ATK-keskuksen tiedote

Transkriptio

1 1 Oulun yliopiston ATK-keskuksen tiedote 1/2001

2 6(66,2±6KHOPLNXX 6LVlOW Johtajan katsaus: Kannattaako henkilökuntaa kouluttaa?... 3 Oppimiskeskus Arizonan yliopistossa... 5 Microsoft-tilaisuus Linnanmaalla... 8 Keskitetty varmuustalletus...9 Skannauslaboratorio...11 CSC:n tietokoneita...12 Uusi NAG FL90-kirjasto...14 Unix-koneiden matemaattiset ohjelmistot...18 GIS-ohjelmien käyttö vuonna Tietokonepalvelut vuonna Tietoliikennepalvelut vuonna ATK-keskus palvelee...37 ATK-keskuksen yhteystietoja...48 Atk-yhdyshenkilöt...50 ATK-keskuksen ylläpitämät atk-tilat kartta XONDLVLMD Oulun yliopisto ATK-keskus PL Oulun yliopisto 7RLPLWXV 8OOD6DUNNLQHQSXK8OOD6DUNNLQHQ#RXOXIL 7LHWRYHUNRWQRSHXWXYDW OXNLHGHOOLVHQ6HVVLRQNDQVLNXYDVVDDYDDPDW WRPDQVXXUHQSDNHWLQYLHUHOOl3DNHWLVVDROLNHKLNNRMRKRQWlPlQOHKGHQ NDQQHQNXYLVVD-\UNL6RLQL6RQHUDVWDDYXVWDMDQDDQ5DLPR6DOR$7.. QRVWLYDWXXGHQQRLQNJSDLQDYDQ-XQLSHU6XSHU3RS ODLWWHHQ7LHWRYHUNRWQRSHXWXYDWKLOMDOOHHQODLWHRWHWDDQNl\WW QPDDOLV NHVlNXXQDLNDQDKWWSZZZFVFILVXRPLIXQHWIXQHWKWPO 2

3 -RKWDMDQNDWVDXV Esko Vakkilainen.DQQDWWDDNRKHQNLO NXQWDDNRXOXWWDD" Nykyinen puute atk-alan osaajista on työmarkkinoilla johtanut suoranaiseen pätevän ja koulutetun työvoiman metsästämiseen ja houkuttelemiseen yritysmaailmaan. Uusille tilalle tuleville työntekijöille tulisi nopeasti saada valmiudet työtehtävien suorittamiseen ja kokeneemmatkin työntekijät tarvitsevat koulutusta selvitäkseen jatkuvasti kehittyvien ja muuttuvien järjestelmien hoito-, ylläpito- ja kehittämistehtävistä. Koulutus on kallista ja hyvin usein sitä on haettava Helsingistä saakka. Tyypillinen koulutuspäivän hinta on mk ja matkakulut tuovat siihen ainakin 50% lisän. Vähentyneiden toimintarahojen kanssa nämä maksut tekevät tiukkaa. Ja sitten kun jollekulle on annettu kunnollista työn tekemisen edellyttämää ammattikoulutusta, siirtyykin hän toisen, paremmin maksavan työnantajan palvelukseen. Toisaalta ei olisi mieluisa vaihtoehto, että työntekijöidemme ammattitaito olisi niin puutteellinen tai jälkeenjäänyt, etteivät he enää muualle töihin kelpaisikaan. Tällä alalla ei ole varaa tehdä osaamisen puutteesta johtuvia virheitä. Työajan tehokas käyttö edellyttää osaamista eikä siinä ole varaa ihmettelyyn ja tumpelointiin. Kunnollisen koulutuksen antaminen työntekijöille on tietysti riski, mutta myönteisesti on suhtauduttava henkilöihin, jotka haluavat työn ohella opiskella lisää, pätevöityä ja pyrkiä eteenpäin. Yliopistolla on toista sataa päätoimista atk-työntekijää. Koulutuksen antaminen tällaiselle suurelle joukolle edellyttää koulutustilaisuuksien tuomista Ouluun. Parin viime vuoden aikana tällaisia pienimuotoisia yliopiston atk-henkilökunnalle suunnattuja koulutustilaisuuksia on jonkin verran järjestettykin ATK-keskuksen toimesta tai yhteistyössä jonkin koulutusfirman kanssa ja tätä toimintaa jatketaan edelleen. Tänä keväänä suunnitelmissa on aloittaa Oulussa alalla arvostettuun MCSE-tutkintoon (Microsoft Certified System Engineer) tähtäävä koulutusputki. Tämä koulutus antaa hyvät valmiudet Windows

4 -järjestelmien ylläpitoon. Tähän koulutukseen otamme noin kymmenen yliopiston atk-työntekijää, jotka valitaan myöhemmin keväällä. Järjestämme tänä keväänä myös joitakin puolen päivän tai päivän mittaisia tilaisuuksia. Nämä ovat atk-ammattilaisille tarkoitettuja koulutustilaisuuksia. Mitenhän meidän yliopistossa tulisi järjestää atk-koulutus muulle henkilökunnalle ja opiskelijoille? Nykyinen käytäntö ei ainakaan ole riittävä ja tehokas koko yliopistoa ajatellen. +HQNLO NXQWDXXWLVLD Keskitetyt käyttöpalvelut tiimissä Unix-palvelinkoneita pitkään ylläpitänyt ja kauan ATK-keskuksessa työskennellyt 0DXUL 3XRV NDUL on siirtynyt Kuopion yliopiston palvelukseen. -\UNL /XNNDUL tulee olemaan vuorotteluvapaalla (Ei virkavapaalla kuten ed. lehdessä virheellisesti mainittiin.) Henkilötyöpalvelut tiimissä lopettivat ennen vuodenvaihdetta -XVVL /HYLlNDQJDV ja 6DPL +HODQGHU sekä -DDQD.RLYXUDQWD, joka vastasi koulutuksesta. Tätänykyä koulutusasioita hoitaa neuvontatyön ohella -XKD5HPDKO. Pitkänlinjan atk-keskuslainen $LOD.DQQLDLQHQ on irtisanoutunut, mutta jää kuitenkin saman katon alle opetus- ja opiskelijapalveluihin. Etätukipisteestä lähtee maaliskuun alussa toisen työnantajan palvelukseen.dooh 5LVVDQHQ. ATK-keskukseen on kuluvan helmikuun aikana etsitty sekä sanomalehti-ilmoituksin että yliopiston sisäisin viestintävälinein (Tietopisto, news-palvelu) uutta työvoimaa. Työsopimussuhteisia vakituisia toimia on avoinna kolme. Uusien määräaikaisten työsuhteiden määrän, 3-6 henkilöä, ratkaisee se, onko soveltuvia hakijoita.. 4

5 2SSLPLVNHVNXV$UL]RQDQ\OLRSLVWRVVD Pentti Korhonen /RPDPDWNDOODQL MRXOXQDOOD<KG\V YDOWDLQ/lQQHVVlHQ PDOWWDQXW WLODLVXXGHQ VDWWXHVVDROOD SRLNNHDPDWWD $UL]RQDQ \OLRSLVWRRQ 8QLYHUVLW\RI $UL]RQDQFDPSXV RQNHVNHOOl 7XFVRQLQ NDXSXQNLD6RQRUDQ DDYLNROOD 5

6 Keskellä campusta oli mittava rakennustyömaa ja aidassa kyltti: Integrated Learning Center (ILC). Oppimiskeskus, mikä se on koko yliopistohan on oppimiskeskus!, pyöritteli tätä muotisanaa paikallinen professori, jolta urkin lisätietoja hankkeesta. Yritin selittää, että oppimis- /opetus- /koulutusteknologialla tarkoitetaan tätä nykyistä oppimistapaa tukevaa teknologiaa, jossa tietokoneilla, videoilla ym. vempaimilla on keskeinen asema. Kelpo professori ei kuitenkaan tullut vakuuttuneeksi siitä, että nykyaikana oppiminen on ellei nyt mahdotonta niin ainakin perin puutteellista ilman modernia teknologiaa. Itsekseen murahdellen hän poistui pitämään viimeistä seminaariaan lukukauden päätteeksi. Ymmärsin hänen olevan oikeassa siinä, että teknologiaa korostetaan aivan liikaa pääasiahan on kuitenkin oppiminen. - Joka tapauksessa, Arizonan yliopistossa on rakenteilla tämä muodinmukainen oppimiskeskus, ja sen on määrä valmistua käyttöönsä kuluvan vuoden alkusyksystä. Päätös oppimiskeskuksen rakentamisesta oli tehty jo vuonna 1994 ja siitä alkaen hanketta on viety eteenpäin. Olen listannut alle kuvausta rakenteilla olevista tiloista ja niiden tulevasta varustelusta (alkukielellä käännösvirheiden ja epätarkkuuksien välttämiseksi): 0HGLDDQG)DFXOW\6XSSRUW Staff and technology to assist faculty creating course materials Primary ILC hub for multimedia networks Computer systems to store and serve video, graphics and other digital learning resources $GYDQFHG/HFWXUH+DOOV Each hall includes multiple video projection units to display materials from a variety of sources Network connection at each student seat Fixed tables, movable chairs, to allow group work Wired for global access and distributed learning Each hall seats 150 7KHDWHU±VW\OH/HFWXUH+DOOV Each hall includes multiple video projection units to display materials from computers, document presenters, video cameras, electronic writing surfaces, and other devices Wired for local access and distributed learning 6

7 Seats 300 & 150 )LUVW<HDU&HQWHU Focal point for academic support for first-year student, including academic advising, tutoring and major exploration Collaborating space for faculty-to-faculty and faculty-tostudent interactions.dohlgrvfrsh5rrpv Four rooms, 60 seats each Computer access for each student Easily configures for changing needs 'LVFXVVLRQURRPV Six rooms, 30 seats each Teaching resources similar to those in lecture halls Wireless technology supports student access &RXUW\DUGDQGVWDLUZHOOV Includes computer kiosks and network access Places for informal social interaction,qirupdwlrq&rpprqv Connects ILC and Main Library Open to all UA students, faculty and staff 300 computers in a high-tech library setting Advanced IT and reference desk support Open and staffed 24x7 during semesters Plug-and-play network connections Multimedia development stations Broad selection of software Breakout rooms with network connections to support team projects Computer classroom for teaching information literacy and software skills -RLWDNLQ WDXVWDWLHWRMD: Arizonan yliopisto on kolme kertaa vanhempi kuin Oulun yliopisto, opiskelijamäärältään se on kolminkertainen meihin verrattuna, ja vuosibudjetti suunnilleen sama US-dollareissa kuin meillä markoissa (fiscal year yhteensä 935 milj. USD, josta n. 43 % Arizonan valtiolta ja 57 % muista lähteistä). - Lisää esittelyä: ZZZLOFDUL]RQDHGX 7

8 0LFURVRIWWLODLVXXV/LQQDQPDDOOD Raine Vakkuri ATK-keskus ja Microsoft Oy järjestivät yhteistyössä Windows 2000:n hallinta yliopistoympäristössä koulutuspäivän Linnanmaalla 16. helmikuuta yliopistojen teknisille asiantuntijoille. Päivän tarkoituksena oli osallistujien perehdyttäminen Windows 2000:n hallintaan ja käyttöön yliopistoympäristöissä. Lisäksi kerrottiin Windowsin tulevasta versiopäivityksestä koodinimi Whistleristä, juuri varsinaisen nimen saaneesta Windows XP:stä; sen huomioonottaminen Windows 2000-ympäristöä pystytettäessä. Koulutuspäivän avasi Microsoftin Pertti Kokko, joka kertoi yliopistosopimuskäytännöstä. Microsoftin Kimmo Bergius kertoi päivän aikana mm. hallintatyökalujen käytöstä Windows ympäristössä, scriptien käytöstä Windows 2000:n hallinnassa, kolmansien osapuolten hallintatyökaluista sekä Windows XP:stä. Osallistujia oli 85 henkilöä, joista 65 Oulun yliopistosta ja 20 muista yliopistoista ja ammattikorkeakouluista. Osanottajat olivat varsin aktiivisia ja päivän aikana syntyi suhteellisen paljon keskustelua seminaarin eri aiheista ja niihin liittyvistä ongelmista. 8

9 .HVNLWHWW\YDUPXXVWDOOHWXV Jyrki Lukkari Eräs tietoturvan peruskiviä kaikissa tietokonejärjestelmissä on tiedon tallennuksen varmentaminen. Yksinkertaisissa järjestelmissä, joissa käytetään vain muutamia sovelluksia ja käyttäjämäärä on rajallinen, riittää useinkin niiden levypartitioiden tallennus, joilla tutkimus- yms. data sijaitsee. Monimutkaisemmissa ja laajemmissa palvelimissa on järkevää tallettaa myös käyttöjärjestelmälevyt. Tallennukset pitäisi muistaa tehdä säännöllisesti, sillä tutkijan jonkin hyvän, kuukausia kestäneen luomiskauden lopulla levyrikkoon hävinneet tulokset voivat purkaa esille samoja tuntemuksia kuin hiihtäjäkarpaasimme sekunnin tappio prossisijasta MM-kisoissa. ATK-keskuksessa olemme ratkaisseet varmuustalletusongelman hankkimalla järjestelmän, joka pystyy liki automaattisesti tallettamaan viikkojen ajan kaiken tarpeellisen datan ja joka mahdollistaa myös nopean palautuksen. Nyrkkisääntönä näyttää olevan, että talletetusta datasta palautetaan n. 1 promille käyttäjien usein vahingossa tehtyjen tuhoamisten seurauksena. Käytössämme olevat levyjen RAID 5- ja peilaussysteemit vähentävät levyrikkojen vaatimia palautuksia. Alunperin Unix-palvelinten tallennukseen hankitulla Networkerohjelmistolla hoidetaan myös Windows-palvelinten ja muutamien työasemienkin varmuustalletus. Omia koneitamme talletuksen piirissä on n. 30. Ohjelmiston nimi on vuosien varrella vaihtunut nimeksi Solstice Backup, joka on Sun Microsystemsin versio Networkerista. Ohjelmiston valmistaja on Legato Systems, Inc. Unix ja Windows-asiakasohjelmien lisäksi se valmistaa myös erilailaisia moduleja tietokantojen yms. erikoisempien data-formaattien tallentamiseen. Ohjelmassa voidaan myös määritellä mitkä levyt talletetaan sekä senkin mitä dataa ko. levyiltä ei kuitenkaan tarvitse tai saa tallettaa. Käyttäjät voivat itse huoletia tuhoamiensa tiedostojen palautuksista ja tästä pääsemmekin siihen, miksi se on teknisesti mahdollista ja useimmiten nopeaakin. Tallennusvälineenä olemme viimevuosina käyttäneet DLT-nauhoja. Jotta nauhojen käsittely käsin voitaisiin minimoida, on hankittu nauhakirjastoja, joista uusimpaan (Sun StorEdge L700) mahtuu 384 DLT-nauhaa. Kun otetaan huomioon, että kirjastossa käytetään 9

10 DLT7000 nauha-asemia (3 kpl), voi täyteen ladatussa kaapissa olla n. 27 teratavua dataa. Kirjastossa on vielä laajennusvaraa. Tätä järjestelmää ei ole hankittu vain ATK-keskuksen iloksi, vaan me tarjoamme varmuustalletuspalveluja myös laitoksille. Tällöin on tietysti suotavaa, että talletettavat koneet ovat nopealla (min. 100 Mb/s) verkkoyhteydellä kiinni yliopiston runkoverkossa, muutoin isojen levyjen, joita löytyy jo monista työasemistakin, tallentaminen vie liian kauan. Laitoskoneiden tallenteita säilytetään 3 kk. Ko. jakso katsotaan riittävän pitkäksi, että joko käyttäjän toimesta tai levyrikkojen seurauksena kadonnut data vielä hyvin ehditään palauttaa. Nauhoja voidaan tällöin kierrättää nopeammin, joka osaltaan vähentää tallennuskustannuksia. Kyseessä ei ole siis datan arkistointi, joka täytyy tarvittaessa hoitaa jotenkin muuten, vaan ainoastaan varautuminen datan äkillisen katoamisen varalta. Lisää tietoa palvelupaketeista ja hinnoista löytyy www-sivulta Allekirjoittaneen kanssa voi sitten keskustella tarkemmin laitoksen tarpeita vastaavan varmuustalletuksen järjestämisestä. 10

11 6NDQQDXVODERUDWRULR7) Raine Vakkuri Macintosh-laboratorio TF 120 (mikrotukipistettä vastapäätä) on muutettu vuoden vaihteen tienoilla skannauslaboratorioksi. Siellä säilyy kuitenkin edelleen muutama Macintosh. L0DFLW 6 kpl (PowerPC MHz-prosessori, 96 Mt-keskusmuisti) on siirretty läheiseen NRQHWHNQLLNDQ NLUMDVWRRQ ja ne ovat edelleen opiskelijoiden käytettävissä ATK-keskuksen ylläpitäminä. Laboratoriossa on kaksi uutta Wings Intel 733 MHz mikroa 256 Mt keskusmuistilla ja 250 Mt ZIP-asemalla varustettuna. Nämä koneet on tarkoitettu skannauskäyttöön eikä niissä ole MS-Officesovelluksia eikä selaimia. Toiseen mikroon on kytketty Polaroid SprintScan 4000 diaskanneri, josta on kerrotu aiemmin Sessiossa Toiseeen uusista mikroista on kytketty uusi Epson Perfection 1640SU-tasoskanneri (ko. tyypin ns. perusmalli), jonka optinen tarkkuus on 1600 x 3200 dpi.. Sen sisäinen ja lähtevä 42-bittinen värisyvyys mahdollistaa 440 miljardin värin ja harmaasävyn tunnistuksen. Koneeseen Apple PowerMac 300 MHz (128 Mt keskusmuisti) on kytektty HP Scanjet 4 C tasoskanneri. Power Computing PowerPC- Mac:iin on kytketty HP Scanjet II C tasoskanneri. Lisäksi laboratoriossa on Wings Pentium II 333 MHz-mikro, johon on kytketty niinikään uusi Epson 1200U-tasoskanneri. Sen optinen erottelukyky on enintään 1200 x 2400 dpi. Uusi Epson Perfection 1640SU-tasoskanneri 11

12 &6&QWLHWRNRQHLWD Eino TIenari Näihin tietokoneisiin voivat yliopiston opettajat, tutkijat, muu henkilökunta ja opiskelijat hakea käyttäjätunnusta CSC:n käyttölupahakemuslomakkeella. Lomakkeita saa joko ATK-keskuksen asiakasneuvonnasta, tilaamalla niiden postitus CSC:ltä osoitteesta tai tulostamalla itselleen sellainen CSC:n internetsivuilta (suom.) (engl.) Etusija koneaikaa jaettaessa on tieteellisen laskennan ja visualisoinnin tutkijoilla ( projektikäyttö ). Rinnakkaislaskentaan tarvitaan ylimääräinen käyttölupahakemus klustereita varten. Muut voivat hakea rajoitettuja kiintiöitä ( yleiskäyttötunnukset ). Seuraavassa on lueteltu Suomen yliopistojen ja korkeakoulujen Espoon Otaniemessä sijaitsevia FUNET-verkon avulla käytettävissä olevia laitteistoja: FHGDU6*,2ULJLQODVNHQWDSDOYHOLQ Siinä oli tammikuussa 2001 yhteensä 128 kpl MIPS R12000-prosessoreita ja yhteistä keskusmuistia 160 Gtavua. Tämä laitteisto on käyttäjämäärältään suosituin CSC:n tietokone Oulun yliopistossa. Tietokoneessa on paljon valmisohjelmia. Interaktiivisen käytön aikaraja on 2 tuntia ja muistikoko 1 Gtavu. Isot työt ajetaan eräajoina. FDSHU&RPSDT$OSKD6HUYHU*6ODVNHQWDSDOYHOLQ Tammikuussa 1999 entinen '(& päivitettiin 8 prosessorin ja 12 Gtavun keskusmuistin laitteistoksi COMPAQ AlphaServer GS140. Tässä tietokoneessa voi itse kehitellä ja ohjelmoida omia sovelluksia. Uusia tunnuksia kannattaa hakea koneen laskentatehon takia. Interaktiivisten töiden aikaraja on yksi tunti ja muistikoko 1 Gtavu. Isot työt lasketaan eräajoina. WH&UD\7('LJLWDO$OSKDNOXVWHUL Laitteisto on hajautetun muistin rinnakkaistietokone. Siinä oli tammikuussa 2001 laskemista varten 512 prosessoria sekä 32 prosesso- 12

13 ria käyttöjärjestelmän ja Unix-komentojen käsittelyyn. Kullakin rinnakkaiskäytön prosessorilla on 128 megatavua omaa muistia. Yhteensä T3E-laitteistossa on noin 89 Gtavua keskusmuistia. Tällä tietokoneella ajetaan hyvin rinnakkaistuvia sovelluksia. Vain eräajot ovat sallittuja.,epvs,%05663noxvwhul Laitteisto on hajautetun muistin rinnakkaistietokone. Sen aloituskokoonpano käytön alettua tammikuussa 2001 on 128 kpl IBM Power prosessoreita. Laitteistossa on muistia 64 Gtavua. Tämä tietokone on tarkoitettu hyvin skaalautuville rinnakkaistöille ja erittäin pitkille yhden prosessorin peräkkäistöille. Isot työt lasketaan eräajoina. FOX[&RPSDT$OSKD6HUYHU'6NOXVWHUL Teknillisen korkakoulun fysiikan laboratorio, Teknillisen korkeakoulun laskennallisen tekniikan laboratorio ja CSC Tieteellinen laskenta ottivat noin puolen vuoden testausten jälkeen joulukuussa 2000 käyttöön clux -superklusterijärjestelmän. Osa tämän koneen reseursseista on varattu kaikkien suomalaisten tutkijaryhmien käyttöön. Järjestelmä sisältää 96 laskentapalvelinta ja yhden edustapalvelimen. Lisätietoja laitteiston käyttöoikeuksista voi kysyä osoitteesta Klusterin englanninkielinen tekninen esittely on internetsivulla: YR[RSP6*,3RZHU&KDOOHQJH\OHLVSDOYHOLQ Tämä on opetusministeriön Unix-tietokone sähköpostin ja hallinnollisten tehtävien hoitoon. Siinä on kaksi prosessoria ja 640 Mtavun keskusmuisti. KOTA-tietokanta on tässä koneessa. Lisätietoja käyttöoikeudesta antaa Aila.Lyijynen, RUFKLG6*,2FWDQH0;,YLVXDOLVRLQWLW\ DVHPD Laitteistossa on yksi MIPS R10000-prosessori ja 1024 Mtavun keskusmuisti. Se on tarkoitettu tieteellisen laskennan tulosten visualisointiin. Yhteyshenkilöiden osoitteet ovat Jyrki ja Jarmo Palvelua on esitelty CSC:n internetsivulla: 13

14 8XVL1$*)/NLUMDVWR Eino TIenari ATK-keskus on tilannut Oulun yliopistolle lisenssin numeerisen matematiikan ja tilastomatematiikan aliohjelmakirjastosta 1$* )/. Se tulee korvaamaan lehmus-tietokoneen,06/)-kirjaston, mutta 1$*)-kirjasto on käytössä edelleen. Seuraavassa verrataan Fortran 77-kielen standardin mukaisten NAG /F77-kirjastojen (versiot Mark 18 ja Mark 19) ja Fortran 90-kielen satandardin mukaisen NAG FL90-kirjaston (versio Release 3) käytön eroja. Niistä saa lisätietoja päättelle lehmus-koneen käskyillä usage nag ja usage nag-fl90. Samat tekstit löytyvät myös ATK-keskuksen kotisivulta kohdasta -> Tietokoneet ->Unix-koneet ->Ohjelmistot ->SUN-koneet. (VLPHUNNLWHKWlYl/DVNHHSlOLQHDDULVHQ\KWlO Q H[S[[ UHDDOLOXNXMXXULYlOLOOl NAG F77-kirjastossa siihen löytyy useita aliohjelmia, joista valitaan kaksinkertaisen reaalilutarkkuuden algoritmi C05ADF. Sen parametreja ovat käyttöohjeen mukaan: A = reaaliluku, välin alaraja B = reaaliluku, välin yläraja EPS = juuren laskentatarkkuus, pieni positiivinen reaaliluku ETA = 0.0 tai funktion laskentatarkkuus, pieni positiivinen reaaliluku F = reaalilukufunktio yhtälölle f(x) = 0 X = tulosparametri, reaalilukujuuri IFAIL = syöttö- ja tulosparametri, lähtöarvon suositus on vakio 0 Kirjoitetaan Fortran 77-kielinen ohjelma FDGIHI, jonka listaus on kirjoituksen lopussa. Se löytyy myös valmiina tiedostona NAG/F77-kirjaston esimerkkien kokoelmasta. Ohjelma ajettiin lehmus-koneessa seuraavasti: f77 O3 c05adfe.f lnag19 a.out Ajon tuloksena saadaan reaalilukujuuri NAG FL90-kirjastossa esimerkkiin löytyy vain yksi aliohjelma QDJBQOLQBHTQBVRO, jota voidaan käyttää tässä kaksinkertaisella reaalilukutarkkuudella. Myös yksinkertainen reaalilukujen tarkkuus 14

15 olisi mahdollista. Sen menetelmä näyttää kuvauksen perusteella amalta kuin C05ADF edellä. SenSDUDPHWUHMD ovat: F = reaalilukufunktio yhtälölle f(x) = 0 X = tulosparametri, reaalilukujuuri A = reaaliluku, välin alaraja B = reaaliluku, välin yläraja Nämä riittävät, jos niin halutaan. Lisäksi voi antaa YDOLQQDLVLDSDUDPHWUHMD: EPS = juuren laskentatarkkuus, pieni positiivinen reaaliluku (x_tol) ETA = 0.0 tai funktion laskentatarkkuus, pieni positiivinen reaaliluku (f_tol) IFAIL = syöttö- ja tulosparametri (error) Fortran 90-kielinen ohjelma QDJBQOLQBHTQBH[I löytyy valmiina tiedostona NAG FL90-kirjaston esimerkkien kokoelmasta. Ohjelman kopiointi (nimen lyhentämiseksi) ja ajo lehmus-koneessa: cp nag_nlin_eqn_ex01.f90 ex1.f90 setenv LM_LICENSE_FILE /usr/local/flexlm/licenses/license32.dat /opt/32/sunwspro/bin/f90 - M/usr/lib/nagfl90_modules ex1.f90 lnagfl90 a.out Ajon tuloksena saadaan reaalilukujuuri Syy setenv - käskyyn on vanhempi Sunin Fotrtran 90-kääntäjän versio. Hankittu NAG FL90 aliohjelmakirjasto ei valitettavasti toimi uusimmalla f90-kääntäjällä. Samasta syystä on f90-kääntäjän kutsussa pidennetty hakupolku. Vuoden 2001 aikana on luvassa saada ohjelmiston NAG FL90 uudempi ja laajempi versio Release 4. Siinä on toivottavasti havaittu vika jo korjattu. Uusi versio merkitsee käyttäjälle myös lisää aliohjelmia valittavaksi. Vertailun vuoksi sama tehtävä kahdella eri tavalla ohjelmoituna. 15

16 Fortran 77-kielinen ohjelma FDGIHI * C05ADF Example Program Text * NAG Copyright INTEGER NOUT, IFAIL PARAMETER (NOUT=6) DOUBLE PRECISION A, B, EPS, ETA, X, F EXTERNAL F, C05ADF WRITE (NOUT,*) C05ADF Example Program Results A = 0.0D0 B = 1.0D0 EPS = 1.0D-5 ETA = 0.0D0 IFAIL = 1 CALL C05ADF(A,B,EPS,ETA,F,X,IFAIL) WRITE (NOUT,*) IF (IFAIL.EQ.0) THEN WRITE (NOUT,99999) Zero =, X ELSE WRITE (NOUT,99998) IFAIL =, IFAIL IF (IFAIL.EQ.2.OR. IFAIL.EQ.3) WRITE (NOUT,99999) + Final point =, X END IF STOP FORMAT (1X,A,F12.5) FORMAT (1X,A,I3) END DOUBLE PRECISION FUNCTION F(X), X INTRINSIC EXP F = EXP(-X) - X RETURN END 16

17 Fortran 90-kielinen ohjelma QDJBQOLQBHTQBH[I MODULE nlin_eqn_ex01_mod IMPLICIT NONE INTRINSIC KIND INTEGER, PARAMETER :: wp = KIND(1.0D0) CONTAINS FUNCTION f(x) IMPLICIT NONE INTRINSIC EXP REAL (wp), INTENT (IN) :: x REAL (wp) :: f f = EXP(-x) - x END FUNCTION f END MODULE nlin_eqn_ex01_mod PROGRAM nag_nlin_eqn_ex01! Example Program Text for nag_nlin_eqn! NAG fl90, Release 3. NAG Copyright USE nag_examples_io, ONLY : nag_std_out USE nag_nlin_eqn, ONLY : nag_nlin_eqn_sol USE nlin_eqn_ex01_mod, ONLY : f, wp IMPLICIT NONE REAL (wp) :: a, b, x WRITE (nag_std_out,*) Example Program Results for nag_nlin_eqn_ex01 a = 0.0_wp b = 1.0_wp! Find a zero of the function in the interval [a,b] CALL nag_nlin_eqn_sol(f,x,a,b) WRITE (nag_std_out,'(/,1x,a,f12.5)') 'Zero = ', x END PROGRAM nag_nlin_eqn_ex01 17

18 8QL[NRQHLGHQPDWHPDDWWLVHWRKMHOPLVWRW Eino Tienari 7XWNLPXNVHQ6XQNRQHLGHQRKMHOPLVWRYHUVLRLWD.llQWlMlW Sun Fortran 77-kieli (kutsu=f77) ja Sun Fortran 90-kieli (kutsu =f90) on asennettu saarni, kuusi ja lehmus -koneisiin. Lisätietoja saa käskyillä: usage fortran77, usage fortran90 (suom.), man f77 ja man f90 (engl.). 6XQ &-kieli (kutsu=cc) ja 6XQ &kieli (kutsu=cc) on asennettu VDDUQL NXXVL ja OHKPXV-koneisiin. Gnu-projektilta on C- kääntäjä (kutsu=gcc) ja C++-kääntäjä (kutsu=g++). Lisätietoja saa käskyillä: man cc, man CC, man gcc, man g++ ja usage C-ohjelmat. 6XQ 3DVFDOkieli (kutsu=pc) on asennettuvdduqlnxxvljaohk PXV koneisiin Lisätietoja saa käskyillä: usage pascal ja man pc. Huomautus: Pascal on jätetty pois Sunin uudesta versiosta WorkShop 5.0. Siksi on käytettävä sen edellistä versiosta WorkShop XPHHULVHQPDWHPDWLLNDQMDWLODVWRWLHWHHQDOLRKMHOPD NLUMDVWRW 6813(5)(SunSoft Performance Library) eli Sunin SPARC- ja Ultra-prosessoreille optimoitu matemaattinen f77-aliohjelmakirjasto on asennettu VDDUQL NXXVL ja OHKPXV-koneisiin. Aihepiiri on numeerinen matematiikka, erityisesti matriisilaskenta. Lisätietoja: usage sunperf.,06/-niminen matemaattinen Fortran 77-aliohjelmakirjasto on asennettu OHKPXVkoneeseen. Sen lisenssi päättyy maaliskuussa Sen tilalle suositellaan joko siirtymistä NAG-aliohjelmakirjastoon tai käyttäjätunnuksen hankintaa CSC Tieteellinen laskenta Oy:n Unix-koneista cedar, caper tai ibmsp. Näistä kolmesta tietokoneesta löytyy IMSL-aliohjelmakirjasto. 1$*-niminen matemaattinen Fortran 77-aliohjelmakirjasto on asennettu OHKPXV-koneeseen. Siitä on voimassa kaksi eri-ikäistä versiota: Mark 18 ja Mark 19. NAG-kirjastoista löytyvät aliohjelmat vain kaksoistarkkuuden reaaliluvuille. Ohjelmiston aihepiirinä 18

19 ovat numeeriset ja tilastolliset menetelmät. Lisätietoja saa käskyillä: usage nag, man nag_fl_un, naghelp18. Version Mark 19 manuaalit ovat luettavissa käskyllä acroread hakemiston /p4/pdf-nag19/nagdoc/fl/pdf alihakemistoista. 1$* )/ matemaattinen Fortran 90-aliohjelmakirjasto on asennettu OHKPXV-koneeseen 1/2000. Lisätietoja saa käskyillä usage nag-fl90, man nag_fn_un, nagfl90.netscape1 ja nagfl90.netscape2. Kyseessä on versio Release 3, joka tukee Sunin vanhempaa f90-kääntäjää 1.2. ',663/$-nimisen f77-aliohjelmakirjaston versio 11.5 beta on käytettävissä graafisten kuvien tuottamiseen NXXVL -koneessa. Sen aliohjelmat tukevat vain yksinkertaisen tarkkuuden reaalilukuja. Lisätietoja: usage disspla. Huomautus: Kirjaston käyttö ATK-keskuksessa loppuu keväällä ',6/,1-niminen graafinen kirjasto tukee seuraavia ohjelmointikieliä: Fortran 77, Fortran 90, C-kieli ja ohjelmiston oma DISGCLkieli. Se on käytettävissä tietokoneissa VDDUQLNXXVLjaOHKPXVSe tukee vain yksinkertaisen tarkkuuden reaalilukuja. Lisätietoja: usage dislin, usage dislin7.1_2d ja usage dislin7.1_3d. Huomautus: Tämä kirjasto on hankittu Dissplaa korvaavaksi kirjastoksi Ouluun. 1XPHHULVHQPDWHPDWLLNDQMDWLODVWRWLHWHHQ VRYHOOXVRKMHOPDW Monipuolisesta teknillisen laskennan ja siihen liittyvän grafiikan 0$7/$%-ohjelmistosta on OHKPXV-koneessa versiona 5.3 = Release 11 (kutsu=matlab) ja versiona 6 = Release 12 (kutsu=matlab6). Mukaan otettu seuraavat toolboxit, kun suluissa on samanaikaisten käyttäjien suurin lukumäärä: MATLAB (10), System Identification (4), Higher-Order Spectral (4), Signal Processing (4), Control System (4), Optimization (4) ja Spline Toolbox (4). Lisätietoja: usage matlab ja matlabin sisällä. Numeerisen laskennan ja grafiikan,'/-ohjelmisto on OHKPXVkoneessa. Lyhenne IDL tulee sanoista Interactive Data Language. Ohjelmistosta on asennettu 11/2000 uusin versio 5.4 (kutsu=idl, idlde tai idldemo). Siitä toimii myös 1/2000 asennettu versio 5.3 (kutsu=idl_5.3, idlde_5.3 tai idlhelp_5.3). Lisenssi 6:lle käyttäjälle Lisätietoja saa käskyillä: usage idl, idlhelp ja idlman. 2&7$9(-ohjelmisto on asennettu 3/2000 VDDUQL MD OHKPXVkoneisiin. Ohjelmisto on suppeampi kuin MATLAB, mutta tekee osittain samoja laskuja. Lisätietoja käskyllä usage octave. 19

20 Monipuolisesta ja laajasta tilastotieteen ohjelmistosta 6$6 on käytössä VDDUQL-koneessa versiot 6.12 (kutsu=sas) ja 8.1 (kutsu= sas8). Ohjelmisto sisältää seuraavat osat: perussas, ASSIST, STAT, GRAPH, ETS, FSP, IML, OR, INSIGHT ja AF. Lisätietoja: usage sas, tiedosto /p1/sas612/sas612.ohjeet ja sivulla KWWSFFVWDWRXOXILVDV Edellistä suppeampi tilastotieteen ohjelmisto %0'3 toimii VDDUQL-tietokoneessa, versionumero on 7.1 (kutsu=bmdp tai xbmdp). Lisätietoja: usage bmdp. Huomautus: BMDP:n kehitystyö on lopetettu valmistajan omistajavaihdoksen takia. 5RKMHOPD on asennettu OHKPXV-koneeseen syyskuussa 1999, versio 0.65 (kutsu=r) ja VDDUQL-koneeseen heinäkuussa 2000, versio 1.1. Se muistuttaa osittain sitä kalliimpaa tilastotieteen ohjelmistoa S-plus. Lisätietoja käskyllä usage R=S-plus. Rakennetekniikan ohjelmiston $16<6 on toiminut versio 5.5 (kutsu=ansys55 p ansysuh) elokuusta 1999 lähtien NXXVL ja OHKPXV -koneissa. Sen mukana tulivat on-line päätteellä luettavat ohjelmiston käsikirjat. Lisätietoja käskyillä: usage ansys ja anshelp55. Lisenssi on eri Sun-koneissa kelluva. Rakennetekniikan ohjelmisto $%$486 versio 5.7 (kutsu=abaqus tai abaqus5.7) on asennettu 4/1998 ja versio 5.8 (kutsu=abaqus5.8) 6/1999 OHKPXV-koneeseen. On-line käsikirjat: kutsu=abaqus doc ja abaqus5.8 doc. Lisenssipalvelin rajoittaa ohjelmiston toiminnan vain lehmukseen. Lisätietoja: usage abaqus. Huom.: Samanaikaisia käyttäjiä voi olla 2+3 kpl. 6\PEROLVHQPDWHPDWLLNDQVRYHOOXVRKMHOPDW 0DSOH-ohjelmisto (campus-lisenssi) on asennettu koneisiin NXXVL jaohkpxvversio 5.1 (kutsu=maple tai xmaple) asennettiin1999 ja versio 6 kesäkuussa 2000 (kutsu=maple6 tai xmaple6) Lisätietoja: usage maple ja usage Maple-kirjastot. Sen täydellinen dokumentaatio on maplen sisällä. Laajan 0DWKHPDWLFD-ohjelmiston versio (kutsu=math3 tai mathematica3) on asennettu huhtikuussa 1998 OHKPXV-koneeseen. Sen uudempi versio (kutsu=math tai mathematica) on asennettu lokakuussa Lisenssipalvelin rajoittaa käytön 3 samanaikaiseen käyttäjään yhdessä tietokoneessa. Lisätietoja: usage mathematica ja täydellinen dokumentaatio mathematican sisällä. 20

21 2SHWXNVHQ6*,MD/LQX[NRQHLGHQRKMHOPLVWRMD.llQWlMlW )RUWUDQ-kieli (kutsu=f77) ja )RUWUDQ-kieli (kutsu=f90) on asennettu KDDSD ja RNDkoneisiin. Lisätietoja: usage fortran77, usage fortran90, man f77 ja man f90. ODVWX«ODVWX koneissa on Gnu Fortran-kääntäjä (kutsu=g77). &NLHOL (kutsu=cc) ja &++-NLHOL (kutsu=cc) on KDDSD ja RNDkoneissa. Gnu-projektilta koneissa on C-kääntäjä (kutsu=gcc) ja C++-kääntäjä (kutsu=g++). Lisätietoja: man cc, man CC, man gcc, man g++ ja usage C-ohjelmat. ODVWX«ODVWX koneissa on Gnu c ja c++-kääntäjät (kutsu=gcc tai g++). 1XPHHULVHQPDWHPDWLLNDQDOLRKMHOPDNLUMDVWRW SGI-optimoitu matemaattisen f77-aliohjelmakirjasto VJLPDWK on KDDSD ja RND -koneissa. Aihepiirinä siinä on erityisesti matriisilaskenta. Lisätietoja: usage fortran77, usage fortran90. ',6/,1-niminen graafinen kirjasto tukee KDDSD-koneessa seuraavia ohjelmointikieliä: Fortran 77, C-kieli ja ohjelmiston oma DISGCL-kieli. Versio on 7.1 ja se tukee yksinkertaisen tarkkuuden reaalilukuja. Lisätietoja: usage dislin, usage dislin7.1_2d ja usage dislin7.1_3d. 1XPHHULVHQPDWHPDWLLNDQMDWLODVWRWLHWHHQ VRYHOOXVRKMHOPDW 0$7/$%-ohjelmisto on asennettukddsd-koneessa huhtikuussa 1999 versioksi 5.3 = Release 11 (kutsu=matlab) ja tammikuussa 2001 versioksi 6 = Release 12 (kutsu=matlab6). Siihen on mukaan otettu seuraavat Toolboxit, kun suluissa on ilmoitettu samanaikaisten käyttäjien suurin lukumäärä: MATLAB (12), SIMULINK (12), System Identification (16), Neural Network (4), Signal Processing (4), Control System (16), Fuzzy Logic (4), Optimization (4) ja Statistics (4). Lisenssipalvelin rajoittaa ohjelmiston toiminnan kelluen haapa-koneeseen ja okatyöasemiin. 2&7$9(-ohjelmisto (asennettu 1999) Linux PC-koneissa ODVWX «ODVWX on suppeampi kuin MATLAB, mutta tekee osittain samoja laskuja. Lisätietoja Linux-versiosta saa vain tietokoneissa paju, haapa ja oka käskyllä usage Octave. 5RKMHOPD on asennettu Linux PC-koneisiin ODVWX ODVWX versio 0.65 (kutsu=r). Se muistuttaa osittain sitä kalliimpaa 21

22 tilastotieteen ohjelmistoa S-plus. Lisätietoja Linux-versiosta saa vain tietokoneissa paju, haapa ja oka käskyllä usage R=S-plus. 6\PEROLVHQPDWHPDWLLNDQVRYHOOXVRKMHOPDW 0DSOH-ohjelmiston versio 5 asennettiin kesäkuussa 1998 KDDSD koneeseen (kutsu=maple tai xmaple). Sen uusi versio 6 on asennettu kesäkuussa 2000 (kutsu=maple6 tai xmaple6). Kyseessä on opetuksen SGI-koneiden kelluva lisenssi haap- ja oka-koneissa. Lisätietoja: usage maple, usage Maple-kirjastot ja ohjelmiston käsikirjat?-helpillä ohjelman sisältä kutsuttuna. 0DWKHPDWLFD-ohjelmisto on päivitetty kesäkuussa 1997 KDDSDkoneessa versioksi 3.0 (kutsu=math3 tai mathematica3). Sen uusin versio on asennettu marraskuussa 1999 (kutsu=math tai mathematica). Lisenssi sallii rajattoman määrän käyttäjiä tässä yhdessä tietokoneessa. Lisätietoja: usage mathematica ja ohjelmiston käsikirjat mathematica-käskyn help-ikkunasta. 2KMHOPLVWRMHQRQOLQHRKMHWHNVWHMl QHZVNlVN\: Uudet tekstit käskyllä news, kaikki tekstit käskyllä news -a more, luettelo teksteistä käskyllä ls /var/news, haluttu ohjeteksti käskyllä news tekstinimi XVDJHNlVN\: Luettelo teksteistä käskyllä usage, haluttu ohjeteksti käskyllä usage tekstinimi PDQNlVN\: Luettelo annetun avainsanan perusteella man -k avainsana, haluttu ohjeteksti (engl.) käskyllä man tekstinimi :ZZVHODLPLOOD voi lukea ATK-keskuksessa kirjoitettua matemaattisten ohjelmien luetteloa ja lyhyitä esittelytekstejä (usage -käskyn tekstejä) tai ->Unix-koneet ->Ohjelmistot Sunin oppaita mm. kääntäjät f77, f90, C, C++ ja Pascal löytyy sivulta -> Tietokonepalvelut -> Unix-koneet -> Käytönoppaita LQVLJKWNlVN\: Opetuksen SGI-koneissa lukea koneen valmistajan tekemien ohjelmistojen käyttöohjeita, mm. kääntäjät f77, f90, C ja C++, käskyllä insight YHUVLRQV±NlVN\OOl saa päätteelle luettelon kunkin opetuksen SGI-koneen valmistajan tukemista ohjelmaversioista. USP ±TD _ PRUH ±NlVN\OOl saa päätteelle luettelon kussakin opetuksen Linux PC-koneessa lastu1... lastu11 siihen asennetuista Linux-järjestelmän sovellusohjelmien versioista. 22

23 TOIMINNASTA VUONNA 2000 *,6RKMHOPLHQNl\WW YXRQQD Raine Vakkuri ATK-keskus kerää vuosittain RSHWXVPLQLVWHUL Q UDKDOOLVHVWL WX NHPLHQ GIS-ohjelmien käytöstä raportin ko. ohjelmien koordinaattorina toimivalle CSC - Tieteellinen laskenta Oy:lle. Kevään aikana päätetään, jatkaako opetusministeriö ko. ohjelmien tukemista, siten että ohjelmistot ovat saatavissa käyttöön yliopistojen laitoksille nimelliskustannuksilla. ATK-keskus välittää ko. ohjelmistoja laitoksille. Esimerkiksi Map- Infon laitoslisenssin hinta on laitosmäärärahalla 640,- (1. vuosimaksu sis. median). Lisenssi oikeuttaa rajoittamattomaan asennukseen ko. laitoksen koneisiin. Hinnasto löytyy osoitteesta ArcInfo NT-mikroversion käyttöoikeuksia on rajoitetusti ja sen käytöstä on sovittava erikseen ATK-keskuksen kanssa. MapInfosta on kirjoitettu aiemmin Sessiossa

24 TOIMINNASTA VUONNA 2000 CSC on hankkinut korkeakouluja varten myös geotieteiden tietokantoja (kartta-aineistoja). Niistä löytyy lisätietoa sivulta Oulun yliopiston laitoksilla on kyseisien GIS-ohjelmien MapInfo, ja ArcInfo, ( käyttö vuonna 2000 ollut keräämiemme tietojen mukaan seuraavanlaista. $UNNLWHKWXXULQRVDVWR Arkkitehtuurin osastolla MapInfoa on käytetty yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelun havainnekuvien tuottamisessa. MapInfo on ollut asennettuna MapInfoa opettavan henkilön työkoneeseen sekä muutamalle koneelle arkkitehtuurin osaston mikroluokassa. Vuoden 2001 kevään aikana alkavaa kurssia varten on tarkoitus asentaa arkkitehtuurin osastolla uusi MapInfo kaikkiin osaston mikroluokan koneisiin. Vieraileva luennoitsija tulee demonstroimaan MapInfon käyttöä kaavoituksessa. %LRORJLDQODLWRV MapInfo on asennettu biologian laitoksella n.15 koneelle. Kasvimuseo on käyttänyt MapInfoa tutkimusaineiston kartografiseen havainnollistamiseen ja tarvittavien pohjakarttojen tekoon. Ohjelmaa on käytetty kasvimateriaalin levinneisyyskarttojen havainnollistamiseen ja esim. uhanalaisten kasvien paikkatiedon esittämiseen. Eläinmuseo on käyttänyt MapInfoa tietokannoissa olevien eläintieteellisten aineistojen graafiseen esittämiseen. Oulungan biologinen asema käyttää MapInfoa myös tutkimustarkoituksiin. Kiinnostus MapInfon käyttöön on Biologian laitoksella selvästi kasvamassa. +XPDQLVWLQHQWLHGHNXQWD Humanistinen tiedekunta on käyttänyt MapInfoa teemakarttojen tuottamisen opiskelussa (MapInfo asennettuna HuTK:n mikroluokkaan). Ohjelmaa on käytetty esim. suomen kielen murteiden kartografiseen esittämiseen. Myös arkeologian tutkimuksessa on käytetty MapInfoa. 24

25 TOIMINNASTA VUONNA 2000.DQVDQWHUYH\VWLHWHHQODLWRV MapInfoa on käytetty maantieteellinen mallinnukseen kansanterveystieteen tutkimuksesa. Vuonna 2000 MapInfoa on käytetty myös KOHORTTI-66-projektissa eli Pohjois-Suomen hyvinvointitutkimuksen alueellisen tutkimusaineiston mallinnuksessa. Vuoden 2001 aikana ohjelmaa tultaneen käyttämään ko. projektissa myös jatkossa. 0DDQWLHWHHQODLWRV GIS-ohjelmien käytöstä on ollut maantieteen laitokselle suurta hyötyä niin tutkimuksessa kuin opetuksessakin. ArcInfoa käytetään vähintäänkin kolmella (aineopinnoissa / syventävällä) kurssilla, joiden yhteen laskettu opintoviikkomäärä on opintoviikkoa riippuen suuntautumisvaihtoehdosta. Lisäksi nykyään useissa opinnäytteissä kartografiset sovellukset ovat olleet vahvasti esillä joko menetelmänä tai muulla tavoin. Nämä menetelmät ovat nykyään korvanneet täysin mm. perinteisen kartan laatimisen. ArcInfoa käytetään lähinnä suunnittelumaantieteen puolella. ArcInfoakin useammin maantieteen laitoksella on ollut käytössä MapInfo. Yleisopinnoista lähtien MapInfo on ollut oleellinen osa opetusta mikroharjoituksissa. Samalla tavoin sekä MapInfolla ja ArcIfolla työstettyä materiaalia löytyy suurimmasta osasta maantieteen laitoksella tuotetuista opinnäytteistä ja seminaaritöistäkin. MapInfoa käyttävät maantieteen laitoksella opiskelijat ja tutkijat suuntautumisvaihtoehdosta riippumatta (luonto, kulttuuri, suunnittelu) tasapuolisesti. Tutkijapuolella MapInfoa käyttää karkeasti laskettuna noin 30 henkilöä ja ArcInfoa vajaat 10 henkilöä. Yhteenvetona maantieteen laitoksen osalta voidaan siis todeta, että em. GIS-ohjelmien käyttö on juurtunut vahvaksi osaksi tutkimusta ja se on oleellinen apuväline ja menetelmä Oulun yliopiston maantieteilijöille. 25

26 TOIMINNASTA VUONNA LHWRNRQHSDOYHOXWYXRQQD 8QL[SDOYHOLPHW Tutkimuksen järjestelmiin tehtiin vuonna 2000 joitakin muutoksia kokoonpanoihin. Merkittävin oli informaatiopalvelin koivun muistin laajennus, koska se palvelee normaalipäivinäkin yli 500 käyttäjää yhtä aikaa. Opetuksen levypalveluita tehostettiin lisäämällä kotihakemistoja varten 180 gigatavua RAID-levyä ja levytilakiintiö säilytettiin 50 megatavussa. Levyjä käytetään enenevässä määrin samba-palveluiden kautta. Toisena informaatiopalvelimena oleva tuomi korvattiin Intel-prosessorilla varustetulla Linux-palvelimella, ja näin pyritään testaamaan heterogeenisen laiteympäristön toimivuutta. Taustapalvelinten resurssitarvetta pystyttiin yleensä hoitamaan lisäämällä vain muistia ja/tai levyä. 26

27 TOIMINNASTA VUONNA 2000 Tunnukset tutkimuksen ja opetuksen koneissa käyttäjäryhmittäin: 7XWNLPXV 2SHWXV HuTK KTK LTK LuTK TTK Hallinto ATKK Muut Yht Oulun yliopisto käytti suurlaskentaresurssina lisäksi CSC:n palve luja; käyttö kuukausittain CSC:n yliopistokäytöstä n %. 9DUPXXVWDOOHWXV Networker-ohjelmiston Sun-version (Solstice Backup) käyttö varmuustalletuksessa laajeni vuoden aikana; loppuvuodesta sen piirissä oli n. 66 (56/1999) palvelinta tai työasemaa. Laitoskoneita niistä on 37 (25/1999). ATK-keskus vastasi myös hallinnon Unix-järjestelmien ja kirjaston HPjärjestelmän varmuustallennuksen operoinnista. Tallentimina käytettiin Quantum DLT mini library- nauhuria (7x40GB) sekä Breece Hill Q47 DLT-robottiasemaa (60x70GB, 3 nauha-asemaa. Vuoden lopussa hankitun 396 nauhapaikkaisen Sun StorEDGE L700:n käyttöönotto siirtyy vuodelle Keskitettyjen käyttöpalvelujen toiminnan piiriin kuuluivat lisäksi magneettinauhojen käsittely- ja säilytystoiminnat, konehuonepalvelut laitoskoneille, tulostus yms. 27

28 TOIMINNASTA VUONNA QL[NRQHLGHQNl\WW WLODVWRMDYXRGHOWD Oulun yliopiston käytettävissä ollut tietokonekapasiteetti on mitattu käyttäjien keskimääräisen kuukausittaisen lukumäärän ja painotetun cpu-ajan kulutuksen avulla eli tietokoneen painokerroin kertaa 1000 cpu-minuuttia vuodessa. CSC Tieteellinen laskenta Oy:n tietokoneissa on huomioitu vain Oulun yliopiston opiskelijoiden ja tutkijoiden osuus niiden käytöstä. ATK-keskuksessa ylläpidettyjä tietokoneita ovat olleet VDDUQL, NXXVL, NRLYX, OHKPXV, SDMX, ja KDDSD. 7LHWRNRQHÃ Ã WHFVFILÃ Cray T3E FHGDUFVFILÃ Origin 2000Ã OHKPXVRXOXILÃ Sun E4000 FDSHUFVFILÃ DEC 8400 SDMXRXOXILÃ Origin 2000 VDDUQLRXOXILÃ Sun E2 NRLYXRXOXILÃ Sun E450 KDDSDRXOXILÃ SGI Challenge VDDUQLRXOXILÃ Sun E2 NXXVLRXOXILÃ Sun YR[RSPFVFILÃ SGI Power Nl\WWlMLHQÃ ONPÃÃNNÃ FSXDLNDÃYÃ ÃPLQÃ /DVNHQWDWHKRQÃ SDLQRNHUURLQÃ 3DLQRNHUUÃ[Ã FSXDLNDÃYÃ (120) (150) 3.00 (450) (25) 3.00 (75) Tietokoneet ovat vuoden 2000 painotettujen cpu-aikojen mukaisessa suuruusjärjestyksessä. Saarni -koneelle cpu-minuutit on saatu vain osalle vuotta Suluissa olevat luvut taulukossa on sen vuoksi yhdelle kuukaudelle arvioitu. 28

29 TOIMINNASTA VUONNA 2000.l\WW WLODVWRMHQPXXWRNVHWYXRVLQD Ã 2SHWXNVHQWLHWRNRQHHW SDMX on päivitetty tehokkaammaksi malliksi kesällä 1999, KDDSD on pysynyt ennallaan. WXRPL (IRC-keskustelut), QIVWX (levypavelin), RND,,RND ja ODVWX,...,ODVWX eivät ole mukana tilastoissa. Käyttötilaston muutokset näinä vuosina: WLHWRNRQH Nl\WWlMLHQONP &38PLQXXWLW paju kasvoi 15 % kasvoi 30% haapa väheni 30 % väheni 50 % Ã 7XWNLPXNVHQWLHWRNRQHHW Tutkimuksen tietokone OHKPXV on päivitetty tehokkaammaksi malliksi maaliskuussa 1999 ja tammikuussa Koneet VDDUQLNRLYX ja NXXVL ovat pysyneet ennallaan. Tietokoneet WDPPL (tietokannat) ja honka (levypalvelin) eivät ole mukana tilastoissa. Käyttötilaston muutokset: WLHWRNRQH Nl\WWlMLHQONP &38PLQXXWLW saarni väheni 40% väheni 80% kuusi väheni 20% väheni 80% koivu pysyi ennallaan kasvoi 200% lehmus pysyi ennallaan kasvoi 50% &6&7LHWHHOOLQHQODVNHQWD2\QWLHWRNRQHHW Otaniemessä CSC Tieteellinen laskenta Oy:n tietokoneen FHGDU SGI Origin 2000 tehoa lisättiin vuoden 1999 aikana ja tietokoneen FDSHU DEC 8400 kokoonpano muuttui tehokkaammaksi vuoden 1999 tammikuussa. Cray C94 poistettiin käytöstä vuoden 1999 joulukuussa. Rinnakkaislaskennan tietokoneeseen cray T3E lisättiin prosessoreita tammikuussa vuonna Käyttötilaston muutokset CSC:n koneissa Oulun yliopiston osalta näinä vuosina: WLHWRNRQH Nl\WWlMLHQONP &38PLQXXWLW caper väheni hieman väheni 30% cedar pysyi ennallaan kasvoi 40% t3e kasvoi hieman pysyi ennallaan voxopm väheni hieman kasvoi hieman 29

30 TOIMINNASTA VUONNA LNURWLHWRNRQHMDW\ DVHPDSDOYHOXW 7\ DVHPDW mikrotietokoneita n. 180 kpl (150 /-99); mikrolaboratorioissa noin 40, mikroluokissa 61, kioskimikroja 39 kpl, ATK-keskuksen ylläpitäminä yleisötyöasemina kirjastoissa 40 kpl (19 / -99) vuokrattavia mikrotietokoneita noin 20 laitetta. asynkronisia päätteitä (sähköpostipäätteet) 24 kpl Unix-työasemia 25 kpl PLNUROXRNNDD Loppukesästä 2000 uusittiin mikroluokkien YL124 ja KO130 mikrot ostamalla yht. 30 kpl Pentium III 733 MHz:n mikroa. Ko. luokkiin hankittiin myös uudet Nokian 17 -näytöt. Vanhempia mikroluokkien koneita on siirretty kioski- ja vuokrakäyttöön. Mikroluokkien laatutasoa parannettiin mikrohankintojen ohella vuonna 2000 asentamalla YL124-luokkaan himmennettävät valot sekä parantamalla pöytä- ja tuolikalustoa luokissa YL124 ja KO130. 0LNURODERUDWRULRWMDPLNURWXNLSLVWH Kahden mikrolaboratoriotilan suurimmat käyttäjäryhmät ovat olleet teknillisen tiedekunnan ja luonnontieteellisen tiedekunnan opiskelijat. Mikrolaboratorioissa ja kioskimikroilta tulostettiin maksuttomia tulostuksia v paperikustannusten osalta 1095 riisiä eli n sivua, jossa lisäystä edellisestä vuodesta sivua. Mikrotukipiste on vastannut seuraavista luokista ja koneista: - mikrolaboratorio (PC-laboratorio), n. 30 PC-työasemaa - skannauslaboratorio: 8 kpl mikroja, 4 tasoskanneria ja 1 diaskanneri - mikrotukipiste: värivahatulostin - mikrolaboratorioiden laserkirjoittimet 5 kpl - käytävillä olevat asynkroniset päätteet n. 24 kpl - vuokrattavat laitteet, n. 20 laitetta - NT-kioskityöasemat 37 kpl - kirjastojen vuokralla olleet yleisötyöasemat 40 kpl ja 6 kpl Imac-mikroja 30

31 TOIMINNASTA VUONNA 2000 Mikrolaboratorioiden ylläpitoon kuuluu myös NT server mikroverkkopalvelinjärjestelmän ylläpito. NT -palvelin on tähän asti toiminut lähinnä mikrolaboratorioiden ohjelmisto- ja tulostinpalvelimena sekä virustorjuntapalvelimena. 0LNURSDOYHOLPHW ATK-keskuksessa oli käytössä vuonna 2000 neljä kappaletta Windows 2000-palvelinta ja 8 kappaletta Windows-NT mikroverkkopalvelinta, joista kaksi Terminal Server-laajennuksilla varustettuna. Räkkimallinen Compaq Proliant 1850R Pentium-III/600 MHzpalvelin (miilu), on toiminut koko yliopiston Windows aktiivihakemiston juuri-pääpalvelimena ja Windows nimipalvelimena. Vastaavan merkkinen palvelin (ORWQLNND) on toiminut ATK-keskuksen Windows-2000-laitospalvelimena. Keväällä 2000 ostettiin yksi räkkimallinen Compaq Proliant 1850R Pentium-III/600 MHz-palvelin lisää yliopiston Windows aktiivihakemiston juuri-pääpalvelimen ja Windows 2000 nimipalvelun varakoneeksi (sysi). Lisäksi ostettiin Windows palvelimien räkin RAID-järjestelmään 6 kpl 18,2 Gt Hot Swap Ultra Wide SCSI-2 kiintolevyä. Wins.oulu.fi Windows 2000 Pentium Pro-palvelin on toiminut yliopiston Windows-verkon (NT-4-domainit ja Windows for Workgroups-koneet) nimipalvelimena. &'WXRWDQWR Vuoden 2000 alkupuolella hankittiin leasing-vuokrauksella CDtuotantorobotti, joka pystyy polttamaan CD-levyjä automaattisesti itsekseen myös yöaikaan. CD-robotti tarvittiin Microsoft-yliopistosopimuksen takia syntyneen laajentuneen CD-tuotantotarpeen takia. Vuonna 2000 tuotettiin yhteensä n CD-levyä kaksinkertainen määrä edellisvuoteen verrattuna. 31

32 TOIMINNASTA VUONNA LHWROLLNHQQHSDOYHOXW $WNYHUNRQNHKLWWlPLQHQ Hankinnoilla on nopeutettu runkoverkon toimintaa, sekä lisätty ja nopeutettu työasemaliitäntöjä. Kytkentäistä tekniikkaa on lisätty voimakkaasti, uusilla kaapeloinneilla ja hankinnoilla on valmisteltu verkkoa IP-numerouudistukseen ja virtuaaliverkotukseen. Osa jo hankituista laitteista asennetaan v Langattomia verkkoyhteyksiä on hyödynnetty uutena tekniikkana arkkitehtuurin osastolla, Oulangan asemalla ja fysiikan kosmisensäteilyn mittausasemalla. Kotiyhteyksissä ja muissa puhelinkaapelia käyttävissä yhteyksissä on otettu käyttöön kymmeniä nopeita (8/1 Mb) ADSL-yhteyksiä. Valokuituyhteyksiä on vuokrattu lisää Oulun Puhelimelta sekä lisätty runkokuituja. Parikaapeliverkkoa on täydennetty teettämällä arkkitehtuurin osaston sekä muutamien pienempien kohteiden kaapeloinnit. 9HUNNRRQOLLWHW\WODLWWHHW <NVLNN 2VRLWWHLWDQLPLSDOYHOXVVD PSOAS ATKK TTK LuTK LTK KTK Kirjasto HuTK Hall.palv OYT Muut <KWHHQVl

33 TOIMINNASTA VUONNA LHWRYHUNRQSDOYHOXW Eniten käytettyjä tietoliikennepalveluja olivat sähköposti, uutiset, www ja nimipalvelu. Muita suosittuja tietoliikennepalveluja olivat pääteyhteyspalvelut, tiedostopalvelut sekä tulostinpalvelut. 6lKN SRVWL Opiskelun palvelinkoneissa sähköpostin lukeminen käynnistettiin keskimäärin 6800 kertaa päivässä. Sähköposteja saapui /lähetettiin kpl päivässä, 850 Mtavua päivässä. Tutkijoiden palvelinkoneissa sähköpostin lukuohjelma käynnistettiin 1400 kertaa päivässä. Sähköpostiviestejä saapui / lähetettiin päivässä, 800 Mtavua päivässä. 9LHVWLHQÃPllUlÃNSOSlLYl à à à à à à à à à à à à à 2SHWXNVHQÃNRQHHW 7XWNLPXNVHQÃNRQHHW 9LHVWLHQÃPllUlÃ0WDYXDSlLYl 2SHWXNVHQÃNRQHHW 7XWNLPXNVHQÃNRQHHW ATK-keskus luo jokaiselle yliopiston henkilökuntaan kuuluvalle ATK-keskuksen Unix-palvelinten käyttäjälle yleismuotoisen sähköpostiosoitteen Etunimi.Sukunimi@oulu.fi, lisättynä tarpeellisilla muiden etunimien alkukirjaimilla yksikäsitteisyyden vuoksi. Yleismuotoista sähköpostiosoitetta suositetaan käytettäväksi konekohtaisen osoitteen tunnus@kone.oulu.fi sijaan. Yliopiston henkilökunnasta noin 85 %:lla oli yleismuotoinen sähköpostiosoite. 33

34 TOIMINNASTA VUONNA 2000 :ZZSDOYHOXW ATK-keskuksen www-palvelimet ja käyttötilastot, hakujen määrä ja haettujen sivujen koko tavuina vuonna 2000: ZZZRXOXIL (yliopiston yhteinen www-aineisto), hakua kuukaudessa, 53 Gtavua / kk FFRXOXIL (tutkijoiden kotisivut), hakua kuukaudessa, 9.8 Gtavua / kk sekä ZZZVWXGHQWRXOXIL (opiskelijoiden kotisivut), hakua kuukaudessa, 40 Gtavua / kk. Ã Ã Ã Ã +DHWWXMHQVLYXMHQNDSSDOHPllUlNXXNDXGHVVD WXKDWWDVLYXD Ã Ã Ã Ã Ã Ã FFRXOXIL ZZZVWXGHQWRXOXIL ZZZRXOXIL +DHWWXMHQVLYXMHQWDYXPllUlNXXNDXGHVVD*WDYXD FFRXOXIL ZZZVWXGHQWRXOXIL ZZZRXOXIL Lisäksi ATK-keskuksen NT-palvelin toimi www-palvelimena nimellä cc- Edellisten alaisuudessa ylläpidettiin myös loogisia palvelimia ZZZKDOOLQWRRXOXILKDOOLQWRSDOYHOXMHQZZZSDOYHOX ZZZFOXERXOXIL \OLRSLVWRRQ NXXOXPDWRQ KHQNLO NXQQDQ MD RSLVNHOLMRLGHQ\KGLVW\VWRLPLQWDPDNVXOOLQHQSDOYHOX ATK-keskus ylläpiti www-cache-palvelinta ZZZFDFKHRXOXIL, josta tehtiin hakua päivässä, noin 50 miljoonaa hakua kuukaudessa. Www-cache-palvelu taltioi ulkomaisista palvelimista haetut sivut. Uusia hakuja tehtäessä sivu tuodaan käyttäjälle 34

35 TOIMINNASTA VUONNA 2000 cachesta, jos sivu on jo siellä. Palvelun tarkoitus on vähentää yliopiston ulkomaanliikennettä. Yliopiston kaikilta työasemilta tehtyjen www-hakujen määrää ei tunneta, koska kaikki työasemat eivät käytä ATK-keskuksen cachepalvelua suosituksesta huolimatta, joten cache-palvelusta tehdyt haut ovat vain osa yliopiston ulkopuolelle tehtyjen hakujen määrästä päivässä. :ZZFDFKHQÃNl\WW 7XKDQVLDÃVLYXMD ZZZ FDFKHRXOXIL Www-cachen hakumäärän kehitys vuosina Ajan kulkusuunta viivadiagrammin vaaka-akselilla on oikealta vasemmalle. 35

36 TOIMINNASTA VUONNA XWLVSDOYHOXQHZV Yliopiston uutispalvelimeen news.oulu.fi tuli uutisviestejä kpl / vrk - saman verran kuin edellisenäkin vuonna. Talletettavia uutisryhmiä oli lähes kpl. Luetuimpia ryhmiä olivat Oulun yliopiston paikalliset uutisryhmät oy.*, ulkopuolisista ryhmistä luettiin ahkerimmin ryhmiä sfnet.* ja alt.*. Yliopiston käyttäjät kirjoittivat uusia viestejä uutispalveluun n. 160 kpl /vrk (160 /-99), (100 /-98), (50 /-97). (WlNl\WW \KWH\GHW Modeemi- ja ISDN- yhteyksien lisäksi tarjottiin Oulun Puhelin Oy:n kautta vuoden 2000 alkupuolelta lähtien kiinteitä DSL (Digital Subscriber Line) yhteyksiä laitoksille etätyöntekijöitä varten. ATK-keskus ylläpiti modeemi- ja ISDN-yhteyksien käytössä tarvittavat päätepalvelimet ja reitittimen. Modeemipankeissa on ollut vuodesta -97 yhteensä 120 modeemia; 30 ATK-keskuksen hoitamia, ja 90 Oulun Puhelimelta vuokratuissa modeemipankeissa. ISDN-linjoja on ollut vuokrattuna vuodesta -97- Oulun Puhelimelta 30 kpl. Puhelinvalintaisten yhteyksien käyttäjiä oli 2967 vuoden 2000 lopussa. (2797 /-99, 2544 /-98, 2145 /-97, 950 /-96). ISDN-käyttöoikeuksien määrä oli 220 vuoden 2000 lopussa (151 /- 99, 115 /-98, 50 /-97). DSL-yhteyksiä oli käytössä vuoden lopussa 85. 2SLVNHOLMDDVXQWRMHQYHUNNR\KWH\GHW Vuoden 2000 lopussa PSOAS -asuntojen lähiverkoissa opiskelijakoneita oli 2200 (1300 /-99, 600 /-98, 217 /-97, 185 /-96). 36