Maaseudun yrittäjyyden kehittämisohjelma 2020

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maaseudun yrittäjyyden kehittämisohjelma 2020"

Transkriptio

1 Maaseudun yrittäjyyden kehittämisohjelma 2020 M a a s e u t u p o l i t i i k a n y h t e i s t y ö r y h m ä n j u l k a i s u j a

2 Yrittäjyyden teemaryhmä Heikki Pietarinen (toim.) Maaseudun yrittäjyyden kehittämisohjelma 2020

3 Julkaisusarja: Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 1/2010 Julkaisija: Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä Ulkoasu: John Zetterborg Kuvat: Kuvapalvelu Tapani Lepistö Painopaikka: Vammalan Kirjapaino Oy, Sastamala 2010 ISSN ISBN (Painettu) ISBN (Verkkojulkaisu)

4 Sisällysluettelo Tiivistelmä...6 Sammandrag...7 Summary...8 Esipuhe Taustaa maaseudun yrittäjyyden kehittämiselle Yrittäjyyden teemaryhmä Kehittämisohjelman tarkoitus Kehittämisohjelman laatimisprosessi Yrittäjyyden olosuhteet maaseudulla Maaseutukäsitteet ja niiden erilaisuus Olosuhteet eri maaseututyypeillä Naisten harjoittaman yrittäjyyden haasteita ja mahdollisuuksia Maahanmuutto ja yrittäjyys Nuorten yrittäjyysasenteet Yrittäjyysaktiivisuus ja sen haasteita Tietoliikenteen merkitys maaseudun yritystoiminnalle Ilmastonmuutoksen erityisvaikutuksia maaseudun yrityksiin Seudulliset yrityspalvelut maaseudun näkökulmasta Toimintaryhmät maaseudun kehittämistyössä Maaseudun yritysrahoitus Maaseudun yrittäjyyskoulutus Yksityiset palveluntuottajat julkisten palvelujen täydentäjänä Tulevaisuuden ennakointi ja yrittäjyyden toimintaympäristön muutosnäkymät Maaseudun yrittäjyyden kasvualoja Kasvualojen määrittely ja klusteritarkastelu Hyvinvointipalvelut mahdollisuus maaseudulle Bioenergia-ala Koneyrittämisen näkymiä Luontoyrittäjyys Metsäpalveluyritykset

5 3.7 Matkailu, virkistyskalastus ja kulttuuriyrittäjyys Elintarvikeala E-työyrittäjyys ja asian tuntijapalvelut liike-elämälle Hevosala Maatalous Maatilojen yhteydessä harjoitettava yritystoiminta Kaivosteollisuus ja sen välilliset vaikutukset maaseudun uutena mahdollisuutena Metalliala ja alihankinta Yrittäjyyden kehittämisen toimenpiteet Ohjelman toimenpiteiden ryhmittely ja perustelut Toimenpide-esitykset I Kaukoviisaus: Tulevaisuuden mahdollisuuksien näkeminen ja niihin tarttuminen II Osaaminen III Uudet alat ja tuottavuuden nostaminen IV Julkispalvelujen tuottaminen yksityisen sektorin avulla: Public-Private-Partnership Kehittämisohjelman toimeenpano Teemaryhmän rooli ohjelma-asiakirjan toimeenpanossa Ohjelman toimeenpano ja seuranta Lähteet...82 Liite Kehittämisohjelman lyhennelmä...84 Taulukot: Taulukko 1. Maaseutuenergian tuotannon työllistävyys henkilötyövuosissa 2008 ja tulevaisuuden näkymät vuoteen 2015 (Kansallinen metsäohjelma 2008)...41 Taulukko 2. Jätekaasuperäisen biokaasumetaanin vuosituotantopotentiaali Suomessa (Kuntatekniikka 1/2003, 31 34)...42 Taulukko 3. Koneyrittäjyyden näkymät (Koneyrittäjien Liitto ry 2008.)...46 Kuvat: Kuva 1. Maaseudun jäsentyminen yhteiskunnallisessa keskustelussa joissakin Euroopan maissa (Kuhmonen & Niittykangas 2008)...13 Kuva 2. Maaseudun kolmijako (Tilastokeskus 2008)...14 Kuva 3. Yrityskannan vuotuinen muutosprosentti suhteessa olemassa olevaan yrityskantaan (Tilastokeskus 2008)...15 Kuva 4. Työntekijämäärän muutosprosentti erikokoisissa yrityksissä vuosina (Tilastokeskus 2008)

6 Kuva 5. Maahanmuuttajien yrittäjyys Suomessa (Verohallinto ja PRH:n kaupparekisteri 2008)...20 Kuva 6. Nuorisotutkimus peruskoululaisille ja lukiolaisille, yrittäjyysasenteiden kehittyminen (Taloudellinen tiedotustoimisto 2008)...22 Kuva 7. Yrittäjyysaktiivisuus maavertailussa, vuoden 2007 GEM-tulokset (Stenholm ym. 2008: 21) Kuva 8. Ilmastonmuutoksen vaikutuksia lämpötilan noustessa (Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 13/2008: 16)...25 Kuva 9. Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelujen yrityskannan muutosprosentti maaseututyypeittäin vuosina (Tilastokeskus 2008)...38 Kuva 10. Julkisten ja yksityisten palveluntuottajien osuudet sosiaalipalvelujen henkilöstöstä. Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa 2004 (Stakes 2007)...39 Kuva 11. Energialähteiden kulutus (Tilastokeskus 2008)...40 Kuva 12. Majoitus- ja ravitsemistoiminnan yrityskannan muutosprosentti vuosina maaseututyypeittäin (Tilastokeskus 2008)...51 Kuva 13. Virkistys- ja kulttuurialan yrityskannan muutosprosentti vuosina maaseututyypeittäin (Tilastokeskus 2008)...51 Kuva 14. Elintarvikealan yrityskannan muutosprosentti vuosina maaseututyypeittäin (Tilastokeskus 2008)...52 Kuva 15. Kiinteiden laajakaistaliittymien määrä suhteessa kotitalouksien määrään maavertailussa (Viestintävirasto 2009)...53 Kuva 16. Tietojenkäsittelyalan yrityskannan muutosprosentti vuosina maaseututyypeittäin (Tilastokeskus 2008)...55 Kuva 17. Liike-elämää palvelevan toiminnan yrityskannan muutosprosentti vuosina maaseututyypeittäin (Tilastokeskus 2008)...55 Kuva 18. Maatilojen kehitysnäkymät vuoteen 2016 (Suomen Gallup Elintarviketieto Oy, 2008)...58 Kuva 19. Maatiloilla harjoitettavan yritystoiminnan kehitysnäkymät (Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 2008)...63 Kuva 20. Maatiloilla harjoitettavan muun yritystoiminnan liikevaihto tällä hetkellä ja tulevaisuudessa (Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 2008)...63 Kuva 21. Malminetsintäpanostus kansainvälisesti yhteensä sekä Suomessa (työ- ja elinkeinoministeriö )...65 Kuva 22. Louhinta Suomessa (GTK )...65 Kuva 23. Metallituotteiden valmistukseen keskittyneen yrityskannan muutosprosentti vuosina maaseudun kolmijaon mukaan (Tilastokeskus 2008)

7 Tiivistelmä Julkaisija Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä Julkaisun nimi Maaseudun yrittäjyyden kehittämisohjelma 2020 Julkaisusarja 1/2010 Ilmestymisajankohta Tammikuu 2010 ISSN ISBN (Painettu) ISBN (Verkkojulkaisu) Kokonaissivumäärä 89 Tekijät Yrittäjyyden teemaryhmä Heikki Pietarinen (toim.) Avainsanat maaseutu, maaseudun yritystoiminta, maaseudun yrittäjyys, yrityspalvelut, naisyrittäjyys, kasvualat Julkaisun kuvaus Maaseudun yrittäjyyden kehittämisohjelma 2020 on Yrittäjyyden teemaryhmän laatima toimintaohjelma. Vuosille toteutettavaksi laaditussa ohjelmassa esitetään konkreettisia toimenpiteitä maaseudun yrittäjyyden kehittämiseksi. Lisäksi ohjelma-asiakirjassa kuvataan yrittäjyyden toimintaympäristöä maaseudulla sekä luodaan kasvualakohtaisia visioita vuoteen 2020 saakka. Ohjelma-asiakirjan alkuosassa vertaillaan yrittäjyyden olosuhteita erilaisilla maaseutualueilla sekä tarkastellaan naisyrittäjyyttä, maahanmuuttajien merkitystä, nuorten asenteita yrittäjyyteen sekä suomalaisten yrittäjyysaktiivisuutta. Ohjelmassa arvioidaan tietoliikenteen merkitystä sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksia maaseudun yritystoimintaan. Lisäksi ohjelmassa kuvataan ja arvioidaan yritysneuvonta- ja rahoituspalveluita. Ohjelma-asiakirjassa nostetaan esiin runsas määrä yrittäjyyden kasvualoja ja arvioidaan kunkin alan ominaispiirteitä, tulevaisuuden näkymiä ja mahdollisuuksia sekä kehittymisen haasteita. Alakohtaisen tarkastelun lisäksi korostetaan, että toimialarajat ylittävä kehittämisote mahdollistaa paitsi perinteisten yrittäjyyden alojen kehittämisen, myös kokonaan uusien liiketoiminta-alojen esille nostamisen ja kasvun. Tämän vuoksi ohjelma-asiakirjassa esitetään kehittämistoimia, jotka pääosin ovat toimialariippumattomia ja joita tarvittaessa voidaan syventää alakohtaisesti. Ohjelmassa linjataan kehittämisen toimenpiteet seuraavan nelijaon mukaisesti: kaukoviisaus, osaaminen, uudet alat ja niiden tuottavuuden nostaminen sekä julkisten palvelujen tuottaminen yksityisen sektorin avulla PPP-mallin mukaan. Nelijakoon nojautuen esitetään toteutettavaksi yhdeksän keskeisintä toimenpidettä. Näiden lisäksi ohjelma-asiakirjassa on runsas määrä esityksiä, jotka toteuttamalla poistetaan yrittäjyyden kitkatekijöitä ja toisaalta esityksiä, jotka toteuttamalla lisätään yrittäjyyden mahdollisuuksia. 6

8 Sammandrag Utgivare Landsbygdspolitikens samarbetsgrupp Seriens nummer 1/2010 Publikation Programmet för utveckling av företagande på landsbygden 2020 Utgivningsdatum Januari 2010 ISSN ISBN (häftad) ISBN (PDF) Sidantal 89 Författare Temagruppen för företagande Heikki Pietarinen (red.) Nyckelord landsbygd, företagsverksamhet på landsbygden, företagande på landsbygden, företagstjänster, kvinnors företagande, tillväxtbranscher Beskrivning av publikationen Programmet för utveckling av företagande på landsbygden 2020 är ett handlingsprogram som utarbetats av temagruppen för företagande. I programmet, som kommer att genomföras under åren , ges förslag till konkreta åtgärder i syfte att utveckla företagandet på landsbygden. Programdokumentet redogör även för villkoren för företagande på landsbygden och skapar visioner för de olika tillväxtområdena fram till I den första delen av programdokumentet jämförs villkoren för företagande i olika landsbygdsområden. Dessutom behandlas kvinnors företagande, invandrarnas betydelse, ungdomars attityder till företagande samt företagaraktiviteten bland finländarna. I programmet granskas vikten av datakommunikation och konsekvenserna av klimatförändringen för företagsverksamheten på landsbygden. Även företagsrådgivnings- och finansieringstjänster beskrivs och utvärderas i programmet. I programdokumentet lyfts ett sort antal tillväxtbranscher inom företagande fram. Branschernas särdrag, framtidsutsikter och möjligheter samt utmaningar för utvecklingen behandlas också. Vid sidan av den områdesvisa granskningen betonas att ett branschöverskridande utvecklingssätt möjliggör utveckling av de traditionella företagarbranscherna, men också skapandet av helt nya affärsverksamheter och deras tillväxt. Därför är de utvecklingsåtgärder som föreslås i programdokumentet i huvudsak inte branschspecifika och kan vid behov fördjupas för bestämda branscher. I programmet delas utvecklingsåtgärderna in i fyra kategorier enligt följande: framsynthet, kompetens, nya branscher och ökning av produktivitet en inom dem samt produktion av offentliga tjänster med hjälp av den privata sektorn enligt PPP-modellen. Med den fyr delade indelningen som grund föreslås att nio av de mest centrala åtgärderna genomförs. Ut över dessa inne håller programdokumentet en stor mängd förslag till åtgärder, vilkas genomförande delvis avlägsnar hinder för företagsverksam heten och delvis ökar möjligheterna till företagande. 7

9 Summary Publisher Rural Policy Committee Serial number 1/2010 Publication Rural Development Programme for Entrepreneurship 2020 Date of publication January 2010 ISSN ISBN (Printed) ISBN (PDF) Number of pages 89 Author Rural Business Working Group Heikki Pietarinen (editor) Keywords Rural areas, countryside, rural business, rural entrepreneurship, business services, women s entrepreneurship, growth areas Summary Rural Development Programme for Entrepreneurship 2020 is an activity programme drawn up by the Rural Business Working Group. The programme, which is planned to be implemented between the years 2010 and 2012, presents concrete measures for the development of rural entrepreneurship. In addition, the programme document describes the operational environment for entrepreneurs in rural areas and creates growth area specific visions up until the year In the beginning part of the programme document, comparisons are made between entrepreneurial conditions in different rural areas. The document also examines women s entrepreneurship, the role of immigrants, young people s attitudes towards entrepreneurship and entrepreneurial activity of Finnish people. The importance of telecommunications and the effects of climate change are assessed in the programme. Business advice and financing services are described and evaluated in the programme as well. The programme document brings up a great number of growth areas for entrepreneurship and evaluates each area s characteristics, future prospects and possibilities as well as challenges for the development. In addition to area specific examination, it is emphasized that the control of development that crosses industry boundaries makes it possible to advance not only the traditional areas of entrepreneurship but also the development and growth of completely new business areas. For this reason, the programme document suggest development measures, which are, for the main part, independent of industries and which can be deepened if necessarily according to the industry field. The programme aligns the development activities with the following four-way division: foresight, competence, new areas and how to increase their production as well as the production of public services with the help of the private sector according to the PPP model. Based on this fourway division, nine most central measures are proposed to be implemented. In addition to these, the programme document contains a great number of proposals, which, when implemented, will remove drag factors from entrepreneurship. On the other hand, there are also proposals which, when implemented, will increase entrepreneurial opportunities. 8

10 Esipuhe Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän Yrittäjyyden teemaryhmä on valmistellut kehittämisohjelman, jolla maaseudun yrittäjyyttä viedään eteenpäin tulevina vuosina. Ohjelma on runsas. Se kertoo maaseudun monista ja yhä runsastuvista yrittämisen mahdollisuuksista. Toisaalta ohjelma joutuu painottamaan hyvin monenlaisia kehittämisratkaisuja. Yrittäjyys ei ole yhden asian liike, vaan kimppu tarpeellista osaamista ja välttämättömiä fyysisiä ja toiminnallisia edellytyksiä. Vieläkin tapaa julkista kirjoittelua, jossa maaseutu yhdistetään supistuviin mahdollisuuksiin ja väheneviin työpaikkoihin. Yrittäjyyden ohjelma on hyvä vastaus epäilijöille. Uusia yrityksiä tarvitaan ja niitä syntyy useille aloille. Suomessa on paljon tapa- ja osa-aikayrittäjyyttä ja nuorten yrittäjäasenteet ovat parantuneet. Eikä rahoituskaan ole yleensä esteenä yrittäjäksi ryhtymiselle. Ohjelman seikkaperäiset tiedot useiden alojen viimeaikaisesta ja tulevasta kehityksestä herättävät luottamusta. Samalla ne haastavat jatkuvaan kehitystyöhön, mitä yrittäjyyden teemaryhmäkin tekee. Maaseudun yritykset ja niiden työntekijät ovat suuremmassa murroksessa kuin yleensä tiedetään. Toisilla aloilla yritysten ja työntekijöiden määrän supistuminen jatkuu, toisilla laajenemisen haaste on suurempi kuin mihin yrittäjiä tai työntekijöitä riittää. Yhä useammat alat tarvitsevat vierasta työvoimaa, koulutukselta vaaditaan jatkuvaa uudistumiskykyä ja verkostoyhteiskunta edellyttää yrittäjiltä käytännön yhteistyömuotojen aktiivista rakentamista. Innovatiivisuus ja herkkyys ovat maaseudun elinkeinoelämän kehitystyössä ominaisuuksia, joita edellytetään niin yrittäjiltä itseltään kuin kouluttajilta, neuvojilta ja rahoittajilta. Rohkeisiin avauksiin on perusteita, sillä näköalat ovat paremmat kuin pitkiin aikoihin. Kiitos teemaryhmälle viitseliäästä työstä. Se on kuitenkin vasta kehitysprosessin yksi osa, seuraavat vaiheet ovat jo lähempänä toteutusta. Salon Perniössä 7. joulukuuta 2009 Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän pääsihteeri 9

11 1. Taustaa maaseudun yrittäjyyden kehittämiselle 1.1 Yrittäjyyden teemaryhmä Maaseutu kutsuu uusia asukkaita ja yrittäjiä. Se tarjoaa uusia yrittämisen mahdollisuuksia ja luonnonläheisen toimintaympäristön. Maaseudulla on edullisia toimitiloja, raaka-aineita ja ennen kaikkea miellyttävä asuinympäristö yrittäjille ja heidän työntekijöilleen. Maa- ja metsätalous eivät enää ole maaseudun tyypillisimpiä toimeentulolähteitä. Vain joka seitsemäs maaseudulla asuvista ihmisistä saa toimeentulonsa alkutuotannosta. Monialaisten maatilojen määrä on yli kolmannes tilojen kokonaismäärästä ja niiden osuus kasvaa jatkuvasti. Maaseutu on kehittynyt ja vahvistuu edelleen monipuolisen yritystoiminnan sijaintipaikkana. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (YTR) asetti Yrittäjyyden teemaryhmän vuonna Teemaryhmän päärahoittaja on maa- ja metsätalousministeriö. Yrittäjyyden teemaryhmän tarkoituksena on lisätä liiketoimintamahdollisuuksia maaseudulla, edistää ihmisten kykyä tarttua niihin ja poistaa esteitä niiden hyödyntämiseltä. Teemaryhmän tarkoituksena on myös parantaa julkisen kehittämisrahoituksen vaikuttavuutta. Teemaryhmä verkostoi kehittäjiä ja lisää yhteistyötä eri kehittäjätahojen välillä. Lisäksi teemaryhmä ehdottaa uusia keinoja nykyisen maaseudun yritystoiminnan vahvistamiseksi ja kehittämistoimenpiteiden kokoamiseksi. Yrittäjyyden teemaryhmän tehtävänä on: tuottaa ja levittää maaseudun yrittäjyyttä uudistavia ja uusia elinkeinoaloja synnyttäviä toimintamalleja ja erityisesti etsiä keinoja yritysten välisen yhteistyön ja aitojen yritysverkostojen aikaansaamiseen edistää yhteistyötä ja vähentää päällekkäisyyttä yrittäjyyttä edistäviä hankkeita ja toimenpiteitä suunniteltaessa ja toteutettaessa toimimalla aluehankkeiden yhdyssiteenä ja keskinäisenä tiedonvälittäjänä kannustaa maaseudulle soveltuvan yrittämisen ja yrittäjyyden tutkimista sekä edistää tutkimustulosten leviämistä käytännön kehittämistyöhön, etsiä keinoja maaseudun yritystoimintaa palvelevan osaamisen parantamiseksi ja osaavan työvoiman riittävyyden turvaamiseksi mm. selvittämällä valmiuksia ulkomaalaisen työvoiman käyttämiselle seurata Yritys-Suomi -palvelujärjestelmän kehittämistyötä sekä muiden yrittäjyyttä edistävien tai yrityspalveluita tarjoavien järjestelmien kehittämistä laatia poikkihallinnollinen ohjelma maaseudun yritystoiminnan uudenlaiseksi kehittämiseksi sekä toteuttaa se kokoamalla eri rahoituskanaviin valtakunnallisia tutkimus- ja kehittämishankkeita sekä tehdä aloitteita ja esityksiä maaseutualueiden yritystoiminnan sijaintiin ja saavutettavuuteen liittyvien kilpailuhaittojen pienentämiseksi ja yrittäjyyden toimintaedellytysten parantamiseksi. Teemaryhmän kokoonpano Puheenjohtaja: yrittäjä Olavi Lindstedt, Meritalo Oy Varapuheenjohtaja: yrittäjä Terttu Blomberg, Alina Hoivatiimi Oy Teemaryhmän sihteeri: kehittämispäällikkö Heikki Pietarinen, Suomen Uusyrityskeskukset ry Jäsenet: ylitarkastaja Kari Alanko, työ- ja elinkeinoministeriö tuoteryhmäpäällikkö Hannu Heikkilä, ProAgria Keskusten Liitto ry toimitusjohtaja Asko Aro-Heinilä, Rauman Seudun Kehitys Oy ( saakka) erityisasiantuntija Jarkko Huovinen, Suomen Kuntaliitto ry ylitarkastaja Natalia Härkin, työ- ja elinkeinoministeriö kehityspäällikkö Tarja Jutila, maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry yrittäjä Timo Kaihila, Ipanema Bros Oy ylitarkastaja Juuso Kalliokoski, maa- ja metsätalousministeriö ylitarkastaja Anne Kuoppala, Työ- ja elinkeinoministeriö toimitusjohtaja Katri Kranni, Vilmankämmen Oy / Suomen luontoyrittäjyysverkosto ry ylitarkastaja Reijo Martikainen, Maaseutuvirasto, YTR/Matkailun teemaryhmä 10

12 toimitusjohtaja Matti Peltola, Koneyrittäjien Liitto ry johtaja Juha Ruippo, Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK opetusneuvos Susanna Tauriainen, Opetushallitus suunnittelija Heidi Valtari, Turun yliopisto, YTR/Ruoka-Suomi-teemaryhmä 1.2 Kehittämisohjelman tarkoitus Yrittäjyyden teemaryhmä pyrkii kehittämisohjelman avulla osaltaan edistämään yllä mainittuja tavoitteita: lisätä liiketoimintamahdollisuuksia maaseudulla, edistää ihmisten kykyä tarttua niihin ja poistaa esteitä niiden hyödyntämiseltä. Teemaryhmä ehdottaa myös keinoja nykyisen maaseudun yritystoiminnan vahvistamiseksi ja siihen liittyvän kehittämistyön kokoamiseksi. Tavoitteena on parantaa julkisen kehittämisrahoituksen vaikuttavuutta verkostoimalla kehittämistyötä ja lisäämällä yhteistyötä eri kehittäjätahojen välillä. Yrittäjyyden teemaryhmä on aloittanut työnsä arvioimalla aloja, jotka erityisesti tarjoavat työ- ja yrittäjyysmahdollisuuksia Suomen maaseutualueilla. Jotta arviointi olisi kestävällä pohjalla, on tarkastelujaksona pidetty seuraavaa kymmentä vuotta aina vuoteen Olennaisinta teemaryhmän työskentelyssä on etsiä ja löytää ratkaisuja niiden alojen edistämiseen, jotka tarjoavat mahdollisuuksia maaseudun myönteiselle kehittymiselle. Maaseutu voi tarjota ratkaisuja työvoima- ja tuotanto-ongelmiin. Maaseudun valtit, edulliset toimitilat, raaka-aineet ja asuinympäristö, vain lisäävät painoarvoaan tulevaisuudessa. Työn olisi löydettävä tekijänsä ja maallemuuttajan uusi kotikuntansa. 1.3 Kehittämisohjelman laatimisprosessi Teemaryhmän jäsenet ovat osallistuneet ohjelmaasiakirjan laatimiseen. Pidetyissä 15 kokouksessa työskentely on ollut innostunutta. Työn aikana ryhmä on pohtinut maaseudun yrittäjyyden ongelmakohtia ja hakenut uusia näkökulmia niiden ratkaisemiseksi. Ratkaisujen hahmottamisessa on hyödynnetty teemaryhmän jäsenten taustaorganisaatioita ja osaamista sekä ulkopuolisia asiantuntijoita. Kehittämisohjelman työstämiseksi on toteutettu kaksi valtakunnallista maaseudun yrittäjyyden seminaaria, joihin on osallistunut yhteensä 550 maaseudun yrittäjyyden asiantuntijaa ja yrittäjää. Seminaarien yhteydessä on toteutettu workshopit, joissa on työstetty teemakohtaisia ja ajankohtaisia aiheita. Työn aikana on kuultu seuraavia asiantuntijoita: tutkija Sirje Hassinen, Suomen Uusyrityskeskukset ry kehitysjohtaja Olli Hietanen, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun Kauppakorkeakoulu neuvotteleva virkamies Sirpa Karjalainen, maaja metsätalousministeriö erikoistutkija Tuomas Kuhmonen, Jyväskylän yliopisto asiamies Juhani Lehto, Pellervo Seura maanviljelijä Tuomas Levomäki, Loimaan ammatti- ja aikuisopisto energia-asiamies Ilpo Mattila, Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK maaseutuprofessori Pekka Mäkinen, Helsingin yliopisto toimitusjohtaja Veli-Matti Rekola, Maaseudun Työnantajaliitto tutkimuspäällikkö Sami Tuurna, Suomalaisen Työn Liitto ry kehitys- ja laatuasiantuntija Tomi Vartiamäki, Koneyrittäjien Liitto Teemaryhmän sihteeri on esitellyt teemaryhmän alustavia ehdotuksia seuraavissa tilaisuuksissa, joista saatu palaute on otettu huomioon toimenpideehdotusten jatkotyöstämisessä: Suomen Uusyrityskeskukset ry:n kevätkokous, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän hankeseminaari, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän kokous, Opetushallitus ja yrittäjyysalan toimikunnat, Sitra, ProAgria, Yrityskehittämis- ja benchmarkingpäivät, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän kokous,

13 Kuntaliitto, maaseutuseminaari kuntien viranhaltijoille, Teemaryhmä on ohjelmaa työstäessään halunnut katsoa riittävän kauas tulevaisuuteen ja asettanut tavoitteekseen arvioida maaseudun yrittäjyyden mahdollisuuksia kestävältä pohjalta. Tähän tavoitteeseen pääsemiseksi ennakointitiedon koonnissa tähtäimenä on ollut vuosi Teemaryhmä on osallistunut tätä ohjelmaa laatiessaan maaseutupoliittisen kokonaisohjelman ja selonteon luomiseen tuottamalla yrittäjyyteen liittyvää aineistoa ja maaseudun elinkeinojen kehittämisehdotuksia. Kokonaisohjelma ja selonteko edustavat maaseudun kehittämisen laajaa kokonaisuutta. Maailmanlaajuisen laman levitessä syksyllä 2008 talouden ja yrittäjyyden näkymät muuttuivat poikkeuksellisen sumeiksi. Lamauutiset värittivät median. Toimintaympäristön muututtua teemaryhmän kokoama aineisto ja siihen pohjautuvat kehittämisehdotukset arvioitiin uudelleen, mikä hidasti kehittämisohjelman laatimisprosessin etenemistä. Teemaryhmän jäsenet ovat alun perin tehneet 144 esitystä maaseudun yrittäjyyden edistämiseksi. Uudelleen arvioinnin jälkeen on teemaryhmä valinnut kehittämisehdotuksiksi ne, jotka ovat pitkäjänteisesti kestävällä ja luotettavalla pohjalla. 12

14 2. Yrittäjyyden olosuhteet maaseudulla 2.1 Maaseutukäsitteet ja niiden erilaisuus On olemassa useampia keskenään kiistanalaisia maaseutukäsitteitä, jotka kukin ovat perusteltavissa omasta näkökulmastaan. Maaseutututkijat nostavat esille muun muassa seuraavia näkökulmia: maatalousnäkökulma, romanttisuuden ihannointi, menneisyyden mielikuvat tai syrjäseutunäkökulma (Niemi & Ahlstedt 2008). Ensin mainitun mukaan maaseutu on siellä, missä on maataloutta. Näkökulman mukaan perheviljelmät muodostavat maaseudun identiteetin. Keskustelu maaseudusta ja sen elinvoimaisuudesta painottuu maatalouskysymyksiin. Maaseutu voidaan käsittää myös maiseman ja luonnon kuluttamisen paikkana. Tällainen maaseutukäsite on kaupunkilähtöinen. Romanttinen maaseudun ihannointi korostaa parempia elämäntapoja ja puhtautta kaupunkiolosuhteisiin verrattuna. Maaseutuun kohdistuvat voimakkaat suojelutarpeet ja säilyttämisvaatimukset. maaseutukuntien ja maaseudun yhteisöjen tilanteiden kautta. Kuhmosen mukaan näkökulmaa rajaa se, kuinka tiheästi asutusta valtiosta on kysymys. Hänen mukaansa esimerkiksi Espanjassa ja Ranskassa resurssi- ja liiketoimintanäkökulmat hallitsevat maaseutuajattelua Suomea enemmän (kuva 1). Molemmissa maissa maaseutukeskustelu nähdään maatalouselinkeinojen kautta. Alankomaissa puolestaan maaseutu nähdään asuin- ja virkistäytymispaikkana. (Kuhmonen & Niittykangas 2008.) Maaseudun kehittämisajattelussa Kuhmonen toteaa maiden välillä olevan suuriakin eroja. Suomalaista maaseudun kehittämistä hän kuvaa liiketoimintasuuntautuneeksi. Sitä vastoin Alankomaiden kehittämisajattelun ytimeksi hän esittelee asutuksen. Vastaavanlaisia eroavaisuuksia Kuhmonen esittää useita. Kuitenkin hän tulee toteamukseen, että suo- Vallitseva maaseudun kehittämisajattelu... Alankomaat Espanja Asumista varten Keskittämiseksi Ranska Suomi Alankomaat Ranska Proaktiivisesti: uusia avauksia Espanja Suomi Liiketoimintaa varten Alankomaat Ranska Hajauttamiseksi Espanja Suomi Interaktiivisesti: nykyistä hyödyntäen Maaseutu voidaan mieltää myös menneisyyteen liittyvänä. Tästä menneestä halutaan päästä eroon. Mielikuvat voivat liittyä takapajuiseen ja asumiskelvottomaan ympäristöön sekä alhaiseen elintasoon elinkelvottomine maatiloineen. Alankomaat Espanja Kysyntään perustuen Alankomaat Suomi Ranska Ranska Suomi Resursseihin perustuen Espanja Syrjäseutunäkökulmassa maaseutu voidaan liittää epäsuotuisaan luonnonympäristöön, jonka erämaaluonnetta arvostetaan, vaikka se rajoittaakin ihmisen toimintaa. Metsätalouden, eränkäynnin ja kalastuksen arvoja voidaan ihannoida, perifeerisyydestä muodostetaan hyve ja arvo itsessään. Suunnitteluorientoituneesti Ylhäältä alas Alankomaat Suomi Suomi Ranska Ranska Markkinaorientoituneesti Espanja Alhaalta ylös Alankomaat Espanja Eurooppalaisessa keskustelussa maaseudun arvo voidaan nähdä muistakin näkökulmista. Suomen maaseutukäsite jäsentyy Kuhmosen mukaan yhteiskunnallisissa keskusteluissa ensisijaisesti toimijoiden, kuten maatilojen, maaseudun yritysten, Rakenteita painottaen Prosesseja painottaen Kuva 1. Maaseudun jäsentyminen yhteiskunnallisessa keskustelussa joissakin Euroopan maissa (Kuhmonen & Niittykangas 2008). 13

15 punkien läheiseen maaseutuun, ydinmaaseutuun ja harvaan asuttuun maaseutuun. (kuva 2. Maaseudun kolmijako. Etelä- ja Länsi-Suomeen sijoittuvalla kaupunkien läheisellä maaseudulla voidaan todeta olevan parhaat kehittymisedellytykset yritysten ja asumisen ympäristöinä. Asukkailla on mahdollisuus käydä työssä keskuksissa ja kaupungeissa. Maaseudun yrittäjillä on monipuoliset lähimarkkinat. Kaupunkeja ja keskuksia ympäröivä maaseutu on asumisen kannalta vetovoimainen, lapsiperheiden suosima, ja siten usein muuttovoittoinen. Näissä osissa maata edellytykset ovat parhaat maataloudelle ja maaseudun elinkeinorakenteen monipuolistamiselle. Muuttovoiton ansiosta monet kaupunkien läheisen maaseudun kunnat joukossa myös pieniä kaupunkeja pystyvät moni- malaisen maaseudun kehittäminen poikkeaa muista maista siinä, että täällä maaseutua kehitetään tutkimalla ja muuttamalla rakenteita. Suomessa maaseutua kehitetään suunnitelmallisesti, nykyisiin resursseihin perustuen ja olemassa olevaa hyödyntäen. Kuhmosen mukaan maaseudun kehittämisen lopputuloksena on kuitenkin hajauttamisen sijasta keskittäminen. (Kuhmonen & Niittykangas 2008.) 2.2 Olosuhteet eri maaseututyypeillä Suomalaisen maaseutupolitiikan yleisesti hyväksymää ja viime vuosina omaksumaa maaseutukäsitystä noudattaen maaseutu voidaan tyypitellä seuraavalla tavalla: Maaseudulle tyypillisiä piirteitä ovat väljä asutus ja pitkät välimatkat. Maaseutua ovat keskusten ulkopuoliset alueet. Suomi on harvaan asuttu maa, jossa välimatkat ovat pitkiä, paikallistaloudet heikkoja, ja sekä tuotteiden että palvelujen paikalliskysyntä vähäistä. Monipuolisen elinkeinotoiminnan kehittäminen ja jopa peruspalvelujen turvaaminen on haasteellista. Suomen kunnat on jaettavissa neljään eri tyyppiin: kaupunkeihin, kau- Kuva 2. Maaseudun kolmijako (Tilastokeskus 2008). 14

16 puolistamaan palvelujaan ja tekemään investointeja, mutta säilyttävät silti taloudellisen liikkumavaransa. Hyvinvointi on maan parasta tasoa. Paikallismarkkinat ovat muuhun maaseutuun nähden toimivia ja jopa kasvavia. Ydinmaaseudun alueet ovat vahvoja alkutuotantoalueita. Alueella on paikoin teollisuuden toimialakeskittymiä ja myös erikoistuneen alkutuotannon keskittymiä, kuten sikataloutta, turkistarhausta, lasinalusviljelyä, siipikarjataloutta sekä kasvintuotannon ja karjatalouden kannalta erikoistuneita alueita. Ydinmaaseudun läheisyydessä on useita keskisuuria keskuksia, ja alueen kuntakeskukset ja kylät ovat toiminnoiltaan elinvoimaisia ja monipuolisia. Myös ydinmaaseudun kunnat sijoittuvat Etelä- ja Länsi- Suomeen. Ydinmaaseutu pysyy tulevaisuudessakin vahvana alkutuotannon alueena, jolla on lisäksi hyvät mahdollisuudet monipuolistaa toimintoja niin yritystoiminnan sijaintipaikkana kuin asumisen ympäristönä sekä vapaa-ajan viettopaikkana. Harvaan asutun maaseudun uhkana on huonon kehityksen kierre. Tällaisina indikaattoreina pidetään nuorten poismuuttoa, palvelujen vähentymistä, maatalouden ohenemista, vanhusväestön määrän lisääntymistä ja perinteisten työpaikkojen poistumista. Kuntien talous ja palvelukyky ovat tiukoilla. Valtaosa harvaan asutun maaseudun kunnista on Itä- ja Pohjois-Suomessa sekä osittain Keski-Suomessa ja Satakunnassa. Myös luonnonolosuhteet rajoittavat alkutuotannon kehittämistä näillä alueilla. Tieto- ja viestintäteknologian riippumattomuus ajasta ja paikasta toisaalta mahdollistaisivat uusia työtilaisuuksia myös harvaan asutuille alueille. Alueen mahdollisuudet nähdään erityisesti vapaa-ajan viettopaikkana sekä vapaa-aikaan liittyvän palveluyritystoiminnan, metsätalouden ja kaivostoiminnan harjoittamisen alueina. Harvaan asutulla maaseudulla aluekehittämisen haasteet ovat suurimmat. Lisäksi pitkät etäisyydet vähentävät työvoiman liikkuvuushalukkuutta, mikä näkyy rekrytointiongelmina yrityksissä ja maatiloilla. Toisaalta pitkät välimatkat haittaavat muuta maata enemmän sekä maatilojen ulkopuolista työssäkäyntiä että tuotteiden ja palvelujen lähimarkkinointia. Meneillään oleva kuntien yhdistäminen sekä muutokset kuntien taloudellisissa olosuhteissa vaikuttavat kuntajakoon perustuvaan maaseutualueiden luokitteluun. Yhdistämisen kautta suurenevat kunnat sisältävät yhä useammin sekä kaupunkikeskuksia, maaseutualueita että harvaan asuttua maaseutua. Tilastojen kautta tarkasteltava maaseudun kehityksen seuraaminen johtaa jatkossa yhä epätarkempaan kuvaan maaseudun olosuhteista ja niiden 5,00 Yrityskannan muutos %:a yrityskannasta alueella 4,50 4,00 3,50 3,00 2,50 2,00 1,50 1,00 0,50 Harvaan asuttu maaseutu Kaupungit Kaupunkien läh. maaseutu Ydinmaaseutu Yhteensä 0, Kuva 3. Yrityskannan vuotuinen muutosprosentti suhteessa olemassa olevaan yrityskantaan (Tilastokeskus 2008). 1 1 Tilastot tulkittava suuntaa-antaviksi tilastointiperusteiden muututtua tarkastelukauden aikana kuntaliitosten vuoksi. 15

17 muutoksista. Keskeistä on kuitenkin pyrkiä hahmottamaan maaseudun erilaisuus eri puolilla Suomea ja suhteessa keskuksiin. Ei ole olemassa ainoastaan yhtä maaseutua, vaan erilaiset maaseudun olosuhteet tarjoavat hyvinkin erilaisia mahdollisuuksia yritysten syntymiselle ja kehittymiselle. Maaseudun kolmijaon mukaan eriteltynä yritysten lukumääräinen muutos on ollut nopeinta kaupunkien läheisellä maaseudulla (+18 %) ja ydinmaaseudulla (+12 %). Myös harvaan asutun maaseudun yrityskanta on tutkimuksen tarkasteluajankohdalla vuodesta 2001 vuoteen 2006 kasvanut kaikkiaan 7 prosenttia. Vertailun vuoksi kaupunkien yrityskanta on samalla aikajaksolla kasvanut 14 prosenttia. Maaseudun yrityskannan kasvua selittää erityisesti uusien yritysten määrän nopea lisääntyminen, joka on kaupunkien läheisellä maaseudulla 57, ydinmaaseudulla 40, ja harvaan asutulla maaseudulla 29 prosenttia. Kaupungeissa aloittaneiden yritysten määrä on kasvanut 38 prosenttia. (Tilastokeskus 2008.) Yritysten työntekijämäärä on tarkastelujaksolla vuodesta 2000 vuoteen 2005 kasvanut nopeimmin kaupunkien läheisellä maaseudulla (3,4 %). Kaupungeissa kasvu on ollut hieman hitaampaa (3,0 %). Ydinmaaseudulla yritysten työntekijämäärä kasvoi prosentin ja harvaan asutulla maaseudulla se väheni kaksi prosenttia. Kokoluokaltaan yli 50 työntekijää työllistäneet yritykset ovat erityisesti harvaan asutuilla maaseutualueilla vähentäneet henkilöstöään. Henkilöstön vähentämistä on tapahtunut kauttaaltaan kaikilla maaseututyypeillä. Maaseudun uusiksi työnantajiksi ovat nousseet korkeintaan 49 henkilöä työllistävät yritykset (kuva 4). Myös harvaan asutuilla maaseutualueilla on tämän tyyppisiin yrityksiin lisätty henkilöstöä. Suurin työllisyyden kasvu tämän kokoluokan yrityksissä on syntynyt kaupunkien läheisellä maaseudulla. Työpaikkojen lisääntymisnopeus näissä yrityksissä on ollut kaupunkeja nopeampaa sekä kaupunkien läheisellä maaseudulla että ydinmaaseudulla. (Tilastokeskus 2008.) Kehityskulun voidaan ennakoida jatkuvan niin, että maaseudulle perustetaan jatkossakin uusia mikrokokoisia yrityksiä. Ne työllistävät alkuvaiheessa 16

18 10,0 % 8,0 % 6,0 % 4,0 % 2,0 % 0,0 % 0-49 henkilön yritykset 50- yli 250 henkilön yritykset -2,0 % -4,0 % -6,0 % -8,0 % Harvaan asuttu maaseutu Ydinmaaseutu Kaupunkien läheinen maaseutu Kaupunki Kuva 4. Työntekijämäärän muutosprosentti erikokoisissa yrityksissä vuosina (Tilastokeskus 2008). enimmäkseen yrittäjää itseään sekä hänen perhettään. Suuremmat yritykset sitä vastoin jatkavat voimakasta rakennemuutoksen vaihetta, joka merkitsee maaseudulle usein työpaikkojen vähentämistä ja toimipaikkojen lakkauttamista. 2.3 Naisten harjoittaman yrittäjyyden haasteita ja mahdollisuuksia Naisyrittäjien määrä on kasvanut tasaisesti 2000-luvulla. Vuoden 2007 lopulla heitä oli noin eli kolmannes kaikista yrittäjistä. Naisyrittäjiä todetaan olevan Suomessa suhteessa kaikkiin yrittäjiin enemmän kuin Euroopassa keskimäärin. Kaksi kolmasosaa naisyrittäjistä on yksinyrittäjiä, ja kasvuyrityksiä heillä on suhteellisen vähän. (TEM, Yrittäjyyskatsaus 2008.) Naisyrittäjyyden lisääntymiseen voidaan katsoa vaikuttaneen 1990-luvulla alkaneet yhteiskunnalliset muutokset, kuten talouslama ja julkisen sektorin toimintojen muuttuminen. Tuolloin myös puhetapa ja retoriikka yrittäjyydestä muuttuivat naisyrittäjyyttä vahvistavaksi. Sittemmin kotitalousvähennysjärjestelmä, kuntien palvelutuotannon avautuminen yhä enemmän kilpailulle ja ostopalvelujen lisääntyminen sosiaali- ja terveyspalveluissa ovat olleet merkittäviä kasvusysäyksen antajia naisyrittäjyydelle. Yleinen tulo- ja vaatimustason nousu on avannut markkinoita entistä laadukkaammille henkilökohtaisille palveluille (TEM 2008). Murroksen voidaan katsoa vaikuttaneen naisyrittäjyyden lisääntymiseen myös maaseudulla luvun taitteessa alettiin maaseudun naisille tarjota omia yrittäjäkursseja ja henkilökohtaista neuvontaa. Monet yritysideat ovat syntyneet juuri naisten halusta oman yrityksen perustamiseen. Maaseudun pienyrityksistä muodostui valtaosaltaan perheyrityksiä, joiden toiminnassa naisilla on keskeinen rooli. Eri lähteistä löytyy tutkimuspohjaista tietoa naisyrittäjyyden ominaispiirteistä, jotka tuovat eroavaisuutta miesten yrittäjyyteen. Naisten yritystoiminta on pääasiassa pienimuotoista tai osa-aikaista. Liikevaihto riittää usein vain yrittäjän työllistymiseen, ja kynnys työntekijöiden palkkaamiseen on korkea varsinkin epävarmoilla ja kausiluontoisilla markkinoilla. Naiset toimivat paikallisilla markkinoilla tukeutuen paikalliseen osaamiseen ja ympäristön tarjoamiin mahdollisuuksiin. Kynnys kansainvälistymiseen on vielä korkea. Naisyrittäjyys täydentää julkista sektoria, mistä esimerkkinä ovat hoiva- ja kotityöpalvelut. Toiminta liittyy arkipäivän toimintoihin, kuten ruoka- ja majoituspalveluihin, tekstiilien valmistukseen, hoivaan ja kauneudenhoitoon naisyrittäjyyden ikiaikaisille toimialoille. Naisyrittäjyyttä jarruttavat epävarmuustekijät liittyvät työn ja perheen yhteensovittamiseen, 17

19 yrittäjien sosiaaliturvan puutteisiin sekä vanhemmuuden kustannusten epätasa-arvoiseen jakautumiseen nais- ja miesvaltaisten alojen kesken. Valtakunnallisena tavoitteena on nostaa naisyrittäjien määrää noin 32 prosentista yli 40 prosenttiin. Työministeri Tarja Cronberg asetti toukokuussa 2008 naisyrittäjyyden edistämistyöryhmän (TEM asettamispäätös 189:00/2008). Työryhmän tehtävänä on selvittää naisyrittäjyyden nykytila ja kartoittaa, mitkä asiat edistävät tai estävät naisyrittäjyyden syntyä, sekä löytää uusia keinoja naisyrittäjyyden lisäämiseksi. Nuorten naisyrittäjien määrän lisääminen ja työnantajayrittäjyyden kasvattaminen ovat tärkeitä. Työryhmä seuraa kauppa- ja teollisuusministeriön vuonna 2004 asettaman naisyrittäjyyttä käsitelleen työryhmän esittämien toimenpide-ehdotusten toteutumista. Työryhmä on jättänyt väliraportin , ja esittää siinä keskeisiä johtopäätöksiä naisyrittäjyyden edistämiseksi (Naisyrittäjyys tänään ja huomenna, TEM 2008). Yrittäjyyden teemaryhmä on seurannut naisyrittäjyyden työryhmän työskentelyä ja tukee sen tekemiä ehdotuksia erikoistuen erityisesti maaseudun naisyrittäjyyden aihepiiriin. Naisyrittäjyys tulee entistä paremmin nähdä ja hyödyntää koko talouden voimavarana. Monipuolinen elinkeinorakenne ja yrityskanta edesauttavat maan nopeaa talouskasvua. Nopean talouskasvun maissa naisten aktiivinen mukanaolo liike-elämässä on yleistä. (Global Entrepreneurship Monitor, 2006, summary results. Lähteessä Rissanen, Tiirikainen & Hujala, 2007) Naisyrittäjyyden edistämiseksi pitää karsia ennakkoluuloja ja löytää uusia näköaloja, haasteita ja konkreettisia toimenpiteitä. Selviä yhteiskunnan rakenteista johtuvia esteitä pitää tuoda esille ja poistaa. Suurimpina haasteina on laajentaa toimialavalikoimaa sekä kannustaa ja rohkaista naisia ryhtymään yrittäjiksi myös periteisistä poikkeaville aloille, joista esimerkkeinä voidaan mainita kuljetus, koneurakointi, hevosala, sähköasennus, rakentaminen ja remontointi. Luovien alojen yrittäjyys, kuten musiikki- tai näyttämötaiteeseen pohjautuvat ohjelmapalvelut, taideterapia ja floristiikka, ovat kasvussa. Yhteisöllisyys ja verkostoitumisen taidot ovat naisten vahvuuksia ja luovat edellytyksiä verkostomaiselle yrittäjyydelle, kuten ketjuyrittäjyydelle 18

20 (franchising). Verkkokaupankäynnin tavoitteena on laajentaa markkina-aluetta. Luovuus, ideat ja innovatiivisuus näkyvät naisten toiminnassa. Naiset ovat lisänneet osuuttaan keksintöjen tekijöinä noin kymmeneen prosenttiin. Myös maaseudulla voidaan lisätä naisten yritystoimintaa ottamalla huomioon siihen liittyviä erityispiirteitä ja tukemalla yritystoiminnan käynnistämistä ja alkutaivalta. Maaseudulla tarvitaan lähivuosina lisää erityisesti hyvinvointipalveluja, kuten koti- ja hoivapalveluja. Niiden tarve lisää tuntuvasti naisten mahdollisuuksia oman yrityksen perustamiseen. 2.4 Maahanmuutto ja yrittäjyys Suomessa maahanmuuttajat on suhteellisen uusi ryhmä. Eri maiden tilastoimien ulkomaalaisvähemmistöihin verrattuna Suomen luvut ovat EU-alueen pienimmät (KTM 2007). Suomen virallinen väkiluku oli , joista ulkomaiden kansalaisia oli lähes 2,7 prosenttia. Ulkomaiden kansalaisten määrä lisääntyi vuoden 2007 aikana henkilöllä ja tammi-heinäkuun 2008 aikana Suomeen muutti ulkomailta henkilöä. Vuoden 2007 lopussa Suomessa asui ulkomailla syntynyttä henkilöä, 3,9 prosenttia koko Suomen väestöstä. Suurimmat ulkomaalaisten ryhmät olivat Venäjän, Viron, Ruotsin ja Somalian kansalaiset. Suurimmat vieraskielisten ryhmät olivat venäjänkieliset ( henkeä), vironkieliset ( henkeä), englanninkieliset ( henkeä), somaliankieliset (9 810 henkeä) ja arabiankieliset (8 119 henkeä). Muita kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvia oli 3,3 prosenttia. (Tilastokeskus 2008; työministeriö 2007.) Globalisoituvassa, vapaata liikkumista korostavassa maailmassa eläköityvien ja työvoimapulaa kärsivien valtioiden työvoimaratkaisu nähdään ulkomaalaisessa työvoimassa luvulta lähtien on korostettu työperäistä maahanmuuttoa. Hallitus hyväksyi maahanmuuttopoliittisen ohjelman, jonka keskiöön on nostettu työperusteisen maahanmuuton edistäminen. Maahanmuuttajayritysten uskotaan olevan tulevaisuudessa kasvava osa Suomen taloutta. Hallituksen maahanmuuttopoliittisessa ohjelmassa (2006) nostetaan esille, etteivät maahanmuuttajat ratkaise vain työvoimapulaa, vaan he ovat odotettuja myös uuden yritystoiminnan käynnistäjinä, työllistäjinä ja globaalien verkostojen ylläpitäjinä. 19

VASTAVIRTAAN KULKIJAT

VASTAVIRTAAN KULKIJAT VASTAVIRTAAN KULKIJAT KASVUA JA INNOVAATIOITA -SEMINAARI 31.1.2012 Ulla Hytti, Elisa Akola TSE Entre, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Pekka Stenholm Turku Institute for Advanced Studies, Turun yliopisto

Lisätiedot

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin

Lisätiedot

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa?

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa? Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa Markku Koponen Koulutusjohtaja emeritus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kari Sajavaara-muistoluento Jyväskylä Esityksen sisältö Kansainvälistyvä toimintaympäristö

Lisätiedot

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa VOIMISTUVAT KYLÄT -kampanja 2010-2012 Voimistuvat kylät-kampanja 14.-15.10.2011 Etelä-Karjala, Imatra Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos, YTR:n pääsihteeri

Lisätiedot

Nuorisotutkimus 2007

Nuorisotutkimus 2007 Nuorisotutkimus 2007 Tutkimuksen taustatiedot Nuorisotutkimus tehtiin maaliskuussa 2007 nettikyselynä Tutkimus toteutettiin Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman alueilla Vastaajina on peruskoulun 7. 9.-luokkalaisia

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen EK:n yrittäjävaltuuskunnan kesäkokous 14.8.2009 Valtiosihteeri Riina Nevamäki Työ- ja elinkeinoministeriö Kasvu- ja omistajayrittäjyyden seurantatyöryhmä Asetettu

Lisätiedot

Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia!

Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia! Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia! Yritysten odotukset Yritys-Suomi-yhteistyö seudullisissa yrityspalveluissa 6.5.2010 Innovaatiojohtaja Hannele Pohjola Yrityspalvelujärjestelmä

Lisätiedot

Yrittäjyys. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Yrittäjyys. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Yrittäjyys Konsultit 2HPO 1 Jos saisi valita yrittäjä- ja palkansaajauran välillä Liettua Kiina USA Kreikka Latvia Bulgaria Italia Ranska Irlanti EU-27 Viro Espanja Iso-Britannia Alankomaat Belgia Saksa

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan nvm Sirpa Karjalainen Monenlaiset mikroyritykset Maatilakytkentäisille mikroyrityksille on myönnetty tukea mm. matkailualan investointeihin

Lisätiedot

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä HYVÄ-ALUEFOORUM Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä Risto Pietilä Oulu 29.10.2009 www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan

Lisätiedot

Yritysneuvonnan asiakkaiden monet kasvot

Yritysneuvonnan asiakkaiden monet kasvot EUROOPAN UNIONI Euroopan sosiaalirahasto Yritysneuvonnan asiakkaiden monet kasvot Katariina Rantanen, yritysneuvoja YritysHelsinki Työ- ja elinkeinoministeriön naisyrittäjyyden edistämistyöryhmä Maahanmuuttajayrittäjyys

Lisätiedot

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM/HYVÄ Joensuu 23.1.2014 Sisältö Keskeiset muutokset

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys

Yhteiskunnallinen yritys Yhteiskunnallinen yritys Mahdollistava ohjelmapolitiikka ja innovatiiviset käytännöt - Ison-Britannian kokemukset 13.5.2011 Oulu Anne Bland Social Business International Oy 1 Globaali liike 2 Britannian

Lisätiedot

HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012

HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012 HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012 Hoito- ja hoiva-alan yrittäjät luovat hyvinvointia Sosiaali- ja terveyspalvelujen arvo kansantaloudessa

Lisätiedot

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely 30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman

Lisätiedot

Uutta luovaa taloutta. Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto

Uutta luovaa taloutta. Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto Uutta luovaa taloutta Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto Murros Meneillään on talouden murros. Tiedon, osaamisen, luovuuden ja merkitysten rooli kasvaa. Uudistuva talous, digitalisoituva

Lisätiedot

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Mikkelin Tiedepäivä 7.4.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma

Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma Finlandia-talo 16.9.2015 Fasilitaattorien osuudet / Risto Karinen ja Olli Oosi Kohti kumppanuutta, tavoitteet ja mahdollisuudet Kumppanuusohjelma

Lisätiedot

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK-2015 strategian ydin Missio, visio ja arvot Missio = Perustehtävä, olemassaolon

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Esityksen sisältö Palvelujen kehityskuva Tarpeet kasvavat Mistä tekijät Toimialan

Lisätiedot

Aluetypologia -hanke. Satu Tolonen Alueiden ennakointiseminaari 30.3.2012, Pori

Aluetypologia -hanke. Satu Tolonen Alueiden ennakointiseminaari 30.3.2012, Pori Aluetypologia -hanke Satu Tolonen Alueiden ennakointiseminaari 30.3.2012, Pori Aluetypologiahankkeen taustaa Tehtävä: Alueiden luokittelu kaupunki- ja maaseututyyppeihin Miksi: Tarvitaan tietoa erityyppisten

Lisätiedot

EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen

EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen V-S:n koulutusstrategia/ Maahanmuuttajakoulutuksen teemaryhmä 8.6.2012 Sanna Halttunen-Välimaa EK Turku Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

UUDISTUNUT ALUEHALLINTO JA TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTEHTÄVÄ -SEMINAARI

UUDISTUNUT ALUEHALLINTO JA TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTEHTÄVÄ -SEMINAARI UUDISTUNUT ALUEHALLINTO JA TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTEHTÄVÄ -SEMINAARI Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän merkitys yrityksille Hotel Arthur 30.3.2010 Suomen Yrittäjät johtaja Martti Pallari

Lisätiedot

TEM:n politiikkojen kosketuksia maaseutuun: mitä ja miksi. Hilkka Vihinen Helsinki 26.1.2010

TEM:n politiikkojen kosketuksia maaseutuun: mitä ja miksi. Hilkka Vihinen Helsinki 26.1.2010 TEM:n politiikkojen kosketuksia maaseutuun: mitä ja miksi Hilkka Vihinen 26.1.2010 Sisältö Miksi? TEM:n hallinnonala: Miten löytää maaseutu? Asutut neliökilometriruudut Miksi maaseutunäkökulma? Suomi on

Lisätiedot

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA Sosiaali- ja terveyspalvelualan toimijoiden liiketoimintaosaamisen tutkimus- ja kehittämistarpeita kartoittava selvitys Tutkija Eevaleena Mattila

Lisätiedot

KORKEASTI KOULUTETTUJEN YRITTÄJYYS. VTT, Kehittämispäällikkö Timo Aro 18.4.2012

KORKEASTI KOULUTETTUJEN YRITTÄJYYS. VTT, Kehittämispäällikkö Timo Aro 18.4.2012 KORKEASTI KOULUTETTUJEN YRITTÄJYYS VTT, Kehittämispäällikkö Timo Aro 18.4.2012 Yrittäjyys tilastojen takana Lähde: Suomen Yrittäjät ry Suomessa on noin 270 000 yritystä Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Maahanmuuttajien työllistäminen

Maahanmuuttajien työllistäminen Maahanmuuttajien työllistäminen Kansainvälinen työvoima -projekti 11.10.2012 Kuka on maahanmuuttaja? Ulkomailta Suomeen muuttanut henkilö, joka on jonkin toisen maan kansalainen tai kokonaan kansalaisuutta

Lisätiedot

Tavoitteena uusia työpaikkoja - yritysten kasvun ja menestyksen kautta

Tavoitteena uusia työpaikkoja - yritysten kasvun ja menestyksen kautta Tavoitteena uusia työpaikkoja - yritysten kasvun ja menestyksen kautta 12.05.2011 Juha Ala-Mursula, BusinessOulu Juha Ala-Mursula Tästä aion puhua Business Oulu Burning platform: työttömyys Kuntien sosilaalimenojen

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Ruotsi Ruotsissa alkoi 1980-luvulla keskustelu julkisen sektorin tuottavuudesta ja kansalaisten osallisuudesta sekä

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5

Lisätiedot

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA - Luovaa taloutta edistävät julkiset toimet ja kehittämislinjaukset Rysä goes Luova Suomi, Mikkeli, 16.-17.10.2012 Tn Sakari Immonen TEM/Elinkeino- ja innovaatio-osasto

Lisätiedot

Yritykset ja yrittäjyys

Yritykset ja yrittäjyys Yritykset ja yrittäjyys Suomen Yrittäjät 5.10.2006 1 250 000 Yritysten määrän kehitys 240 000 230 000 220 000 210 000 200 000 218140 215799 211474 203358 213230 219273219515 222817224847226593 232305 228422

Lisätiedot

Piispala 11.09.2014 Saarijärven Viitasaaren seutu. Eero Ylitalo

Piispala 11.09.2014 Saarijärven Viitasaaren seutu. Eero Ylitalo Piispala 11.09.2014 Saarijärven Viitasaaren seutu Eero Ylitalo Agenda Avaus ja katsaus seudun kehittämisnäkymiin Eero Ylitalo, Seudun joryn pj. Keski-Suomen strategian vuosien 2014-2017 valinnat Maakuntaliiton

Lisätiedot

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Rauno Kuha Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Taustaa Maaseudun ja maatalouden toimintaympäristö on muuttumassa nopeasti. Maapallon kasvava

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla

PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla Kuvaus pk yritysten kerrannaisvaikutuksista Pirkanmaan kunnissa Vuoden 2007 verotietojen perusteella Kunnallisjohdon seminaari Tallinna 20.05.2009

Lisätiedot

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Kuviot ja taulukot Suomiforum Lahti 9.11.25 Suomalaiset Kuvio 1. Väkiluku 175 25 Väkiluku 175 25 ennuste 6 Miljoonaa 5 4 3 2 1 Suomen sota 175 177 179 181 183

Lisätiedot

Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa?

Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa? Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa? Katariina Nilsson Hakkala Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT päivä 2.10.2013 Mikä on uutta nykyisessä rakennemuutoksessa?

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 1 Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 2 Hyvinvointipalvelut murroksessa Kansantalouden ja yleisen varallisuuden kasvu ovat keskeisiä hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9. HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti

Lisätiedot

YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA. 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5.

YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA. 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5. YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5. Gasellit Yritysten määrä Suomessa Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri

Lisätiedot

Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen

Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen Tavoitteet ja sisältö Osallistujat tutustuvat käytännönläheiseen ennakoinnin työkaluun (tulevaisuuskartta) ja työstävät

Lisätiedot

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET Yrittäjyyssuositukset Arenen verkkosivuilla Arene ry Suomen Yrittäjät Riikka Ahmaniemi (JAMK), Kari Ristimäki (SeAMK), Lauri Tuomi (HAAGA-HELIA), Mika Tuuliainen (Suomen Yrittäjät),

Lisätiedot

Kolmas sektori. Lapin 23. kylätoimintapäivät Saariselkä 15.10.2011. Ritva Pihlaja. tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Kolmas sektori. Lapin 23. kylätoimintapäivät Saariselkä 15.10.2011. Ritva Pihlaja. tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Kolmas sektori tuottajana Lapin 23. kylätoimintapäivät Saariselkä 15.10.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Lisätiedot

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Hallitusohjelma Rakennerahasatokausi 2007-2013 Pirkanmaan TE-keskuksen tulossuunnitelma 2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Tutkimuspäällikkö,

Lisätiedot

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta

Lisätiedot

TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 %

TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 % rahasto-osuudet hallinnonaloittain TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 % Eija Haatanen 8.11.2007 1 ESR Tuotekehitys Sosiaaliset innovaatiot ESR kehittämisinstrumenttina, joka tuo lisäarvoa kansalliseen

Lisätiedot

PPP -toimintamalli maaseudun yritystoiminnan edistäjänä. Sanna Tihula

PPP -toimintamalli maaseudun yritystoiminnan edistäjänä. Sanna Tihula Pienyritykset kuntapalveluiden tuottajina PPP -toimintamalli maaseudun yritystoiminnan edistäjänä Sanna Tihula Pienyritykset kuntapalveluiden tuottajina PPP -toimintamalli maaseudun yritystoiminnan edistäjänä

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Hankkeen tarve Idea hankkeeseen lähti yrittäjäjärjestöiltä -hanke Huoli yksinyrittäjien ja mikroyritysten henkilöstön jaksamisesta ja toimintaedellytysten turvaamisesta

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali

Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali 9.10.2013 Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto marko.rossinen@etela-pohjanmaa.fi Esityksen keskeinen sisältö - Kauhavan

Lisätiedot

Kasvun mekanismit - Tutkimustuloksia suomalaisten pk-yritysten kasvun dynamiikasta Hautomot ja Kasvuyrittäjyys -seminaari 23.1.

Kasvun mekanismit - Tutkimustuloksia suomalaisten pk-yritysten kasvun dynamiikasta Hautomot ja Kasvuyrittäjyys -seminaari 23.1. Kasvun mekanismit - Tutkimustuloksia suomalaisten pk-yritysten kasvun dynamiikasta Hautomot ja Kasvuyrittäjyys -seminaari 23.1.2008 Turun kauppakorkeakoulu ja TSE Entre Anne Kovalainen, Jarna Heinonen,

Lisätiedot

yritysten ja markkinoiden kehitys Tampere 30.9.2013

yritysten ja markkinoiden kehitys Tampere 30.9.2013 Sosiaali- ja terveyspalvelualan yritysten ja markkinoiden kehitys HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho Ulla Maija Laiho Tampere 30.9.2013 Tietopohja TEM raportteja 34/2013 Yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut

Lisätiedot

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Pointti Maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä- Savossa hankkeessa kehitetään ja tuotetaan maahanmuuttajien

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT

KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT Palvelut yrittäjille Neuvonta ja rekisteröintipalvelut Yrittäjäkoulutukset ja valmennuspalvelut Tuotteistetut asiantuntijapalvelut ja muut kehittämispalvelut

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

Vantaan matkailun kuulumisia. Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta

Vantaan matkailun kuulumisia. Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta Vantaan matkailun kuulumisia Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta Kohti elinvoimapolitiikkaa Terveen kaupungin keskeinen tavoite ja menestyksen

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lappeenrannan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013 Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 7 7 Palvelut 7 Muut 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy Pk-yritysbarometri, syksy alueraportti,

Lisätiedot

POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4

POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4 POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4 Kuntastrategian tavoitteena on antaa tavoitteellinen, suunnitelmallinen ja määrätietoinen pohja kaikelle kuntaorganisaatiossa tapahtuvalle päätöksenteolle, valmistelulle

Lisätiedot

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa koulutus 24.4.2012 Helsinki Kehittämispäällikkö Ville Grönberg, THL 25.4.2012 Esityksen nimi / Tekijä

Lisätiedot

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihdin kunta Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihti lyhyesti 27 628 asukasta (Tilastokeskus 12/2008) kasvua 588 asukasta kasvuvauhti ollut n. 2,2 % vuodessa tietoinen nopea 2-2,5% kasvun strategia n. 43% asukkaista

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015 Tilastotietoa päätöksenteon tueksi Nina Vesterinen 20.3.2015 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta 2015 2025 Matkailun tiekartta www.tem.fi/matkailuntiekartta Markkinat

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

ARVOSTAN KONSEPTI. Kokemuksia hoito- ja hoiva-alan ennakoivasta rekrytoinnista. HYVÄ-asiantuntijafoorumi Osaavan työvoiman saanti hyvinvointialalla

ARVOSTAN KONSEPTI. Kokemuksia hoito- ja hoiva-alan ennakoivasta rekrytoinnista. HYVÄ-asiantuntijafoorumi Osaavan työvoiman saanti hyvinvointialalla ARVOSTAN KONSEPTI Kokemuksia hoito- ja hoiva-alan ennakoivasta rekrytoinnista HYVÄ-asiantuntijafoorumi Osaavan työvoiman saanti hyvinvointialalla 14.5.2009 Ennakoivan rekrytointityön perusteluja 1/2 Hoito-

Lisätiedot

S o s i a a l i s e n y r i t t ä j y y d e n k a n s a l l i n e n t e e m a t y ö

S o s i a a l i s e n y r i t t ä j y y d e n k a n s a l l i n e n t e e m a t y ö S o s i a a l i s e n y r i t t ä j y y d e n k a n s a l l i n e n t e e m a t y ö Liiketoiminta & ansaintalogiikka Koulutus & oppiminen Ohjaus & neuvonta Sosiaalisten vaikutusten mittaaminen & hyödyntäminen

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

HEVOSALA JA MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA. Ypäjä 21.5.2010 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto Maaseudun kehittämisosasto

HEVOSALA JA MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA. Ypäjä 21.5.2010 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto Maaseudun kehittämisosasto HEVOSALA JA MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA Ypäjä 21.5.2010 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto Maaseudun kehittämisosasto LINJA 1 Maa- ja metsätalouden kilpailukyvyn kehittäminen osaaminen (koulutus)

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot

Henkilöstön kehittämisen haasteet

Henkilöstön kehittämisen haasteet Henkilöstön kehittämisen haasteet Ratkaisuja pk-yrityksien osaamisen lisäämiseen Elinikäisen oppimisen neuvoston teemaseminaari 5.10.2010 Toimitusjohtaja Anssi Kujala 5.10.2010 1 Helsingin Yrittäjät Tarkoituksena

Lisätiedot

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia?

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Työministeri Lauri Ihalainen Arvokas työelämä -seminaari 10.6.2013 Vierumäki Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittäminen Suomen

Lisätiedot

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta Kieliympäristössä tapahtuneita muutoksia Englannin asema on vahvistunut,

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kuopion seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Sirpa Karjalainen, ylitarkastaja, MMM. Markku Wulff, tulosaluejohtaja, AMK/Savonia. täydennyskoulutuskeskus

Sirpa Karjalainen, ylitarkastaja, MMM. Markku Wulff, tulosaluejohtaja, AMK/Savonia. täydennyskoulutuskeskus Alueellisen palvelutoiminnan edustajina: Tuija Helsky, projektijohtaja, LounaFood,Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskus Marko Jori, kehityspäällikkö, Pyhäjärvi-instituutti Marja-Leena Hirvonen, koulutusalavastaava,

Lisätiedot

UUDISTUVA NAISYRITTÄJYYS Naisyrittäjyysfoorumi

UUDISTUVA NAISYRITTÄJYYS Naisyrittäjyysfoorumi UUDISTUVA NAISYRITTÄJYYS Naisyrittäjyysfoorumi Työmarkkinaneuvos Teija Felt 11.6.2009 Foorumin ohjelma (1/2) 10.00 Foorumin avaus Työmarkkinaneuvos Teija Felt, työ- ja elinkeinoministeriö 10.15 Minun tarinani

Lisätiedot

Maaseudun palvelujen erityiset haasteet

Maaseudun palvelujen erityiset haasteet Maaseudun erityiset haasteet Maaseudun palvelut politiikkadialogi 2013 Kuntatalo 5.3.2013 Ritva Pihlaja Näkökulma ratkaisee, mitä koemme haasteena Miten maaseudun palvelut pitäisi järjestää, maaseudun

Lisätiedot

LUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM

LUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM LUOVA TALOUS Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen Petra Tarjanne TEM digitalisoituminen elämyksellisyys globalisaatio vastuullisuus Yritysten verkostomaisten toimintamallien lisääntyminen:

Lisätiedot

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Suomen kansallinen kontaktihenkilö (Fin-RCP) Ohjelma-alueen yhteiset erityispiirteet 1) Syrjäinen, harvaan asuttu ja osittain arktinen

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Nuorisotutkimus 2008

Nuorisotutkimus 2008 Nuorisotutkimus 08 Tutkimuksen taustatiedot Nuorisotutkimus tehtiin huhtikuussa 08 verkkokyselynä Tutkimus toteutettiin Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman alueilla Vastaajina on peruskoulun 7. 9.-luokkalaisia

Lisätiedot

Kainuun ELY-keskus 2013

Kainuun ELY-keskus 2013 Kainuun ELY-keskus 2013 haasteita, painotuksia ja toimenpiteitä KAINUUN TYÖLLISYYSFOORUMI - SOLIDARCITY KONFERENSSI 9.10.2012 Kainuun ELY-keskus Strategiapäällikkö Juha Puranen Haasteita, painotuksia 2013+

Lisätiedot