Onni löytyy yhteisestä arjesta

Transkriptio

1 Kajaanin seurakuntalehti No 8 keskiviikko vsk Onni löytyy yhteisestä arjesta Sami Paavolainen ja Susanna Leinonen vihittiin avioliittoon Kajaanin kirkossa Kun puolitoista vuotta sitten häitä alettiin suunnitella, tiedettiin, että kyseessä tulisivat olemaan nimenomaan perinteiset kirkkohäät. Pariskunta kertoo, että heidän kohdallaan maistraattivihkiminen ei tullut edes kysymykseen. Jos naimisiin kerta mennään, täytyy juhlien olla myös sen mukaiset. On ihanaa saada olla prinsessana kerrankin koko päivän ajan, Susanna naurahtaa. Samalla kuitenkin parin hääsuunnittelussa korostui rentous. Pariskunta kertoo, että toiveissa olivat alusta saakka ei niin kaavoihin kangistuneet tai jäykät juhlat. Ennen kaikkea iloinen ja rento ilmapiiri olivat juhlajärjestelyjen avainsanat. Vaikka tärkeästä tilaisuudesta onkin kysymys, tunnelma ei saa muuttua liian vakavaksi. Tärkeää on myös se, että suurta juhlapäivää saisi viettää kaikista lähimpien ihmisten kanssa. Pienemmällä, noin 40 hengen porukalla, juhlat muodostuvat pariskunnan mukaan intiimimmäksi. Kokkolasta Kajaaniin vihille tullut pariskunta sanoo, että alusta saakka oli myös selvää, että Kajaanin kirkko tulisi olemaan oikea valinta vihkikirkoksi. Kajaanin kirkko on kaunis ja tilava. Myös se, että Susanna on täältä kotoisin ja hänen sukunsa on pitkälti Kajaanissa, vaikutti päätökseemme tulla vihille tänne, Sami sanoo. Jaetut yhteiset arvot ja kompromissikyky ovat keskeisiä Vanhempien yksimielisyys keskeisissä asioissa helpottaa hääsuunnittelun lisäksi tietysti myös lapsiperheen arkea. Sami ja Susanna sanovatkin, että vaikka he ehkä ovat toisiaan tasapainottavia persoonia, niin yhteisten arvojen jakaminen on tärkeää. Yhteiset arvot helpotta- Sami ja Susanna odottavat vihkitilaisuuden alkamista. Jännitystä on ilmassa. vat käytäntöä ja olemista. Äärilaidat hankaloittaisivat asioita, mutta toisaalta ajattelen, että pariskunnan kesken pitää olla myös vaihtelua. Keskeistä on se, kuinka tilanteessa, jossa ollaan erimieltä, toimitaan. Kompromissikyky ja sen opettelu on parisuhteenkin kannalta hyvä piirre, Sami sanoo. Naimisiinmeno ei arkea juurikaan muuta pitkään yhdessä olleella pariskunnalla. Kuitenkin se tuo siihen jollain tavalla uutta syvyyttä. Normaali arki ei muutu miksikään, mutta naimisiinmenolla on määrätty merkityksensä. Vihkimisen jälkeen olemme jotenkin enemmän yhtä. Tietysti olemme olleet perhe jo aikaisemminkin, mutta vihkiminen on ikään kuin viimeinen sinetti yhdessäololle, Sami summaa. Ilo on pienissä asioissa Ruuhkavuosien keskellä parisuhteen hyvinvoinnista on pidettävä huolta. Vanhempien oma hyvinvointi vaikuttaa merkittävällä tavalla myös koko perheen olemiseen. Samille ja Susannalla perhe on elämän peruspilari ja kaikista tärkein asia. He tietävät, että lapset ottavat päivästä oman siivunsa. Se ei ole mikään ongelma, kun siihen on asennoitunut oikein. Vaikka ehkä yhteistä kahdenkeskistä aikaa on Samilla ja minulla tällä hetkellä vähän, on välillä hyvä pysähtyä myös yhdessä. Kiireisen arjen keskellä sitä on täytynyt myös opetella. Toisaalta oman tilan antaminen myös toiselle on mielestäni välittämisenosoitus, Susanna sanoo. "Kun menneen päivän ilot ja surut on yhdessä jaettu, on helppo lähteä kohti uutta päivää, puhtaalta pöydältä." Pariskuntana Susannalle ja Samille keskeistä onkin avoimuus. Kun Susanna on päivät lasten kanssa kotona, haluaa Sami illalla tietää, kuinka päivä on sujunut. Kun menneen päivän ilot ja surut on yhdessä jaettu, on helppo lähteä kohti uutta päivää, puhtaalta pöydältä. Se rakkaus ja aika, minkä lapsille antaa, tulee moninkertaisesti takaisin. Vaikeidenkin tilanteiden keskellä jaksaminen löytyy lasten hymyistä, ilonpurkauksista, pienistä asioista. Lopulta onnea ei tarvitse kuitenkaan lähteä hakemaan mistään kaukaa. Se on läsnä jo perheen arjessa. Kun asiat ovat määrätyllä tavalla järjestyksessä, niin kyllä se klisee, että onni löytyy arjesta pitää paikkansa. Siitä saa voimavaraa ja ylimääräisiä sirkustemppuja siihen päälle ei tarvita, Sami pohtii. Nuusa Parkkinen

2 KAJAANIN SEURAKUNTALEHTI PÄÄKIRJOITUS HENGENPITIMIKSI Suurella Sydämellä verkkopalveluhanke Yhteisvastuun tämän vuoden kotimaisena kohteena on ollut Suurella Sydämellä hanke. Suurella Sydämellä on vapaaehtoisen auttamisen verkkopalvelu, jonka kautta voi ilmoittautua erilaisiin vapaaehtoistehtäviin eri syistä ahdingossa olevien lähimmäisten auttamiseksi. Verkosto kokoaa yhteen eri paikkakunnilla tehtävää vapaaehtoistyötä ja sen kautta voi myös pyytää itselleen apua. Kirkossa on kehitteillä myös muita verkkopalveluhankkeita, jotka pyrkivät luomaan uutta toimintakulttuuria. Kirkon yhteinen nettisivusto on myös esimerkkinä tästä. Ilkka Kalmanlehto Kirkkopalvelut ry:stä kävi toukokuussa Kajaanin palvelutoiminnan johtokunnan kokouksessa esittelemässä Suurella Sydämellä verkkopalvelun toimintaperiaatetta sekä kertomassa toiminnasta saatuja kokemuksia palvelukonseptista eri paikkakunnilta. Kirkon vapaaehtoistoiminnan kehittäminen on kirkon lähimmäisen rakkauden toteuttamiseen liittyvä perustehtävä. Sana Kirjoituksissa sanotaan: - Jos te tänä päivänä kuulette hänen äänensä, älkää paaduttako sydäntänne niin kuin silloin, kun nousitte kapinaan. Ketkä tekivät näin: kuulivat mutta nousivat kapinaan? Kaikki ne, jotka Mooseksen johtamina olivat lähteneet pois Egyptistä. Keille Jumala oli vihoissaan neljäkymmentä vuotta? Niille, jotka lankesivat syntiin ja joiden ruumiit sitten jäivät autiomaahan. Keille hän vannoi, etteivät he pääse hänen lepopaikkaansa? Niille, jotka eivät totelleet. Huomaamme näin, että perillepääsyn esti epäusko. Hepr. 3: Su Etsikkoaikoja 11. sunnuntai helluntaista Ps. 81: 9 17, 1. Moos. 18: 20 32, Hepr. 3: ja Matt. 11: Su Itsensä tutkiminen 12. sunnuntai helluntaista Ps. 51: 6 14, Jes. 2: 12 18, 1. Joh. 1: 8 2:2 ja Matt. 23: 1 12 Lasten kirkko Siunausta syksyyn! Rukous Iankaikkinen Jumala ja Herra, sinä olet evankeliumin sanalla kutsunut meidät kansaksesi ja luvannut meille elämän. Me rukoilemme sinua: Johdata meitä Hengelläsi niin, että ymmärrämme, missä on turvamme, emmekä hukkaa sinun antamiasi etsikkoaikoja. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden. Su Jeesus, parantajamme 13. sunnuntai helluntaista Ps. 30: 3 6, tai Ps. 146: 5 10, 2. Kun. 5: 1 15, Ap. t. 3: 1 10 ja Joh. 9: 1 7, Su Lähimmäinen 14. sunnuntai helluntaista Ps. 112: 5 9, Ruut. 1: 8 11, 14 18, Room. 13: 8 10 ja Mark. 12: Suomessa on saatu runsaasti hyviä kokemuksia nettipohjaisesta verkkopalveluun perustuvasta vapaaehtoistoiminnasta. Erityisesti nuoret aikuiset ovat ottaneet palveluhaasteen kiitettävästi vastaan niillä paikkakunnilla, jossa Suurella Sydämellä verkkopalveluhanketta on toteutettu. Joissakin seurakunnissa on toteutettu myös Vapaaehtoispankki nimellä tunnettua hanketta. Kirkon jäsentutkimuksesta saatu tuntuma puoltaa sitä, että kirkon tehtävää kehitetään entistä enemmän verkkopalvelujen alueella. Verkkopalvelut luovat mahdollisuuden auttajien ja avun tarvitsijoiden uudenlaiseen kohtaamiseen. Erityisesti kirkon jäsenyydestä irrallisten kokemus on, että nettipohjaiset palvelut luovat uudenlaista yhteisöllisyyttä. Olemme saaneet nauttia jälleen kerran ihanasta kesästä. Toivottavasti kesänne oli mukava ja täynnä kivoja asioita. Monet perheet kävivät varmasti kesälomareissulla tai jossakin hauskassa paikassa. Jäätelöäkin on todennäköisesti saatu nautiskella monet kerrat. Nyt on kuitenkin aika siirtää pikkuhiljaa katse kohti tulevaa syksyä. Eipäs mene kauaakaan kun on taas aika aloittaa arkiset askareet kerhoissa, hoidoissa, päiväkodeissa ja kouluissa. Monille lapsille on varmasti jännittävää aloittaa uusi jakso elämässä. Varsinkin ekaluokkalle lähteville syksy on erittäin mielenkiintoista aikaa. Koulun aloittamiseen liittyy tosi paljon uusia asioita, joista ei oikein vielä tiedä, mitä ne pitävät sisällään. Olet ehkä jo hommannut uuden repun kerhoa, päiväkotia tai koulua varten. Reppuun on mahdollisesti jo pakattu monia tarpeellisia tarvikkeita. Toivottavasti et ole kuitenkaan pakannut reppuusi huolenmurikoita. Vaikka kaikki uusi onkin jännittävää, niin ei kannata kuitenkaan huolehtia liikaa. Taivaan Isä on luvannut pitää meistä kaikista huolta. Meille on annettu enkelitkin kulkemaan vierellämme. Enkeleillehän on annettu suojelemistehtävän lisäksi myös auttajan ja tukijan tehtävät. Saamme siis olla aivan turvallisella mielellä astuessamme kohti uusia ja jännittäviä asioita. Meistä pidetään huolta! Menimmepä sitten minne tahansa, niin aina on meille siunaus tarpeen. Sunnuntaina 9.8. järjestetään kouluun lähteville siunaus Kajaanin ja Vuolijoen kirkoissa. Vuolijoella kouluun lähtevien siunaus on klo 12 perhemessun yhteydessä ja Kajaanissa klo 17 pääkirkossa. Olette oikein lämpimästi tervetulleita näihin kirkkohetkiin yhdessä koko perheen kanssa. Oikein mukavaa ja siunattua alkavaa syksyä teille kaikille! Sari Korkkonen lastenohjaaja Verkkopalvelun toteuttamisesta todettiin, että se haastaa seurakunnan työyhteisön uudenlaiseen toimintakulttuuriin. Seurakuntalaiset ovat varsinaisia kirkon toimijoita, jossa työntekijät luovat puitteita osallistumiselle ja yhteyden kokemiselle. Seurakunnan taloudellisten resurssien vähetessä entistä vähemmän voidaan toimintoja rakentaa pelkästään työntekijöiden varaan. On luotava uudenlaista osallisuuden yhteisöä, jossa jokainen voi kokea oman paikkansa merkittäväksi yhteisössään. Suurella Sydämellä verkkopalvelu on kehitysvaiheessaan. Kehityshankkeen suunta näyttää oikealta. Kirkossamme on paljon tehtävää, kun tehdään valintoja resurssien uudessa suuntaamisessa. On myös kyettävä arvioimaan, mistä tehtävistä vähennetään resursseja, jotta niitä voitaisiin siirtää kirkon työtä vahvemmin edistäville alueille. Marko Miettinen kirkkoherra HARTAUS Kuuliaisuuteen tarvitaan sydämen uskoa Hepr. 3: Etsikkoaikoja on tapahtuma sarja, joka vaatii juuri sillä hetkellä toimenpiteitä. Jos niihin ei ryhdytä, menetetään mahdollisuus tai joudutaan hankalaan tilanteeseen. Maallisessa kielenkäytössä etsikkoaika käsitettä käytetään usein urheilussa ja kaupankäynnissä. Tulevan sunnuntain aiheena on etsikkoaikoja. Ruotsin kirkossa aiheen nimi on "tuhlatut tilaisuudet". Monien mainosten edessä saattaa tuntua, että nyt tulee tuhlattua ainutlaatuinen tilaisuus, jos ei tartu siihen. Toisaalta jos ajattelemme evankeliumia niin se on maailman paras tuote. Sen vastaanottamisen tarjousta ei kannata tuhlata tai hukata. Ihmisen elämässä on aikoja, joina Jumala erityisesti vetää häntä puoleensa. Sellaista aikaa sanotaan etsikkoajaksi. Etsikkoaikaan pätee sana: "Jos te tänä päivänä kuulette hänen äänensä, älkää paaduttako sydäntänne" (Hepr. 3: 15). Heprealaiskirjeen tekstiyhteydessä vastaanottajien sen hetkistä tilannetta verrataan israelilaisten tilanteeseen erämaassa. Kristityn elämä on vaellus, jonka päämääränä on lepo. Kirjoittaja lainaa psalmia 94:7 11. Hän painottaa, että psalmin opetus on vakava varoitus paatumisesta. Tästä esimerkkinä on muistutus Israelin lasten rangaistus erämaassa. Egyptistä lähteneet juutalaiset eivät tottelemattomuutensa ja epäuskonsa vuoksi päässeet perille. Kirjoittaja kehottaa rohkaisemaan toisia uskon vaelluksella (3:13; 10:24-25). Psalmin 94 opetus "tänä päivänä" ei ole menettänyt ajankohtaisuutta. Jumalan pelastustarjous kehottaa lähtemään matkalle, joka alkaa osallisuudesta Kristukseen. Seurakunnan ongelma on se, että he eivät ole kuuliaisia. Sanan kuulon noudattamista seuraa kuuliaisuus. Kuuliaisuuteen liittyy olennaisesti myös yhteys muihin uskoviin ja seurakuntaan (4:2). Liittyminen muuhun seurakuntaa tapahtuu sydämen uskolla. Hyvän alun jälkeen matkalaisilla oli tullut väsymys. Hengellinen kovakorvaisuus (5:11) puhutulle ja kirjoitetulle Jumalan sanalle horjuttaa vastaanottajien uskoa. Saarna kyllä kuullaan, mutta se ei ole "sulautunut" heihin eli ei ole tullut sydämen uskoksi. Uskon kuuliaisuus on kuitenkin uskon edellytys (5:8-9). Sanan kuulo kutsuu kokoon kristityt jumalan palvelukseen, tielle kohti alttaria ja armonvaltaistuinta. Jumalan kansa saa voimaa sanankuulosta Siionin vuorella (12:22). Jumalan Valtakunnan sanoma onkin tänään todellisuutta. Tänäänkin on mahdollisuus uskoa. Usko tulee kuulosta ja kuulemisen synnyttää Jumalan Sanan saarna. Perttu Kyllönen kappalainen

3 KAJAANIN SEURAKUNTALEHTI 3 Yhteisvastuukeräyksen pienluottohanketta kokeillaan Kajaanissa Vuoden 2012 Yhteisvastuukeräyksen kotimaankohteen keräystuotto lahjoitettiin Takuu-Säätiön pienlainahankkeeseen. Kyseessä on uudenlainen sosiaalisen pienlainoituksen kokeilu, jossa pienituloiset voivat hakea kohtuuehtoista lainaa välttämättömään kertaluonteiseen menoon tai hankintaan. Tavoitteena on ennaltaehkäistä velkaongelmien syntyä sekä aikaan saada kansallisesti hyödynnettävä sosiaalisen pienluototuksen malli vuoden 2017 loppuun mennessä, kehittämispäällikkö Minna Markkanen Takuu-Säätiöstä kertoo. Pienlainakokeilua toteutetaan ensi vaiheessa Kajaanissa, Paltamossa, Tampereella ja Seinäjoella. Lainoja on myönnetty kaikille paikkakunnille muun muassa erilaisiin kotiin liittyviin hankintoihin ja työllistymistä tukevien työvälineiden hankkimiseen. Takuusäätiön mukaan lainat ovat olleet suuruudeltaan euroa, keskimäärin 940 euroa. Lainan takaisinmaksuaika on korkeintaan kaksi vuotta ja korko viisi prosenttia. Henkilöstökulut ja muut kokeilutoiminnan menot rahoittaa Rahaautomaattiyhdistys, joten koko Takuu-Säätiölle osoitettu Yhteisvastuun keräyspotti käytetään pienlainoihin. Kun laina on maksettu takaisin, sen pääoma vapautuu seuraavan lainansaajan käyttöön. Köyhyys sairastuttaa Talouden taantuma, työttömyys ja köyhyys ovat viime vuosina heikentäneet rajusti kajaanilaisten pienituloisten mahdollisuuksia selvitä taloudellisista ongelmista. Pienituloisuus oli vuonna 2012 lähes kaikissa Kainuun kunnissa koko maata yleisempää. Myös maksuhäiriömerkinnät ovat yleistyneet Suomessa viime vuosina ja tällä hetkellä maksuhäiriöisten henkilöiden määrä on yli , Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän perhepalvelujohtaja Matti Heikkinen kertoo. Taloudelliset ongelmat ja erityisesti ylivelkaantuminen vaikuttavat monen hyvinvointiin. Tuoreen kirjallisuuskatsauksen (Turunen & Hiilamo 2014) mukaan ylivelkaantuminen on yhteydessä itsetuhoisuuteen, masennukseen, heikompaan terveyteen sekä terveydelle haitallisten selviytymiskeinojen käyttöön. Sosiaalisella luotolla ja pienlainatoiminnalla voidaan edistää kuntalaisten itsenäistä taloudellista selviytymistä, ehkäistä ylivelkaantumista, hidastaa toimeentulotukikustannusten kasvamista sekä edistää kansanterveyttä. Sosiaalinen luotto on hyvä käytännön esimerkki investoinnista hyvinvointiin, jonka tulokset näkyvät vasta pitkällä aikavälillä, Heikkinen huomauttaa. Seurakunta kuuntelee ja auttaa Kajaanin seurakunnan palvelutoiminnasta vastaava teologi Teuvo istockphoto. Kuvan henkilöt eivät liity aiheeseen. Yhteisvastuukeräys vuodelta 2012 muistutti siitä, että ylivelkaantuminen vie koko perheen ahdinkoon. Lasten menoista tingitään viimeiseksi. Partanen muistuttaa, että arjessa selviytyminen voi vaikeutua ihan kaikkien ihmisten kohdalla, jos elämän muutokset ovat kyllin rajuja. Työttömyys, vakava sairaus, erilaiset korvikekäyttäytymiset, alkoholi tai muut päihteet, mielenterveysongelmat, perheen ristiriidat ja ongelmat ovat kaikki sellaisia aukkoja, joihin tässä yhteiskunnassa pudotaan. Seurakunnan auttamistyö on kokonaisvaltaista. Ihmistä kuunnellaan ja hänen tilanteeseensa paneudutaan. Apu on useimmiten sielunhoidollista, mutta yhä useammin myös taloudellista. Kun ihminen putoaa arjen kyydistä, katoaa elämänhallintakin jokaisen menetyksen myötä enemmän ja enemmän. Palvelutyössä me kohtaamme päivittäin ihmisiä, joiden ongelmat ovat kasautuneet ja keinot käsitellä niitä ovat menneet. Tällaisissa tapauksissa on tärkeää, että ihminen saa ulkopuolista, luottamuksellista ja ammattitaitoista apua, Partanen kiteyttää seurakunnan palvelutoiminnan tehtävän. Lisätietoa Takuu-Säätiön pienlainasta: pienlaina@takuu-saatio.fi ja p tai Sosiaalista luottoa voi hakea Kainuussa vuonna Lisätietoa pienlainasta ja sosiaalisesta luotosta saa sosiaalitoimistoista. Kirjallisuus ja lähteet: THL SOTKAnet. Hiilamo, Hänninen & Kinnunen Huono-osaisuuden ja sairastavuuden kytkennästä diakonian asiakkailla. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 2011:48. Kaija Patronen: Yhdessä teemme työtä paremman huomisen puolesta Yhteisvastuukeräys tuotti Kajaanissa euroa Suurella sydämellä vapaaehtoistoiminnan verkkopalveluhankkeeseen ja koulunkäynnin tukemiseen Haitissa sekä oman seurakunnan vapaaehtoistyön tukemiseen. Keräyspäällikkö Kaija Patronen haluaa kiittää kaikkia vapaaehtoisia, yhteistyökumppaneita ja lahjoittajia keräykseen osallistumisesta. Yhdessä teemme erittäin tärkeää työtä paremman huomisen puolesta. Kiitos teille kaikille, Patronen kiittää ja muistuttaa: Rahan lisäksi olemme saaneet tehdä työtä yhdessä -- ja jakaa arvoja, joille ei voi antaa hintalappua. Se kaikki on jäänyt meidän sydämiimme ja vaikuttaa sieltä antaen iloa elämäämme. Vankka asema Kajaanissa Yhteisvastuukeräyksen vankka asema on Patrosen mielestä seurausta suuresta vapaaehtoisten joukosta ja yhteisestä vastuun kantamisesta. Vapaaehtoiset ja seurakunnan eri toimialat ovat olleet aktiivisesti rakentamassa keräyksen näkyvyyttä ja toimintaa. Keräykselle on muodostunut myös vakioyhteistyökumppaneita, jotka ovat ilmoittautuneet jo seuraavalle kaudelle, Patronen iloitsee yhteisestä jakamisesta. Yhteisvastuukeräykseen tarvitaan kuitenkin aina uusia vapaaehtoisia. Siksi Patronen "heittää pallon" lukijoille. Jos teistä tuntuu, että haluatte olla mukana, ottakaa minuun yhteyttä seurakunnan vaihteen kautta. Olen käytettävissänne. Hanke yhdistää avuntarvitsijat ja antajat Yhteisvastuukeräyksen kotimaan kohde Suurella Sydämellä verkkopalvelu auttaa avun antajia ja avun tarvitsijoita löytämään toisensa. Toimintaa on lukuisilla paikkakunnilla eri puolilla Suomea, ja sen käyttönottoa suunnitellaan myös Kajaaniin. Hanke madaltaa kynnystä seurakuntaan ja vapaaehtoistoimintaan. Kokemuksen pohjalta voidaan sanoa myös, että hanke tavoittaa heikosti seurakunnan jäsenyyteen sitoutuneita nuoria aikuisia, jotka ovat kirkolle haastava ryhmä, Patronen kiteyttää hankkeen edut. Sivujen kautta voi tarjoutua auttamaan tai pyytää itselleen apua. "Nyörejä käsissään" pitää seura- kunnan työntekijä, joka yhdistää avuntarvitsijat ja antajat. Konkreettisesti avun tarvitsija ottaa yhteyttä verkkopalvelun kautta ja pyytää apua esimerkiksi kauppareissulle ja "elämisensä arkeen". Pienelläkin työllä voi olla suuri merkitys, Kaija Patronen muistuttaa vapaaehtoistoiminnan merkitystä. Yhteisvastuun ulkomaisena kohteena on Haiti, jossa keräysvaroin tuetaan lasten ja nuorten koulutusta sekä koulujen rakentamista. Miten apu viedään sinne perille? Hanke kohdistaa rahansa koulujen ja julkisten rakennusten kunnostamiseen ja rakentamiseen sekä nuorten koulukirjojen hankintaan ja opetukseen. Koulut on suunniteltu kestämään maanjäristyksiä ja hirmumyrskyjä, Patronen kiteyttää avun toimittamista perille lapsille ja nuorille. "Tule mukaan iloisten vapaaehtoisten joukkoon", keräyspäällikkö Kaija Patronen kannustaa uusia vapaaehtoisia. Vuonna 2016 keräyskohteena lapset ja nuoret Ensi vuonna Yhteisvastuukeräyksen kotimaan kohteena ovat syrjäytymisvaarassa olevat lapset ja nuoret Suomessa sekä ulkomaan kohteena Mosambikin maaohjelma, jossa tuetaan erityisesti lasten ja nuorten parissa tehtävää työtä. Patronen huomauttaa, että keräys nostaa jälleen yhteiskunnan kipupisteet esille. Lasten ja nuorten monenlaiset elämänalueen haasteet ovat ajankohtainen aihe. Kajaanin seurakunta tekee jo tällä hetkellä arvokasta työtä koko hiippakunnan tasolla, kirkkovaltuustossa ja neuvostossa luottamushenkilönä toimiva Patronen muistuttaa seurakunnan tekemästä työstä lasten ja nuorten parissa.

4 KAJAANIN SEURAKUNTALEHTI Unkarilaisten lämmin ystävyysseurakuntavierailu Kajaanissa Nyíregyházan ystävyysseurakuntalaiset vierailivat Kajaanissa Yhteydenpito on ollut tiivistä jo yli 30 vuoden ajan. Kajaanilaiset ja unkarilaiset ryhmät vierailevat toistensa luona vuorovuosin. Tänä vuonna oli unkarilaisten vuoro tulla Suomeen. Vierailijat majoittuivat Joutenlammella, tutustuivat seurakunnan elämään ja paikallisiin ihmisiin. Ryhmä koostui 12 nuoresta, neljästä aikuisesta ja muutamasta lapsesta. Ryhmänvetäjä, pastori Krisztian Zsarnai sanookin naurahtaen, että vastaanotto Kajaanissa oli paljon säätä lämpimämpi. Tämän vierailun kohderyhmänä ovat erityisesti nuoret. Kuten kirkkoherra Marko Miettinen on myös sanonut, nuorissa on tulevaisuus ja siksi nuorten välinen yhteistyö edistää ja vahvistaa seurakuntien välistä toimintaa. Toivomme, että ihmiset löytävät uskon ja toivon. Mitä Kajaanin ja Nyíregyházan seurakunnat voivat oppia toistensa toiminnasta? Kajaanin seurakunnalla on vahva tiimityö ja vastuualueet on selkeästi jaettu. Työnteko ja työntekemisen tyyli ovat hyvin organisoituja. Toivon, että tästä voimme ottaa jotain kotiinviemisenä, Zsarnai sanoo. Ekumenia kulkee halki kirkkovuoden Unkarin luterilaisen kirkon tilanne on hyvin toisenlainen kuin Suomessa, sillä luterilainen kirkko on siellä vähemmistössä. Kirkollista kenttää leimaa suuri monimuotoisuus, joissa suurimman palan saavat roomalaiskatoliset, ortodoksit ja reformoidut. Ekumeniaan on panostettava. Tapana onkin järjestää vuosittain tammikuussa viikon mittainen tapahtumasarja, jossa kristilliset kirkot ovat yhdessä koolla. Sen lisäksi Nyíregyházan seurakunta on osa rukousyhteisöä, jossa luterilainen kirkko yhdessä metodistien, baptistien ja reformoitujen kanssa kokoontuu. Yhteistyö kaikkinensa muiden kristillisten kirkkojen kanssa on tiivistä. Se on kaikkien etu. Nyíregyházan seurakunta organisoi toimintaansa lahjoitusten varassa, sillä kirkolla ei ole verotusoikeutta. Kuitenkin valtio on antanut seurakunnille myös yleisiä yhteiskunnallisia tehtäviä hoidettavaksi. Nyíregyházan seurakunta pyörittää päiväkotia ja koulua, joka on valtion suurimmaksi osaksi rahoittamaa toimintaa. Tämän lisäksi perusseurakuntatyö on laaja-alaista. Lapsityö on keskeistä. Tiettynä erikoisuutena voi pitää tiivistä mediayhteistyötä. Nyíregyházan seurakunnalla on oma mediatyöryhmä, joka tuottaa ohjelmia sekä radioon että televisioon. Seurakunnalla on myös yömaja syrjäytyneille ja oma vanhusten palvelutalo. Haastavaa, mutta ei toivotonta Haasteita Nyíregyházan seurakunnalla kuitenkin riittää, kuten kir- Heimo Haverinen Unkarilaisten vieraiden ryhmä koostui 12 nuoresta, neljästä aikuisesta ja muutamasta lapsesta. Ryhmänvetäjä, pastori Krisztian Zsarnai sanoo, että vastaanotto Kajaanissa oli paljon säätä lämpimämpi. koilla ympäri Eurooppaa. Pastori Zsarnai mainitsee erityisesti nuorten päihdeongelmat, romaniväestön integroitumisen yhteiskuntaan sekä kirkkokansan vähenemisen. Käytännön työssä pääsee näkemään kuitenkin haasteiden lisäksi myös yhdistymistä ja ihmeitä. Meidän tehtävämme ja työmme on saattaa usko ihmisten elämään haastavissakin olosuhteissa. Kirkko kulkee mukana ihmisten huolissa ja arkisessa elämässä. Nuusa Parkkinen ja Taivaallinen Isä pitää huolta jokaikinen päivä Kajaanin seurakunta järjesti tänä kesänä kahdeksan rippikoululeiriä. Leireillä osallistui noin 300 rippikoululaista, 80 isosta ja kuusi nuorisotyönohjaajaa sekä lukuisa joukko pappeja. tää kesätyöntekijöitä uusista ideoista. Rippikoulun välityksellä hän haluaa muistuttaa nuoria siitä, etteivät he ole koskaan elämässä yksin. On olemassa taivaallinen Isä, joka pitää heistä huolta jokaikisenä päivänä. Tästä se elämä vasta alkaa. Syksyllä avu-koulutus, mahdollisuus tulla seurakunnan nuoreen toimintaan. Käykää ilmoittautumassa, Hautala rohkaisee. "Tänne haluaa tulla toisenkin kerran" Kajaanin seurakunnan rippikoululeirien suosio on pysynyt vakaana vuosien saatossa. Rippikoulun suorittaa vuosittain yli 90 prosenttia ikäryhmästään. Rippikoululeirien suosion taustalla voidaan pitää laadukasta ja vahvaa rippikoulu- ja nuorisotyötä. Moni nuori kokee rippikoulun omakseen ja leirille halutaan lähteä yhdessä kavereiden kanssa näkemään ja kokemaan. Rippikoululainen Essi Eskelinen kehuu rippikoululeiritunnelmaa ja sitä, että kaikki leiriläiset ovat tulleet hyvin toimeen alusta asti. Halusin lähteä rippikoululeirille, koska olin kuullut kavereiltani ja veljiltäni, että täällä on tosi kivaa ja täältä saa uusia kavereita. Rippi- Nuorisotyönohjaaja Niina Hautala kertoo, että kesän rippikoululeirit ovat sujuneet hyvin. Leireillä on pelattu, uitu, saunottu, opiskeltu, laulettu, naurettu, joskus ehkä itkettykin. Hyvin monenlaisia elämyksiä ja kokemuksia kaiken kaikkiaan, Hautala kiteyttää kesän rippikoululeirin tunnelmia. Rippikoululeirien toteuttamiseen on osallistunut joukko kesäteologeja ja -kanttoreita sekä kesänuorisotyönohjaajia. Mikä merkitys heillä on ollut rippikoululeirin järjestämisen kannalta? Ilman kesätyöntekijöitä ei isolla rippikoululeirillä pärjättäisi, Hautala huokaisee ja jatkaa: Henkilökuntaa tarvitaan, jotta voidaan taata turvallinen leiri. Toisaalta kesätyöntekijät tuovat myös uutta ilmettä ja opetettavia asioita leirin muille vetäjille, Hautala kiitkoululeiri on ollut monelle kesän kohokohta, Eskelinen muistuttaa ja kannustaa samalla ensi vuonna 15 vuotta täyttäviä kajaanilaisia lähtemään rippikoululeirille. Tosi monet kaverit ovat sanoneet, että leirillä on kiva olla myös isosena. Nyt kun tänne on tullut, tänne haluaa tulla toisenkin kerran, Eskelinen kertoo suunnitelmistaan lähteä isoskoulutukseen mukaan. Jenni Lukkari ja Viivi Pekkala ovat kesän rippikoululeirin isosia. Molemmat halusivat lähteä isosiksi omien myönteisten rippikoulukokemusten myötä. Isosen tehtävistä tärkeimpinä he pitävät rippikoululaisten ohjaamista, hyvän ilmapiirin luomista ja ohjaajien tukemista työssään. Isosena pääsee itse osaksi luomaan sitä hauskaa rippikoululeiriä toisille, Jenni Lukkari kiteyttää ja Viivi Pekkala jatkaa: Meillä oli tosi hyvät isoset. Haluan olla samanlainen näille pienille, sekä kokea samalla riparin uudelleen toisesta näkökulmasta. Terhi Ämmälä "Rippikoululeirillä on pelattu, uitu, saunottu, opiskeltu, laulettu, naurettu, joskus ehkä itkettykin", nuorisotyönohjaaja Niina Hautala kertoo.

5 KAJAANIN SEURAKUNTALEHTI 5 Lähellä tavallisten ihmisten arkea Jukka Kekki aloittaa Kajaanin seurakunnan II kappalaisena Lehtikankaan alueella elokuussa. Tässä hänen terveisensä seurakuntalaisille: Olen Jukka Kekki ja olin viimeksi pappina Raumalla. Tämän lehden ilmestyessä olemme jo muuttaneet Kajaaniin. Minulla on puutarhurivaimo ja kaksi alle kouluikäistä lasta. Juureni ovat Keski-Suomessa ja isän puolelta luovutetussa Karjalassa. Kainuuseen muutamme työni takia, vakituinen kappalaisen työ hyvämaineisessa Kajaanin seurakunnassa tuntui kiinnostavalta. Joitakin tulevia työtovereitani tunnen ennestään. Pikkukaupungissa asumisesta meillä on hyviä kokemuksia. Papin työssä mielekästä on hyvin monet asiat. Nautin työssäni siitä, kun saan tavata kasteiden, vihkimisten ja hautausten yhteydessä niin monenlaisia erilaisia ihmisiä. Se on mielenkiintoista. Sama koskee rippikouluja. Saarnat ja niiden valmistelu on minulle työssäni tärkeää. Ammennan inspiraatiotani enimmäkseen Raamatusta. Jos vain aikaa riittää, on kiintoisaa perehtyä alkukieleen, rinnakkais- ja viitekohtiin sekä tulkintaperinteeseen. Aiheen kypsyttely mielessä ja rukous kuuluvat valmistautumiseen. Jumalanpalveluksissa minua Jukka Kekki muistuttaa, että työntekijät ovat seurakuntalaisia varten. "Kannattaa tulla rohkeasti juttelemaan." erityisesti puhuttelevat Raamatun lukukappaleet ja ehtoollisrukouksen sanat. Virret myös. Silloin, kun itse olen toimittamassa, on koskettavaa tuntea, miten seurakuntalaisten esirukoukset kantavat. Toivon, että seurakunta voisi olla lähellä tavallisten ihmisten elämää. Se on tärkeä paikallinen toimija kotipaikkakunnalla, osa sitä verkostoa, jonka varaan elämä rakentuu. Hengellisen puolen lisäksi tarjolla on lämpöä, tukea ja mukavia kohtaamisia toisten kanssa. Monelle seurakunta tarjoaa mielekkään tavan osallistua ja olla hyödyksi. Kajaanin seurakuntalaisille haluaisin erityisesti sanoa, että tullaan tutuiksi! Kannattaa tulla rohkeasti juttelemaan. Me seurakunnan työntekijät olemme aina mielissämme, kun saamme tutustua ihmisiin. Olemme teitä varten. Päätöksiä lyhyesti Kirkon mediasäätiö jakoi tuotantotukea piirrossarjalle ja mobiilipelille Kirkon mediasäätiön myöntämistä kevään tuotantotuista suurimman summan, euroa, on saanut lapsille suunnatun Raamatun kertomukset -animaatiosarjan suomenkielinen versiointi. Kokonaisuudessaan tukia jaettiin euroa yhteensä 18 hankkeelle. Perustajajäsenenä Kajaanin seurakunnan osuus tästä on euroa. Raamatun kertomukset on entisen Disney-tuottaja Richard Richin palkittu animaatiosarja, jonka suomenkielisestä tuotannosta vastaavat tuottaja Ilkka Lind ja ohjaaja Pekka Lehtosaari. Värikäs piirrossarja kuvaa Raamatun vahvoja tarinoita ja auttaa ymmärtämään elämän suuria kysymyksiä. Tällä kertaa tukea jaettiin elokuvien lisäksi myös Antti Kovannon mobiilipelille Luostari. "Seuraamme mielenkiinnolla uusia päänavauksia pelimaailman suunnalta ja tuimme kristinuskon historiaan liittyvän pelin kehittelyä", toteaa Kirkon mediasäätiön asiamies Juha Rajamäki. Luostari on sähköinen peli, jossa pelaaja pääsee seikkailemaan munkkien yhteisössä. Nuorille suunnatun tarinallisen pelin keskiössä ovat niin hengellinen elämä kuin luostareiden kulttuurihistoriallinen merkityskin. Muita tukea saaneita tuotantoja ovat muun muassa Niina Brandtin autistisen nuoren elämästä kertova dokumenttielokuva Lauri sekä tuottaja Iikka Vehkalahden omaishoitajuutta pilke silmäkulmassa käsittelevä fiktiivinen elokuva Silta yli synkän virran. Kevään tukihakuun ilmoitettiin kaikkiaan 72 hanketta, joiden yhteisarvo oli euroa. Hakemuksissa korostuivat vammaisuutta käsittelevät hankkeet sekä aiempaa selkeämmin myös naisten ja tyttöjen elämänkuvaukset. Kaikki nyt tukea saaneet tuotannot löytyvät Kirkon mediasäätiön nettisivuilta kirkonmediasaatio.fi Kirkkoneuvoston päätöksiä Kajaanin seurakunnan Karoliinan Kamarin toiminnanohjaaja Marja Heikkinen valittiin seurakunnan lähetyssihteerin virkaan. Heikkinen on koulutukseltaan sosionomi-diakoni (amk), sekä hän on suorittanut lähetyksen ja kansainvälisen diakoniatyön kurssin. Heikkinen on toiminut mm. lähetyssihteerinä Sotkamon seurakunnassa sekä diakoniatyöntekijänä Sonkajärven, Paltamon ja Puolangan seurakunnissa. Kirkkoneuvoston kokous järjestetään syyskaudella ti 6.10., ti ja ti klo 17 sekä kirkkovaltuuston ti ja ma klo 18. Lue kirkkoneuvoston 4.8. kokouksen päätökset sivuilta Hautausmaakierroksella tutustutaan Kajaanissa vaikuttaneisiin naisiin Kesän viimeisen hautausmaakierroksen aiheena on järjestetään ja sen aiheena on "Pikkukaupungin kuuluisia naisia". Valokuvaaja Maria Hynninen oli toimelias yrittäjä 1900-luvun alkupuolen Kajaanissa. Kajaanin vanhan hautausmaan kierros alkaa klo 18 siunauskappelista, jossa on luvassa musiikkihetki ja arkkitehti Eino Pitkäsen suunnitteleman siunauskappelin esittely. Tällä kertaa tutustutaan matkailuoppaan johdolla Kajaanissa vaikuttaneisiin naisiin. Kuullaan mm. miten Emilia Kekkosen poika on kirjoittanut äidistään ja Siirisiskostaan sekä papintytär Klaara Saloniuksen viimeisestä tahdosta. Kohteina ovat myös Kajaanin ensimmäisen valokuvaamon perustajan Maria Hynnisen ja yksityisen tyttökoulun perustaneen Jenny Berghin sukuhaudat. Hanna Vuoristo oli kaupungin ensimmäisiä naisvaltuutettuja ja toimi vuosikymmenien ajan monin tavoin lasten ja vähäosaisten olosuhteiden parantamiseksi. Myös naisasian ajamisessa hän oli aktiivinen ja nautti luottamusta yli yhteiskunnan luokkarajojen. Kulttuurialoista hänelle oli läheisin teatteri. Suomen itsenäisyyden alkuvuosina tämä yhteislyseon opettajakuntaan kuulunut "lehtorska" oli perustamassa Kainuuseen Lotta Svärd -järjestöä sekä organisoimassa sotilaskotitoimintaa. Kierroksella käydään myös seminaarin harjoittelukoulun lehtori Kaisa Taka-Sihvolan haudalla. Monet muistavat leipomossa asioinnistaan Saima Heikkisen, joka oli kotoisin Manamansalosta yhdeksänlapsisesta perheestä. Hän oli saaressa kasvaneena "tottunut selviytymään" ja kävi jo pienenä tyttönä kalankaupalla. Saima oli opinkäynyt ompelija, joka kutsuttiin tekemään Pekka Heikkisen leipo- mon henkilökunnalle työvaatteita sillä seurauksella, että hänestä tuli Pekka Heikkisen miniä 34-vuotiaana vuonna Raija Elsinen Kajaanin Matkailuoppaat ry Raija Elsinen Sadesää viivästyttää hautausmaiden kukkaloistoa Tänä kesänä epävakainen sää on tuonut omat haasteensa seurakunnan hautausmaiden ylläpitoon. Kukkien istutus on kesän suurin työ, yritämme kahdessa viikossa ennen juhannusta saada kaikki noin hautaa kukitettua. Työ tapahtuu ilmoista riippuen ja siksi tämä kesä on ollut haastavaa. Kukat ovat kärsineet kylmistä ja sateisista keleistä. Näillä on nyt kuitenkin pärjättävä, sanoo Paltaniemen hautausmaan työnjohtaja Kaisa Vimpari. Haudoille laitettavia yleisimpiä kukkia ovat hautabegonia ja hopealehti. Haudan reunalle voi esimerkiksi istuttaa lumihiutaletta tai kesäbegoniaa. Yleensä kukkaloisto on hautausmailla heinäkuun aikana, mutta tämä vuosi on tehnyt siinäkin poikkeuksen. Vimpari sanoo, että aikataulu viivästyy ja kukat ovat juurtuneet ja parhaimmillaan elokuun alusta alkaen. Sateinen kesä on tuottanut hankaluuksia myös hautauksien yhteydessä. Vettä on täytynyt pumpata haudoista pois ja entistä tarkemmin huolehtia siitä, että kaivetut haudat ovat hyvässä kunnossa hautauspäivänä. Erityisammattimies Juha Nissinen kertoo, että hautauksia on toimitettu tänä kesänä poikkeuksellisen paljon. Paltaniemen hautausmaan laajennuksen myötä uusia arkkuhautapaikkoja saadaan vuoteen 2038 saakka.

6 KAJAANIN SEURAKUNTALEHTI Ekumeeninen pyhiinvaellus Solovetskin luostariin Vartiuksen, Kostamuksen, Tikshan, Rukajärven ja Vienan Kemin kautta Solovetskin luostarisaarelle tehtiin ekumeeninen pyhiinvaellusmatka Puolangalta. Matkan isäntänä ja kuljettajana toimi Seppo Moilanen Puolangalta. Vanha sanonta kuuluu: Painu vaikka Vienan Kemiin. Mutta käytännössä sinne ei hetkessä mennä. Tarvitaan passi, Venäjän viisumi, hotellihuoneen, laivamatkan ja oppaan varaus sekä runsaasti hyvää mieltä. Venäjälle matkatessa kellot ja aikataulut on viisainta unohtaa, koska välimatkat ovat uskomattoman pitkiä. Soratiet ovat kuoppaisia eli karjalaisittain sanottuna "hauvikkaita". Solovetski ollut monena Solovetskin luostari perustettiin 1489 ja siitä tuli Venäjän ortodoksisen kirkon suurin ja rikkain luostari. Lähestymme nöyrin mielin Venäjän tuhatvuotisen ortodoksisen kirkon tunnusta. Suomea taitava venäläinen opas esittelee seikkaperäisesti restauroitua viljankuivaamoa, myllyä, luostarin valtavaa muuria ja mahtavia torneja, joiden ampuma-aukoissa ovat sen ajan aseet. Iso kirkkosali on remontissa, mutta pienen kirkon ovet ovat auki. Miehet paljastavat päänsä ja naiset peittävät kutrinsa. Solovetskin luostarisaari jää horisontin taakse. Lokit saattavat laivoja ja matkustajia pitkälle Vienanmerta. Lyhytlahkeiset peittäävät polvensa. Luostarin kultakoristeet ja kauniit ikonit häikäisevät. Opas ei kerro sanallakaan Solovetskin surullisen kuuluisasta historiasta. Hän ei paljasta, että luostarin omaisuus takavarikoitiin valtion omaisuudeksi vuonna Kirkolta ryöstettiin 400 kg kultaa, jalokiveä ja 1500 kg hopeaa. Saarelle tuotiin eri lähteiden mukaan vankia, joista kuoli. Solovetskissa toimi keskitysleiri vuoteen 1939 ja merisotakoulu vuoteen Luostari avattiin muul- le maailmalle vasta perestroikan aikaan vuonna 1990 ja pari vuotta myöhemmin se otettiin Unescon maailmanperintöluetteloon. Jyskyjärvi laulumaita Jyskyjärvellä majoitumme perheisiin, joissa "pakistaan karjaloa". Kalevalan laulumailla käydään Tuomi-yhtyeen konsertissa. Kansanpukuiset naiset laulavat: "Tulkua Vienah työ käymäh." Karjala-ilta on koululla, kun kulttuuritalo on yritetty polttaa. Koulussa oli enimmillään 400 oppilasta. Nykyisin koulussa opiskelee vain 62 lasta. Mauno Hyyryläinen Karjalainen vieraanvaraisuus yllättää ja kylyt lämmittävät. Sunnuntaiaamuna Jyskyjärven helluntaiseurakunnan kirkossa on ekumeeninen tilaisuus, jossa suomalaiset vieraat puhuvat ja laulavat tervehdyksenään: Ylistys, Isä nimellesi; Meren tiedän; Pidä minusta kiinni ja Ei itää eikä länttäkään. Sadan kilometrin matka Jyskyjärveltä Kostamukseen antaa kolme ja puoli tuntia hierontaa koko vartalolle. Mauno Hyyryläinen Solovetskin saaristo Solovetskin saariston asuttaminen alkoi muinaisina aikoina. Todennäköisesti lappalaiset pitivät saaristossa pakanallisia menojaan samaan aikaan, kun 1400-luvun alussa saaristoon tulivat ensimmäiset munkit. Solovetskin munkkien työ muutti pakanallisen seudun ortodoksisen uskonnon keskukseksi Pohjois-Venäjällä luvulla luostarista tuli Merimaan hengellinen, taloudellinen ja sotilaallinen keskus. Igumeeni Filipp rakennutti luostariin kivikirkot ja luostarin ympärille kivisen muurin. Oma sotajoukko puolusti Pohjois-Venäjää vuosina Ruotsia vastaan käydyissä sodissa luvun alkupuoli oli luostarin kulttuurin kukoistuksen aikaa, kun saaristossa toimi huomattava joukko kirjailijoita, tiedemiehiä ja munkkeja. Luostariin perustettiin myös laaja kirjasto, sakaristo ja oma ikonimaalauskoulu. Tämän jälkeen Solovetski koki useita takaiskuja. Pietari Suuren kirkkoreformin ja keisarinna Katariina Suuren suorittaman "kirkko-omaisuuden sekularisaation" jälkeen Solovetski menetti perityt maat sekä rakennukset rapautuivat. Bolsevikkivallankumouksen aikana Solovetskin luostari suljettiin, aarteet vietiin ja tilalle perustettiin pakkotyöleiri. Tilalle perustettiin Neuvosto-Venäjän tunnetuin pakkotyöleiri ( ). Tänä päivänä Solovetskin luostari on jälleen saavuttamassa uuden kukoistuksensa. Päärakennusta restauroidaan ja sen on määrä valmistua vuoteen 2020 mennessä. Kun luostari avattiin yleisölle 1990-luvulla, on siellä virrannut pyhiinvaeltajia ja ekumeenisia vierailjoita. Lähde: Solovetskin saaret Pervyj IPH Kirjapaino Oy, Pietari Kainuun ensimmäisen kirkon kello lepää Solovetskin pihalla Oulujärven Manamansalon erämaakirkon kellon arvoitus ratkesi 1990-luvun alussa. Suomalais-venäläinen retkikunta löysi kauan kaivatun kellon Vienanmereltä Solovetskin luostarisaaresta. Sitä ennen Kainuun ensimmäisen kirkon kello ehti olla kateissa yli 400 vuotta. Vienankarjalaiset sotajoukot ryöstivät kirkonkellon, polttivat kirkon ja surmasivat papin Manamansalossa vuonna Perimätiedon mukaan kello oli pudonnut ryöstäjiltä Oulujärveen, mistä sitä etsittiin aika ajoin tutkilla ja kaikuluotaimilla. Ensimmäiset tiedot Solovetskissa olevasta kirkonkellosta saatiin 1960-luvulla, kun Punalippu-lehti kirjoitti "Kajaanin kellosta". Kun suomalais-venäläinen retkikunta varmistui Manamansalon kellon olevan Solovetskissa, heräsi Kainuussa keskustelu kellon takaisin hankkimisesta. Kirkolliskokousedustaja Mauno Hyyryläinen esitti Kirkolliskokoukselle jo vuonna 1991, että Kirkon ulkomaanasiain keskus alkaa selvittää, millä ehdoilla Kainuun ensimmäisen kirkon kirkonkello voidaan hankkia Solovetskin luostarista. Tämä toivomuspontta on yhä voimassa kirkolliskokouksen hyväksymänä. Mauno Hyyryläinen Kainuun ensimmäisen kirkon kello lepää Solovetskin pihalla. Luostarille vääräoppista kelloa ei koskaan nosteta Venäjän ortodoksisen kirkon torniin. Kirkonkellon palauttaminen on kunniatehtävä Solovetski, Vienan Karjalan ja Pohjois-Venäjän suurin pyhättö ja linnoitus, oli vuosisatoja Ruotsi-Suomen sotilaallisen intohimon tavoiteltu kohde. Se koettiin "vihulaisen päälinnakkeeksi". Kun ruotsalais-suomalaiset joukot eivät päässeet hävittämään Solovetskin luostaria ja linnoitusta, kokivat Vienan muut kirkot ja luostarit hävityksen vimman. Suomalaiset puolestaan kärsivät karjalaisten kostoretkistä. Yhdeltä tällaiselta ryöstöretkeltään vienalaiset ottivat ryöstösaaliikseen Oulujärven Manamansalon kirkonkellon. Vanhan erämaakirkon kellon takaisin hankkiminen olisi toteutuessaan Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kunniatehtävä. Se voitaisiin ostaa, jolloin luostari saisi valuuttaa restaurointiinsa. Solovetskissa Manamansalon kirkonkellolle ei ole käyttöä vääräoppisena. Sen kylkiä koristaa latinankielinen teksti. Jotkut Solovetskin oppaat ovat kertoneet, että kello tuotiin pois, kun Manamansaloon oli luvatta rakennettu vääräoppinen kirkko Hänen Korkeutensa, Venäjän keisarin pyhälle maalle. Toiset oppaat esittelevät kelloa lahjana Suomesta. Manamansalon kellon kotiin paluu muistuttaisi uskontojen sodasta ja rauhasta, kohtaamisesta, ekumeniasta, rakkaudesta, anteeksiannosta ja oikeuden voitosta. Kaiken kaikkiaan se olisi arvokas teko kirkkohistoriallisesti, kulttuuripoliittisesti ja kirkkotaiteellisesti. Lähde: Raha-asia-aloite nro 3/1991 Määräraha Oulujärven erämaaseurakunnan Manamansalon kirkonkellon lunastamiseksi Solovetskin luostarista Neuvostoliitosta

7 KAJAANIN SEURAKUNTALEHTI 7 Seurapuheissa korostuivat erilaisuuden hyväksyntä ja raja-aitojen rikkominen Herättäjäjuhlat järjestettiin virvoittavassa sateessa heinäkuuta Sotkamossa. Haastavat sääolosuhteet eivät säikäyttäneet seurakansaa, vaan avoimen taivaan kannen alle kerääntyi sanan kuulijaa. Herännäisyyden yhteisinä teemoina voidaan pitää armollisuutta, ihmisarvon kunnioittamista ja toisten hyväksymistä. Näiden lisäksi seurapuheissa ja vaarojen katveessa nostettiin esille kevään yhteiskunnallinen keskustelu ihmisten erilaisista elämänpiireistä eli kuplista. Kirkon Herra Jeesus Kristus, joka omalla elämällään ja opetuksellaan rikkoi oman aikansa raja-aitoja, puhkoi kuplia erilaisten yhteiskunnallisten ja uskonnollisten ryhmien välillä. Hän asettui syntisten ja vainottujen ystäväksi, söi arkojen ja heikkojen kanssa, otti vastaan elämässä vammautuneet ja kutsui seuraajakseen, Herättäjä-Yhdistyksen toiminnanjohtaja Simo Juntunen kiteytti lauantain päiväseuroissa erilaisuuden hyväksymisen. Kuplat puhki Herättäjäjuhlien tunnus "En pelkää vaarojen matkaa" osoittautui osuvaksi ja siihen viitattiin useassa seurapuheessa. Simo Juntusen mielestä erilaisuuden hyväksymisen ja raja-aitojen rikkomisen ei tule jäädä vain vapahtajan tehtäväksi. Meitä kutsutaan ja lähetetään elämään kristittyinä vaarojen matkalle sietämään epävarmuutta, kohtaamaan erilaisuutta, ristiriitoja ja suurta inhimillistä hätää. Meitä rohkaistaan nousemaan vaarojen päälle, katsomaa avaralle ja näkemään laumojen ja laidunten mittaamattomuus. Saman teeman nosti esille myös emerituspiispa Voitto Huotari, joka soimasi kristittyjä keskittymisestä uskontoon Kristuksen kaipaamisen sijaan. Kun ulkopuoliset tarkkailivat ensimmäisiä kristittyjä, oli johtopäätös: "Katsokaa, kuinka he rakastavat toisiaan." Entä nyt? Monet toteavat meistä onnettomista uskovista: "Katsokaa, kuinka he raatelevat toisiaan." "Jumala ei edellytä edes uskoa" Seurojen puheissa kaikui voimakkaana armon julistus. Vaatimuksia ei herättäjäjuhlaväelle esitetty. Juhlien pääsihteeri Yrjö Sorvari sanoi, ettei Jumala edellytä ihmiseltä mitään, ei edes uskoa. On aivan totta se kuvaus, jonka sotkamolainen Kusti Huovinen on aikanaan sanonut, että ihminen on kaikkein otollisin Jumalalle oikeastaan vasta silloin kun hän on kuollut, sillä eläessään hän kuitenkin kaiken aikaa miettii miten voisi hyvittää tai olla vielä mieliksi Herralle, yrittäen olla parempi kuin on. Ihminen luulee että Jumalan kanssa voi käydä kauppaa. Talous ei ole kantavin rakenne Herättäjä-Yhdistyksen puheenjohtaja, Raudaskylän kristillisen opiston rehtori Jukka Hautala kyseli saarnassaan, mitkä ovat maailmassamme kantavia rakenteita ja kritisoi Suomen hallituksen päätöstä leikata kehitysyhteistyöstä. Olemmeko suomalaisina tulleet niin rikkaiksi, että meillä on varaa sanoa, ettei meillä ole varaa auttaa köyhimpiä? Olemmeko Kristuksen seuraajinakin tätä mieltä? Talouden sijaan Hautalan mukaan "Evankeliumissa on kirkon ainut ja kestävin kantavin rakenne". Tätä saarnaaja tähdensi puhumalla entisaikojen kirkkojen asehuoneista, jonne jätettiin aseet jumalanpalvelukseen tullessa. Jumalan luomaa ihmisyyttä ei kukaan saa toiselta riistää. Evankeliumin luomassa tilassa me olemme samanarvoisia, istuimmepa sitten etu- tai takapenkeillä. Herättäjäjuhlat on yhteistä tietä kulkevien kokoontuminen Kuopion hiippakunnan piispa Jari Jolkkonen muistutti raamattutunnilla, että kristinuskossa on kyse kokonaisvaltaisesta Kristuksen seuraamisesta. Vakaumuksia ja arvoja, seuroja ja jumalanpalveluksia, tapoja ja rituaaleja, ilojen ja surujen jakamista, kompastelua ja nilkuttamista, luottamusta ja turvautumista Jumalan apuun ja niin edelleen. Kaste tekee meistä kristittyjä ja asettaa meidät tielle. Se ei ole kuitenkaan lahja, joka voidaan jättää odottamaan parempaa aikaa ja paikkaa. Se (kaste) johdattaa, saattelee ja asettaa tielle, Kristuksen seuraamisen tielle, rukouksen tielle, rakkauden rintamaan ja kantamaan vastuuta koko Jumalan luomakunnasta, piispa Jolkkonen korosti. Iltaseuroista muodostui toivovaisten seurat Iltaseuroista kaikui toivo paremmasta. Helsinkiläinen elokuvaohjaaja Timo Korhonen puhui naapuristaan Mohammedista, jota miljoonien muiden pakolaisten tavoin ajaa liikkeelle hätä ja toivo paremmasta. Toivon puolelle kallistui myös näyttelijä Taisto Reimaluoto. Kysymykseen omasta uskosta Reimaluoto totesi: En osaa vastata. Olisi houkuttelevaa sanoa, että uskon. Mutta sanon, että kun aika tulee, otan vastaan mitä annetaan ja olen kiitollinen tästä elämästä ja siitä, että olen uskaltanut elää tätä elämää, en tulevaa. Sinä riität, vakuuttivat päätösseurojen puhujat Päätösseuroissa pohdittiin oman puutteellisuuden ja keskeneräisyyden hyväksymistä. Timo Mustonen Epävakaista sadekuurojen täyttämää säätä uhmasi väkirikkaampi, tuhatpäinen juhlakansa, joka kokoontui sunnuntaina messuun avoimen taivaan alle herättäjäjuhlakentälle Salmelan koulun lähistöön. Messun liturgina toimi Helena Kuja-Kanto ja saarnan piti Jukka Hautala. Kun mielikuvitustamme kiusaavan täydellisen ihmisen rooli katoaa, kohtaamme yhteisen ihmisyyden, ei vahvuudessa vaan heikkoudessa. "Van kuitennii" meidät hyväksytään, totesi rovasti Jorma Sutinen kainuulaista sananpartta käyttäen. Saman viestin totesi opetusneuvos Kalevi Virtanen Espoosta, tiivistäen samalla koko herättäjuhlien puheiden perussisällön: Ihmisellä on taipumus lähestyä Jumalaa usko edellä, mutta kristikunnan pitkä historia antaa toisenlaisen kuvan Jumalan ja ihmisen suhteesta: armo on ennen uskoa ja Jumala ennen ihmistä. Kiitos osallistujille ja talkoolaisille Herättäjäjuhlien pääsihteeri Tuomo Ruuttunen kertoo, että juhlien järjestelyt onnistuivat hyvin saadun palautteen perusteella. Seurojen antia kiitettiin syvälliseksi ja kattavaksi, seuraväki otettiin vastaan ystävällisesti ja rauhallisesti, ruoka oli maittavaa sekä järjestelyt ja ruokailu sujuivat jouhevasti. Myös oheisohjelmaa on kehuttu, Ruuttunen kiteyttää. Erityiskiitoksen hän haluaa antaa yhteistyökumppaneille ja vapaaehtoisille. Yhteistyö Kajaanin Runoviikon kanssa onnistui erinomaisesti! Ja vaikka juhlat järjestettiin Sotkamossa, juhlat olivat kainuulaisten yhteiset, ja talkoolaisia oli paljon Kajaanista. Herättäjä-Yhdistyksen vuosikokous ei tarjonnut dramatiikkaa Herättäjä-Yhdistyksen vuosikokous hyväksyi Herättäjä-Yhdistyksen tilinpäätöksen, joka oli noin ylijäämäinen, mikä oli erityisesti erinomaisesti taloudellisesti onnistuneiden Lapuan herättäjäjuhlien ansiota. Vastuuvapaus myönnettiin hallitukselle. Kokous päätti pitää yhdistyksen jäsenmaksut ennallaan, vuosijäsenyys 25 eurossa ja nuorisojäsenyys 10 eurossa. Yhdistyksen hallituksen jäsenten valinta ei tarjonnut dramatiikkaa. Erovuorossa olevien Antto Joutsiniemen, Ulla Mäki-Lohiluoman (kaudet täynnä), Pekka Leskelän (kaudet täynnä) ja Jaakko Lingon tilalle valittiin vaalien valmisteluvaliokunnan esityksen mukaisesti, ilman kilpailevia esityksiä, pankinjohtaja Antto Joutsiniemi Oulunsalosta ja pastori Jaakko Linko Kauhavalta jatkavina edustajina sekä varainhankintapäällikkö Kristiina Elenius Nurmijärveltä uutena. Hallitukseen valittiin yksi jäsen vähemmän, koska tavoitteena on pudottaa hallituksen jäsenten määrä yhdeksään jäseneen, mihin tällä vähennystahdilla päästään ensi vuonna. Herättäjäjuhlien vetovastuu Vantaalle Ensi vuonna Herättäjäjuhlat järjestetään Vantaalla heinäkuuta. Sotkamolaiset juhlajärjestäjät luovuttivat vantaalaisille "juhlakapulan" eli keräyslippaan. Se on kopio lippaasta, jolla 1800-luvulla kerättiin rahaa lähetystyölle. Oloissa, jotka olivat varmasti vaikeammat kuin nyt, oli halu auttaa myös kaukana asuvia lähimmäisiä. Tämä on hyvä pitää mielessä, kun kehitysyhteistyöstä leikataan ja autoveroa alennetaan. Kristinuskon mukaan huolenpito muista ihmisistä ei rajaudu vain kotiovelle, korostaa Vantaankosken kirkkoherra Hannu Pöntinen. Vantaan Herättäjäjuhlien juhlatoimikunnan puheenjohtajana toimii Helsingin piispa Irja Askola. Hän uskoo, että kristinuskon ydinsanomalle "armon viestille" on tilausta monikulttuurisella pääkaupunkiseudulla. Juhlien tunnus Kahden maan kansalainen on ote Siionin virrestä. Kahden maan kansalaisina meidät on kutsuttu näkemään niin oman maan kuin maailman kärsivät, syrjäytetyt, leimatut ja muukalaiset. Meillä ei ole oikeutta sulkea silmiä epäoikeudenmukaisuudelta, korostaa Askola. Herättäjäjuhlien tiedotustoimikunta Vuosikokoukselle oli tehty 25 jäsenen tekemä jäsenaloite, jossa esitettiin maallikkoteemavuoden pitämistä vuonna Hallitus kiitti vastineessaan aloitteesta ja totesi pitävänsä vapaaehtoisuutta kansanliikkeen kannalta elintärkeänä. Vuositeemat hallitus on suunnitellut jo vuodelle Hallitus esitti vuosikokoukselle, että aloite merkitään tiedoksi ja hallitus ottaa sen huomioon vuoden 2017 vuositeemasta päätettäessä. Kokous hyväksyi hallituksen esityksen.

8 KAJAANIN SEURAKUNTALEHTI SEURAKUNTA ELÄÄ SEURAKUNTA TOIMII Kasteen armoliittoon Amanda Elisa Hyttinen Eevi Emilia Kaartinen Elli Johanna Heikkinen Elviira Lisa Maria Turpeinen Niilo Pekka Ilmari Laitinen Elian Ilmari Keränen Ella Linnea Kemppainen Konsta Eemeli Suutari Lyyli Matilda Kärkkäinen Lilja Katariina Jakoaho Antti Oskari Kinnunen Josefiina Lumi Lydia Sahinoja Minea Viola Maria Keränen Nooa Onni Iisakki Parkkinen Helmi Aurora Mustonen Urho Oliver Kilpeläinen Srei Paov Kuon Eino Olavi Pussinen Väinö Vihtori Pussinen Matias Toivo Määttä Milja Adele Kyllönen Milo Rasmus Eemeli Komulainen Sulo Veeti Oskari Karjalainen Viivi Henna Amanda Jokelainen Anni Maria Kemppainen Elias Aleksi Siipola Elsa Matilda Lauronen Roosa Linnea Tyni Maunu Olavi Tyni Eemeli Otso Lumiaho Iida Bertta Aurora Junttila Joel Jukka Vuorisalmi Amelie Lumi Helmiina Huttunen Eemeli Aatos Valtanen Eero Mikael Kalevi Rönkkö Emilia Helinä Marjatta Rönkkö Hilma Annikki Väyrynen Helmi Elina Väyrynen Otso Toivo Olavi Nyyssönen Avioliittoon vihityt Jarmo Juhani Hakkarainen ja Eeva Maria Kainulainen Anssi Veikko Oskari Vimpari ja Piia Marika Sirviö Lukas Burtscher ja Johanna Eveliina Kinnunen Silvo Evert Vihtori Leinonen ja Salla Hannele Ojajärvi Tommi Jari Johannes Huusko ja Laura Emilia Kärki Petri Paavo Sakari Mensalo ja Noora Karoliina Korhonen Joni Aleksi Lievonen ja Jenny Emilia Tolonen Jorma Untamo Timonen ja Asta Irmeli Pyykkönen Veli-Pekka Valtanen ja Laura Anneli Kurkinen Juha Petteri Valkovirta ja Mari Pauliina Moilanen Toni Kimmo Kristian Turpeinen ja Katri Johanna Härkönen Heikki Johannes Pääkkönen ja Elisa Irene Karppinen Mikko Juhani Karjalainen ja Sara Marikki Palmu Janne Pekka Pirinen ja Pirjo Naar Mikko Petteri Möttönen ja Piia Marika Heikkinen KOLEHTIKOHTEET Markus Eino Ilmari Polvinen ja Heidi-Liisa Annika Holappa Marko Aleksi Piironen ja Minna-Maria Härmä Mika Petteri Rantala ja Miia Annika Mäkelä Juuso Juhani Tervonen ja Anna Elisa Heikkinen Joni Henrik Heikkinen ja Piia Kaarina Larikka Ajasta iäisyyteen Sylvi Helena Eskelinen 91 v Saara Sinikka Pöri 76 v Eila Reeta Armiida Hellman 78 v Aira Julia Kauppinen 84 v Laina Haataja 76 v Aila Sisko Kemppainen 74 v Lilja Maija Mirjami Immonen 76 v Kerttu Maija-Liisa Juntunen 86 v Arvo Vihtori Kovalainen 83 v Usko Aulis Roivanen 81 v Iida Vappu Väisänen 88 v Ida Johanna Valjus 96 v Veli Pekka Soininen 74 v Aune Katri Kemppainen 90 v Erkki Johannes Tervonen 82 v Helvi Karppanen 96 v Iida Kaarina Kemppainen 77 v Marja-Liisa Kyllönen 60 v Pentti Eelis Juhani Pennanen 67 v Arto Olavi Rönkkö 63 v Liisi Helena Kyllönen 77 v Lyyli Irene Heikkinen 87 v Maija Liisa Savolainen 93 v Maila Annikki Pirinen 88 v Matti Eemeli Alasalmi 70 v Raili Inkeri Pikkarainen 86 v Ritva Maria Kauppinen 81 v Asko Päiviö Ahonen 73 v Eeli Ilmari Väisänen 74 v Eeva Johanna Jokelainen 88 v Venla Regina Kurkinen 94 v Anja Katri Hukkanen 78 v Antti Aulis Olavi Miettinen 77 v Ester Sivonen 92 v Helmi Ohtonen 91 v Hilkka Ester Heikkinen 83 v Irja Annikki Järvinen 89 v Jarmo Kalervo Haataja 60 v Kalle Artturi Piirainen 87 v Markku Tapio Pasanen 66 v Olga Katri Karppinen 87 v Toini Heleena Haataja 92 v Aili Elina Pekkala 87 v Elma Sofia Repo 91 v Hilkka Ahtonen 75 v Hilkka Kyllikki Ohtonen 88 v Lempi Katri Holopainen 92 v Marja-Leena Junttila 69 v Toini Hilja Memonen 80 v su sunnuntai helluntaista Etsikkoaikoja Nuorten kristillisen kasvun tukemiseen Nuorten Keskuksen kautta. su sunnuntai helluntaista Itsensä tutkiminen Kansainväliseen diakoniaan, Suomen Idäntyö UP ry:n kautta. su sunnuntai helluntaista Jeesus, parantajamme Etelä-Sudanin luterilaisen kirkon ja sen paikallisseurakuntien toiminnan tukemiseen Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen kautta. su sunnuntai helluntaista Lähimmäinen Kristilliseen nuoriso- ja opiskelijatyöhön Kansan Raamattuseuran kautta. Vuohengin alue Kirkko Kirkkokatu 19 To 6.8. klo 18 urkukonsertti, Matti Pohjoisaho Su 9.8. klo 10 messu, Sirpa Kiviniemi, Marjatta Fröberg, Markus Hytönen, Juha Mikkonen, klo 17 kouluun lähtevien siunaus Su klo 10 messu, Sanna Oikarinen, Markus Hytönen, Perttu Kyllönen, Päivi Rimpiläinen Ke klo 19 virsi- ja lauluilta, Matti Juntunen Su klo 10 messu, Aila Kemppainen, Matti Oikarinen, Marko Miettinen, Anssi Pyykkönen Ke klo 11 veteraanien kirkkopäivän messu, Lauri Oikarinen, Penna Parviainen Su klo 10 messu, Marko Miettinen, Perttu Kyllönen, Markus Hytönen, Päivi Rimpiläinen, klo 18 Siionin virsiseurat, Tatu Ryyti, Kerttu Kokkonen, Paavo Kovalainen To 3.9. klo 18 iltamessu, Perttu Kyllönen La 5.9. klo 18 Hiljaisuuden messu, Heimo Haverinen Su 6.9. klo 10 messu, Sirpa Kiviniemi, Raimo Tornberg, Juha Heikkilä, klo 18 Kansanlähetyksen radioseurat, Pentti Tuovinen Ma 7.9. klo 7 aamurukous, klo 19 sanan ja rukouksen ilta, Seppo Juntunen, Marko Miettinen Yhdistystoiminta Herättäjä-yhdistys Su klo 18 Siionin virsiseurat Kajaanin kirkossa, Tatu Ryyti, Kerttu Kokkonen ja Paavo Kovalainen. Tilaisuuslista osoitteessa fi/214-kainuun-seurakalenteri Kansanlähetys Kansanlähetyskoti, Sammonkatu 5 Toimisto puh (avoinna ti-to klo 9-12) Sunnuntaiseurat klo 17 Lähetyspiiri ma klo pariton viikko Nuttupiiri ma klo 15 parillinen viikko Raamattupiiri ti klo 17 Rukouspiiri to klo 11 Miestenpiiri to klo 18 pariton viikko, Lohtajan Kerhotila, Satumaantie 4. Keskusseurakuntakoti Kirkkokatu 26 Ti klo 18 kirkkokuoro To klo 9.30 leskiryhmä, Riitta Laatikainen Ke klo 9 perhekerho To klo 18 kirkkokuoro Ke klo 9 perhekerho To klo 18 kirkkokuoro Ke 2.9. klo 9 perhekerho, klo 12 seurakuntakerho, Perttu Kyllönen To 3.9. klo 10 Karoliinan Kamarin syyskauden aloitushartaus, Teuvo Partanen, Paula Sirviö ja Marja Heikkinen, klo 18 kirkkokuoro Ma 7.9. klo 18 naisten raamattupiiri To klo 9.30 leskiryhmä, Riitta Laatikainen, klo 13 merimieskirkkopiirin syyskauden aloitus, Anneli Toppinen Karoliinan Kamari Brahenkatu 14 A Ma klo 16 poliovertaistukiryhmän kotailta Pe 4.9. klo 10 Äiti Teresa -peittopiiri Lohtajan kerhotila Satumaantie 4 Pe 21.8., ja 4.9. klo 9 perhekerho PuPula Kansakoulunkatu 17 A Ma 17.8., ja klo 9.30 perhekerho Muualla Vuohengin alueella Ke klo 17 kirkkokuoron suomalainen messu, Raatihuoneentorilla, Päivi Rimpiläinen, kuoronjohto, Anne Kyllönen, piano, Larisa Kolehmainen, harmonikka To klo 13 viikkomessu, Onnela-koti, Markus Hytönen, klo 14 viikkomessu, Kalliosali, Markus Hytönen, klo 15 viikkomessu, Isotupa, Markus Hytönen Su klo Kajaanin matkailuoppaiden historiallinen linnanvirta-kulttuurikävely (lähtö linnanportin opastetaululta), klo 15 Linnakirkko Linnanraunioilla, Aila Kemppainen, Perttu Kyllönen, Leena Karjalainen, Riitta Laatikainen, Juha Mikkonen, ks s. 12 Su 9.8. klo 13 Kotiseurat Kuhmossa Reijo ja Raija Pulkkisella (Jyrkäntie 598), Timo Suutari, Veikko Kettunen, Matti Malinen ja Heikot (yhteislähtö Sammonkadun pihasta) Su 9.8. klo 18 Iltatee Sanan ääressä, Jaakko ja Rallu Kemppainen (Sammonkatu 5) La Jättiläisenmaan virkistyspäivä Paltamossa yhdessä srk:n ja Pohjois-Pohjanmaan KL:n kanssa (Kivesvaarantie, ; ruokailu ja kahvit yhteensä 20 e) Su klo 18 Hengellisten laulujen toiveilta, Veikko Kettunen Su klo 18 Iltateet Sanan ääressä, Jaana Raesalmi Su klo 18 Jaanan sekä päiväkodin Riinan työhön siunaaminen, Malinen, Kettunen, Marko Miettinen Kajaanin rauhanyhdistys Katiskatie 2 Su 9.8. klo 16 ja 17:30 seurat Lauri Hankkila, Erkki Kautto Ke klo 19 seurat Penna Parviainen La klo 12 myyjäiset rauhanyhdistyksellä klo 18 kotiseurat Marjatta ja Osmo Leppäsellä os. Vieksinjoentie 1287, Kuhmo, Penna Parviainen Su klo 10 Sotkamon kirkkopyhä, messu Sotkamon kirkossa, Hannu Kinnunen klo 12 seurat Sotkamon seurakuntatalossa, Seppo Jokelainen, Hannu Kinnunen Linnantauksen alue Linnantauksen kirkko Kaplastie 2 Ke 5.8. klo 13 Linnan rukoushetki ja päiväkahvit, Juha Mikkonen Su 9.8. klo 12 messu ja Marjatta Fröbergin lähtösaarna sekä kirkkokahvit, Marjatta Fröberg, Päivi Rimpiläinen Ma klo miesten raamattu- ja keskustelupiiri Ke klo 13 Linnan rukoushetki ja päiväkahvit, Aila Kemppainen Su klo 12 messu ja kirkkokahvit, Matti Oikarinen, Juha Mikkonen Ma klo miesten raamattu- ja keskustelupiiri Ke klo 9 perhekerho, klo 13 Linnan rukoushetki ja päiväkahvit, Paula Sirviö Su klo 12 Huom! Ei messua Linnantauksessa, klo 15 Linnakirkko Linnanraunioilla Ma klo miesten raamattu- ja keskustelupiiri Su klo 12 messu, Veijo Lauronen, Anssi Pyykkönen Ma klo miesten raamattu- ja keskustelupiiri Ke 2.9. klo 9 perhekerho, klo 13 Linnan rukoushetki ja päiväkahvit, Seija Turunen To 3.9. klo Laulavat ystävykset, Juha Mikkonen Nakertajan seurakuntakoti Muramaantie 6 Ma klo 9.15 perhekerho Ma klo 9.15perhekerho klo 16 ja 17:30 seurat Mika Mutanen, Perttu Kyllönen Ke klo 19 seurat, Juha Heikkilä Pe Kajaanin ry:n leiri Kalliossa La klo 18 seurat, Juhani Haverinen Su klo 10 Paltamon kirkkopyhä, messu Paltamon kirkossa, Jorma Niinikoski klo 12 seurat Paltamon seurakuntakeskuksessa, Jouni Lesonen, Jorma Niinikoski klo 16 ja 17:30 seurat Seppo Rönkkö, Pekka Tölli klo 19 kesäillan hartaus Vuolijoen kirkossa Vuolijoen rauhanyhdistys Ouluntie 20 Su 9.8. klo seurat Ry:llä Su klo 19 kesäillan hartaus Vuolijoen kirkossa Kainuun opisto Tahvintie 4, Mieslahti Hiljaisuuden retriitti Kainuun Opistolla Retriittiohjaajat Martti Turunen ja Suvi Keränen. Hinta

9 KAJAANIN SEURAKUNTALEHTI 9 Ke klo 11 seurakuntakerho, Anne Matilainen, klo 18 rukouspiiri Ma klo 9.15 perhekerho Ke 2.9. klo 18 rukouspiiri Ma 7.9. klo 9.15 perhekerho Ke 9.9. klo 11 viikkomessu, Aila Kemppainen, klo 18 rukouspiiri Vanha kappeli Jauhokalliontie 1 A Ke klo 18 musiikkihetki ja hautausmaakierros. Aihe pikkukaupungin kuuluisia naisia. Kierros alkaa Siunauskappelista, jossa esittely ja urkumusiikkia. Vapaa pääsy. Paltaniemen kuvakirkko Paltaniementie 851 Su 9.8. klo 10 Leinosen sukuseuran jumalanpalvelus Muualla Linnantauksen alueella Ma klo 9 perhekerho Jormuan koululla Ma klo 9 perhekerho Jormuan koululla Ke klo 13 viikkomessu, Marian Kartano, Aila Kemppainen, klo 14 viikkomessu, Toppila, Aila Kemppainen To klo 14 viikkomessu, Palvelukoti Onni, Antti Minkkinen Ma klo 9 perhekerho Jormuan koululla KAJAANIN SEURAKUNTALEHDEN ILMESTYMISPÄIVÄT VUONNA 2015: 2.9., 30.9., , ja e. Max osallistujamäärä 12 henkilöä. Ilmoittautumiset pikimmiten Suvi Keränen / suviinkeri@ gmail.com. Vuokatinranta/ Suomen Raamattuopisto Lehtikankaan alue Lehtikankaan kirkko Mäntykatu 6 To 6.8. klo 18 Kesäillan viikkomessu, Sirpa Kiviniemi, Päivi Rimpiläinen To klo 18 viikkomessu, Soile Tuusa, Päivi Rimpiläinen Vuolijoki-Otanmäen alue Ti klo 9 perhekerho Ke klo 12 seurakuntakerhon kesäkerho, Päivi Rimpiläinen To klo 18 viikkomessu, Sirpa Kiviniemi, Päivi Rimpiläinen Ti klo 9 perhekerho, klo lukupiiri Pirkkolassa, kirjana Kathryn Stockett: Piiat To klo 18 viikkomessu, Jyri Kitti, Päivi Rimpiläinen Ti 1.9. klo 9 perhekerho Ke 2.9. klo 12 seurakuntakerho, Sirpa Kiviniemi Laajankankaan kerhotila Laajankankaankatu 13 Ke 19.8., klo 9 perhekerho ja 2.9. klo 9 perhekerho Muualla Lehtikankaan alueella Su klo 17 lauluilta, Haukijärven laavulla, Jyri Kitti, Päivi Rimpiläinen, Eero Määttä To klo ehtoollinen, Arvola I, Sirpa Kiviniemi, klo ehtoollinen, Arvola II, Sirpa Kiviniemi Su 9.8. klo 12 Perhekirkko ja kouluun lähtevien siunaus Vuolijoen kirkossa. Kirkkokahvit lasten kerhotiloissa. (Toppinen) Ke klo Hartaus Ulpukassa. Ke Hartaudet klo 14 Hoivaosastolla ja klo Emma-kodissa. Ke klo 18 Kauneimmat hengelliset laulut Niittypirtissä Vuolijoella (Matti Juntunen) Su klo 10 Messu Vuolijoen Kirkossa (Tuusa) Hyvän mielen leiri Männistössä. To klo 14 Hartaus Minna-kodissa Otanmäessä. Su klo 10 Messu Vuolijoen kirkossa (Lauronen) Su klo 12 Messu Otanmäen kirkossa, kirkkokahvit. (Lauronen) Ma klo Eläkeläisten virkistyspäivä Männistössä Vuolijoella. Kyytiä tarvitsevat ilmoittautuminen srk:n vaihteeseen, puh. (08) Ke Hartaudet klo 14 Hoivaosastolla ja klo Emma-kodissa. Su klo 10 Sanajumalanpalvelus Vuolijoen kirkossa. Kirkkokahvit srk-talolla. (Toppinen) Ma klo 9-14 Kehitysvammaisten virkistyspäivä Männistössä. Su 6.9. klo 12 Luomakunnan sunnuntai Männistössä Vuolijoella (Toppinen) Tiekirkko on auki saakka Vuolijoella klo RADIOSEURAT KAJAANIN KIRKOSSA Su klo 18 Herättäjäyhdistyksen radioseurat, Tatu Ryyti, Kerttu Kokkonen, Paavo Kovalainen su 6.9. klo 18 Kansanlähetyksen radioseurat, Pentti Tuovinen SANAN JA RUKOUKSEN ILTA Ma 7.9. klo 19 Kajaanin kirkossa Seppo Juntunen, Marko Miettinen KIITOKSET SYNTYMÄ- PÄIVÄMUISTAMISISTA "Kiitos elämän lahjasta!" Kiitos minua syntymäpäivänäni muistaneille ja mukana olleille. Diakoniarahastoon kertyi 770. ~Marja 70 v.~ Sydämellinen kiitos kaikille minua merkkipäivänäni muistaneille. Hilkka Kananen, 80 v. OTANMÄEN LÄHETYS- KIRPPUTORI AVOINNA tiistaisin klo 12 15, torstaisin klo Tule tekemään löytöjä! Vuokatinrannantie 8, Sotkamo KAJAANIN SEURAKUNTALEHTI La Kainuun alueystäväpäivä, "Olkaa rohkeat". Mukana Jouko Puhakka, Mirja ja Kari Ikonen. Ilmoitttautuminen Vuokatinrantaan 7.8. mennessä, puh tai info@ vuokatinranta.fi Pe Su Retki Hengellisille syventymispäiville Helsinkiin, "Hanki elämä". Tarkemmat tiedot ja ilmoittautuminen Vuokatinrantaan mennessä, puh tai info@vuokatinranta.fi Pe 4.- Su 6.9. Avioparien patikkaviikonloppu. Mukana Eija ja Jouni Koskela sekä Mirja ja Kari Ikonen. Ilmoittautuminen mennessä Vuokatinrantaan, puh tai info@ vuokatinranta.fi Julkaisija Kajaanin seurakunnan kirkkoneuvosto Päätoimittaja Marko Miettinen Toimitussihteeri Toimitus Linnankatu Kajaani kaisa.ronka@evl.fi kansikuva: Nuusa Parkkinen Tilaukset ja osoitteenmuutokset Seurakunnan virasto Linnankatu 12, Kajaani Puh Tilaushinta vuonna 2015 on 12 e sisältäen 10 % arvonlisäveron. Jakelu: Jakelumasters Oy Jakeluhuomautukset Kajaanin seurakunnan vaihde kajaani.seurakunta@evl.fi tai Seuraava numero ilmestyy Painopaikka Joutsen Median Painotalo Oy, Oulu

10 KAJAANIN SEURAKUNTALEHTI Omaishoitajien virkistyspäivä Joutenlammella Lähdemme bussikyydillä keskusseurakuntakodilta klo 8.30 ja palaamme samaan paikkaan klo Ohjelmassa yhdessäoloa, liikuntaa, ajankohtaista tietoa omaishoitajuudesta, makkaranpaistoa kodalla ja messu. Päivän hinta on 10. Lisätiedot ja ilmoittautumiset srk:n vaihde perjantaihin mennessä. Ilmoittautuneille lähetetään tarkemmat tiedot sisältävä retkikirje. Avoimen leskiryhmän syyskauden aloitus to klo Keskusseurakuntakodin rippikoulusalissa os. Kirkkokatu 26 Syksyn muut kokoontumisajat: 10.9., , ja Tervetuloa sekä entiset että uudet ryhmäläiset. Kehitysvammaisten valtakunnallinen kirkkopyhä Kuhmossa Kajaanin seurakunta järjestää yhdessä Kajaanin Kehitysvammaisten Tuki ry:n kanssa linja-autokuljetuksen kirkkopyhään sunnuntaina Lähtöpaikat Vuolijoki (tarvittaessa Otanmäki) ja Kajaani. Kyytiä tarvitsevia pyydetään ilmoittamaan Ritva Nevalaiselle, mielellään sähköpostiin tai puh viimeistään 1.9. mennessä, jotta voisimme järjestää aikataulut, lähtöpaikat ja tarpeeksi linja-autopaikkoja. Linja-automatka on ilmainen. Huom! Kirkkopyhään ilmoittautuminen Kuhmon seurakunnan sivujen kautta myös 1.9. mennessä! Lisätietoja Ritva Nevalaiselta. Pyhäkouluohjaajien kokous ti 18.8 klo 17 Joutenlammen takkatuvalla Saunomis- ja uimismahdollisuus! Mennään kimppakyydein. Jos tarvitset kyytiä ole yhteydessä Leenaan, Tervetuloa, kaikki entiset ja uudet vapaaehtoiset! Vertaistukiryhmä Huumeita/lääkkeitä väärinkäyttävien läheisille ke klo Lehtikankaan Pirkkolassa os. Mäntykatu 6 Avoin ryhmä kokoontuu n. kolmen viikon välein. Osallistumista varten ei tarvitse ilmoittautua. Ryhmässä on mahdollista saada vertaistukea ja asianmukaista tietoa päihdeongelmiin ja niiden hoitoon liittyen. Ryhmää ohjaavat A-klinikan sosiaalityöntekijä ja Kajaanin seurakunnan diakonityöntekijä. Lisätietoja: Eeva-Maria Lappalainen, Kainuun A-klinikka, p ja Riitta Laatikainen, Kajaanin seurakunta, p Syksyn kokoontumiset: 9.9., 30.9., , ja Palvelevan puhelimen päivystäjien koulutus Palveleva Puhelin etsii päivystystyöstä kiinnostuneita vapaaehtoisa syksyllä 2015 alkavaan koulutukseen. Puhelinpäivystys joka ilta klo sekä pe, la -03 saakka. Kainuussa päivystetään pääsääntöisesti klo Lisäksi palvelemme verkossa www. verkkoauttaminen.fi sekä Kirkon chatissa. Kaikissa toimintamuodoissa / valitsemassasi voit olla palvelemassa kuuntelijaa kaipaavan ihmisen rinnalla. Mikäli tehtävä kiinnostaa voit olla yhteydessä Tuula Haatajaan / tuula.haataja@evl.fi Kainuun rovastikunnan retki (Kuhmo-Kajaani) PIETARIIN! Bussimatkalla tutustutaan Pietarin alueeseen ja Inkerin kirkon seurakuntiin. Myös Viipuri, Keltto, Hatsina. Hinta n. 250e /hlö. Lisäkohteita: Pushkin, Pietarin jokiristeily Kazanin kirkko, Hatsina. Matkan hintaan sisältyy bussimatka, majoittuminen Kelton koulutuskeskuksessa kahden hengen huoneissa aamiaisella, ruokailut paikallisissa seurakunnissa Venäjällä, tarv. pääsymaksut palatseihin. Lisämaksu: ryhmäviisumiin osallistuvat 70 /henkilö. Ilmoittautumiset (elokuun 12. päivään mennessä, erityisesti ryhmäviisumia tarvitsevat) timo.suutari@vl.fi Mukaan partioon Partioharrastuksen aloittamisesta kiinnostuneet voivat ilmoittautua viikosta 34 eteenpäin ( >) Antti Rimpiläiselle tai anttiri@gmail.com Ilmoittautumisen yhteydessä kertokaa lapsen nimi, ikä ja vanhempien yhteystiedot. Myös vanhemmat ovat tervetulleita mukaan toimintaan. Talkoot Kivimäen kämpällä su klo Tervetuloa mukaan koko perheen voimin. Kajaanin Korvenpoikien toiminta alkaa syyskuun alussa. Yhteinen kauden avaus järjestetään Keskusseurakuntakodilla ti 1.9. klo 18 alkaen. Viikkotoiminta alkaa seuraavalla eli viikolla 37. Ryhmien vetäjät ilmoittavat aiemmin toiminnassa mukana olleille, jos kokoontumisaika tai -paikka muuttuu. Sururyhmä sinulle, jonka läheinen on kuollut Sururyhmä on kuoleman kautta läheisensä menettäneiden keskusteluryhmä. Ryhmäläiset käyvät läpi surua ja muita kuoleman herättämiä tunteita, tapahtumia ja ajatuksia yhdessä toistensa ja ohjaajien kanssa. Tarkoitus on kokemusten jakamisen kautta mennä surussa eteenpäin ja katsoa kohti tulevaisuutta. Ryhmään voi tulla, kun läheisen kuolemasta on kulunut muutama kuukausi. Seuraava sururyhmä alkaa seurakunnan virastotalolla (Linnankatu 12) ke klo Ryhmä kokoontuu syksyn aikana seitsemän kertaa noin kahden viikon välein. Vetäjinä ovat kappalainen Perttu Kyllönen ja diakonissa Anneli Kemppainen. Meiltä saat myös lisätietoja ryhmästä. Meidät tavoitat parhaiten soittopyynnöllä srk:n vaihteen kautta, p Vaihde ottaa vastaan myös ilmoittautumiset, jotka pyydämme perjantaihin mennessä. Otamme yhteyttä ilmoittautuneisiin puhelimitse ja lähetämme myös kirjeen, jossa on tarkemmat tiedot ryhmästä ja sen kokoontumisista. "Olet lämpimästi tervetullut sururyhmään." Vuolijoki-Otanmäen alueen Vanhusten syksyinen virkistyspäivä ma klo Männistössä, Hiekkarannantie 1 Kyytiä tarvitsevat: ilmoittautuminen Kajaanin seurakunnan vaihteeseen p tai Ulpukkaan p ti mennessä. Kyydin hinta 5 euroa henkilöltä. Opastettu kävely Vanhalla hautausmaalla Pikkukaupungin kuuluisia naisia Kierros alkaa klo 18 Siunauskappelista, jossa esittely ja urkumusiikkia. Kierroksen kesto on noin 1,5 tuntia. Vapaa pääsy. Järj. Kajaanin seurakunta ja Kajaanin Matkailuoppaat ry. Vielä ehtii tiekirkkoon Kajaanin kirkko avoinna klo Vuolijoen kirkko avoinna klo 9 15 (Maatalousnäyttelyn aikana klo 7 21.) Paltaniemen kuvakirkko avoinna klo 10-18

11 KAJAANIN SEURAKUNTALEHTI 11 Kuorojen syyskauden aloitus Gospelkuoro ke klo 18 Linnantauksen kirkossa Johtajana Matti Oikarinen, p Laulavat ystävykset to 3.9. klo Linnantauksen kirkossa Johtajana Juha Mikkonen, p Kirkkokuoro to klo Keskusseurakuntakodissa Johtajana Päivi Rimpiläinen, Kirkkokuoro palvelee laulullaan noin kerran kuukaudessa seurakunnan jumalanpalveluksissa. Lisäksi kuoro osallistuu Kainuun kirkkomusiikkipiirin kuorokursseille ja toimikautena järjestetään myös yhteislaulutilaisuuksia sekä matkoja ja retkiä. Kirkkokuoro juhlii 60-vuotissyntymäpäiviään joulukuussa ja keväällä 2016 aloitetaan valmistautuminen vuonna 2017 Helsingissä vietettäviä Kirkon Musiikkijuhlia varten. Urkukonsertti To 6.8. klo 18 Kajaanin kirkossa Monipuolinen nuori urkuri Matti Pohjoisaho suoritti urkujensoiton A-tutkinnon. Pohjoisaho on osallistunut useille urkujensoiton mestarikursseille Suomessa ja muualla Euroopassa. Hän on opiskellut myös sävellystä Harri Viitasen ohjauksessa. Soi kunniaksi Luojan - kesäillan virret ja laulut Ke klo 19 Kajaanin kirkossa Matti Juntunen Kouluun lähtevien kirkkohetki su 9.8. klo 12 perhemessun yhteydessä Vuolijoen kirkossa ja klo 17 Kajaanin kirkossa Kouluun lähtevien lasten siunaus alttarilla. Tervetuloa uudet ekaluokkalaiset perheineen, kummeineen ja isovanhempineen Kuva: Kirkon kuvapankki / Anni Haikka Kirkkokuoro laulaa Lasse Heikkilän säveltämän Suomalaisen Messun ke klo 18 Raatihuoneentorilla Kirkkokuoroa johtaa Päivi Rimpiläinen ja messun säestäjänä on Anne Kyllönen (piano). Harmonikkaa soittaa Larisa Kolehmainen. Suomalaisen Messu on aikamatka historiaan. Laulujen tekstit kertovat sotavuosien hitaasti paranevan kansan tunteista, elämästä ja luonnon kauneudesta sekä elävän ihmisen suhteesta Jumalaan. Osa Suomalaisen Messun lauluista lauletaan yhteislauluina. (Sateen sattuessa Kajaanin kirkossa.) Tervetuloa kuuntelemaan ja laulamaan yhdessä! Lauluilta Haukijärven laavulla su klo 17 Lauletaan yhdessä tuttuja hengellisiä lauluja ja virsiä, sekä kansanlauluja. Kahvitarjoilu ja mahdollisuus paistaa makkaraa. Mukana Eero Määttä, harmonikka. Tapahtuman järjestää: Etelä-Kajaanin Kylät Ry, Haukijärvi yhdistys ja Kajaanin seurakunta. Linnakirkko su klo 15 Rauniolinnassa Kajaanin seurakunta järjestää kesäisen linnakirkon Linnanraunioilla su klo 15. Noin kolme varttia kestävässä kirkkohetkessä kaikenikäisille sopivaa laulua ja liikettä. Kirkkohetken jälkeen seurakunta tarjoaa kahvia, mehua ja makkaraa sekä pientä ohjelmaa koko perheelle. Vapaaehtoinen maksu seurakunnan diakoniatyölle. Tule ja koe turvapaikka linnan muurien ja Jumalan sanan suojassa. Tervetuloa! Veteraanien kirkkopäivän messu Ke klo 11 Kajaanin kirkossa Lauri Oikarinen, Penna Parviainen Hiljaisuuden messu la 5.9. klo 18 Kajaanin kirkossa Lämpimästi tervetuloa! Messu ja Marjatta Fröbergin lähtösaarna Su 9.8. klo 12 Linnantauksen kirkossa Kaplastie 2 Messun jälkeen kirkkokahvit. Leinosen sukuseuran jumalanpalvelus Su 9.8. klo 10 Paltaniemen kuvakirkossa Viikkomessu elokuussa torstaisin klo 18 Lehtikankaan kirkossa syyskuusta alkaen torstaisin klo 18 Kajaanin kirkossa Lämpimästi tervetuloa! Karoliinan Kamarin syyskauden aloitus To 3.9. klo 10 Keskusseurakuntakoti, Kirkkokatu 26, Teuvo Partanen, Paula Sirviö ja Marja Heikkinen Alfa-kurssi alkaa syksyllä keskiviikkoisin klo Kansanlähetyksen tiloissa, Sammonkatu 5 Lisätietoa syyskuun Seurakuntalehdestä ja Jaana Raesalmelta,

12 KAJAANIN SEURAKUNTALEHTI Brahenkatu 14 Puh tai Vapaaehtoista lähimmäispalvelua Lähimmäisavun välitys Maanantaista perjantaihin klo 8 9 Puh , s-posti: kajaani.seurakunta@evl.fi Partiotoiminta palaa kesälomilta Kuopion hiippakunnan tuomiokapituli on myöntänyt julkisen arvoannon osoituksena director musices -arvonimen kanttori-urkuri, dir. cant. Risto Vähäsarjalle. Director musices Risto Vähäsarja on sävellystyönsä ja musiikin johtamisen kautta ollut merkittävä vaikutus Sotkamon ja Kainuun kirkkomusiikkielämälle. Hän on säveltänyt useita kyläoopperoita, Viikko-ohjelma To 3.9. klo 10 Kamarin syyskauden aloitus, Teuvo Partanen, Paula Sirviö ja Marja Heikkinen Partio on koko perheen mukava harrastus johon toivotaan vanhempienkin tulevan pienellä panostuksella mukaan, esimerkiksi auttamaan retkillä ja leireillä. Sudenpentu Aino Mäkäräinen aloitti partion viime syksynä Kajaanin Korvenpojissa. Hän kertoo, että partio antaa hänelle hyvää mieltä ja uusia tarpeellisia taitoja sekä paljon kavereita. Leirit ovat Ainon mielestä kivoja ja leiriruoka on parasta. Partiossa parasta hänen mielestään on yhdessä olo ja uusien asioiden oppiminen. Hän päätti lähteä partioon mukaan, koska se kuulosti mukavalta. Muutaman tutustumiskerran jälkeen hän koki partion kivaksi toiminnaksi, jossa ei kilpailla, vaan asioita tehdään ja opetellaan yhdessä. Vuoden aikana hän osallistui lippukunnan leireille ja kesällä partiohuipennuksena oli iso kansainvälinen piirileiri Puumalassa, jossa hänen lisäkseen osallistujia oli yhteensä Korvenpojat haluavat laajentaa toimintaansa ja siksi Kuluntalahdessa aloitetaan uusi 7 9-vuotiaiden sudenpenturyhmä entisten lisäksi. Näin tuodaan lapsille toimintaa lähemmäs kotia eikä osallistuminen ole kiinni kuljetuksista. Kajaanin Korvenpoikien ryhmät alkavat syksyllä viikolla 34. Ikäkausivastaava Antti Rimpiläiseltä saa lisätietoja toimivista ryhmistä, yhteystiedot: anttiri@ gmail.com. Minna Mäkäräinen Sotkamon kanttori Risto Vähäsarjasta director musices kantaatin ja lukuisia joulu- ja muita lauluja, ja niitä on esitetty sekä kirkoissa että monissa muissa paikoissa ympäri maan. Hänen kauttaan Sotkamon seurakunnan musiikkielämä on kehittynyt hyvin rikkaaksi. Risto Vähäsarja on toiminut eri tahoilla arvostettuna musiikin opettajana ja monissa luottamustehtävissä. Seurakunnan virastotalo (p ) avoinna ma-pe klo 9 15 ja kirkkoherranvirasto (p ) ma-pe klo 9 15 (torstaisin 9 17). Ma 6.30 Aamun Sana Raamattua kannesta kanteen, Sanansaattajat Ti 6.30 Aamun Sana Raamattua kannesta kanteen, Sanansaattajat Ke 6.30 Aamun Sana Raamattua kannesta kanteen, Sanansaattajat To 6.30 Aamun Sana haastattelu Kajaanin seurakunnan toiminnasta Raamattua kannesta kanteen, Sanansaattajat Pe 6.30 Aamun Sana Su 8.30 Sana sunnuntaiksi 9.30 haastattelu Kajaanin seurakunnan toiminnasta (uusinta) radiojumalanpalvelus seurakuntien tiedotuksia radioseurat Puheluihin vastataan su-to klo ja pe-la klo Jos tänään tuntuu pahalta, niin soita Palvelevaan puhelimeen tai lähetä viesti Palvelevaan Nettiin. Keskusteluapua Kajaanin perheasiain neuvottelukeskus tarjoaa keskusteluapua parisuhteen ja perheen solmukohdissa ja elämän kriisitilanteissa. Asiakkaaksi voi hakeutua kaikkialta Kainuusta yksin tai yhdessä. Ajanvaraus ti ja to klo 9 11, p , Kajaanin perheasiain neuvottelukeskus Tule ja koe turvapaikka linnan muurien ja Jumalan sanan suojassa Kajaanin seurakunta järjestää kesäisen linnakirkon sunnuntaina 23. elokuuta klo 15 Linnanraunioilla. Kirkkohetki on osa monipuolista ja laajaa Linnanvirta2015- tapahtumaa. Noin kolme varttia kestävä linnankirkko on suunnattu kaikenikäisille ja se sisältää laulua ja liikettä. Kappalainen Perttu Kyllönen toivottaa kaikki tervetulleiksi tilaisuuteen. Sanajumalanpalvelus sisältää "liikuttavan messun" elementtejä eli sanoja, säveliä ja liikettä. Virret ja hengelliset laulut lauletaan kännykän näytöltä, Kyllönen kertoo kirkkohetken poikkeuksellisesta sisällöstä. Ulkoilmajumalanpalvelus vastaa piispa Jari Jolkkosen piispantarkastuksen yhteydessä asettamaan haasteeseen jalkautua keskelle seurakuntalaisten arkea. Kyllönen kertoo, että linnakirkon suun- nittelussa ja toteutuksessa eri työmuodot ja -alat tekevät tiivistä yhteistyötä. Mukana on myös runsas joukko vapaaehtoisia. Olimme heti halukkaita lähtemään Linnanvirta2015-tapahtumaan mukaan, kun saimme siitä tiedon. Linnanrauniot ovat keskellä kaupunkia ja kokoavat ihmisiä yhteen. Mikä voisikaan olla parempi tapahtumapaikka, Kyllönen kiteyttää. Sunnuntai alkaa Kajaanin matkailuoppaiden historiallisella linnanvirta-kulttuurikävelyllä, jossa esitellään linnan historiaa ja rantapuiston merkkihenkilöitä. Kierrokselle lähdetään klo linnanportin opastetaululta ja kierros kestää noin tunnin. Tämän jälkeen siirrytään linnanraunioille, jossa toimitetaan kirkkohetki klo 15 alkaen. Lopuksi seurakunta tarjoaa kahvia, mehua ja makkaraa sekä järjestää pientä ohjelmaa koko perheelle. Vapaaehtoinen maksu kohdennetaan seurakunnan diakoniatyölle. Kappalainen Perttu Kyllönen toivottaa kaikki tervetulleiksi koko perheen yhteiseen kirkkohetkeen linnanraunioille.