Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltaminen HANKKEESTA VASTAAVA. Mannerlohi Oy Ristivahontie PYHÄMAA HANKKEEN KUVAUS.

Transkriptio

1 VARELY/27/07.04/ Nro 4/2012 ASIA Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltaminen HANKKEESTA VASTAAVA Mannerlohi Oy Ristivahontie PYHÄMAA HANKKEEN KUVAUS Hanke Mannerlohi Oy hakee Etelä-Suomen aluehallintovirastolta lupaa kalankasvatukseen verkkoaltaissa meressä, Pujon saaren koillispuolella Uudenkaupungin kaupungin Kettelin kylässä sekä vesialueen käyttöoikeutta. Hakemuksen mukainen vuosittainen lisäkasvu on noin 600 tonnia. Verkkokassilaitoksia on 12 kpl, näiden altaiden vesisyvyys 6,5 metriä ja kunkin pinta-ala 720 m 2 ja tilavuus 4680 m 3. Laitoksella kasvatettava kala siirretään keväällä proomulla Pullonkarista. Kasvatettava kala on Pujon laitoksella noin vuoden, jonka jälkeen ne hinataan teurastettavaksi Ristivahontien perkaamon rantaan, jossa niiden teurastus tapahtuu, tai Mannerveteen talvisäilytykseen nykyisille kasvatuslaitoksille odottamaan perkausta. Perkaamolla on Uudenkaupungin kaupungin myöntämä ympäristölupa 600 tonnin vuosittaiseen kalanperkaukseen. Laitos käyttää korkealaatuista kuivarehua n. 690 t/a. Rehu tulee rekka-autoilla Turun seudulta Ristivahontien rehuvarastolle. Rehuautomaattien täyttö tapahtuu veneellä, jossa on tarvittavat nostolaitteet. Ruokinta tapahtuu atk-ohjauksella. Ruokintalaitteistot toimivat aurinkopaneelien tuottamalla sähköllä tai verkkovirralla. Rehumäärä sisältää typpeä 40,85 t/a ja fosforia 5,52 t/a. Laitoksen vesistökuormitus tulee olemaan 24,35 tonnia typpeä ja 3,12 tonnia fosforia, josta liukoisen leville käytettävissä olevan fosforin osuus on 312 kg. Laitoksia valvotaan päivittäin. Valvonnan yhteydessä täytetään rehuautomaatit ja kerätään kuolleet kalat pois. Toiminnassa syntyy jätteitä. Kuolleet kalat ja eläinkudosjäte, kg/a kompostoidaan ja ehkä tulevaisuudessa hyödynnetään energiana Mannerlohi Oy:n kiinteistöllä Ristivahontiellä. Pakkausjäte, mm. rehusäkit, kg/a, toimitetaan energiahyötykäyttöön. Kuormalavat, n. 700 kpl/a, kierrätetään eli palautetaan kalojen ostajalle perattujen kalojen lähettämisen yhteydessä. Muu jäte, n. 100 kg/a, lajitellaan ja jätehuoltoyrittäjä toimittaa eteenpäin. Vaarallisiksi luokitellut jätteet, kuten antifoulingaineastiat ja loisteputket toimitetaan ongelmajätekeräykseen. VARSINAIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖ JA LUONNONVARAT Vaihde kirjaamo.varsinais-suomi@ely-keskus.fi fax (02) Lemminkäisenkatu B, PL 523, Turku Valtakatu 6, Pori

2 2/14 Verkkoaltaiden kyllästyskäsittelyyn käytetään antifoulingaineita maksimissaan 1500 kg/a. Kalat ovat rokotettuja eikä niitä yleensä tarvitse lääkitä. Veneiden ja kalanhoitotarvikkeiden desinfiointiin käytetään Virkon S jauhetta. Kemikaalit säilytetään Mannerlohi Oy:n varastossa. Kemikaaleja käytetään ainoastaan laitoksen huoltotiloissa Ristivahontiellä. Nykyinen toiminta ja siinä tapahtuvat muutokset Nykyisen toiminnan luvan mukaan verkkoaltaiden yhteenlaskettu pinta-ala saa olla enintään m 2. Laitoksella on kaksi verkkoallasta, joiden pinta-alat ovat 720 m 2. Kasvatustoiminta tapahtuu kahden vuoden periodeissa. Poikastuotantoa on mm. Mannerlohi Oy:n Pullonkarin laitoksessa Kammelassa, jossa lähtöpainoltaan noin 15 gramman painoisia poikasia kasvatetaan noin vuosi, jonka jälkeen ne siirretään keväällä Pujon laitokselle ja yhtiön muille Pyhämaan laitoksille jatkokasvatukseen. Jatkokasvatus kestää Pujon laitoksella syksyyn asti. Sen jälkeen kalaaltaat hinataan perkaamon rantaan teurastusta varten tai talvisäilytykseen Mannervedellä sijaitseviin yhtiön muille laitoksille odottamaan perkausta. Kaikki kalat teurastetaan kevääseen mennessä. Pujon laitokselle myönnetyn luvan mukaan kalankasvatuksessa vuosittain käytettävä rehu saa sisältää enintään 680 kg fosforia ja enintään kg typpeä. Mereen joutuva ominaiskuormitus ei saa ylittää 6,5 g fosforia eikä 47 g typpeä kasvatettavaa kalakiloa kohti. Ominaiskuormitusarvot lasketaan vähentämällä vuosittain käytettävän rehun ravinnemäärästä kalan lisäkasvuun sitoutunut ravinnemäärä ja jakamalla näin saatu erotus kalan vuotuisella lisäkasvulla. Kasvatetussa kalassa on 0,40 % fosforia ja 2,75 % typpeä. Perkauksia tehdään kalatoimituksen kysynnän mukaan. Perkaamon luvan mukaisesta kapasiteetista on käytössä hiukan yli puolet eli noin tonnia. Perkaustoimintaa on nykyisin keskimäärin 5 tuntia päivässä noin 2-3 päivänä viikossa, syksyisin 5 päivänä viikossa ja perkuupäiviä on yhteensä noin 50. Hankkeen myötä perkaustoiminta kasvaa, mikä merkitsee nykyisten 5 tunnin päivän pidentämistä ja perkuupäivien lisäämistä kalan kysynnän tilanteesta riippuen. Perkaamon jätevedet menevät kunnalliselle jätevedenkäsittelylaitokselle Uuteenkaupunkiin. Perkaamossa veden käyttö ja kalajätteen määrä kasvavat kalan lisäkasvun kanssa samassa suhteessa. Pakkausmateriaalien käyttö ja pakkausjäte noin kaksinkertaistuvat. Kalat pakataan styrox-laatikoihin tai kierrätettäviin sammioihin asiakkaan tilauksesta riippuen. Sammiot kierrätetään niin, että asiakas palauttaa sammiot kalatuotteiden noudon yhteydessä. Myyntikuljetukset perkaamolta tapahtuvat tällä hetkellä vajailla kuormilla. Kuljetuksia on joka perkauspäivä eli nykyisellään noin 50 vuodessa. Suunniteltu toiminta lisää myyntikuljetukset maksimissaan kaksinkertaiseksi kuormausasteesta riippuen. Perkausjätettä/suolia jää % kalan määrästä. Ne käsitellään muurahaishapolla ja säilytetään tankissa, jonka biodieseltehdas käy 10 tonnin erissä tyhjentämässä tuotantoaan varten. Rehua käytetään nykyisellään Pujon laitoksella n t/a. Rehukuormat tulevat Turun seudulta rekkakuljetuksina. Ristivahontiellä sijaitsevaan rehuvarastoon. Saman rehuvaraston kautta hoidetaan myös yhtiön kolmen muun laitoksen rehuhuolto. Rehuvaraston kautta kulkeva rehumäärä on nykyisin vuositasolla n. 260 t/a. Rekkakuljetuksia on 7-8 vuosittain sekä satunnaisia kuorma-autokuljetuksia täy-

3 3/14 dennyskuljetuksiin. Rehun kokonaiskuljetusten määrä hankkeessa arvioidaan kasvavan 690 tonniin eli noin 20 rekkakuljetukseen vuositasolla. Veneellä tapahtuvien huolto- ja valvontamatkojen määrä ei merkittävästi lisäänny, sillä ruokinta-automaattien täyttö tehdään valvontakäyntien yhteydessä. Venekuljetuksista aiheutuu jonkin verran melua. Ruokinta-automaattien täyttö ei juurikaan aiheuta melua. Melun määrä on kokonaisuudessaan vähäinen. Toiminnassa riskit ovat suhteellisen pieniä. Riskit muodostuvat mm. kasvatettavalle kalalle aiheutuvista kalataudeista, verkkokassien rikkoutumisesta, rehun veteen joutumisesta ja veneiden polttoainevuodoista. Toimintaa on tarkoitus tulevaisuudessa siirtää enemmän ulkomerelle. Olemassa olevien laitosten toiminta on hakemuksen mukaan merkitty säilyvän nykyisellään, mutta Mannerlohi Oy:n antaman tiedon mukaan suunnitelmissa on, että olemassa olevien laitosten toimintaa muutetaan mm. siten, että Lokalahden Hylkimyksen laitos muutettaisiin kokonaan poikastuotantoon, Mannerveden Huhtakarin laitos ja Esan Kalan laitos sekä Pyhäsalmen Pyhämaan Lohen laitosten teuraskala tuotanto siirrettäisiin kokonaan Pujon laitokselle. Mannerveden laitokset (Huhtakari ja Esan Kala) jäisivät talvisäilytystä varten. Kuormitusta siirtyy poikaslaitoksiksi tai talvisäilytyspaikoiksi muuttuvilta laitoksilta teuraskalalaitokselle Pujoon näiden muutosten yhteydessä. Ympäristö Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen koko alueen kalankasvatuksen tuotannosta lähes 20 % sijoittuu Selkämerelle. Koko Suomen kalantuotannosta osuus on vajaat 5 %. Pujon saari sijaitsee Pyhämaan Pitkäluodon ulkopuolella. Pitkäluoto sijoittuu noin 20 km mantereesta ulkomerelle, josta alkaa avomeri. Ulappa aukeaa Pitkäluodosta vapaana Ruotsin rannikolle asti. Veden syvyys kasvatuspaikalla on yli 10 metriä. Veden virtaus alueella on keskimäärin 4,2 10,8 cm/s. Virtaukset voivat vaihdella ja olla välillä hyvinkin vähäisiä ja alueella voi esiintyä hyvinkin voimakkaita virtauspiikkejä. Veden luontainen virtaussuunta on Pujon alueelta pohjoiseen. Ekologisen luokituksen mukaan Pyhämaan edustan vesi on hyvää. Pyhämaan niemi ja sen edustan saaret ovat pääosin moreenia kalliota, rannat moreenia ja kivikkoa. Alueella on kova eroosiopohja. Alueella on harjoitettu kalankasvatusta mm. hankkeesta vastaavan toimesta vuodesta 1985 ja kalataloutta yleensä satoja vuosia. Kalankasvatuspaikasta noin puolen kilometrin etäisyydelle sijoittuu Pitkäluodon kalasatama vahvistetussa yleiskaavassa ei ole aluetta koskevia varauksia. Hanke sijoittuu kaavassa merkitylle vesialueelle. Reilan harjoitusammunta-alue on Pujon saaren välittömässä läheisyydessä. Mannerlohi Oy:n Pujon nykyinen kalankasvatuslaitos sijaitsee Pujon saaren koillispuolella Kettelin kylän yhteisellä vesialueella RN:o 876:1 Uudenkaupungin kaupungin Kettelin kylässä. Kalankasvatusaltaiden kohdalla vesisyvyys on yli 10 m ja lähialueella keskimäärin 5 7 m. Laitoksen sijaintipaikalla alueen syvyysolosuhteet ovat kalankasvatukselle edulliset. Vesimassat ovat suuret, veden virtausolosuhteet hyvät ja laimentumisolosuhteet erinomaiset.

4 4/14 Mannerlohi Oy:n Pujon kalankasvatuslaitoksen lähialueen veden laatua on tarkkailtu osana Pyhämaan merialueen yhteistarkkailua Lounais-Suomen vesi ja ympäristötutkimus Oy:n toimesta. Vuosien tarkkailututkimusten tuloksien mukaan kalankasvatuksesta mereen aiheutuva ravinnekuormitus on pienentynyt 1980-luvun lopulta noin 50 %. Pitkäluodon edustalla fosforipitoisuudet ovat nousseet lievästi 1980-luvun lopulta lähtien. Typpipitoisuudet ovat lievästi laskeneet tai pysyneet samalla tasolla kuin 1980-luvun lopussa. Perustuotantokykyarvot ovat lievästi laskeneet 1980-luvun lopusta. Klorofyllipitoisuudet ovat lievästi laskeneet tai pysyneet samoina kuin 1980-luvun lopulla. Pitkäluodon edustan rehevyystasossa tapahtuneet muutokset ovat kokonaisuudessaan hyvin lieviä. Kalankasvatuksen kuormituksen pienentymisen vaikutukset eivät näy rehevyystason mittareissa. Alueen rehevyystasoon vaikuttavat erityisesti virtausten mukanaan tuomat, maataloudesta ja teollisuudesta peräisin olevat ravinteet. Kalankasvatuslaitoksen kuormitusvaikutus ei ole selkeästi erotettavissa vesialueen muusta kuormituksesta laitoksen lähellä. Laitoksen alla ei ole sedimenttikerrostumaa. Nykyinen kalankasvatuspaikka on veneväylien ulkopuolella. Lähin 3,6 m:n veneväylä on noin 350 m:n etäisyydellä verkkoaltaan itäpuolella. Mannerlohi Oy:n Pujon kalankasvatuslaitoksen lisäksi Pyhämaan merialueella toimii kahdeksan muuta kalankasvatuslaitosta. Pyhämaan alueella toimivien kalankasvatuslaitosten toimintatiedot vuodelta 2011 ovat seuraavat: LAITOS LISÄKASVU P-KUORMITUS N-KUORMITUS P-OMINAIS- N-OMINAIS- (kg/v) (kg/v) (kg/v) KUORMITUS KUORMITUS (g/kg/v) (g/kg/v) Rantamaan 500 8,00 62,25 16,0 124,5 Lohi Ay Meri-Ihamo Rantamaan ,80 484,23 5,2 42,1 Lohi Ay Planeetti Mannerlohi Oy , ,05 3,9 37,0 Huhtakari Mannerlohi Oy , ,65 4,9 39,6 Pullonkari Esan Kala Oy , ,33 4,1 37,9 Pyhamaan ,13 920,21 3,9 37,0 Lohi Oy Salmisten Kalan , ,05 6,0 48,5 kasvattamo Ky Mannerlohi Oy , ,41 4,3 39,2 Pujo Rantamaan Lohi , ,90 5,5 43,0 Ay, Sasinklopit Tuotanto/lisäkasvu on em. lukujen perusteella yhteensä n kg, Pyhämaan vesialueeseen kohdistuu em. laitoksista yhteensä 1815 kg vuotuinen fosforikuorma ja kg vuotuinen typpikuorma. Uusi toiminta (fosforikuorma 3129 kg ja typpikuorma kg) mukaan lukien lisäkasvu olisi yhteensä n kg, fosforikuorma 4590 kg ja typpikuorma kg. Hanke sijoittuu Natura 2000 verkostoon kuuluvalle alueelle Uudenkaupungin saaristo (FI ), sen pohjoiselle rajalle. Natura-alue on suojelun kohteena SCI-

5 5/14 alueena Euroopan unionin luontodirektiivin mukaisesti ja SPA alueena Euroopan unionin lintudirektiivin mukaisesti. Alue sijaitsee linnustollisesti rikkaan Uudenkaupungin saariston pohjoisosassa Pyhämaan Pitkäluodon luoteispuolella. Lähimmät merkittävät lintusaaret sijaitsevat noin 500 metriä suunnitellusta laitoksesta länteen (Kotokallio-Pujonletto). Alueella pesii uhanalaislajistoa. Luontodirektiivin luontotyypeistä ulkosaariston luotojen ja saarten lisäksi vedenalaiset riutat ovat alueella keskeisiä suojelun kohteita. Veden virtaussuunta on Natura -alueelta poispäin. Varsinaiselle hankealueelle ei sijoitu arvokkaita luonto- tai kulttuuriympäristökohteita. Pyhämaan lounaispuolelle noin 2,5 km etäisyydelle sijoittuvat Uudenkaupungin saariston rantojensuojeluohjelmakohde sekä Pamprinniemen ja Laitakarin luonnosuojelualueet. Kolmen kilometrin vyöhykkeelle hankealueesta sijoittuu kolme vedenalaista muinaisjäännöstä. Pyhämaan kirkonkylä ja Kettelin kylän kulttuurimaisema (rakennettu kulttuuriympäristö) sekä siihen liittyvä Pyhämaan kirkot ja kyläasutus (valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö) sijaitsevat etäällä 3 5 km päässä. Hankealueen välittömään läheisyyteen ei sijoitu asutusta. Kahden km:n vyöhykkeelle sijoittuu noin 15 asuinrakennusta ja 49 vapaa-ajan rakennusta. Lähimpänä on kalastajakylä kalasatamineen. Pitkäluodon kalasatamaan on noin 500 metriä, lähin asuinrakennus 600 metrin etäisyydellä ja lähin kesämökki on myös noin 600 metrin etäisyydellä kalankasvatusalueesta saaren toisella puolen. Hankkeen vaikutusalueella ei ole hakemuksen mukaan vedenottamoita, kaivoja, yleisiä uimarantoja tai muita toimintoja, joiden käyttöön tai olosuhteisiin laitoksen toiminnalla olisi vaikutuksia. Hankkeeseen liittyy vesiviljelyn sijainninohjausta koskeva selvitystyö Varsinais- Suomessa ja Satakunnassa. Käytettävissä oleva sijainninohjausta koskeva asiakirjaluonnos on päivätty Vesiviljelyn sijainninohjaussuunnitelman tavoitteena on ohjata vesiviljelytuotantoa ympäristön, vesiviljelyelinkeinon ja muiden vesien käyttömuotojen kannalta sopiville vesialueille. Asiakirjan mukaan Selkämeren hyvä tila mahdollistaa vesiviljelytuotannon lisäämisen, mutta Selkämeren saaristossa oli sopivia alueita laajojen luonnonsuojelualueiden vuoksi vähän. Avomerelle voitaisiin sijoittaa isoja laitoksia, mutta tuotannon aloittaminen avomerioloissa vaatii vielä pitkäjänteistä kehitystyötä. Ulkomerellä tuotantoa voidaan siten kasvattaa merkittävästi ja lähempänä rannikkoa kalankasvatuksen tuotantoa ja siitä aiheutuvaa kuormitusta voidaan lisätä, jos vesien tila ei heikenny. Natura 2000 verkoston alueilla voidaan harjoittaa vesiviljelyä sekä aloittaa uusi viljelytoiminta, kunhan se ei merkittävästi heikennä niitä luontotyyppejä tai lajeja, joiden perusteella alueet on verkostoon otettu. Mahdolliset vaikutustarkastelut tulee tehdä näiden luontoarvojen osalta. Mannerlohi Oy:n lupahakemuksen liitteenä on vuonna 2006 tehty kalankasvatustoiminnan sijainninohjaukseen liittyvä selvitys, jonka yhteydessä tarkastelluista vaihtoehdoista Pujon alue on osoittautunut soveliaimmaksi sijoituspaikaksi. Hankkeen ympäristövaikutukset Mannerlohi Oy:n suunnittelema hanke tarkoittaa kalankasvatustoiminnan lähes kymmenkertaistumista Pujon laitoksella ja toiminnan merkittävää lisäystä koko Pyhämaan alueella. Hankkeella on ympäristövaikutuksia, jotka liittyvät vesistön kuormitukseen ja luontoon sekä jossain määrin loma-asumisen viihtyvyyteen. Hankkeen ympäristövaikutukset muodostuvat pääasiassa vesistöön tulevan ravinnekuormituksen aiheuttamasta rehevöitymisestä sekä jonkin verran myös toiminnan

6 6/14 aiheuttamasta auto- ja veneliikenteestä. Kalankasvatuksen osuus suunnitelmaalueen ravinteiden kokonaiskuormituksesta yleisesti on kohtuullisen pieni, mutta paikallisesti sillä voi olla suuri merkitys. ASIAN KÄSITTELY Vireilletulo ja lisäselvitykset Kuuleminen Mannerlohi Oy on pyytänyt päätöstä Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, tuleeko hankkeeseen soveltaa ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Mannerlohi Oy:ltä on saatu puhelimitse ja sähköpostitse lisätietoja ja Uudenkaupungin kaupungin ympäristölautakunnalle on varattu tilaisuus esittää näkemyksensä arviointimenettelyn tarpeesta. Lautakunta ei ole antanut lausuntoa. RATKAISU JA PERUSTELUT Hankkeeseen ei ole tarpeen soveltaa ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaista arviointimenettelyä. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyä sovelletaan ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (YVAL) 4 :n mukaan hankkeisiin ja niiden muutoksiin, joista Suomea velvoittavan kansainvälisen sopimuksen täytäntöön paneminen edellyttää arviointia taikka joista saattaa aiheutua merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia Suomen luonnon ja muun ympäristön erityispiirteiden vuoksi. Arviointimenettelyä sovelletaan lisäksi yksittäistapauksessa sellaiseen hankkeeseen tai jo toteutetun hankkeen muuhunkin kuin edellä tarkoitettuun olennaiseen muutokseen, joka todennäköisesti aiheuttaa laadultaan ja laajuudeltaan, myös eri hankkeiden yhteisvaikutukset huomioon ottaen, arviointimenettelyä edellyttävien hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Harkittaessa vaikutusten merkittävyyttä yksittäistapauksessa YVA-asetuksen 7 :n mukaisesti otetaan lisäksi huomioon 1. hankkeen ominaisuudet, kuten a) hankkeen koko; b) yhteisvaikutus muiden hankkeiden kanssa, c) luonnonvarojen käyttö, d) jätteiden muodostuminen, e) pilaantuminen ja muut haitat, f) onnettomuusriskit ottaen erityisesti huomioon käytettävät aineet ja tekniikat, 2. hankkeen sijainti, kuten a) nykyinen maankäyttö; b) alueen luonnonvarojen suhteellinen runsaus, laatu ja uudistumiskyky, c) luonnon sietokyky (esim. kosteikot, luonnon- ja maisemansuojelualueet, alueet joilla ympäristön tilaa kuvaavat ohjearvot on jo ylitetty, tiheään asutut alueet, historiallisesti, kulttuurisesti tai arkeologisesti merkittävät alueet), 3. vaikutusten luonne, kuten a) vaikutusalueen laajuus ottaen huomioon vaikutuksen kohteena olevan väestön määrä, b) valtioiden rajat ylittävä vaikutus, c) vaikutuksen suuruus ja monitahoisuus, d) vaikutuksen todennäköisyys, e) vaikutuksen kesto, toistuvuus ja palautuvuus. YVA-asetuksen 6 :ssä luetellaan hankkeet, joihin sovelletaan arviointimenettelyä. Hankeluettelo ei sisällä kalankasvatusta siihen liittyvine toimintoineen. Hankkeen vaikutuksia voi vesialueelle aiheutuvan typpi- ja fosforikuormituksen osalta suuntaa

7 7/14 antavasti verrata ko. asetuksen hankeluettelon kohdassa 10) c) vesihuolto mainittuun yli asukasvastineluvulle mitoitetun jätevesien käsittelylaitoksen vaikutuksiin. Vaikutusten merkittävyyttä voidaan suuntaa antavasti tarkastella myös suhteessa esim. sianlihan tuotantoon ja mainitun asetuksen hankeluettelon kohdan 1) eläinten pito b) 3000 lihasikaa tai c) 900 emakkoa aiheuttaviin vaikutuksiin. Suunnitellun kalankasvatushankkeen ympäristövaikutusten merkittävyys arvioidaan YVA-asetuksen 7 :n harkintakriteereihin perustuen. Hankkeen ympäristövaikutusten arviointitarpeen harkinta perustuu vireillä olevan lupahakemuksen mukaiseen hankkeeseen. Arviointimenettelyn aikana esille tuotujen alueen kalankasvatustoimintojen tulevaisuuden muutosten vaikutusta ei hakemuksen sisältäessä olemassa olevien toimintojen säilymisen voida käyttää tämän vaikutusten arviointitarpeen harkinnan perusteena. Hankkeen ominaisuudet Hanke käsittää 12 verkkoallasta, joiden vesisyvyys on 6,5 metriä ja kunkin pinta-ala 720 m 2 ja tilavuus 4680 m 3. Verkkoaltaiden pitämistä varten on haettu 16 hehtaarin suuruista käyttöoikeusaluetta Kettelin kylän yhteisestä vesialueesta. Alueella on nykyisellään 2 verkkoallasta, joiden yhteispinta-ala on 1400 m 2. Hankealueella Pyhämaalla sijaitsee 9 kalankasvatuslaitosta. Osa näistä on hankkeesta vastaavan omistuksessa ja/tai käytössä. Kalankasvatuksesta aiheutuu vesistöä pilaavaa kuormitusta vesien ravinnepitoisuuden kasvaessa fosfori- ja typpiravinteiden vuoksi. Kalankasvatustoiminta on pistemäistä kuormitusta, jonka vaikutus riippuu lisäkasvun määrään perustuvasta ravinnekuormituksesta, alueen veden laadusta ja virtauksista ja siihen liittyvästä vesien sekoittumisesta. Hankealueella on kysymys avomeren ekosysteemistä, jossa ravinteet sitoutuvat kasvi- ja eläinplanktonin kautta huomattavassa määrin pelagiaaliseen lajistoon, lähinnä silakkaan. Uudenkaupungin edustalla toteutettava silakan kalastuksella (vuosittain milj.kg) esim. fosforia poistuu moninkertainen määrä kalankasvatuksen kokonaiskuormitukseen verrattuna. Tällä seikalla ei ole rehevöitymiskehityksen kannalta juurikaan merkitys, sillä ennen em. fosforikuorman poistumista ravinteiden kierto aiheuttaa rehevöitymistä vesistössä. Vesistökuormitus on viime vuosina vähentynyt. Kalankasvatuksen aiheuttama fosforikuormitus Saaristomereen on ollut 2000-luvun lopulla suuruusluokaltaan noin alle kiloa vuodessa ja typpikuormitus noin kg vuodessa. Selkämeren alueella vastaavat luvut ovat fosforin osalta noin kiloa ja typen osalta noin kiloa luvun alkupuolen tilanteeseen verrattuna sekä fosfori- että typpikuormitus on pudonnut noin puoleen. Kuormituksen pienentymiseen ovat syynä mm. rehujen kehittyminen ympäristöystävällisempään suuntaan, kalanpoikasten kasvuominaisuuksien parantuminen, kalankasvatustoiminnan muuttuminen ammattimaisemmaksi sekä ruokinnan kehittyminen tehokkaammaksi ja taloudellisemmaksi ruokintaautomaattien avulla. Kuormitusta on pienentänyt myös kalankasvatuslaitosten määrän vähentyminen kalankasvatuksen heikon taloudellisen kannattavuuden takia. Pyhämaan alueella on yhdeksän kalankasvatuslaitosta, joiden yhteenlaskettu lisäkasvu vuoden 2011 toimintatietojen perusteella on 394 t, vesistön fosforikuormitus 1815 kg/vuosi ja typpikuormitus kg/vuosi. Hankkeen aiheuttama vesistökuormitus olisi kokonaisfosforin osalta 3120 kg ja kokonaistypen osalta kg.

8 8/14 Suunniteltu hanke mukaan lukien lisäkasvu Pyhämaan alueella olisi yhteensä n. 910 t, fosforikuorma 4590 kg/vuosi ja typpikuorma kg/vuosi. Hanke olisi toteutuessaan 2/3 Pyhämaan lisäkasvusta, kun paikalla oleva Pujon nykyinen toiminta muodostaa 1/5 Pyhämaan alueen lisäkasvusta. Hankkeen myötä Pyhämaan alueen kalankasvatustoiminta 1,5-kertaistuu ja nykyisen Pujon laitoksen toiminta 7-8 kertaistuu. Vesistöön tulevan fosfori- ja typpikuormituksen vertaamiseksi jätevedenpuhdistamon vastaavaan kuormitukseen asukasvastinelukuja laskemalla saadaan seuraavia suuntaa antavia asukasvastinelukuja: P 3 g/as/vrk, reduktio 95 % Pujo nykyinen P 343 kg = 6265 Pyhämaa nykyinen P 1815kg= Hanke P 3129 kg = Hanke+Pyhämaa nykyinen P 4590 kg = P 3 g/as/vrk, reduktio 98% Pujo nykyinen P 343 kg = Pyhämaa nykyinen P 1815= Hanke P 3129 = Hanke+Pyhämaa nykyinen P 4590= N 15 g/as/vrk, reduktio 70 % Pujo nykyinen N 3154kg=2210 Pyhämaa nykyinen N kg=9620 Hanke N 24350kg =14800 Hanke+Pyhämaa nykyinen N kg=22520 N 10 g/as/vrk, reduktio 70 % Pujo nykyinen N 3154 kg=2880 Pyhämaa nykyinen N kg=14430 Hanke N kg=22240 Hanke+Pyhämaa nykyinen N kg=33780 Ominaiskuormitusarvona on perusteltua käyttää lupakäytännössä tavanomaisesti käytettyjä arvoja 3 g/asukas/vuorokausi ja fosforin osalta ja typen osalta 15 g/asukas/vuorokausi. Kertoimet ovat fosforin osalta ilmoitetun fosforikuormituksen määrän suhteen asukasvastineluvun laskennassa 0,003 * 365 * 0,05 (reduktio 95%)=0,05475 ja 0,003 * 365 * 0,02 (jos reduktio olisi 98%) = 0,0219 ja typen osalta ilmoitetun typpikuormituksen määrän suhteen asukasvastineluvun laskennassa 0,015 * 365 * 0,30= 1,6425 ja 0,010 * 365 * 0,30 = 1,095. Tarkasteltaessa laskennallisia asukasvastinelukuja havaitaan hankkeen fosforikuormituksen 98 %:n reduktioedellytyksellä ylittävän asukasvastineluvun, joka asetuksen mukaisessa jätevedenpuhdistamohankkeessa edellyttää arviointimenettelyä. Lupakäytännössä yleiseen 95 %:n fosforin reduktioedellytykseen perustuen asukasvastineluku hankkeen ja olemassa olevan toiminnan kanssa on vajaa Typpikuormituksen osalta em. laskelmissa ko. asukasvastinelukuraja ei ole lähelläkään ylittymistä. On myös huomattava, että jätevedenpuhdistamon vesistön kuormitukseen vaikuttavat fosfori- ja typpikuormituksen lisäksi kemiallinen ja biologinen hapenkulutus (BOD 7ATU,O 2, CODCr ) ja kiintoaineen määrä. Fosforikuormituksien ja typpikuormituksien yhteydessä ei ole määritelty eri päästölähteiden ravinteiden liukoisuuksien eroja. Etenkin fosforin kohdalla liukoisuuksien erot ovat huomattavia. Kalankasvatuksen fosforipäästön levien käytettävissä oleva osuus voi olla 6 9 % nykyaikaisia soijapitoisia rehuja käytettäessä, kun esim. puhdistetun jäteveden päästöjen fosforista jopa 36 % voi olla liukoisessa muodossa. Ravinteiden käyttökelpoisuutta koskevat tutkimukset perustuvat kuitenkin mm. tiettyjen rehujen käyttöön ja suhteellisen lyhytaikaisiin kokeisiin, minkä vuoksi ravinteiden käyttökelpoisuutta koskevien kokeiden tuloksista ei ravinteiden liukoisuutta voida yleistävästi määritellä.

9 9/14 Kotieläinten vuoden aikana lannassa erittämän typen ja fosforin määrät keskimäärin (kg eläintä tai eläinpaikkaa kohti vuodessa) ovat MTT:n ja ProAgria Maaseutukeskusten Liiton ruokinnan ravinnetaselaskelmien pohjalta seuraavat: Emakko porsaineen / 900 emakkoa N 34,0 / P 8,7 / 7830 Lihasika / 3000 lihasikaa N 12,7 / P 2,6 / 7800 Lihasian tuotannossa syntyvä 3000 eläinyksikön ravinnemäärä on 8100 kg typpeä N ja 2400 kg fosforia P. Hankkeen vastaavat luvut 8766 kg N ja 280 kg P. Hankkeessa typen tuotanto on suurempi kuin 3000 lihasian hankkeessa. Fosforin tuotantolaskelmassa on oletettu n. 9 % fosforista olevan liukoisessa muodossa. Kirjolohen kasvatuksen ympäristövaikutuksia koskevan MTT:n v julkaistun raportin 48 mukaan kirjolohifileen tuotantoketjun rehevöittävät päästöt ovat 2,5 7- kertaiset sianlihan tuotantoketjuun verrattuna. Sen sijaan sianlihan tuotantoketjun kasvihuonekaasupäästöt ovat samaa suuruusluokkaa tai enintään 2,5-kertaiset kirjolohifileen tuotantoketjuun verrattuna. Kasvatetun kalan määrästä syntyy perkausjätettä %. Kalojen perkuujätettä syntyy nykyisessä perkaustoiminnassa vuodessa enintään 90 tonnia, nykyisellä toimintamäärällä enintään 45 tonnia. Toiminnan muutoksen vuoksi perkausjätteen määrä kasvaisi tonnia vuodessa. Toiminnan riskit liittyvät kalatauteihin, rehun vesistöön joutumiseen ja verkkokassien rikkoutumiseen sekä kuljetuksissa polttoaineiden vesistöön joutumiseen. Toteutetun toiminnan kokemus huomioon ottaen riskit ovat vähäiset. Hankkeella on jossain määrin vaikutusta merialueella lähimaisemassa. Nykyiseen tilanteeseen nähden vaikutus tältä osin on vähäinen. Hankkeen kuljetuksista ja huollosta ym. johtuvan melun vaikutus jää vähäiseksi. Yhteenvetona edellä hankkeen ominaisuuksia koskevista seikoista voidaan katsoa, että tarkasteltaessa erityisesti typen ja fosforin ravinnemääriä hanke on rinnastettavissa kokoluokaltaan hankeluettelon mukaisiin hankkeisiin. Sen sijaan fosforin ja typen vaikutusten osalta rinnastettavuutta ei voida rinnastuksen kohteena olevien hanketyyppien moninaisten ja eri tavoin painottuvien vaikutusten vuoksi selkeästi todeta. Hankkeen sijainti Hankealue on yleiskaavassa vesialuetta. Alue sijaitsee Reilan harjoitusammuntaalueen välittömässä läheisyydessä. Tarkkailuraporttien mukaan Pyhämaan merialue on avointa ja veden syvyys on 5-10 metriä. Suurimmat syvyydet ovat metriä. Pyhämaan edustalla kulkee hidas rannikon suuntainen päävirtaus pohjoiseen. Tuulet ja vedenkorkeuden muutokset aiheuttavat päävirtauksesta poikkeavia voimakkaita virtauksia, jolloin vesimassat vaihtuvat nopeasti ja vesi sekoittuu tehokkaasti. Pyhämaan merialueen veden laatu vastaa suunnilleen Selkämeren eteläosan rannikkovesien taustapitoisuuksia. Veden käyttökelpoisuus on arvioitu hyväksi. Pujon laitoksen lähialueella veden laatu on pitkäaikaistarkkailusta saatavan tiedon mukaan parantunut ravinnepitoisuuksien, kasviplanktontuotannon laskun sekä näkösyvyyden kasvun myötä. Merenpohjan tilan muutokset ovat olleet vähäisiä. Pohjaeläintutki-

10 10/14 musten mukaan rehevöitymistä suosiva lajisto on ollut vallitsevaa. Sijainninohjausta varten tehdyssä Natura-selvityksessä on mm. laitesukellusten perusteella selvitetty, että kovat eroosiopohjat ovat vallitsevana pohjatyyppinä. Luonnosvaiheessa olevan ( ) alueellisen vesiviljelyn sijainninohjaussuunnitelman Vesiviljelyn sijainninohjaus Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa mukaan kalankasvatus tulee kriteerien perusteella ohjata syville ja virtaaville paikoille, joissa on hyvät laimentumisolosuhteet. Em. luonnoksen mukaan vesialueista Selkämerellä Kustavin pohjoispuolella rannikkovesien tila on pääosin hyvää ja siellä ulkomerellä siirryttäessä veden laatu on erinomaista. Ulkomerellä tuotantoa voidaan siten kasvattaa merkittävästi ja lähempänä rannikkoa kalankasvatuksen tuotantoa ja siitä aiheutuvaa kuormitusta voidaan lisätä, jos vesien tila ei heikenny. Selkämeren avoimella rannikolla veden virtaukset ovat Saaristomerta voimakkaammat, minkä vuoksi kasvatukseen hyvin sopivia paikkoja on alle 20 metriä syvissä paikoissa. Kertaluokaltaan nykyistä suuremmat laitokset tulisi pääsääntöisesti ohjata yli 20 metriä syville alueille. Ulkosaaristoon ja Selkämerelle voidaan sijoittaa tonnin laitoksia. Suunnitelmaluonnoksen mukaan uutta tuotantoa voidaan ohjata vesiviljelyyn hyvin sopiville tummansinisille (hyvä m) ja vesiviljelyyn erinomaisesti sopiville violetin (erinomainen m) värisille vesialueille. Hanke sijoittuu suunnitelmaluonnoksen mukaiselle vaaleansiniselle alueelle (hyvä 10-20m). Hanke sijoittuu siis alueelle, jolla olemassa olevaa toimintaa ei ole tarpeen vähentää, mutta jolle ei ole suunniteltu toteutettavaksi uutta toimintaa. Hanke sijoittuu myös sijainninohjauksen kannalta alueelle, jossa on Natura-verkoston vuoksi poissuljettuja osia. Hanke sijoittuu Natura 2000 verkostoon kuuluvan Uudenkaupungin saariston alueelle (FI ). Alue on sisällytetty Natura-verkostoon sekä luontodirektiivin että lintudirektiivin perusteella. Alue sijaitsee linnustollisesti rikkaan Uudenkaupungin saariston pohjoisosassa Pyhämaan Pitkäluodon luoteispuolella. Lähimmät merkittävät lintusaaret sijaitsevat noin 500 metriä suunnitellusta laitoksesta länteen (Kotokallio-Pujonletto). Alueella pesii uhanalaislajistoa. Meri- ja rannikkoluontotyyppien kannalta merkityksellisiä ovat vedenalaiset riutat. Rakkolevän ylläpitämät eliöyhteisöt ovat Itämeren monimuotoisempia ja sen esiintymisalueet on luokiteltu kuuluvaksi Natura-luontotyyppiin riutat. Luontotyyppi esiintyy yleisenä myös Uudenkaupungin saariston Natura-alueella, mikäli pohjan laatu ja vesisyvyys ovat sopivia ja aallokon vaikutus riittävä estämään rihmalevien ja putkilokasvien valtaanpääsyn. Selkämerellä yleisestä rehevöitymisestä aiheutuneet haittavaikutukset ovat toistaiseksi melko vähäisiä ja luontotyypin riutat edustavuuden muutokset liittyvät laajemmalti vesien yleiseen tilaan. Ravinteiden huomattava lisääntyminen alueellisesti ja sen aiheuttama rehevöityminen voi olla merkittävä uhka tälle luontotyypille. Suurimmat vaikutukset ovat odotettavissa vesien mahdollisen rehevöitymisen kautta vedenalaisluonnolle. Lupahakemuksen liitteenä olevassa Turun ammattikorkeakoulun johdolla toteutetussa vesiviljelyn sijainninohjaushankkeessa (2006) on tarkasteltu kalankasvatuksen vaihtoehtoja ja ympäristövaikutuksia pilottihankkeena Uudenkaupungin Pyhämaan edustan merialueella: Keskitetyssä mallissa keskitetyn kasvatuspaikan tuotanto on 500 tonnin lisäkasvu, Pullonkari tuottaa poikaskalaa tonnia, Esan kala tuottaa n. 75 tonnia poikaskalaa, ja Huhtakarin laitos muuttuu talvisäilytyspaikaksi 10 tonnin rehunkäyttöluvalla. Hajautetussa mallissa vaihtoehtoiselle kasvatusalueelle (A, B tai C) tulisi 300 tonnin lisäkasvu ja Hylkimykseen 200 tonnin lisäkasvu (jolla tuotetaan 80 tonnia poikaskalaa ja 120 tonnia teuraskalaa). Humalkariin tulisi 90 tonnin talvisäilytys. Huhtakarin laitos toimisi talvisäilytyspaikkana Pujon laitoksella kasvatettaville kaloille 10 tonnin rehunkäyttömäärällä. Esan kalassa tuotettaisiin 75 tonnia lisäkasvua, josta 20 tonnia poikasia siirrettäisiin Pujoon ja 11 tonnia Esan kalaan jatkokasvatukseen. Sijainninohjaushankkeessa on tehty selvityksiä: pohjaeläimistö, su-

11 11/14 kellustutkimukset/leväkartoitus, sedimenttikuvaus ja levävyöhykkeet, rantakasvillisuus ja luontotyypit, linnustokartoitus ja lintujen ravintoeläinten muutokset ja virtausmallinnus sekä näkösyvyyskartoitus. Vedenlaatutietojen osalta on tukeuduttu olemassa olevaan tarkkailutietoon. Kuormitusta arvioitaessa on otettu huomioon ilmalaskeuma; Ilmalaskeuman kautta lasketaan ravinteita Lounais-Suomen ympäristökeskuksen mukaan tulevan 11 kg fosforia ja typpeä 570 kg/km²/a. Suomen ympäristökeskuksen mittaamien keskiarvoisten tulosten mukaisesti fosforia tulee ilmalaskeuman kautta 15 kg ja typpeä 637 kg/km². Tämän sijainninohjausraportin mukaisilla tiedoilla tehdyt johtopäätökset koskevat hanketta/toimintaa, jossa lisäkasvu on poikastuotantolaitokset huomioon ottaen enimmillään noin 630 tonnia. Nyt käsittelyssä oleva hanke/toiminta alueella käsittää noin 910 tonnin lisäkasvun, jolloin aiemmin tehty selvitys ja aiemman hankkeen vaikutukset eivät ole yhteneväiset käsittelyssä olevan hankkeen kanssa. Tämän merkitys korostuu erityisesti Natura-aluetta koskien. Koska ravinnekuormitus kasvaa, vaikutus Natura-alueen suojeluarvoille voi olla varsinkin pitkällä aikavälillä merkittävä, vaikka alue sijaitsee hyvin lähellä Natura-alueen ulkorajaa ja riutoilla on voimakkaat virtaukset. Edellä mainitun 2006 tehdyn sijainninohjaushankkeen yhteydessä on todettu Sakari Hinnerin kasvillisuuskartoitukseen perustuen, että edes itse riutoilla sijaitsevat laitoksetkaan eivät ole aiheuttaneet riuttojen kasvillisuuteen muutoksia. Kasvillisuuskartoitus on ELY-keskuksen käsityksen mukaan sisältänyt lähinnä ulkokarien maanpäällinen kasvillisuuden eikä vedenalaisten levävyöhykkeiden muodostamaa riuttakasvillisuutta. Kulttuuriympäristön kannalta hankkeen vaikutukset arvokkaisiin kohteisiin jäävät vähäisiksi hankkeen näkyvyys maisemassa sekä hankkeen ja kohteiden etäisyys huomioon ottaen. Hankkeeseen kuuluvat rakenteet eivät myöskään aiheuta maisemassa merkittävää muutosta. Hanke sijoittuu vesialueelle, jolla on erityistä arvoa luonnonsuojelun kannalta. Samalla se sijoittuu kalanviljelyn sijainninohjauksen periaatteiden mukaisesti alueelle, joka on katsottu soveltuvan kalankasvatustoimintaan tiettyjen edellytysten mukaisesti. Vaikutusten luonne Varsinaiselle hankealueelle ei sijoitu asutusta. Vakituista asutusta ei ole hankkeen läheisyydessä. Lähimmät vapaa-ajan asunnot, kalastajakylä ja kalasatama sijoittuvat metrin etäisyydelle hankkeesta. Toiminta on jatkuvaa ja hankkeen vaikutus on vähintään pitkäaikainen. Toiminnan päättyessä vesialueen tilan palautuminen on hidasta, vesiluonnon/natura-arvojen kannalta mahdollisesti palautumatonta. Sen vaikutus vesistön ja vesiluonnon tilassa tulee näkyviin todennäköisesti vasta pitkän ajan kuluttua. Hankkeen ns. rakentamisaikaiset vaikutukset, verkkoaltaiden sijoittaminen ja siihen liittyvä toiminta aiheuttaa lyhytaikaisesti liikennettä ja melua. Yhteenveto Hankkeella on huomattavat vaikutukset sijoitusalueella vesistön ravinnekuormitukseen ja luontoarvoihin. Natura verkoston suojeluarvojen osalta vaikutus on todennäköisesti merkittävä. Vaikka hanke on kokoluokaltaan mittava ja varsinkin fosforintuotannon osalta lähes vertautuu hankeluettelon mukaiseen jätevesien käsittelylaitokseen tai eläintenpitoa koskien liha- tai emakkosikalaan, hankkeen vaikutukset eivät nouse vastaavalle tasolle eivätkä siis muodostu kokonaisuudessaan YVA-

12 12/14 lainsäädännön edellyttämällä tavalla merkittäviksi. Kun otetaan huomioon suunniteltu hanke kokonaisuutena, sen ominaisuudet, sijainti ja vaikutusten luonne, hankkeen toteuttaminen ei todennäköisesti aiheuta laajuudeltaan ja laadultaan YVAasetuksen hankeluettelon hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Arviointimenettelyä ei siten ole tarpeen soveltaa hankkeeseen. Hankkeessa on luonnonsuojelulain 65 :n mukaisesti arvioitava vaikutukset Natura 2000 verkoston luonnonarvoihin. Vesiviljelyn sijainninohjaushankkeen suunnitelmia ja ohjelmia koskevien ympäristövaikutusten arvioinnissa tulee mahdollisuuksien mukaan ottaa huomioon em. Natura-arvioinnin esille tuomat vaikutukset. Hanke sijoittuu sijainninohjausta koskevassa suunnitelman luonnoksen mukaiselle alueelle, jossa on Natura-verkoston vuoksi poissuljettuja osia. Sovelletut säännökset Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (468/1994 muutoksineen) 4, 6 ja19 Valtioneuvoston asetus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (713/2006 muutoksineen) 4, 5, 6 ja 7 Hallintolaki (434/2003) 60 MUUTOKSENHAKU Hankkeesta vastaava saa hakea tähän päätökseen muutosta valittamalla Turun hallinto-oikeuteen. Valituskirjelmä on toimitettava Turun hallinto-oikeuteen 30 päivän kuluessa siitä, kun hankkeesta vastaava on saanut tiedon päätöksestä. Valitusosoitus on liitteenä. Tähän päätökseen ei saa muutoin erikseen hakea muutosta valittamalla. Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 17 :n 2 momentissa tarkoitetut tahot saavat kuitenkin hakea muutosta tähän päätökseen samassa järjestyksessä ja yhteydessä kuin hanketta koskevasta muun lain mukaisen lupa-asian ratkaisusta tai hankkeen toteuttamisen kannalta muusta olennaisesta päätöksestä valitetaan. Vastuualueen johtaja Risto Timonen Ylitarkastaja Seija Savo

13 13/14 PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Mannerlohi Oy saantitodistuksin, suoritemaksutta Jäljennös päätöksestä Uudenkaupungin kaupunki, ympäristölautakunta Ympäristöministeriö Päätöksen nähtävillä olo Kuulutus on Uudenkaupungin kaupungin ilmoitustaululla ja päätös on nähtävänä Uudenkaupungin kaupunginvirastossa, os. Välskärintie 2 C, Uusikaupunki, ajalla sekä sähköisesti Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kotisivuilla Liite Valitusosoitus Liite elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätökseen

14 14/14 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Tähän päätökseen saa hakea muutosta Turun hallinto-oikeudelta kirjallisella valituksella. Valitusaika Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaantipäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Tavallisella kirjeellä toimitetussa tiedoksiannossa vastaanottajan katsotaan saaneen asiasta tiedon seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Asian katsotaan tulleen viranomaisen tietoon kuitenkin kirjeen saapumispäivänä. Todisteellisesti toimitetussa tiedoksiannossa tiedoksisaantipäivän osoittaa tiedoksianto- tai saantitodistus. Milloin kysymyksessä on sijaistiedoksianto, päätös katsotaan tiedoksi saaduksi kolmantena päivänä tiedoksiantotodistuksen osoittamasta päivästä. Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen Valituskirjelmässä on ilmoitettava: * valittajan nimi ja kotikunta * jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä taikka jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, on myös tämän nimi ja kotikunta ilmoitettava * postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asian käsittelyä koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa * päätös, johon haetaan muutosta * miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi * perusteet, joilla muutosta vaaditaan Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava muutoin kuin sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitettava valituskirjelmä. Valituskirjelmän liitteet Valituskirjelmään on liitettävä: * elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä * todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi tai muu selvitys valitusajan alkamisajankohdasta * asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle * asiamiehen valtakirja, asianajajan ja yleisen oikeusavustajan tulee esittää valtakirja ainoastaan, jos valitusviranomainen niin määrää * toimitettaessa valituskirjelmä sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituskirjelmän toimittaminen perille Valituskirjelmä on toimitettava Turun hallinto-oikeuden kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmän voi toimittaa perille henkilökohtaisesti, lähetin välityksellä, postitse tai sähköisesti. Postiin valituskirjelmä on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava käytettävissä hallinto-oikeuden vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä valitusajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä. Turun hallinto-oikeuden yhteystiedot: Postiosoite: PL 32, Turku Käyntiosoite: Sairashuoneenkatu 2-4 Puhelin: Telefax: Sähköposti: turku.hao@oikeus.fi Aukioloaika: