjukdomar o.s.v. Sjukvård, som bedrivs inom ramarna för de här specialiteterna, är specialiserad sjukvård till skillnad från primärvården, som hälsocentralssystemet i huvudsak ansvarar för. Den största delen av den specialiserade sjukvården försiggår på sjukvårdsdistriktens sjukhus, men i Finland fi nns också en livlig privat sektor som erbjuder specialiserad sjukvård. Det viktiga är inte benämningar och förvaltningsmodeller utan vården av patienterna. Enligt lagen ansvarar sjukvårdsdistrikten för den specialiserade sjukvården av patienterna i sitt område. Genom de sjukhus och verksamhetsenheter som presenteras i den här tidningen, försöker Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikt i dag och i framtiden så bra som möjligt svara på den här utmaningen. Sairaanhoitopiirin lehti joka talouteen Maakunnan sairaalahoidosta vastaava Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri jakaa nyt toista kertaa tiedotuslehtensä alueensa koko väestölle. Pyrkimyksenä on saada lehti piirin 56 jäsenkunnan kaikkiin yli talouteen. Koska lehti jaetaan ilman osoitetta ns. mainospostina, voi se joltain sen takia jäädä saamatta. Lehden voi kuitenkin tilata jälkikäteen Internet-sivulla olevalla palautelomakkeella tai puhelimitse puh (02) Sen voi myös lukea sähköisenä versiona sivulla lasarettilehdet. Myös palaute edellä mainitun lomakkeen kautta on tervetullutta! Sitä voi osoittaa toimitukseen myös postitse osoitteeseen: Lasaretti-lehden toimitus, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, PL 52, Turku. Internet-sivuilta löytyy nykyisin paljon tietoja sairaanhoitopiirin, sen sairaaloiden ja TYKSLABin toiminnasta. TYKSLABin laboratorioista voi nykyisin varata itselleen ajankin Internetin kautta (www.tykslab.fi/fi/3893). Potilaille on tarjolla erikseen tietoa sairauksista ja hoidoista sivulla Esa Halsinaho, viestintäpäällikkö Varsinais-Suomen sairaalat Egentliga Finlands sjukhus Hoitotakuusta suoriudutaan useimmissa potilasryhmissä Syövänhoitoa toteutetaan moniammatillisella osaamisella Vartijaimusolmukeleikkaukset uudistavat runtasyöpäkirurgiaa Parantava säde toimii yhä tarkemmin.. 6 Sytostaateilla merkittävä rooli hoidoissa Turvallisesti maailmaan Loimaalla Salossa ollaan lasten asialla Kuukausikipuja Sairaanhoitajasta on moneksi TYKSin valmiudet kunnossa Erikoissairaanhoidon kehittyminen lähivuosina Telefonjouren blir allt viktigare De flesta får hjälp samma dag Turkulaisesta Jukka Mikkolasta uusi puheenjohtaja Sairaanhoitopiirillä noin työntekijää Valtaosa lapsista voi hyvin - osa entistä huonommin Apuvälineet arkipäivän turvana Sairaalakin voi olla kodikas Sairaalan arkea Yhteispäivystys vahvistaa yhteishenkeä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin sairaalat Kannen iso kuva: Peppi-Lotta Puhakka viihtyy Salon aluesairaalan leikkihuoneessa. Kuva: Anki Lahtinen Kannen pikkukuva: Sairaalan arkeen mahtuu yhtä ja toista. Lue lisää sivulta 28. Kuva: Esa Halsinaho 3

4 Hoitotakuusta suoriudutaan useimmissa potilasryhmissä 4 Uudistetun erikoissairaanhoitolain mukaan»hoidon tarpeen arviointi sairaalassa on aloitettava kolmen viikon kuluessa siitä, kun lähete on saapunut sairaalaan tai muuhun sen toimintayksikköön» ja»varsinainen hoito on aloitettava kohtuullisessa ajassa, mutta kuitenkin kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun hoidon tarve on arvioitu». Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluissa hoito on kuitenkin aloitettava kolmen kuukauden kuluessa. Uudet lainkohdat koskevat vain ns. kiireetöntä hoitoa, johon tullaan aina lääkärin lähetteellä. Kiireellistä ja välitöntä hoitoa vaativissa sairastumisissa ja loukkaantumisissa sairaalan ensiapu ja päivystävät poliklinikat ottavat potilaat hoitoonsa välittömästi kuten ennenkin. Kun lähete on saapunut sairaalan poliklinikalle, potilaalle suunnitellaan lähetteen tietojen perusteella ne tutkimukset ja lääkärin vastaanottokäynnit, jotka vaaditaan hoidon tarpeen arvioimiseksi. Tieto näistä lähetetään potilaalle kolmen viikon kuluessa. Huomattavaa on siis, että lääkärin vastaanottokäynti ei aina kaikissa tapauksissa toteudu kolmen viikon kuluessa, vaan lain edellyttämä hoidon tarpeen arviointi aloitetaan kolmen viikon kuluessa. Useimmiten potilas kuitenkin kutsutaan tätä varten sairaalaan erikoislääkärin vastaanotolle tai tutkimuksiin, mutta joskus sairaalassa käynti voi olla turhakin, jos hoidon tarve voidaan arvioida potilasta tapaamatta. Tilanne TYKSin eräillä erikoisaloilla Uusittu laki parantaa ennen kaikkea pisimpään hoitoon pääsyä odottaneiden asemaa ja lisää kansalaisten tasa-arvoa, sillä hoitotakuulain myötä otettiin käyttöön koko valtakunnassa yhtenäiset hoidon perusteet. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri tekee kaikkensa, että uuden lain haasteisiin kyetään vastaamaan niin hyvin kuin mahdollista. Leikkausta vaativilla aloilla suurimmat haasteet TYKSin operatiivisen hoidon tulosryhmäjohtaja Timo Ali-Melkkilä uskoo piirin sairaaloiden selviävän uusista hoidon määräajoista pääsääntöisesti kunnialla. Ongelmaisia aloja ovat ortopedia, yleis-, neuro- ja plastiikkakirurgia, korva-, nenäja kurkkutaudit sekä kuulonhuolto, joiden nykyisellään pitkiä hoitoonpääsyaikoja ei saada lyhennettyä ilman lisäresursseja. Esimerkiksi kuulonhuollossa oli maaliskuun alussa hoitotakuulain astuessa voimaan 800 potilasta, joiden hoito oli ajoitettu yli kuuden kuukauden päähän. Koska jonoon tulee uusia potilaita lähes samaan tahtiin, pitäisi jonosta hoitaa 700 potilasta ylimääräisenä työnä ennen elokuun loppua, jotta lain kirjain täyttyisi. Vastaava tilanne muilla erikoisaloilla näkyy oheisessa taulukossa. Silmätaudeissa tilanne on sikäli parempi, että sen jono saataneen kuriin jo käynnissä olevilla lisätöillä. Erikoisala Yli 6 kk odottaneiden mennessä tarvittavien lukumäärä lisätoimenpiteiden lukumäärä Ortopedia ja traumatologia 700 * 670 Kirurgia 870 ** 500 Korva-, nenä- ja kurkkutaudit Kuulonhuolto Silmätaudit 480 Ei vaadi lisätoimenpiteitä * tekonivelkirurgia 110, muu ortopedia 590 ** yleiskirurgia, neurokirurgia ja plastiikkakirurgia Ali-Melkkilä kertoo, että hoitotakuun toteuttamiseksi sairaaloissa on lisätty leikkausmääriä sekä normaalia toimintaa mahdollisuuksien mukaan edelleen tehostamalla että ylimääräisillä lisätöillä, joita tehdään erillisen virkaehtosopimuksen mukaisesti normaalin työajan ulkopuolella iltaisin ja viikonloppuisin. Tulossa oleva kesälomakausi ei kuitenkaan erityisesti mahdollista oman työn lisäämistä, koska pätevistä sijaisista on huutava pula. - Silloin kun omat lisätyötkään eivät riitä, voimme ostaa palveluja muualta ja jos sekään ei auta, harkitsemme muunlaista yhteistyötä yksityisen sektorin kanssa, Ali- Melkkilä toteaa. Yhteistyö voisi tarkoittaa vaikkapa leikkaussalikapasiteetin vuokraamista. Konservatiivisessa hoidossa, joka käsittää pääasiassa muuta kuin leikkaushoitoa, tilanne on paljon parempi, koska siinä annetaan pääosin kiireellistä hoitoa, mikä ei kuulu hoitotakuulain piiriin. - Lähes kaikki potilaat, jotka voidaan asettaa odottamaan kiireetöntä hoitoa, saavat hoidon kuuden kuukauden määräajan kuluessa siitä, kun hoidon tarve on todettu, TYKSin konservatiivisen hoidon tulosryhmäjohtaja Marja-Riitta Ståhlberg vahvistaa. - Niissä potilasryhmissä, joissa kuuden kuukauden enimmäisaika on vaarassa ylittyä, palkkaamme lisähenkilökuntaa ja sovimme lisämäärärahan käytöstä materiaalien ostoihin, Ståhlberg kertoo. Näin on toimittu uniapneapotilaiden, kommunikaatio-ongelmista kärsivien potilaiden sekä nuorisopsykiatrian ja addiktiopoliklinikan potilaiden kohdalla. Kardiologiassa tehdään edellä kuvattuja lisätöitä. Reumaortopediassa hoidon tehostamisjärjestelyt olivat jutun tekohetkellä vielä kesken. Ortopedia myös Salon alueen ongelma Salon seudun sairaalassa pahimmat ongelmat ovat ortopediassa, lähinnä proteesi- ja olkapääleikkauksissa. - Ongelmien poistamiseksi olemme pystyneet lisäämään proteesileikkauksia aika paljon poliklinikkatoiminnan muutoksilla ja olkapääleikkauksia olemme tehneet lisätyönä. Lisäksi teetämme 30 leikkausta Loimaan aluesairaalassa. Näiden järjestelyjen jälkeen jää vielä runsaan 50 proteesileikkausta odottavan potilaan ryhmä, jolle pyrimme löytämään hoitopaikan, johtava lääkäri Matti Helkiö kertoo. Myös kuulolaitteiden järjestämisestä hoitotakuun puitteissa saattaa tulla ongelmia, mutta muilla erikoisaloilla ei Salon seudulla Helkiön mukaan vastaavansuuruisia ongelmia sitten olekaan. EH

5 Syövänhoitoa toteutetaan moniammatillisella osaamisella Suomessa sairastuu syöpään vuosittain ihmistä, ja Varsinais-Suomi saa tästä määrästä väestöosuuttaan vastaavan määrän eli vajaan kymmenesosan valtakunnan luvuista. Syöpätautien klinikka TYKSin T-sairaalassa vastaa syövän ei-kirurgisesta hoidosta. Toimintayksikkö muodostuu syöpätautien poliklinikasta, sädehoito-osastosta ja kolmesta vuodeosastosta. Oman sairaanhoitopiirin lisäksi potilaita tulee Ahvenanmaan, Satakunnan ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiireistä. Syövän leikkaushoidot tapahtuvat kirurgisissa yksiköissä riippuen siitä, missä elimessä kasvain sijaitsee. Jonkin verran leikkauksia tehdään myös aluesairaaloissa. -Syövänhoito on kuitenkin nykyisin niin monisärmäistä ja monimuotoista, että yleisenä linjauksena on keskittää hoito sellaisiin paikkoihin, joissa on hyvä kirurginen kokemus ja taito sekä toisaalta myös yhteys ei-kirurgiseen toimintaan, toteaa syöpätautien klinikan ylilääkäri Seppo Pyrhönen. Vaikka toiminta syövänhoidossa on tällä hetkellä varsin yliopistosairaalakeskeistä, tavoite on saada työtä jaetuksi myös aluesairaalatasolle. Vakka-Suomen sairaalan kanssa on jo aloitettu konsultaatiokäynnit, joista on saatu hyvää palautetta. Ensi vuonna on tarkoitus käynnistää vastaava toiminta Loimaalla ja Salossa. Toiminta vähentää potilaiden kulkemista ja on Pyrhösen mukaan myös kustannustehokas keino jakaa tietoa. Tavoitteena hoidon oikea suuntaaminen Syövänhoito nykymuodossaan sisältää hyvin paljon yhteistyötä eri osaajien ja erikoisalojen kesken. Tavoite on hoidon oikea suuntaaminen, koska hoitoon vaikuttavat sekä syövän tyyppi että sen levinneisyys. - Nykyisin yleisenä ajatuksena on räätälöidä hoito-ohjelma jokaiselle potilaalle yksilöllisesti monesta eri tekijästä riippuen, Pyrhönen toteaa. Hoitoonpääsyn osalta syövänhoidossa on lähtökohtana, että potilas ei saisi joutua odottamaan. Käytännössä esimerkiksi poliklinikalle ei ole jonoja, vaan potilas pääsee käynnille yleensä viikon sisällä siitä, kun lähete tulee. - Todella kiireisissä tapauksissa poliklinikalle pitää päästä vaikka saman päivänä, Pyrhönen vakuuttaa. Sädehoidon osalta tarve on kuitenkin niin suuri, että vaikka klinikka sijaitsee uusissa tiloissa ja toimii uusin laittein, jonoja on muodostunut hetkittäin. Syövänhoito korkealla tasolla Pyrhösen mukaan Suomessa ollaan tällä hetkellä syövänhoidossa maailmanlaajuisestikin korkealla tasolla ja kilpailukykyisiä. Näyttöä tästä antavat syöpärekisterit, jotka rekisteröivät uusien tapausten lisäksi sen, miten potilaille jatkossa käy. Ruotsin kanssa olemme syöpätyypistä riippuen hoitotuloksissa yleensä kolmen kärjessä koko Euroopassa. Erityisen hyvänä asiana Pyrhönen tuo esiin sen, että hoidon taso Suomessa on valtakunnallisesti hyvin tasainen. Varsinais-Suomi kunnostautuu erityisesti rintasyövän hoitotuloksissa. Taustana ovat Pyrhösen mukaan Turussa pitkään Sairaalalääkäri Eero Suonio ja ylilääkäri Seppo Pyrhönen ja sairaanhoitaja Nina Meskus tutkimassa elektronista potilaskertomusta. toteutetut laajapohjaiset mammografiatutkimukset, jotka ovat tuoneet hoidettaviksi enemmän varhaisvaiheen syöpiä. Hoitomuodot kehittyvät Kehitys hoidoissa on Pyrhösen mukaan menossa kohti entistä monimutkaisempia hoitomuotoja. Hyvin monet potilaat saavat moniammatillista hoitoa, joka sisältää lääkehoitoa, sädehoitoa ja leikkauksia taudin tilanteesta riippuvassa järjestyksessä. Selvä trendi on ollut, että vain yhteen hoitomuotoon tukeutuminen tulee enää harvoin kysymykseen. Syövän lääkehoidosta on viime aikoina puhuttu paljon mm. kustannustekijänä. Pyrhösen mukaan totta onkin, että viimeisten 3 5 vuoden aikana on tullut merkittäviä lääkeuutuuksia, jotka kieltämättä tuovat kustannuksia. Toisaalta muutamilla uusilla lääkkeillä on myös näyttöä siitä, että niitä kannattaa käyttää. Yleisesti ottaen yli puolet syöpäpotilaista paranee nykyisin. Tulokset ovat kuitenkin voimaakkaasti riippuvaisia syöpätyypistä, mistä elimestä syöpä on lähtöisin ja missä vaiheessa tauti todetaan. Esimerkiksi rintasyöpään sairastuneista on 5 vuoden kuluttua elossa yhdeksän kymmenestä. Toista ääripäätä edustaa esimerkiksi haimasyöpä, johon ei vieläkään ole mitään hyviä hoitomuotoja. TN 5

6 Kirurgian erikoislääkäri Riitta Aaltonen ja leikkaussalin sairaanhoitaja Seppo Storberg suorittamassa rinnan osapoistoleikkausta. 6 Vartijaimusolmukeleikkaukset uudistavat rintasyöpäkirurgiaa Rintasyöpää löydetään vajaat uutta tapausta vuodessa. TYKSin kirurgian klinikalla leikattiin viime vuonna 345 uutta rintasyöpää. Vähäisiä määriä leikkauksia tehdään myös piirin muissa sairaaloissa. Rintasyövän kirurginen hoito on hyvä esimerkki erikoisalojen osaajien moniammatillisesta yhteistyöstä diagnostiikkavaiheesta alkaen. Viikottaisiin kokouksiin osallistuvat rintasyöpäkirurgi, plastiikkakirurgi, patologi, radiologi, syöpälääkäri ja rintasyöpähoitaja. Näissä kokouksissa selvitetään leikkauksen jälkeen kirurgisen hoidon tulos ja mahdollisten lisäleikkausten tarve. - Yhä enenevästi on menty kuitenkin siihen suuntaan, että pohditaan etukäteen, onko tälle syöpätyypille jokin leikkaus muita parempi, kirurgian erikoislääkäri Riitta Aaltonen selvittää tiimityön tavoitteita. Leikkaukseen vasta diagnoosin varmistuttua Nopea leikkaukseen pääsy on jokaiselle sairastuneelle keskeinen asia eikä Aaltosen mukaan sinällään ongelma. Leikkaukseen pääsee yleensä 2 3 viikossa niissä tapauksissa, joissa diagnoosi on selvä. Ongelma ovat ne potilaat, joilla diagnoosi vaatii uusintaneulanäytetutkimuksen. Näillä potilailla odotus voi muodostua pitkäksi ja tuskaiseksi, koska lisätutkimuksiin pääsy ja tulosten saaminen vaativat aikansa. Aaltosen mukaan neulanäytteiden otosta ei kuitenkaan kannata luopua, koska diagnoosin varmistaminen on nykyaikaisen rintasyöpäkirurgian keskeisimpiä asioita. Neulanäytteenotto on edelleen diagnostiikan perusväline. Muutos on Aaltosen mukaan apahtunut siinä, että näytteenottoa jatketaan sitkeästi, kunnes diagnoosi on selvä. - Potilaat ymmärtävät kyllä, kun heidän kanssaan pääsee keskustelemaan, että paras lopputulos saavutetaan, kun maltetaan odottaa lopullista diagnoosia. Hiukan yli puolet rintasyöpäleikkauksista voidaan nykyisin tehdä rintaa säästävästi osapoistoleikkauksina. Säästäviä leikkauksia ovat omalla tavallaan myös uusimpia hoitoja edustavat vartijaimusolmukeleikkaukset. Piirin sairaaloista ne ovat mahdollisia vain TYKSissä. Tässä hoitomuodossa kasvaimeen ruiskutetaan radioaktiivista ainetta ja väriainetta, jotka hakeutuvat imuteitä pitkin yleensä kainalossa sijaitseviin imusolmukkeisiin. Ensimmäisiä imusolmukkeita sanotaan vartijaimusolmukkeiksi. Leikkauksessa näitä vartijaimusolmukkeita poistetaan ja vain niillä potilailla, joilla syöpä löytyy vartijaimusolmukkeista, kainalo tyhjennetään kokonaan. - Vartijaimusolmukeleikkauksen jälkeen käden turvotusongelmat ovat huomattavan pieniä verrattuna perinteiseen kainalontyhjennysleikkaukseen, Aaltonen toteaa eduista. Aivan kaikille potilaille vartijaimusolmukeleikkaus ei sovellu, mutta esimerkiksi viime vuonna leikatuista 345 potilaasta tämä leikkaus tehtiin 225:lle. Parantava säde toimii yhä tarkemmin Sädehoito Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä on keskitetty TYKSiin. T-sairaalan syöpätautien klinikalla on käytössään neljä sädehoitolaitetta, joilla hoidettiin viime vuonna noin potilasta. Hoitoja annettiin viime vuonna , kun vastaava luku vuonna 2003 oli Sädehoitomäärät ovatkin nousseet tasaisesti koko 90-luvun, ja sama suuntaus on ollut havaittavissa kaikissa yliopistollisissa keskussairaaloissa. Sädehoito-osaston osastonylilääkäri Heikki Minn toteaa kehitykseen kaksi syytä. Väestön ikääntymisen ohella toinen tärkeä syy on se, että kahdessa yleisimmässä ja viime vuosina lisääntyneessä syöpätyypissä eli rintasyövässä ja eturauhassyövässä sädehoito on keskeinen hoitomuoto. Esimerkiksi viime vuonna hoidettiin 488 rintasyöpää ja 358 eturauhassyöpää. Käytännössä nämä syöpätyypit muodostavat puolet kaikista sädehoitoa saavista potilaista. Parantava hoitomuoto - Jos katsotaan, kuinka moni potilas saa hoitoa oireiden lievittämiseksi ja monellako on kysymys parantavasta hoidosta, oireita lievittäviä hoitoja on vain neljäsosalla, Minn toteaa. Kolme neljäsosaa saa parantavaa hoitoa eli sädehoitoa annetaan siinä vaiheessa, kun potilaan parantaminen on tavoitteena. Esimerkiksi rintasyövässä hoitotulokset ovat Suomessa kansainvälisesti huipputasoa. Potilaista prosenttia on elossa 5 vuotta rintasyövän löytymisestä ja suurin osa heistä paranee yhdistämällä sädehoito tarvittaessa muihin hoitomuotoihin. Eturauhassyövässä sädehoidolla voidaan jarruttaa taudin etenemistä, mikä varsinkin iäkkäillä potilailla riittää usein

7 Kuvassa potilasta valmistellaan korkeaenergisiä röntgensäteitä tuottavalla lineaarikiihdyttimellä tapahtuvaan hoitoon. Ohjausyksikön kautta potilaaseen on puhe- ja kuuloyhteys koko hoidon ajan. T-sairaalan valmistuminen on merkinnyt syöpätautien klinikalle kokonaisuudessaan suurta muutosta parempaan suuntaan ulkoisissa puitteissa. Niin myös sytostaattipoliklinikan hoitohuone pääsi U-sairaalan kellarikerroksesta valoisaan, ikkunalliseen tilaan ja kasvoi mitoiltaan viisinkertaiseksi entiseen verrattuna. Ratkaisu tuli varmasti tarpeeseen, sillä sytostaattihoidot ovat entistä näkyvämpi osa syövän polikliinistä hoitoa, toteaa erikoislääkäri Raija Ristamäki. Syövänhoidossa sytostaattihoitoa annetaan monessa vaiheessa. Osa syövistä kuten lymfoomat ja kivessyöpä ovat sellaisia, joissa sytostaatteja käytetään parantavana hoitona. Suuren ryhmän muodostavat liitännäishoidot, joita annetaan leikkauksen lisäksi estämään uusiutumista. Tähän ryhmään kuuluu paljon rintasyöpä- ja paksusuolisyöpäpotilaita sekä myös keuhkosyöpäpotilaita. Kolmannen ryhmän muodostavat levinneet taudit, joissa taudin kirjo on laajempi. Etäpesäkkeisen taudin hoidon tavoite on hyvän elämänlaadun säilyttäminen ja taudin pitäminen kurissa. - Sytostaattihoitoa voidaan toisin sanoen antaa lähes jokaisessa taudin vaiheessa, Raija Ristamäki luettelee. Sytostaattipoliklinikalla saa hoitoa tällä hetkellä noin 25 potilasta päivässä. Nämä potilaat saavat suonensisäistä hoitoa. Viime vuosina on sytostaattihoidoisantamaan hyviä elinvuosia, jos leikkausta ei haluta. Varhaisvaiheen eturauhassyövässä sädehoito voi olla parantava hoito. Täsmähoidot lisääntyvät Heikki Minnin mukaan kenties mikään muu modernin lääketieteen aloista ei ole hyötynyt tekniikan kehityksestä yhtä paljon kuin sädehoito. Sädehoito on tietokoneohjattua hoitoa, ja tietokoneiden laskentakapasiteetin kasvaessa kasvaa myös sädehoitolaitteiden suorituskyky. Mitä suurempi tietokoneen kapasiteetti on, sitä monimutkaisempia hoitoja pystytään toteuttamaan. Toinen sädehoidon voimakkaaseen kehitykseen vaikuttanut edistysaskel on tapahtunut kuvantamislaitteissa. Magneettikuvauksen lisäksi syöpätautien klinikan käytössä on tiheäleiketietokonetomografia, jolla saadaan muutamassa sekunnissa tarkka anatominen kuva kohdennusta varten. Kolmannen kuvantamismahdollisuuden tarjoaa ns. positroniemissiotomografia eli PET-kamerat, jotka kertovat kasvaimesta vielä kolmannen ulottuvuuden eli sen aineenvaihdunnan. Kun kasvaimen sijainti potilaassa näillä kuvantamismenetelmillä nähdään kolmiulotteisesti, säteet voidaan kohdistaa entistä tarkemmin, jolloin myös sivuvaikutukset vähenevät ja voidaan suorittaa yhä vaativampia toimintoja. Sytostaateilla merkittävä rooli hoidossa sa tapahtunut kuitenkin merkittäviä muutoksia esimerkiksi siinä, että osa hoidoista pystytään nyt antamaan suun kautta otettavilla sytostaateilla, jolloin potilas toteuttaa hoidon itse kotona ja käy vain tarkastuksissa poliklinikalla. Hoidot kehittyvät Sytostaattihoidossa on Ristamäen mukaan tapahtunut kaiken kaikkiaan todella paljon viimeisten kymmenen vuoden aikana. Uusia sytostaatteja on tullut paljon, niin että taudeissa, joiden hoitoa ei levinneisyysvaiheessa pidetty ennen kannattavana, saadaan uusilla sytostaateilla tulokseksi pitkäaikaisselviytymisiä. Samalla kun osa hoidoista on muuttunut helpommiksi toteuttaa kotona nimenomaan suun kautta otettavien sytostaattien ansiosta, osa hoidoista on muodostunut monimutkaisemmiksi yhdisteltäessä uusia vasta-aineita sytostaatteihin. Itse sytostaattihoitojen lisäksi ovat Ristamäen mukaan kehittyneet myös tukihoidot sivuvaikutusten vähentämiseksi. Valkosolukasvutekijöita voidaan käyttää, jos ongelmana on tulehdusriskin kasvu valkosolujen määrän laskiessa liikaa. Samoin punasolukasvutekijöitä pystytään hyödyntämään. Pahoinvointilääkkeetkin ovat nykyisin aivan erilaisia kuin vuosikymmen sitten. Sytostaattipoliklinikalla hoitoon pääsee tilanteen vaatimusten mukaan. Osa potilaista tulee kiireellisinä, jolloin hoitoon on päästävä heti. Kaikki potilaat pystytään yleensä ottamaan käynnille parin viikon sisällä. Niissä tapauksissa, joissa lisäselvitykset katsotaan tarpeellisiksi esimerkiksi levinneisyystutkimusten vuoksi, odotusaika voi kuitenkin muodostua vähän pidemmäksi. TN Sairaanhoitaja Hely Sarjovaara on käynnistänyt Naantalissa asuvan Hannu Ponsimon tämänkertaisen hoidon. Ponsimo aloitti sytostaattihoidon maaliskuussa ja saa sitä aina kahden viikon välein kahtena päivänä peräkkäin näillä näkymin neljän kuukauden ajan. Ensimmäinen hoitopäivistä on rankempi, sillä hoito kestää silloin kolme tuntia, toisena vain tunnin. Mutta täällä on kahvitarjoilut ja hyvä hoito, ei täällä ole mitään hätää, Ponsimo hymyilee ja kehuu osaston henkilökuntaa. Syöpä on henkisestikin raskas sairaus ja hän sanoo huomanneensa, että osastolla on panostettu myös hoidon tähän puoleen. Hoitajat ja lääkärit ovat mahdottoman ystävällisiä ja selvittävät asiat maallikollekin ymmärrettävällä tavalla. Osansa kiitoksesta Ponsimo antaa myös osaston valoisuudelle ja kauniille väreille, jotka ovat omiaan parantamaan mielialaa. 7

8 Hirvikoskelaisen Hanna Kososen Vuokon päivänä syntynyt vappuvauva painoi 3580 g ja oli toukokuun ensimmäinen vauva Loimaalla. Kun puoli vuorokautta elämää on takana, korissa tuhistaan tyytyväisenä lämpöä ja turvallisuutta lisäävän kapalon sisässä. - Kaikki meni hyvin, vaikka ei ensimmäisen lapsen kohdalla oikein edes tiennyt, mitä odottaa. Nyt kun ensimmäinen pinnistys on ohi, edessä on uudenlainen urakka, tuore äiti miettii jatkoa. 8 Turvallisesti maailmaan Loimaalla Syntymä on yksi elämän suuria ihmeitä. Loimaalla näitä ihmeitä nähdään noin 400 kertaa vuodessa ja jokainen niistä ainutkertainen. Loimaan lisäksi sairaanhoitopiirissä synnytetään TYKSissä ja Salon seudun sairaalassa. Loimaan synnytysosasto palvelee varsin laajaa aluetta. Synnyttäjiä tulee Loimaan lisäksi ympäristökunnista ja vähän kauempaakin piirin rajojen ulkopuolelta. Maantieteellisen sijainnin lisäksi Loimaan vetovoimaa lisää hyvä maine synnyttäjien keskuudessa. Maineen taustana on ammattitaitoinen henkilöstö, joka on saanut kiitosta ystävällisestä suhtautumisestaan synnyttäjiin. Osasto on yhteisosasto, johon synnytysten ja naistentautien lisäksi on yhdistetty naistentautien poliklinikka, äitiyspoliklinikka ja lastentautien poliklinikka, jotka kaikki hoidetaan samalla henkilökunnalla. Osastoon kuuluvat synnytysvastaanotto ja kaksi synnytyssalia. Kaikkiaan osastolla on 27 potilaspaikkaa. Osastonhoitaja Pauliina Hagströmin mielestä kokonaisuus on varsin toimiva. Kaikissa tilanteissa ollaan tekemisissä saman, tutuksi tulevan henkilökunnan kanssa. Pienessä yksikössä on helppo toteuttaa kodinomaisuutta ja luoda rauhalliset puitteet elämän suuriin hetkiin kuuluvalle tapahtumalle. Turvallisuus keskeinen asia Synnyttäminen on luonnollinen tapahtuma. Synnytyksen turvallisuutta valvotaan kuitenkin tarkasti ja sitä varten Loimaalla on ollut nyt vuoden verran käytössä STAN-laite. Sen avulla saadaan reaaliaikaista tietoa sikiön tilanteesta synnytyksen aikana. Vastaava laite on käytössä myös TYKSissä ja Salon sairaalassa. - Vuoden alussa aloitimme täällä myös Astrup-näytteiden oton, Pauliina Hagström kertoo toisesta tärkeästä turvallisuustekijästä. Heti synnytyksen jälkeen otettavasta verinäytteestä voidaan todeta, ettei vauva ole kärsinyt hapenpuutteesta synnytyksen aikana ja että synnytys on hoidettu asianmukaisesti. Nykypäivänä synnytykseen liittyy olennaisesti myös kivunlievitys. Anestesialääkärin antama epiduraalipuudutus on useimpien valinta. - Anestesialääkäreitä on meillä riittävästi, joten apu on saatavissa kaikkina vuorokauden aikoina ja kaikkina viikonpäivinä, joten tämäkin puoli toimii tosi hyvin, Pauliina Hagström kehuu. Epiduraalipuudutus on hyvä ja tehokas keino, mutta paljon käytetään myös muita. Esimerkkinä muista ratkaisuista Pauliina Hagström mainitsee vyöhyketerapian, jonka antamiseen osa osaston kätilöistä on kouluttautunut. Aku-painanta, terapiapallot, joiden päällä voi rentoutua ja hieronta eri muodoissa ja eri apuvälineillä ovat kaikki hyviä kivunlievittäjiä kuten myös liikunta. Valtaosa vauvoista syntyy normaalisti alatietä. Kuitenkin esimerkiksi vuonna 2003 Loimaalla autettiin 16 prosenttia vauvoista maailmaan keisarinleikkauksella. Näistä synnytyksistä sovitaan etukäteen, mutta jos synnytyksen aikana tulee leikkauksen tarve, sairaalan leikkaussaliin päästään heti. Hoitoaika 2 4 vuorokautta Vauvanhakumatkatkin ovat ajallisesti lyhentyneet niin kuin sairaaloiden hoitoajat ylipäätään. Nykyisin synnyttäjät ovat sairaalassa 2 4 päivää. - Varsinkin ensisynnyttäjiä yritämme toppuutella, niin että he viipyisivät sairaalassa vähintään 3 4 päivää, jotta äiti ehtii levätä ja nähdään, kuinka vauvanhoito lähtee sujumaan, Hagström kertoo. Vauvat ovat osastolla vierihoidossa äidin voinnin mukaan. - Kannustamme omatoimisuuteen mutta autamme, mis sä tarvitaan, Hagström kuvaa ensimmäisiä päiviä. - Vauvat saa tuoda hoitohuoneeseen silloin, kun lepo on tarpeen, ja me hoitajat kierrämme huoneissa auttamas sa, neuvomassa ja ohjaamassa imetyksessä. Tässäkään asiassa äitejä ei haluta stressata, niin että jos maitoa ei kerta kaikkiaan tule, asia hoidetaan maalaisjärjellä ja lisämaidolla. Vauvat saavat osastolla myös vauvahierontaa, jonka taitaa kaksi lastenhoitajaa. Äidit voivat myös tuoda vauvansa kolme kertaa maksutta vielä kotoa käsin saamaan tätä suosituksi tullutta hoitoa. TN

9 Salossa ollaan lasten asialla Salon seudun sairaala on Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin sairaaloista TYKSin lisäksi ainoa, jossa on lastenosasto. Ylilääkäri Marjatta Hyttisen mukaan lapsipotilaita ja heidän perheitään ajatellen on hyvä, että lapsille on oma osasto. Samaa mieltä on myös pertteliläinen Pasi Puhakka, reilun vuoden ikäisen Peppi-Lotan isä. Iho-oireiden vuoksi sairaalahoitoon tullut Peppi-Lotta on isän mukaan viihtynyt sairaalassa hyvin. - Täällä on tehty erilaisia testejä ja nyt näyttää siltä, että kyseessä on maitoallergia. Peppi-Lotta ei ole ollut verikokeistakaan moksiskaan, hän ei edes itkenyt, reippaasta tyttärestään ylpeä isä kertoo. Hänen sanomisiaan on helppo uskoa, sillä sairaalan ovesta ja isän sylistä päästyään energinen pikkuneiti suuntaa päättäväisesti takaisin sisälle. Peppi-Lotan lisäksi perheeseen kuuluvaat 3,5-vuotias isoveli Ukko-Pekka sekä Pasin avovaimo Sini Lahti. Perheenjäseniksi luetaan myös nelijalkaiset, eli austraalianterrieri Rasmus ja kultaisennoutajan sukuinen Nero, jotka isän kertoman mukaan ovat Peppi-Lotan rakkaimpia leikkikavereita aina mukana kulkevan vauvanuken lisäksi. Tietoa saatavilla Lapsen sairastaessa on oikean ja riittävän tiedonsaanti ensiarvoisen tärkeää. - Sekä lääkärit että hoitajat ovat olleet ystävällisiä ja asiantuntevia, olemme saaneet heiltä paljon kirjallista materiaalia. Samoin olemme saaneet paljon informaatiota internetistä, esimerkiksi sairaaloiden tekemistä tutkimuksista, Puhakka kertoo. Myös aikaa on annettu riittävästi. - Joka kerta on paikalla ollut sekä lääkäri että hoitaja, Puhakka kiittelee. - Siinä mielessä tämä on»onnellinen allergia», että suurin osa siitä kärsivistä paranee itsestään muutaman vuoden kuluessa. Riittävästi resursseja Ylilääkäri Marjatta Hyttinen on työskennellyt Salon aluesairaalassa vuodesta 1973 ja lähes koko ajan lastenosastolla. Ylilääkäri hän on ollut 18 vuotta. - Sairaalamme potilaista hieman alle 10 % on lapsia. Yleisimmät syyt lasten sairaalaan tuloon ovat astma, allergiat, hengitysteiden tulehdukset, suolistotulehdukset sekä sokeritauti, Hyttinen luettelee. Vaikka lääkärityövoimaa on ajoittain liian vähän, Salossa on Hyttisen mukaan hyvät resurssit lapsipotilaiden hoitamiseen. - Osastolla olevien potilaiden määrä vaihtelee suurestikin varsinkin epidemioiden aikana, mutta käytännössä voidaan sanoa, että meille mahtuu aina. Täällä voidaan hoitaa periaatteessa kaikki muut kuin tehohoitoa vaativat potilaat ja alle 34 viikkoiset keskoset. Kirurgian puolella teemme tyräleikkauksia ja erilaisia traumaleikkauksia sekä umpilisäkkeiden poistoja. Vaativampi kirurgia tehdään Turussa, Hyttinen kertoo. 670 lasta vuodessa Salossa on myös synnytysosasto. - Täällä syntyy noin 670 lasta vuosittain. Alueemme väestöpohja on noin , joten pidän aivan välttämättömänä oman lastenosaston olemassaoloa. Poliklinikka ei ole sopiva lapsen hoitoa ajatellen. Lapsi tarvitsee sängyn, ruokaa ja ajanvietettä, Hyttinen painottaa. Yhtenä Salon lastenosaston erikoisuutena on lähinnä viikonoppuisin pidettävä unikoulu. - Unihäiriöistä kärsivät lapset tuodaan tänne osastolle opettelemaan oikeaa unirytmiä. Luonnollisesti lapsi tutkitaan ensin, että hän on terve. Esimerkiksi kerrostalossa asuvalle unikoulu on lähes ainoa vaihtoehto saada tilanne hallintaan, Hyttinen kertoo. Toinen erikoisosaamisen ala on lasten psykosomatiikka. - Teemme tiivistä yhteistyötä lasten psykiatrisen poliklinikan ja -osaston kanssa ja meillä on psykosomaattinen poliklinikka. Sinne lähetetään kroonisesti sairaita lapsia, joiden sairauden syyn epäillään olevan psyykkinen. Aikaa lapselle, tietoa vanhemmille Lapsipotilaat asettavat henkilökunnalle erikoisvaatimuksia. - Lapsipotilaat vaativat jatkuvaa läsnäoloa ja näin ollen myös paljon aikaa. Henkilökunnan on myös oltava lapsiin tottunutta ja ymmärrettävä se, etä sairaalassa lapsi on vieraassa ympäristössä, Hyttinen muistuttaa. Hän muistuttaa vanhempia siitä, että kannattaa ottaa yhteyttä ja kysyä aina, jos jotain kysyttävää on. - Vanhemmille on annettava tietoa siitä, miksi lapsi joutuu sairaalaan ja mitä hänelle siellä tehdään. Vanhemmilla on mahdollisuus olla täällä niin paljon kuin he haluavat, esimerkiksi yöpyminen on mahdollista. Meillä on noin kaksisataa vanhempien yöpymistä vuosittain. AL 9

10 10 Mirja Hovirinta Vaarallinen kesä Vasta äsken päästiin eroon viimeisistä jouluruokien kerryttämistä kiloista. Muutama kuukausi sitten korjailtiin ilotulitusrakettien aiheuttamat silmävammat. Hetki sitten puhallettiin ulos mämmin aikaansaama ähky ja saatiin pääsiäismunien yllätysmuoviosat pelastettua alle kolmivuotiaitten nieluista. Vappupäänsärky on kärsitty ja kansakunnan tulevaisuuden toivot ovat suvivirren siivittäminä juhlineet valkoiset lakkinsa. Suomen lyhyt mutta vähäluminen kesä vaaroineen on saapunut keskuuteemme. Järkevät ihmiset havaitsivat suven tulon jo keväisestä kellon viisarien siirtämisestä. Joillekin ennakkovaroituksen sen tulosta antoivat naistenlehtien dieettiohjeet ja uima-asuvertailut. Työpaikoilla huhtikuinen taistelu siitä, kenen vuosiloma sijoittuu heinäkuulle, selvitti viimeisillekin talviunesta eroon pyristeleville pohjoisen asujille, että kesä tulee taas. Kaikesta huolimatta kesä yllättää aina. Vain autoilijat varautuvat ajoissa sen saapumiseen vaihtamalla nastarenkaat kesärenkaisiin jo maaliskuun räntäkeleillä. Pilkkijät sen sijaan istuvat sinnikkäästi ohenevilla kevätjäillä pääskysistä piittaamatta. Muu osa kansaa kääntää kaamoksen haalistamat kasvonsa uhkarohkeasti kohti alkukesän polttavaa aurinkoa. Pohjolan valoisat yöt aikaansaavat hormonien ylituotantoa. Juhannus on ihmislajin pariutumisen aikaa. Kumppanit kohtaavat toisensa. Moni avioero saa juhlallisen alkunsa. Kesän juhlinnan ensi sato korjataan heinäkuussa sukupuolitautien poliklinikalla, seuraava elokuussa naistentautien osaston raskaudenkeskeytystilastoissa ja lopullinen saldo nähdään seuraavan vuoden maaliskuussa synnytysosastojen ruuhkahuippuna. Kesäajan riskikartoituspelin mustapekka jää käteen juhannuksena. Keskikesän juhlan kunniaksi on tapana uhrata veden haltijoille parikymmentä ihmisuhria. Suomalaisen juhannustradition seurauksena osa juhlijoista pääsee paikkaamaan pistohaavojaan paikallisiin ensiapupisteisiin. Jotkut tyytyvät korjaamaan juhannuksen vaurioita aspirinin ja keskioluen avulla. Loma-ajan vaarat uhkaavat kaikkialla. Maaseudulle rantautunut urbaani suomalainen polttaa silmäripsensä grilliä sytyttäessä, kärventää kätensä kaasuhellassa ja hiillostaa takalistonsa kiukaan kuumuuteen. Kirves on vaarallinen työväline tottumattomalle. Joka vuosi muutama uskalias yliarvioi uimataitonsa, pettyy veneensä tasapainotukseen ja testaa takaraivonsa kestävyyden rantakivissä. Suomalainen antautuu kesäaikaan rohkeasti luonnon armoille. Rankkasateet, ukkonen, pakkanen ja satunnaisesti aurinko uhkaavat lomalla olijan terveyttä. Ampiaiset, punkit, käärmeet ja isommatkin pedot aiheuttavat terveydellistä haittaa. Kaiken kuorrutuksena kiertää verenkierrossa kuningas alkoholi. Rankan lomailun aikaansaamat deliriumit korjataan viimehädässä erikoissairaanhoidon teho-osastolla. Juhannus ja suomen suvi testaavat tehokkaasti kesäaikaan asennetun suomalaisen terveydenhuoltojärjestelmän. Sairaanhoitajasta on moneksi Sairaalassa työskentelevien ihmisten ammattikirjo koostuu kymmenistä eri osaajista. Mutta mikäpä olisi sairaanhoitajaa osuvampi kuvaamaan sairaalatyötä. Sairaanhoitajat työskentelevät sairaaloissa vuodeosastoilla ja poliklinikoilla. Heidän työnsä on terveyden edistämistä, sairauksien ennaltaehkäisemistä, äkillisesti tai pitkäaikaisesti sairaan hoitoa ja tukemista, kuntoutusta sekä kuolevan potilaan tukemista ja auttamista. Työhön sisältyy myös opettamista ja johtamista. Sairaanhoitajat toimivat yleissairaanhoidossa ja erikoistumisalansa tai kiinnostuksensa mukaisesti sairaaloiden eri klinikoissa ja yksiköissä. Sairaalassa työskentelevä sairaanhoitaja huolehtii potilaan hoitotyöstä auttaen tätä ruokailussa, pesussa ja liikunnassa ja jakaa lääkkeitä, ottaa näytteitä, mittaa kuumeen ja verenpaineen. Myös potilaan valmistaminen hoitotoimenpiteisiin ja tutkimuksiin ja lääkärin avustaminen ovat sairaanhoitajan työtä. Nykyajan sairaanhoitajan on hallittava hoitotyön suunnittelun ja kirjaamisessa vaadittavan tietotekniikan lisäksi myös moninainen hoito- ja tutkimuslaitearsenaali. Vuorovaikutustaitoja ja ystävällisyyttä tarvitaan aina. Työ on itsenäistä, vastuullista ja vaativaa, tehdäänhän sitä usein vaikeasti sairaiden ihmisten parissa. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin sairaaloissa työskente li maaliskuun lopussa vakinaisina ja määräaikaisina 1983 sairaanhoitajaa. Heistä muuten miehiä on 107, joten varsin naisvaltaisesta ammatista on edelleen kyse. Luvuissa ei ole mukana osaston- eikä apulaisosastonhoitajia eikä kätilöitä, vaan nimenomaan sairaanhoitajia, kertoo toimistonhoitaja Sanna-Mari Heinonen Turun yliopistollisen keskussairaalan henkilöstöpalveluista. TYKS kiinnostaa TYKS on säilyttänyt vetovoimansa suurena ja vaihtoehtoja tarjoavana työpaikkana. Viime vuonna oli haettavana 88 sairaanhoitajan tointa, ja hakemuksia niihin kirjattiin Vakinaisiin toimiin hakijoita on, mutta sijaispula on huutava. Sanna-Mari Heinonen tähdentääkin, että sairaanhoitajan sijaiset ovat sairaalalle tärkeitä ja arvokkaita, esimerkiksi sellaiset, jotka oman työnsä tai opiskelujensa ohella tekevät lyhytaikaisia keikkoja: - On todella tärkeää, että tällaisia ihmisiä on ja toivon mukaan sellaisia löytyy jatkossakin. Suurin osa TYKSin sairaanhoitajista tekee kolmivuorotyötä, jotkut kahta vuoroa ja pieni osa päivätyötä, joka toimistonhoitaja Heinosen mukaan on nykyään kaikkein kiinnostavin vaihtoehto. Runsaimmin hakemuksia tulee poliklinikoille. Sairaanhoitajaksi opiskellaan ammattikorkeakoulussa, ja opiskeluun vierähtää 3,5 4,5 vuotta ja siihen tarvitaan 140 opintoviikkoa eli 210 opintopistettä. Takavuosien erikoistumisopintoja ei enää ole, vaan opiskelijat voivat valita erilaisia suuntautumisvaihtoehtoja, joskin kyse on vain muutaman viikon harjoittelusta. MN

11 Minna Kekkonen pitää työtään raskaana mutta palkitsevana. MINNA KEKKONEN alkoi vuonna 1997 vetää Meri-Karinassa sopeutumisvalmennuskursseja, jolloin kipinä syöpäsairauksiin roihahti liekkeihin. Hän siirtyi sairaanhoitajaksi TYKSin syöpätautien klinikan vuodeosasto 810:lle. Työtään Minna Kekkonen luonnehtii raskaaksi sekä fyysisesti että psyykkisesti. Potilaat ovat heikkokuntoisia ja raskashoitoisia. Osaston sairaanhoitajilla on aamuvuorossa kullakin viisi kuusi potilasta hoidettavanaan. Osastolla on virallisesti 24 potilaspaikkaa, mutta käytäväpaikkoihinkin joudutaan turvautumaan. Kekkonen sanookin joskus tuntuvan siltä, että potilaita on liikaa henkilökuntamäärään nähden. Osastolle on palautettu lyhyt, suullinen aamuraportti, koska se on hyväksi havaittu informointitapa. Sairaanhoitajat osallistuvat myös perushoitoon ja ovat mukana vastuullaan olevien potilaiden lääkärikierrolla. Kierroilla on käytettävissä tietokoneet, joilta näkee kätevästi potilaille tehtyjen tutkimusten tulokset ja heistä otetut kuvat. Lääkäri kirjaa myös määräyksensä tietokoneelle. Atk on muutenkin ahkerassa käytössä, mm. hoitosuunnitelmien kirjaamisessa, mutta ohjelmien ajoittainen takkuilu tuottaa murheita. Sairaanhoitajien työhön syöpätautien vuodeosastollakin kuuluu suurena osana lääkehoidon toteutus. Varsinkin lymfooman hoitoon käytettävä vasta-ainehoito työllistää, sillä uusi lääke on osoittautunut tehokkaaksi, mutta potilaiden yliherkkyysmahdollisuus on aina vaarana. Toinen yleinen hoitomuoto on sytostaatti- eli solunsalpaajahoito. Solunsalpaajat ovat syöpäsoluja tuhoavia lääkeaineita, jotka annetaan usein suonensisäisesti, joten kanylointeja on paljon. Varsinkin harvoin tulevien vaativien sytostaattihoitojen ja alati muuttuvien hoitolinjojen selvittämisessä on iso työ, Minna Kekkonen kertoo. Klinikalla on myös sytostaattivastaava, jonka ohjeista on iso apu, hän kiittää. Osastolla on lisäksi sädehoitopotilaita, sytostaattihoitojen sivuvaikutuksista kärsiviä infektiopotilaita, joille annetaan useita kertoja vuorokaudessa suonensisäisiä antibiootteja, sekä kipupotilaita. Erilaiset kipupumput ovatkin tulleet tutuiksi. Sairaanhoitajaa työllistää myös kotiutusohjeiden laadinta. Niiden on oltava tarkkoja, varsinkin uusien sekä iäkkäiden potilaiden kohdalla, jotta kotihoito onnistuisi. Myös jatkohoitoja sairaanhoitajat ovat järjestämässä. Niissä on ikävintä odottaminen, kun näkee potilaan olevan huonossa kunnossa. Omia potilaita seurataan yksilövastuisen hoitotyön mukaisesti. Työssä jaksamista verottaa joskus kiireen ja potilaille annettavan ajan vähyyden aiheuttama riittämättömyyden tunne. Ja toisaalta palkkakin saisi työmäärään, vastuuseen ja koulutuksen pituuteen nähden olla suurempi, Kekkonen kirjaa kehitettävien sarakkeeseen. Plussat ovat kuitenkin miinuksia suuremmat, ja Minna Kekkonen viihtyy työssään, mihin vaikuttavat hyvät työkaverit sekä hyvä- ja kehityshenkinen osasto, josta potilaatkin ovat antaneet kiitosta. Myös se, että näkee olevansa avuksi sekä yksilövastuisen hoitotyön aikaansaama hyvä potilassuhde auttavat jaksamaan, samoin tieto siitä, että yli puolet syöpäpotilaista paranee. Kristiina laittamassa kuntoon ensiapupoliklinikan ensihoitohuoneen hengityskonetta. Vuonna 1991 Turussa sairaanhoitajaksi valmistunut KRISTIINA löysi heti työpaikan ensiapupoliklinikalta. Ensiapupoliklinikan sairaanhoitajaa Kristiina kuvaa joka paikan höyläksi. Hänen on jossain määrin hallittava miltei kaikki lääketieteen erikoisalat ja kirurgian osa-alueet, sillä potilaiden oireet voivat olla millaisia tahansa. Työssä korostuu moniammatillisuus: lääkäreiden kanssa tarvitaan tiivistä yhteistyötä, kun potilaista ei aina helposti tiedä heidän vaivaansa. Diagnoosin tekemiseksi on lähdettävä alusta, vaikka mukana olisi lähetekin. Kaikille potilaille sairaanhoitajat antavat kipulääkityksen ja ottavat automaattisesti sydänfi lmin. Vastuu onkin suuri, kun pitää pystyä päättämään, onko mahdollisesti kyseessä esimerkiksi liuotushoitoa vaativa infarkti. Vastuunkantoa edellyttää myös ruuhka-aikaan tehtävä priorisointi: kenellä potilaista on akuutein hätä. Työ on myös lääkäreiden määräysten toteuttamista, seurantalaitteiden laittoa ja valvomista sekä nenä-mahaletkujen ja katetrien asettamista, mutta se on myös puhelinkyselyihin vastaamista. 11

12 12 Työn fyysinen raskaus konkretisoituu ensihoidossa. Toisinaan menee painiksi jouduttaessa rauhoittamaan levotonta potilasta, ennen kuin hänet saadaan lepositeisiin. Ensiapupoliklinikalla fraasi»ei kahta samanlaista päivää» on täyttä totta. Koskaan ei tiedä, mitä seuraava hetki tuo tullessaan, vaikkapa pahan onnettomuuden seurauksena. Potilasvirta ei myöskään ole tasainen, vaan määrä vaihtelee. Viikonloput ovat perinteisesti työllistäviä, mutta Kristiina kertoo yllättäen maanantai-iltojen nousseen yhdeksi pahimmista ruuhkauttajista. Asiakkaina on suomalaisten koko kirjo, kesäisin vielä turistit päälle. Varsinkin yövuoroissa henkilökunta saa tuntea nahoissaan, että sitä on liian vähän, Kristiina muistuttaa. Vaihteleva työ on kuitenkin osaltaan rikkaus. Lisäksi ensiapupoliklinikka on iso osasto, jossa työvuoroja voi tarvittaessa vaihtaa helpohkosti, ja normaaliosastoihin verrattuna ongelmatilanteissa saa apua nopeammin, Kristiina ynnäilee hyviä puolia. Yksi niistä on ajan hermolla pysyminen, jonka takaavat ensiapupoliklinikan vaihtuvat erikoistuvat lääkärit. Alan uusin tieto leviää sujuvasti heidän kauttaan. ILKKA HELAMO valmistui 1975 ja työskenteli muutaman vuoden Turun psykiatrian klinikalla Kurjenmäessä mutta siirtyi pian lääkemarkkinointityöhön, jossa vierähti 20 vuotta. Helamo kertoo yhteiskunnallisen omantuntonsa heränneen vuosituhannen lopussa, ja niinpä hän päätti kouluttautua päihdetyön ammattilaiseksi. Kolme vuotta sitten Helamo siirtyi addiktiopoliklinikalle, silloiselle huumepoliklinikalle. Siellä hän tunsi päässeensä todelliseen ja oikeaan työhönsä. Kyseessä oli varsin uusi erikoisosaamisala ja uusi merkittävä sairausryhmä. Addiktiopoliklinikka toteuttaa mm. huu- meriippuvaisten potilaiden vieroitus- ja korvaushoitoa. Sairaanhoitajan tehtäviä ovat korvaushoitolääkkeiden jakelu, potilaan päihtymystilan arviointi, mahdollisen huumeidenkäytön kontrollit virtsatestein ja moniammatillisen potilaskohtaisen hoitosuunnitelman laadinta ja sen toteutumisen seuranta. Myös uusien korvaushoitopotilaiden päihdehistorian kartoitus ja päihderiippuvuuden vaikeusasteen määrittely osana moniammatillista arviointia ennen hoitoon hyväksymistä ovat sairaanhoitajien kontolla. Poliklinikalla on 5 sairaanhoitajaa ja noin 40 potilasta, joiden kanssa käydään sekä henkilökohtaisia että ryhmäkeskusteluja. Lisäksi sairaanhoitaja on linkkinä potilaiden ja lääkäreiden, sosiaalityöntekijöiden ja psykologien välillä, ohjaa tarvittaessa näiden vastaanotolle ja varmistaa asiantuntijoilta saadun tiedon perillemenon osaksi potilaiden käytännön elämää. Addiktiopoliklinikan sairaanhoitajalle Ilkka Helamo asettaa kaksi perusvaatimusta: hänellä on oltava kohtaamiskyky ja annos idealismia. Pahitteeksi eivät ole joustava jämäkkyys, käytännöllisyys, suunnitelmallisuus, luotettavuus ja kyky reagoida tilanteen mukaan. Helamon mukaan väkivaltatilanteita ei ole ollut, ja vaikka sanallisia uhkailuja joskus kuulee, potilaat käyttäytyvät yleensä erittäin hyvin. He ovat mieltäneet poliklinikan omaksi paikakseen ja esiintyvät sen mukaan. Addiktiopoliklinikan sairaanhoitajana Ilkka Helamo pääsee toteuttamaan omaa osaamistaan työssä, jonka merkitys on sekä yhteiskunnallisesti että inhimillisesti tavoittelemisen arvoista. Idealistiksi itsekin tunnustautuvan Ilkka Helamon sanoin:»jokainen addiktiopoliklinikalle tuleva katunarkomaani on mahdollinen onnistuja.» ANU LAINE tuli TYKSiin ensin silmäklinikan vuodeosastolle ja siirtyi silloiselle kirurgian teho-osastolle Sittemminhän kirurgian ja sisätautien teho-osastot yhdistettiin. - Sairaanhoitajan työ aikuisten tehoosastolla on tiedollisesti ja taidollisesti erittäin vaativaa, Anu Laine summaa todeten juuri siinä sen viehätyksen piilevänkin. Ala kehittyy jatkuvasti huimin harppauksin, ja ajan tasalla täytyy pysyä. Ilkka Helamo kirjaa promillemittarin näyttämää tulosta potilaskansioon. Anu Laine teho-osastolla. Teho-osaston sairaanhoitaja vastaa potilaan kokonaishoidosta päästä varpaisiin, yhteistyössä lääkärin kanssa, Laine tiivistää. TYKSin teho-osastolla tehdään mm. dialyysejä ja muita keinomunuaishoitoja, siellä annetaan ylipainehappihoitoa ja ylläpidetään suuronnettomuusvalmiutta. Teho-osaston elvytysryhmä hoitaa koko A- sairaalan elvytykset. Tarvittaessa tehdään myös erilaisia toimenpiteitä kuten tähystyksiä, hengitystieavanteita ja jopa rintakehän avauksia. Osastolla on kaikkien erikoisalojen potilaita paitsi keskosia. Myös laitearsenaali on runsas erilaisine valvontaja elintoimintoja ylläpitävine laitteineen. Erilaiset koneet ovat kuitenkin vain työkalujamme, Anu Laine muistuttaa. Kaikki edellä mainittu edellyttää henkilökunnalta korkeaa ammatillista osaamista. - Tuoreelta hoitajalta viekin parisen vuotta perehtyä ja sisäistää tehopotilaan hoito, ja silloinkin hän on vasta ensimmäisellä portaalla, Laine sanoo. Kun potilaat ovat erittäin vakavasti sairaita tai loukkaantuneita, se vaatii henkilökunnalta nopeaa reagointia, kykyä sopeutua muuttuviin tilanteisiin ja taitoa arvioida kaikki uudelleen. Ryhmätyötä on taidettava, epävarmuutta siedettävä ja kohdattava vaikeat, surulliset asiat. Nämä ovat Anu Laineen mukaan hyvän tehohoitosairaanhoitajan ominaisuuksia. Työ on rankkaa kolmivuorotyötä. Potilaat ovat useimmiten tajuttomia tai nukutettuja. Käy voimille, kun nostellaan, käännellään, pestään ja suihkutellaan yli satakiloisiakin potilaita. Teho-osastolla oppii näkemään elämän sattumanvaraisuuden. Silmänräpäyksessä

13 kaikki voikin olla yllättäen ohi. Tämä käy joskus psyykkisesti rankaksi, etenkin kun mieleen nousevat ajatukset omista läheisistä, Laine pohdiskelee. Työ teho-osastolla on kuitenkin antoisaa. On palkitsevaa nähdä suuren osan potilaista toipuvan ja hienoa nähdä joskus pitkänkin, kuukausia kestävän prosessin kääntyvän hyvään suuntaan. Myös se lämmittää Anu Lainetta ja kollegoita, kun potilaat ja heidän omaisensa käyvät jälkeen päin kiittämässä hyvästä hoidosta. Sairaanhoitaja JAANA HELAJÄRVELLÄ hoitoala väikkyi mielessä jo lapsuudessa. Nyt hänellä on takanaan 10 vuotta sairaanhoitajana, niistä kahdeksan TYKSin sisätautien klinikassa, ensin munuaisosastolla ja vuodesta 1997 sydänosastolla. Osaston sairaanhoitajat, nimenomaan kokeneet, työskentelevät kuusiviikkoisjaksoissa vuoroin valvontahuoneessa, vuoroin vuodeosastolla. Valvonnassa on paljon ilta- ja yövuoroja, osastolla taas hieman enemmän aamuvuoroja, kun on enemmän väkeä paikalla. Teho-osastolta tai ensiapupoliklinikalta sydänosastolle tulleet potilaat ovat usein huonossa kunnossa ja raskashoitoisia. Elvytyksiä osastolla on enemmän kuin muilla osastoilla yhteensä, Jaana Helajärvi kertoo. Työnsä Helajärvi kiteyttää olevan potilaiden tarkkailua, elintoimintojen seuraamista ja mahdollisten ongelmien ennakointia. Sydänvalvonnassa onkin niin runsaasti valvonta- ja hoitolaitteistoa, että joskus pitäisi melkein olla insinööri sen hallitakseen, Jaana Helajärvi naurahtaa. Laitteiden kanssa pääsee kuitenkin sinuiksi, kun ryhtyy niitä rohkeasti käyttämään. Paljon on myös erilaisiin toimenpiteisiin ja tutkimuksiin valmisteluja sekä niiden jälkeistä seurantaa; näitä ovat mm. pallolaajennukset ja tahdistimen laitot. Jaana Helajärvi kokee olevansa potilaan asianajaja, joka tarvittaessa konsultoi esimerkiksi lääkäriä, sosiaalityöntekijää, fysioterapeuttia tai laboratoriohoitajaa. Hänen osastollaan joutuu myös helpottamaan usein potilaiden ja näiden omaisten ahdistusta, tekemään eräänlaista saattohoitotyötä. Äkkikuolemat ja nuorten kuolemat pysäyttävät edelleen, mutta onneksi enimmät työmurheet pystyy unohtamaan, kun sulkee osaston oven. Ja täällä on oppinut, ettei kotona murehdi pikkuseikkoja. Jaana Helajärven toivomuslistalla on kaksi asiaa: isompi palkka lisäisi sairaanhoitajan työn arvostusta, houkuttelisi alalle opiskelijoita ja sitä kautta uutta työvoimaa. Aikaa taas tarvittaisiin, jotta voisi aina tarvittaessa pysähtyä potilaan vuoteen äärelle. Siksi pitäisikin pohtia, voisiko joskus kalliin laitteen sijasta panostaa lisähenkilökuntaan. Potilaan vierellä oleva hoitaja saattaisi luoda turvallisuutta piuhoja enemmän, Jaana Helajärvi uskoo. MN Jaana Helajärvi valmistelemassa nesteinfuusion laittoa. AVOIN YLIOPISTO-OPETUS MONIPUOLISIA MAHDOLLISUUKSIA AVOIMESSA YLIOPISTOSSA yliopisto-opintoja kaikille kiinnostuneille ilman pohjakoulutusvaatimuksia joustavia opiskelumuotoja yleissivistykseksi ja omaksi iloksi ammattitaidon kehittämiseksi tutkintoon tähtääville Turun yliopistossa ja yhteistyöoppilaitoksissa syksyllä 2005 mm.: Gerontologian perusopinnot 25 op Halikon kansalaisopisto puh. (02) Hoikan opisto puh. (03) Someron kansalaisopisto puh. (02) Lisätietoja: suunnittelija Sirpa Saarni puh. (02) Hoitotieteen perusopinnot 25 op Etelä-Pohjanmaan kesäyliopisto puh. (06) Helsingin aikuisopisto puh. (09) Lahden kansanopisto puh. (03) Länsi-Suomen kesäyliopisto, Rauma puh. (02) Hoitotieteen aineopinnot 35 op Helsingin aikuisopisto puh. (09) Järvenpään työväenopisto puh. (09) Länsi-Suomen kesäyliopisto, Pori puh. (02) Lisätietoja hoitotieteen perus- ja aineopinnoista: suunnittelija Johanna-Maria Turkki puh. (02) Psykologian perusopinnot 25 op Eurajoen kristillinen opisto puh. (02) Hiiden opisto, Lohja puh. (019) Hiiden opisto, Nummi-Pusula puh. (019) Loimaan evank. kansanopisto puh. (02) Loimaan työväenopisto puh. (02) Länsi-Suomen opisto, Huittinen puh. (02) Paasikivi-opisto, Turku puh. (02) Paimion kansalaisopisto puh. (02) Salon kansalaisopisto puh. (02) Turun kristillinen opisto puh. (02) Turun suomenk. työväenopisto puh. (02) Työväen akatemia, Kauniainen puh. (09) Psykologian aineopinnot 35 op Alkio-opisto, Korpilahti puh. (014) Kauniaisten kaupungin kansalaisopisto puh. (09) Lahden kansanopisto puh. (03) Paasikivi-opisto, Turku puh. (02) Sastamalan Opisto, Vammala puh. (03) Lisäksi erityispedagogiikka, kasvatustiede, aikuiskasvatustiede, sosiaalipolitiikka ja sosiaalityö, taloustiede, oikeustiede, biologia, tietojenkäsittelytieteet, sosiologia, valtio-oppi, historia, taidehistoria ym. Ilmoittautumisajat ja opintomaksut vaihtelevat opiskelumuodoittain. Turun yliopisto, avoin yliopisto-opetus Lemminkäisenkatu B, TURKU opinto-ohjaaja puh. (02) ja toimisto puh. (02) Tutustu opetustarjontaan 13

14 Suuronnettomuuskaan ei tule kello kaulassa 14 TYKSin valmiudet kunnossa Maailmaa ovat viime vuosina ravisuttaneet monet vakavat onnettomuudet, eikä pieni Suomemmekaan ole jäänyt niistä osattomaksi: Myyrmannin räjähdys, Konginkankaan linja-autoturma, Jyväskylän junaonnettomuus. Aasian tsunamikatastrofi kosketti ja järkytti kaikkia. TS/Tietokuva Jos Turussa tai ylipäätään Varsinais-Suomessa tapahtuisi jonkinlainen suuronnettomuus, sen uhreista huolehtisi ensisijaisesti Turun yliopistollinen keskussairaala. Mutta miten siellä on varauduttu, jos ei pahimman, niin ainakin suuren luokan onnettomuuden varalta? Polttopisteessä olisi TYKSin ensiapupoliklinikka, jonka kautta onnettomuuden uhrit sairaalaan tuotaisiin. Poliklinikan ylilääkäri Juha Grönroos muistuttaa, että TYKS on pitkään ollut valmiussuunnittelun eturivissä. Ensimmäisenä sairaalana Suomessa on TYKSissä laadittu vuonna 1974 toimintaohjeisto suuronnettomuuksien varalta. Ajan tasalla pidettävät ohjeet ovat sekä sairaalan intranetissä että jokaisessa yksikössä, ja henkilökunnan velvollisuus on perehtyä niihin. Suomessa on valmiuslaki, joka velvoittaa valtion ja kuntien viranomaiset varautumaan normaaliaikojen häiriötilanteisiin ja poikkeaviin olosuhteisiin (kriisitilanteisiin) ja laatimaan tarvittavat suunnitelmat. TYKSissä on valmiustyöryhmä, jossa ovat mukana sekä lääketieteen, hoidon että erilaisten tukipalvelujen edustajat. Se luo puitteet ja suuret linjat valmiuden ylläpidolle, sen työjaos puolestaan huolehtii siitä, että käytännön valmiudet ovat aina kunnossa. Henkilökuntaa koulutetaan säännöllisesti, ja kokemuksia vaihdetaan maamme sairaaloiden kesken. Toisaalta esimerkiksi ensiapupoliklinikka tavallaan harjoittelee jatkuvasti käytännössäkin, onhan siellä useinkin kymmenien potilaiden jonoja, Juha Grönroos toteaa. Ohjeissa on tarkkaan määritelty, miten onnettomuuden sattuessa suoritetaan hälytys, mitä kukin tekee ja tarvitaanko lisähenkilöitä, lisätiloja tms. Lääkkeitä ja muita hoitotarvikkeita on aina varmuusvarastossa. Hälytys on useimmiten todennäköisesti operatiivinen, eli se koskee lähinnä kirurgian sekä ortopedian ja traumatologian klinikoita, mutta voidaan tehdä myös lastentautien tai sisätautien hälytys, esimerkiksi kaasu- tai myrkytysonnettomuuden sattuessa. Vain kerran hälytetty Hälytys tehdään, jos onnettomuuden seurauksena on vähintään 10 vaikeasti loukkaantunutta tai 40 potilasta vammojen vaikeusasteesta riippumatta. Juha Grönroos on vuodesta 1989 työskennellyt TYKSissä, ja hänen aikanaan on sairaala ollut hälytystilassa vain kerran: Estonian uppoamisen takia vuonna Haverin uhreista tuotiin TYKSiin 38, ja heidän hoitonsa sujui ongelmitta. Pulmat syntyivät lähinnä median edustajien paljoudesta. Tämän jälkeen viestintää ryhdyttiinkin miettimään ja mahdollisen suuronnettomuuden varalta laadittiin varsin yksityiskohtaiset ohjeet tiedottamista varten. Tiedottamiseen käytetään sekä joukkoviestimiä radiota, TV:tä ja lehdistöä että TYKSin omia Internet-sivuja. Sähköisten viestimien rooli korostuukin tällaisissa tilanteissa. Myös Internet on hyvä kanava, koska sinne saadaan tieto nopeasti, eikä sen lukeminen ole sidoksissa lähetysaikoihin. Omaisten yhteydenottoja varten varataan erillisiä puhelinlinjoja, selvittää sairaanhoitopiirin viestintäpäällikkö Esa Halsinaho. Kun sairaala on hälytysvalmiudessa, se koskee kulloisenkin klinikan lisäksi esimerkiksi kuvantamisyksikköä, laboratoriota, apteekkia ja huoltoa. Hälytyksen teko on iso päätös, sillä se koskee satoja työntekijöitä. Juha Grönroos kertoo, että yleensä ensi vaiheessa vain tehostetaan sairaalan nor-

15 maalia arkipäivän toimintaa, ja tilanteen mukaan lisätään resursseja. Hälytyksen tekijä päättää, tarvitaanko lisähenkilöstöä. Tärkeää on, että sairaalan toiminta jatkuu kaikissa olosuhteissa. Sitä varten TYKSissä on mm. omat generaattorit ja oma kaivo. Elämme terrorismin ja luonnonkatastrofien maailmassa, mutta ylilääkäri Grönroos arvelee, että Suomessa todennäköisin suuronnettomuus on liikenneonnettomuus tai jokin räjähdys, myrkytys tai vastaava. Hän painottaakin, että toiminta onnettomuuspaikalla on erittäin tärkeää, ja vaikeinta yleensä on potilaiden kuljetus sairaalaan. Nämä kuuluvat sairaalan ulkopuolisen ensihoidon piiriin. TYKSistä mennään harvoin onnettomuuspaikalle, tehohoidon valmiusryhmä niin tarvittaessa tekee. Uhkana infektiot Suuronnettomuuksien lisäksi sairaala on varautunut erilaisiin infektiouhkiin. Uusia ovat infektiolääkäri Reijo Peltosen mukaan mm. MRSA (penisilliinin sukuisille antibiooteille vastuskykyinen bakteeri) ja moniresistentti tuberkuloosi. Ensimmäinen MRSA-epidemia oli Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä vuonna 1991, josta lähtien niiden torjuntaa on harjoiteltu varsin onnistuneesti. Toinen ryhmä ovat uudet tai uudelleen ilmaantuvat tartuntataudit. SARS ravisutti maailmaa vuonna 2003, ja nyt uumoillaan seuraavan suuren pandemian (maailmanlaajuisen epidemian) olevan influenssa. Onko se nimenomaan lintuinfluenssa, ei ole suinkaan selvää, Reijo Peltonen kertoo. Jos kyseinen virus oppii tarttumaan kuten tavallinen influenssavirus ja säilyttäisi tappavuutensa, voitaisiin laskea, että sairaanhoitopiirissämme se voisi hyvinkin merkitä sairastunutta ja kuollutta, Peltonen esittelee synkkiä lukuja. Maassamme onkin hankittu lääkemäärä, joka riittää reilun miljoonan ihmisen hoitamiseen. Infektiolääkärin näkökulmasta kolmannen uhkan muodostaa bioterrorismi, mutta Reijo Peltonen pitää sitä kuitenkin varsin epätodennäköisenä, koska Suomi ei ole kohteena erityisen houkutteleva. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä on hyvin herkästi tarttuvien tautien hoitoon yli 40 ilmaeristykseen soveltuvaa huonetta eri puolilla TYKSiä. Ne ovat hätätilanteessa otettavissa käyttöön puolen vuorokauden kuluessa tai siinä ajassa, mikä tarvitaan sillä hetkellä hoidettavien potilaiden pois siirtämiseksi. Tältä osin valmiutemme lienee parasta koko maassa, Reijo Peltonen otaksuu. MN Erikoissairaanhoidon kehittyminen lähivuosina Erikoissairaanhoidon palvelut ja koko hoitojärjestelmä muuttuvat hyvin voimakkaasti lääketieteellisen tiedon ja tekniikan jatkuvan kehittymisen seurauksena. Kukaan ei olisi voinut 10 vuotta sitten ennustaa, että TYKSissä vuonna 2004 tehdään tekonivelleikkausta, lähes kaihileikkausta tai yli sydämen sepelvaltimoiden varjoainetutkimusta. Munuaissiirto hankittiin 21 potilaalle. Magneettikuvauksia suoritettiin kpl. Syöpää hoidettiin menestyksellä uusin täsmälääkkein ja sädehoitokertoja oli yli Pienimpien keskosten kuolleisuus on tehostuneen hoidon ansiosta vain murtoosa 1990-lukuun verrattuna. Lähetteet erikoissairaanhoitoon ovat viime vuosina kasvaneet 2 3 %:n vuosivauhdilla. Enin osa niistä tulee terveyskeskuksista. Tämä kuvastaa erikoissairaanhoidon palveluiden tarpeen kasvua. Potilaat ja heitä hoitavat lääkärit haluavat yhä täsmällisempää taudinmääritystä ja erilaisiin sairauksiin yhä tehokkaampaa hoitoa. Myös hoidon nopea saatavuus on parantunut. Pitkistä jonotusajoista pyritään eroon ja ympäri vuorokauden annettava päivystyshoito lisääntyy. Tulevaisuuden erikoissairaanhoitoon vaikuttavat keskeisesti itse sairauksien kehityssuunnat. Väestön eliniän pidentyminen kuvastaa toisaalta parantunutta terveyttä, toisaalta se synnyttää uusia ikääntymiseen liittyviä hoitotarpeita. Tämän vuoksi mm. kaihileikkaukset, eturauhassyövän hoito, huonokuuloisuuden kuntoutus ja dementian diagnostiikka ja hoito lisääntyvät. Kansainvälistyminen ja elämäntavan muutokset lisäävät uusien infektioriskien ilmaantumista. Vapaa-ajantapaturmat lisääntyvät, mutta toisaalta työtapaturmat ovat vähentyneet. Kuvaava esimerkki siitä miten lääketieteellisen tekniikan kehitys vaikuttaa koko hoitojärjestelmään, on aivohalvauksen hoito. Potilaan tulisi päästä välittömästi ensimmäisten oireiden ilmaannuttua sellaiseen hoitopaikkaan, jossa kaikkina vuorokauden aikoina nykyaikaisilla kuvantamistutkimuksilla voidaan suorittaa tarkka taudinmääritys ja aloittaa soveltuvissa tapauksissa tukoksen liuotushoito. Tämä vaatii keskitettyä aivohalvauksen hoitoyksikköä, jollainen TYKSissä jo on, mutta samalla koko maakunnan terveydenhuoltojärjestelmän, sairaankuljetuksen ja jopa kansalaisten itsensä tulee osata toimia uusien mahdollisuuksien mukaisesti. Osa uusista hoidoista on sellaisia, jotka pienentävät kustannuksia aikaisempiin hoitomuotoihin verrattuna, mutta osa laadukkaammasta diagnostiikasta ja hoidosta on aikaisempaa kalliimpaa. Tämän kalliin teknologian käyttöönoton tulee perustua vahvaan näyttöön, jossa hoidon hyödyt ja kustannukset on tarkoin punnittu. On myös tarkasteltava yhteiskunnalle kokonaisuudessa kertyviä säästöjä esimerkiksi lyhentyneiden sairauslomien ja muiden kustannusten kautta. Varsinais-Suomessa erityisenä haasteena on oikean tasapainon löytäminen hoitojen keskittämisen ja hajauttamisen välillä. Kalliita laitteita, erityistaitoja ja raskasta ympärivuorokautista valmiutta ylläpitävä hoito on perusteltua keskittää Turkuun keskussairaalaan, mutta samalla voidaan lisätä sellaisen hoidon hajasijoitusta, jonka tulee olla mahdollisimman lähellä potilasta ja joka voidaan toteuttaa suhteellisen edullisin kustannuksin ja päiväaikaan painottuen. Sopivia hajasijoitettuja toimintoja ovat esimerkiksi erikoislääkäreiden poliklinikat, päiväkirurgia, keinomunuaishoito jne. Aki Lindén 15

16 Vårdgarantin kräver mera av hela hvc-personalen Telefonjouren blir allt viktigare Vårdgarantins nya förpliktelser kommer inte att bli övermäktiga för hälsocentralerna i vare sig Väståboland eller på Kimitoön. Läkarna betonar att det nu är mottagningspersonalen som i högre grad än tidigare avgör hur ett vårdbehov skall mötas. 16 På Kimitoön är det telefonrådgivningen som spelar en allt viktigare roll, säger Lisa Honkaranta-Boström, t f vikarierande ledande läkare i Kimito. - Det är mycket man kan göra via telefon. Jag tror att den verksamhetens möjligheter inte har använts så mycket som man kunde, säger hon. På en liten ort underlättas telefonrådgivningen av att läkaren känner patienten och vice versa. Förtroendet och kunskapen om sjukdomsbilden fi nns redan. Om det behövs så får patienterna också tala direkt med läkaren redan vid första telefonkontakten. Vårdgarantin ser Honkaranta-Boström främst som ett problem för sjukhusen. Det är distriktets ansvar att se till att specialsjukvården kan ges inom utsatt tid, och just nu är det där som flaskhalsen fi nns. Omorganiserat Pargas ledande läkare Erja Hellberg säger att man främst omorganiserat personalen för att få lite mera kapacitet för vårdgarantins krav. Nu fi nns i mottagningen alltid en sjukskötare som kan ta hand om enklare fall och bedöma vårdbehov. Pargas har två problem. Det ena är tandvården som fortfarande har en 400 personers kö. Men sedan man fick i femte tandläkare i fjol så har kön mera än halverats från 850 så det kommer att ordna upp sig, menar Erja Hellberg. Besvärligare är kön för icke-akut vård, den grupp som vårdgarantin främst gäller. Där tar man nu tidsreservering två veckor framöver och man har en konstant två veckor lång kö. Erja Hellberg vill utveckla kösystemet i Pargas. - När vi hade sex veckors gräns hade vi sex veckors kö. Det är inte meningsfullt för patienterna och det blir svårt att ordna för oss så långt i framtiden, säger Hellberg. Men något skall Pargas göra åt sitt kösystem för nu är det mycket otympligt. Modell av Birkala Hellberg skulle gärna anta den s k Birkalamodellen. Det är ett slags egenläkarsystem men till skillnad från de flesta andra är den inte baserad på distrikt utan patienterna får söka sig till vilken läkare de vill. Läkarna i sin tur behöver inte ta flera patienter än de vill ha, men om de minskar på patientantalet så minskar också deras ersättning. Kommunen i sin tur engagerar så många läkare som behövs för att alla patienter skall kunna få en läkare. En komponent i systemet är att läkare och sjukskötare arbetar i par. Sjukskötaren som fungerar som assistent med god inblick i läkarens program och åtaganden kan avgöra hur snabbt en patient skall få vård. Men Pargas kapacitet räcker generellt sett bra till i fjol fick 65 procent av dem som ringde läkartid samma dag. Hälsocentralen har omkring patienter per år. Hellberg har siffror som visar att sommargästerna knappast är någon större belastning för skärgårdskommunerna. Av hälsocentralens årliga patienter är bara 300 från kommuner utanför Pargas och samarbetskommunerna Nagu, Korpo och Houtskär. Från de tre kommunerna kommer omkring 500 patienter då den gemensamma läkarjouren är i Pargas under veckosluten. I Nagu är Jan-Erik Wickström ensam läkare sedan i fjol höst. Han vet inte exakt vad sommaren och sommargästerna kommer att medföra. - Lite mera bråttom än nu blir det i alla fall, tror han. Vårdgarantin har främst gett mottagningen mera arbete eftersom alla patientkontakter nu skall bokföras detaljerat. Det blir mera blankettskrivande utan att personalen ökar.

17 Vårdgarantin inget problem i Pargas De flesta får hjälp samma Mia Lindström ger de första råden i telefon. Fyra kommuner, en läkare Det är ändå lindrigt i jämförelse med situationen längst ut där fyra kommuner Korpo, Houtskär, Iniö och åländska Brändö sköts av en enda läkare fram till slutet av juni. Nina Alopaeus har jobbat tio år för Houtskär som har ett läkarsamarbete med Iniö. Via olika tillfälliga överenskommelser har hon också kommit att bli vikarie i Korpo och deltidsläkare i Brändö. - Jag brukar jobba ganska mycket också på nätterna, det är fi ffigast då man ändå är ute och reser, säger hon då hon svarar i telefon på färjan på väg från Houtskär till Brändö. Hon säger att patienterna i de flesta kommuner ändå kommer får sin icke-akuta vård inom tre dagar eftersom hon är 1-2 gånger per vecka i varje kommun, undantaget Iniö. Också här accentueras betydelsen av övrig hälsovårdspersonal. Houtskär har en veckoslutsjour med hälsovårdare dygnet runt. Problemen beror till största delen på att det verkar vara omöjligt att få kompetenta läkare att söka arbetena i skärgården. Det ironiska är att många läkare ändå har stuga i skärgården och där under sommaren blir uppsökta av sina grannar som bara kommer för att få lite råd. Vad kan man göra när människan redan står på trappan. När man hör på vad de har för bekymmer så har man ju redan till hälften skött dem, säger Nina Alopaeus. ML dag I väntrummen i Pargas hvc är patienterna nöjda med hur tillgänglig vården är. Alla tre som Lasaretti talat med har fått komma till mottagningen genast då de ringt. Kimmo Vahalahti är en 38-årig transportföretagare som sitter och väntar på resultaten av en bakterieodling från svalget. Han har plågats av feber och värk sedan måndagen. Men så fort han ringde på onsdagen ställde hälsocentralen upp. Då var han första gången hos läkaren. På torsdag kväll som dessutom råkade vara helg var värken och febern igen så besvärlig att han ringde till nattjouren som numera är i Åbo. Med ledning av råden kunde han ta en lämplig dos värkmedicin. Bristen på nattjour i Pargas gillar Vahalahti inte. Han minns också att det en gång var så bråttom på hälsocentralen att man inte hann ta hand om hans då nioåriga pojke som hade stött sin fot, utan pappa fick sköta honom själv i mottagningsrummet enligt personalens instruktioner. Det slutade med att de åkte till privat läkare. Men det har blivit bättre nu, tycker han. Det som inte har blivit bättre är stolarna i väntsalen. De är fortfarande hårda. Elias Kasrow, 39, Pargasbo sedan åtta år, brände handen vid ett missöde hemma. Han fick genast vård då han kom. - Hundra procent bra, säger Kasrow som nu är tredje gången på lika många dagar på hälsocentralen. Läkaren skall se på såret och lägga om förbandet. Förvånande Tettan Lundqvist, 58, sitter till sin egen förvåning på bänken utanför röntgen två timmar efter att hon ringde. - Det var förvånansvärt snabbt, säger hon. - Det brukar ta ett par tre dar. Kanske det är vårdgarantin nu? Hur snabbt det brukar gå vet hon ganska väl för hon är sjukskötare själv och arbetar som avdelningssköterska på Kårkulla. Med klienter kommer hon ofta till Pargas hälsocentral. När hon skall få specialistvård för sina ledförslitningar föredrar hon Åbolands sjukhus framom ÅUCS. - Det är bekant, och det är svenskt, säger hon. Sjukskötare Mia Lindström som sitter i telefonen säger att hon titt och tätt får korrigera missförståndet att Pargas hvc inte skulle vara öppen på veckoslutet. Den missuppfattningen uppstod då man överförde nattjouren till Åbo för ett år sedan. - Vi har jour varje dag året runt. Folk brukar också vara väldigt glada åt att de kan få så mycket råd per telefon, säger hon. ML Tettan Lundqvist blev glatt förvånad över att komma in så snabbt. 17

18 Jukka Mikkolasta hallituksen uusi puheenjohtaja Pitkän uran kunnallisissa ja valtiollisissa luottamustehtävissä tehnyt turkulainen varatuomari Jukka Mikkola (sd) on ottanut uuden haasteen vastaan tarttumalla Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallituksen puheenjohtajan nuijaan. Kuntayhtymän valtuusto valitsi Mikkolan hallituksen puheenjohtajaksi huhtikuun alusta alkaneelle toimikaudelle. - Sairaalamaailma on minulle todellakin uutta, en ole edes terveyslautakunnassa aiemmin istunut, Mikkola tunnustaa avoimesti. Hän on kuitenkin päättänyt perehtyä hyvin tarmokkaasti erikoissairaanhoitoon yleensä ja omaan sairaanhoitopiiriinsä erityisesti. Tätä varten hän aikoo hallituksen lisäksi osallistua kaikkiin muihinkin kokouksiin, joissa hallituksen puheenjohtajalla on osallistumisoikeus, kuten osavastuualueiden johtokunnat ja hallituksen jaostot. Piirin virkamiesjohdon heti alkuun järjestämät perehdyttämistilaisuudet hän kokee myös hyväksi avuksi. Mikkola vetää aika tarkkaa linjaa omaan rooliinsa. - Haluan tietää paljon, mutta puheenjohtajana minun ei kuitenkaan ole syytä sekaantua varsinaiseen käytännön toimintaan. Hallituksen tehtävä on lähinnä luoda edellytyksiä sairaalatoiminnalle, hän painottaa. Ensimmäisessä uuden hallituksen kokouksessa Mikkola tuuletti jo hallituksen toimintatapoja. Hän pyrkii syventämään hallituksen toimintaa tarjoamalla sekä varsinaisille että varajäsenille aiempaa paremmat mahdollisuudet vaikuttaa asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon. - Päätöksenteon kannalta on tärkeää, että myös varajäsenet saavat kaiken hallitukselle kuuluvan informaation, hän perustelee. Mikkolan mallissa hallitus pitää kokouspäivän aamuna ensin vapaamuotoisemman informaatio- ja keskustelutilaisuuden, jossa esityslistan asiat käydään rauhassa läpi. Sen jälkeen puolueryhmät muodostavat omat kantansa asioihin ja vasta sitten pidetään varsinainen kokous, jonka Mikkola uskoo sujuvan hyvin nopeasti, koska siinä vain tehdään päätökset, eikä juuri keskustella. - Tällä tavalla kaikki jäsenet saavat samat taustatiedot päätöksien perustaksi, Mikkola perustelee. 18 Kuntayhtymän hallituksen uusi puheenjohtaja Jukka Mikkola luottaa Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirin henkilöstön osaamiseen ja uskoo sen selviävän hyvin tulevaisuuden haasteistaan. Samalla hän muistuttaa, että meillä jokaisella on oma henkilökohtainen vastuumme terveistä elintavoista.

19 Vaikka koko hallituksen puheenjohtajisto koostuukin turkulaisista, ei Mikkola usko sen vaikuttavan päätöksiin. - Ei Turku tässä dominoi, vaikka onkin suurin maksaja. Mehän emme ole Turun luottamusmiehiä, hän sanoo ja muistuttaa, että kotikaupunki tai -kunta ei voi suoraan määrätä hallituksen jäseniä. Haasteena ammattitaitoinen henkilöstö Mikkolan mielestä haasteita on riittävästi. - Ylivoimaisesti suurin haaste ja tärkein tehtävä on ilman muuta ja aina mahdollisimman korkeatasoisen ja aikaansa edellä olevan henkilökunnan rekrytointi. Mutta samalla meidän on huolehdittava fasiliteeteista, koneet ja laitteet on oltava ajan tasalla ja toiminta vaatii myös asianmukaiset rakennukset, hän listaa. Taloudessa Mikkola näkee ongelmia. - Sairaanhoidon kustannukset nousevat nopeammin kuin yleinen kustannuskehitys ja me joudumme kyllä kysymään vakavasti, onko meillä taloudellisia mahdollisuuksia tehdä kaikki mikä olisi tärkeää. VSSHP:n hallitus Jäsenet: Varajäsenet: puheenjohtaja Jukka Mikkola (sd.) Jukka-Pekka Aaltonen I varapuheenjohtaja Aila Harjanne (kok.)... Riitta Liuksa II varapuheenjohtaja Alpo Lähteenmäki (vas.)... Seppo Koski Reijo Aalto (sd.)... Marita Jokinen Janne Aso (kesk.)... Sakari Hihnala Anna-Liisa Autio (sd.)... Pirkko Mikkola Auli Guevara (vihr.)... Sini Heino Mirjam Karila (kesk.)... Anna-Liisa Koivisto Anneli Kivijärvi (sd.)... Martti Sipponen Erkki Lahikainen (kok.)... Markku Laine Pirjo Liitola (kok.)... Niina Aalto Eino Nygren (kok.)... Mikko Havia Irma Pelkonen (vas.)... Marja Ruokonen Mikko Sedig (sd.)... Toni Pätsi Maire Toivonen (kok.)... Pentti Kemppi Juhani Uusitalo (kesk.)... Seppo Koskinen Ole Åberg (r.)... Stefan Långström Risto Knuuti (Turun yo)... Minna Domander Matti K. Viljanen (Turun yo)... Timo Hyypiä Tiina Backman (JUKO ry), henkilökunnan edustaja Toisaalta täytyy huomata, että Suomessa terveydenhuollon panostukset ovat kansainvälisessä vertailussa jälkipäässä, hän sanoo. Hoitoonpääsyn osalta Varsinais-Suomessa ollaan Mikkolan mielestä aika hyvällä mallilla muuhun maahan verrattuna. Luottamusmiehenä hän kokee tärkeäksi seurata ja valvoa alueellisen yhdenvertaisuuden toteutumista. Hänen mielestään meillä ei ole hoitotakuun kohdalla niin suuria taloudellisia paineita kuin monissa muissa sairaanhoitopiireissä. Valtakunnalliseen keskusteluun sairaanhoitopiirien ja terveyskeskusten lukumäärästä Mikkolalla on selkeä mielipide: - Molempia on liikaa! Mikkola ei kuitenkaan halua sanoa, paljonko niitä pitäisi olla, vaan näkee asiassa paljon laajemman kysymyksen. - Tähän keskusteluun kunnallisten palvelujen uudesta tuotantotavasta liittyy koko kuntarakenteen muutos. Ei voi tulla taas uutta näiden jo olemassa olevien rakenteiden päälle, vaan jotain täytyy ensin poistaa, Mikkola sanoo ja viittaa kuntien, kuntayhtymien, seutukuntien, maakuntien ja sairaanhoitopiirien suureen lukumäärään. Jukka Mikkola lyhyesti Varatuomari, asianajaja Kotipaikka Turku Syntynyt 1943 Vampulassa Ylioppilaaksi 1962 Lauttakylän yhteiskoulusta. Oik. kand. 1968, varatuomari 1972 Nykyisiä luottamustehtäviä SDP:n puoluevaltuuskunnan pj. Suomen kuntaliiton hallituksen varapj. Turun kaupunginvaltuuston jäsen (vuodesta 1973, pj ) Turun yliopistosäätiön valtuuskunnan puheenjohtaja Aiempia tehtäviä mm. kansanedustaja , ja Eduskunnan varapuhemies Turun kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja VSSHP:n valtuusto Valtuuston puheenjohtajana jatkaa loimaalainen Jarmo Rasi (vas.). Ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin Markku Knuutila (kok.) Turusta ja toiseksi varapuheenjohtajaksi Minna Hallanheimo (kesk.) Tarvasjoelta. Valtuuston kokoonpano jäsenkunnittain on julkaistu Internet-sivulla Rakentaminen jatkuu TYKSin rakennushankkeiden Mikkola uskoo jatkuvan nykyisten suunnitelmien pohjalta kuntien tahdon mukaisesti. T-sairaalan laajennus valmistunee vuosikymmenen loppuun mennessä ja sen jälkeen päästäneen U-sairaalaan. Siinä Mikkolan mielestä pitää vakavasti miettiä, onko sittenkin kaikin puolin järkevämpää korvata vanhanaikainen U-sairaala kokonaan uudella rakennuksella. Ensinnäkään vanhan korjaaminen ei ole uudisrakentamista halvempaa ja toiseksi pitäisi tehdä logistinen selvitys, onko alueella sellaista tilaa, jota tuleva toiminta tarvitsee. Joka tapauksessa se siirtyy seuraavalle vuosikymmenelle, Mikkola toteaa. Toukokuun alussa tehtyyn haastatteluun mennessä Mikkola oli saanut hyvän vaikutelman uudesta toimintaympäristöstään. Täällä näyttää olevan erittäin ammattitaitoista ja korkeasti koulutettua sekä hyvin motivoitunutta henkilökuntaa, hän sanoo. Jukka Mikkola oli aikanaan aktiivinen urheilija, josta on jäänyt jäljelle hiihtoharrastus ja hyötyliikunta sekä kiinnostus urheilutilastoihin. Iltalukemiseksi hän ottaa mieluiten jonkin henkilöhistoriallisen teoksen. Lapsuuden ajoista muistuttaa omassa ja perheenjäsenten vapaa-ajan käytössä oleva asuintontti Vampulassa. EH Hyvä tilaisuus juhlasali 350 vieraalle 2 auditoriota ( hlöä) kokous- ja ryhmähuoneita moderni kokoustekniikka kiinteät tulkkauslaitteet tilausravintola A-oikeuksin hotellissa 146 vuodepaikkaa Turun kristillinen opisto Lustokatu 7, Turku Kysy lisää: (02) , 19

20 Sairaanhoitopiirillä n työntekijää Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri (VSSHP) on kuntayhtymä, jonka jäseniä ovat kaikki maakunnan 54 kaupunkia ja kuntaa sekä Punkalaidun, Vampula ja Turun yliopisto. VSSHP:n palveluksessa on noin vakituista työntekijää, joiden lisäksi se työllistää satoja sijaisia ja muita määräaikaisia työntekijöitä. Kesälomien aikana piirin palveluksessa voi olla yli henkilöä. Sairaanhoitopiirin toimintaan arvioidaan kuluvan tänä vuonna runsaat 373 miljoonaa euroa. Potilaat maksavat menoista suoraan vain noin 20 miljoonaa euroa, koska potilaiden kotikunnat maksavat valtaosan potilaiden saamista hoitopalveluista. Sairaanhoitopiirimme alueella toimii 26 terveyskeskusta (tai kansanterveystyön kuntayhtymää) ja elää runsaat asukasta noin taloudessa. Sairaanhoitopiirin sairaaloissa on yhteensä sairaansijaa. Vuoden aikana sairaaloissamme asioi yli eri henkilöä, joiden hoidoista kertyy lähes avohoitokäyntiä ja vuodeosaston hoitopäivää. Vuodeosastohoitoa vaativia leikkauksia tehdään yli ja päiväkirurgisia leikkauksia yli vuodessa. Keskimäärin vuoden jokaisena työpäivänä tehdään n. 190 leikkaustoimenpidettä! Sairaanhoitopiirin ylintä päätösvaltaa käyttää kuntayhtymän valtuusto, joka on siirtänyt osan päätösvallastaan hallitukselle. Sairaaloiden johtokunnat päättävät tietyistä sairaaloiden toimintaan liittyvistä asioista. Virkamiestasolla sairaanhoitopiirin toimintaa johtavat sairaanhoitopiirin johtaja, johtajaylilääkäri, hallintoylihoitaja ja talousjohtaja. Aluesairaaloiden johdossa on johtava lääkäri, johtava ylihoitaja ja hallintojohtaja. EH Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallintokeskus Puh. (02) , faksi (02) Osoite: Kiinamyllynkatu 4-8, PL 52, Turku Sairaanhoitopiirin johtaja Aki Lindén... puh. (02) Johtajaylilääkäri Turkka Tunturi... puh. (02) Hallintoylihoitaja Seija Paatero... puh. (02) Talousjohtaja Risto Laalo... puh. (02) Sähköposti: Internet: Lisää karttoja on Internet-sivulla Näe tarkasti lähelle ja kauas Varilux -moniteholinsseillä. 20 Hämeenkatu 1 TURKU Puh Avoinna ma , ti-pe 9-17, la 9-13

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö www.eksote.fi Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri eli Eksote yhdistää koko alueen erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, vanhustenpalvelut

Lisätiedot

Päivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP

Päivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Päivystysosasto Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Potilaat Päivystysosastolle päivystyspoliklinikan kautta tarkkailuosasto A11, A31, A32 A12, A21, A21 A42 Miksi päivystys osasto aikaa vievä diagnostiikka

Lisätiedot

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6. Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.2012 Tarkastelen asiaa Kolmesta näkökulmasta 1) asiakkaat / potilaat

Lisätiedot

PÄIVYSTYS Tampereella

PÄIVYSTYS Tampereella Terveydenhuollon PÄIVYSTYS Tampereella Tampereen kaupungin terveys- ja lääkäriasemat Tampereen kaupungin hammaslääkäripäivystys TAYS Ensiapu Acuta TAYS Lastentautien päivystyspoliklinikka TAYS Naistentautien-

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hematologinen osasto, UC10

Lasten ja nuorten hematologinen osasto, UC10 Lasten ja nuorten hematologinen osasto, UC10 Sijainti: TYKS Kantasairaala Kiinamyllynkatu 4-8, Turku Rakennus 3 (U-sairaala 10. krs. käynti osastolle kanttiinin puoleisilla hisseillä ja poliklinikalle

Lisätiedot

SAVONLINNAN KESKUSSAIRAALA LASTEN JA NUORTEN VANHEMMILLE, LAPSILLE JA NUORILLE. Lastentautien yksikkö

SAVONLINNAN KESKUSSAIRAALA LASTEN JA NUORTEN VANHEMMILLE, LAPSILLE JA NUORILLE. Lastentautien yksikkö SAVONLINNAN KESKUSSAIRAALA Lastentautien yksikkö Ulla Rauma, Maija Tiihonen, Jenni Turtiainen Mikkelin Ammattikorkeakoulu, Savonniemen kampus. Kuvituksesta vastasi savonlinnalainen artesaani Ninja Behm.

Lisätiedot

MITEN KIRURGIAN TYÖNJAKO TULISI TOTEUTTAA?

MITEN KIRURGIAN TYÖNJAKO TULISI TOTEUTTAA? MITEN KIRURGIAN TYÖNJAKO TULISI TOTEUTTAA? JUKKA-PEKKA MECKLIN Ylilääkäri, professori Keski-Suomen sairaanhoitopiiri 17.10.2008 KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI Sitra, Helsinki Työnjaon ohjeistus STM

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta projektijohtaja Jorma Teittinen, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari,

Lisätiedot

Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä

Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Mervi Flinkman Työvoimapoliittinen asiantuntija, sh, TtT Yhteiskuntasuhteet ja kehittäminen

Lisätiedot

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

Tule tekemään parastasi. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Tule tekemään parastasi. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Tule tekemään parastasi Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 2 ASTU SISÄÄN ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI 3 Päivystysosasto Uudessa Y-talossa toimivat erikoissairaanhoidon ja terveyskeskuksen päivystykset.

Lisätiedot

Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas

Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö Päivitys 4/2015 Syöpätautien poliklinikka Sisällys Syöpätautien vastuualue... 3 Potilaana syöpätautien poliklinikalla...

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011

PYLL-seminaari 30.3.2011 PYLL-seminaari 30.3.2011 Sairaalajohtaja Jari Välimäki syöpätautien osuus ennenaikaisten elinvuosien menetysten aiheuttajina etenkin ESshp:n naisten keskuudessa kiinnittää huomiota ne ovat PYLL-tilastossa

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

HELSINGIN JA UUDENMAAN Hallitus 8.2.2010, LIITE 8 SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ

HELSINGIN JA UUDENMAAN Hallitus 8.2.2010, LIITE 8 SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Hallitus 8.2.2010, LIITE 8 PAIKALLINEN SOPIMUS LÄÄKÄREIDEN NS. KLIINISEN LISÄTYÖN JA MUUN HENKILÖSTÖN TÄHÄN LIITTYVÄN TAI RINNASTETTAVAN TYÖN KORVAUSPERUSTEET 1 Sopimuksen tarkoitus Sopimuksen tarkoituksena

Lisätiedot

Muutokset terveydenhuollossa miksi ja miten?

Muutokset terveydenhuollossa miksi ja miten? Muutokset terveydenhuollossa miksi ja miten? O-P Lehtonen O-P Lehtonen Kliinisen mikrobiologian ylilääkäri, TYKS 1986-1996 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin va. johtajaylilääkäri 1996-2001 Kanta-Hämeen

Lisätiedot

MILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN?

MILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN? MILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN? LL Kaisa Rajala, Palliatiivinen yksikkö, HUS Syöpäkeskus Geriatrian ja yleislääketieteen EL Palliatiivinen

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

VEIJOLLA ON LASTENREUMA

VEIJOLLA ON LASTENREUMA VEIJOLLA ON LASTENREUMA T ässä on Veijo ja hänen äitinsä. Veijo on 4-vuotias, tavallinen poika. Veijo sairastaa lastenreumaa. Lastenreuma tarkoittaa sitä, että nivelet ovat kipeät ja tulehtuneet. Nivelet

Lisätiedot

KESKUSSAIRAALASSA. Anestesiahoitaja Piia Hämäläinen K-SKS

KESKUSSAIRAALASSA. Anestesiahoitaja Piia Hämäläinen K-SKS A N E S T E S I A H O I TA JA N T Y Ö K E S K I SUOMEN KESKUSSAIRAALASSA Anestesiahoitaja Piia Hämäläinen K-SKS T YÖPISTEET v Leikkaussalit (3 leikkausosastoa) v Kiertohoitajuus v Heräämöt x 3 v Silmäyksikkö

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta

Lisätiedot

Osasto-opas. Synnytysvuodeosasto. www.eksote.fi

Osasto-opas. Synnytysvuodeosasto. www.eksote.fi Osasto-opas Synnytysvuodeosasto www.eksote.fi Synnytysvuodeosasto sijaitsee sairaalan päärakennuksen ensimmäisessä kerroksessa C-siivessä. Sisäänkäynti pääovesta. Osastolla hoidetaan raskaana olevia ja

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 449/00.04.01/2012 150 Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Tiivistelmä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Hoidon saatavuuden seuranta erikoissairaanhoidossa 31.10.2007 tilanne

Hoidon saatavuuden seuranta erikoissairaanhoidossa 31.10.2007 tilanne Tiedosta hyvinvointia 1 Hoidon saatavuuden seuranta erikoissairaanhoidossa 31.10.2007 tilanne Tiedosta hyvinvointia 2 Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat 31.10.2007

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 1 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Annettu päivänä kuuta 2013 Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tilanne 30.4.2010 Erikoissairaanhoidon hoitoonpääsy - 30.4.2010 tilanne 1 Yleistä 30.4.2010 tiedonkeruussa kysyttiin tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten

Lisätiedot

Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa. Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala

Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa. Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa Oulu: OKS

Lisätiedot

Miten kannattaa palvelut kerätä, kun tavoitteena on valmistua akuuttilääketieteen erikoislääkäriksi TYKS ERVA alueelta

Miten kannattaa palvelut kerätä, kun tavoitteena on valmistua akuuttilääketieteen erikoislääkäriksi TYKS ERVA alueelta 1 Miten kannattaa palvelut kerätä, kun tavoitteena on valmistua akuuttilääketieteen erikoislääkäriksi TYKS ERVA alueelta Akuuttilääketiede hyväksyttiin omaksi erikoisalakseen 1.1 2013 ja samasta päivästä

Lisätiedot

6.3.2. Sydänkeskus KAAVIO 6.3.2.1. SYDÄMEN VARJOAINEKUVAUKSET TYKSISSÄ VUOSINA 2011 2013.

6.3.2. Sydänkeskus KAAVIO 6.3.2.1. SYDÄMEN VARJOAINEKUVAUKSET TYKSISSÄ VUOSINA 2011 2013. 6.3.2. Sydänkeskus Sydänkeskus muutti keväällä 2013 uusiin yhtenäisiin tiloihin T-sairaalaan. Toimialue muodostettiin Tyksin kardiologisesta toiminnasta sekä sydän- ja rintaelinkirurgiasta. Uusi organisaatiomalli

Lisätiedot

Ketjulähettien jaksosisällöt lääkäreille Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri

Ketjulähettien jaksosisällöt lääkäreille Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri Ketjulähettien jaksosisällöt lääkäreille Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri Päiväys 19.11.2014 Merita Kautonen /SA-T merita.kautonen@hameenlinna.fi 2(6) Sisällys HÄMEENLINNAN YKSIKKÖ 1 Ensiapu... 3 2 Ihosairaudet...

Lisätiedot

LIITE 2. VAARATAPAHTUMIEN RAPORTOINTI (HAIPRO) PPSHP:SSÄ 2010

LIITE 2. VAARATAPAHTUMIEN RAPORTOINTI (HAIPRO) PPSHP:SSÄ 2010 LIITE 1. POTILASPALAUTE VUOSINA 2006 2010 Palautemäärät 2010 Vuosi Spontaanin palautteen määrä kpl (luvut sis. myös sähköisen palautteen) 2006 2454 2007 2278 2008 1766 2009 1894 2010 1614 LIITE 2. VAARATAPAHTUMIEN

Lisätiedot

Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä

Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Mervi Flinkman Työvoimapoliittinen asiantuntija, sh, TtT Yhteiskuntasuhteet

Lisätiedot

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Sairaalapäivät 2010 23.-24.11.2010, Finlandia-talo, Helsinki toimialueen johtaja Jorma Teittinen Päivystyksen toimialue Keski-Suomen sairaanhoitopiiri KESKI-SUOMEN

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Kivuton sairaala projekti vuonna 214 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin yhdeksännen kerran syksyllä 214 pääosin Euroopan kipuviikolla (viikko 42). Mukana

Lisätiedot

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6.

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6. Sosiaali- ja terveysministeriö Lääkintöneuvos Timo Keistinen Hallintoneuvos Anne Koskela Viitteet: Asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (annettu 23.9.2014)

Lisätiedot

Valvottu hoito. Th. Hanna Aaltonen TYKS, Keuhkosairauksien pkl 120

Valvottu hoito. Th. Hanna Aaltonen TYKS, Keuhkosairauksien pkl 120 Valvottu hoito Th. Hanna Aaltonen TYKS, Keuhkosairauksien pkl 120 Valvottu hoito (DOT) Directly Observed Treatment = tehtävään koulutettu henkilö jakaa lääkkeet ja seuraa, että potilas nielee jokaisen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY PSYKIATRIA: Mielenterveystoimisto; aikuistenlasten ja nuorten vastaanotto, syömishäiriöpoliklinikka, sivuvastaanotto Uudessakaarlepyyssä Päiväosasto ja yöpymismoduli Psykiatrinen

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 Asiakkaan valinnan mahdollisuudet laajenevat edelleen 1.5.2011 alkaen on ollut mahdollista valita hoidosta vastaava terveysasema oman kunnan tai yhteistoiminta-alueen

Lisätiedot

Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala

Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala POTILAAN VALMISTAUTUMISEN TULEE ALKAA VIIMEISTÄÄN KUN LÄHETE TYKSIIN TEHDÄÄN Kaikki konservatiiviset keinot käytetty Potilaalle annetaan

Lisätiedot

Päivystysasetus. STM:n asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä - Voimaan 1.1.2015 / 1.1.

Päivystysasetus. STM:n asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä - Voimaan 1.1.2015 / 1.1. Päivystysasetus STM:n asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä - Voimaan 1.1.2015 / 1.1.2017 Yleiset säännökset Kiireellistä hoitoa oltava saatavilla

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/24 26.02.2014

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/24 26.02.2014 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) 66 Stj / Valtuutettu Tuomo Valokaisen aloite terveyskeskuksen ja kaupunginsairaalan palveluista päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti katsoa valtuutettu

Lisätiedot

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Jokaisen naisen on syytä pitää huolta rintojensa terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn

Lisätiedot

TERVETULOA LASTEN- JA NUORTEN OSASTOLLE! VÄLKOMMEN TILL BARN- OCH UNGDOMSAVDELNINGEN!

TERVETULOA LASTEN- JA NUORTEN OSASTOLLE! VÄLKOMMEN TILL BARN- OCH UNGDOMSAVDELNINGEN! TERVETULOA LASTEN- JA NUORTEN OSASTOLLE! VÄLKOMMEN TILL BARN- OCH UNGDOMSAVDELNINGEN! Osaston esittely Lasten- ja nuortenosastolla hoidetaan 0-16 vuotiaita erilaisia sairauksia sairastavia lapsia ja nuoria.

Lisätiedot

Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014

Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014 0% valmiina (Sivu 0 / 7) Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014 PERUSTIEDOT 1. Toimipiste, jonka tietoja vastaukset koskevat * Helsinki 2. Johtava hammaslääkäri / vastaaja * 3. Päivämäärä

Lisätiedot

PERHEPESÄ Jorvin sairaala

PERHEPESÄ Jorvin sairaala PERHEPESÄ Jorvin sairaala Tervetuloa Perhepesään ONNEA UUDESTA VAUVASTA JA TERVETULOA PERHEPESÄÄN! Perhepesässä koko perhe saa olla yhdessä ja tutustua rauhassa toisiinsa ympäri vuorokauden. Perhepesässä

Lisätiedot

6.3.7. Naistenklinikka

6.3.7. Naistenklinikka TAULUKO 6.3.7.1. NAISTENKLINIKALLE SAAPUNEET LÄHETTEET VASTUUALUEITTAIN VUONNA 2013. Toimintaluvut vastuualueittain vuodelta 2013 on kuvattu taulukossa 6.3.7.2. TAULUKKO 6.3.7.2. NAISTENKLINIKAN TOIMINTALUVUT

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

Potilasesite Robottitekniikkaan perustuvaa tarkkuussädehoitoa Kuopiossa

Potilasesite Robottitekniikkaan perustuvaa tarkkuussädehoitoa Kuopiossa Potilasesite Robottitekniikkaan perustuvaa tarkkuussädehoitoa Kuopiossa 2 Tarkkuussädehoitoa Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) sädehoitoyksikössä sijaitsee Pohjoismaiden ensimmäinen robottitekniikkaan

Lisätiedot

Hoitotahto ja hoidon rajat syöpäpotilaalla

Hoitotahto ja hoidon rajat syöpäpotilaalla Hoitotahto ja hoidon rajat syöpäpotilaalla Terveyskeskusten johtavien viranhaltijoiden ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari 14.11.13 Eeva Rahko LT, el Sisältö PPSHP hoitoketjuohjeet

Lisätiedot

Jonnan tarina. Keväällä 2007

Jonnan tarina. Keväällä 2007 Sairastui syömishäiriöön 19-vuotiaana, 2006 Hoitosuhde kotikaupunkinsa nuorisopsykiatriseen poliklinikkaan jo ennen syömishäiriötä ahdistuksen takia Nyt 26-vuotias - Nuorisopsykiatrian poliklinikalla syömishäiriötä

Lisätiedot

ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO

ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO Mirja Koivunen ylilääkäri yleislääketieteen erikoislääkäri palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos ARVOKAS = arvostusta ja

Lisätiedot

Operatiivisen hoidon tulosalue kir.yl/ taj. Kyösti Haataja

Operatiivisen hoidon tulosalue kir.yl/ taj. Kyösti Haataja Operatiivisen hoidon tulosalue kir.yl/ taj. Kyösti Haataja TULOSYKSIKÖT MEDISIININEN HOITO sisätaudit ja ihotaudit OPERATIIVINEN HOITO SAIRAANHOID.PALVELUT kirurgia patologia keuhkosairaudet neurologia

Lisätiedot

Opioidiriippuvuuden vieroitus- ja korvaushoidon haasteet ja ongelmat

Opioidiriippuvuuden vieroitus- ja korvaushoidon haasteet ja ongelmat Opioidiriippuvuuden vieroitus- ja korvaushoidon haasteet ja ongelmat Syksyllä 2011 tehdyn STM:n selvityksen tuloksia korkeakouluharjoittelija Laura Sohlberg, THL VTT Anna Leppo 28.11.2012 Opioidiriippuvuuden

Lisätiedot

TULES-kirurgian päivystysjärjestelyt ad 2030? Kimmo Vihtonen SOY:n puheenjohtaja dosentti TAYS/PSHP

TULES-kirurgian päivystysjärjestelyt ad 2030? Kimmo Vihtonen SOY:n puheenjohtaja dosentti TAYS/PSHP TULES-kirurgian päivystysjärjestelyt ad 2030? Kimmo Vihtonen SOY:n puheenjohtaja dosentti TAYS/PSHP Käytännön vaatimustaso: TEO edellyttää samaa laatustandardia kaikkialla maassa kaikkina vuorokauden aikoina.

Lisätiedot

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010. Aki Lindén, toimitusjohtaja

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010. Aki Lindén, toimitusjohtaja Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010 Aki Lindén, toimitusjohtaja 1 Suomen sairaalat ja niiden hallinnollinen asema: Ennen sairaanhoitopiiriuudistusta Suomessa oli

Lisätiedot

NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA

NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Nainen huolehdi rintojesi terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn seulontatutkimuksen

Lisätiedot

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Kasvu äidiksi Nainen siirtyy vauvan myötä äitiystilaan (Stern) Pystynkö pitämään pienen

Lisätiedot

Toiminnan ja talouden ennusteita kliinisissä hoitopalveluissa vuonna 2016. Leena Setälä, paj 23.2.2016

Toiminnan ja talouden ennusteita kliinisissä hoitopalveluissa vuonna 2016. Leena Setälä, paj 23.2.2016 Toiminnan ja talouden ennusteita kliinisissä hoitopalveluissa vuonna 2016 Leena Setälä, paj 23.2.2016 Esityksen sisältö palvelujen kysynnän kehitys ja ennuste sen muutoksista 2016 tuotannon tarpeet, hoitotakuutilanne

Lisätiedot

Akuuttilääketiede erikoisalana. Johanna Tuukkanen, anest.el vt. ylilääkäri, KSKS päivystysalue

Akuuttilääketiede erikoisalana. Johanna Tuukkanen, anest.el vt. ylilääkäri, KSKS päivystysalue Akuuttilääketiede erikoisalana Johanna Tuukkanen, anest.el vt. ylilääkäri, KSKS päivystysalue Miksi uusi erikoisala? Maailma ja lääketiede sen mukana on muuttunut Muutos on tarpeen Päivystyspalvelut eivät

Lisätiedot

Erikoislääkäriennuste 2030. Lähtökohta, ennustemalli ja keskeiset tulokset

Erikoislääkäriennuste 2030. Lähtökohta, ennustemalli ja keskeiset tulokset Erikoislääkäriennuste 2030 Lähtökohta, ennustemalli ja keskeiset tulokset Kasvatettujen sisäänottojen myötä lääkäreitä valmistuu enemmän 2 Tilastotietoja lääkäreistä ja terveydenhuollosta 2014 Statistics

Lisätiedot

Tehokkuus ja palvelukulttuuri. Varsinais-Suomen sairaanhoitopirin opit. O-P Lehtonen

Tehokkuus ja palvelukulttuuri. Varsinais-Suomen sairaanhoitopirin opit. O-P Lehtonen Tehokkuus ja palvelukulttuuri Varsinais-Suomen sairaanhoitopirin opit O-P Lehtonen Onko terveydenhuollon organisaation kulttuurilla mitään vaikutusta organisaation suorituskykyyn? Mannion ym. 2003, J Health

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja 1 SAP-SAS, mitä se on? SAP (Selvitys, Arviointi, Palveluohjaus)

Lisätiedot

Lapin keskussairaala osana tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelukokonaisuutta

Lapin keskussairaala osana tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelukokonaisuutta Lapin keskussairaala osana tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelukokonaisuutta 27.3.2014 Lapin keskussairaalan laajennushanke - mistä on kysymys? Lapin keskussairaalan auditorio Ounasrinteentie 22 Rovaniemi

Lisätiedot

Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä

Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä Etelä-Savon RAMPE osahankkeessa toteutettiin moniammatillisen tiimityön valmennusta simulaatio oppimisympäristössä

Lisätiedot

Hemodialyysihoitoon tulevalle

Hemodialyysihoitoon tulevalle Hemodialyysihoitoon tulevalle Potilasohje Olet aloittamassa hemodialyysihoidon eli keinomunuaishoidon. Tästä ohjeesta saat lisää tietoa hoidosta. Satakunnan sairaanhoitopiiri Dialyysi Päivitys 01/2016

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia. Hannele Haapala, TYKS, Keskola

Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia. Hannele Haapala, TYKS, Keskola Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia Hannele Haapala, TYKS, Keskola Separaation vähentäminen Hoitojaksot keskolassa saattavat kestää kuusikin kuukautta. Keskosvauva kotiutuu

Lisätiedot

Syövän sädehoito. Raportin yhteenvedon suomentanut: Risto Roine, FinOHTA 28.11.1996

Syövän sädehoito. Raportin yhteenvedon suomentanut: Risto Roine, FinOHTA 28.11.1996 Syövän sädehoito SBU - Statens beredning for utvärdering av medicinsk metodik Rapport nr 129/1 + 129/2 (Litteraturgranskning): Strålbehandling av cancer Tukholma, syyskuu 1996 Raportin yhteenvedon suomentanut:

Lisätiedot

Yhteiskehittämisen menetelmät osana sairaalan arkea 24.10.2013. Marika Järvinen asiakaspalvelun kehittämispäällikkö Pirkanmaan sairaanhoitopiiri

Yhteiskehittämisen menetelmät osana sairaalan arkea 24.10.2013. Marika Järvinen asiakaspalvelun kehittämispäällikkö Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Yhteiskehittämisen menetelmät osana sairaalan arkea 24.10.2013 Marika Järvinen asiakaspalvelun kehittämispäällikkö Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Lähtökohtia Monien potilaiden ulottuvilla on rajattomasti

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 01.10.2013

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 01.10.2013 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) 324 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Tuomo Valokaisen ym. aloitteesta koskien kaupunginsairaalan ja terveyskeskuksen

Lisätiedot

Paremmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa. Parempi kokonaisuus.

Paremmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa. Parempi kokonaisuus. Paremmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa Yhtenäiset potilastiedot. Terveydenhoito saa uudet mahdollisuudet käyttää tietojasi. Parempi kokonaisuus. Potilastietojen yhdistäminen otetaan nyt käyttöön

Lisätiedot

Vastasyntyneiden aineenvaihduntaseula. 24.9.2015 Risto.Lapatto@Hus.Fi HY ja HYKS Lastenklinikka

Vastasyntyneiden aineenvaihduntaseula. 24.9.2015 Risto.Lapatto@Hus.Fi HY ja HYKS Lastenklinikka Vastasyntyneiden aineenvaihduntaseula 24.9.2015 Risto.Lapatto@Hus.Fi HY ja HYKS Lastenklinikka Esityksen tavoitteet Ymmärrät mistä tässä on kyse Seulontoja on erilaisia Näyte otetaan vauvasta Ketään ei

Lisätiedot

Syöpä pelottaa. Sairastunut kaipaa enemmän tietoa ja tukea.

Syöpä pelottaa. Sairastunut kaipaa enemmän tietoa ja tukea. Syöpä pelottaa. Sairastunut kaipaa enemmän tietoa ja tukea. Nykyarvion mukaan joka kolmas suomalainen sairastuu jossain elämänsä vaiheessa syöpään. Syöpä on läsnä suomalaisten elämässä entistä useammin,

Lisätiedot

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tilanne 31.8.2009 Erikoissairaanhoidon hoitoon pääsy - 31.8.2009 tilanne 1 Yleistä 31.8.2009 tiedonkeruussa kysyttiin tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten

Lisätiedot

Psykiatrinen pakkohoito. Tietoa sinulle, jota hoidetaan psykiatrista pakkohoitoa koskevan lain mukaisesti.

Psykiatrinen pakkohoito. Tietoa sinulle, jota hoidetaan psykiatrista pakkohoitoa koskevan lain mukaisesti. Psykiatrinen pakkohoito Tietoa sinulle, jota hoidetaan psykiatrista pakkohoitoa koskevan lain mukaisesti. TIETOA PAKKOHOIDOSTA Pakkohoidon tarkoituksena on saada sinut voimaan paremmin, jolloin pakkohoitoa

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

ATK sote-integraatiossa Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirin kannalta

ATK sote-integraatiossa Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirin kannalta ATK sote-integraatiossa Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirin kannalta O-P Lehtonen Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriä VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirin perustehtävä

Lisätiedot

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Turvallisuus Lämpö & Ymmärrys Terveystalossa tunnen olevani parhaissa käsissä. Asiakkaalle välittyy lämmin tunnelma. Minusta

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä

Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä LUONNOS 19.5.2016 Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013

Anna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013 Anna-Maija Koivusalo 16.4.214 Kivuton sairaala projekti vuonna 213 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kahdeksannen kerran syksyllä 213 pääosin viikolla 42. Mukana oli niin erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

TERVETULOA TOIMENPITEESEEN. Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille

TERVETULOA TOIMENPITEESEEN. Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille TERVETULOA TOIMENPITEESEEN Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille Hyvä vanhempi Tämä opas on tarkoitettu Sinulle, kun lapsesi on tulossa kita- tai nielurisaleikkaukseen.

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 1.3.2011

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 1.3.2011 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 1 73 8.2.2011 pöydälle pantu asia LAUSUNTO ALOITTEESTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSTA KOTIUTETTAVIEN JATKOHOIDON JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2010-3092 Esityslistan asia TJA/8 TJA

Lisätiedot

Kotisaattohoito Helsingissä - kokemuksia kotisairaalatoiminnasta

Kotisaattohoito Helsingissä - kokemuksia kotisairaalatoiminnasta Kotisaattohoito Helsingissä - kokemuksia kotisairaalatoiminnasta yl Paula Poukka Helsingin kaupungin kotisairaala Sisät. el., palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Kotisaattohoito, miksi? Toive kuolla

Lisätiedot

Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit

Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit Käännös kielelle: Laatija: Sähköposti: SOC 1 Henkilöiden, joilla on nivelreumaoireita, tulee päästä ajoissa diagnoosin (erottavan) tekemiseen pätevän terveydenhoidon

Lisätiedot

Synnytyksen käynnistäminen

Synnytyksen käynnistäminen Synnytyksen käynnistäminen Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28) www.eksote.fi Synnytys on täysiaikainen, jos se käynnistyy raskausviikoilla 37 42. Vasta kun laskettu aika on ylittynyt 14 vrk eli raskausviikkoja

Lisätiedot

TERVETULOA LASTENTALO KUUSIPIHAAN

TERVETULOA LASTENTALO KUUSIPIHAAN TERVETULOA LASTENTALO KUUSIPIHAAN Lastentalo Kuusipiha Lastentalo on valmistunut vuonna 2006. Se sijaitsee Frosteruksen koulun läheisyydessä, Kärsämäen keskustassa. Päiväkodin piha-alueeseen kuuluu aidattu

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

Mitä pitäisi tietää rintasyövän hoidosta ja seurannasta?

Mitä pitäisi tietää rintasyövän hoidosta ja seurannasta? Mitä pitäisi tietää rintasyövän hoidosta ja seurannasta? Suomen yleislääkäriyhdistys 13.05.2016 Päivi Salminen-Peltola osastonylilääkäri HUS Hyvinkään sairaala Sisältö Lähettäminen ja tutkimukset perusterveydenhuollossa

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä. Päivystysasetus. JYL Vesa Kataja

KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä. Päivystysasetus. JYL Vesa Kataja KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä Päivystysasetus Hyvä Timo, missä mennään? VS: PäivystysasetusKeistinen Timo (STM) [timo.keistinen@stm.fi]lähetetty:18. elokuuta 2014 22:42 Vastaanottaja:Kataja

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

VAPAUS VALITA VIIVEETÖN HOITO Docrates Syöpäsairaala. Siv Schalin Toimitusjohtaja

VAPAUS VALITA VIIVEETÖN HOITO Docrates Syöpäsairaala. Siv Schalin Toimitusjohtaja VAPAUS VALITA VIIVEETÖN HOITO Docrates Syöpäsairaala Siv Schalin Toimitusjohtaja Docrates Syöpäsairaala VIDEO TAUSTAA SYÖVÄSTÄ, SEN HOIDOSTA TILASTOTIETOA SYÖVISTÄ SUOMESSA Nykyisin joka kolmas sairastuu

Lisätiedot

SUOMEN AVOHOITOISIN MIELENTERVEYSPALVELUJEN TUOTTAJA

SUOMEN AVOHOITOISIN MIELENTERVEYSPALVELUJEN TUOTTAJA SUOMEN AVOHOITOISIN MIELENTERVEYSPALVELUJEN TUOTTAJA PALVELUJA HAJAUTETUSTI LÄHELLÄ PALVELUJEN KÄYTTÄJIEN KOTIPAIKKAA Juha Koivu toimialajohtaja, VSSHP Psykiatria EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT PSYKIATRIAN

Lisätiedot

ERITYISTASON SAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMINEN. Erikoissairaanhoidosta annettu laki (1062/89) 11 :n 2 momentti

ERITYISTASON SAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMINEN. Erikoissairaanhoidosta annettu laki (1062/89) 11 :n 2 momentti Jakelussa mainituille ERITYISTASON SAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMINEN Valtuutussäännökset Erikoissairaanhoidosta annettu laki (1062/89) 11 :n 2 momentti Kohderyhmät Sairaanhoitopiirit Sairaalat Terveyskeskukset

Lisätiedot

Enemmän kuin pintaa - harjoitteluita ja opinnäytteitä Psoriasisliittossa. SoveLi-messut 11.3.2011

Enemmän kuin pintaa - harjoitteluita ja opinnäytteitä Psoriasisliittossa. SoveLi-messut 11.3.2011 Enemmän kuin pintaa - harjoitteluita ja opinnäytteitä Psoriasisliittossa SoveLi-messut 11.3.2011 Psoriasis on tulehduksellinen, pitkäaikainen iho ja tai nivelsairaus, jota sairastaa n. 2,5 3 % väestöstä

Lisätiedot

LeTe Leikkaus- ja tehohoito 2009. Kari Haukipuro, yl, tyj

LeTe Leikkaus- ja tehohoito 2009. Kari Haukipuro, yl, tyj LeTe Leikkaus- ja tehohoito 2009 Kari Haukipuro, yl, tyj 21: LeTe 3 vastuualuetta 210 Tutkimus- ja kehitys Infektiontorjunta Tietopalvelut Kokeellinen kirurgia 211 Anestesia Anestesia (koko talon anestesia

Lisätiedot