merenkulkua Eniram trimmaa Kiinan sijoitusala Yritysjärjestelyjä kasvaa kohisten viriämässä

Transkriptio

1 Kiinan sijoitusala kasvaa kohisten Eniram trimmaa Yritysjärjestelyjä viriämässä merenkulkua S u o m e n T e o l l i s u u s s i j o i t u s O y : n s i d o s r y h m ä l e h t i 2 /

2 P ä ä k i r j o i t u s S i s ä l t ö 2 / Reaalitalouden globaali taantuma heikentää yritysten toimintaedellytyksiä ja tuloksia nyt olennaisesti. Yritysten omistajien ja rahoittajien yhteinen haaste on löytää keinoja saattaa elinkelpoiset yritykset toimintakykyisinä huonojen aikojen yli. Muuttunut markkinatilanne luo uusia neuvotteluasetelmia. Pankkien ja pääomasijoittajien välinen liiketoimintamalli on muutospaineessa. Luottosopimusten ehtojen rikkoutuessa pankit odottavat pääomasijoittajilta lisää oman pääoman panostuksia. Omistajien lisäsijoituksiin kytkeytyy odotus lainarahoituksen ehtojen joustoista, jopa lainojen osin muuttamisesta omaksi pääomaksi. Valtion panostukset yritysten taantumasta johtuvien rahoitusongelmien ratkaisemiseksi ovat merkittävät. Finnverassa suhdannelaina on keskeinen instrumentti. Teollisuussijoitus on juuri käynnistänyt 100 miljoonan euron vakautusohjelman, jossa tarkoituksena on sijoittaa omaa pääomaa elinkelpoisiin, tilapäisesti rahoitusvaikeuksiin joutuneisiin yrityksiin. Uusia sijoittajia on tässä tilanteessa haasteellista saada mukaan ongelmia ratkomaan. Keskustelu käydään yrityksessä jo mukana olevien omistajien ja rahoittajien kanssa. Sijoittajien päähuomio kohdistuu edelleen sijoitussalkussa jo olevien riskien hallintaan. Uusia hankkeita toteutuu markkinoilla nyt varsin verkkaiseen tahtiin. Suomalaisilla pääomasijoittajilla on käytössään ennätysmäärä sijoittamatonta pääomaa. On tietysti toivottavaa, että sijoitusten arvostustasojen lasku olisi jo pääosin koettu ja riskinottohalu uusissa hankkeissa vähitellen paranee. Nyt on otollinen aika seuloa esiin sellaiset sijoituskohteet, joilla on elinvoimaa vuosiksi eteenpäin, sanoo Teknologiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Martti Mäenpää. Kiinassa talousnäkymät ovat globaalista taloustilanteesta huolimatta valoisat. Kaupungistuminen ja tulotason nousu kasvattavat laadukkaiden kulutustuotteiden kysyntää ja valtio elvyttää investoimalla liikenneyhteyksiin ja muihin infrastruktuurihankkeisiin. Pääomasijoittaminen on nuori toimiala ja institutionaalisilla sijoittajilla on paljon vielä hyödyntämättömiä pääomia. Kiinan pääomasijoitusyhdistyksen puheenjohtaja Yichen Zhang uskoo, että puhtaan energian tuotannostaan tunnetusta Suomesta voisi löytyä kiinalaisia kiinnostavaa teknologiaa. Sijoitussalkustamme esittelemme Eniramin, joka myy ympäristöä ja rahaa säästäviä laivojen kulunohjausjärjestelmiä kautta maailman sekä digitalkkaripalveluja koteihin tuovan Lilli Groupin. Metallialan perheyritys KGN Tool toteutti sujuvan sukupolvenvaihdoksen pääomasijoittajien tuella. Toivotan kaikille yhteistyökumppaneillemme hyvää kesää! Päähuomio edelleen sijoitussalkun riskeissä Juha Marjosola Toimitusjohtaja JULKAISIJA Suomen Teollisuussijoitus Oy, Kalevankatu 9 A, PL 685, HELSINKI, puh. (09) , faksi (09) , etunimi.sukunimi@teollisuussijoitus.fi, PÄÄTOIMITTAJAt Juha Marjosola, asta sjöblom KUSTANTAJA Sanoma Magazines Finland Oy, Yritysjulkaisut, TOIMITUS tapio kivistö, eeva-mar i a lidman ULKOASU josefina hatara, pia hytönen PAINO Painoyhtymä oy 2009 ISSN OSOITTEENMUUTOKSET tesi@teollisuussijoitus.fi Kansikuva: IStockphoto Alamy Mikko Lehtimäki istockphoto istockphoto pääkirjoitus Yritysrahoitus puntarissa Taloustilanteesta huolimatta yritysjärjestelyihin saa edelleen pääomaa pankkien ja pääomasijoittajien avulla. Kiina elvyttää pääomasijoituksin Kiinan talousnäkymä on yhä valoisa, arvioi Kiinan pääomasijoitusyhdistyksen CVCA:n puheenjohtaja Yichen Zhang. Eniramin laivojen kulunohjausjärjestelmä säästää rahaa ja luontoa Ohjelmistoyhtiö Eniramin järjestelmää on asennettu laivoihin ympäri maailman. nimitys Digitalkkareiden suosio kasvaa Kotitalousvähennys lisäsi Lillin Digitalkkaripalvelujen kysyntää. sukupolvenvaihdos pääomasijoittajien avulla Yrittäjä Karl-Gustav Niemi on helpottunut, kun omistajapolvenvaihdos onnistui sujuvasti yhdessä pääomasijoittajien kanssa. Suomalaisen teollisuuden kasvettava maailman mittaan Teknologiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Martti Mäenpää neuvoo verkottumaan kansainvälisiksi kumppaneiksi. uutiset TEOLLISUUSSIJOITUS LYHYESTI 16 istockphoto 2 Teollisuussijoitus 2/2009 Teollisuussijoitus 2/2009

3 Kuvat: Juha Salminen ja istockphoto Yritysrahoitusta löytyy yhä Pankit ovat huomattavasti aiempaa varovaisempia yritysrahoituksessa. Hyvät, terveet yritykset saavat kuitenkin edelleen rahoitusta. Viisi pankkia kertoo yhteistyöstä pääomasijoittajien kanssa ja siitä, miten talouskriisi vaikuttaa yritysten rahoitusjärjestelyihin. KYSYMYKSET: 1. Pankkirahoitus yritysjärjestelyihin tyrehtyi vuoden 2008 lopulla taloussuhdanteen käännyttyä. Millaista uutta yritysjärjestelylainoituksen kysynnän tai tarjonnan kasvua on nähtävissä? 2. Minkälaisiin tilanteisiin ja tarpeisiin rahoitusta nyt haetaan? 3. Miten nyt rahoitatte yrityskauppoja, mikä on lainan ja oman pääoman suhde? 4. Miten yhteistyö pankkien ja pääomasijoittajien välillä on muuttunut? 5. Minkälaisia yrityksiä etsitte asiakkaiksi minkä kokoisia, missä kehitysvaiheessa olevia, miltä toimialoilta? 6. Miten analysoitte yrityksiä uudessa taloudellisessa tilanteessa? 7. Miten pankin näkökulmasta tulisi ratkaista asiakkaan rahoitus, jos kysyntä on romahtanut eikä kaikkiin velvoitteisiin riitä rahaa? Voiko yritys saada lisää lainaa? 8. Haluaako pankkinne omistajaksi yhtiöihin, jotka eivät ole hoitaneet velvoitteitaan pankille? AKTIA Jyrki Hämäläinen Pankinjohtaja 1. Kun tilannetta vertaa hiljaiseen alkuvuoteen, näköpiirissä on vain hivenen piristystä yritysjärjestelylainoituksessa. 2. Yritykset hakevat lähinnä käyttöpääomaa. Toki joitain investointiluonteisia hankkeitakin on alkanut ilmaantua tarkasteltaviksi. Lievän lievää piristymistä siis. 3. Uudessa markkinatilanteessa sekä riskiajattelu että riskin hinnoittelu ovat muuttuneet merkittävästi. Lähtötilanteeksi on tullut, että puolet hankkeen rahoituksesta tulee olla omaa pääomaa tai siihen rinnastettavaa rahoitusta. 4. Yhteistyö pankin ja asiakkaan välillä perustuu molemminpuoliseen luottamukseen. Jos luottamus katoaa suhteesta, se tuo luonnollisesti haasteita yhteistyölle. 5. Etsimme valikoiden uusia yritysasiakkaita, joille kykenemme olemaan pitkäaikainen ja paras finanssikumppani. 6. Taloudellisen tilanteen muutos ei juurikaan muuta tarkastelua. Jo aiemmin kulmakivenä on tiukasti ollut asiakkaan monipuolinen analyysi. 7. Pidämme velvollisuutenamme hoitaa ensisijaisesti nykyisiä asiakkaitamme. 8. Pankkien ydinosaamiseen kuuluu harvoin yhtiöiden omistaminen. Tästä syystä emme voi sanoa haluavamme omistajaksi. Tosin joissain tilanteissa tämä saattaa kuitenkin olla paras ratkaisu etujemme turvaamiseksi. HANDELSBANKEN Risto Mäkeläinen Liiketoimintajohtaja 1. Kysyntä ei merkittävästi lähde kasvuun ennen kuin yleinen taloudellinen tilanne paranee. Eri osapuolilla on selvästi aiempaa vähäisempi valmius yritysjärjestelyihin. Tämä johtuu sekä yritysten tulevaisuudennäkymien suuresta epävarmuudesta että rahoitusmarkkinoiden kireydestä. Tarjontakaan tuskin kasvaa ennen kuin nämä seikat nähdään positiivisemmassa valossa. 2. Yhä enemmän käyttöpääomatarpeisiin. Yritysjärjestelyihin ja investointeihin taas silmiinpistävän vähän. 3. Lähtökohtana 50 %/50 %. 4. Oman pääoman ja siihen rinnastettavan rahoituksen osuus on kasvanut merkittävästi, lisäksi laina-ajat ja lyhennysohjelmat ovat palautuneet normaaleille tasoille. Pääomasijoittajalta edellytetään roolinsa mukaista riskinottoa. 5. Ei ole koko- tai toimialarajoituksia, vaikka tällä hetkellä toiset toimialat ovat haasteellisempia kuin toiset. Näyttöä tuloksellisesta toiminnasta pitäisi olla joko yrityksellä itsellään tai sen taustavoimilla. 6. Takaisinmaksukyvyn eli kassavirran arviointi on tärkeintä tässäkin tilanteessa. Haasteena on, että edes vuoden 2008 tuloslaskelmalla ei välttämättä ole käyttöä tulevaisuutta arvioitaessa. Tase antaa pohjan lähtötilanteelle. Yrityksen omia ennusteita verrataan pankin näkemykseen taloustilanteesta. Taloudelliset puskurit, yrityksen tai omistajien, ovat oleellisia. 7. Mikäli yritys katsotaan elinkelpoiseksi minkä määrittely on tässä tilanteessa todella haastavaa niin omistajien, pääomasijoittajien ja esimerkiksi Finnveran yhteistyöllä rahoituspaketti voi syntyä. 8. Ei halua, se on viimeisiä vaihtoehtoja. NORDEA Jorma Timonen Maaluottojohtaja 1.Tällä hetkellä uusia yritysjärjestelyitä on kovin vähän vireillä, mikä johtuu paljolti globaalista laskusuhdanteesta ja heikoista markkinanäkymistä. Pääomasijoittajat ovat varovaisia, ja lisäksi pohjoismaisten pankkien painopiste on ollut nykyisten asiakkaiden rahoituksen turvaamisessa useiden muiden rahoittajien vetäydyttyä markkinoilta. Itse odotan kysynnän jatkossa kasvavan jonkin verran, kun liian velkaantuneita kohdeyrityksiä siirtyy terveemmän taseen kanssa uudelle omistajalle. Tämäntyyppisiä hankkeita on jonkin verran jo vireillä.» 4 Teollisuussijoitus 2/2009 Teollisuussijoitus 2/2009 5

4 Pääomasijoitustoimialalle tyypilliseen tapaan ostajia on jo aktiivisesti liikkeellä tällainen tilanne luo usein ostajalle poikkeuksellisen hyviä mahdollisuuksia. Uusia mahdollisuuksia syntyy myös public-to-private -tyyppisten järjestelyiden kautta, kun pääomasijoittajat lähtevät tekemään ostotarjouksia pörssissä aliarvostetuista yrityksistä. Toimialajärjestelyt ovat hyvin todennäköisiä 2. Yleisin tarve tällä hetkellä on käyttöpääomarahoitus. Useilla asiakkailla lisärahoitustarve on hyvin pikainen markkinatilanteen äkillisen muutoksen takia. Kappalemääräisesti vireillä on paljon Finnveran suhdannelainoihin ja -takauksiin liittyviä järjestelyitä. 3. Jo viime vuoden puolella oman pääoman ja velkapääoman suhde muuttui huomattavasti terveempään suuntaan, kun oman pääoman osuus nousi suurissa järjestelyissä lähelle 50 prosentin osuutta. Tämä trendi on jatkunut myös talven ja kevään aikana. 4. Yhteistyö on perinteisesti läheistä ja ihmiset tuntevat hyvin toisensa tällä Suomessa kohtuullisen suppealla toimialalla. Heikentyneelle taloustilanteelle on tyypillistä, että olemassa olevia rahoitusjärjestelyjä neuvotellaan ja järjestellään uudelleen. Uusia hankkeita on vähän, ja kaikki osapuolet ovat niiden suhteen kohtuullisen varovaisia. 5. Alan johtavana toimijana kaikentyyppiset asiakkaat ovat luonnollisesti tärkeitä. Jos kysymystä peilataan nimenomaan rahoituspainotteisesti, juuri tällä hetkellä haastavimpia uusia asiakkuuksia olisivat varmaan kysyntäongelmista kärsivien toimialojen edustajat. 6. Kaikissa olosuhteissa yrityksen kassavirran realistinen arviointi ja analysointi ovat avainasemassa. Tämä ei tarkoita pelkästään numeroita, vaan nimenomaan niiden taustalla olevia asioita: mitkä ovat yrityksen menestystekijät, erityisosaaminen ja niin edelleen. Omistajien sitoutuminen ja johdon osaaminen ovat tietysti yrityksen kannalta aivan keskeisessä asemassa. Epävarmassa taloudellisessa tilanteessa perinteisten vakuuksien merkitys on myös noususuhdannetta suurempaa, mutta vakuudet ovat aina second way out eli vain tervettä liiketoimintaa voidaan rahoittaa. 7. Tässä viittaisin edelliseen vastaukseen. Jos nuo perusasiat ovat kunnossa ja sekä omistajat että johto ovat vahvasti mukana, mitään estettä lisärahoitukselle ei ole. 8. Missään tapauksessa ei halua. Pankin omistus voi mielestäni perustua kahteen tärkeään kulmakiveen kohteen liiketaloudellisen tilan lisäksi: motiivina on saatavien turvaaminen ja omistus on alusta alkaen selkeästi väliaikaista eli kohde myydään heti, kun markkina ja yrityksen liiketoiminta ovat riittävästi tervehtyneet. Saatavien turvaamisen osalta on hyvä huomata, että kyse ei ole pelkästään jonkin yksittäisen yrityksen veloista pankille. Usein pankin tilapäisen omistuksen vaihtoehtona on esimerkiksi konkurssi ja omaisuuden pakkomyynti. Heikossa markkinatilanteessa pakkomyynnin kautta voi syntyä poikkeuksellista kilpailuetua jollekin toimijalle. Esimerkiksi sopii vaikka investointikustannukseen verrattuna erittäin alhaisella hinnalla ostettu tuotantolaitteisto konkurssipesältä. Tästä aiheutuu vääjäämättä ongelmia myös muille saman toimialan yrityksille. POHJOLA PANKKI Hannu Jaatinen Pankinjohtaja 1. Kysyntä yritysjärjestelyihin on nykyisessä taloudellisessa tilanteessa vaatimatonta. Uskon jatkossa teollisten toimijoiden ja myös pääomasijoittajien aktivoituvan, kun arvostukset ovat oikealla tasolla ja rahoitusmahdollisuudet jonkin verran elpyvät. Erityisesti toimialajärjestelyt ovat hyvin todennäköisiä. 2. Rahoitusta haetaan nyt lähinnä uudelleenjärjestelytilanteisiin. Käyttöpääoman rahoittaminen erilaisilla ratkaisuilla on tyypillistä tälle ajalle. 3. Yrityskauppojen rahoitusrakenteet ovat nyt selvästi konservatiivisempia kuin ennen finanssikriisiä ja hyvä niin, koska arvostukset, rakenteet ja hinnat olivat ennen kriisiä epäterveellä tasolla. 4. Yhteistyö on erittäin tiivistä. Talouden nopea heikentyminen on aiheuttanut aikaisempaa enemmän luottosopimusten ehtojen rikkoutumisia. Keskustelut lisäpääomittamisesta ja uusista marginaaleista ovat arkipäivää. 5. Nykyisessä tilanteessa tärkeintä on huolehtia nykyisten asiakkaiden rahoitustarpeista. Uusien asiakkaiden osalta kriteerit ovat aikaisempaa tiukempia. Koko- tai toimialakysymykset eivät ole ratkaisevia. Tärkeintä ovat hyvät tunnusluvut ja tulevaisuudennäkymät. 6. Tässä taloudellisessa tilanteessa korostuu yrityksen kassavirtojen merkitys. Niihin kiinnitetään erityistä huomiota. Luonnollisesti vakavaraisuuskysymykset ovat tulevaisuudennäkymien lisäksi tärkeitä, kun arvioidaan mahdollisuuksia ottaa lisää vierasta pääomaa. 7. Lisälainan saaminen riippuu yrityksen vakavaraisuudesta ja tulevaisuudennäkymistä eli ovatko nykyiset ja tulevat lainat hoidettavissa ennustetuilla kassavirroilla. Jos ennusteet eivät tue lisälainaa, vastuu rahoituksen järjestämisestä on pankin näkökulmasta omistajalla oman pääoman ehtoisen rahoituksen muodossa. 8. Pankki ei halua omistajaksi. Toki voi tulla tilanteita, joissa nykyiset omistajat eivät enää kanna omistajan vastuutaan, jolloin pankki voi joutua tahtomattaan omistajaksi. Tällöin on kysymys tarkasta harkinnasta, voidaanko konkurssi välttää ja yritys auttaa pankin väliaikaisessa omistuksessa vaikean ajan yli. SAMPO PANKKI Pekka Vataja Executive Vice President 1. Monet yrityskauppojen yhteydessä velkaantuneet yritykset reagoivat nyt huonontuneisiin näkymiin: vahvistetaan omaa pääomaa ja rahoitusrakennetta, minimoidaan maksuvalmiusriskejä ja niin edelleen. Tämä saattaa vaatia lisäpanostusta omistajilta ja pankeilta, vaikka uusia hankkeita ei juuri toteutettaisi. 2. Private equity -vetoisten hankkeiden sijaan nyt näyttää esillä olevan enemmän teollisten ostajien hankkeita. Harvat teolliset hankkeetkaan ovat edenneet toteutukseen asti. Taustalla lienevät näkymien epävarmuus ja rahoituksen saatavuuteen liittyvät ongelmat. 3. Yrityspuolella on vaikeuksia vastata luottokysyntään. Tässä tilanteessa varaamme luototusmahdollisuudet ensisijaisesti hyvien ja monipuolisten asiakkaiden nykyisten tai tulevien rahoittamiseen. Tämä pätee myös yrityskauppojen rahoitukseen. Pelkkä laina ilman muuta asiakasnäkökulmaa ei ole tämän päivän toimintatapa. Pankkien luottopolitiikka on olennaisesti tiukentunut viime vuosista. Tämä koskee kaikkea: oman pääoman ja lainan suhdetta, vakuuksia, lainaehtoja, hinnoittelua. Tiukentuminen ei siis rajoitu pelkästään yrityskauppojen rahoitukseen taikka Suomeen. 4. Markkina on tietenkin muuttunut täysin. Vaikea tilanne testaa pankkien ja pääomasijoittajien välillä viime vuosina syntyneiden liiketoimintamallien ja -suhteiden kestävyyden. On aikaista sanoa, mikä kestää ja mikä ei, mutta paluuta parin kolmen vuoden takaisiin käytäntöihin ei välttämättä ole. Pankit muuttuvat tässä prosessissa peruuttamattomasti ja sen myötä myös yhteistyö pääomasijoittajien kanssa. 5. Rahoituksessa pääpaino on tällä hetkellä olemassa olevien yritysasiakkaiden tarpeiden hoitamisessa. Uusien asiakkaiden osalta arvelisin Sampo Pankilla osana Danske Bank -konsernia olevan eniten annettavaa yrityksille, jotka jo nyt tai pian toimivat kansainvälisesti ja voivat siten hyödyntää kansainvälisiä maksuliikennepalveluitamme ja kansainvälistä verkostoamme. 6. Perusasiat sinänsä eivät juuri ole muuttuneet. Edelliseen, luvun taantumaan verrattuna tällä kertaa korostuvat jälleenrahoitus- ja maksuvalmiusriskit, kun osa ulkomailta toimineista pankeista poistuu markkinoilta ja vaihtoehtoiset rahoituslähteet ovat osin tukkeutuneet. Nyt erottuvat edukseen ne yritykset, jotka ovat hoitaneet rahoittajasuhteet pitkäjänteisesti. 7. Lisälaina ei varmaankaan ole ratkaisu, jos ei ole lainanhoitokykyä. Tarvitaan ensin yrityksen omia sopeuttamistoimia ja omistajan lisäpääomapanostusta. 8. Lähtökohtaisesti ei halua, mutta valmius siihenkin pitää olla. Se voi jossakin tilanteessa olla saatavien turvaamisen kannalta paras vaihtoehto jos yrityksen liiketoiminta on tervehdytettävissä Teollisuussijoitus 2/2009 Teollisuussijoitus 2/2009 7

5 Teksti: Matti Remes Kuvat: AOP/Alamy ja CVCA Mitkä ovat nyt suurimmat haasteet Kiinan pääomasijoitusmarkkinoilla? Pääomasijoittaminen on Kiinassa nuori tuomiala. Alaa koskevat säännökset ja lainsäädäntö ovat vasta kehittymässä. Pelisääntöjä on selkeytettävä esimerkiksi yhtiökumppanuuteen, verotukseen, sijoituskohteisiin, valuuttasäännöksiin ja irtautumisiin liittyvissä kysymyksissä. Puutteellisten lakien ja säännösten takia institutionaaliset sijoittajat eivät ole täydellä painolla pääomasijoitusmarkkinoilla. Institutionaalisilla sijoittajilla on paljon pääomia, joita ei ole päästy hyödyntämään. Myös yhtiökumppanuus on vielä varsin uusi käsite Kiinassa, ja institutionaaliset tai yksityiset pienosakkaat saattavat sekaantua yrityksen operatiiviseen johtamiseen. Tämä syö pohjaa kumppanuuteen perustuvalta omistusrakenteelta ja vaikeuttaa salkunhoitajien päätöksentekoa yhtiöitä koskevissa asioissa. Miten viime vuosi meni Kiinan pääomasijoitusmarkkinoilla? Rahastojen määrä kaksinkertaistui vuoteen 2007 verrattuna. Kerättyjen varojen määrä kasvoi kolmanneksen. Kiinalaisen tutkimuslaitoksen» Kiina sijoittaa talouden kasvuun Talouskriisi on iskenyt Kiinan nopeasti kasvaneeseen pääomasijoitusalaan. Sijoittajien varovaisuudesta huolimatta talousnäkymä on yhä valoisa: kaupungistuminen ja tulotason nousu kasvattavat kulutuskysyntää, uskoo Kiinan pääomasijoitusyhdistyksen CVCA:n (China Venture Capital Association) puheenjohtaja Yichen Zhang. CVCA:n puheenjohtaja Yichen Zhang 8 Teollisuussijoitus 2/2009 Teollisuussijoitus 2/2009 9

6 Laadukkaiden kulutustavaroiden ja merkkituotteiden kysyntä kasvaa Zero2Ipon mukaan Kiinaan perustettiin viime vuonna 116 pääomasijoitusrahastoa, joiden yhteenlaskettu varainhankinta oli 7,3 miljardia Yhdysvaltain dollaria. Zero2Ipon keräämien tietojen mukaan Kiinassa tehtiin viime vuonna pääomasijoituksia 607 kohteeseen. Irtautumisia julkisen listautumisen kautta tapahtui 43, kun vuonna 2007 vastaava luku oli 100. Listautumiset tapahtuivat lähinnä Shenzhenin ja Hongkongin pörsseissä. Millä tavalla maailmanlaajuinen talouskriisi on vaikuttanut pääomasijoittamiseen Kiinassa? Muun maailman tavoin myös Kiinassa pääomasijoitusrahastoista kiinnostuneet sijoittajat ovat tulleet entistä varovaisemmiksi. Rahastojen varainhankinta hidastuu väistämättä tänä vuonna. Tilannetta helpottaisi lainsäädännön kehittäminen niin, että institutionaaliset sijoittajat voisivat tehdä sijoituksia pääomasijoitusrahastoihin. Varainhankinnan vaikeutumisesta huolimatta Kiinan yleiset talousnäkymät ovat edelleen suhteellisen valoisat. Viennin osuus bruttokansantulosta on alle kymmenen prosenttia, ja korkea säästämisaste pitää yllä kotimaista kysyntää. Yritysten arvostustaso on tulossa aiempaa järkevämmälle tasolle markkinoiden yleisten korjausliikkeiden myötä. Markkinoiden epävarmuuden ja rajujen vaihtelujen takia salkunhoitajien on vaikeaa arvioida mahdollisen sijoituskohteen markkinapotentiaalia ja riskejä. Tämä vaikeuttaa investointipäätösten tekemistä. Myös kiinalaisten pääomasijoittajien on oltava hyvin varovaisia päätöksissään ja käytettävä enemmän aikaa mahdollisen sijoituskohteen arviointiin. Elämme aikaa, jossa kokeneet sijoituspäälliköt voivat näyttää osaamisensa tekemällä järkeviä päätöksiä. Kiinnostuksen väheneminen julkisiin listauksiin vaikeuttaa huomattavasti pääomasijoittajien mahdollisuuksia irtautumisiin. Taloudellinen tilanne on tuonut mukanaan myös odottamattomia ja epämiellyttäviä asioita, joihin on puututtava. Näitä ovat esimerkiksi yritysten käyttöpääoman riittämättömyys ja jääminen tulostavoitteista. Mitkä toimialat kiinnostavat kiinalaisia pääomasijoittajia eniten? Kaupungistumisen ja yleisen tulotason nousun ansiosta kulutuskysynnän odotetaan jatkavan kasvuaan. Tämä lisää kysyntää entistä laadukkaammille kulutustavaroille ja merkkituotteille. Esimerkiksi elintarviketeollisuus sekä kosmetiikkaja terveydenhoitoala hyötyvät tästä kotimaisen kysynnän kasvusta. Myös investoinnit käyttöomaisuuteen kasvavat. Niitä lisäävät investoinnit liikenneyhteyksien kehittämiseen sekä viimevuotisella maanjäristysalueella tehtävät investoinnit infrastruktuuriin ja jälleenrakennukseen. Kiinan hallituksen neljän triljoonan yuanin (noin 430 miljardia euroa) elvytyspaketti tukee rakentamista ja infrastruktuurihankkeita sekä auttaa tasapainottamaan näihin liittyviä teollisuudenaloja. Pääomasijoittaminen on vielä nuori toimiala Kiinassa. Millä tavalla teette pääomasijoittamista tunnetuksi? Toimialalla toimivana ammattilaisena, CVCA:n puheenjohtajana ja 11. kansankongressin neuvoa-antavan elimen jäsenenä olen kehottanut sääntelystä vastaavia viranomaisia kehittämään lainsäädäntöä ja valvontajärjestelmiä niin, että ne tukisivat pääomasijoitusmarkkinoiden kasvua. On ollut sykähdyttävää nähdä, että tekemäni ehdotukset on otettu huomioon. Perusteellisen selvityksen ja useiden työryhmien käsittelyn jälkeen Kiinassa on purettu muutamia pääomasijoittamista jarruttavia esteitä. Hyvin toimivan järjestelmän eteen on kuitenkin tehtävä vielä työtä. CVCA aikoo pitää jatkossakin esillä tärkeitä asioita ja haasteita, joihin pääomasijoitusmarkkinoiden on vastattava. Yksi niistä liittyy toimialalla toimivien ammattitaidon kehittämiseen. Millaista kiinnostusta Kiinassa on Suomea kohtaan? Suomeen ei ole toistaiseksi tehty vielä yhtään sijoitusta. Suomi tunnetaan kuitenkin maana, jossa on innovatiivinen toimintaympäristö ja joka on edelläkävijä tietotekniikassa. Tiedämme myös, että teillä on paljon uusiin teknologioihin liittyvää osaamista. Suomi on ollut Aasiassa aktiivinen päästöttömän energiantuotannon edistämisessä ja investoinneissa. Tältä toimialalta saattaisi löytyä kiinnostavia mahdollisuuksia myös kiinalaisille pääomasijoittajille. China Venture Capital Association CVCA Perustettu vuonna 2002 Jäseninä yli 150 pääomasijoitusalan yritystä Jäsenistö hallinnoi yhteensä yli 500 miljardin dollarin sijoituksia Puheenjohtaja Yichen Zhang, CITIC Capital Holdings -yhtiön toimitusjohtaja. Aiemmin hän on työskennellyt mm. Merrill Lynchin Aasian ja Tyynenmeren alueen toimitusjohtajana sekä Bank of Tokyo Securitiesilla New Yorkissa. Zhang on 11. kansankongressin neuvoaantavan elimen jäsenen. Hän opiskeli amerikkalaisessa Massachusetts Institute of Technologyssä (MIT). 10 Teollisuussijoitus 2/2009 Teollisuussijoitus 2/

7 Teksti: Matti Remes Kuvat: istockphoto Läpimurto merenkulussa Ohjelmistoyritys Eniram Oy:n markkinanäkymät ovat erinomaiset, sillä yhtiön kehittämä järjestelmä vähentää merkittävästi laivojen polttoainekuluja ja päästöjä. Tuotetta on myyty jo kuuteen maanosaan. Eniramin toimitusjohtaja Henrik Dahl toteaa tyytyväisenä, että viime kuukaudet ovat olleet varsin vauhdikkaita. Yhtiön päätuote on Eniram DTA -järjestelmä, joka kerää laivan kulkuun liittyvää reaaliaikaista tietoa ja tiivistää sen helposti tulkittavaan graafiseen muotoon. Tiedon avulla miehistö voi pitää aluksen kulkuasennon sellaisena, että rungon vedenvastus on pienimmillään. Näin polttoainetta kuluu mahdollisimman vähän, ja päästöt vähenevät. Viime vuonna toimitimme noin 20 järjestelmää, mutta tänä vuonna teemme jo noin 50 asennusta kuudessa eri maanosassa. Suuressa risteilyaluksessa voidaan päästä jopa viiden prosentin säästöihin raskaan polttoöljyn kulutuksessa. Nykyisillä polttoainehinnoilla tämä tarkoittaa noin puolen miljoonan dollarin säästöä vuodessa, Dahl selvittää. Eniramin järjestelmä koostuu tietokoneohjelmistosta ja kahdesta anturista, jotka laivan keulassa ja perällä mittaavat aluksen kallistumiskulmia. Loput tarvittavista tiedoista saadaan laivan omista tietojärjestelmistä. Nykyalukset ovat täynnä mittausjärjestelmiä, jotka mittaavat esimerkiksi aluksen nopeutta, veden lämpötilaa, virtauksia ja sääoloja. DTA-järjestelmä kerää tietoja noin 30:stä jatkuvasti muuttuvasta suureesta. Markkinat Miamissa, pääkonttori Helsingissä Eniramin perusti vuonna 2005 joukko suomalaisia telakka- ja ohjelmistoalan asiantuntijoita. Yrityksen Mitä suurempi ja nopeampi laiva, sitä suuremmat säästömahdollisuudet pelikenttä on alusta lähtien ollut koko maailma. Ensimmäiset pari vuotta kuluivat tuotekehittelyssä, ja vuonna 2007 järjestelmää alettiin testata kahdessa Karibianmerellä purjehtivassa risteilyaluksessa. Vaikka Eniramin pääkonttori sijaitsee Helsingissä, Miami on meidän ensimmäinen kotimarkkinamme. Suomessa meillä ei ole kovin paljon asiakkaita, Henrik Dahl sanoo. Järjestelmien kaupalliset toimitukset risteilyaluksiin käynnistyivät viime vuonna. Seuraavaksi asiakaskuntaa on tarkoitus laajentaa muun muassa kontteja ja irtotavaraa kuljettaviin rahtialuksiin, matkustajaaluksiin ja tankkereihin. Järjestelmämme soveltuu hyvin erityyppisiin aluksiin, mutta mitä suurempi ja nopeampi laiva, sitä suuremmat säästömahdollisuudet. Suurissa aluksissa investointi voi maksaa itsensä takaisin jopa muutamassa viikossa, Dahl esittelee. Myyntiverkot vesille Tämän vuoden alussa Eniram sai viiden miljoonan euron rahoituspaketin, jossa sijoittajina ovat norjalainen pääomasijoittaja Ferd Venture sekä suomalaiset Teollisuussijoitus ja Conor Venture Partners. Uuden pääoman Eniram käyttää ennen muuta myynti-, markkinointija tukitoimintojen vahvistamiseen. Tavoitteemme on kansainvälistyä edelleen. Se tarkoittaa lähtöä Miamista Euroopan suuriin merenkulkumaihin sekä Kaukoitään, missä valmistetaan uudet laivat. Meillä on valmis tuote, jolle on» 12 Teollisuussijoitus 2/2009 Teollisuussijoitus 2/

8 N i m i t y k s e t erittäin lupaavat markkinat. Mahdollisuudet kasvuun ovat sikälikin erinomaiset, että vastaavia järjestelmiä tarjoavia kilpailijoita ei toistaiseksi ole. Dahlin mukaan Eniramin liikevaihto on tarkoitus nostaa miljoonasta eurosta lähes viiteen miljoonaan euroon tänä vuonna. Edellytykset nopeaan kasvuun ovat hyvät. Maailmassa on reilut kaupallista alusta, joista tavoittelemme tulevina vuosina noin laivaa. Ensi vaiheessa myyntityön pääkohteita ovat varustamot, joilla on suuria ja runsaasti polttoainetta kuluttavia laivoja. Tällaisia varustamoja maailmassa on noin 200. Säästöt kiinnostavat varustamoja Dahl myöntää, että kaupanteko taantuman aikana on haasteellista. Merirahtien hinnat ovat laskeneet, ja varustamot punnitsevat jokaisen investoinnin kannattavuuden nyt kultavaa alla. Toisaalta varustamojen kustannuspaineet voivat myös edistää kaupantekoa. Laivat toimivat jo minimimiehityksellä, joten henkilöstövähennysten sijaan on etsittävä muita säästökohteita. Vaihtoehtoina on ajaa laivaa joko hitaammin tai tehokkaammin. Tässä on meidän markkinarakomme. Myös jatkuvasti kiristyvät ympäristömääräykset vauhdittavat päästöjä vähentävien ratkaisujen kysyntää. Merikapteenit myyntitykkeinä Myynti- ja markkinointityön käytännön toteutus on mietitty tarkkaan. Ohjelmistonörttien sijaan päävastuu Eniramin myyntityöstä on merenkulkualan koulutuksen saaneilla ammattilaisilla. Merenkulkualan ammattilaiset ovat olleet mukana Eniramin tuotteiden suunnittelussa, jotta järjestelmät olisivat laivan komentosillalla mahdollisimman käteviä käyttää. He toimivat myös tukihenkilöinä asennuksen jälkeen. Varustamojen johtotehtävissä on paljon entisiä merikapteeneja. Heidän kanssaan osaa parhaiten puhua toinen merikapteeni. Ympäristömääräykset vauhdittavat päästöjä vähentävien ratkaisujen kysyntää Juha Lehtola sijoituspäälliköksi Diplomi-insinööri Juha Lehtola on aloittanut sijoituspäällikkönä Teollisuussijoituksen suorien kasvusijoitusten tiimissä. Hänen työtehtäviinsä kuuluvat sijoituskohteiksi sopivien kasvuyritysten arviointi ja sijoituspäätösten valmistelu. Teollisuussijoitukseen oli mukava tulla, koska monet kollegat siellä olivat entuudestaan tuttuja tältä alalta, Lehtola sanoo. Lehtola on työskennellyt aikaisemmin sijoitusjohtajana tanskalaisessa pääomasijoitusyhtiössä Nordic Venture Partnersissa ja sijoituspäällikkönä kotimaisessa Aura Capital Oy:ssä, jossa hän työskenteli aloittavien it-yritysten sijoitusten parissa. Kasvuvaiheen yritysten rahoitusmarkkina on hyvin mielenkiintoisessa vaiheessa, kun yleinen taloustilanne on tuonut yrityksille sekä uusia haasteita että uusia kasvumahdollisuuksia. Nyt on oikea aika tehdä sijoituksia lupaaviin kasvuyrityksiin. Tässä tilanteessa myös Teollisuussijoituksen rooli korostuu, Lehtola sanoo. Vapaa-aikanaan Lehtola harrastaa muun muassa suunnistusta ja patikointia. Kesän lomasuunnitelmissa on vaellusmatka perheen kanssa Alpeille Teollisuussijoitus 2/2009 Teollisuussijoitus 2/

9 Teksti: Outi Airaksinen Kuvat: Juha Salminen Digitalkkari palveluksessanne Lilli Groupin Digitalkkareista on kasvanut muutamassa vuodessa suosittu kodin elektroniikan asennus- ja tukipalveluja tarjoava yritys. Nyt palvelun kysyntää lisää sen kotitalousvähennyskelpoisuus. Kodin elektroniikan lisääntyminen ja laitteiden teknisyys ovat synnyttäneet oivan alustan Lilli Group Oy:n palveluliiketoiminnalle. Vain harvalla kuluttajalla on teknistä osaamista, jota tarvitaan tietokoneiden tai viihdeelektroniikan asennukseen ja käyttöönottoon. Nykyään ihmiset ovat halukkaita maksamaan siitä, että laitteet saadaan toimimaan nopeasti ja helposti, toimitusjohtaja Juha Stenberg Lilli Groupista kertoo. Lillin liikeideana on tarjota asiantuntemusta kodin elektroniikan asennukseen ja käyttöön. Yhtiön franchise-yrittäjinä toimivat Digitalkkarit ovat tehneet jo kymmeniätuhansia asiakaskäyntejä suomalaiskoteihin sen jälkeen, kun yritys perustettiin vuonna Taustalla on palvelun järjestelmällinen tuotteistaminen huolellisesti mietittyine prosesseineen. Tuotteistettujen palvelujen ansiosta asiakkaan on helppo valita tarvitsemansa työn laajuus. Esimerkiksi taulutelevision saa kaupasta kotiin ja siististi seinälle opastuksineen 139 eurolla. Vuoden alussa uudistuneen kotitalousvähennyksen ansiosta kuluttajan maksettavaksi jää taulu-tv:n asennuksesta vain 55 euroa. Monet laitteiden ominaisuuksista jäisivät täysin käyttämättä, jollei palvelua olisi. Esimerkiksi taulu-tv:ssä juuri ominaisuudet ratkaisevat sen hinnan. On turha maksaa laitteesta tuhansia euroja, jos hienoudet jäävät käyttämättä, Stenberg sanoo. Maanlaajuinen yhteistyöverkosto Valtaosa Lillin myynnistä tulee yhteistyökumppaneiden kautta. Niihin kuuluu useita merkittäviä Suomessa toimivia laitemyyjiä kuten Musta Pörssi, Stockmann, NetAnttila, Kodin Ykkönen, HOK-Elannon Prismat ja Expert. Meidän kannaltamme on tärkeää, että asiakkaat ovat tyytyväisiä laitteisiinsa. Ennen kuin digitalkkaripalvelua oli saatavilla, yritimme neuvoa asiakkaitamme puhelimessa. Ongelmatapauksissa jouduimme itse käymään asiakkaiden luona, Expertin toimitusjohtaja Mika Aro sanoo. Reilut kaksi vuotta sitten alkanut Expertin ja Lillin yhteistyö tiivistyi viime vuonna. Nyt yritys tarjoaa palvelua Digi-Expertin nimellä lähes kaikilla paikkakunnilla, joilla yrityksellä on myymälä. Laadukkaiden kotiteattereiden ostajista yli puolet haluaa myös jonkinlaisen kotipalvelun, jossa tuotteet vähintään viedään kotiin. Kun suosittelemme palvelua, noin prosenttia asiakkaista ostaa sen, Aro kertoo. Expertin myyjät tarjoavat palvelua asiakkaille aina laitekaupan yhteydessä. Palvelun käyttö vähentää myös laitemyyjän työtä, kun asiakkaiden omilta virheasennuksilta vältytään. Myös markkinointia tehdään yhdessä. Expert markkinoi Lillin palvelua myymälöissään sekä nettisivuillaan. Tärkein markkinointiväylä ovat kuitenkin asiantuntevat myyjät, jotka suosittelevat Digitalkkarin käyttöä. Aro arvioi, että tänä vuonna palvelussa saavutetaan läpimurto. Odotamme, että yhteistyö vähintään kaksin- tai kolminkertaistuu viime vuodesta. Haluamme kehittää yhteistyötä pitkäjänteisesti tulevina vuosina, toimitusjohtaja Mika Aro sanoo. Toimiva konsepti vientiin Vastaavaa palvelua ei ole muissa Pohjoismaissa Lillillä on palkkalistoillaan vain kymmenkunta ihmistä, mutta franchise-yrityksiä ketjulla on tuplasti enemmän. Toimintaajatuksessa on olennaista, että Lilli vastaa asiakastuesta, tilausjärjestelmästä, laskutusprosessista ja asiakastyytyväisyyden seurannasta. Digitalkkarit puolestaan jalkautuvat koteihin eri puolelle Suomea. Rekrytoimme koko ajan uusia Digitalkkareita. Palvelun kysyntää ja toimitusten määrää lisää se, että palvelusta tuli vuoden alussa kotitalousvähennyskelpoista. Viiden vuoden päästä meillä voisi olla reilut sata Digitalkkaria, toimitusjohtaja Juha Stenberg arvioi. Kilpailijat eivät vielä ole heränneet, sillä Lillin pahimmat kilpakumppanit ovat edelleen lähinnä naapureita ja sukulaispoikia, jotka auttavat kodin elektroniikan asennuksissa. Olemme ihan eturintamassa myös muualla, sillä vastaavanlaista konseptia ei näytä olevan esimerkiksi muissa Pohjoismaissa, Stenberg sanoo ja arvioi, että tarvetta palvelulle kuitenkin löytyy myös Suomen rajojen ulkopuolelta. Kansainvälistymissuunnitelmat ovat vielä kesken, mutta Stenbergin mukaan yhtiön tavoitteena on viedä toimivaksi osoittautunutta konseptia maailmalle. Yksi väylä voisi olla yhteistyökumppanit, joista monella on jo toimintaa muissa Pohjoismaissa, Baltiassa ja Venäjällä. Teollisuussijoitus teki ensisijoituksen Lilli Groupiin vuonna 2006 ja jatkosijoituksen Kalenteri täyttyy itsestään Kun viittä vaille valmis diplomi-insinööri Kim Jossfolk törmäsi ystävänsä kanssa Lillin rekrytointi-ilmoitukseen viime syksynä, päätöksen tekemiseen ei mennyt kauan. Digitalkkari Kim Jossfolk asiakaskäynnillä Olen ollut aina kiinnostunut kodin elektroniikkalaitteista ja tietokoneista. Perustimme kaverin kanssa yrityksen, jossa olemme nyt molemmat päätoimisia Digitalkkareita, Jossfolk kuvaa. Pääkaupunkiseudulla toimivalla yrityksellä on riittänyt töitä. Ensimmäiselle asiakaskäynnille Jossfolk ehtii yleensä ennen yhdeksää ja välillä päivä jatkuu aina iltakahdeksaan saakka. Uusia keikkoja voi 12-tuntisen päivän aikana olla jopa tunnin välein. Kalenteri täyttyy lähes itsestään, sillä pääkaupunkiseudulla sijaitsevat jälleenmyyjät voivat varata Lillin järjestelmästä suoraan Digitalkkarilta aikoja asiakkailleen. Ensimmäiset kuukaudet ovat menneet todella hyvin ja olen viihtynyt työssä. Helmikuussa kaikki ajat olivat täynnä, ja menimme vain asiakkaalta toiselle. Kysyntä heilahtelee eri vuodenaikojen mukaan. Maaliskuu on alalla hiljaista aikaa, joulu taas vuoden kiireisintä, kun pukinkonttiin ostetaan uutta elektroniikkaa. Myös kesät, jolloin ihmisillä on aikaa tehdä laitehankintoja ja lomarahoja käytössään, näkyvät sumana Digitalkkarin kalenterissa. Ammattitaitoinen ja sosiaalinen yrittäjä Kun uusi Digitalkkari aloittaa toimintansa, Lilli varmistaa, että yrittäjällä on tekninen osaaminen, yrittäjyys ja asiakaspalvelu hallussa. Perehdyttämiskoulutuksen jälkeen Jossfolk oli ensin kokeneemman Digitalkkarin matkassa. Kun markkinoille tulee uutta teknologiaa, Lilli kouluttaa Digitalkkareitaan yhteistyössä laitevalmistajien ja -myyjien kanssa. Jossfolk tosin viettää vapaa-aikaansakin lukemalla elektroniikka-alan julkaisuja ja tutustumalla laitevalmistajien uutuuksiin. Yrittäjäksi lähtemisen kynnys ei ole palveluliiketoiminnassa yhtä suuri kuin monella muulla alalla. Digitalkkarin suurin investointi on pakettiauto, johon lastataan aamuisin päivän aikana asennettavat laitteet Lillin keskusvarastosta. Digitalkkarin työssä korostuvat sosiaaliset taidot, sillä opastaminen ja kysymyksiin vastaaminen on iso osa työtä. Haastetta lisää se, että asiakasprofiili on laaja. Tällä hetkellä suurin asiakasryhmä ovat keski-iän ylittäneet kuluttajat, mutta myös lapsiperheet ovat löytäneet palvelun Teollisuussijoitus 2/2009 Teollisuussijoitus 2/