Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Transkriptio

1 s. 1 / 10 Alue Saunalahdenportti (Reelinkikatu) Asemakaavan muutos Asianumero 4812/ / Asemakaavan muutoksen tavoitteena on keskittää asuinkorttelin rakennusoikeus korttelin itäosaan, sillä korttelin länsiosaan ei voi liito-oravahavaintojen vuoksi toteuttaa nykyisen asemakaavan mukaisia rakennuksia. Kuva: Suunnittelualueen sijainti opaskarttapohjalla. Kuva: Alustava suunnittelualueen rajaus ortoilmakuvapohjalla Espoon kaupunki 2015.

2 s. 2 / 10 LÄHTÖKOHDAT Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Suur-Espoonlahden suuralueella Saunalahdessa Kauklahdenväylän länsipuolella osoitteessa Reelinkikatu 3. Suunnittelualueeseen sisältyvät kortteli ja osa sen eteläpuolella sijaitsevasta lähivirkistysalueesta. Varsinaisen kaavanmuutoksen aluerajaus tarkentuu suunnittelun edetessä. Alueen nykytilanne Kaavanmuutoksen kohteena oleva kortteli on nykyisin rakentamatonta sekametsää Kummelivuoren pohjoisrinteessä. Korttelia ympäröivät pohjoispuolella katualueet ja eteläpuolella metsäinen lähivirkistysalue. Korttelin länsiosassa on havaittu liito-oravan ydinalue eli liito-oravan elinympäristön eniten käytetty osa, ja myös muut korttelin osat soveltuvat liitooravan elinympäristöksi (katso liite 1). Kaavanmuutosalueen pohjois- ja länsipuolella on asuinkerrostalokortteleita, joille kaavoitetuista rakennuksista on toteutettu vasta osa. Alueen läheisyydessä sijaitsee palvelukeskittymä, johon sisältyvät peruskoulu ja päivittäistavarakauppa. Maanomistus Kortteli on yksityisessä omistuksessa. Kortteli muodostuu useista kiinteistöistä (5:25, 5:36 sekä kiinteistöjen 3:167, 42P5 ja 42K määräalat). Lisäksi suunnittelualueeseen sisältyy osia Espoon kaupungin omistamista lähivirkistysalueista. Suunnittelualuetta ympäröivät katu- ja metsäalueet omistaa Espoon kaupunki. Kaavoitustilanne Uudenmaan maakuntakaavassa (vahvistettu ympäristöministeriössä ) alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi, jonka pohjoispuolelle on merkitty viheryhteystarve. Suunnittelualue sijaitsee ominaisuuksiltaan arvokkaalla pohjavesialueella, ja sitä koskevat toimenpiteet on maakuntakaavan mukaan suunniteltava siten, etteivät ne vähennä pysyvästi pohjaveden määrää tai heikennä sen laatua. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa (vahvistettu ympäristöministeriössä ) alue on osoitettu tiivistettäväksi taajamatoimintojen alueeksi, joka tukeutuu kestävään liikennejärjestelmään, ja alueen lähistölle on esitetty metroa varten varattu liikennetunneli. Uudenmaan 1. ja 3. vaihemaakuntakaava eivät koske suunnittelualuetta. Kuva: Ote Uudenmaan maakuntakaavasta (lähde: Uudenmaan liiton karttapalvelu 3/2016 Uudenmaan liitto ja Itä-Uudenmaan liitto, Maanmittauslaitos lupa nro 744/MYY/06). Suunnittelualueen sijainti on merkitty punaisella katkoviivalla. Espoon eteläosien yleiskaavassa (lainvoimainen ) kaavanmuutosalueen länsiosa on varattu asuntoalueeksi, jolle sijoitetaan ensisijaisesti tiivistä ja matalaa asuntorakentamista (A2). Suunnittelualueen itäosa on puolestaan osoitettu virkistysalueeksi (V), johon sisältyy myös alueen eteläpuolella sijaitseva Kummelimetsä. Suunnittelualueen luoteispuolelle on merkitty keskustatoimintojen ja lähipalvelujen alue (C) sekä julkisten palvelujen ja hallinnon alue (PY). Kuva: Ote voimassa olevasta yleiskaavasta (3/2016) Espoon kaupunki. Suunnittelualueen sijainti on merkitty punaisella katkoviivalla. Alueella ovat voimassa Saunalahdenportti, muutos -niminen asemakaavan muutos (lainvoimainen ) sekä Saunalahdenportti-asemakaava (lainvoimainen ). Kortteli on voimassa olevassa asemakaavassa osoitettu asuinrakennusten korttelialueeksi (A-1), jolle saa sijoittaa enintään kolmekerroksisia rakennuksia. Asuinrakennusten korttelialueen lisäksi suunnittelualueeseen sisältyy osa

3 s. 3 / 10 korttelin eteläpuolelle kaavoitetusta lähivirkistysalueesta (VL ja VL-1). Saunalahdenportti, muutos -kaavanmuutokseen sisältyvässä lähivirkistysalueen osassa (VL-1) polkuverkosto tulee kaavan mukaan toteuttaa hienovaraisesti maastoon sovittaen, ja alueella sallitaan vain luonnon ja maisemanhoidon kannalta tarpeelliset toimenpiteet. Asuinkerrostalojen korttelialueeksi kaavoitetulla suunnittelualueen osalla on rakennusoikeutta k-m² (kerrosneliömetriä), minkä lisäksi saa rakentaa yhteensä 400 k-m² väestönsuoja-, yhteis-, varasto-, kerho-, teknisiä sekä kunnallistekniikkaa palvelevia tiloja. Suurikokoiset parvekkeet ja terassit voivat ylittää annetun rakennusalan rinteen puoleisilla sivuilla. Kortteliin voi rakentaa kattoterasseja ja saunaosastoja annetun kerrosluvun yläpuolelle ja annetun kerrosalan lisäksi. Kortteli sijaitsee vedenhankinnalle tärkeällä pohjavesialueella (pv-1). Tämän vuoksi korttelialueella ei saa säilyttää irrallaan eikä varastoida pohjavettä likaavia aineita. Rakentaminen ei saa aiheuttaa haitallista pohjaveden purkautumista tai haitallisia muutoksia pohjaveden pinnan korkeuteen. Rakennusten perustusten ja salaojituksien tulee olla ylimmän pohjaveden pinnan yläpuolella. Kellareita ei saa rakentaa luonnontilaisen maanpinnan alapuolelle ja kaivamista pohjavesitason alapuolelle tulee välttää. Rakenteiden kuivatuksessa tulee huomioida paikoitellen korkeammalla oleva pohjaveden pinta eli niin sanottu orsivesi. Kaava-alueelle on laadittu korttelisuunnitelma, jota tulee noudattaa ohjeellisena. Korttelia ympäröivät alueet on asemakaavassa osoitettu korttelin eteläpuolella lähivirkistysalueiksi, korttelin pohjoispuolella katualueiksi ja korttelin itäpuolella suojaviheralueeksi. Korttelin pohjois- ja länsipuolella sijaitsee asuinkerrostalojen korttelialueiksi osoitettuja kortteleita. Alueelle tulee varata autopaikkoja yksi 75 k-m² kerrosalaa kohti. Pysäköintipaikkoja saa sijoittaa myös rakennusten alimpiin kerroksiin pihakannen alaiseen pysäköintilaitokseen. Auton säilytyspaikat saa rakentaa asemakaavassa sallitun rakennusoikeuden lisäksi. Korttelin itälaidalla tulee huomioida Kauklahdenväylän liikennemelu. Asuinhuoneet on melualueella varustettava sellaisilla ulkoseinä- ja ikkunarakenteilla, joiden äänieristävyys on vähintään 33 db(a). Mikäli Kaukladenväylän laidalla olevan julkisivun puolelle sijoitetaan ulko-oleskelutilaksi tarkoitettu parveke tai terassi, se tulee suojata melulta lasituksin. Kauklahdenväylän puoleisissa rakennuksissa melusuojausta vaativat ulko-oleskelutilat voidaan rakentaa annetun kerrosalan lisäksi. Kuva: Ote ajantasa-asemakaavasta (3/2016) Espoon kaupunki. Suunnittelualue on rajattu punaisella katkoviivalla. Aloite ja perittävät maksut Asemakaavan muutosta on hakenut korttelin maanomistaja. Hakija maksaa kaavanmuutoksen laatimiskustannukset (MRL 59 ). Sopimukset Asemakaavan muutos edellyttää Espoon kaupungin ja maanomistajan välisen sopimuksen laatimista. Maankäyttösopimuksen (MRL 91b ) laatiminen ei todennäköisesti ole tarpeen. MITÄ JA MITEN SUUNNITELLAAN? Tavoitteet Kaavanmuutoksen tavoitteena on keskittää asuinkorttelin rakennusoikeus korttelin itäosaan, sillä korttelin länsiosaan ei voi liito-oravahavaintojen vuoksi toteuttaa nykyisen asemakaavan mukaisia rakennuksia. Asemakaavaa muutetaan siten, kortteliin on mahdollista rakentaa voimassa olevassa asemakaavassa osoitettu kerrosalamäärä ilman, että rakennuksia sijoitetaan liito-oravan elinympäristön eniten käytettyyn osaan (katso liite 1, ydinalue). Suunnittelussa huomioidaan korttelin sijainti lähivirkistysalueeksi osoitetun alueen laidalla. Kortteli sijaitsee suhteellisen jyrkässä rinteessä, joten pihojen toteuttaminen edellyttää kallioleikkauksia. Leikkauksia ja piha-alueita suunniteltaessa on tarpeen ottaa huomioon niiden liittyminen ympäröiviin viheralueisiin. Lisäksi tulee kiinnittää huomiota Kauklahdenväylän liikenteen aiheuttamaan meluun ja niihin vaikutuksiin, joita suunnitelmalla on liito-oravan elinoloihin ja pohjaveteen. Kaavaan liittyvät muut suunnitelmat Suunnittelualue sisältyy alueen kaakkoisnurkkaa lukuun ottamatta Saunalahdenportti, muutos

4 s. 4 / 10 -nimiseen asemakaava-alueeseen (lainvoimainen ), jolle kaavoitetuista rakennuksista osa on vielä rakenteilla tai toteuttamatta. Kyseisessä kaavassa suunnittelualueen pohjoispuolella sijaitsevalle tyhjälle tontille on osoitettu asuinkerrostalojen korttelialue. Kaavanmuutosalueen itäpuolelle on vireillä Tillinmäkiniminen asemakaavan muutos (kaava-alue ). Kaavanmuutoksen tarkoitus on tehostaa nykyisiä rakentamattomia asuinrakennusten- ja toimitilarakennusten korttelialueita mahdollistamalla asuinkerrostalojen rakentaminen. Lisäksi tavoitteena on Tillintien linjauksen muuttaminen ja Kauklahdenväylän muuttaminen kaduksi. Suunnitelman kuvaus Alustavan suunnitelman mukaan kortteliin sijoitetaan kaksi viisikerroksista asuinkerrostaloa, joista itäisempi suojaa piha-alueita Kauklahdenväylän liikennemelulta. Lännenpuoleinen, kadun suuntainen rakennus muodostaa päätteen Reelinkikadulle. Korttelin länsiosa osoitetaan rakentamattomaksi lähivirkistysalueeksi, minkä seurauksena Saunalahdenportin asuinalueen ja Kummelimetsän liittymiskohta on suunnitelmassa leveämpi kuin voimassa olevassa asemakaavassa. Asuinkorttelin kaakkoisosaa laajennetaan liittämällä kortteliin enimmillään noin 10 metriä leveä kaistale viereisestä lähivirkistysalueesta. Suunnitelman kokonaisrakennusoikeus on noin k-m 2 (kerrosneliömetriä), minkä lisäksi suunnitelmassa on osoitettu 400 k-m 2 yhteis- ja aputiloille. Kortteliin on suunnitelmassa osoitettu 40 autopaikkaa, joista kuusi sijoitetaan ulos ja loput 34 pihakannen alle. Tällöin autopaikkoja on yksi 80 kerrosneliömetriä kohden. Pihakannen päälle rakennetaan korttelin yhteisiä leikki- ja oleskelualueita sekä istutuksia. Pysäköintikannelle johtaa Reelinkikujalta huolto- ja pelastusajoramppi. Pihakannen eteläpuolelle on esitetty noin 100 metriä pitkä kallioleikkaus. Kuvamateriaalia suunnitelmasta on tämän osallistumis- ja arviointisuunnitelman lopussa. Suunnittelun toteuttaminen Asemakaavanmuutoksesta laaditaan viitesuunnitelma, jota tarkennetaan vaiheittain. Asemakaavakartta laaditaan kaavaehdotusvaiheessa. Vaikutusten arviointi Viitesuunnitelman pohjalta kaavoituksen yhteydessä arvioidaan asemakaavan muutoksen merkittävimmät vaikutukset. Soveltuvin osin arvioidaan vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen, rakennettuun ympäristöön, liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen, luontoon, maisemaan, ihmisten elinoloihin sekä yhdyskuntatalouteen. Tärkeimmät vaikutukset esitetään kaavaselostuksessa. Vaikutusalueena ovat kortteli ja sen lähiympäristö. Vaikutusarvioinnissa hyödynnetään aikaisempia alueen kaavoituksen yhteydessä tehtyjä selvityksiä ja tarvittaessa tehdään lisäselvityksiä kullekin aihepiirille tarkoituksenmukaisin menetelmin. Olemassa olevia selvityksiä ovat muun muassa: - Selvitys liito-oravien ja maankäytön suunnittelun yhteensovituksesta Espoonlahden ja Matinkylän alueilla. Kaupunkisuunnittelukeskuksen julkaisuja 5/ (Espoon kaupunki.) - Hulevesien hallintasuunnitelma Lambrobäckenin valuma-alueella. (Sito Oy ja Espoon kaupunki, 2010.) Vuonna 2014 laadittua liito-oravaselvitystä on täydennetty muulla Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen, ympäristökeskuksen ja muiden viranomaisten kokoamalla aineistolla sekä viranomaisten vahvistamilla asukashavainnoilla. Suunnitelman vaikutuksia tulee arvioida etenkin liitooravan elinolojen kannalta. Lisäksi tulee päivittää suunnittelualueesta aiemmin laadittuja melu- ja pohjavesiselvityksiä.

5 s. 5 / 10 OSALLISTUMISEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN Osalliset Osallisia ovat suunnittelualueen sekä lähialueiden asukkaat, maanomistajat, hallintaoikeuden omistajat, kaupunginosayhdistykset, yhteisöt, yrittäjät ja muut tahot, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä lisäksi viranomaiset. Viranomais- ja muu asiantuntijayhteistyö järjestetään työn kuluessa erikseen sovittavin neuvotteluin. (MRL 63 ) Asemakaavatyö on käynnistynyt tämän osallistumisja arviointisuunnitelman laatimisella. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on kaupungin esitys yhteistyöstä osallisille. Se määrittelee kaavan valmistelussa ja kaavan vaikutusten arvioinnissa noudatettavat osallistumisen ja vuorovaikutuksen periaatteet ja tavat. Osallisilla on mahdollisuus esittää Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (ELY) neuvottelua osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä ennen kuin asemakaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville. Mielipiteet (MRA 30 ) Osalliset voivat osallistua kaavatyön valmisteluun kertomalla mielipiteensä suunnitelmasta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä Kirjallisia mielipiteitä voi jättää klo mennessä osoitteella: Kaupungin kirjaamo, PL 1, ESPOON KAUPUNKI tai sähköpostiosoitteella: kirjaamo@espoo.fi. Kirjaamon käyntiosoite on Siltakatu 11, kauppakeskus Entresse. Kaavan nimi, alue- ja asianumero (Saunalahdenportti (Reelinkikatu), , 4812/2015) on mainittava. Saatujen mielipiteiden lyhennelmiin ja vastineisiin voi tutustua kaavaehdotuksen nähtävilläolon yhteydessä. Kaavaehdotus (MRL 65 ja MRA 27 ) Kaupunkisuunnittelukeskus laatii suunnitelmien ja selvitysten pohjalta kaavaehdotuksen. Tavoitteena on, että se käsitellään kaupunkisuunnittelulautakunnassa syksyllä Kaavaehdotus on tämän jälkeen julkisesti nähtävillä 30 päivän ajan, jolloin siitä on mahdollisuus jättää muistutus. Muistutus tulee toimittaa kirjallisena nähtävilläolokuulutuksessa mainitulla tavalla ja aikataululla. Viimeistään ehdotusvaiheessa pyydetään tarvittavat lausunnot viranomaisilta. Kaavan hyväksyminen (MRL 52 ) Kaupunkisuunnittelulautakunta käsittelee kaavaehdotuksen sekä siitä saadut muistutukset ja lausunnot. Käsittelyn jälkeen lähetetään kaupungin kannanotto muistutuksiin kunkin muistutuksen ensimmäiselle osoitteensa ilmoittaneelle allekirjoittajalle. Jos kaavaehdotukseen tehdään oleellisia muutoksia, se asetetaan uudelleen nähtäville (MRA 32 ). Kaavan hyväksymisestä päättää kaupunkisuunnittelulautakunta. Hyväksymispäätöksestä on mahdollista valittaa Helsingin hallinto-oikeuteen. Tiedottaminen Nähtävilläoloista ja mahdollisista tiedotus- ja keskustelutilaisuuksista kuulutetaan kaupungin ilmoituslehdissä, Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa. Lisäksi kaava-alueen ja lähinaapuruston maanomistajille sekä asukasyhdistykselle lähetetään kirje. Kaavan hyväksymispäätöksestä tiedotetaan kaupungin ilmoituslehdissä ja kirjeitse niille muistuttajille, jotka ovat osoitteensa ilmoittaneet. Kaava-aineiston virallinen nähtävilläolopaikka on Espoon teknisen ja ympäristötoimen asiakaspalvelu (käyntiosoite: Virastopiha 2 C, 1. kerros, Espoon keskus). Eri kaavavaiheissa aineistoa on esillä myös Espoonlahden yhteispalvelupisteessä (Kauppakeskus Lippulaiva, Espoonlahdenkatu 4) ja kaupungin verkkosivuilla: Lisätietoja Hankkeeseen liittyen voi ottaa yhteyttä koko kaavoitusprosessin ajan: Satu Tiainen, p Mikla Koivunen (maisemasuunnittelu), p Anne Liukkonen (liikennesuunnittelu), p Sähköpostit muotoa: etunimi.sukunimi@espoo.fi Lyhenteet: MRL = maankäyttö- ja rakennuslaki MRA = maankäyttö- ja rakennusasetus Päiväys ja allekirjoitus Espoossa, Torsti Hokkanen Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelujohtaja

6 s. 6 / 10 KUVIA SUUNNITELMASTA Asemakaavan valmisteluaineistoon kuuluvat seuraavat kuvalähteinä toimineet suunnitelmat: - Asunto Oy Espoon Saunataika. Kortteli 42215/ Saunalahti. Asemakaavanmuutoksen alustava maankäyttöluonnos. Sito Oy , ja Havainnekuva muutossuunnitelman sovittamisesta voimassa olevan asemakaavan muihin suunnitelmiin. Olemassa olevat rakennukset on esitetty mustina, asemakaavanmuutosalueen rakennukset vaaleanharmaina ja keskeneräiset tai toteutumattomat kaavoitetut rakennukset tummanharmaina.

7 s. 7 / 10 Asemapiirros. Kaaviomaisia pohjapiirroksia: vasemmalla ylhäällä ensimmäinen kerros ja kellaritilat; vasemmalla alhaalla toinen kerros ja kansipiha; oikealla kolmas, neljäs ja viides kerros, joiden pohjapiirrokset ovat keskenään samanlaiset.

8 s. 8 / 10 Tonttimuutoskuva. Lähivirkistysalueeksi muutettava korttelin osa on esitetty vihreänä ja asuinrakennusten korttelialueena säilyvä osa vaaleanruskeana. Vihreä katkoviivoitettu alue kuvaa liito-oravan ydinalueen sijaintia. Ruskea katkoviivoitettu alue on voimassa olevassa kaavassa lähivirkistysaluetta, mutta se on kaavanmuutosluonnoksessa liitetty osaksi asuinkorttelia. Kaavio alueleikkausten sijaintikohdista. Alueleikkaukset.

9 s. 9 / 10 LIITE 1: KAAVIO LIITO-ORAVAN REITEISTÄ JA ELINALUEISTA SUUNNITTELUALUEEN YMPÄRISTÖSSÄ Liito-oravan reitit ja alueet ortoilmakuvapohjalla. Espoon kaupunki Liito-oravareitit ja -alueet sekä merkinnät pesä- ja papanapuista perustuvat julkaisuun Selvitys liito-oravien ja maankäytön suunnittelun yhteensovituksesta Espoonlahden ja Matinkylän alueilla (Kaupunkisuunnittelukeskuksen julkaisuja 5/ ), muuhun Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen, ympäristökeskuksen ja muiden viranomaisten kokoamaan aineistoon sekä viranomaisten vahvistamiin asukashavaintoihin (päivitetty 4/2016).

10 s. 10 / 10 LIITE 2: LIITO-ORAVAN YDINALUEEN RAJAUS NYKYISEN ASEMAKAAVAN MUKAISESSA HAVAINNEKUVASSA Saunalahdenportti, muutos -asemakaavan havainnekuva, tarkistusesitys kaupunginhallitukselle Espoon kaupunki Kaavanmuutoksen suunnittelualueelle on voimassa olevassa asemakaavassa kaavoitettu oheisen havainnekuvan mukaisia asuinrakennuksia. Osaa niistä ei kuitenkaan voi rakentaa, sillä ne sijaitsevat liito-oravan ydinalueella (vihreä katkoviiva). Kaavanmuutoksen tavoitteena on muuttaa asemakaavaa siten, että suunnittelualueelle nykyisessä asemakaavassa osoitettu rakennusoikeus voitaisiin toteuttaa kokonaisuudessaan sijoittamatta rakennuksia liito-oravan ydinalueelle.