LAPSEMME. Perheelle budjetti. Lapset tosi-tv:ssä. Tukioppilaat muistelevat. Mainettaan parempi lastensuojelu. Univelka uuvuttaa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LAPSEMME. Perheelle budjetti. Lapset tosi-tv:ssä. Tukioppilaat muistelevat. Mainettaan parempi lastensuojelu. Univelka uuvuttaa"

Transkriptio

1 Mannerheimin Lastensuojeluliiton jäsenlehti 4/2012 LAPSEMME Tukioppilaat muistelevat Lapset tosi-tv:ssä Univelka uuvuttaa Mainettaan parempi lastensuojelu Perheelle budjetti

2 Pääkirjoitus Oikeus kasvaa turvassa L apsen oikeuksien päivää vietetään taas Päivälle soisi enemmänkin huomiota: se on tarpeen muistuttamaan jokaiselle lapselle kuuluvista oikeuksista. Lapsen oikeuksien sopimuksessa on yhteensä 54 artiklaa, mutta sen ydinsanoman voisi ehkä tiivistää näin lapsella on oikeus kasvaa ja kehittyä turvallisessa, lapsen tarpeet ymmärtävässä ja täyttävässä ympäristössä, suojeltuna ja rakastettuna. Suomessa lasten asioiden ajatellaan olevan hyvin. Lapsen oikeuksien toteutumista valvova komitea onkin kiittänyt Suomea monista asioista, viimeksi erilaisista politiikka- ja toimintaohjelmista. Samaan aikaan komitea on ilmaissut huolensa mm. huoltoriitojen pitkästä kestosta, laitoksiin sijoitettavien lasten määrän kasvusta, masennuksen ja itsemurhien korkeasta määrästä, riittämättömistä mielenterveyspalveluista, kiusaamisesta, seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja häirinnästä erityisesti internetissä sekä yhdenvertaisesta pääsystä palveluihin. Onko niin, että olemme hyviä laatimaan ohjelmia, tekemään suunnitelmia ja papereita, mutta käytännön tasolla lapsen oikeudet eivät toteudukaan? Lapsen oikeuksien edistämisessä valtiovalta vastaa isoista asioista, kuten lainsäädännöstä, oikeuslaitoksesta ja voimavarojen jakautumisesta. Kunnilla on päävastuu palvelujen toteuttamisesta. Lapsen oikeudet toteutuvat, kun lasten ja perheiden palveluihin varataan riittävästi rahaa, aikuisilla kotona, päivähoidossa, koulussa, terveydenhuollossa ja lastensuojelussa on tarpeeksi aikaa, lapsia kunnioitetaan ja heidän mielipiteitään arvostetaan ja heille taataan yhdenvertainen ja oikeudenmukainen kohtelu. Valtion ja kuntien toimet ovat välttämättömiä, mutta ne eivät riitä. Lapsen oikeudet toteutuvat, kun aikuiset kokevat lasten auttamisen ja suojelemisen yhteisvastuulliseksi velvollisuudekseen. Kun hoitopaikasta karannut nelivuotias harhailee yksin valtatien varressa, ja useimmat autoilijat ajavat ohi, meillä on vielä matkaa lapsen oikeuksien täysimääräiseen toteutumiseen. Tässäkin asiassa tarvitaan sekä rakenteita että yksittäisten suomalaisten arkisia hyviä tekoja. Liisa Partio, päätoimittaja Lämmin kiitos yhteistyöstä vuonna 2012 Sisältö 3 Pääkirjoitus 4 Liitossa tapahtuu 8 Talous tasapainoon Laaditaan perheelle budjetti 14 Jouluiloa vähävaraisiin perheisiin 15 Lasten asialla 16 Univelka uuvuttaa Lapsen yöheräilyt kuormittavat vanhempien unta 19 Isän kynästä 22 Rättisoppaa ja puuhevosia 50 vuotta sitten moni asia oli toisin 26 Talvea odotellessa 28 Lastensuojelu on mainettaan parempaa 32 Jatkoon vai ei? Lapset tosi-tv:ssä 35 Lastenkulttuuri Kirjakko Satubaletti johdattaa hyvyyteen Kulttuurikierros 38 Liikkeelle nuoret! Kotoa saatu liikunnallinen malli kantaa 41 Kirjoissa & kansissa 42 "Ilmassa aitoa pioneerihenkeä" Tukioppilaat muistelevat 44 Poimitut 48 Jäsensivut Lisätiedot ja varaukset vuoden 2013 matkoille osoitteessa vikingline.fi/mll LAPSEMME Päätoimittaja Liisa Partio Toimitussihteeri Sisko Kajama Tiedotustoimittaja Kaarina Kokkonen Ulkoasu ja taitto Merja Lensu Kansikuva Matti Matikainen Toimitusneuvosto: Anu Mustonen (pj), Joona Kallio, Eva Kuntsi, Petra Vesuri, Anne Vola Toimituksen osoite PL 141, Helsinki, p , Tilaukset ja osoitteen muutokset: p Vuosikerta 15 euroa. Jäsenillä lehti sisältyy jäsenmaksuun Ilmoitukset: Bouser Oy, Vattuniemenranta 2, Helsinki, Jukka Tiainen, p. (09) , Jouni Kohonen, p. (09) , Ilmoitusaineistot: Lapsemme 1/2012 ilmestyy Kustantaja Mannerheimin Lastensuojeluliitto. ISSN Paino Oy Scanweb Ab Lapsemme-lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa, 41. vuosikerta. Lapsemme 4/2012 3

3 Liitossa tapahtuu Liitossa tapahtuu Peruspalvelut kuntoon! MLL toteutti syyskuussa kuntapalvelukyselyn, johon vastasi henkilöä eri puolilta Suomea. Puolet vastanneista oli tyytymättömiä kuntansa lapsiperhepalveluihin. Tyytyväisimpiä oltiin äitiys- ja lastenneuvolapalveluihin. 79 prosenttia koki saavansa neuvolasta riittävää tukea. Lähes 40 prosenttia kertoi, että lapselle on vaikea saada lääkäriaikaa terveyskeskuksesta. 65 prosenttia arvioi lisäksi, ettei saa nopeasti apua, jos kokee että vanhempana on vaikeaa. Yhtä moni kertoi, ettei kunnassa ole saatavissa lainkaan kotiapua lapsiperheille. Koulujen opetukseen ja päivähoidon varhaiskasvatukseen oltiin yleisesti tyytyväisiä. Tyytymättömyyttä herättivät päiväkotien ryhmäkoko ja vanhempien heikot mahdollisuudet valita lapselleen sopivin hoitomuoto. Yli puolet vastaajista piti myös peruskoulun luokkakokoja liian suurina. Lasten ja nuorten palveluista parhaan arvion saivat kirjastot. Vastaajien mukaan yläkoululaisille, lukiolaisille ja ammattikoululaisille on edullisia harrastuksia selvästi vähemmän kuin alakoululaisille. Myös nuorisotiloja on liian vähän. Vastaajista lähes 80 prosenttia katsoi, ettei kotikunnassa arvioida päätösten vaikutuksia lasten ja nuorten hyvinvointiin. Yhtä iso osa arvioi, ettei lasten ja nuorten mielipiteitä hyödynnetä kunnan toiminnassa. Vastaajista 70 prosenttia piti toimivia palveluja tärkeämpänä asiana kuin kunnan itsenäisyyttä. Tukea kasvatuspulmiin MLL:n Vanhempainnettiin on koottuna vinkkejä tyypillisiin lapsiperheen arjen takkuihin. Mitä tehdä, kun uhmaikäinen raivoaa tai nuori ei noudata kotiintuloaikoja? Keskustelupalstalla voi jutella muiden vanhempien kanssa ja etsiä uusia ystäviä. Odottaville ja taaperoiden vanhemmille on oma Vastaanottoosio. Vanhempainnetissä voi jättää myös henkilökohtaisen kirjeen päivystäjän vastattavaksi. Maratonpäivystys Lapsen oikeuksien päivänä Lasten ja nuorten puhelimessa on maratonpäivystys. Puheluihin vastataan poikkeuksellisesti koko päivän klo Lasten ja nuorten puhelin päivystää vuoden jokaisena päivänä, myös jouluna. Puheluihin vastataan ma pe 14 20, la su Numero on Johtajakouluun? Kuva: Matti Matikainen Tukioppilastoiminnan 40-vuotisjuhlassa kunniavieraina olivat mm. opetusministeri Jukka Gustafsson sekä tukioppilaat Pieta Marjoniemi ja Tuomas Aho Tiistilän koulusta. Toisenlainen joululahja Anna toisenlainen joululahja, joka tuottaa monikertaisesti iloa myös joulun jälkeen. Antamalla lahjoituksen MLL:lle tuet liiton työtä lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämiseksi. Tee lahjoitus MLL:n tilille Nordea tai netissä Muista kirjoittaa tilisiirron viitekenttään oma nimesi. Ilmoitathan yhteystietosi p tai Mitä on petting? Nuortennetti on julkaissut yhdessä Älypää-pelisivuston kanssa uuden seksivisan. Seksivisan avulla voi testata tietämystään ja oppia hauskalla tavalla lisää seksuaalisuudesta. Peliä voi käyttää kouluissa ja keskustelunavauksena nuorten kanssa. Visan tulokset voi jakaa myös Facebookissa. MLL:ssa on jäsentä Kuva: Antero Aaltonen Pääsihteerin pohdintoja lasten ja lastensuojelun ahdingosta Uudessa pohjoismaisessa vertailussa suomalaiset lastensuojelun sosiaalityöntekijät ovat kaikkein kuormittuneimpia. Ei ihme. Lastensuojelun piirissä olevien lasten ja perheiden määrä on jatkuvassa kasvussa. Vaikka lastensuojelun avohuollon asiakasmäärät ovat kaksinkertaistuneet kahdessakymmenessä vuodessa, sosiaalityöntekijöiden määrä ei ole vastaavasti lisääntynyt. Jokainen ymmärtää, että joskus se katto tulee vastaan. Ja kun työtään ei pysty tekemään niin kuin haluaisi ja osaisi, kuormittuu henkisesti ja fyysisesti. Lopulta houkutus on suuri vaihtaa työpaikkaa tai alaa. Syntyy paha kierre. Työn laatu kärsii, ja kuntatalous kärsii kasvavista kustannuksista. Mutta pahinta on, että näiden tilastojen taakse piiloutuu näkymättömiä lapsia. Lapsia, joiden kärsimystä kukaan ei ehdi nähdä, joiden itkua kukaan ei ehdi kuunnella. Ympärillään aikuisia, jotka kinastelevat siitä, miten parhaiten saataisiin säästöjä aikaan, ja kenen vastuu tämä nyt sitten olikaan. Jotta nämä lapset saisivat tarvitsemaansa apua, emme kaipaa pientä parannusta lastensuojeluun. Kaipaamme isoa remonttia. Mirjam Kalland Saako vauva katsoa videoita? MLL:n uusi mediakasvatusesite on suunnattu alle 3-vuotiaiden lasten vanhemmille. Esitteen voi ladata MLL:n nettisivuilta. Lisätietoja lasten mediankäytöstä Kuva: Matti Matikainen Sai paljon ideoita omaan toimintaan ja vertaistukea pj:n tehtävään. Sopivan kokoinen ryhmä, jossa oppi tuntemaan toiset kiitteli yksi osallistujista palautteessaan. MLL:n vapaaehtoistoiminnan johtamiskoulutus järjestetään kolmen vuoden välein. Seuraava koulutus alkaa keväällä 2013 ja haku käynnistyy Yhdistysnetissä tammikuun puolivälissä. Koulutuksen tavoitteena on kehittää yhdistystoimintaa ja auttaa puheenjohtajia johtamaan vapaaehtoistyötä. Koulutus on tarkoitettu puheenjohtajille ja varapuheenjohtajille, ja se järjestetään yhdessä OK-opintokeskuksen kanssa. Edellinen koulutus päättyi syksyllä Vuoden kestäneen koulutuksen suoritti tuolloin 100 vapaaehtoista eri puolilta Suomea. Lisätietoja: > Yhdistysnetti Äidille mitali? Äitienpäivänä jaettavien kunniamerkkien hakuaika on käynnissä. Onko lähipiirissäsi henkilöä, joka ansaitsisi kiitoksen ansiokkaasta kasvatustyöstään? Ehdotuksia kunniamerkin saajiksi voi tehdä vielä marraskuun aikana. Hakulomakkeita ja -tietoja saa osoitteesta www. suomi.fi, hakusanalla kunnial1 Lisätietoja MLL:ssa: Puheenjohtajapäivät kokosi syyskuun lopulla Helsinkiin parisataa puheenjohtajaa, luottamushenkilöä ja toimihenkilöä. Päivillä käynnistettiin liiton strategian valmistelu ja luotiin suuntaa liiton työlle vuoteen Kuva: Antero Aaltonen 4 Lapsemme 4/2012 Lapsemme 4/2012 5

4 Liitossa tapahtuu Liitossa tapahtuu Hyvällä mallilla Hyvällä mallilla -foorumi on uusi tapa ideoida, arvioida ja kehittää edelleen MLL:ssa tai yhteistyöjärjestöissä kehitettyjä lapsen turvallista kasvua tukevia käytäntöjä. Hyvällä mallilla -foorumeissa käytäntöjä tarkastellaan eri toimijoiden näkökulmista ja keskustellaan mm. vapaaehtoisten ja ammattilaisten yhteistyöstä sekä lapsiperheiden kokemuksista toimintaan osallistumisesta. Foorumissa pohditaan myös toiminnan sisällön ajanmukaisuutta ja toimintamallien levitettävyyteen vaikuttavia asioita. Jos paikkakunnallasi tai projektissanne on kehitetty uusia käytäntöjä, joita olisi hyvä arvioida ja levittää muillekin, tutustu tarkemmin EEVA SUHONEN Kuva: Matti Matikainen Puheenaiheena huumeet MLL:n Porin paikallisyhdistyksen järjestämä Vaaratonta huumetta ei ole -tilaisuus keräsi paikalle satakunta kuulijaa teineistä eläkeläisiin. Tilaisuudessa toimittaja, radioääni Johnny-Kai Forssell kertoi omakohtaisia kokemuksiaan ja havaintojaan huumeiden käytöstä ja niiden seurauksista. Vakava aihe sai yleisöltä kiitosta rehellisestä ja aidosta otteesta. Vilttikirppiksen yhteydessä yhdistykset keräävät varoja kahviolla, makkaranpaistolla, onnenpyörällä ja kasvomaalauksella. Kuva: Marja Hirvilahti ANTO Kirjat tekivät ensimmäiseksi kauppansa Jenna Vetelin ja Milla Materon viltiltä. Myyntiviltit täyttivät Sammonkadun leikkipuiston Vilttikirppis: l j ki j Kajaanin vilttikirppis huomataan myös paikallismediassa. JANI SOURANDER Kuva: Kainuun Sanomat Tavarat ja ideat kiert00n MLL:n paikallisyhdistyksissä kierrättäminen on osa arkista toimintaa. Mistäpäin Suomea tahansa voi löytää MLL:n kirpputorin, mutta monet yhdistykset järjestävät myös lelunvaihtoa, kierrätysteemapäiviä ja vauvantarvikkeiden vuokrausta. MLL:n Varsinais-Suomen piirissä pohdittiin viime keväänä, saisiko paikallisyhdistysten ympäristöteoista koottua tietoa. Vapaaehtoisten joukosta löytyi ympäristöalan opiskelija, joka laati alueen yhdistyksille sähköpostikyselyn. Tulosten perusteella yhdistykset pitävät ympäristöasioita erittäin tärkeinä. Tämä näkyy muun muassa paperin vähentämisenä, erilaisina vaihto- ja kirpputoreina tai esimerkiksi kierrätysmateriaalin käyttämisenä kerhoaskarteluissa. Myös perhekahviloissa ekoasioita on tuotu esille, piirin vapaaehtoistoiminnan ohjaaja Minna Maanpää kertoo. Kyselyn tulokset esitettiin syyskuussa luontopäivässä, jolloin nähtiin myös eläviä esimerkkejä yhdistysten kierrätysideoista. Mynämäen yhdistyksen Tikkuri-kerhon lapset ja kylämummit esittivät Kierrätyskuteet -muotinäytöksen, johon he olivat yhdessä tuunanneet asusteita. Yhdistysten kierrätysvinkkejä esiteltiin perheille askarteluteemapisteillä, Maanpää kuvaa. Kyselyn lisäksi piirissä oli jo aiemmin pohdittu, miten lapsiperhearkea voisi viettää ekologisemmin. - Turussa kymmenen perhettä kokoontuu joka toinen viikko MLL:n tiloihin keskustelemaan, miten arjen valintoja voi tehdä ympäristöystävällisemmin. Teemoina on esimerkiksi ruoka, asuminen, kierrätys tai matkustaminen. Lapsille on teemaan liittyvää askartelua, Maanpää sanoo. Piirin toimistolla säilytetään myös lelulaatikkoa, josta tarvittaessa pystytetään lelunvaihtopiste yhdistysten tilaisuuksiin. Perheet tuovat tapahtumiin lelun, joista raaskivat luopua ja saavat tilalle jonkin toisen. Jos leluja jää yli, ne annetaan paikallisen perhekahvilan käyttöön tai ne säilytetään taas seuraavaan tapahtumaan. Tavarat kiertoon vilteiltä MLL:n vilttikirppis tunnetaan hyvin Kajaanin alueella. Vilteiltä myydään käytettyjä lastenvaatteita, leluja, pelejä ja lasten turvavälineitä. Osa myy myös omia käsi- Mynämäen yhdistyksen Tikkuri-kerhon lapset ja kylämummit keräsivät raikuvat aplodit Kierrätyskuteet-muotinäytöksellä. Kuva: Tapio Maanpää töitään ja perennoja. Asiakkaina käy runsaasti lapsiperheitä ja isovanhempia etsimässä löytöjä lapsenlapsille. Mukana on myös omia tavaroitaan myyviä lapsia ja nuoria, jolloin he oppivat hyvällä tavalla pientä vastuuta, Vuohengin yhdistyksen puheenjohtaja Anna-Liisa Heikkinen kertoo. Vilttikirppis on toteutettu yhdessä Lehtikankaan ja Linnan yhdistysten kanssa. Nyt perinteeksi muodostunut tapahtuma järjestetään kesäisin Sammonkadun leikkipuistossa, jossa lapsille riittää tekemistä aikuisten käydessä kirpputorikauppaa. Ensi kesälle on suunnitteilla peräti viisi vilttikirppistä, Heikkinen lupaa. Tapahtumalla on säävaraus, mutta toistaiseksi yhtään kertaa ei ole jouduttu sään vuoksi perumaan. Vilttikirppiksen ideaan kuuluu, että myyntipaikasta ei peritä maksua ja tuotot saa pitää itse. Yhdistykset ja yhteistyökumppanit keräävät varoja pitämällä kirppiksen yhteydessä onnenpyörää, kahviota ja makkarakojua. Kirpputori menee kauppakeskukseen MLL:n Pirkkalan yhdistyksen kirpputoribuumi on kasvanut niin, että hiljattain yhdistyksen oli vuokrattava isommat tilat kauppakeskuksesta. Syyskuussa kirpputorilla kävi peräti pari tuhatta vierasta. Joillekin tarpeettomat tavarat ovat toisille löytöjä. Erityisesti lapsiperheissä on kysyntää, kun melkein joka kauteen tarvitsee uudet vaatteet ja urheiluvarusteet. Kirpputoreilla kokee löytämisen iloa ja voi ostaa edullisesti, yhdistyksen vapaaehtoinen Mervi Urtamo arvioi syitä suosioon. Molempina kirpputoripäivinä kaikki 80 myyntipaikkaa olivat käytössä ja ostajia riitti. Omistajaa vaihtoivat niin lasten harrastusvälineet kuin vaatteet, kestovaipat, lelut ja astiat. Myyntipöytien maksulla yhdistys kattoi tilavuokran ja mainoskulut. Tuotoilla järjestettiin yhdistyksen jäsenille myös liikunnallinen perhepäivä. Myymättä jääneitä tuotteita yhdistys ei ota vastaan, mutta niillekin löytyy käyttöä. Viime vuosina erilaiset järjestöt ovat keränneet kirpputoreilta jääneitä tuotteita esimerkiksi äitiyspakkauksiin Karjalaan tai kehitysapuna Etiopiaan, Urtamo tietää. Lastenvaatteita neuvolan pöydältä Nilsiän terveyskeskuksessa on ollut jo pari vuotta MLL:n kirpputoripöytä. Yhdistykseltä tullut idea otettiin neuvolassa hyvin vastaan, ja terveydenhoitaja pitää tuoduista vaatteista pientä varastoa. Tytöt tarkistavat päivän saldoa Pirkkalan kirppisviikonlopussa. Mietimme, miten saada vähävaraisille lapsiperheille vaatetta ilman, että kukaan kiusaantuisi lahjoitetusta tavarasta. Neuvolapöydän ideana on, että jokainen voi tuoda sinne käytettyjä vaatteita ja ostaa mukaansa. Vaatteiden kappalehinta, 50 senttiä, ei ole sellainen, että se muodostuisi kynnyskysymykseksi vähävaraisellekaan. Samalla tuetaan paikallisyhdistyksen perhetoimintaa, kertoo Nilsiän yhdistyksen puheenjohtaja Sari Spice. Yhdistykselle kirpputori voi olla helppo varainhankintakeino. Tavallisin tapa on vuokrata myyntipaikkoja tai järjestää tapahtuman yhteyteen oheistoimintaa, kuten kasvomaalausta. Yksi tapa on ottaa vastaan tavaralahjoituksia myytäväksi MLL:n paikallisyhdistyksen hyväksi. Kuva: Mervi Urtamo 6 Lapsemme 4/2012 Lapsemme 4/2012 7

5 MARIANNE SAINE Kuvat TOMI NUOTSALO Maailmantalouden epävakaus keikuttaa valtioita, ja heikentynyt työllisyystilanne uhkaa jo tavallisten perheidenkin kukkaroa. Olisiko aika tehdä oman perheen taloustarkistus? K uluttajan talousnäkymiä selvittävässä syksyisessä kyselyssä joka kolmas vastaaja sikriisi huonontaa omaa taloudellista tilannetta. Joka neljäs kertoi vähentäneensä kulutustaan. Liki 40 prosenttia vastaajista seuraa tarkasti, mihin rahat kuukausittain kuluvat. Viidennes seuraa kuluja silloin, kun tiedossa on kalliita hankintoja, sel- olan kaksi kertaa vuodessa ilmestyvästä Arjen katsauksessa. Suomessa ei olla talouden suhteen paniikkitilanteessa, kuten Etelä-Euroopan kriisimaissa. Kannattaa kuitenkin sä alalla, jossa yt-neuvottelut saattavat en Keskusliiton pääekonomisti Minna Punakallio. hin aikoihin varautumisessa. mielellään kahden kuukauden nettopalkka. Maltillista kuluttamista kuitenkin tarvitaan, jotta yhteiskunnan rattaat lutuksen supistumisen vuoksi, Punakallio jatkaa. Budjetti näyttää rahavirrat Lapsiperheet eivät ole yhtenäinen ryhmä, vaikka esimerkiksi poliittisessa kie- ka on viimeistään silloin, kun laskuilla pitää tilipäivänä pelata pasianssia tyyliin Talous tas apainoon 8 Lapsemme 4/2012 Lapsemme 4/2012 9

6 Asuntolainoissa pätee hyväksi koettu viisaus: ei liian isoja lainoja eikä liian pitkiä maksuaikoja. Maltti valtiksi asuntolainoihin tuon maksan, tämä täytyy siirtää seuraavaan palkkaan. Kerran kunnolla tehdyn budjetin avulla saa näkemyksen, mihin rahaa meidän perheessä kuluu ja mihin meillä on oikeasti varaa, Marttaliiton kehittä- Teija Jerkku tiivistää. Jos perheessä palkkatulo pysyy suhteellisen muuttumattomana, talous on budjetin laatimisen jälkeen hyvin nä- huomata väljyyttä rahataloudessa. Voi Suomalainen kotitalous heittää syömäkelpoista ruokaa roskiin kiloa vuodessa. Päivittäisiä menoja on hyvä seurata ainakin kuukausi. Kaupassa kannattaa käydä harvoin ja suunnitelmallisesti, ostoslista mukana. uskaltaa ottaa lainaa, kun on saanut tarkan käsityksen menoista. Jos elämäntilanne muuttuu, esimerkik- lojen tarkistus ja kulujen seuraaminen kannattaa uusia, Jerkku kehottaa. Säästämällä on hyvä varautua tuleviin aikoihin. Kuukauden tehotarkistus Harva jaksaa pitää budjettia jatkuvasti. Vuoden tulojen ja menojen ynnääminen ja kuukauden tehotarkistus antavat hyvän kuvan rahavirroista. Budjetin laadintaan on olemassa monenlaisia apuvälineitä. Marttojen ja lukko talouden suunnitteluun ja lomake kuukausikirjanpitoon. kel on se, että tietää, mitä tienaa. Ensin lasketaan kaikki nettotulot yhteen vuositasolla, eli palkat, sivutulot, lapsilisät ja muut tuet. Sitten lasketaan yhteen vuoden vakiomenot, kuten vuokra tai yh- lyhennykset ja päivähoitomenot. Mukaan muistetaan ottaa laskut, jotka tulevat vain muutaman kerran vuodessa, tiasukkaan lämmitys-, vesi- ja jätekulut ja lasten harrastusmaksut. Päivittäisiä menoja seurataan ainakin kuukausi. Kuitit siis kauppareissuilla talteen, vaikka niitä ei muuten keräilisikään. Niitä tarvitaan budjetin menoerittelyyn, esimerkiksi ruoka- vaate-, apteekki- jne. menoihin. Vuoden vakiotulot ja -menot jaetaan kuukausieriksi. Menoihin lisätään kuukauden juoksevat menot. Budjetti on valmis! Viivan alle pitäisi tietenkin jäädä plussaa. Jos plussasumma jää pieneksi, on kulutustottumusten muutoksen paikka. - det silmälasit. Kulutusluotto saattaa silloin olla hyvä apu. Luotto ei ole peikko, jos sen pystyy maksamaan jollakin aikavälillä takaisin, Jerkku toteaa. Pienituloiset voivat akuutissa kriisissä tiedustella kunnaltaan sosiaalista luottoa. Kalliita pikaluottoja on syytä aina varoa. Kilpailuta ainakin puhelin-, sähkö- ja vakuutussopimukset. Viikkoraha opettaa Rahasta puhuminen jää kotona usein aikuisten asiaksi. Lapsille voi hyvin avata perheen taloutta iän ja kehitystason mukaan. Mistä raha perheeseen tulee, paljonko vanhemmat saavat palkkaa, mitä asuminen ja ruoka maksavat, entä harrastukset? - roista, Jerkku muistuttaa. on hyvä tapa opettaa lapsia rahankäyt- seen. Lapsille viikkoraha voi olla hupikulutusta varten, mutta nuorelle ei enää. Nuorelle kannattaa maksaa kuukausira- esimerkiksi kännykkämenot, välipalat ja vaatemenoja. Jos nuori maksaa itse vain hupimenonsa, hän voi olla varsin valmistautumaton arkitalouden hoitoon, kun muutto omaan kotiin koittaa. Viisitoistavuotiaalle kannattaa perustaa oma tili, jolle kuukausiraha mak- Liian monet kulutusluotot ja liian isot asuntolainat ajavat perheitä maksuhäiriöihin. Juuri nyt Suomi on asuntovelkaisen onnela alhaisten korkojen takia, mutta korot tulevat jossakin vaiheessa vääjäämättä nousemaan. Taloustilanne on vaikuttanut asuntolainojen takaisinmaksuun. Arjen katsauksen mukaan asuntovelkaisista joka neljäs on vuoden aikana muuttanut takaisinmaksua. Heistä 60 prosenttia on hidastanut lainan lyhennystahtia, 40 prosenttia nopeuttanut sitä. Eniten takaisinmaksua ovat hidastaneet ne, joilla lainaa on yli euroa. Piirre on huolestuttava, sillä jos nyt matalien korkojen aikana hidastaa takaisinmaksua, se tulee entistä raskaammin eteen korkojen noustessa, Tapiola Pankin toimitusjohtaja Marja Pajulahti sanoo. Kenelläkään ei ole nyt kristallipalloa siihen, miten asuntolainojen korot muuttuvat. Yksityiskohtaisten korkoennusteiden antaminen on tässä taloustilanteessa epävarmaa ja vaarallistakin. Lähiaikoina korot tuskin ripeästi nousevat, mutta tulevaisuudesta ei tiedetä mitään, sanoo Suomen Kuluttajaliiton ekonomisti Martti Luukko. Luukko painottaa koettuja viisauksia asuntolainojen ottamisessa. Ei liian isoja lainoja eikä liian pitkiä maksuaikoja. Kun asunnon hankinta tai sen vaihtaminen on edessä, kuluttajilla on taipumus olla ylioptimistisia maksukykynsä suhteen. Pankeillakin on vastuunsa. Finanssivalvonnan mukaan pankit eivät saisi myöntää sadan prosentin ensiasuntolainoja. Lainanhoitomenot eivät saisi ylittää 40:ää prosenttia nettotuloista. Lainan pitkä maksuaika toki pienentää kuukausimaksuja. Perussääntöä ei kuitenkaan voi ohittaa: mitä pitempi maksuaika, sen enemmän maksaa korkoja ja sen hitaammin asuntoa maksaa omakseen. Perheiden elämässä voi 25 vuoden lainaaikana tapahtua muutoksia, joissa asuntoa pitää vaihtaa tai se pitää realisoida rahaksi. Pitkään laina-aikaan mahtuu myös monia talouden nousu- ja laskukausia, jotka heittelevät markkinakorkoja. Näistä syistä muutoksiin pitää varautua etukäteen, Martti Luukko painottaa. Puskuri pelivaraksi Alhaisten korkojen aikana lainanhoitotilille kannattaa säästää puskurirahastoa korkojen nousun varalta. Summa voisi olla vaikka yksi ylimääräinen kuukausierä per vuosi. Toinen tapa on siirtää lainanottotilille aina vähän isompi summa kuin kuukausierä on. Jos asuntolaina on euroa, laina-aika on 20 vuotta, korko on nyt 2 % ja lyhennyksenä annuiteetti, yhden prosentin korotus lainakorkoon merkitsee 50 euron nousua kuukausierään. Jos korot pysyvät pitempään alhaalla, säästettyä summaa voi käyttää perheen vippikassana tai pitää itse ansaittuja lyhennysvapaita kuukausia. 10 Lapsemme 4/2012 Lapsemme 4/

7 Pienet purot, suuret säästöt Suurin osa kotitalouksien tienesteistä kuluu asumiseen, liikenteeseen ja ruokaan. Säästäminen alkaa yleensä jälkimmäisestä. Vaikka valmisruuat ja puolivalmisteet ovat oiva apu kiireessä, kee itse ja suunnittelee hankinnat. Itse tehdyt perusruuat ovat terveellisiä ja edullisia. Kaupassa kannattaa käydä harvoin ja suunnitelmallisesti, ostoslista rusraaka-aineiden varastoa. Ruokamää- rä on syytä sovittaa tarpeeseen, silloin ei ku luettelee. Pakastin on hyvä apu ruokamenojen kurissa pitämisessä. Jerkku kehottaa laskemaan, kuinka mon- na tehdä, ennen kuin uusi hankinta on maksettu. Isompia hankintoja kannattaa Ostolakkojakin voi perheessä pitää, jos halutaan säästää esimerkiksi lomamatkaan. Ostos/viikko Euroa/vuosi Sipsit 1 pussi (300 g) Karkkipussi 1 pussi (220 g) Suklaa 1 levy (200 g) Keksipaketti 2 pkt Iltapäivälehti 5 kpl Tupakka 3 askia Pikkupulla 5 kpl Hampurilaisateria 1 kpl Kotiin tilattu perhepitsa 1 kpl Täytetty sämpylä 2 kpl Erikoiskahvi 2 kpl Limsa 5 pulloa (0,5 l) Lähdevesi 3 pulloa (0,5 l) Olutpullo 6 pulloa (0,33 l) Siideri 2 pulloa (0,5 l) Lähde: Marttaliitto Taloustarkastus voi paljastaa monia pieniä menoja, joista voi tarvittaessa luopua. Matti kukkarossa? Rahapulassa pahin asia on laittaa pää pensaaseen ja jättää muistutuskirjeet avaamatta. Maksusuunnitelmasta voi nykyään sopia monen velkojan kanssa. Yhteistyöhalua arvostetaan niin pankeissa, perintätoimistoissa kuin puhelin- ja sähköyhtiöissäkin. Jos laskupino ylittää tilipäivinä maksukyvyn, ryhmitä laskut eräpäivän perusteella maksamisjärjestykseen. maksa ensin laskut, joista voi tulla nopeasti seuraamuksia. Sellainen on esimerkiksi vuokra. Maksa sitten vanhimmat laskut. Kalliit luotot kannattaa lyhentää ennen halvempia. viiden euron muistutusmaksulla saat laskulle kaksi viikkoa lisämaksuaikaa. ja lasku eteni perintätoimistoon, sovi toimiston kanssa heti maksusuunnitelmasta. Apua budjetin laadintaan ja kilpailutukseen www. martat.fi > Martan neuvot ja vinkit arkeen > Rahat maksullinen verkkopalvelu budjetin laadintaan > Selvitä ja suunnittele > Suunnitteleminen >Taloussuunnitelma >Tiedotteet > Vakuutuksenottajan vinkkilista - 10 kohtaa kotivakuutusta harkitsevalle > Vertaa sähkötarjouksia > Finanssialan tuotteita > Lainat ja rahoitus > Asuntolainat > Riskit ja niiltä suojautuminen > Korot nousevat? > Henkilöasiakkaat > Lainat > Tee taloussuunnitelma > Henkilöasiakkaat > Lainat >Tulo- ja menolaskuri 12 Lapsemme 4/2012

8 SUSA JUNNOLA Lasten asialla Suvianna Hakalehto-Wainio MLL:n asiantuntijalakimies Suuri kiitos ruokarahasetelistä! Lämmittää mukavasti mieltä ja auttaa perhettämme joulun alla sillä työttömänä ei tuota rahaa liikaa ole. Kiitos ja hyvää joulumieltä! Ruokalahjakortin saaneen perheen äiti, 2010 Jouluiloa vähävaraisiin perheisiin Taloudellinen taantuma ja yritysten saneeraukset näkyvät tänä jouluna monien perheiden jouluvalmisteluissa. 70 euron arvoinen Hyvä Joulumieli -lahjakortti ilahduttaa ja auttaa kattamaan jouluisen ruokapöydän, jonka antimista muuten olisi jouduttu tinkimään. Lahjakortilla voi ostaa elintarvikkeita kampanjassa mukana olevan Keskon ruokakaupoista. Kortin voi saada lapsiperhe, jolla on taloudellisia ongelmia tai vaikea tilanne esimerkiksi sairauden tai yksinhuoltajuuden vuoksi. MLL:n ja SPR:n paikallisyhdistykset jakavat kortit yhteistyössä paikallisen neuvolan, sosiaalitoimen tai diakoniatyön kanssa. Tavoitteena on koota yli 1, 2 miljoonaa euroa, jolla pystytään antamaan ruokalahjakortti :aan suomalaiseen perheeseen. Kampanjassa mukana oleva Ylen Aamu-TV seuraa keräyksen etenemistä lähetyksissään alkaen. EEVA SUHONEN MLL ja SPR käynnistävät vuosittaisen Hyvä Joulumieli -kampanjan, jolla kerätään varoja avun tarpeessa oleville lapsiperheille jaettaviin ruokalahjakortteihin. Osallistu keräykseen Lahjoita haluamasi summa tilille FI Lahjoita 10 e lähettämällä tekstiviesti HJM numeroon Soita p (9,94 e+pvm) Keräyslupa nro 2020/2012/2591, annettu Suomalaiseen hallintokulttuuriin ei ole toistaiseksi kuulunut lapsivaikutusten arviointi. Joitain pilottihankkeita on kuitenkin ollut, ja kiinnostus arviointia kohtaan näyttää lisääntyneen. Lapsen oikeuksien sopimus on osa suomalaista lainsäädäntöä. Se ei siis ole vain suositus tai julistus, vaan laki, jota tulee noudattaa. Sen mukaan kaikissa sosiaalihuollon, tuomioistuinten, hallintoviranomaisten tai lainsäädäntöelimien toimissa, jotka koskevat lapsia, on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu. Lapsen edun toteutuminen edellyttää päätösten ja toimenpiteiden lapsivaikutusten arviointia. Arvioinnilla selvitetään esimerkiksi lakien, päätösten, talousarvion, hallinnollisten muutosten ja muiden toimenpiteiden välittömät ja välilliset vaikutukset lapsiin ja nuoriin. Huomioon tulee ottaa niin sosiaaliset vaikutukset, terveysvaikutukset, yhdenvertaisuuteen ja osallisuuteen kohdistuvat vaikutukset kuin vaikutukset turvallisuuteen, ihmissuhteisiin, asumiseen ja liikkumiseen. Lapsivaikutukset tulee arvioida sekä päätettäessä yksittäisen lapsen asiasta että ratkaisun kohdistuessa lapsiryhmään tai koko lapsiväestöön. Hyvin monenlaisilla päätöksillä on vaikutusta lapsiin, joten ehkä yllättäviäkin asioita tulisi tarkastella lasten ja nuorten kannalta. Miten uusi tielinjaus vaikuttaa koulutien turvallisuuteen? Minne edullisen asumisen mahdollistavat talot rakennetaan? Miten alkoholia saa markkinoida? Miten huostaanoton edellytykset määritellään? Päätöksentekijöiden on pystyttävä tarvittaessa näyttämään, että he ovat tehneet lapsen etua koskevan analyysin ja tuotava esiin, millä tavoin Miten päätös vaikuttaa lapsiin? ratkaisu toteuttaa lapsen etua paremmin kuin muut ratkaisuvaihtoehdot. Lapsivaikutusten arviointi on tärkeä keino edistää lasten ja nuorten hyvinvointia. Kun lapsivaikutusten arvioinnista tulee osa päätöksentekoa, lapsen oikeudet ja hyvinvointi nousevat näkyviin yhteiskunnan kaikilla alueilla. Samalla lasten ja nuorten kuuleminen yleistyy, kun lapsen oikeuksien sopimuksen mukaisesti ennen päätöstä selvitetään lasten ja nuorten näkemykset. Lapset ja nuoret otetaan prosessiin mukaan tiedon tuottajina ja asiantuntijoina aikuisten rinnalle. Tämä on tärkeää siksikin, että se lisää osallisuuden ja vaikuttamisen kokemuksia ja kasvattaa vastuulliseen ja aktiiviseen kansalaisuuteen. Kun päätöksiä arvioidaan tietoisesti ja johdonmukaisesti lapsen edun ensisijaisuuden näkökulmasta, viranomaisten tietoisuus lasten ja nuorten elinolosuhteista ja palveluiden laadusta kasvaa, ja viranomaiset tulevat tietoiseksi oman toimintansa ja päätöstensä vaikutuksista lapsiin ja nuoriin. Olisi tärkeää että velvoite lapsivaikutusten arvioinnista kirjattaisiin lainsäädäntöön. Lisäksi lapsivaikutusten arviointi edellyttää valmiuksia kerätä ja hyödyntää tietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista sekä lasten oikeuksista. Tarvitsemme myös arviointimallien kehittämistä, kokeilua ja levittämistä. Mannerheimin Lastensuojeluliiton tavoitteena on, että lapsen oikeuksien sopimus ja sen edellyttämä lapsivaikutusten arviointi asetetaan lähtökohdaksi kaikessa lapsiin ja nuoriin vaikuttavassa päätöksenteossa ja toiminnassa. Hyvä Joulumieli -keräys käynnistyy tänäkin vuonna Helsingin rautatieasemalla. 14 Lapsemme 4/2012 Lapsemme 4/

9 Univelka uuvuttaa Arviolta joka toisella vanhemmalla on lapsen yöheräilyjen takia vaikeuksia nukkua tarpeeksi. Unen puute vaikuttaa perheen hyvinvointiin ja parisuhteeseen. Riittävän unen varmistamiseksi sekä äidin että isän pitäisi saada nukkua viikossa kaksi ehjää yötä. M itkä asiat vaikeuttavat eniten pienten lasten vanhempien unta, erikoistutkija Juulia Paavonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta? Vanhempien unta kuormittavat eniten lapsen yöheräilyt. Vastasyntyneen uni poikkeaa lapsen keskushermoston kypsymättömyyden takia monin tavoin aikuisen uni-valverytmistä. Vauvalla on lyhyt unijakso, paljon kevyen unen vaiheita ja vakiintumaton vuorokausirytmi. Nämä vaikuttavat siihen, että lapsi heräilee usein, ja uni jakaantuu ensimmäisen 3 kuukauden ajan tasaisesti ympäri vuorokauden. Sen jälkeen 6 8 kuukauden ikään mennessä vauvan unirytmi vakiintuu ja on jo lähempänä aikuisen rytmiä. Tässä vaiheessa voi kuitenkin kehittyä muita unihäiriöitä, jotka nekin saattavat valvottaa vanhempia. Miten vanhempien unen puute vaikuttaa perheen elämään? Osittainenkin univaje laskee mielialaa. Olo voi olla vetämätön ja alavireinen. Ärtymys, stressi ja väsymys lisääntyvät. Tutkimuksessa on todettu unen puutteen heikentävän vanhempien tarkkaavaisuutta, keskittymiskykyä ja joustavaa ongelmanratkaisutaitoa. Juuri niitä valmiuksia, jotka ovat tärkeitä, kun toimitaan pikkulasten kanssa. Väsyneissä perheissä on suurempi riski riidellä paljon ja lasten hoidosta saattaa syntyä kiistaa helpommin. Unen puute koettelee niin parisuhdetta kuin vanhempien kykyä ratkoa yhdessä arjen pulmia. Millaisia unihäiriöitä raskausaikaan liittyy? Raskausajan yleisin uniongelma on unettomuus. Alkuraskauden aikana jonkinasteisesta unettomuudesta kärsii prosenttia äideistä ja raskauden loppupuolella jopa puolet. Unettomuutta voivat aiheuttaa niin hormonaaliset muutokset kuin psyykkiset tekijät, kuten stressaavat tilanteet ja tapahtumat, huoli lapsen voinnista tai raskauden kulusta. Varsinkin loppuraskaudessa vaikuttavat myös fyysiset tekijät, ison vatsan kanssa on hankalaa löytää hyvää nukkumisasentoa. Unettomuuden ohella kuorsaaminen on tavallista. On myös äitejä, jotka nukkuvat vähän. Lyhytunisuus ei ole varsinainen unihäiriö, mutta unettomuuden lailla sillä voi olla merkitystä äidin raskauden aikaiselle hyvinvoinnille. Raskaudenaikainen vaikea uniongelma saattaa liittyä alkavaan masennukseen, joka on haaste äidin ja lapsen varhaiselle vuorovaikutukselle. Miten yleistä univaje on pienten lasten vanhemmille? Tästä ei ole tutkittua tietoa. Noin puolet alle 1-vuotiaiden lasten vanhemmista kokee, että lapsen nukkuminen on ongelma. Sen perusteella noin puolella vanhemmista olisi lapsen yöheräilyn takia vaikeuksia nukkua riittävästi. Mikä on pikkulapsivaiheeseen kuuluvaa normaalia valvomista? Lapsen ensimmäiset kolme kuukautta ovat kaikille vanhemmille haasteellisinta aikaa vauvan erilaisen unirytmin takia. Myönteistä on kuitenkin se, että vauvan unentarve on suuri, ja hän nukkuu paljon. Vauvan unihetkiä kantaa hyödyntää nukkumalla itsekin. Puoleen vuoteen mennessä yöt yleensä helpottuvat. Tässä vaiheessa vauva herää yön aikana muutaman kerran lyhyesti ja nukahtaa melko nopeasti illallakin. Parivuotiaaksi saakka puolet lapsista heräilee kerran tai kaksi yössä. Lyhyet heräämiset ja nukahtaminen vanhemman kevyellä avustuksella kuuluvat normaaliin pikkulapsiperheen elämään. Mikä on riittävä määrä unta? Millaista univajetta jaksaa? Yhden yön valvominen ei tee vielä hallaa kenellekään, mutta jos uni jatkuu pidemmän aikaa katkonaisena ja normaalia lyhyempänä, väsyy väistämättä. Univaje siis kertyy. Hyvä ohjenuora on, että kummankin vanhemman pitäisi saada nukkua viikossa kaksi pitkää ehjää yötä. Tutkimusten mukaan näin univaje ja valvomisen seuraukset voidaan kuitata. Onko levosta apua unen puutteeseen? Lepohetket ovat tärkeitä, kunhan ne eivät vaaranna normaalia päivärytmiä. Perheissä, joissa lapsen univaikeudet pitkittyvät ja kroonistuvat, nukkumisen ja valveilla olon rajat voivat joskus hämärtyä. Lapsen kanssa vietetään päivisinkin pitkiä aikoja kotona hämärässä 16 Lapsemme 4/2012 Lapsemme 4/

10 Isän kynästä ja hiljaisuudessa, kun ei jakseta lähteä ulos. Myös huonosti nukkuvan lapsen kanssa on tärkeää pitää kiinni päivään kuuluvista toimista, jotta vuorokausirytmi saadaan pysymään selkeänä. Kun uni- ja valveajan erot ovat selvät, lapsi oppii, että päivällä ollaan ylhäällä ja yöllä nukutaan. Mitä vanhemmat voivat tehdä oman unensa hyväksi? Lapsen yöheräilystä kärsivien vanhempien olisi hyvä pyrkiä järjestämään elämä siten, että kumpikin vanhemmista voisi nukkua kahdesti viikossa katkeamattomat yöunet. Se onnistuu vuorojärjestelyllä tai vaikka isovanhempien tuella. Univajetta kannattaa paikata myös nukkumalla päiväunet. Toisinaan univajeesta kärsivillä, vähän nukkuvilla, ylikierroksilla käyvillä vanhemmilla voi olla vaikeuksia myös nukahtamisessa. Tähän olisi tärkeää puuttua, jotta nukahtamisvaikeus ei pitkittyisi eikä kehittyisi kroonista unettomuutta. Unen tuloa edistävät muun muassa selkeä iltarytmi ja kevyt liikunta sekä erilaiset rentoutumisharjoitukset. Rauhoittumiselle on hyvä varata tarpeeksi aikaa sekä välttää kahvia, kolajuomia ja alkoholia. Milloin unipulmiin tarvitaan ulkopuolisen apua? Apua haetaan usein liian myöhään, vasta siinä vaiheessa, kun vanhemmat ovat jo aivan uupuneita. Esimerkiksi oikean unirytmin opettaminen vauvalle on vaikeampaa, jos on itse väsynyt. Neuvolan puoleen on hyvä kääntyä silloin, kun lapsen univaikeuksia ei saada korjattua kotikonstein tai alkaa tuntua, ettei jaksa lähteä ulos tai olla vuorovaikutuksessa vauvan kanssa. Vauvan unirytmiin puuttuminen edellyttää, että vauva on vähintään 3 6 kuukauden ikäinen. Vanhemmat ovat myös esimerkkejä. Voiko vanhempien myöhään valvominen ja vähäinen nukkuminen siirtyä lapselle? Uskon, että voi. Perheissä, joista puuttuu säännöllinen vuorokausirytmi ja arjen rutiinit, lapsilla on usein univaikeuksia. Ihmisen unentarve on yksilöllinen, ja siihen vaikuttavat muun muassa perintötekijät. Unentarve vaihtelee myös iän mukaan, esimerkiksi vastasyntynyt nukkuu vuorokaudessa tuntia ja leikki-ikäinen tuntia. Aikuinen tarvitsee unta vuorokaudessa keskimääräinen 7,5 tuntia, mutta vaihtelut ovat isoja. Joku pärjää 6 tunnilla, toinen nipin napin 10:llä. Riittävän pitkä ja hyvänlaatuinen uni on välttämätöntä sekä psyykkiselle että fyysiselle hyvinvoinnille. Unen aikana elimistö palautuu päivän rasituksesta, ja erityisesti aivojen toiminta elpyy. Hyvin nukkunut ihminen tuntee itsensä levänneeksi ja vireäksi. Tietoa nukkumisesta, unen vaikutuksista ja unihygieniasta saa esim. Tarja Stenbergin kirjasta Hyvää yötä. Kohti parempaa unta (Edita). Unettomuuden hoitamista ja ennaltaehkäisyä käsitellään Soili Kajasteen ja Juha Markkulan kirjassa Hyvää yötä apua univaikeuksiin (Kirjapaja). Kuva: Ulriikka Lipasti Ei voi sanoa, että se olisi ollut elämäni suuria hetkiä, mutta urheiluminäni elämässä se oli ikimuistoinen päivä. Elettiin 90-luvun loppua ja kävimme pelaamassa sulkapalloa samassa paikassa, jossa Tepsin jääkiekkojoukkue kävi salilla. Saku Koivu oli kesällä treeneissä mukana (talvet hän oli tietenkin NHL:ssä), ja hän oli myös innokas sulkapallon pelaaja. Taitava, tietenkin. Kerran uskaltauduin haastamaan hänet. Olin elämäni kunnossa ja tiesin, että pystyn voittamaan, vaikka matsista tulisikin tasainen. Koska kyseessä on tuhkimotarina, minä voitin, ja Saku muuttui kurpitsaksi. Tai ei sentään: hän herrasmiehenä kätteli ja kiitti pelistä, mutta näin kuinka häntä korpesi. Eikä se johtunut siitä, että hän oli hävinnyt minulle, tuntemattomalle tyypille, joka tulisi rehvastelemaan asialla vielä vuosikymmenten päästä lehdessä. Ei, häntä korpesi ylipäänsä häviö. Kun on maailmanluokan kilpailija, jokainen tappio ottaa päähän, koska jokainen kilpailu on tarkoitettu voitettavaksi. Vain sillä asenteella pääsee huipulle. Toinen asia on, kannattaako haluta huipulle. Tappioita tulee aina ja siis pettymyksiä. Helpommalla pääsevät ne, jotka eivät ole niin kilpailuhenkisiä. En vain oikein usko, että se on asia, jonka voi valita. Me kilpailijat Meillä on neljä lasta ja neljä täysin erilaista suhdetta kilpailemiseen. Kasvatuksemme on ollut aika ei-kilpailuhenkistä. Olemme aina muistuttaneet, että on yksi lysti, miten käy koulun korkeushyppykilpailussa, vaikka toki on kiva, jos pärjää. Sen sijaan matematiikan kokeen lopputulos ei ole yhdentekevä. Emme myöskään ole tuputtaneet kilpaharrastuksia. Kuvaavaa on, että olemme perheenä harrastaneet sulkapalloa usean vuoden ajan, eikä koko sinä aikana ole monta kertaa pelattu pisteistä. Silti jokainen lapsi suhtautuu eri tavalla kilpailuun. Esikoisen asenne on välinpitämätön. Häntä ei voisi vähempää kiinnostaa se, montako pistettä hän saa tai ei saa. Tytär tykkää sinänsä pisteiden laskusta, mutta syy ei ole voitto vaan se, että pistelasku jämäköittää peliä ja antaa sille selkeät rajat: tämä erä loppui nyt. Ja tulee ehkä yritettyä vähän enemmän, jos lasketaan myös pisteitä. Kuudesluokkalainen on hyvinkin kilpailuhenkinen, mutta ei kestä häviöitä, joten hän kernaammin ei laske pisteitä ja varmuuden vuoksi jättää pelinkin väliin. Se kun on paras keino välttää tappio. Vain kolmasluokkalaisessa olisi potentiaalia sakukoivuksi. Hän laskee pisteet aina ja kaikessa. Urheilussa, voileivänsyömisessä, Aku Ankan lukemisessa. Eikä siinä kaikki: jos hän häviää, tulee itku. Se on nimittäin tärkein ehto kilpaurheilijalle. Toki itkusta pitää päästä jossain vaiheessa eroon ja kääntää harmistus voimavaraksi, mutta ilman harmistusta ei ole kilpailijaakaan. Roope Lipasti on lietolainen toimittaja ja neljän lapsen isä Pitääkö sitten olla? Kyllä ja ei. Elämä on paljon kivempaa, kun ei tarvitse koko ajan kisata jostain. Etenkin urheilu on alue, jossa pettymykset ovat väistämättömiä, huipulle pääsee harva. Harrastaminen ja liikunnan ilo ovat paljon tavoiteltavampia asioita. Kuitenkin ilman kilpailuviettiä jää paljosta paitsi. Luultavasti pärjää työelämässäkin huonommin antaa tyhmemmilleen periksi kun ei viitsi vaivautua. Kilpailu on myös jännittävää ja kivaa. Suuria tunteita ja onnistumisia, jotka ruokkivat itsetuntoa. Siis kunhan vain ymmärtää oikeat kohdat, joihin kilpailu sopii. Elämä esimerkiksi ei ole sellainen. Eivät myöskään ihmissuhteet. Työelämässäkin kannattaa olla varovainen: sen ei ole hyvä olla pelkkää kilpailua ellei sitten itseä vastaan, että tekee paremmin asioita. Tuon kun pystyisi lapsille omalla esimerkillään välittämään, olisi onnistunut. Opiskeluaikana tapasin heittää mailan seinään aina, kun peli ei kulkenut. Kerran meni yhdessä viikossa kolme mailaa, mikä teki opiskelijan budjettiin melkoisen loven. Päätin, etten enää ikinä tee niin. Enkä ole tehnyt. Kun sehän on vain peliä. Kivaa, mutta ei kovin tärkeää. Roope Lipasti 18 Lapsemme 4/2012 Lapsemme 4/

11 st s m au a a a aa a a ja m a a a a a a ja a a a a ma a a j ja a aj j m a a 39 e a ta 100 u mu uu aa u a S XL 20 e a a 100 m aa musta M XXL 20 e Iso ja Pieni MLL:n Iso ja Pieni -mallistossa seikkailevat veikeät perhoset, kilpikonnat, hämähäkit ja syksyn uutena tulokkaana suloinen pöllö. Lasten silmiä ilahduttavat kuvat on suunnitellut Leena Junnila. s ja tuu u ma 96 s s 4 astaa 15 e Mumm a ta 100 u mu uu aa tumma s S XXL 20 e aa a ta 100 u mu uu aa tumma s S XXL 20 e a as ass 100 u au a uu aa musta 5 e KUVAT TOMI NUOTSALO 20 Lapsemme 4/2012 ja a a aa aa a a cm cm 15 e ja m a a 100 m aa aa a cm cm 15 e ja a 100 a a aa ja 5 e s ja jas m t ma a ta 4 e t a j sta s ma s u sa u tu a 4 e t a j sta ma 60 a aa 40 uu aa 9 e t a j sta a s astat ma ua 6 e Lapsemme 4/

12 TEKSTI MARJO HENTUNEN KUVAT MLL:n ARKISTO JA MATTI MATIKAINEN ANNA LAHJAKSI OIVALTAMISEN ILOA Rättisoppaa ja puuhevosia V anhassa puutalossa luvulla kolme lastaan kasvattaneet kylämummi ja -vaari Eija- Liisa ja Vesa Salminen kertovat, että jo arjen askareisiin kului aikaa, sillä vesikin piti lämmittää puuhellalla. Kun pesukonetta ei ollut, kattilassa kiehui päivittäin melkoinen rättisoppa. Pesun jälkeen sideharsovaipat vielä silitettiin, että 22 Lapsemme 4/2012 ne olisivat pehmeitä vauvan iholle, Eija-Liisa muistaa. Neljävuotiaan Siirin ja pian kaksivuotiaan Annin äiti, kolmatta lastaan odottava Tiina Tujula, 27, osaa samaistua entisajan vaipparalliin. Hän kertoo, että nykyään monet vanhemmat suosivat kestovaippoja. Käytin itsekin esikoisen kanssa kestovaippoja, mutta siirryin kertakäyttövaippoihin, sillä koin likaisten vaippojen säilyttämisen ja pesun raskaaksi. Vielä 1960-luvulla synnytys oli naisten juttu ja kotiaskareet työläitä. Suuri osa äideistä olikin kotona. Mikä perheissä on muuttunut, mikä pysynyt? Kylämummit ja -vaari keskustelivat elämänmenosta nuorten äitien kanssa MLL:n avoimessa päiväkodissa Keltasirkussa. Isät synnytykseen Kun Eija-Liisan lapset olivat pieniä, äitiysloma kesti vain muutaman kuukauden. Miehet eivät päässeet synnytyssaleihin. Vesa Salminen oli esikoisen syntyessä armeijassa. Komppanianpäällikön kanssa jännitettiin, milloin tärkeä puhelu tulee. Kapteenin myöntämä kuukauden isyysloma venähti hieman keuhkokuumeen vuoksi. Aluksi pelkäsin, että vauva menee rikki, varmuus tuli vähitellen. Osallistuin alusta asti lapsen hoitoon. Kun kylämummi Sylvi Nieminen sai esikoisensa vuonna 1976, isät saivat jo tulla mukaan synnytykseen ja isiä oli myös synnytysvalmennuksessa. Oma puolisoni oli töissä synnytykseni hetkellä. Hän ei halunnut tulla mukaan, mutta rakastava isä hänestä tuli siitä huolimatta. Hän hoiti paljon tytärtämme, kylvetti ja vaihtoi vaippoja, mikä ei välttämättä ollut kovin yleistä tuolloin. Imetys on herkkä asia Nykyään äideille suositellaan imetystä vähintään puoli vuotta. Kaksivuotiaiden kaksosten Aidenin ja Annabelin sekä kolmevuotiaan Zoen äiti Kerthy Kimonis, 28, kamppaili esikoisen imetyksen kanssa neljä kuukautta, tiskasi ja kävi suihkussakin niin, että lapsi oli rinnassa kiinni. Tiina kertoo, että jo ennen kuin esikoinen oli syntynytkään, häneltä kyseltiin, miten aiot imettää. Keskustelut imetyksestä kuulostavat tutuilta Sylvistä ja Eija-Liisasta. Minulla ei koskaan tullut maitoa niin, että olisin voinut imettää, samoin oli äidilläni ja isoäidillänikin, Eija-Liisa toteaa. Sylvilläkin maitoa tuli vähän, ja hän antoi korviketta lisäksi. Neuvolassa kehotettiin sitkeyteen. Oli helpotus, kun tytär täytti kolme kuukautta. Tein soseita perunasta, kasviksista, kanasta, kalasta ja lihasta. Kerthy aloitti lisäruoan antamisen, kun lapset olivat viiden kuukauden. Aluksi ne olivat hedelmä- ja kasvissoseita. Lopulta lapset järsivät mielellään omena-, porkkana- ja kurkkulohkoja. Lasten nukuttaminen on iso osa vauvanhoitoa. Tiinan vastasyntyneet ovat usein nukahtaneet viereen, sillä imettäminen on ollut niin helpompaa, erityisesti yöllä. Yösyöttöjen vähentyessä lapset ovat pikkuhiljaa siirtyneet omaan pinnasänkyyn. Päiväunet vauvat nukkuivat usein, sään mukaan, ulkona. Kun Vesan ja Eija-Liisan keskimmäinen lapsi syntyi viisikymmentä vuotta sitten, ensilumi satoi jo elokuussa. Vauva oli kolmiviikkoinen, kun se pääsi ensi kerran ulos. Rajojen kokeilua Kasvatuskulttuuri on vuosikymmenien kuluessa muuttunut, mutta Tiina ja Kerthy ihmettelevät joidenkin vanhempien lepsuutta. Nuorten äitien mielestä rajat ja ihmisten kunnioittaminen on tärkeää. Vanhemmat säikähtävät, kun lapsi saa kiukkukohtauksen, jos ei saa lelua tai karkkeja. Lapseni on mopannut Prisman lattiaa, mutta lapsen täytyy saada purkaa myös vihan tunteitaan. Huudan lapsille, kun olen väsynyt, mutta se on elämää, Kerthy pohtii. Sylvin on helppo samaistua näihin tunteisiin, sillä tytär kokeili paljon rajojaan. Kaunis puhe ei aina mennyt perille, edes viidennellä kerralla. TELMIVÄT TENAVAT Peli houkuttelee liikkumaan pienen lapsen kehitystä tukevalla tavalla. Iloisen temmellyksen lomassa lautapelin säännöt tulevat tutuiksi. Ikäsuositus 3-6 JOHTOLANKA Jännittävä uusi lautapeli! Löydä ensimmäisenä voro ja varastetut Rautatieaseman kellon viisarit. Ikäsuositus 7-99 Tule kaveriksi! TAIKAPAKKA Tusinoittain taikatemppuja ja esiintymisen riemua. Ikäsuositus 6-12 MLL:n jäsenille -10 % alennus verkkokaupastamme. Mainitse etukoodi LBA26HFF Oppi&ilo-sarjan tuotteet löydät myös hyvin varustetuista kirjakaupoista, hypermarketeista, tavarataloista ja Sanomatalon Kulma-myymälästä. Lapsemme 4/

13 KASVOIN ISÄKSI MUIDEN VERTAISTENI KANSSA. Ennen mies toi rahaa taloon, ja äidit hoitivat kotia ja lapsia. Nykyperheissä molemmat vanhemmat voivat olla työelämässä, ja isät hoitavat lapsia siinä missä äiditkin. Olen saanut itse kasvatuksen, etten saanut sanoa vanhemmille mitään vastaan, vaikka tilanne olisi ollut miten epäreilu. Tyttäreni kanssa olen tehnyt toisin. Tytär sai selittää kantansa ja pyysin häneltä anteeksi, kun olin toiminut väärin, Sylvi muistelee luvulla lasten ruumiillista kuritusta käytettiin kasvatuskeinona, nykyään se on lailla kielletty. Leivotaan ja pelataan Tänä päivänä kaupat pursuvat leluja muumitaloista taikanukkeihin. Ennen leluja oli vähän ja niitä jopa nikkaroitiin itse. Kerthy toteaa, että kasvatuksessa pitäisi huomioida enemmän vanhanajan yksinkertaisuutta. Vesan mielestä lapsilta viedään mielikuvitus, jos kaikki annetaan 24 Lapsemme 4/2012 valmiina. Lapset myös kyllästyvät helposti leluihin. Tein aikoinaan pojille puuhevosia, niistä ne innostuivat. Lasten kanssa rakennettiin myös autotallia ja tehtiin hiekkatietä rantaan, Vesa kertoo. Vapaa-aikoina pelattiin lautapelejä, kuten Afrikan tähteä, Monopolia ja Tammea. Myös kirjat ja lukeminen olivat tärkeitä; Peppi Pitkätossun, Pekka Töpöhännän ja Vaahteramäen Eemelin seikkailut tulivat tutuiksi lapsille. Tiina kertoo, että lasten kanssa askarrellaan, leikitään legoilla ja leivotaan. Perinteiset satu- ja lorukirjat ovat kovassa suosiossa. Vanhempi lapsi käy myös isänsä kanssa taitoluistelussa. Kerthy mainitsee, että lasten pitää saada sotkea ja maistella hiekkaa, sillä vasta silloin hän nauttii leikistä. Arki täyttyy monenlaisesta puuhastelusta. Muovailemme, luemme kirjoja ja piirrämme, muun muassa. Ulkona tutkimme luonnon ihmeellisyyksiä, käpyjä, risuja ja kukkia. Nykyajan lapset viettävät paljon aikaa tietokoneella, myös elämyspuistot ovat tulleet jäädäkseen. Tiinan mielestä niin lapset kuin aikuisetkin liikkuvat luonnossa liian vähän, tv ja tietokone koukuttavat liikaa. Rahaa taloon Ennen mies oli se, joka toi rahaa taloon. Nykyään molemmat vanhemmat voivat toteuttaa itseään työelämässä. Naiset voivat myös vaatia miestä osallistumaan lasten hoitoon. Oma mieheni teki pitkiä päiviä, kunnes huomasi, ettei osannut pukea lasta pihalle ja halusi oppia itse kaiken, Kerthy kertoo. Sylvi meni töihin, kun tytär oli puolivuotias. Lapsi oli hoidossa yksityisellä hoitajalla, ensin naapuritalossa, sitten samassa talossa. Omassa lapsuudessani lapset hoidettiin kotona, mutta erityisesti isät olivat etäisiä, sanoo Sylvi. Työn ja perheen yhteensovittaminen riippui myös vanhempien työajoista. Vuorotyö toi joustavuutta. Jos molemmat jouduimme juhlapyhinä töihin, turvauduimme isoäitiin. Vietimme lapsen kanssa paljon aikaa, hän oli hoidossa korkeintaan kahtena päivänä viikossa, Sylvi muistelee. PIDÄMME HUOLTA. Suuri osa suomalaisista kohtaa jotakin RAY:n avustamaa toimintaa. RAY ohjaa peliensä tuotot kansalaisjärjestöille, jotka auttavat ihmisiä pitämään huolta itsestään ja toisistaan eri elämäntilanteissa. Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry saa tänä vuonna RAY:ltä euroa tärkeään työhönsä.

14 KUVA KRISTIINA KONTONIEMI Syksy Syksy on värien nauha, rantojen viileä rauha. Syksy on omenat oksistossa, sisilisko onkalossa. Syksy on kirpeät aamut, sumun heiluvat haamut. Syksy on huurteinen heinä, sateen valuva seinä. Syksy on lahonneen tuoksu, tuulen joutuisa juoksu. Syksy on kumpparirivi, pimeän painava kivi. Sirpa Sironen-Hänninen Ipanakerä. Päivä Ihmeellinen maailma Suuri, avara, ihmeellinen olet, Maa, keskellä vesien sinen, kun ruoho rintaasi koristaa olet kauniisti puettu maa! Ja ihmeellinen on tuuli täällä, se myllyä käyttää, käy vetten päällä, se ravistaa puuta, ja kulkiessaan se itsekseen jää juttelemaan. Sinä ystävä Maa, minne meidät viet? Pellot ja virrat, kaupungit, tiet, puut kalliot, saaret ja ihmiset, mihin viet, kun rataasi kiertelet? Syyskysymyksiä Luuletko että pilvet tahtovat sataa aina? Luuletko että tuulen sopii tuulla sunnuntaina? Luuletko että lätäköihin sattuu kun niihin astuu? Luuletko että talosta on hauskaa kun katto kastuu? Luuletko että madon on kylmä märällä kalliolla? Luuletko että koivusta on noloa alasti olla? William Brighty Rands suom. Kirsi Kunnas. Kuka on nähnyt tuulen? Wsoy Tuula Korolainen Tammen kultainen lastenrunokirja.2005.

15 LIISA PARTIO Mainettaan parempi Kun perheen elämää kohtaa kriisi, ulkopuolinen apu on tarpeen. Joskus paras apu olisi lastensuojelu, mutta jo ilmoitusta kavahdetaan. Entä jos lastensuojelu nähtäisiin puuttumisen sijaan palveluna, johon lapsilla ja vanhemmilla on oikeus? L astensuojelusta on tänä syksynä puhuttu ja kirjoitettu enemmän kuin moneen vuoteen. Uutisista välittyvä kuva on kuitenkin valitettavan kapea: otsikoihin päätyvät yleensä huostaanotot ja niihin johtaneet tapahtumat. Toisinaan lastensuojelua syytetään viivyttelystä, toisinaan hätäilystä. Sosiaalityöntekijät eivät voi kommentoida asiakasperheiden asioita, joten tilanteiden monimutkaisuudesta ja viranomaisten toiminnasta välittyy median kautta vain osa totuudesta. Uutisoinnin perusteella syntyy mielikuva lastensuojelusta, jolla on valta ja voima puuttua perheiden asioihin. Omaa lasta koskeva lastensuojeluilmoitus voikin olla vanhemmille lähes shokki. Ensimmäinen mieleen tuleva asia saattaa olla pelko huostaanotosta. Vanhemmilla on usein vääriä käsityksiä lastensuojelutyöstä. Pelätään sellaista, mikä ei ole millään tapaa suhteessa ilmoituksen sisältöön, esimerkiksi että lapsi viedään pois vanhemmiltaan. Todellisuudessa huostaanotot tapahtuvat yleensä pitkän asiakkuuden jälkeen, kun perhettä on ensin yritetty muilla tavoin auttaa, mutta niillä ei ole saatu lapsen tilannetta korjattua, johtava sosiaalityöntekijä Jaana Toivio Helsingin kaupungin sosiaalivirastosta sanoo. Medialta toivoisin enemmän eettistä pohdintaa lastensuojeluasioista uutisoitaessa. Perheiltä jää tukea saamatta ja lapset kärsivät, jos vanhemmat pelkäävät, Toivio harmittelee. Helpointa on, kun perhe hakee itse apua. Murrosikäisten vanhemmat saattavat ottaa yhteyttä lastensuojeluun, kun nuoren kanssa on ylitsepääsemättömiä ongelmia, tai nuori voi itse kertoa ongelmistaan ja toivoa, että aikuiset tarttuvat tilanteeseen. Itse apua hakeneet kokevat yleensä helpotusta, kun vaikea tilanne, joka on ehkä jatkunut pitkään, alkaa ratketa. Toisille oman ongelman, kuten liiallisen alkoholin käytön myöntäminen voi olla vaikeaa, ja ilmoitus herättää loukkaantumista. Vaikka ensi reaktio olisi kielteinen, asiassa voi silti päästä eteenpäin, ja vanhemmankin fokus siirtyy pääteemaan eli lapsen tilanteeseen. Lastensuojelu liittyy yleensä elämän kipukohtiin. On luonnollista, että tunteet vaihtelevat. Perheellä on lupa kokea ja ilmaistakin monenlaisia tunteita, työntekijä kestää ne kyllä, Toivio vakuuttaa. Ihan tavallisia perheitä Elämän erilaiset kriisit voivat sattua kenen tahansa kohdalle. Lastensuojelun asiakkaana on ihmisiä hyvin erilaisilla taustoilla, Jaana Toivio muistuttaa. Myös tilanteet vaihtelevat. Joillakin perheillä on yhtä aikaa paljon ongelmia, joillakin kyseessä on yksittäinen kriisi. Toivio listaa tilanteita, joissa lastensuojelun apu on tarpeen: päihteiden käyttö, vanhemman väsymys, arjen tukiverkon puuttuminen, synnytyksen jälkeinen masennus, mielenterveyden pulmat, perheen vuorovaikutusongelmat, nuoren vaikea murrosikä, erokriisi, lapsen kurittaminen tai muu perheväkivalta. Nuorten asiakkuudet ovat lisääntyneet, samoin nuorten kiireelliset sijoitukset. Vanhempien ja nuorten kärjistyneet vuorovaikutustilanteet ovat tällä hetkellä hyvin tavallinen lastensuojelun asiakkuuden syy. Huoltajuuskiistat eivät sinänsä kuulu lastensuojeluun, mutta pahimmillaan ne voivat vaikuttaa lapsen huolenpitoon ja hyvinvointiin tavalla, jossa tarvitaan lastensuojelun tukea. Erilaisia palveluja eroaville perheille tarvittaisiin kipeästi. Monta tapaa auttaa Suurin osa lastensuojelutyöstä on vapaaehtoisuuteen perustuvaa perheen tukemista, pääasiassa avohuollon tukitoimien tarjoamista, Toivio sanoo. Avohuollon tukitoimia ovat muun muassa perhetyö, lapsiperheiden kotipalvelu, tukihenkilöiden tarjoaminen tai lasten harrastusten tukeminen. Esimerkiksi perhetyössä, jossa sosiaaliohjaaja tulee kotiin auttamaan kasvatuspulmissa tai arjen hallinnassa, keskeistä on tukea perheen vuorovaikutusta ja omaa selviytymistä. Luottamuksen rakentuminen perheen ja työntekijän välillä on tärkeää. Lasta voidaan auttaa parhaiten kun vanhempien kanssa päästään hyvään yhteistyöhön. Päälle kaadettu apu ei auta. Kun perhe sitoutuu tarjottuun apuun ja itse uskoo, että sillä on vaikutusta, se kantaa. Jos perhe ei esimerkiksi tule tapaamisiin, apu ei mene perille. Lastensuojelun perustehtävä on turvata lapsen hyvän kasvun edellytykset. Joskus avuksi riittää avohuollon tuki, toisinaan on tarpeen sijoittaa lapset joksikin aikaa pois kotoa, jotta vanhempi ehtii levätä tai hoitaa asioitaan kuntoon. Joissakin tapauksissa lapsi tarvitsee nopeasti turvaa ja joudutaan sijoittamaan kiireellisesti tai ottamaan huostaan. Viime vuosina Helsingissä noin 4/5 huostaanotoista on tehty yhteistyössä perheiden kanssa. Tahdonvastaisten huostaanottojen kohdalla päätökset tekee hallinto-oikeus. Yleensä lapsen etu on, että vanhemmat pysyvät lähellä ja lasta auttavat aikuiset, niin läheiset kuin viranomaiset, pelaavat yhteen. Ideaalitilanne olisi, että perheet näkisivät lastensuojelun palveluna, josta saavat apua oman tarpeensa mukaisesti. Lastensuojeluun voi myös soittaa ja kysyä neuvoja kertomatta edes nimeään. Tämä pätee sekä oman perheen tilanteeseen että huoleen muiden lapsista, Toivio muistuttaa. Ilmoituskynnys madaltui Vuonna 2008 voimaan tullut lastensuojelulaki laski ilmoituskynnystä. Ilmoituksen tekemiseen riittää, että on huoli lapsen kasvuolosuhteista. Lastensuojelun sosiaalityöntekijän tehtävänä on ilmoituksen saatuaan selvittää, onko lastensuojeluun tarvetta. Ilmoituksen voi tehdä kuka vaan, joka huolestuu lapsen Lastensuojelun avohuollon asiakkaana on yhteensä yli lasta ja nuorta Kodin ulkopuolelle sijoitettuna on lasta ja nuorta, joista huostaanotettuja on Eniten asiakkaita on ikäryhmässä vuotiaat, toiseksi eniten ryhmässä vuotiaat Lähde: THL, Lastensuojelu 2010 hyvinvoinnista. Tietyillä ammattiryhmillä on siihen velvollisuus. Uuden lain myötä ilmoitusten määrä nousi, Helsingissä lähes puolella. Kaikki lastensuojeluilmoitukset käsitellään, mutta aina ilmoitukset eivät johda selvityksen tekemiseen. Poliisi tekee lastensuojeluilmoituksen aina kun alaikäisen hallusta löytyy alkoholia. Näissä tilanteissa kotiin lähetetään kirje, jossa kerrotaan ilmoituksesta ja neuvotaan vanhempia päihdekasvatuksessa ja avun hakemisessa. Jos nuoren päihteiden käyttö kuitenkin toistuu, selvityksen tekeminen on yleensä tarpeen. Lastensuojelutarpeen selvitys tarkoittaa, että lapsen tilanteesta pyritään saamaan mahdollisimman hyvä kokonaiskuva keskustelemalla vanhempien ja lapsen kanssa, keräämällä tietoja esimerkiksi päiväkodista, koulusta ja terveydenhuollosta tai tarpeen mukaan ottamalla yhteyttä perheen lähipiiriin. Tavoitteena 28 Lapsemme 4/2012 Lapsemme 4/

16 on hahmottaa, millaista lapsen arki on, mitkä ovat riskitekijöitä lapsen kannalta ja millaisia suojaavia tekijöitä on olemassa. Jos tässä työssä jonkun asian oppii, niin sen, ettei pidä vetää johtopäätöksiä yhdestä näkökulmasta. Perheillä ei yleensä ole pelkästään ongelmia tai pelkästään selviytymistä, vaan on alueita, joilla menee hyvin ja toisia, joilla ei. Yli puolet ilmoituksista päättyy lastensuojelutarpeen selvitykseen. Tämä ei tarkoita, että nekään ilmoitukset olisivat aiheettomia. Selvitysvaihe voi olla hyvä mahdollisuus pysähtyä ja pohtia ulkopuolisen työntekijän kanssa lapsen tilannetta ja saada tietoa eri palveluista, joista perhe voisi hyötyä. Avoimesti ja lapsilähtöisesti Yksi nykyisen lastensuojelun periaatteista on läpinäkyvyys. Lastensuojeluasiakkuudella on aina selkeä alku ja loppu. Asiakkuus alkaa, kun selvitys käynnistyy. Selvityksestä annetaan perheelle kirjallinen yhteenveto, jonka lisäksi asianosaiset saavat halutessaan kaikki heistä tehdyt kirjaukset. Uuden lain myötä työ on muuttunut tavoitteellisemmaksi ja avoimemmaksi. Nyt työtä tehdään entistä enemmän yhdessä perheiden kanssa, jaetaan tietoja ja pohditaan asioita. Työskentely on myös Lastensuojeluprosessi huomattavasti lapsilähtöisempää kuin aiemmin. Lapsia kuullaan ja pienempien lasten kuulemiseen on kehitetty uusia työtapoja. Jos asiakkuus selvityksen jälkeen jatkuu, lapselle laaditaan yhdessä perheen kanssa asiakassuunnitelma, johon kirjataan työskentelyn tavoitteet, tukitoimet ja arviointiajankohdat. Perheelle päin työ on hyvin avointa, sen sijaan ulkopuolisille asiakasperheen asioista ei kerrota. Kiire huolettaa Lastensuojelua haittaa työvoimapula. Päteviä työntekijöitä ei ole riittävästi kasvanutta työmäärää hoitamaan. Toivionkin suurin huolenaihe on työn kiireisyys. Ilmoitusten ja asiakkaiden määrä on kasvanut. Lisäksi uuden lain edellyttämä dokumentointi, niin arvokasta kuin onkin, vie oman aikansa. Tässä työssä keskeistä on vuorovaikutus. On oltava aikaa kohdata ja rakentaa luottamusta, jotta asiakkaalle syntyy tunne siitä, että tulee kuulluksi. Myös riskiarvioihin on oltava riittävästi aikaa, jotta voidaan kokoontua ja miettiä huolellisesti, mikä on lapsen kannalta järkevää. Aikaa tarvittaisiin myös työn edelleen kehittämiseen. Erityisesti nuorten ja heidän vanhempiensa tukipalveluja pitäisi kehittää. Lastensuojeluilmoitus tai oma yhteydenotto. Arvio toimenpiteiden tarpeesta, käsittelyaika 7 arkipäivää Nuorten kiireellisiin sijoituksiin i ii päädytään monesti siksi, että vanhemmat yksinkertaisesti väsyvät, ja sijoitus jää ainoaksi vaihtoehdoksi. Toivio pitää arvokkaana että lastensuojelun piirissä olevat nuoret ovat viime aikoina olleet valmiita kertomaan kokemuksistaan ja osallistumaan lastensuojelutyön kehittämiseen. He ovat tsempanneet ja selvinneet ja ovat lastensuojelun todellisia asiantuntijoita. Heidän puheenvuorojensa kautta lastensuojeluun tulee uutta avoimuutta, ja he voivat onnistua myös murtamaan ennakkoluuloja työtä kohtaan. Kun ympäröivän yhteiskunnan ymmärrys lastensuojelutyöstä syvenee, sen leimaavuus toivottavasti vähenee. Lastensuojelu on vaativaa työtä, johon liittyy onneksi myös paljon onnistumisen kokemuksia. Jo siitä tulee hyvä mieli, kun asiakkaat lähtevät mukaan ja tulee tunne yhdessä tekemisestä. Onnistumiselta tuntuu, kun huomaa, että on pystynyt tarjoamaan apua, ja lapsen tilanne lähtee parempaan suuntaan. Erityisen hyvältä voi tuntua sellainen vaikeuksien kautta voittoon -tilanne, jossa on tehty rankkojakin toimia, ja välit vanhempiin ovat voineet olla kireät, mutta lopputulos on ollut hyvä ja auttanut lasta tai nuorta, Jaana Toivio sanoo. KOKO VUODEN LEHDET eli 12 numeroa vain 29,90 + TILAAJALAHJAKSI upea rannekoru ja tyylikäs rannekello (yhteisarvo 58,50 ) Irrota tästä ja palauta veloituksetta! Tilaajalahjojen arvo 58,50! Lastensuojelutarpeen selvitys, käsittelyaika 0 3 kk. Asiakkuus alkaa. Kyllä kiitos! EXTRAETU! Tilaan vielä 6 lisäkuukautta Valitut Palat Tilaan VALITUT PALAT vuodeksi kestotilauksena uskomattoman edulliseen hintaan vain 29,90 (12 kk norm. tilaushinta 59,80 ). Tilaajalahjaksi saan tyylikkään rannekellon ja upean rannekorun, yhteisarvo 58,50. -lehtiä, maksan lisää ainoastaan 10 (yhteensä 39,90 )! Valitut Palat maksaa postimaksun. Todetaan lastensuojelun tarve, asiakkuussuunnitelma Kiireellinen sijoitus, enintään 30 vrk, jatkopäätös enintään 30 vrk Lehden tilaaja (Maksaja): Etunimi Sukunimi Lehden saaja (jos eri kuin maksaja): Etunimi Sukunimi Lähiosoite Postinumero Lähiosoite Postinumero Ilmoitus ei anna aihetta selvityksen tekemiseen. Avohuollon tukitoimett Ei lastensuojelun tarvetta. Asiakkuus päättyy. Lastensuojelun tarve poistuu. Asiakkuus päättyy. Huostaanotto, sijaishuolto perheessä tai laitoksessa Jälkihuolto yli 18 v täyttäneille Postitoimipaikka Allekirjoitus (holhoojan, jos tilaaja on alle 18 v.) Syntymävuosi Puhelinnumero Postitoimipaikka Allekirjoitus (holhoojan, jos tilaaja on alle 18 v.) Syntymävuosi Puhelinnumero Tarjous on voimassa saakka ja koskee ainoastaan Suomeen teh täviä tilauksia. Nimi- ja osoitetietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointi - tarkoituksiin. Valitut Palat pidättää oikeuden tilauksen hyväksymiseen. Oy Valitut Palat Reader s Digest Ab VASTAUSLÄHETYS Tunnus Info: 01LAPSI HELSINKI 30 Lapsemme 4/2012 Voit tilata myös netissä:

17 ANNI-ELINA KARVONEN PIIRROKSET JOHANNA SARAJÄRVI Jatkoon vai ei? Laulu- tai missikilpailu voi olla hauska leikki, jossa lapsi saa kuvitella, miltä tuntuisi olla tähti. Mitä pitäisi ajatella, kun leikistä tulee täyttä totta: kilpailua tv-yleisön edessä? M 2 32 Lapsemme 4/ uistatko leikkineesi lapsena Syksyn Säveltä tai Euroviisuja? Minä muistan. Leikkiini kuului äidiltä lainatut korkokengät, päässäni keikkuivat sukkahousuista tehdyt letit. Estradin perustin vanhempieni makuuhuoneeseen, jonka oven vedin kiinni ja avaimenreikään tungin sinitarraa näköesteeksi. Yleisössä istuivat nallet ja nuket. Laulu meni nuotin vierestä, mutta sain leikkiyleisöltäni aina raikuvat aplodit. Nyt leikki on siirtynyt kotoa televisioon. Lapset kisaavat tv-kameroiden edessä laulamisen lisäksi esimerkiksi kokkaamisessa ja tanssimisessa. Katsojia on satojatuhansia, tuttuja ja tuntemattomia. Lehti- ja tv-haastatteluissa lapset kertovat olevansa innoissaan päästyään osallistumaan tv-kilpailuun. Heistä kilpailu on hauskaa ja siitä oppii paljon myös häviämään, sanovat monet. Lapsi voi itse haluta mukaan tv-kilpailuun ja toki siitä nauttiakin. Vanhemman tehtävä on silti aina arvioida, mitkä asiat tukevat ja mitkä eivät tue lapsen tervettä kehitystä. Kun lapsi osallistuu kilpailuformaattiseen tv-ohjelmaan, on olemassa riski myös siihen, että kokemuksesta tulee huono ja lapsen itsetunto kärsii, painottaa ohjelmajohtaja ja erikoispsykologi Marie Rautava. Rautava muistuttaa, että lapsi ei välttämättä pysty ennakoimaan, mitä tv-kilpailuun osallistuminen merkitsee. Hän saattaa myöhemmin katua sanomisiaan tai häntä voi nolottaa jokin tv:ssä tekemänsä asia. Esimerkiksi itkuun purskahtaminen kameroiden edessä voi tuntua todella kurjalta jälkikäteen. Lapsi ei myöskään ajattele, että tv-ohjelmat jäävät elämään pitkäksi aikaa. Kerran tena- EI! lasten missikisoille vatähti, aina tenavatähti, halusipa niin tai ei. Sunnuntaina telkkarissa, maanantaina koulussa Jos lapsi haluaa tv-kilpailuun, vanhempien tehtävänä on miettiä asia monelta kantilta: miten juuri minun tyttöni tai poikani reagoi pettymykseen tai stressiin? Miten julkisuus ehkä vaikuttaa lapseni elämään? Tv-esiintymisen jälkeen lapsi todennäköisesti joutuu koulussa suuren huomion kohteeksi. Huomio voi olla kavereiden ihailua ja reilua kannustusta, mutta pahimmillaan se voi olla myös pilkkaa ja kiusaamista. Kilpailusta pois putoaminen voi heikentää lapsen omanarvontuntoa ja uskoa omiin kykyihinsä. Vaikka lapsi olisi kiinnostunut ruuanlaitosta tai laulamisesta, hän voi kielteisen kilpailukokemuksen myötä vakuuttua siitä, ettei hänen kannata edes haaveilla kokin tai laulajan urasta ja jopa lopettaa lempiharrastuksensa. Lapsen ei ole helppo erottaa suorituksiaan omasta persoonastaan. Se ei ole helppoa kaikille aikuisillekaan. Mitä jos lapsi kokeekin häviämisen osoituksena siitä, ettei ollut tarpeeksi hyvä tyyppi, Rautava pohtii. Lapsille vahingollisia ovat kilpailut, joissa puututaan persoonaan ja ulkonäköön. Rautava ottaa esimerkiksi lasten missikisat, joita Yhdysvalloissa on ollut 1960-luvulta asti. Siellä tehdyt tutkimukset todentavat, että osalla kisoihin osallistuneista on todettu aikuisena masennusta, huonoa itsetuntoa ja vääristynyttä kuvaa omasta kehostaan. Myös Suomessa on viime aikoina ollut vireillä suunnitelmia tv-ohjelmista, joissa lapset kilpailisivat ulkonäöstä. Suuntaus on huolestuttava. Roolileikit kuuluvat lapsen normaaliin kehitykseen. Esimerkiksi pienestä tytöstä on mukava kokeilla äidin kenkiä ja meikkejä, koska hän haluaa olla äitinsä kaltainen. Lapsen leikit ja mielikuvitusmaailma pitää kuitenkin pitää erillään aikuisten maailmaan kuuluvista kauneuskilpailuista. MLL:n keväällä 2012 julkaiseman tyttötutkimuksen mukaan iso osa suomalaisista teini-ikäisistä tytöistä kokee ulkonäköön liittyviä paineita. Ne ovat yhteydessä masennukseen ja heikkoon itsetuntoon. Näitä paineita ei pidä yhtään lisätä eikä tuoda nuorempiin ikäluokkiin, Rautava painottaa. Arvosta, älä arvostele Kilpailuformaattiset tv-ohjelmat ovat suosittuja. Tanssii tähtien kanssa -ohjelmaa seurasi viikolla 39 yli miljoona katsojaa. Se oli kaikista katsotuin ohjelma kyseisellä viikolla. Talent Suomi -ohjelma keräsi samalla viikolla reilu katsojaa. Kilpailuohjelmia katsotaan yhdessä koko perheen kanssa. Rautava huomauttaa, että on iso ero siinä, ovatko kilpailijat aikuisia vai lapsia ja miten tuomarit toimivat. Myös kotikatlapsemme 4/

18 somossa kilpailijoita tai heidän suorituksiaan saatetaan arvostella ankarasti. Kilpailijoita, niin lapsia kuin aikuisia, tulisi arvostaa, ei arvostella. Vanhempi antaa lapselleen mallin siihen, miten suhtautua kunnioittavasti kilpailijoihin eli yleisemminkin muihin ihmisiin. Tv-kilpailuissa puhutaan usein lahjakkuudesta, vaikka kyse on yleensä taidoista. Tämä on ongelmallista. Lahjakkuus viittaa synnynnäiseen ominaisuuteen, taidot taas harjoitteluun, Rautava muistuttaa. Vanhemmat voisivat kilpailua katsoessa kertoa siitä, että esimerkiksi kokkiohjelmaan osallistuneet lapset ovat harjoitelleet ruoanlaittoa paljon, he ovat kokeilleet, epäonnistuneetkin ja oppineet taas lisää. Voisiko olla ohjelmia, joissa kuvataan lasten harrastuksia seuraamalla vaikkapa laulavia lapsia heidän harjoittelussaan, ja näytetään, miten kovan työn takana suoritukset ovat, miten myös epäonnistumiset kuuluvat harjoitteluun sekä miten niistä selvitään, Rautava ehdottaa. Stressi on riski kehitykselle Toki lapset kilpailevat muutenkin kuin televisiossa: urheilussa, peleissä ja leikeissä. Missä menee raja: milloin kilpailusta on hyötyä, milloin haittaa lapsen kehitykselle? On tärkeää seurata, nauttiiko lapsi itse esimerkiksi kilpaurheilusta ja kasvattaako se hänen myönteistä minäkuvaansa. Vai onko hän stressaantunut ja huolestunut pärjäämisestään? On myös eri asia kilpailla yksin kuin ryhmässä. Pettymykset on helpompi jakaa ryhmän kanssa kuin kantaa yksin, Rautava sanoo. Hän kehottaa vanhempia kannustamaan lapsiaan kilpailemisen sijaan yhteistoimintaan ja toisten auttamiseen. Lapsuus on itseisarvo, ei valmistautumista kilpailuyhteiskunnassa pärjäämiseen. Lapsella on oikeus elää lapsen elämää ilman aikuisten elämän suorituspaineita, Rautava sanoo. Joskus vanhemmat ajattelevat, että totuttaessaan lasta kilpailuun ja stressiin, he auttavat lasta kestämään niitä paremmin aikuisena. Tämä ei kuitenkaan ole totta. Professori Liisa Keltikangas-Järvinen on korostanut, että tutkimusten mukaan kilpailuttaminen ei opeta lapselle häviämisen taitoa, vaan se kolhii hänen itsetuntoaan ja lisää aggressiivisuutta. Marie Rautava pohtii, millaista on kasvaa ympäristössä, jossa tulee jatkuvasti arvioiduksi ja laitetuksi paremmuusjärjestykseen. Moni MLL:n Lasten ja nuorten puhelimeen ja nettiin yhteyttä ottava nuori kokee, ettei pysty täyttämään aikuisten odotuksia ja pelkää ettei pärjää. Nuoret kokevat, että selvitäkseen tämän päivän yhteiskunnassa pitäisi olla hyvä monella elämänalueella: hyvä oppilas, paljon kavereita, paljon harrastuksia ja vieläpä hyvännäköinen. Lapsi tarvitsee kokemuksia siitä, että hänet hyväksytään sellaisena kuin hän on. Hän tarvitsee kannustusta ja myönteistä palautetta, eikä hänen ulkonäköään ja olemustaan pitäisi koskaan arvioida tai verrata muihin, Rautava muistuttaa. Anne Vasko: JELLONA TOINEN. Graafinen suunnittelu Erika Kallasmaa. WSOY Leena Virtanen: SANDRA JA KAVERIKIEMURAT. Kuvitus Terese Bast. Keltanokka. Tammi Ansu Kivekäs: YKKÖSJÄTKÄT. Kuvitus Terese Bast. Kirjava Kukko. Tammi Lastenkulttuuri Kirjakko Tuula Korolainen on kirjailija ja lastenkirjallisuuteen erikoistunut toimittaja. Ystävän häntä on yhteinen asia Kaveruus ei tunne rajoja: lapsen ystävä voi olla paitsi toinen lapsi myös pehmoeläin, kuviteltu karhu tai 78-vuotias naapurinsetä. Anne Vaskon Jellona Toisen kuvat on tehty kuten sen palkitussa edeltäjässä Jellona Suuressa tilkuista leikkaamalla, ompelemalla, virkkaamalla, neulomalla ja purkamalla. Materiaalit herättävät aikuisessa nostalgisia värähdyksiä vohvelikankaineen ja ristipistoineen. Väri-iloiset kuvat myös toimivat niin hiljaisissa kuin nujakoivissa kohtauksissa, ja niukka teksti palvelee niitä hyvin. Pehmolelujen maailmassa käsitellään isoja asioita. Punaisen Jellonan ystävyyttä Hirvosen ja Piin kanssa uhkaa rikkinäinen häntä. Sen mieleen tulee kaamea ajatus, voisiko sen korvata joku toinen, ehythäntäinen? Masennus vaihtuu kuitenkin pian itsetuntoiseen kuvitteluun ja oikeiden sanojen löytämiseen niinpä ystävät pelastavat hännän ja samalla kolmikon kaveruuden. Virtasen kirjassa tytöt ovat niin tyttöjä kuin olla voi ja Kivekkään romaanissa pojat melkein kliseepoikia. Kirjoja kuitenkin yhdistää näkemys leikin loputtomuudesta, olipa kyse sitten tyttöjen koulu- ja Hello Kitty -leikeistä tai poikien energisestä sotaja agentti-actionista. Kummassakin kirjassa aikuisten maailma tunkeutuu tähän universumiin häiriten, mutta sentään myös ymmärtäen. Sandra ja kaverikiemurat kuvaa viiden eri taustoista tulevan tytön jatkuvaa liittymistä ja eroamista, kinaamista ja sopimista mutta myös yhteisiä lumohetkiä. Ykkösjätkien ekaluokkalainen Anton ja kolmasluokkalainen Kyösti ystävystyvät ikäerosta ja Kyöstin pomottelusta huolimatta; Anton saa hiukan tasoitusta, kun yökylässä Kyöstin macho-rooli rakoilee. Kummassakin romaanissa on empatian ja huumorin ohella myös koukkauksia aikuisarkeen, Virtasella yksinhuoltajaperheisiin ja Kivekkäällä jopa edellispolvien sotamuistoihin. Hauska piirre Ykkösjätkissä on opiskelijaäitien tieteellinen siansaksa, joka menee pojilta yli ja ohi. Anna Nuotio, Eppu Nuotio & Kristiina Louhi: VEIKKO JA VEIKKO. Otava Timo Parvela & Jussi Kaakinen: TARO JA TAIVAAN VALLAT. WSOY Veikko ja Veikko -kirjassa on tuttu tilanne: vanhempi lähtee matkalle, ja lapsi jää hoitajan vastuulle. Kaikki ei kuitenkaan suju kuin Strömsössä. Isän lähdettyä abiturientti Olka huomaa Veikon kuumeiseksi, joten poikaa ei voikaan viedä päiväkotiin. Miten käy Olkan ylioppilasaineen? Lopulta Veikon ja samaan aikaan sairastuneen naapurin Villan hoitajaksi saadaan 78-vuotias Veikko, joka unohtelee asioita mutta ei koskaan lapsia. Vanhan merikarhun ja pikkukarhujen päivä sujuu köllötellen ja kalakeittoa syöden, eikä ystävystymiseen tarvita kuin ison Veikon tarinoita ja niistä kumpuavia kuvitteluleikkejä. Runsaassa tekstissä eläydytään myös lasten mielenliikkeisiin, ja Louhen kuvissa sekä kodit että ihmiset ovat lystisti sikin sokin. Taustalla kuvataan harvinaista kerrostaloidylliä: ihmiset auttavat toisiaan, eikä erilaisuudesta tehdä numeroa, olipa kyse iästä tai etnisestä taustasta. Parvelan ja Kaakisen Taro ja taivaan vallat on seikkailukuvakirja, jollaisia tarvittaisiin enemmänkin. Kerrostalon pihalla oleva outo häkkyrä virittää tapahtumat, joissa Taron mielikuvitusystävästä tulee taivaskarhu ja tieteellinen sensaatio. Avaruusalukseen vangittu kontio on tietysti haettava takaisin, ja siihen tarvitaan paitsi rohkeutta myös keksi- ja limsaenergiaa. Tekstimäärältään tämäkin kuvakirja vastaa pientä lastenromaania, mutta lapsi jaksanee kuunnella, koska toimintaa ja huumoria riittää. Kaakisen sarjakuvamaisessa kuvituksessa on vauhtia, hulvattomia perspektiivejä ja teknologian lumoa, mutta myös ystävyyden lämpöä. Kuva kirjasta Jellona Toinen. 34 Lapsemme 4/2012 Lapsemme 4/

19 Lastenkulttuuri Kulttuurikierros Teksti Maarit Piippo Lastenkulttuuri Kuva: Akseli Juurikkala, Tom Röllich ELOKUVAT Teatteri Musiikki Satubaletti johdattaa hyvyyteen Kuva: Inkeri Kautto Y stävykset Kerttu ja Kai joutuvat kohtaamaan taikapeilin mahdin, ilkeän kuningattaren sekä hyvän ja pahan taistelun. H.C. Andersenin Lumikuningatar-sadun tuorein versio nähdään Suomen Kansallisbaletin 90-vuotisjuhlien pääteoksena. Baletin johtajan Kenneth Greven mukaan sadut toimivat yleisölle kahdella Satu ja fantasia kiehtovat koululaisiakin tasolla: lapset voivat sukeltaa suoraan tarinan maailmaan, ja aikuiset tulkitsevat symboliikkaa elämänkokemuksensa kautta. Toivon, että myös vanhemmat näkisivät itsensä sadun jälkeen uudella tavalla, sanoo Greve. Lumikuningatar-sadun keskiössä on taikapeili, jonka sirpaleen Kerttu löytää. Lumikuningatar kaappaa mukaansa Kain saadakseen sirpaleen haltuunsa. Kerttu lähtee pelastamaan ystäväänsä vaaralliselle matkalle jäätyneiden sydänten valtakuntaan. Tuomas Kantelisen säveltämässä melodisessa ja vauhdikkaassa musiikissa sadun tunnelmaa luovat kellot, tiu ut ja harpun eteerinen ääni. Kantelinen on vaikuttunut Lumikuningattaren maailmasta, jossa hyvyys, viattomuus ja rakkaus ovat voimatekijöitä. Klassista balettia ja nykytanssia yhdistävää esitystä johdattaa näyttelijä Krista Kososen kertojan rooli. Lumikuningatar on Kansallisoopperan ohjelmistossa Esitys sopii yli 6-vuotiaille, ja yleisö voi myös osallistua tarinan kään- Sokkeloisia kuvioita Ellan suurkoulussa Ellan tuttu koulu lakkautetaan ja opiskelu siirretään valtavaan, kymmenentuhannen oppilaan kouluun. Sokkeloisten käytävien varsilla kulkee eksyneitä oppilaita, jotka eivät millään löydä omaa luokkahuonetta eivätkä opettajaansa. Ihmettelyä herättävät myös ruokalan mysteerimöykyt ja koulun päälle rakenteilla oleva formularata. Timo Parvelan Ella-kirjoihin perustuva lastenelokuva lupaa huumoria niin lapsille kuin aikuisillekin. Taneli Mustosen ohjaama ja kotimaisten huippunäyttelijöiden tähdittämä Ella ja kaverit -elokuva tulee ensi-iltaan Valkoinen muuttuu värien kirjoksi Aluksi kaikki on valkoista, mutta sitten maailmaan tulee vaaleanpunaista, sinistä, keltaista ja mikään ei enää ole niin kuin ennen! Runollisen symbolismin ja mimiikan kautta värien kirjoa kuvaava Vit-näytelmä kertoo erilaisuuden hyväksymisestä. 2 5-vuotiaille soveltuvaa, yli kielirajojen toimivaa näytelmää esitetään Svenska Teaternissa asti. Lisätiedot: Lastenmusiikkia sirkusmaailmasta Lastenmusiikkiorkesteri Loiskis tuo hulluttelevan ilmaisunsa nyt sirkusmaailmaan lyödessään hynttyyt yhteen klovni Dodon kanssa. Vinksahtaneet lyriikat ja tanssiin kutsuvat melodiat pääsevät valloilleen uudella Silmänkääntötemppu-levyllä. Albumin kymmensivuinen, Dodon piirtämä kansilehti tuo myös huvia luppohetkiin. Levyä on saatavana hyvin varustetuista musiikkiliikkeistä sekä Lasten levykaupasta Näyttelyt 1. Mikä satu tai fantasia on ollut mielestäsi paras ja mieleen jäävin? 2. Minkä satu- tai fantasiakirjan luit viimeksi, ja minkä ikäinen olit silloin? 3. Luetaanko kouluissa satuja tai fantasiakirjoja? Kuuluvatko sadut kouluikäisen maailmaan? 4. Oletko koskaan itse keksinyt omia satuja? Millaisia? 5. Mikä saduissa ja fantasiassa kiehtoo? Maria Kuisma, 9 vuotta 1. Harry Potter on paras, koska tykkään taikomisesta. 2. Narnian luin 9-vuotiaana. Oli hienoa, kun lapset menivät toiseen maailmaan, jossa kaikki henkilöt eivät olleet ihmisiä. 3. Viime vuonna opettaja luki luokalle ääneen Taru sormusten herrasta -kirjaa. 4. Keksin erilaisia fiktioita, kuten tarinan Rekku-koirasta, joka oppi ajamaan polkupyörää. 5. Fantasiassa kiehtovat erilaiset hahmot. Narniassa lempihahmojani ovat kentaurit. Kuva: Maarit Piippo Sigurd Möller, 13 vuotta 1. Uskallan väittää, että kaikki jotka lukevat paljon, pitävät Harry Potter -kirjoista. 2. Viime kesänä, kun olin 12 vuotta, luin keskiaikaan sijoittuvan seikkailufantasian Spejarens lärling. 3. Joskus äidinkielen tunneilla luetaan fantasiaa. 4. Olen kirjoittanut koulussa joitakin satuja, mutta en muista niitä enää. 5. Pidän fantasioista, koska ne eivät ole todellisia, vaan vapaampia ja siksi kiinnostavampia. Pidän myös siitä, että ne eivät sijoitu tähän moderniin aikaan. Kuva: Johanna Ahlstrand Olivia Jalonen, 10 vuotta 1. Tykkään hypnoosilla hassuttelevista Molly Moon -kirjoista. 2. Viimeksi luin kirjan James ja jättipersikka, se oli hauska ja erilainen. 3. Kyllä sadut sopivat kouluun, niin että koulussakin saa käyttää mielikuvitusta. 4. Tällä hetkellä kirjoitan kertomusta Miranda-nimisestä koirasta, joka haluaa oppia lentämään. Juodessaan taikajuoman hän saa siivet ja lentää Paratiisiin. 5. On tylsää lukea tositapahtumiin perustuvia kirjoja. Fantasiat ovat turvallisempia, koska ne ovat jonkun keksimiä kertomuksia. Kuva: Johanna Ahlstrand Rölli ratkoo avaimen arvoitusta Pieni Juurakko-tyttö ystävystyy jo harmaahapsisen, suurta salaisuutta kantavan Röllin kanssa. He saavat ratkaistavakseen mystisen avaimen ja samalla koko Röllikylän kohtalon. Aito ja alkuperäinen Rölli, Allu Tuppurainen on pääosassa Taavi Vartian käsikirjoittamassa ja ohjaamassa Rölli ja kultainen avain -elokuvassa, joka saa ensi-iltansa Hyrrä pyörittää lapsuuden muistoja Duppaduulix on vikkelä veitikka, joka on ollut jo pienenä mukana monissa mielikuvituksellisissa seikkailuissa ja nyt on aika muistella lapsuutta Tomelia-tädin kanssa. Kun muistojen hyrrä pyörähtää liikkeelle, tunteiden kirjo vaihtuu ikävästä iloon ja pettymyksestä onnistumiseen. Nukketeatteri Sampon esityksessä nähdään ja kuullaan ilmeikkäiden nukkenäyttelijöiden ohella taitavaa musisointia, muiden muassa laulaja Susan Ahon esittämänä. Muistojen hyrrä pyörii Nukketeatteri Sampon esityksissä kevään 2013 ajan. Lisätiedot: Kuva: Heli Arvilommi Lasten suunnittelemaa uutta muotia Miten lapset ja nuoret näkevät vaatteiden muodot, kuosit, koristeet ja materiaalit? Design-vuoden kunniaksi kuvataide- ja käsityökoulujen oppilaat ovat tutkineet pukeutumisen ja koristautumisen visuaalisia viestejä. Iloisen teeman innoittamina on tuunattu vaikkapa skrabalapasia, piirretty asukokonaisuuksia paperinukeille ja suunniteltu pelipaitoja tai avaruusasuja. Vuoden tuotoksista kootaan Iloa iholle -taide- ja muotoilukasvatusnäyttely Lahden Muotohuoltamolle Lisätiedot: 36 Lapsemme 4/2012 Lapsemme 4/

20 TUOMAS LEHTONEN KUVAT LEHTIKUVA OY Liikkeelle, nuoret! K ansanterveysnäkökulmasta tärkeää on liikkeellä oleminen. Se tapahtuu melkein kokonaan arjessa. Niissä asioissa, joita toistetaan päivästä toiseen. Liikkuminen näyttää vähenevän heti ekaluokasta alkaen. Uusimmissa mittauksissa ekaluokkalaiset liikkuvat alakoululaisista eniten, sanoo erikoissuunnittelija Matti Hakamäki Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiöstä LIKESistä. Isommat lapset tarvitsevat liikuntaa siinä missä pienemmätkin. Murrosiässä nuorten ajasta kilpailevat kuitenkin monet muut kiinnostuksen kohteet. Vanhempien esimerkki ja koululiikunnasta saatu kipinä liikuttavat nuoria vielä aikuisena. Urheiluseurojen harjoitukset kattavat vain pienen siivun nuoren kokonaisliikunnasta. Opetusministeriön ja Nuori Suomi ry:n julkaisema liikuntasuositus opastaa vuotiaita nuoria liikkumaan ainakin tunnin päivässä. Päivittäisen liikunta-annoksen voi koota arki-, harraste- ja koululiikuntahetkistä. Jokaiseen päivään tulisi sisällyttää myös sydämen sykettä nostavaa ja hengästyttävää liikuntaa. Monet nykynuoret eivät valitettavasti yllä suosituksen vähimmäismäärään. Urheilupsykologi Matti Jaakkola muistuttaa, että nuoren itsenäistyessä vapaa-aikaa vietetään kavereiden kanssa entistä enemmän. Televisio, internet ja tietokonepelit passivoivat ruudun ääreen. Aikaa ei riitä kaikelle, joten nuori joutuu tekemään valintoja. Kaveripiiri vaikuttaa merkittävästi siihen, miten nuori suhtautuu liikuntaan ja liikkumiseen. Nuori peilaa omaa minäkuvaansa kaveripiirin kautta. Kaverit vaikuttavat siihen näkeekö nuori itsensä taitavana koodarina, hyvänä jääkiekkoilijana vai ahkerana opiskelijana, Jaakkola sanoo. Vanhemmilta tukea Sekä Jaakkola että Hakamäki ovat sitä mieltä, että vanhemmilla on keskeinen rooli nuoren liikunnallisen elämäntavan juurruttajana ja opastajana. Murrosikä on kuitenkin hankalaa aikaa, eikä liikunnan tuputtaminen johda haluttuihin tuloksiin. Vanhemmat pystyvät vaikuttamaan nuorten liikuntatottumuksiin parhaiten oman käyttäytymisensä kautta. Oppi menee paremmin perille, kun vanhempi toimii kuten opettaa. Nuoriin voi yrittää vaikuttaa omilla valinnoillaan. Kuinka monta askelta itse otat päivässä? Kuinka kauan itse istut ruudun ääressä? Hakamäki kysyy. Jaakkolan mukaan lasten liikuntatottumukset rakentuvat osaltaan mallioppimisen kautta. He seuraavat, miten vanhemmat sujauttavat liikuntaharrastuksia ja arkiliikkumista päiväohjelmaan. Kun lapset ovat oppineet kotoaan liikunnallisen mallin, he hakeutuvat itsekin rohkeammin ja luottavaisemmin tilanteisiin, joissa voi liikkua, Jaakkola toteaa. Harrasteliikunta vähenee Osa nuorista on ollut koko ikänsä liikunnallisesti passiivisia. Matti Jaakkolan mukaan haastavinta on innostaa näitä nuoria liikkumaan. Liikkumattomilla tai vähän liikkuneilla nuorilla on huono kunto, eikä heille ole kehittynyt selkeitä tapoja siihen, miten liikkua arjessa. Heillä on myös usein puutteita urheilun perustaidoissa, mikä osaltaan nostaa kynnystä liikunnallisen elämäntavan aloittamiseen. Yläkouluiässä monien aktiivisesti liikkuvien lasten suhde liikuntaan voi muuttua. Matti Hakamäki toteaa, että murrosikäiset eivät lopeta liikuntaharrastuksia sen useammin kuin nuoremmatkaan. Murrosiässä uuden, korvaavan lajin löytäminen voi olla kuitenkin hankalampaa. Monet harrastukset edellyttävät kehittyneitä lajitaitoja. Lajien harrastajamäärät ovatkin vuotiaiden ikäluokissa pienemmät kuin nuoremmissa ikäluokissa. Hakamäen mielestä hyvin monissa seuroissa ja lajeissa panostetaan huippujen löytämiseen ja valmentamiseen. Jos nuorella ei ole edellytyksiä tai halua kehittyä lajin kovimpaan kärkeen, harrastaminen voi käydä mahdottomaksi. Monissa lajeissa on kuitenkin onnistuttu aloittamaan myös harrasteryhmiä, joissa voi pelata, treenata ja kilpailla omista lähtökohdistaan käsin. Tällaista mallia tulisi tukea enemmän, Hakamäki sanoo. Jaakkola kertoo, että 42 prosenttia vuotiaista nuorista harrastaa liikuntaa seuratasolla. Tässä ikäluokassa kilpailemisen merkitys alkaa olla jo suuremmassa roolissa, erityisesti pojilla. Monet vanhemmat kuitenkin ylikorostavat kilpailemisen merkitystä, vaikka se ei lapsille olisikaan niin keskeinen asia. Jaakkola toivookin, että vanhemmat kuuntelisivat lapsen todellisia tarpeita. Liikunnan harrastaminen voi loppua, jos se ei tunnu enää hauskalta. Menestymisen paineet, epäonnistumisen pelko, negatiivisena koettu arviointi ja itsetunto-ongelmat voivat olla syitä harrastuksen lopettamiseen, Jaakkola luettelee. Kipinä koulusta Nuorten liikuntatottumukset rakentuvat 20 ikävuoteen mennessä. Koulussa opitut liikunnan perustaidot ja siellä saadut onnistumisen kokemukset innostavat nuoria liikkumaan myös aikuisena. Jaakkola pitää tärkeänä, että koululiikunta antaa hyviä kokemuksia kaikille Liikuntasuositus vuotiaille Päivittäin tulisi liikkua ainakin tunnin ajan. Tästä ajasta puolet reippaasti. Hengästyttävää ja sykettä nostavaa liikuntaa tulisi harrastaa päivittäin ja lihaksia kuormittavaa liikuntaa vähintään 3 kertaa viikossa. Hyviä lajeja kestävyyskunnon parantamiseen ovat mm. reipas kävely, hölkkä, pyöräily, uinti ja hiihto. Voimaa ja notkeutta kehittävät mm. tanssi, kuntosali, pallopelit, venyttely, lumilautailu ja skeittaus. Liikuntamäärä karttuu myös välitunnilla pelatessa, kulkemalla matkat kävellen tai pyörällä ja käyttämällä portaita. Yhtäjaksoinen istuminen tulisi rajoittaa kahteen tuntiin. Päivittäinen viihdemedian käyttö pitäisi rajoittaa kahteen tuntiin. Lähde: UKK-instituutti ja Nuori Suomi ry oppilaille, myös vähän liikkuville. Hänen mielestään lapsia pitää rohkaista löytämään liikuntatarjonnasta se oma juttu. On tärkeää luoda lapsille tunne, että he pystyvät, osaavat ja voivat harrastaa liikuntaa. Koululla on myös keskeinen tehtävä esitellä nuorille erilaisia lajeja ja opettaa liikunnan keskeisiä perustaitoja. Jos nuorena ei ole oppinut lajien perustaitoja, 25-vuotiaana on vaikea lähteä mukaan harrastusporukoihin, Jaakkola muistuttaa. Hakamäki on ollut tekemässä Liikkuva koulu -ohjelman seurantaa. Opetus- ja kulttuuriministeriön veikkausvoittovaroin rahoittamassa ohjelmassa koulun toimintakulttuuria pyritään kehittämään niin, että liikuntamahdollisuuksia tuodaan varsinaisten liikuntatuntien ulkopuolelle. Koulupäivän rakennetta voidaan hyvin muuttaa, jos sillä on vaikutusta koulun ilmapiiriin. Oleellista on, että nuoret itse ovat suunnittelussa mukana ja heitä kuullaan. Ylhäältä tulevat toimenpiteet eivät tuota tulosta, jos ne eivät kohtaa nuorten omia tuntemuksia ja tärkeysjärjestyksiä, Hakamäki sanoo. Matti Jaakkola toimii urheilupsykologina Innergame Oy:ssä. 38 Lapsemme 4/2012 Lapsemme 4/

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

19/1/2012 Mervi Kestilä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena

19/1/2012 Mervi Kestilä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena 19/1/2012 Mervi Kestilä Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena MLL:n arvot Inhimillisyys Lapsen ja lapsuuden arvostus Yhteisvastuu Suvaitsevaisuus ja yhdenvertaisuus Ilo 2 Toiminnan

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

KALAJOEN TERVEYSKESKUS NEUVOLA

KALAJOEN TERVEYSKESKUS NEUVOLA KALAJOEN TERVEYSKESKUS NEUVOLA 1 LAPSEN NIMI: OSOITE: HETU: PUHELIN: LAPSEN HUOLTAJAT: LAPSI ASUU: vanhempien luona äidin luona isän luona muualla, missä: PERHEEN MUUT LAPSET (Nimet ja syntymävuosi): MUUT

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhempien Akatemia toimivia kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi Toteuttaja Nuorten Ystävät ry RAY:n tuella Vuosille

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN!

TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN! TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN! Perhevalmennuksen tavoitteena on tukea ja vahvistaa vanhempia heidän hoito- ja kasvatustehtävässään jotta arki vauvan kanssa sujuisi hyvin. Valmennus toteutetaan vuorovaikutteisesti

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Mistä lähteä liikkeelle, jos oman lapsen paino huolestuttaa? Miten lapsen

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Miten vauvan unirytmi kehittyy?

Miten vauvan unirytmi kehittyy? Miten vauvan unirytmi kehittyy? Perheaikaa.fi nettiluento Juulia Ukkonen - Kätilö, TtK 25.1.2013 Uni-valverytmin kehittyminen Vauvan uni-valverytmi kehittyy vähitellen ensimmäisten 3-4 kuukauden aikana.

Lisätiedot

Ohjeita lapsiperheille

Ohjeita lapsiperheille Oulun vastaanottokeskus Heikinharjuntie 66 90620 Oulu Puhelin: 0718763100 Ohjeita lapsiperheille Minna Märsynaho Diakonia-ammakorkeakoulu 2 SISÄLLYSLUETTELO LAPSI JA TURVALLISUUS 3 ARJEN PERUSTOIMINNOT

Lisätiedot

Lapset ja nuoret jäävät liian yksin huolineen. Lasten ja nuorten puhelin ja netti vuonna 2007

Lapset ja nuoret jäävät liian yksin huolineen. Lasten ja nuorten puhelin ja netti vuonna 2007 Lapset ja nuoret jäävät liian yksin huolineen. Lasten ja nuorten puhelin ja netti vuonna 2007 Kerro aikuiselle, jolla on aikaa kuunnella. Kaikenlaiset asiat, fiilikset ja tapahtumat kannattaa jakaa läheisille

Lisätiedot

Gepa Käpälä Jännittävä valinta

Gepa Käpälä Jännittävä valinta Gepa Käpälä Jännittävä valinta Moikka! Mä oon Gepa Käpälä. Oon 7-vuotias ja käyn eskaria. Siili Iikelkotti ja oravakaksoset on siellä kanssa. Mutta mä oon niitä nopeampi. Oon koko Aparaattisaaren nopein.

Lisätiedot

Lingon & Blåbär. pähkinänkuoressa

Lingon & Blåbär. pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär (L&B) on tarjonnut ruotsalaista suunnittelua olevia laadukkaita vaatteita koko perheelle vuodesta 1996 lähtien. Tänä päivänä

Lisätiedot

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen

Lisätiedot

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon

Lisätiedot

Tuulikki Venninen, Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto 19.2.2015

Tuulikki Venninen, Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto 19.2.2015 Tuulikki Venninen KT, LTO Dosentti, yliopistonlehtori, HY tuulikki.venninen@helsinki.fi Kehittämistyö, joka kohdentuu vanhempien kalleimpaan omaisuuteen Pienten lasten aloitteet onko niitä? TÄRKEÄT ASIAT

Lisätiedot

PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI

PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI UUDENVUODEN YMPÄRISTÖLUPAUS-KILPAILU KEVÄT 2010 PYYKÖSJÄRVEN PÄIVÄKOTI YMPÄRISTÖKERHO NEULASET PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI Pyykösjärven päiväkoti on mukana kansainvälisessä

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

Johdatus lapsivaikutusten arviointiin 30.11.2015

Johdatus lapsivaikutusten arviointiin 30.11.2015 Johdatus lapsivaikutusten arviointiin Akaa 24.11.2015 Lapsivaikutusten arviointi Virkamiesten ja päättäjien työkalu lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen sekä palveluiden

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille 1. Vastaajan tiedot / Taustamuuttujaosio Vastaajaa koskeva tieto 1.1. sukupuoli mies nainen 1.2. ikä alle 20 vuotta 20 30 vuotta 31 40 vuotta yli 40 vuotta 1.3.

Lisätiedot

1 / 24. Kalvosarja vanhempainiltaan nuorten hyvinvointi ja ravitsemus

1 / 24. Kalvosarja vanhempainiltaan nuorten hyvinvointi ja ravitsemus 1 / 24 Kalvosarja vanhempainiltaan nuorten hyvinvointi ja ravitsemus Täydellisiähän emme ole, mutta pikkuisen paremmaksi on helppo tulla. Mieti nuoresi/perheesi viimeisintä viikkoa ja vastaa kuten asia

Lisätiedot

NUORET LUUPIN ALLA KOULUKYSELY 2014

NUORET LUUPIN ALLA KOULUKYSELY 2014 NUORET LUUPIN ALLA KOULUKYSELY 2014 Leena Haanpää Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus CYRI Turun yliopisto LANU-koordinaatioryhmä 26.11.2015 Turku Näin tutkimus toteutettiin NUORET LUUPIN ALLA 2014 Vastaajat

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA

PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA Mielenterveyskeskus Lasten ja nuorten vastaanotto 0-20 v. lasten ja nuorten tunne-el elämään, käyttäytymiseen ytymiseen ja kehitykseen

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika.

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika. Leikki ja vapaa-aika Lähes aina 1. Yhteisössäni minulla on paikkoja leikkiin, peleihin ja urheiluun. 2. Löydän helposti yhteisöstäni kavereita, joiden kanssa voin leikkiä. 3. Minulla on riittävästi aikaa

Lisätiedot

Odotusaika. Hyvät vanhemmat

Odotusaika. Hyvät vanhemmat Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhtstoiminta-alue Janakkalan neuvola Odotusaika Hyvät vanhemmat Lapsen odotus ja syntyminen ovat suuria ilonaihta. Ne tuovat kuitenkin myös uusia haastta perheelämään

Lisätiedot

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Perustettu vuonna 1998 Valtakunnallinen vertaistukiyhdistys Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistys Mielenterveyden keskusliiton

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

TIEDONSIIRTOLOMAKE LAPSEN SIIRTYESSÄ PÄIVÄHOIDOSTA ESIOPE- TUKSEEN

TIEDONSIIRTOLOMAKE LAPSEN SIIRTYESSÄ PÄIVÄHOIDOSTA ESIOPE- TUKSEEN Huoltajien lomake TIEDONSIIRTOLOMAKE LAPSEN SIIRTYESSÄ PÄIVÄHOIDOSTA ESIOPE- TUKSEEN Tiedonsiirron tarkoituksena on helpottaa yhteistyötä kodin, päivähoidon ja koulun kanssa. Tiedonsiirtolomakkeeseen kootaan

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä siitä voi olla seurauksena

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

Koulutukset ja aineistot alakouluille 2015 2016

Koulutukset ja aineistot alakouluille 2015 2016 Koulutukset ja aineistot alakouluille 2015 2016 Koulutusta opettajille ja oppilashuollon henkilöstölle Lapsen ja nuoren kohtaaminen oppilashuollossa Tietoa uudistuneen oppilashuoltolain soveltamisesta

Lisätiedot

YHTEISÖLLISYYTTÄ. OSALLISUUTTA, HYVINVOINTIA

YHTEISÖLLISYYTTÄ. OSALLISUUTTA, HYVINVOINTIA YHTEISÖLLISYYTTÄ. OSALLISUUTTA, HYVINVOINTIA Kiipulassa toteutuvia hyviä opetuksen käytänteitä ja opiskelijahyvinvointia opiskelijanäkökulmasta Yhteisöllisyys ja osallisuus on Ammattiopiston toiminnan

Lisätiedot

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Hyvä arki Luennon tavoitteena on lisätä tietoa omaan hyvinvointiin vaikuttavista

Lisätiedot

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä Yhdessä oleminen Pirkko Elomaa-Vahteristo ja kohtaaminen 21.10.2010 turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Pirkko Elomaa-Vahteristo

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

TERVETULOA RYHMÄPERHEPÄIVÄHOITOKOTI MIINANTUPAAN!

TERVETULOA RYHMÄPERHEPÄIVÄHOITOKOTI MIINANTUPAAN! TERVETULOA RYHMÄPERHEPÄIVÄHOITOKOTI MIINANTUPAAN! RYHMÄPERHEPÄIVÄHOITOKOTIEN TOIMINTAA OHJAAVAT ARVOT JA TAVOITTEET: Toimintamme arvot : 1. Kodinomaisuus 2. Lämpö 3. Turvallisuus 4. Yhteistyö Toiminnan

Lisätiedot

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja

Lisätiedot

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa 4.6.2015 / Seija Karjalainen Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on avoin kansalaisjärjestö, joka edistää lasten,

Lisätiedot

1 (13) LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA

1 (13) LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA 1 (13) LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA 2 (13) TÄLLAINEN MINÄ OLEN (lapsi täyttää vanhempien kanssa) Parhaat kaverini... Tykkään... Hoitopaikassa kivaa on... Olen hyvä...

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin?

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Mirjam Kalland 13.9.2012 Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Yksin kotona? Usein esitetty kysymys Yksin pärjäämisen eetos ja epäily? Palvelujärjestelmän puutteet esimerkiksi

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9. Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat Tunteet SISÄLTÖ Värikylläinen tunne-elämä Tunne on aina viesti Olet malli tunteiden ilmaisemisessa Auta lasta tunnistamaan Auta lasta nimeämään Kiukku lapsen haasteena Kun lapsi kiukustuu Sano näin itsellesi

Lisätiedot

Kokemuksia opiskelijoiden uniryhmästä. Päivi Granholm, PsM Leena Koskinen, th

Kokemuksia opiskelijoiden uniryhmästä. Päivi Granholm, PsM Leena Koskinen, th Kokemuksia opiskelijoiden uniryhmästä Päivi Granholm, PsM Leena Koskinen, th KYYTIÄ UNIONGELMILLE -UNIRYHMÄ Tarkoitettu opiskelijoille, joilla nukahtamiseen tai nukkumiseen liittyviä ongelmia Lyhyt haastattelu

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Merituulen koulu

Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Merituulen koulu Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Merituulen koulu Inkoon kunta toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille toukokuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä

Lisätiedot

Miksi lähtisin vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon?

Miksi lähtisin vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon? Kysely Bastian Fähnrich Kansainvälisyys- ja kulttuurisihteeri 2008: N = 35 opiskelijaa (Oulainen) 2007: N = 66 opiskelijaa (Oulainen) + 29 (Oulu) yhteensä = 95 - uusia kokemuksia

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu

Lisätiedot

Lapsiperheiden arki ja hyvinvointi Miten tukea lapset laman yli?

Lapsiperheiden arki ja hyvinvointi Miten tukea lapset laman yli? Lapsiperheiden arki ja hyvinvointi Miten tukea lapset laman yli? Maritta Törrönen Sosiaalityön professori Miten kannatella lapset laman yli? 8.3.2016 Pikkupalamentti, auditorio, Arkadiankatu 3, Helsinki

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012 Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo UUPUMUS /MASENNUS/AHDISTUS SYNNYTYKSEN JÄLKEEN n. 10% synnyttäjistä alkaa ensimmäisen vuoden kuluessa synnytyksestä tai ulottuu raskauden

Lisätiedot

Ranska, Chamonix TAMMIKUU

Ranska, Chamonix TAMMIKUU Ranska, Chamonix TAMMIKUU Tulin Ranskaan 2.1.2013 Riitan & Katjan kanssa. Oltiin hotelilla, joskus 9 jälkeen illalla. Sain oman huoneen ja näytettiin pikaisesti missä on suihkut ja vessat. Ensimmäisenä

Lisätiedot

Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille

Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille 1 Hei koululainen! Tässä tehtävävihkossa käsitellään murrosikään liittyviä asioita. Tehtävät ovat kotitehtäviä,

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja Toiminta-ajatus Lapsiperhetyö on perheille annettavaa tukea, joka perustuu perheen ja muiden yhteistyötahojen kanssa laadittavaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Perhetyö on lastensuojelun avohuollon toimenpide.

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Kuolemmeko JÄTTEISIIMME?

Kuolemmeko JÄTTEISIIMME? Kuolemmeko JÄTTEISIIMME? Mieti ensin kaksi kertaa heitätkö roskat luontoon. Tiesitkö, että yksi veteen heitetty tupakka saastuttaa 7 litraa vettä? Kuolemmeko jätteisiimme? Kännykkä vaihtoon uutta ostattaessa,

Lisätiedot

Kuluttajien välinen kirjamyynti kukoistaa. Tuula Loikkanen Kaupan liitto

Kuluttajien välinen kirjamyynti kukoistaa. Tuula Loikkanen Kaupan liitto Kuluttajien välinen kirjamyynti kukoistaa Tuula Loikkanen Kaupan liitto Vertaiskauppa verkossa - Marginaali-ilmiöstä ilmiöksi 24.11.2015 Tutkimuksen taustaa: tutkimusyhteistyö Tampereen yliopiston kanssa

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland

Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland Teoreettinen lähtökohta Raskausaikana vanhemman varhaiset, tiedostamattomat, esi-verbaaliset kokemukset aktivoituvat ja vaikuttavat mielikuviin vauvasta

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 VESILAHTI VESILAHTI. Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016

Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 VESILAHTI VESILAHTI. Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016 Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 VESILAHTI VESILAHTI Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016 Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere,

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Aakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 YLÖJÄRVI. Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016

Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 YLÖJÄRVI. Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016 Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 YLÖJÄRVI Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016 Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti,

Lisätiedot

LAPSET JA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄT VANHEMMAT

LAPSET JA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄT VANHEMMAT LAPSET JA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄT VANHEMMAT Haittojen vähentämisen näkökulma Tiina Varonen Omaiset Huumetyön Tukena ry/ Osis 9.10.2013 Yksin kestät sen olet epäonninen minkä sille voit et voi kuin sietää..

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Kokkola Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia. Hannele Haapala, TYKS, Keskola

Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia. Hannele Haapala, TYKS, Keskola Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia Hannele Haapala, TYKS, Keskola Separaation vähentäminen Hoitojaksot keskolassa saattavat kestää kuusikin kuukautta. Keskosvauva kotiutuu

Lisätiedot

Ei tarvitse pärjätä yksin. Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi

Ei tarvitse pärjätä yksin. Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi Ei tarvitse pärjätä yksin Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi Perheet ovat erilaisia ja elämäntilanteet vaihtelevat. Vanhemmat voivat välillä tuntea väsymystä arjen pyörittämiseen, yksinäisyyttäkin.

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. KANSANEDUSTAJA LENITA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Teen enkä meinaa! Jo ensimmäisellä kansanedustajakaudella olen kovalla työllä ja asioihin perehtymällä saavuttanut

Lisätiedot

VAUVAPERHEEN VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE. Lapsi: Vanhempi: Haastattelija: Päivä ja paikka:

VAUVAPERHEEN VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE. Lapsi: Vanhempi: Haastattelija: Päivä ja paikka: VAUVAPERHEEN VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE Lapsi: Vanhempi: Haastattelija: Päivä ja paikka: 1 LAPSI VANHEMMAN SILMIN Kerro minulle lapsestasi. Millainen lapsesi on mielestäsi? Onko hän sellainen, joka osaa

Lisätiedot

Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 2011-2012

Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 2011-2012 Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 11-12 Lasten kyselyn saivat huoltajien kyselyn yhteydessä 4 lasta, joista palautui 25. Vastausprosentti muodostui siten 62,5%. Lasten kysely muodostui

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Menninkäisen majatalo

Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Menninkäisen majatalo runoja Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-224-8 Menninkäisen majatalohon, ovi auki aina on. Pääsee sinne

Lisätiedot

Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja

Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja Uusavuttomuus - uusi ilmiö Jorma Lehtojuuri Wikipedia määrittelee uusavuttomuuden varsinkin nuorten aikuisten

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Taloyhtiön korjaushankkeen rahoitus

Taloyhtiön korjaushankkeen rahoitus Taloyhtiön korjaushankkeen rahoitus Taloyhtiölaina / Osakaslaina Saavatko taloyhtiöt lainaa Nordeasta? Millaisia muutoksia on tapahtunut uusien säädösten myötä? Suomen talous edelleen alavireessä, mutta

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot