Sepelvaltimokohtauksen. ja sepelvaltimoiden angioplastian yhteydessä. vuotokomplikaatiot
|
|
- Minna Hukkanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TEEMA TROMBOOSI LUKU 9 Sepelvaltimokohtauksen ja sepelvaltimoiden angioplastian vuotokomplikaatiot PIRJO MUSTONEN JONNA SALONEN Tiivistelmä Akuutin sepelvaltimotautikohtauksen hoidon kehittyminen on viime vuosikymmeninä selvästi parantanut potilaiden ennustetta. Tehokas antitromboottinen lääkitys on samalla kuitenkin lisännyt vuotoriskiä. Nykyisin 1 10 % sepelvaltimokohtauspotilaista saa merkittävän vuotokomp likaation. Verenvuoto heikentää potilaan ennustetta. Iskemian uusiutumisen ja kuoleman riski lisääntyy todennäköisesti vuodon aiheuttaman hypovole- mian, verenpaineen laskun, anemian, antitromboottisen hoidon tilapäisen keskeytymisen ja ilmeisesti myös verensiirtojen vaikutuksesta. Vaikka yhteys vuotojen ja kuolleisuuden välillä on selkeä, ei se kuitenkaan aina välttämättä tarkoita suoranaista syy-seuraus-suhdetta. Tässä kirjoituksessa käsitellään sepelvaltimokohtauksen ja sepelvaltimoiden angioplastian yhteydessä ilmenevien vuotojen esiintyvyyttä sekä merkittävimpien vuotojen, aivoverenvuodon, suolistovuodon ja retroperitoneaalivuodon, ehkäisyä ja hoitoa. Kuva 1. Merkittävän vuodon kriteeristön erojen vaikutus lääkehoitojen vertailuun (1). VIITE 1 Steinhubl SR, Kastrati A, Berger BP. Variation in the defi nitions of bleeding in clinical trials of patients with acute coronary syndromes and undergoing percutaneous coronary interventions and its impact on the apparent safety of antithrombotic drugs. Am Heart J 2007;154: Sydänääni 2008 n 19:2A Teemanumero n Tromboosi
2 Miten merkittävä vuoto määritellään? Merkittävä vuoto voidaan määritellä monin tavoin, mikä mutkistaa tämän aihepiirin käsittelyä (taulukko 1). Määritelmien erot, paitsi että ne vaikuttavat vuotokomplikaatioiden ilmoitettuun esiintyvyyteen, vaikeuttavat myös lääkehoitojen vertailua (kuva 1). Kaksi yleisimmin käytettyä vuotoluokittelua ovat Thrombolysis In Myocardial Infarction (TIMI) ja Global Use of Strategies to Open Occluded Coronary Arteries (GUSTO). Molemmat on kehitetty alun perin sydäninfarktin liuotushoidon vaikutusten arvioimiseen, mutta niitä on sittemmin käytetty luokittelemaan vuotoja myös sepelvaltimokohtaus- ja angioplastiatutkimuksis- Tutkimus Merkittävän (major) vuodon kriteerit STEMI TIMI, faasi I TIMI 7, 8, 11B GUSTO Kallonsisäinen vuoto Vuotoon liittyvä hemoglobiinin lasku >50 g/l Hematokriitin lasku >15 % Verensiirto 1 yks. punasoluja Kallonsisäinen vuoto Vuotokuolema Sydäntamponaatio Vuotoon liittyvä hemoglobiinin lasku 30 g/l Hematokriitin lasku >15 % Verensiirto 1 yks. punasoluja Kallonsisäinen vuoto Verensiirron tarve Hemodynamiikkaan vaikuttava ja hoitoa vaatinut vuoto NSTEMI ACUITY CURE OASIS-5 Kallon- tai silmänsisäinen vuoto Hemoglobiinin lasku 40 g/l, jos ei selvää vuotokohtaa Hemoglobiinin lasku 30 g/l, jos selvä vuotokohta Verensiirto 5 cm hematooma Leikkaus tai toimenpide vuodon hoitamiseksi Oireita aiheuttava kallonsisäinen vuoto Hemoglobiinin lasku 50 g/l Verensiirto 4 yks Kuolemaan johtava vuoto Leikkaus vuodon hoitamiseksi Hemodynamiikkaan vaikuttava vuoto Näön menetykseen johtava silmänsisäinen vuoto Oireita aiheuttava kallon- tai silmänsisäinen vuoto tai retroperitoneaalihematooma Verenvuotoon liittyvä hemoglobiinin lasku 30 g/l Verensiirtoon johtava vuoto, 2 yksikköä punasoluja Kuolemaan johtava vuoto Taulukko 1. Merkittävän vuodon erilaisia kriteereitä (1). Sydänääni 2008 n 19:2A Teemanumero n Tromboosi 45
3 sa ja rekistereissä. Näyttää siltä, että molemmat näistä kriteeristöistä pystyvät erottelemaan kuolleisuutta lisääviä vuotoja. VIITE 2 Moscucci M, Fox KA, Cannon CP, Klein W, Lopez-Sendon J, Montalescot G, White K, Goldberg RJ: Predictors of major bleeding in acute coronary syndromes: the Global Registry of Acute Coronary Events (GRACE). Eur Heart J 2003; 24: VIITE 3 Motivala AA, Tamhane U, Saab F, Li j, Roges E-.K, Froehlich J, Moscucci M, Eagle KA, Gurm HS. Temporal trends in antiplatelet/antithrombotic use in acute coronary syndromes and in-hospital major bleeding complications. Am J Cardiol 2007;100: Vuotojen esiintyvyys sepelvaltimokohtauspotilailla Edellä esitetyn valossa on selvää, että merkittävän vuodon määritelmä vaikuttaa kirjallisuudessa kuvattujen sepelvaltimokohtauspotilaiden vuotokomplikaatioiden määrään. Myös angioplastialla hoidettujen potilaiden osuus eri potilasaineistoissa vaihtelee ja tämä vaikuttaa vuotojen esiintyvyyteen, sillä konservatiivisesti hoidetuilla potilailla vuotoja on vähemmän (2). Yhden suuren yliopistosairaalan yli potilaan aineistossa merkittävä vuoto ilmaantui sairaalahoidon aikana 6 % kaikista ja 8 % angioplastialla hoidetuista sepelvaltimokohtauspotilaista (3). Kliinisissä lääketutkimuksissa merkittävän (major) tai vaikean (severe) vuodon esiintymistiheys on edellä mainitut rajoitukset huomioiden vaihdellut välillä < 1 % 10 % (4 6) (kuvat 2 ja 3). Elävän elämän potilailla merkittävien vuotojen määrä on suurempi kuin lääketutkimuksissa. Esimerkiksi on kuvattu, että jopa niillä tavanomaiseen tapaan sairaalassa hoidetuilla sepelvaltimokohtauspotilailla, jotka olisivat täyttäneet CUREtutkimukseen valintakriteerit, vuotoriski oli nelinkertainen CURE-tutkimusaineistoon verrattuna (7). Vuotoriski oli vielä tätäkin suurempi mikäli hoidettiin potilaita, jotka olisi poissuljettu tutkimuksesta. Sama ilmiö on havaittavissa myös rekisteriaineistoissa (2, 8). Yksi syy vuotojen suurempaan määrään saattaa olla se, että lääketutkimuksissa hoidon seuranta ja yksilöllinen räätälöinti toteutuu paremmin. VIITE 4 Rao SV, Eikelboom JA, Granger CB, Harrington RA, Califf RM, Bassand J-P. Bleeding and blood transfusion issues in patients with non-st-segment elevation acute coronary syndromes. Eur Heart J 2007;28: VIITE 5 Yusuf S, Mehta SR, Chrolavicius S, Afzal R, Pogue J, Granger CB, Budaj A, Peters RJ, Bassand JP, Wallentin L, Joyner C, Fox KA. Comparison of fondaparinux and enoxaparin in acute coronary syndromes. NEJM 2006; 354: VIITE 6 Yusuf S, Zhao F, Mehta SR, Fox KK. Effects of clopidogrel in addition to aspirin in patients with acute coronary syndromes without ST-segment elevation. NEJM 2001; 345: Major vuotojen mä ärä usea ssa kliinise ssä NS TE-ACS-tutkimuksissa, % Kuva ( Rao 2. Merkittävien et al.) vuotojen määrä useassa kliinisessä sepelvaltimokohtauspotilaiden lääketutkimuksessa, % (4). (Gu tehty tierrez angioplastia. MJ ym. Erot J Throm voivat b selittyä Thrompotilaasta bo lysi s 20 ja 04 toimenpiteistä ;18 : joh- ) Veren Kuva 3. siirtoa Verensiirron saaneiden saaneiden osuuosuus s po tilaista, niistä STEMI-potilaista, joille teht y PCjoille I. Erot voivat selittyä po tilaasta ja toime npitei stä johtuvilla syillä. Elävän elämän potilailla merkittävien vuotojen määrä on suurempi tuvilla syillä kuin(9). kliinisissä tutkimuksissa. Esimerkiksi Mortensenin tutkimuksessa ACS:n sairaalahoidon aikaiset vuotokomplikaatiot ovat merkittävä myös niiden NSTE-ACS potilaiden jotka olisivat täyttäneet CUREtutkimuspotilaiden 46 kriteerit, vuotoriski oli 4-kertainen CURE- tehdään PCI, lisää Sydänääni se edelleen 2008 vuotoriskiä n 19:2A Teemanumero niihin ACS-potilaisiin n Tromboosi ongelma, tehtiin sepelvaltimotoimenpide tai ei. Jos ACS-potilaalle tutkimusaineistoon verrattuna (Mortensen et al.). Taulukko 2. Vuotoriski verrattuna, joille toimenpidettä ei tehdä (Moscucci et al.). Esimerkiksi Motivalan 3193 ACS-potilaan aineistossa merkittävä vuoto ilmaantui
4 VIITE 7 Mortensen J, Thygesen SS, Johnsen SP, Vinther PM, Kristensen SD, Refsgaard J. Incidence of bleeding in real-life acute coronary syndrome patients treated with antithrombotic therapy. Cardiology 2008;111: VIITE 8 Bhatt DL, Roe MT, Peterson ED, Li Y, Chen AY, Harrington RA, Greenbaum AB, Berger PB, Cannon CB, Cohen DJ, Gibson CM, Saucedo JF, Kleinman NS, Hochman JS, Boden WE, Brindis RG, Peacock WF, Smith SC Jr, Pollack CV Jr, Gibler WB, Ohman EM. Utilization of early invasive management strategies for high-risk patients with non-st-segment elevation acute coronary syndromes: results from the CRUSADE Quality Improvement Initiative. JAMA 2004; 292: Muuttuvat lääkehoitokäytännöt vaikuttavat vuotojen esiintymiseen Sepelvaltimokohtauksen antitromboottinen lääkehoito on vuosien kuluessa muuttunut. Merkittäviä vuotokomplikaatioita oli edellä mainitussa pohjoisamerikkalaisessa tutkimuksessa selvästi vähemmän vuosina kuin vuosina (3). Tulos oli sama koko tutkimusryhmässä ja myös mikäli angioplastial la hoidettuja potilaita tarkasteltiin erikseen (kuva 4). Syyksi vuotojen vähenemiseen on arveltu lääkehoitokäytäntöjen muutoksia: tutkimusjakson aikana siirryttiin sairaalassa painon mukaiseen hepariiniannosteluun, hepariinihoidon kestoa lyhennettiin, siirryttiin käyttämään aikaisempaa enemmän bivalirudiinia ja trombolyysin käyttö väheni. Vuoden 2002 jälkeen merkittävät vuotokomplikaatiot jälleen jonkin verran yleistyivät tässä potilasryhmässä ilmeisesti GP IIb/IIIa- estäjälääkityksen lisääntyneestä käytöstä johtuen. Elektiivinen PCI Jos sepelvaltimoiden angioplastia tehdään kiireettömästi ja ennalta suunnitellusti, on vuotoriski pienempi kuin päivystystoimenpiteissä. 0,3 1,5 %:ssa elektiivisistä toimenpiteistä potilas saa TIMI- tai GUSTOkriteerein määritettynä merkittävän, moderaatin tai vaikean vuodon (10). Kuka vuotaa? VIITE 10 Montalescot G, White HD, Gallo R, Cohen M, Steg PG, Aylward PEG, Bode C, Chiariello M, King III SB, Harrington RA, Desmet WJ, Macaya C, Steinhubl SR for the STEEPLE Investigators. Enoxaparin versus unfractionated heparin in elective percutaneous coronary intervention. NEJM 2006;355: Useassa tutkimuksessa on yhtäpitävästi havaittu, että korkea ikä, naissukupuoli, pieni ruumiinpaino, invasiiviset toimenpiteet ja munuaisten vajaatoiminta altistavat vuotokomplikaatioille. Näistä ja muista vuodolle altistavista tekijöistä kerrotaan tarkemmin tämän lehden luvussa PCI-potilaan vuotoriskin arviointi. Munuaisten toiminta tulisi huomioida annosteltaessa LMWHsekä GP IIb/IIIa -salpaajalääkitystä (tirofibaani tai eptifibatidi). Suuri osa sepelvaltimokohtauspotilaista saa näitä lääkkeitä liian suurina annoksina. VIITE 9 Gutierrez MJ, Aggarwal A, Gilbert K, Sobel BE, Dauerman HL. Bleeding complications after contemporary pharmacoinvasive therapy for ST elevation myocardial infarction. J Thromb Thrombolysis 2004;18: Motivala et al, Am J Cardiol 2007 Kuva 4. Merkittävien vuotojen vuosittainen esiintyminen angioplastialla hoidetuilla sepelvaltimotautikohtauspotilailla Elektiivinen PCI suuressa yliopistosairaalassa (3). (Denardo SJ. Am Heart J 2005;149:138-44) 500 potilasta, retrospektiivinen. PCI trombosyyttiestäjillä, ei käytetty GP IIb/IIIa-estäjiä: 47 eptifibatidi, klopidogreeli ja ASA. Elektiivisiä toimenpiteitä. Vuodot TIMI-
5 sepelvaltimotautipotilaille ei voida suositella. Tutkimustiedon riittämättömyyden vuoksi näyttöön perustuvia ohjeita punasolusiirroista ja optimaalisesta hematokriittitasosta NSTE-ACS-potilaiden vuodon yhteydessä ei voida antaa. Tavallisimmat vuototyypit ACS-potilaalla Yleistä vuotojen hoidosta Vuotokohdat ACS Antitromboottinen lääkitys keskeytetään tromboosiriskistä huolimatta mikäli vuoto on runsasta tai muuten vaarallista. Verenkierron tilaa tuetaan nesteytyksellä ja tarvittaessa verenpainetta nostavalla lääkityksellä. Milloin punasolusiirto? Lievä tai kohtalainen anemia (Hb g/l) ei aiheuta sydänlihasiskemiaa mikäli sepelvaltimot ovat avoimia. Jos sepelvaltimoissa sen sijaan on merkittäviä ahtaumia, lieväkin anemia voi heikentää sydänlihaksen hapensaantia merkittävästi. Hoidon tavoitteena on nostaa hematokriitti sellaiselle tasolle, että kudosten hapensaanti on riittävää. Punasolusiirto on tähän tarkoitukseen ensisijainen keino, koska sepelvaltimokohtauspotilaiden akuutin anemian hoidosta esim. erytropoietiinilla ei ole olemassa mitään näyttöä. Punasolusiirto saattaa joidenkin tutkimusten mukaan kuitenkin paradoksaalisesti heikentää kudosten hapensaantia syystä, joka VIITE 11 ei ole täysin selvä. Mahdollinen osaselitys on Stamler JS, Jia L, Eu JP, säilytettyjen punasolujen typpioksidibiologian McMahon TJ, Demchenko IT, Bonaventura J, Gernert ja hapenluovutuskyvyn K, Piantadosi CA. Blood muutokset (11). flow regulation by Sepelvaltimotautipotilaiden punasolusiirrois- S-nitrosohemoglobin in the physiological oxygen gradient. ta on olemassa niukasti Science 1997;276: kliinistä tutkimustietoa. Tehdyt tutkimukset akuuttia sydänlihasiskemiaa tai sydäninfarktia sairastavilla potilailla antavat ristiriitaisia tuloksia rajasta, jonka yli hematokriittiä ei kannata korjata. Raja on viimeaikaisissa tutkimuksissa vaihdellut 25 %:sta 33 %:iin (4). Pidättyväiseen punasolusiirtopolitiikkaan näyttää liittyvän ei-tilastollisesti merkitsevä trendi parempaan ennusteeseen. Nykytiedon valossa voidaan sanoa, että aggressiivista punasolujen siirtoa stabiileille sepelvaltimotautipotilaille ei voida suositella. Tutkimustiedon riittämättömyyden vuoksi näyttöön perustuvia ohjeita optimaalisesta punasolusiirtokäytännöstä sepelvaltimokohtauspotilaiden vuodon yhteydessä ei voida antaa. Päätökset punasolusiirroista tehdään yksilöllisesti. Moscucci et al, Eur Heart J 2003 Kuva 5. Sepelvaltimokohtaukseen liittyvän vuodon tavallisimmat ilmenemismuodot (2). GI-vuoto GI-vuoto on merkittävä verihiutale-estäjä- ja antikoagulaatiohoitojen komplikaatio. ACS- ja koronaaritoimenpidepotilaiden GI-vuotojen esiintyvyyttä, riskitekijöitä, optimaalista hoitoa ja ennustetta on kuitenkin tutkittu yllättävän vähän. Tavallisimmat vuototyypit Käytettävissä olevan kirjallisuuden mukaan 3 % ACS-potilaista saa kliinisesti merkittävän GI-vuodon (Al-Mallah et al). GI-vuodon riskitekijöitä tässä tutkimuksessa olivat korkea ikä, naissukupuoli, Sepelvaltimokohtauksen aikana ilmaantuvan vuoto paikantuu tavallisimmin suolistoon tai pistoskohtaan (kuva 5). tupakoimattomuus, troponiinitaso, aikaisempi sydämen vajaatoiminta, diabetes ja hypertensio. GI-vuodon saaneet potilaat olivat kriittisemmin Suolistovuoto Maha-suolikanavan vuoto on merkittävä verihiutaleestäjä- ja antikoagulaatiohoitojen komplikaatio. Sepelvaltimokohtaus- ja angioplastiapotilaiden GI-vuotojen esiintyvyyttä, riskitekijöitä ja ennustetta on kuitenkin VIITE 12 tutkittu yllättävän vähän. Käytettävissä olevan kirjallisuuden mukaan 1-3 % sepelvaltimokohtaus- ja angioplastiapotilaista saa Al-Mallah M, Bazari RN, Jankowski M, Hudson MP. Predictors andf outcomes associated with gastrointestinal kliinisesti merkittävän bleeding in patients with acute maha-suolikanavavuodon (12, 13). Nämä potilaat coronary syndromes. J Thromb Thrombolysis 2007;1: olivat jo alun perin vaikeammin sairaita ja kuolleisuus oli moninkertainen. GI-vuodon taustalla saattaa olla paikallisia vuodolle VIITE 13 altistavia syitä kuten Helicobacter pylori -infektio. Protonipumpun estäjien (PPI) käyttö vähentää ylemmän ruoansulatuskanavan vuodon vaaraa (13). Tutkimusten mukaan noin viidesosa sepelvaltimokohtauspotilaista Chin MW, Yong G, Bulsara MK, Rankin J, Forbes GM. Predictive and protective factors associated with upper gastrointestinal bleeding after percutaneous coronary intervention: a case-control study. Am J Gastroenterol 2007;11: saa nykyisin PPI-lääkitystä 48 Sydänääni 2008 n 19:2A Teemanumero n Tromboosi 9
6 VIITE 14 (14). On huomattava, että omepratsolin on kuvattu Schreinen GC, Laine L, Murphy SA, Cannon CP. Evaluation of proton pump inhibitor use in patients with acute coronary syndromes based on risk vaikuttavan klopidogreelin metaboliaan (kts. tämän lehden luku 7), joten lääkevalmisteen valinnalla saattaa olla merkitystä. factors for gastrointestinal bleeds. Crit Pathw Cardiol 2007;4: Pistoskohdan vuodot Pistoskohdan lievät vuodot ovat tavallisia (15) (kuva 6). Pistoskohdan VIITE 15 vuodon todennäköisyyttä lisäävät tekijät on esitetty Andersen K, Bregendahl M, taulukossa 2. Kaestel H, Skriver M, Ravkilde J. Haematoma after coronary angiography and percutaneous Pseudoaneurysma coronary intervention via the femoral artery frequency and risk factors. Eur J Cardiovasc Nurs 2005;2: Punktion jälkeen reisivaltimon ja sitä ympäröivän sidekudoksen välille voi jäädä avoin yhteys. Tämän seurauksena muodostuu VIITE 16 veren täyttämä ontelo, jota kutsutaan pseudoaneurysmaksi. Levine GN, Kern MJ, Berger BP, Brown DL, Klein LW, Kereiakes DJ, Sanborn TA, MD, Jacobs AK, for the American Heart Association Diagnostic and Interventional Catheterization Committee and Council on Pseudoaneurysman esiintymistiheys vaihtelee kirjallisuuden mukaan välillä %. Suurimmassa osassa tutkimuksista esiintyvyys on noin 1 %, mutta insidenssi on Clinical Cardiology. huomattavasti suurempi, Management of Patients Undergoing Percutaneous Coronary Revascularization. Ann Intern Med. 2003; 139: jos kaikki potilaat ku- vannetaan (16). Pistosalueen arkuus on tavallinen oire. Doppler-ultraäänitutkimus tulee tehdä, mikäli nivusseudulla on tunnettavissa pulsoiva resistenssi ja/tai tältä alueelta kuullaan uusi sivuääni. Pienempiä pseudoaneurysmia yleensä vain seurataan. Suuria hoidetaan kompressiolla, trombiini-injektioilla, stenttigraftilla tai korjataan kirurgisesti. Retroperitoneaalivuoto Sydänkatetrisaation jälkeen kehittyvä retroperitoneaalivuoto on merkittävä, joskin kohtalaisen harvinainen Kirjallisuutta 91,1 % Kuva 6. Noin kymmenesosalle potilaista ilmaantuu reisivaltimon pistoskohtaan > 5 cm:n läpimittainen verenpurkauma, n=3 045 (15). Riskitekijä Taulukko 2. Paikallisen hematooman riskitekijöitä, femoralispunktio, hematooma >5 cm (15). komplikaatio: esiintyvyys eri aineistoissa vaihtelee 0.15 %:sta 0.7 %:iin (17 19). Kanyloinnin yhteydessä reisivaltimon takaseinämä saattaa perforoitua. Tämä on todennäköisempää, mikäli pistoksia joudutaan tekemään useita tai punktiokohta on korkealla VIITE 17 1,3 % 8,9 % Chan YC, Morales JP, Reidy JF, Taylor PR. Management of spontaneous and iatrogenic retroperitoneal haemorrhage: conservative management, endovascular intervention or open surgery? Int J Clin Pract 2007 OCT 19 (Epub ahead of print). Riskisuhde Arteriapunktioita >1 3,4 Naissukupuoli 2,6 LMWH ennen toimenpidettä 2,4 RR syst. toimenpiteen jälkeen >160 mmhg 1,6 Ikä >70 v. 1,4 BMI >25 1,4 VIITE 18 > 10 cm 5 10 cm Ei hematoomaa llis SG, Bhatt D, Kapadia S, Lee D, yen M. Whitlow PL. Correlates and outcome of retroperitoneal hemorrhage complicating percutaneous coronary intervention. Catheter Cardiovasc Interv 2006;67: Sydänääni 2008 n 19:2A Teemanumero n Tromboosi 49
7 VIITE 19 VIITE 20 Farouque HM, Tremmel JA, Raissi Shabari F et al. Risk factors for the development of retroperitoneal hematoma after percutaneous coronary intervention in the era of glycoprotein IIb/IIIa inhibitors and vascular closure devices. JACC 2005;45: Sherev DA, Shaw RE, Brent BN. Angiographic predictors of femoral access site complications: implication for planned percutaneous coronary intervention. Catheter Cardiovasc Interv 2005;65: Kuva 7. Monileiketietokonetomografia on hyvä diagnostinen tutkimus retroperitoneaalivuotoa epäiltäessä. VIITE 21 Nikolsky E, Mehran R, Halkin A, Aymong ED, Mintz GS, Lasic Z, Negoita M, Fahy M, Krieger S, Moussa I, Moses JW, Stone GW, Leon MB, Pocock SJ, Dangas G. Vascular complications associated with arteriotomy closure devices in patients undergoing percutaneous coronary procedures. A meta-analysis. JACC 2004; reisivaltimossa, inguinaaliligamentin yläpuolella (20). Retroperitoneaalivuodolle altistavat myös naissukupuoli mahdollisesti reisivaltimon pienemmän koon vuoksi, matala trombosyyttiluku ja antikoagulaatiohoidon yliannostelu. Sulkulaitteiden käytön vaikutuksesta vuotoriskiin on ristiriitaisia tutkimustuloksia (19, 21). Retroperitoneaalivuoto voi harvinaisena ilmaantua myös spontaa- Monileiketietokonetomografia on hyvä diagnostinen tutkimus retroperitoneaalivuotoa epäiltäessä. Retroperitoneaalivuodon oireet ja diagnostiikka Kuva 8. Retroperitoneaalivuodon oireita (19). nisti verenohennushoitoa saavalle potilaalle, erityisesti hepariini- tai LMWH-hoidon aikana. Retroperitoneaalihematooman oireet ja löydökset ovat epämääräisiä (kuvat 8 ja 9) ja aluksi myös hyvin 11 Retroperitoneaalivuoto Aortta Pistoskohta Arteria femoralis 50 Sydänääni 2008 n 19:2A Teemanumero n Tromboosi
8 Retroperitoneaalihematooman oireet ovat epäspesifejä ja aluksi myös hyvin vähäisiä ja tästä syystä diagnoosi viivästyy usein. Aluksi oireena voi olla lievä verenpaineen lasku ja/tai takykardia. Retroperitoneaalivuotoa tulisi epäillä, jos reisivaltimon kautta tehdyn intervention jälkeen ilmaantuu nivus-, kylki-, selkä- tai vatsakipua tai anemisoitumista. Vuoto voi aiheuttaa myös n. femoraliksen pinneoireita kuten alaraajaan kipua, lihasheikkoutta tai tunnottomuutta. jos vuoto jatkuu tehokkaasta konservatiivisesta hoidosta huolimatta, jos toimenpideradiologiaan ei ole mahdollisuutta tai sillä ei onnistuta tyrehdyttämään vuotoa, tai jos lihasaitio-oireyhtymä uhkaa (17). On tärkeää, että mahdollinen hyytymistekijöiden vaje korjataan ennen kirurgiaa. Jos retroperitoneaalivuotopotilasta ei hoideta asianmukaisesti, kuolleisuus on huomattavaa (4 10 %) (19, 20). Retroperitoneaalihematooman löydöksiä. Farouque et al, J Am Coll Cardiol 2005 Kuva 9. Retroperitoneaalivuodon löydöksiä (19). CT-tutkimus on käytännössä paras diagnostinen kuvantamismenetelmä retroperitoneaalivuotoa epäiltäessä. MRI-tutkimusta voidaan myös käyttää. Hemodynaamisesti epästabiileilla potilailla kannattaa tehdä päivystyksellinen DS-angiografia, jonka yhteydessä vuotokohta voidaan saman tien hoitaa endovaskulaarisesti. Retroperitoneaalivuodon hoito vähäisiä ja tästä syystä diagnoosi viivästyy usein. Alkuoireena voi olla lievä verenpaineen lasku. Retroperitone- 12 aalivuotoa tulisi epäillä, jos reisivaltimon kautta tehdyn toimenpiteen jälkeen ilmaantuu nivus-, kylki-, selkä- tai vatsakipua tai hemoglobiini laskee. Vuoto saattaa aiheuttaa myös femoralishermon pinneoireita kuten alaraajaan kipua, lihasheikkoutta tai tunnottomuutta. Tietokonetomografiatutkimus on käytännössä paras kuvantamismenetelmä retroperitoneaalivuotoa epäiltäessä (kuva 7). MRI-tutkimusta voidaan myös käyttää. Jos potilas on hemodynaamisesti epävakaa suositellaan päivystyksellistä DS-angiografiaa, jonka yhteydessä vuotokohta voidaan saman tien hoitaa endovaskulaarisesti. Retroperitoneaalivuodon hoito Retroperitoneaalivuodon optimaalisesta hoidosta ei ole vahvaan näyttöön perustuvaa tietoa: aiheesta on julkaistu ainoastaan tapausselostuksia ja pieniä potilassarjoja. Nykykäsityksen mukaan suurin osa hemodynaamisesti stabiileista retroperitoneaalivuotopotilaista voidaan hoitaa konservatiivisesti nesteytyksellä, verensiirrolla ja korjaamalla mahdollinen hyytymishäiriö. Endovaskulaarisia toimenpiteitä kuten selektiivistä valtimoembolisaatiota tai stenttigraftin asettamista vuotavaan suoneen käytetään enenevässä määrin. Välittömään endovaskulaariseen tutkimukseen kannattaa VIITE 22 edetä, jos potilaan tila ei stabiloidu 24 tunnin sisällä saaduista yli neljästä pu- AS et al. Percutaneous Panetta T, Sclafani SJ, Goldstein nasoluyksiköstä huolimatta (tai 48 tunnin sisällä yli for massive bleeding from transcatheter embolization kuudesta punasoluyksiköstä) (22). Avokirurgiaa 1985;25: pelvic fractures. J Trauma tarvitaan harvoin: silloin, Aivoverenvuoto Aivoverenvuoto on ennus teeltaan huono, mutta onneksi harvinainen vuotokomplikaatio. Sepelvaltimoiden angioplastian jälkeen aivoverenvuoto ilmaantuu %:lle (23). Vanhuksilla antitromboottisen hoidon aikaisen VIITE 23 aivoverenvuodon riski on Delialgyris EN, Upadhya B, suurempi kuin nuoremmilla: tämän taustalla on Kutcher MA, Rismeyer JS, Applegate RJ, Kontos JL, usein paikallisia vuodolle Sane DC. Safety of abciximab altistavia syitä kuten aivojen valkean aineen mik- of patients with previous administration during PCI roangiopatia, amyloidiangiopatia ja mikrovuodot. 2005;3: stroke. J Thromb Thrombolysis Muita aivoverenvuodolle altistavia tekijöitä ovat hoitamaton verenpainetauti, erityisesti jos systolinen verenpaine on yli 160 mmhg. Verenpaineen hoito vähentää vuotoriskiä merkittävästi. Antikoagulaatiohoidon kumoamista aivoverenvuodon yhteydessä käsitellään tämän lehden luvussa 10. Vuotokomplikaatioiden ehkäisy Vuotokomplikaatioita tulee pyrkiä ennaltaehkäisemään, koska vakava vuoto heikentää oleellisesti ennustetta. Antitromboottisten lääkkeiden (erityisesti GP IIb/ IIIa -estäjien ja LMWH:n) annosteluun tulisi kiinnittää huomiota. Munuaisten toiminnan taso tulisi huomioida näitä lääkkeitä käytettäessä, koska jopa lievä tai keskivaikea munuaisten vajaatoiminta lisää vuotoriskiä selvästi (taulukko 3). Sekä LMWH:n että GP IIb/IIIa -estäjien yliannostelu ja tämän seurauksena merkittävästi lisääntynyt vuotoriski on tavallista erityisesti iäkkäillä potilailla. Sydänääni 2008 n 19:2A Teemanumero n Tromboosi 51
9 Ensimmäiset 48 tuntia normaali annos Viides ja sitä seuraavat annokset yksilöllisesti kreatiniinipuhdistuman mukaisesti (Cockroft-Gaultin kaavalla laskettuna) Krea-cl (ml/min) Osuus normaalista vuorokausiannoksesta 50 1, , , , ,3 Taulukko 3. Suositus enoksapariinin annostelusta munuaisten vajaatoimintapotilailla (24). VIITE 24 Barras MA, Duffull SB, Atherton JJ, Green B. Individualized compared with conventional dosing of enoxaparin. Clin Pharmacol Ther 2007; Oct 10.Epub ahead of print. Lisätutkimusta siitä, tulisiko uudempia antikoagulantteja bivalirudiinia tai fondaparinuuksia käyttää systemaattisesti vuotoherkillä potilailla perinteisempien hoitojen asemesta, tarvitaan.n Pirjo Mustonen LT, apulaisylilääkäri Suomen Punainen Risti, Veripalvelu Kivihaantie Helsinki pirjo.mustonen@veripalvelu.fi Jonna Salonen LL, erikoistuva lääkäri Kymenlaakson keskussairaala Kotkantie Kotka jonna.salonen@kymshp.fi 52 Sydänääni 2008 n 19:2A Teemanumero n Tromboosi
Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?
Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,
LisätiedotGeriatripäivät 2013 Turku
Eteisvärinäpotilaan antikoagulanttihoidon nykysuositukset Geriatripäivät 2013 Turku Matti Erkko OYL/Kardiologi TKS sydänpkl Normaali sinusrytmi ja eteisvärinä 2 2 Eteisvärinä on yleinen Eteisvärinä aiheuttaa
LisätiedotKiireellisen angiografian aiheet Ayl Jyri Koivumäki
Kiireellisen angiografian aiheet 27.11.2015 Ayl Jyri Koivumäki Sidonnaisuudet Kongressimatkoja St. Jude Medical ja Boston ScienAfic ACS ST-nousuinfarkA Angiografia (ja PCI), jos mahdollinen < 120 minuuassa
LisätiedotEteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy
Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 / 9.12.2013 Kirsi Rantanen Neurologian erikoislääkäri, neurologian klinikka, HUS Aivoinfarkti Verisuonitukoksesta
LisätiedotEteisvärinäpotilaan revaskularisaatio toimenpiteen valinta ja antikoagulaatio
TEEMA TROMBOOSI LUKU 2 Eteisvärinäpotilaan revaskularisaatio toimenpiteen valinta ja antikoagulaatio JUHANI AIRAKSINEN Tiivistelmä Pitkäaikaista antikoagulaatiota tarvitsevia eteisvärinäpotilaita on runsas
LisätiedotSydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus
Sydänpurjehdus 8.10.2013 Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Oireet RasitusEKG - CT Sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset
Lisätiedot- Limakalvobiopsia - Harjanäyte - KNB (G19)
ANTIKOAGULANTTI- JA ANTITROMBOOTTINEN LÄÄKITYS KEUHKOTOIMENPITEIDEN YHTEYDESSÄ Jaottelemalla toimenpiteet pienen ja suuren vuotoriskin toimenpiteiksi, ja toisaalta potilaat pienen tai suuren tukosriskin
LisätiedotHuomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator
Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle Anne Levaste, Clinical Nurse Educator 860703.0118/15FI 1 I24.0 Sydäninfarktiin johtamaton äkillinen sepelvaltimotukos
LisätiedotTukos dabigatraanihoidon aikana
Tukos dabigatraanihoidon aikana Kysy lääkkeen oton ajankohta, komplianssi ja tarkista laboratoriovaste: 1. jos lääke on jäänyt ottamatta ja trombiiniaika on normaali, aloita viipymättä tukoksen rutiininomainen
LisätiedotAntikoagulaation tauotus ja siltahoito toimenpiteiden yhteydessä
Antikoagulaation tauotus ja siltahoito toimenpiteiden yhteydessä Siltahoidolla (bridging therapy) tarkoitetaan varfariinin tilalla käytettävää pre-ja postoperatiivista hepariinihoitoa. Toimenpiteen vaatima
LisätiedotStabiili sepelvaltimotauti: diagnostiikka ja hoito
Stabiili sepelvaltimotauti: diagnostiikka ja hoito Kai Kiilavuori, kardiologi HYKS Sydän- ja keuhkokeskus Jorvin sairaala Labquality Days 8.2.2018 Stabiili sepelvaltimotauti Patogeneesi Stabiilit anatomiset
LisätiedotMitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto
Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Taustaa q Metabolinen oireyhtymä (MBO, MetS) on etenkin
LisätiedotUusien antikoagulanttien laboratoriomonitorointi
Uusien antikoagulanttien laboratoriomonitorointi Lotta Joutsi-Korhonen LT, kliinisen kemian erikoislääkäri HUSLAB ChemBio 24.3.2011 Lääkevasteen monitorointi (1) tehokkaan ja turvallisen hoidon toteuttamisessa
LisätiedotMISSÄ MENNÄÄN LONKKAMURTUMA- JA SEPELVALTIMOTAUTI- POTILAIDEN HOIDOSSA MEILLÄ JA MUUALLA. Unto Häkkinen
MISSÄ MENNÄÄN LONKKAMURTUMA- JA SEPELVALTIMOTAUTI- POTILAIDEN HOIDOSSA MEILLÄ JA MUUALLA Unto Häkkinen 1 SISÄLTÖ Pohjosmainen vertailu (EuroHOPE), vuodet 2006-2014 Oslon ja pääkaupunkiseudun vertailu,
LisätiedotPUNASOLUT RYHMÄN MUKAISESTI
PUNASOLUT RYHMÄN MUKAISESTI Verikeskuspäivä 2018 Susanna Sainio Ensisijaisesti potilaan ABO- ja RhD-veriryhmän mukaisia valmisteita minimoida ABO-epäsopivien punasolujen siirrosta johtuvien hemolyyttisten
LisätiedotKuuluuko asiakkaan ääni laadun kehittämisessä? Case sydänsairaudet
Kuuluuko asiakkaan ääni laadun kehittämisessä? Case sydänsairaudet Anna-Mari Hekkala LT, kardiologi Ylilääkäri, Suomen sydänliitto ry 1 Suomen Sydänliitto ry Sydän- ja verisuonisairaudet ovat suomalaisten
LisätiedotVERITURVARAPORTTI 1 (5) VERENSIIRTOJEN HAITTAVAIKUTUKSET VUONNA 2009
VERITURVARAPORTTI 1 (5) VERENSIIRTOJEN HAITTAVAIKUTUKSET VUONNA Verensiirtojen haittavaikutusten raportoinnilla ja tutkimisella on Suomessa pitkät perinteet, ja veriturvatoiminta on lakisääteistä. Toiminnan
LisätiedotTietoa eteisvärinästä
Tietoa eteisvärinästä Mikä eteisvärinä eli flimmeri on? Eteisvärinä on tavallisin pitkäkestoinen sydämen rytmihäiriö, joka yleistyy 60 ikävuoden jälkeen. Yli 75-vuotiaista noin 10 % sairastaa eteisvärinää
LisätiedotUudet diabeteslääkkeet - hyvästä vai pahasta sydämelle?
Uudet diabeteslääkkeet - hyvästä vai pahasta sydämelle? Timo Strandberg Geriatrian professori, LKT, sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri, Helsingin ja Oulun yliopistot, Hyks Tyypin 2 diabetes ja riskit
LisätiedotSydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta
Sydämen vajaatoiminta Perustieto Määritelmä Ennuste Iäkkäiden vajaatoiminta Seuranta Palliatiivisen hoidon kriteerit vajaatoiminnassa Syventävä tieto Diagnostiikka Akuuttien oireiden hoito Lääkehoidon
LisätiedotPrimaari PCI LUKU 1 A. Ilkka Tierala. Hoidon organisointi ja tehokas toteutus. ppcin toteutus
LUKU 1 A Primaari PCI Ilkka Tierala Suora pallolaajennus eli primaari PCI (ppci) on tutkimusnäytön perusteella sekä myös kansallisten ja kansainvälisten hoito-ohjeiden mukaan ensisijainen reperfuusiomuoto
LisätiedotLeikkausverenvuodon portaittainen korvaus. Kati Järvelä TAYS Sydänkeskus Oy
Leikkausverenvuodon portaittainen korvaus Kati Järvelä TAYS Sydänkeskus Oy Veritilavuus Hapenkuljetus kyky Hemostaasin ylläpito =verenvuodon tyrehdyttäminen / tyrehtyminen Veritilavuus Leikkausverenvuodon
LisätiedotSepelvaltimon äkillisestä tukkeutumisesta. Sepelvaltimotautikohtauksen hoito Suomessa. Alkuperäistutkimus. Aineisto ja menetelmät
Alkuperäistutkimus SAILA VIKMAN, JUHANI AIRAKSINEN, ILKKA TIERALA, KEIJO PEUHKURINEN, KIRSI MAJAMAA-VOLTTI, MATTI NIEMELÄ, HELENA TUUNANEN, KARI NIEMELÄ JA MARKKU S. NIEMINEN Sepelvaltimotautikohtauksen
LisätiedotValtimotaudin ABC 2016
Valtimotaudin ABC 2016 Sisältö Mikä on valtimotauti? Valtimotaudin taustatekijät Valtimon ahtautuminen Valtimotauti kehittyy vähitellen Missä ahtaumia esiintyy? Valtimotauti voi yllättää äkillisesti Diabeteksen
LisätiedotOnko testosteronihoito turvallista?
Onko testosteronihoito turvallista? Antti Saraste kardiologi, apulaisprofessori Sydänkeskus ja Valtakunnallinen PET keskus, TYKS ja Turun yliopisto, Turku Reproduktioendokrinologia 12.2.2016 J Am Coll
LisätiedotFibrinolyysi STEMI:n hoidossa
LUKU 1 B Fibrinolyysi STEMI:n hoidossa Juho Viikilä Johdanto Kansainvälisten hoitosuositusten mukaan akuutin ST-nousuinfarktin ensisijainen hoitomuoto on primaari PCI. Jos kokeneen työryhmän tekemä pallolaajennus
LisätiedotSydämen vajaatoiminta. TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta
Sydämen vajaatoiminta Perustieto Määritelmä Ennuste Iäkkäiden vajaatoiminta Seuranta Palliatiivisen hoidon kriteerit vajaatoiminnassa Syventävä tieto Diagnostiikka Akuuttien oireiden hoito Lääkehoidon
LisätiedotSepelvaltimotautikohtaus: epästabiili angina pectoris ja sydäninfarkti ilman ST-nousuja vaaran arviointi ja hoito
Käypä hoito -suositus Sepelvaltimotautikohtaus: epästabiili angina pectoris ja sydäninfarkti ilman ST-nousuja vaaran arviointi ja hoito Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä Tavoitteet Suosituksen
LisätiedotVERENSIIRRON INDIKAATIOT MILLOIN POTILAANI TARVITSEE VERTA?
VERENSIIRRON INDIKAATIOT MILLOIN POTILAANI TARVITSEE VERTA? Pia Niittymäki, LL, sis.el Esityksen sisältö Verivalmisteet punasolut trombosyytit OctaplasLG Patient Blood Management taustaa käytännön esimerkkejä
LisätiedotToimenpiteeseen tulevan potilaan antikoagulaatiohoito ja veren hyytymishäiriöt. Jarkko Karihuhta 9.10.2014
Toimenpiteeseen tulevan potilaan antikoagulaatiohoito ja veren hyytymishäiriöt Jarkko Karihuhta 9.10.2014 Hemostaasi Verenhyytymisjärjestelmässä Verihiutaleet Reagoivat verisuonen sisäpinnan endoteelivaurioon
LisätiedotTekonivelinfektion riskitekijät. Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS
Tekonivelinfektion riskitekijät Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS Yleistä Infektion kehittymiseen vaikuttavat monet eri tekijät Riskiin vaikuttaa potilas-,
LisätiedotÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA
1/5 ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA KESKEISET TEKIJÄT: o Sepelvaltimon tukos / ahtautuminen (kuva 1,sivulla 5) o Tromboottinen
LisätiedotUutta antikoagulaatiosta: onko marevan mennyttä? Anne Pinomäki, LL Osastonlääkäri Hyytymishäiriöyksikkö BioChem 24.3.2011
Uutta antikoagulaatiosta: onko marevan mennyttä? Anne Pinomäki, LL Osastonlääkäri Hyytymishäiriöyksikkö BioChem 24.3.2011 Johdanto Yli 2 % väestöstä antikoagulaatiohoidon piirissä Useamman viime vuoden
LisätiedotHYYTYMISVALMISTEIDEN HALLITTU KÄYTTÖ. Riitta Heino Erikoislääkäri TYKS, TOTEK
HYYTYMISVALMISTEIDEN HALLITTU KÄYTTÖ Riitta Heino Erikoislääkäri TYKS, TOTEK ISCB 2009: KORVAUSPROTOKOLLAT 2010: FIBRINOGEENI 2011: HYYTYMISEN MONITOROINTI KORVAUKSEN HISTORIAA 70-luvulla: 2 litraa kirkkaita,
LisätiedotTromboosiprofylaksian. nykytilanne. Hannu Miettinen KYS - Kuopio 10.4.2015
Tromboosiprofylaksian nykytilanne Hannu Miettinen KYS - Kuopio 10.4.2015 Tromboosiprofylaksia Vähentää laskimotukoksen aiheuttamia komplikaatioita Ei saa aiheuttaa komplikaatioita Laskimotukos ja keuhkoveritulppa
LisätiedotVeren hyytymiseen vaikuttava lääkitys päivystyksessä
Veren hyytymiseen vaikuttava lääkitys päivystyksessä Yleistä Veren hyytymiseen vaikuttavat lääkkeet ovat erittäin yleisiä Veren hyytymiseen vaikuttavat lääkkeet ovat yleensä potilaalle tarpeen Päivystysaikana
LisätiedotSuoliston alueen interventioradiologiaa
Suoliston alueen interventioradiologiaa Erkki Kaukanen, radiologi, KYS rtg Toimenpideradiologia = endovasculaariset tekniikat akuutti ja krooninen suoliston iskemia visceraalialueen aneurysmat suoliston
LisätiedotVERITURVATOIMINTA Johanna Wiksten ja Susanna Sainio
VERITURVATOIMINTA 2015 19.5.2016 Johanna Wiksten ja Susanna Sainio Lukuja/vuosi 221 000 verenluovutusta 284 000 myytyä veri- ja jääplasmavalmistetta ~ 50 000 potilasta saa verivalmisteita ~ 250 haittareaktiota
LisätiedotClostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat. Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy
Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy 1.10.2013 Cd-laboratoriodiagnostiikan pulmat - Kuinka Cd-infektio pitäisi diagnostisoida laboratoriossa?
LisätiedotTervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa
Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa Onkologiapäivät 30.8.2013 Sairaalafyysikko Sami Suilamo Tyks, Syöpäklinikka Esityksen sisältöä Tervekudoshaittojen todennäköisyyksiä Tervekudosten annostoleransseja
LisätiedotLYHYT TROMBIPROFYLAKSIA - PITÄISIKÖ HARKITA? ANNETTE MOISANDER VS OYL KESKI-SUOMEN KESKUSSAIRAALA
LYHYT TROMBIPROFYLAKSIA - PITÄISIKÖ HARKITA? ANNETTE MOISANDER VS OYL KESKI-SUOMEN KESKUSSAIRAALA EI AIHEESEEN LIITTYVIÄ SIDONNAISUUKSIA SIDONNAISUUDET Selvitettiin VTE esiintyvyyttä ja kuolleisuutta väestössä
LisätiedotMikä on valtimotauti?
Valtimotaudin ABC Sisältö Mikä on valtimotauti? Valtimotaudin taustatekijät Valtimon ahtautuminen Valtimotauti kehittyy vähitellen Missä ahtaumia esiintyy? Valtimotauti voi yllättää äkillisesti Diabeteksen
LisätiedotLIITE I VALMISTEYHTEENVETO
LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 1 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Angiox 250 mg, kuiva-aine välikonsentraatiksi injektio-/infuusionestettä varten, liuos 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi injektiopullo sisältää
LisätiedotSepelvaltimotautikohtauksen hoito Suomessa
Alkuperäistutkimus Sepelvaltimotautikohtauksen hoito Suomessa Saila Vikman, Juhani Airaksinen, Keijo Peuhkurinen, Ilkka Tierala, Kirsi Majamaa-Voltti, Matti Niemelä ja Kari Niemelä FINACS-tutkimusryhmän
LisätiedotPäivystäjä ja uudet antikoagulantit: Verenvuodon hoito. Elina Armstrong, el Hyytymishäiriöyksikkö HUS Meilahti 7.10.2011
Päivystäjä ja uudet antikoagulantit: Verenvuodon hoito Elina Armstrong, el Hyytymishäiriöyksikkö HUS Meilahti 7.10.2011 1 Hätätilanteet päivystyksessä Vakava verenvuoto Välitön toimenpide tarpeen - verenvuodon
LisätiedotRavitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia
Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 7.10.2013 1 Jyrkkä lasku sepelvaltimotautikuolleisuudessa Pohjois-Karjala ja koko Suomi 35 64-vuotiaat
LisätiedotPULLO PÄIVÄSSÄ RIITTÄÄ. Tee tilaa. kolesterolia alentavalle täydennykselle potilaittesi ruokavalioon
PULLO PÄIVÄSSÄ RIITTÄÄ Tee tilaa kolesterolia alentavalle täydennykselle potilaittesi ruokavalioon Lähteet 1. Catapano et al. ESC/EAS Guidelines for the management of dyslipidaemias. Atherosclerosis 2016;
LisätiedotMikä puuttuu. potilaasi kolesterolia alentavasta ruokavaliosta?
Mikä puuttuu potilaasi kolesterolia alentavasta ruokavaliosta? Alentaa 1-4 kolesterolia todistetun tehokkaasti Terveysvaikutteiset elintarvikkeet, joihin on lisätty kasvistanolia*, tarjoavat tehokkaan
LisätiedotVarjoaineet ja munuaisfunktio. Lastenradiologian kurssi , Kuopio Laura Martelius
Varjoaineet ja munuaisfunktio Lastenradiologian kurssi 6.-7.5.2015, Kuopio Laura Martelius S-Krea CIN AKI Contrast Induced Nephropathy Acute Kidney Injury Useimmiten munuaisfunktion huononeminen on lievää
LisätiedotVERENSIIRTOJEN HAITAT JA KANSAINVÄLISTÄ VERTAILUA. Johanna Wiksten
VERENSIIRTOJEN HAITAT 2016-2017 JA KANSAINVÄLISTÄ VERTAILUA Johanna Wiksten 14.5.2018 Sisältö Veriturvatoiminta / Haemovigilance Veriturvatilastot 2016-2017 SHOT (UK), ISTARE (International database) veripalvelu.fi
LisätiedotSEPELVALTIMOTAUTIKOHTAUSPOTILAAN HOITO
24.9.2015 SEPELVALTIMOTAUTIKOHTAUSPOTILAAN HOITO Ohjeistus Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueelle sepelvaltimotautikohtauspotilaan riskinarviosta, invasiivisen tutkimuksen tarpeellisuudesta, antitromboottisesta
LisätiedotLääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot
Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä Ilkka Tikkanen Dosentti, osastonylilääkäri sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri HYKS, Vatsakeskus, Nefrologia, ja Helsinki Hypertension Centre
LisätiedotVeriturvaraportti 2018 VERENSIIRTOJEN HAITTAVAIKUTUKSET VUONNA 2018
VERENSIIRTOJEN HAITTAVAIKUTUKSET VUONNA 28 Verivalmisteiden, erityisesti punasoluvalmisteiden käyttö on vähentynyt viimeisen vuoden aikana 2%, mikä näkyy myös Veriturvatoimistoon raportoitujen haittojen
LisätiedotAppendisiitin diagnostiikka
Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen
LisätiedotFeokromosytoomapotilaan anestesia
Feokromosytoomapotilaan anestesia Leila Niemi-Murola dosentti, MME, lääkärikouluttajan erityispätevyys, AFAMEE kliininen opettaja Clinicum, HY ja TutKA, HYKS Feokromosytooma Insidenssi 1/400 000 - verenpainetautia
LisätiedotAivoverenkiertohäiriöt ja verenpaine- mitä uutta?
Aivoverenkiertohäiriöt ja verenpaine- mitä uutta? Kirsi Rantanen Neurologi, vs oyl Mei neu ppkl, HUS SVPY sihteeri 10.9.2015 1 SVPY syysristeily 4.-6.9.2015 Verenpaine ja AVH-sairaudet 70%:lla AVH-potilaista
LisätiedotHemostaasiongelmia päivystyspotilaalla. Sisätautilääkäripäivät 27.11.2009 LT Pirjo Mustonen
Hemostaasiongelmia päivystyspotilaalla Sisätautilääkäripäivät 27.11.2009 LT Pirjo Mustonen 1 1 Esitelmän sisältö varfariinia käyttävä potilas, jolla on aivoverenvuoto maksan vajaatoimintapotilas, joka
LisätiedotThis document has been downloaded from TamPub The Institutional Repository of University of Tampere
This document has been downloaded from TamPub The Institutional Repository of University of Tampere Publisher's version The permanent address of the publication is http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta- 201506111676
LisätiedotValtimotromboosin estolääkkeet ja leikkaus
Valtimotromboosin estolääkkeet ja leikkaus Aino Lepäntalo, LT HUS Anestesiakurssi 22.3.2013 Sidonnaisuudet l Tutkimusrahoitus l - l Luennoitsija l - l Tukea työnantajan määräämiin ammatillisiin koulutustilaisuuksiin
LisätiedotVerenpaine valtimotautien riskitekijänä-mihin hoidossa tulee kiinnittää huomiota
Verenpaine valtimotautien riskitekijänä-mihin hoidossa tulee kiinnittää huomiota Ilkka Kantola Hoyl, dosentti. Sisätautien el TYKS sisätautien klinikka Hypertension and Target-Organ Sequelae Eyes Retinopathy
LisätiedotLÄPPÄTAUTIEN KIRURGINEN HOITO ARI HARJULA THORAX- JA VERISUONIKIRURGIAN PROFESSORI
LÄPPÄTAUTIEN KIRURGINEN HOITO ARI HARJULA THORAX- JA VERISUONIKIRURGIAN PROFESSORI THORAXKIRURGIAN ALKU RINTAONTELON AVAUS ENSIMMÄINEN INEN PERFUUSIO ENSIMMÄINEN INEN KONE -55 SYDÄNSIIRTO lion heart HEART
LisätiedotSISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS
UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS Sydänfysioterapeuttien koulutuspäivät Jyväskylä, K-S keskussairaala 27. Arto Hautala Dosentti, yliopistotutkija Oulun yliopisto
LisätiedotLääkevalmisteella ei enää myyntilupaa
PAKKAUSSELOSTE Nespo 15 mikrogrammaa, injektioneste, liuos injektiopullossa Nespo 25 mikrogrammaa, injektioneste, liuos injektiopullossa Nespo 40 mikrogrammaa, injektioneste, liuos injektiopullossa Nespo
LisätiedotLiekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset
Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Haikonen Kari, Lillsunde Pirjo 27.8.2013, Hanasaaren kulttuurikeskus, Espoo 27.8.2013 Kari Haikonen 1 Tutkimuksen lähtökohdat Tutkimus
LisätiedotNORTHERN OSTROBOTHNIA HOSPITAL DISTRICT. Keskenmenon hoito. GKS 27.9.2012 Maarit Niinimäki LT, erikoislääkäri, OYS
NORTHERN OSTROBOTHNIA HOSPITAL DISTRICT Keskenmenon hoito GKS 27.9.2012 Maarit Niinimäki LT, erikoislääkäri, OYS Miten valitsen hoidon? Potilaan toiveet Logistiikka Keskenmenon tyyppi Alkuraskauden verenvuoto
LisätiedotSydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon
Mikko Syvänne Ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon 1 Yleiset tavoitteet 2 Prospective Studies Collaboration, Lancet 2007 3 Prospective Studies Collaboration,
LisätiedotKoska veriryhmästä voi poiketa - ja koska ei?
Koska veriryhmästä voi poiketa - ja koska ei? Turvallinen verensiirto 15.3.2016 Susanna Sainio, SPR Veripalvelu 1 1 1 1 1 Ensisijaisesti potilaan ABO- ja RhD-veriryhmän mukaisia valmisteita 2 222 2 2 Entä
LisätiedotVerensiirtojen haittavaikutusten, vaaratilanteiden ja väärän verensiirron määrittely
VERENSIIRTOJEN HAITTAVAIKUTUKSET VUONNA 2010 Verensiirtoihin liittyvät turvallisuusriskit ovat Suomessa vähäiset. Vuonna 2010 sairaanhoitolaitoksiin toimitettiin yhteensä yli 343 000 verivalmistetta. Vakavia
LisätiedotPropyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen
Liite I 3 Aine: Propyyliheksedriini Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen ottamista kauppanimi Saksa Knoll AG Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany Eventin 4 Aine Fenbutratsaatti
LisätiedotEteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet
Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 Mikko Syvänne Dosentti, kardiologian erikoislääkäri Ylilääkäri, Suomen Sydänliitto Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan
LisätiedotMiten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä?
Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Yleislääkäreiden kevätkokous, 13.05.2016 Veikko Salomaa, tutkimusprofessori Sidonnaisuudet: ei ole 14.5.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Korkea riski Sydäninfarktin
LisätiedotDIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ MPU UEF
DIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ 11.5.2017 MPU UEF 1 SIDONNAISUUDET UEF kardiologian kliininen opettaja KYS konsultoiva kardiologi, Medisiininen keskus Osallistunut
LisätiedotSEPELVALTIMOPALLOLAAJENNUSHOITO KUOPION YLIOPISTOLLISESSA SAIRAALASSA Tulokset ja vaikutus elämänlaatuun kolmen vuoden seurantatutkimuksessa
SEPELVALTIMOPALLOLAAJENNUSHOITO KUOPION YLIOPISTOLLISESSA SAIRAALASSA Tulokset ja vaikutus elämänlaatuun kolmen vuoden seurantatutkimuksessa Johanna Kaulamo Opinnäytetyö Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen
LisätiedotKäypä hoito -suositus
Käypä hoito -suositus Sepelvaltimotautikohtaus: epästabiili angina pectoris ja sydäninfarkti ilman ST-nousuja Päivitetty 23.6.2014 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon,
LisätiedotSydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,
Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan
LisätiedotTaulukko 1. Verensiirtojen yhteydessä ilmenneet haittatapahtumat vuosina Reaktio
Taulukko 1. Verensiirtojen yhteydessä ilmenneet haittatapahtumat vuosina 2013 2017 Reaktio 2013 2014 2015 2016 2017 Akuutti hemolyyttinen reaktio (AHTR) 5 1 4 5 3 Viivästynyt hemolyyttinen reaktio (DHTR)
LisätiedotLEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN JA KIVUNHOITO
LEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN JA KIVUNHOITO HANNU KOKKI ANESTESIOLOGIAN PROFESSORI, UEF HOITAVA TAHO: 2 KYSYMYSTÄ 1. MIKSI MURTUI LEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN 2. TOIPUMINEN LEIKKAUKSEN JÄLKEEN KIVUN HOITO
LisätiedotInhalaatioanesteettien sydän- ja verenkiertovaikutukset
Inhalaatioanesteettien sydän- ja verenkiertovaikutukset Teijo Saari, LT, Dos. Kliininen opettaja, erikoislääkäri Anestesiologia ja tehohoito/turun yliopisto teisaa@utu.fi Ennen anesteetteja, muistin virkistämiseksi
LisätiedotSuomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?
Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes
LisätiedotEteisvärinän antikoagulaatiohoito. Seija Paakkinen LL, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Kardiologian alueylilääkäri PHHYKY
Eteisvärinän antikoagulaatiohoito Seija Paakkinen LL, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Kardiologian alueylilääkäri PHHYKY Sidonnaisuudet Tukea esimiehen määräämiin koulutuksiin Bayer, Boehringer
LisätiedotLiite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin
Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Huomautus: Seuraavat muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen tiettyihin kohtiin tehdään sovittelumenettelyn
LisätiedotKohonnut verenpaine (verenpainetauti)
Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut
LisätiedotVerenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa. Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012
Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012 Kohonnut verenpaine Yleisin yleislääkärille tehtävän vastaanottokäynnin aihe Lääkitys
LisätiedotVUOTOKYSELYLOMAKE. (Potilas tai hoitava lääkäri täyttää) sivu 1/7. POTILASTIEDOT Pvm. Nimi* Henkilötunnus/syntymäaika*
(Potilas tai hoitava lääkäri täyttää) sivu 1/7 POTILASTIEDOT Pvm Nimi* Henkilötunnus/syntymäaika* Onko sinulla vuoto-oireita, jotka häiritsevät normaalielämää tai ovat vaatineet lääkärin arviota? Minkä
LisätiedotKeramidit, sydänkohtausriskitesti, CERT
Keramidit, sydänkohtausriskitesti, CERT VAIKUTTAVAA TERVEYSPALVELUA Keramidit, sydänkohtausriskitesti, CERT Coronary Event Risk Test eli CERT on uusi tutkimus, jonka avulla voidaan arvioida henkilön sydäninfarktiriskiä.
LisätiedotVERENSIIRRON INDIKAATIOT MILLOIN POTILAANI TARVITSEE VERTA?
VERENSIIRRON INDIKAATIOT MILLOIN POTILAANI TARVITSEE VERTA? Pia Niittymäki, LL, sis.el Esityksen sisältö Punasoluvalmiste Trombosyyttivalmiste Trombosyyttivalmisteen muutokset Octaplas LG Verituotteiden
LisätiedotOLETKO LEIKKAUSKELPOINEN POTILAS? Sh, endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS
OLETKO LEIKKAUSKELPOINEN POTILAS? Sh, endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS LEIKKAUSKELPOISUUDEN ARVIOINTI tarkoituksena on punnita, miten ratkaisevasti leikkauksen odotetaan parantavan potilaan elämän
LisätiedotIäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes
Iäkkään diabetes 1 Perustieto Syventävä tieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Mittaaminen Kirjaaminen Hoidon tavoitteet Lääkehoito Insuliinihoidon aloitus HBa1c
LisätiedotHAIMA- JA MUNUAISENSIIRTO
HAIMA- JA MUNUAISENSIIRTO Marko Lempinen osastonylilääkäri, dosentti HYKS Vatsakeskus Elinsiirto- ja Maksakirurgia Diabetespäivä 17.11.2015 Haimansiirto Ensimmäinen siirto 1966 Minnesota USA Eurooppa 1972
LisätiedotLIITE I VALMISTEYHTEENVETO
LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 1 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Angiox 250 mg, kuiva-aine välikonsentraatiksi injektio-/infuusionestettä varten, liuos 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi injektiopullo sisältää
LisätiedotOnko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen
Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen Men Women NEJM 1997; 337:1360-69 Two new epidemics of cardiovascular disease are emerging: heart failure
LisätiedotSydänpotilaan antikoagulaatiohoidon ongelmatilanteita avoterveydenhuollossa
TEEMA TROMBOOSI LUKU 5 Sydänpotilaan antikoagulaatiohoidon ongelmatilanteita avoterveydenhuollossa PIRJO MUSTONEN Tiivistelmä Varfariinin terapeuttinen alue on kapea ja lisäksi potilaiden tarvitsema ylläpitoannos
LisätiedotOhjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen
Ohjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen 1 24.8.2017 Perustieto Tietää, miksi verenohennushoitoa käytetään Käytettävät lääkkeet Verenohennushoidon komplikaatiot ja niiden
LisätiedotVoivatko kaikki potilaat olla LEIKO -potilaita. Heikki Vääräniemi KSKS, Jyväskylä
Voivatko kaikki potilaat olla LEIKO -potilaita Heikki Vääräniemi KSKS, Jyväskylä Leikopotilas ja preoperatiivinen anestesiapoliklinikka Heikki Vääräniemi KSKS, Jyväskylä The impact of a consultant anaesthetist
LisätiedotMyoomien embolisaatiohoito. Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle
Myoomien embolisaatiohoito Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle 1 Opas toteutettu kätilötyön opinnäytetyönä Nella Tiihonen & Tanja Toivari Savonia ammattikorkeakoulu
LisätiedotKäypä hoito - päivitys
LEIKKAUSTA EDELTÄVÄ ARVIOINTI Käypä hoito - päivitys Kirurgimeeting 26.4.2013 GKS Koulutuspäivät 19.9.2014 Kardiologi Pirjo Mustonen Kardiologi, LT Pirjo Mustonen, KSKS Endokardiittiprofylaksi Miten menettelen
LisätiedotIäkkään elektiivinen kirurgia - miten arvioidaan kuka hyötyy? Petri Virolainen TYKS-TULES
Iäkkään elektiivinen kirurgia - miten arvioidaan kuka hyötyy? Petri Virolainen TYKS- Milloin potilas tulisi leikata? Potilas tulisi leikata silloin kun hänelle on leikkauksesta enemmän hyötyä kuin haittaa
LisätiedotTulehduskipulääkkeet tänään
Tulehduskipulääkkeet tänään Klaus Olkkola Helsingin yliopisto ja HYKS Tulehduskipulääkkeiden vaikutukset Kipua lievi6ävä eli analgee8nen vaikutus Kuume6a alentava eli an:pyree8nen vaikutus Tulehdusta lievi6ävä
LisätiedotResiduan diagnostiikka ja hoito. GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen
Residuan diagnostiikka ja hoito GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen Aiheita O Synnytyksen jälkeinen O Mitä jos istukasta puuttuu pala? O Keskeytyksen ja keskenmenon lääkkeellisen hoidon jälkeinen residua
Lisätiedot