SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 1 päivänä heinäkuuta 1998 N:o Vuoden 1999 veroasteikkolaki. N:o 469

Transkriptio

1 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1998 Julkaistu Helsingissä 1 päivänä heinäkuuta 1998 N:o SISÄLLYS N:o Sivu 469 Vuoden 1999 veroasteikkolaki verotusmenettelystä annetun lain 29 :n muuttamisesta tuloverolain 16 :n muuttamisesta yhtiöveron hyvityksestä annetun lain muuttamisesta elinkeinotulon verottamisesta annetun lain muuttamisesta tuloverolain 114 :n muuttamisesta tuloverolain muuttamisesta kiinteistöverolain muuttamisesta verotusmenettelystä annetun lain muuttamisesta ennakkoperintälain 27 :n muuttamisesta Asetus patentti- ja rekisterihallituksesta annetun asetuksen muuttamisesta N:o 469 Vuoden 1999 veroasteikkolaki säädetään: 1 Vuodelta 1999 toimitettavassa verotuksessa määrätään tuloverolain (1535/1992) perusteella valtiolle ansiotulosta suoritettava tulovero ja varallisuusverolain (1537/1992) perusteella valtiolle suoritettava varallisuusvero tässä laissa olevien veroasteikkojen ja veroprosenttien mukaan. 2 Progressiivinen tuloveroasteikko on seuraava: Verotettava ansiotulo Vero alarajan Vero alarajan kohdalla ylittävästä tulon osasta, mk mk % , , , , , ,0 3 Progressiivinen varallisuusveroasteikko on seuraava: Verotettava varallisuus Vero alarajan kohdalla Vero alarajan ylittävästä varallisuuden mk mk osasta, % ,9 4 Yhteisön varallisuusveroprosentti on 1. 5 Poiketen siitä, mitä verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 91 a :ssä säädetään, kunnan ja seurakunnan tulee ilmoittaa verohallitukselle vuoden 1999 tuloveroprosentin suuruus ja kirkollisveroäyrin hinta viimeistään lokakuun 19 päivänä Jos ilmoitusta ei ole toimitettu 1 momentissa säädettynä aikana, vuodelta 1999 toimitettavassa ennakkoperinnässä voidaan nou- HE 25/1998 VaVM 12/1998 EV 65/

2 1424 N:o 469 dattaa edellisen vuoden tuloveroprosenttia tai kirkollisveroäyrin hintaa. 6 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin. Ennakkoperintä toimitetaan 1 päivästä tammikuuta 1999 verovuodesta 1999 veroperusteiden mukaisesti, kuitenkin siten kuin 5 :ssä säädetään.

3 1425 N:o 470 verotusmenettelystä annetun lain 29 :n muuttamisesta muutetaan verotusmenettelystä 18 päivänä joulukuuta 1995 annetun lain (1558/1995) 29 seuraavasti: 29 Peitelty osinko Peitellyllä osingolla tarkoitetaan rahanarvoista etuutta, jonka osakeyhtiö antaa osakkaansa tai tämän omaisen hyväksi osakkuusaseman perusteella tavallisesta olennaisesti poikkeavan hinnoittelun johdosta tai vastikkeetta. Peitellyllä osingolla tarkoitetaan myös omia osakkeita hankkimalla tai lunastamalla taikka osakepääomaa, vararahastoa tai ylikurssirahastoa alentamalla osingosta menevän veron välttämiseksi jaettuja varoja. Jos on ilmeistä, että yhtiö on jakanut 1 momentissa tarkoitettua peiteltyä osinkoa, on yhtiön verotuksessa meneteltävä niin kuin olisi käytetty käypää hintaa ja osakkaan veronalaiseksi tuloksi katsottava käyvän hinnan ja käytetyn hinnan erotus. Jos varojen jakaminen 2 momentissa tarkoitetussa muodossa on ilmeisesti tapahtunut osingosta menevän veron välttämiseksi, on jaetut varat tältä osin katsottava osakkaan veronalaiseksi tuloksi. Mitä 1 momentissa säädetään osakeyhtiöstä ja sen osakkaasta, sovelletaan vastaavasti muuhun yhteisöön sekä sen osakkaaseen tai jäseneen. Peitellyn osingon tulolajista säädetään tuloverolaissa ja osakkaan oikeudesta yhtiöveron hyvitykseen sekä peitellyn osingon vaikutuksesta yhtiön tuloveron vähimmäismäärään yhtiöveron hyvityksestä annetussa laissa (1232/1988) a sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 1999 toimitettavassa verotuksessa. HE 26/1998 VaVM 13/1998 EV 66/1998

4 1426 N:o 471 tuloverolain 16 :n muuttamisesta muutetaan 30 päivänä joulukuuta 1992 annetun tuloverolain (1535/1992) 16 :n 3 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1383/1997 seuraavasti: 16 Elinkeinoyhtymän ja sen osakkaan verotus Elinkeinoyhtymän tuloa laskettaessa ei oteta huomioon yhtymän kotimaasta saamaa sellaista osinkoa, peiteltyä osinkoa, 31 :n 5 momentissa tarkoitettua sijaisosinkoa, korkoa tai voitto-osuutta, joihin liittyy oikeus yhtiöveron hyvitykseen, eikä näihin liittyvää yhtiöveron hyvitystä. Edellä tarkoitettu osinko, sijaisosinko, korko, voitto-osuus ja yhtiöveron hyvitys jaetaan verotettavaksi osakkaiden tulona niiden osuuksien mukaan, jotka heillä on yhtymän tuloon sekä peitelty osinko ja siihen liittyvä hyvitys niiden osuuksien mukaan, jotka heillä on peiteltyyn osinkoon a sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 1999 toimitettavassa verotuksessa. HE 26/1998 VaVM 13/1998 EV 66/1998

5 1427 N:o 472 yhtiöveron hyvityksestä annetun lain muuttamisesta muutetaan yhtiöveron hyvityksestä 29 päivänä joulukuuta 1988 annetun lain (1232/1988) 1 :n 4 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1386/1997, ja lisätään 4 :ään, sellaisena kuin se on osaksi laissa 1391/1995, uusi 3 momentti sekä 5 :ään, sellaisena kuin se on laeissa 932/1993 ja 1573/1995, uusi 4 momentti seuraavasti: 1 Tämän lain säännöksiä osingonsaajasta sovelletaan myös niihin, jotka saavat tuloverolain (1535/1992) 31 :n 5 momentissa tarkoitettua sijaisosinkoa taikka tämän pykälän 2 momentissa tarkoitettua korkoa, voittoosuutta tai palautusta, sekä sellaiseen Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa asuvaan yhteisöön, jonka Suomessa olevaan kiinteään toimipaikkaan osinkoa tuottavat osakkeet tosiasiassa liittyvät. Säännöksiä sovelletaan myös tuloverolaissa tarkoitetun yhtymän osakkaaseen, jonka veronalaiseksi tuloksi yhtymän saama osinko, tuloverolain 31 :n 5 momentissa tarkoitettu sijaisosinko ja 2 momentissa tarkoitettu korko, voittoosuus tai palautus tuloverotuksessa katsotaan. 4 Verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 29 :ssä tarkoitettuun peiteltyyn osinkoon sovelletaan, mitä tässä pykälässä ja 5 :ssä säädetään. Peiteltyyn osinkoon liittyvää hyvitystä ei kuitenkaan lueta osingonsaajana olevan luonnollisen henkilön tai kuolinpesän hyväksi verovuodelta ansiotuloista määrättyjen verojen määrää suurempana. 5 Mitä 3 momentissa säädetään, ei sovelleta peiteltyyn osinkoon perustuvaan hyvitykseen. Jos verovelvollisella on verovuonna oikeus hyvitykseen myös muun tulon kuin peitellyn osingon perusteella, luetaan osingonsaajan hyväksi 1 momenttia sovellettaessa ensin muun tulon perusteella saatu hyvitys a sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 1999 toimitettavassa verotuksessa. Lain 1 :n 4 momenttia sovelletaan kuitenkin jo vuodelta 1998 toimitettavassa verotuksessa. HE 26/1998 VaVM 13/1998 EV 66/1998

6 1428 N:o 473 elinkeinotulon verottamisesta annetun lain muuttamisesta muutetaan elinkeinotulon verottamisesta 24 päivänä kesäkuuta 1968 annetun lain (360/1968) 30 :n 3 momentti, 33 ja 43 :n 1 momentti, sellaisena kuin niistä on 43 :n 1 momentti laissa 1539/1992, seuraavasti: 30 Verovuoden poiston suuruus saa olla enintään 25 prosenttia menojäännöksestä. 33 Poiketen siitä, mitä 30 :ssä säädetään, poistetaan verovelvollisen vaatiessa irtaimen kuluvan käyttöomaisuuden hankintameno kokonaisuudessaan sinä verovuonna, jona omaisuus on otettu käyttöön, jos käyttöomaisuuden: 1) todennäköinen taloudellinen käyttöaika on enintään 3 vuotta; tai 2) hankintameno on enintään markkaa (pienhankinta). Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuna pienhankintana pidetään käyttöomaisuushyödykettä tai, jos useat käyttöomaisuushyödykkeet yhdessä muodostavat kiinteän kokonaisuuden, tällaista käyttömaisuushyödykkeiden muodostamaa kokonaisuutta. Pienhankintoina saadaan verovuonna vähentää yhteensä enintään markkaa. Ammattimaiseen liikenteeseen käytetyn auton hankintamenosta poistetaan verovelvollisen vaatiessa sinä verovuonna, jona auto on otettu käyttöön, enintään 25 prosenttia, kahtena seuraavana verovuotena enintään 20 prosenttia ja sen jälkeisinä verovuosina enintään 15 prosenttia. Saadut luovutushinnat ja muut vastikkeet sellaisesta irtaimesta käyttöomaisuudesta, jonka hankintameno on vähennetty tässä pykälässä säädetyllä tavalla, luetaan sen verovuoden tuotoiksi, jona ne on saatu. 43 Jos käyttöomaisuus tuhoutuu tai vahingoittuu tulipalon tai muun vahinkotapahtuman johdosta, vähennetään 30 :ssä tarkoitettua menojäännöstä laskettaessa vähentämättä jäänyt osa sekä 33 :n 3 momentissa ja 34, 36 ja 39 :ssä tarkoitetusta kuluvasta käyttöomaisuudesta saatu vakuutuskorvaus tai muu vastike, poistamatonta hankintamenoa vastaavaa osaa lukuun ottamatta, verovuonna tai kahtena seuraavana verovuonna verovelvollisen käyttöön ottaman kuluvan käyttöomaisuuden tai toimitilojen hallintaan oikeuttavien osakkeiden hankintamenosta tai omaisuuden kuntoon saattamisesta johtuvista menoista (kuluvan käyttöomaisuuden jälleenhankintavaraus) a sovelletaan ensimmäisen kerran verovuodelta 1999 toimitettavassa verotuksessa. HE 27/1998 VaVM 14/1998 EV 67/1998

7 1429 N:o 474 tuloverolain 114 :n muuttamisesta muutetaan 30 päivänä joulukuuta 1992 annetun tuloverolain (1535/1992) 114 :n 1 momentti seuraavasti: 114 Hankintamenon jaksottaminen Verovelvollisen tulonhankinnassa käytettyjen rakennusten, koneiden ja kaluston sekä patenttien ynnä muiden sellaisten hyödykkeiden hankintamenot vähennetään vuotuisina poistoina noudattaen soveltuvin osin elinkeinotulon verottamisesta annetun lain säännöksiä. Mainitun lain 33 :n 1 momentin 2 kohdan säännöstä pienhankintojen hankintamenojen vähentämisestä ei kuitenkaan sovelleta tulonhankinnassa käytettyjen koneiden, kaluston eikä muiden niihin verrattavien hyödykkeiden hankintamenojen vähentämiseen a sovelletaan ensimmäisen kerran verovuodelta 1999 toimitettavassa verotuksessa. HE 27/1998 VaVM 14/1998 EV 67/1998

8 1430 N:o 475 tuloverolain muuttamisesta muutetaan 30 päivänä joulukuuta 1992 annetun tuloverolain (1535/1992) 24 :n 4 momentti, 42, 46 :n 1 momentti, 58 :n 6 momentti, 92 :n 11 kohta, 95 :n 1 momentin 1 kohta, 105 a :n 2 momentti ja 143 :n 7 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 42 laeissa 1465/1994, 1126/1996 ja 1383/1997, 95 :n 1 momentin 1 kohta ja 105 a :n 2 momentti mainitussa laissa 1126/1996 ja 143 :n 7 momentti laissa 1389/1995, sekä lisätään lakiin uusi 53 a ja 54 c sekä 58 :ään, sellaisena kuin se on osittain laeissa 1502/1993, 1333/1995 ja mainitussa laissa 1126/1996, uusi 7 momentti seuraavasti: 24 Toimintamuodon muutokset Edellä 1 momentin 2 ja 5 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa katsotaan toimintamuodon muutoksessa saadut verovelvollisen aikaisempaa osuutta vastaavat uuden yhtiön osakkeet tai osuudet hankituiksi silloin, kun verovelvollinen on hankkinut osuutensa ennen muodonmuutosta toimineessa yhtiössä tai kuolinpesässä. Muutettaessa osuuskunta osakeyhtiöksi 1 momentin 6 kohdassa tarkoitetulla tavalla verovelvollisen aikaisempaa osuutta vastaavat uuden osakeyhtiön osakkeet katsotaan hankituiksi silloin, kun verovelvollinen on hankkinut osuutensa ennen muodonmuutosta toimineessa osuuskunnassa. 42 Muusta yhtiöstä kuin pörssiyhtiöstä saadun osingon pääomatulo-osuus Muusta yhtiöstä kuin pörssiyhtiöstä saatu osinko ja siihen liittyvä yhtiöveron hyvitys katsotaan pääomatuloksi siihen määrään saakka, joka vastaa osakkeiden varallisuusverolaissa tarkoitetulle matemaattiselle arvolle laskettua 13,5 prosentin vuotuista tuottoa. Ulkomaisen yhtiön ja varallisuusverolain 26 :n 1 momentissa tarkoitetun muun kuin pörssiyhtiön osakkeille maksetun osingon pääomatulo-osuus lasketaan kuitenkin varallisuusverolaissa tarkoitetulla tavalla lasketusta osakkeiden käyvästä arvosta osingon jakovuotta edeltäneen verovuoden päättyessä. Jos sellainen osakas, jota ei työntekijäin eläkelain (395/1961) 2 :n 7 momentin mukaan pidetä mainittuun yhtiöön työsuhteessa HE 28/1998 VaVM 15/1998 EV 68/1998

9 N:o olevana, on verovuonna käyttänyt omana tai perheensä asuntona yhtiön varoihin kuuluvaa asuntoa, asunnon arvo vähennetään hänen osakkeidensa arvosta yhtiöstä saadun osingon pääomatulo-osuutta laskettaessa. Elinkeinotoimintaa harjoittavan osakeyhtiön sellaisen osakkaan, jota ei työntekijäin eläkelain 2 :n 7 momentin mukaan pidetä mainittuun yhtiöön työsuhteessa olevana, osakkeiden hankintaan käytetty korollinen velka vähennetään hänen osakkeidensa arvosta yhtiöstä saadun osingon pääomatuloosuutta laskettaessa. Elinkeinotoimintaa harjoittavan osakeyhtiön osakkaan ja hänen perheenjäsenensä ottama, yhtiön varoihin kuuluva rahalaina vähennetään hänen osakkeidensa arvosta yhtiöstä saadun osingon pääomatulo-osuutta laskettaessa, jos osakas yksin tai yhdessä perheenjäsentensä kanssa omistaa vähintään 10 prosenttia yhtiön osakkeista tai heillä on vastaava osuus yhtiön kaikkien osakkeiden tuottamasta äänimäärästä. Laina vähennetään ensisijaisesti lainanottajan omien osakkeiden arvosta ja sen ylittävältä osalta perheenjäsenten osakkeiden arvosta osakeomistuksen suhteessa. Mitä 1 4 momentissa säädetään osingosta, sovelletaan myös sen sijaan saatuun sijaisosinkoon sekä siihen liittyvään yhtiöveron hyvitykseen. 46 Luovutusvoiton laskeminen Omaisuuden luovutuksesta saadun voiton määrä lasketaan siten, että luovutushinnasta vähennetään omaisuuden hankintamenon poistamatta olevan osan ja voiton hankkimisesta olleiden menojen yhteismäärä. Muun verovelvollisen kuin yhteisön tai avoimen yhtiön taikka kommandiittiyhtiön saamasta luovutushinnasta vähennettävä määrä on kuitenkin aina vähintään 20 prosenttia ja, jos luovutettu omaisuus on ollut luovuttajalla vähintään 10 vuoden ajan, vähintään 50 prosenttia luovutushinnasta. 53 a Osakaslaina /64 Luonnollisen henkilön veronalaista pääomatuloa on osakeyhtiöstä verovuonna saadusta rahalainasta verovuoden päättyessä maksamatta oleva määrä, jos verovelvollinen, hänen perheenjäsenensä tai he yhdessä omistavat suoraan tai välillisesti vähintään 10 prosenttia yhtiön osakkeista tai heillä on vastaava osuus yhtiön kaikkien osakkeiden tuottamasta äänimäärästä. 54 c Osakaslainan takaisinmaksu Verovelvollisella on oikeus vähentää tulonhankkimismenona pääomatuloistaan 53 a :n nojalla tuloksi luetusta osakaslainasta takaisin maksamansa määrä, jos maksu on suoritettu viimeistään viidentenä verovuonna lainan nostamisvuoden jälkeen. 58 Korkomenot Avoimen yhtiön yhtiömiehen ja kommandiittiyhtiön vastuunalaisen yhtiömiehen yhtiöosuuden hankintaan käytetyn velan korko vähennetään hänen osuudestaan elinkeinoyhtymän elinkeinotulosta ennen pääomatuloosuuden laskemista 40 :ssä säädetyllä tavalla. Myös elinkeinotoimintaa harjoittavan osakeyhtiön sellaisen osakkaan, jota ei työntekijäin eläkelain 2 :n 7 momentin mukaan pidetä mainittuun yhtiöön työsuhteessa olevana, osakkeiden hankintaan käytetyn velan korko vähennetään hänen kyseisestä yhtiöstä saamansa osingon ja yhtiöveron hyvityksen yhteismäärästä ennen osingon pääomatuloosuuden laskemista 42 :ssä säädetyllä tavalla. Siltä osin kuin korkoja ei ole vähennetty edellä tarkoitetusta tulo-osuudesta tai osinkotuloista, ne vähennetään verovelvollisen pääomatulosta. Edellä 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettuna veronalaisena tulona ei pidetä verovelvollisen tuloksi 53 a :n nojalla luettua osakaslainaa. 92 Verovapaat sosiaalietuudet Veronalaista tuloa eivät ole: 11) työvoimapalvelulain (1005/1993) nojalla työttömälle tai vajaakuntoiselle makset-

10 1432 N:o 475 tavat työvoimapalveluihin liittyvät kustannusten korvaukset; 95 Tulonhankkimisvähennys Verovelvollinen saa vähentää palkkatulostaan: 1) tulonhankkimisvähennyksenä kolme prosenttia palkkatulonsa määrästä, kuitenkin enintään markkaa; 105 a Kunnallisverotuksen ansiotulovähennys Vähennys on 20 prosenttia näiden tulojen markkaa ylittävältä osalta. Vähennyksen enimmäismäärä on kuitenkin markkaa. Verovelvollisen puhtaan ansiotulon ylittäessä markkaa vähennyksen määrä pienenee 3 prosentilla puhtaan ansiotulon markkaa ylittävältä osalta. 143 Eräät siirtymäsäännökset Vuosilta 1998 ja 1999 toimitettavissa verotuksissa veronalaista tuloa ei ole luonnollisen henkilön muussa kuin elinkeinotoiminnassa, maataloudessa tai metsätaloudessa saama työllisyysasetuksessa (1363/1997) tarkoitettu työllistämistuki a sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 1999 toimitettavassa verotuksessa. Lain 53 a ja 54 c :ää sovelletaan 3 päivänä huhtikuuta 1998 tai sen jälkeen otettuihin osakaslainoihin. Lain 24 :n 4 momenttia ja 92 :n 11 kohtaa sovelletaan kuitenkin verovuodesta 1997 alkaen sekä 53 a :ää, 58 :n 7 momenttia ja 143 :n 7 momenttia verovuodesta 1998 alkaen.

11 1433 N:o 476 kiinteistöverolain muuttamisesta muutetaan 20 päivänä heinäkuuta 1992 annetun kiinteistöverolain (654/1992) 11 :n 3 momentti, 12 :n 1 momentti, 13 :n 1 momentti sekä 13 a ja 14, sellaisena kuin niistä on 13 a laissa 280/1995, seuraavasti: 11 Yleinen kiinteistöveroprosentti Kunnanvaltuuston määräämää yleistä kiinteistöveroprosenttia sovelletaan tämän lain mukaan veronalaisiin kiinteistöihin sikäli kuin :stä ei muuta johdu. Yleiseksi kiinteistöveroprosentiksi on määrättävä vähintään 0,20 ja enintään 1, Vakituisten asuinrakennusten veroprosentti Kunnanvaltuusto määrää pääasiassa vakituiseen asumiseen käytettävien rakennusten veroprosentiksi vähintään 0,10 ja enintään 0, Muiden asuinrakennusten veroprosentti Kunnanvaltuusto voi määrätä 11 :ssä mainitun vaihteluvälin sisällä erikseen veroprosentin rakennuksille, joiden huoneistojen pinta-alasta yli puolta käytetään pääasiassa muuhun asumiseen kuin 12 :ssä tarkoitettuun vakituiseen asumiseen. Tämä veroprosentti voidaan määrätä enintään 0,60 prosenttiyksikköä korkeammaksi kuin pääasiassa vakituiseen asumiseen käytettävien rakennusten veroprosentti. 13 a Yleishyödyllisen yhteisön kiinteistöveroprosentti Poiketen siitä, mitä 11 :ssä kiinteistöveroprosentin alarajasta säädetään, kunnanvaltuusto voi määrätä tuloverolain 22 :ssä tarkoitetun yleishyödyllisen yhteisön omistaman rakennuksen ja sen maapohjan kiinteistöveroprosentin edellä säädettyä alhaisemmaksi, jos kiinteistöllä sijaitseva rakennus on pääasiallisesti yleisessä tai yleishyödyllisessä käytössä. Tässä pykälässä tarkoitetun kiinteistön kiinteistöveroprosentiksi voidaan määrätä myös 0,00. HE 29/1998 VaVM 17/1998 EV 74/1998

12 1434 N:o Voimalaitosten veroprosentti Kunnanvaltuusto voi määrätä erikseen veroprosentin, jota sovelletaan voimalaitokseen kuuluviin rakennuksiin ja rakennelmiin. Täksi veroprosentiksi voidaan määrätä enintään 1,40. Ydinvoimalaitokseen kuuluvien rakennuksien ja rakennelmien veroprosentiksi voidaan kuitenkin määrätä enintään 2, Tätä lakia sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 1999 toimitettavassa kiinteistöverotuksessa. 13 a :ää sovelletaan ensimmäisen kerran muutetussa muodossaan vuodelta 2000 toimitettavassa verotuksessa.

13 1435 N:o 477 verotusmenettelystä annetun lain muuttamisesta kumotaan verotusmenettelystä 18 päivänä joulukuuta 1995 annetun lain (1558/1995) 33, muutetaan 26 ja 27, 32 :n 3 momentti ja 56 :n 1 momentti sekä lisätään lakiin uusi 26 a ja 57 a seuraavasti: 26 Yleiset periaatteet Verotusmenettelyssä ja muissa verotukseen liittyvissä toimissa veronsaajien ja verovelvollisen edut tulee ottaa huomioon tasapuolisesti. Jos asia on tulkinnanvarainen tai epäselvä ja jos verovelvollinen on toiminut vilpittömässä mielessä viranomaisen noudattaman käytännön tai ohjeiden mukaisesti, on asia ratkaistava tältä osin verovelvollisen eduksi, jos ei erityisistä syistä muuta johdu. Jos vero kuitenkin maksuunpannaan, voidaan veroon liittyvä veronlisäys, viivästyskorko, viivästyskorkoa vastaava korko, jäämämaksu, viivekorko, yhteisökorko ja jäännösveron korko jättää perimättä kokonaan tai osittain, jos niiden perintä olisi asian tulkinnanvaraisuuden tai epäselvyyden vuoksi kohtuutonta. Jos verotusta toimitettaessa poiketaan olennaisesti verovelvollisen antamasta veroilmoituksesta, verovelvolliselle on varattava tilaisuus tulla asiassa kuulluksi. Jos viranomainen muuttaa verotusta veronoikaisuin tai jälkiverotuksin verovelvollisen vahingoksi, verovelvolliselle on varattava tilaisuus tulla asiassa kuulluksi. Verovelvolliselle on tarvittaessa asetettava kohtuullinen määräaika vastineen tai muun selvityksen antamiseen. Pyydettäessä verovelvolliselta vastinetta tai muuta selvitystä, on mahdollisuuksien mukaan mainittava, mistä seikoista selvitystä erityisesti tulisi esittää. Verovelvollisen täytettyä ilmoittamisvelvollisuutensa tulee veroviranomaisen ja verovelvollisen osallistua mahdollisuuksiensa mukaan asian selvittämiseen. Pääasiallisesti sen osapuolen, jolla on siihen paremmat edellytykset, on esitettävä asiasta selvitystä. Jos verovelvollisen suorittaman oikeustoimen toinen osapuoli ei asu Suomessa tai tällä ei ole kotipaikkaa täällä, eikä veroviranomainen voi saada oikeustoimesta tai sen toisesta osapuolesta riittävää tietoa kansainvälisen sopimuksen nojalla, tässä momentissa tarkoitetun selvityksen esittäminen on ensisijaisesti verovelvollisen asiana. Saatuaan kaikki käytettävissä olevat verotusasiaa koskevat tiedot ja selvitykset verotuksen toimittavan viranomaisen on ennen päätöksen tekemistä tarkoin harkittava asiassa esitetty selvitys oikean päätöksen tekemiseksi. Verotuspäätös on perusteltava, jos siinä poiketaan verovelvollisen antamasta veroilmoituksesta tai jos viranomainen muuttaa verotusta veronoikaisuin tai jälkiverotuksin verovelvollisen vahingoksi. Päätös voidaan jättää perustelematta silloin, kun perusteleminen on ilmeisen tarpeetonta. 26 a Muita yleisiä säännöksiä Verotusta toimittaessaan verovirasto laskee ja maksuunpanee tässä laissa tarkoitetut verot ja maksut sekä tarvittaessa muuttaa verotusta. Verotusta toimitettaessa otetaan tulon ja varallisuuden sekä niistä tehtävien vähennysten raha-arvo huomioon täysin markoin siten, että markkojen yli menevät pennit jäte- HE 53/1998 VaVM 20/1998 EV 79/1998

14 1436 N:o 477 tään ottamatta lukuun. Täysin markoin huomioon otettavaa määrää laskettaessa otetaan käytettävä peruste tai yksikköarvo kuitenkin lukuun pennin tarkkuudella. Tuloverolain :ssä tarkoitetut tappiot vahvistetaan verotusta toimitettaessa. Tappio voidaan vahvistaa myös verotusta koskevan muutoksenhaun yhteydessä. 27 Arvioverotus Verotus on toimitettava arvioimalla, jos veroilmoitusta ei ole annettu tai sitä ei voida panna oikaistunakaan verotuksen perusteeksi. Verotus on toimitettava arvioimalla myös, jos verovelvollisen ilmoittama tulo muiden samalla alalla ja vastaavasti samanlaatuisissa olosuhteissa toimivien verovelvollisten tuloon verrattuna on ilmeisesti liian vähäinen ja on syytä epäillä, että verovelvollinen salaa tulojaan. Verovelvolliselle on tällöin, jos mahdollista, osoitettava ne vertailutiedot, joihin toimitettava verotus perustuu. Mikäli vertailutietoja ei voida osoittaa, on syy siihen mainittava. 32 Veronkorotus Jos verovelvollinen on tietensä tai törkeästä huolimattomuudesta antanut olennaisesti väärän veroilmoituksen tai muun ilmoittamisvelvollisuuden täyttämiseksi annettavan ilmoituksen taikka muun säädetyn tiedon tai asiakirjan taikka ei ole lainkaan antanut ilmoitusta, lisätyn tulon osalta määrätään veronkorotukseksi 5 30 prosenttia lisätystä tulosta ja lisätyn varallisuuden osalta 0,5 1 prosenttia lisätyistä varoista, kuitenkin vähintään markkaa, jollei erityisistä syistä muuta johdu. Lisättynä tulona pidetään myös määrää, jolla verotusta on muutettu verotettavaa tuloa myöhempänä verovuonna lisäävällä tavalla. Veronkorotus määrätään tämän momentin mukaan myös silloin, kun verovelvollinen on ilmoittanut tieten tai törkeästä huolimattomuudesta tulon vääränä tulolajina. 56 Veronoikaisu verovelvollisen vahingoksi Jos verovelvolliselle on laskuvirheen tai siihen verrattavan erehdyksen vuoksi taikka sen johdosta, ettei asiaa ole joltakin osalta tutkittu taikka jos verotus on perustunut sivulliselta saatuihin virheellisiin tai puutteellisiin tietoihin, jäänyt panematta säädetty vero tai osa siitä hänen sitä aiheuttamattaan, verotus on oikaistava (veronoikaisu verovelvollisen vahingoksi), jollei asiaa ole valitukseen annetulla päätöksellä ratkaistu. 57 a Jälkiverotuksella lisättävän tulon siirto Jos jälkiverotuksen yhteydessä lisättävän tulon yhteismäärä on asetuksella säädettävää määrää pienempi, lisäys voidaan tehdä sen verovuoden tuloon, jolta toimitettava verotus ei ole päättynyt. Lisätyn tulon johdosta ei peritä tällöin veronlisäystä Sitä sovelletaan 1 päivänä marraskuuta 1998 tai sen jälkeen toimitettavissa verotuksissa.

15 1437 N:o 478 ennakkoperintälain 27 :n muuttamisesta muutetaan 20 päivänä joulukuuta 1996 annetun ennakkoperintälain (1118/1996) 27 seuraavasti: 27 Uudelleen merkintä rekisteriin Verovirasto merkitsee ennakkoperintärekisteristä poistetun hakemuksesta uudelleen rekisteriin sen jälkeen, kun rekisteristä poistettu on oikaissut poistamisen perusteena olleet laiminlyönnit, tai viimeistään vuoden kuluttua rekisteristä poistamisesta, jollei laiminlyöntien jatkumista ole pidettävä ilmeisenä HE 53/1998 VaVM 20/1998 EV 79/1998

16 1438 SDK/SÄHKÖINEN PAINOS N:o 479 Asetus patentti- ja rekisterihallituksesta annetun asetuksen muuttamisesta Kauppa- ja teollisuusministerin esittelystä muutetaan patentti- ja rekisterihallituksesta 21 päivänä elokuuta 1992 annetun asetuksen (799/1992) 12 ja 13 :n 1 momentti, sellaisena kuin ne ovat 22 päivänä joulukuuta 1994 annetussa asetuksessa (1368/1994), seuraavasti: 12 Pääjohtajalta vaaditaan oikeustieteen kandidaatin tutkinto tai muu ylempi korkeakoulututkinto, hyvää talouselämän ja hallinnonalan tuntemusta sekä käytännössä osoitettua johtamistaitoa ja johtamiskokemusta. Yritys- ja yhteisölinjan sekä tavaramerkkija mallilinjan linjanjohtajalta vaaditaan oikeustieteen kandidaatin tutkinto, kokemusta hallinnollisissa tehtävissä ja perehtyneisyyttä viraston toimialaan sekä käytännössä osoitettua johtamistaitoa. Patentti- ja innovaatiolinjan linjanjohtajalta vaaditaan diplomi-insinöörin tutkinto tai muu ylempi korkeakoulututkinto, kokemusta hallinnollisissa tehtävissä ja perehtyneisyyttä teollisoikeuksiin sekä käytännössä osoitettua johtamistaitoa. 13 Pääjohtajan nimittää tasavallan presidentti valtioneuvoston esityksestä. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta Täytettäessä virkaa, joka on julistettu haettavaksi tai jonka avoinna olemisesta on ilmoitettu ennen tämän asetuksen voimaantuloa, noudatetaan tämän asetuksen säännöksiä sellaisina, kuin ne ovat olleet voimassa tämän asetuksen voimaantullessa. Ministeri Matti Aura N:o , 2 arkkia PÄÄTOIMITTAJA TIMO LEPISTÖ OY EDITA AB, HELSINKI 1998