Nuorten käytöshäiriön ja antisosiaalisen käyttäytymisen psykososiaaliset hoitomuodot

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Nuorten käytöshäiriön ja antisosiaalisen käyttäytymisen psykososiaaliset hoitomuodot"

Transkriptio

1 Tieteessä katsaus Nina Lindberg professori HYKS, Oikeuspsykiatria Klaus Ranta LT, dosentti HYKS Psykiatriakeskus, Nuorisopsykiatria Vera Gergov PsM HYKS Psykiatriakeskus, Nuorisopsykiatria Thea Strandholm PsL THL, Mielenterveys ja päihdepalvelut -osasto Veli-Matti Tainio LT HYKS Psykiatriakeskus, Nuorisopsykiatria Leena Ehrling FT Suomen Mielenterveysseura Mauri Marttunen professori HYKS, Psykiatriakeskus, Nuorisopsykiatria THL, Mielenterveys ja päihdepalvelut -osasto Liiteaineisto pdf-versiossa Sisällysluettelot SLL 26 32/2015 Vertaisarvioitu Nuorten käytöshäiriön ja antisosiaalisen käyttäytymisen psykososiaaliset hoitomuodot Systemaattiseen hakuun perustuva kirjallisuuskatsaus Kognitiiviset ja käyttäytymisterapiat sekä yksilö- että ryhmämuotoisina ovat käyttökelpoisia käytöshäiriösten nuorten hoidossa. Useita terapeuttisia lähestymistapoja yhdisteleviä perheterapeuttisia interventioita käytetään erityisesti käytöshäiriön vaikeiden muotojen hoidossa. Pääasiassa Yhdysvalloissa tehtyjen psykoterapiatutkimusten tuloksia ei voida suoraan soveltaa pohjoismaisiin olosuhteisiin. Uusien hoitomallien vaikuttavuustutkimusta tulee tukea ja edistää. Nuorten käytöshäiriöitä tulee hoitaa ensisijaisesti avohoidossa. Käytöshäiriö tarkoittaa pitkäaikaista ja laaja-alaista toisten oikeuksista ja hyvinvoinnista sekä yhteisön laeista, normeista ja säännöistä piittaamatonta käyttäytymistä, joka heikentää yksilön toimintakykyä kliinisesti merkittävässä määrin (1). Käytöshäiriöt voidaan jakaa vaikeusasteen mukaan lieviin (ei yhtään oiretta tai vain muutamia diagnoosin edellyttämien oireiden lisäksi ja käytöshäiriöt aiheuttavat vain vähäistä haittaa muille), keskivaikeisiin (oireiden määrä ja vaikutukset vaihtelevat lievän ja vaikean välillä) ja vaikeisiin (useita oireita diagnoosin edellyttämien oireiden lisäksi tai käytöshäiriöt aiheuttavat huomattavaa haittaa muille). Häiriön ICD-10- ja DSM-5-luokitusten (1,2) mukaiset diagnostiset kriteerit on esitetty Liitetaulukossa 1 artikkelin sähköisessä versiossa ( > Sisällysluettelot > 26 32/2015). Arviot käytöshäiriön esiintyvyydestä ovat väestötutkimuksissa vaihdelleet välillä 2 16 %, mutta rikoksista tuomituista nuorista %:lla on käytöshäiriö (1 6). Nuoruusiässä käytöshäiriön esiintyvyys on pojilla suurempi kuin tytöillä, noin 2:1 (7). Häiriön esiintyvyyden on kuvattu lisääntyneen molemmilla sukupuolilla viime vuosikymmeninä (7). Käytöshäiriön etiologia on monitekijäinen, ja sen ilmenemiseen liittyy geneettisiä, aivojen rakenteeseen ja toimintaan sekä vuorovaikutukseen ja ympäristöön liittyviä tekijöitä. Käytöshäiriöön liittyy usein merkittävää oheissairastavuutta (8,9). Osalla potilaista käytöshäiriö jatkuu aikuisuudessa antisosiaalisena persoonallisuushäiriönä (10). Käytöshäiriöihin liittyy lisääntynyt koulutuksen keskeytymisen, itsemurha- ja väkivaltakuolemien, päihdeongelmien, somaattisen ja psykiatrisen sairastamisen sekä taloudellisten ongelmien riski (11). Suomessa käytöshäiriöiset nuoret ohjautuvat yleensä lastensuojelun palveluihin. Nuorten käytöshäiriöitä tulee hoitaa ensisijaisesti avohoidossa. Kun nuorisopsykiatrinen osastohoito on tarpeen, suositellaan yleensä lyhyttä osastohoitoa, jossa keskitytään akuutin kriisitilanteen hallintaan saattamiseen tai diagnostiseen selvittelyyn. Lyhyttä osastohoitoa voi vaatia myös lääkekokeilu, joka ei onnistu avohoidossa (12). Poikkeuksena ovat pitkällistä vakauttavaa hoitoa tarvitsevat vaikeahoitoiset ja vaaralliset nuoret, joita varten on kaksi valtakunnallista erityisosastoa ja HYKS:n erityisvastuualuetta palveleva vaikeahoitoisten nuorten osasto. Lääkehoito osana muuta hoitoa saattaa edistää aggressiivisen ja impulsiivisen käyttäytymisen hallintaa sekä nuoren kykyä hyötyä psykososiaalisesta hoidosta. Lisäksi lääkkeet ovat usein tarpeen oheissairauksien hoidossa (13). 1913

2 Kirjallisuutta 1 American Psychiatric Association (APA). Diagnostic and statistical manual of mental disorders, 5. painos. Washington DC: American Psychiatric Association World Health Organization (WHO). The ICD-10 Classification of mental and behavioural disorders: Clinical descriptions and diagnostic guidelines. Geneva: World Health Organization American Academy of Child and Adolescent Psychiatry (AACAP). Practice parameters for the assessment and treatment of children and adolescents with conduct disorder. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 1997;36:122S 39S. 4 Loeber R, Burke JD, Lahey BB ym. Oppositional defiant and conduct disorder: a review of the past 10 years. Part I. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2000;39: Vermeiren R. Psychopathology and delinquency in adolescents: a descriptive and developmental perspective. Clin Psychol Rev 2003;23: Frick PJ, Dickens C. Current perspectives of conduct disorder. Curr Psych Rep 2006;8: Collishaw S, Maughan B, Goodman R ym. Time trends in adolescent mental health. J Child Psychol Psychiatry 2004;45: Costello EJ, Erkanli A, Federman E ym. Development of psychiatric comorbidity with substance use in adolescents: Effects on timing and sex. J Clin Child Psychol 1999;28: Moffitt TE, Caspi A, Rutter M ym. Sex differences in antisocial behaviour. Conduct disorder, delinquency, and violence in the Dunedin longitudinal study. Cambridge: Cambridge University Press Moffitt TE, Caspi A, Harrington H ym. Males on the life-course persistent and adolescencelimited antisocial pathways. Follow-up at age 26 years. Dev Psychopathol 2002;14: Colman I, Murray J, Abbott RA ym. Outcomes of conduct problems in adolescence: 40 year follow-up of national cohort. BMJ 2009;338: Marttunen M, Kataja H, Henttonen A ym. Hyötyykö käytöshäiriöinen nuori nuorisopsykiatrisesta osastohoidosta? Duodecim 2004;120: Ebeling H, Hokkanen T, Tuominen T ym. Nuorten käytöshäiriöiden arviointi ja hoito. Duodecim 2004;120: Sackett DL, Rosenberg WM, Gray JA ym. Evidence based medicine: what it is and what it isn t. BMJ 1996;312:71 2. Tämän katsausartikkelin tavoitteena on esitellä näyttöön perustuvia nuorten käytöshäiriön ja antisosiaalisen käyttäytymisen psykososiaalisia hoitomuotoja. Aineisto ja menetelmät Katsausta varten suoritimme tietokoneistetun haun PubMed-, Ovid Psychinfo- ja Cochrane Database -tietokannoista hakusanoilla psychosocial treatment, psychotherapy, adolescents, children, conduct disorder, oppositional defiant disorder, antisocial behavior, juvenile criminality, delinquency sekä spesifiset interventionimikkeet family treatment, family therapy, multisystemic therapy, multidimensional family therapy, cognitive therapy, cognitivebehavioural therapy, cognitive-behavioral therapy, dialectical behavior therapy, behavior therapy, cognitive analytic therapy, psychodynamic therapy, psychoanalytic therapy, supportive psychotherapy. Hakuajankohta oli 7/2003 7/2013. Hakua täydennettiin 6/2014, jotta mukaan saatiin tuoreimmat julkaisut. Mukaan otettiin ne englanninkieliset julkaisut, joissa vähintään puolet tutkittavista oli vuotiaita. Mikäli tutkimuksessa ei ollut raportoitu tämän ikäryhmän osuutta, iän keskiarvon tuli olla vähintään 13 vuotta mutta alle 22 vuotta. Jos iän keskiarvosta ei ollut tietoa, nuoruusikäisten ikäluokkia tuli olla vähintään yhtä paljon kuin lasten ikäluokkia. Meta-analyyseistä ja systemaattisista katsauksista poimittiin vastaavalla tavalla erikseen arvioitaviksi vuotiaisiin kohdistuneet tutkimukset. Katsaus keskittyy vahvimman näytön tason aineistoihin eli meta-analyyseihin ja systemaattisiin katsauksiin sekä satunnaistettuihin vertailututkimuksiin (14,15). Jos häiriöön kohdistuvasta terapiamuodosta oli vähintään kolme meta-analyysiä tai systemaattista katsausta, raportoitiin nämä tutkimukset. Jos niitä oli vähemmän, täydennettiin raportointia satunnaistetuilla vertailututkimuksilla. Haun tuloksena viitteitä tuli 412, jotka kaikki arvioitiin yllä mainituin kriteerein. Abstraktit luettiin ja relevantit tutkimukset luettiin kokonaan. Raportoitaviksi tuli 14 tutkimusta (Liitetaulukko 2). Perhekeskeiset hoitomallit Perhekeskeisten hoitomallien yhteisenä taustaoletuksena on, että perheen sisäiset vuorovaikutussuhteet luovat ja ylläpitävät nuoren häiriökäyttäytymistä (16,17,18). Multisysteeminen perheterapia Henggelerin 1970-luvulla Yhdysvalloissa kehittämä ja lisensioima multisysteeminen perheterapia (multisystemic family therapy, MST) on intensiivinen psykososiaalinen perhe- ja yhteisöpohjainen hoitomalli erityisesti sellaisille käytöshäiriöisille nuorille, joiden kliininen kuva on vaikea ja sisältää muun muassa vakavaa antisosiaalista käyttäytymistä, väkivaltaa tai merkittäviä päihdeongelmia. Multisysteemisessä lähestymistavassa yksilö nähdään osana usein monimutkaisesti toisiinsa yhteydessä olevia verkostoja, joihin vaikuttavat sekä yksilölliset tekijät, perhetekijät että perheen ulkopuoliset tekijät. Käytöshäiriöisen nuoren ja hänen perheensä lisäksi hoitomallissa huomioidaan aktiivisesti muut nuorelle tärkeät yhteisöt, kuten koulu, naapurit, kaveripiiri ja lastensuojelu (19, Multidimensionaalinen perheterapia Liddlen ym. Yhdysvalloissa kehittämä multidimensionaalinen perheterapia (multidimensional family therapy, MDFT) on yhdistelmähoitomalli, joka on alun perin kehitetty erityisesti rikollisuuteen syyllistyneille antisosiaalisesti käyttäytyville nuorille (20, Siinä hyödynnetään ymmärrystä nuoruusvaiheen kehityspsykologisista tekijöistä ja kehityksen kulkuun yhteydessä olevista riski- ja suojatekijöistä, sosiaaliekologista näkökulmaa sekä strukturaalisen ja ratkaisukeskeisen perheterapian ajatuksia. Hoitomalli keskittyy yksilöllisten tarpeiden mukaan nuoreen itseensä, hänen vanhempiinsa, perheeseen kokonaisuutena sekä perheen ulkopuolisiin verkostoihin. Hoitoon integroidaan muut nuoren kanssa työskentelevät tahot ja perheterapeutti huolehtii työskentelyn etenemisestä. Funktionaalinen perheterapia Alexanderin ja Parsonsin 1960-luvulla kehittämä ja lisensioima funktionaalinen perheterapia (functional family therapy, FFT) on 3 4 kuukautta kestävä, noin 12 tapaamista sisältävä interventio, joka keskittyy antisosiaalisesti käyttäytyvään nuoreen ja hänen perheeseensä (21, Hoitomalli pyrkii vähentämään nuoren defensiivisyyttä, edistämään ja 1914

3 15 American Academy of Child and Adolescent Psychiatry (AACAP). Practice parameters for the assessment and treatment of children and adolescents with posttraumatic stress disorder. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2010;49: Kazdin AE. Practitioner review: Psychosocial treatments for conduct disorder in children. J Child Psychol Psychiatry 1997;38: Brestan EV, Eyberg SM. Effective psychosocial treatments of conduct disordered children and adolescents: 29 years, 82 studies and 5272 kids. J Clin Child Psychol 1998;27: Baldwin SA, Christian S, Berkeljon A ym. The effects of family therapies for adolescent delinquency and substance abuse: a meta-analysis. J Marital Fam Ther 2012;38: Henggeler SW, Schoenwald SK, Borduin CM ym. Multisystemic treatment of antisocial behavior in children and adolescents. New York: Guilford Liddle HA, Hogue A. Multidimensional family therapy for adolescent substance abuse. Kirjassa: Wagner EF, Waldron HB, toim. Innovations in adolescent substance abuse interventions. Kidlington, Oxford: Elsevier 2009: Alexander JF, Parsons BV. Functional family therapy: Principles and procedures. Carmel, CA: Brooks/Cole Szapocznik J, Hervis O, Schwarz S. Brief strategic family therapy for adolescent drug abuse. Bethesda, MD: National Institute on Drug Abuse 2003, NIH Pub.No Fossum S, Handegård BH, Martinussen M ym. Psychosocial interventions for disruptive abd aggressive behaviour in children and adolescents. A meta-analysis. Eur Child Adolesc Psychiatry 2008;17: Schwalbe CS, Gearing RE, MacKenzie MJ ym. A meta-analysis of experimental studies of diversion programs for juvenile offenders. Clin Psychol Rev 2012;32: Curtis NM, Ronan KR, Borduin CM. Multisystemic treatment: a meta-analysis of outcome studies. J Fam Psychol 2004;18: Littell JH, Popa M, Forsythe B. Multisystemic therapy for social, emotional, and behavioral problems in youth aged Cochrane Database Syst Rev. 2005, Issue 4: CD Eyberg SM, Nelson MM, Boggs SR. Evidence-based psychosocial treatments for children and adolescents with disruptive behavior. J Child Psychol Psychiatry 2008;37: vahvistamaan positiivisten käyttäytymismallien käyttöönottoa, kehittämään nuoren kykyä rakentavaan vastavuoroisuuteen sekä kehittämään vanhempien vanhemmuustaitoja. Lyhyt strateginen perheterapia Szapocznikin työryhmineen Yhdysvalloissa 1970-luvulla kehittämä ja lisensioima lyhyt strateginen perheterapia (brief strategic family therapy, BSFT) on ajallisesti rajattu, keskimäärin 12 istuntoa kestävä strukturoitu, ongelmakeskeinen ja käytännöllinen hoitomalli, jonka perusolettamuksena on, että käytöshäiriöisten nuorten perheet pyrkivät toistamaan vuorovaikutusta, joka vahvistaa nuoren käytösongelmia (22, Terapian pyrkimyksenä on muuttaa perheen dynamiikkaa suuntaan, joka ei vahvista nuoren ei-toivottua käyttäytymistä. Hoitomalli pohjautuu sekä strukturaalisten että strategisten perheterapiatekniikoiden käyttöön. Tulokset Useissa meta-analyyseissä ja systemaattisissa katsauksissa edellä kuvatut hoitomallit on yhdistetty yhdeksi perhekeskeisten hoitomallien ryhmäksi. Fossumin ym. meta-analyysi (23) kohdistui lasten ja nuorten tuhoavan ja aggressiivisen käyttäytymisen vähenemiseen tähtääviin interventiotutkimuksiin. Tuhoavan ja aggressiivisen käyttäytymisen väheneminen ilmeni opettajan raportoimana nuoren aggressiivisen käyttäytymisen vähenemisenä, nuoren kohentuneena sosiaalisena toimintakykynä tai vanhempien kokeman stressin lieventymisenä. Perheinterventiot osoittautuivat tavanomaisia tukitoimia ja hoidollisia vertailuinterventioita tehokkaammiksi. Schwalbe ym. keskittyivät meta-analyysissään (24) rikosoikeudelliseen prosessiin ajautuneiden nuorten uusintarikollisuuteen. Interventioita olivat henkilökohtainen ohjaus, yksilöhoidot, perheeseen kohdistuvat interventiot sekä oikeusjärjestelmän langettamien rangaistusten läpikäyminen, joista ainoastaan perheeseen kohdistuvat interventiot johtivat merkittävään uusintarikollisuuden vähenemiseen. Myös Baldwinin ym. meta-analyysissä (18) arvioitiin perheinterventioiden vaikuttavuutta vakavasti käytöshäiriöisten nuorten rikolliseen käyttäytymiseen. Vertailuinterventioina tässä tutkimuksessa olivat sekä tavanomaiset lastensuojelun interventiot että hoidolliset vertailuinterventiot, joita olivat yksilöhoito, ryhmähoito, psykodynaaminen perheterapia, vanhempien ryhmät ja perheeseen kohdistuva psykoedukaatio. Perheinterventiot osoittautuivat tehokkaammiksi kuin lastensuojelun tavanomaiset tukitoimet ja hoidolliset vertailuinterventiot, mutta erot olivat suhteellisen vaatimattomia. Curtisin ym. meta-analyysi (25) osoitti multisysteemisen perheterapian vertailuinterventioita (vanhempainohjaus, nuoren yksilöhoito, tavanomaiset sosiaalitoimen palvelut) tehokkaammaksi, ja efektikoot olivat perheen toimintakykyä mittaavissa muuttujissa (esim. perheen kokeman stressin väheneminen, perheen kyky tukea sen jäseniä) suuremmat kuin nuoren kaverisuhteita ja yksilöllistä sopeutumista mittaavissa muuttujissa (esim. sosiaalinen kypsyys, kyky sitoutua). Littellin ym. Cochrane-katsaus (26) kuitenkin raportoi, että kriittisen intent- totreat-analyysin perusteella multisysteeminen perheterapia ei vaikuttanut olevan tavanomaisia interventioita tehokkaampaa lastensuojelusijoitusten, pidätysten ja rikostuomioiden vähenemisen perusteella. Katsauksessa todettiin, että siihenastiset tutkimukset olivat tyypillisesti pienistä aineistoista ja tulokset epäyhtenäisiä. Eybergin ym. systemaattinen kirjallisuuskatsaus (27) kohdistui lasten ja nuorten uhmakkuus- ja käytöshäiriöoireiden hoitoon. Neljässä viidestä julkaisusta multisysteeminen hoitomalli osoittautui tehokkaammaksi kuin tavanomaiset lastensuojelun palvelut. Van der Stouwen ym. uunituore meta-analyysi (28) sisältää 22 toisistaan riippumatonta aineistoa, joissa on yhteensä yli nuorta, koska siihen sisällytettiin myös aikaisemmin julkaisemattomia sekä satunnaistamattomia tutkimuksia. Multisysteeminen perheterapia osoittautui vertailuinterventioita tehokkaammaksi vähentämään rikollisen käyttäytymisen määrää, mutta efektikoko jäi suhteellisen pieneksi. Hoitomalli näytti toimivan parhaiten alle 15-vuotiailla nuorilla. Kognitiiviset ja käyttäytymisterapiat Kognitiiviset ja käyttäytymisterapiat (cognitive behavioral therapy, CBT) on yleiskäsite psykoterapeuttisille menetelmille, joilla pyritään vähentämään psyykkistä kärsimystä ja haitallista käyttäytymistä kognitiivisia prosesseja muokkaamalla. Terapiassa painotetaan yksilön vuorovaikutusta ympäristönsä kanssa nykyhetkessä, ja siinä tarkastellaan asiakkaan käyttäytymistä 1915

4 28 Van der Stouwe T, Asscher JJ, Stams GJ ym. The effectiveness of multisystemic therapy (MST): a meta-analysis. Clin Psychol Rev 2014;34: Ranta K. Nuorten kognitiivinen psykoterapia. Kirjassa: Kähkönen S, Holmberg N, Karila I, toim. Kognitiivinen psykoterapia, 2. painos. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim Sukhodolsky DG, Kassinove HK, Gorman BS. Cognitive-behavioral thrapy for anger in children and adolescents: a meta-analysis. Aggress Violent Behav 2004;9: Armelius BÅ, Andreassen TH. Cognitive-behavioral treatment for antisocial behavior in youth in residential treatment (review). Cochrane Database Syst Rev 2007, Issue 4: CD Almqvist F. Yksilökeskeiset hoitomenetelmät. Kirjassa: Moilanen I, Räsänen E, Tamminen T ym, toim. Lasten ja nuorisopsykiatria, 3. uudistettu painos. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim Salzer S, Cropp C, Jaeger U ym. Psychodynamic therapy for adolescents suffering from co-morbid disorders of conduct and emotions in an in-patient setting: a randomized controlled trial. Psychol Med 2014;44: Macdonald G, Turner W. Treatment foster care for improving outcomes in children and young people. Cochrane Database Syst Rev 2008; Issue 1: CD Kerr DC, Leve LD, Chamberlain P. Pregnancy rates among juvenile justice girls in two randomized controlled trials of multidimensional treatment foster care. J Consult Clin Psychol 2009;77: Kyhle Westermark P, Hansson K, Olsson M. Multidimensional treatment foster care (MTFC): results from an independent replication. J Fam Ther 2011;33: Green JM, Biehal N, Roberts C ym. Multidimensional treatment foster care for adolescents in English care: randomized trial and observational cohort evaluation. Br J Psychiatry 2014;204: Rohde P, Jorgensen JS, Seeley JR ym. Pilot evaluation of the Coping Course: a cognitive-behavioral intervention to enhance coping skills in incarcerated youth. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2004;43: Perheeseen kohdistuvat interventiot johtivat uusintarikollisuuden vähenemiseen. ja menettelyä eri tilanteissa hänen pyrkiessään ratkaisemaan ongelmiaan ja pulmiaan. Nuorilla käytetään ikä- ja kehitystasoon sovitettuina pääosin samoja kognitiivisen käyttäytymisterapian työtapoja kuin aikuisilla (29). Tulokset Sukhodolskyn ym. meta-analyysissä (30) selvitettiin kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan pohjautuvien interventioiden tehoa lasten ja nuorten vihaongelmiin. Hoidon tavoitteena oli vihamielisyyden sekä aggressiivisen ja antisosiaalisen käyttäytymisen väheneminen, itsetuntemuksen ja itsesäätelyn lisääntyminen, sosiaalisten taitojen kohentuminen sekä vihamielisyyteen liittyvien sosiaalis-kognitiivisten puutteiden korjaantuminen. Kognitiiviset ja käyttäytymisterapeuttiset interventiot osoittautuivat tehokkaammiksi kuin vertailuinterventiona toiminut tavanomainen huomion kiinnittäminen. Tutkijoiden vaikutelmaksi tuli, että kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan pohjautuvat interventiot olivat tehokkaampia lievä- ja keskivaikea-asteisesti oireilevilla nuorilla kuin vaikea-asteisesti oireilevilla. Samoin menetelmä vaikutti olevan tehokkaampi vanhemmilla kuin nuoremmilla tutkituilla. Armeliuksen ja Andreassenin Cochrane-katsaus (31) pyrki selvittämään kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan pohjautuvien interventioiden vaikuttavuutta antisosiaalisten, vankilaan tuomittujen nuorten vankilasta vapautumisen jälkeiseen uusintarikollisuuteen. Vertailuinterventioina toimivat vankilan ja vankilakoulun järjestämät tavanomaiset aktiviteetit. Kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan pohjautuvat interventiot vähensivät hieman tehokkaammin uusintarikollisuutta kuin vertailuinterventiot 12 kuukauden seurannassa, mutta 6 ja 24 kuukauden seurantapisteissä merkittävää eroa ei tullut esille. Fossumin ym. meta-analyysi (23) kohdistui lasten ja nuorten tuhoavan ja aggressiivisen käyttäytymisen vähenemiseen tähtääviin interventiotutkimuksiin. Tuhoavan ja aggressiivisen käyttäytymisen väheneminen ilmeni opettajan raportoimana nuoren aggressiivisen käyttäytymisen vähenemisenä, nuoren kohentuneena sosiaalisena toimintakykynä tai vanhempien kokeman stressin lieventymisenä. Analyysin perusteella kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan pohjautuvat hoitomallit osoittautuivat tehokkaiksi hoitomuodoiksi, joskin kirjoittajat korostivat suurta tarvetta kehittää erityisesti nuoruusikäisille suunnattuja uusia hoitomalleja. Psykodynaaminen psykoterapia Psykodynaaminen psykoterapia pohjaa psykoanalyyttiseen viitekehykseen, jossa transferenssilla ja tulkinnalla sekä varhaisten kokemusten tutkimisella on merkittävä asema. Terapian tavoitteena on vapauttaa nuoren kykyjä ja voimavaroja, synnyttää uusia sisäisiä mielikuvia ja lisätä oivalluksia vaikeuksien käsittelyssä (32). Tulokset Salzerin ym. (33) tutkimuksessa aineiston muodostivat nuoret, joilla oli diagnosoitu käytöshäiriö ja samanaikainen tunne-elämän häiriö mutta joilla ei ilmennyt vakava-asteista antisosiaalista käyttäytymistä. Useimmilla nuorilla oli merkittäviä koulunkäyntivaikeuksia, ja yli puolella nuorista diagnosoitiin myös epävakaa persoonallisuushäiriö. Manuaaliin perustuva hoitoohjelma toteutettiin osasto-olosuhteissa, ja se sisälsi psykodynaamiseen viitekehykseen perustuvan, ajallisesti rajatun yksilöterapian ja ryhmäterapian, jotka molemmat keskittyivät erityisesti kehittämään nuoren kykyä luoda ja ylläpitää vuorovaikutussuhteita, vanhempainohjausta sekä osaston tarjoamia hoidollisia elementtejä kuten toimintaterapiaa ja lääkehoitoa. Hoidon kesto oli keskimäärin 34 viikkoa. Vertailuryhmän muodostivat hoitoon jonottavat nuoret, joista kuitenkin puolet sai jonotusaikana psykoterapiaa ja/tai lääkehoitoa. Hoitojakson jälkeen hoito-ohjelman läpikäyneistä nuorista 72 %:lla ja vertailuryhmän nuorista 9 %:lla käytöshäiriön ja samanaikaisen tunneelämän häiriön diagnostiset kriteerit eivät enää täyttyneet ja he pysyivät remissiossa kuuden kuukauden seurantajakson aikana. Kirjoittajat nostivat esiin tutkimuksen heikkouksina pienen otoskoon, keskittymisen yhden tutkimuskeskuksen nuoriin sekä vertailuryhmän heterogeenisuuden. Muut terapiat Multidimensionaalinen perhekotihoito Chamberlainin ja Reidin Yhdysvalloissa 1980-luvulla kehittämä multidimensionaalinen perhe- 1916

5 39 Hahn McGlynn A, Hahn P, Hagan MP. The effect of a cognitive treatment program for male and female juvenile offenders. Int J Offender Ther Comp Criminol 2012;57: Gergov V, Lindberg N, Tainio V-M ym. Nuorten ostopalvelupsykoterapiat: mitä ostetaan ja kenelle. Suom Lääkäril 2013;68: Sundell K, Hansson K, Löfholm CA ym. The transportability of multisystemic therapy to Sweden: short-term results from a randomized trial of conductdisordered youths. J Fam Psychol 2008;22: Luborsky L, Diguer L, Seligman DA ym. The researcher s own therapy allegiances: a wild card in comparisons of treatment efficacy. Clinical Psychology: Science and Practice 1999;6: Sidonnaisuudet Ei sidonnaisuuksia. kotihoito (multidimensional treatment foster care, MTFC) on kehitetty lastensuojelun sijaishuollon asiakkaille ja sellaisille nuorille perheineen, joille on harkittu vakava-asteisen käytöshäiriöoireilun takia huostaanottoa ja sijoitusta ( Nuori asuu yleensä 6 9 kuukautta kestävän hoitojakson aikana hoitomalliin koulutetussa perhekodissa, mutta viettää aktiivisesti lomia biologisen perheensä parissa. Malli koostuu nuoren taitovalmennuksesta ja supportiivisesta terapiasta, koulun interventioista ja tukitoimista, biologisten perheen perheterapiasta ja biologisten vanhempien vanhempainohjauksesta, perhekodin vanhempien tukemisesta sekä tarvittaessa psykiatrin konsultaatioista ja nuoren lääkehoidosta. Mitään perhekeskeisistä hoitomallista ei voitane pitää muita tehokkaampana. Tulokset Macdonaldin ja Turnerin Cochrane-katsauksen (34) perusteella multidimensionaalinen perhekotihoito vaikutti tehokkaalta menetelmältä sellaisten nuorten auttamiseen, joiden käyttäytyminen on antisosiaalista ja joille lastensuojelun on vaikea löytää sijoituspaikkaa. Hoitomalli vähensi merkittävästi antisosiaalista käyttäytymistä, karkumatkoilla ja suljetussa ympäristössä vietettyä aikaa sekä uusintarikollisuutta. Merkittävää paranemista havaittiin myös koulutyöhön sitoutumisessa sekä työllistymisessä. Kerrin ym. (35) tutkimus puolestaan osoitti teiniraskauksien määrän multidimensionaalisen perhekotihoidon ryhmässä merkittävästi pienemmäksi kuin vertailuryhmässä kahden vuoden seurannassa, myös sen jälkeen kun tutkittavien aikaisempi rikollisuus, raskaushistoria ja seksuaalinen aktiivisuus vakioitiin. Ensimmäinen Yhdysvaltojen ulkopuolella toteutettu satunnaistettu vertailututkimus multidimensionaalisesta perhekotihoidosta tehtiin Ruotsissa (36). Intervention vaikutusta vakavaasteisesti käytöshäiriöisiin nuoriin mitattiin nuorten itsensä ja heidän äitiensä arvioimana. Kummallakin arviointitavalla multidimensionaalisessa perhekotihoidossa olleiden nuorten oireet vähenivät merkittävämmin kuin tavanomaisia lastensuojelun interventioita saaneen vertailuryhmän. Englannissa toteutetussa vastaavassa tutkimuksessa (37) eroja ei puolestaan todettu. Kirjoittajat pohtivat, etteivät heidän tutkimuksensa nuoret olleet yhtä vaikea-asteisesti antisosiaalisia kuin yhdysvaltalaisten tutkimusten nuoret. Saattaa siis olla, että multidimensionaalinen perhekotihoito on perinteisiä sosiaalitoimen interventioita tehokkaampi vain hyvin vaikea-asteisesti häiriintyneillä nuorilla. Pohdinta Useita terapeuttisia lähestymistapoja yhdisteleviä perheterapeuttisia interventioita käytetään erityisesti vaikeiden käytöshäiriömuotojen hoidossa. Perheterapeuttiset hoitointerventiot ovat muokattavissa hoidettavan nuoren iän mukaan: varhaisnuoruusikäisillä hoidon keskiössä on perhe, kun taas vanhempien nuorten kohdalla fokus siirtyy enemmän kodin ulkopuolisiin verkostoihin. Käytöshäiriöiset nuoret ja heidän perheensä keskeyttävät hoidon usein ennenaikaisesti, ja siksi on tärkeää pyrkiä saamaan koko perhe aitoon yhteistyöhön, jossa selkeästi määritelty taho koordinoi prosessia aktiivisesti. Määrällisesti eniten interventiotutkimuksia on julkaistu multisysteemisestä perheterapiasta, mutta nykytiedon valossa mitään perhekeskeisistä hoitomallista ei voitane pitää muita merkittävästi tehokkaampana. Valitettavasti suurin osa katsauksessa käsitellyistä perheinterventioista ei ole käytössä Suomessa. Multidimensionaalisen perheterapian hoitomallia pilotoidaan parhaillaan pääkaupunkiseudulla, Tampereella, Jyväskylässä ja Kuopiossa. Kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan pohjautuvat interventiot sekä yksilö- että ryhmämuotoisena ovat käyttökelpoisia käytöshäiriöisten nuorten hoidossa. Interventioita on suositeltu ei-aggressiivisille, lievä- tai keskivaikea-asteisesti käytöshäiriöisille nuorille (27), mutta tutkimusnäyttöä on kertynyt myös laitoksiin suljettujen nuorisorikollisten hoidosta (31,38,39). Ongelmallista on, että nuoruusikäisiä hoitavia tämän viitekehyksen psykoterapeutteja on Suomessa varsin vähän (40). Kokemuksia ryhmämuotoisista hoito-ohjelmista on toistaiseksi vähän. Poikkeuksena tästä on Aggression Replacement Training (ART), joka tähtää toiminnallisten harjoitusten kautta sosiaalisen, hyväksytyn käyttäytymisen vahvistumiseen. Tavoite on, että nuori kehittyy moraalisessa ajatte- 1917

6 Kansallinen hoitosuositus todennäköisesti parantaisi hoidon laatua. lussa, oppii parempaa itsehillintää ja uusia vihantunteiden hallinnan sekä sosiaalisia taitoja tullakseen toimeen jokapäiväisessä elämässä ( Vaikka psykodynaamista psykoterapiaa käytetään Suomessa käytöshäiriöisten nuorten hoidossa yleisesti (40), on terapiasuuntauksesta tässä kohderyhmässä julkaistu toistaiseksi vasta yksi osastohoitopohjaiseen hoito-ohjelmaan kohdistuva satunnaistettu vertailututkimus. Sen aineiston muodostivat samanaikaista tunneelämän ja käyttäytymisen häiriötä sairastavat nuoret, joilla ei kuitenkaan ilmennyt vaikeaasteista antisosiaalista käyttäytymistä, ja hoitojakson kesto oli keskimäärin yli 8 kuukautta. Tämä ei vastaa Suomessa vallalla olevaa näkemystä siitä, että käytöshäiriöissä osastohoidon tulisi olla lyhyttä ja lähinnä kriisitilanteen hallintaan saattamiseen keskittyvää, lukuun ottamatta pienelle erityisen vaikeahoitoisten ryhmälle suunnattua tertiääritason osastojen hoitoa. Pääasiassa Yhdysvalloissa tehtyjä nuorten psykoterapiatutkimusten tuloksia ei voida suoraan soveltaa pohjoismaisiin olosuhteisiin. Esimerkiksi Ruotsissa multisysteeminen perheterapia ei odotuksista huolimatta osoittautunut tavanomaisia sosiaalitoimen interventioita tehokkaammaksi menetelmäksi käytöshäiriöisten nuorten hoidossa (41). Uusien hoitomallien riippumatonta vaikuttavuustutkimusta tulee tukea ja edistää, sillä vaikuttavuutta tutkivien ryhmien, joissa tutkittavan terapiamallin kehittäjät ovat mukana, tiedetään raportoivan positiivisempia tutkimustuloksia kuin riippumattomat tutkijat (42). Seurantatutkimusten tarve tehon pysyvyyden selvittämiseksi on myös ilmeinen. Käytöshäiriöiden hoito suomalaisessa terveydenhuollossa ei ole tutkimustietoon perustuvaa, joten esitellyistä hoitomalleista tulisi ottaa opiksi ja pyrkiä soveltamaan niitä nykykäytäntöihin. Käytöshäiriöisten nuorten hoidossa tarvitaan tiivistä yhteistyöstä terveydenhuollon ja sosiaalitoimen kesken. Kirjallisuuskatsaukseen seuloutuneista tutkimuksista osa oli tehty nuoriso rikollisaineistoista, ja luonnollisesti myös Suomessa osa käytöshäiriöllä oireilevista nuorista päätyy oikeuslaitoksen interventioiden kohteeksi. Katsauksen perusteella vaikuttaa siltä, että myös tätä ryhmää voidaan auttaa asianmukaisilla psykososiaalisilla interventioilla. Kansallinen hoitosuositus todennäköisesti parantaisi käytöshäiriöllä oirehtivien nuorten hoidon laatua, ja sellainen tulisi laatia mahdollisimman pian. English summary in english Evidence-based psychosocial interventions for adolescents with conduct disorder and antisocial behaviour: a literature review 1918

7 Liitetaulukko 1. Käytöshäiriön ydinoireet ICD-10- ja DSM-5-luokitusten mukaan. ICD-10 Diagnoosin (F91) edellytykset: A. Lapsella tai nuorella esiintyy toistuvaa ja pitkäaikaista käytösmallia, jossa rikotaan toistuvasti toisten perusoikeuksia tai iänmukaisia sosiaalisen käyttäytymisen perusnormeja tai -sääntöjä. Kesto vähintään 6 kuukautta, jolloin lapsella tai nuorella on muutamia seuraavista oireista; tähdellä * merkittyjen oireiden esiintyminen vain kerran riittää kriteerin täyttymiseen: 1. kehitystasoon verrattuna epätavallisen paljon tai vaikeita kiukkukohtauksia 2. riitelee usein aikuisten kanssa 3. kieltäytyy usein aktiivisesti toteuttamasta aikuisten pyyntöjä tai uhmaa sääntöjä 4. tekee usein ilmeisen tarkoituksellisesti asioita, jotka ärsyttävät muita ihmisiä 5. syyttää usein muita omista virheistään tai huonosta käytöksestään 6. suuttuu herkästi tai on helposti toisten ärsytettävissä 7. on usein vihainen tai harmistunut 8. on usein ilkeä tai kostonhaluinen 9. usein valehtelee tai rikkoo lupauksia saadakseen hyötyä tai suosiota tai välttääkseen velvollisuuksia 10. aloittaa usein fyysisiä tappeluja (ei sisällä sisarusten välisiä tappeluja) 11. on käyttänyt asetta, joka voi aiheuttaa toisille vakavaa fyysistä vahinkoa toisille * 12. viipyy usein yömyöhään ulkona (alkanut ennen 13 vuoden ikää) 13. kohdistaa toisiin ihmisiin fyysistä julmuutta* 14. kohdistaa fyysistä julmuutta eläimiin 15. tuhoaa tahallaan muiden omaisuutta* 16. sytyttää tarkoituksella tulipaloja, joissa vakavan vahingon riski 17. varastaa tärkeitä tai arvokkaista tavaroita kotoa tai muualta, ei vahingoita uhria 18. usein koulupinnausta (alkanut ennen 13 vuoden ikää) 19. on karannut kodista tai sijaiskodista vähintään kahdesti ja on karannut kerran pidemmäksi aikaa kuin yhdeksi yöksi 20. tekee rikoksen uhria vahingoittaen* 21. pakottaa toisen henkilön sukupuoliyhteyteen kanssaan* 22. kiusaa ja pelottelee usein toisia 23. murtautuu toisen henkilön asuntoon, muuhun rakennukseen tai autoon* B. Lapsella tai nuorella ei ole diagnosoitavissa skitsofreniaa, maniaa, depressiota, asosiaalista persoonallisuushäiriötä, laaja-alaista kehityshäiriötä, hyperkineettistä häiriötä, samanaikaista käytös- ja tunnehäiriötä tai lapsuusiässä alkavaa tunne-elämän häiriötä. DSM-5 Diagnoosin (312.8) edellytykset: A. Toistuva ja itsepäinen muiden oikeuksia ja ikäryhmän tärkeitä sosiaalisia normeja rikkova käyttäytymismalli, joka ilmenee kolmen tai useamman seuraavan kriteerin täyttymisenä edeltäneiden 12 kuukauden aikana ja ainakin yhden täyttymisenä edeltäneiden 6 kuukauden aikana (sulkeissa olevat numerot viittaavat vastaaviin ICD-10:n kriteereihin): aggressiivisuus ihmisiä tai eläimiä kohtaan (10, 11, 13, 14, 20, 21, 22) omaisuuden tuhoaminen (15, 16) vilpillisyys tai varkaus (9, 17, 23) vakava sääntöjen rikkominen (12, 18, 19) B. Käyttäytymishäiriöt aiheuttavat kliinisesti merkittävää haittaa sosiaalisessa, koulutuksellisessa tai ammatillisessa toiminnassa. C. Jos yksilö on 18-vuotias tai vanhempi, kriteerit eivät vastaa epäsosiaalista persoonallisuutta 1018a

8 Liitetaulukko 2. Nuorten käytöshäiriön ja antisosiaalisen käyttäytymisen psykososiaalista hoitoa koskevat meta-analyysit, systemaattiset katsaukset ja satunnaistettuja, kontrolloituja tutkimuksia (RCT) ajanjaksolla 7/2003 6/2014. TAU = tavanomainen hoito (treatment as usual), OR = kerroinsuhde (odds ratio), RR = riskisuhde (relative risk), NNT = se määrä potilaita, jotka interventiolla on hoidettava, jotta saadaan estetyksi yksi haitallinen lopputulos (number needed to treat), ES = efektikoko (effect size). Vaikutuksen suuruuden mitta Cohenin d = 0,20 pieni, d = 0,50 kohtalainen, d = 0,80 suuri. Tutkimus Tutkimukset nuorista (kaikki) Potilaita, n Määritelmä Hoidon kesto Vertailuhoito tai -Interventio Hoitotulos Vaikutuksen suuruus Kerroin- tai riskisuhde NNT Seuranta PERHETERAPIAT Baldwin ym (meta-analyysi) 11 (11) nuorisorikollisuus 1) TAU = tavanomaiset lastensuojelun interventiot perheterapiat > TAU d = 0,21 2) yksilöhoito, ryhmähoito, psykodynaaminen perheterapia, vanhempien ryhmät, perheeseen kohdistuva psykoedukaatio perheterapiat > vertailu hoidot d = 0,26 Schwalbe ym (meta-analyysi) 27 (28) nuorisorikolliset: uusintarikollisuus seuranta-aikana henkilökohtainen ohjaus, yksilöhoito, oikeustoimen määräämien rangaistusten täytäntöönpano perheterapiat > vertailuhoidot tai interventiot Fossum ym (meta-analyysi) 9 (9) 597 tuhoava ja aggressiivinen käyttäytyminen vertailuhoidot perheterapiat > vertailu hoidot ES = 0, kk, ka 12,5 kk (SD 8,86 kk, mediaani 9 kk) OR = 0,57 MULTISYSTEEMINEN TERAPIA (MST) van der Stouwe ym (meta-analyysi) 51 (51) tutkimusta 22 (22) toisistaan riippumatonta aineistoa antisosiaaliset ja käytöshäiriöllä oirehtivat ja/tai rikoksiin syyllistyneet nuoret: antisosiaalinen ja rikollinen käyttäytyminen tau = tavanomaiset sosiaalitoimen interventiot, vanhempien ohjaus, yksilöhoito, tavanomaiset yhteisön palvelut MST > TAU d = 0,20 Eyberg ym (systemaattinen katsaus) 5 (5) MST-potilaita 195, verrokkien määrää ei mainita uhmakkuushäiriön ja käytöshäiriön oireet tau = tavanomaiset yhteisön palvelut MST > TAU 11/20 tulosmuuttujista d > 0,20 Littell ym (Cochrane-katsaus) 21 (21) tutkimusta 8 (8) toisistaan riippumatonta aineistoa nuorisorikolliset: antisosiaaliset oireet h tau = tavanomaiset sosiaalitoimen interventiot MST = TAU Curtis ym (meta-analyysi) 11 (11) tutkimusta 7 (7) toisistaan riippumatonta aineistoa 708 antisosiaalinen käyttäytymisen nuorilla ja nuorisorikollisilla tau = vanhempien ohjaus, yksilöhoito, tavanomaiset yhteisön palvelut MST > TAU d = 0,55 kognitiivinen KÄYTTÄYTYMISTERAPIA (CBT) Fossum ym (meta-analyysi) 2 (12) 113 tuhoava ja aggressiivinen käyttäytyminen hoitojono, vertailuhoito CBT > hoitojono CBT > vertailuhoito Armelius ja Andreassen 2007 (Cochrane-katsaus) 12 (12) antisosiaaliset nuorisovangit: uusintarikollisuus vapautumisen jälkeen ES = 1,16 ES = 1,20 20 h 1 vuosi vankilan ja vankilakoulun aktiviteetit/tuki RR = 0,85 OR = 0,69 Sukholdosky ym (meta-analyysi) 25 (51) aggressio-ongelmat 2 30 h huomion osoittaminen CBT > huomion osoittaminen d = 0, kk:n seurannassa CBT > vertailuinterventiot 6 ja 24 kk:n seurannassa ei eroa PSYKODYNAAMINEN PSYKOTERAPIA Salzer ym (RCT) 1 (1) 66 nuoret, joilla F92-diagnoosi ja halu sitoutua laitoksessa toteutettavaan hoito-ohjelmaan: remission saavuttaminen keskimäärin 35,2 vk tavanomainen hoito/odotuslista psykodynaaminen psykoterapia > vertailu hoito tai jonotus OR = 26,41 6 kk:n seurannassa remissio säilyi MULTIDIMENSIONAALINEN PERHEKOTIHOITO (MTFC) Green ym (RCT) 1 (1) 219 nuoria, joilla epävakaat kotiolot, riittämätön kodin hoiva tai riski tulla sijoitetuksi kodin ulkopuolelle sekä vaikeita ja monimuotoisia henkisiä vaikeuksia ja/tai haastavaa käyttäytymistä keskimäärin 9 kk tau = sijoitus kodin ulkopuolelle ja siihen liittyvät sosiaalitoimen interventiot MTFC = TAU Kyhle Westermark ym (RCT) 1 (1) 35 käytöshäiriödiagnoosi ja riski tulla sijoitetuksi kodin ulkopuolelle keskimäärin 9 kk tau = tavanomaiset sosiaalitoimen toimenpiteet MTFC > TAU 5/9 tulosmuuttujista d > 0,50 Kerr ym (RCT) 1 (1) 166 teiniraskauksien määrä hoidon jälkeisessä seurannassa antisosiaalisilla tytöillä Macdonald ja Turner 2008 (Cochrane-katsaus) 5 (5) 390 käytöshäiriöiset, antisosiaalisesti käyttäytyvät nuoret 6 9 kk tau = tavanomainen ryhmäkotihoito MTFC > TAU raskaudet 2 vuoden seurantaaikana: MTFC 26,9 %, tau 46,9 % OR = 0, kk tau = tavanomainen ryhmäkotihoito MTFC > TAU 1018b 1018c

9 English summary Nina Lindberg Klaus Ranta Vera Gergov Thea Strandholm Veli-Matti Tainio Leena Ehrling Mauri Marttunen Nina Lindberg Professor Forensic Psychiatry, Helsinki University and Helsinki University Hospital Evidence-based psychosocial interventions for adolescents with conduct disorder and antisocial behaviour: a literature review Conduct disorder is a common psychiatric disorder with a repetitive and persistent pattern of behaviour in which the basic rights of others or major age-appropriate norms are violated. This review includes evidence-based psychosocial interventions aimed to reduce aggressive, oppositional and maladaptive behaviour among conductdisordered and antisocial adolescents. 1018d

Valtakunnalliset lastensuojelupäivät. #lastensuojelupäivät2018 #tasavertainenarki

Valtakunnalliset lastensuojelupäivät. #lastensuojelupäivät2018 #tasavertainenarki Valtakunnalliset lastensuojelupäivät #lastensuojelupäivät2018 #tasavertainenarki Hullut ja häiriöiset? Psykiatrisoitumisen lyhyt historia Helsingin yliopisto sanna.tirkkonen@helsinki.fi #lastensuojelupäivät2018

Lisätiedot

Nuorten mielialaongelmien hoito ja kuntoutus. 16.2.2016 Vera Gergov PsL, psykoterapian erikoispsykologi HUS, HYKS Nuorisopsykiatria

Nuorten mielialaongelmien hoito ja kuntoutus. 16.2.2016 Vera Gergov PsL, psykoterapian erikoispsykologi HUS, HYKS Nuorisopsykiatria Nuorten mielialaongelmien hoito ja kuntoutus 16.2.2016 Vera Gergov PsL, psykoterapian erikoispsykologi HUS, HYKS Nuorisopsykiatria Sisällysluettelo Masennus ja sen ilmeneminen erityisesti nuorilla Masennuksen

Lisätiedot

Menetelmät ja tutkimusnäyttö

Menetelmät ja tutkimusnäyttö Menetelmät ja tutkimusnäyttö Päivi Santalahti Dosentti, Lastenpsykiatrian erikoislääkäri HUS ja THL Ihmeelliset vuodet juhlaseminaari 13.11.2018 12.12.2018 1 Lasten mielenterveyden kehitykseen voidaan

Lisätiedot

Käytöshäiriöt nuorella MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

Käytöshäiriöt nuorella MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Käytöshäiriöt nuorella MLL koulutus 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Yleisyys Nuoruusikäisistä pojista 4-13%:lla Nuoruusikäisistä tytöistä 4-6%:lla Sukupuolten välillä eroja Määritelmä

Lisätiedot

PUHUKAA ADHD:STÄ ADHD

PUHUKAA ADHD:STÄ ADHD PUHUKAA ADHD:STÄ Tässä luvussa tarjotaan sekä vanhemmille että opettajille oivallisia tapoja puhua ADHDhäiriöstä, sen oireista ja vaikutuksista. Lukuun kuuluu kappaleita ADHD:n oireista ja niiden muuttumisesta

Lisätiedot

SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä. Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI

SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä. Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI Mielialahäiriöt (ICD-10) Masennustilat Yksittäinen masennusjakso Toistuva

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Hyötyykö käytöshäiriöinen nuori nuorisopsykiatrisesta osastohoidosta?

Hyötyykö käytöshäiriöinen nuori nuorisopsykiatrisesta osastohoidosta? Katsaus Hyötyykö käytöshäiriöinen nuori nuorisopsykiatrisesta osastohoidosta? Mauri Marttunen, Helena Kataja, Antti Henttonen, Tiina Hokkanen, Tiina Tuominen ja Hanna Ebeling Käytöshäiriöt ovat nuoruudessa

Lisätiedot

Esityksen nimi / Tekijä 2

Esityksen nimi / Tekijä 2 KÄYPÄ HOITO SUOSITUS Ahdistuneisuushäiriöt Lasten ja nuorten käytöshäiriöt Piia Karjalainen, KM Vieraileva tutkija, THL Tieteellinen asiantuntija, Itla Tohtoriopiskelija, Helsingin yliopisto 12.3.2019

Lisätiedot

Nuorten depression psykoterapeuttisten hoitomuotojen vaikuttavuus

Nuorten depression psykoterapeuttisten hoitomuotojen vaikuttavuus Tieteessä katsaus Mauri Marttunen professori Helsingin yliopisto ja HUS, Psykiatriakeskus, Nuorisopsykiatria THL, Terveysosasto, Mielenterveysyksikkö mauri.marttunen@thl.fi Klaus Ranta LT, dosentti Helsingin

Lisätiedot

Nuorten itsetuhoisuuden ja epävakaiden piirteiden psykoterapeuttisten hoitomuotojen vaikuttavuus

Nuorten itsetuhoisuuden ja epävakaiden piirteiden psykoterapeuttisten hoitomuotojen vaikuttavuus Tieteessä katsaus THEA STRANDHOLM PsL KLAUS RANTA VERA GERGOV VELI-MATTI TAINIO LT NINA LINDBERG Nuorten itsetuhoisuuden ja epävakaiden piirteiden psykoterapeuttisten hoitomuotojen vaikuttavuus Systemaattiseen

Lisätiedot

Kohtaamisia Koulussa. Pertti Rintahaka. LKT, Lastenneurologian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri.

Kohtaamisia Koulussa. Pertti Rintahaka. LKT, Lastenneurologian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri. Kohtaamisia Koulussa Pertti Rintahaka LKT, Lastenneurologian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri pertti.rintahaka@fimnet.fi Aivosolujen määrä Aivosolujen lukumäärä on moninkertainen lopulliseen tarvittavaan

Lisätiedot

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Markus Henriksson Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Psykiatrian dosentti, psykoterapeutti Valvira, terveydenhuollon

Lisätiedot

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito Tervey&ä Lapista 2015 Solja Niemelä Psykiatrian professori, ylilääkäri Oulun yliopisto Lapin sairaanhoitopiiri Kaksoisdiagnoosi? Määritelmä Esiintyvyys Kliininen

Lisätiedot

Psykososiaalisella perheinterventiolla. aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön sekä uhmakkuus- ja käytöshäiriöiden hoidossa

Psykososiaalisella perheinterventiolla. aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön sekä uhmakkuus- ja käytöshäiriöiden hoidossa Miika Vuori, Annamari Tuulio-Henriksson, Heidi Nissinen ja Ilona Autti-Rämö KATSAUS Psykososiaaliset perheinterventiot lapsen aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön sekä uhmakkuus- ja käytöshäiriöiden

Lisätiedot

Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies

Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies Antti Malmivaara, MD, PhD, Chief Physician Centre for Health and Social Economics National Institute for

Lisätiedot

Ihmeelliset vuodetjuhlaseminaari Vanhemmuus ja sen tukeminen

Ihmeelliset vuodetjuhlaseminaari Vanhemmuus ja sen tukeminen Vanhemmuus ja sen tukeminen Ihmeelliset vuodetjuhlaseminaari 13.11.2018 Eeva Aronen Suomen lastenpsykiatriyhdistyksen pj. Lastenpsykiatrian professori, HY, ylilääkäri, HYKS, Lastenpsykiatria E. Aronen,

Lisätiedot

Adhd lasten kohtaama päivähoito

Adhd lasten kohtaama päivähoito Adhd lasten kohtaama päivähoito ORIENTAATIO KONFERENSSI 23.5.2012 JÄRVENPÄÄ ALISA ALIJOKI HELSINGIN YLIOPISTO ADHD (Attention Deficit Hyperactive Disorder) Neurobiologinen aivojen toiminnan häiriö Neurobiologisesta

Lisätiedot

Suomalaisten mielenterveys

Suomalaisten mielenterveys Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys

Lisätiedot

Hullut ja häiriöiset? Psykiatrisoitumisen lyhyt historia. Sanna Tirkkonen Helsingin yliopisto

Hullut ja häiriöiset? Psykiatrisoitumisen lyhyt historia. Sanna Tirkkonen Helsingin yliopisto Hullut ja häiriöiset? Psykiatrisoitumisen lyhyt historia Sanna Tirkkonen Helsingin yliopisto sanna.tirkkonen@helsinki.fi Filosofian tehtävä Filosofia on metatiede: - kysyy aina oletuksia ja perusteluja,

Lisätiedot

Tunne ja vuorovaikutustaitojen tukeminen koulussa

Tunne ja vuorovaikutustaitojen tukeminen koulussa Tunne ja vuorovaikutustaitojen tukeminen koulussa Päivi Santalahti Lastenpsykiatrian erikoislääkäri, Dosentti Lasten ja nuorten mielenterveysyksikkö, THL 1 Tunne- ja vuorovaikutustaitojen tukeminen Miksi?

Lisätiedot

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen (pro gradu työn)

Lisätiedot

Haasteita ja mahdollisuuksia

Haasteita ja mahdollisuuksia Haasteita ja mahdollisuuksia Klaus Lehtinen Psykiatrian toimialuejohtaja TAYS 10.3.2010 1 Muut Liikuntaelins. Vammat Hengitys Neurologia Psykiatria Syöpä Sydän ja veris. Psykoosit Vaikeat persoonallisuushäiriöt

Lisätiedot

Lasten ja nuorten käytöshäiriöt- ehkäisevä näkökulma

Lasten ja nuorten käytöshäiriöt- ehkäisevä näkökulma Lasten ja nuorten käytöshäiriöt- ehkäisevä näkökulma Helsinki 14.2.2014 Eeva Aronen Lastenpsykiatrian professori, HY, Kliininen laitos, Lasten ja nuorten klinikka ylilääkäri, HUS, perheterapeutti E. Aronen,

Lisätiedot

LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio

LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio TYÖPAJA A LEIKKI-IKÄISEEN LAPSEEN KOHDISTUVA VÄKIVALTA Tanja Koivula ja Tuomo Puruskainen AIHEET: Vammaisten lasten kohtaama väkivalta tutkimustiedon

Lisätiedot

Psykoosiriskissä olevien nuorten ja nuorten psykoottisten häiriöiden psykoterapeuttiset hoitomuodot

Psykoosiriskissä olevien nuorten ja nuorten psykoottisten häiriöiden psykoterapeuttiset hoitomuodot Tieteessä katsaus Vera Gergov PsM Helsingin yliopisto ja HUS Psykiatriakeskus, Nuorisopsykiatria vera.gergov@hus.fi Klaus Ranta LT, dosentti Helsingin yliopisto ja HUS Psykiatriakeskus, Nuorisopsykiatria

Lisätiedot

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen

Lisätiedot

Toimiva lapsi &perhe tutkimuksen tuloksia

Toimiva lapsi &perhe tutkimuksen tuloksia Toimiva lapsi &perhe tutkimuksen tuloksia Seinäjoki 17.11.2010 17.11.2010 Sipilä 1 Tuloksia Ovatko interventiot turvallisia haitta? Ovatko ne käyttökelpoisia? Perheenjäsenten ja työntekijöiden kokemukset

Lisätiedot

kaltoinkohtelu on jo tapahtunut

kaltoinkohtelu on jo tapahtunut KIBB -työmuodosta suomalaiseen mallinnukseen - korjaavan työmuodon kehittäminen perheille, jossa kaltoinkohtelu on jo tapahtunut Siilinjärvi 6.9.2017 Projektityöntekijä Merja Kortelainen, Viola ry Ylisukupolvisen

Lisätiedot

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP ADHD:n Käypä hoito -suositus Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP Sidonnaisuudet kolmen viimeisen vuoden ajalta LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys

Lisätiedot

Ihmeelliset vuodet -ohjelmat

Ihmeelliset vuodet -ohjelmat Ihmeelliset vuodet -ohjelmat Kasvatus- ja perheneuvolatoiminnan seminaari 31.10.2013 Ritva Vuoti, PsM, psykoterapeutti Ihmeelliset vuodet -ohjelmat kehitetty käytöshäiriöiden hoitoon kehittäjä psykologian

Lisätiedot

Nuorten itsetuhoisuuden ja epävakaiden piirteiden psykoterapeuttisten hoitomuotojen vaikuttavuus

Nuorten itsetuhoisuuden ja epävakaiden piirteiden psykoterapeuttisten hoitomuotojen vaikuttavuus Tieteessä katsaus Thea Strandholm PsL THL, Terveysosasto, Mielenterveysyksikkö thea.strandholm@thl.fi Klaus Ranta LT, dosentti Helsingin yliopisto ja HUS Psykiatriakeskus, Nuorisopsykiatria Vera Gergov

Lisätiedot

Lasten ja nuorten käytöshäiriöiden ehkäisy ja hoito

Lasten ja nuorten käytöshäiriöiden ehkäisy ja hoito Lasten ja nuorten käytöshäiriöiden ehkäisy ja hoito Päivi Santalahti, Ylilääkäri Lasten ja nuorten mielenterveysyksikkö paivi.santalahti@thl.fi 15.5.2014 1 ICD 10 Käytöshäiriöille on ominaista toistuva

Lisätiedot

Mielenterveystalo.fi https://www.mielenterveystalo.fi/nettiterapiat/ Suoma Saarni, ylilääkäri / Eero-Matti Gummerus, Kehittämispäällikkö, HUS Psykiatria NETTITERAPIAT.FI Lääkärin lähetteellä mistä päin

Lisätiedot

NUOREN AHDISTUNEISUUDEN FOKUSOITU KOGNITIIVINEN HOITO. PsM, psykologi ja kognitiivinen psykoterapeutti Johanna Lukkarila Nuorisopsykiatrian pkl EPSHP

NUOREN AHDISTUNEISUUDEN FOKUSOITU KOGNITIIVINEN HOITO. PsM, psykologi ja kognitiivinen psykoterapeutti Johanna Lukkarila Nuorisopsykiatrian pkl EPSHP NUOREN AHDISTUNEISUUDEN FOKUSOITU KOGNITIIVINEN HOITO PsM, psykologi ja kognitiivinen psykoterapeutti Johanna Lukkarila Nuorisopsykiatrian pkl EPSHP Kognitiivisen psykoterapian keskeiset painopisteet ahdistuneisuuden

Lisätiedot

Psykoterapeuttisten hoitomuotojen vaikuttavuus nuorten ahdistuneisuushäiriöissä

Psykoterapeuttisten hoitomuotojen vaikuttavuus nuorten ahdistuneisuushäiriöissä Tieteessä katsaus Klaus Ranta LT, dosentti HYKS, Psykiatriakeskus, nuorisopsykiatrian klinikkaryhmä klaus.ranta@hus.fi Vera Gergov PsM HYKS, Psykiatriakeskus, nuorisopsykiatrian klinikkaryhmä Veli-Matti

Lisätiedot

Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste

Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste Prevalenssilukuja Authors Number Age prevalence (%) M/F(% or n) Flament et al. 1988, USA 5596 14-18 1,9* 11M/9F Lewinsohn et

Lisätiedot

Mitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja

Mitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja Mitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja Sidonnaisuudet Käypä hoito päätoimittaja, Duodecim Palveluvalikoimaneuvoston pysyvä asiantuntija,

Lisätiedot

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen?

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? 12.2.2015 Tutkija Minna Pietilä Eloisa ikä -ohjelma Vanhustyön keskusliitto 1 Mielenterveyden edistämisen, ongelmien ehkäisyn ja varhaisen

Lisätiedot

NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI. EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.

NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI. EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9. NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.2016 Näytön arvioinnista Monissa yksittäisissä tieteellisissä tutkimuksissa

Lisätiedot

Psykoterapeuttisten hoitomuotojen vaikuttavuus nuorten ahdistuneisuushäiriöissä

Psykoterapeuttisten hoitomuotojen vaikuttavuus nuorten ahdistuneisuushäiriöissä Tieteessä katsaus Klaus Ranta LT, dosentti HYKS, Psykiatriakeskus, nuorisopsykiatrian klinikkaryhmä klaus.ranta@hus.fi Vera Gergov PsM HYKS, Psykiatriakeskus, nuorisopsykiatrian klinikkaryhmä Veli-Matti

Lisätiedot

Nuoret tarvitsevat apua aikaisemmin

Nuoret tarvitsevat apua aikaisemmin Nuoret tarvitsevat apua aikaisemmin KAIKISTA MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ ALKAA 50 % ennen14. ikävuotta ja 75 % ennen24. ikävuotta Lähde: Lifetime prevalence and age-of onset distributions of DSM-IV disorders

Lisätiedot

ADHD/ADD-oireinen lapsi ja nuori oppijana. Skooppi-koulutus Vesa Närhi

ADHD/ADD-oireinen lapsi ja nuori oppijana. Skooppi-koulutus Vesa Närhi ADHD/ADD-oireinen lapsi ja nuori oppijana Skooppi-koulutus 30. 10. -18 Vesa Närhi Oma tausta ja sidonnaisuudet PsT, neuropsykologian erikoispsykologi Yliopistotutkija, dosentti; Jyväskylän yliopisto, Kasvatustieteen

Lisätiedot

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 Voimaperheet Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 LASTENPSYKIATRIAN TUTKIMUSKESKUS Cumulative incidence in 2010 (%) 900 000 14,0 800 000 12,9 700 000 12,0 600 000 10,0 500 000 8,0 12,3 ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA

Lisätiedot

Kokemuksia ja tuloksia - meiltä ja maailmalta. Jouni Puumalainen, tutkija Kuntoutussäätiö

Kokemuksia ja tuloksia - meiltä ja maailmalta. Jouni Puumalainen, tutkija Kuntoutussäätiö Kokemuksia ja tuloksia - meiltä ja maailmalta Jouni Puumalainen, tutkija Kuntoutussäätiö Kokemuksia Google Scholars löysi hakulauseella how to deal with ADHD child in exercise miljoonia osumia. Yleisiä

Lisätiedot

Nuorten ostopalvelupsykoterapiat mitä ostetaan ja kenelle

Nuorten ostopalvelupsykoterapiat mitä ostetaan ja kenelle tieteessä Vera Gergov PsM, psykologi Psykososiaalisten hoitojen osaamiskeskus POK vera.gergov@hus.fi Nina Lindberg LT, dosentti Kellokosken sairaala, Psykiatrian tulosyksikkö Veli-Matti Tainio LT Mauri

Lisätiedot

Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala

Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala 22.1.2015 Mikä on lapseni astman ennuste? Mikä on lapsen astman ennuste

Lisätiedot

Käytöshäiriön ennusteeseen vaikutetaan parhaiten puuttumalla ongelmiin varhain

Käytöshäiriön ennusteeseen vaikutetaan parhaiten puuttumalla ongelmiin varhain TIETEESSÄ JAANA SUVISAARI LT, dosentti, akatemiatutkija MARKO MANNINEN PsM, tutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Käytöshäiriön ennusteeseen vaikutetaan parhaiten puuttumalla ongelmiin varhain Käytöshäiriöllä

Lisätiedot

Työryhmä. Taustaa TAUSTAA: OSASTOHOITO KATSAUS LAPSI-JA NUORISOPSYKIATRISEEN OSASTOHOITOON SUOMESSA

Työryhmä. Taustaa TAUSTAA: OSASTOHOITO KATSAUS LAPSI-JA NUORISOPSYKIATRISEEN OSASTOHOITOON SUOMESSA KATSAUS LAPSI-JA NUORISOPSYKIATRISEEN OSASTOHOITOON SUOMESSA Väitöskirjatutkimus Turun yliopisto lastenpsykiatrianlaitos ja hoitotieteenlaitos 27 Heikki Ellilä ESH, TtM, FT, Yliopettaja Turun amk Terveysala

Lisätiedot

erikoissairaanhoidon (lastenpsykiatrian) toimintamalli Anita Puustjärvi lastenpsykiatrian palvelulinjajohtaja, KYS

erikoissairaanhoidon (lastenpsykiatrian) toimintamalli Anita Puustjärvi lastenpsykiatrian palvelulinjajohtaja, KYS erikoissairaanhoidon (lastenpsykiatrian) toimintamalli Anita Puustjärvi lastenpsykiatrian palvelulinjajohtaja, KYS Anita Puustjärvi 31.10.2018 1 tutkimusprosessi lastenpsykiatrialla lähetteen käsittely

Lisätiedot

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Sinikka Luutonen Psykiatrian dosentti, geriatrian erikoislääkäri Turun yliopisto ja VSSHP/Psykiatrian tulosalue Sidonnaisuudet toiminut luennoitsijana terveydenhuollon

Lisätiedot

Lasten käytöshäiriöt ja tutkitut hoitomenetelmät

Lasten käytöshäiriöt ja tutkitut hoitomenetelmät Lasten käytöshäiriöt ja tutkitut hoitomenetelmät 5.10.2012 Ihmeelliset vuodet kutsuseminaari Eeva Aronen, Lastenpsykiatrian professori (vt), Lastenpsykiatrian dosentti, Lasten ja nuorten klinikka, HY,

Lisätiedot

Väkivaltaisesti käyttäytyvät tytöt laitosolosuhteissa. Monica Gammelgård Vanhan Vaasan sairaala & Tampereen Yliopisto

Väkivaltaisesti käyttäytyvät tytöt laitosolosuhteissa. Monica Gammelgård Vanhan Vaasan sairaala & Tampereen Yliopisto Väkivaltaisesti käyttäytyvät tytöt laitosolosuhteissa Monica Gammelgård Vanhan Vaasan sairaala & Tampereen Yliopisto Taustaa tutkimukselle Yhteiskunnassa pojat käyttäytyvät väkivaltaisesti 3-4 kertaa enemmän

Lisätiedot

Systeeminen lastensuojelu erikoissairaanhoidossa ja lastensuojelussa. Pekka Aarninsalo LL psykoterapeutti VET

Systeeminen lastensuojelu erikoissairaanhoidossa ja lastensuojelussa. Pekka Aarninsalo LL psykoterapeutti VET Systeeminen lastensuojelu erikoissairaanhoidossa ja lastensuojelussa Pekka Aarninsalo LL psykoterapeutti VET AUTOETNOGRAFIA Psykiatria, nuorisopsykiatria, perheneuvola, nuorisopsykiatria 1985 1989 A-klinikkasäätiö,

Lisätiedot

Kliininen arviointi ja kliininen tieto mikä riittää?

Kliininen arviointi ja kliininen tieto mikä riittää? Kliininen arviointi ja kliininen tieto mikä riittää? Riittävä tutkimuksen otoskoko ja tulos Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tutkimuksen

Lisätiedot

NUORTEN MASENNUS. Lanu-koulutus 5.9., ja

NUORTEN MASENNUS. Lanu-koulutus 5.9., ja NUORTEN MASENNUS Lanu-koulutus 5.9., 11.9. ja 20.9.2018 Kirsi Ylisaari Nuorisopsykiatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Psykoterapeutti Nuorisopsykiatrian poliklinikka, EPSHP Diagnoosi ja kliininen

Lisätiedot

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic! Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden

Lisätiedot

Auttaako käyttäytymisterapeuttinen ryhmäterapia aggressiivisesti käyttäytyvää nuorta?

Auttaako käyttäytymisterapeuttinen ryhmäterapia aggressiivisesti käyttäytyvää nuorta? Tieteessä HALO-katsaus verkossa ensin Julkaistu 5.10.2015 www.laakarilehti.fi HALO-ryhmä: Hannu Mogk psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri HYKS, Psykiatriakeskus, nuorisopsykiatrian

Lisätiedot

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE

Lisätiedot

Lasten- ja nuorisopsykiatrian psykoterapiapoliklinikka

Lasten- ja nuorisopsykiatrian psykoterapiapoliklinikka Lasten- ja nuorisopsykiatria 1 (16) Lasten- ja nuorisopsykiatrian psykoterapiapoliklinikka Arvioi edellytyksiä psykoterapiahoidolle Koordinoi ja järjestää lasten- ja nuorisopsykiatrian yksiköissä tehtäviä

Lisätiedot

NUORTEN DEPRESSION HOITO

NUORTEN DEPRESSION HOITO NUORTEN DEPRESSION HOITO Mauri Marttunen professori HY, HYKS, psykiatrian klinikka tutkimusprofessori THL Käyvän nuorten mielenterveysongelmien hoidon lähtökohtia (1) Alkuarvio Hoitoon tulon syy Perusteellinen

Lisätiedot

Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke?

Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke? Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke? Professori Jyrki Korkeila TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Psykoterapeutti psykodynaaminen & kognitiivinen terapia & lyhytterapia Salminen JK 2003;58:21-1.

Lisätiedot

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Terveydenhoitajapäivät 2015 Kuntoutussuunnittelija, sh (AMK), TtM Kaisa Parviainen, Projektipäällikkö, th, psykoterapeutti Kaisa Humaljoki 10.2.2015 ADHD-liitto ry

Lisätiedot

Aikuisten lihavuuden elintapahoidon vaikuttavuus tutkimusnäytön näkökulmasta Veikko Kujala

Aikuisten lihavuuden elintapahoidon vaikuttavuus tutkimusnäytön näkökulmasta Veikko Kujala Alueellinen terveyden edistämisen seminaari Oulu, 19.10.2012 Aikuisten lihavuuden elintapahoidon vaikuttavuus tutkimusnäytön näkökulmasta Veikko Kujala Miksi näyttöä tarvitaan Suurin osa terveydenhuollon

Lisätiedot

POHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007. Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007. Jyrki Tuulari & Esa Aromaa

POHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007. Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007. Jyrki Tuulari & Esa Aromaa POHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007 Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007 Jyrki Tuulari & Esa Aromaa Depression hoidon laatukriteerit perusterveydenhuollossa (Käypä hoito suositus)

Lisätiedot

Adolescent ADHD and family environment an epidemiological and clinical study of ADHD in the Northern Finland 1986 Birth Cohort

Adolescent ADHD and family environment an epidemiological and clinical study of ADHD in the Northern Finland 1986 Birth Cohort Adolescent ADHD and family environment an epidemiological and clinical study of ADHD in the Northern Finland 1986 Birth Cohort Tuula Hurtig FT, KM, tutkijatohtori (Suomen Akatemia) Terveystieteiden laitos,

Lisätiedot

Päihdehäiriöiden kehittymistä voidaan ehkäistä

Päihdehäiriöiden kehittymistä voidaan ehkäistä Mauri Marttunen ja Bettina von der Pahlen PÄIHDEPSYKIATRIA-TEEMA, KATSAUS Päihdehäiriöiden kehittymistä voidaan ehkäistä Päihdehäiriöt ja muut mielenterveyshäiriöt liittyvät toisiinsa monin tavoin. Ensimmäiset

Lisätiedot

MONIVAIHEINEN KEHITTÄMINEN JA ARVIOINTI. Aija Kettunen Eriarvoistumisen pysäyttäminen Pieksämäki,

MONIVAIHEINEN KEHITTÄMINEN JA ARVIOINTI. Aija Kettunen Eriarvoistumisen pysäyttäminen Pieksämäki, MONIVAIHEINEN KEHITTÄMINEN JA ARVIOINTI Aija Kettunen Eriarvoistumisen pysäyttäminen Pieksämäki, 12.-13.6.2018 Miten monimutkaisia palveluja kehitetään? Esim. hyvinvoinnin lisäämistä ja huono-osaisuuden

Lisätiedot

Lataa Särkyvä mieli - Raul Soisalo. Lataa

Lataa Särkyvä mieli - Raul Soisalo. Lataa Lataa Särkyvä mieli - Raul Soisalo Lataa Kirjailija: Raul Soisalo ISBN: 9789526755656 Sivumäärä: 347 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 32.33 Mb Lapsuuteen ja nuoruuteen kuuluu normaalisti monta haastavaa

Lisätiedot

Marjukka Mäkelä Näyttö, arvot ja voimavarat päätöksen perustana Lääkäripäivät 2013, kurssi 226

Marjukka Mäkelä Näyttö, arvot ja voimavarat päätöksen perustana Lääkäripäivät 2013, kurssi 226 Marjukka Mäkelä Näyttö, arvot ja voimavarat päätöksen perustana Lääkäripäivät 2013, kurssi 226 1 Sidonnaisuudet IJTAHCin päätoimittaja (palkkio Cambridge University Pressiltä) EUnetHTA-tutkimusapuraha

Lisätiedot

Tiedonhaku: miten löytää näyttöön perustuva tieto massasta. 3.12.2009 Leena Lodenius

Tiedonhaku: miten löytää näyttöön perustuva tieto massasta. 3.12.2009 Leena Lodenius Tiedonhaku: miten löytää näyttöön perustuva tieto massasta 3.12.2009 Leena Lodenius 1 Tutkimusnäytön hierarkia Näytön taso Korkein Systemaattinen katsaus ja Meta-analyysi Satunnaistettu kontrolloitu kliininen

Lisätiedot

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri

Lisätiedot

Suomessa käytössä oleva ICD-10-tautiluokitus

Suomessa käytössä oleva ICD-10-tautiluokitus Katsaus Nuorten käytöshäiriöiden arviointi ja hoito Hanna Ebeling, Tiina Hokkanen, Tiina Tuominen, Helena Kataja, Antti Henttonen ja Mauri Marttunen Nuoruusiän käytöshäiriöt ovat yleisiä, ja pahimmillaan

Lisätiedot

Maestro masennuksen ennaltaehkäisyä stressinhallintaa oppimalla

Maestro masennuksen ennaltaehkäisyä stressinhallintaa oppimalla THL Opiskelijoiden terveys ja hyvinvointi: Mitä voimme tehdä yhdessä 5.6.2013 Riitta Pelkonen, osastonhoitaja HYKS nuorisopsykiatrian avohoidon klinikka 11.6.2013 1 Maestro masennuksen ennaltaehkäisyä

Lisätiedot

Nuoruusikäisen mielentilatutkimus, milloin ja miten?

Nuoruusikäisen mielentilatutkimus, milloin ja miten? Nuoruusikäisen mielentilatutkimus, milloin ja miten? Riittakerttu Kaltiala-Heino Professori, vastuualuejohtaja TaY lääketieteen laitos TAYS nuorisopsykiatrian vastuualue Mielentilatutkimus Tuomioistuimen

Lisätiedot

Tutkimuskysymyksestä hakustrategiaksi: PICO-asetelma informaatikon työkaluna

Tutkimuskysymyksestä hakustrategiaksi: PICO-asetelma informaatikon työkaluna Tutkimuskysymyksestä hakustrategiaksi: PICO-asetelma informaatikon työkaluna Osaamisen ytimessä tietoaineistot tutuiksi BMF ry:n kevätseminaari 13.4.2011 Kuopio Finohta / Jaana Isojärvi 1 Sisältö Mikä

Lisätiedot

Lääketieteen tietokannat ja OVID

Lääketieteen tietokannat ja OVID Lääketieteen tietokannat ja OVID 200100 Terkon kautta Medline on käytössä mm. opiskelu- ja tutkimuskäyttöön tiedekunnassa, se on myös sairaalakäytössä HUS:ssa yms. Käyttöliittymä on nimeltään OVID ja se

Lisätiedot

Lasten käytöshäiriöihin tulee puuttua ajoissa

Lasten käytöshäiriöihin tulee puuttua ajoissa Tieteessä kättä pidempää Anita Puustjärvi LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri KYS, lastenpsykiatrian klinikka Leena Repokari LT, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, linjajohtaja, lastenpsykiatria

Lisätiedot

Auttaako käyttäytymisterapeuttinen ryhmäterapia aggressiivisesti käyttäytyvää nuorta?

Auttaako käyttäytymisterapeuttinen ryhmäterapia aggressiivisesti käyttäytyvää nuorta? Tieteessä HALO-katsaus verkossa ensin Julkaistu 5.10.2015 www.laakarilehti.fi HALO-ryhmä: Hannu Mogk psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri HYKS, Psykiatriakeskus, nuorisopsykiatrian

Lisätiedot

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon

Lisätiedot

Nuoren aggressiivinen ja häiritsevä käytös

Nuoren aggressiivinen ja häiritsevä käytös VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT, LAHTI 29.9.2015 Nuoren aggressiivinen ja häiritsevä käytös - rajojen hakemista, keinottomuutta vai avunpyyntö? JANI PENTTILÄ NUORISOPSYKIATRIAN DOSENTTI, TAMPEREEN

Lisätiedot

Miten arvioidaan hoidon vaikuttavuutta?

Miten arvioidaan hoidon vaikuttavuutta? Miten arvioidaan hoidon vaikuttavuutta? Minna Kaila, professori Terveydenhuollon hallinto Lastentautien ja terveydenhuollon erikoislääkäri Helsingin yliopisto, lääketieteellinen tdk minna.kaila(at)helsinki.fi

Lisätiedot

Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas

Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas Pakko-oireinen häiriö (OCD) Pakkoajatukset ovat toistuvasti mieleen tunkeutuvia, epämiellyttäviä

Lisätiedot

TARKKAAVUUS- JA KÄYTÖSHÄIRIÖT PÄIHDEONGELMAISILLA NUORILLA: tietoa nuorten kanssa työskenteleville aikuisille

TARKKAAVUUS- JA KÄYTÖSHÄIRIÖT PÄIHDEONGELMAISILLA NUORILLA: tietoa nuorten kanssa työskenteleville aikuisille TARKKAAVUUS- JA KÄYTÖSHÄIRIÖT PÄIHDEONGELMAISILLA NUORILLA: tietoa nuorten kanssa työskenteleville aikuisille LL Jaana Lepistö Prof. Mauri Marttunen Kansanterveyslaitos, Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen

Lisätiedot

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 Voimaperheet Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 LASTENPSYKIATRIAN TUTKIMUSKESKUS LAPSUUDEN KÄYTÖSHÄIRIÖILLÄ USEIN HUONO ENNUSTE YHTEYDESSÄ AIKUISIÄSSÄ: psykiatrisiin häiriöihin rikollisuuteen

Lisätiedot

Miten auttaa sodassa traumatisoituneita lapsia ja nuoria - Tutkimustietoa

Miten auttaa sodassa traumatisoituneita lapsia ja nuoria - Tutkimustietoa Miten auttaa sodassa traumatisoituneita lapsia ja nuoria - Tutkimustietoa Kriisityön päivät 7.4 2016 Helsinki, Paasitorni Kirsi Peltonen, Pst. Dos. Tampereen Yliopisto Taustaa Vuonna 2014, 230 miljoonaa

Lisätiedot

Käypä hoito suositukset. Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja

Käypä hoito suositukset. Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja Käypä hoito suositukset Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja 14.3.2005 Esityksen tavoitteet Kuvata näyttöön pohjautuvan lääketieteen ajattelutapaa Kertoa Käypä hoito hankkeesta

Lisätiedot

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Tiedon tulva, esimerkkinä pneumonia Googlesta keuhkokuume-sanalla

Lisätiedot

Yhdistelmäyksikkö lasten vaativiin palvelutarpeisiin Länsi-Suomen OT-alue. Valtakunnallinen OT-päivä Jussi Ketonen

Yhdistelmäyksikkö lasten vaativiin palvelutarpeisiin Länsi-Suomen OT-alue. Valtakunnallinen OT-päivä Jussi Ketonen Yhdistelmäyksikkö lasten vaativiin palvelutarpeisiin Länsi-Suomen OT-alue Valtakunnallinen OT-päivä 12.6.2018 Jussi Ketonen Työryhmä 11/17 4/18 Jussi Ketonen, pj. Anniina Kaittila, siht. Pekka Kuru Kim

Lisätiedot

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski + Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen

Lisätiedot

Mielenterveyden edistäminen on kustannus vaikuttavaa. mieli.fi

Mielenterveyden edistäminen on kustannus vaikuttavaa. mieli.fi Mielenterveyden edistäminen on kustannus vaikuttavaa Mielenterveyden häiriöt maksavat Suomelle joka vuosi yli 11 miljardia Työmarkkinat 4,7 mrd Terveyspalvelut 2,6 mrd Lähde: Health at a Glance: Europe

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

TRANSDIAGNOSTINEN KBT (CBT-E)

TRANSDIAGNOSTINEN KBT (CBT-E) SYÖMISHÄIRIÖIDEN HOITO TÄNÄÄN TRANSDIAGNOSTINEN KBT (CBT-E) 15.4.2019 / Kati Rantanen /sairaanhoitaja / HUS Syömishäiriöyksikkö TRANSDIAGNOSTINEN KBT (CBT-E) Kognitiivis-behavioraalinen terapia = KBT pohjautuu

Lisätiedot

Mielenterveyspalveluiden toimivuus, palveluiden riittävyys, hoitoon pääsy, lasten ja nuorten psykiatristen palveluiden tilanne. Repokari, Ranta, Holi

Mielenterveyspalveluiden toimivuus, palveluiden riittävyys, hoitoon pääsy, lasten ja nuorten psykiatristen palveluiden tilanne. Repokari, Ranta, Holi Mielenterveyspalveluiden toimivuus, palveluiden riittävyys, hoitoon pääsy, lasten ja nuorten psykiatristen palveluiden tilanne Repokari, Ranta, Holi Tausta: 2017 poikkeuksellinen lähetteiden määrän kasvu

Lisätiedot

Liikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus

Liikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus Liikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus Urho Kujala Liikuntalääketieteen erikoislääkäri Liikuntalääketieteen professori Terveystieteiden yksikkö, Liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto urho.m.kujala@jyu.fi

Lisätiedot

Interventiot nuoren ja perheen tukena Monimuotoisen perheterapian (MDFT) näkökulma nuorten kanssa työskentelemiseen

Interventiot nuoren ja perheen tukena Monimuotoisen perheterapian (MDFT) näkökulma nuorten kanssa työskentelemiseen Interventiot nuoren ja perheen tukena Monimuotoisen perheterapian (MDFT) näkökulma nuorten kanssa työskentelemiseen Suomen Kristillisen lääkäriseuran kaikille avoin 90-vuotisjuhlaseminaari Leena Ehrling

Lisätiedot

Syrjäytymistä voidaan ehkäistä aktiivisella toiminnalla

Syrjäytymistä voidaan ehkäistä aktiivisella toiminnalla Syrjäytymistä voidaan ehkäistä aktiivisella toiminnalla Jukka Mäkelä lastenpsykiatri, erityisasiantuntija Lasten, nuorten ja perheiden palvelut -yksikkö Syrjäytyminen - vai syrjään jättäminen Suurin, kallein

Lisätiedot

Näytön jäljillä CINAHL-tietokannassa

Näytön jäljillä CINAHL-tietokannassa BMF, Osaamisen ytimessä -kevätseminaari 13.4.2011 Maarit Putous, informaatikko Näytön jäljillä CINAHL-tietokannassa CINAHL Cumulative index to nursing and allied health literature 1981- viitteitä yli 3000

Lisätiedot

Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP

Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP Lähteet Mueser et al. 2003. Integrated treatment for dual disorders: a guide to effective practice. Guilford

Lisätiedot

Tieteessä katsaus Thea Strandholm PsL K? C # K \ i m \ p j f j X j k f # D \ c \ e k \ i m \ p j p b j b b k _ \ X % j k i X e [ _ f c d 7 k _ c % ] K

Tieteessä katsaus Thea Strandholm PsL K? C # K \ i m \ p j f j X j k f # D \ c \ e k \ i m \ p j p b j b b k _ \ X % j k i X e [ _ f c d 7 k _ c % ] K Tieteessä katsaus Thea Strandholm PsL K? C # K \ i m \ p j f j X j k f # D \ c \ e k \ i m \ p j p b j b b k _ \ X % j k i X e [ _ f c d 7 k _ c % ] Klaus Ranta C K # [ f j \ e k k? \ c j e ^ e p c f g

Lisätiedot