TEIJA OJANKOSKI Selvitys vuokra-asuntotuotannon turvaamiseksi KUUMA-kunnissa
|
|
- Pirkko Mattila
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TEIJA OJANKOSKI Selvitys vuokra-asuntotuotannon turvaamiseksi KUUMA-kunnissa Hyvinkää Järvenpää Kerava Kirkkonummi Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula Vihti
2 SISÄLTÖ SIVU ESIPUHE OSA I 1. TOIMEKSIANTO 1.1. MAL-sopimus 1.2. Muu kehittämistarve 1.3. Projektin tavoite 2. SELVITYKSEN RAJAUKSET 3. SELVITYKSEN TOTEUTUS 4. VÄESTÖ JA ASUMINEN KUUMA-KUNNISSA 4.1. Väestökehitys KUUMA-kunnissa 4.2. Asuntokunnat 4.3. Asumistaso 4.4. Asuntokannan määrä ja rakenne 4.5. Asuntojen keskikoko 4.6. ARA-rajoitusten alaiset asunnot 4.7. Vuokralla asuvat asuntokunnat 4.8. Vuokrataso 4.9. Asumistuensaajat Vuokra-asuntojen kysyntä Asumisoikeusasunnot Asuntotuotannon kaavavaranto ja tonttien luovutus Helsingin seudun työpaikkaomavaraisuus ja pendelöinti OSA II 5. KUUMA-KUNTIEN ASUNTOPOLITIIKKA JA VUOKRA-ASUNTOTUOTANTO 5.1. KUUMA-kuntien keskinäinen erilaisuus 5.2. Asuntotuotannon edellytykset 5.3. KUUMA-kuntien omistajapolitiikka 5.4. Asumisen viranomaistehtävät 6. VUOKRATALOYHTIÖIDEN TOIMINTA 6.1. Vuokrataloyhtiöiden yhteistyötarpeet ja mahdollisuudet Mahdollisuudet seudullisen vuokrataloyhtiön perustamiselle Yhteinen rakennuttaminen Muut yhteistyömahdollisuudet 6.2. Kunta-asunnot Pornaisissa, Sipoossa ja Vihdissä 7. ASUMISOIKEUSASUNTOTUOTANNON NÄKYMÄT KUUMA-KUNNISSA 8. MUIDEN VUOKRA-ASUNTOYHTIÖIDEN TOIMINNAN NÄKYMÄT KUUMA-KUNNISSA 9. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET 10. SELVITYSHENKILÖN TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Lähteet Liitteet Käsitteet Kannen kuvat: Tuula Palaste-Eerola / Uudenmaan liitto 2
3 ESIPUHE Merkittävin koko maan talouskasvua hidastava tekijä Helsingin seudulla on muuta maata selkeästi kalliimpi asuminen ja vuosi vuodelta paheneva vuokra-asuntopula. Vuokra-asuntopula voi ajaa kotitalouksia hankkimaan kalliit omistusasunnot ja johtaa pahimmillaan ylivelkaantumiseen. Muun muassa maahanmuuton takia tilanne Helsingin seudulla tulee vain pahenemaan, ellei asumiskustannuksia saada alennettua ja vuokraasuntotuotantoa nostettua selkeästi nykyistä suuremmaksi. Valtion ja Helsingin seudun kuntien kesken allekirjoitettiin kesäkuussa 2012 maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus vuosille Sopimuksen allekirjoituspöytäkirjaan lisättiin seuraava kirjaus: Aiesopimuksen kohdassa VII Asuntotuotantotarpeeseen vastaaminen mainitusta ARA-tuotannosta voi KUUMA-kunnissa enintään puolet olla asumisoikeusasuntoja edellyttäen, että ao. kunnat selvittävät sitovan yhteistyön käynnistämisen tai yhteisen toimijan perustamisen sosiaalisen vuokra-asuntotuotannon turvaamiseksi sekä sitoutuvat selvityksen pohjalta toimenpiteisiin. Allekirjoitustilaisuuden jälkeen KUUMA -kunnat, eli Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti, päättivät käynnistää em. selvityksen laatimisen. Selvityshenkilönä aloitti marraskuussa 2012 FT Teija Ojankoski. Selvityshenkilön tehtävänä oli toukokuun 2013 loppuun mennessä kuvata vuokra-asuntosektorin toimintaympäristöä sekä koota tilastoja ja muuta taustamateriaalia KUUMA-kunnista. Selvityshenkilön tuli myös tehdä ehdotuksia vuokra-asuntotuotannon turvaamiseksi KUUMA-kunnissa sekä hakea yhteistyötapoja kuntien viranomaisten ja vuokrataloyhtiöiden toimintaa helpottamaan. Asuntotilanteen kokonaiskuvan selventäminen on erittäin tärkeää, jotta KUUMA -kunnissa voidaan vuoden 2013 loppuun mennessä tehdä oikeat johtopäätökset ja päättää toimenpiteistä asuntotilanteen parantamiseksi MALaiesopimuksen mukaisesti. Päätöksiä ei tule tehdä pelkkien mielikuvien ja uskomusten perusteella, vaan päätösten tulee perustua oikeaan ja analysoituun tietoon. Se on nyt koottu tähän raporttiin, samoin kuin selvityshenkilöt ehdotukset jatkotoimenpiteiksi. Selvitystyötä rahoittavat KUUMA-kuntien lisäksi Uudenmaan liitto sekä Ympäristöministeriö. Järvenpäässä huhtikuussa 2013 KUUMA-asuntoryhmän puheenjohtaja Kirsti Ruislehto Suunnittelupäällikkö Järvenpään kaupunki 3
4 OSA I 1. TOIMEKSIANTO 1.1. Mal-sopimus Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus allekirjoitettiin Allekirjoituspöytäkirjaan kirjattiin aiesopimuksen tulkintaa selventävänä kirjauksena mm. seuraavaa: Aiesopimuksen kohdassa VII Asuntotuotantotarpeeseen vastaaminen mainitusta ARA-tuotannosta voi KUUMA -kunnissa enintään puolet olla asumisoikeusasuntoja edellyttäen, että ao. kunnat selvittävät sitovan yhteistyön käynnistämisen tai yhteisen toimijan perustamisen sosiaalisen vuokra-asuntotuotannon turvaamiseksi sekä sitoutuvat selvityksen pohjalta toimenpiteisiin. Taustalla on huoli vuokra-asuntotilanteen jatkuvasta huonontumisesta koko metropolialueella (liite 1) Muu kehittämistarve Vuokra-asuntotilanne KUUMA-alueella vaihtelee kunnittain kovastikin. Kuitenkin alueella on selkeää tarvetta lisätä vuokra-asuntokantaa. Yleishyödyllisten yhtiöiden vuokra-asuntojen tuotantokyky ja -halu on viime vuosien aikana hiipunut. Yhtenä syynä voi olla ARA-rahoituksen huono kohtaanto. Syitä lienee useampiakin. KUUMA -kuntien vuokrataloyhtiöiltä on tullut myös viestiä, että yhteistyötarvetta on nykyistä enemmän. Yhtiöiden henkilökunnalta edellytettävä osaamisalue on erittäin laaja. Yhtiön taloudenhoito, asumisaikainen hallinto kiinteistön ylläpito- ja huoltojärjestelyineen on jo yksistään vaativa kokonaisuus. Kaiken edellisen lisäksi yhtiöiltä edellytetään myös asuntojen uudistuotannon ja vanhan asuntokannan perusparannusten rakennuttamisen osaamista. Pienissä yhtiöissä henkilöstöresurssit ovat niukat, joten erityisesti rakennuttamisessa on haastetta Projektin tavoite Tarkoituksena on projektisuunnitelman mukaisesti tuottaa KUUMA -kunnilta selvitys eo. allekirjoituspöytäkirjan kirjaukseen liittyen. Lisäksi tarkoituksena on edistää KUUMA-alueen asuntosektorin verkostoitumista. Selvityksen tekemiselle on edellytyksenä, että KUUMA täsmentää jatkossa tavoiteasetantaa. Lähtökohtana tulisi olla pysyminen aluetasolla eli KUUMA-kuntien tilanteessa. Selvityksen taustalla ei ole ajatusta siitä, että yhtiöt tulisi yhdistää. Vuokrataloyhtiöiden yhdistäminen on poliittisesti erittäin haasteellista ja toisaalta se ei lisää vuokra-asuntoja alueella. Sen vuoksi selvityksen ei tulisi lähteä liikkeelle olettamasta, että nykyisten vuokrataloyhtiöiden omistusjärjestelyjä täytyisi radikaalisti muuttaa. Selvityksen tarkoituksena on nimenomaan hakea yhteistyötapoja, joilla voidaan helpottaa kuntien viranomaisten ja vuokrataloyhtiöiden toimintaa ja edistää vuokraasuntotilanteen paranemista KUUMA-alueella. 2. SELVITYKSEN RAJAUKSET Selvityksessä keskitytään KUUMA-kuntiin ja etsitään keinoja näiden kuntien vuokra-asuntotuotannon ja tuotantoa edistävän yhteistyön laajentamiseksi. KUUMA-kunnat ovat osa Helsinginseutua ja tähän koko seutuun liittyviä tunnuslukuja tai muita havaintoja käsitellään siinä määrin kuin kulloinkin käsiteltävä asia vaatii. 4
5 Selvityksen ulkopuolelle rajataan erityisasuminen, mikä tarkoittaa mm. asunnottomille, kehitysvammaisille, mielenterveyskuntoutujille ja vanhuksille erityisesti nimettyjä asuntoja. Sen sijaan opiskelijaasuntokysymystä tarkastellaan siltä osin kuin se luontevasti tulee esille. Opiskelija-asumista koskeva erillinen selvitys (Sedig 2012) on julkaistu joulukuussa 2012 ja siinä esitetään toimenpide-ehdotuksia opiskelijoiden asuntotilanteen kehittämiseksi. 3. SELVITYKSEN TOTEUTUS KUUMA-kuntien vuokra-asuntotuotannon turvaamista koskeva selvitys toteutettiin kokoamalla kuntien asumista koskevaa tilasto- ja tutkimusaineistoa, haastattelemalla asiantuntijoita (liite 2) ja käymällä vuoropuhelua KUUMA-kuntien päätöksenteko-organisaatioiden kokouksissa. Selvityksen tilasto- ja tutkimusaineiston runko muodostuu MAL-aiesopimuksen aineistosta, Tilastokeskuksen ja Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) tilastoista, Helsingin seudun asuntoraportti 2012 julkaisusta, kunnallisten vuokra-asuntoyhtiöiden tilinpäätös- ja toimintakertomusaineistosta ja Outi Hämäläisen (2009) opinnäytetyöstä Seudullinen kiinteistöjen yhteisomistus. Selvitykseen haastateltiin kuntien asuntoviranomaisia, kuntien vuokra-asuntoyhtiöiden edustajia, kunnan omistajaohjauksesta vastaavia henkilöitä, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen edustajia ja kunnissa toimivien suurimpien yleishyödyllisten yhtiöiden edustajia. Haastattelut toteutettiin pääasiassa tammikuussa 2013 ja haastateltujen vastaukset on käsitelty selvitykseen siten, ettei haastateltavaa ole mahdollista tunnistaa. Niissä kohdin, missä henkilön nimi tai taho on kerrottu, asiasta on erikseen sovittu ja siihen on henkilön tai yhteisön taholta suostumus. Selvityksen etenemistä seurasivat seurantaryhmänä KUUMA-hallitus, ohjausryhmänä KUUMA-komissio, työryhmänä KUUMA-asuntoryhmä ja lisäksi pienryhmä, joka koostui asuntoryhmän kolmesta jäsenestä ja KUUMA-toimiston yhdestä henkilöstä. 4. VÄESTÖ JA ASUMINEN KUUMA-KUNNISSA KUUMA-kuntien väestönkehitys on suorassa yhteydessä koko Helsingin seudun kehitykseen. Kunnat ovat vastanneet seudulla asukkaiden omakotiasumistarpeeseen, mikä näkyy myös väestökehityksessä, väestörakenteessa, kuntien välisessä muuttoliikkeessä ja työssäkäyntiliikenteessä niin pääkaupunkiseudun suuntaan kuin KUUMA-kuntien keskenkin. Koko Helsingin seudulla pääkaupunkiseudun kuntien ja KUUMA-kuntien erilaiset roolit tukevat toisiaan ja samalla kuvastuvat laajalti eri tavoin eri toiminnoissa Väestökehitys KUUMA-kunnissa KUUMA-kuntien väestömäärän on ennustettu kasvavan vuoteen 2020 mennessä keskimäärin 0,9 % vuosivauhtia (kuva 1). Kasvuvauhti on hitaampi kuin kuluneena vuosikymmenenä. Väestö kasvaa sekä syntyvyyden, siirtolaisuuden että muuttoliikkeen myötä. Muuttoliike pääkaupunkiseudulta kehyskuntiin on viimeisen kymmenen vuoden aikana ollut vilkasta eritoten kehyskuntien kohtuuhintaisen tonttitarjonnan vuoksi. Pientaloasumisen suosio on vetänyt väkeä kehyskuntiin, joissa asumiseen liittyvät toiveet on ollut mahdollista toteuttaa taloudellisesti paremmin kuin pääkaupunkiseudun kunnissa. Nopeimmin väestö on 2000-luvulla kasvanut Kirkkonummella, Mäntsälässä, Nurmijärvellä ja Pornaisissa ja hitaimmin Hyvinkäällä ja Järvenpäässä. Väestönkasvu on kuitenkin hidastunut jonkin verran vuodesta 2008 muuttovoiton vähenemisen vuoksi. Kaikki KUUMA-kunnat ovat saaneet muuttovoittoa koko 2000-luvun ajan. Mäntsälässä, Nurmijärvellä, Pornaisissa, Sipoossa ja Vihdissä väestönkasvu on perustunut pääasiassa maassamuuton tuottamaan muuttovoittoon. Järvenpään väestönkasvu on puolestaan perustunut eniten syntyvyyteen. 5
6 Väkiluvut ja väestöennuste 2020 henkilöä Väkiluku Väestöennuste 2020 Hyvinkää Järvenpää Kerava Kirkkonummi Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula Vihti Kuva 1 Lähde: Tilastokeskus 2012 Koko Helsingin seudulla siirtolaisuus on tällä vuosituhannella vaikuttanut väestönkasvua lisäävästi ja ensimmäistä kertaa muuttoliiketutkimuksen historiassa Helsingissä siirtolaisuus kasvattaa väkilukua enemmän kuin maassamuutto. Muuttoliiketutkimuksen valossa kyse on historiallisesti merkittävästä kehityssuunnasta (Aro 2012). Ulkomaalaisväestö lisääntyy pientalovaltaisissa kehyskunnissa jatkuvasti, joskin ulkomaalaisväestön osuus niissä (3 %) on selvästi vähäisempi kuin pääkaupunkiseudulla (9-11 %). Myös kasvuennusteissa ulkomaalaisväestön osuuden oletetaan pysyttelevän alle 5 %:ssa vuoteen 2030 asti (Saikkonen et al. 2013). KUUMA-kuntiin muuttaneet ovat valtaosin aktiivi-ikäisiä ja lapsiperheitä, mistä syystä ikärakenne on kunnissa nuorempaa kuin maassa keskimäärin (kuva 2). Väestön ikääntyminen kuitenkin jatkuu ja lähimmän vuosikymmenen aikana kasvaa yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä ja myöhemmin kasvaa tätä vanhempien ikäluokkien osuus. Syynä on toisen maailman sodan jälkeen syntyneiden suurten ikäluokkien vanheneminen eläkeikäiseksi. Tällä kehityksellä on luonnollisesti pitkän aikavälin vaikutuksia asunnon tarpeeseen, asuntomarkkinoihin ja palveluiden tuottamiseen (Saikkonen et al. 2013). 6
7 Väestön ikäjakauma henkilöä 0 14 v v. 65 v. Hyvinkää Järvenpää Kerava Kirkkonummi Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula Vihti Kuva 2 Lähde: Tilastokeskus Asuntokunnat Asuntokuntien keskikoko on KUUMA-kunnissa 2,3 henkilöä, kun se pääkaupunkiseudun kunnissa on 2,0. Yksin asuvien osuus asuntokunnista on kasvanut viime vuodet ja kehitys näyttää jatkuvan samansuuntaisena. Suhteessa eniten yhden henkilön talouksia on pääkaupunkiseudun kunnissa, mutta näiden osuus on kasvussa myös kehysalueella. KUUMA-kunnissa tyypillisiä ovat suuret asuntokunnat ja niissä 4 5 hengen taloudet muodostavat viidenneksen asuntokunnista. Lapsiperheiden osuus KUUMA-kunnissa on 30,4 %, kun pääkaupunkiseudun kunnissa osuus on 22,3 % ja koko maassa 22,6 %. Osuus vaihtelee KUUMA-kuntien kesken ja esimerkiksi Pornaisissa kolmanneksessa asuntokunnissa on vähintään 4 5 henkilöä, kun taas Hyvinkäällä vastaavia talouksia on vain kuudennes. Asuntokuntien henkilölukumäärän kehitystä KUUMA-kunnissa tarkasteltaessa ilmenee selvä kehityssuunta viimeisen kuuden vuoden aikana. Kaikissa kunnissa yhden ja kahden henkilön talouksien määrät ovat kasvussa. Tätä suurempien talouksien määrä näyttäisi olevan määrällisesti vakiintumassa 7
8 ainakin toistaiseksi. Poikkeuksen tekee Pornainen, jossa tarkasteluajanjaksolla kolmi- ja nelihenkisten perheiden määrä on myös kasvanut. Sipoossa kehityssuunta on ollut samankaltainen, mutta Sipoon läntisimmän osan liittäminen osaksi Helsinkiä näkyy tilastossa notkahduksena kotitalouksien määrän kehityksessä. Kaikissa hallintamuodoissa yksin asuvien määrä on kasvanut. Esimerkiksi myös vuokralla asuvien yhden hengen kotitalouksien määrä on kasvanut kaikissa KUUMA-kunnissa. Lisäksi Keravalla ja Tuusulassa myös vuokralla asuvien kahden henkilön kotitalouksien määrä on kasvanut. Poikkeuksen tekee Pornainen, jossa vuokra-asuntojen määrä on hyvin vähäinen ja määrä on ollut pitkään muuttumaton. Kaikissa KUUMAkunnissa yhden ja kahden henkilön talouksien määrät ovat kasvussa Asumistaso Asumisväljyys on pitkään ollut kasvussa koko Helsingin seudulla. KUUMA-kunnissa asumisväljyys on keskimäärin h-m 2 /henkilö. Asuntojen keskikoko puolestaan on alueella 83,3 m 2, mikä on selvästi enemmän kuin pääkaupunkiseudun kunnissa (68,9 m 2 ) ja koko maassa (79,4 m 2 ) (taulukko 1). Keskeisiä asuntotietoja Helsingin seudulla ja koko maassa vuonna 2011 PKS KUUMA-kunnat Hgin seutu Koko maa Asuntokanta, kpl Pientaloasunnot, % 23,9 63,6 31,9 54,1 Kerrostaloasunnot, % 75,2 35,2 67,1 44,1 Omistusasunnot, % 49,1 67,5 52,8 59,0 Vuokra-asunnot, % 40,2 22,6 36,6 29,1 Asuntojen keskikoko, h-m 2 68,9 83,3 72,9 79,4 Asumisväljyys, h-m 2 /hlö 34,8 38,9 35,7 39,0 Asuntokunnat, kpl Lapsiperheitä, % 22,3 30,4 23,9 22,6 Yksin asuvia, % 43,9 33,7 41,8 41,2 Asuntokuntien keskikoko, hlö 2,0 2,3 2,1 2,1 Taulukko 1 Lähde: Tilastokeskus 2012 Helsingin seudulla pientaloasuminen ja omistusasunnot ovat leimallisia erityisesti KUUMA-kunnille. 8
9 4.4. Asuntokannan määrä ja rakenne Helsingin seudun asuntokannasta lähes kolmannes eli asuntoa on pientaloissa. Näistä kaksi kolmasosaa on erillispientaloissa. Pientaloasuminen on leimallista erityisesti KUUMA-kunnille. Niissä lähes kaksi kolmasosaa asunnoista on pientaloissa ja seudun pientaloasunnoista 40 % sijaitseekin kehysalueella (Saikkonen et al. 2013). Pientalovaltaisimpia ovat Pornainen (94 %), Mäntsälä (80 %) ja Sipoo (80 %). Suhteellisesti vähemmän pientaloja on puolestaan pääradan varren kaupungeissa: Kerava (39 %), Hyvinkää (47 %) ja Järvenpää (54 %) (kuva 3). Koko Helsingin seudun asuntotuotannosta kehyskunnat ovat toteuttaneet neljänneksen vuosien aikana. Tänä aikana kehyskuntiin on syntynyt uutta asuntoa. Asunnot talotyypeittäin KUUMA-kunnissa vuonna 2011 kpl Erillinen pientalo Rivi- tai ketjutalo Asuinkerrostalo Muu rakennus Vihti Tuusula Sipoo Pornainen Nurmijärvi Mäntsälä Kirkkonummi Kerava Järvenpää Hyvinkää Kuva 3 Lähde: Tilastokeskus 2012 Asuntokannan jakautuminen eri hallintamuotoihin noudattaa Helsingin seudulla samaa alueittaista rakennetta kuin talotyyppien osalta (Saikkonen et al. 2013) (kuva 4). Omistusasunnot ovat yleisin hallintamuoto, joskin Helsingissä omistusasuntojen osuus on alle puolet (44 %). Kehyskunnissa korostuvat omistusasunnot. Omistusasuminen vallitsee erityisesti Pornaisissa (83 %), Sipoossa (75 %), Mäntsälässä (74 %) ja Nurmijärvellä (75 %). Kaikissa muissakin kehyskunnissa omistusasuntojen osuus on yli 60 % tai sen tuntumassa. Vuokra-asuntoja on selvästi eniten Helsingissä, jossa on 59 % Helsingin seudun kaikista vuokra-asunnoista, yhteensä asuntoa. Espoossa on 16 %, Vantaalla 13 % ja kehyskunnissa 12 % seudun vuokra-asunnoista. Asumisoikeusasuntojen osuus on koko kannasta kaikissa kunnissa vähäinen vain muutaman prosentin luokkaa. Poikkeuksena on Pornainen, missä ei ole yhtään asumisoikeusasuntoa. 9
10 Asuntokanta hallintamuodoittain kpl Omistusasunto Vuokra-asunto Asumisoikeusasunto Muu tai tuntematon hallintaperuste Hyvinkää Järvenpää Kerava Kirkkonummi Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula Vihti Kuva 4 Lähde: Tilastokeskus Asuntojen keskikoko Asuntojen keskikoko kasvaa hitaasti mutta varmasti (Saikkonen et al. 2013). Koko maassa asuntojen keskikoko oli vuoden 2011 lopussa 79 huoneisto-m 2, mutta Helsingin seudulla 73 h-m 2. Ero johtuu pääasiassa kerrostalo- ja vuokra-asuntojen suuremmasta osuudesta Helsingin seudun asuntokannassa. Erillispientalojen keskikoko on kehyskunnissa hiukan suurempi (117 h-m 2 ) kuin pääkaupunkiseudulla (113 h-m 2 ). Suurimmat erillispientalot ovat Kauniaisissa (keskimäärin 171 h-m 2 ) ja Kirkkonummella (129 h-m 2 ). Rivitalojen kohdalla ero on päinvastainen: pääkaupunkiseudun rivitaloasunnot ovat keskimäärin 91 h-m 2 :n kokoisia, kun kehyskunnissa keskikoko on 78 h-m 2. Kerrostaloasuntojen koko ei juurikaan vaihtele seudun sisällä: ne ovat pääkaupunkiseudulla keskimäärin 58 h-m²:n ja kehysalueella keskimäärin 57 h-m 2 :n suuruisia. 10
11 Hallintasuhteen mukaiset asuntokoot seuraavat talotyypeittäistä kokojakautumaa. Vuokra-asunnot sijaitsevat pääsääntöisesti kerrostaloissa ja niiden keskikoko on Kauniaista ja Kirkkonummea lukuun ottamatta kaikissa kunnissa alle 60 h-m 2. Omistusasuntojen keskikoko vaihtelee enemmän ja on suurempi kehyskunnissa. Pääkaupunkiseudun suurissa kaupungeissa ja pääradan varren kaupungeissa omistusasunnot ovat keskimäärin pienempiä. Muissa kehysalueen kunnissa ja erityisesti Kauniaisissa omistusasunnot ovat keskimäärin yli 100 h-m 2 :n kokoisia. Pienten huoneistojen (1 2 huonetta) osuus on Helsingin seudulla selvästi suurempi (30 %) kuin koko maassa. Tämä ero johtuu pääasiassa Helsingistä, jossa niiden osuus on 41 %. Helsingin asuntokannasta peräti 17 %:ssa on vain yksi huone. Suuria, vähintään viiden huoneen asuntoja on Helsingin seudulla runsas neljännes kaikista asunnoista. Kehyskunnissa niiden osuus on 40 % ja pääkaupunkiseudulla 24 %. Tässäkin Helsinki poikkeaa muista: siellä osuus on 18 %, kun se on Espoossa 36 %, Vantaalla 29 % ja Kauniaisissa peräti 54 %. Suuria asuntoja on suhteessa runsaasti myös Pornaisissa (57 %) ja Sipoossa (52 %). Kerrostaloasuntojen koko ei juurikaan vaihtele seudun sisällä. Vuokra-asunnot sijaitsevat pääsääntöisesti kerrostaloissa. Omistusasuntojen keskikoko vaihtelee enemmän ja on suurempi kehyskunnissa ARA-rajoitusten alaiset asunnot ARA-vuokra-asunnoilla tarkoitetaan arava- tai korkotukilainalla rakennettuja vuokra-asuntoja, joissa on voimassa käyttö- ja luovutusrajoituksia. Myös asumisoikeusasuntoja koskevat käyttö- ja luovutusrajoitukset. Kolme neljästä ARA-vuokra-asunnosta on nk. tavallisia vuokra-asuntoja ja neljäsosa on rakennettu erityisryhmille (Saikkonen et al ) Valtakunnallisesti tarkastellen ARA-vuokra-asunnoista lähes 60 % on kuntien tai niiden omistamien yhtiöiden omistuksessa. Erityisryhmien asuntoja omistavat erilaiset yhdistykset ja säätiöt, jotka toimivat usein paikallisesti. Yleishyödylliset yhteisöt (mm. VVO-konserni, SATO-konserni, AVARA ja Kuntaasunnot Oy) omistavat yhteensä lähes asuntoa eli 15 % kaikista ARA-vuokra-asunnoista. Muita merkittäviä omistajia ovat opiskelija- ja nuorisoyhteisöt, joilla kummallakin on omistuksessaan noin asuntoa (Saikkonen et al ) Helsingin seudulla on noin kolmasosa koko maan ARA-vuokra-asunnoista, pääkaupunkiseudulla 29 % ja sen lähialueella 4 %. Pääkaupunkiseudun ARA-vuokra-asuntoa muodostavat noin viidenneksen alueen asuntokannasta (Saikkonen et al ) KUUMA-kunnissa valtion tuella rakennettuja ARA-vuokra-asuntoja on määrällisesti eniten radanvarsikunnissa (kuva 5). Asuntokantaan suhteutettuna niitä on eniten Keravalla (23 %) ja Järvenpäässä (19 %). Vähiten niitä on Sipoossa (7 %) ja Pornaisissa (2,3 %). Osa näistä on jo vapautunut rajoituksista. Käyttöä ja luovutusta koskevista rajoituksista vapautuu vuosina Helsingin seudulla yhteensä asuntoa eli 11 % alueen ARA-vuokra-asunnoista (kuva 6). Vapautuminen vaihtelee vuosittain ja erityisen paljon niitä vapautuu vuosina 2019 (4 600 vapautuvaa asuntoa) ja 2020 (3 700 asuntoa). Valtaosa rajoituksista vapautuvista asunnoista sijoittuu pääkaupunkiseudulle. KUUMA-kunnissa vapautuvien asuntojen osuus on selvästi pienempi kuin Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla, joissa niiden osuus on viidennes kaikista rajoitusten alaisista asunnoista. KUUMA-kunnissa osuus vaihtelee kunnittain ja Pornaisissa ei esimerkiksi vapaudu yhtään asuntoa. Eniten asuntoja vapautuu Keravalla, Mäntsälässä ja Tuusulassa. 11
12 Asunnot, jotka vapautuvat käyttö- ja luovutusrajoituksista rajoitusajan päättyessä tai erillisestä hakemuksesta, muuttuvat käytännössä vapaarahoitteisten asuntojen kaltaisiksi. Tämän jälkeen ei asuntojen omistajayhteisöillä ole velvoitetta noudattaa esimerkiksi omakustannusvuokraperiaatetta. Koska merkittävä määrä asuntoja on vapautunut tai vapautumassa lähivuosikymmenen aikana, eikä korvaavaa uutta tuotantoa ole syntynyt, on syntynyt yleinen huoli kohtuuhintaisten asuntojen tarjonnan vähenemisestä erityisesti Helsingin seudulla luvulla aravakanta vapautuu rajoituksista kiihtyvään tahtiin, kun 1970-luvulla rakennetun asuntokannan laina-ajat ja 10 vuoden lisärajoitusajat päättyvät. Huoli siitä, että rajoituksista vapautuvat asunnot poistuisivat vuokramarkkinoilta, on toistaiseksi osoittautunut aiheettomaksi eritoten hyvän vuokra-asuntokysynnän alueilla. Käytännössä rajoituksista vapautuvat asunnot ovat kasvukeskusseuduilla jääneet vuokra-asuntokäyttöön ja vain lähinnä sellaisten vuokrakiinteistöjen omistuksesta on luovuttu, jotka eivät kunnoltaan, sijainniltaan tai huoneistokokojensa puolesta vastaa kysyntään (Laukkanen & Mäki-Fränti 2010, s. 69). Lainoitetut arava- ja korkotukivuokra-asunnot KUUMA-kunnissa (sis. vapautuneet) kpl Lainoitetut korkotukivuokra-asunnot Lainoitetut arava-vuokra-asunnot Hyvinkää Järvenpää Kerava Kirkkonummi Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula Vihti Kuva 5 Lähde: ARA 2012 KUUMA-kunnissa valtion tuella rakennettuja ARA-vuokraasuntoja on määrällisesti eniten radanvarsikunnissa. 12
13 Rajoituksista vapautuvat arava- ja korkotukiasunnot vuosina kpl Vapautuvat korkotukiasunnot Vapautuvat arava-asunnot Hyvinkää Järvenpää Kerava Kirkkonummi Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo 7 Tuusula Vihti Kuva 6 Lähde: ARA Vuokralla asuvat asuntokunnat Vuokra-asuntokäytössä olevien asuntojen osuus koko asuntokannasta on pääkaupunkiseudun kunnissa n. 40 % (kuva 7). Helsingissä osuus on suurin ja lähes puolet (47 %) asunnoista on vuokraasuntoina. Espoossa (34 %) ja Vantaalla (35 %) vuokra-asuntona on joka kolmas asunto. KUUMA-kunnissa vuokra-asuntokuntia on keskimäärin 20,5 %, mikä on selvästi myös valtakunnallista keskitasoa alhaisempi (30 %) (Tilastokeskus 2012). KUUMA-alueen pääradanvarrella sijaitsevissa kunnissa vuokraasuntojen osuus on vähän alle kolmannes, mikä on vähemmän kuin pääkaupunkiseudulla mutta selvästi enemmän kuin muissa KUUMA-alueen kunnissa, joissa vuokra-asuntoja on noin viidennes kaikista asunnoista. Pornaisissa osuus on kaikkein alhaisin vain noin 7 %. Lähes puolet pääkaupunkiseudun vuokra-asunnoista on vapaarahoitteisia. Kehyskunnissa ARA-vuokra-asuntojen osuus kaikista vuokra-asunnoista on suurempi kuin pääkaupunkiseudulla, mutta tämä johtuu näiden kuntien suhteellisen vähäisestä vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen määrästä (Saikkonen et al. 2013). 13
14 Vuokra-asuntokäytössä olevien asuntojen osuus koko asuntokannasta vuokra-asuntokäytössä olevien asuntojen osuus, % Espoo Helsinki Vantaa Hyvinkää Järvenpää Kerava 30,2 28,4 32,6 34,2 34,7 47,2 Rajoituksista vapautuvat asunnot ovat kasvukeskusseuduilla jääneet vuokra-asuntokäyttöön. Kirkkonummi 21,8 Mäntsälä Nurmijärvi 16,3 17,3 Pornainen 7,2 Sipoo 13,3 Tuusula Vihti 18,5 18, Kuva 7 Lähde: Tilastokeskus Vuokrataso Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrissa hintataso on korkein Helsingissä. Helsingin vuokrataso27 neliömetriä kohden (15, 1 euroa kuukaudessa vuoden 2012 II neljänneksellä) on puolitoistakertainen verrattuna pääkaupunkiseudun ulkopuoliseen Suomeen. Vuokrataso laskee siirryttäessä Espooseen (14,0 euroa/m²/kk), Vantaalle (13,1 euroa/m²/kk) ja kehyskuntiin (11,5 euroa/m²/kk). Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat ovat nousseet vuodesta 2005 sekä pääkaupunkiseudulla että kehysalueella 26,1 % (Saikkonen et al ) Vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä vapaarahoitteisten asuntojen keskivuokra oli kohonnut jo 11,77 euroon (Tilastokeskus 2013). Aravalainoitetuissa vuokra-asunnoissa ei ole samanlaisia eroja alueitten välillä, koska niissä vuokrat määräytyvät omakustannusperiaatteen mukaisesti. Näin ollen aravavuokrat ovat keskimäärin noin 11 euroa neliömetriä kohden kuukaudessa pääkaupunkiseudulla, runsaat 10 euroa kehysalueella ja muualla maassa runsaat yhdeksän euroa (Saikkonen et al ) Vuokrataso on kohonnut kuitenkin nopeasti ja vuodelle 2013 määritellyt kunnallisten vuokrataloyhtiöiden vuokrat ylittävät jo useassa kehyskunnassakin 11 euroa (kuva 8). 14
15 Keskivuokra eur/asm 2 /kk Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Tuusula Hyvinkää Kuva 8 Lähde: Kuntien vuokrataloyhtiöt 2013 ARAn selvityksen 4/2012 mukaan vuonna 2012 vuokrat nousivat selvästi enemmän kuin yleinen hintatason nousu (8/2012 2,7 %) ja enemmän kuin Tilastokeskuksen julkaisemat 2. neljänneksen vuokrat (3,9 % vapaarahoitteiset ja 3,6 % ARA-rahoitteiset). Vuokria on nostanut mm. hoitokulujen kallistuminen. Pääkaupunkiseudun kunnissa vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen hintatasoa nostaa lisäksi ARA-asuntojen niukkuus ja hidas vaihtuvuus. ARAn vuokramarkkinaindeksin 1/2012 mukaan kehyskuntien vapaarahoitteisen ja ARA-kannan vuokrat eroavat silti toisistaan hyvin vähän pääkaupunkiseudun vuokratasoeroihin verrattuna. Vuokratason osalta valtion tukema vuokra-asuntotuotanto ei tuo KUUMA-kunnissa merkittävää kohtuuhintaisuusetua markkinavuokriin verrattuna. ARA-rahoitteisten ja vapaarahoitteisten vuokrataso ovat kehyskunnissa lähes samat Asumistuensaajat kehyskunnissa Asumistuensaajista asuu enemmistö ARA-vuokra-asunnoissa Nurmijärvellä ja pääradanvarsikunnissa, eli Hyvinkäällä, Keravalla ja Järvenpäässä. Muissa kunnissa enemmistö asumistuensaajista asuu vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa. Pääradanvarsikunnissa ARA-vuokra-asunnoissa asuvien asumistuensaajatalouksien neliövuokrat ovat alempia ja asuntojen pinta-alat suurempia kuin vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa asuvilla talouksilla (taulukko 2). Verrattaessa keskimääräistä asumistukea taloutta kohden kuukaudessa voidaan havaita, että valtaosassa kehyskuntia asumistuki on euromääräisesti selvästi pienempi vapaarahoit- 15
16 teisissa vuokra-asunnoissa kuin ARA-vuokra-asunnoissa. Vain Nurmijärvellä ja Pornaisissa vapaarahoitteisten asumistuki on korkeampi kuin ARA-asunnoissa. Muissa kehyskunnissa vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokrat ovat alempia ja pinta-alat suurempia asumistuensaajatalouksissa kuin ARAvuokra-asunnoissa asuvilla tuensaajatalouksilla. Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, tuensaajat elokuussa 2012 ARA-vuokra-asunnot Vapaarahoitteiset vuokra-asunnot Asumistuensaajat kpl kaikista asumistuensaajista asumistuki keskimäärin vuokra keskimäärin /m 2 / huoneistoala keskimäärin m 2 Asumistuensaajat kpl kaikista asumistuensaajista asumistuki keskimäärin vuokra keskimäärin /m 2 /kk huoneistoala keskimäärin m 2 Kunta % /kk kk % /kk Hyvinkää ,6 297,02 9,91 58, ,4 263,15 11,1 47,9 Järvenpää ,7 305,49 10,7 58, ,3 269,58 11,55 52,1 Kerava ,6 330,07 11,27 60, ,4 303,3 11,54 55 Kirkkonummi ,6 326,68 11,26 61, ,4 320,9 10,68 60,9 Mäntsälä 80 42,3 277,43 10,31 57, ,7 259,82 9,58 56,9 Nurmijärvi ,6 295,8 10,36 58, ,4 298,27 10,41 60,1 Pornainen 10 45,5 238,86 12,61 67, ,5 259,73 9,93 69,1 Sipoo 46 28,0 300,72 12,23 58, ,0 292,61 11,57 58,3 Tuusula ,2 303,37 10,94 57, ,8 298,41 10,72 59,7 Vihti ,2 304,55 11,96 56, ,8 299,05 11,33 60,7 Taulukko 2 Lähde: ARA 2012 ARA on asumistuensaajaruokakuntia koskevassa selvityksessään (4/2012) myös todennut, että ARA-asuntokanta on rakennettu keskimäärin isommille ruokakunnille, kuin tämän päivän yhteen ja kahteen henkilöön painottuva hakijakunta. Isommissa kaupungeissa, varsinkin pääkaupunkiseudulla työssä käyvän asunnonhakijan on helpompaa hankkia vuokra-asunto vapailta markkinoilta kuin ARA-asuntojonon kautta. Jos ARA-asuntoja vapautuu, ne ovat usein liian isoja, jolloin edullisemmaksi tulee vuokrata pienempi vapaarahoitteinen asunto. Vaikka asuntojen kokoero ei ole yhtä suuri muilla paikkakunnilla, maksetaan niissäkin keskimäärin enemmän asumistukea ARAasunnoissa asuville (taulukko 3). Valtaosassa kehyskuntia asumistuki on euromääräisesti selvästi pienempi vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa kuin ARAvuokra-asunnoissa. Asuntotilanne on vuokraasunnontarvitsijan kannalta parempi kehyskunnissa kuin pääkaupunkiseudulla. 16
17 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, tuensaajat elokuussa 2012 Asumistuki keskimäärin Vuokra keskimäärin Huoneistoala keskimäärin ARA-as. Vap.rah. Erotus ARA-as. Vap.rah. Erotus ARA-as. Vap.rah. Erotus Kunta /kk /kk /m 2 /kk /m 2 /kk m 2 m 2 Hyvinkää 297,02 263,15 33,87 9,91 11,10-1,19 58,9 47,9 11,0 Järvenpää 305,49 269,58 35,91 10,70 11,55-0,85 58,3 52,1 6,2 Kerava 330,07 303,30 26,77 11,27 11,54-0,27 60,6 55,0 5,6 Kirkkonummi 326,68 320,90 5,78 11,26 10,68 0,58 61,3 60,9 0,4 Mäntsälä 277,43 259,82 17,61 10,31 9,58 0,73 57,6 56,9 0,7 Nurmijärvi 295,80 298,27-2,47 10,36 10,41-0,05 58,0 60,1-2,1 Pornainen 238,86 259,73-20,87 12,61 9,93 2,68 67,2 69,1-1,9 Sipoo 300,72 292,61 8,11 12,23 11,57 0,66 58,1 58,3-0,2 Tuusula 303,37 298,41 4,96 10,94 10,72 0,22 57,2 59,7-2,5 Vihti 304,55 299,05 5,50 11,96 11,33 0,63 56,2 60,7-4,5 Taulukko 3 Lähde: ARA Vuokra-asuntojen kysyntä KUUMA-kunnissa ARA-vuokra-asuntoa hakeneiden määrä on vaihdellut viime vuosina ja hakijoiden määrä väheni koko KUUMA-alueella vuosikymmenen vaihteeseen saakka, jonka jälkeen hakijamäärät ovat olleet hienoisessa kasvussa (taulukko 4). Keskimäärin asuntotilanne on vuokra-asunnontarvitsijan kannalta parempi kehyskunnissa kuin pääkaupunkiseudulla tai koko maassa. ARAvuokra-asuntoa hakevien hakijoiden asunnonsaantiin vaikuttavat asunnonhakijoiden määrä, erittäin kiireellisten asunnon hakijoiden määrä, asuntojen vaihtuvuus, asuntokannan huoneistojakauma ja valmistuva uudistuotanto. Asunnonhakijat ARA-vuokra-asuntoihin kunnittain v Kunta Hyvinkää Järvenpää Kerava Kirkkonummi Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula Vihti Yhteensä Taulukko 4 Lähde: ARA 2012 Hakijamäärän kehitystä tärkeämpi mittari ARA-asuntojen kysyntää seurattaessa on hakijan asunnon tarpeen kiireellisyys. ARAn määrittelyn mukaan erittäin kiireellisessä asunnon tarpeessa on hakija, joka on asunnoton tai joka on viranomaisen päätöksellä tai asunnon purun vuosi ilman omaa syytään velvoitettu muuttamaan asunnostaan tai jonka asunto on erittäin ahdas tai joka on muuttamassa paikkakunnalle, josta on saanut työpaikan (ks. ARA 2008). Erittäin kiireellisessä asunnontarpeessa olevien hakijatalouksien osuus hakijoista on jo pitkään ollut pääkaupunkiseudun kunnissa suurin, sillä siellä myös ARA-vuokra-asuntojen kysyntää on eniten ja hakijoiden tilannetta voidaan pitää vaikeana. KUUMA-kunnissa näiden hakijatalouksien osuus on puolestaan ollut alhainen, mutta parin viime vuoden aikana heidän osuutensa on kasvanut osassa kuntia (taulukko 5). 17
18 Hakijatalouksien asunnonsaantia vaikeuttaa asuntojen vaihtuvuuden hidastuminen. Kun asuntoja vapautuu aiempaa vähemmän, asunnonhakija joutuu odottamaan asuntoa pidempään. Asuntojen vaihtuvuus on hitainta pääkaupunkiseudun kunnissa, mutta vaihtuvuus on hidastunut myös KUUMA-kuntien radanvarsikunnissa, joissa vuokraasuntojen kysyntäkin on alueen suurinta (taulukko 6). Asuntojen vaihtuvuus on hitainta pääkaupunkiseudun kunnissa, mutta vaihtuvuus on hidastunut myös kehysalueen radanvarsikunnissa. Asunnontarpeen kriittisyyden lisäksi hakijajoukon rakenteen analyysi antaa tarkempaa tietoa asuntopulan kohdentumisesta. Tämän hetkinen vuokra-asuntopula johtuu eritoten pienten asuntojen puutteesta ja niitä odottavien hakijoiden vaikea tilanne on todellinen, kun taas keskikokoisiin perheasuntoihin hakijamäärät eivät useinkaan ole riittävät. Hakijoiden ja tarjolla olevien asuntojen kohtaanto-ongelma on vuokraasuntoja hallinnoiville yhtiöillekin ongelmallista, kun asuntokanta ei vastaa kysyntää ja kannan kehittäminen on hidasta. Tämä kohtaantoongelma tuottaa paineita vuokratasoon, mikäli osa asunnoista on jatkuvasti tyhjillään, sillä tyhjäkäyttökustannukset joudutaan kattamaan vuokrissa. Tästä syystä vuokralaisen etu aina on, että asuntoihin on aina pieni hakijaruuhka, joskaan nykyinen tilanne ei ole enää normaali pieniin asuntoihin kohdistuvan kysynnän osalta. ARA-asuntoihin hakevista erittäin kiireellisessä asunnontarpeessa olevat hakijakunnat (% hakijoista) Kunta Espoo 41,5 43,1 44,1 41,1 Helsinki 43,7 39,5 49,0 48,0 Vantaa 32,6 30,6 38,0 32,2 Hyvinkää 5,1 5,7 7,7 9,6 Järvenpää 18,0 7,7 29,5 30,2 Kerava 11,5 16,2 16,9 15,3 Kirkkonummi 4,7 7,3 9,2 6,6 Mäntsälä 2,0 3,2 4,5 6,5 Nurmijärvi 6,2 17,7 16,7 19,3 Pornainen ,2 Sipoo 15,4 4,1 6,5 2,3 Tuusula 21,3 10,3 12,1 11,4 Vihti 5,8 12,6 14,0 9,5 Taulukko 5 ARA-asuntojen vaihtuvuus, % Kunta Espoo 13,1 13,8 11,1 12,3 Helsinki 10,9 10,0 10,0 9,4 Vantaa 14,9 13,1 11,5 12,5 Hyvinkää 25,2 24,0 33,0 19,5 Järvenpää 20,5 18,6 16,9 16,7 Kerava 26,0 24,3 20,2 17,7 Kirkkonummi 21,0 20,8 18,5 18,7 Mäntsälä 20,0 22,4 14,7 19,5 Nurmijärvi 20,1 19,5 22,8 20,5 Pornainen 27,0 30,0 25,0 25,0 Sipoo 29,0 *) *) 32,0 Tuusula 25,1 24,7 25,6 25,9 Vihti *) *) *) *) *) = tietoa ei saatavilla Taulukko 6 Lähde: ARA 2012 Lähde: ARA 2012 Tämän hetkinen vuokra-asuntopula johtuu eritoten pienten vuokraasuntojen puutteesta. 18
19 4.11. Asumisoikeusasuminen Asumisoikeusasuminen on omistus- ja vuokra-asumisen väliin sijoittuva hallintamuoto. Asumisoikeusasuntoon saa pysyvän asumisoikeuden, kun maksaa asumisoikeusyhtiölle tarvittavan asumisoikeusmaksun, joka on % asunnon hinnasta. Asunnosta maksetaan lisäksi kuukausittaista vastiketta, joka on verrannollinen vuokraan. Asumisoikeusmaksun saa takaisin indeksillä korotettuna, kun luopuu asunnosta. Helsingin seudulla sijaitsee yli puolet maan asumisoikeusasunnoista. Valtaosa sijoittuu pääkaupunkiseudun kuntiin ja loput kehysalueelle. Asumisoikeusasuntojen osuus koko Helsingin seudun asuntokannasta on n. 3 %, mikä asuntoina tarkoittaa n asuntoa. KUUMA-kunnissa valmiiden asumisoikeusasuntojen määrä oli vuoden 2012 lopussa 3611 asuntoa (kuva 9). Rajoitusten piirissä oleva ARA-asuntokanta vuonna 2012 kpl Asumisoikeusasunnot Vuokra-asunnot Hyvinkää Järvenpää Kerava Kirkkonummi Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula Vihti Kuva 9 Lähde: ARA
20 ARAn selvityksen (5/2012) mukaan ASO-asuntojen käyttövastikkeet ovat koko maassa Helsinkiä lukuun ottamatta olleet ARA-vuokria edullisempia vuosina Vuonna 2012 vastikkeet ovat kuitenkin kehyskunnissa nousseet ARA-vuokria kalliimmiksi. Vapaarahoitteisiin vuokriin verrattuna ASO-asuntojen vastikkeet ovat isoissa kaupungeissa selvästi edullisempia, mutta kehyskunnissa ero vapaarahoitteisiin on vain n. 10 % ASO-asuntojen eduksi. ASO-asunto voidaan laittaa vuokralle, mikäli asumisoikeutta ei kohtuullisessa ajassa saada myydyksi. Pääkaupunkiseudulla vuokrattujen asuntojen osuus on alhainen (alle 1 %) ja muissa suurissa kasvukeskuksissa useita prosentteja. Kehyskunnissa vuokrattujen ASO-asuntojen osuus on 3,2 %. Asukasvaihtuvuus kehyskuntien ASO-asunnoissa 18,6 %, mikä on valtakunnallista keskiarvoa (15 %) hieman korkeampi. Vaihtuvuus on ASO-asunnoissa kuitenkin vähäisempää kuin ARA-vuokra-asunnoissa (20,1 %). Asumisoikeusasunnoissa asuvien henkilöiden määrä KUUMA-kunnissa vuosina henkilöä Hyvinkää Järvenpää Kerava Kirkkonummi Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula Vihti Kuva 10 Lähde: Tilastokeskus
KUUMA-SELVITYS KUUMA-seminaari 6.3.2013. Teija Ojankoski Selvityshenkilö
KUUMA-SELVITYS KUUMA-seminaari 6.3.2013 Teija Ojankoski Selvityshenkilö MAL-SOPIMUKSEN KIRJAUS ARA-tuotannosta voi KUUMA -kunnissa enintään puolet olla asumisoikeusasuntoja edellyttäen, että ao. kunnat
LisätiedotAsuntomarkkinakatsaus 1/2013
ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 0400 996 067 Asuntomarkkinakatsaus 1/2013 31.1.2013 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) kerää ja analysoi asuntomarkkinoita ja rakentamista koskevia tietoja
LisätiedotAsumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ja markkinatilanne
ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 0400 996 067 Selvitys 5/2012 Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ja markkinatilanne 2010 2012 27.11.2012 Sisällys 1 VUOKRA- JA OMISTUSASUMISEN VÄLIMUOTO... 3 1.1
LisätiedotAsuntomarkkina- ja väestötietoja 2010
ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 4 996 67 Pekka Pelvas 4 67 831 Selvitys 7/211 Asuntomarkkina- ja väestötietoja 21 23.6.211 Asuntomarkkina- ja väestötietoja 21 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus
LisätiedotAsuntokunnat ja asuminen vuonna 2014
asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.
LisätiedotAsuntopula kasvun tulppana
Asuntopula kasvun tulppana Keski-Uudenmaan elinkeinopäivä 29.8.2013 Mäntsälä Suunnittelupäällikkö Kirsti Ruislehto Järvenpään kaupunki, Kaupunkikehitys Järvenpään kaupunki Ruislehto Kirsti 2 Järvenpään
LisätiedotAsunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty 8.9.2014
Asunto- ja toimitilarakentaminen Päivitetty 8.9.2014 Rakennuskanta rakennuksen käyttötarkoituksen mukaan ssa, Helsingissä, lla ja kehyskunnissa 31.12.2013 Muut kuin asuinrakennukset Asuinrakennukset 0
LisätiedotAsuntokunnat ja asuminen vuonna 2012
asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.
LisätiedotAsuminen ja rakentaminen
Asuminen ja rakentaminen Elina Parviainen / n kaupunki elina.parviainen[at]vantaa.fi Päivitetty 1.3.2017 Asuminen ja rakentaminen Asunto- ja toimitilarakentaminen Asuminen Kuvioissa ja taulukoissa käytetyt
LisätiedotAsuminen ja rakentaminen
Asuminen ja rakentaminen Elina Parviainen / n kaupunki elina.parviainen[at]vantaa.fi Päivitetty 12.12.2017 Asuminen ja rakentaminen Asunto- ja toimitilarakentaminen Asuminen Kuvioissa ja taulukoissa käytetyt
LisätiedotTILASTOKATSAUS 9:2015
TILASTOKATSAUS 9:2015 13.11.2015 VANTAAN ASUNTOKANTA JA SEN MUUTOKSIA 2004 2014 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa kaikkiaan 102 455 asuntoa. Niistä runsas 62
LisätiedotTilastokatsaus 11:2012
Osuus asuntokannasta, % Tilastokatsaus 11:2012 14.12.2012 Tietopalvelu B14:2012 n asuntokanta 31.12.2011 ja sen muutokset 2000-luvulla Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2011 lopussa
LisätiedotTAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030. Pekka Hinkkanen 20.4.2010
TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 Pekka Hinkkanen 20.4.2010 Ohjelman lähtökohdat: Asuntopoliittisen ohjelman konkreettisia tavoitteita ovat mm.: Asuntotuotannossa varaudutaan 91 000
LisätiedotVuokra-asuntotilanne marraskuussa 2008 eräissä kaupungeissa - Kysely yleishyödyllisille yhteisöille
ISSN 12371288 Lisätiedot: Virpi Tiitinen Puh. +358 40 517 3400 Selvityksiä 1/2009 Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2008 eräissä kaupungeissa - Kysely yleishyödyllisille yhteisöille 4.3.2009 Vuokra-asuntotilanne
LisätiedotAsumisoikeusasuntojen markkinatilanne ja käyttövastikkeet 2013 2014
ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 0400 996 067 Selvitys 4/2014 Asumisoikeusasuntojen markkinatilanne ja käyttövastikkeet 2013 2014 31.10.2014 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA kerää ja analysoi
LisätiedotAsuntokunnat ja asuminen vuonna 2015
Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.
LisätiedotAsuntomarkkinakatsaus 1/2012
ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 0400 996 067 Selvitys 3/2012 Asuntomarkkinakatsaus 1/2012 14.6.2012 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) kerää ja analysoi asuntomarkkinoita ja rakentamista
LisätiedotRajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot
ISSN 1237 1288 Lisätiedot/More information: Kimmo Huovinen Puh./tel +358 40 537 3493 Selvityksiä 5/2008 Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot Rajoitusten alaiset ARA vuokra asunnot: määrä, omistajat ja
LisätiedotMikä asuntostrategia?
Asuntostrategialuonnos Mari Randell Mikä asuntostrategia? Seudun yhteinen maankäyttösuunnitelma, asuntostrategia ja liikennejärjestelmäsuunnitelma on valmisteltu samaan aikaan ja tiiviissä yhteistyössä
LisätiedotValtion tukema asuntotuotanto. 23.9.2015 Tommi Laanti Pääsuunnittelija Ympäristöministeriö tommi.laanti@ymparisto.fi
Valtion tukema asuntotuotanto 23.9.2015 Tommi Laanti Pääsuunnittelija Ympäristöministeriö tommi.laanti@ymparisto.fi Valtion tukema asuntotuotanto o Sosiaalinen asuntotuotanto (EU, SGEI) o Vuokra-asuntoja
LisätiedotARA-tuotanto Selvitys 3/2010. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ISSN
ISSN 1237-1288 Lisätiedot/More information: Ari Laine Puh./tel +358 40 519 2054 Selvitys 3/2010 ARA-tuotanto 2009 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 14.3.2010 ARA-tuotanto kääntyi kasvuun Asuntorakentaminen
LisätiedotKatsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen
Tiivistelmä Helsingin seudun MAL-seurannasta, 25.11.2014 Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus
LisätiedotJyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö:
Jyväskylän seutu Asuntokatsaus 2012 Seudun kuntien asuntoryhmä 2013 Sisältö: Asuntoyhteistyö Jyväskylän seudulla Alueen asunto-olot Asuntomarkkinat Asuntorakentaminen Väestönmuutokset ja muuttoliike Asuntomarkkinat
LisätiedotHelsingin seudun uusi asuinkerrosala käyttötarkoituksittain ja asemakaavavaiheittain 2016
Helsingin seudun uusi asuinkerrosala käyttötarkoituksittain ja asemakaavavaiheittain 2016 Voimaan tullut asumisen kerrosala 2016 (NETTO) kem² Kerrostalot Rivi- ja ketjutalot Erillispientalot Yhteensä keskim.
LisätiedotMetropolialueen haasteet Asuntoministeri Krista Kiuru
Metropolialueen haasteet Asuntoministeri Krista Kiuru KESKUSTELUTILAISUUS METROPOLIALUEEN KUNTA- JA PALVELURAKENNERATKAISUISTA 17.4.2013 Helsingin seudun väestö- ja työpaikkakehitys Helsingin seudun 14
LisätiedotSELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188
1 SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Virpi Tiitinen 1/2005 Olavi Lehtinen Pekka Pelvas 5.1.2005 Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2004 eräissä kaupungeissa Kysely yleishyödyllisille yhteisöille
LisätiedotTilastokatsaus 15:2014
19.12.2014 Tietopalvelu B18:2014 n asuntokanta 31.12.2013 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 100 600 asuntoa. Niistä vajaa 62 prosenttia (62 175) oli kerrostaloissa,
LisätiedotTalous- ja suunnittelukeskus
Helsingin kaupunki Talous- ja suunnittelukeskus Kotikaupunkina Helsinki Asumisen ja maankäytön suunnittelun päämäärät ja tavoitteet Asumisen ja maankäytön suunnittelun lähtökohtia Uutta kaupunkia Vuosina
LisätiedotSelvitys 2/2016. ARA-tuotanto 2015 18.2.2016. Normaalit vuokra-as. Erityisryhmien as. ASO-asunnot Omistusasunnot Välimallin asunnot Takauslainoitetut
ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola p. 0400 996 067 Selvitys 2/2016 ARA-tuotanto 2015 18.2.2016 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011
LisätiedotAsunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015
Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Hyvinkään asumistilastot Asumistilastot tarjoavat tietoa muun muassa Hyvinkään kaupungin asuntotyypeistä, asumisväljyyden muutoksesta
LisätiedotTILASTOJA 2014:22. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-kesäkuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus
TILASTOJA 2014:22 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi
LisätiedotAsuntotuotannon haasteet Helsingille Valtakunnallinan asunto- ja yhdyskuntapäivä 8.5.2008 Helsinki
Asuntotuotannon haasteet Helsingille Valtakunnallinan asunto- ja yhdyskuntapäivä 8.5.2008 Helsinki Apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä Helsingin kaupunki Asumisen uhkakuva on kasvanut Vuokra-asuntotuotanto
Lisätiedotkunnista tammi maaliskuussa
Tilastoja 2014:13 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja etoja Helsingin seudun kunnista tammi maaliskuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Tiivistelmä Väkiluku on kasvanut määrältään
LisätiedotAsuntomarkkinakatsaus 2/2013
ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 0400 996 067 Asuntomarkkinakatsaus 2/2013 3.5.2013 ARA kerää ja analysoi asuntomarkkinoita ja rakentamista koskevia tietoja sekä tekee niihin liittyviä selvityksiä.
LisätiedotLähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011
2011 Lähtökohdat Raportti II a 10.8.2011 Sisältö Väestö... 4 Asuminen Tuusulassa... 7 Liikenne... 12 Liikkumistottumukset... 12 Joukkoliikenne... 12 Henkilöautoliikenne... 14 Elinkeinot... 15 2 Tuusulan
LisätiedotTILASTOJA 2014:30. Väestön ja väestönmuutosten. seudulla tammi-syyskuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus
TILASTOJA 2014:30 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi
LisätiedotKatsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015
Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015 HSY seutu- ja ympäristötieto 6.6.2015 Katsauksen sisältö: 1. Työmatkasukkuloinnin karttasarjat 2. Työmatkasukkuloinnin kehitys 3. HSY:n työmatkasukkulointia
LisätiedotASUMINEN JA RAKENTAMINEN. TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Tilastoaineisto 2015
ASUMINEN JA RAKENTAMINEN TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Tilastoaineisto 2015 TAMPEREEN KAUPUNKI TILASTOT 2016 KONSERNIPALVELUYKSIKKÖ KOPPARI Tietojohtamispalvelut PL 487, 33101 Tampere http://www.tampere.fi/tampereen-kaupunki/tietoa-tampereesta/tietonakoala/asuminen-ja-rakentaminen.html
LisätiedotTyömatkasukkulointi pääkaupunkiseudulla
Työmatkasukkulointi pääkaupunkiseudulla Sukkulointiaineistot löytyvät osoitteesta: https://www.hsy.fi/fi/asiantuntijalle/seututieto/tyopaikat/sivut/sukkulointi.aspx Työmatkasukkuloinnin karttasarja Tuoreimman
LisätiedotTILASTOJA 2015:3. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-joulukuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus
TILASTOJA 2015:3 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-joulukuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi
LisätiedotAsuntojen vuokrat Helsingissä tammi maaliskuussa 2013
Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 18 2013 Asuntojen vuokrat Helsingissä tammi maaliskuussa 2013 Keskivuokra 14,27 /m 2 /kk Keskivuokra vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa 16,42 /m 2 /kk Keskivuokra
LisätiedotHelsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013
Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013 Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen seuranta Aiesopimuskauden ensimmäinen seurantaraportti on koottu Seurattavat
LisätiedotVäestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2013
Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2013 Tilastoja 2013:25 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Päivi Selander Puh.09-310 36411 etunimi.sukunimi@hel.fi
LisätiedotVIHDIN SISÄINEN VÄESTÖN- KEHITYS VUOSINA
VIHTI VIHDIN SISÄINEN VÄESTÖN- KEHITYS VUOSINA 2005-2016 Kartan jokaiseen kennoon on paikkatiedon avulla muodostettu 10 neliökilometrin alue, johon on summattu jokaisen Vihdin alueen sisällä asuva väestö
LisätiedotTAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030
TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 Ohjelman lähtökohdat: Asuntopoliittisen ohjelman konkreettisia tavoitteita ovat mm.: Asuntotuotannossa varaudutaan 90 000 asukkaan väestönkasvuun;
LisätiedotSelvitys pääkaupunkiseudun vuokraasuntohakemusten. eri omistajayhteisöillä
ISSN 1237-1288 Lisätiedot/More information: Ari Laine Puh./tel +358 40 519 2054 Pekka Pelvas Puh/tel +358 400 607 831 5/2009 Selvitys pääkaupunkiseudun vuokraasuntohakemusten päällekkäisyydestä eri omistajayhteisöillä
LisätiedotPaikkatiedot Helsingin seudun MAL-seurannassa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Kansallismuseon auditorio Arja Salmi, erityisasiantuntija HSY
Paikkatiedot Helsingin seudun MAL-seurannassa HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Kansallismuseon auditorio Arja Salmi, erityisasiantuntija HSY Helsingin seudun MAL-aiesopimus Valtion ja Helsingin seudun
LisätiedotHelsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus
Väestöennusteet Helsingin seudun väestöennuste Pääkaupunkiseudun ruotsinkielisen väestön ennuste Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Päivitetty 13.2.215 Helsingin seudun väestöennuste Väkiluku
LisätiedotKärjistyykö Helsingin asunto-ongelma? RIL Summit 2015: Mistä maahanmuuttajille asunnot?
Kärjistyykö Helsingin asunto-ongelma? RIL Summit 2015: Mistä maahanmuuttajille asunnot? Tatu Rauhamäki, Helsingin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Varmasti kärjistyy! Mutta kuinka paljon? Tarvitaan lisätietoa:
LisätiedotMETROPOLIALUEEN MUUTTOLIIKEANALYYSI
METROPOLIALUEEN MUUTTOLIIKEANALYYSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro Osa I Tausta ALUE- JA KAUPUNKIKEHITYKSEN NELJÄ ISOA TEEMAA 2010-LUVULLA: Keskittymiskehitys Kehityskäytävät, -vyöhykkeet ja kehät Sopimusperustainen
LisätiedotARA-asuntokannan kehitys 2000-luvulla
Selvitys 1/2019 ARA-asuntokannan kehitys 2000-luvulla Rajoitusten alaisten ARA-asuntojen lukumäärä 2000-luvulla 500 000 400 000 300 000 200 000 100 000 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009
LisätiedotAsumisoikeusasuntojen markkinatilanne ja käyttövastikkeet
ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Asuntomarkkina-asiantuntija Hannu Ahola 0400 996 067 Asumisoikeusasuntojen markkinatilanne ja käyttövastikkeet 2015 2016 5.1.2017 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA kerää
LisätiedotAsuntojen vuokrat Helsingissä huhti kesäkuussa 2013
Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 23 2013 Asuntojen vuokrat Helsingissä huhti kesäkuussa 2013 Keskivuokra 14,41 /m 2 /kk Keskivuokra vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa 16,58 /m 2 /kk Keskivuokra
LisätiedotTilastokatsaus 13:2014
Vantaa 13.11.2014 Tietopalvelu B16:2014 Pendelöinti Vantaan suuralueille ja suuralueilta Vantaalaisista työssäkäyvistä 45 prosentilla oli työpaikka Vantaalla. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli
LisätiedotVäestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi kesäkuussa 2010
Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 23 2010 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi kesäkuussa 2010 Väkiluku on kasvanut määrältään eniten Helsingissä, Espoossa,
LisätiedotAsuntojen vuokrat Helsingissä vuonna 2011
Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 11 212 Tapanila Malmi Länsi- Kontula Pakila Pihlajamäki Lassila Myllypuro Ete lä- Haaga Käpylä Länsi- Herttoniemi Munkkiniemi Tammisalo Kulosaari Kallio Laajasalo
LisätiedotHelsingin seudun yhteistyökokous apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä
Helsingin seudun yhteistyökokous 19.3.2009 apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä Helsingin seudun MAL-visio 2050 -taustaa Kansainvälinen Greater Helsinki Vision 2050 - ideakilpailu vuonna 2007 Kilpailutulosten
LisätiedotHelsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat
Asuntopolitiikan kehittäminen Fokusryhmä 10.3.2017 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat Alustavia tuloksia ja johtopäätöksiä pääkaupunkiseudun
LisätiedotKunnat ja valtio vuokra-asumisen mahdollistajina Helsingin malli
Kunnat ja valtio vuokra-asumisen mahdollistajina Helsingin malli 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Tanja Sippola-Alho, kaupunginsihteeri Tallinna 2.4.2014 Rakentamisen määrä Suomessa 2 Helsingin asuntokanta
LisätiedotVäestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2013
Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 36 2013 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2013 Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki 2010 Väkiluku on kasvanut
LisätiedotVäestönmuutokset 2011
Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi
LisätiedotMetropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys
Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys Toimintaympäristön haasteet ja kuntarakenne Seurantaryhmän kokous 4.3.2014 Matti Vatilo Tähtäin vuoteen 2030 ilmiöitä ja ongelmia Väkiluku kasvaa ja
LisätiedotTilastokatsaus 4:2014
Vantaa 10.3.2014 Tietopalvelu B5:2014 Pendelöinti Vantaan suuralueille ja suuralueilta Vantaalaisista työssäkäyvistä 45 prosentilla oli työpaikka Vantaalla. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli
LisätiedotVäestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi joulukuussa 2012
T i l a s t o j a H e l s i n g i n k a u p u n g i n t i e t o k e s k u s 3 2 0 1 3 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi joulukuussa 2012 Kuva: Helsingin kaupungin
LisätiedotVäestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2015
2015:25 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2015 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310
LisätiedotAsunnot ja asuntokunnat 2017 Hyvinkään kaupunki / Talouspalvelut
Asunnot ja asuntokunnat 2017 Hyvinkään kaupunki / Talouspalvelut 7.5.2019 Hyvinkään asumistilastot Asumistilastot tarjoavat tietoa muun muassa Hyvinkään kaupungin asuntotyypeistä, asumisväljyyden muutoksesta
LisätiedotMuuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98
Tilastokatsaus 21:4 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 29.3.21 Katsauksen laatija: Hannu Kyttälä, puh. 8392 2716 sähköposti: hannu.kyttala@vantaa.fi B6 : 21 ISSN 786-7832, ISSN 786-7476 Muuttajien taloudellinen
LisätiedotVäestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2012
T i l a s t o j a H e l s i n g i n k a u p u n g i n t i e t o k e s k u s 2 8 2 0 1 2 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2012 Kuva: Helsingin kaupungin
LisätiedotVäestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2015
2016:4 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2015 Tilastoja ISSN L 1455 7231 ISSN 1796 721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310
LisätiedotVäestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2015
2015:37 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2015 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310
LisätiedotVäestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2018
2018:15 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2018 Tilastoja ISSN 2489 4311 Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310 36300 Etunimi.sukunimi@hel.fi
LisätiedotTILASTOKATSAUS 1:2018
TILASTOKATSAUS 1:2018 5.2.2018 PENDELÖINTI VANTAALLA JA HELSINGIN SEUDULLA 2006 2015 Tässä tilastokatsauksessa käsitellään Vantaan työssäkäyntiä (pendelöintiä) kahdesta näkökulmasta. Ensin tarkastelun
LisätiedotVäestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016
2017:5 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016 Tilastoja ISSN L 1455 7231 ISSN 1796 721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310
LisätiedotAsuntotuotantokysely 2/2015
Asuntotuotantokysely 2/2015 Sami Pakarinen Kesäkuu 2015 1 (2) Kesäkuun 2015 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti
LisätiedotTILASTOKATSAUS 21:2016
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 21:2016 1 10.11.2016 VANTAAN ASUNTOKANTA 31.12.2005 31.12.2015 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2015 lopussa kaikkiaan 104 700 asuntoa. Niistä
LisätiedotVäestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi joulukuussa 2011
Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi joulukuussa 2011 - Väkiluku on kasvanut määrältään eniten Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. - Helsingin, Espoon, Vantaan, Järvenpään,
LisätiedotVäestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016
2016:28 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016 Tilastoja ISSN L 1455 7231 ISSN 1796 721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310
LisätiedotPaikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä. Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL
Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL Valmistuneet/ valmistuvat asunnot 70 % asunnoista sijoittui alueille,
LisätiedotMuuttoliike 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015
Muuttoliike 213 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.215 Hyvinkään muuttoliiketilastot Muuttoliiketilastot kuvaavat henkilöiden muuttoja. Tilastoissa erotellaan Suomen aluerajojen ylittävät muutot eli
LisätiedotVäestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta I neljänneksellä eli tammi maaliskuussa 2007
Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 14 2007 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta I neljänneksellä eli tammi maaliskuussa 2007 u väkiluku on kasvanut määrällisesti
LisätiedotKaikki köyhät kunnan vuokraasuntoon? Valtakunnallinen asunto- ja yhdyskuntapäivä 10.5.2012 Teija Ojankoski VAV Asunnot Oy
Kaikki köyhät kunnan vuokraasuntoon? Valtakunnallinen asunto- ja yhdyskuntapäivä 10.5.2012 Teija Ojankoski VAV Asunnot Oy Sata-komitea Tausta Julkisesti tuetun asuntokannan tarkoituksenmukaisen käytön
LisätiedotKeitä ARA-vuokra-asunnoissa asuu
Keitä ARA-vuokra-asunnoissa asuu Kohtuuhintaisen vuokra-asumisen edistäjät ry:n (KOVA) seminaari 11.11.2015 Tuula Tiainen, ympäristöministeriö Näkökulmia ara-vuokra-asumiseen, 2014 - Innolink Research
LisätiedotISSN Lisätiedot: Hannu Ahola, ARA Puh Selvitys 2/2011. ARA-tuotanto 2010
ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola, ARA Puh. +358 4 996 67 Selvitys 2/211 ARA-tuotanto 21 2.3.211 Sisällys 1 ASUNTOMARKKINAT TOIPUIVAT NOPEASTI 3 2 YLI 12 UUTTA ARA-ASUNTOA RAKENTEILLE VUONNA 21 4
LisätiedotVäestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2011
T i l a s t o j a H e l s i n g i n k a u p u n g i n t i e t o k e s k u s 3 6 2 0 1 1 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2011 Kuva: Helsingin kaupungin
LisätiedotHelsingin seudun MALaiesopimuksen. seurannan valmistelusta. Arja Salmi
Helsingin seudun MALaiesopimuksen ja sen seurannan valmistelusta Arja Salmi Helsingin seudun MAL-valmistelu Kolme valmisteluryhmää: 1. Maankäyttö ja liikenne (Pekka Normo, YM) 2. Asuminen (Tommi Laanti,
LisätiedotVäestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2012
T i l a s t o j a H e l s i n g i n k a u p u n g i n t i e t o k e s k u s 3 6 2 0 1 2 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2012 Väkiluku on kasvanut määrältään
LisätiedotTilastokatsaus 10:2014
Tilastokatsaus 10:2014 Vantaa 1 2.9.2014 Tietopalvelu B11:2014 Vieraskielisten asuntokuntien asumisesta Vantaalla ja vähän muuallakin Vantaalla asui vuoden 2012 lopulla yhteensä 8 854 vieraskielistä 1
LisätiedotVäestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta I vuosipuoliskolla eli tammi kesäkuussa 2007
Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 24 2007 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta I vuosipuoliskolla eli tammi kesäkuussa 2007 u Väkiluku on kasvanut määrällisesti
LisätiedotTässä esitetään tietoja kuntaryhmistä ja kunnista, jotka osallistuvat Helsingin seudun (14) yhteistyöhön
Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta vuonna 2006 - väkiluku on kasvanut määrällisesti eniten Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla - Keravan, Vantaan, Tuusulan, Hyvinkään,
LisätiedotVäestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi syyskuussa 2017
2017:15 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi syyskuussa 2017 Tilastoja ISSN 2489 4311 Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310 36300 Etunimi.sukunimi@hel.fi
LisätiedotVäestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat
Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat Konserniesikunta, Strategiayksikkö Lähde: Tilastokeskus 24.4.2018 Yhteenveto Väestömäärä ja väestönkasvu osatekijöittäin
LisätiedotVäestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2017
2017:7 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2017 Tilastoja ISSN 2489 4311 Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310 36300 Etunimi.sukunimi@hel.fi
LisätiedotKUUMA-johtokunta / Liite 13l. KUUMA kuntien. väestöennuste
KUUMA kuntien väestöennuste 2018-2040 KUUMA-johtokunta 23.5.2019 13 / Liite 13l Väestönlisäystä saaneet kaupunkiseudut (19/70) vuosina 2010-2017 + 141 361 + 31 949 + 23 591 + 7 090 + 4 305 + 19 087 + 12
LisätiedotVäestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi maaliskuussa 2013
Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 15 2013 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi maaliskuussa 2013 Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Matti Tirri 2000
LisätiedotToimintaympäristön tila Espoossa 2019 Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat
Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat Konsernihallinto, Tutkimus ja tilastot Lähde: Tilastokeskus 5.4.2019 Yhteenveto Väestömäärä ja väestönkasvu osatekijöittäin
LisätiedotAsuntojen vuokrat Helsingissä tammi maaliskuussa 2012
Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 18 2012 Asuntojen vuokrat Helsingissä tammi maaliskuussa 2012 Valokuva: Herttoniemi Virva Kuparinen Keskivuokra 13,72 /m 2 /kk Keskivuokra huoneistotyypin mukaan:
LisätiedotYhdyskuntarakenne, asuminen ja ympäristö
Yhdyskuntarakenne, asuminen ja ympäristö - Yhdyskuntarakenne - Liikenne ja liikkumisen kestävyys - Asunto- ja toimitilarakentaminen - Asuminen - Ympäristö ja ilmasto, HSL ja Uudenmaan liitto Yhdyskuntarakenne,
LisätiedotMiehikkälä. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -5,7 % VÄESTÖENNUSTE (%) -12,5 %
Miehikkälä 01 TUNNUSLUKU ARVO VÄKILUKU 11/2016 2 038 VÄESTÖNLISÄYS 2010-2015 (%) -5,7 % VÄESTÖENNUSTE 2015-2030 (%) -12,5 % 15-64 VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) 2015 55,6 % Miehikkälä. VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE
LisätiedotVäestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi-marraskuussa 2009
Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi-marraskuussa 2009 - Väkiluku on kasvanut määrältään eniten Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Nurmijärvellä ja Kirkkonummella
LisätiedotEspoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys. Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko
Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko Toimintaympäristön tila ja kehitys raportin sisältö Tekijätiedot ja/tai esityksen
Lisätiedot