KAINUUN KAIVANNAISALAN NEUVOTTELUKUNTA =Teemaohjelman ohjausryhmä KAINUUN KAIVANNAISALAN KEHITTÄMISOHJELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KAINUUN KAIVANNAISALAN NEUVOTTELUKUNTA =Teemaohjelman ohjausryhmä KAINUUN KAIVANNAISALAN KEHITTÄMISOHJELMA 2009-2015"

Transkriptio

1 KAINUUN KIVI- JA KAIVANNAISTEOLLISUUDEN TEEMAOHJELMA Ohjaus KAINUUN KAIVANNAISALAN NEUVOTTELUKUNTA =Teemaohjelman ohjausryhmä KAINUUN KAIVANNAISALAN KEHITTÄMISOHJELMA Yritystoiminta ja toimintaympäristö Kaivannaisteollisuuden kehittämisohjelman laatiminen RAKENNUSKIVITEOLLISUUS TEOLLISUUSMINERAALI- JA MAA- AINESTEOLLISUUS MUUT Kainuun luonnonkiviesiintymien hyötykäytön kehittäminen Puun ja kiven mahdollisuudet piha- ja ympäristörakentamisessa II-vaihe Valikoitujen teollisuusmineraalien etsintä ja teollinen hyödyntäminen Kainuussa Paltamon kalkkikivitutkimus Työkalu kemikaaliturvallisuuteen liittyvään riskien arviointiin Geomatkailun mahdollisuudet Kainuussa Yhteistyö: Angelwing Oy, Juuan Dolomiittikalkki Oy, Mastone Oy, Micropulva Oy, Morenia Oy, OK Graniitti, Tmi Mikko Suutari, Suomen Valugrilli Oy, Tulikivi Oyj, Viinko - Viipurin Investointikomppania Oy, UPM Kymmene Oyj Renforsin ranta, Mondo Minerals, Silver Resouces Oy Osaaminen Liuskekivien louhinta- ja jalostustekniikan kehittäminen Kivi- ja kaivannaisteollisuuden koulutuksen koordinointi ja kehittäminen: peruskoulu, jalostus, asennus, työnjohto, suunnittelu, arkkitehtuuri Toimintamallit Tunnettujen rakennuskiviesiintymien hyötykäyttöön saaminen Uusien rakennuskiviesiintymien etsintä ja kartoitus Uusien malmioiden kartoitus ja etsintä Sora- ja kalliomurskealueiden inventointi sekä kaavoitus Rakenteet Riskirahoitusjärjestelmä kivi- ja kaivannaisteollisuuden käyttöön Kansainvälistyminen; konferenssit, messut, yhteistyöhakkeet Tutkimus Yhteistyö: Oulun yliopisto, GTK ja Juuan kivikeskus Hankkeet: CEWIC

2 Kainuun kivi- ja kaivannaisteollisuuden teemaohjelma Toiminta-aika: Ohjelmajohtaja Martti Palviainen Projektikoordinaattori Nike Luodes Rahoitus: , josta Kainuun kehittämisraha 70 % ja Kainuun Etu Oy 30 %. Teemaohjelman puitteissa on tehty ohjelmatyötä Kainuun kaivannaisalan kehittämistä ajatellen. Hankkeessa on tuotettu "Kainuun kaivannaisalan kehittämisohjelma ". Ohjelma julkistettiin lehdistötilaisuudessa Yritysneuvontaa on tehty suunnitelman mukaisesti ja avustettu yritysten perustamisessa, kirjoitettu liiketoimintasuunnitelmia ja laadittu rahoitushakemuksia sekä avustettu rahoitusneuvottelujen käynnistämisessä ja rahoittajien löytämisessä. Yritysten johtoa on koulutettu kansanväliseen kaupankäyntiin ja tutustuttu alan johtaviin yrityksiin Kiinassa, Italiassa ja Puolassa. Em. maat ovat myös potentiaalisia asiakkaita. Toimittu Suomen edustajana kansainvälisissä seminaareissa (Espanja Madrid) ja kivialan EU -direktiivien laadinnassa(standardisointitoimikunta) sekä oltu mukana uuden kaivoslain valmistelussa. Osallistuttu alan koti- ja kansainvälisille messuille yhdessä kivialan yrittäjien ja rahoittajien kanssa, kuten: China International StoneFair: tuotantoteknologiaan tutustuminen ja yritysvierailut Italian Veronan kivimessut: kivialan yrityksiin ja tuotteisiin tutustuminen Puolan Poznan StoneFair 2009 yhdessä Morenia Oy:n ja Mastonen Oy:n kanssa. Messuilta saatiin noin 30 potentiaalista yrityskontaktia, joita yritykset ovat työstäneet eteenpäin. Ensimmäiset niistä ovat jo käyneet kivenostomatkalla Suomessa. Oheisena kuva messuosastosta, jossa kainuulaisia kiviä näkyy etuosan neliömäisissä pilareissa. Osallistuttu Kaivosseminaari 2009 tapahtumaan Kittilässä, jossa Nike Luodes luennoi Kainuun kaivannaisalan kehittämisestä. Pidetty lehdistötilaisuus Kivisuolla , osallistuttu yhteisosastolla FEM - Fennoscandian Exploration and Mining seminaariin Rovaniemellä. Suomussalmen Kivisuolla käynnistettiin koelouhinta ja tutkimukset Puolangan Rahikkalanvaaran poimuliuskeesiintymällä. Yritysneuvonta Hankkeessa avustetaan yrityksiä hankkeiden suunnittelussa, rahoituksessa ja käynnistämisessä, sekä annetaan tarvittavaa ohjausta projektien läpiviemiseksi.

3 Vuoden aikana on laadittu liiketoimintasuunnitelmia ja rahoitushakemuksia sekä avustettu rahoitusneuvottelujen käynnistämisessä. Toimenpiteiden tuloksena on perustettu neljä yritystä: Mastone Oy Suomussalmelle, Finkivi Oy Kajaaniin sekä Angelwing Oy ja Micastone Oy Paltamoon. Mastone Oy on jo käynnistänyt rakennuskivien rahtilouhinnan ja tekee myös erikois- ja tarkkuuslouhintaa mm. tehtaiden saneerausten ja laajennustöiden yhteydessä. Yhtiöllä on palveluksessaan kolme työntekijää ja henkilöstömäärä lisääntyy vuoden 2009 aikana 6-8 henkilöön, kun suunnitteilla olevat investoinnit on tehty ja tuotanto toimii täysimittaisesti. Yhtiön tavoitteena on rakentaa noin 500 m 2 :n yhdistetty tuotanto- ja huoltorakennus Suomussalmen Raatteeseen sekä varustaa se kalustolla jolla voidaan muotoilla irrotettuja lohkareita, sekä valmistaa puolivalmisteita, kuten hautakiviaihioita jatkojalostajille. Finkivi Oy ei saanut yhtiön käynnistämiseen ja investointeihin tarvittavaa rahoitusta kokoon. Tämän vuoksi yrittäjä siirtyi toiselle toimialalle (ikkunoiden ja ovien tiivistäminen ja saneeraus), jossa liiketoiminnan käynnistäminen oli mahdollista huomattavasti pienemmällä pääomalla. Angelwing Oy on tehnyt metsähallituksen kanssa vuokrasopimuksen jo pitkät perinteen omaavan Puolangan Mekkomäen esiintymän hyödyntämisestä. Yritys on tehnyt kuluvan vuoden aikana tuotekehitystä ja koemarkkinointia tavoitteena käynnistää tuotannollinen toiminta muutaman henkilön voimin kesän 2010 aikana. Micastone Oy odottaa kivitutkimusten tuloksia, joiden perusteella voidaan laatia tarvittavat suunnitelmat liiketoiminnan käynnistämiseksi ja päättää niiden valmistumisen jälkeen investointien käynnistämisestä. Lisäksi työn alla on kahden luonnonkiviyrityksen perustamisselvitykset, jotka tulevat valmiiksi kuluvan vuoden aikana. Mikäli kaikki sujuu pääosiltaan myönteisesti ja suunnitellusti, voidaan varsinainen liiketoiminta käynnistää toisen yrityksen osalta vuoden 2010 aikana ja toisen Yhteensä yritykset työllistävät alkuvaiheessa työntekijää ja muutaman vuoden kuluttua arviolta noin henkilöä. Aloittavia ja jo toimivia yrityksiä on avustettu valtaus- ja maa-aineslupahakemusten laatimisessa sekä muissa viranomaisasioissa. Tämän lisäksi on avustettu yritysten johtoa yhtiöiden kehittämiseen ja kannattavuuden parantamiseen liittyvissä asioissa. Koviin kiviin erikoistuneen yritysklusterin synnyttäminen Kainuuseen vaatii vielä eri hankeohjelmien aktiivista myötävaikutusta, mutta yhteistyön suunnittelu on jo aloitettu valikoitujen yritysten kanssa. Hankesuunnittelu ja muu toiminta Kaoliini I:ssä (Valikoitujen teollisuusmineraalien etsintä ja teollinen hyödyntäminen) saatujen hyvin myönteisten tulosten perusteella Morenia Oy:n hallitus teki päätöksen hankkeen tutkimusresurssien lisäämisestä, tavoitteena selvittää riittävällä varmuudella kaoliiniliiketoiminnan aloittamispäätöksessä tarvittavat seikat. Jatkoselvitykset jaettiin kolmeen eri projektiin: Teknis-taloudelliset- ja markkinaselvitykset, kustannusarvio , rahoittajat Tekes ja Morenia Oy. Vesikaoliinitutkimus, kustannusarvio , rahoittajat Cewic ja Morenia Oy sekä Kaoliini 2 varanto ja tutkimusmenetelmäselvitykset, kustannusarvio , rahoittajat Kainuun maakunta -kuntayhtymä, Morenia Oy, Oulun yliopisto ja Kainuun Etu Oy. Projektien kesto on noin kaksi vuotta. Kainuun Poski II -hanketta, joka tähtää Kainuun hiekka, sora ja kalliokiviainesvarantojen selvittämiseen, inventointiin ja kaavoittamiseen on yritetty kovasti saada käyntiin yhdessä Kainuun ympäristökeskuksen, Kainuun maakuntayhtymän ja GTK:n kanssa, mutta se viivästynyt eri syiden (lähinnä rahoituslähteiden selvittämisen) vuoksi. Hakemusten tulee näillä näkymin olla sisällä 30.3 ja päätös asiasta saataisiin Myönteinen päätös saatiin ja projekti on käynnistymässä. Renforssin rannan kanssa on tehty yhteistyötä teollisten toimijoiden saamiseksi alueelle. Lisäksi alan luentoja on pidetty mm. Kauppakamarin järjestämässä seminaarissa ja Kainuun AMK:ssa sekä esiteltiin yhtiön toimintaa Kaivosseminaarissa Rovaniemellä.

4 Kehitystoiminta Merkittävimmät panostukset kehittämistoiminnan osalta on tehty Puolangan kaoliiniesiintymien teolliseen käyttöön saamiseksi. Kehittämistyössä saatujen hyvien, mutta laboratoriomittakaavaisten prosessien todentamiseksi tarvitaan vielä tutkimuksia lähes tuotantomittakaavaisessa pilottirikastuslaitoksessa. Tätä tarkoitusta varten on suunniteltu käynnistettäväksi tutkimusprojekti. Mineraalivarantojen jalostuksen pilottitehdas ja tutkimuskeskus Kainuussa -hankkeessa suunnitellaan ja rakennetaan Kajaaniin tutkimusprosessointilaitos, jossa kaoliinisavesta valmistetaan kaoliinirikastetta, joka jalostetaan prosessissa edelleen metakaoliiniksi. Suomen merkittävin kaoliinivarantokeskittymä sijaitsee Puolangan kunnan alueella, jossa tunnettuja kaoliinivarantoja on milj. tonnia. Tehtaassa käytettäviä uusia tuotantomenetelmiä on tutkittu hyvällä menestyksellä laboratoriomittakaavaisissa prosesseissa. Saatujen tulosten perusteella hankkeessa suunnitellaan ja rakennetaan lähellä teollista mittakaavaa oleva tuotantolaitos, jossa voidaan varmistaa laboratoriomittakaavaisissa prosesseissa saavutetut laatu- ja kustannusarvot. Haasteina projektissa ovat uudet, ainutlaatuiset teknologiset ratkaisut ja kustannustehokas tuotanto yhdistettynä merkittävästi kilpailevia materiaaleja ekologisempiin lopputuotteisiin. Sementtiteollisuus on merkittävä energian käyttäjä ja kasvihuonekaasujen päästäjä, sillä kalkin polton yhteydessä karbonaattikivistä poistuu hiilidioksidia. Tuotantoteknologiasta ja käytettävistä materiaaleista riippuen CO 2 :ia muodostuu n kg tuotettua sementti tonnia kohden. Maailman hiilidioksidipäästöistä syntyy pelkästään sementin tuotannosta noin 4 %. Mahdollisuudet vähentää sementin valmistamisessa syntyviä hiilidioksidipäästöjä ovat rajalliset. Yksi merkittävä mahdollisuus on sementin osittainen korvaaminen metakaoliinilla. Vaihtoehtoisten materiaalien hiilijalanjälki on merkittävästi sementtiä vähäisempi, metakaoliinin osalta vain noin puolet. Mikäli metakaoliinin valmistuksen yhteydessä käytetään uusiutuvia energialähteitä (esim. puuhaketta), CO 2 - päästöt laskevat sementin valmistukseen verrattuna noin % tasolle. Mineraalivarantojen jalostuksen pilottitehdas ja tutkimuskeskus Kainuussa -hanke tullaan toteuttamaan kolmevuotisena Hankkeen kokonaiskustannukset ovat arviolta 4,389 miljoonaa euroa. Lisäksi hankkeen jatkolle varataan optio ajalle , josta hakemus tullaan tekemään erikseen. Hankkeessa ovat mukana Kainuun Etu Oy, Kajaanin ammattikorkeakoulu, Kainuun ammattioppilaitos, Morenia Oy, Oulun yliopiston geotieteiden laitos, Oulun yliopiston mittalaitelaboratorio, Kainuun maakunta -kuntayhtymä sekä UPM-Kymmene Oyj. Hankkeen tuloksena syntyvät selvästi maailman uudenaikaisimmat ja tuotantokustannuksiltaan kilpailukyisimmät teknologiset ratkaisut kaoliinin monipuoliseen hyödyntämiseen. Rakennuskivien jalostuksen kehittämiseen syvennytään suunnittelun ja materiaalin sekä myös teknologian kautta. Kuluneella kaudella on paneuduttu erityisesti liuskekivien tuotannon kehittämiseen louhinnan ja jalostuksen osalta. Parhaillaan on käynnissä tarjouspyyntö-suunnittelu-tarjousprosessi Kiinan johtavien konevalmistajien kanssa. Tietoa uusista koneista ja teknologiasta on saatu messuilta ja tehdasvierailuilta. On myös tarkastelu mahdollisuuksia käytettyjen koneiden hyödyntämiseen aloittavissa pienissä yrityksissä. Käytetyistä koneista Euroopassa ja USA:ssa on tehty Excel-tietokanta. Rakennuskivien kansainvälisiä markkinoita ja edellytyksiä investointi-, tuotanto- markkinointiyhteistyöhön eteläeurooppalaisten ja aasialaisten alan toimijoiden kanssa on selvitetty yhteisissä tapaamisissa ja tekemällä koetuotantoja ja laitekehitystyötä yhdessä alan yrittäjien kanssa. Teemaohjelman jatkotoimenpiteet Ohjausryhmä suosittelee teemaohjelman jatkamista vuosille Jatkohakemus tullaan tekemään kesälomien jälkeen.

5 Kainuun luonnonkiviesiintymien hyötykäytön kehittäminen Toiminta-aika: Projektipäällikkö Annika Vehviläinen Rahoitus: , josta Kainuun kehittämisraha 70 %, yritysrahoitus 15 % ja Kainuun Etu Oy 15 % Hankkeen myötä on suoritettu tunnettujen luonnonkiviesiintymien jatkotutkimuksia liiketoimintakelpoisuuden toteamista varten. Tutkimustoimenpiteet ovat tähdänneet käyttökelpoisen raaka-ainevarojen varmistamiseen Kainuun alueelle synnytettävälle yritystoiminnalle. Louhintatoiminnan keskeisiä toimenpiteitä ovat olleet tehokkaan tuotantotekniikan kehittäminen, kiviblokkien louhinta sekä markkinointi. Kustannustehokasta tuotantoteknologiaa on vaihdettu Suomen ja Kiinan välillä niin vierailulla Kiinassa kuin kiinalasten asiantuntijoiden vastavierailulla. Samalla on vahvistettu tuotantokapasiteettia sekä tuotanto-osaamista Kainuun alueella. Markkina- ja asiakasinformaatiota on lisätty osallistumalla erilaisiin kivialan messutapahtumiin niin yleisönä kuin näytteilleasettajana. Työkalu kemikaaliturvallisuuteen liittyvään riskien arviointiin Toiminta-aika: , toiminta alkoi elokuussa 2009 Projektipäällikkö Tiina Hartman Rahoitus: euroa, josta Kainuun ELY-keskuksen hallinnoimaa EAKR-rahoitusta 80 %, kuntarahoitusta 1,9 %, muuta julkista 3,9 % ja yksityistä 14,2 %. Hankkeen tavoitteena on luoda paikkatietoon pohjautuva työkalu ensisijaisesti pelastusviranomaisille tie- ja raideliikenteen kemikaalionnettomuuksien riskien arviointiin. Hankkeessa kootaan tieto mm. maaperästä ja pohjavesialueista siten, että tietoa voidaan käyttää tehokkaasti ja nopeasti ympäristövahingon torjuntaan. Tavoitteena on rakentaa työkalu, jonka avulla em. tieto olisi käytettävissä helposti sekä pelastustoimen operatiivisessa toiminnassa että myöhemmin ympäristöviranomaisilla. Lisäksi aineisto liitetään pelastustoimen olemassa olevaan riskiaineistoon, jolloin se toimii suunnittelun apuvälineenä. Tarkan maaperäkartoitustiedon puuttuessa suurelta osalta Kainuun maakuntaa, aloitettiin hanke alustavalla maaperäkartoituksella ja -luokituksella liikenneväylien läheisyydessä. Maaperän luokitusperusteeksi valittiin Etelä-Suomessa käytetty Vaarallisten aineiden kuljetusten suunnittelutyökalun (VAKSU) mukainen Mälkin (1999) laatima luokittelu, jossa liikenneväylän ympäristö on jaettu neljään pääluokkaan (W avovesi, A Maapeite, B Maapeite, kallio ja C Maapeite), mitkä edelleen jaetaan kukin kolmeen alaluokkaan. Alustavan maaperäluokituksen tekijäksi valittiin Geologian tutkimuskeskus. Kainuun Kaoliinivarat Toiminta-aika: , Projektipäällikkö Tuomo Pikkarainen Rahoitus: , josta Kainuun Maakunta kuntayhtymän Kainuun Kehittämis rahaa 65,26%, Yksityistä rahoitusta 21,83% ja Kainuun Edun rahoitusta 12,91%. Hankkeen tavoitteena on inventoida Kainuun maakunnan kaoliinivarantoja. Malminetsintä kohdistetaan malmikriittisille vyöhykkeelle Puolangan, Ristijärven, Paltamon, Hyrynsalmen ja Suomussalmen kuntiin. Tämän lisäksi testataan kairausmenetelmien soveltuvuutta aiemmin jo osin tutkituissa esiintymissä Puolangan kunnassa. Hankkeessa tuotetaan lisätietoa kaoliiniesiintymien sijainnista ja hyödyntämiskelpoisen kaoliinisaven määrästä, laadusta ja sopivuudesta jatkojalostustoimintaan teollisen jalostamisen toimintaedellytysten varmistamiseksi. Hankkeen keskeisenä tavoitteena on varmentaa vähintään 4-5 miljoonan tonnin hyödyntämiskelpoiset kaoliinivarat, jotka mahdollistavat kaoliinin käyttöön perustuvan tuotantoyksikön perustamisen Kainuuseen ja lisäksi turvata tulevaisuuden mahdolliset lisätarpeet.

6 Kansainvälinen tutkimusyhteistyö European Committee for Standardization (CEN) Technical Committee (TC) 246 Natural Stones WG 2 kokous Madridissa 4-6. helmikuuta. CEN TC 246 yleiskokouksessa Nürnbergissä ( ) ei ollut osanottajaa Kainuun Edusta, mutta kommentit työn etenemisestä ja kannanotoista päätettäviin asioihin annettiin Rakennusteollisuus (RT) ry:n kautta. Suomea ja pohjoismaita erityisesti koskeva asia on ollut suola-pakkastestin valmisteleminen. Kyseinen testi on saanut paljon kritiikkiä Keski-Euroopan mailta, koska he pitävät sitä liian kovana omalle ilmastolleen. Testi on saanut työnumeron ja se valmistellaan. Suunnittelua suola-pakkastestin osalta tehdään myös kansallisesti RT ry:n, Kiviteollisuusliiton, Ympäristöministeriön ja Tukesin kanssa. Standardointiin liittyvät kokoukset pidettiin ja Tuotestandardisointi on tulossa yhä tärkeämmäksi koska rakennustuotedirektiivi muuttuu rakennustuoteohjeeksi. Kiinalaiset asiantuntijat vierailivat Kainuussa Huaqiao yhteistyöyliopiston professori Wu:n johdolla elokuussa. Mukana olleelta louhinta-asiantuntijalta saimme arvokasta tietoa siitä, mihin suuntaan rakennuskivien irrotusta tällä hetkellä maailmalla kehitetään. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että yhä useampi kuutiometri rakennuskivikäyttöön tarvittavasta kivestä irrotetaan porausrajäytysmenetelmien sijasta sahaamalla. Sahauksessa (graniitit ja muut kovat kivet) käytetään pääasiassa timanttivaijerisahausta, mutta myös uusi pyörösahaustekniikka on yleistymässä tähän menetelmään sopivissa louhoksissa. Puun ja kiven mahdollisuudet ympäristörakentamisessa -kehittämishanke II Projekti etenee suunnitelmien mukaisesti. Yritysten yhteisesiintyminen alkukesän Finnbuild-messuilla ja syksyn Vihertek-messuilla ovat olleet erinomaisen menestyksekkäitä. Yritykset ovat saaneet niistä huomattavaa liikevaihdon lisääntymistä. Tuotekehitys ja tuotteistamistyötä jatketaan yritysten ja oppilaitosten kanssa. Paltamon kalkkikivitutkimus Toiminta-aika: , jatkoaika Rahoitus: , josta Kainuun kehittämisraha 70 %, GTK 10 %, yritysrahoitus 10 % ja Kainuun Etu Oy 10 %. Tietämys Kainuun kalkkikivivarannoista ja niiden koostumuksesta on lisääntynyt merkittävästi. Löydettiin useita potentiaalisia kalkkikiviesiintymiä, joista jatkotutkimuksia varten valittiin potentiaalisin, ns. Leppikankaan esiintymä. Esiintymällä tehdyissä inventointi, louhinta, murskaus ja jauhatustutkimuksissa todettiin tutkimusalueen kalkkikiven olevan erittäin käyttökelpoinen ainakin puutarha- ja maatalouskalkiksi sekä happamien vesien alkalointiin. Myöskään kalkkikiven käyttämistä kaivosteollisuuden prosesseissa ei ole suljettu pois, mutta se vaatii vielä jatkotutkimuksia kaivosten ja rikastamoiden prosessien yhteydessä. Tutkimushankkeen ansiosta inventoitiin tuotantoon käyttökelpoisia kalkkikivivarantoja vuosikymmenien tarpeita varten alueella, jolla tuotannollista toimintaa voidaan erinomaisen hyvin harjoittaa ilman ympäristölle aiheutuvia haittoja. Hanketta suunniteltaessa asetettuja työllistämistavoitteita ei saavutettu hankkeen päättymiseen mennessä, mutta tulevina vuosina ainakin osa tavoitteiden mukaisista työpaikoista tullee toteutumaan. Tutkimus turvaa nykyisten työpaikkojen säilymisen ja niiden lisääntymisen, koska kalkkikiven hyödyntämistä suunnittelevan yhtiön liiketoiminnan painopiste on siirtymässä mittavien kalkkikivivarantojen ansiosta Paltamoon. Yrityksen tavoitteena on käynnistää tuotannollinen toiminta niin nopeasti kuin mahdollista kalkkikivitarpeen lisääntyessä lähivuosina huomattavasti. Luvitusprosessiin arvioidaan kuluvan aikaa 2-4 vuotta. Dolomiittisen kalkin Leppikankaan esiintymän kalkkikiven soveltuvuutta Talvivaaran ja muiden Kainuussa vireillä olevien kaivosten prosesseihin jatketaan. Asiantuntijoiden mielestä Kainuun dolomiittisen kalkkikiven käyttö voi olla todennäköistä. Jatkossa ainakin Leppikankaan alueelle haetaan esiintymän hyödyntämistä suunnittelevan yrityksen toimesta kaivospiiriä ja käynnistetään ympäristövaikutusten arviointi.

7 Tutkimus- ja koelouhintalupien saanti Leppikankaan tutkimusalueelle hidasti hankkeen läpivientiä noin vuodella. Muuten hanke sujui ongelmitta. Valikoitujen teollisuusmineraalien etsintä ja teollinen hyödyntäminen Kainuussa Toiminta-aika: , jatkoaika Projektipäällikkö Annika Vehviläinen Rahoitus: , josta Kainuun kehittämisraha 70 %, yritysrahoitus 18,75 % ja Kainuun Etu Oy 11,25 %. Projektin lähtökohtana oli selvittää Puolangan alueen kaoliinivarantoja, laatua ja määrää. Päätavoitteena oli valmistaa teknisiltä ominaisuuksiltaan parempi ja ympäristöystävällisempi vaihtoehto Portlandin sementille. Tutkimuksessa selvitettiin kuinka paljon Portlandin sementtiä voidaan korvata metakaoliniitilla. Inventoinnin tavoitteena oli selvittää Puolangan kaoliiniesiintymien laajuus ja riittävyys teolliseen tuotantoon. Tutkimusmenetelminä olivat pääosin kairaukset, kaivinkonenäytteenotto ja maatutkaus. Kairausta suoritettiin kolmessa erässä käyttäen eri kairaustekniikoita. Markkinatutkimuksen tarkoituksena oli selvittää metakaoliinin käyttöä sementtiteollisuudessa maailmanlaajuisesti (toimittajat, tuotteet, toimitusmäärät, markkinahinnat) Puolangan kaoliinin prosessoinnin esiselvityksen tarkoituksena oli suunnitella kaoliinia käsittelevä ja metakaoliinia tuottava prosessilaitos Pihlajavaaraan. Kaoliiniprosessin päätuote on kidevedetön metakaoliini, lisäksi tuotetaan karkeaa ja hienoa kaoliinia sekä sivutuotteena mahdollisesti kvartsia.

Viepperhauta 27. 29.7.2012 Suomussalmi

Viepperhauta 27. 29.7.2012 Suomussalmi Viepperhauta 27. 29.7.2012 Suomussalmi KAINUUN METSÄ- JA PUUTALOUDEN TEEMAOHJELMAN KOORDINAATIOHANKE II, 1.3.2011 28.2.2014 Tavoitteet ja toimenpiteet: Lisätä Kainuun metsä- ja puutalouden toimijoiden

Lisätiedot

Kainuun kaivannaisalan kehittämisohjelma

Kainuun kaivannaisalan kehittämisohjelma Kainuun kaivannaisalan kehittämisohjelma Hanketoiminta 2009 Sisältö Sisältö...3 1 Yleistä...5 2 Hankekäsittely...5 3 Koordinaatiotoiminta...5 4 Ohjelmassa meneillään olevat hankkeet...6 4.1 Mastone Oy

Lisätiedot

Kainuun metsä- ja puutalouden teemaohjelma 2008-2013 ITÄ-SUOMEN PUUPANEELI 24.1.2012. Erkki Salmirinne

Kainuun metsä- ja puutalouden teemaohjelma 2008-2013 ITÄ-SUOMEN PUUPANEELI 24.1.2012. Erkki Salmirinne Kainuun metsä- ja puutalouden teemaohjelma 2008-2013 ITÄ-SUOMEN PUUPANEELI 24.1.2012 Erkki Salmirinne Kainuun kuntien omistama maakunnallinen voittoa tavoittelematon elinkeinotoiminnan kehittämisyhtiö

Lisätiedot

KAIVANNAISTOIMINTA KAINUUSSA

KAIVANNAISTOIMINTA KAINUUSSA KAIVANNAISTOIMINTA KAINUUSSA Alustus perustuu Kainuun ELY-keskuksen Kainuun maakunnalle tehtyyn kaivoshankeselvitykseen Lahnaslammen talkkikaivos Mondo Minerals B.V. Branch Finland Talvivaaran nikkelikaivos

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAKLUSTERI YRITYSTEN TUKENA 20.5.2009

YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAKLUSTERI YRITYSTEN TUKENA 20.5.2009 YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAKLUSTERI YRITYSTEN TUKENA 20.5.2009 Dos. Mari Pantsar-Kallio Ohjelmajohtaja Ympäristöteknologian osaamisklusteri (Finnish Cleantech Cluster) Cleantech Finland-brändin kehittämistä tekemisen

Lisätiedot

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu MetsäBio hanke Ossi Klemetti, Kainuun Etu Oy Timo Karjalainen, Kajaanin yliopistokeskus 1 Taustaa Kainuun talousmetsät ovat vahvasti vajaakäytössä.

Lisätiedot

Pohjois-Savon luonnonvarastrategian ja toimenpideohjelman esittely

Pohjois-Savon luonnonvarastrategian ja toimenpideohjelman esittely Kohti kestävää luonnonvarataloutta Pohjois-Savossa Hankkeet luonnonvarastrategian toteuttajina SAKKY 11.11.2014 Pohjois-Savon luonnonvarastrategian ja toimenpideohjelman esittely Jari Mutanen, johtaja,

Lisätiedot

BIOKAASU: KYMENLAAKSON PAIKALLINEN AJONEUVOPOLTTOINE

BIOKAASU: KYMENLAAKSON PAIKALLINEN AJONEUVOPOLTTOINE BIOKAASU: KYMENLAAKSON PAIKALLINEN AJONEUVOPOLTTOINE 1. Taustaa... 3 2. Tavoite... 3 3. Tulokset... 4 4. Jatkotoimenpiteet... 4 5. Projektin tulosten yleistettävyys... 4 6. Toteutus... 4 a. Tehtävät ja

Lisätiedot

Olemme vahva toimija ja suunnannäyttäjä Lapin yritystoiminnan asiantuntijakentässä. Tarjoamme asiakkaillemme Lapin parasta yritysneuvonta ja

Olemme vahva toimija ja suunnannäyttäjä Lapin yritystoiminnan asiantuntijakentässä. Tarjoamme asiakkaillemme Lapin parasta yritysneuvonta ja Olemme vahva toimija ja suunnannäyttäjä Lapin yritystoiminnan asiantuntijakentässä. Tarjoamme asiakkaillemme Lapin parasta yritysneuvonta ja edunvalvontatukea kaikilla yritystoiminnan osa alueilla koko

Lisätiedot

Pk- ja kansainvälistymisrahoitus KiVi seminaari Mikkeli 25.1.2012 26.1.2012

Pk- ja kansainvälistymisrahoitus KiVi seminaari Mikkeli 25.1.2012 26.1.2012 1 Pk- ja kansainvälistymisrahoitus KiVi seminaari Mikkeli 25.1.2012 Finnveran rahoitus kasvaville ja kansainvälistyville yrityksille vuonna 2010 Rahoituskanta 902,1 milj. vientitakuiden vastuukanta 201,2

Lisätiedot

Teolliset Symbioosit kiertotaloutta edistämässä 2015-2017

Teolliset Symbioosit kiertotaloutta edistämässä 2015-2017 Teolliset Symbioosit kiertotaloutta edistämässä 2015-2017 Hankeiltapäivä 19.11.2015 Lähde: International Synergies www.international-synergies.com 2 Teolliset Symbioosit Hankkeen toteuttaja ja hallinnoija:

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 YRITYSRAHOITUS

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 YRITYSRAHOITUS Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 YRITYSRAHOITUS Kevät 2015 Heikki Moilanen Lapin Ely-keskus Maaseutu- ja energia yksikkö 17.2.2015 OHJELMAKAUDEN RAHOITUS LAPIN ELY:LLÄ KÄYTÖSSÄ YRITYSTUKIIN

Lisätiedot

Ristiinan biologistiikkakeskus ja biohiilipellettitehdas. 29.11.2012 Mika Muinonen

Ristiinan biologistiikkakeskus ja biohiilipellettitehdas. 29.11.2012 Mika Muinonen Ristiinan biologistiikkakeskus ja biohiilipellettitehdas 29.11.2012 Mika Muinonen Taustaa (1) Bioenergia on maakunnallinen kärkiala Etelä-Savossa maan parhaat metsät ja suurin hyödyntämätön potentiaali

Lisätiedot

Prima Network kaivos- ja metallurgisen teollisuuden yritysverkosto. Kaivosseminaari 3.6.2010 Pasi Kenola Kainuun Etu Oy pasi.kenola@kainuunetu.

Prima Network kaivos- ja metallurgisen teollisuuden yritysverkosto. Kaivosseminaari 3.6.2010 Pasi Kenola Kainuun Etu Oy pasi.kenola@kainuunetu. Prima Network kaivos- ja metallurgisen teollisuuden yritysverkosto Kaivosseminaari 3.6.2010 Pasi Kenola Kainuun Etu Oy pasi.kenola@kainuunetu.fi Talvivaarassa ainakin 50 vuotta Priman jäsenyritys aloitti

Lisätiedot

Kuinka Kainuu tekee tulevaisuutensa? Vuokatti 7.5.2015

Kuinka Kainuu tekee tulevaisuutensa? Vuokatti 7.5.2015 Kuinka Kainuu tekee tulevaisuutensa? Vuokatti 7.5.2015 Kainuun tulevaisuus ja kuntarakenne Kuntiin kohdistuvat muutokset Talouden realiteetit Sopeutustarve 65 miljoonaa euroa, 6,3 vero-% Tiekarttavaihtoehtoja

Lisätiedot

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä.

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä. TÄSSÄ TOIMINNAN SEURANNAN RAPORTISSA SEURATAAN KUUKAUSITTAIN ENONTEKIÖN KEHITYS OY TÄRKEIMPIÄ TOIMIA, SEKÄ KATSOTAAN SEURAAVAN KUUKAUDEN JO SOVITTUJA TEEMOJA. RAPORTTI LAADITAAN KUUKAUSITTAIN JA ESITETÄÄN

Lisätiedot

ELY:n rahoitusmahdollisuudet tuotekehitykseen. 25.9.2015 Outi Kaihola

ELY:n rahoitusmahdollisuudet tuotekehitykseen. 25.9.2015 Outi Kaihola ELY:n rahoitusmahdollisuudet tuotekehitykseen 25.9.2015 Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden jalostus, markkinoille saattaminen ja kehittäminen Maaseuturahastossa Lopputuote maataloustuote (jalostuksen

Lisätiedot

KAIVOSTEOLLISUUDEN KASVUOHJELMA 2015-2017

KAIVOSTEOLLISUUDEN KASVUOHJELMA 2015-2017 KAIVOSTEOLLISUUDEN KASVUOHJELMA 2015-2017 Tuomo Airaksinen, Finpro 24.2.2015 Team Finland kasvuohjelmat ja rahoitus Team Finland Pk-yritysten kansainvälisen liiketoiminnan kehittämiseen suunnattuja - toteutetaan

Lisätiedot

Hevosenlannan hyötykäytön kehittäminen

Hevosenlannan hyötykäytön kehittäminen Hevosenlannan hyötykäytön kehittäminen - Projektiesittely Hevosalan yhteistyöseminaari 19.5.2010 Ypäjä VTL, koulutuspäällikkö Sirpa Halonen Projektin tavoitteet Hankkeessa selvitetään hevosenlannan hyötykäytön

Lisätiedot

Rahoitusta yritystoiminnan

Rahoitusta yritystoiminnan Rahoitusta yritystoiminnan alkuun Finnverasta rahoitusta yritystoiminnan käynnistämiseen Suunnitteletko yrityksen perustamista? Hyvä liikeidea, yrittäjävalmiudet ja huolellinen suunnittelu auttavat liiketoiminnan

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

CEMIS-seminaari 2012

CEMIS-seminaari 2012 CEMIS-seminaari 2012 CEMIS - Mittaus- ja tietojärjestelmien tutkimus- ja koulutuskeskus 1.11.2012 Risto Oikari CEMISin rakenne Mittaustekniikan Tutkimusyksikkö CEMIS-OULU Tietojärjestelmät osaamisalue

Lisätiedot

Team Finland LetsGrow

Team Finland LetsGrow Team Finland LetsGrow Rahoitusohjelma Elokuu 2014 Finnveralta ja Tekesiltä rahoitusta, Finprolta neuvontaa kansainväliseen kasvuun Hyvässä taloudellisessa tilanteessa olevalle Suomeen rekisteröidylle pk-yritykselle

Lisätiedot

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Tuo ideasi Tuoteväylän asiantuntijoiden arvioitavaksi Onko sinulla uusi innovatiivinen idea, josta voisi

Lisätiedot

Suomen Kaivosyrittäjät ry. Kaivosseminaari 2013, Kittilä, Levi 5.-7.6.2013

Suomen Kaivosyrittäjät ry. Kaivosseminaari 2013, Kittilä, Levi 5.-7.6.2013 Suomen Kaivosyrittäjät ry Kaivosseminaari 2013, Kittilä, Levi 5.-7.6.2013 Kaivannaisteollisuus ry: KAIVOSTEOLLISUUDEN ÄÄNI! Suomessa toimivan kaivostoimialan yhteistyöjärjestö, 48 jäsentä! Kaivokset muodostavat

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

Jydacomin ja Buildercomin kansainvälistyminen

Jydacomin ja Buildercomin kansainvälistyminen Jydacomin ja Buildercomin kansainvälistyminen KIVI roadshow 2009 23.04.2009 Juha Aspinen Jyväsdata perustettu 1981 Nimi muutettu Jydacomiksi 2000 Rakennusalan tietojärjestelmätoimittaja ( ERP ) N 700 asiakasta

Lisätiedot

Kainuun Metsä- ja puutalouden teemaohjelma

Kainuun Metsä- ja puutalouden teemaohjelma Kainuun metsä- ja puutalouden teemaohjelma 2008-2013 Jari Komulainen Ohjelmajohtaja Kainuun Metsä- ja puutalouden teemaohjelma Kainuun Etu Oy Kainuun metsä- ja puutalouden teemaohjelma 2008-2013 Päätavoite:

Lisätiedot

Kaivannais- ja energiateollisuuden tyke 2012

Kaivannais- ja energiateollisuuden tyke 2012 Kaivannais- ja energiateollisuuden tyke 2012 Loppuraportti 31.12.2013 Koulutuksen järjestäjä: Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia/ Ammattiopisto Lappia (projektin osatoteuttajan osuus) 1. Hankkeen

Lisätiedot

23.1.2012 Measurepolis Development Oy

23.1.2012 Measurepolis Development Oy 23.1.2012 Measurepolis Development Oy 1 Miksi mittaus- ja tietojärjestelmien keskittymä Kajaanissa? Pitkät perinteet - Kajaani Oy perusti elektroniikkateollisuuden 40 vuotta sitten ja loi siten perustan

Lisätiedot

Laihia 1.9.2015 Matti Jaskari

Laihia 1.9.2015 Matti Jaskari Laihia 1.9.2015 Matti Jaskari Leader YHYRES Leader-toiminta on Euroopan laajuinen verkosto. Suomessa 54 Leader-ryhmää, koko Euroopassa yli 3000. Leader YHYRES toiminta-alue: Isokyrö, Laihia, Vaasan Vähäkyrö

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT

KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT Palvelut yrittäjille Neuvonta ja rekisteröintipalvelut Yrittäjäkoulutukset ja valmennuspalvelut Tuotteistetut asiantuntijapalvelut ja muut kehittämispalvelut

Lisätiedot

KAIVOSTEOLLISUUDEN MATERIAALIVIRRAT

KAIVOSTEOLLISUUDEN MATERIAALIVIRRAT Suomen teollisen ekologian foorumi Ekotehokkuus teollisuudessa KAIVOSTEOLLISUUDEN MATERIAALIVIRRAT tiina.harma@oulu.fi Esitys sisältää Tutkimuksen taustaa Yleistä kaivostoiminnasta Kaivostoiminnan historia

Lisätiedot

Ristiinan biologistiikkakeskus ja biohiilipellettitehdas. 7.5.2013 Mika Muinonen

Ristiinan biologistiikkakeskus ja biohiilipellettitehdas. 7.5.2013 Mika Muinonen Ristiinan biologistiikkakeskus ja biohiilipellettitehdas 7.5.2013 Mika Muinonen Taustaa (1) Bioenergia on maakunnallinen kärkiala Etelä-Savossa maan parhaat metsät ja suurin hyödyntämätön potentiaali Alueella

Lisätiedot

Tarjous (21.1.2015) LUOTTAMUKSELLINEN Kainuun liitto Liikennebiometaanin tuotanto ja jakelu Kainuussa selvitys

Tarjous (21.1.2015) LUOTTAMUKSELLINEN Kainuun liitto Liikennebiometaanin tuotanto ja jakelu Kainuussa selvitys Tarjous (21.1.2015) LUOTTAMUKSELLINEN Kainuun liitto Liikennebiometaanin tuotanto ja jakelu Kainuussa selvitys Lähtökohta 1. 8-12/2014 Oulun yliopiston/kajaanin yliopistokeskuksen tilaama Liikennebiokaasun

Lisätiedot

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Kolme tulevaisuuden kuvaa 1.

Lisätiedot

MATKAILUN HANKETOIMINTA

MATKAILUN HANKETOIMINTA MATKAILUN HANKETOIMINTA OHJELMAKAUSI 2000 2006 MATKATOIMIALA Matkailun edellinen ohjelmakausi käytettiin eripuolilla maakuntaa erilaisten perusmatkailupalvelujen kehittämiseen. Kehittämistoiminnan tuloksena

Lisätiedot

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014 Tea Laitimo Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Perustettu vuonna 1982, alansa pioneeri Osakkaana on yhteensä 33 yritystä ja yhteisöä Imatra, Rautjärvi, Ruokolahti Palvelua

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen -koulutus

Kasvuun johtaminen -koulutus Kasvuun johtaminen -koulutus Kohderyhmä: Kasvun edellytykset omaavien, uusia kasvumahdollisuuksia kotimaasta tai kansainvälisesti etsivien pk-yritysten johto- ja avainhenkilöt Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun

Lisätiedot

Yrityskaupan rahoitus. Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011

Yrityskaupan rahoitus. Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011 Yrityskaupan rahoitus Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011 Rahoituksen lähtökohdat Yrityksen rahoitusmuodot ovat oma pääoma, vieras pääoma ja tulorahoitus. Aloittavalla yrittäjällä on pääasiassa

Lisätiedot

Vacon puhtaan teknologian puolesta

Vacon puhtaan teknologian puolesta Vacon puhtaan teknologian puolesta Vesa Laisi, toimitusjohtaja, Vacon Oyj 16.11.2011 11/21/2011 1 Vacon - Driven by drives Vacon on globaali taajuusmuuttajavalmistaja. Yhtiö on perustettu vuonna 1993 Vaasassa.

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTON KAIVANNAISALAN TIEDEKUNTA

OULUN YLIOPISTON KAIVANNAISALAN TIEDEKUNTA 1 OULUN YLIOPISTON KAIVANNAISALAN TIEDEKUNTA Kari Knuutila Tutkimusprofessori LUOSTO CLASSIC BUSINESS FORUM 8. elokuuta 2014 LAPLAND HOTEL LUOSTOTUNTURI KAIVANNAISALAN TIEDEKUNTA 2 Kaivannaisalan tiedekunta,

Lisätiedot

Pohjois-Savon EBC-hankkeen taustana on ollut kysymys:

Pohjois-Savon EBC-hankkeen taustana on ollut kysymys: Pohjois-Savon EBC-hankkeen tausta Ympäristö- ja bioenergia-ala Pohjois- Savossa Pohjois-Savon EBC-hankkeen taustana on ollut kysymys: Kuinka saadaan perustettua uusia ympäristöalan yrityksiä ja miten jo

Lisätiedot

PK- yritysten EAKR-rahoitus

PK- yritysten EAKR-rahoitus PK- yritysten EAKR-rahoitus Pohjanmaalla 2014-2020 Henrik Broman 6.11.2014 1 Ajankohtaista 15.9. alkoi uusien hakemusten vastaanotto ja kirjaus Sähköinen haku KATSO- tunnisteella https://www.ely-keskus.fi/web/ely/yritystukien-sahkoinen-

Lisätiedot

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)

Lisätiedot

Green Mining. Huomaamaton ja älykäs kaivos 2011 2016

Green Mining. Huomaamaton ja älykäs kaivos 2011 2016 Green Mining Huomaamaton ja älykäs kaivos 2011 2016 Mineraalialan kehitys Suomessa Suomi on vastuullisen kaivostoiminnan tunnustettu osaaja joka vie asiantuntemustaan maailmalle Tekesin Green Mining -ohjelma

Lisätiedot

MSO KMO:n T&K työryhmässä 11.11.2013. Sixten Sunabacka

MSO KMO:n T&K työryhmässä 11.11.2013. Sixten Sunabacka MSO KMO:n T&K työryhmässä 11.11.2013 Sixten Sunabacka Esityksen sisältö Metsäalan tilanne MSO:n yleistilanne MSO:n uudet hankkeet Metsäteollisuuden vienti Tammi- heinäkuun vienti oli 6,5 miljardia euroa

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Oulun läänin jätesuunnitelman

Oulun läänin jätesuunnitelman Oulun läänin jätesuunnitelman Jätesuunnitelma on jätelain velvoitteita Jäte on aine tai esine, jonka sen haltija on poistanut tai aikoo poistaa käytöstä tai on velvollinen poistamaan käytöstä. (jätelaki

Lisätiedot

Kasvua Kainuuseen - alustava hanke-esittely

Kasvua Kainuuseen - alustava hanke-esittely Kasvua Kainuuseen - alustava hanke-esittely Kainuun Etu Oy, 5.11.2014 Kasvua Kainuuseen -hankekokonaisuus Hankekokonaisuus koostuu kahdesta eri hankkeesta: Kasvua Kainuuseen - Johdon ja henkilöstön kehittäminen

Lisätiedot

Yhteistyö ohrasta olueksi -tuotantoketjussa. Silja Home Oy Panimolaboratorio-Bryggerilaboratorium Ab 22.4.2009

Yhteistyö ohrasta olueksi -tuotantoketjussa. Silja Home Oy Panimolaboratorio-Bryggerilaboratorium Ab 22.4.2009 Yhteistyö ohrasta olueksi -tuotantoketjussa Silja Home Oy Panimolaboratorio-Bryggerilaboratorium Ab 22.4.2009 Ohrasta olueksi tuotantoketjun tutkimus Tuotantoketjulla pitkäjänteinen yhteistyö Panimolaboratorio

Lisätiedot

INFRARAKENTAMISEN UUSI MATERIAALITEKNOLOGIA: UUMA2-HANKE

INFRARAKENTAMISEN UUSI MATERIAALITEKNOLOGIA: UUMA2-HANKE INFRARAKENTAMISEN UUSI MATERIAALITEKNOLOGIA: -HANKE LAHTI 7.5.2013 Marjo Ronkainen UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA 2 -ohjelman sisältö 3 Uuma2 -kehittämisalueet 1. Materiaalien tuotekehitys ja tuotteistus

Lisätiedot

SUOMEN KAIVOSVESIOSAAMISEN VERKOSTO TOIMINTAOHJELMA

SUOMEN KAIVOSVESIOSAAMISEN VERKOSTO TOIMINTAOHJELMA Itä-Suomen yksikkö Kuopio KAIVOSVESIVERKOSTO Ohjelma SUOMEN KAIVOSVESIOSAAMISEN VERKOSTO TOIMINTAOHJELMA Verkostoyhteistyön tavoitteet Suomen kaivosvesiosaamisen verkosto (myöh. kaivosvesiverkosto tai

Lisätiedot

Metsäalan strateginen ohjelma MSO

Metsäalan strateginen ohjelma MSO Metsäalan strateginen ohjelma MSO Metsäalan strategisen ohjelman tavoitteet: MSO:n tavoitteena on: ennakoida ja seurata metsäalan rakennemuutosta, koordinoida metsäteollisuuden ja metsäsektorin toimintaedellytystyöryhmän

Lisätiedot

Rajanylittäjät -hanke Forssan seudulla - katsaus syksyyn 2011

Rajanylittäjät -hanke Forssan seudulla - katsaus syksyyn 2011 Rajanylittäjät -hanke Forssan seudulla - katsaus syksyyn 2011 08.09.2011 Minna Pelto-Huikko Auri Saarinen Antti Pelto-Huikko Forssan seudun Rajanylittäjät Toimenpidekokonaisuudet: 1. Monialaisen yhteistyön

Lisätiedot

ITS Finland esiselvitys

ITS Finland esiselvitys ITS Finland esiselvitys Raine Hautala VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Liikenne- ja viestintäministeriö VTT Jussa Consulting Traficon Oy SysOpen Oyj Raine Hautala # 1 Taustaa Liikennetelematiikan merkitys

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA. Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013

Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA. Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013 Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013 OHJELMAKOKONAISUUDEN RAKENNE valtakunnallinen teknologiateollisuuden kehittämisohjelma Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Tekesin rahoitus yrityksille

Tekesin rahoitus yrityksille DM xx-2013 How to do business with drones? 26.8.2015 Tekesin rahoitus yrityksille Sampsa Nissinen Palvelujohtaja, Nuoret teollisuustuoteyritykset Tekes Yrityksille joilla on Halu ja kyky kasvaa Intoa ja

Lisätiedot

Ohjelmakausi 2014-2020

Ohjelmakausi 2014-2020 Hämeen liiton EAKR-info 11.6.2014 Osmo Väistö, Hämeen liitto Ohjelmakausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Rakennerahasto-ohjelman rahoitus vuonna 2014 Kanta-Hämeessä

Lisätiedot

Kainuun bioenergiaohjelma 2006-2010 KAIBIO. Timo Karjalainen Joensuu 12.12.2006

Kainuun bioenergiaohjelma 2006-2010 KAIBIO. Timo Karjalainen Joensuu 12.12.2006 KAIBIO Timo Karjalainen Joensuu 12.12.2006 Bioenergiaohjelman lähtötilanne Kainuun puuenergiaohjelma 1999-2006 Ohjelmatyön toteutus Kainuun Etu Oy (hallinnoija) Ohjelman laatija Kajaanin yliopistokeskus

Lisätiedot

Kaivosasioiden ajankohtaiskatsaus

Kaivosasioiden ajankohtaiskatsaus Kaivosseminaari 6.6.2013, Levi Kaivosasioiden ajankohtaiskatsaus Kaivosyli- insinööri Terho Liikamaa 14.5.2013 1 ww.tukes.fi/kaivosasiat/ Tukesin kaivosrekisterin kar5apalvelu (=mineraalioikeuksien kar5a)

Lisätiedot

Hyvät eväät ETEENPÄIN

Hyvät eväät ETEENPÄIN Hyvät eväät ETEENPÄIN YRITYKSILLE SIIVET Yritysten kehittämispalvelut kaikissa ELY-keskuksissa UUSI PALVELUKOKONAISUUS pk-yrityksille Olipa yrityksesi minkä tahansa haasteen tai muutoksen edessä, saat

Lisätiedot

A R V O K A S Y R I T Y S

A R V O K A S Y R I T Y S ARVOKAS YRITYS ARVOKAS YRITYS Hyvän yrityksen on oltava tänään arvokkaampi kuin eilen. Hyvä yritys koostuu osista, jotka päivä toisensa jälkeen toimivat tehokkaammin, tuottavammin ja kasvaen. Niistä muodostuu

Lisätiedot

Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti - Muu biomassa ja globaali potentiaali. 06.03.2009 Sokos Hotel Vantaa Martti Flyktman

Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti - Muu biomassa ja globaali potentiaali. 06.03.2009 Sokos Hotel Vantaa Martti Flyktman Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti - Muu biomassa ja globaali potentiaali 06.03.2009 Sokos Hotel Vantaa Martti Flyktman FAOSTAT 2006 Puun käyttömäärät ja metsäteollisuuden tuotanto

Lisätiedot

Yhdessä maailmalle! Sari Paavilainen kansainvälistymisasiantuntija Varsinais-Suomen ELY-keskus 27.11.2014

Yhdessä maailmalle! Sari Paavilainen kansainvälistymisasiantuntija Varsinais-Suomen ELY-keskus 27.11.2014 Yhdessä maailmalle! Sari Paavilainen kansainvälistymisasiantuntija Varsinais-Suomen ELY-keskus 27.11.2014 Mitä hyötyä vientiverkostosta ja kumppanuusohjelmasta on yritykselle? Kustannustehokas tapa avata

Lisätiedot

TUULIVOIMAA KAJAANIIN. Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013

TUULIVOIMAA KAJAANIIN. Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013 1 TUULIVOIMAA KAJAANIIN Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013 UPM Uuden metsäteollisuuden edelläkävijänä UPM yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa uutta, kestävää ja innovaatiovetoista

Lisätiedot

Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö

Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö Osaamiskeskusohjelma 2007 2013 13 klusteria 21 osaamiskeskusta Lahden Seudun Kehitys LADEC Henkilöstöä 75 Asumisen

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Hollola 13.2.2015 Kari Sartamo 18.2.2015 JULKISET RAHASTOT EU kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Kestävää

Lisätiedot

ESIR:in hyödyntäminen Suomessa

ESIR:in hyödyntäminen Suomessa ESIR:in hyödyntäminen Suomessa Globaali talous- ja finanssikriisi on vähentänyt investointeja Euroopassa: investointitaso on 15 prosenttia matalampi kuin ennen kriisiä. Taloutta uudistavia investointeja

Lisätiedot

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Biotalous Pirkanmaalla 27.1.2015 Anne Värilä Maaseudun kehittämisen ohjelmavastaava Pirkanmaan ELY-keskus Alueelliset kehittämistoimenpiteet Koulutus

Lisätiedot

YRITYKSEN KEHITTÄMISAVUSTUKSEN MAKSATUSHAKEMUS

YRITYKSEN KEHITTÄMISAVUSTUKSEN MAKSATUSHAKEMUS YRITYKSEN KEHITTÄMISAVUSTUKSEN MAKSATUSHAKEMUS Ohjeita seuraavilla sivuilla Hakemuksen saapumispäivä 1 Hakijan virallinen nimi FarmiPeli Oy 3 Hakijan yhteyshenkilön nimi Urpo Manninen Faksi 4 Postinumero

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

Kansainvälisen kasvun suunnittelu

Kansainvälisen kasvun suunnittelu Kansainvälisen kasvun suunnittelu PSu 05-2013 Mitä rahoitetaan ja millä kriteereillä? Rahoitus kohdistuu projekteihin (alku, loppu, suunnitelma, budjetti, tulosten systemaattinen hyödyntäminen), arvioinnin

Lisätiedot

EVE Business Breakfast 20.5.2015 Finlandia-talo. Martti Korkiakoski Tekes

EVE Business Breakfast 20.5.2015 Finlandia-talo. Martti Korkiakoski Tekes EVE Business Breakfast 20.5.2015 Finlandia-talo Martti Korkiakoski Tekes EVE Business Breakfast 20.5.2015 Tekesin innovaatiorahoitus uutta liiketoimintaa ja kasvua kansainvälisille markkinoille KKS, NIY,

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa 1.3.2008 31.12.2010 Budjetti 917 000 eur Rahoitus: EAKR / Pohjois-Pohjanmaan liitto, Oulunkaaren kunnat, yritykset

Lisätiedot

Rakennusinvestointien valmistelu

Rakennusinvestointien valmistelu Rahoitus- ja palveluinfo Tyrnävällä to 4.2.2016 Rakennusinvestointien valmistelu Jari Lehto Asiantuntija, RI maaseudun rakentaminen Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 3.2.2016

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN TUULIVOIMASEMINAARI

POHJOIS-KARJALAN TUULIVOIMASEMINAARI POHJOIS-KARJALAN TUULIVOIMASEMINAARI Maankäytölliset edellytykset tuulivoimapuistoille Pasi Pitkänen 25.2.2011 Lähtökohtia - valtakunnallisesti: Tarkistetut (2008) valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet

Lisätiedot

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa Omakustannushintainen mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähköntuotannossa Mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähkömarkkinoilla Omakustannushintainen mankalatoimintamalli tuo mittakaava- ja tehokkuusetuja

Lisätiedot

PK-hallitusbarometri 2015. Kysely PK-yritysten hallitustyöskentelystä ja hallinnoinnin kehittämisestä

PK-hallitusbarometri 2015. Kysely PK-yritysten hallitustyöskentelystä ja hallinnoinnin kehittämisestä PK-hallitusbarometri 2015 Kysely PK-yritysten hallitustyöskentelystä ja hallinnoinnin kehittämisestä PK-hallitusbarometri Kauppakamarien PK-hallitusbarometri on valtakunnallinen kyselytutkimus, johon vastasi

Lisätiedot

LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00

LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00 LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.8.2000 Lännen Tehtaiden tammi-elokuun liikevaihto kasvoi 28 prosenttia ja oli 1 018,1 miljoonaa markkaa (1999: 797,1 Mmk). Tulos

Lisätiedot

2. Vuoropuhelu, tapaamiset, toimialatuntemuksen lisääminen kaupungin hallinnossa

2. Vuoropuhelu, tapaamiset, toimialatuntemuksen lisääminen kaupungin hallinnossa VAIVATON ARKI KAJAANIN ELINKEINOPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA Taulukko: Kajaanin Elinkeinopolitiikan toimenpideohjelma 2009-2012. Tarpeiden sijaan keskitytään mahdollisuuksiin. Tavoite Kehittämiskohde A:

Lisätiedot

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Johtaja Jorma Tolonen Metsäkeskus Kainuu Projektipäällikkö Cemis-Oulu Sivu 1 9.12.2011 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

Biotalousosaamisen kehittäminen Pohjois Savossa. 11.11.2014 Kati Lundgren Savon koulutuskuntayhtymä

Biotalousosaamisen kehittäminen Pohjois Savossa. 11.11.2014 Kati Lundgren Savon koulutuskuntayhtymä Biotalousosaamisen kehittäminen Pohjois Savossa 11.11.2014 Kati Lundgren Savon koulutuskuntayhtymä Pohjois Savon biotalousosaajat Projektin tavoitteet tunnistaa ja priorisoida biotalouden osaamistarpeita

Lisätiedot

LIIKE- Seminaari, Sastamala 20130208 Jaakko Taitonen

LIIKE- Seminaari, Sastamala 20130208 Jaakko Taitonen 1 V. 2010 toteutetussa selvityksessä kysyttiin yritysten tärkeimmistä kehittämis-, ja osaamishaasteita kansainvälisessä kaupassa seuraavan 5 vuoden aikana. 2 Yhteenveto kommenteista, joiden suhteen toivottiin

Lisätiedot

Kilpailukykyä viennistä ja kansainvälistymisestä!

Kilpailukykyä viennistä ja kansainvälistymisestä! Kilpailukykyä viennistä ja kansainvälistymisestä! Vaasan Yliopisto 14.2.2012 Katsaus kansainvälistymispalveluiden tarjontaan Esko Ala-Myllymäki, teknologia-asiantuntija Tekes / Pohjanmaan ELY-keskus Kansainvälistyminen

Lisätiedot

KUULUTUS. Kuulutus 1 (1) Lupatunnus: 18.12.2013 ML2011:0020

KUULUTUS. Kuulutus 1 (1) Lupatunnus: 18.12.2013 ML2011:0020 Kuulutus 18.12.2013 1 (1) Lupatunnus ML2011:0020 KUULUTUS Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) kuuluttaa kaivoslain (10.6.2011/621) 40 :n nojalla Malminetsintälupahakemuksen Hakija: Lupatunnus: Alueen

Lisätiedot

Puu vähähiilisessä keittiössä

Puu vähähiilisessä keittiössä Puu vähähiilisessä keittiössä 16.09.2013 Matti Kuittinen Arkkitehti, tutkija Tässä esityksessä: 1. Miksi hiilijalanjälki? 2. Mistä keittiön hiilijalanjälki syntyy? 3. Puun rooli vähähiilisessä sisustamisessa

Lisätiedot

Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma

Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma Kestävä kaivostoiminta III Kaivosten ja prosessiteollisuuden sivuvirtojen tuotteistaminen Vuokatti 13.6.2013 Maija Uusisuo Kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Hyrynsalmi ja muuttoliike

Hyrynsalmi ja muuttoliike Aluekehitykseltään erityyppisten kuntien puheenvuorot 17.11.2010 Hyrynsalmi ja muuttoliike Kunnanjohtaja Heimo Keränen Hyrynsalmen kunnan visio: Hyrynsalmi on itsenäinen kehittyvä kunta, jolla on hyvät

Lisätiedot

MMM:n rooli Happamien Sulfaattimaiden haittojen vähentämisessä

MMM:n rooli Happamien Sulfaattimaiden haittojen vähentämisessä MMM:n rooli Happamien Sulfaattimaiden haittojen vähentämisessä Happamat sulfaattimaat seminaari, Vaasa 10.9.2008 Tiina Pääsky Maa- ja metsätalousministeriö MMM Turvataan maa- ja metsätalouden harjoittamisen

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan nvm Sirpa Karjalainen Monenlaiset mikroyritykset Maatilakytkentäisille mikroyrityksille on myönnetty tukea mm. matkailualan investointeihin

Lisätiedot

Talvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin

Talvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin Uraani talteen Talvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin Talvivaaran alueella esiintyy luonnonuraania pieninä pitoisuuksina Luonnonuraani ei säteile merkittävästi - alueen taustasäteily ei poikkea

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot