Kansallinen koodistopalvelu -työpaja klo Väestörekisterikeskus, Lintulahdenkuja 4, Helsinki

Transkriptio

1 Kansallinen koodistopalvelu -työpaja klo Väestörekisterikeskus, Lintulahdenkuja 4, Helsinki

2 Työpajan tarkoitus Työpajan tarkoitus oli käynnistää julkishallinnon keskitetyn koodistopalvelutyön suunnittelu. Kansallisen koodistopalvelun kautta julkishallinnossa yleisesti käytettävät koodistot tulisivat olemaan yhdenmukaisella tavalla ylläpidettävissä sekä teknisesti suoraviivaisesti hyödynnettävissä. Kansallinen koodistopalvelu on osa YTI yhteinen tiedon hallinta -hankkeessa tuotettavaa yhteentoimivuusvälineistön kokonaisuutta, jonka kehittämisestä ja ylläpidosta vastaa Väestörekisterikeskus. Työn suunnittelun pohjana hyödynnetään Julkisen hallinnon koodistot ja luokitukset -suositushankkeen tuotosta. Työpaja oli tarkoitettu julkishallinnon organisaatioille, joilla on jo käytössään koodisto- tai luokituspalveluja, sekä niille, joilla on tarve käyttää koodistoja tai luokituksia, mutta ei ole käytössä soveltuvaa ratkaisua.

3 Työpajan sisältö Työpaja koostui seuraavista osioista YTI-hankkeen lyhyt esittely Suvi Remes, Valtiovarainministeriö Kansallinen luokitusyhteistyö ja kansallinen yhteinen koodistoeditori yhteinen suunta? Jaana Nevalainen, Väestörekisterikeskus Ryhmätöiden alustus: Yhteinen kansallinen koodistopalvelu Petri Roponen, Väestörekisterikeskus Keskustelu ryhmätöiden alustuksesta Ryhmätyöt Ryhmätöiden purku Esitysmateriaalit lähetetään työpajan yhteenvedon yhteydessä

4 Yhteenveto työpajan ryhmätöistä

5 1 Keskitetyn koodistopalvelun vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat? (SWOT-analyysi)

6 Vahvuudet Yksi paikka yhteentoimivuudelle, josta etsiä, ylläpitää ja hyödyntää koodistoja Datan oikeellisuus ja ajantasaisuus Linkittyvä data Tiedon omistajuus läpinäkyvää EU-tietosuoja-asetuksen noudattaminen helpottuu Todellinen mahdollisuus käyttää/hyödyntää yhteisiä koodistoja Rahan ja työajan säästö Valmiina saatavat osat kehityshankkeissa Avaa jatkokehitysmahdollisuuksia esim. rajapinnoille ja organisaatiorajat ylittäville prosesseille

7 Heikkoudet Käyttäjien erilaiset odotukset ja sisältötarpeet Eri koodistopalvelujen eturistiriidat (mikä on se oikea koodistopalvelu milloinkin?) Miten kaikki prosessit saadaan hanskattua? Keskeneräisyys Uusi riippuvuus operatiivisille järjestelmille Koodistopalvelu edellyttää muutoksia operatiivisiin järjestelmiin (Vastakommentti:) Miksi tämä on heikkous? Tämä on täysin normaalia, maailma muuttuu

8 Mahdollisuudet Kansainvälisten koodistojen hallinta Koodisisältöjen, tiedon määrän ja laadun harmonisointi ja järkeistäminen Yhteiset koodistot käytössä Kustannustehokkuus Paikka saada tieto koodistoista, joita ei tiennyt tarvitsevansakaan Julkishallinnon ja niiden palveluiden käyttäjien prosessien digitalisaatio Toimijat eivät saa rahoitusta järjestelmien suuriin muutoksiin Yhteisen järjestelmän kautta koodit samoiksi ko. järjestelmän ulkopuolella

9 Uhat Valmistelun pitää olla avointa ja läpinäkyvää, ja siihen täytyy päästä mukaan Liian hidas tai byrokraattinen prosessi, joustavuutta tarvitaan Masterdatan huoltoprosessia ei kunnosteta kehityshankkeissa Masterdata- kaappaukset mahdollisia Single point of failure Rahojen ja resurssien puute Yhteisten palveluiden saatavuus silloin kun palvelu on esim. alhaalla Ei kannata integroida suoraan operatiivisia järjestelmiä Poikkihallinnolliset järjestelmät ja niiden alakohtainen toteutus/käyttöönotto Olemassa olevat koodijärjestelmien ylläpitäjät eivät lähde mukaan uuteen yhteiseen työtapaan Käyttäisikö kukaan?

10 2 Mitkä ovat koodistojen hyödyntämisen ongelmakohdat? Miten kansallinen koodistopalvelu voisi auttaa ratkaisemaan näitä ongelmia?

11 Ongelmakohdat ja ratkaisut (1/3) Käyttäjätarpeen huomioiminen Eri koodistojen eri tarpeet Kansallisesti tärkeät (esim. laissa määrätty) Toimialakohtaiset Sovellus-/organisaatiokohtaiset Selkeä määrittely & tiedotus Koodistojen sovittaminen ja sopivuuden varmistaminen eri käyttötarkoituksiin? Kansallisen koodistopalvelun tehtävä koordinoida käyttäjät ja koodistojen ylläpitäjät Tietotarpeita ei ole mallinnettu Koodistojen ja rekistereiden huonoa tietoa käyttökelvottomuus Keskitetty sopiminen koodistojen käytöstä Formaatti ja tiedonjakelustandardit Ohjaus samaan formaattiin ja standardiin (Kansallisen koodistopalvelun tehtävä) Kansainvälisten vs. kansallisten koodistojen yhteensopivuus Selvä vastuutaho, joka vastaa Käyttäjien/hyödyntäjäorganisaatioiden prosessikuvaukset, miten liittyvät kansalliseen koodistopalveluun. Lisäksi kansallisen palvelun prosessikuvaus hallintamallista Palveluntuotantoprosessi eri kunnissa ei lopulta perustasollaan erilainen, joten lopulta järjestelmät voivat konvergoitua samanlaisiksi Keskitetyt hankinnat

12 Ongelmakohdat ja ratkaisut (2/3) Versionhallinta Ei ole mekanismia siihen, että koodisto ei ole enää voimassa Aika Ilmoittaminen päivittämisestä/lakkaamisesta Yksittäisen koodiston hallintamalli Kansallinen koodistopalvelu voi antaa kuvausohjeet Tiedotus, historiatiedot Määräys siitä, mitä käytetään keskitetysti Siirtymäsäännöstöt Yhteensovittaminen Koodiston masterversion löytäminen Mikä on masterversio koodistosta? Eri käyttötapauksiin? Peruskoodistorekistereiden tunnistaminen (Exceleistä eroon) Järjestelmän päivitys masterdatan kautta Kansallinen koodistopalvelu: päivitysmetodien säätely Perusrekisterinpitäjän velvoitteet liian väljät Tiedot pitää olla luotettavia Ei ole selkeää kuvaa siitä, mitkä ovat suositellut standardit koodistot (koska samasta sisällöstä liikkuu maailmalla eri koodiversioita)

13 Ongelmakohdat ja ratkaisut (3/3) Useita päällekkäisiä koodistoja Esim. asiakirjatyyppi useissa koodistoissa Kohdealueittain tarkastelu, vastuut jaettu, koordinointi Valmiiden järjestelmien muuttaminen vaatii rahaa Lakiperustaiset koodistot tulee saada koneluettavasti tietojärjestelmän tueksi ylläpitohuomioiden Vastuutaho määritettävä ja tälle toimintavelvoite Jonkun tahon sitouduttava rahoittamaan Ennen harmonisointia käyttöönotetuiden järjestelmien koodistojen muuttaminen Yhteisten koodistojen määrittely Tarvitaan kansallista yhteistyöverkostoa Yhteisesti ylläpidettävät vs. tiedoksi annetut omat sisäiset koodistot Rajanveto ja käytännön soveltaminen Muuta Tekijänoikeus, lisenssit, maksullisuus Koodistojen paisuminen eli halutaan koodistoon kaikenlaisia koodeja Tiukka kuri

14 3 Millaisia toimintatapojen muutoksia keskitetyn koodistopalvelun käyttöönotto vaatii?

15 Toimintatapojen muutoksia (1/3) Yhteinen tiukka linja Hyväksyvä elin koodistoille Säännöt yhteisten koodistojen soveltamiselle Omista kalalammikoista yhteiseen järjestelyyn Omien koodistojen käytön lopettaminen Perusrekisteriviranomaisten laajennettava toimintatapaansa Asteittaista standardointia + säädöspakotteita tarvitaan Hiljainen tieto (yms. perinnäistiedot) on dokumentoitava Julkishallinnon organisaatioiden yhteistyö Hallinnan ja ohjeistuksen järjestäminen Tehdään itse ja osallistutaan yhteiseen, yhdessä Ei odoteta, että päästään valmiiseen pöytään Jalkauttaminen ja yhdessä tekeminen: miksi organisaatiot käyttäisivät järjestelmää? Messuhalliin kokous: yhteistyö, siirtymäsuunnitelma, kaikki perusrekisteriviranomaiset mukaan

16 Toimintatapojen muutoksia (2/3) Koodistopalvelun rooli koodistojen kokoajana Koodien hakeminen keskitetystä palvelusta Omien rekistereiden tuottaminen kuvauksena keskitettyyn palveluun Sisäiset ja yhteiset koodistot Onko näitä? Masterdata-paikka määriteltynä pitäisi tulla perusrekisterien myötä Avointen, koneluettavien ja rakenteellista dataa tarjoavien rajapintojen rakentaminen Yhteentoimivuus suunnittelun eri vaiheissa Yhteinen käsiteavaruus Ei tehdä kerralla valmiiksi, vaan edetään pikkuhiljaa Kokeilut (proof of concept) Ei jättiprojekteja Edetään suunnitelluissa, pienissä paloissa Ei väsyttäviä maraton-keskusteluja Systemaattisempi kehitys (ei ad hoc lisäyksiä) + muutosviestintä Varautumisratkaisut Bottom-up vai top-to-bottom vai molemmat?

17 Toimintatapojen muutoksia (3/3) Rahoitusmalli Ilmainen julkishallinnon toimijoille vai asiakasmaksut? Perusrekisterissä olevien tietojen muutokset tehtävä maksuttomaksi Vastuukysymykset Tiedon tuottamisen vastuut määritettävä Koodistojen kansainvälisen yhteentoimivuuden tarkistamisprosessi? Onko sitä? Kuka huolehtii? Kuka omistaa koodien väliset kuvaukset? Kuka ylläpitää?

18 4 Millaisen rajapinnan kautta ja missä formaatissa toivoisin saavani koodiston julkishallinnon koodistopalvelusta?

19 Rajapinnat ja formaatit Toivottuja muotoja XML JSON REST CSV Excel SKOS, SKOSXL, SKOSMOS-softa RDF Inspire-direktiivin edellyttämät WMS/WFSmuodot Haravointi: OAI/PHM Jokin standardihakurajapinta (ISO 23950), SRU, Osa rajapintakuvausta yhdessä sovellusprofiilin kanssa WSDL tms. Yleisesti hyväksyttyjä standardimuotoja Muistetaan ihmiskäyttöiset käyttöliittymätkin, esim. web-pohjaiset Kaikilla käyttäjillä ei ole koodistonhallintapalvelua Lisättävissä uusia formaatteja ja rajapintoja joustavasti

20 Rajapinnat ja formaatit Kommentteja Määritettävä mikä on peruspalvelu (ekstraformaatit esim. maksullisia?) Tulevaisuudessa pitäisi päästä eroon Exceleistä ja CSV:istä (tosin kansainväliset tilastot saattavat niitä edellyttää edelleen) Jokaisen huolehdittava omien tietojensa ajantasaisuudesta Kuka hoitaa semanttista yhteentoimivuutta teknisen yhteentoimivuuden taustalla? Esim. mitä tarkoittaa aloituspäivämäärä eri tapauksissa Rajapinnan teknisen ja semanttisen ylläpidon järjestely? Toiminta- ja palvelutason varmuus! Nimiavaruuksissa tekniset toteutettavat määritykset vs. toteutustapa Yksilöivien koodien ilmoittaminen ja määrittely Lista saatavilla olevista koodistoista Rajapintojen versiointi + kuvaukset saataville Aika-aspekti otettava huomioon, siirtymävaihe, joka saattaa kestää pitkäänkin

21 5 Mitkä ovat kolme keskeistä kansallisen koodistopalvelun käyttötapausta tai toimintoa?

22 Keskeiset käyttötapaukset ja toiminnot Hallintamalli ja ylläpitoprosessi Koodiston sisällön ja metatiedon jakelu eri muodoissa Käyttäjien tarpeiden mukaiset koodistot arvoineen helposti saatavilla Uuden koodiston hyväksyttäminen ja suhteuttaminen muihin Yksittäisen koodiston hallintamalli, esim. kunnan lopetus Jakelu ja päivitysvelvoite Käyttäjärekisteröinti Tieto siitä, ketkä ovat käyttäjiä Ketkä kaikki nyt käyttävät tätä koodistoa? Jos tätä muuttaa, kehen se vaikuttaa? Koodiston ylläpitäjä voi lisätä/muuttaa/poistaa koodiston tai koodin Koodistojen väliset kuvaukset ja niiden aukot määritellään ja ylläpidetään ja tilkitään Hallintaprosessi toteutettu järjestelmässä

23 Keskeiset käyttötapaukset ja toiminnot Versionhallinta Versionmuutosten hallinta Koodiston ylläpitäjä vastaa koodiston versioista Mitä tarkoittaa koodi X koodistossa Y nyt tai ajankohtana Z? Milloin koodi X on ollut voimassa? Mistä löydän ts. mikä on oikea kuntanumero kunnalle X vuonna N? (versiointi) Toiminto: Tiedottaminen muutoksista Aiemmin voimassa olleiden koodistojen kysyminen Koodistojen muutoksista viestiminen Uusimpien koodistojen kysyminen Versiohallinta: tiedon hyödyntäjä näkee miten ja milloin koodisto on muuttunut Mikä on tämän luokituksen historia, esim. ilmanlaadun kv. luokituksen muutokset

24 Keskeiset käyttötapaukset ja toiminnot Koodistojen tietomalli ja käytettävyys Koodien ja koodistojen asettaminen hierarkioihin ja näiden löytäminen Luokitusavainten ( siltaus ) ylläpito Monikielisyys Käsitteen linkitys koodistoihin ja koodeihin myös palvelut Lista asiaa X koskevista koodistoista riippumatta ylläpitäjäorganisaatiosta Mitkä palvelut tukeutuvat tiettyihin koodistoihin haku + järjestelmäkohtaiset vivahde-erot + kuvausmahdollisuus Tiedonkyselijä kysyy oikeaa koodia Yksittäinen REST-kysely Käyttäjällä koodisto kysyy Onko jollakin samaa Onko liittymäpintoja Kuka ottaa ylläpitovastuun Koodistojen hakeminen omaan järjestelmään Web services Haravointi ulos ja sisään

25 Muita kommentteja

26 Keskustelusta poimittuja kommentteja Koodistoja koskevaa JHS:ää ei ole hyväksytty JUHTA:ssa, se on yhä luonnos-statuksena. Aiemmin ei ollut mahdollista osoittaa työlle toteuttajaa, minkä vuoksi JHS:ää ei hyväksytty. Kela ja THL aikovat jatkaa oman mallinsa pyörittämistä. Sosiaali- ja terveydenhuollon koodistopalvelu sisältää muutakin kuin koodistoja, kuten tietosisältöä ja lomakemalleja, ja sosiaalija terveydenhuoltotoimijat on sitoutettu käyttämään koodistopalvelua. On mahdollista, että joko heidän koodistopalvelunsa hakee VRK:n palvelusta tietoja tai toisin päin, esim. kuntakoodit. Koodistopalvelu nähtiin mahdollisuutena. Organisaatiot saavat itse edelleenkin ylläpitää koodistojaan ja luokituksiaan. Koodistopalvelussa pystytään selkiyttämään yksityisten luokitusten vastuujakoja, pystytään listaamaan se kuka vastaa minkäkin koodiston ylläpidosta. Toivottiin, että keskityttäisiin tiedon hallintaan ja sen prosesseihin ja mietitään myös hallintaprosessia ja elinkaarta ja sitä mitä metatietoja koodistot tarvitsevat ainakin vastuuhenkilöt. Huomautettiin, että Kansallinen koodistopalvelu ohjaa kohti semanttista yhteentoimivuutta. Miten yksittäiset käyttäjät saavat tiedon koodistoista? Luokitteluita ja koodistoja ei välttämättä löydetä, minkä takia yhteisiä luokitteluja ei osata käyttää. Haastettiin perusrekisteriviranomaiset: rekisterien koodistot on rakennettu omia rekistereitä varten. Jos kysyttäisiin substanssiosaajilta, mitä muutoksia haluttaisiin, saataisiin pienillä muutoksilla koodistot yleisempään käyttöön. Toivottiin, että kukin ei tekisi omaa palveluaan, vaan tehtäisiin yleiskäyttöinen palvelu. Spatiaalista tietoa ja historiatietoja toivottiin mukaan koodistopalveluihin. Tilastokeskuksella on tehtyä käsitemalli, jota voisi kenties hyödyntää tässä koodistopalvelutyössä. Kielten, maiden ja valuuttojen nimien käännöksien ylläpito on keskitetty jo Kotoistus-palveluun, jota hallinnoi Kansalliskirjasto.

27 Lync-kommentteja INSPIRE MIWP6 -ratkaisun implementointi kansalliseen luettelopalveluun (INSPIRE-luettelopalvelu, jossa 32 aineistoteemaa, implementoidaan ja laajennetaan tulevan paikkatietoalustan ja muilla tarvittavilla kansallisilla koodiluetteloilla). MML toteuttaa luettelopalvelua, jossa myös paikkatiedon skeemavarasto. Suomessa toimijoiden tulisi pikaisesti päivittää koodistot kansainvälisestikin vertailukelpoisiksi ja tiedon keräämistarpeen hyödynnettäväksi. Strukturoidun tiedon syöttö eli koodauksen osuus vie yhä enemmän eri toimintojen resursseja. Työ pitäisi aloittaa luotettavien koodistojen hyödyntämisestä. Suomalaiset tekevät mielellään omia koodistojaan (esim.spat), jota ymmärtääkseni ei missään muualla maailmassa käytetä. Lisäksi perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon koodistoja on vaikea harmonisoida molemmille toiminnoille hyödynnettäviksi. Semanttisen haun kehittämisessä on todettu, että pelkät koodiluettelot eivät riitä ominaisuussuodatukseen, vaan luotettavaan hakutulokseen tarvitaan tieto mitkä koodiarvot ovat todella ylläpidettyjä. Esim. Y-tunnukset=sektoriluokitus Tilastokeskus ja verottajan tarpeet: olisi tultava yksi Y-tunnuksiin perustuva koodistolataus, joka rikastettu kaikella tarvittavalla tiedolla ja vastaanottopäässä jaetaan se reskontriin ja xbrl-raportoinnin tarpeisiin. Koodistopalvelujen yhteentoimivuus on ensisijaista. Onko näköpiirissä kansallisesti keskitetty koodistopalvelu eri koodistopalvelujen yhteentoimivuuden toteuttajana? Lisenssimaksut? Koodistojen piti olla avoimia kaikille! Ilmainen julkishallinnon toimijoille - johan tuosta teknisestä ratkaisusta tulee kuluja toimijoille, jotka tietojen antajien on maksettava. Säädöspohjainen - jotta löytyy rahoitus toteutukseen - muuten on vaikeaa - kokemusta on. Koodistot täydentyy ja päivittyy - se on selvää.

28 Kiitos osallistujille! Yhteystiedot: