Maaseudun yrittäjyyden kehittämisohjelma 2020

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maaseudun yrittäjyyden kehittämisohjelma 2020"

Transkriptio

1 Maaseudun yrittäjyyden kehittämisohjelma 2020 M a a s e u t u p o l i t i i k a n y h t e i s t y ö r y h m ä n j u l k a i s u j a

2 Yrittäjyyden teemaryhmä Heikki Pietarinen (toim.) Maaseudun yrittäjyyden kehittämisohjelma 2020

3 Julkaisusarja: Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 1/2010 Julkaisija: Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä Ulkoasu: John Zetterborg Kuvat: Kuvapalvelu Tapani Lepistö Painopaikka: Vammalan Kirjapaino Oy, Sastamala 2010 ISSN ISBN (Painettu) ISBN (Verkkojulkaisu)

4 Sisällysluettelo Tiivistelmä...6 Sammandrag...7 Summary...8 Esipuhe Taustaa maaseudun yrittäjyyden kehittämiselle Yrittäjyyden teemaryhmä Kehittämisohjelman tarkoitus Kehittämisohjelman laatimisprosessi Yrittäjyyden olosuhteet maaseudulla Maaseutukäsitteet ja niiden erilaisuus Olosuhteet eri maaseututyypeillä Naisten harjoittaman yrittäjyyden haasteita ja mahdollisuuksia Maahanmuutto ja yrittäjyys Nuorten yrittäjyysasenteet Yrittäjyysaktiivisuus ja sen haasteita Tietoliikenteen merkitys maaseudun yritystoiminnalle Ilmastonmuutoksen erityisvaikutuksia maaseudun yrityksiin Seudulliset yrityspalvelut maaseudun näkökulmasta Toimintaryhmät maaseudun kehittämistyössä Maaseudun yritysrahoitus Maaseudun yrittäjyyskoulutus Yksityiset palveluntuottajat julkisten palvelujen täydentäjänä Tulevaisuuden ennakointi ja yrittäjyyden toimintaympäristön muutosnäkymät Maaseudun yrittäjyyden kasvualoja Kasvualojen määrittely ja klusteritarkastelu Hyvinvointipalvelut mahdollisuus maaseudulle Bioenergia-ala Koneyrittämisen näkymiä Luontoyrittäjyys Metsäpalveluyritykset

5 3.7 Matkailu, virkistyskalastus ja kulttuuriyrittäjyys Elintarvikeala E-työyrittäjyys ja asian tuntijapalvelut liike-elämälle Hevosala Maatalous Maatilojen yhteydessä harjoitettava yritystoiminta Kaivosteollisuus ja sen välilliset vaikutukset maaseudun uutena mahdollisuutena Metalliala ja alihankinta Yrittäjyyden kehittämisen toimenpiteet Ohjelman toimenpiteiden ryhmittely ja perustelut Toimenpide-esitykset I Kaukoviisaus: Tulevaisuuden mahdollisuuksien näkeminen ja niihin tarttuminen II Osaaminen III Uudet alat ja tuottavuuden nostaminen IV Julkispalvelujen tuottaminen yksityisen sektorin avulla: Public-Private-Partnership Kehittämisohjelman toimeenpano Teemaryhmän rooli ohjelma-asiakirjan toimeenpanossa Ohjelman toimeenpano ja seuranta Lähteet...82 Liite Kehittämisohjelman lyhennelmä...84 Taulukot: Taulukko 1. Maaseutuenergian tuotannon työllistävyys henkilötyövuosissa 2008 ja tulevaisuuden näkymät vuoteen 2015 (Kansallinen metsäohjelma 2008)...41 Taulukko 2. Jätekaasuperäisen biokaasumetaanin vuosituotantopotentiaali Suomessa (Kuntatekniikka 1/2003, 31 34)...42 Taulukko 3. Koneyrittäjyyden näkymät (Koneyrittäjien Liitto ry 2008.)...46 Kuvat: Kuva 1. Maaseudun jäsentyminen yhteiskunnallisessa keskustelussa joissakin Euroopan maissa (Kuhmonen & Niittykangas 2008)...13 Kuva 2. Maaseudun kolmijako (Tilastokeskus 2008)...14 Kuva 3. Yrityskannan vuotuinen muutosprosentti suhteessa olemassa olevaan yrityskantaan (Tilastokeskus 2008)...15 Kuva 4. Työntekijämäärän muutosprosentti erikokoisissa yrityksissä vuosina (Tilastokeskus 2008)

6 Kuva 5. Maahanmuuttajien yrittäjyys Suomessa (Verohallinto ja PRH:n kaupparekisteri 2008)...20 Kuva 6. Nuorisotutkimus peruskoululaisille ja lukiolaisille, yrittäjyysasenteiden kehittyminen (Taloudellinen tiedotustoimisto 2008)...22 Kuva 7. Yrittäjyysaktiivisuus maavertailussa, vuoden 2007 GEM-tulokset (Stenholm ym. 2008: 21) Kuva 8. Ilmastonmuutoksen vaikutuksia lämpötilan noustessa (Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 13/2008: 16)...25 Kuva 9. Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelujen yrityskannan muutosprosentti maaseututyypeittäin vuosina (Tilastokeskus 2008)...38 Kuva 10. Julkisten ja yksityisten palveluntuottajien osuudet sosiaalipalvelujen henkilöstöstä. Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa 2004 (Stakes 2007)...39 Kuva 11. Energialähteiden kulutus (Tilastokeskus 2008)...40 Kuva 12. Majoitus- ja ravitsemistoiminnan yrityskannan muutosprosentti vuosina maaseututyypeittäin (Tilastokeskus 2008)...51 Kuva 13. Virkistys- ja kulttuurialan yrityskannan muutosprosentti vuosina maaseututyypeittäin (Tilastokeskus 2008)...51 Kuva 14. Elintarvikealan yrityskannan muutosprosentti vuosina maaseututyypeittäin (Tilastokeskus 2008)...52 Kuva 15. Kiinteiden laajakaistaliittymien määrä suhteessa kotitalouksien määrään maavertailussa (Viestintävirasto 2009)...53 Kuva 16. Tietojenkäsittelyalan yrityskannan muutosprosentti vuosina maaseututyypeittäin (Tilastokeskus 2008)...55 Kuva 17. Liike-elämää palvelevan toiminnan yrityskannan muutosprosentti vuosina maaseututyypeittäin (Tilastokeskus 2008)...55 Kuva 18. Maatilojen kehitysnäkymät vuoteen 2016 (Suomen Gallup Elintarviketieto Oy, 2008)...58 Kuva 19. Maatiloilla harjoitettavan yritystoiminnan kehitysnäkymät (Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 2008)...63 Kuva 20. Maatiloilla harjoitettavan muun yritystoiminnan liikevaihto tällä hetkellä ja tulevaisuudessa (Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 2008)...63 Kuva 21. Malminetsintäpanostus kansainvälisesti yhteensä sekä Suomessa (työ- ja elinkeinoministeriö )...65 Kuva 22. Louhinta Suomessa (GTK )...65 Kuva 23. Metallituotteiden valmistukseen keskittyneen yrityskannan muutosprosentti vuosina maaseudun kolmijaon mukaan (Tilastokeskus 2008)

7 Tiivistelmä Julkaisija Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä Julkaisun nimi Maaseudun yrittäjyyden kehittämisohjelma 2020 Julkaisusarja 1/2010 Ilmestymisajankohta Tammikuu 2010 ISSN ISBN (Painettu) ISBN (Verkkojulkaisu) Kokonaissivumäärä 89 Tekijät Yrittäjyyden teemaryhmä Heikki Pietarinen (toim.) Avainsanat maaseutu, maaseudun yritystoiminta, maaseudun yrittäjyys, yrityspalvelut, naisyrittäjyys, kasvualat Julkaisun kuvaus Maaseudun yrittäjyyden kehittämisohjelma 2020 on Yrittäjyyden teemaryhmän laatima toimintaohjelma. Vuosille toteutettavaksi laaditussa ohjelmassa esitetään konkreettisia toimenpiteitä maaseudun yrittäjyyden kehittämiseksi. Lisäksi ohjelma-asiakirjassa kuvataan yrittäjyyden toimintaympäristöä maaseudulla sekä luodaan kasvualakohtaisia visioita vuoteen 2020 saakka. Ohjelma-asiakirjan alkuosassa vertaillaan yrittäjyyden olosuhteita erilaisilla maaseutualueilla sekä tarkastellaan naisyrittäjyyttä, maahanmuuttajien merkitystä, nuorten asenteita yrittäjyyteen sekä suomalaisten yrittäjyysaktiivisuutta. Ohjelmassa arvioidaan tietoliikenteen merkitystä sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksia maaseudun yritystoimintaan. Lisäksi ohjelmassa kuvataan ja arvioidaan yritysneuvonta- ja rahoituspalveluita. Ohjelma-asiakirjassa nostetaan esiin runsas määrä yrittäjyyden kasvualoja ja arvioidaan kunkin alan ominaispiirteitä, tulevaisuuden näkymiä ja mahdollisuuksia sekä kehittymisen haasteita. Alakohtaisen tarkastelun lisäksi korostetaan, että toimialarajat ylittävä kehittämisote mahdollistaa paitsi perinteisten yrittäjyyden alojen kehittämisen, myös kokonaan uusien liiketoiminta-alojen esille nostamisen ja kasvun. Tämän vuoksi ohjelma-asiakirjassa esitetään kehittämistoimia, jotka pääosin ovat toimialariippumattomia ja joita tarvittaessa voidaan syventää alakohtaisesti. Ohjelmassa linjataan kehittämisen toimenpiteet seuraavan nelijaon mukaisesti: kaukoviisaus, osaaminen, uudet alat ja niiden tuottavuuden nostaminen sekä julkisten palvelujen tuottaminen yksityisen sektorin avulla PPP-mallin mukaan. Nelijakoon nojautuen esitetään toteutettavaksi yhdeksän keskeisintä toimenpidettä. Näiden lisäksi ohjelma-asiakirjassa on runsas määrä esityksiä, jotka toteuttamalla poistetaan yrittäjyyden kitkatekijöitä ja toisaalta esityksiä, jotka toteuttamalla lisätään yrittäjyyden mahdollisuuksia. 6

8 Sammandrag Utgivare Landsbygdspolitikens samarbetsgrupp Seriens nummer 1/2010 Publikation Programmet för utveckling av företagande på landsbygden 2020 Utgivningsdatum Januari 2010 ISSN ISBN (häftad) ISBN (PDF) Sidantal 89 Författare Temagruppen för företagande Heikki Pietarinen (red.) Nyckelord landsbygd, företagsverksamhet på landsbygden, företagande på landsbygden, företagstjänster, kvinnors företagande, tillväxtbranscher Beskrivning av publikationen Programmet för utveckling av företagande på landsbygden 2020 är ett handlingsprogram som utarbetats av temagruppen för företagande. I programmet, som kommer att genomföras under åren , ges förslag till konkreta åtgärder i syfte att utveckla företagandet på landsbygden. Programdokumentet redogör även för villkoren för företagande på landsbygden och skapar visioner för de olika tillväxtområdena fram till I den första delen av programdokumentet jämförs villkoren för företagande i olika landsbygdsområden. Dessutom behandlas kvinnors företagande, invandrarnas betydelse, ungdomars attityder till företagande samt företagaraktiviteten bland finländarna. I programmet granskas vikten av datakommunikation och konsekvenserna av klimatförändringen för företagsverksamheten på landsbygden. Även företagsrådgivnings- och finansieringstjänster beskrivs och utvärderas i programmet. I programdokumentet lyfts ett sort antal tillväxtbranscher inom företagande fram. Branschernas särdrag, framtidsutsikter och möjligheter samt utmaningar för utvecklingen behandlas också. Vid sidan av den områdesvisa granskningen betonas att ett branschöverskridande utvecklingssätt möjliggör utveckling av de traditionella företagarbranscherna, men också skapandet av helt nya affärsverksamheter och deras tillväxt. Därför är de utvecklingsåtgärder som föreslås i programdokumentet i huvudsak inte branschspecifika och kan vid behov fördjupas för bestämda branscher. I programmet delas utvecklingsåtgärderna in i fyra kategorier enligt följande: framsynthet, kompetens, nya branscher och ökning av produktivitet en inom dem samt produktion av offentliga tjänster med hjälp av den privata sektorn enligt PPP-modellen. Med den fyr delade indelningen som grund föreslås att nio av de mest centrala åtgärderna genomförs. Ut över dessa inne håller programdokumentet en stor mängd förslag till åtgärder, vilkas genomförande delvis avlägsnar hinder för företagsverksam heten och delvis ökar möjligheterna till företagande. 7

9 Summary Publisher Rural Policy Committee Serial number 1/2010 Publication Rural Development Programme for Entrepreneurship 2020 Date of publication January 2010 ISSN ISBN (Printed) ISBN (PDF) Number of pages 89 Author Rural Business Working Group Heikki Pietarinen (editor) Keywords Rural areas, countryside, rural business, rural entrepreneurship, business services, women s entrepreneurship, growth areas Summary Rural Development Programme for Entrepreneurship 2020 is an activity programme drawn up by the Rural Business Working Group. The programme, which is planned to be implemented between the years 2010 and 2012, presents concrete measures for the development of rural entrepreneurship. In addition, the programme document describes the operational environment for entrepreneurs in rural areas and creates growth area specific visions up until the year In the beginning part of the programme document, comparisons are made between entrepreneurial conditions in different rural areas. The document also examines women s entrepreneurship, the role of immigrants, young people s attitudes towards entrepreneurship and entrepreneurial activity of Finnish people. The importance of telecommunications and the effects of climate change are assessed in the programme. Business advice and financing services are described and evaluated in the programme as well. The programme document brings up a great number of growth areas for entrepreneurship and evaluates each area s characteristics, future prospects and possibilities as well as challenges for the development. In addition to area specific examination, it is emphasized that the control of development that crosses industry boundaries makes it possible to advance not only the traditional areas of entrepreneurship but also the development and growth of completely new business areas. For this reason, the programme document suggest development measures, which are, for the main part, independent of industries and which can be deepened if necessarily according to the industry field. The programme aligns the development activities with the following four-way division: foresight, competence, new areas and how to increase their production as well as the production of public services with the help of the private sector according to the PPP model. Based on this fourway division, nine most central measures are proposed to be implemented. In addition to these, the programme document contains a great number of proposals, which, when implemented, will remove drag factors from entrepreneurship. On the other hand, there are also proposals which, when implemented, will increase entrepreneurial opportunities. 8

10 Esipuhe Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän Yrittäjyyden teemaryhmä on valmistellut kehittämisohjelman, jolla maaseudun yrittäjyyttä viedään eteenpäin tulevina vuosina. Ohjelma on runsas. Se kertoo maaseudun monista ja yhä runsastuvista yrittämisen mahdollisuuksista. Toisaalta ohjelma joutuu painottamaan hyvin monenlaisia kehittämisratkaisuja. Yrittäjyys ei ole yhden asian liike, vaan kimppu tarpeellista osaamista ja välttämättömiä fyysisiä ja toiminnallisia edellytyksiä. Vieläkin tapaa julkista kirjoittelua, jossa maaseutu yhdistetään supistuviin mahdollisuuksiin ja väheneviin työpaikkoihin. Yrittäjyyden ohjelma on hyvä vastaus epäilijöille. Uusia yrityksiä tarvitaan ja niitä syntyy useille aloille. Suomessa on paljon tapa- ja osa-aikayrittäjyyttä ja nuorten yrittäjäasenteet ovat parantuneet. Eikä rahoituskaan ole yleensä esteenä yrittäjäksi ryhtymiselle. Ohjelman seikkaperäiset tiedot useiden alojen viimeaikaisesta ja tulevasta kehityksestä herättävät luottamusta. Samalla ne haastavat jatkuvaan kehitystyöhön, mitä yrittäjyyden teemaryhmäkin tekee. Maaseudun yritykset ja niiden työntekijät ovat suuremmassa murroksessa kuin yleensä tiedetään. Toisilla aloilla yritysten ja työntekijöiden määrän supistuminen jatkuu, toisilla laajenemisen haaste on suurempi kuin mihin yrittäjiä tai työntekijöitä riittää. Yhä useammat alat tarvitsevat vierasta työvoimaa, koulutukselta vaaditaan jatkuvaa uudistumiskykyä ja verkostoyhteiskunta edellyttää yrittäjiltä käytännön yhteistyömuotojen aktiivista rakentamista. Innovatiivisuus ja herkkyys ovat maaseudun elinkeinoelämän kehitystyössä ominaisuuksia, joita edellytetään niin yrittäjiltä itseltään kuin kouluttajilta, neuvojilta ja rahoittajilta. Rohkeisiin avauksiin on perusteita, sillä näköalat ovat paremmat kuin pitkiin aikoihin. Kiitos teemaryhmälle viitseliäästä työstä. Se on kuitenkin vasta kehitysprosessin yksi osa, seuraavat vaiheet ovat jo lähempänä toteutusta. Salon Perniössä 7. joulukuuta 2009 Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän pääsihteeri 9

11 1. Taustaa maaseudun yrittäjyyden kehittämiselle 1.1 Yrittäjyyden teemaryhmä Maaseutu kutsuu uusia asukkaita ja yrittäjiä. Se tarjoaa uusia yrittämisen mahdollisuuksia ja luonnonläheisen toimintaympäristön. Maaseudulla on edullisia toimitiloja, raaka-aineita ja ennen kaikkea miellyttävä asuinympäristö yrittäjille ja heidän työntekijöilleen. Maa- ja metsätalous eivät enää ole maaseudun tyypillisimpiä toimeentulolähteitä. Vain joka seitsemäs maaseudulla asuvista ihmisistä saa toimeentulonsa alkutuotannosta. Monialaisten maatilojen määrä on yli kolmannes tilojen kokonaismäärästä ja niiden osuus kasvaa jatkuvasti. Maaseutu on kehittynyt ja vahvistuu edelleen monipuolisen yritystoiminnan sijaintipaikkana. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (YTR) asetti Yrittäjyyden teemaryhmän vuonna Teemaryhmän päärahoittaja on maa- ja metsätalousministeriö. Yrittäjyyden teemaryhmän tarkoituksena on lisätä liiketoimintamahdollisuuksia maaseudulla, edistää ihmisten kykyä tarttua niihin ja poistaa esteitä niiden hyödyntämiseltä. Teemaryhmän tarkoituksena on myös parantaa julkisen kehittämisrahoituksen vaikuttavuutta. Teemaryhmä verkostoi kehittäjiä ja lisää yhteistyötä eri kehittäjätahojen välillä. Lisäksi teemaryhmä ehdottaa uusia keinoja nykyisen maaseudun yritystoiminnan vahvistamiseksi ja kehittämistoimenpiteiden kokoamiseksi. Yrittäjyyden teemaryhmän tehtävänä on: tuottaa ja levittää maaseudun yrittäjyyttä uudistavia ja uusia elinkeinoaloja synnyttäviä toimintamalleja ja erityisesti etsiä keinoja yritysten välisen yhteistyön ja aitojen yritysverkostojen aikaansaamiseen edistää yhteistyötä ja vähentää päällekkäisyyttä yrittäjyyttä edistäviä hankkeita ja toimenpiteitä suunniteltaessa ja toteutettaessa toimimalla aluehankkeiden yhdyssiteenä ja keskinäisenä tiedonvälittäjänä kannustaa maaseudulle soveltuvan yrittämisen ja yrittäjyyden tutkimista sekä edistää tutkimustulosten leviämistä käytännön kehittämistyöhön, etsiä keinoja maaseudun yritystoimintaa palvelevan osaamisen parantamiseksi ja osaavan työvoiman riittävyyden turvaamiseksi mm. selvittämällä valmiuksia ulkomaalaisen työvoiman käyttämiselle seurata Yritys-Suomi -palvelujärjestelmän kehittämistyötä sekä muiden yrittäjyyttä edistävien tai yrityspalveluita tarjoavien järjestelmien kehittämistä laatia poikkihallinnollinen ohjelma maaseudun yritystoiminnan uudenlaiseksi kehittämiseksi sekä toteuttaa se kokoamalla eri rahoituskanaviin valtakunnallisia tutkimus- ja kehittämishankkeita sekä tehdä aloitteita ja esityksiä maaseutualueiden yritystoiminnan sijaintiin ja saavutettavuuteen liittyvien kilpailuhaittojen pienentämiseksi ja yrittäjyyden toimintaedellytysten parantamiseksi. Teemaryhmän kokoonpano Puheenjohtaja: yrittäjä Olavi Lindstedt, Meritalo Oy Varapuheenjohtaja: yrittäjä Terttu Blomberg, Alina Hoivatiimi Oy Teemaryhmän sihteeri: kehittämispäällikkö Heikki Pietarinen, Suomen Uusyrityskeskukset ry Jäsenet: ylitarkastaja Kari Alanko, työ- ja elinkeinoministeriö tuoteryhmäpäällikkö Hannu Heikkilä, ProAgria Keskusten Liitto ry toimitusjohtaja Asko Aro-Heinilä, Rauman Seudun Kehitys Oy ( saakka) erityisasiantuntija Jarkko Huovinen, Suomen Kuntaliitto ry ylitarkastaja Natalia Härkin, työ- ja elinkeinoministeriö kehityspäällikkö Tarja Jutila, maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry yrittäjä Timo Kaihila, Ipanema Bros Oy ylitarkastaja Juuso Kalliokoski, maa- ja metsätalousministeriö ylitarkastaja Anne Kuoppala, Työ- ja elinkeinoministeriö toimitusjohtaja Katri Kranni, Vilmankämmen Oy / Suomen luontoyrittäjyysverkosto ry ylitarkastaja Reijo Martikainen, Maaseutuvirasto, YTR/Matkailun teemaryhmä 10

12 toimitusjohtaja Matti Peltola, Koneyrittäjien Liitto ry johtaja Juha Ruippo, Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK opetusneuvos Susanna Tauriainen, Opetushallitus suunnittelija Heidi Valtari, Turun yliopisto, YTR/Ruoka-Suomi-teemaryhmä 1.2 Kehittämisohjelman tarkoitus Yrittäjyyden teemaryhmä pyrkii kehittämisohjelman avulla osaltaan edistämään yllä mainittuja tavoitteita: lisätä liiketoimintamahdollisuuksia maaseudulla, edistää ihmisten kykyä tarttua niihin ja poistaa esteitä niiden hyödyntämiseltä. Teemaryhmä ehdottaa myös keinoja nykyisen maaseudun yritystoiminnan vahvistamiseksi ja siihen liittyvän kehittämistyön kokoamiseksi. Tavoitteena on parantaa julkisen kehittämisrahoituksen vaikuttavuutta verkostoimalla kehittämistyötä ja lisäämällä yhteistyötä eri kehittäjätahojen välillä. Yrittäjyyden teemaryhmä on aloittanut työnsä arvioimalla aloja, jotka erityisesti tarjoavat työ- ja yrittäjyysmahdollisuuksia Suomen maaseutualueilla. Jotta arviointi olisi kestävällä pohjalla, on tarkastelujaksona pidetty seuraavaa kymmentä vuotta aina vuoteen Olennaisinta teemaryhmän työskentelyssä on etsiä ja löytää ratkaisuja niiden alojen edistämiseen, jotka tarjoavat mahdollisuuksia maaseudun myönteiselle kehittymiselle. Maaseutu voi tarjota ratkaisuja työvoima- ja tuotanto-ongelmiin. Maaseudun valtit, edulliset toimitilat, raaka-aineet ja asuinympäristö, vain lisäävät painoarvoaan tulevaisuudessa. Työn olisi löydettävä tekijänsä ja maallemuuttajan uusi kotikuntansa. 1.3 Kehittämisohjelman laatimisprosessi Teemaryhmän jäsenet ovat osallistuneet ohjelmaasiakirjan laatimiseen. Pidetyissä 15 kokouksessa työskentely on ollut innostunutta. Työn aikana ryhmä on pohtinut maaseudun yrittäjyyden ongelmakohtia ja hakenut uusia näkökulmia niiden ratkaisemiseksi. Ratkaisujen hahmottamisessa on hyödynnetty teemaryhmän jäsenten taustaorganisaatioita ja osaamista sekä ulkopuolisia asiantuntijoita. Kehittämisohjelman työstämiseksi on toteutettu kaksi valtakunnallista maaseudun yrittäjyyden seminaaria, joihin on osallistunut yhteensä 550 maaseudun yrittäjyyden asiantuntijaa ja yrittäjää. Seminaarien yhteydessä on toteutettu workshopit, joissa on työstetty teemakohtaisia ja ajankohtaisia aiheita. Työn aikana on kuultu seuraavia asiantuntijoita: tutkija Sirje Hassinen, Suomen Uusyrityskeskukset ry kehitysjohtaja Olli Hietanen, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun Kauppakorkeakoulu neuvotteleva virkamies Sirpa Karjalainen, maaja metsätalousministeriö erikoistutkija Tuomas Kuhmonen, Jyväskylän yliopisto asiamies Juhani Lehto, Pellervo Seura maanviljelijä Tuomas Levomäki, Loimaan ammatti- ja aikuisopisto energia-asiamies Ilpo Mattila, Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK maaseutuprofessori Pekka Mäkinen, Helsingin yliopisto toimitusjohtaja Veli-Matti Rekola, Maaseudun Työnantajaliitto tutkimuspäällikkö Sami Tuurna, Suomalaisen Työn Liitto ry kehitys- ja laatuasiantuntija Tomi Vartiamäki, Koneyrittäjien Liitto Teemaryhmän sihteeri on esitellyt teemaryhmän alustavia ehdotuksia seuraavissa tilaisuuksissa, joista saatu palaute on otettu huomioon toimenpideehdotusten jatkotyöstämisessä: Suomen Uusyrityskeskukset ry:n kevätkokous, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän hankeseminaari, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän kokous, Opetushallitus ja yrittäjyysalan toimikunnat, Sitra, ProAgria, Yrityskehittämis- ja benchmarkingpäivät, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän kokous,

13 Kuntaliitto, maaseutuseminaari kuntien viranhaltijoille, Teemaryhmä on ohjelmaa työstäessään halunnut katsoa riittävän kauas tulevaisuuteen ja asettanut tavoitteekseen arvioida maaseudun yrittäjyyden mahdollisuuksia kestävältä pohjalta. Tähän tavoitteeseen pääsemiseksi ennakointitiedon koonnissa tähtäimenä on ollut vuosi Teemaryhmä on osallistunut tätä ohjelmaa laatiessaan maaseutupoliittisen kokonaisohjelman ja selonteon luomiseen tuottamalla yrittäjyyteen liittyvää aineistoa ja maaseudun elinkeinojen kehittämisehdotuksia. Kokonaisohjelma ja selonteko edustavat maaseudun kehittämisen laajaa kokonaisuutta. Maailmanlaajuisen laman levitessä syksyllä 2008 talouden ja yrittäjyyden näkymät muuttuivat poikkeuksellisen sumeiksi. Lamauutiset värittivät median. Toimintaympäristön muututtua teemaryhmän kokoama aineisto ja siihen pohjautuvat kehittämisehdotukset arvioitiin uudelleen, mikä hidasti kehittämisohjelman laatimisprosessin etenemistä. Teemaryhmän jäsenet ovat alun perin tehneet 144 esitystä maaseudun yrittäjyyden edistämiseksi. Uudelleen arvioinnin jälkeen on teemaryhmä valinnut kehittämisehdotuksiksi ne, jotka ovat pitkäjänteisesti kestävällä ja luotettavalla pohjalla. 12

14 2. Yrittäjyyden olosuhteet maaseudulla 2.1 Maaseutukäsitteet ja niiden erilaisuus On olemassa useampia keskenään kiistanalaisia maaseutukäsitteitä, jotka kukin ovat perusteltavissa omasta näkökulmastaan. Maaseutututkijat nostavat esille muun muassa seuraavia näkökulmia: maatalousnäkökulma, romanttisuuden ihannointi, menneisyyden mielikuvat tai syrjäseutunäkökulma (Niemi & Ahlstedt 2008). Ensin mainitun mukaan maaseutu on siellä, missä on maataloutta. Näkökulman mukaan perheviljelmät muodostavat maaseudun identiteetin. Keskustelu maaseudusta ja sen elinvoimaisuudesta painottuu maatalouskysymyksiin. Maaseutu voidaan käsittää myös maiseman ja luonnon kuluttamisen paikkana. Tällainen maaseutukäsite on kaupunkilähtöinen. Romanttinen maaseudun ihannointi korostaa parempia elämäntapoja ja puhtautta kaupunkiolosuhteisiin verrattuna. Maaseutuun kohdistuvat voimakkaat suojelutarpeet ja säilyttämisvaatimukset. maaseutukuntien ja maaseudun yhteisöjen tilanteiden kautta. Kuhmosen mukaan näkökulmaa rajaa se, kuinka tiheästi asutusta valtiosta on kysymys. Hänen mukaansa esimerkiksi Espanjassa ja Ranskassa resurssi- ja liiketoimintanäkökulmat hallitsevat maaseutuajattelua Suomea enemmän (kuva 1). Molemmissa maissa maaseutukeskustelu nähdään maatalouselinkeinojen kautta. Alankomaissa puolestaan maaseutu nähdään asuin- ja virkistäytymispaikkana. (Kuhmonen & Niittykangas 2008.) Maaseudun kehittämisajattelussa Kuhmonen toteaa maiden välillä olevan suuriakin eroja. Suomalaista maaseudun kehittämistä hän kuvaa liiketoimintasuuntautuneeksi. Sitä vastoin Alankomaiden kehittämisajattelun ytimeksi hän esittelee asutuksen. Vastaavanlaisia eroavaisuuksia Kuhmonen esittää useita. Kuitenkin hän tulee toteamukseen, että suo- Vallitseva maaseudun kehittämisajattelu... Alankomaat Espanja Asumista varten Keskittämiseksi Ranska Suomi Alankomaat Ranska Proaktiivisesti: uusia avauksia Espanja Suomi Liiketoimintaa varten Alankomaat Ranska Hajauttamiseksi Espanja Suomi Interaktiivisesti: nykyistä hyödyntäen Maaseutu voidaan mieltää myös menneisyyteen liittyvänä. Tästä menneestä halutaan päästä eroon. Mielikuvat voivat liittyä takapajuiseen ja asumiskelvottomaan ympäristöön sekä alhaiseen elintasoon elinkelvottomine maatiloineen. Alankomaat Espanja Kysyntään perustuen Alankomaat Suomi Ranska Ranska Suomi Resursseihin perustuen Espanja Syrjäseutunäkökulmassa maaseutu voidaan liittää epäsuotuisaan luonnonympäristöön, jonka erämaaluonnetta arvostetaan, vaikka se rajoittaakin ihmisen toimintaa. Metsätalouden, eränkäynnin ja kalastuksen arvoja voidaan ihannoida, perifeerisyydestä muodostetaan hyve ja arvo itsessään. Suunnitteluorientoituneesti Ylhäältä alas Alankomaat Suomi Suomi Ranska Ranska Markkinaorientoituneesti Espanja Alhaalta ylös Alankomaat Espanja Eurooppalaisessa keskustelussa maaseudun arvo voidaan nähdä muistakin näkökulmista. Suomen maaseutukäsite jäsentyy Kuhmosen mukaan yhteiskunnallisissa keskusteluissa ensisijaisesti toimijoiden, kuten maatilojen, maaseudun yritysten, Rakenteita painottaen Prosesseja painottaen Kuva 1. Maaseudun jäsentyminen yhteiskunnallisessa keskustelussa joissakin Euroopan maissa (Kuhmonen & Niittykangas 2008). 13

15 punkien läheiseen maaseutuun, ydinmaaseutuun ja harvaan asuttuun maaseutuun. (kuva 2. Maaseudun kolmijako. Etelä- ja Länsi-Suomeen sijoittuvalla kaupunkien läheisellä maaseudulla voidaan todeta olevan parhaat kehittymisedellytykset yritysten ja asumisen ympäristöinä. Asukkailla on mahdollisuus käydä työssä keskuksissa ja kaupungeissa. Maaseudun yrittäjillä on monipuoliset lähimarkkinat. Kaupunkeja ja keskuksia ympäröivä maaseutu on asumisen kannalta vetovoimainen, lapsiperheiden suosima, ja siten usein muuttovoittoinen. Näissä osissa maata edellytykset ovat parhaat maataloudelle ja maaseudun elinkeinorakenteen monipuolistamiselle. Muuttovoiton ansiosta monet kaupunkien läheisen maaseudun kunnat joukossa myös pieniä kaupunkeja pystyvät moni- malaisen maaseudun kehittäminen poikkeaa muista maista siinä, että täällä maaseutua kehitetään tutkimalla ja muuttamalla rakenteita. Suomessa maaseutua kehitetään suunnitelmallisesti, nykyisiin resursseihin perustuen ja olemassa olevaa hyödyntäen. Kuhmosen mukaan maaseudun kehittämisen lopputuloksena on kuitenkin hajauttamisen sijasta keskittäminen. (Kuhmonen & Niittykangas 2008.) 2.2 Olosuhteet eri maaseututyypeillä Suomalaisen maaseutupolitiikan yleisesti hyväksymää ja viime vuosina omaksumaa maaseutukäsitystä noudattaen maaseutu voidaan tyypitellä seuraavalla tavalla: Maaseudulle tyypillisiä piirteitä ovat väljä asutus ja pitkät välimatkat. Maaseutua ovat keskusten ulkopuoliset alueet. Suomi on harvaan asuttu maa, jossa välimatkat ovat pitkiä, paikallistaloudet heikkoja, ja sekä tuotteiden että palvelujen paikalliskysyntä vähäistä. Monipuolisen elinkeinotoiminnan kehittäminen ja jopa peruspalvelujen turvaaminen on haasteellista. Suomen kunnat on jaettavissa neljään eri tyyppiin: kaupunkeihin, kau- Kuva 2. Maaseudun kolmijako (Tilastokeskus 2008). 14

16 puolistamaan palvelujaan ja tekemään investointeja, mutta säilyttävät silti taloudellisen liikkumavaransa. Hyvinvointi on maan parasta tasoa. Paikallismarkkinat ovat muuhun maaseutuun nähden toimivia ja jopa kasvavia. Ydinmaaseudun alueet ovat vahvoja alkutuotantoalueita. Alueella on paikoin teollisuuden toimialakeskittymiä ja myös erikoistuneen alkutuotannon keskittymiä, kuten sikataloutta, turkistarhausta, lasinalusviljelyä, siipikarjataloutta sekä kasvintuotannon ja karjatalouden kannalta erikoistuneita alueita. Ydinmaaseudun läheisyydessä on useita keskisuuria keskuksia, ja alueen kuntakeskukset ja kylät ovat toiminnoiltaan elinvoimaisia ja monipuolisia. Myös ydinmaaseudun kunnat sijoittuvat Etelä- ja Länsi- Suomeen. Ydinmaaseutu pysyy tulevaisuudessakin vahvana alkutuotannon alueena, jolla on lisäksi hyvät mahdollisuudet monipuolistaa toimintoja niin yritystoiminnan sijaintipaikkana kuin asumisen ympäristönä sekä vapaa-ajan viettopaikkana. Harvaan asutun maaseudun uhkana on huonon kehityksen kierre. Tällaisina indikaattoreina pidetään nuorten poismuuttoa, palvelujen vähentymistä, maatalouden ohenemista, vanhusväestön määrän lisääntymistä ja perinteisten työpaikkojen poistumista. Kuntien talous ja palvelukyky ovat tiukoilla. Valtaosa harvaan asutun maaseudun kunnista on Itä- ja Pohjois-Suomessa sekä osittain Keski-Suomessa ja Satakunnassa. Myös luonnonolosuhteet rajoittavat alkutuotannon kehittämistä näillä alueilla. Tieto- ja viestintäteknologian riippumattomuus ajasta ja paikasta toisaalta mahdollistaisivat uusia työtilaisuuksia myös harvaan asutuille alueille. Alueen mahdollisuudet nähdään erityisesti vapaa-ajan viettopaikkana sekä vapaa-aikaan liittyvän palveluyritystoiminnan, metsätalouden ja kaivostoiminnan harjoittamisen alueina. Harvaan asutulla maaseudulla aluekehittämisen haasteet ovat suurimmat. Lisäksi pitkät etäisyydet vähentävät työvoiman liikkuvuushalukkuutta, mikä näkyy rekrytointiongelmina yrityksissä ja maatiloilla. Toisaalta pitkät välimatkat haittaavat muuta maata enemmän sekä maatilojen ulkopuolista työssäkäyntiä että tuotteiden ja palvelujen lähimarkkinointia. Meneillään oleva kuntien yhdistäminen sekä muutokset kuntien taloudellisissa olosuhteissa vaikuttavat kuntajakoon perustuvaan maaseutualueiden luokitteluun. Yhdistämisen kautta suurenevat kunnat sisältävät yhä useammin sekä kaupunkikeskuksia, maaseutualueita että harvaan asuttua maaseutua. Tilastojen kautta tarkasteltava maaseudun kehityksen seuraaminen johtaa jatkossa yhä epätarkempaan kuvaan maaseudun olosuhteista ja niiden 5,00 Yrityskannan muutos %:a yrityskannasta alueella 4,50 4,00 3,50 3,00 2,50 2,00 1,50 1,00 0,50 Harvaan asuttu maaseutu Kaupungit Kaupunkien läh. maaseutu Ydinmaaseutu Yhteensä 0, Kuva 3. Yrityskannan vuotuinen muutosprosentti suhteessa olemassa olevaan yrityskantaan (Tilastokeskus 2008). 1 1 Tilastot tulkittava suuntaa-antaviksi tilastointiperusteiden muututtua tarkastelukauden aikana kuntaliitosten vuoksi. 15

17 muutoksista. Keskeistä on kuitenkin pyrkiä hahmottamaan maaseudun erilaisuus eri puolilla Suomea ja suhteessa keskuksiin. Ei ole olemassa ainoastaan yhtä maaseutua, vaan erilaiset maaseudun olosuhteet tarjoavat hyvinkin erilaisia mahdollisuuksia yritysten syntymiselle ja kehittymiselle. Maaseudun kolmijaon mukaan eriteltynä yritysten lukumääräinen muutos on ollut nopeinta kaupunkien läheisellä maaseudulla (+18 %) ja ydinmaaseudulla (+12 %). Myös harvaan asutun maaseudun yrityskanta on tutkimuksen tarkasteluajankohdalla vuodesta 2001 vuoteen 2006 kasvanut kaikkiaan 7 prosenttia. Vertailun vuoksi kaupunkien yrityskanta on samalla aikajaksolla kasvanut 14 prosenttia. Maaseudun yrityskannan kasvua selittää erityisesti uusien yritysten määrän nopea lisääntyminen, joka on kaupunkien läheisellä maaseudulla 57, ydinmaaseudulla 40, ja harvaan asutulla maaseudulla 29 prosenttia. Kaupungeissa aloittaneiden yritysten määrä on kasvanut 38 prosenttia. (Tilastokeskus 2008.) Yritysten työntekijämäärä on tarkastelujaksolla vuodesta 2000 vuoteen 2005 kasvanut nopeimmin kaupunkien läheisellä maaseudulla (3,4 %). Kaupungeissa kasvu on ollut hieman hitaampaa (3,0 %). Ydinmaaseudulla yritysten työntekijämäärä kasvoi prosentin ja harvaan asutulla maaseudulla se väheni kaksi prosenttia. Kokoluokaltaan yli 50 työntekijää työllistäneet yritykset ovat erityisesti harvaan asutuilla maaseutualueilla vähentäneet henkilöstöään. Henkilöstön vähentämistä on tapahtunut kauttaaltaan kaikilla maaseututyypeillä. Maaseudun uusiksi työnantajiksi ovat nousseet korkeintaan 49 henkilöä työllistävät yritykset (kuva 4). Myös harvaan asutuilla maaseutualueilla on tämän tyyppisiin yrityksiin lisätty henkilöstöä. Suurin työllisyyden kasvu tämän kokoluokan yrityksissä on syntynyt kaupunkien läheisellä maaseudulla. Työpaikkojen lisääntymisnopeus näissä yrityksissä on ollut kaupunkeja nopeampaa sekä kaupunkien läheisellä maaseudulla että ydinmaaseudulla. (Tilastokeskus 2008.) Kehityskulun voidaan ennakoida jatkuvan niin, että maaseudulle perustetaan jatkossakin uusia mikrokokoisia yrityksiä. Ne työllistävät alkuvaiheessa 16

18 10,0 % 8,0 % 6,0 % 4,0 % 2,0 % 0,0 % 0-49 henkilön yritykset 50- yli 250 henkilön yritykset -2,0 % -4,0 % -6,0 % -8,0 % Harvaan asuttu maaseutu Ydinmaaseutu Kaupunkien läheinen maaseutu Kaupunki Kuva 4. Työntekijämäärän muutosprosentti erikokoisissa yrityksissä vuosina (Tilastokeskus 2008). enimmäkseen yrittäjää itseään sekä hänen perhettään. Suuremmat yritykset sitä vastoin jatkavat voimakasta rakennemuutoksen vaihetta, joka merkitsee maaseudulle usein työpaikkojen vähentämistä ja toimipaikkojen lakkauttamista. 2.3 Naisten harjoittaman yrittäjyyden haasteita ja mahdollisuuksia Naisyrittäjien määrä on kasvanut tasaisesti 2000-luvulla. Vuoden 2007 lopulla heitä oli noin eli kolmannes kaikista yrittäjistä. Naisyrittäjiä todetaan olevan Suomessa suhteessa kaikkiin yrittäjiin enemmän kuin Euroopassa keskimäärin. Kaksi kolmasosaa naisyrittäjistä on yksinyrittäjiä, ja kasvuyrityksiä heillä on suhteellisen vähän. (TEM, Yrittäjyyskatsaus 2008.) Naisyrittäjyyden lisääntymiseen voidaan katsoa vaikuttaneen 1990-luvulla alkaneet yhteiskunnalliset muutokset, kuten talouslama ja julkisen sektorin toimintojen muuttuminen. Tuolloin myös puhetapa ja retoriikka yrittäjyydestä muuttuivat naisyrittäjyyttä vahvistavaksi. Sittemmin kotitalousvähennysjärjestelmä, kuntien palvelutuotannon avautuminen yhä enemmän kilpailulle ja ostopalvelujen lisääntyminen sosiaali- ja terveyspalveluissa ovat olleet merkittäviä kasvusysäyksen antajia naisyrittäjyydelle. Yleinen tulo- ja vaatimustason nousu on avannut markkinoita entistä laadukkaammille henkilökohtaisille palveluille (TEM 2008). Murroksen voidaan katsoa vaikuttaneen naisyrittäjyyden lisääntymiseen myös maaseudulla luvun taitteessa alettiin maaseudun naisille tarjota omia yrittäjäkursseja ja henkilökohtaista neuvontaa. Monet yritysideat ovat syntyneet juuri naisten halusta oman yrityksen perustamiseen. Maaseudun pienyrityksistä muodostui valtaosaltaan perheyrityksiä, joiden toiminnassa naisilla on keskeinen rooli. Eri lähteistä löytyy tutkimuspohjaista tietoa naisyrittäjyyden ominaispiirteistä, jotka tuovat eroavaisuutta miesten yrittäjyyteen. Naisten yritystoiminta on pääasiassa pienimuotoista tai osa-aikaista. Liikevaihto riittää usein vain yrittäjän työllistymiseen, ja kynnys työntekijöiden palkkaamiseen on korkea varsinkin epävarmoilla ja kausiluontoisilla markkinoilla. Naiset toimivat paikallisilla markkinoilla tukeutuen paikalliseen osaamiseen ja ympäristön tarjoamiin mahdollisuuksiin. Kynnys kansainvälistymiseen on vielä korkea. Naisyrittäjyys täydentää julkista sektoria, mistä esimerkkinä ovat hoiva- ja kotityöpalvelut. Toiminta liittyy arkipäivän toimintoihin, kuten ruoka- ja majoituspalveluihin, tekstiilien valmistukseen, hoivaan ja kauneudenhoitoon naisyrittäjyyden ikiaikaisille toimialoille. Naisyrittäjyyttä jarruttavat epävarmuustekijät liittyvät työn ja perheen yhteensovittamiseen, 17

19 yrittäjien sosiaaliturvan puutteisiin sekä vanhemmuuden kustannusten epätasa-arvoiseen jakautumiseen nais- ja miesvaltaisten alojen kesken. Valtakunnallisena tavoitteena on nostaa naisyrittäjien määrää noin 32 prosentista yli 40 prosenttiin. Työministeri Tarja Cronberg asetti toukokuussa 2008 naisyrittäjyyden edistämistyöryhmän (TEM asettamispäätös 189:00/2008). Työryhmän tehtävänä on selvittää naisyrittäjyyden nykytila ja kartoittaa, mitkä asiat edistävät tai estävät naisyrittäjyyden syntyä, sekä löytää uusia keinoja naisyrittäjyyden lisäämiseksi. Nuorten naisyrittäjien määrän lisääminen ja työnantajayrittäjyyden kasvattaminen ovat tärkeitä. Työryhmä seuraa kauppa- ja teollisuusministeriön vuonna 2004 asettaman naisyrittäjyyttä käsitelleen työryhmän esittämien toimenpide-ehdotusten toteutumista. Työryhmä on jättänyt väliraportin , ja esittää siinä keskeisiä johtopäätöksiä naisyrittäjyyden edistämiseksi (Naisyrittäjyys tänään ja huomenna, TEM 2008). Yrittäjyyden teemaryhmä on seurannut naisyrittäjyyden työryhmän työskentelyä ja tukee sen tekemiä ehdotuksia erikoistuen erityisesti maaseudun naisyrittäjyyden aihepiiriin. Naisyrittäjyys tulee entistä paremmin nähdä ja hyödyntää koko talouden voimavarana. Monipuolinen elinkeinorakenne ja yrityskanta edesauttavat maan nopeaa talouskasvua. Nopean talouskasvun maissa naisten aktiivinen mukanaolo liike-elämässä on yleistä. (Global Entrepreneurship Monitor, 2006, summary results. Lähteessä Rissanen, Tiirikainen & Hujala, 2007) Naisyrittäjyyden edistämiseksi pitää karsia ennakkoluuloja ja löytää uusia näköaloja, haasteita ja konkreettisia toimenpiteitä. Selviä yhteiskunnan rakenteista johtuvia esteitä pitää tuoda esille ja poistaa. Suurimpina haasteina on laajentaa toimialavalikoimaa sekä kannustaa ja rohkaista naisia ryhtymään yrittäjiksi myös periteisistä poikkeaville aloille, joista esimerkkeinä voidaan mainita kuljetus, koneurakointi, hevosala, sähköasennus, rakentaminen ja remontointi. Luovien alojen yrittäjyys, kuten musiikki- tai näyttämötaiteeseen pohjautuvat ohjelmapalvelut, taideterapia ja floristiikka, ovat kasvussa. Yhteisöllisyys ja verkostoitumisen taidot ovat naisten vahvuuksia ja luovat edellytyksiä verkostomaiselle yrittäjyydelle, kuten ketjuyrittäjyydelle 18

20 (franchising). Verkkokaupankäynnin tavoitteena on laajentaa markkina-aluetta. Luovuus, ideat ja innovatiivisuus näkyvät naisten toiminnassa. Naiset ovat lisänneet osuuttaan keksintöjen tekijöinä noin kymmeneen prosenttiin. Myös maaseudulla voidaan lisätä naisten yritystoimintaa ottamalla huomioon siihen liittyviä erityispiirteitä ja tukemalla yritystoiminnan käynnistämistä ja alkutaivalta. Maaseudulla tarvitaan lähivuosina lisää erityisesti hyvinvointipalveluja, kuten koti- ja hoivapalveluja. Niiden tarve lisää tuntuvasti naisten mahdollisuuksia oman yrityksen perustamiseen. 2.4 Maahanmuutto ja yrittäjyys Suomessa maahanmuuttajat on suhteellisen uusi ryhmä. Eri maiden tilastoimien ulkomaalaisvähemmistöihin verrattuna Suomen luvut ovat EU-alueen pienimmät (KTM 2007). Suomen virallinen väkiluku oli , joista ulkomaiden kansalaisia oli lähes 2,7 prosenttia. Ulkomaiden kansalaisten määrä lisääntyi vuoden 2007 aikana henkilöllä ja tammi-heinäkuun 2008 aikana Suomeen muutti ulkomailta henkilöä. Vuoden 2007 lopussa Suomessa asui ulkomailla syntynyttä henkilöä, 3,9 prosenttia koko Suomen väestöstä. Suurimmat ulkomaalaisten ryhmät olivat Venäjän, Viron, Ruotsin ja Somalian kansalaiset. Suurimmat vieraskielisten ryhmät olivat venäjänkieliset ( henkeä), vironkieliset ( henkeä), englanninkieliset ( henkeä), somaliankieliset (9 810 henkeä) ja arabiankieliset (8 119 henkeä). Muita kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvia oli 3,3 prosenttia. (Tilastokeskus 2008; työministeriö 2007.) Globalisoituvassa, vapaata liikkumista korostavassa maailmassa eläköityvien ja työvoimapulaa kärsivien valtioiden työvoimaratkaisu nähdään ulkomaalaisessa työvoimassa luvulta lähtien on korostettu työperäistä maahanmuuttoa. Hallitus hyväksyi maahanmuuttopoliittisen ohjelman, jonka keskiöön on nostettu työperusteisen maahanmuuton edistäminen. Maahanmuuttajayritysten uskotaan olevan tulevaisuudessa kasvava osa Suomen taloutta. Hallituksen maahanmuuttopoliittisessa ohjelmassa (2006) nostetaan esille, etteivät maahanmuuttajat ratkaise vain työvoimapulaa, vaan he ovat odotettuja myös uuden yritystoiminnan käynnistäjinä, työllistäjinä ja globaalien verkostojen ylläpitäjinä. 19

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ

MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ Lapin maaseutufoorumi 20.-21.2.2012 MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos, YTR:n pääsihteeri 20.2.2012 Maaseutu on oma politiikanalansa ja nivoutuu monin

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehityskuvia

Työmarkkinoiden kehityskuvia Työmarkkinoiden kehityskuvia Heikki Räisänen, tutkimusjohtaja, dosentti Työ- ja elinkeinoministeriö Pirkanmaan liiton tulevaisuusfoorumi 7.11.2011, Tampere Sisältö 1. Lähtökohtia työmarkkinoiden toimintaan

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM/HYVÄ Joensuu 23.1.2014 Sisältö Keskeiset muutokset

Lisätiedot

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä 3.3.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö 24.2.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla

Koulutustarpeet 2020-luvulla Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla Koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointi- ja valmisteluryhmän esitys tutkintotarpeesta Osaaminen muutoksessa Pirkanmaan tulevaisuusfoorumi 2015 Ilpo Hanhijoki

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten suhdannenäkymät ovat kääntyneet myönteisempään suuntaan Suhdannenäkymät vuodentakaiseen

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Elinkeinoministeri Olli Rehn Uudistuksen tuettava kasvua Tavoitteenamme on suunnata

Lisätiedot

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Rauno Kuha Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Taustaa Maaseudun ja maatalouden toimintaympäristö on muuttumassa nopeasti. Maapallon kasvava

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Maakunnallinen yhteistyö Juha S. Niemelä 27.11.2008 Yhteistyön lähtökohdat Yhdessä tekemisen kulttuuri Työllisyystilastot nousukaudenkin aikana

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila 6.6.2014 Leader-ryhmät Toimintaa ohjaavat ohjelmat, lait ja asetukset Kansallinen taso: -Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma -Laki maaseudun kehittämiseen

Lisätiedot

Kasvuyrittäjyys Suomessa

Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyritysten lukumäärä hienoisessa kasvussa Noin 750 yritystä* kasvatti henkilöstöään 20 % vuosittain Kasvukausi 2007 10 Lähteet: TEM:n ToimialaOnline, Kasvuyritystilastot; Tilastokeskus,

Lisätiedot

Perheyritysbarometri Elinkeinoelämän keskusliitto EK & Perheyritysten liitto Joulukuu 2012

Perheyritysbarometri Elinkeinoelämän keskusliitto EK & Perheyritysten liitto Joulukuu 2012 Perheyritysbarometri 2012 Elinkeinoelämän keskusliitto EK & Perheyritysten liitto Joulukuu 2012 Esityksen sisältö 1. Taustatiedot Aineisto Rahoitus- ja maksuvalmiustilanne Kilpailukykyyn vaikuttavat tekijät

Lisätiedot

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke: www.poketti.fi

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Kasvava hevosala Hevosalan tiedon, taidon, voimavarojen ja osaamisen kokoamisella tiiviiseen yhteistoimintaan on suuri merkitys hevosalan ja alueellisten hevoskeskittymien

Lisätiedot

Nuorisotutkimus 2008

Nuorisotutkimus 2008 Nuorisotutkimus 08 Tutkimuksen taustatiedot Nuorisotutkimus tehtiin huhtikuussa 08 verkkokyselynä Tutkimus toteutettiin Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman alueilla Vastaajina on peruskoulun 7. 9.-luokkalaisia

Lisätiedot

Hallituksen yrittäjyyshanke

Hallituksen yrittäjyyshanke Hallituksen yrittäjyyshanke Valtion ja kuntien rooli elinkeinopolitiikassa / Kuntamarkkinat 14.9.2016 Teollisuusneuvos Ulla Hiekkanen-Mäkelä Yritys- ja alueosasto Yritysrakenne Suomessa Suomessa on 283

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY

Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu 2016 Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY Kasvupalvelu TE-palvelut ja yrityspalvelut kootaan julkiseksi kasvupalveluksi.

Lisätiedot

Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke

Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke Kulttuurin Kaukametsä Luova talous ja kulttuuri alueiden voimana 31.8.2011, Helsinki Hallitusohjelma Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen,

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Mitä tulokset tarkoittavat?

Mitä tulokset tarkoittavat? Mitä tulokset tarkoittavat? Tiedotustilaisuus Helsinki 18.2.2010 Hilkka Vihinen MTT Taloustutkimus Maatalouden kannalta Maaseudun kannalta Maatalouden ja maaseudun suhteen kannalta Politiikan muotoilun

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO 2009-2020 5. MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA 2009-2013 Maaseutu hyvinvoinnin lähde Valmisteluprosessi ja keskeiset linjaukset Maaseutupolitiikan verkosto VALTIONEUVOSTO

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014 Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat

Lisätiedot

L-metodi. (suomalainen) versio 2.0. Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2.

L-metodi. (suomalainen) versio 2.0. Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2. L-metodi (suomalainen) versio 2.0 Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2.2008 Kemiön Kasnäs Torsti Hyyryläinen HY-Ruralia, Rural Studies -verkosto Esityksen

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa KT 1.9.2016 Taustaa Valtioneuvoston asetus ammatilliseen aikuiskoulutukseen liittyvästä henkilökohtaistamisesta 1.8.2015 Näyttötutkinto-opas 2015 Näyttötutkinto-oppaan

Lisätiedot

Kainuun ELY-keskus 2013

Kainuun ELY-keskus 2013 Kainuun ELY-keskus 2013 haasteita, painotuksia ja toimenpiteitä KAINUUN TYÖLLISYYSFOORUMI - SOLIDARCITY KONFERENSSI 9.10.2012 Kainuun ELY-keskus Strategiapäällikkö Juha Puranen Haasteita, painotuksia 2013+

Lisätiedot

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Niina Kuuva Etelä-Savon maaseutupäivä 12.10.2015, Mikaeli Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti / Niina Kuuva / Etelä-Savon maaseudulla

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä. Opettajan tukimateriaali

Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä. Opettajan tukimateriaali Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä Opettajan tukimateriaali Tasa-arvo -materiaalia Diasarjaan on koottu linkkejä ja Lapin Letkan laatimaa tasa-arvomateriaalia, joita opettaja voi hyödyntää tasa- arvoa

Lisätiedot

Pk-toimintaympäristökysely. Kasvuhakuisuus työnantajayrityksissä

Pk-toimintaympäristökysely. Kasvuhakuisuus työnantajayrityksissä Pk-toimintaympäristökysely Kasvuhakuisuus työnantajayrityksissä Työnantajayritysten tilannekuva 2 Omistajanvaihdosten pato kasvaa edelleen* 58 000 yritystä 16 000 yritystä Alkuvaihe Kasvu Vakaa toiminta

Lisätiedot

Siirtolaisuus ennen ja nyt. Tuomas Martikainen

Siirtolaisuus ennen ja nyt. Tuomas Martikainen Siirtolaisuus ennen ja nyt Tuomas Martikainen Siirtolaisuusinstituutti Siirtolaisuusinstituuttisäätiö perustettu vuonna 1974 Juuret Turun yliopiston kaukosiirtolaisuustutkimuksessa Ainoa muuttoliikkeiden

Lisätiedot

Luovan talouden kehittämishaasteet

Luovan talouden kehittämishaasteet Luovan talouden kehittämishaasteet RYSÄ goes Luova Suomi 16.10.2012, Mikkeli Taustaa luovan talouden kehittämisessä Suomessa tehty 1990-luvulta saakka luovan talouden kehittämiseen tähtäävää työtä (kulttuuri-

Lisätiedot

Mitä yrittäminen on? Mitä muuta yrittämiseen liittyy?

Mitä yrittäminen on? Mitä muuta yrittämiseen liittyy? Mitä yrittäminen on? Yrittäjyys on ajattelu- ja toimintatapa sekä suhtautumistapa työntekoon. Yrittäjyyttä tarvitaan työskenneltäessä omassa yrityksessä, mutta myös työntekijänä toisen palveluksessa. Yrittäjä

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi

Lisätiedot

Uudenmaan Yrittäjien syyskokous. Kari Järvenpää

Uudenmaan Yrittäjien syyskokous. Kari Järvenpää Uudenmaan Yrittäjien syyskokous Kari Järvenpää MILLÄ SUOMEN HYVINVOINTI FINANSSIKRIISISTÄ NOUSUUN? Markkinoiden kasvupotentiaalia yrittäjyydellä lisää Jos ei ole yrittäjyyttä ja bisnestä, ei ole mitään

Lisätiedot

Yhteisetu yhteistyöllä parempaan palvelujen saavutettavuuteen Osuuskunnan tutkimusseminaari Hagen Henrÿ, Manu Rantanen ja Tytti Klén

Yhteisetu yhteistyöllä parempaan palvelujen saavutettavuuteen Osuuskunnan tutkimusseminaari Hagen Henrÿ, Manu Rantanen ja Tytti Klén Yhteisetu yhteistyöllä parempaan palvelujen saavutettavuuteen 22.5.2015 Osuuskunnan tutkimusseminaari Hagen Henrÿ, Manu Rantanen ja Tytti Klén 16.6.2015 1 Yhteisetu -hanke Toteuttajana Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista toimenpide ehdotukset id TEM:lle Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 Hoivapalvelualan yritysten liiketoimintaosaamisen i i i khi kehittäminen i

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET 2013 2020 Kansainvälinen Oulun Eteläinen Vuonna 2020 Alueen koulutus- ja tutkimusorganisaatiot muodostavat kansainvälisesti

Lisätiedot

- metodin synty ja kehitys

- metodin synty ja kehitys Toimintaryhmätyö sosiaalisena innovaationa ja pääomana - metodin synty ja kehitys Toimintaryhmätyötä kymmenen vuotta juhlaseminaari 16.10.2006, Ylivieska Torsti Hyyryläinen Esityksen sisältö: Mitä ovat

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma 2017 - ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI Keskustalla on yhdessä tekemisestä 110 vuotinen perinne. Keskusta rakentaa politiikkansa ihmisen, ei

Lisätiedot

Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta

Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta TNS 0 Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Kysely toteutettiin TNS Gallup Foruminternetpaneelissa. Yhteensä tehtiin

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maaseutuohjelman mahdollisuudet Satakunnassa 2014-2020 Maakunnallinen infotilaisuus Noormarkussa 12.2. 2015 Ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus Kolme

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja TEM raportteja 3/2015 26 4.5 Yksityisen sektorin asema Nykyisessä sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Vaikuttajatutkimuksen tulokset LUOTTAMUKSELLINEN Lehdistötilaisuus Lasipalatsi 12.6.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti terveyspolitiikan vaikuttajien

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö

Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö Yhdessä enemmän Mistä kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun? Matkailun tiekartta 2015 2025

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa. Elli Heikkilä

Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa. Elli Heikkilä Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa Elli Heikkilä Amerikansuomalaisten ensimmäisen ja toisen sukupolven alueellinen sijoittuminen USA:ssa

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA. Erkki Pekkarinen

PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA. Erkki Pekkarinen PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA Erkki Pekkarinen Varma on keskinäinen ja itsenäinen Varma on keskinäinen eli asiakkaidensa omistama yhtiö Päätösvaltaa Varmassa käyttävät kaikki, jotka maksavat

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

Suunnitelma toiminnallisen tasa-arvon edistämisestä JNE

Suunnitelma toiminnallisen tasa-arvon edistämisestä JNE Suunnitelma toiminnallisen tasa-arvon edistämisestä JNE 19.3.2014 Tekesin tasa-arvoraportointi Tasa-arvon valtavirtaistamisesta Tekesin toiminnassa raportoitu TEM:ille vuosina 2008-2009 ( 431070, 605198)

Lisätiedot

Kolmas sektori maaseutukunnissa

Kolmas sektori maaseutukunnissa Kolmas sektori maaseutukunnissa Luopioinen 23.3.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Vaikea

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Pelastustoimen naisverkosto Tampere

Pelastustoimen naisverkosto Tampere Pelastustoimen naisverkosto Tampere 14.11.2015 Tervehdys verkoston suojelijalta Arvoisat Pelastustoimen naisverkoston puuhanaiset, verkoston jäsenet On hienoa saada kutsu tulla tämän verkoston suojelijaksi.

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Harvaan asutun maaseudun

Harvaan asutun maaseudun Harvaan asutun maaseudun verkosto Lapin HAMA Rauno Kuha 3.10.2015 Lapin kylätoimintapäivät Maaseudun yhteistyöryhmä Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä YTR on valtioneuvoston asettama yhteistyöelin Yhteistyöryhmässä

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Suomen arktinen strategia Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 7/2010 Suomen arktinen strategia Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 7/2010 Julkaisija VALTIONEUVOSTON KANSLIA Julkaisun laji Julkaisu

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma Yritystuet

Maaseudun kehittämisohjelma Yritystuet Maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Yritystuet Asiantuntija Kalevi Hiivala Sivu 1 19.2.2015 Esityksen sisältö Yleistä maaseudun yritystuesta Investointituki Perustamistuki Valintakriteerit Hakeminen

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä MAAKUNTASUUNNITELMA MYR - Keski-Suomi 27.04.2010 Martti Ahokas Kuvio: Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ VALTAKUNNALLISET ALUEIDEN KEHITTÄMISTAVOITTEET 1) Alueiden kansallisen

Lisätiedot

KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ

KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ J o e n s u u Kyläyhdistysten pitäjäjulistus ja yhteiskunnallinen yrittäminen MATTI VÄISTÖ Osuuskunta Viesimon puheenjohtaja KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ entinen kunta Kunta perustettu

Lisätiedot

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku 12.2.2015 Mitä Leader on? Kannustetaan paikallisia toimijoita omaehtoiseen kehittämistyöhön. Neuvotaan ideoiden kehittelyssä ja valmistelussa hankkeiksi. Myönnetään

Lisätiedot