Transkriptio

1 Jäsentiedote 1/2006

2 2 Lauri Rajaniemen muistolle Hiljainen polku illan halki. Pysähdyn rannalle. Järvi huokuu viileyttä. Kalanperkuulauta unohtunut leppien alle. Suotta kukit kiven kolossa kultainen rentukka. Kalastaja on poissa. Suotta laskeudut perkauskivelle nälkänen lokki. Kalastaja on poissa. Maassa kimmeltävät menneiden kesien suomut. Usva kasvaa järvellä, ikävä. Kajaanin Perhokerho ry

3 3 Tervehdys Perhokerholaiset! Vuosikokous pidettiin ja "iloksenne" jatkan edelleen perhokerhon puheenjohtajana. Viime vuosi oli kerhon juhlavuosi ja siinä ohessa vaihtui myös kerhotilamme. Luovuimme Renforss-talosta ja vuokrasimme Kajaanin kaupungilta Lussituvan käyttöömme. Lussitupahan sijaitsee tuossa Ämmänkosken voimalaitoksen kupeessa tervakanavan vieressä. Noiden tilojen hyödyntämiseksi meillä on monenlaisia visioita, joita pyrimme toteuttamaan mahdollisuuksien mukaan. Kerhoillat pidetään kuitenkin pääsääntöisesti edelleen Wanhalla vesilaitoksella. Kevään toiminnan näette tästä jäsentiedotteesta. Ahven Cup 2006 onkin jo pyörähtänyt käyntiin ja ensimmäinen kerhoiltakin on pidetty, kun saatte tämän jäsenkirjeen. Kerhon mökki Inarilla oli vuosikaudet tiettömien taipaleiden takana, mutta viime syksynä tie puhkaistiin jo pihaan asti. Näin mökille pääsy helpottui entisestään. Mökin käyttöaste onkin noussut tiestön tullen, eikä ihme. Viihtyisä ja hyvin hoidettu mökki maamme parhaimman kalaveden äärellä. Viime vuosina Inarijärven taimensaaliit ovat olleet ennätyksellisiä, jopa tonnia. Selvästi enemmän kuin missään muualla Suomessa. Jos Inarille mielitte niin varaukset kannattaa tehdä ajoissa. Järjestösaralla eletään murrosvaiheessa. Kajaanin Perhokerho on ollut toiminnan alusta alkaen Suomen Urheilukalastajainliiton (SUKL) jäsenseura. Nyt SUKL:n toiminta on kytketty kiinteästi Suomen Vapaa-ajankalastajien keskusjärjestöön (SVK), jonka suojiin on perustettu edelleen alueellisia vapaa-ajankalastajapiirejä. Yksi näistä on Kainuun Vapaa-ajankalastajat ry, johon perhokerho myös kuuluu. Näin meidän perhokalastajien edun valvonta on jatkossa SVK:n tehtävä. Ja tällä saralla kyllä töitä riittää. Samanaikaisesti kun Utsjoen kunnan kotisivuille on valmistunut erinomaiset kalastuspaikkakartat potentiaalisista perhokalastuspaikoista Tenojoen rannoilla, niin Utsjoen kunnanhallitus esittää kahluuhousujen käyttökieltoa kannanottona Tenojoen kalastussääntöneuvotteluihin! Talven taittuessa ja kevään edetessä meistä useimpien ajatukset karkaavat tulevan suven perinteisille kalareissuille. Tätä ennen tulkaa kuitenkin kerhoiltoihin ja muihin tapahtumiin tarinoimaan yhdessä. Kehutaan vaikka vanhoja saaliita, jos kalaonni ei ole ollut ihan vastikään myötä. Tervetuloa kerhoiltoihin! Kimmo Virtanen Puheenjohtaja

4 4 Toimintasuunnitelma 2006 YLEISTÄ Kajaanin Perhokerho toimii sääntöjen edellyttämällä tavalla urheilukalastuksen hyväksi ja edistää perhokalastuksen sekä kajaanilaisen perhonsidontaperinteen tunnetuksi tekemistä. ORGANISAATIO Ylintä päätäntövaltaa käyttää sääntöjen mukaan kaksi kertaa vuodessa kokoontuva kokous. Syyskokous valitsee puheenjohtajan ja hallituksen, johon kuuluu 3 varsinaista jäsentä sekä 3 varajäsentä. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä tarvittavat toimihenkilöt ja toimikunnat. TALOUS Kerhon pääasialliset tulot koostuvat jäsenmaksuista, mökki- ym. vuokrista, kurssi- ja kilpailumaksuista sekä mahdollisista avustuksista. Kerhon jäsenmaksuksi vuodelle 2006 hallitus esittää 35 aikuisilta ja 20 alle 18-vuotiailta. Lehtimaksuksi vapaajäsennille hallitus esittää 6.5. Liittymismaksua ei esitetä perittäväksi. Kerhon mökin käyttömaksuksi hallitus esittää jäseniltä 20 /vrk ja 130 /viikko. Ulkopuolisilta maksuksi esitetään 40 /vrk ja 250 /viikko. YHTEISTOIMINTA Kajaanin Perhokerho on Suomen Urheilukalastajain Liiton (SUKL) alueellinen jäsenseura. Kerho liittyy myös Kainuun Vapaa-ajankalastajat ry nimiseen, Suomen Vapaa-ajankalastajien keskusjärjestön maakunnalliseen järjestöön. Kerhon jäsenet voivat olla myös muiden seurojen ja liittojen jäseniä. Kerho pyrkii mahdollisuuksien mukaan osallistumaan SUKL:n, Suomen Vapaaajankalastajien Keskusjärjestön (SVK) ja Kainuun Kalamiespiirin (KMP) toimintaan. Tavoitteena on lisätä yhteistyötä muiden seurojen kanssa mm. perhokalastuskilpailujen muodossa. Kerhon edustajat ovat mukana Kuhmon, Oulujärven, Hyrynsalmi-Ristijärven ja Sotkamon kalastusalueiden toiminnassa. Yhteistyötä Kajaanin kaupungin kalatalouspalvelun ja nuorisotyön kanssa jatketaan mm. järjestämällä perhonsidonnan opastusta ja hoitamalla kalastuksen valvontaa Kajaaninjoella. Perhonsidontatarvike- ja kalastusvälinemyyjien sekä maahantuojien kanssa järjestetään esittely- ja myyntitilaisuuksia. KERHOTOIMINTA Kerho- ja sidontailtoja järjestetään läpi tulevan toimintakauden. Talvella kokoonnutaan Wanhalla vesilaitoksella keskiviikkokoisin klo alkaen. Muulloin kokoonnutaan Lussituvalla tai erikseeen ilmoitetussa paikassa. Kerhoiltojen ohjelmasta tiedotetaan jäsenkirjeessä, tai kerhon virallisessa ilmoituslehdessä Koti-Kajaanissa tai Kainuun Sanomien Seurat toimii-palstalla, sekä kerhon kotisivulla osoitteessa KILPAILUTOIMINTA Kerhon perinteiset pilkkikilpailut järjestetään klo Kilpailupaikkana Oulujärvi ja kokoontuminen Ari Partasen puutarhalle Koutaniemelle. Perheenjäsenet ovat myös tervetulleita mukaan. Lapsille ja nuorille on omat sarjat, joissa kaikki palkitaan.

5 5 Jäsenten välinen Ahven Cup-kilpailu, 4 osakilpailua, (10 suurinta ahventa/kilpailu punnitaan, palkintona kiertää Jarmon Pytty ) järjestetään kevään aikana Paltajärvellä ja Paltaselällä. Tarkemmat tiedot jäsentiedotteessa ja KMP Toimintakalenterissa sekä kerhon kotisivulla. Kesällä järjestetään avoin 5 osakilpailun Kainuun KMP Perhokalastus Cup Kajaaninjoella sekä jäsenten välinen Perhomestari-kilpailu. Suurimman kalan-kilpailu jäsenille pidetään myös tulevan vuoden aikana. Kerholaisten osallistumista valtakunnallisiin perhonsidonta- ja perhokalastuskilpailuihin tuetaan mahdollisuuksien mukaan. Perhonsidonnan SM-kilpailuja pyritään kehittämään kilpailun järjestäjien, SUKL ja Perhokalastus-lehden kanssa. NUORISOTOIMINTA Kerho pyrkii innostamaan uusia nuoria liittymään mukaan toimintaan järjestämällä perhonsidonnan opastusta kerhoilloissa ja osallistumalla muiden järjestöjen kanssa nuorisolle suunnattuun aktivointi kamppanjaan. Hallitus suunnittelee ja toteuttaa erityisesti nuorille suunnattua toimintaa, kuten yhteisiä kalaretkiä, joilla nuoria opastetaan kalastukseen, kalankäsittelyyn, retkeilyyn ja hyvien tapojen mukaiseen, päihteettömään käyttäytymiseen kalavesillä ja luonnossa. Kerho tarjoaa nuorille vaihtoehdon löytää uusia samanhenkisiä kavereita mukavan ja raittiin harrastuksen parissa. KERHON MÖKKI INARILLA Kerholla on 6 hengen saunallinen höylähirsimökki Inarinjärven Nanguvuonon Kenkäniemessä. Mökille on valmistunut tie syksyllä ja se otetaan käyttöön tulevan vuoden aikana. Mökkiläisten käytössä on neljä soutu/moottorivenettä ja 9 hv moottori. Mökin vuokraan sisältyy lisäksi kalastuslupa neljälle pohjaverkolle. Lämmitys hoidetaan puulla ja ruuan valmistamiseen on kaasuhella. Mökin varaukset tehdään mökki-isännän Antero Mikkosen kautta. Häneltä saa myös tarkempia tietoja mm. kalastukseen ja mökin käyttöön liittyvistä asioista. Anteron puhelin numerot: ja TIEDOTUSTOIMINTA Kerhon ilmoitukset julkaistaan pääasiassa kerhon virallisessa ilmoituslehdessä Koti-Kajaanissa ja tarvittaessa Kainuun Sanomien Seurat toimii-palstalla. Vuosikokousilmoitukset julkaistaan vuosikokouksen päättämässä ilmoituslehdessä tai jäsenkirjeessä. Vuosikokouksen päätökset tiedotetaan kaikille jäsenille kerhon jäsentiedotteessa sekä lisäksi kerhon kotisivuilla Kerhon kilpailut ilmoitetaan myös Kainuun kalamiespiirin Toimintakalenterissa. MUU TOIMINTA Kerholaisten toimintaa pyritään aktivoimaan mm. järjestämällä yhteisiä kalastusretkiä, tapahtumia, tutustumiskäyntejä, talkoita sekä osallistumalla alueellisiin ja valtakunnallisiin kilpailuihin ja tapahtumiin. Kajaaninjoen kalastuksen ja luontaisen kalaston kehittämistä tullaan jatkamaan yhteistyössä Kajaanin kaupungin kalatalouspalvelujen kanssa. Kerholla on laaja koti- ja ulkomaista perhokalastusta ja perhonsidontaa käsittelevä kirjasto. Kirjastoa hoitaa Ari Partanen, jonka luona kirjoja sekä muita julkaisuja (lehtiä,videoita, CD-levyjä ym.) pidetään ja jonka kautta lainaukset tehdään. Päivitetty julkaisuluettelo on nähtävissä kotisivuilla ja lisätietoja saa Arilta puh ja HALLITUS

6 6 Tapahtumakalenteri PMV KLO TAPAHTUMA PAIKKA VETÄJÄ -LISÄTIETOJA :00- Ahven Cup I, pilkkikilpailut Paltajärvi, Juha Väisänen 15:00 Parkinniemi :00 Taimen ja harjusperhot Wanha Vesilaitos Kimmo Virtanen :00 Pilkkiperhot Wanha Vesilaitos Jorma Mikkonen :00-21:00 LAURI SYRJÄNEN - PERHOSIDONTA PÄIVÄ Wanha Vesilaitos Markus Heikkinen :00 Kerhoilta Wanha Vesilaitos Juha Väisänen :00 Uudet putkiperhot Wanha Vesilaitos Markus Heikkinen :00- Ahven Cup II, pilkkikilpailu Paltaniemi, Juha Väisänen 15:00 venesatama :00 Korkkiperhot Wanha Vesilaitos Juha Väisänen :00 Kesän 2006 Tenon ottiperhot Wanha Vesilaitos Kimmo Virtanen :00 Kerhoilta Wanha Vesilaitos Juha Väisänen :00 Vision On the Road tuote-esittely Wanha Vesilaitos Markus Heikkinen / Vision Group Pyykkönen :00-15:00 Ahven Cup III, pilkkikilpailu Paltajärvi, Parkinniemi Juha Väisänen :00 Vavanrakennus Wanha Vesilaitos Juha Väisänen :00 Vuosikokous Wanha Vesilaitos Kimmo Virtanen :00 Kerhoilta Wanha Vesilaitos Juha Väisänen :00-14:00 Pilkkimestaruuskilpailu ja Ahven Cup IV pilkkikilpailu Ari Partasen puutarhanranta Ari Partanen ja Juha Väisänen :00 Venäjän Valasjoki ja Pohjois-Ruotsin Wanha Vesilaitos Simo Yli-Lonttinen joet :00 Perhokalastuscup I-osakilpailu Kajaaninjoki - Markus Heikkinen Lussitupa :00 Sarvijaakot Wanha Vesilaitos Kimmo Virtanen :00 Kerhoilta Wanha Vesilaitos Juha Väisänen Toukokuu Guideline tuote-esittely - Toni Karuvaara Kajaaninjoki - Lussitupa Markus Heikkinen Toukokuu Lohen kalastusta Keski-Norjassa Lussitupa Markus Heikkinen Jouni Rauha :00 Perhokalastuscup II-osakilpailu Kajaaninjoki - Markus Heikkinen Lussitupa :00 Perhokalastuscup III-osakilpailu Kajaaninjoki - Markus Heikkinen Lussitupa :00 Perhokalastuscup IV-osakilpailu Kajaaninjoki - Markus Heikkinen Lussitupa :00 Perhokalastuscup V-osakilpailu Kajaaninjoki - Markus Heikkinen Lussitupa :00 Kalastusretki Ruunaalle Lieksa Markus Heikkinen :00 Perhomestari Kerhon perhomestaruuskilpailut Kajaaninjoki - Lussitupa Markus Heikkinen PERHOKALASTUS LEGENDA TAMPEREELTA WANHALLA VESILAITOKSELLA Syrjäsen Lauri Tampereelta saapuu Perhokerhon vieraaksi Laurin johdolla sidomme perhoja ja kuulemme Laurin kertomuksia vuosien varrelta. Ohjelma on varsin vapaaluontoinen ja kaikki jäsenet ovat tervetulleita Wanhalle Vesilaitokselle. Jos haluat sitoa perhoja Laurin johdolla, ota omat perussidonta välineet mukaan, sidonta tarvikkeet löytyvät paikanpäältä. Aloitamme klo:09:00 taimenperhoilla. Ruokatauon pidämme puolenpäivän tietämissä. Iltapäivällä jatkamme lohiperhojen lumoissa ja päivä päättyy noin klo: 21.

7 7 Kajaanin Perhokerho ry Vuosikokous klo Wanha Vesilaitos Sääntömääräiset asiat Kahvitarjoilu Jäsenmaksut vuodelle 2006: Aikuisjäsen Nuorisojäsen Vapaajäsen 35, sisältää SVK:n jäsenmaksun. 20, sisältää SVK:n jäsenmaksun. 6,5, SVK:n jäsenmaksu, sisältää Vapaa-ajan Kalastaja lehden. Kerhon säännöistä poimittua: Ainaisjäsen (Vapaajäsen) on jäsen, joka on kuulunut yhdistykseen 25 vuotta tai joka suorittaa vuosijäsenmaksun kerrottuna niiden vuosien lukumäärällä, jolla hänen jäsenenä oloaikansa alittaa 25 vuotta. Jos jäsen on laiminlyönyt jäsenmaksunsa suorittamisen kahden vuoden aikana, voi hallitus erottaa hänet yhdistyksestä.

8 8 TUOTE-ESITTELY ILLAT 2006 Vision tuote-esittely ilta Wanhalla vesilaitoksella klo:18:00. Tule ja näe mitä uutta Visionilla on tarjota tulevalle kaudelle. Tuotteita esittelee Tuomo Pyykkönen Vision Groupilta. Guideline tuote-esittely ilta Lussituvalla toukokuussa. Tarkka päivä tarkentuu helmikuun aikana. Onko uusi siima haussa vai haetko uutta vapaa, kelaa ja kaluuasua. Tule kokeilemaan mitä Guidelinella on sinulle tarjota. Tuotteita esittelee Toni Karuvaara Guidelineltä. Toukokuussa - Lohen kalastus Keski-Norjassa Jouni Rauha kertoo lohen kalastuksesta Gaulalla jonne Finnmasters Finland on järjestänyt kalastusmatkoja usean vuoden ajan. Tarkkapäivä tarkentuu helmimaaliskuussa.

9 9 PERHOKERHON KILPAILUKALENTERI 2006 AHVEN CUP 2006 Kajaanin Perhokerho järjestää jäsenilleen Ahven Cup 2006 pilkkikilpailun. Kilpailu aikataulu LA Paltajärvi, Parkinniemi klo:12-15 LA Paltaniemi, Venesatama klo:12-15 LA Paltajärvi, Parkinniemi klo:12-15 LA Koutaniemi Ari Partasen puutarhanranta klo:10-14 Viimeinen osakilpailu pilkitään kerhon pilkkimestaruuskilpailuiden yhteydessä. Kussakin osakilpailussa jokainen kilpailija voi punnituttaa kymmenen ahventa. Kokonaiskilpailun loppupisteisiin lasketaan kilpailijan kolmen osakilpailun yhteispisteet. Osakilpailu pisteet jaetaan seuraavasti: pist pist pist pist pist pist pist. SM-LOHIPILKKI 2006 Lohipilkinnän SM-kilpailut järjestetään Kajaanin Ruuhijärvellä Kerhon osallistuu kilpailukeskuksen rakentamistalkoisiin, yhteyshenkilö Juha Väisänen. Kerho pyrkii saamaan myös joukkueen varsinaiseen kilpailuun, yhteyshenkilö Kimmo Virtanen. PILKKIMESTARUUS KILPAILUT Perhokerhon pilkkimestaruuskilpailut järjestetään 8.4. Koutaniemellä Ari Partasen puutarhan rannassa. Kilpailuaika klo: Kilpailussa pilkitään neljässä sarjassa; miehet, naiset, veteraanit ja nuoret. Kaikki jäsenet perheineen tervetuloa keväiseen pilkkitapahtumaan

10 10 KAJAANINJOEN PERHOKALASTUS CUP 2006 Perhokerhon järjestää yleisen perhokalastus cup:n. Cup koostuu viidestä osakilpailusta. Loppupisteisiin lasketaan kilpailijan neljän parhaan osakilpailun sijoituspisteet. Osakilpailupisteet jaetaan seuraavasti: pist pist pist pist pist pist pist. Cup:n arvokkain kala 5 lisäpistettä. Kilpailuissa on osanottomaksu. Aikataulu: I-osakilpailu To 20.4 Kajaaninjoki, Lussitupa klo:17:00 II-osakilpailu Ma 22.5 Kajaaninjoki, Lussitupa klo:18:00 III-osakilpailu Ma 12.5 Kajaaninjoki, Lussitupa klo:18:00 IV-osakilpailu Ma 17.7 Kajaaninjoki, Lussitupa klo:18:00 V-osakilpailu Ma 21.8 Kajaaninjoki, Lussitupa klo:18:00 PERHOMESTARI 2006 Perhokerhon perhokalastus mestaruuskilpailut järjestetään Kajaaninjoella lauantaina klo:13:00 alkaen. Kokoontuminen Lussituvalla ennen kilpailua. Ei osanottomaksua. Perhomestareita aiemmilta vuosilta 2003 Juha Väisänen 2004 Tuomas Eskelinen 2005 Jorma Mikkonen

11 KAJAANIN PERHOKERHO - KILPAILUTULOKSET 2005 Ahven Cup käytiin kolmannen kerran Ahven Cup:ssa pilkittiin neljä osakilpailua ja kolme osakilpailua pidettiin Paltajärven Parkinniemessä ja viimeinen kerhon pilkki mestaruuskilpailuiden yhteydessä. Ahven Cup:ssa kilpailija saa tuoda puntarille kymmenen suurinta ahventa. Loppupisteisiin lasketaan kilpailijan kolme parasta osakilpailupistettä. PERHOKERHON PILKKIKILPAILUT KLO OULUJÄRVI KOUTANIEMEN VENESATAMA Tulokset I II III IV YHT 1 Rauno Lahdelma Markku Heikkinen Kusti Mikkonen Jorma Mikkonen Liisa Lahdelma Markus Heikkinen Juha Väisänen Antti Heikkinen Antero Mikkonen Heikki Hurskainen Arttu Heikkinen 3 3 Kajaanin Perhokerhon perinteiset jäsenten/perheenjäsenten pilkkikilpailut järjestettiin Koutaniemellä Venesataman rannassa Pilkkipäivä oli aurinkoinen ja tuulinen, lämmintä 6 astetta. Kilpailun suurimman saaliin pilkki miestensarjan Kusti Mikkonen, 3800 gr. Kilpailun suurimman kalan sai Heikki Teiska, 150 gr. Tulokset Miehet 1) Mikkonen Kusti 3800 gr. 2) Virtanen Kimmo 2540 gr. 3) Heikkinen Markku 2440 gr. 4) Lahdelma Rauno 1690 gr. 5) Komulainen Unto 1120 gr. 6) Mikkonen Jorma 850 gr. 7) Sorsa Tuomo 790 gr. 8) Tyynelä Martti 700 gr. 9) Teiska Heikki 460 gr. 10) Väisänen Juha 390 gr. 11) Heikkinen Markus 325 gr. 12) Nurmiranta Ari 260 gr. Veteraanit 1) Lukka Eero 450 gr. 2) Hyvärinen Eino 180 gr. Naiset 1) Mikkonen Raija 630 gr. 2) Pasanen Sari 590 gr. 3) Lahdelma Liisa 350 gr. 4) Keränen Marja 330 gr. 5) Teiska Sinikka 170 gr. 6) Lukka Vuokko 170 gr. Nuoret 1) Sorsa Juho 1520 gr. 2) Mikkonen Elina 580 gr. 3) Tyynelä Veikka 480 gr. 4) Väisänen Veikko 410 gr. 5) Väisänen Veera 160 gr. Ahven Cup:n voittaja Rauno Lahdelma. Suurin kala 1) Teiska Heikki 150 gr. 2) Tyynelä Veikka 120 gr. 2) Pasanen Sari 120 gr.

12 Perhokalastuskilpailut 2005 KMP-Perhokalastus Cup 2005 Kajaanin Perhokerho järjesti KMP- Perhokalastuscup:n touko-syyskuussa. Kilpailu koostui viidestä osakilpailusta, joista kaksi käytiin Kajaaninjoella, loput Jormasjoella, Joutenlammella ja Kynäkoskella. Loppupisteisiin laskettiin kilpailijan neljän parhaan osakilpailun sijoituspisteet. Lisäksi Cup:n arvokkaimmasta kalasta sai viisi pistettä. Kilpailu ratkesi vasta viimeisessä osakilpailussa. Cupia johtanut Juha Väisänen menetti arvokkaimman kalan pisteet Olavi Huotarille ja näin Markus Heikkinen voitti cup:n kahden pisteen erolla. JORMA MIKKONEN PERHOMESTARI 2006 Kerhon perhokalastus mestaruuskilpailut pidettiin Kajaaninjoella syys- ja lokakuussa. Syyskuun kilpailussa kaikki osallistujat jäivät ilman saalista joten lokakuussa kilpailtiin uudelleen. Kilpailun voitti Jorma Mikkonen. Perhonsidontakilpailut 2005 Olli Oikarinen voitti Mustad Scandinavian Open 2005 nuorten sarjan. PERHOKALASTUS CUP 2005 LOPPUTILANNE 1. Markus Heikkinen 27 pistettä 2. Juha Väisänen 25 pistettä 3. Olavi Huotari 20 pistettä Ollin Oikarisen sitoma voitto perho Mighty Jermon Olli Oikarinen sijoittui hopealle FSQA 2005 Lohiperhonsidonnan MM-kilpailuissa nuorten sarjassa. Olli Oikarinen ja Aleksi Määttä osallistuivat perhon sidonnan SM-kilpailuihin Joensuussa marraskuussa. Olli oli 12:sta ja Aleksi 22:sta yleisen sarjan kilpailussa. Tenon perhoja-pilikku

13 13 Pilikku -kuumetta Vetsikossa Tauti alkoi oireilla Tenolla Vetsikkokoskessa juhannusviikolla kesällä Perättäisillä laskuilla soutaen, tuli kolme kalatapahtumaa kyseiseen kamppeeseen (se oli silloin vielä nimetön). Noin 6 kg kalan väsytys ja karkuutus näistä keskimmäisenä ja pari kunnon nykyä. Tästäpä alkoi tauti levitä. Seuraavana päivänä oli kalakaverini vonkaamassa reseptiä, aikoi lähteä yöllä joelle soutamaan. Oli muuten kerrottavaa sit aamulla, yli kympin lohi veneessä ja useita tapahtumia kyseiseen perhoon oli yön ja aamun saldo Jukkiksella. Itse tuli huilattua tämä kyseinen vuorokausi ja kerättyä voimia tuleviin koitoksiin. Tekaisinpa siinä pari kimalle sarvista, vähän niin kuin varalle tulevan yön koitoksiin. Pilikku rupesi pyytämään. Rupesi vavat taipumaan ja rullat valittamaan. On hieno tunne kun kalamiehestä tulee KALAMIES. Tosin pientä ja vähän isompaakin seikkailun makua oli siinä kesän ensimmäisen lohen saantitapahtumassa. Oli tullut hommattua semmoinen soutajan liukupenkki, joka oli neitsytmatkalla. Joella semmoista käytetään jo aika useassa veneessä, saadaan jalat kunnolla mukaan soutuun. Soutelin Tuvdas suvantoa, elikkä sitä lohisaaren suvantoa. Oli semmoinen tuhnukeli. Satoi tihkua. Ilma oli yllättävän pimeä ja se haisi lohelle. Noin 150 metriä ennen sähkölinjaa se TAPAHTUI. Vapa taipui, nopea reagointi, vastanykäisyt airoilla, muita vapoja pois. Tämmöinenhän se on se resepti millä mennään kun kala ottaa. Huomasin siinä kun otin ensimmäisen tyhjän pois että veneestä puuttuu toinen airo. Airo näkyi menevän siinä veneen alapuolella noin 20 metrin päässä. Oli ilmeisesti tullut semmoinen lievä koordinaatio häiriö siinä H-hetkellä. Niin siinä oltiin yhdellä airolla telkkuamassa jokea alas lohiluokan kalan kanssa. Loput tyhjät pois, ja alkoi väsytys sessio. Kala teki muutamia syöksyjä ylävirtaan. Noin viiden minuutin päästä alkoi osoittaa väsymisen merkkejä. Tuli läheltä venettä ja eiku koukkua kylkeen. Nostin lohen vedestä. Juuri kun ajattelin että ompahan hyvän kokoinen, meni nostokoukun varsi poikki ja lohi tipahti takaisin Tenoon. Sydän kyllä pamppaili jo aika raskaasti, mutta keveni hieman kun rulla alkoi uudelleen valittaa. Kala vetäisi heti noin pari-kolmekymmentä metriä siimaa. Kiinni tuntui vielä olevan ja ilmeisesti hyvin kun kestää tämmöiset tapahtumat. Siinä sitä taas oltiin, yhdellä airolla ja ilman nostokoukkua menossa alavirtaan. Ratkaisu piti tehdä, joessa oli jo airo ja puolikas nostokoukku, ukko kai sinne olisi varmaan jo mennyt seuraavana. Vetäisin koneen käyntiin ja ajoin siihen alemman Lohisaaren rantaan. Väsytys jatkui rannalta. Meni viisi minuuttia ja menipä vielä toiset viisi minuuttia ja lohi ei tullut viittä metriä lähemmäksi rantaa. Alkoi turhauttamaan. Omat persaukset joelle päin, vapa olkapäätä vasten ja kävelyä katajikkoon. Katse taakse, lohi lötkötteli kivikolla, YES. Nostokoukun jämä oli lohella vielä selkäevän alla. Lohi oli kyllä tosi hyvin kiinni, perho oli syvällä suussa ja uskallanpa väittää että tämän kalan kanssa olisi voinut herkutella väsytystapahtumaa. Puntarointi osoitti lohelle tarkaksi painoksi 11.6 kg. Airoa ei löytynyt, elikkä tuli menetyksiäkin lohelle. No eiku Vetsikosta vara-airo peliin ja homma jatkui. Pari tinttiä tuli vielä kyytipojaksi Pilikulla sille yölle. Tauti jatkoi kulkuaan ja juhannus aattona oli Pilikku myös kovassa vedossa. Yöllä, peräkkäisillä laskuilla tuli Vetsikkokoskesta 11 ja 5 kg:n kalat. Olin silloin joella yksin, ei ollut rantamiehiä ja eikä muita soutajia. Äkkiä sitä kyllä saapi porukkaa paikalle pienellä tekstiviestillä, ilman puhetta. Ja taisipa nämä innokkaat rantamiehet Markuksen johdolla lähteä koskelta muutamaa kalatapahtumaa rikkaampana aamulla. Pilikkuja piti tekaista jo usealle kalakaverille ja reseptiä kertoa vieläkin useammalle. Perhoa likosi joessa siellä sun täällä. Kalatapahtumia alkoi myös tulla sieltä ja täältä. Sillä saapi, millä pyytää. Tosin Pilikun puolustukseksi voisi kyllä sanoa että mitenkä ne lohet osaakin valita sen sieltä muiden vieheiden joukosta, välistä tai laidalta. Kalatapahtumia ja saatuja kaloja tuli Pilikulla kesällä 2005 ylivoimaisesti eniten. Pisteenä Iin päälle oli kesän toisella reissulla elokuussa 10,2kg lohi. Hieman jo tummunut asentokala otti lohisuvannosta kuparikierteellä tehtyyn Pilikkuun. Myös poikani Juuson tekemä Pilikku oli meillä, isä Nilssin kanssa oikea luottokampe silloin elokuussa. Viisi kalaa oli perhon saldo. Kesä 2005 oli Tenolla Pilikun kesä Suosittelen Pilikkua kun ilma on pilvessä. Vesisateella se on jo varma, kun sitoo kimalle sarvet. Myös sumulla, sinisillä sarvilla on pyytävä peli parhaasta päästä. Asentokaloille kannattaa tarjoilla kupari kierteellä. Kierteestä sen verran, tiheäkierre kiihottaa tinttejä ja harvakierre lohia! Terveisin Jouni Lukkari

14 14 Koukku 4 kaksihaarainen tai 6-8 kolmihaarainen Perä Keltainen silkki Pyrstö Crest Vyö Riikinkukko Fluori vihreä silkki 1/6 osaa, pinkki Runko silkki 2/6 osaa, musta silkki 1/2 osaa Kierre Hopea, mustalle osalle Musta kukko puolitettuna mustalle Runkohäkilä osalle Siipi Alla punainen vasikka, päällä musta vasikka Posket Viidakkokukko Sarvet Flashabou Accent Silver (tarvittaessa) Pää Musta Myös siivessä on käytetty punaista oravaa vasikan tilalla. Sarvina on käytetty flashbou siikasta.

15 15 Juhannus kaloja Pilikun pettämiä elokuun ensimmäisellä luvalla

16 16 RUUNAAN KOSKET SYKSYN KERHORETKEN KOHDE Ruunaan retkeilyalue sijaitsee rajan pinnassa Lieksan itäosassa. Pääosin Venäjän puolelta vetensä keräävä Lieksanjoki virtaa lukuisten järvien ja erämaiden läpi kohti Pielistä. Vesi on hieman humuksen värjäämää, mutta puhdasta. Alueen järvillä voi harrastaa viehekalastusta ja retkeilijöille on runsaasti vaellusreittejä, mutta perhokalastajia kiinnostaa luonnollisesti kosket. Niitä löytyykin Ruunaalta noin 8 km. Joki on iso ja kosket ovatkin syviä, vuolaita ja leveitä, eikä vastarannan kalastajat juurikaan häiritse toisiaan. Joki virtaa erämaassa, eikä rannoilla ole asutusta. Kalastajien ja retkeilijöiden käytössä on useita laavuja ja nuotiopaikkoja ja joen ylityskin onnistuu muutamasta kohdasta. Siikakosken yli on rakennettu riippusilta, mitä pitkin ylitys on helpointa. Ruunaan ylimmät kosket eli Paasikoski ja Haapavitja ovat luontaisen kalaston aluetta, jonne istutetaan taimenen pienpoikasia ja satunnaisesti pyyntikokoisia taimenia. Alueella on yhden harjuksen tai taimenen kiintiö/lupa. Omat kokemukseni tästä alueelta ovat vähäiset ja nekin monen vuoden takaa. Haapavitja laskee Neitijärveen ja siitä vedet jatkavat lyhyen Neitikosken kautta Kattilajärveen. Neitikoski on jo normaalia virkistyskalastusaluetta, minne istutetaan säännöllisesti pyyntikokoisia taimenia ja kirjolohia. Neitikosken läheisyydessä on leirialue ruokailupalveluineen ja runsaasti vuokrattavia mökkejä. Tämän vuoksi lyhyt koski onkin ajoittain melko ruuhkainen. Kattilajärven vedet laskevat Kattilakosken kautta Murroojärveen. Kattilakoski on vuokrakoski ja tarkoitettu lähinnä isommille seurueille. Tavallisella Ruunaan koskikalastusluvalla ei Kattilakoskella saa kalastaa. Näistäkään koskista ei allekirjoittaneella ole omakohtaisia kokemuksia. Sitten alkaa koskialueen suosituin kalastusalue ja sen ensimmäinen koski on Murrookoski Koski on lyhyt ja vuolas ja erityisesti sen pitkä niska-alue on perhokalastajien suosiossa. Murroojärven taimenet tulevat yöllä niskalle ruokailemaan ja niinpä varhaiset aamuhetket kosken niskalla voivat antaa melkoisen yllätyksen. Vuolaassa koskessakin on muutama makoisa peili, joista kalan voi tavoittaa.

17 17 Noin 700 m:n pituisen nivamaisen virran jälkeen alkaa pitkä Siikakoski, joka on myös koskikalastusalueen alin koksi. Sen niska on erityisesti paikallisten kalastajien suosiossa ja on illan alkaessa hämärtää melkoisella varmuudella hyvin miehitetty. Koski on kuitenkin pitkä ja molempien rantojen ollessa käytössä alueelle mahtuu helposti paljonkin kalastajia. Oma suosikkialueeni näkyy yllä olevassa kuvassa eli Siikakosken yläosan mutka. Sen molemmilta rannoilta olen saanut lukuisia kirjolohia ja taimenia. Kuvan peilin alaosasta iski muutama vuosi sitten sellainen mörkö perhoon, että olisi varmasti ollut ennätyskalani, jos vain olisin sen ylös saanut. No pääsinpähän ainakin hetken aikaa pitelemään. Kahlaaminen Ruunaan koskilla on virran vuolauden ja pohjan takia monessa paikassa mahdotonta, mutta osin tarpeetontakin. Rannat ovat melko syviä ja monin paikoin kalastamaan pystyy helposti rantakiviltäkin. Perhoista tulee eniten käytettyä oranssi-mustia painotettuja perhoja, varsinkin jos tavoitteena on kirjolohi. Taimenille kelpaa omien kokemusteni perusteella hyvin ainakin ruskeat streamerit, mutta tavalliset taimenperhotkin varmaan toimisivat hyvin. Moni perhokalastaja näyttää ainakin niska-alueilla käyttävän hyvällä menestyksellä myös pieniä nymfejä ja larvoja, vaikka itselläni ne tahtovat jäädä rasiaan. Normaalissa keliolosuhteissa saalisvarmuus Ruunaan koskilla onkin hyvä ja itsekin olen useita kertoja saanut kiintiön täyteen, mutta mahtuu sekaan kokonaan saaliittomiakin reissuja. Kesäaikana (touko-lokakuu) koskialueelle istutetaan pyyntikokoista kalaa viikoittain ja usein ne suoritetaan veneellä koskea laskien. Näin kalat jakaantuvat tasaisesti koskiin. Talviaikana istutuksia ei tehdä. Luontainen harjuskantakin koskissa on, mutta ainakin näillä alimmilla koskilla harjus on melko harvinainen saalis. Aikaisemmin koskikalastuskausi Ruunaalla on jaettu kesäkauteen ja halvempaa talvikauteen, mutta tämän vuoden alusta lähtien tämä jako näyttää poistuneen. Koskilla on taimenen syysrauhoitus kumottu ja kalastaa voi läpi vuoden. Vain klo on lyhyt rauhoitusjakso. Vuorokausilupa maksaa 10 ja sillä saa ottaa kolme lohikalaa. Alueella on kalastusalueen päätöksella poikkeavat alamitat ja ne ovat taimen 45 cm, harjus 35 cm ja kuha 45 cm. Lisää tietoa alueen kalastuksesta ja lupien myyjistä löytyy osoitteesta Olavi Huotari

18 18 KERHON MÖKKI Kerholla on 6 hengen saunamökki Inarinjärven eteläosassa Nanguvuonon Kenkäniemessä. Mökki on kooltaan 55 neliömetrin suuruinen ja siihen kuuluu tupa, kamari ja sauna sekä tarpeelliset ulkorakennukset. Pihassa on myös nuotiopaikka savustuspönttöineen. Mökillä on petipaikkoja kuusi, ruoka tehdään kaasuliedellä ja lämmitys puukaminalla. Kesällä vesi tulee paineella letkua pitkin lähteestä. Kylmäsäilytystilana on lähteen puron läheisyyteen upotettu kannellinen iso suurtalouskäytössä ollut happoteräskattila. Ajo-ohje: Ivalosta Nellimintietä noin kahdeksan kilometriä, käännytään vasemnmalle, tienviitta Veskoniemi. Veskonniementietä noin 5,5 kilometriä, käännytään oikealle, tienviitassa Mattilan puutarha, ollaan Nanguniemeen johtavalla tiellä, matkaa satamaan on noin 11,5, kilometriä. Noin 3 kilometriä ennen satamaa kääntyy metsäautotie oikealle jota pitkin pääsee mökin tuntumaan. Aikaisemmin autolla pääsi noin 50 metrin päähän mökistä, mutta syksyllä 2005 tietä jatkettiin mökin pihaan saakka. Mökkiläisten käytössä on neljä soutu/moottorivenettä ja 9 hv moottori. Uusin vene on vajaan kolmen vuoden ikäinen Kala-Palta. Kalavedet alkavat heti omasta rannasta ja laiturilta näkyvä vesialue on erittäin hyvää uisteluvettä. Mökin edustalla olevien saarten ympäristöt ovat seisovan veden perhokalastajalle otollisia ison siian ja harjuksen pyyntipaikkoja. Mökin läheisyydessä olevat lammet ovat oivallisia ahvenen rantaongintapaikkoja. Mökin vuokraan sisältyy lisäksi kalastuslupa neljälle pohjaverkolle. Lisätietoja mökistä ja sen vuokrauksesta antaa mökki-isäntä Antero Mikkonen puh: ja

19 19 Kajaanin Perhokerhon kirjasto Kirjat 1. Kalamiehen tietokirja osat WSOY 2. Perhokalastus ja vesiperhoset - Juha Vainio 3. Perhokalastus,perhot ja perhonsidonta - W.Aunesluoma 4. Oivallinen onkimies - Izaak Walton 5. Oivalliset ottiperhot - Juha Pusa 6. Urheilukalastajan käsikirja - M.J.Särömaa 7. Vanhat suomalaiset lohiperhot - L.Syrjänen 8. Perho-onginnan perusteita - T.Mäkinen 9. Perhokalastuksen perustieto - T.Mäkinen 10. Tapiola perhokalastus - Weiln/Göös 11. World freshwather game fishing - John Buckland 12. Flies for trout - Dick Stewart 13. Flies for atlantic salmon - Dick Stewart 14. Hand crafting a graphite fly rod - L.A.Garcia 15. Euroopan hyönteisopas - Michael Chinery 16. Flies of the nortwest - Irland Fishing Club 17. Streamerit - T.Ronkainen 18. Konsulin kuvat - Kainuun museo 19. Elämäni perhot - E. Norell 20. Perhokalastajan vuosi - E. Norell 21. Seikkailuja pohjolasta - Lintunen/Tiainen 22. Suomalaiset uistimet - T. Hyytinen 23. Perhovaliot - Oliver Edwars 24. Onkikalastuksen opas - Iku Turso 25. Lohen lumoissa - Kauno Peltoniemi 26. Suomen kalastavimmat perhot - Juha Pusa 27. The art of tying the dry fly - Skip Morris 28. Uistinkalastus - J.P.Hansen 29. Merilohi - E.Pulliainen 30. Atlantic Salmon - Joseph Bates 31. Caddis super hatches - Carl Richards 32. Tenon tarinat - M.Särömaa /T.Ronkain. 33. Taimenen perhokalastus - Janne Nyblom 35. Suomen kalat - Lauri Koli 36. The fly tier`s benchside referense - Ted Leeson / Jim Schollmeyer 37. Hauenkalastus - Görän Cederberg 38. SUKL 75 vuotis juhlakirja 2 kpl - Suomen Urheilukalastusliitto 39. Perhokalastus Tenon Alakönkäällä - Nivalan urheilukalastajat 40. Perhokalastajan käsikirja - M.Greenhalgh / D.Ovenden 41. Lohiyö Tenolla - Matti Kettunen 42. Perhokalastus - Veikko Hiltunen 43. Lohivaapun valintaopas - Mauno Boganott / Juha Jormalainen 44. Taimen-elintavat, kalastus ja suojelu - Jukka Halonen 45. Kuusingin Taimenperhot - Tero Ronkainen 46. Nymph fly-tying techniques - Jim Schollmeyer 47. Fly fishinng on trout lakes - Skip Morris & Brian Chan 50. Swimming salmon fly - Risto Asikainen 51. Trout Stream Fly-Fishing - Harry Murray 52. American Fly Tying Manual - Dave Hughes 53. Modern Atlantic Salmon Flies - Paul C. Marriner 54. Patent Patterns - Jim Schollmeyer 55. Mayfilies "Top to Bottom" - Shane Stalcup 56. Pop Fleyes - Ed Jaworowski and Bob Popovica 57. Linnan virran tuolla puolen - Kalle Sillman ja Pieti Aulis 58. Tunturi kalastuksia - Sulo Tiainen 59. Valikoituja lohiperhoja Mikko Halonen MUUT JULKAISUT 1. Kymmenen vuoden resptit - Kaj.Perhokerho 2. Eränkäviät 5 kpl kirjaa - 3. Hyönteis kortit - John Goddard 4. Perho pelikortit - 5. Ei se väliä, saako tai olen saamatta - Sukl julkaisu 6. Castingurheilun käsikirja - Carl - Olof Granfelt LEHDET 1. Urheilukalastus lehti - Jatkuva tilaus 2. Perhokalastus lehti - Jatkuva tilaus 3. Atlantic salmon review - Jatkuva tilaus 4. Pohjolan Perhokalastajat - Jatkuva tilaus KALAPAIKKAOPPAAT 1. Kalalla Kainuussa - S.Yli-Lonttinen 2. Kalalla Iijoen vesillä - S.Yli-Lonttinen 3. Pyhäjoen Kalapaikkaopas - S.Yli-Lonttinen 4. Simojoen Kalapaikkaopas - S.Yli-Lonttinen 5. Kuhmon Kalapaikkaopas - S.Yli-Lonttinen 6. Suomussalmen Kalapaikkaopas - S.Yli-Lonttinen 7. Oulujärvi Kalapaikkaopas - S.Yli-Lonttinen 8. Sotkamo - Vuokatti kalapaikkaopas - S.Yli-Lonttnen John Veniard oppaat 1. Fly tying for the beginner - 2. How to tie flies sea fishing - 3. Fifty salmon fly dressings - 4. Wet flies - 5. Dyeing - 6. Hair wing flies & Streamer flies - 7. Still water flies and lures - CD-ROM 1. Art of fly tying - Fly Fisherman 2. Pohjolanperhot - Suomenkielinen SUKL 3. Perhokalastuslehden julkaisemat perhot - Perhokalastuslehti 4. Urheilukalastuslehden julkaisemat perhot sekä - Suomen Perhorekisteriin kirjatut perhot SUKL 5. Matti Tiitolan kertomuksia Teppo Aulanko VIDEOT 1. Fly Fishing Atlantic Salmon - Jim & Kelly Watt s 2. Yksityisetsivä P. Starlowen kalajuttu - 3. Täkyraksi uistelu I - 4. Essettial Skills Wihth - Oliver Edwards 5. Catch & Release - 6. Gaulas Solv - Norjalainen 7. Fugbindning med rävsvans perhoja ketunkarvasta - Ruotsalainen 8. Perhonsidonta Harjusperhot - Veli Autti 9 Perhonsidonta Lohiperhot - Veli Autti 10 Taimenen koskikalastus perholla - Autti/ Salonen/ Romanainen 1. Diasarja Erkki Vaalaman Tenosarja / Klassiliset lohiperhot 1. Matti Tiitolan Muistiinpanoja / perhoreseptit 2 Pertti Palon perhoreseptit om.ari Partanen 3. Toivo Mäkisen reprtaasit Onkimiehen matkassa Hankimme Perhokerhon kirjastoon uusia kirjoja, kalastusvideoita sekä perhonsidontaa ja perhoja sisältäviä CD-ROM:puja. Kajaanin Perhokerhon jäsenillä on mahdollisuus lainata kerhon kirjallisuutta ym. kerhon tuotteita laadittujen ohjeiden mukaisesti. Mikäli haluat kirjoja lainata, soitto alla olevaan numeroon. Ari Partanen sähköposti ari.partanen@kajaani.net Puh

20 20 YHTEYSTIETOJA: puheenjohtaja Kimmo Virtanen puh: sähköposti: varapuheenjohtaja Olavi Huotari puh: sähköposti: jäsen Kare Lappalainen puh: sähköposti: jäsen Jarmo Lempinen puh: varajäsen Markus Heikkinen puh: sähköposti: varajäsen Jorma Mikkonen puh: sähköposti: varajäsen Unto Komulainen puh: sähköposti: sihteeri Juha Väisänen puh: sähköposti: rahastonhoitaja Markus Heikkinen puh: sähköposti: mökki-isäntä Antero Mikkonen puh: kaluston- ja kirjastonhoitaja Ari Partanen puh: sähköposti: