Toimintakertomus vuodesta 2012

Transkriptio

1 Toimintakertomus vuodesta 2012

2 Sisällysluettelo Saatteeksi... 3 Musiikki... 6 Aikuistyö... 9 Diakoniatyö Kansainvälinen työ Lapsi- ja perhetyö Pyhäkoulu Koululaisten iltapäiväkerho Varhaisnuorisotyö Nuorisotyö Kouluyhteistyö Rippikoulu Nuoret aikuiset Kirkkokahvila Tiedotus ja sosiaalinen media Seurakuntaneuvosto ja yhteinen kirkkovaltuusto Seurakuntaa palvelivat Konserttitilaisuudet Kannen kuva Sirpa Päivinen 2

3 Saatteeksi Lauttasaaren seurakunta kutsuu ihmisiä armollisen Jumalan yhteyteen ja haluaa antaa lauttasaarelaisille elämään kestävän perustan. Vuosi 2012 oli täynnä vilpitöntä tahtoa rakentaa lauttasaarelaisille entistä parempaa seurakuntayhteyttä. Vuoden alusta toteutettiin seurakunnan strategian 2015 kehittämiskohteita pala palalta. Tavoitteena on seurakuntayhteys, joka tukee lauttasaarelaisia entistä vahvemmin elämän eri käänteissä. Tähän kertomukseen vuodelta 2012 on koottu eri työalojen näkemyksiä toiminnasta. Alaotsikon alta löytyvät tekstit eivät ole keskenään yhteismitallisia. Ne tuovat esiin oman näkökulmansa. Toimintavuoden aikana lähetettiin ensi kertaa toimintaesite kaksi kertaa postitse jokaiselle seurakuntalaiselle. Halusimme näin kohdata heidät entistä laadukkaammin. Kirkkokahvilan rakentuminen kirkkorakennukseen toi aivan uudenlaisen tilan ja mahdollisuuden toimia. Ensikokemukset ovat olleet rohkaisevia. Kuva matkamessuilta 2012, Juha Rintamäki juontamassa kirkon matkamessukeskustelua. Vuodesta jäi mieleen erityisesti yksi tilaisuus. Koulujen yhteinen kevätjuhla Kasinonrannassa ei olisi sään puolesta voinut olla kehnompi. Vettä tuli vaakasuorassa ja tuuli mereltä piti huolta siitä, ettei sateenvarjoista ollut hyötyä. Tämän kaiken keskellä pidetty kevätjuhla jäi varmasti muidenkin mieleen, sillä kaikesta huolimatta fiilis oli hyvä ja suvivirsi kajahti useiden tuhansien laulaessa suusta. Haikeitakin hetkiä vietettiin. Työyhteisöstä jäi eläkkeellä kaksi pitkäaikaista työntekijää: kappalainen Helena Haataja ja pääsuntio Seppo Kataila. Kumpikin antoi vuosien aikana paljon seurakunnan toimintaan. Toivotamme heille siunattuja eläkepäiviä. On syytä kiittää myös kaikkia muita, jotka ovat työllään osallistuneet yhteisen hyvän rakentamiseen ja olleet tekemässä Lauttasaaren seurakunnasta armon yhteisöä. Taivaan Isä on pitänyt meistä huolta, ja olemme saaneet viettää Lauttasaaren kirkonmäellä ja ympäri Lauttasaarta hengellisyyden nälkää ruokkineita hetkiä. Tuhkakeskiviikkona 2013 Juha Rintamäki Lauttasaaren kirkkoherra 3

4 Jumalanpalveluselämä Toiminnan olennaiset piirteet Jumalanpalveluselämässä on jatkettu messun uudistamista. Nykyinen käytäntö aloitettiin pääsiäisenä Messu siirrettiin alkamaan klo 11, ja joillakin kerroilla messun jälkeen on ollut kirkkokahvin lisäksi brunssi- tai lounasvaihtoehto. Kirkkoväärtit (Irja Eklund, Matti Holopainen, Reino Järvinen, Kari Mattila, Tarja Paavolainen, Juhani Paavolainen, Helena Rantanen, Arto Saario, Kylli Tikkanen, Eeva Toivakka ja Mauno Viitanen), seurakuntaneuvoston jäsenet ja työntekijät ovat vuoden aikana saaneet edelleen esirukous- ja ehtoollisavustajakoulutusta. Heidän osallistumistaan messussa on uudistuksessa lisätty. Vuoden aikana väärtitoimintaan tuli mukaan kolme uutta henkilöä. Väärtien yhdyshenkilönä toimi Kari Mattila, papistosta Pirjo Työrinoja. Pääsääntöisesti paitsi suurina juhlapyhinä messussa on ollut mukana vain yksi pappi (liturgi) ja kanttori. Usein mukana on ollut myös soittajia tai laulajia. Avustavana työntekijänä on ollut joko diakoni, nuorisotyönohjaaja tai lastenohjaaja. Myös pyhäkoululaiset on kutsuttu messun alkuun, josta he ovat siirtyneett pyhäkoululuokkaan. Samanaikaisesti toteutuneen strategiauudistuksen hengessä moniammatillisuutta ja musiikin monimuotoisuutta on lisätty. Tärkeänä tavoitteena on ollut luoda jumalanpalveluksesta lämminhenkinen ja yhteisöllinen kokemus tuomalla samalla evankeliumi ja sakramentit kirkkaana esille. Konservointiliike Heidi Wirilander tarkasti ja osittain kunnosti liturgisten tekstiilien kunnon (valkoiset ja vihreät tekstiilit). Helsingin käsityön ystäviltä päätettiin tilata diakonien stoolat kaikissa väreissä. Ne toteutetaan tekstiilitaiteilija Norma Heimosen suunnitteleman malliston mukaan. Kirkollisten toimitusten laatua on pyritty jatkuvasti parantamaan. Kasteperheitä on muistutettu Pienelle parasta - kampanjasta. Kuluneena vuonna keskusteltiin yhteydenotoista vastasyntyneiden perheisiin jo ennen kastetta ja uusi käytäntö sovittiin aloitettavaksi vuoden 2013 alusta. Papit saivat oikeuden tutkia kummikelpoisuuden, kun aiemmin seurakuntasihteeri hoiti asian. Kummit päätettiin kutsua kerran kaudessa messuun. Vihityt parit kutsutaan kirjeellä parisuhdeiltapäivään, sureville omaisille lähetetään kutsu sururyhmään ja pyhäinpäivän kynttiläkirkkoon. Kuvassa kirkkoherra Juha Rintamäki pääsuntio Seppo Katailan kanssa. Kuva Pirre Saario Viikkomessuissa käytettiin virsien ohella Messulauluja -kirjan musiikkiantia. Erilaisia viikkomessuaiheita toteutettiin (mm. Rukoushelmipolku). Vuoden aikana järjestettiin viisi sunnuntaiillan messua (Kamarikuoron messu illan hämärtyessä, meditatiivinen messu Birgitan teksteihin, Afrikkalainen gospelmessu, Vapaaehtoisten kiitosilta, Popahtava messu). Taizélaulukirjoja hankittiin 30 kappaletta. 4

5 Arviointi toiminnasta ja asetettujen tavoitteiden toteutumisesta Julistustiimi järjesti kirkkoherran johdolla ns. epävirallisia musiikkityötä koskevia palavereita, joissa käsiteltiin virsisäestyksen uusia muotoja. Muutamassa messussa olikin kanttoreiden lisäksi muita ammattimuusikoita, mm. Inna Vintturi, Heikki Pohto ja Markku Perttilä. Ensimmäisenä adventtisunnuntaina vietettiin uuden Lasten virsi -kirjan käyttöönoton juhlamessua yhdessä Kirkon lapsityönkeskuksen ja piispa Irja Askolan kanssa. Tavoitteet toteutuivat hyvin. Tilastoiva selvitys työalasta Messujen osallistujat (suluissa vuoden 2011 luku): pääjumalanpalvelukset 6298 (6422), mikä luku sisältää myös konfirmaatiomessut, ehtoollisella kävijät 5767 (5232) ja muut jumalanpalvelukset (mm. viikkomessut) 6262 (6658). Havaittavissa oli hieman nousua ehtoollisella kävijöiden määrässä. Muissa jumalanpalveluksissa oli n henkilön vähennys edelliseen vuoteen, koska ala- ja yläkoulun kevätkirkkoja ei järjestetty, vaan sen sijaan pidettiin Suvivirsitapahtuma Kasinonrannassa. Kirkolliset toimitukset: Lauttasaaren seurakuntaan kastettiin 154 jäsentä, kuolleita oli 122 ja kirkollisia vihkimisiä 65. Pyhäinpäivänä Kuva Pirre Saario Arviointi resurssien käytöstä Kirkkosali on keskeinen tila ja se on ollut tiiviissä käytössä. Messu-uudistuksen mukaisesti papistoa on ollut vähemmän mukana messuissa ja heidän työnsä on painottunut enemmän toimituksiin. Kirkkoherran viran lisäksi seurakunnassa on yksi kappalaisen virka (toinen virka jäädytetty) Seurakuntapastoreita on ollut kolme. Kesällä toiminnassa oli mukana kesäteologi. Seurakunta toimii myös teologiharjoittelupaikkana. Kirkkoherralla on mahdollisuus kutsua keik- 5

6 kaluonteisesti pappeja työhön, jos omien resurssien mukaan ei niitä pystytä toimittamaan. Seurakunnassa on 1 ½ kanttoria, jotka ovat lomittaneet toisiaan. Arviointi ympäristötoiminnasta Toimintavuoden aikana järjestettiin yksi luomakunnan sunnuntain messu, jossa oli luomisteemaan liittyvää julistusta ja virsiaineistoa. Kirkkosaliin hankittiin kaksi Raamattua, joita seurakuntalaiset voivat käyttää messun aikana. Näin vältytään lisäämästä monisteita. Valoja sammuteltiin usein tyhjistä huoneista. Kirkkosalin ja seurakuntasalin energiahukka lienee suuri. Johtopäätökset toiminnan tulevaa suunnittelua varten Vuoden 2012 aikana aloitettiin konfirmaatiomessuohjelman toimittaminen. Se saadaan painokuntoon keväällä Messuohjelma toteutetaan suunnittelutoimisto Karstiumin kanssa kuten jo aiemmin painetut ohjelmat. Kirkkoherran kutsulla perustettiin uusi kutsumessuryhmä (pj. Arto Saario), joka suunnittelee erityisesti kutsumessuja toteutettavaksi kaksi kertaa vuodessa. Näihin kutsutaan uusia seurakuntaan muuttaneita jäseniä kirjeellä. Julistuksen vastuuryhmän esityksen mukaan vuonna 2012 kokoonnuttiin muutaman messun jälkeen saarnajatkoille, myöhemmin messuporinoihin. Näitä ei enää päätetty jatkaa. Pastori Erkki O. Aurasen ja Ulla Aurasen kanssa toteutettiin vuoden aikana kuusi Sanan ja rukouksen iltaa, joissa laulettiin virsiä ja ylistysmusiikkia. Iltoihin kuului ehtoollisen vietto. Sanan ja rukouksen illat toteutettiin kirkon rukouspiirin kanssa. Syksyllä järjestettiin Hillsong-ilta yhdessä seurakunnan nuorten aikuisten kanssa. Edellä mainittuja iltoja jatketaan. Kävijämäärät olivat molemmissa suuremmat kuin tavallisissa viikkomessuissa. Viikkomessujen lisäksi kevätkaudella on kaksi erityistä sunnuntai-illan messua. Päämessuissa oli musiikillisia teemamessuja. Vastasyntyneiden perheille päätettiin tarjota keväällä 2013 mahdollisuus yhteiskasteeseen sunnuntaina sekä uudenlainen vihkipäivä tornivihkiminen lauantai-iltapäivänä Kasinonrantaan on suunniteltu Suvivirsi-tapahtumaan tai Itämeri-teemaan liittyvää merihartautta. Äitienpäiväksi on suunniteltu Santiago de Compostelan- vaeltajien siunaamista, mahdollisesti syksylle ns. Tyhjän sylin messua. Musiikki Toiminnan olennaiset piirteet Seurakunnan musiikkityö on kristillistä julistus- ja kasvatustyötä. Siksi ei ole yhdentekevää, minkälaista musiikkia kirkossa soitetaan ja lauletaan. Laadukas ja ihmistä hoitava musiikki ilmaisee Jumalan luomistyön kauneutta. Hyvä musiikki on terapeuttista ja eheyttävää. Seurakunnan musiikkitoimintaa kantoi viime vuonna runsas joukko erittäin sitoutuneita vapaaehtoisia kanttoreiden johdolla. Heidän lisäkseen musiikkitoiminnassa ja messuissa oli mukana useita taitavia musiikin harrastajia ja ammattimuusikoita. 6

7 Musiikkiryhmät - Lauttasaaren Kirkon Kamarikuoro. 20-henkistä Kamarikuoroa johti Marjukka Andersson. Kuoro lauloi messussa noin kerran kuussa sekä suurina juhlapyhinä, 1. adventtisunnuntaita lukuunottamatta. Adventtikonsertti "Nun komm der Heiden Heiland" solisteineen+soitinyhtye su Konserttivierailu Öölantiin tehtiin kesäkuussa. - Seurakunnan lapsikuoroa johti keväällä 2012 kanttori Anni Nummila. Lapsia oli 22. Maaliskuun alusta johtajana oli Tea Polso ja laulajia 10. Aino Valojärvi palasi virkavapaalta 1.8, laulajia oli 11. Lapset lauloivat neljässä perhemessussa. - Nuorten bändi ja lauluryhmä toimi keväällä osittain itsenäisesti, osittain Anni Nummilan kanssa, syksyllä itsenäisesti. Jäseniä oli 9. Bändi ja lauluryhmä esiintyiväti nuorten torstai-illan messuissa ja nuortenilloissa. Afrikkalainen gospelmessu toteutettiin Tea Polson kanssa. Syksyllä lauluyhtye lauloi Popahtavassa messussa. - Päiväkerhon viikottaiset lauluhetket. Päiväkerholaisten, ohjaajien ja kanttorin viikottainen laulutapahtuma. Opeteltiin pääasiallisesti lasten hengellisiä lauluja ja virsiä kirkkovuoden kulkua seuraten. Lapset lauloivat omissa kirkkohetkissään ja juhlissaan. Syksyllä Aino Valojärvelle annettiin vastuu lasten ja nuorten musiikista seurakunnassamme. Mm. päiväkerhon lauluhetket ja niihin liittyvät Pienten lasten kirkkohetket siirrettiin Anderssonilta Valojärvelle. - Uusi toiminta : Eija Härkänen piti pienten musiikkikerhoa 0 4-vuotiaille viikottain. - Uusi toiminta : Popahtava messu toteutettiin pienen orkesterin kanssa, jossa muusikot säestivät virsiä kesän konfirmaatiomessuissa sekä neljässä muussa messussa. - Poliisien saunan virsilauluillat tunti toivevirsien laulamista kanttorin johdolla ennen saunomista toteutettiin kesällä kaksi kertaa. - Sanan ja rukouksen illoissa musisoivat kanttoreiden lisäksi nuorten lauluryhmä ja kahdesti Matti Holopaisen yhtye. - A-kanttori organisoi ja vastasi vuoden runsaasta kirkkokonserttitarjonnasta. - Kesäkahvila järjestettiin kesä elokuussa maanantaisin musiikkipitoisena yhteistyössä diakonian kanssa. Messuissa oli kanttorin lisäksi usein muita soittajia ja laulajia. Musiikkitoimintaan liittyivät myös kirkolliset toimitukset toimituskeskusteluineen, laitoskäynnit ja hartaudet, erilaiset piirit, joissa kanttorit kävi teemavierailuilla ja laulattamassa väkeä. Ohjelmassa olivat mm. Torstaipiiri, Seniorilautta ja Aamuklubi. Joulun alla Kauneimmat joululaulut järjestettiin myös palvelutalo Untuvassa ja Merikaaressa. Työhön kuuluivat mys rippikouluopetus ja messukasvatus. Musiikin teemamessut Vuoden aikana toteutettiin Lauttasaaren musiikkiopiston oppilaiden kanssa kolme messua, Renessanssimusiikin messu (Juvenalia-kuoro), Hans Leo Hasslerin musiikin messu (Leppävaaran kirkon kamarikuoro), Hiljaisuuden messu (Lauttasaaren Kirkon Kamarikuoro), Afrikkalainen gospelmessu (nuorten lauluryhmä ja bändi), Suvivirren sunnuntai, popahtavat messut, vauvakirkot ja pienten lasten kirkkohetket. 7

8 Kauneimmat joululaulut kaikuivat täpötäyden kirkkoväen toimesta jouluna Kuva Arto Saario Lauttasaaripäivänä järjestettiin urkuesittely ja mahdollisuus soittaa urkuja parvella teemalla Urku auki! Mukana oli seuran puheenjohtaja Ville Elomaa. Arviointi toiminnasta ja asetettujen tavoitteiden toteutumisesta Asetetut tavoitteet saavutettin hyvin. Toimintaa oli paljon monille ikäryhmille. Tilastollisestikin työ onnistui erinomaisesti. Lauttasaaren seurakunnan monipolvista musiikkityötä arvostetaan ja siihen halutaan osallistua. Kirkossa ja seurakuntasalissa pidetyillä konserteilla tavoitettiin noin 5770 kuulijaa, kirkon ulkopuolella lisäksi n. 500 erityisesti tavoiteltuja ikäryhmiä (lapset ja heidän vanhempansa, keskiikäiset ) sekä ihmisiä, jotka eivät osallistu aktiivisesti muuhun seurakunnan toimintaan. Uutena asiana järjestettiin popahtavia messuja ja pienten musiikkikerho. Konserttitarjonnassa oli mm. gospelia. A-kanttorin yhteistyö saarelaisten musiikkitoimijoiden kanssa jatkui. Näitä olivat musiikkiopisto, konservatorio, Lauttasaaren Laulajat ja Lauttasaaren Orkesteri sekä päiväkodit, Lauttasaariseura ja Lauttasaari-lehti. Yhteistyö koulujen ja muusikkokontaktien kanssa jatkui. Saunailtojen virsilauluosiosta pidettiin ja se tavoitti uusia ihmisiä. Tilastoiva selvitys työalasta Säännöllisesti kokoontuvissa musiikkiryhmissä jäseniä oli 80 (lapsia ja aikuisia). Konserttiluettelo on liitteenä vuosikertomuksen lopussa. Arviointi resurssien käytöstä (tilat, henkilökunta, raha) Seurakunnassamme on 1,5 kanttorin virkaa. A-kanttori (100 %) ja osa-aikainen (50%) B- kanttori. Seurakunta kasvaa. Musiikille on tilausta. 8

9 Seurakunnan tilat ovat musiikkityölle erinomaiset, samoin soittimet. Kirkkosali on runsaasti käytössä. Seurakuntalaiset ovat kiinnostuneet hyvästä musiikista. Musiikkitoiminta toteutettiin edellisvuodesta pienennetyn toimintamäärärahan sekä ohjelmatulojen avulla. Popahtavat messut maksettiin erillisistä määrärahoista. Arviointi ympäristötoiminnasta Muistutus kaiken kauniin ja elävän vaalimisen tärkeydestä on hengellisessä musiikissa jatkuvasti esillä. Monisteiden käyttö on ollut harkittua. Valoja on sammutettu. Ryhmille on tiedotettu sähköisesti ja monisteiden käyttöä on minimoitu. Johtopäätökset toiminnan tulevaa suunnittelua varten Musiikilla on seurakunnassamme useita kokemuksen kautta kehitettyjä toimintamuotoja, joiden sisältö uudistuu jatkuvasti. Uusia ihmisiä tulee mukaan, ohjelmistot ja haasteet vaihtuvat. Hyväksi todettuja toimintamuotoja jatketaan. Laadukas musiikki perustuu pitkäjänteiselle työskentelylle. Tulevissakin toiminnoissa on avainsanana laatu, ei määrä. Hyvää yhteistyötä saaren musiikkiryhmien ja -toimijoiden kanssa jatketaan: saaren ryhmille ja muusikoille annetaan tilaa seurakunnan musiikkikentässä. Sunnuntai-iltojen kirkkokonsertteja on perusteltua järjestää edelleen. Niiden kautta saavutetaan tuhansia seurakuntalaisia. Nykyisten kuorojen ja ryhmien toiminta jatkuu. Musiikille esiintymispalkkioihin myönnetty toimintamääräraha on jaettu uudella tavalla jumalanpalveluselämän ja musiikin talousarvioihin. Aikuistyö Arviointi toiminnasta ja asetettujen tavoitteiden olennaiset piirteet Tukiryhmä pyrki herättämään ja syventämään vuotiaiden seurakuntalaisten hengellistä elämää järjestämällä heille erilaisia tavoitetta tukevia tapahtumia sekä kirkkorakennuksessa että sen ulkopuolella. Tavoitteena oli myös omalta osaltaan kehittää seurakunnan yhteiskuntaja yhteisösuhteita ja myös yhteistyötä seurakunnan eri tiimien kanssa. Yhteydet Lauttasaaren yrittäjiin tiivistyivät edelleen. Syntymäpäiväjuhlissa kävi vähemmän ihmisiä kuin aikaisemmin. Muiden tapahtumien osallistujamäärissä ei ollut merkittäviä muutoksia. Tilastoiva selvitys työalasta vuodelta 2012 Ryhmänimi Kokoontumispaikka Kertoja Läsnä/keskimäärin Tule sellaisena kuin olet - raamattupiiri Savenvalajat - raamattupiiri Lauttasaaren kirkko, kerhohuone 14 Kerhohuone 10 kevät: 9 syksy: 8 kevät: 12 syksy: Pvm Tapahtuma Teema tai kohde Läsnä ja Parisuhdevuorovaikutusiltapäivä Parit 23+5(lastenhoito)= (lastenhoito)= ja Messu Ekumeeninen valtak. raamattus. Seurakuntalaiset Lauttasaaren Yrittäjien kevätmarkkinat Lauttasaari-päivät Infotilaisuus 55 9

10 ja Virsilaulu-saunaillat Seurakuntalaiset Kirkkoretki Helsingin kansain- väliseen 5 seurakuntaan Syntymäpäiväjuhla Viikkomessu ja iltatee 50- ja 60-vuotiaat 40-vuotiaat 45 7 Arviointi resurssien käytöstä Resurssien mukaan suunniteltu toiminta onnistui arvioiden mukaan. Rahaa meni arvioitua vähemmän, koska Kataja ry antoi jälleen kanta-asiakasalennuksen. Arviointi ympäristötoiminnasta Aikuistyö jatkoi jo monta vuotta ollutta tapaa olla käyttämättä kertakäyttöastioita ja lähettää tarvittavat paperit sähköpostin liitetiedostoina. 50- ja 60-vuotiaiden syntymäpäiväjuhlan esitteet olivat kaksipuolisina A5-muodossa. Kirkkoretken kohteeseen on tultu yleensä julkisilla liikennevälineillä tai polkupyörällä. Johtopäätökset toiminnan tulevaa suunnittelua varten Raamattupiirejä, virsilaulu-saunailtoja, infotilaisuuksia, parisuhdeiltapäiviä, 50- ja 60-vuotiaiden syntymäpäiväjuhlia ja vastuumessuja on syytä jatkaa. (70-vuotiaille ja sitä vanhemmille järjestetään syntymäpäiväjuhla kaksi kertaa vuodessa.) Sen sijaan päätettiin, ettei 40-vuotiaita kutsuta jatkossa erikseen viikkomessuun ja iltateelle. Toimintavuoden aikana kiinnitettiin entistä enemmän huomiota siihen, että seurakunta ei tarjoa riittävästi toimintaa yksin asuville. Diakoniatyö Toiminnan olennaiset piirteet Diakoniatyö tukee seurakunnassa lähimmäisrakkauden ja keskinäisen huolenpidon toteutumista. Tarkoitus on myös antaa mahdollisuus löytää Jumalan armo ja rakkaus sekä seurakuntayhteys. Pyrkimyksenä on ihmisten inhimillisen kärsimyksen vähentäminen, elinolosuhteiden ja elämän laadunparantaminen. Diakoniatyö on asiakaslähtöistä. Teemme koti-, laitos-, sekä sairaalakäyntejä. Vastaanotamme asiakkaita toimistollamme avovastaanotolla kolmena päivänä viikossa. Kullakin työntekijällä on oma vastuualueensa, mm. mielenterveys-, vanhus-,eläkeläis-, vapaaehtois- ja muu diakoninen- ja lähetystyö. Diakonian retkipäivien järjestäminen ja ainakin yksi leiri järjestetään vuodessa. Arviointi toiminnasta ja asetettujen tavoitteiden toteutumisesta Lauttasaarelaisten ikäihmisten tuomiin haasteisiin, mm. sosiaalisiin, psyykkisiin, fyysisiin ja hengellisiin ongelmiin pystyimme vastaamaan melko hyvin. Saimme sosiaali- ja terveyspalvelujen kautta yhteydenottopyyntöjä, joihin pystyimme reagoimaan lyhyellä aikavälillä. Asiakaskontakteja meillä oli kodeissa 177, vastaanotolla 220 ja muualla (laitoksissa, sairaaloissa ym. tiloissa ja tilanteissa) 189, yhteensä 586. Puhelin ja sähköpostikontakteja oli 306. Suurin osa 10

11 asiakaskontakteistamme oli iältään yli 74-vuotiaita. Vastaanotolle asiakas pääsi samalla viikolla, usein seuraavana päivänä tai jopa samana päivänä(tilanteen mukaan) Ruoka-avustuksia annettiin 3760 e ja muita avustuksia 3486,66 e, yhteensä 7246,66 e (saimme diakoniarahastosta 2916 e). Lauttasaaren Perhesäätiöltä saimme avustusta yhteensä 1750 e. Joulukasseja jaoimme yhteensä 50 kappaletta. Diakoniatyön erilaisia tilaisuuksia oli 23, retkiä 6 ja yksi leiri (perheleiri Karjalohjan Päiväkummussa). Säännöllisesti kokoontuvia ryhmiä oli 17. Vapaaehtoisia diakonityössä oli mukana 44, osa aktiivisia ja osa käytettävissä satunnaisesti. Lähimmäispalvelijoita oli 29 ja he kävivät 23 apua tarvitsevan luona. Yhteisvastuutapahtuma (Helmirieha) oli , Yhteisvastuu- tuotteita oli myynnissä kahvilassa helmi-huhtikuun ajan. Seurakuntalaisillemme lähetettiin seurakunnan kevätesitteen mukana tietoa Yhteisvastuusta ja pankkisiirto oli mukana. Yhteisvastuun tuotto oli Lauttasaaren seurakunnassa ,28 e, josta oman seurakunnan osuus oli 651,40 e. Järjestimme Lauttasaaren pitkäaikaistyöttömille retkipäivän Päiväkumpuun, Espooseen, mutta se ei toteutunut, koska ilmoittautuneita ei ollut. Arviointi resurssien käytöstä Diakoniatiimissä on kolme diakoniatyöntekijää ja diakoniapappi. Henkilöstömäärään resurssit ovat riittävät. Teemme yhteistyötä seurakunnan muiden työalojen kanssa. Rovastikunnallinen työ kehittyy koko ajan, ja sen myötä toimintaan käytetään eri seurakuntien työntekijöitä mm. retkiin, leireihin ja erilaisiin tapahtumiin. Työntekijöiden kesken pystymme jakamaan vapaapäivät ja lomat. Yhteiset tiimin kokoukset pidetään kuukausittain, ja hankalien työasioiden jakaminen työntekijöiden kesken on helpottanut jokaisen työtä. Arviointi ympäristötoiminnasta Viron vaatekeräystä ei enää viime vuonna toteutettu, mutta lahjotettuja tavaroita pyrimme mahdollisuuksien mukaan toimittamaan edelleen tai veimme tavarat lähimpään kierrätyskeskukseen. Neuvoimme myös, minne voi viedä tavaraa tai mihin voi ottaa yhteyttä. Hankimme tavaroita, jos mahdollista, myös yhteiskäyttöön. Tiimissä harkittiin, mitä tarvitaan ja mitä voidaan lainata muualta, esim. tavaroita tai laitteita toisesta seurakunnasta. Piireissä ja kerhoissa ja tapahtumissa tuotiin esille, että käytämme Reilun kaupan tuotteita, ja muutenkin keskustelimme ja puhuimme ympäristöasioista. Johtopäätökset toiminnan tulevaa suunnittelua varten Pyrkimyksenämme on kehittää jo olemassa olevia toimintoja ja saada siihen jotakin uutta. Yhteisvastuun kotimaan kohde vuonna 2012 ovat yksinäiset ja syrjäytyneet ikä-ihmiset. Toivomme tavoittavamme heidät paremmin Lauttasaaren alueella kehittämällä etsivää vanhustyötä ja lisäämällä yhteistyötä alueen muiden toimijoiden kanssa. Haasteenamme on tavoittaa diakonian asiakkaat paremmin ja aktivoida heitä toimintaan. Diakonisille retkille ja leireille on haastavaa löytää asiakkaita, joten diakoniatyöntekijät pyrkivät keksimään tapoja osallistaa kohderyhmiä matalan kynnyksen toimintaan. 11

12 Kansainvälinen työ Seurakunnan toiminnan olennaiset piirteet Seurakunnan kansainvälisen työn tehtävänä on välittää lähimmäisenrakkautta ja kristillistä ilosanomaa kaikkialle maailmaan. Kansainvälinen työ pyrkii auttamaan siellä, missä hätä on suurin. Lauttasaaren seurakunnan kansainvälinen työ tapahtuu niin paikallisella tasolla kuin kansainvälisesti. Kansainvälisen työn tavoitteena on olla yhteyksissä yli kirkkorajojen, tehdä monikulttuurista työtä paikallisella tasolla ja seurakuntamme seinien ulkopuolella. Kansainvälisen vastuun tulee läpäistä kaikki seurakunnan eri työmuodot ja olla selkeä ja pysyvä osa koko seurakuntatyötä. Arviointi toiminnasta ja asetettujen tavoitteiden toteutumisesta Vuoden 2012 painopistealueita kansainvälisessä työssä olivat tiedotus, rovastikunnallinen yhteistyö ja toimijoiden aktivointi. Asetimme tavoitteeksi myös ideoida uusia tapahtumia eri ikäryhmille yhteistyökumppaneiden kanssa ja aktivoida uusia vapaaehtoisia mukaan kansainvälisen työn ryhmään. Vuoden 2012 tavoitteita asetettaessa Kirkkokahvila-suunnitelmat olivat alkuvaiheessa eikä niitä huomioitu suunnitelmaa tehdessä. Lisäksi kesällä 2012 Marko Heusala siirtyi kansainvälisen työn papiksi Helena Haatajan jäätyä eläkkeelle. Tiedotusta lisättiin vuonna 2012 koko seurakunnassa postittamalla kevät- ja syysesitteet lauttasaarelaisiin koteihin. Kirkkokahvilan myötä saimme myös yhdet uudet Internet-sivut, joiden päivitystä tulisi kuitenkin kehittää. Kirkkokahveilla ja erilaisissa tapahtumissa pidimme kansainvälisiä asioita esillä. Kirkkokahvilassa oli syyskuusta joulukuuhun myynnissä erilaisia lähetysaiheisia lahjatavaroita. Rovastikunnallinen yhteistyö tiivistyi entisestään, ja kansainvälisen työn sihteeri osallistui aktiivisesti erilaisiin verkostoihin. Rovastikunnallista toimintaa ei vuonna 2012 erityisesti järjestetty, sillä osallistujia on viime vuosina ollut melko vähän. Kansainvälisen työn toimintaryhmän vapaaehtoisten määrä kaksinkertaistui vuoden aikana. Kansainvälisen ryhmän puheenjohtajana toimi Pirre Saario ja ryhmä kokoontui n. 6 kertaa. Kansainvälisessä ryhmässä suunniteltiin paljon tulevaa ja suunniteltiin lähetyspyhien sekä lähetyskahvien ohjelmaa. Kansainvälisen työn ryhmä on aktiivinen ja työntekijät saavat ryhmästä niin tukea kuin ideoita. Pirre Saarion vetämä eri maita ja kulttuureita esittelevä International Afternoon järjestettiin 5 kertaa. Kansainvälinen työ järjesti lähetyspyhän 8 kertaa ja Kauneimmat joululaulut -tapahtuman joulukuussa. Lisäksi kerran kuussa vietettiin lähetyskahveja Kirkkokahvilassa ja Äiti Teresat kokoontuivat syys- sekä kevätkaudella joka toinen viikko. Äiti Teresan sisaria tuettiin kutomalla n. 50 tilkkupeittoa ja valmistamalla sidetarpeita Intiaan. Kansainvälinen ryhmä International Afternoon kokoontui noin kerran kuukaudessa Pirre Saarion johdolla syksystä kevääseen. Lähetysrengas lakkautettiin vuonna 2012, sillä lahjoituksia renkaan kautta lähetysjärjestöille ei ole tullut viime vuosina. Kansainvälisen työn sihteeri ja pappi pitivät rippikoululaisille oppitunteja lähetystyöstä. 12

13 Yhteiskuva Noon seurakunnan alttarin edessä ystävyysseurakunta neuvottelujen yhteydessä syksyllä Kuva Pirre Saario Virolaisen Nõon seurakunnan kanssa aloitettiin ystävyysseurakuntaneuvottelut, kun Lauttasaaren seurakunnan delegaatio vieraili Nõõssa marraskuussa. Neuvotteluja jatketaan Lauttassaaressa tammikuussa Neuvottelut Ammanin Hyvän paimenen seurakunnan kanssa ovat pysähdyksissä. Nimikkokohteet Vuonna 2012 tuettiin rukouksin, taloudellisesti ja yhteydenpidoin viittä eri nimikkokohdetta, joista on solmittu sopimukset lähetysjärjestöjen kanssa. Tiedotimme kohteiden ajankohtaisista tapahtumista Internetissä kansainvälisen työn kotisivuilla sekä kirjeitse lähetysrenkaan ja kummiryhmän jäsenille. Roy ja Sirpa Rissasen työsuhde päättyi Suomen Lähetysseuraan ja uutta nimikkosopimusta ollaan etsimässä. Seurakunnan tukemat kohteet Angola opetus- ja raamatunkäännöstyö. Nimikkolähettinä Riikka Halme-Berneking Israel/Palestiinalaisalueet kummilapsi- ja ihmisoikeustyö. Roy ja Sirpa Rissanen (asuinpaikka Kypros), Kamerun fulfuldenkielinen radiotyölähetystyö Egypti pyhäkoulutyö Kairon slummialueilla Kiina laosilaisen Chinda Souksepauthin opiskelu Hongkongin luterilaisessa teologisessa seminaarissa Järjestö Suomen Lähetysseura Suomen Lähetysseura Sanansaattajat ry Suomen Piplia-seura Suomen Lähetysseura Suomen Lähetysseura 13

14 Arviointi resurssien käytöstä Toiminnassa oli vuoden aikana mukana kansainvälisen työn sihteeri ja kansainvälisen työn pappi. Työtä on aktiivisesti tukenut kansainvälisen työn ryhmä. Arviointi ympäristötoiminnasta Vuonna 2012 kansainvälisen työn tapahtumissa käytettiinreilun kaupan tuotteita. Kansainvälisen työn ryhmä valitsi myös Kirkkokahvilaan lahjavitriiniin sellaisia tuotteita, jotka täyttävät reilun kaupan standardit. Myimme Suomen Lähetysseuran ja Kirkon ulkomaanavun tuotteita, kuten Reilun kaupan kahvia, teetä, koruja, suklaata, mausteita ja erilaisia lahjatavaroita. Kansainvälisen työn ryhmän tapaamisissa käsittelimme ympäristöasioita ja Reilua kauppaa. Järjestäessämme tapahtumia ja kerätessämme tuottoa lähetys- ja kansainvälisen työn hyväksi haluamme tehdä eettisiä valintoja, jotka tukevat kehitysmaita. Johtopäätökset toiminnan tulevaa suunnittelua varten Kansainvälisestä työstä kiinnostuneita seurakuntalaisia on paljon, ja heitä tulee entisestään rohkaista mukaan toimintaan. Kansainvälisen työn ryhmä on aktiivinen ja vahvasti mukana niin suunnittelussa kuin toiminnan järjestämisessä. Vuonna 2013 kehitämme yhteistyötä lähetysjärjestöjen kanssa ja tuomme sitä yhä enemmän seurakuntalaisten tietoisuuteen. Meidän tulee myös ottaa huomioon, että lauttasaarelaisista 11 % on ulkomaalaistaustaisia. International Afternoon on hyvä aloitus ulkomaalaistaustaisten aktivoimiseksi, mutta myös uusia toimintamuotoja tulee pohtia ja pyrkiä tavoittamaan ulkomaalaistaustaisia entistä paremmin. Lapsi- ja perhetyö Lapsityön toiminnan olennaiset piirteet Lapsi- ja perhetyön osa-alueita Lauttasaaren seurakunnassa ovat päiväkerhot, avoin päiväkerho, aamuklubi sekä pyhäkoulutyö. Päiväkerhot tarjoavat säännöllistä kerhotoimintaa 3 6- vuotiaille lapsille viitenä päivänä viikossa. Avoin päiväkerho sekä Aamuklubi tarjoavat toimintaa lapsille vanhempineen tai hoitajan kanssa. Avoin päiväkerho kokoontuu kolmena päivänä viikossa ja Aamuklubi torstaiaamuisin. Pyhäkouluun tulevat yli 4-vuotiaat lapset yksin ja sitä nuoremmat vanhemman tai hoitajan seurassa. Pyhäkoulu kokoontuu sunnuntaisin messun aikana. Pyhäkoulutyön tarkoitus on tukea lapsia ja perheitä turvaamaan Jumalaan Isänä, joka on aina lähellä lapsiaan. Uusina toimintamuotoina ovat avoin perhekahvila sekä pienten lasten musiikkikerho. Lapsi- ja perhetyössä yhteistyötä tehdään kunnallisten toimijoiden, esimerkiksi päiväkotien ja neuvolan kanssa. Arviointi toiminnasta ja asetettujen tavoitteiden toteutumisesta Tavoite on ollut kaikkien lapsityön toimintamuotojen kautta tukea perheitä eri tavoin sekä tarjota lasten kristillistä kasvatusta. Toimintaan on etsitty ja löydetty uusia muotoja esimerkkeinä avoin perhekahvila sekä lasten lauantaihoito. Nämä uudet toiminnat jatkavat hyvien kokemusten siivittämänä. Päiväkerhot ovat toimineet lähes täysinä ryhminä ja avoimeen päiväkerhoon on tullut jatkuvasti uusia lapsia vanhempineen ja hoitajineen. Kerran viikossa pidettävä Aamuklubi on ollut edelleen suosittu toimintamuoto, ja pyhäkoulun osallistujamäärä on saatu nousemaan toivotusti. 14

15 Tilastoiva selvitys työalasta Päiväkerhoja on ollut toiminnassa joka päivä klo Ryhmiä on ollut viisi, joista neljä on 5- päiväisiä ja yksi 3-päiväinen. Yksi ryhmistä on ollut esikouluryhmä. Ryhmäkoko on 7 10 ja yhteensä lapsia on keväällä ollut 47 ja syksyllä 46. Avoimessa päiväkerhossa on kävijöitä ollut keskimäärin 25 aikuista lapsineen, Aamuklubissa kävijöitä 10 lapsineen. Pyhäkoulussa lapsia on käynyt Heistä osa on ollut alle neljävuotiaita, ja heillä on tuolloin myös vanhempi mukana. Kevätretki tehtiin tällä kertaa Teatterimuseoon ja osallistujina olivat kaikki päiväkerhoryhmät. Vanhempainiltaan osallistui 35 vanhempaa. Perhekahvilassa kävi keskimäärin kuusi aikuista lapsineen ja musiikkikerhossa 10 lasta vanhemman kanssa. Lasten Virsi-kirja julkaistiin adventtina 2012 Lauttasaaren kirkossa. Piispa Irja Askola saarnasi. Seurakunnan Lapsikuoro oli esityksessään loistava. Kuva Pirre Saario Arviointi resurssien käytöstä Lastenohjaajia on ollut jokaisessa ryhmässä yksi. Lisäresurssina päiväkerhossa on ollut syksystä lähtien kaksi siviilipalvelusmiestä, joista toinen on ollut kerhossa viisi päivää ja toinen kaksi kertaa viikossa. Avoimen päiväkerhon vetäjänä on toiminut lastenohjaaja, joka pitää 3- päiväistä päiväkerhoryhmää. Aamuklubi ja avoin perhekerho ovat toimineet vapaaehtoisten vetäjien voimin. Pyhäkoulussa vapaaehtoisten lisäksi opettajina ovat toimineet lapsityön pappi sekä yksi lastenohjaaja. Taloudelliset resurssit ovat olleet hyvät. Hankintoja on voitu tehdä ja niihin on ollut tarvettakin. Arviointia ympäristötoiminnasta Lasten päivittäinen ulkoilualue on hyvä paikka luonnon ihmeiden seuraamiseen. Ympäristötoimintaa on esimerkiksi jokavuotinen perunoiden maahanlaitto ja syksyllä perunannosto. Luontoa havainnoidaan muutenkin ulkoilutilanteissa. Kierrätysmateriaaleja käytetään mahdolli- 15

16 suuksien mukaan ja iänmukaisesti käydään keskusteluja kierrätyksestä, lajittelusta sekä sähkön ja veden säästämisestä. Kierrätystapahtuma on toteutettu sekä keväällä että syksyllä. Lapsityöstä on yksi lastenohjaaja sekä tiimivastaava mukana seurakunnan ympäristötyöryhmässä. Johtopäätökset toiminnan tulevaa suunnittelua varten Päiväkerhot, avoin päiväkerho, Aamuklubi sekä pyhäkoulu ovat suosittuja toimintamuotoja Lauttasaaren seurakunnassa. On kuitenkin pyrittävä jatkuvasti tukemaan perheitä entistä paremmin ja etsittävä uusia hyviä toimintoja varhaiskasvatustyöhön. Kristillistä kasvatusta on pidettävä tärkeänä esillä kaikessa toiminnassa. Tärkeää on myös pitää huoli yhteistyöstä eri lapsi- ja perhetyötä lähellä olevien tahojen kanssa. Pyhäkoulu Toiminnan olennaiset piirteet Pyhäkoulu kokoontuu sunnuntaisin messun aikana. Pyhäkoulun tarkoituksena on vahvistaa lasta uskossa kolmiyhteiseen Jumalaan. Pyhäkoulun lähtökohtana on turvallisuus ja rakkaus erilaisia lapsia kohtaan. Tahdomme tukea lapsia ja perheitä turvaamaan Jumalaan Isänä, joka on aina lähellä lapsiaan. Arviointi toiminnasta ja asetettujen tavoitteiden toteutumisesta Pyhäkoulun tavoitteena on kasvattaa pyhäkoululaisten kävijämäärää, ja siinä on onnistuttu. Vuoden 2012 aikana pyhäkoulun kävijämääräksi vakiintui n. 10 lasta/kerta. Usein lapsia oli reilusti enemmän. Pyhäkoulumme leimallinen piirre on tietynlainen perhepyhäkoulu, sillä lapset ovat niin pieniä, että monien vanhemmat kulkevat mukana. Saimme myös kaksi uutta pyhäkouluopettajaa. Opettajina toimivat Jonna Aakkula, Terttu Pesonen, Ulla Turtola ja Sanna Yli-Koski-Mustonen sekä työntekijöistä Eija Härkänen ja Annette Markkunen. Pyhäkoulun kohdalta asetetut tavoitteet ovat täyttyneet. Arviointi resurssien käytöstä Pyhäkoulun tärkein resurssi ovat motivoituneet pyhäkoulunopettajat. Tällä hetkellä meillä on hyvät resurssit. Taloudelliset resurssit ovat erittäin hyvät, emmekä ole hyödyntäneet niitä juuri ollenkaan. Emme ole aikoihin hankkineet pyhäkouluun mitään uutta, mutta nyt voisi olla aika uudistaa esim. hartausnukkevalikoimaamme. Tarvitsemme myös parempia askartelumateriaaleja. Arviointi ympäristötoiminnasta Pyhäkoulun ympäristötoiminta on pientä ja painottuu kevääseen, luonnon heräämiseen ja ihmettelyyn. Johtopäätökset toiminnan tulevaa suunnittelua varten Pyhäkouluun ei ole tiedossa suuria muutoksia. Sen sijaan olemme pidempään miettineet, että voisimme kerran vuodessa yrittää saada pyhäkoululaisia perheineen pienelle retkelle. Sopiva ajankohta voisi olla loppukevät tai alkukesä. Iloitsemme, jos lapset ja pyhäkoulunopettajat py- 16

17 syvät mukana. Jatkossa olisi hyvä kiinnittää erityistä huomiota pyhäkoululaisten messuyhteyden vahvistamiseen. Pyhäkoululaiset voisivat käydä yhdessä ahkerammin ehtoollisosiossa siunattavina. Koululaisten iltapäiväkerho Iltapäiväkerhon olennaiset piirteet Iltapäiväkerhon toiminta on Opetusviraston koordinoimaa, valtion tukemaa toimintaa. Kerhotoimintaa tarjotaan luokkalaisille lapsille. Vuonna 2012 kaikki Lauttasaaren seurakunnan iltapäiväkerhoon hakeneet lapset saivat paikan kirkon kerhosta. Ryhmäkoko on nykyisellään 75 lasta. Toiminta ajoittuu klo välille niin, että klo välinen aika on seurakunnan omaa toimintaa. Toiminnan tarkoitus on tarjota monipuolista ja virikkeellistä toimintaa lapsille, lepoa unohtamatta. Yhteistyötä tehdään jatkuvasti Opetusviraston sekä koulun kanssa. Arviointia toiminnasta ja asetettujen tavoitteiden toteutumisesta Tavoite laadukkaan ja turvallisen iltapäivähoidon tarjoamisesta lapsille on toteutunut. Vaikka lapsimäärä on ollut suuri, hyvällä suunnittelulla ja tarpeellisella ohjaajamäärällä on pystytty tarjoamaan virikkeellinen ympäristö sekä turvallinen päivä lapsille. Iltapäiväkerhossa on toiminut sählykerho ja tyttöjen jumppakerho, ja kaksi kertaa viikossa on tehty askarteluja ja käsitöitä. Keskiviikkoisin on toiminut kanttorin ohjauksessa lapsikuoro, johon myös osa iltapäiväkerholaisista on osallistunut. Tilastoiva selvitys työalasta Iltapäiväkerhossa oli keväällä 60 lasta ja syksyllä aloitti 75 lasta. Lapsimäärää kasvatettiin kerhopaikkojen lisääntyneen kysynnän takia. Syksyllä järjestettiin mahdollisuus vanhempainvarttiin ohjaajan kanssa, ja tätä mahdollisuutta käytti 25 perhettä. Vanhemmille järjestettiin myös vanhempainilta, johon osallistui 35 vanhempaa. Iltapäiväkerhosta tehtiin kevätretki Korkeasaareen. Arviointi resurssien käytöstä Iltapäiväkerhossa ohjaajia oli sekä keväällä että syksyllä laskennallisesti 1 ohjaaja/13 lasta. Iltapäiväkerhossa oli jatkuvasti lisäresurssina yksi siviilipalvelusmies. Kerhon kulut pysyivät budjetin rajoissa. Arviointi ympäristötoiminnasta Iltapäiväkerhossa on pyritty käyttämään kierrätysmateriaaleja mahdollisimman paljon. Lajittelun tärkeyttä on korostettu. Sähkön ja veden säästäminen on ollut kerhossa esillä. Luontoa on seurattu kerhossa luonnollisena osana ulkoilua. Hartaushetkissä on otettu luonnonsuojelu ja luonnon tärkeys muutenkin esiin. 17

18 Johtopäätökset toiminnan tulevaa suunnittelua varten Iltapäiväkerhon toiminta on tarkoin suunniteltua ja se korostuu entisestään ryhmäkoon kasvaessa ensi syksynä. Sekä ryhmien että tilojen jakaminen on suunniteltava järkevästi. Haasteena on toiminnan laadun säilyminen sisällöllisesti sekä huomion kiinnittäminen ohjaajien työhön ja sen kehittämiseen. Toimintaa ja sisältöä on kehitettävä jatkuvasti niin että lapsi on siinä tärkeimmässä osassa. Varhaisnuorisotyö Varhaisnuorisotyö tarkoittaa 7 14-vuotiaiden parissa tapahtuvaa toimintaa, kuten kerhot, retket ja leirit ja erilaiset tapahtumat. Toiminnan tavoitteet ja toteutuminen Tavoitteena on herättää varhaisnuorissa kiinnostus kirkon toimintaan ja uskoon. Tarkoituksena on saada varhaisnuori-ikäisiä tyttöjä ja poikia mukaan seurakunnan toimintaan ja erityisesti retki- ja leiritoimintaan. Luonto ja sen kunnioittaminen ovat myös olleet tärkeitä perusarvoja varhaisnuorisotyön kasvatuksessa. Tilastoiva selvitys työalasta Retket ja leirit ovat varhaisnuorisotyön merkittävin työalue. Seurakuntayhtymän kesäleiri Jäniksen jäljillä (4 poikaa) ja kaksi rovastikunnallista viikonloppuleiriä eivät lisänneet merkittävästi kävijämäärää. Kuva Pirre Saario Kymppijuhlat pidimme marraskuussa vuoden aikana 10 vuotta täyttäneille. Tarjosimme heille Pressan katit -esityksen, joka oli onnistunut tilaisuus. Paikalla oli 25 tyttöä ja poikaa. Pastori Annette Markkunen hoiti hartauden, ja annoimme lapsille lahjaksi TÄYS 10 -pipon, joka oli rovastikunnallisesti yhteinen lahja. Keskeisenä toimintamuotona varhaisnuorisotyössä olivat viikoittain kokoontuvat kerhot. Kuluneen vuoden aikana Lauttasaaren seurakunnassa toimivat seuraavat: pienoismallikerho (7 14-v), elektroniikkakerho (7 14-v), miniatyyripelikerho (7 14 v) ja sählykerho (7 8 v). Pienoismallikerhossa kootaan autoista, lentokoneista yms. muoviosista osista minikoossa olevia jäljennöksiä luonnossa olevista oikeista malleista. Elektroniikkakerhossa kootaan sähköisiä rakennussarjoja, kuten ovikelloja ja erilaisia pelejä. Miniatyyripelikerhossa rakennetaan fantasiasotureita ja -laitteita muovisista rakennussarjoista sekä pelataan asiaan liittyviä fantasiapelejä. Sählykerhossa harjoitellaan pallon käsittelyä sekä pelitekniikoita. 18

19 Varhaisnuorten Krypta-klubi toimii kirkon alakerran kryptassa. Krypta on ollut auki joka keskiviikko. Tarkoituksena on että, varhaisnuoret voisivat tavata toisiaan kirkon suojissa, pelata erilaisia pelejä ja osallistua silloin tällöin tarjottavaan ohjelmaan. Krypta toimi tiistaisin 7 9- vuotiaille klo 15 17, vuotiaat aloittavat klo 17 ja lähtevät kotiin 19. Ajatus on, että molemmat ikäryhmät toimivat erikseen, koska fyysinen ja psyykkinen kehitys on erilainen. Krypta on myös keskiviikkoisin auki 7 10-vuotiaille klo Hiihtolomalla helmikuussa teimme rovastikunnallista yhteistyötä pitämällä yhteistä Talviwipinöitä vuotiaille. Kolmena päivänä kokoonnuimme Ruoholahden kappelille klo 10 ja lähdimme kotiin klo 16. Päivän aikana toiminnallisia juttuja pidettiin sisällä ja ulkona, iltapäivällä tehtiin retki. Retkikohteet olivat Sealife, teatterimuseo Kaapelilla ja Kansallismuseo. Osallistujia Lauttasaaresta oli 8. Kesäkerho on koululaisten iltapäiväkerhon jatke kesällä, mutta kokopäiväisenä. Kerho toimi kesäkuun ajan. Kesäkerho on tarkoitettu 7 12-vuotiaille tytöille ja pojille, mutta käytännössä siellä on ollut alle 10-vuotiaita. Kesäkuussa lapsia oli kesäkerhotoiminnassa 55 ja elokuussa alle 10 lasta viikossa. Kesäkuussa kerho toimi kolme viikkoa (viikot 23 25) ja elokuussa kaksi viikkoa (viikot 31 32). Vapaaehtoisohjaajien (VAPA) kurssin yhteydessä on toiminut kerhoharjoittelu, jossa jokainen kurssilainen on saanut mahdollisuuden opetella varhaisnuorten pienryhmän ohjaamista. Tilastoiva selvitys Kerhotoimintaan osallistuminen KERHO Kevät/pidetty/osal Syksy/pidetty/ osal Elektroniikka 15/2 14/0 poikaa Pienoismalli 15/5 12/3 poikaa Miniatyyripeli 16/3 12/1 Sähly 15/12 14/12 poikaa Kesäkerho yht. osallistujia viikko 23 viikko 24 viikko 25 viikko 31 viikko 32 Tytöt / ? 5? Pojat / yht. viikoilla Leiritoimintaan osallistuminen LEIRI AIKA PAIKKA osal / Laru Rovastikunnallinen Nuottakoto 0 Seurakuntayhtymä Korpirauha 4 poikaa Rovastikunnallinen Lohiranta 0 Retkitoimintaan osallistuminen RETKI KOHDE Aika OSALLISTUJAT Perheiden retki Turkuun perhettä / 18 osallistujaa Varhaisnuortenretki Puuhamaa lasta + 6 ohjaajaa 19

20 Varhaisnuortenretki Vivamoon lasta + 5 ohjaajaa Varhaisnuortenretki Porvoo lasta + 5 ohjaajaa Krypta-klubin toimintaan osallistuminen AIKA 7 9-v TYTÖT(7 9) POJAT (7 9) iltaa viikossa 13 tyttöä 86 käyntiä 38 poikaa 250 käyntiä iltaa viikossa 21 tyttöä 221 käyntiä 55 poikaa 709 käyntiä AIKA v TYTÖT käynnit POJAT käynnit Arviointi resurssien käytöstä Kerhoissa oli ohjaajia riittävästi, kaksi/kerho, mikä on yhtymän laatimien sääntöjen mukaista. Krypta-klubissa oli vuoden aikana kaksi ohjaajaa Teijo Junnolan lisäksi: siviilipalvelusmies sekä Kryptan isäntä. Leiritoimintaan saatiin apuohjaajia. Budjetin ylijäämä kuluneelta vuodelta taulukon mukaisesti oli 1 877,66. Tulot jäivät suunniteltua pienemmiksi. Yhtenä syynä oli leirille osallistumatta jääneiden määrä. Varhaisnuoret Talousarvio 2012 Toteutuma 2012 Jäljellä Toimintatulot 600, , ,78 Toimintamenot , , ,66 Arviointi ympäristötoiminnasta Kertakäyttöastioiden käyttöä vähennettiin, ja työntekijä teki myös ympäristösuunnitelman, jota pyritään toteuttamaan. Johtopäätökset toiminnan tulevaa suunnittelua varten Lapsia osallistui leireille vain neljä koko vuonna. Kummallekaan rovastikunnalliset viikonloppuleirille ei tullut lauttasaarelaisia lapsia. Retkiä tehtii vuonna 2012 kolme. Retkikohteet ja osallistujat näkyvät taulukossa RETKET. Retket ovat edelleen selvästi suosiossa, niihin osallistutaan aktiivisesti. Syksyllä järjestetty seikkailu lapsille ei herättänyt kiinnostusta. Emme onnistuneet tiedotuksessa. Leiri-info ei myöskään saavuttanut laajaa yleisöä. Osallistuminen näkyy taulukosta. Kerhotoiminnassa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia kuluneena vuonna. Krypta-klubin kävijä määrässä oli hienoista nousua. Kesäkerhon elokuun osastossa ei ollut kävijöitä kymmentäkään, joten sitä ei otettane enää vuoden 2013 toimintaan. Nuorisotyö Nuorisotyön olennaiset piirteet Nuorisotyön vastuualue kattaa nuoret vuotiaisiin. Toiminta perustuu rippikoulun jälkeiseen kristilliseen toimintaan pitäen sisällään mm. isoskoulutuksen, avoimet nuortenillat ja leiritoiminnan. 20

21 Rudolf ja Karri Koiran räppäys kokosi väkeä Lauttasaari-päivänä. Kuva Pirre Saario Arviointi toiminnasta ja asetettujen tavoitteiden toteutumisesta Tavoitteista toteutettiin nuorten ja nuorten aikuisten kesäleiri, joka onnistui hyvin. Leiri toteutettiin rovastikunnallisena yhteistyönä Töölön seurakunnan kanssa. Nuortenilloissa on käynyt kevään ja syksyn mittaan vähän nuoria. Tavoitteista nuortenillan ohjelman kehittäminen ei toteutunut. Tilastoiva selvitys työalasta Ryhmänimi Kokoontumispaikka Kertoja Nuoria/käyntikertoja Vapa 1 kevät rippikoulusali 9 19 Vapa 1 syksy seurakuntasali 6 48 Vapa 2 kevät Krypta 11 9 Vapa 2 syksy Krypta 6 20 Pääsiäisvaellus Nuortenleiri kevät Padasjoki 1 8 Kesän nuortenleiri Kivisaari 1 4 Nuortenleiri syksy Kellokoski 1 7 Vapa leiri kevät Lohiranta 2 33 Vapa leiri syksy Lohiranta, Kellokoski 2 81 Nuorten Krypta kevät 15 Nuorten Krypta syksy 12 Kesäkrypta 9 Joululahjavalvojaiset Krypta 1 6 Leirit ja retket Vuoden aikana oli neljä vapaaehtoistyön (Vapa) koulutusleiriä ja kolme nuortenleiriä. Kevään koulutusleireille osallistuivat molemmat Vapa-koulutuksen vuosikurssit (Vapa1 ja Vapa2), syksyllä pelkät Vapa1 -ryhmäläiset. 21

22 Nuortenleirille Padasjoelle keväällä ja Kellokoskelle syksyllä lähti mukavasti nuoria. Kevään leirillä pohdittiin elämän tarkoitusta ja syksyllä esitettiin sanomallisia näytelmiä. Uutena leirinä toteutettiin nuorten kesäleiri yhteistyössä Töölön seurakunnan kanssa. Leiri onnistui kaikin puolin. Leireillä tärkeässä osassa olivat myös yhdessäolo ja hartauselämä. Ryhmät Vapa 1, vapaaehtoistyön koulutuksen ensimmäisen vuosikurssi, oli edelleen suosittu nuorten keskuudessa. Syksyn koulutukseen lähti ennätysmäärä nuoria. Vapa 2, vapaaehtoistyön koulutuksen toinen vuosikurssi, sen sijaan kutistui syksyllä alle 10 osallistujaan. Koulutukset ovat rippikoulun jälkeen luonteva jatko seurakunnan toimintaan, ja motivaationa on isospaikka rippikoululeirillä. Näytelmäryhmän kevään projektina oli perinteisesti Pääsiäisvaellus, jota taas päivitettiin niin käsikirjoituksen kuin lavasteidenkin osalta. Lisähaastetta lavastukseen toi Kirkkokahvilan ja B- aulan remontti. Vaellus oli jälleen kerran yleisömenestys. Muut Nuortenilloissa Kryptassa käyminen oli nuorten osalta vaihtelevaa. Keväällä illoissa kävi vanhojen nuorten lisäksi myös uusia rippikoululaisia, syksyllä uudet ja vanhat aktiivit kohtasivat rennosti. Kävijämäärät eivät olleet suuren suuria, mutta avoimilla illoilla on ollut paikkansa nuorten toiminnassa. Nuorten messuihin osallistuttiin vaihtelevasti. Kesäkrypta eli avoin nuortenilta kesäaikaan oli avoinna kesäkuusta elokuun puoleen väliin ja se keräsi mukavasti kaupungissa kesäänsä viettäviä nuoria. Kesäkrypta oli myös tapaamispaikka rippikoulujen leirijakson jälkeen kaikille rippikoulun käynneille. Joululahjavalvojaisissa Kryptassa joulukuussa oli aikaisempaan verrattuna pienempi osallistujajoukko, joista lähes kaikki olivat nuoria aikuisia. Tunnelma ei kuitenkaan kärsinyt. Illan ja yön aikana askarreltiin joulukoristeita ja nautittiin hyvästä seurasta. Sunnuntaiaamuna osallistuttiin messuun sekä messun musiikin ja Betlehem-kuvaelman toteutukseen. Arviointi resurssien käytöstä Krypta nuorten tilana on edelleen toimiva yhtenäisen ison tilan ansiosta. Uutta haastetta tilan käyttöön on toi iltapäiväkerho, jonka välipalaruokailu siirtyi Kryptaan. Yhteentörmäyksiä tuli paikan siisteyden ja järjestyksen osalta. Tilassa oli myös edelleen kylmää. Budjetissa mentiin hieman yli johtuen työntekijän palkkamomentin ylittymisestä. Toimintamäärärahat olivat plussalla. Arviointi ympäristötoiminnasta Ympäristöä pidettiin esillä niin kaupunkitoiminnassa kuin leireillä. Hankinnoissa otettiin mahdollisuuksien mukaan huomioon kestävä kehitys. Leireillä mm. päiväohjelmia ja ryhmätöitä tehtiin vanhojen julisteiden taustalle. Kryptassa käytettiin mm. Reilun kaupan tuotteita. Paperin käyttö väheni sähköisten viestimien käytön myötä. Lajitteluun Kryptassa pitää vielä kiinnittää tarkempaa huomiota. 22

23 Johtopäätökset toiminnan tulevaa suunnittelua varten Nuorten toiminnassa on toiminut hyvin koulutuksiin perustuva toiminta, mutta vapaa osallistuminen on ollut edelleen vähäistä. Viestintään ja uusiin nuorille suunnattuihin tapahtumiin tulisi satsata.nuorten osallisuuteen tulisi kiinnittää myös enemmän huomiota. Seurakunnan jäsenten osallistuminen työalan suunnitteluun ja toteutukseen Pääsiäisvaelluksen tuotti Laura Sinivaara ja ohjaajana toimi Saara Goldhorn sekä Camilla Kari. Useissa nuortenilloissa nuoret olivat toteuttamassa illan ohjelmaa ja loppuhartauksia. Nuortenleireillä nuoret tekivät myös ohjelmaa ja hartauksia. Työntekijän lisäksi ohjaajina leireillä toimivat Laura Sinivaara ja Ville Malm. Vapa 2 (vapaaehtoistyön toinen vuosikurssi) eli Nuisku (nuorten ihmissuhdetaito) -kurssia ohjasivat keväällä työntekijän kanssa Laura Sinivaara ja syksyllä työntekijän kanssa Kati Kotamäki. Nuorisotyön ohjelmasta vastasi nuorisotyönohjaaja Varpu Koivunen. Mukana toiminnassa olivat myös pastorit Marko Heusala, Annette Markkunen, nuorisotyönohjaaja Teijo Junnola ja kanttori Aino Valojärvi. Kouluyhteistyö Toiminnan olennaiset piirteet Yhteistyötä tehtiin alueen koulujen kanssa. Näitä olivat Myllykallion ala-aste, Pajalahden alaaste ja Lauttasaaren Yhteiskoulu (LYK). Toiminta sisältää aamunavauksia, koulukirkkoja, eri luokka-asteiden ryhmäytyksiä ja oppituntivierailuja. Uutena toimintana tarjosimme alakoululuokille mahdollisuuden tulla luokkavierailulle kirkkoon. Koulutyöhön kuuluu säännöllinen yhteistyö koulujen yhdysopettajien kanssa. Arviointi toiminnasta ja asetettujen tavoitteiden toteutumisesta Koulutyön tavoitteena on tukea koulujen uskontokasvatusta ja pitää kotikirkko tuttuna. Päivänavaukset ja koulukirkot ovat keskeinen toimintamuoto alakouluilla. Niissä päivänavauksia on ollutharvakseltaan, pääsääntöisesti 3 kevätlukukaudella ja 2 syyslukukaudella. Olisi hyvä miettiä keinoja lisätä joko päivänavauksia, tuntivierailuja kouluille tai luokkavierailuja kirkolle. Vuoden aikana pidettiin yhteensä 3 kirkkoa koululaisille: 1. ekaluokkalaisten siunaaminen, 2. koulujen aloituskirkko sekä 3. joulukirkko. Kevätkirkot jäivät vuonna 2012 pois, sillä sen tilalla osallistuimme koulujen yhteiseen kevätjuhlaan rannalla. Tämänsuuntainen kehitys ei seurakunnan jumalanpalveluskasvatuksen kannalta ole toivottavaa. Seurakunnassamme on vahva koulujen kevätkirkkoperinne, eikä sitä kannata katkaista. Kaikki koululaisten kirkkohetket suunnitellaan huolella yhteistyössä koulujen kanssa ja valmistelu pitää sisällään myös kirkkoharjoituksia. Olemme kokeneet tämänkaltaisen yhteistyön toimivana ja koululaisia innostavana. 23