Kulttuuriosaamisen merkitys kansalliselle kilpailukyvylle

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kulttuuriosaamisen merkitys kansalliselle kilpailukyvylle"

Transkriptio

1 L U O T TA M U K S E L L I N E N Kulttuuriosaamisen merkitys kansalliselle kilpailukyvylle Kulttuurin ja talouden vuorovaikutuksen kehittämisen haasteet VÄLIRAP O RT T I 2 A N N A K I RV E E N N U M M I Tulevaisuuden tutkimuskeskus Finland Futures Research Centre Turun kauppakorkeakoulu Turku School of Economics and Business Administration

2 Anna Kirveennummi FM, tutkija Kansikuva Data sarjasta Data Informaatio Tieto Ymmärrys Viisaus Viivasyövytys/akvatinta Aleksi Neuvonen Reproduktio: Tutu/Hki Ulkoasu: Pauli Saloranta/Tutu-keskus Paino: Multiprint, Helsinki 2003 ISBN Copyright 2003 Anna Kirveennummi & Tulevaisuuden tutkimuskeskus Tulevaisuuden tutkimuskeskus Finland Futures Research Centre c/o Turun kauppakorkeakoulu c/o Turku School of Economics and Business Rehtorinpellonkatu 3, Turku Administration Korkeavuorenkatu 25, Helsinki P.O. Box 110, FIN Turku Kuninkaankatu 34, Tampere Tel Puh. (02) Fax Faksi (02)

3 Kulttuuriosaamisen merkitys kansalliselle kilpailukyvylle Kulttuurin ja talouden vuorovaikutuksen kehittämisen haasteet ANNA KIRVEENNUMMI TULEVAISUUDEN TUTKIMUSKESKUS

4 2 Kulttuuriosaamisen merkitys kansalliselle kilpailukyvylle Sisällys Johdanto...4 Tulevaisuuspaneeli... 5 Asiantuntijoiden esittäytyminen...5 Kulttuuri ja kulttuuriosaaminen kompetenssina...6 Taide, yritykset ja vuorovaikutus...7 Matkailu elinkeinotoimintana ja kulttuuriosaamisena...8 Kulttuuriosaamisen tila ja tulevaisuus...9 Ryhmätyöt...10 Ryhmä 1. Kulttuurin ja yritysmaailman uudet vuorovaikutusmuodot...10 Ryhmä 2. Kulttuuri paikallisena voimavarana...12 Ryhmä 3. Toimintaympäristöjen muuttumisen vaikutus kulttuuriosaamisen hyödyntämiseen KULTTUURIN JA TALOUDEN VUOROVAIKUTUKSEN KEHITTÄMISEN HAASTEET Kysely...17 I. YRITYS- JA KULTTUURITOIMIJOIDEN VÄLINEN YHTEISTYÖ Väite 1: Väite 2: Väite 3: Väite 4: Väite 5: Väite 6: Väite 7: Kulttuuriosaamisella on kasvava merkitys markkinataloudessa ja yritystoiminnassa Yritysmaailman osaamista hyödynnetään kulttuuripuolella liian vähän...22 Kulttuurialan ja yritysten välinen vuorovaikutus on nyt etenemässä molempia hyödyttävään suuntaan Minkälaiset toimintatavat tai organisaatiot ovat tällä hetkellä parhaita edistämään ja syventämään kulttuuritoimijoiden ja yritysten välistä vuorovaikutusta?...26 Mitä uudentyyppisiä välittäjiä tarvitaan tulevaisuudessa hallitsemaan ja ymmärtämään sekä kulttuuripuolen että yritysten näkemyksiä?...26 Kulttuuritoimijoiden kanssa tehtävä yhteistyö tuo yrityksille selvää lisäarvoa Yritysrahoitusta hakevat kulttuuritoimijat eivät osaa tuoda osaamistaan esille yritysyhteistyön kehittämiseksi II. KULTTUURIN TUOTTEISTAMINEN JA PAIKALLISUUS Väite 8: Väite 9: Väite 10: Mitä keskeisiä elementtejä kuuluu mielestänne kulttuurin tuotteistamisen prosessiin (esim. markkinointi)?...33 Erilaiset kulttuurin tuotteistamisen vuorovaikutusprosessissa esiin tulevat jännitteet ovat tarpeellisia, jotta voisi syntyä uusia asioita ja innovaatioita Mahdollista kulttuurista tulevaa hyötyä on vaikea perustella erilaisille taloudellisista resursseista vastaaville päättäjille...37

5 VÄLIRAPORTTI 2 3 Väite 11: Kulttuuria tuotteistettaessa otetaan huomioon kestävän kehityksen periaatteet paikallisten ihmisten kannalta III. KULTTUURIOSAAMISEN YHTEISKUNNALLINEN ROOLI...42 Väite 12: Kulttuurin hallinnon ja rahoituksen rakenteita on uudistettava radikaalisti lähimmän vuosikymmenen aikana...42 Väite 13: Rahoitusta suunnattaessa on panostettava pääosin kulttuurisiin huippuosaajiin ja kärkituotteisiin, joilla on edellytykset kansainväliseen menestykseen...45 Väite 14: Kulttuuriosaaminen vastaa lähinnä sitä, mitä ennen käsitettiin sivistyksellä...47 Väite 15: Kulttuuriosaamista tulee opettaa uusista lähtökohdista koko koulutusjärjestelmässä...48 Väite 16: Taidekentän ja kulttuurin arkisen tason välille on yhä vaikeampi rakentaa selkeää yhteyttä Väite 17: Luovuuden ja innovatiivisuuden merkitys ymmärretään talouselämässä tällä hetkellä liian yksioikoisesti Väite 18: Taiteen merkitys yhteiskunnassa on laajentunut samalla kun taide koetaan vain yhdeksi elämyksen muodoksi muiden joukossa...53 Väite 19: Yhteiskunnan monikulttuurisuus on työyhteisöjen voimavara, jota ei osata riittävästi hyödyntää Väite 20: Kulttuurituotteilla ja -palveluilla on kasvava merkitys yksilön elämänlaadulle Väite 21: Kulttuurituotteiden ja palvelujen osuus kokonaiskulutuksesta kasvaa jatkossa...59 Väite 22: Kulttuuriosaaminen on sekä yritysten että yhteiskunnan strateginen menestystekijä Väite 23: Mitä kulttuurin ja talouden välisen vuorovaikutuksen kannalta oleellisia asioita ei ole tullut esille yllämainituissa väittämissä? Miksi ne ovat tärkeitä? : Kommentteja Delfix-kyselystä...64 Johtopäätöksiä Mitä on kulttuuriosaaminen? Mitä on kulttuuriosaaminen yritysten kannalta? Mitä on yritysten ja kulttuuritoimijoiden yhteistyöstä ja vuorovaikutuksesta syntyvä lisäarvo? Vuorovaikutuksessa syntyvät jännitteet Luovuus Kulttuurin ja talouden vuorovaikutuksen kehittämisen haasteet...71 Kirjallisuusluettelo...73 LIITE 1 Tulevaisuuspaneelin osallistujat...75 LIITE 2 Kutsu vastaamaan kyselyyn...76

6 4 Kulttuuriosaamisen merkitys kansalliselle kilpailukyvylle Johdanto Tämä väliraportti on osa Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran rahoittamaa ja Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen toteuttamaa Kulttuuriosaamisen merkitys kansalliselle kilpailukyvylle (KULTA) -hanketta. Hankkeessa pyritään tunnistamaan kulttuurin ja talouden välisiä kytkentöjä, joilla on erityistä merkitystä yritysten liiketoiminnalle ja sitä kautta Suomen kansalliselle kilpailukyvylle. Ilmiön ja kentän nykytilan kartoittamiseksi laadittiin hankkeen ensimmäisessä vaiheessa kattava kirjallisuuskatsaus ja haastateltiin noin 40 talous- ja kulttuuripuolen asiantuntijaa. Kenttätyön ja kirjallisuuskatsauksen tuloksena syntyi projektin ensimmäinen väliraportti (Kirveennummi & Neuvonen 2003). Hankkeen toisessa vaiheessa on pyritty tietopohjan rakentamiseen, tiedon ja näkemysten rikastamiseen työryhmätyöskentelyn sekä kyselyn avulla. Olemme soveltaneet tulevaisuudentutkimuksen ja laadullisen kulttuurintutkimuksen menetelmiä hahmottaaksemme kulttuuriosaamiseen liittyviä ongelmakohtia ja tulevaisuuden haasteita. Nyt jaettavassa toisessa väliraportissamme esitellään tämän vaiheen tuloksia. Jatkossa keskitymme hankkeen tulosten lopulliseen analysointiin, kehittämislinjausten ja loppuraportin laatimiseen. Yhteistyössä Sitran ja Editan kanssa julkaistava kirja kulttuuriosaamisen merkityksestä kansalliselle kilpailukyvylle ilmestyy ensi vuoden alussa. Tutkimus Orientaatio Tietopohjan rakentaminen Kehittämistyö Synteesi Toimenpidesuositukset Kulttuuriosaaminen Kuva 1. Tutkimuksen vaiheet. (Markku Wilenius 2001)

7 VÄLIRAPORTTI 2 5 Tulevaisuuspaneeli Tulevaisuudentutkimuskeskus ja Sitra järjestivät Sitran tiloissa Helsingin Ruoholahdessa KULTA-hanketta arvioivan ja tukevan tulevaisuuspaneelin. Paneelin osallistujat saivat luettavakseen hankkeen ensimmäisen väliraportin, jonka pohjalta herätettiin keskustelua kulttuuriosaamisen roolista ja tulevaisuuden haasteisiin liittyvistä keskeisistä kysymyksistä. Paneeliin kutsuttiin kulttuurilaitosten, yliopiston, kulttuuriyrittäjien ja muun talouselämän edustajia ja vaikuttajia (ks. LIITE 1). Paikalle kutsuttujen yrittäjien ja kulttuurilaitosten osallistuminen jäi toivottua vähäisemmäksi, joten paneelin jälkeisen kyselyn yhteydessä pidettiin tärkeänä hankkia vastauksia myös kymmeneltä paneeliin osallistumattomalta (mutta väliraporttiin tutustuneelta) yritysten ja kulttuurilaitosten edustajalta. Paneelissa esiteltiin lyhyesti KULTA-hanketta, minkä jälkeen osallistujat (yhteensä 22 panelistia), pitivät heiltä pyydetyt 5 minuutin puheenvuorot omalta kannaltaan keskeisistä teemoista. Päivä jatkui ryhmätöiden merkeissä. Tavoitteena oli pohtia syvemmin kysymyksiä: Mitkä ovat kulttuuriosaamisen ja talouselämän vuorovaikutuksen toimivuuteen liittyvät keskeiset haasteet ja kuinka ne voitaisiin ratkaista? Päivän lopuksi laadittiin ryhmätöistä yhteenveto ja keskusteltiin niiden tulosten pohjalta. Tiiviin päivän päätteeksi varattiin aikaa vielä vapaamuotoisille keskusteluille. Tulevaisuuspaneelissa pidetyt puheenvuorot ja ryhmätyöt nauhoitettiin ja litteroitiin, minkä jälkeen keskustelut käytiin perusteellisesti läpi. Paneelissa esiin nostetuista aihepiireistä muotoiltiin väitteitä ja kysymyksiä verkossa toteutettavaa nettikyselyä varten. Tavoitteena on jatkaa hankkeeseen tehdyistä kirjallisuuskatsauksista ja haastatteluista sekä ensimmäisestä väliraportista käynnistynyttä vuoropuhelua, jota paneelissa ja kyselyssä on suunnattu ensimmäisiä vaiheita voimakkaammin nimenomaan talouteen liittyviin kysymyksiin. Asiantuntijoiden esittäytyminen Kultapaneelin alussa toteutetuissa esittelypuheenvuoroissa tuli hyvin ilmi kulttuurin ja talouden väliseen vuorovaikutukseen liittyvien ilmiöiden monitahoisuus ja -tasoisuus. Paikalla olleet taiteilijat, tutkijat, professorit, toimitusjohtajat ja konsultit, kulttuuri- ja taidehallinnon virkamiehet,

8 6 Kulttuuriosaamisen merkitys kansalliselle kilpailukyvylle kulttuurin tuottajat sekä median ja markkinoinnin edustajat toivat kukin esille omia näkökulmiaan aiheeseen. Saimme runsaasti arvokkaita kommentteja paitsi ilmiöstä sinänsä myös siitä, miten hankkeessa oli ilmiötä onnistuttu valottamaan ja missä oli edelleen terävöittämisen varaa. Kulttuuri ja kulttuuriosaaminen kompetenssina Esittelypuheenvuoroissa pohdittiin etenkin keskeisten käsitteiden sisältöjä ja periaatteellisia lähtökohtia, sillä ne vaikuttavat vahvasti siihen miten kulttuuriosaamisen ja talouden vuorovaikutus hahmotetaan. Mitä on taide ja toisaalta luovuus ihmisten perustarpeena? Entä miten osoitetaan kulttuurin puute ja se, että kulttuuripanoksilla voidaan tehdä parempaa bisnestä? Tai että kulttuuri on muutakin kuin taidetta, kulttuuri on vuorovaikutusta, työtä monikulttuurisuuden hyväksi ja henkisen hyvinvoinnin edellytys. Sirpa Pietikäisen mukaan kulttuurin käsitettä ja kenttää pitäisi tehdä näkyvämmäksi erilaisilla mallintamisilla, niin että erilaiset osapuolet voisivat hahmottaa itsensä siinä kentässä. Kulttuurin sanavarastoa tulisi laajentaa, käsitteiden osuvuutta miettiä paremmin. Huonoiksi mielletyille käsitteille (esim. kulttuuriteollisuus, tuotteistaminen) tulee kehittää parempia vastineita. Kulttuuriin liittyvien käsitteiden käyttöä helpottaisi jonkinlainen kulttuurisen tietoyhteiskunnan ensyklopedia, ehdotti Ritva-Sini Merilampi. Tietynlaisia "kielen kääntäjiä" tarvitaan: erilaisia välittäjiä, jotka toimivat tulkkeina kulttuuri- ja yrityspuolen välillä. Myös taidelaitosten ja kulttuuritoimijoiden roolia välittäjinä on (entisestään) korostettava. Ulla Korhonen korosti ammattimaiseen kulttuuriosaamiseen kuuluvan myös yleistä kulttuuriosaamista, joka turvaa esimerkiksi maahanmuuttajien palvelut yhteiskunnassa. Todellisia kulttuuriosaajia muodostuukin niistä, jotka pystyvät toimimaan sulavasti erilaisten kulttuurien välissä. Välittäjätoimintojen laadukas ja koordinoiva kehittäminen sekä kertyneiden kokemusten hyödyntäminen jäävät alati uusia innovaatioita etsivien projektiluontoisten rahoitusrakenteiden jalkoihin. Nyt käsiteltävät teemat ovat osin tuttuja eri osa-alueita koskevista strategioista ja kehittämisehdotuksista. Paneelissa oli mukana asiantuntijoita, jotka tunsivat hyvin tai olivat olleet luomassa aikaisempia kulttuuriosaamiseen liittyviä suunnitelmia. Esimerkiksi TAO: selvitykseen viittasivat hankkeen puheenjohtajana toiminut Sirpa Pietikäinen ja Jarmo Malkavaara, Valtioneuvoston sisältötuotantohankkeeseen Ritva-Sini Merilampi, Muoto 2005 ohjelmaan sekä aikaisempiin

9 VÄLIRAPORTTI 2 7 kulttuuriteollisuus-selvityksiin Pekka Korvenmaa ja eriaikaisiin kulttuuripoliittisiin selvityksiin Ritva Mitchell. Esillä olivat myös erilaiset kulttuurin taloudelliseen vaikutukseen liittyvät raportit (Jouni Kaipainen). Taide, yritykset ja vuorovaikutus Keskusteluissa nousi esiin kysymys taiteilijoiden uusista työnkuvista. Yritysnäkökulmasta tulisi taiteilijan koulutukseen liittää myös opetusta markkinoinnista, sponsoroinnista jne., jolloin taiteilijat ymmärtäisivät paremmin yrityksen intressejä. Entä mikä on markkinointiosaamisen merkitys kulttuuritoiminnassa laajemmin katsottuna? Taiteilijanäkökulmasta myös yritykseltä pitäisi löytyä herkkyyttä ymmärtää taiteellista profiilia: taiteen teossa on kysymys monenlaisista sisällöistä, ei vain brandi- ja imagoarvosta. Taide tulisikin nähdä tekijänoikeusalana, jolloin siihen yhdistyy taiteen luova puoli ja työn itseisarvo sekä samalla erilaiset taiteen taloudelliseen arvoon liittyvät näkökulmat (Jarmo Malkavaara). Eri kenttien lähentymistä vastustavan argumentin mukaan yritystoiminnan kompetensseja tarvitaan nimenomaan välittäjäfoorumeilta, ei niinkään esimerkiksi taiteilijoilta. Esittelyissä korostettiin vuorovaikutuksellisuuden merkitystä etäännyttävän elitistisyyden vastavoimana (Pauli Aalto-Setälä, Sirpa Pietikäinen). Jo senkin vuoksi tarvitaan lisää sosiaalisia tiloja ja areenoja, kohtauspisteitä, julkisen ja yksityisen rahan liittoja vaikkapa olemassa olevien säätiöiden antamin esimerkein ja verotusta kohdentamalla (Gunilla Hellman, Päivi Setälä, Osmo Rauhala). Sponsoroinnin kehittämisessäkin on vielä paljon tehtävää, ennen kuin se on myös yrityksen arvojen ja tavoitteiden mukaista; harva kulttuuritoimija viitsii ottaa yrityksen taustoista selvää ennen yhteydenottojaan. Kattava niin kulttuuri- kuin yritysnäkökulmastakin tehty sponsorointiselvitys puuttuu yhä Suomesta. (Pauli Aalto-Setälä, Raoul Grünstein) Siinä missä kulttuuripuolella usein painotettiin historiallisten rakenteiden säilymisen, jatkuvuuden ja traditioihin tai tiettyihin sivistyksen pilareihin sitomisen merkitystä, korosti Pauli Aalto-Setälä yritysnäkökulmasta tarkastellen eteenpäin katsomisen merkitystä. Kiistämättä sitä arvoa, mikä sivistyksellä tai historialla on, voidaan korostaa myös elämysyhteiskunnan arvoa ja katsoa tulevaan: kenties korkean teknologian ja tiedon lisääntyvän määrän rinnalle tulee sellaisen ennustuksen arvo, jota juuri taiteilijat perinteisesti hallitsevat esimerkiksi shamanistinen (intuitioon ja vaistoihin pohjautuva) vaihe.

10 8 Kulttuuriosaamisen merkitys kansalliselle kilpailukyvylle Tulisiko yhteiskunnan tukirakenteissa keskittyä lupaavien nuorten ja alansa huippujen sparraamiseen? Mikä voisi olla kuntien ja kaupunkien tai yleensä julkisen sektorin osuus kulttuurin proaktiivisena tuotteistajana, tuottajana ja tilaajana? Kenelle taidetta lopulta tehdään? Onko taiteen oma sisältö tekemisen ainoa (oikea) lähtökohta vai pitäisikö myös tarvelähtökohta ottaa paremmin huomioon? Taide lähestyy uusia maailmoja, mutta miten ihmiset, käyttäjät kohtaavat ja vastaanottavat kulttuurin tuotteineen ja palveluineen? Nämä olivat kysymyksiä, joihin puheensa liittivät mm. Marita Liulia, Osmo Rauhala, Timo Cantell, ja yrityspuolelta Pirjo Hassinen. Eero Iloniemi painotti, että esimerkiksi brandiin tarttuminen on kuluttajasta turvallisuuteen liittyvä ratkaisu epävarmassa tilanteessa, jossa tavarasta on ylitarjontaa. Lisäksi kuluttajat ostavat tavaraa sellaisena miltä sen kuuluu näyttää, ja tämän vuoksi aito, mielikuvista poikkeava tuote ei tavoita yleisöään. Matkailu elinkeinotoimintana ja kulttuuriosaamisena Useat puheenvuorot käsittelivät matkailua, jonka suhdetta kulttuuriin, markkinointiin sekä kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävään kehitykseen pohtivat Arvo Peltonen, Hanna Nurminen ja Tom Selänniemi. Matkailua kehitettäessä pintaan nousevat erilaiset kulttuuriset kysymykset siitä, miten kohteen imago muodostuu ja mikä on kulttuurin rooli erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Lisäksi asia liittyy siihen, miten ihmisten identiteetti muokkautuu kulttuurisia merkityksiä välittävissä prosesseissa. Mikä on esimerkiksi asukkaiden oikeus omaan kulttuuriin, miten maaseutua ja yritystoimintaa voitaisiin kehittää niin, että maaseutuyhteisö olisi sosiaalisesti ja henkisesti viihtyisä paikka asua? (Hanna Nurminen ja Katriina Siivonen). Matkailu on esimerkki elinkeinosta, jossa tuotteistetaan ja paketoidaan ympäristöä ja kulttuuria, ja myydään se asiakkaalle. Tässä prosessissa käyttäjän näkökulman ymmärtäminen eli eräänlainen yksilötasolta lähtevä kulttuurinen ymmärrys on yrityksille tärkeä menestyksen osatekijänä. Tom Selänniemi toi esille kokemuksiaan sekä Aurinkomatkojen kestävän kehityksen päällikkönä että etelänmatkailua tutkineena antropologina. Sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävän kehityksen näkökulmasta tulevaisuuden haasteena on myös esimerkiksi yrityskansalaisuuden idean saaminen laajempaan tietoisuuteen. Mutta mitä se tarkoittaa? Bisneksen kannalta ihmisten kutoman merkitysten verkon ymmärtäminen on oleellista. Harvoin ymmärretään tai hyväksytään se, että autenttisuus ei radikaalissa mielessä saa ihmisiä liikkeelle, vaan kulttuuri täytyy aina paketoida, tehdä

11 VÄLIRAPORTTI 2 9 kontekstistaan irrotetuksi performanssiksi, jotta se myy tai toimii (muillekin kuin sille pienelle eliitille, joka on jo mukana jutussa ). Tässä prosessissa kulttuuri tuodaan matkailijan luokse. Myös Katriina Siivonen toi esille yksilölähtöisen kulttuurisen tarkastelutavan merkityksen, jossa keskeistä on vuorovaikutusketjujen ja merkitysten, materian ja toiminnan tihentymien hahmottaminen. Sosiaaliantropologi Barthin näkemyksissä kulttuurin dynaaminen prosessi elää vapaamuotoisimmin yksilöiden tasolla. Välitasolla, kuten alueellisten organisaatioiden tasolla kulttuuria pyritään määrittelemään tietynlaiseksi staattisemmaksi ja homogeenisemmaksi kokonaisuudeksi. Makrotaso puolestaan ohjaa kulttuuria hyödyntäviä välitason organisaatioita muokaten myös omalla tavallaan kulttuurisia kokonaisuuksia. Tähän kategoriaan kuuluu esimerkiksi tiede. Kulttuuriosaamisen tila ja tulevaisuus Kulttuurin ja kulttuuriosaamisen käsitteiden ja toimintakentän laajuus sekä eräänlainen kaikenkattava läpäisevyys, pirstaleisuus ja elastisuus puhututti panelisteja siinä missä kulttuurin kestävyys ja traditionaalisuus tai jäykkyyskin. Jatkotyöskentelyltä kaivataankin edelleen talouden ja markkinoiden kielen sekä rakenteiden terävöittämistä, samoin markkinoinnin tuoman lisäarvon, jakeluketjujen ja arvoketjujen ymmärtämistä, ja ylipäänsäkin lisää esimerkiksi taloustieteen tarjoamia näkökulmia tai malleja. Tulevaisuudessa nähdään sekä uhkia että uusia mahdollisuuksia: Mitä kulttuurille on tapahtumassa kiristyvän valtiontalouden ja toisaalta markkinatalouden puristuksessa? Olemmeko tilanteessa, jossa tarjonta yksipuolistuu ja vain nimillä on merkitystä? Harri Wessman käytti esimerkkinä levykauppoja, joissa erikoistunut tuoteosaaminen vähenee jatkuvasti. Myös radion musiikkitoiminta siirtyy tai on jo siirtynyt juonnettujen, usein toistuvien soittolistojen suuntaan. Haasteena onkin kulttuurista rikkautta ja identiteettejä tukevaa omaleimaisuutta korostavien vaihtoehtojen saaminen esimerkiksi hallitsevalle Hollywood-tarjonnalle. Laura Kolbe puuttui lopuksi keskustelua herättäneeseen kysymykseen siitä, miten voidaan vaikuttaa itse vastaanottajapuolen, kuten esimerkiksi kasvatettavan jälkipolven sitomiseen tiettyyn kulttuuriin ja kulttuuritraditioihin. Maakuntien näkökulmasta huolestuttavaa on resurssien epätasainen alueellinen jakautuminen. Kuten Juhana Lassila Keski-Pohjanmaan Kulttuuriliitosta totesi: käpyjä on muttei hampaita.

12 10 Kulttuuriosaamisen merkitys kansalliselle kilpailukyvylle Miten kulttuuria arvostetaan paikallisella tasolla muiden elinkeinomuotojen rinnalla? Myös nykyisten julkisen puolen rahoituskäytäntöjen synnyttämä epävarmuus ja epäjatkuvuus puhututti panelisteja. Samalla kun korostetaan kulttuurisiin piirteisiin yleensäkin kytkeytyvää inhimillisyyttä, kokemuksellisuutta, elämyksellisyyttä ja yksilöllisyyttä, on muistettava, että myös luovuus ja luominen vaatii aikaa ja pitkäjänteisyyttä. Kulttuurinen pääoma on osaamisen a ja o, se pohja, miltä kaikki nousee. Niin Timo Cantell kuin Ritva Mitchellkin viittasivat esittelypuheenvuoroissaan ns. luovan luokan merkitykseen (Florida 2002). Luovan luokan potentiaalit ja merkitys on tulevaisuudessa osattava ymmärtää nykyistä paremmin myös Suomessa. Se kytkeytyy myös siihen, millaista kaupunkikulttuuria tuotetaan, kenelle ja miten. Miten rakennetaan uusia siltoja yritysten sekä kulttuurin, sisältötuotannon ja elämysten tuotannon välille? Ryhmätyöt Alkuesittelyjä seuranneissa ryhmätöissä työstettiin monia keskusteluissakin esiintuotuja aihepiirejä. Ryhmätöiden aiheina olivat 1. Kulttuurin ja yritysmaailman uudet vuorovaikutusmuodot, 2. Kulttuuri paikallisena voimavarana sekä 3. Toimintaympäristöjen muuttumisen vaikutus kulttuuriosaamisen hyödyntämiseen. Näiden aiheiden pohjalta käytiin keskustelua siitä, mitkä ovat kulttuuriosaamisen ja talouselämän vuorovaikutuksen toimivuuteen liittyvät keskeiset haasteet ja kuinka ne voitaisiin ratkaista. Ryhmien puheenjohtajina toimivat Osmo Rauhala, Pekka Korvenmaa ja Sirpa Pietikäinen, sihteereinä KULTA-hankkeen Mari Ruotsalainen, Anna Kirveennummi ja Aleksi Neuvonen. Ryhmä 1. Kulttuurin ja yritysmaailman uudet vuorovaikutusmuodot Ensimmäisessä ryhmässä keskusteltiin puheenjohtajana toimineen taiteilija Osmo Rauhalan johdolla siitä, miten taide, kulttuuri tai luovuus voisi löytää paremmin yhteyden yrityksiin ja päinvastoin. Keskusteluissa tuotiin esille sekä yritysnäkökulmaa että kulttuuripuolen odotuksia ristiriitoineen.

13 VÄLIRAPORTTI 2 11 Raoul Grünstein korosti markkinointinäkökulmaa, ja piti tuotteistamista lähinnä sievistelevänä ilmaisuna prosessille, joka itse asiassa on markkinointia. Nykytilanteessa sponsorointi on vain yksi osa markkinoinnin valikosta, yksi monista tavoista kasvattaa aineetonta pääomaa ja sitä kautta myyntiä. Raoul Grünsteinin mukaan sponsorointi on yritysnäkökulmasta lähinnä sijoittamista hankkeeseen, jonka koetaan edistävän yleistä hyvää. Yritykset etsivät: 1) Imagon vuokrausta ja imagoon liittyvää lisäarvoa. Uudesta assosiaatiosta saa aineetonta hyötyä, joka muuttaa yrityksen brandimielikuvaa, mielikuvat vaikuttavat toisiinsa molemminpuolisesti. 2) Mediaulottuvuutta. Medianäkyvyys on perinteisimmillään logo seinässä, joka kuitenkin tuo assosiaation. 3) Myynnin edistämistä promootion avulla. Tämä on hyvin konkreettinen ulottuvuus. 4) Sidosryhmäulottuvuutta, jonka mukaan yritykset yrittävät tuottaa lisäarvoa omille asiakkailleen, henkilöstölle, sijoittajille, medialle, yhteiskuntasuhteille, alihankkijoille ym. 5) Goodwilliä. Yritys etsii hyväntahdon osoituksia itselleen ja brandilleen, näyttämällä ottavansa vastuuta laajemmin kuin olisi tarpeen. 6) Kompetenssin kehittämistä, kulttuurisen osaamisen kehittämistä. Tämä on nouseva motiivi, jonka mukaan etsitään uutta ymmärtämystä eri liiketoiminta-alueilta menemällä niihin mukaan esimerkiksi sponsoroinnin keinoin, löydetään partnereita, uusia yleisöjä, uusia toimintatapoja. Verkostoituminen ja vaikuttaminen ovat tärkeitä tälle ulottuvuudelle, kuten ylipäänsä erilaisten valmiuksien kehittäminen ja uuden oppiminen. Gunilla Hellman puuttui siihen, mitä vuorovaikutuksen tulisi ihanteellisessa muodossaan olla: nimenomaan kompetenssien vaihtamista yritysten ja kulttuurilaitosten kesken, jolloin vuorovaikutuksen tulisi muuttua paremmin kahdenkeskiseksi oppimiseksi ja olla vähemmän puhetta suoraan itse rahasta. Pirjo Hassinen muistutti yritysten valitsevan kulttuurin tukemisen juuri siksi, että sitä kautta halutaan syventää brandia ja imagoa ja laajentaa sitä omasta mielestä hyvään suuntaan. Kulttuuritoimijoidenkin pitäisi pohtia näitä etuja, jotka erottavat heidät esimerkiksi kilpailijastaan urheilusta. Hyvän vuorovaikutuksen rakentuminen kulttuuritoimijoiden välille kestää oman aikansa, enemmän kuin urheilussa, sillä kulttuurin kenttä on monella tapaa herkempi, tulkinnat siitä mitä eri osapuolet hyötyvät ja tyydyttääkö yhteistyö, ovat moninaisia. Taiteilijanäkökulmaa korostanut Harri Wessman katsoi, että yritystenkin tulisi pyrkiä ihmisten elämismaailman rikastamiseen, ja pyrkiä suurten ja varmojen nimien sijasta suosimaan esimerkiksi uusia asioita, henkisiä sisältöjä ja sävyjä. Voisiko yrityksellä olla esimerkiksi oma pieni kamariorkesteri? Ylipäänsä keskusteluissa peräänkuulutettiin molemmilta osapuolilta herkkyyttä ja intressejä ymmärryksen saavuttamiseksi, sekä mielikuvitusta ja osaamista. Juhana Lassila korosti välittäjäorganisaatioiden merkitystä taiteilijoiden herkkyyden tuomien mahdollisuuksien kanavoimi-

14 12 Kulttuuriosaamisen merkitys kansalliselle kilpailukyvylle sessa yritysten suuntaan. Esiin nostettiin myös kysymys siitä, miten julkinen sektori tai valtionhallinto voisi ojentaa kättään, jotta yrityksetkin saisivat potkua taiteen tukemiselle? Tai mitä tehdä, jotta yritysten tuki ei heikentäisi taiteilijoiden mahdollisuuksia saada julkista rahoitusta? Lukuisten kommenttien mukaan myös kulttuuritoimijoiden kyky myydä ja paketoida ajatuksiaan on puutteellinen, kulttuurilaitoksilla ei ole osaamista eikä aina haluakaan tuoda osaamistaan esille. Nämä olivat teemoja, joista jatkossa muotoiltiin kyselyyn useampia väitteitä (esim. väitteet 2 6). Kulttuurilla tarkoitettiin kulttuuritoimijoiden puheissa yleensä esittävää kulttuuria ja taidetta, kun taas markkinoinnin yhteydessä puhuttiin myös laajemmin ymmärrettävästä kulttuurista ja kulttuuriosaamisesta. Yksittäisistä aiheista nousi esille esimerkiksi säätiöiden suuri merkitys kulttuurin ja taiteen rahoittajina sekä samanaikaisesti teollisuusosakkeiden omistajina. Ryhmä 2. Kulttuuri paikallisena voimavarana Ryhmässä keskusteltiin puheenjohtaja Sirpa Pietikäisen johdolla teemasta Kulttuuri paikallisena voimavarana. Puheenjohtaja evästi pohtimaan, minkälaisia ongelmia on erilaisilla paikallisilla toimijatasoilla (kunta/alue/kylä/kaupunki/maakunta) ja mitkä voisivat olla ratkaisevia tekoja uusien tulojen, vetovoimaisuuden, imagon, yrittäjyyden jne. hyväksi? Keskusteluissa lähdettiin liikkeelle siitä, mitä on voimavaran käsite ja se hyöty, jota kulttuurista ajateltiin saatavan. Eri näkökulmissa tuotiin esille nykytilanteeseen liittyviä haasteita esimerkiksi kuntasektorilla. Mitä tulisi tehdä, jotta voimavaroja tai mahdollisuuksia niiden hyödyntämiseen olisi enemmän? Jouni Kaipainen toi esille osia laajasta ongelmakokonaisuudesta, joka liittyy yleensäkin kulttuurin taloudellisten vaikutusten selvittämiseen. Esimerkiksi kulttuuritoimintoihin liittyvät taloudelliset merkitykset ovat usein sellaisia, joista itse kulttuurisektori ei hyödy. Hyötyjiä ovat tavallisesti esimerkiksi majoitustoiminta, ravintolat ja vähittäiskauppa. Kulttuurisektori toimii tällöin eräänlaisena katalysaattorina, mutta tuloja ei pysty enää laskennallisestikaan palauttamaan kulttuuritoimijoille. Miten siis voitaisiin saada mahdollinen eri hankkeista koituva taloudellinen hyöty pilkkoutumaan selkeämmin paikalliseen yhteisöön? Tämä oli kysymys, joka konkretisoitui esimerkiksi Hanna Nurmisen hankkeissa, joissa pääosissa on paikallisen hyvinvoinnin merkityksen tiedostaminen. Hyvinvointi voi olla paitsi rahallista hyötyä, myös ihmisten identiteetin rikasta-

15 VÄLIRAPORTTI 2 13 mista ja historiatietoisuuden lisäämistä. Paikallisuus, kulttuuri ja historia kytkeytyvät ihmisten identiteettiin ja omanarvontuntoon (Päivi Setälä), ja sen vuoksi hankkeiden kytkökset paikallisten arkeen tulisi tiedostaa (Hanna Nurminen). Ei voi kuitenkaan olettaa, että kaikki ylhäältä annettu olisi ihmisille tärkeätä, tärkeämpää on pitää huoli siitä, että ihmiset pysyvät toiminnoissaan oman elämänsä subjekteina tästä lähtee se kulttuurisen vuorovaikutuksen dynamiikka, joka itse asiassa on perustava voimavara erilaisten asioiden syntymiselle (Katriina Siivonen). Näiden kysymysten esiin nouseminen pohjaa yhteiskunnassa tapahtuneeseen diversiteetin lisääntymiseen ja tarpeeseen ymmärtää niin oman kuin ympäröivienkin monikulttuuristen ympäristöjen tuottamia uusia haasteita. Keskusteluissa nostettiin esiin kulttuurikasvatuksen merkitys kulttuurisen lukutaidon kannalta sekä kulttuurin merkitys hyvinvointia lisäävänä tekijänä (vrt. väitteet 15 ja 22). Kulttuuriin liittyviä jännitteitä nousee esiin eritoten matkailun yhteydessä, ja keskustelujen esimerkit käsittelivätkin yleensä matkailua. Aina kun kulttuuria kaupallistetaan, sen sisältö ja paikan luonne väistämättä muuttuu, kohde muuttuu turistiseksi tilaksi. Esimerkiksi turistit syrjäyttävät aina jossain määrin paikalliset, sillä heillä on paikallisia enemmän ostovoimaa. Keskusteluissa nousi esille erilaisia valtaan liittyviä jännitteitä. Jännitteistä syntyy uutta vain, jos valta-asetelma ei "kallista" vuorovaikutusasetelmaa liiaksi. Mikä on paikallisen asukkaan näkökulma ilmiöön? Entä voiko puhua kulttuurin omistajan oikeuksista? Kulttuuria tuotteistettaessa ollaan tekemisissä ilmiöiden kanssa, jotka monille (esim. paikallisille, kulttuuriviranomaisille) ovat tärkeitä oman tai kansallisen identiteetin kannalta. Miten kulttuurin tuotteistamista ja eri toimijoiden vuorovaikutusta voitaisiin edistää kestävällä tavalla? Miten matkailua voitaisiin tuotteistaa enemmän juuri ihmisten välisen vuorovaikutuksen ehdoilla? (Katriina Siivonen) Kuka saa määrätä siitä, mihin kulttuuriseen saa koskea ja millä ehdoilla? Sallitaanko kulttuuristen merkitysten muuttua? Entä missä kulkevat rajat, kun kulttuurin tuotteita tai palveluja suunnitellaan uusista lähtökohdista, mutta samalla ollaan tekemisissä myös kulttuuriperintöön liittyvien ja usein suojelemista edellyttävien kohteiden kanssa? (Timo Cantell, Päivi Setälä) Sessiossa muistutettiin myös erilaisten museoiden roolista kulttuurin tuotteistamisen ja kaupallistamisen prototyyppinä (Tom Selänniemi). Ylipäänsä sessiossa nousi esiin kaupallisten ja kulttuuristen ulottuvuuksien tiivis kietoutuminen toisiinsa, ja kuten Arvo Peltonen matkailuelinkeinon osalta totesi, se voi olla niin, että matkailu onkin enemmän kulttuuria kuin kulttuuri matkailua. (vrt. väitteet 8 11)

16 14 Kulttuuriosaamisen merkitys kansalliselle kilpailukyvylle Ryhmä 3. Toimintaympäristöjen muuttumisen vaikutus kulttuuriosaamisen hyödyntämiseen. Ryhmän tavoitteena oli puheenjohtaja Pekka Korvenmaan johdolla pohtia mm. toimintaympäristöjen muuttumisen vaikutusta kulttuuriosaamisen hyödyntämiseen. Laajaa toimintaympäristöjen ulottuvuutta voidaan hänen mukaansa keskittyä tarkastelemaan toisaalta esimerkiksi digitalisoitumisen, toisaalta yksilöiden kannalta. Mediakulttuuri on paras esimerkki toimintakulttuurin muutoksesta. Erityisesti uusmedian osaajat laajentavat taiteilijan ammatin harjoittamiseen miellettyä kompetenssia teknisen ja kaupallisen kompetenssin ja moniosaamisen suuntaan, jolloin seurauksena on myös aiempaa laajempi verkottuminen ja yrittäjyys. (Marita Liulia, Ritva Mitchell, Aleksi Neuvonen). Keskusteluissa tuotiin esille ikääntymisen toimintaympäristöjen muutoksille tuomia haasteita. Esimerkiksi kulttuurilaitosten keskeisten työntekijöiden korkea ikärakenne nostaa esille kysymyksen siitä, mitä lähitulevaisuudessa on tapahtumassa uuden sukupolven myötä. Vaativatko mahdolliset sisällölliset muutokset tuekseen jonkinlaista rahoituksen tai hallinnon rakenteiden uudistamista? Koulutuksen merkitystä korostettiin: suomalaista musiikin varhaiskasvatusta pidettiin hyvänä, sillä se valmentaa paitsi tulevia huippuosaajia myös tulevia taiteen harrastajia ja ymmärtäjiä (Jarmo Malkavaara). Koulutuksessa tulisi kuitenkin opettaa enemmän myös median ja kaikkialta tulvivan informaation käsittelyä. Lisäksi todettiin, että huippuosaamisen ja kulttuurin arkisen tason välille on vaikea rakentaa yhteyttä. Tulisiko panostaa selkeästi huippuosaajiin, ja onko rahoitus silloin moraalisesti oikealla pohjalla? Lahjakkuuksien esiin kampaaminen jakoi mielipiteitä. (Marita Liulia, Ritva-Sini Merilampi, Eero Iloniemi. Vrt. kyselyn väitteet 12 13, 16) Ryhmässä keskusteltiin luovuudesta ja sivistyksestä. Luovuus ymmärretään liian yksioikoisista tekijöistä kumpuavana, eikä ymmärretä ilmiöön liittyvää pitkäjänteisyyttä ja yleissivistyksen merkitystä (vrt. esim. väite 17). Luovien yksilöiden rinnalla huomio on kiinnittymässä yhä enemmän myös luoviin yhteisöihin (Jarmo Malkavaara) Yritysten pitäisi ymmärtää kulttuuriosaaminen strategisena asiana, joka ei tapahdu heti (Pekka Korvenmaa). Toimintaympäristöt muuttuvat hitaasti. Luovuuden merkitys kasvaa, mutta kulttuurisektori on yksi konservatiivisimmista. Omien reviirien puolustaminen estää uusia toimijoita pääsemästä kentälle. (Ritva Mitchell)

17 VÄLIRAPORTTI 2 15 Kulttuuriosaamisen kompetensseiksi hahmoteltiin esimerkiksi erilaisissa muodoissa olevien kulttuurin tuotteiden lukeminen (visuaaliset, auditiiviset..) sekä erilaisten diskurssien hallitseminen, erilaisten toimintatapojen hallitseminen tai hyväksyminen ja sitä kautta syntyvä moniosaaminen. Yleissivistys nähtiin tärkeäksi pohjaksi, joka antaa paitsi voimaa, myös kykyä kyseenalaistamiseen, ohittamaan selkeät mallit. Kulttuuriosaaminen mielletään sivistystä proaktiivisemmaksi kyvyksi toimia erilaisissa ympäristöissä. Tarvitaan enemmän sosiaalista pääomaa ja erilaisuuden hyväksymistä. Pitäisikin kiinnittää enemmän huomiota mm. erityyppisiin yritysmalleihin sekä erilaisiin osaamisen siirtoihin, joita tapahtuu esimerkiksi (yritys)hautomoissa. (Ritva-Sini Merilampi, Pekka Korvenmaa, Ulla Korhonen) Hyväksi koettujen mallien soveltaminen on tärkeää, samoin osaajien yhdistäminen ja innovaatioita tuottavien strategioiden luominen. Loppukaneettina nousi esiin puheenjohtajan esittämä dystopia: ilman rakenteista huolehtimista jo nyt olemassa oleva kulttuurinen pääomakin rapautuu toimintaympäristöjen muuttuessa. Tulevaisuuspaneelin loppukeskustelussa käytiin läpi ryhmien keskustelujen tuloksia. Loppukeskustelussa puututtiin esimerkiksi siihen, miten vaikeata itse asiassa on nostaa esiin ikään kuin valmiita malleja menestystarinoiden eväiksi. Parhaimmillaankin voidaan löytää tapa, jolla välttää asioita (Sirpa Pietikäinen). Optimistisemman arvion mukaan tarvitaan riittävästi hyviä ideoita ja osaajia yhteen, mutta ennen kaikkea sopiva tahtotila asian hoitamiseksi (Marita Liulia). Myös keskustelijoiden suomalaiseen yhteiskuntaan hyvin istuva yksimielisyys tietyistä itsestään selvinä pidetyistä kysymyksistä, kuten monikulttuurisuudesta tai verotuksesta, kirvoitti kommentin (Eero Iloniemi). Lopuksi korostettiin sitä, että niin taiteen kuin yritystenkin puolella on usein kysymys pohjimmiltaan samankaltaisista strategioista tai logiikoista: ideoista, valintojen tekemisestä ja riskinotosta. Ihanteena ja paikoin jo toteutuneenakin on tilanne, jossa kentät toimivat jo vähemmän erillisinä, ilman vanhojen diskurssien aiheuttamia dikotomioita. (Ritva Mitchell).

18 16 Kulttuuriosaamisen merkitys kansalliselle kilpailukyvylle KULTTUURIN JA TALOUDEN VUOROVAIKUTUKSEN KEHITTÄMISEN HAASTEET

19 VÄLIRAPORTTI 2 17 Kysely KULTA-hankkeessa on sovellettu Delfoi-tutkimusmenetelmää, jossa asiantuntijat vastaavat anonyymisti ja kantaansa perustellen heille esitettyihin väitteisiin ja kysymyksiin. Perinteisesti Delfoi-menetelmään (Kuusi 1999; Kuusi 2001) kuuluvat olennaisesti useammat kyselykierrokset, joiden välissä asiantuntijoilla on yleensä mahdollisuus saada nähtäväksi toistensa vastaukset. Tässä hankkeessa on vuorovaikutteisuutta rakennettu toistuvien kyselykierrosten sijasta hankkeen eri osasten välille. Toisin sanoen ensin on perehdytty ilmiöön kirjallisuuden kautta ja tehty eri toimijoiden laadullisia haastatteluja. Näistä kentän keskusteluista kartoitetuista aineistoista on koostettu väliraportti, johon paneelikeskusteluun kutsuttu asiantuntijajoukko on tahoillaan tutustunut. Tulevaisuuspaneelissa eri alojen asiantuntijoilla oli tilaisuus kommentoida sitä ja viedä eri teemojen osalta keskustelua eteenpäin. Lopuksi on 10 uudella asiantuntijalla laajennettua panelistien joukkoa kutsuttu vastaamaan kyselyyn, jonka väittämät on koostettu paneelin keskustelujen pohjalta. Näistä aineksista on koostettu väliraportti 2, josta vielä otetaan vastaan palautetta varsinaisen loppuraportin koostamista varten. Paneelin jälkeen muotoilimme useita väitteitä paneelissa esiin nostettujen kysymysten ja niitä koskevien mielipiteiden syventämiseksi. KULTA-kyselyssä esitetyt väitteet näkyvät tämän raportin otsikoissa. Väitteet pyrittiin muotoilemaan hyvin yleiselle tasolle, jotta niihin olisi mahdollisuus vastata erilaisista näkökulmista, taustoista ja kokemuksista käsin. Lisäksi väitteet muotoiltiin paikoin kärjekkäiksikin, jotta ne provosoisivat vastaajia omien, väitteestä mahdollisesti poikkeavienkin kantojen esiin tuomiseen. Kyselyn kutsu, linkki ja ohjeet kyselyyn vastaamiseksi (ks. LIITE 2) lähetettiin sähköpostitse 32 vastaajalle, ja heinäkuussa toteutetussa analyysivaiheessa oli käytettävissä 19 vastausta perusteluineen. Itse verkkokysely toteutettiin Otavan opiston alaisuudessa sijaitsevan Internetix Oy:n tuottamana palveluna. Kyselyn tekninen työstäminen on tuottanut kokeiluvaiheessa yllätyksiä, eikä kaikkia tarvitsemiamme Delfoi-prosessiin kuuluvia ominaisuuksia ole ohjelman nykyversiossa voitu vielä ottaa huomioon. Ohjelma ei myöskään ole voinut ottaa vastaan sellaisia kyselylomakkeita, joiden yksittäiset vastaukset ovat ylittäneet 2000 merkin ohjepituuden. Nyt esiteltävässä raportissa pääsee esille etupäässä aineiston laadullinen analyysi. Numeraalinen samaa mieltä eri mieltä -asteikko toimii lähinnä mielipiteen suunnannäyttäjänä. Tavoitteena

20 18 Kulttuuriosaamisen merkitys kansalliselle kilpailukyvylle on todeta väitteen vastaajissa herättämien reaktioiden mahdollinen yksi- tai erimielisyys, ja keskittyä sen jälkeen perusteluihin. Vastaajat kuvaavat perusteluissaan monipuolisesti erilaisia kulttuuriosaamiseen sekä talouden ja kulttuurin vuorovaikutukseen liittyviä ilmiöitä. Perusteluiden avulla voidaan tarkastella sitä, mitä sisältöjä ja painotuksia ihmiset eri tilanteissa antavat kulttuuriosaamisen ja esimerkiksi luovuuden tai tuotteistamisen käsitteille. Samoin voi niiden pohjalta todeta, kuinka erilaisia painotuksia perusteluissa on huolimatta näennäisestä samanmielisyydestä. Perustelujen laadullisessa analyysissa selvitetään ilmiöiden ja toimijoiden välisiä suhteita, sekä ajassa että tilassa eteneviä prosesseja, ja niille annettuja merkityksiä. Ilmiöt kuvataan mahdollisimman aineistolähtöisesti ja tiheästi niin, että myös niiden moniaineksisuus, poikkeavuuksien, yksityiskohtien ja sävyjen merkityksellisyys ja merkityserot voitaisiin ottaa paremmin huomioon. Varsinaisena tavoitteenamme on tarkastella lähemmin niitä kysymyksiä ja perusteluja, jotka liittyvät kulttuurin ja talouden välisen vuorovaikutuksen kehittämisen eri vaihtoehtoihin. Ilmiöitä jäsennettäessä on siis mahdollisuuksien mukaan nostettu esiin niitä etuja ja haittoja, mahdollisuuksia ja uhkakuvia, joita nykytilanteen ja tulevaisuuden ajatellaan pitävän sisällään. Jatkossa nyt esitettyjä perusteluja jalostetaan edelleen koko hankkeen materiaaleista. Kyselyn vastaajat (N=19) vastasivat Delfoin periaatteiden mukaan nimettöminä. Tässä raportissa on muutamassa poikkeustapauksessa luvanvaraisesti viitattu vastaajan henkilöllisyyteen tilanteissa, joissa sitaatti on poikkeuksellisen laaja, tai tilanteissa, joissa henkilöllisyys olisi joka tapauksessa käynyt ilmi.

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset Kohdistuivat lähinnä K3- konseptin kulttuuri osioon - eli miten saadaan konsepti palvelemaan kulttuurielämän raikastamista ja rakennetaan hyvä alusta kulttuurityölle ja

Lisätiedot

VASTAVIRTAAN KULKIJAT

VASTAVIRTAAN KULKIJAT VASTAVIRTAAN KULKIJAT KASVUA JA INNOVAATIOITA -SEMINAARI 31.1.2012 Ulla Hytti, Elisa Akola TSE Entre, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Pekka Stenholm Turku Institute for Advanced Studies, Turun yliopisto

Lisätiedot

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010 MPS Executive Search Johtajuustutkimus Marraskuu 2010 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö AddValue Internetkyselynä 1....2010. Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalaista yritysjohtoa

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Ennakointiselvityshanke 2 Tilaajan Uudenmaan ELY-keskus Kohteena yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelualan organisaatioiden 2010-luvun

Lisätiedot

Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa. Anna Kanerva / CUPORE

Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa. Anna Kanerva / CUPORE Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa Anna Kanerva / CUPORE Cuporen toimeksianto Verrokkiselvitys Kyselyt toimijoille Loppuraportti ja luetteloinnin kriteeristöluonnos maaliskuussa

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN

KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN Pekka Uotila Kulttuuri kyydittää -raportti http://tuottaja2020.metropolia.fi/ KULTTUURITUOTTAJA Välittäjäammatti Kulttuurikokemus, -taito, -asenne ja -tieto Tuotantokokemus,

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen Teemakohtaiset katto-ohjelmat yhteiset tavoitteet ja prioriteetit kehittämiselle hankerahoituksen tehokkaampi käyttö MEK valmistelee

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Oikeudelliset kysymykset. Tuottajan etiikka - essee. Ulla Viskari-Perttu

Oikeudelliset kysymykset. Tuottajan etiikka - essee. Ulla Viskari-Perttu Oikeudelliset kysymykset Tuottajan etiikka - essee Ulla Viskari-Perttu Oikeudelliset kysymykset 1/2 Lehtori Juha Iso-Aho Humanistinen ammattikorkeakoulu 2 TUOTTAJAN ETIIKKA Mitä eettisyys merkitsee kulttuurituotannossa?

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

VIENNISTÄ VUOROPUHELUUN, VAIKUTTEISTA VERKOSTOIHIN

VIENNISTÄ VUOROPUHELUUN, VAIKUTTEISTA VERKOSTOIHIN VIENNISTÄ VUOROPUHELUUN, VAIKUTTEISTA VERKOSTOIHIN Selvitys suomalaisen nykytaiteen kansainvälistymisestä Sari Karttunen ja Jutta Virolainen, Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö (Cupore) Art

Lisätiedot

Kuluttajamarkkinointi. Puheenvuoron sisältö

Kuluttajamarkkinointi. Puheenvuoron sisältö Kuluttajamarkkinointi Outi Uusitalo 11.11.2013 Puheenvuoron sisältö Kuluttajamarkkinoinnin asemasta ja sisällöstä Monitieteellisyys / Kärkiparadigmat Trendejä kuluttajamarkkinoilla Kuluttajamarkkinoinnin

Lisätiedot

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Tuo ideasi Tuoteväylän asiantuntijoiden arvioitavaksi Onko sinulla uusi innovatiivinen idea, josta voisi

Lisätiedot

Luovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori. Virpi Einola-Pekkinen VM 30.8.2011

Luovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori. Virpi Einola-Pekkinen VM 30.8.2011 Luovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori Virpi Einola-Pekkinen VM 30.8.2011 Miten luovuus ja innovatiivisuus liittyvät julkiseen sektoriin? Hallituksen tahtotila: Avoin, oikeudenmukainen ja rohkea

Lisätiedot

MARKKINOINNIN MUUTTUMINEN SISÄLTÖ- OHJAUTUVAKSI

MARKKINOINNIN MUUTTUMINEN SISÄLTÖ- OHJAUTUVAKSI MARKKINOINNIN MUUTTUMINEN SISÄLTÖ- OHJAUTUVAKSI CASE: SOCIAL HERO & MICROSOFT JAANA VUORI MICROSOFT OY SATU YRJÄNEN SEK LOYAL OY PÄIVÄN SISÄLTÖ 1 2 3 4 5 6 Markkinoinnin ja ostokäyttäytymisen muutos Sisältöohjautuva

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15)

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Aluksi Ainoa tapa ennustaa tulevaisuutta, on keksiä se (Alan Kay) Tulevaisuus

Lisätiedot

Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista

Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista ? Miten saada tavalliset suomalaiset ostamaan arvokkaampia teoksia kuin nykyään? Kerro entistä paremmin

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun

Lisätiedot

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana People-centric problem solving Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana Gemic on strategiseen tutkimukseen, ihmislähtöisiin innovaatioihin ja liiketoiminnan kehittämiseen erikoistunut konsulttitoimisto.

Lisätiedot

Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi. Annukka Jyrämä 10.11.2014

Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi. Annukka Jyrämä 10.11.2014 Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi 10.11.2014 Verkostoituminen http://images.google.fi/images?q=aboriginal+art&hl=fi&um=1&ie=utf 8&sa=X&oi=images&ct=title Verkostoituminen Verkostoteoriat: markkinat

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri?

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? Kulttuuri = jonkin ryhmän ominaislaatu, joka ilmenee erilaisina arvoina ja toimintatapoina sekä aineellisina ja aineettomina tuotteina.

Lisätiedot

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Päivän aiheet: Ihmeellinen imago: suhde mielikuvaan ja brandiin

Lisätiedot

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MUUTTUU UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN MYÖTÄ? Seminaari perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista Opetushallitus 13.3.2015 FT tutkija Kati Mikkola, (HY, SKS) kati.m.mikkola@helsinki.fi

Lisätiedot

Kulttuurituottajana kunnassa. Tehtävät, tavoitteet ja työn kuva Hallintokuntien ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä

Kulttuurituottajana kunnassa. Tehtävät, tavoitteet ja työn kuva Hallintokuntien ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä Kulttuurituottajana kunnassa Tehtävät, tavoitteet ja työn kuva Hallintokuntien ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä Kulttuuri käsitteenä, ymmärretäänkö se? Kulttuuri yhdistetään vielä usein niin

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita

Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita 29.10.2007 Tiedosta kompetensseihin Räjäytetään rajat mielissä ja järjestelmissä Satu Ågren Esityksen sisältö Muutosvoimat uudistumisen moottoreina Arvot ja

Lisätiedot

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö tarvitsee strategian Maisemat ilmentävät eurooppalaisen kulttuuri- ja luonnonperinnön monimuotoisuutta. Niillä on tärkeä merkitys

Lisätiedot

LÄHIRUOAN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET

LÄHIRUOAN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET Lähiruoka- ja ruokaketjuhankkeiden ajankohtaisseminaari 11.6.2014 LÄHIRUOAN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET Tutkimusjohtaja Markku Virtanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Pienyrityskeskus Ventspils University

Lisätiedot

ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia. FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy

ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia. FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy 1 . KAIKKI MUUTTUU Ansaintalogiikka on muuttumassa tavaroiden saatavuuden

Lisätiedot

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014 KUMPPANUUSBAROMETRI KÄYNNISTÄÄ MAAKUNTASTRATEGIAN SEURANNAN Kumppanuusbarometrissa tarkastellaan maakunnan yleistä kehitystä ja maakuntastrategian toimenpiteiden toteutumista. Se on maakunnan keskeisten

Lisätiedot

Digipuntari 2015 tuloksia ja tulkintaa eteläsavolaisittain

Digipuntari 2015 tuloksia ja tulkintaa eteläsavolaisittain Digipuntari 2015 tuloksia ja tulkintaa eteläsavolaisittain Data liikkuu ja asiakas käy pyydykseen lisää liiketoimintaa verkosta 02.11.2015 Maija Korhonen Digipuntari yhteistyössä Etelä-Savon yrittäjien

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

LUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM

LUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM LUOVA TALOUS Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen Petra Tarjanne TEM digitalisoituminen elämyksellisyys globalisaatio vastuullisuus Yritysten verkostomaisten toimintamallien lisääntyminen:

Lisätiedot

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10 Auvo Turpeinen Uusyrityskeskus toiminta: Elinkeinoelämän perustama yhteistoimintajärjestö 31 alueellista yhdistystä, yli 80 neuvontapistettä Suomessa vuodesta -89 saakka Jäseninä

Lisätiedot

Erikoiskaupan haasteet miten myyjän tulee toimia tämän päivän markkinassa. Erno Siltaniemi ED Training Oy 040 5204 176 erno.siltaniemi@edtraining.

Erikoiskaupan haasteet miten myyjän tulee toimia tämän päivän markkinassa. Erno Siltaniemi ED Training Oy 040 5204 176 erno.siltaniemi@edtraining. Erikoiskaupan haasteet miten myyjän tulee toimia tämän päivän markkinassa Erno Siltaniemi ED Training Oy 040 5204 176 erno.siltaniemi@edtraining.fi 1. Erikoiskaupan haasteita - johdanto 2. Myyjän rooli

Lisätiedot

Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki. Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen

Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki. Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen OSALLISUUS UTELIAISUUS INNOSTUS KORKEAKOULUELÄMÄN JÄLKEINEN OSAAMINEN QUO VADIS :

Lisätiedot

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,

Lisätiedot

Mitä sisältöjä yhteiskuntatieteellisellä metsätutkimuksella?

Mitä sisältöjä yhteiskuntatieteellisellä metsätutkimuksella? Mitä sisältöjä yhteiskuntatieteellisellä metsätutkimuksella? Rauno Sairinen Professori MYY osaamiskeskittymä (Metsä, yhteiskunta ja ympäristö) rauno.sairinen@joensuu.fi Yhteiskuntatieteellisen metsätutkimuksen

Lisätiedot

Ennakkotehtävien jatkokehittelypohja. Suunnittelutasojen suhteet

Ennakkotehtävien jatkokehittelypohja. Suunnittelutasojen suhteet Ennakkotehtävien jatkokehittelypohja Suunnittelutasojen suhteet Suunnittelutasojen suhteet Pääpointit jatkokehittelystä A. Mitä ennakkotehtävässä oli saatu aikaan? Hyvä ja konkreettinen esitys, jonka pohjalta

Lisätiedot

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku)

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) 1. Historia ja tulevaisuuden valmiudet Lähtökohtakysymyksiä: MIKSI historiaa opetetaan,

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi

Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi Minkälaista on hyvä ympäristökasvatusmateriaali? Tässä puheenvuorossa: esittelen kolmen järjestön yhteistä suositusluonnosta,

Lisätiedot

Yrittäjäpolvenvaihdos

Yrittäjäpolvenvaihdos Yrittäjäpolvenvaihdos Koulutuksen toteutussuunnitelma Yrittäjäpolvenvaihdos Koulutuksen toteutussuunnitelma Oppimistulokset (lähijakson tavoitteet osaamisena) Osallistuja oppii tarkastelemaan sekä yrittäjäksi

Lisätiedot

Meriklusterin osaamispohjan kehittäminen

Meriklusterin osaamispohjan kehittäminen Meriklusterin osaamispohjan kehittäminen EMKR:n meripolitiikan rahoituksen painopisteet Havaintoja: Elinkeinopolitiikka ei näy kuvassa! Pitäisi olla keskeinen osa meripolitiikkaa. Tarve kansalliselle meripolitiikalle,

Lisätiedot

Kuuntele organisaatiosi ääntä! Herkkyys on johtamisen apuväline

Kuuntele organisaatiosi ääntä! Herkkyys on johtamisen apuväline Kuuntele organisaatiosi ääntä! Herkkyys on johtamisen apuväline TIE EHTYMÄTTÖMIIN IHMISSUHTEISIIN Reflekta pähkinänkuoressa Reflekta Oy on työhyvinvoinnin kehittämiseen ja kestävään kehitykseen erikoistunut

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Ideasta hankkeeksi. Kulttuurihankkeen suunnittelu 22.9.2015. Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013. Hankeidea

Esityksen sisältö. Ideasta hankkeeksi. Kulttuurihankkeen suunnittelu 22.9.2015. Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013. Hankeidea Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013 Hankeidea Esityksen sisältö Hankesuunnitelma budjetti yhteistyösopimus Hankkeen toteuttaminen tavoitteet ja välitavoitteet

Lisätiedot

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia.

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia. KESKIJOHDON OSAAMISTARPEET Vastaajan taustatiedot: Vastaaja on: Vastaajan vastuualue: 1. Tiimin esimies tai vastaava 2. Päällikkö tai vastaava 3. Johtaja 1. Johto ja taloushallinto 2. Tutkimus ja kehitys

Lisätiedot

VERKKO-OSTAMISEN TULEVAISUUS - kuluttajien ja erikoiskauppiaiden näkökulma

VERKKO-OSTAMISEN TULEVAISUUS - kuluttajien ja erikoiskauppiaiden näkökulma VERKKO-OSTAMISEN TULEVAISUUS - kuluttajien ja erikoiskauppiaiden näkökulma Nina Mesiranta, KTT ERIKA 2020 -tutkimushanke Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu Retail Research Brunch 2012 Ylikanavainen

Lisätiedot

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI MAASEUTUVERKOSTOYKSIKÖN TOIMINTA Maaseutuverkostoyksikön tuoma lisäarvo (2008 vs. 2012) OSA-ALUEEN KESKIARVO Kansainvälistymisen tuki 2,9

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:

Lisätiedot

Tuottaja 2020 Tulevaisuus kulttuurituotannon kautta tulkittuna. Katri Halonen Metropolia Ammattikorkeakoulu

Tuottaja 2020 Tulevaisuus kulttuurituotannon kautta tulkittuna. Katri Halonen Metropolia Ammattikorkeakoulu Tuottaja 2020 Tulevaisuus kulttuurituotannon kautta tulkittuna Katri Halonen Metropolia Ammattikorkeakoulu Mitä useampi kokki, sen sakeampi soppa Tutkijaverkosto Tiedonlevityskumppanit Rahoitus Sopan ainekset

Lisätiedot

KUVApuhelinhanke alkukyselyt:

KUVApuhelinhanke alkukyselyt: Liite 2 (1/5) KUVApuhelinhanke alkukyselyt: OSIO I: Taustatiedot, teknologiasuhtautuminen ja teknologiaosaaminen 1. Sukupuoli: Nainen, Mies 2. Ikä: vuotta 3. Sosiaali- ja terveysalan koulutus: 4. Työtehtävät

Lisätiedot

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Dynaamisessa liiketoimintaympäristössä on valtavasti informaatiota mutta vähän tietoa. Koska suurin osa yrityksistä ja ihmisistä

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Voidaanko brändeillä vaikuttaa? Maaliskuu 2006 Professori Helsingin yliopisto Psykologian laitos gote.nyman@helsinki.fi Mistä tiedämme.? Miten voimme toimia.? Kenelle

Lisätiedot

Palvelujen esittely. Kaupaks - aamiaistilaisuus 24.8.2012

Palvelujen esittely. Kaupaks - aamiaistilaisuus 24.8.2012 Palvelujen esittely Kaupaks - aamiaistilaisuus 24.8.2012 Tradella Oy Communicon Oy PL 248, 80101 Joensuu Puh. 050 5172 976 info@tradella.fi Puh. 044 271 8451 info@communicon.fi Y-tunnus 2342 155-3, kotipaikka

Lisätiedot

Arvioinnilla kohti vaikuttavaa museotoimintaa Työpaja II: Museotyö muutoksessa toiminta puntariin

Arvioinnilla kohti vaikuttavaa museotoimintaa Työpaja II: Museotyö muutoksessa toiminta puntariin Arvioinnilla kohti vaikuttavaa museotoimintaa Työpaja II: Museotyö muutoksessa toiminta puntariin Päivän ohjelma: 10.00 Tervetuliaiskahvit 10.30 Tilannekatsaus: Missä mennään arviointimallin uudistuksessa

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Alkukartoitushaastattelujen alustavia havaintoja

Alkukartoitushaastattelujen alustavia havaintoja Alkukartoitushaastattelujen alustavia havaintoja 12.11.2009 Tero Haahtela Olavi Kallio Pekka Malinen Pentti Siitonen TKK BIT 1 Teknisen sektorin roolin kokeminen Teknistä sektoria ei koeta miellettävän

Lisätiedot

Renkomäen koulun ½ veso Laaja-alainen osaaminen

Renkomäen koulun ½ veso Laaja-alainen osaaminen Renkomäen koulun ½ veso Laaja-alainen osaaminen Keskiviikkona 8.10. klo 13.30-16.30 Rehtorin alkusanat ja katsaus tulevaisuuden kouluun, opettajuuteen ja laaja-alaiseen osaamiseen (diat) Ryhmiin jakautuminen:

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen Päijät-Hämeessä SOS II hankkeen tavoitteet Asiakkaan osallisuutta edistävien käytäntöjen kehittäminen Aikuissosiaalityön raportoinnin ja arvioinnin mallien kehittäminen

Lisätiedot

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014 Monilukutaito Marja Tuomi 23.9.2014 l i t e r a c y m u l t i l i t e r a c y luku- ja kirjoitustaito tekstitaidot laaja-alaiset luku- ja kirjoitustaidot monilukutaito Mitä on monilukutaito? tekstien tulkinnan,

Lisätiedot

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa?

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa? Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa Markku Koponen Koulutusjohtaja emeritus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kari Sajavaara-muistoluento Jyväskylä Esityksen sisältö Kansainvälistyvä toimintaympäristö

Lisätiedot

Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle

Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle Anja Härkönen Projektikoordinaattori / Kanta-ja Päijät-Häme LAHDEN TIEDEPÄIVÄ 12.11.2013 1 14. marraskuuta 2013 Kestävyydestä kilpailuetua maaseutumatkailuun,

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись

Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät 7. 8.11.2012 Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä Живи и учись. Век живи - век учись Mitä on Venäjä-osaaminen?

Lisätiedot

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN HYVÄT KÄYTÄNTEET TYÖPAIKOILLA - KOKEMUKSIA KEHITTÄMISTYÖSTÄ TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISOHJELMISSA (TYKES) Keskiviikkona 26.11.2008 kello 12.00-18.00 Fellmannissa RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET ILMAPIIRI Hyvinvointi Sallivuus

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011. Kulttuuriviennin ja vaihdon starttipäivät Tampere, Vapriikki 23.4.2009

Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011. Kulttuuriviennin ja vaihdon starttipäivät Tampere, Vapriikki 23.4.2009 Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011 Kulttuuriviennin ja vaihdon starttipäivät Tampere, Vapriikki 23.4.2009 Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011 Esityksen osat: Kulttuuriviennin visio 2011

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

Uutta luovaa taloutta. Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto

Uutta luovaa taloutta. Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto Uutta luovaa taloutta Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto Murros Meneillään on talouden murros. Tiedon, osaamisen, luovuuden ja merkitysten rooli kasvaa. Uudistuva talous, digitalisoituva

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä

Lisätiedot

Tulevaisuuden kunta? Havaintoja kuntauudistusten valmisteluprosessien arvioinnista ARTTU2-tutkimusohjelmassa

Tulevaisuuden kunta? Havaintoja kuntauudistusten valmisteluprosessien arvioinnista ARTTU2-tutkimusohjelmassa Tulevaisuuden kunta? Havaintoja kuntauudistusten valmisteluprosessien arvioinnista ARTTU2-tutkimusohjelmassa Kuntatalous ja -johtaminen murroksessa -aluetilaisuus Kuntalaki -kiertue 27.1.2015 Rovaniemi

Lisätiedot

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA Kuusamon luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelman yhtenä osana on laadittu vuorovaikutusta lisäävä kysely luonnonvarojen merkittävyydestä sekä

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN LOGISTIIKKA 2030

VARSINAIS-SUOMEN LOGISTIIKKA 2030 VARSINAIS-SUOMEN LOGISTIIKKA 2030 Ello -verstas 4.5.2011 Turku TY kauppakorkeakoulu Alueelliset tulevaisuuspajat sekä prosessi Ellohankkeessa Webropol-kysely 1: Kuljetuskäytävän hahmottelu, muutostekijät

Lisätiedot

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä Toiminnallinen tehtävä Tulevaisuusverstas Tulevaisuusverstaassa pohditaan omaa roolia ja toimintaa kestävän kehityksen edistämisessä. Lisäksi tavoitteena on oppia tulevaisuusajattelua: ymmärtää, että nykyiset

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

TRIPLEWIN KEHITYSTARINA

TRIPLEWIN KEHITYSTARINA TRIPLEWIN KEHITYSTARINA Mistä olemme tulossa, mitä olemme tänään ja mihin olemme menossa? will invest into customer xperience leadership TripleWinin juuret ovat General Motorsissa (GM) ja Saturn automerkissä

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Miten välttää päällekkäisiä toimia hankkeissa?

Miten välttää päällekkäisiä toimia hankkeissa? Miten välttää päällekkäisiä toimia hankkeissa? Sirpa Pussinen, Hämeen ammattikorkeakoulu Hevosyritys huippukuntoon -hanke Miten välttää päällekkäisyyksiä hankkeissa? Vastakysymyksiä: Tarvitseeko päällekkäisyyksiä

Lisätiedot

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Lähtökohdat Toimijat etäällä toisistaan, maakunnallisen toiminnan lisääminen - ) eri toimijoiden kohtaamisia ja voimavarojen tehokkaampaa yhdistämistä Tahto

Lisätiedot