Sisällys PÄIJÄT- HÄMEEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS PROJEKTISUUNNITELMA LUONNOS

Transkriptio

1 1 PÄIJÄT- HÄMEEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS PROJEKTISUUNNITELMA LUONNOS Sisällys 1. Johdanto Esivalmistelutyö Sote Maku Muu valmistelu Väliaikaishallinto Lakipohja mitä laki sanoo? Väliaikaishallinnon toimijat ja vastuut Poliittinen seurantaryhmä Väliaikainen valmistelutoimielin Projektitoimisto Väliaikainen yhteistoimintaelin Ensimmäiset maakuntavaalit Väliaikaishallinnon rahoitus ja resurssit Valmistelun organisoituminen Keskeneräiset kohdat Projektisuunnitelman käsittelyaikataulu... 19

2 2 1. Johdanto Maan hallitus on esittänyt eduskunnalle uusien maakuntien perustamista alkaen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuun siirtämistä kunnilta maakunnille alkaen. Maakuntaan asetetaan (aikaisintaan) toimintansa aloittava väliaikainen valmistelutoimielin, joka vastaa maakunnan toiminnan ja hallinnon käynnistämisen valmistelusta ja käyttää päätösvaltaa, kunnes tammikuussa 2018 vaaleilla valittava maakuntavaltuusto aloittaa. Väliaikaisen valmistelutoimielimen tehtävänä on valmistella toimintaa ja taloutta maakunnan kokonaisuuden näkökulmasta tarkoituksenmukaisesti. Itsehallinnollinen Päijät-Hämeen maakunta järjestää kaikki alueensa sosiaali- ja terveyspalvelut. Vuoden 2019 alusta ELY-keskukset, TE-toimistot, maakunnan liitot ja pelastuslaitokset lopetetaan ja niiden tehtävät siirretään maakunnille. ELY-keskuksen tehtäviä siirretään myös perustettavaan valtion lupa- ja valvontavirastoon. Myös nykyisestä aluehallintovirastosta siirtyy joitakin tehtäviä maakuntiin. Kunnista siirtyvät maakuntiin myös maatalouden lomituspalveluiden ja maataloushallinnon tehtävät. Uudistuksen toimeenpanon aikataulutusta kuvaa pääpiirteissään seuraava kaavio: Tämän projektisuunnitelman tavoitteena on kuvata Päijät-Hämeen väliaikaishallinnon ja valmistelutyön organisointi, hahmottaa maakunnan toiminnan ja hallinnon käynnistämisen varsin laajaalainen kokonaisuus ja saada Päijät-Hämeen maakunnan valmisteluprosessi kokonaisuutena ja osaprosesseineen hallintaan. Projektisuunnitelma ohjeistaa ja kuvaa väliaikaishallinnon tehtäviä,

3 3 kunnes maakuntavaltuusto ottaa ne hoitaakseen, ja käytännön valmistelusta vastaavan projektitoimiston työtä vuoden 2018 loppuun asti. Projektisuunnitelman sisällöstä ja muodosta vastaa väliaikainen valmistelutoimielin. Projektisuunnitelma on valmistelun etenemisen ja tekemisen runko, mutta toisaalta sen on tarkoitus "elää" ja päivittyä koko ajan työn edetessä aina uusien maakuntien käynnistymiseen asti. 2. Esivalmistelutyö 2.1. Sote Päijät-Hämeen sote-uudistuksen esivalmistelu on toteutettu maakunnan palvelujen kehittämistyön yhteydessä vuodesta 2014 alkaen sekä Hyvinvointikuntayhtymän valmistelun yhteydessä syksyn 2016 ja kevään 2017 aikana. Vuoden 2017 alussa yhtymään siirtyi sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu Asikkalasta, Hartolasta, Hollolasta, Iitistä, Kärkölästä, Lahdesta, Orimattilasta, Padasjoelta, Pukkilasta ja Myrskylästä. Yhtymä tuottaa maakunnan kaikille kunnille erikoissairaanhoitolain tarkoittamat ja osalle kuntia myös ympäristöterveydenhuollon palvelut. Hyvinvointiyhtymän valmistelun tavoitteet ovat olleet yhtenevät valtakunnalliselle sote-uudistukselle asetettujen tavoitteiden kanssa. Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä painottaa valtion sotehankkeen mukaisesti erityisesti peruspalveluja. Tavoitteena on turvata vielä nykyistä parempi peruspalvelujen saatavuus. Tällä tavoin voidaan vähentää erikoispalvelujen käyttöä. Tarjottavien palvelujen tulee kaikilla sektoreilla perustua näyttöön niiden vaikuttavuudesta. Sellaiset palvelut, joilla ei ole voitu osoittaa voitavan parantaa kuntalaisten terveyttä tai sosiaalista ja muuta hyvinvointia, tulee asteittain poistaa käytöstä. Toiminnan on oltava myös taloudellisesti kestävää. Yhtymä tavoittelee huomattavia rationalisointihyötyjä erityisesti integraation keinoin. Minkään sektorin vuosittaiset kokonaiskustannukset eivät voi kasvaa enempää kuin 1 %:n, ja tämä luku pitää sisällään investoinnit. Terveyspalvelut, vanhuspalvelut, sosiaalitoimi, erikoissairaanhoito, tukipalvelut sekä mielenterveys- ja päihdepalvelut ovat esittäneet toimintatapamuutosohjelman, jonka taloudellinen arvo on 13,5 milj. euroa vuonna Toiminnan kustannustehokkuuden parantaminen on keskeinen tehtävä, joka jatkuu osana maakuntauudistuksen valmistelua. Näillä toimenpiteillä vahvistetaan omaa palvelutuotantoa kilpailutilanteessa, joka syntynee valinnanvapautta koskevan lainsäädännön hyväksymisen myötä. Valmistelu toteutettiin kärkihankeryhmissä ja tukipalveluryhmissä, joiden työ pääosaltaan on siirtynyt uusille toimialoille ja jatkunut useilla tulosalueilla muun muassa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kehittämiseksi maakuntatasolla. Esivalmistelutyöstä tarkemmin ks. Esivalmistelun kärkihankeryhmät olivat seuraavat: Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut Vanhuspalvelut Mielenterveys- ja päihdepalvelut Erikoissairaanhoito. Esivalmistelun tukipalveluryhmät olivat seuraavat: Talous Henkilöstö Muut tukipalvelut ICT-palvelut Viestintä.

4 4 Valmistelutyötä on tukenut toimintatapauudistusten lisäksi organisaatiorakenteen ja johtamisjärjestelmän uudistaminen, millä on edistetty horisontaalisen ja vertikaalisen integraation toteuttamista. Valmistelutyön yksi merkittävä tulos on pääosin maakunnallisen Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän perustaminen ja toiminnan käynnistyminen vuoden 2017 alussa. Yhtymän kaikki palvelut siirtyvät alueuudistuksessa uuteen maakuntaan. TAULUKKO 1. PÄIJÄT-HÄMEEN HYVINVOINTIYHTYMÄ PÄIJÄT-HÄMEEN HYVINVOINTIYHTYMÄ Terveys- ja sairaanhoitopalvelut Päijät-Hämeen keskussairaala Ikääntyneiden palvelut ja kuntoutus Asiakasohjaus Terveydenhuollon avovastaanotot Laatu ja terveyden edistäminen Kotiin vietävät palvelut Asumispalvelut Geriatrinen osaamiskeskus Kuntoutus Perhe- ja sosiaalipalvelut Lapsiperhepalvelut Työikäisten palvelut Psykososiaaliset palvelut Vammaispalvelut Strategia ja tukipalvelut Asiakasjärjestelmät Talous Henkilöstö Hankinta Toimitilat Ympäristöterveyskeskus* Terveydensuojelu Eläinlääkintähuolto Laboratoriopalvelut-liikelaitos Kliininen kemia ja mikrobiologia Sosiaalialan osaamiskeskus Verso-liikelaitos *Lahden kaupunki järjestää itse ympäristöterveydenhuollon palvelut. **Heinola ja Sysmä järjestävät itse sosiaali- ja terveydenhuollon perustason palvelut. *** Iitin ympäristöterveydenhuollosta vastaa Kouvolan kaupunki Kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede Kliininen neurofysiologia Patologia Kärkihankkeiden suunnittelemista uudistuksista useat edellyttävät toimenpiteitä yli toimialarajojen. Keskeinen yhteinen muutoshaaste keväällä 2017 ovat vuodeosastoverkon keskittämiseen liittyvät toimenpiteet. Toimenpidesuunnitelma on valmisteltu vanhuspalvelujen kärkihankkeessa, ja täytäntöönpano käynnistetään ikääntyneiden palvelujen ja kuntoutuksen toimialalla. Tämä kehittämistyön käynnistäminen ulottuu toimeenpanon edetessä myös muille toimialoille ja kattaa terveys- ja sairaalapalvelut, perhe- ja sosiaalipalvelut sekä strategia- ja tukipalvelut. Vuonna 2017 projektitoimisto suuntautuu toimintatapauudistusten ja kuntayhtymän käynnistymisen tukemiseen sekä uusien säästökohteiden etsimiseen. Säästökohteita sekä toiminnallista tehokkuutta etsitään erityisesti vastaanottopalveluista ja tukipalveluista. Keskeiset toimenpiteet kärkihankkeittain (vuoden 2017 alun tilanne) on lueteltu alla: Terveys- ja sairaanhoitopalvelut Erikoissairaanhoito Lähetekontrollin tiukentaminen Uusintakäyntien vähentäminen Lisätöiden rajaaminen Varahenkilöstön käytön tehostaminen Laboratorio- ja kuvantamistutkimusten käytön ohjeistuksen tiukentaminen Care manager toiminta

5 5 Terveyspalvelut Apuvälinepalvelujen yhdistyminen vuoden 2017 aikana Vuodeosastoratkaisu yhdessä vanhuspalveluiden kanssa Kotiutusprosessin hiominen kuntoutuksen suunnittelun yhteydessä Yhdistyvissä organisaatioissa yhteensä peruuttamatonta käyntiä (haltuunotto) Ikääntyneiden palvelut ja kuntoutus Vuodeosastopalvelujen rakennemuutos keskittäminen Lahteen, Hollolaan ja Orimattilaan Tavoitteena kotihoidon vahvistaminen rakennemuutoksesta vapautuvalla kapasiteetilla Kotikuntoutuksen laajentaminen koko toiminta-alueelle Arviointi- ja kuntoutusjaksojen käyttöönotto koko palvelualueella Teknologian ja digitalisaation vahvistaminen palveluissa Kotona selviytymistä tukevien palvelujen (kotisairaala, lääkäripalvelut, kuntouttava päivätoiminta) vahvistaminen Perhe- ja sosiaalipalvelut Mielenterveys- ja päihdepalvelut Asiakasohjauksen keskittäminen ja A24:ssa akuuttitiimi Sosiaalipäivystyksen laajennus A24:n yhteyteen Selviämisaseman perustaminen A24:n yhteyteen ESH polikliinisten toimintojen keskittäminen Asumispalvelujen koordinointi Päihdepsykiatrian poliklinikan toiminnan aloitus Sosiaalipalvelut Asiakasohjaus ja palveluverkon tarkastelu Sosiaalityön rekrytointi Ehkäisevä ja varhainen tuki lapsiperheille lastensuojelun tarpeen vähentämiseksi Lastensuojelun intensiivityön toimintamallit kodin ulkopuolisen sijoitustarpeen vähentämiseksi Perhehoidon kehittäminen lastensuojelussa ja vammaispalveluissa Tukipalvelut Laitos- ja ravintohuollon ja tietohallinnon palvelujen tehostamistoimenpiteet Kiinteistöjen tarpeen ja sopimusten arviointi sekä uudet ratkaisut Hankintatointa, lääkehuoltoa ja laboratoriopalveluita koskevat selvitykset Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen organisoimiseksi hyvinvointiyhtymän ja kuntien yhteistyönä on tehty maakunnallista kehittämistyötä yhtymän valmistelun alaryhmien kokouksissa. Laadittujen toimintamallien ja ratkaisujen edelleen työstämistä jatketaan maakuntavalmistelun yhteydessä. Hyvinvointikuntayhtymän toimintaperiaatteena on myös palvelujen tuottaminen monituottajamallilla yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyöllä sekä vaikuttavaksi osoitettujen digitaalisten sovellusten hyödyntäminen. Peruspalvelut pyritään tuomaan lähelle kuntalaisia ja yhä enemmän myös kotiin. Myös kansalaisten vastuuta omasta terveydestään korostetaan sekä hyvinvoinnin tukemisessa että sairauksien hoidossa muun muassa asiantuntijoiden tuella tapahtuvaa itsemonitorointia edistämällä. Tavoitteena on myös asiakaslähtöisyys ja asiakkaiden tyytyväisyyden paraneminen saatuihin palveluihin.

6 Maku Valtiovarainministeriö pyysi maakuntien liittoja käynnistämään maakuntauudistuksen yleisen esivalmistelun, jonka organisointia ohjeistettiin muistiossa Maakuntauudistuksen esivalmistelua varten Päijät-Hämeen liitto nimitti valmisteluryhmän (LIITE 1), johon kuuluvat kaikkien maakuntauudistuksessa mukana olevien organisaatioiden edustajat sekä keskeisten henkilöstöjärjestöjen edustajat. Valmistelutyön käytännön toimia ohjaavat puheenjohtajana maakuntajohtaja Jari Parkkonen ja varapuheenjohtajana ELY-keskuksen ylijohtaja Pekka Savolainen, vuoden 2017 alusta hänen sijaisenaan ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen johtaja Tommi Muilu. Sihteeristönä toimivat maakuntaliiton hallintojohtaja Jari Paakkunainen ja ELYkeskuksen johdon tuki -yksikön päällikkö Riitta Turunen sekä alkaen projektikoordinaattori Ville Majala. Maakuntauudistuksen viestintäryhmään kuuluvat Riitta Turunen, Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän viestintäjohtaja Sari Pauninsalo, Päijät-Hämeen liiton viestintäkoordinaattori Maija Väkeväinen ja Ville Majala. Viestintäryhmä on työstänyt maakuntauudistuksen verkkosivuston rakennetta ja laatinut viestintäsuunnitelman. Sisäisen tiedonkulun varmistamiseksi Riitta Turunen kokosi kaikkien uudistuksessa mukana olevien organisaatioiden viestintäyhdyshenkilöt viestintäverkostoksi, joka on tähän mennessä toiminut lähinnä sähköpostiverkostona. Lisäksi maakuntauudistusta varten on koottu henkilöstöfoorumi. Maakuntauudistuksen esiselvitysvaiheen keskeisimpänä tavoitteena on ollut uudistuksen seuraavaa vaihetta varten tuottaa riittävät selvitykset mm. henkilöstöstä, toimitiloista ja muista resursseista, analysoida saadut tiedot ja yhdessä toimijakentän kanssa valmistella ehdotus väliaikaishallinnon toiminnan käynnistämisestä. Maakuntauudistuksen esivalmisteluvaiheen kartoitustyötä varten Päijät-Hämeessä perustettiin neljä alatyöryhmää: maaseutuasiat, maakunnan elinvoima-asiat, varautuminen ja turvallisuus sekä maankäyttö, liikenne ja ympäristö. Työryhmät käynnistyivät vuoden 2017 alusta. Valmisteluryhmän toimeksiannon mukaisesti alatyöryhmät keräsivät tietoa mm. maakuntaan siirtyvästä henkilöstöstä, omaisuudesta, vastuista, toimitiloista ja kiinteistöistä, hankinnoista, tietojärjestelmistä sekä sopimuksista ja tuotantojärjestelmistä. Esiselvitystietojen keräämisessä on pidättäydytty nykytilan kartoituksessa, eikä esiselvitysvaiheessa ole otettu kantaa siihen, miten maakuntahallinnon palvelut tulisi Päijät-Hämeessä tulevaisuudessa järjestää. Esiselvitystiedot kerättiin alueen kuntien, Päijät- Hämeen pelastuslaitoksen, maakunnan liiton, Hämeen ELY-keskuksen, Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän, Hämeen TE-toimiston ja Etelä-Suomen aluehallintoviraston yhteisenä virkatyönä. Alatyöryhmien valmistelutyöhön on otettu mukaan lisäksi järjestöjen sekä henkilöstöorganisaatioiden edustajia.

7 7 Kunkin alatyöryhmän käsittelemät maku-tehtäväalat PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAUUDISTUS Maakunnan elinvoima-asiat aluekehitysviranomaisen tehtävät elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen em. tehtäviin liittyvä koulutus ja osaamisen edistäminen yritys-, työ- ja elinkeinopalvelujen järjestäminen kulttuurin edistäminen ja sitä koskevien suunnitelmien ja kehittämistoimenpiteiden yhteensovittaminen osana maakuntastrategian ja ohjelman sekä maakuntakaavoituksen toteuttamista koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu alueellisen liikuntaneuvoston asettaminen, liikunnan edistäminen maakunnassa maakunnallisen identiteetin edistäminen alueella maakunnan tehtäviin liittyvät kansainväliset asiat ja yhteydet kotoutumisen edistäminen Alueelliset romaniasioiden neuvottelukuntia ja romaniasioita koskevat tehtävät yhteispalveluiden alueellinen järjestäminen ja kehittäminen maakunnan tilan ja kehityksen seuranta Maaseutuasiat maatalous ja maaseudun kehittäminen terveydensuojelu, tupakkavalvonta, elintarvikevalvonta sekä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonta ja eläinlääkäripalvelut (ympäristöterveydenhuolto) sekä alkoholihallinnon tehtävät maatalouden tuotantopanosten turvallisuus, laatu ja käyttö sekä kasvinterveyden valvonta maataloustuotteiden markkinajärjestelyt maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomituspalvelujen järjestäminen Maankäyttö, liikenne ja ympäristö maakunnan suunnittelu ja maakuntakaavoitus Varautuminen ja turvallisuus pelastustoimi alueellinen varautuminen Tehtäväala on kuvattu taustamuistiossa kuntien alueiden käytön suunnittelun ja rakennustoimen järjestämisen edistäminen kalatalous vesihuollon edistäminen ja suunnittelu, vesivarojen käytön ja hoidon sekä tulvariskien hallinnan tehtävät, alueelliset luonnonvaratehtävät ja huolehtiminen ympäristö-, vesihuolto- ja vesistötöiden toteuttamisesta vesien ja merensuojelu, vesien ja merenhoidon järjestäminen ja toteuttaminen kulttuuriympäristön hoito, kulttuuriympäristöarvojen tunnistamisen, hoidon ja hyödyntämisen edistäminen liikennejärjestelmäsuunnittelun johtaminen sekä toimintaympäristöä koskevien tietojen tuottaminen valtakunnalliseen liikennejärjestelmäsuunnitteluun yksityisteitä ja liikkumisen ohjausta koskevat valtionavustustehtävät alueellinen tienpito ympäristötiedon tuottaminen ja ympäristötietouden parantaminen luonnon- ja maisemansuojelu ulkoilureittitehtävät

8 8 Alatyöryhmien tehtäväaloihin liittyviä erityiskysymyksiä Elinvoima-asiat Hämeen ELY-keskuksen toimialue kattaa Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen alueen, mutta rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista se vastaa koko Etelä-Suomen alueella: Hämeen ELY-keskus hoitaa oman toimialueensa lisäksi Uudenmaan ja Kaakkois-Suomen ELY-keskusten toimialueilla alueiden kehittämisestä annetussa laissa (1651/2009), rakennerahastolaissa (1401/2006) sekä alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoimisesta annetussa laissa (7/2014) säädetyt välittävän toimielimen tehtävät. Järjestäjä - tuottaja -malliin liittyvät yksityiskohdat: Tällä hetkellä lähes kaikki tuottavat palveluja, jatkossa maakunta vain järjestää ja ulkopuoliset tuottavat. Henkilöstön riittävyys ja osaamisen turvaaminen, kun nykyinen henkilöstö jaetaan kahteen maakuntaan Alueen tila ja kehitys koskettaa laajasti kaikkea päätöksentekoa. Maankäyttö, liikenne ja ympäristö Hämeen ELY-keskus hoitaa vesienhoidon tehtävät vesienhoitoalueella yhteistyössä Pohjois-Savon, Etelä-Savon, Keski-Suomen, Kaakkois-Suomen ja Uudenmaan ELY-keskusten kanssa. Kanta- ja Päijät-Hämeen liikenneasiat hoidetaan Uudenmaan ELY-keskuksessa. Kalataloustehtävien johto on keskitetty kolmeen ELY-keskukseen. Päijät-Hämeen kalatalouspalveluista vastaa Pohjois-Savon ELY-keskuksen kalatalouspalvelut. Esille on noussut kysymys joukkoliikenteen järjestämisen erityyppisistä tavoista. Päijät- Hämeessä toimivaltainen joukkoliikenneviranomainen on Lahden kaupunki, Kanta- Hämeessä Hämeenlinnan kaupunki Hämeenlinnan ja Forssan seutujen osalta, mutta Riihimäen seudun joukkoliikenneviranomaisen tehtävät hoitaa Uudenmaan ELY-keskus. Erilaiset järjestämistavat tulevat esiin esim. Lahti Riihimäki- tai Lahti Hämeenlinna-välien joukkoliikenteen järjestämisessä. Maaseutuasiat Lomituksen Sysmän paikallisyksikkö toimii neljän ja Kouvolan yksikkö kolmen maakunnan alueella Maakuntiin siirtyy aluehallintovirastosta eläinten terveyden ja hyvinvoinnin lupa-, ohjaus- ja valvontatehtäviä sekä alkoholihallinnon tehtävät. Osa näistä on sellaisia, että tehtävien järjestäminen ylimaakunnallisena yhteistyönä on järkevää. Hämeen ELY-keskuksen valtakunnallinen erikoistumistehtävä (maaseutuohjelman valtakunnallinen hanketoiminta). MMM on linjannut syksyllä 2016 käydyissä tulosneuvotteluissa, että ko. tehtävä siirretään maakuntauudistuksessa Päijät-Hämeen maakunnan vastuulle nykyisen ohjelmakauden loppuun asti. ELY-henkilöstöä on sekä Hämeenlinnassa että Lahdessa. Useissa tehtävissä yksi henkilö hoitaa erikoisalaansa ELY-keskuksen koko toimialueella eli kahdessa maakunnassa. Resurssitarpeissa on myös suuret vaihtelut eri vuodenaikoina. Tehtävien asianmukainen hoito vaatii resurssien joustavaa käyttöä sekä määräaikaista henkilöstöä. Lahden ympäristöterveydenhuollon erityiskysymys Varautuminen ja turvallisuus Alueellisen yhteisen varautumisen yhteensovittaminen ELY-keskuksen virkamiehistä ei yksikään hoida päätoimisesti varautumiseen ja turvallisuuteen liittyviä tehtäviä Kuntien mukaan saaminen Ympäristöterveydenhuolto varautumisen näkökulmasta.

9 Muu valmistelu Maakuntastrategia ja ohjelma Samaan aikaan maakuntauudistuksen kanssa on valmisteltu TEM:n ohjeistamana vanhojen säädösten mukaista maakuntastrategiaa ja ohjelmaa vuosille Nyt koko maakunnan elinkeino- ja vetovoimakehittämistä luotaava maakuntaohjelma ohjaa uudenkin maakunnan aikana sen kasvupalveluja ja aluekehittämistä. Valmistelut on linkitetty yhteen niin, että maakuntauudistuksen alaryhmien tuottamat kärki-ideat otetaan huomioon maakuntaohjelmaan kuuluvien älykkään erikoistumisen kärkien yhteydessä. Niitä käytetään yhtenä lähteenä myös syksyllä viimeisteltävän maakuntaohjelman toimintalinjojen määrittelyssä. Valtakunnalliset palvelukeskukset Maakuntalakiluonnoksen 118 :n mukaan maakunnilla on kolme yhteistä palvelukeskusta: toimitilaja kiinteistöhallinnon, talous- ja henkilöstöhallinnon sekä tieto- ja viestintäteknisten palveluiden palvelukeskukset. Niiden on tarkoitus olla maakuntien yhteisesti omistamia osakeyhtiöitä, joissa valtio voi olla osakkaana. Palvelukeskusten tehtävänä on tuottaa itse tai hankkia ostopalveluina asiantuntija- ja tukipalveluita omistajilleen ja asiakkailleen. Palvelukeskusten perustamisen valmistelu on ollut käynnissä yhtä aikaa maakuntavalmistelun kanssa. Erityishuoltopiiri Eteva Erityishuoltopiiri Etevan omistaa 45 Etelä-Suomen kuntaa (mm. kaikki Päijät-Hämeen kunnat), joiden alueella asuu yhteensä noin 1,3 miljoonaa ihmistä. Se on Suomen suurin vammaisalan osaamiskeskus ja tuottaa palveluja vammaisille, kehitysvammaisille, mielenterveyskuntoutujille ja muille erityistä tukea tarvitseville henkilöille. Etevan kanssa on neuvoteltu erikseen Päijät-Hämeen tulevan maakunnan väliaikaishallinnon järjestelyistä ja muista maakuntauudistuksen valmisteluun liittyvistä seikoista. Valtion lupa- ja valvontavirasto Maakuntauudistuksen yhteydessä uudistetaan myös valtion aluehallintoa. Valmistelussa on uuden monialaisen valtakunnallisen viraston perustaminen. Se hoitaisi erilaisia lupa-, ohjaus- ja valvontatehtäviä, joita nykyisin hoidetaan valtion aluehallintovirastoissa, ELY-keskuksissa ja useissa keskushallinnon virastoissa. Valtion lupa- ja valvontaviraston toiminta kattaisi pelastustoimen, opetusja kulttuuritoimen, sosiaali- ja terveysalan, ympäristötehtävien, lomituspalveluiden ja työsuojelun erilaiset lupa-, ohjaus- ja valvontatehtävät. Virastolla on toimipaikat jokaisessa maakunnassa. Toiminnassa ja palveluissa on tarkoitus hyödyntää erilaisia digitaalisia välineitä ja toimintatapoja. Sen on tarkoitus aloittaa toimintansa yhtä aikaa maakuntien perustamisen kanssa. 3. Väliaikaishallinto 3.1. Lakipohja mitä laki sanoo? Väliaikaishallinnosta säädetään voimaanpanolaissa (Lakiesitys maakuntalain, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain ja pelastustoimen järjestämisestä annetun lain voimaanpanosta). Sen mukaan väliaikainen valmistelutoimielin johtaa maakunnan toiminnan ja hallinnon käytännön valmistelua maakuntavaltuuston toimikauden alkuun asti. Voimaanpanolain 7 :n mukaan väliaikaisen valmistelutoimielimen tehtävänä on 2/2018 mennessä (ellei toisin ole mainittu) yhteistyössä niiden viranomaisten kanssa, joista tehtäviä ja niitä hoitavia henkilöitä siirtyy maakunnalle.

10 10 selvittää maakunnille siirtyvä henkilöstö valmistella maakuntavaltuustolle ehdotukset henkilöstön siirtosuunnitelmaksi ja - sopimuksiksi (työsopimuslaki 55/2001, kunnallisesta viranhaltijasta annettu laki 304/2003, julkisten alojen eläkelain voimaanpanolaki 82/2016, Yt-laki 449/2007) osallistua maakunnille siirtyvän omaisuuden selvittämiseen osallistua maakunnille siirtyvien sopimusten ja niihin liittyvien oikeuksien ja velvollisuuksien selvittämiseen osallistua maakunnille siirtyvien hallinto- ja palvelutehtävien hoitoon tarvittavien ICTjärjestelmien selvittämiseen osallistua ensimmäisten maakuntavaalien valmisteluun valmistella muut maakunnan hallinnon ja toiminnan käynnistämiseen välittömästi liittyvät asiat päättää vuoden 2018 talousarviosta (12/2017) - kuntalaki 410/2015. Valmistelutoimielimen toimivalta on rajoitettu siten, että se voi 1) ottaa henkilöitä vain määräaikaiseen virka- tai työsopimussuhteeseen maakuntaan siten, että määräaika päättyy viimeistään 31 päivänä joulukuuta ) tehdä maakuntaa sitovia sopimuksia vain määräaikaisesti voimassa oleviksi siten, että määräaika päättyy viimeistään 31 päivänä joulukuuta Väliaikaisen toimielimen oikeudesta jatkaa maakunnan hallinnon ja toiminnan käynnistämistä varten hankittavia palveluja koskevia sopimuksia kilpailuttamatta säädetään 44 :n 1 momentissa. Valmistelutoimielimen menettelyyn sovelletaan maakuntalain säännöksiä. Valmistelutoimielin voi asettaa keskuudestaan jaostoja hoitamaan erikseen määrättyjä tehtäviä ja siirtää näitä tehtäviä koskevaa päätösvaltaa jaostolle. Viestintä sekä sidosryhmien ja asukkaiden osallistuminen Voimaanpanolakiesityksen 10 :n mukaan väliaikaisen valmistelutoimielimen pitää tiedottaa maakunnan toiminnan ja hallinnon käynnistämisen valmistelusta. Viestintä tulisi kohdentaa maakunnan alueen asukkaille, palvelujen käyttäjille, kunnille, järjestöille ja muille yhteisöille. Valmistelutoimielimen olisi varattava maakunnan alueen asukkaille, palvelujen käyttäjille, kunnille, järjestöille ja muille yhteisöille tarvittaessa mahdollisuus tulla kuulluksi valmistelussa olevista merkittävistä asioista Väliaikaishallinnon toimijat ja vastuut Poliittinen seurantaryhmä Maan hallituksen lakiesitys maakuntauudistuksen väliaikaishallinnosta ei sisällä luottamushenkilöiden toimielimiä. Päijät-Hämeessä on valmistelun aikana kuitenkin tullut esiin, että jo väliaikaishallinnolle on syytä olla poliittinen, luottamushenkilöistä koostuva seurantaryhmä. Samankaltaiseen ratkaisuun on päädytty monessa muussakin maakunnassa. Maakuntauudistuksen väliaikaishallinnon poliittinen seurantaryhmä muodostetaan osana vuoden 2017 kunnallisvaalien jälkeisen ylikunnallisen elimen luottamushenkilöpaikkajakoa. Aikaisemmin valmistelussa on tullut esiin kolme perusvaihtoehtoa (VALITTAVA), joiden pohjalta ratkaisua haetaan neuvotteluissa:

11 11 A. Hyvinvointikuntayhtymän ja maakuntaliiton hallituksessa pyritään mahdollisimman pitkälle samoihin henkilövalintoihin, ja tämä yhdistelmä toimii seurantaryhmänä. B. Seurantaryhmä koostuu Hyvinvointikuntayhtymän ja maakuntahallituksen yhteiskokoonpanosta. C. Kokoonpanosta sovitaan erikseen Väliaikainen valmistelutoimielin Väliaikainen valmistelutoimielin hoitaa sille voimaanpanolain mukaan kuuluvia tehtäviä. Päijät- Hämeen maakuntahallitus päättää toimielimen kokoonpanosta henkilöjäsenet päätetään elo-syyskuussa. Väliaikaishallinnossa yhdistetään maakuntauudistuksen ja soten valmistelut. Päijät-Hämeen väliaikaisen valmistelutoimielimen kokoonpanoksi esitetään neuvotteluiden ja valmistelun pohjalta seuraavia jäseniä ja varajäseniä: Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä: 3 jäsentä + 3 varajäsentä Hämeen ELY-keskus: 1 jäsen + 1 varajäsen Hämeen TE-toimisto: 1 jäsen + 1 varajäsen Päijät-Hämeen liitto: 1 jäsen + 1 varajäsen Päijät-Hämeen pelastuslaitos: 1 jäsen + 1 varajäsen Lahti (varajäsen Lahti) Lahti (varajäsen Iitti) Hollola (varajäsen Hartola) Heinola (varajäsen Kärkölä) Orimattila (varajäsen Padasjoki) Asikkala (varajäsen Sysmä) Tarkoituksena on, että väliaikaishallinnon jäseninä toimivat viranhaltijat pysyisivät virkasuhteessa omiin organisaatioihinsa. Lähettävä organisaatio maksaa työstä aiheutuvat kulut. Arvioitu työmäärä on 3-6h/viikko. Valmistelutoimielimen jäsenet käyttäisivät toimielimessä itsenäisesti toimivaltaansa, eivätkä he olisi tässä tehtävässä työnantajansa edunvalvojia. He hoitaisivat tehtäviään maakunnan yleisen edun näkökulmasta. Maakunnan liitto kutsuu koolle valmistelutoimielimen ensimmäisen kokouksen lakien hyväksymisen jälkeen. Tarvittaessa ennen tätä voidaan kokoontua valmistelevassa kokouksessa. Lisäksi henkilöstöjärjestöjen kanssa sovitaan erikseen läsnäolo- ja puheoikeudesta. Erityishuoltopiirin, Etevan, kanssa on neuvoteltu niin, että he saavat valmisteluaineiston ja osallistuvat tarvittaessa työskentelyyn. Toimielintä koskee tasa-arvon edistämisvelvoite. Toimielin päättää itse mahdollisista jäsenvaihdoksista lähettävän organisaation esityksestä. Toimielin päättää, kuinka usein se kokoontuu laajennettuna (eli varajäsenet mukana). Toimielimen esittelijöinä toimii muutosjohtaja tai hänen osoittamansa henkilö, ellei toimielin toisin päätä. Tarkoituksena on, että ennen maakuntalakien voimaatuloa pidetään väliaikaiseen valmistelutoimielimeen nimettyjen henkilöiden valmistelevia kokouksia, jossa voidaan sopia mm. projektitoimiston organisoitumisesta ja valmistelutyön käynnistämisestä sekä esivalmistelutyön jatkamisesta.

12 Projektitoimisto Voimaanpanolain mukaan väliaikainen valmistelutoimielin johtaa maakunnan toiminnan ja hallinnon käynnistämisen valmistelua ja käyttää sitä koskevaa päätösvaltaa sekä vastaa tehtäviinsä liittyvästä puhevallan käyttämisestä maakuntavaltuuston toimikauden alkuun asti. Väliaikaisen valmistelutoimielimen lakisääteiset tehtävät ja toimivalta on esitetty tarkemmin edellä kohdassa 3.1. Väliaikainen toimielin voi huolehtia vain sellaisista tehtävistä, jotka ovat luonteeltaan olla maakunnan hallinnon ja toiminnan valmistelutehtävä tai siihen välittömästi liittyvä tehtävä. Valmistelutoimielimen ei myöskään tulisi ottaa hoitaakseen sellaisia tehtäviä, jotka edellyttävät tarkoituksenmukaisuusharkintaa tai poliittista arviointia taikka joiden vaikutukset olisivat maakunnan kannalta merkittäviä ja pitkävaikutteisia. Tällaiset tehtävät tulisi lähtökohtaisesti jättää maakuntavaltuuston hoidettaviksi. Väliaikainen valmistelutoimielin valmistelee erilaisia hallintotehtäviä, kuten maakuntakonsernia, talouden seurantaa ja ohjausta ja tukipalveluiden toteutusta. Se myös valmistelee maakunnan järjestämistehtävän toteutusta, kuten tuotantorakennetta, palvelujen hankintaa, tuottajien kanssa tehtäviä sopimuksia ja sopimusohjausta. Käytännön valmistelutyötä väliaikaishallinnolle tekevät projektitoimisto sekä ydinteemoja ja sote-ja maku-palvelukokonaisuuksia valmistelevat työryhmät. Projektitoimistoon kootaan eri alojen asiantuntijoita, jotka päätoimisesti tai oman toimensa ohella valmistelevat erikseen sovittuja ja vastuutettuja osioita väliaikaishallinnon päätöksentekoa varten sekä huolehtivat muista sille osoitetuista tehtävistä. Projektitoimiston henkilöstö koostuu pääosin siirtyvistä organisaatioista tulevista henkilöistä, ja sitä täydennetään kuntien osaamisella ja tarvittaessa ulkoisin rekrytoinnein. Kaikki tehtävät ovat määräaikaisia, enintään saakka. Väliaikaishallinnon toimielin päättää muutosjohtajan rekrytoinnista. Muutosjohtaja rekrytoi projektitoimiston muun henkilöstön. Projektitoimiston henkilöstö ei voi olla väliaikaisen valmistelutoimielimen jäsen. Projektitoimiston kokoonpano ja henkilöiden tehtävät ja vastuut ovat pääpiirteissään seuraavat: Muutosjohtaja: valmistelun kokonaisvastuu, sidosryhmäyhteistyö, esittelijä. Muutosjohtaja valitaan tehtävään joko oman työn ohella tai kokopäiväisenä. Nimittämisestä ja siihen liittyvistä yksityiskohdista päätetään erikseen. Projektipäällikkö: projektitoimiston työskentely ja tulokset Projektikoordinaattori: projektihallinto, aineistojen kokoaminen ja raportointi Projektitoimiston / johdon assistentti Viestintäkoordinaattori: sisäinen ja ulkoinen viestintä, osallistaminen Henkilöstöasiantuntija: henkilöstösiirrot ja -sopimukset Hallinnon ja lainsäädännön asiantuntija: sopimukset, vaalit, hallintosääntö, asiakirjahallinto, sisäinen valvonta ja riskienhallinta Erityisasiantuntija: järjestämisen ja tuottamisen erottaminen ICT-asiantuntija: tieto- ja viestintätekniset järjestelmät Talouden asiantuntija: maakunnan vuoden 2018 talousarvion valmistelu, väliaikaishallinnon ja projektitoimiston talous Kiinteistöasioiden asiantuntija. Projektitoimisto käyttää valmistelutehtäviin tarpeen ja harkinnan mukaan myös muita asiantuntijoita kunnista ja siirtyvistä organisaatioista, minkä lisäksi erillisiä selvityksiä voidaan hankkia ostopalveluina. Projektitoimiston edellä luetellut tehtävät ja vastuut ovat suuntaa antavia. Ne tarkentuvat

13 13 rekrytoitavien ja/tai erillisselvityksiin käytettävien henkilöiden osaamisen pohjalta. Tehtävien jakoa voidaan myös tarkastella uudelleen valmisteluprosessin edetessä. Projektitoimisto toimii liiton tiloissa ja tukeutuu liiton tukipalveluihin Väliaikainen yhteistoimintaelin Väliaikaishallinto perustaa väliaikaisen yhteistoimintaelimen toimikaudeksi Käytännössä väliaikainen yhteistoimintaelin toimii, kunnes maakunta perustaa pysyvän yhteistoimintaelimen. Maakunnan väliaikaiseen yhteistoimintaelimeen valitaan työnantajan ja henkilöstön edustajat samoja periaatteita noudattaen kuin kunnan yhteistoimintaelimeen. Väliaikaishallinnon yhteistoimintaelimessä henkilöstöä edustavat siis kunta-alan pääsopijajärjestöjen (KoHo, JUKO, Kunta-alan Unioni) maakunnalliset edustajat. Kustakin pääsopijajärjestöstä valitaan yhteistoimintaelimeen 2 edustajaa (2+2+2). Pääsopijajärjestöt päättävät ja ohjeistavat kukin omalta osaltaan sen, miten edustajat valitaan. Pääsopijajärjestöt ilmoittavat edustajansa jokaisen maakunnan väliaikaishallinnolle ja/tai ao. maakunnan muutosjohtajille mennessä. Henkilöstön edustajille annetaan vapautus työstä (KVTES 7 luku 8 6 mom, tilapäinen vapautus)), jotta hän voi osallistua yhteistoimintaelimen kokoukseen (YT-lain 20 ). Kokouksiin osallistumisesta aiheutuvista kustannuksista vastaa lähtökohtaisesti kunkin henkilöstön edustajan työnantaja. Kustannusten korvaamisesta tulisi sopia maakunnittain niin, että maakunta korvaa lähettäville työnantajille yhteistoimintaelimessä osallistumisesta aiheutuvat kustannukset Ensimmäiset maakuntavaalit Ensimmäisen maakuntavaltuuston toimikausi alkaa vuoden 2018 maaliskuun alusta ja kestää vuoden 2021 toukokuun loppuun järjestetään ensimmäiset maakuntavaalit presidentinvaalien yhteydessä. Presidentinvaalissa ja maakuntavaalissa olisi käytössä samat ennakkoäänestyspaikat ja vaalipäivän äänestyspaikat. Kukin maakunta olisi vaaleissa yhtenä vaalipiirinä. Uudeksi vaaliviranomaiseksi perustetaan maakuntavaalilautakunnat. Maakuntavaltuusto asettaisi toimikaudekseen maakuntavaalilautakunnan, jossa on viisi jäsentä sekä vähintään viisi varajäsentä, jotka tulisi asettaa sijaantulojärjestykseen. Sekä jäsenten että varajäsenten tulisi mahdollisuuksien mukaan edustaa maakunnassa edellisissä maakuntavaaleissa ehdokkaita asettaneita äänestäjäryhmiä. Jäsen tai varajäsen, joka asettuu ehdokkaaksi maakuntavaaleissa, ei voisi osallistua maakuntavaalilautakunnan työskentelyyn kyseisissä vaaleissa. Maakuntavaalilautakunnan työskentelyä koskevat säännökset olisivat vastaavat kuin kuntalain kunnan keskusvaalilautakuntaa koskevat säännökset. Ehdokashakemukset tulisi toimittaa maakuntavaalilautakunnalle viimeistään 47. päivänä ennen vaalipäivää eli viimeistään tiistaina ennen kello 16:tta. Maakuntavaalilautakunta laatisi ehdokaslistojen yhdistelmän 38. päivänä ennen vaalipäivää eli torstaina Maakuntavaalien ehdokkaiden numerointi ehdokaslistojen yhdistelmissä aloitetaan numerosta 22. Äänioikeusrekisteriin ja vaaliluetteloon kirjataan molempien vaalien äänioikeutetut. Vaaleissa on käytössä kaksi äänestyslippua, yksi kumpaakin vaalia varten. Maakuntavaaleissa kaikilla äänioikeutetuilla on yhtäläinen äänioikeus. Maakuntavaaleissa annettujen äänestyslippujen laskennasta vastaavat vaalipiirilautakunnat. Kunnan keskusvaalilautakunnat toimittavat hyväksytyt vaalikuoret ja vaalilautakunnat vaalipäivän äänet asianomaiselle vaalipiirilautakunnalle. Vaalipiirilautakunta vastaa vaalipiirinsä alueella olevien äänestyslippujen laskennasta. Vaalipiirilautakunta ilmoittaa vahvistamansa äänimäärät asianomaiselle maakuntavaalilautakunnalle, joka vahvistaa maakuntavaalien tulokset.

14 14 Maakuntavaalilautakunta vahvistaa maakuntavaalien tuloksen keskiviikkona viimeistään kello 18 aloitettavassa kokouksessa. Jos äänimäärät tai vertausluvut ovat yhtä suuret, ratkaistaan niiden keskinäinen järjestys arpomalla (kaikki tasatulokset on käsiteltävä). Maakuntavaalilautakunta vahvistaa ne äänimäärät ja vertausluvut, jotka kukin ehdokas on saanut arvontojen tulokset mitättömien äänten määrän äänten kokonaismäärän. Maakuntavaalilautakunnan päätökseen merkitään vahvistetut äänimäärät ja vertausluvut sekä kunkin valtuutetuksi ja varavaltuutetuksi valitun nimi sekä ehdokaslistojen yhdistelmän mukainen arvo, ammatti tai toimi. Valtuutettujen lukumäärästä päättää maakuntavaltuusto. Valtuutettujen määrään vaikuttaa maakunnan asukasluku siten, että valtuutettuja on vähintään 59 ja enintään 99. Päijät-Hämeen maakunnan valtuutettujen lukumäärä on 69. Vaalirahoituksen raja on ehdotuksen mukaan maakuntavaaleissa sama kuin eduskuntavaaleissa. Maakuntavaalien ehdokas ei saa ottaa vastaan tukea samalta tukijalta enempää kuin 6000 euroa. Vuonna 2021 ja siitä eteenpäin maakuntavaalit toimitetaan huhtikuussa samanaikaisesti kuntavaalien kanssa. 3.3 Väliaikaishallinnon rahoitus ja resurssit Voimaanpanolakiesityksen 11 :n mukaan valtio myöntää avustusta maakunnan toiminnan ja hallinnon käynnistämisestä aiheutuviin kustannuksiin. Asiaa valmistellaan valtiovarainministeriössä kevään 2017 aikana. Tarkoituksena, on että valtion talousarvioon vuosille 2017 ja 2018 otettaisiin määräraha, jolla katettaisiin kullekin maakunnalle maakunnan toiminnan ja hallinnon käynnistämisestä aiheutuvia kustannuksia. Tarkoituksena on, että tämä määräraha olisi yleiskatteellinen ja että se jaettaisiin maakunnille ilman eri hakemusta. Päijät-Hämeen liitto on esittänyt väliaikaishallinnon kokonaiskustannuksiksi asti alustavasti EUR. Esitetty kokonaiskustannus ei sisällä väliaikaishallinnon ICT- ja tietojärjestelmiin liittyviä kustannuksia. Valmistelutyön valtakunnallinen euromääräinen rahoitus ja sen jakautumisperusteet maakunnille eivät ole vielä ratkenneet. Väliaikaishallinto maksaa muutosjohtajan ja projektitoimiston päätoimisen henkilöstön palkkakulut projektille osoitetun työpanoksen mukaisesti sekä muut kulut (työtilat, ICT, puhelin ym.) harkinnan mukaan. Työryhmien puheenjohtajille, sihteereille tai jäsenille ei makseta kokouspalkkioita, ja palkkauksesta, matkakuluista tai muista henkilöstökuluista vastaa lähettävä organisaatio. Lähettävä organisaatio maksaa myös luottamushenkilöiden palkkiot. Taustaorganisaatioiden henkilöstön osallistuminen valmisteluun toteutetaan oman työn ohella ilman erilliskorvausta. Väliaikaishallinto maksaa muut valmistelusta aiheutuvat kulut (kokousjärjestelyt, viestinnän kulut, tilaisuuksien järjestelyt, matkat, ostopalvelut). Projektitoimisto laatii tarkennetun laskelman rahoitustarpeesta projektitoimiston työn käynnistyttyä, myös vuoden 2018 osalta.

15 15 4. Valmistelun organisoituminen Päijät-Hämeen maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelun tehtävät muodostuvat valtakunnallisesti annetuista tehtävistä, jotka on lueteltu alueuudistus.fi sivuilla sekä uudistuksen tiekartassa. Koska valtakunnallinen valmistelu on kesken, yksityiskohtaista esittelyä maakunnassa toteutettavista tehtävistä ei tehdä tässä projektisuunnitelmassa. Seuraavaksi esitellään pääkohdat valmistelun teemoista, joita varmuudella työstetään myös maakuntatasoisessa työskentelyssä. Maakunnan hallinnon ja toiminnan valmistelun yhteiset tehtävät on koottu ydinteemoiksi, joiden edellyttämät valmistelutyöt koskettavat kaikkia uuteen maakuntaan siirtyviä palveluita. Nämä niin sanotut yhteiset ydinteemat koskevat hallinnon organisointia, henkilöstöä koskevia kysymyksiä, palvelujen järjestämisen ja tuottamisen erottamista, maakunnan ja kuntien yhdyspinta-asioita, talousasioita, tukipalvelujen organisointia, kuntalaisten osallistuminen ja vaikuttamisen asioita sekä viestintään liittyviä kokonaisuuksia. Ydinteemat kuvaavat valmistelutyön teemoja, jotka jakaantuvat useisiin tehtäväkohtaisiin valmistelun asioihin. Esimerkkejä yhteisten ydinteemojen sisältämistä asioista on lueteltu ohessa. Hallinto: työjärjestys ja hallintosääntö, maakuntastrategia Henkilöstö: maakunnille siirtyvän henkilöstön kartoitus, henkilöstösiirrot Järjestämisen ja tuottamisen erottaminen: sote-liikelaitosten perustaminen Maakunnan ja kuntien yhdyspinta-asiat: hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Talous: talousarvio 2018, talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen valmistelu Tukipalvelut: toimitila- ja kiinteistöhallinnon sekä ICT-palvelukeskuksen valmisteluun osallistuminen, maakunnan palvelujen laatu- ja kehittämistyön organisointi Osallistuminen ja vaikuttaminen: nuorisovaltuuston, vanhus- ja vammaisneuvoston sekä vähemmistökielten toimielimen perustaminen, asiakas/asukasosallisuus Viestintä: asiakasviestintä (esim. kuinka muutos vaikuttaa asiakkaiden palveluihin ja oikeuksiin, kuinka palveluja jatkossa saa, mistä voi saada lisätietoja). Valmistelun organisoimiseksi jokaiselle ydinteemalle valitaan vastuullinen vetäjä, joka johtaa ja vastaa oman osa-alueensa tehtävien toteutuksesta ja aikataulutuksesta. Vetäjät valitaan ydinteeman edellyttämän asiantuntijuuden perusteella projektitoimistosta, siirtyvistä organisaatioista tai kunnista. Erilliskysymyksiin (esim. hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen) valitaan vastuulliset asiantuntijat, jotka raportoivat ydinteeman vetäjälle. Ydinteemojen tehtävien valmistelussa osallistetaan maakunnan palvelukseen 2019 siirtyviä asiantuntijoita (ks. ryhmät myöhemmin) ja käytetään tarvittaessa kuntien tai muiden ulkopuolisten asiantuntijoiden palveluja. Valmistelussa hyödynnetään alueella jo aiemmin tehtyä kehittämistyötä (ml. esivalmistelu) sekä verkostoyhteistyötä. Kuntalaisille, sidosryhmille ja henkilöstölle tarjotaan mahdollisuuksia osallistua valmisteluun. Ydinryhmien vetäjien päätösvastuusta suhteessa projektitoimistoon ja väliaikaishallintoon päätetään erikseen työjärjestyksessä. Valmistelun organisoinnissa toinen tärkeä linja on uuteen maakuntaan tuleviin palvelukokonaisuuksiin liittyvä työskentely. Esivalmistelun sote- ja maku-työryhmät jatkavat valmistelutyössä. Ryhmät koostuvat maakunnan palvelukseen 2019 siirtyvien organisaatioiden asiantuntijoista sekä kuntien ja tarpeen mukaan sidosryhmien edustajista. Siirtyvät organisaatiot tekevät esitykset väliaikaishallinnolle ryhmien puheenjohtajien nimeämiseksi. Puheenjohtajat tekevät esityksen ryhmien jäsenistä, joissa on otettava huomioon siirtyvien organisaatioiden ja kuntien tasapuolinen

16 16 edustus sekä käsiteltävien valmistelutehtävien mukainen asiantuntemus. Valmistelutyöhön osallistuminen toteutetaan oman työn ohella. Uuden maakunnan palvelukokonaisuudet on tässä suunnitelmassa esitelty siten, että ne on jaettu maku- ja sote-esivalmistelussa kokoontuneiden ryhmien alle. Näin pyritään tarjoamaan näkemys siitä, miten esivalmistelutyö jatkuu varsinaisen valmistelun aikana seuraavasti. elinvoima-asiat: alueiden kehittämispalvelut, kasvupalvelut, maahanmuuttajien palvelut maankäyttö, liikenne ja ympäristö: alueiden käytön palvelut, liikennepalvelut, vesienhoidon palvelut, luonnonsuojelun palvelut, vesi- ja kalatalouden palvelut maaseutuasiat: maa- ja elintarviketuotannon palvelut, maaseudun kehittämispalvelut, ympäristöterveyden palvelut, lomituspalvelut terveys- ja sairaanhoitopalvelut (sote) perhe-sosiaalipalvelut (sote) ikääntyneiden palvelut ja kuntoutus (sote) varautuminen ja turvallisuus: pelastus- ja turvallisuuspalvelut. Palvelukokonaisuuksien ryhmittely tulee muuttumaan valtakunnallisten ohjeistusten sekä maakunnassa tehtävien omien linjauksien mukaisesti, sillä maakunnille tulee siirtymään merkittävässä määrin harkintavaltaa palvelujen organisoimiseksi. Myös palvelukokonaisuuksien rooli itsenäisinä kokonaisuuksina maakunnassa on suunnitelman laatimisen aikana vielä ratkaisematta. Joidenkin palvelujen osalta myös palveluita tullaan todennäköisesti rajaamaan (esim. turvallisuuspalvelut). Samoin joidenkin palvelukokonaisuuksien osalta niiden jakaminen valtion, kunnan ja maakunnan tehtäviin on monelta osin avaamatta. Avoimet kysymykset koskevat muun muassa ympäristöterveydenhuoltoa, kasvupalveluita sekä aluekehittämistä ja maaseutuasioita. Osa tässä suunnitelmassa esitellyistä palvelukokonaisuuksista saatetaan järjestää myös kuntien ja maakuntien tai ylimaakunnallisena yhteistyönä. Myös varmuudella uuteen maakuntaan siirtyvissä palvelukokonaisuuksissa valmistelun aikaisissa tehtävissä on yhä avoimia kysymyksiä, jotka vahvistuvat myöhemmin. Osa valmistelutehtävistä kohdistuu myös palvelukokonaisuuksien sisältöjen sekä alueellisen organisoinnin teemoihin, joissa valmistelutyö painottuu eri tavalla sote- ja maku-asioissa. Päijät-Hämeessä hyvinvointiyhtymän valmistelun ja käynnistymisen yhteydessä tehty maakuntatasoinen kehittämistyö on suoraan hyödynnettävissä alueuudistuksen valmisteluun. Monelta osin tässä ollaankin jo varsin pitkälle. Päijät- Hämeen sote-valmistelussa suurimmat painopisteet ja aikataulullisesti priorisoitavat teemat liittyvät palvelujen järjestämisen ja tuottamisen erottamiseen, palvelulaitosten perustamiseen, yhtiöittämiseen sekä muihin asiakkaan vallinnanvapauden toteuttamisen tehtäviin. Yhteistyö projektitoimiston kanssa muodostuu keskeiseksi kaikille palvelutuotannon valmistelun osa-alueille. Projektitoimiston tehtävänä on taata valmistelun objektiivinen toteutus maakunnalle asetettujen tavoitteiden toteuttamiseksi sekä ennaltaehkäistä epäterve osaoptimointi ja haitallinen resurssien kasvattaminen. Näin ollen palvelukokonaisuuksille määrätään velvollisuus tehdä yhteistyötä projektitoimiston kanssa, sillä projektitoimisto valvoo valmistelun kokonaisuuden edistymistä sekä sisällöllistä toteutusta väliaikaisen toimielimen määräysvallassa.

17 17 Yhteisiä teemoja palvelukokonaisuuksien suunnittelussa tulevat olemaan: Valtakunnalliseen valmistelutyöhön osallistuminen Maakunnan palvelukokonaisuuksien suunnittelu ja toteutus Maakunnan palvelujen yhteensovittaminen Maakunnan harkinnassa olevien palvelujen valmistelu Projektitoimiston kanssa tehtävä yhteistyö Yhteisten ydinteemojen valmistelu - Hallinto - Henkilöstö - Järjestämisen ja tuottamisen erottaminen - Maakunnan ja kuntien yhdyspinta-asiat - Osallistuminen ja vaikuttaminen - Talous - Tukipalvelut - Viestintä Alueuudistuksen valmistelun organisoitumisessa tehtävät jakaantuvat poliittisen seurantaryhmän, väliaikaisen toimielimen, projektitoimiston, yhteisten ydinteemojen valmistelun ja palvelukokonaisuuksiin perustuvien työryhmien väliselle yhteistyölle. Väliaikaishallinnon aikana ylintä päätösvaltaa uuden maakunnan valmistelussa käyttää väliaikainen toimielin, joka vastaa maakunnan valmistelun strategisesta johtamisesta. Poliittinen seurantaryhmä tukee ja ohjaa maakunnan väliaikaisen toimielimen toimintaa. Muutosjohtajan johtama projektitoimisto toteuttaa toimielimen määräämänä operatiivista valmistelua. Siirtyvien organisaatioiden omat kehittämisresurssit kohdistetaan ensisijaisesti palvelualojen sisäiseen kehittämistyöhön, mutta niiden resurssia voidaan hyödyntää myös tehtäväkohtaisesti projektitoimiston vastuulle annettujen kokonaisuuksien toteutuksessa. Tarpeen mukaan valmistelua varten voidaan perustaa myös muita työryhmiä ja alaryhmiä. Väliaikainen toimielin ja poliittinen seurantaryhmä lakkaavat, kun uusi maakuntavaltuusto ja hallitus aloittavat toimikautensa ja niille siirtyy ylin päätösvalta uutta maakuntaa koskevissa asioissa. Valmistelun organisoinnin päätösvalta ja tehtävät kuvataan tarkemmin työjärjestyksessä (Liite). Väliaikainen toimielin voi päättää muusta tavasta organisoida valmistelu, kuin mitä tässä suunnitelmassa on esitelty.

18 18 KUVIO Valmistelun organisoituminen Valmistelussa työskentelymuotoina voidaan käyttää monipuolisesti erilaisia ratkaisuja: esim. e- työkalujen avulla tapahtuvaa etä- ja ryhmätyöskentelyä, kokouksia ja työpajoja tai seminaareja. Työskentelyn tukena voidaan hankkia selvityksiä, tietotuotantoa, kyselyitä sekä asiantuntija- tai fasilitointitukea taustaorganisaatioilta tai ostopalveluna. Valmistelulle laaditaan yksityiskohtainen ja vaiheistettu toteutussuunnitelma ennen väliaikaishallinnon aloitusta. Valmistelun vaiheita ovat 1. esivalmistelu (väliaikaishallinnon aloittamiseen saakka) 2. väliaikaishallinnon aikainen valmistelu (- 2/2018) 3. uuden maakuntahallinnon aikainen valmistelu (3-12/2018) 4. uuden maakunnan toimintaan liittyvä siirtymäajan tuki ( ?). Valmistelun aikana on tehtävä ratkaisu muun muassa kuntien omistamien yhtiöiden toiminnasta, joka siirtyy maakunnalle

19 19 5. Keskeneräiset kohdat Projektisuunnitelma on vielä keskeneräinen mm. seuraavilta osin: päätöksentekomenettelyt (työjärjestys), asiakirjahallinto, osallistumisen ja vaikuttamisen edistäminen, viestintä sekä valmistelutyön raportointi ja aikataulutus. Projektisuunnitelmaa täydennetään näiltä osin suunnitelman ensimmäisen arviointikierroksen jälkeen. Aktiivinen, monikanavainen, riittävä, ymmärrettävä ja oikea-aikainen viestintä luovat edellytyksiä osallistumiselle ja vaikuttamiselle. Viestintäkeinoina voitaisiin käyttää esimerkiksi yleistä tietoverkkoa, tiedotustilaisuuksia, ilmoitusten julkaisemista lehdissä tai muita valmistelutoimielimen päättämiä viestintätapoja. 6. Projektisuunnitelman käsittelyaikataulu Ensimmäinen versio projektisuunnitelmaksi esitellään toukokuun 2017 aikana valtuustojen ja hallitusten puheenjohtajille, kuntajohtajille, maakuntauudistuksen valmisteluryhmälle ja Hyvinvointiyhtymän johtoryhmälle ja hallitukselle, Maakuntahallitukselle esitellään projektisuunnitelman valmistelun tilanne Väliaikaishallintoa edustavat tahot kokoontuvat mm. käsittelemään projektisuunnitelmaa ja sopimaan valmistelutyön jatkamisesta.