POHJANMAAN RANNIKKOSEUTU 2020 VIHREÄT ELINKEINOT SINISELLÄ PELLOLLA

Transkriptio

1 1

2 2 POHJANMAAN RANNIKKOSEUTU 2020 VIHREÄT ELINKEINOT SINISELLÄ PELLOLLA Sisällysluettelo 1. Aktion Österbottenin kehitysstrategia myönteisen kehityksen perustana ovat vision juurruttaminen paikallisyhteisöön ja sosiaalinen pääoma Johdanto Aktion Österbottenin organisaatio ja paikallisen kehitysstrategian valmistelu Pohjanmaan kalastuselinkeinon nykytilanteen analyysi Pohjanmaan paikallisen kehitysstrategian pohjana olevien vahvuuksien, heikkouksien, uhkien ja mahdollisuuksien arviointi Pohjanmaan rannikon kala-leader Merelliset innovaatiot vahvempi tietopohja ja innovaatioympäristö Meri luo yhteisöllisyyttä suurempi sosiaalinen pääoma ja kestävyys Sininen kasvu monipuolisempi elinkeinorakenne Rannikkokulttuuri kehitysresurssina - elinvoimaiset rannikkoyhteisöt yhteistyössä Pohjanmaa ja Itämeri ovat vankalla pohjalla kansainvälinen strategia Hallinto ja aktivointi Muut tavoitteet, rahoitus ja seuranta... 17

3 1 1. Aktion Österbottenin kehitysstrategia myönteisen kehityksen perustana ovat vision juurruttaminen paikallisyhteisöön ja sosiaalinen pääoma 1.1 Johdanto Kehitysstrategiamme keskeiset lähtökohdat: Jokaisella paikalla on oma ainutlaatuinen vahvuutensa. Kehitysprosessi on paikkasidonnainen ja sen lähtökohtana ovat paikallisyhteisöjen tarpeet ja juurruttaminen paikallisväestön keskuuteen. Vahva kumppanuus monien erilaisten toimijoiden ja instituutioiden kanssa heidän omien resurssiensa, kykyjensä ja paikallistietoutensa mobilisoimiseksi. Eri strategiat kootaan yhteen sektorirajat ylittävässä monipuolisessa yhteistyössä, johon osallistuu monia toimijoita ja viranomaisia. Aktion Österbottenin kehitysstrategia noudattaa Euroopan unionin asettamia tavoitteita ja aluettamme koskevia suunnitelmia. Erityisen tärkeä on yhteinen kalastuspolitiikkamme, jonka tavoitteena on varmistaa, että kalastus- ja vesiviljelytoimet ovat ympäristönäkökohtia ajatellen kestäviä pitkällä aikavälillä ja että niitä hallinnoidaan tavalla, joka edistää tavoitetta saavuttaa taloudellista, sosiaalista ja työllistämiseen liittyvää hyötyä sekä edistää elintarvikehuollon turvaamista. Yleistavoitteemme on: Yleinen kehitysstrategiamme on jaettu ainakin kolmeen paikkasidonnaiseen strategiaan. Jokaisella paikkasidonnaisella strategialla on oma paikallinen toimintaryhmänsä, joka valitsee hankkeet ja pyrkii saavuttamaan samat yleistavoitteet. Käsiteltävänä oleva kehitysstrategia käsittelee Kalastus-LEADER-strategiaa (Rannikon toimintaryhmä). Aktion Österbottenin tarkoituksena on myös koordinoida muita paikkasidonnaisia strategioita, jotka rahoitetaan muista rahastoista ja jotka yhdessä antavat suuria kehityssynergioita. Paikkasidonnaisten strategioiden avulla voidaan tunnistaa seutumme tärkeimmät alueelliset haasteet: maaseudun paikallinen kehittäminen, rannikkoalueet, joissa kalastuksella on merkittävä asema sekä Kokkolan kaupunkialueet. Rakennamme kehitysstrategiamme sekä nykytilanteen analyysin että aikaisemmilta ohjelmakausilta saamiemme kokemusten pohjalta. 1 Pyrimme edistämään avoimuutta ja innovatiivista toimintaa. Kehitysstrategian painopiste on kapasiteetin rakentamisessa ja paikallisen sopeutumis- ja muutosvalmiuden luomisessa. Kiinnitämme myös paljon huomiota hankkeisiin, jotka perustuvat paikallisiin vahvuuksiin ja priorisointeihin, ja annamme niistä lisäpisteitä. 1 Nykytilanteen analyysi on liitteessä 1 ja kokemuksemme aikaisemmilta KAG-ohjelmakausilta ovat liitteessä 2.

4 2 POHJANMAAN RANNIKKOSEUTU 2020 VIHREÄT ELINKEINOT SINISELLÄ PELLOLLA Vuonna 2020 koko Pohjanmaan rannikkoseudulla toimii lukuisia paikallisia ja elinvoimaisia yhteisöjä. Aktion Österbottenin paikkasidonnaisen strategian avulla vastaamme näiden elinvoimaisten yhteisöjen asukkaiden tarpeisiin. Pohjanmaalla on vuonna 2020 elinvoimaisia rannikkoyhteisöjä, joissa edelleen harjoitetaan kalastusta tulevaisuuteen luottaen ja voimakkaasti kehittyen. Sidosryhmät hyödyntävät uutta tietoa ja mahdollisuutta toiminnan eriyttämiseen työllistääkseen itsensä ja muita ja edistääkseen osaltaan rannikko- ja saaristokylien olemassaoloa. KAG-ryhmässä noudatamme mottoa Rannikonläheisyys merkitsee vastuullisuutta ja kestävyyttä. Haluamme edistää vihreitä elinkeinoja sinisellä pellolla! 1.2 Aktion Österbottenin organisaatio ja paikallisen kehitysstrategian valmistelu Aktion Österbottenilla on pitkät sivistysperinteet paikallisyhteisöissämme. Toimintaryhmään kuuluu 76 henkilöjäsentä, 52 yhdistystä ja yhteisöä, 14 kuntaa sekä 2 kuntayhtymää. Hallitus on koostettu kolmikantaisuuden periaatteella. Olemme toimineet 1960-luvulta lähtien koko Pohjanmaan kattavana keskusjärjestönä ja toimintaamme osallistuvat ennen kaikkea kolmannen sektorin toimijat ja kansanliikkeet. Otamme vastaan uusia jäseniä ja kuka tahansa voi halutessaan liittyä jäseneksi. 2 Aktion Österbotten ei ole historiaansa liittyvistä syistä harjoittanut aktiivista jäsenhankintaa paikallisyhdistyksissä, jotka ovat jo edustettuina organisaatiossamme alueellisen keskusjärjestönsä kautta. Sen jälkeen kun Studiefrämjandet i Österbotten r.f. ja Svenska Österbottens byar r.f yhdistivät toimintansa ja muodostivat Aktion Österbottenin vuonna 2009, olemme kuitenkin pyrkineet löytämään uusia jäseniä ruotsinkielisen Pohjanmaan maakunnan kyläyhdistyksistä. Svenska Österbottens byar toimii tällä hetkellä omana, kylätoimintaan keskittyvänä työryhmänä Aktion Österbottenissa. Jäsentemme keskuudessa meillä on 12 alueellista keskusjärjestöä, joilla puolestaan on runsaat 540 paikallista jäsenyhdistystä. Nämä järjestöt ovat selkeästi aatteellisia yhdistyksiä ja niillä on arviolta henkilöjäsentä ja runsaat jäsenyritystä koko Pohjanmaan alueella. Tämän organisaatiorakenteen ansiosta voimme todeta Aktion Österbottenin olevan alueellamme todellinen, laajan kannatuspohjan saanut kokoava voima. 3 Kalastus-LEADER-kehitysstrategian maantieteellinen alue ulottuu rannikolla Kristiinankaupungista Kokkolaan. Toiminta-alue on siten yhteneväinen mm. Österbottens fiskarförbundin ja monen muun vastaavan ammattijärjestön toiminta-alueen kanssa. Se on yhtenäinen elinkeinorakenteen, kulttuurin ja kielellisten seikkojen sekä alueen kalastajien, viranomaisten ja kehitysjärjestöjen välisten yhteistyömuotojen suhteen. Alue koostuu Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan rannikkoalueista, ja alueella toimii Pohjanmaan ELYkeskus (Kalastusasiat kuuluvat lähtien Varsinais-Suomen ELY-keskukselle). Alue menee limittäin Aktion Österbottenin LEADER-toiminta-alueen kanssa, johon kuuluu osia Kokkolasta (aikaisemmin Kokkolan maalaiskunta), Kruunupyy, Luoto, Pietarsaari, Pedersöre, Uusikaarlepyy, Vöyri, Mustasaari, osia Vaasasta (Sundomin kylä voi saada LEADER-tukea), Maalahti, Korsnäs, Närpiö, Kaskinen ja Kristiinankaupunki. Leader-toiminta-alueella on yhteensä asukasta (väestötilaston mukaan ). 4 Valmisteluprosessi on ollut monipuolinen. Paikallisiin priorisointeihin on koottu ne kehitysstrategian konkreettiset toimenpiteet, joita on tullut esille seminaareissa, workshopeissa, tiedotustilaisuuksissa ja lausunnoissa. Yhteensä 16 jäsenkokoukseen, seminaariin ja workshopiin on osallistunut 319 henkilöä, joista 128 oli naisia ja 17 alle 25-vuotiaita henkilöitä. Yhteensä 24 tiedotustilaisuuteen on osallistunut 654 henkilöä, joista 311 oli naisia ja 37 alle 25-vuotiaita henkilöitä. Kunnat, kehitysviranomaiset ja kehitysyhtiöt, yhteensä 29 kpl, ovat myös antaneet lausuntoja strategialuonnoksesta valmisteluvaiheessa. Kaikki lausunnot on otettu huomioon strategian työstämisessä. Aktion Österbotten on kevään aikana jatkanut tiedottamista sen jälkeen, kun strategiaa on saadun palautteen ja etukäteisarvioinnin perusteella muokattu edelleen. Yhteensä noin 973 henkilöllä on ollut mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa strategian sisältöön. 5 Rannikon toimintaryhmä on käsitellyt strategian Hallitus hyväksyi lopullisen kehitysstrategian Pohjanmaan kalastuselinkeinon nykytilanteen analyysi Pohjanmaalla harjoitetaan monipuolista, teknisesti kehittynyttä ja nykyaikaista kalastusta. Kalastus on suurimmaksi osaksi pienimuotoista rannikkokalastusta, jossa käytetään passiivisia kalastusvälineitä, kuten verkkoja ja rysiä/loukkuja. Tällainen vähän 2 Ks. yhdistyksen säännöt liitteessä 3. 3 Ks. alueorganisaatioiden jäsentilastot liitteessä 4. 4 Ks. maaseutualueiden asukastilastot liite 5 ja vesialueiden karttaliite liitteessä 8. 5 Ks. valmisteluprosessin kuvaus liitteessä 6.

5 3 energiaa kuluttava ja lähiruokaa tuottava kalastus on luonteeltaan ympäristöystävällistä. Pohjanmaan silakanpyyntilaivasto on pieni, mutta samalla nykyaikainen ja tehokas. Silakanpyynti keskittyy Suomessa nykyisin Selkämerelle Kaskisten kalasataman toimiessa tärkeimpänä purkusatamana. Kalastuksen laajuus Kalastus on Pohjanmaalla valtakunnallisesti katsoen suuri elinkeino. Täällä sijaitsee runsas neljäsosa maan ammattikalastajista. Ammattikalastajien määrä on vähentynyt viime vuosina ja kalastajien keski-ikä on korkea. Vuonna 2013 rekisteröityjä ammattikalastajia oli 458. Määrä on vähentynyt viidessä vuodessa 24 henkilöllä. Myös Kokkola kuuluu toiminta-alueeseen (ei ilmene taulukosta), mutta se perustuu sopimukseen ja aluejakoon Aktion Österbottenin, Perämeren rannikon kalatalousryhmän ja Kokkolan kaupungin välillä. Kuva. Rekisteröidyt ammattikalastajat kunnittain 2013 Alalle tulee vain vähän nuoria kalastajia, minkä johdosta ammattikalastajien lukumäärän odotetaan vähenevän entisestään. Kalastus on pääasiassa alle 12-metrisillä kalastusveneillä kala- tai kotisataman lähellä harjoitettua rannikko- ja saaristokalastusta. Ammattikalastuksen kannalta tärkeimmät kalalajit ovat silakka, kilohaili, siika ja ahven. Myös kuore, hauki, lahna, lohi, made ja muut kalalajit ovat taloudellisesti merkittäviä Pohjanmaan kalastukselle. Taloudellisesti arvokkaimmista kaloista voidaan mainita, että siikasaaliit ovat vähentyneet tasaisesti koko ajan, kun taas ahvensaaliit ovat kasvaneet. Varsinkin kuoren kalastus on kasvanut voimakkaasti viime vuosina, oltuaan monta vuotta vähenemään päin. Silakkaa (ja kilohailia) kalastetaan pääasiassa troolilla (pelagiset troolit), mutta paikallisesti myös rysillä. Siikaa kalastetaan verkoilla ja rysillä/loukuilla. Loukkukalastus on alueelle ominaista. Ahventa kalastetaan pääasiassa verkoilla. Lohta kalastetaan samoilla pyydyksillä kuin siikaa. Alueen ammattikalastajat pyytävät koko Suomessa noin 27 % silakkasaaliista, 40 % siikasaaliista, 30 % sekä ahven- että haukisaaliista ja noin 18 % lohisaaliista. 6 Särkikalasaaliiden määrä on kasvussa. 6 Ks. liite 7, tärkeimpien kalalajien saalistilasto. Kuva. Rannikkokalastuksen kalansaaliit 2013.

6 4 Kalakannat Kalakantojen tieteeseen perustuva arviointi on ollut puutteellista. Kaupallisten kalalajien kalastusta koskevaa kattavaa arviointia ei ollut saatavilla vuodelta 2012, mutta tärkeimpiä kantoja seurataan ja niiden tila arvioidaan säännöllisesti. Silakka on kalastetuista kalalajeista runsain, ja suurin osa suomalaisesta silakkasaaliista saadaan Selkämereltä. Silakkakannan tila on hyvä, ja sitä hyödynnetään MSY-periaatteen mukaan (maximum sustainable yield). 7 Kestävällä kalastuksella tarkoitetaan sitä, ettei meidän tulisi kalastaa enempää, kuin mitä kalakanta kasvaa. Kalatalouden tutkimuksessa on meneillään hanke Kestävän kalatalouden mallialueet, jossa Saaristomeren ja Merenkurkun alueella pyritään kehittämään eri kalalajien kalastuspaineen arviointia käyttäen mm. erilaisia riskitekijöitä sisältävää mallia. Voimme kuvata kalakantojen arviointia alueellisesti vain kvalitatiivisin termein seuraavasti 8 : Vaeltavat kalat: Lohi: kalastamme pohjoisen alueen lohijokien kannasta, todennäköisesti ammattikalastajat voisivat kalastaa lohta enemmän kalakantaa silti heikentämättä, mutta kiintiöt asettavat rajoituksia. Vaellussiika: vaellussiian kanta vaikuttaa hieman vahvistuneen, mutta kalastusta ei ole syytä lisätä sen vuoksi. Myös hylje vaikuttaa kalakantaan merkittävästi. Meritaimen: villit meritaimenkannat ovat uhanalaisia, joten kalastusta ei voida lisätä, vaan kalastus pikemminkin vähenee tulevaisuudessa. Ammattikalastajat nostavat taimenia vain sivusaaliina. Paikalliset kalat: Meressä kuteva siika: Merenkurkun pohjoisosissa olevat kannat ovat vakaita, niitä voitaisiin mahdollisesti kalastaa enemmän, jos kalastus pystyttäisiin kohdentamaan (tarkoittaa käytännössä kalastusta syksyn kutuaikana, mikä on monien mielestä huono asia). Saaristossa kuteva siika: uhattu ja heikentynyt kanta, jota on vahvistettava, esim. Maalahden siika, Luodon siika. Ahven: tällä hetkellä vahva kanta, johon kohdistuu kova kalastuspaine. Pitäisi panostaa kalastuksenhoidollisiin toimenpiteisiin ongelmien välttämiseksi jatkossa, herkkä esim. happamoitumiselle. Lahna: vaihteleva kalastuspaine, kova joillakin seuduilla, toisilla taas vähäistä kalastusta. Yleisesti ottaen Pohjanmaalla voidaan varmasti kalastaa enemmän lahnaa. Särki: saaliit ovat kasvussa, sama kokonaisvaikutelma kuin lahnan kohdalla. Hauki, vahva kanta, mielenkiintoinen sekä ammatti- että vapaa-ajankalastajille, mahdollisesti kiistanalainen laji, jota voidaan varmasti kalastaa enemmän. Kuore: vahva kanta jokisuualueilla (Kyrönjoki, Maalahden joki...), voitaisiin kalastaa enemmän keväällä kutuaikana, jos sille olisi menekkiä, käytännössä sivusaalis muina vuodenaikoina. Infrastruktuuri ja logistiikka Kalansaaliita puretaan parissakymmenessä kalasatamassa Pohjanmaan rannikolla. 9 Rannikolla toimii lisäksi tasaisin välein kymmenisen veneveistämöä. Arvioimme kalastuselinkeinon infrastruktuurin toimivan tällä hetkellä Pohjanmaalla hyvin. Melkein jokaisessa kylässä on kalasatama, ja niissä satamissa, joissa liikkuu aktiivikalastajia, on myös huoltorakennuksia. Infrastruktuurissa ja logistiikassa on kuitenkin kehitystarpeita. Kuoren kalastuksen ja poistokalastuksen yhteydessä on tullut ilmi, että suurempien kalamäärien vastaanotto- ja ennen kaikkea varastointimahdollisuuksissa on puutteita. Tähän on löydyttävä ratkaisu, jos kalastusta aiotaan jatkaa aktiivisesti (jos kuorella on kysyntää tulevaisuudessa, jos mm. lahna- ja särkikannat säilyvät ja myynti sujuu riittävällä hinnalla). Lisäksi satamissa tarvitaan esimerkiksi trukkeja, nostureita jne., sekä hapotusyksikköjä perkaus- ja fileointijätteiden ja kalastuksen sivutuotteiden käsittelyä varten. Logistiikkaa on tehostettava limittäisyyden välttämiseksi ja siten myös kustannusten vähentämiseksi. Tämä koskee sekä kalan ostoa että kalarehun ja -jätteiden toimitusta ja käsittelyä. Logistiikka liittyy siihen, että yrittäjät saadaan tekemään yhteistyötä nykyistä paremmin. Siten pystytään laskemaan toiminnoista aiheutuvia kustannuksia ja samalla hyödyntämään kaikki kalasta saatavat osat. Lisäksi on työskenneltävä energiatehokkaasti ja käytettävä kalastuksessa uusia energiaratkaisuja (biopolttoaineet, sähkömoottorit). Jatkojalostus ja muut arvoketjuun suoraan liittyvät elinkeinot Ruokakalan viljely on keskittynyt Pohjanmaalla Suupohjan rannikkoseudulle. Merialueella on 13 kalanviljelylaitosta, joissa viljellään pääasiassa kirjolohta elintarvikekäyttöön. Niiden kokonaistuotanto on lähes 1000 tonnia. Monet kalanviljelijöistä myös jalostavat omaa ja muiden kalanviljelijöiden tuotantoa. Merialueilla sijaitsevien kalanviljelylaitosten lisäksi täällä tuotetaan kalanpoikasia kalanhoitotoimia varten sisävesialtaassa sekä muutamissa luonnonravintolammikoissa. Kalastusvälineteollisuus, alueella on kuusi kaupalliseen kalastukseen tarvikkeita valmistavaa yritystä. Meillä on noin 30 pientä ja keskisuurta kalatukku- ja kalanjalostusyritystä. 7 Lähde: Ehdotus Suomen merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelmaksi (kuulemisasiakirja tammikuu 2015), s Lisätietoja on liitteessä 7. 9 Ks. kartta satamista liitteessä 8.

7 5 Suoramyynti ja kalanjalostus ovat perinteisiä keinoja parantaa elinkeinon kannattavuutta. Monet kalastajat ovat aloittaneet suoramyynnin kuluttajille sen sijaan, että he veisivät saaliinsa tukkumyyjille. Kalan lisäarvo kasvaa jalostuksessa, ja tämä on ollut tärkeää alan työllisyyttä ajatellen. Lisäksi on käyty aktiivista keskustelua pienyrittäjien tarpeesta käyttää yhteistä kalanjalostuslaitosta, koska heillä ei ole varaa investoida omaan laitokseen. Yrittäjät voisivat vuokrata laitosta tilapäisesti jalostaakseen ja pakatakseen tuotteitaan esimerkiksi markkinoille ja joulunajan kaupankäyntiin. Muita erityispiirteitä Kalastuselinkeinossa tapahtuu jatkossakin merkittäviä muutoksia. Ammattikalastajilla on jo pitemmän aikaa ollut ongelmia varsinkin rannikon lohikalastuksen tiukan säätelyn ja kalastusta vahingoittavien voimakkaasti kasvavien harmaanhylje- ja norppakantojen vuoksi. Tämä on vaikuttanut ennen kaikkea lohen- ja siiankalastukseen. Viime vuosina myös merimetso (phalacrocoras carbo sinensis) on aiheuttanut kalastajille ongelmia. Kalansaaliit ovat lisäksi vaihdelleet suuresti ympäristönmuutoksista johtuvan kalakantojen epäluonnollisen vaihtelun vuoksi. Syitä ovat mm. lisääntymisalueiden vesien happamoituminen ja kalastusta vaikeuttava rehevöityminen. Ammattikalastuksen kannattavuus on laskenut. Tämä on johtanut suureen investointivarovaisuuteen. Kalastajat eivät ole uskaltaneet tilata uusia aluksia ja kalastusvälineitä. Kestävään kalastukseen liittyvien erilaisten kampanjoiden aiheuttama kalamarkkinoiden epävarmuus on uusi ilmiö, joka asettaa kalastukselle uusia haasteita. Kehitystarpeisiin kuuluu myös se, että kalakaupan on oltava paremmin mukana älykalan vastaanotossa (alueellisesti sovittu yhteisnimitys heikosti hyödynnetyille kalalajeille), myynnissä ja markkinoinnissa. Kaupoilla on tällä hetkellä hyvin toimivat ostojärjestelmät mm. arvokalalle, ja niitä voitaisiin käyttää myös älykalan ostamiseen. Alueella on selkeä tarve saada käyttöön kalojen yksittäispakastuslaite. 11 yritystä harjoittaa jonkinasteista kalastusmatkailua. Kalastus- ja elämysmatkailun odotetaan jatkossa kasvavan ja tuovan tuloja paikallisella tasolla kalastajille ja muille yrittäjille. Suuri osa kalastuselinkeinon työpaikoista on rannikko- ja saaristokylissä, ja sen vuoksi niillä on yhteisössä tärkeä työllistävä merkitys. Kalastuselinkeinolla on myös synergiavaikutuksia mm. turkis- ja kuljetuselinkeinon kanssa. Kokemuksemme aikaisemmalta ohjelmakaudelta (ks. liite 2) on, että rannikon toimintaryhmän ohjelmassa on pystytty ehkäisemään negatiivista kehitystä, mikä puolestaan on tuonut uskoa tulevaisuuteen ja luonut uusia mahdollisuuksia Pohjanmaan paikallisen kehitysstrategian pohjana olevien vahvuuksien, heikkouksien, uhkien ja mahdollisuuksien arviointi Olemme kartoittaneet SWOT-analyysin avulla kalastuksen ja arvoketjun vahvuuksia, heikkouksia, uhkia ja mahdollisuuksia. Olemme pyrkineet selkeyttämään vahvuuksia siten, että ne selvittävät kunkin strategisen näkökulman taustalla olevat syyt tai mitä vaikutuksia tällä voi olla paikalliselle kehitysstrategiallemme. VAHVUUDET (omat vahvuudet) Monipuolinen rannikkokalastus (mm. verkot, rysät, paljon kalastettavia kalalajeja) Alueen rannikko on pitkä eri paikkakunnilla erikoistutaan eri asioihin Paikallisten tuoreiden raaka-aineiden saatavuus Raaka-aineiden hyvä saatavuus nostaa elinkeinon hyväksyntää ja lisää kulutusta alueellisesti Alueen kuluttajat tuntevat paikalliset ja perinteiset tuotteet Lähiruokarenkaat tarjoavat paikallisia tuotteita tuottajan tunteminen tuo lisäarvoa Pyyntisaalis on helppo myydä Alueella on sekä jalostajia että ostajia Kalastus on teknisesti kehittynyttä Välineteollisuus on ajanut kehitystä kalastajien tarpeen mukaan, mutta samalla on löydetty myös kansainvälisesti käypiä ratkaisuja Rannikkokalastuksen vähäinen velkaantuminen Veneet ovat olleet perinteisesti pieniä, ja välineet ovat periytyneet seuraavalla sukupolvelle, mikä on pienentänyt kustannuksia Alhaiset käyttökustannukset kesällä Rannikkokalastuksessa raaka-aine on lähellä Vahva sosiaalinen pääoma, kylähenki Perinteitä ja yhteisöllisyyttä on vaalittu siirtämällä tietoa sukupolvelta toiselle Ekologisesti tasapainoinen alkutuotanto muuhun alkutuotantoon HEIKKOUDET (omat heikkoudet) Pääomaköyhä elinkeino Vähäinen oma jalostus, aikapula, resurssipula Kalastajien korkea keski-ikä Vaikea houkutella nuoria ja uusia alalle Uusien kalastajien heikko rekrytointi Vaikka yksiköt ovat pieniä, aloittaminen nuorena ja kokemattomana on kallista Kalastajien alhainen koulutustaso Tarjolla ei ole ollut juurikaan koulutusmahdollisuuksia Suuret polttoainekulut talvella Kustannuksia aiheuttava kalastus vie paljon resursseja pienistä tuloista, ja sen vuoksi on tärkeää kehittää tuotantotekijöitä, tekniikkaa ja teknologiaa Vähäinen yhteistyöhalukkuus toimialalla Ylpeyden haittana on se, että se voi johtaa yhteistyöhaluttomuuteen Suomukalan epäsäännöllinen saatavuus Vuodenajat, sää ja tuuli vaikeuttavat kalastusta, saaliista ei ole takeita Yritykset ovat pieniä, niillä ei ole kasvuresursseja Heikko kannattavuus, vaikea saada aikaan liikevaihtoa sen verran, että se elättäisi kaksi henkilöä

8 6 verrattuna Harjoitettu kalastus on kestävää. Sen avulla merestä saadaan proteiinia ekologisen jalanjäljen jäädessä pieneksi. Suhteellisen hyvä vedenlaatu verrattuna Itämeren muihin alueisiin Vaikka vedet ovat matalia, veden laatu on suhteellisen hyvä. Vesissämme on vähän liikennettä ja roskaantumista. MAHDOLLISUUDET (ulkoiset mahdollisuudet) Puhtaampi merivesi Vesistön hoitotoimia voidaan parantaa, vrt. happamoituminen, biopolttoaineet jne. Toiminnan monipuolistaminen Vuodenajat kohdennettu kalastus saatavuuden ja kysynnän mukaan. Yhteistyö matkailun kanssa. Passiiviset kalastustavat antavat hyvän imagon Rannikon vesialueet ovat matalia (kaikkialla) pienet mahdollisuudet troolaukseen Lisääntynyt jalostusaste Raaka-ainetta on voidaan kehittää uusia ja gastronomisia tuotteita. Voidaan käyttää kalastuksen sivutuotteita: kalannahkatuotteita ja -koruja, biopolttoainetta jne. Erikoistumiset Kohdennettu kalastus käytetään oman paikallisen kalakannan mukaisia kalastustapoja ja -menetelmiä Verkosto- ja klusteriajattelu Yhteistoiminta paremmat hinnat ja määrät (varmemmat saaliit). Tehokkaampia toimia eri edunvalvontajärjestöjen kesken. Suoramyynti Markkinat ja raaka-aineet ovat olemassa kalastajilla jonkin verran resurssipulaa, jossakin määrin laiskuutta. Paremmalla hinnalla myyty pieni saalis lisää kannattavuutta. Ei välikäsiä vähentää logistiikkakuljetuksia. Lähellä tuotetut raaka-aineet Raaka-aineet ovat lähellä ekologinen jalanjälki on minimaalinen Ekologista kalaa Älykalat hyödyntämättä jääneet kalalajit Merenkurkun maailmanperintö Maailmaperintöstatus matkailuun yhdistetty kalastus tuo lisää rahaa. Tietoa matkailijoille myös muista alueella olevista asioista, mm. kalastuksesta. Jatkokoulutus Alueella on koulutuslaitoksia ne voisivat laatia kalastajille peruspaketin ja luoda siten yhteisöllisyyttä paljon yksin työskenteleville henkilöille Yrittäjyyden edistäminen Jalostus, logistiikka uusia tuotteita ja palveluja Suuret markkinat ovat kaukana Puutteellinen logistiikka vähentää mahdollisuuksia ja kilpailua Heikko jalostusaste Vähäinen oma jalostus aikapulan, resurssipulan ja tiedon puutteen vuoksi UHKAKUVAT (ulkoiset uhat) Kiintiöinti, pyyntirajoitukset Lohimääräykset, siian luokittelu uhanalaiseksi kalastus on jäämässä, ei kannattavuutta, kuluttajat pettävät vrt. siika, hintojen lasku Hyljekanta tuhoaa kalastuksen Hyljekanta kasvaa kilpailua kaloista, vaurioituneet pyydykset, lisää kuluja Ympäristömyrkyt, rehevöityminen Valumat maa- ja metsätaloudesta hapan vesi valuu vesistöön aiheuttaen rehevöitymistä ja kalat saattavat kuolla happamoitumisen seurauksena. Ympäristömyrkkyjä on vältettävä. Jo epäily ympäristömyrkyistä voi saada kuluttajat muuttamaan kulutustottumuksiaan. Kalastajajärjestöjen heikkeneminen Ympäristöjärjestöt säännöt ja ongelmat, vaikeuttavat kalastuspolitiikkaa Nopea rakennemuutos Uutta tekniikkaa ja menetelmiä on vanhemmat kalastajat haluavat toimia "kuten ennenkin", pieni tai entistä huonompi kannattavuus Muualla maailmassa kestämättömästi harjoitettu kalastus aiheuttaa vahinkoa myös meidän rannikkoseutujemme kalastukselle Kalakannoistamme on huonosti tietoa saatavilla emme pysty todistamaan kalastavamme kestävällä tavalla Yleinen pessimistinen suhtautuminen kannattavuuteen, Heikentynyt usko tulevaisuuteen Vahingot lisääntyvät ja kalansaalis pienenee on löydettävä uusi tapa ajatella sekä mietittävä oman kalastuksen eriyttämistä Nykytilanteesta laadittu SWOT-analyysi tuo esiin seuraavat painopistealueet ja strategiset tavoitteet: Heikkoudet, joita on ehkäistävä mahdollisuuksien hyödyntämiseksi: Alhaista koulutustasoa ja kehityspääomaa on täydennettävä kehitykseen suunnatulla tuella. Lisäämällä koko kalastuselinkeinon osaamista ja panostamalla nuorisoon ja naisiin voidaan hyödyntää verkostointi- ja klusteriajattelun mahdollisuuksia kalastuselinkeinon nykyaikaistamiseksi. Tämän suuntainen panostus hyödyntää erikoistumisen ja uusien ideoiden tuomia mahdollisuuksia ja parantaa kalastuselinkeinon kannattavuutta. Keinona ovat 1. Merelliset innovaatiot tietopohjan ja innovaatioympäristön vahvistamiseksi. Uhkakuvia voidaan ehkäistä kartuttamalla seuraavia vahvuuksia: Alueellamme vallitseva vahva sosiaalinen pääoma ja yhteisöllisyys ovat vaarassa horjua kalastuksen ylisäännöstelyn, ikärakenteen ja rakennemuutosten vuoksi. Kestävän perustan luomiseksi tarvitaan yhteistyötä: keskitytään entistä vahvemmin uusvanhojen kalalajien hyödyntämiseen, mikä parantaa työllistymispotentiaalia ja kompensoi taloudellisen menetyksen, joka on seurausta perinteiseen kalastukseen kohdistuneista häiriöistä; tiedotetaan yleisölle paikallisen elinkeinon ekologisista eduista; tuodaan yleisön tietoisuuteen, miten tärkeää on, että kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa meriympäristön parantamiseen; korostetaan yksilön osuutta kiertokulussa; yhteistyö toisen alkutuotannon eli maatalouden kanssa lisää ymmärtämystä esimerkiksi vesien valuma-alueiden ja rantojen suojavyöhykkeiden merkitystä kohtaan. Sen vuoksi on panostettava painopistealueeseen 2. Meri luo yhteisöllisyyttä suurempi sosiaalinen pääoma ja vahvempi yhteenkuuluvuus. Mahdollisuudet voidaan hyödyntää kartuttamalla seuraavia vahvuuksia: Monipuolinen ja teknisesti kehittynyt kalastus antaa mahdollisuuden panostaa uusiin yrityksiin niin kalastuksessa kuin kalanjalostuksessakin sekä palvelusektorilla. Siten lievitetään

9 7 rakennemuutoksen kielteisiä vaikutuksia. Tämän suuntainen painopiste luo uusia yrityksiä, työpaikkoja ja virkoja. Panostamalla jalostusasteen lisäämiseen, erikoistumiseen, verkostoitumiseen ja toimintojen eriyttämiseen voidaan luoda perusta seuraavalle: 3. Sininen kasvu monipuolisempi elinkeinorakenne. Heikkoudet, jotka on ehkäistävä uhkakuvien toteutumisen torjumiseksi: Rannikon pienten yhteisöjen kehitystä heikentävät epäedullinen väestönkehitys, rakennemuutokset ja heikentynyt saavutettavuus. Sen vuoksi on otettava käyttöön muita kehitysresursseja uhkaavan kehityksen torjumiseksi. Kalastuselinkeinon onnistuneita panostuksia tuodaan esille laajalle levinneen pessimismin torjumiseksi. Kalastus on ekologisesti kestävä elinkeino, jossa voidaan entistä enemmän keskittyä suurtalouteen, mikä kattaa myös catering-toiminnan. Potentiaalina on uusvanhojen kalalajien käyttöasteen lisääminen entisestään. Markkinoinnissa voidaan tuoda esille ympäristönäkökohtia, eli kalastuksen kestävyys, lyhyet kuljetukset, vakiintuneet pyyntivälineet ja se, että merestä katoaa runsaasti ravintoaineita, kun kalastetaan sellaisia kalalajeja, joita ei nykyään juurikaan käytetä elintarvikkeina. Käyttämällä kulttuuria, perinteitä ja erilaisia aktiviteetteja uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämiseksi esimerkiksi ruokakulttuurin piirissä, matkailun yhteydessä jne., voimme luoda edellytykset seuraavalle: 4. Rannikkokulttuuri kehitysresurssina elinvoimaiset rannikkoyhteisöt. Tämä kuva esittää kehitystyön eri vaiheita:

10 8 3. Pohjanmaan rannikon kala-leader Pohjanmaalla on vuonna 2020 elinvoimaisia rannikkoyhteisöjä, joissa edelleen harjoitetaan kalastusta tulevaisuuteen luottaen ja voimakkaasti kehittyen. Sidosryhmät hyödyntävät uutta tietoa ja mahdollisuutta toiminnan eriyttämiseen työllistääkseen itsensä ja muita ja edistääkseen osaltaan rannikko- ja saaristokylien olemassaoloa. KAG-ryhmässä noudatamme mottoa Rannikonläheisyys merkitsee vastuullisuutta ja kestävyyttä. Haluamme edistää vihreitä elinkeinoja sinisellä pellolla! 3.1 Merelliset innovaatiot vahvempi tietopohja ja innovaatioympäristö Kehityshaasteet Yksi kalastuselinkeinon suuria haasteita on sovittaa toiminta kestävän kehityksen edellytyksiin ja pystyä kertomaan tehtävistä panostuksista ympäröivälle maailmalle. Kestävän kehityksen konseptissa on voitava käsitellä myös elinkeinoon negatiivisesti vaikuttavia tekijöitä, kuten hylkeitä ja merimetsoja. Paikallista kalakantaa koskevaa tietoutta on lisättävä. Kalastus on riippuvainen kalakannan lisääntymisestä ja ympäristön hyvinvoinnista. Ilman näitä perusedellytyksiä elinkeinoa on vaikea kehittää kestävällä tavalla. Poistokalastuksen ja nk. heikosti hyödynnettyjen kalalajien, etenkin särkikalojen, käytössä on tärkeää tietää kalakannasta riittävästi. Yhteistyö yhteiskunnan muiden toimijoiden kanssa on saatava toimimaan, jotta kehitystä voidaan ohjata myönteiseen suuntaan. Kalastuselinkeinolla on hyvät mahdollisuudet luoda hedelmällistä yhteistyötä varsinkin maatalouden ja turkiselinkeinon kanssa. Kalastustekniikat ja pyyntivälineiden kehittäminen ovat tässä tärkeitä tekijöitä. Todettujen mahdollisuuksien hyödyntämiseksi on tärkeää vahvistaa kaikkien kalastuselinkeinon toimijoiden tietoutta ajankohtaisista kysymyksistä. Uutta tietoa voidaan kehittää, jalostaa ja välittää edelleen tiedotuksen, koulutuksen ja neuvonnan sekä jonkin verran myös opintokäyntien avulla. Kehitystä tukevat elinkeinonharjoittajien välillä (sekä kansallisesti että kansainvälisesti) tapahtuvan kokemustenvaihdon synnyttämät ajatukset. Elinkeinon tulisi vahvistaa sisäistä yhteistyötään entisestään ja pyrkiä luomaan toiminnalleen yhteinen alusta tai klusteri tukeakseen eri kehitystoimenpiteitä. Innovaatioilla tarkoitetaan ennen kaikkea täysin uusia tapoja lähestyä asioita, eikä sitä saa sekoittaa tuotekehitykseen, jota voidaan tukea kohdan 3.3 mukaisesti. Seuraavat haasteet ovat keskipisteessä: Luodaan tulevaisuuteen uskova elinkeino, jossa yksilöt kantavat entistä suurempaa vastuuta ekologisesta jalanjäljestään pyrkiessään torjumaan ilmastonmuutosta ja epäsuorasti myös lisäävät terveydelle ja hyvinvoinnille aiheutuvia myönteisiä vaikutuksia. Tavoitteet Tavoitteena on luoda kalastuselinkeinossa innovaatioita ja uusia työpaikkoja seuraavin keinoin: osaamisen vahvistaminen parempi kyky uudistua ja sopeutua rakennemuutokseen paikallisen ymmärtämyksen lisääminen toimenpiteitä kohtaan sekä kalastuselinkeinon tulevaisuudenuskon vahvistaminen ja edellytysten luominen sekä kansallisesti että kansainvälisesti hyväksyttyjen paikallisten aktiviteettien toteuttamiseen ekologisessa tasapainossa Strategialle kauden ajaksi määritetyt tavoitteet: rahoitettujen hankkeiden määrä 14 kpl toimintaansa kehittävien yritysten määrä 7 kpl koulutushankkeiden piirissä olevien naisten osuus vähintään 50 % koulutushankkeiden piirissä olevien alle 30-vuotiaiden osuus 25 %

11 9 Kohderyhmä Kalastajat ja muut kalastuselinkeinon alkutuottajat, yrittäjät, toimialan toimijat, nuoria ja naisia kokoavat toimijat, tutkimus- ja kehityslaitokset. Priorisoidut toimenpiteet ja alueen kehityksen kannalta keskeisten toimintojen sisältö Tuemme mm. seuraavia toimenpiteitä: kehitykseen, investointiin tai koulutukseen liittyvät innovatiiviset kokeiluhankkeet, joiden avulla halutaan luoda uusia, ekologisesti tasapainoisia toimintoja myönteisiä kansainvälisiä vaikutuksia tuovia kehitys-, investointi- tai koulutushankkeita kokeillaan paikallisesti ja siten muutetaan nykyisiä tai luodaan uusia, kalastukselle ja rannikon väestölle hyödyllisiä toimintoja tai ilmiöitä Mahdollisuuksia paikallisiin priorisointeihin (alueeseen liittyvästä hakemuksesta saa lisäpisteitä) Suupohjan rannikkoseutu: uusien toimintojen puitteissa tehdyt kehitys- tai investointihankkeet, biotalouteen tai kalanviljelyyn liittyvät panostukset, kalastuksen- tai vesistönhoitoon liittyvät panostukset, kalavaellusreittien tai kutupaikkojen kunnostus Vaasan seutu: elinkeinon sekä tutkimus- tai kehityslaitosten eri toimijoita kokoavat hankkeet, kalamatkailuinnovaatiot, kalastustekniikkaan liittyvät panostukset, tiedotus/osaamiskeskuksen käynnistämistä tukevat toimet, kalastuksen- tai vesistönhoitoon liittyvät panostukset, kalavaellusreittien tai kutupaikkojen kunnostus Pietarsaaren ja Kokkolan seudut: biopolttoaineeseen tai kalastusmatkailuun liittyvät panostukset, kalastuksen tai kalastusmatkailun sivutuotteet, panostukset kalastustekniikkaan, kalastuksen- tai vesistönhoitoon liittyvät panostukset, kalavaellusreittien tai kutupaikkojen kunnostus Painopistealueen kytkentä meri- ja kalatalousrahaston ohjelmaan: Meri- ja kalatalousrahaston strateginen tavoite: uudistuminen Toimenpideohjelman yleistavoite: luoda kilpailukykyinen toimintaympäristö, joka kannustaa kestävään kasvuun ja uudistumiseen kalastusalan arvoketjussa sekä antaa siihen mahdollisuuden Kalastuselinkeinon paikallisen kehittämisen yleiset toimintaan liittyvät tavoitteet: alueen kalastuselinkeinon arvoketjun kehittäminen kokonaisuudessaan, uusien käytäntöjen kehittäminen ja niistä tiedottaminen 3.2 Meri luo yhteisöllisyyttä suurempi sosiaalinen pääoma ja kestävyys Kehityshaasteet Kestävyyttä kehitetään yhdessä eri sidosryhmien kanssa. Kestävän kehityksen näkökulmasta rannikkokalastuksella saataviin raakaaineisiin perustuva tuotanto on tuotava esiin tärkeänä mahdollisuutena tuottaa proteiinia vähäisellä ekologisella jalanjäljellä. Kytkentää seuraaviin sukupolviin voidaan korostaa käyttämällä nuorisoa kestävän kalastuksen ja hyvän ympäristön lähettiläinä. Aktivoimalla nuoriso ympäristöön liittyvään toimintaan voidaan lisätä alkutuottajien tietoisuutta eri toimintojen aiheuttamista ympäristövaikutuksista ja samalla vahvistaa alkutuottajien yhteisöllisyyttä maaseudulla. Yhteistyö yhteiskunnan muiden toimijoiden kanssa on saatava toimimaan, jotta kehitystä voidaan ohjata myönteiseen suuntaan. Kalastuselinkeinolla on hyvät mahdollisuudet luoda hedelmällistä yhteistyötä varsinkin maa- ja metsätalouden, turkiselinkeinon ja ympäristöjärjestöjen kanssa. Myös yksittäisen ihmisen mahdollisuus vaikuttaa on tärkeä. Rannikon vesistön tila kertoo yleisesti yhteiskunnan hyvinvoinnista ja siitä, miten pitkälle olemme päässeet kestävässä kehityksessä. Kestävä kalastus perustuu kalakantojen hyvään tuntemukseen ja niiden hallintaan pitkällä aikavälillä. Kalanhoitotoimenpitein voidaan vahvistaa ennen kaikkea paikallisia kalakantoja kunnostamalla kalojen kutualueita, parantamalla kalojen vaellusreittejä esim. poistamalla siinä olevia esteitä, ennaltaehkäisevillä ympäristötoimilla jne. Kalakantojen hyvällä hallinnalla ja kalanhoitotoimilla ylläpidämme kalavesiemme biologista monimuotoisuutta. Kalanhoito kiinnostaa sekä nuorisoa että vanhempia henkilöitä. Rannikkokalastuksen mahdollisuuksia parannetaan joka vuosi käyttämällä paljon aikaa ja rahaa esimerkiksi kalanistutukseen ja kalojen kutualueiden kunnostamiseen. Ympäristössä tapahtuvien muutosten, kuten maankohoamisen ja muiden vastaavien ilmiöiden vuoksi kalanhoitotoimia tarvitaan jatkuvasti. Tavoitteen saavuttamiseksi on myös tärkeää painottaa kalanhoitotoimien koordinointia sekä vesistöjen happamoitumista heikentäviä toimia, esimerkiksi kalkitsemista. Painotamme myös koordinoinnin ja yhteistyömallien

12 10 käyttöä muiden organisaatioiden kanssa merellisten nisäkkäiden ja lintujen hallinnoimisessa. Siten voidaan löytää kaikkia osapuolia tyydyttävä tasapaino. Tässä yhteydessä tärkeitä toimenpiteitä ovat kalastuksen hoitosuunnitelmien laatiminen, niiden seuranta sekä varmistaminen, että muut kehityspanostukset on ankkuroitu suunnitelmiin. Kehitysnäkökulmasta tarkasteltuna elinkeinon innovatiivisten toimintojen taustalla ovat usein naiset. Tämä on havaittavissa esimerkiksi kalanjalostuksessa tai kalasta saatavien sivutuotteiden, esimerkiksi nahan, hyödyntämisessä. Naisten kannustaminen yrittäjyyteen avaa mahdollisuuden luoda uusia työpaikkoja rannikko- ja saaristokyliin. Kulttuuri ja perinteet yhdistettynä kalastukseen on mahdollinen menestysmalli. Teemaviikot, tapahtumat ja muut aktiviteetit vahvistavat rannikkokylien yhteisöllisyyttä. Työperäistä maahanmuuttoa tulisi hyödyntää paremmin, jotta kalan käyttöön saataisiin lisää uusia ideoita. Maahanmuuttajat saisivat samalla paremman mahdollisuuden kotoutua paikallisyhteisöön. On tavoittelemisen arvoista päästä osalliseksi muiden kulttuurien edustajien kalastusmenetelmiä, kalan käsittelyä sekä eri kalalajien ja kalan eri osien hyödyntämistä koskevista kokemuksista ja tiedoista. Jos maahanmuuttajat saadaan kiinnostumaan kalastuksesta ja kalanjalostuksesta, mahdollisuudet uusien yritysten perustamiseen lisääntyvät. Yksi mahdollinen panostus voisi olla toimialan mahdollisuuksien esittely sekä verkoston luominen valmentavan toiminnan ja vuorovaikutteisen jalostuksen toteuttamiseksi. Seuraavat haasteet ovat keskipisteessä: Elinkeino, jossa tehdään verkostoitumis- ja yhteistyöaloitteita eri toimijoiden kanssa. Siten lisätään ymmärtämystä kalastuselinkeinosta kokonaisuudessaan sekä sen merkityksestä rannikkoväestön elämälle ja toimeentulolle. Hyvin kehittynyt elinkeinotoiminta luo tulevaisuudessa kestävän vuorovaikutussuhteen, joka ei aiheuta huolta tuleville sukupolville. Varmistaa meren ja kalastusresurssien elinvoimaisuus ja biologinen monimuotoisuus Tavoitteet Tavoitteena on lisätä ja vahvistaa yhteisymmärrystä rannikkoon ja kalastukseen liittyvien eri intressiryhmien välillä. Tämä tehdään toteuttamalla asianomaisten toimijoiden välisiä yhteistyö- ja verkostohankkeita. Strategialle kauden ajaksi määritetyt tavoitteet: rahoitettujen hankkeiden määrä 14 kpl koulutushankkeiden piirissä olevien naisten osuus vähintään 50 % koulutushankkeiden piirissä olevien alle 30-vuotiaiden osuus 25 % koulutushankkeiden piirissä olevien maahanmuuttajien osuus 25 % Kohderyhmä Kalastajat ja muut kalastuselinkeinon alkutuottajat, yrittäjät, toimialan toimijat, nuoria ja naisia kokoavat toimijat, tutkimus- ja kehityslaitokset. Priorisoidut toimenpiteet ja alueen kehityksen kannalta keskeisten toimintojen sisältö Tuemme mm. seuraavia toimenpiteitä: kehitys-, investointi- tai koulutushankkeet, jotka antavat eri kohderyhmille mahdollisuuden osallistua asetettujen tavoitteiden mukaiseen kehitystyöhön toimialan toimijoiden välistä yhteistyötä edistävät kehitys-, investointi- tai koulutushankkeet Mahdollisuuksia paikallisiin priorisointeihin (alueeseen liittyvästä hakemuksesta saa lisäpisteitä) Suupohjan rannikkoseutu: toimialan toimijoiden välistä yhteistyötä edistävät kehitys- tai investointihankkeet Vaasan seutu: uudet tapahtumat tai kampanjat, jotka toimivat perinteisen kalastuskulttuurin kokoontumispaikkoina Pietarsaaren ja Kokkolan seudut: toimialan toimijoiden välistä yhteistyötä edistävät kehitys- ja investointihankkeet

13 11 Painopistealueen kytkentä meri- ja kalatalousrahaston ohjelmaan: Meri- ja kalatalousrahaston strateginen tavoite: Kestävyys Toimenpideohjelman yleinen tavoite: Varmistaa kalastusresurssien elinvoimaisuus ja biologinen monimuotoisuus, tavoitteiden koordinointi Toiminnan yleistavoitteet kalastuselinkeinon kehittämiseksi paikallisesti: Parempi yhteistyö 3.3. Sininen kasvu monipuolisempi elinkeinorakenne Kehityshaasteet Kalastuselinkeino on muusta alkutuotannosta jäljessä uuden tekniikan ja viestintäteknologian käytössä. Tämä heijastuu tahdossa ja siinä, miten kauan uusien asioiden omaksuminen kestää. Elinkeinossa pitäisi hyödyntää Internetin ja sosiaalisten medioiden tarjoamia mahdollisuuksia. Kotimaisen kalan tarjonnan väheneminen kaupoissa johtaa ongelmiin kalan jakelussa, ja ongelma on voitava korjata jollakin tavalla. Lähellä tuotetun ruoan merkitys kasvaa ja se on samalla keino pienentää ekologista jalanjälkeä. Jatkojalostus ja saaliiden parempi hyödyntäminen on tärkeä kehityshaaste. Keskipisteessä on myös saaliin kalakohtaisen käyttöasteen nostaminen: onnistuneessa kehityshankkeessa noudatetaan peukalosääntöä, jossa samasta saaliista saadaan suurempi voitto. Kalastuselinkeinon monipuolistaminen on yksi mahdollisuus alkutuotannon joutuessa yhä ahtaammalle. Kalastus on aina ollut tärkeä osa rannikon ja saariston väestölle luonteenomaista monipuolista tulojenhankintaa. Muita tärkeitä tulonlähteitä ovat olleet turkistarhaus, metsänhoito sekä tilapäiset sivutyöt. Tulevaisuuden vaatimuksia vastaava vesiviljely uusien innovaatioiden avulla on tärkeää elinkeinon vahvistamiseksi tulevaisuudessa. Uusia monipuolistamismahdollisuuksia on etsittävä ennen kaikkea palveluelinkeinoista. Elämysmatkailu ja luontomatkailu sivuavat kalastusta siten, että kalastajat voivat toimia kuljetusyrityksinä ja viedä matkailijoita paikasta toiseen, esimerkiksi kokemaan verkkoja tai katsomaan hylkeitä. Mahdollisuuksia on sekä kesällä että talvella, ja palvelut on luonnollista yhdistää majoitus- ja ravintolapalveluihin. Onnistuminen edellyttää yhteistyötä ja verkostoitumisajattelua. Seuraavat haasteet ovat keskipisteessä: Tulevaisuuteen uskova elinkeino, jonka taloudellinen tulos on sopusoinnussa hyvän elämänlaadun kanssa ja ottaa täysin huomioon ekologisen yhteispelin puhtaassa elinympäristössä ja mahdollistaa puhtaiden tuotteiden saatavuuden Tavoitteet Tavoitteena on luoda kalastuselinkeinossa uusia työpaikkoja seuraavin keinoin: ammattikalastuksen monipuolistaminen ja vaihtoehtoisten toimeentulomahdollisuuksien osoittaminen rannikon väestölle tulevaisuuden luominen elinkeinolle tasapainossa luonnon kanssa ja sekä toimialojen että tuotantosuuntausten rajat ylittävä yhteistoiminta Strategialle kauden ajaksi määritetyt tavoitteet: rahoitettujen hankkeiden määrä 21 kpl uusien yritysten lukumäärä 5 kpl säilytettyjen palveluntuottajien lukumäärä 9 toimintaansa kehittävien yritysten määrä 18 kpl hankkeiden piirissä olevien naisten osuus vähintään 50 % hankkeiden piirissä olevien alle 30-vuotiaiden osuus 25 % Kohderyhmä Kalastajat ja muut kalastuselinkeinon alkutuottajat, yrittäjät, toimialan toimijat, nuoria ja naisia kokoavat toimijat, tutkimus- ja kehityslaitokset.

14 12 Priorisoidut toimenpiteet ja alueen kehityksen kannalta keskeisten toimintojen sisältö Tuemme mm. seuraavia toimenpiteitä: elinkeinorakennetta sekä yrittäjien ja toimialan toimijoiden välistä yhteistyötä kehittävät kehitys-, investointi- ja koulutushankkeet kehitys-, investointi- ja koulutushankkeet sekä tiedottaminen ja ohjaus yksittäisissä toiminnan monipuolistamistapauksissa Mahdollisuuksia paikallisiin priorisointeihin (alueeseen liittyvästä hakemuksesta saa lisäpisteitä): Suupohjan rannikkoseutu: elinkeinon monipuolisuuden kehittäminen, vesiviljelyn tai kalanjalostuksen kehittäminen, uuden tekniikan tai viestintäteknologian käyttöönotto, erikoistuotteiden kehittäminen, vesistönhoitoa tukevat toimenpiteet Vaasan seutu: elinkeinorakenteen laajentaminen, yhteistyö muiden toimialojen kanssa, kalanjalostukseen tai kalastustekniikkaan liittyvien erikoistuotteiden kehittäminen, uuden tekniikan tai viestintäteknologian käyttöönotto, erikoistuotteiden kehittäminen, vesistönhoitoa tukevat toimenpiteet Pietarsaaren ja Kokkolan seutu: elinkeinon monipuolisuuden kehittäminen, kalanjalostukseen tai kalastustekniikkaan liittyvien erikoistuotteiden kehittäminen, uuden tekniikan tai viestintäteknologian käyttöönotto, erikoistuotteiden kehittäminen, kalastusta edistävien teknisten innovaatioiden kehittäminen yhteistyössä veneenrakennusalan kanssa, vesistönhoitoa tukevat toimenpiteet Painopistealueen kytkentä meri- ja kalatalousrahaston ohjelmaan: Meri- ja kalatalousrahaston strateginen tavoite: Kilpailukyky Toimenpideohjelman yleinen tavoite: Kilpailukykyinen toimintaympäristö Toiminnan yleistavoitteet kalastuselinkeinon kehittämiseksi paikallisesti: Alueen kalastuselinkeinon arvoketjun kehittäminen kokonaisuutena 3.4. Rannikkokulttuuri kehitysresurssina - elinvoimaiset rannikkoyhteisöt yhteistyössä Kehityshaasteet Yhteisön elinvoimaisuus riippuu paitsi työpaikoista myös perinteistä, kulttuurista ja erilaisista näitä vahvistavista aktiviteeteista. Rannikko- ja saaristokylissä ollaan aidosti kiinnostuneita kaikesta mereen ja kalastukseen liittyvästä. Toiminta on suunniteltava huolellisesti oikeiden toimenpiteiden varmistamiseksi ja kestävien tulosten aikaansaamiseksi. Ruokakulttuuri antaa mahdollisuuden rannikkoyhteisöjen kehittämiselle. Kesäisin järjestettävien kalapäivien tai kalamarkkinoiden perinnettä voidaan kehittää edelleen. Sen vuoksi on tärkeää kartoittaa kulttuuriresurssit ja paketoida uudet elämykset iskuvoimaisiksi kokonaisuuksiksi. Esimerkkinä voisi olla saariston uudet ruokareitit : uusien kehitettyjen kulinaaristen kala- ja kalastuskulttuurikohteiden tekeminen tunnetuksi paikallisesti ja alueellisesti. Yhteistyö esimerkiksi kalastus- ja hyljemuseoiden kanssa on yksi mahdollisuus. Rannikon monet kalasatamat (liite 8) muodostavat luonnollisen solmukohdan tällaiselle toiminnalle. Toiminnan harjoittaminen myös muina vuodenaikoina kuin kesällä on kiinnostava vaihtoehto rannikkoyhteisöjen kalastustoiminnan tukemisessa. Tällöin on tärkeää tehdä yhteistyötä kuntien ja matkailujärjestöjen kanssa. Kehitystyötä tukevat alueelta saadut tiedot ja mallit. Lähiruoka on ollut jo monen vuoden ajan globaali trendi, joka vahvistuu nyt myös Suomessa. Se lisää rannikkokalastuksen tuotteiden kysyntää. Se luo elinvoimaisen perustan rannikkoyhteisöillemme: Suomen lähiruokaohjelman mukaan ruoan alkuperä halutaan tietää, ruoan tekijöille halutaan saada kasvot, raaka-aineet halutaan saada tuoreina ja mahdollisimman käsittelemättöminä ja ruoalta odotetaan elämyksiä, tarinoita ja ennen kaikkea aitoutta ja maukkautta. 10 Nimitys Älykala on otettu alueellamme käyttöön aikaisemmin heikosti hyödynnettyjen kalalajien markkinoimiseksi. Meillä on vielä paljon tehtävää Älykala-käsitteen jalkauttamiseksi siten, että näitä kalalajeja pidetään koko arvoketjussa kaupallisesti arvokkaina. Työtä on jatkettava laaja-alaisesti uusien innovatiivisten toimien avulla. Seuraavat haasteet ovat keskipisteessä: 10 Lähde: Suomen hallitus: Hallituksen lähiruokaohjelma ja lähiruokasektorin kehittämisen tavoitteet vuoteen 2020.

15 13 Elinkeinon hyvin kehittynyt toiminta luo tulevaisuudessa kestävän vuorovaikutussuhteen, joka ei aiheuta huolta tuleville sukupolville. Saadaan aikaan kehittynyttä yhteistyötä paikallisyhteisön eri toimijoiden kesken kalastuskulttuurin, rannikkokulttuurin ja lähiruoan edellytysten edistämiseksi. Tavoitteet Tavoitteena on lisätä paikallista ymmärtämystä toimenpiteitä kohtaan ja antaa kalastuselinkeinolle uskoa tulevaisuuteen seuraavin keinoin: kehityspotentiaali, joka sisältää sekä kansallisesti että kansainvälisesti hyväksyttyjä paikallisia ja ekologisesti tasapainoisia aktiviteetteja kalan kysynnän lisääminen kehittämällä kalastuskulttuuria, rannikkokulttuuria ja lähiruokaa sekä älykalaan ja kalastukseen liittyviä toimintoja kestävällä tavalla Strategian painopistealueelle kauden ajaksi määritetyt tavoitteet: rahoitettujen hankkeiden määrä 14 kpl uusien palveluiden lukumäärä 7 uusien palveluntuottajien lukumäärä 7 säilytettyjen palveluntuottajien lukumäärä 9 hankkeiden piirissä olevien naisten osuus vähintään 50 % hankkeiden piirissä olevien alle 30-vuotiaiden osuus vähintään 25 % hankkeiden piirissä olevien maahanmuuttajien osuus vähintään 25 % Kohderyhmä Kalastajat ja muut kalastuselinkeinon alkutuottajat, yrittäjät, toimialan toimijat, nuoria ja naisia kokoavat toimijat, tutkimus- ja kehityslaitokset. Priorisoidut toimenpiteet ja alueen kehityksen kannalta keskeisten toimintojen sisältö Tuemme mm. seuraavia toimenpiteitä: Kehitys-, investointi- tai koulutushankkeet, joiden puitteissa järjestettävien tapaamisten tavoitteena on tiedottaa sekä parantaa kalastuksen ja ekologisen tasapainon hyväksi toimivia toimintoja kehitys-, investointi- tai koulutushankkeet, jotka edistävät eri maiden ja erilaisten kalastusta ja rannikkoväestöä sivuavien toimintaryhmien välistä yhteistyötä Kehitys-, investointi- tai koulutushankkeet, joissa ylläpidetään aktiivista tiedottamista ja halutaan siten varmistaa kalastuksen sekä perinteisen rannikkotoimintojen jatkuminen myös tulevaisuudessa kylien uusiutumista sekä kulttuuriperintöjen, luontoperintöjen ja maiseman entisöimistä tai päivittämistä edistävät kehitys-, investointi- tai koulutushankkeet Mahdollisuuksia paikallisiin priorisointeihin (alueeseen liittyvästä hakemuksesta saa lisäpisteitä): Suupohjan rannikkoseutu: kalastuselinkeinoon liittyvien tai seutua markkinoivien tapahtumateemojen tai -konseptien kehittäminen, kalastussatamien toiminnan kehittäminen, vesistönhoitoa tukevat toimenpiteet Vaasan seutu: kyläkehityksen kokonaissuunnitelmiin liittyvät toimet, kalastussatamien toiminnan kehittäminen, vesistönhoitoa tukevat toimenpiteet Pietarsaaren ja Kokkolan seutu: kyläkehityksen kokonaissuunnitelmiin liittyvät toimet, kalastussatamien toiminnan kehittäminen, vesistönhoitoa tukevat toimenpiteet Painopistealueen kytkentä meri- ja kalatalousrahaston ohjelmaan: Meri- ja kalatalousrahaston strateginen tavoite: Kilpailukyky Toimenpideohjelman yleinen tavoite: Kilpailukykyinen toimintaympäristö

16 14 Toiminnan yleistavoitteet kalastuselinkeinon kehittämiseksi paikallisesti: parempi yhteistyö, konfliktien ehkäiseminen ja ratkaiseminen, kalatuotteiden ja erityisesti lähituotteiden suosion vahvistaminen 3.5 Pohjanmaa ja Itämeri ovat vankalla pohjalla kansainvälinen strategia Kehityshaasteet Pohjanmaan kalastuselinkeinolla on pitkät perinteet. Sen merkitys väestölle on ollut suuri, sekä ravinnon että muissa alkutuotannon elinkeinoissa käytetyn rehun kannalta. Monet sukupolvet ovat saaneet toimeentulonsa rannikolla harjoitetusta ammattikalastuksesta. Ammattikalastus on nykyään hyvin erilaista kuin muutama vuosikymmen tai vain muutama vuosi sitten. Kalastajat kohtaavat monia haasteita, joista yksi on saaliin jakaminen merimetsojen ja hylkeiden kanssa. Uudet määräykset, lait ja direktiivit asettavat elinkeinon koetukselle, samalla kun ammattikalastajat ikääntyvät ja nuorempia on vaikea houkutella alalle. Ammattikalastuksen suurin vaara on pitkien perinteiden unohtuminen. Näiden riskien torjumiseksi rannikkokalastuksessa on erittäin tärkeää löytää uusia mahdollisuuksia mm. monipuolistamisen avulla. On aina hyvä laajentaa näkökenttää, koska Pohjanmaan ulkopuolella toimivilla muilla ammattikalastajilla on samanlaisia ongelmia. Kansainvälinen yhteistoiminta, kokemusten vaihto osaamisen kehittämiseksi, innovatiiviset ratkaisut, luonnonsuojelu ja monipuolistaminen ovat siksi erittäin tärkeitä asioita. Nykyajan ammattikalastajat tarvitsevat yhä enemmän uusia teknisiä ratkaisuja veneisiin, uusia markkinointimenetelmiä ja uusia pyyntisaaliin jalostusmenetelmiä. Lisäksi heidän on pyydettävä enemmän eri kalalajeja vuodenajan ja saatavuuden perusteella. Kansainvälisessä yhteistyössä on haasteellista ylläpitää pitkäjänteisiä verkostoja. Olemme verkostoituneet vahvojen yhteistyöverkostojen kanssa, joita ovat mm. FARNET, pohjoismainen yhteistyö, Saaristoyhteistyö ja Itämeren yhteistyöverkosto, jossa erityisesti RAC Baltic Sea Advisory Council, joiden kanssa haluamme jatkaa kehitysyhteistyötä. Olemme solmineet yhteistyösopimuksen myös ranskalaisen kalastusryhmän FLAG Cote Basque SudLandsin kanssa sekä Yrkeshögskolan Novian ja Institut Francais des Huiles Végétales Pures (IFHVP) Maison départementale de làgricilturen kanssa biodieselin käytön kehittämiseksi ammattikalastuksessa. Tavoitteet Tavoitteena on lisätä paikallista ymmärtämystä vuorovaikutuksen ja kokemustenvaihdon avulla ja antaa kalastuselinkeinolle uskoa tulevaisuuteen seuraavin keinoin tulevaisuuden luominen elinkeinolle tasapainossa luonnon kanssa ja sekä toimialojen että tuotantosuuntausten kansainväliset rajat ylittävä yhteistoiminta kehityspotentiaali, joka sisältää sekä kansallisesti että kansainvälisesti hyväksyttyjä paikallisia ja ekologisesti tasapainoisia aktiviteetteja tehokkaiden verkostojen luominen ja yhteistyö- ja verkostoprojektien mobilisointi asianomaisten kansainvälisten toimijoiden kesken Luodaan tulevaisuuteen uskova elinkeino, jossa yksilöt kantavat entistä suurempaa vastuuta ekologisesta jalanjäljestään pyrkiessään torjumaan ilmastonmuutosta ja epäsuorasti myös lisäävät terveydelle ja hyvinvoinnille aiheutuvia myönteisiä vaikutuksia. Strategian painopistealueelle kauden ajaksi määritetyt tavoitteet: rahoitettujen hankkeiden määrä 13 kpl uusien palveluiden lukumäärä 10 hankkeiden piirissä olevien naisten osuus vähintään 50 % hankkeiden piirissä olevien alle 30-vuotiaiden osuus vähintään 25 % hankkeiden piirissä olevien maahanmuuttajien osuus vähintään 25 %