Näen ongelmissa yritysidean. RIITTÄÄKÖ ELÄKEJÄRJESTELMÄN ISKUKYKY? s. 8. KLUUVIKADUN FAZER MODERNI KLASSIKKO s. 24

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Näen ongelmissa yritysidean. RIITTÄÄKÖ ELÄKEJÄRJESTELMÄN ISKUKYKY? s. 8. KLUUVIKADUN FAZER MODERNI KLASSIKKO s. 24"

Transkriptio

1 LEHTI ASIAKKAILLE JA SIDOSRYHMILLE RIITTÄÄKÖ ELÄKEJÄRJESTELMÄN ISKUKYKY? s. 8 KLUUVIKADUN FAZER MODERNI KLASSIKKO s. 24 NCC PANOSTAA ESIMIEHIIN s. 22 YRITTÄJÄ MARJO KAIPAINEN: Näen ongelmissa yritysidean.

2 PÄÄKIRJOITUS Työllisyys on avainkysymys Lomalaisia suosineen kesän jälkeen ovat syksyn talousnäkymät alkaneet varovaisella optimismilla. Eurooppaa pitkään otteessaan pitänyt vaikea taloustilanne on osoittanut ensimmäisiä pieniä muutoksen merkkejä positiiviseen suuntaan. Yltävätkö sen vaikutukset myös kohentamaan Suomen taloustilannetta ja parantamaan työllisyyttämme? Työllisyydellä on erittäin merkittävä rooli eläkejärjestelmämme rahoituspohjassa, kuten EK:n Lasse Laatunen toteaa. Kotimaisen yritystoiminnan rahoitus on yksi merkittävä tekijä pohtiessamme työllisyyttä ja talouskasvua. Yritysrahoituksen muutos ja sen tärkeys nousivat selkeästi esille Jyväskylässä ja Tampereella pidetyissä yritysjärjestelyihin ja sukupolvenvaihdoksiin keskittyneissä seminaareissa. Eteran yritysrahoituksen painopiste on ollut kotimaisten yritysten rahoittamisessa tänäkin vuonna. Suomalaiset yritykset ovat ottaneet työhyvinvoinnista yhden selkeän kilpailuedun itselleen. Tästä hyvänä esimerkkinä on Lujatalo Oy:n kansainvälinen kunniamaininta Euroopan työterveys- ja turvallisuusviraston Yhteistyöllä riskit hallintaan -kampanjassa onneksi olkoon! Työhyvinvoinnin merkitys on hienosti tiedostettu yrityksissä, ja sen painopiste on suuntautunut entistä enemmän suunnitelmalliseen ennaltaehkäisyyn. Yhdeksi tärkeäksi osa-alueeksi myös perinteisillä aloilla, kuten rakentamisessa, on projektijohtamisen lisäksi noussut ihmisten johtaminen. Tästä hyvänä esimerkkinä mainittakoon NCC:n yhteistyössä Eteran kanssa toteuttama VaTu-passikoulutus, josta kertoo työkykypäällikkö Taina Tuhkanen NCC:ltä. Hyvää syksyn alkua! Timo Hietanen, varatoimitusjohtaja Etera on työeläkkeiden osaaja Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera huolehtii työntekijöiden ja yrittäjien eläketurvasta ja edistää työhyvinvointia. Eläkkeensaajia Eteralla on noin , kolmanneksi eniten eläkeyhtiöistä. Eläkevaroja turvaavia sijoituksia Eteralla on noin 5,7 miljardia euroa. Lue lisää osoitteesta etera.fi. ETERA Etera-lehti on Keskinäisen Eläkevakuutusyhtiön Eteran asiakaslehti. Julkaisija Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera, Palkkatilanportti 1, Helsinki / vaihde / etera.fi / Postiosoite Etera, PL 20, Helsinki. Päätoimittaja Timo Hietanen, Toimituspäällikkö Milja Helin, Toimituskunta Nina Brandenburg, Aare Juss, Piia Kallio, Antti Kilpelä, Janna-Saria Lampinen, Taina Muukka ja Harri Oravainen. Taitto Katri Sulin/ Sisältö ja ulkoasu on tuotettu yhteistyössä Alma 360:n kanssa. Paino Hansaprint. Kansi Marjo Kaipaisen kuvasi Paula Myöhänen. Osoitteenmuutokset voi lähettää sähköpostitse osoitteeseen tai soittaa numeroon Seuraava Etera-lehti ilmestyy joulukuussa. KUVA Miika Kainu 2 ETERA 3/2013

3 8 Nykyinen eläkejärjestelmämme on pääpirteissään hyvä. 14 3/2013 Esittelemme joka kuukausi työmailla kehitettyjä ja testattuja Lujavire-ideoita. Sari Tiainen, Lujatalo Oy 2 PÄÄKIRJOITUS. 4 HYVÄÄ VOINTIA. Olisiko Duunitreenin paikka? 6 AJANKOHTAISTA. Töölönlahdelle toinen toimistotalo, YEL:n piiriin jo yli 30 % omistuksella, Etera mukana Porin SuomiAreenassa. 8 ELÄKKEEET JA TULEVAISUUS. Caset: Todellisuus ja toiveet. Palkka ja palkasta eläke. 13 YHTEISTYÖSSÄ. Danske Bank: lainaa pk-yrityksille. 14 TYÖ KUNNOSSA. Lujassa vireessä. 16 PUHEENVUORO. Professori Heikki Karjaluoto: Digimarkkinointi tulee. 18 VIRTALÄHDE. Marjo Kaipainen vaikuttaa yrittämällä. 21 KOLUMNI. Paula Aikio-Tallgren: Eläkeläisenä Suomessa vai Kiinassa? 22 VUORO VAIKUTTAA. NCC panostaa esimiestyöhön. 24 KELLON YMPÄRI. Karl Fazer Café klassikkokahvilan vuorokausi. 28 UUTISIA ETERASTA. Danske Bankin mobiilipankki yrityksille, Etera.fi uudistui, Eteran alueyksikkö ajattelee asiakasta. 30 SISUKAS YRITTÄJÄ. VIP Bartenders Ammattimaista pullonheittelyä. 31 KYSY VAKUUTUSPALVELUISTA. 22 Kluuvin Fasu on palvellut helsinkiläisiä ja Helsingissä kävijöitä jo 122 vuotta. ETERA 3/2013 3

4 HYVÄÄ VOINTIA TEKSTI Milja Helin KUVA Veera Korhonen 4 ETERA 3/2013

5 Olisiko Duunitreenin paikka? Päätä kivistää, niska ja hartiat jumittaa, väsyttää? Olisiko minuutti aikaa venyttelytauolle? Se vetreyttää kropan ja antaa ajatuksillekin kyytiä. Myös oma keho, se tärkein ja kallein työkalumme, vaatii säännöllistä huoltoa ja huolenpitoa. Liian pitkään jatkuva istumatyö on terveysriski, ja siksi on tärkeää pitää taukoja ja venytellä välillä vaikka Duunitreenin avulla. Taukojumppa on hyvä tapa ja ehkäisee tehokkaasti niska-, selkä- ja hartiavaivoja istumatyössä. Säädä sinäkin oma pakarat seisauttava duunitreenisi, ja haasta myös työkaverit mukaan jumppaan. Voit tuunata oman duunitreenisi ja tilata muistutuksen sähköpostiisi. ETERA 3/2013 Duunitreenin ja ohjeita siihen löydät osoitteesta etera.fi/duunitreeni. Vinkkejä myös Facebookissa osoitteessa ETERA 3/2013 1/2013 5

6 AJANKOHTAISTA Töölönlahdelle toinen toimistotalo Eteran Töölönlahdelle rakennuttamista toimistotaloista jo toinen on harjakorkeudessaan. Pääosin KPMG:n käyttöön tuleva talo valmistuu helmikuussa 2014, ja sen rakentaa Lemminkäinen. Arkkitehtitoimisto Davidsson Tarkela Oy:n suunnitelma voitti talosta järjestetyn arkkitehtuurikutsukilpailun. Rakentaminen on edennyt suunnitelmien mukaan. Etera rakennuttaa ja Lemminkäinen rakentaa Töölönlahdelle kaikkiaan kolme toimistotaloa, Eteran kiinteistöjohtaja Timo Sotavalta sanoo. Pyrimme ottamaan käyttäjien tarpeet parhaalla mahdollisella tavalla huomioon, kertoo johtaja Jussi Niiranen Lemminkäiseltä. Eläkkeelle keskimäärin 60,9-vuotiaana Ennakkotietojen mukaan työeläkkeelle siirryttiin 2012 keskimäärin 60,9-vuotiaana. Nousua edellisvuodesta on 0,4 vuotta. Taustalla voi olla useita syitä. Valtaosa suurten ikäluokkien edustajista on jo jättänyt työelämän, ja ikääntyneiden työllisyysasteen nousu jatkui. Eläkehakemukset vähenivät, erityisesti kunnallisen eläkejärjestelmän puolella. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen väheni edelleen, kertoo johtaja AVARAA JA MUUNNELTAVAA TOIMISTOTILAA Pääasiassa KPMG:n käyttöön tuleva toimistotalo sijaitsee rautatieaseman pohjoispuolella, Sanomatalon vieressä. Kuudessa kerroksessa on kaikkiaan lähes neliötä. Katutasoon tulee lisäksi liiketilaa. Ympäristönäkökohdat on huomioitu Töölönlahdella kaikissa rakennusvaiheissa. Myös tälle toimistotalolle haetaan kultatason LEED-ympäristösertifikaattia. Seuraa rakentamista osoitteessa toolonlahdentalot.fi Mikko Kautto Eläketurvakeskuksesta. Kauton mukaan eläkkeellesiirtymisiän odotteen nousu oli yllättävän iso. Tehtyjen lakimuutosten takia vuonna 2012 siirtyi työttömyysturvan lisäpäiviltä vanhuuseläkkeelle muutama tuhat henkeä. Eläkkeellesiirtymisiän odote 25-vuotiaille oli 60,9 vuotta vuonna vuotiaille laskettu odote oli 62,7 vuotta. Miika Kainu Teollisuussijoitus ja Etera sijoittavat Talenomiin Suomen Teollisuussijoitus Oy ja Etera ovat heinäkuussa tehdyllä järjestelyllä Tilitoimisto Talenomin uusia vähemmistöosakkaita. Samalla Teknoventure Oy:n hallinnoimat pääomasijoitusrahastot luopuvat omistuksistaan. Omistuksen enemmistö säilyy edelleen yhtiön avainhenkilöillä. Talenom Group -konsernin toimitusjohtajana jatkaa KTM Harri Tahkola. Talenom on valtakunnallinen tilitoimistoyritys, joka toimii yli 10 paikkakunnalla. Työntekijöitä on noin 380 ja asiakkaita yli Etera sijoittaa hoivakiinteistöihin Etera on mukana uudessa, Trevian Asset Management Oy:n perustamassa kiinteistöpääomarahastossa. Tre vian Care I -rahaston strategiana on sijoittaa hoiva-alan, palveluasumisen tai päiväkotien käyttöön soveltuviin kiinteistöihin. Rahasto ostaa 15 kiinteistökohdetta Eteralta ja Varmalta. Nyt hankitun portfolion investointiarvo on lähes 100 miljoonaa euroa. Trevian Care I -rahaston tavoitekoko on yli 200 miljoonaa euroa. Tavoitteena on muodostaa Suomen suurin hoivaalan kiinteistöihin sijoittava kiinteistöpääomarahasto. Perustetun kiinteistöpääomarahaston taustalla on suomalaisia institutionaalisia sijoittajia. Etera mukana Russia Investissä Russia Invest on ostanut SRV:ltä 55 % omistusosuuden Pietarissa sijaitsevan Septem City -hankkeen Okhta Mall -kauppakeskushankkeesta. Sijoitus projektiin tulee olemaan noin 50 miljoonaa euroa. Russia Investin omistajia ovat Ilmarinen, Sponda ja SRV kukin 27 % osuudella sekä Etera 13 % ja Onvest 6 % osuuksilla. Yhtiön sijoituskapasiteetti on 95,5 miljoonaa euroa. 6 ETERA 3/2013

7 MAAHANMUUTTAJILLE TIETOA ELÄKETURVASTA Eläketurvakeskus on tuottanut viisikielisen videon Suomen työeläketurvasta Suomeen töihin tuleville ja täällä työskenteleville ulkomaalaisille ja ulkomaalaistaustaisille henkilöille. Tietoiskussa työntekijät kertovat kukin omalla kielellään lyhyesti suomalaisesta työeläketurvasta. MAKSUPÄIVÄT MUUTTUVAT Kansaneläkkeen (vanhuus-, työttömyys- ja työkyvyttömyyseläke), rintamalisän ja ylimääräisen rintamalisän maksupäivä on lokakuusta lähtien kuun 7. päivä. Aiemmin maksupäivät ovat määräytyneet henkilön sukunimen ensimmäisen kirjaimen mukaan. YEL:n piiriin jo yli 30 % omistusosuudella SRV:n joukkue riemuitsi toisesta sijasta. SRV toiseksi Yritysmaratonviestissä SRV:n yritysjoukkue osallistui kevään Yritysmaratonviestiin Helsingin Töölönlahdella, ja saavutti siinä hienosti toisen sijan kilpasarjassa. Myös kannustusjoukot olivat innolla mukana kisassa. Tavoitteena on osallistua vastaavaan tapahtumaan myös ensi keväänä, SRV:stä kerrotaan. Etera Porin SuomiAreenassa Etera oli mukana Yrittäjänaisten Suomi Areena -tapahtumassa Herralahden ken - tällä Porissa heinäkuussa. Tapahtumassa pelattiin myös lentopallo-ottelu Yrittäjänaiset vastaan naiskansanedus tajat. Sateisesta säästä huolimatta tunnelma oli loistava. Eteran Pallopää-hahmot osallistuivat tapahtumaan vetämällä alkuverryttelyä ja jakamalla juotavaa. Vuoden 2011 alusta voimaan tulleen lakimuutoksen mukaan osakeyhtiön johtavassa asemassa työskentelevä osakas vakuutetaan YEL:n mukaan, jos hän omistaa yksin yli 30 % tai yhdessä perheenjäsenten kanssa yli 50 % osakkeista tai äänimäärästä. Siirtymäaika vakuutuksen vaihtamiselle TyEL:stä YEL:iin päättyy Eli jos olet edelleen TyEL-vakuutettu yrittäjä, muista ottaa YEL-vakuutus viimeistään alkaen. Kun siirryt YEL-vakuutuksen piiriin ensimmäistä kertaa, saat aloittavan yrittäjän 22 % alennuksen vakuutusmaksuista. Helpoin tapa muuttaa vakuuttamista on täyttää YEL-hakemus osoitteessa etera.fi. Muutoksen voit tehdä myös soittamalla yrittäjäpalveluumme (arkisin 8 16). Lisätietoa YEL-vakuutuksesta: etera.fi/yrittaja. Mitä saan Eläketesti vastaa Eläketurvakeskus on tuottanut viihteellisen nettisovelluksen nuorille aikuisille. Oma elämä oma eläke -testi auttaa hahmottamaan elämänvalintojen vaikutusta tulevan eläkkeen määrään. Eläketurvakeskuksen Luottamus eläketurvaan -tutkimuksen (2012) mukaan erityisesti nuorilla aikuisilla on puutteelliset tiedot työeläkejärjestelmän toimintaperiaatteista. Epäselvää on esimerkiksi se, mitkä asiat vaikuttavat eläkkeen muodostumiseen. Vaikka eläkkeelle jääminen ei ole ajankohtaista nuorille, eläkkeen määrään vaikuttavia päätöksiä tehdään jatkuvasti. Oman alan palkkataso, lasten kotihoito, pimeä työ ja esimerkiksi downshiftaaminen vaikuttavat tulevan eläkkeen määrään. Valinnat ovat merkittäviä: suomalainen viettää eläkkeellä neljänneksen elämästään. Eläketesti näyttää miten elämänvalinnat ja -tapahtumat vaikuttavat tulevan eläkkeen määrään, kertoo Eläketurvakeskuksen viestintäpäällikkö Matti Lumijärvi. nuorille aikuisille ETERA 3/2013 7

8 Koko rahoituspohja nojaa työntekoon. Työtä pitää olla tarjolla. 8 ETERA 3/2013

9 ELÄKKEET JA TULEVAISUUS Nykyinen eläkejärjestelmämme on pääpiirteissään hyvä, ja sen rahoituspohja pitää jatkossakin, sanoo EK:n työmarkkinajohtaja Lasse Laatunen. TEKSTI Tiina Ruulio KUVITUS Marjo Nygård EK:n työmarkkinajohtajaa Lasse Laatusta on joskus kutsuttu nykyisen eläkejärjestelmän takuumieheksi. Se on ehkä kuitenkin liioittelua, vaikka olenkin neuvotellut eläkepoliittisista uudistuksista 80-luvulta lähtien, eläkevaikuttaja Laatunen kertoo. Tätä nykyä hän kuuluu Varman, Eläketurvakeskuksen, Kelan sekä Tapaturmalaitoksen liiton hallituksiin. Päivätyönsä hän on tehnyt työnantajajärjestöissä ja vastannut yleensä eläkepolitiikasta. Laatunen on ollut sitä mieltä, että eläkeikää pitäisi nostaa nopeasti kahdella vuodella. Tämän päivän tiedoilla olisi alin eläkeikä pitänyt alun perinkin säätää tuohon 65:een. Edellisen, vuonna 2005 tehdyn eläkeuudistuksen pohjana olevat väestöennusteet ovat osoittautuneet vääriksi. Ihmiset elävät vanhemmiksi kuin silloin kuviteltiin, ja siksi 65 olisi parempi eläkeikä. MITÄ PIKEMMIN, SEN PAREMPI Työeläkejärjestelmä lähtee isompaan tai vähän pienempään remonttiin vasta sen jälkeen kun valtiovarainministeriön ylijohtajan Jukka Pekkarisen vetämä eläkeneuvotteluryhmä saa työnsä valmiiksi tänä vuonna. Työn keskiössä on ollut työurien pidentäminen. Mitä nopeammin virheet korjataan, sitä enemmän tehdään oikeutta nuorille ikäluokille, jotka joutuvat pitkään maksamaan vanhempien eläkkeitä, toteaa Lasse Laatunen. Perustuslain säätämisjärjestys pitää huolen siitä, että mikään suurempi eläkeuudistus ei voi tapahtua vuodessa, parissa. Myös siirtymäajoista tulee välttämättä pitkiä. Seuraavan uudistuksen voimaantulovuodeksi Laatunen veikkaa vuotta TYÖTTÖMYYTTÄ EI VOI HOITAA ELÄKEPOLITIIKALLA Nykyinen työeläkemalli ja samalla koko suomalainen eläkejärjestelmä on Laatusen mielestä sinänsä pääkohdiltaan edelleen hyvässä iskussa. Uskon, että järjestelmän rahoituspohja kestää jatkossakin, vaikka liikkuvia tekijöitä on paljon. Kaiken perusta on kuitenkin, että koko rahoituspohja nojaa työntekoon. Siksi suomalaisen työn täytyy olla kilpailukykyistä, ja työtä pitää olla tarjolla. Edellinen eläkeuudistus onnistui nimenomaan varhaiseläkkeiden karsimisessa, sanoo Laatunen. ETERA 3/2013 9

10 ELÄKESIJOITTAJAN HAASTEET Eteran sijoitusjohtaja Jari Puhakka tietää hyvin, että eläkesijoittajan on nykyisessä markkinatilanteessa oltava enemmän kuin taitava. Keskeinen haaste ovat negatiiviset reaalikorot, jotka vaikeuttavat eläkejärjestelmän kestävyyslaskelmissa käytettyjen tuottojen saavuttamista. On selvää, että työeläkeyhtiöiden vakavaraisuuskehikko pakottaa matalaan riskinottoon sijoituksissa. On kova laji yrittää saada korkeaa tuottoa matalalla riskitasolla, kun reaalikorot ovat negatiiviset. Vuonna 2012 onnistuimme siinä hyvin, mutta tämä vuosi on ollut haasteellisempi. Olemme aktiivisia sijoittajia. Emme ylihajauta salkkua vaan rajoitamme yksittäisten sijoitusten kappalemäärää. Tunnemme sijoituskohteet hyvin ja pystymme seuraamaan niitä riittävän tarkasti. YRITYSRAHOITUSTA JA KIINTEISTÖSIJOITUKSIA Etera pyrkii erottautumaan kotimaisissa osakesijoituksissaan muista yhtiöistä: Sijoitamme vähemmän isoihin listattuihin yhtiöi hin ja enemmän listaamattomiin yrityksiin ja pääomarahastoihin. Eläkesijoittaja saattaa lähteä mukaan esimerkiksi jonkin kotimaisen yrityksen yritysjärjestelyihin tai sukupolvenvaihdokseen. Sijoitus voidaan tehdä eri muodossa: pääomasijoituksena, välirahoituksena, sijoituslainana tai takaisinlainana. Myös pitemmän aikavälin kiinteistösijoittaminen eri muodoissaan on ollut tuottoisaa. Esimerkiksi Sello tai Töölönlahden toimistotalot ovat onnistuneita sijoituskohteita. Suoraan kiinteistösijoittamiseen istuu tänä päivänä hyvin kolmen kriteerin hokema: sijainti, sijainti, sijainti. Yleisesti ottaen Etera ei silti hae kiinteistöille maksimaalista tuottoa, vaan mahdollisen tasaista kassavirtaa. Se, että pankkien lainahanat ovat ehtyneet, näkyy eläkevakuutusyhtiössä. Yritysrahoitustiimillä on analysoita - vana koko ajan useita kotimaisia yrityksiä. Start uppeihin emme ole lähteneet, koska ne ovat kovin työläitä sijoittajan näkökulmasta. Mutta vähän myöhäisemmän vaiheen yrityksiä joilla on esimerkiksi jo kassavirtaa voimme tutkia sijoitusmielessä. Fokuksemme yritysrahoituksessa on joka tapauksessa kotimaisissa yrityksissä, Puhakka kertoo. RAHOITUKSEN SAATAVUUS ON PARANTUNUT Yritysrahoituksen ja kiinteistösijoitusten sijoitushorisontti on pitkä, kun taas arvopaperisijoituksissa sijoituksia arvioidaan päivittäin. Alkuvuonna arvopaperisalkun riskitaso pidettiin alhaisena, koska Euroopan lisäksi myös kehittyvien talouksien kasvuvauhti hidastui. Markkinat ovat viime aikoina hermostuneet USA:n talouden elpymisestä, koska talouskasvun piristymisen pelätään vähentävän keskuspankkien tarjoamaa likviditeettiä markkinoille. Puhakka oli vuosi sitten paljon pessimistisempi Euroopan ja Suomen taloustilanteesta kuin nyt. USA:n talous on elpymässä, ja Euroopan keskuspankki lupasi kesällä 2012 ostaa tarvittaessa ongelmatalouksien lainat pois hinnalla millä hyvänsä. Se on rauhoittanut velkamarkkinoita ja helpottanut rahoituksen saatavuutta, hän perustelee. Myös elinaikakerroin ja koko työhistoriaan perustuva eläkepalkka ovat osoittautuneet oikeiksi ratkaisuiksi. Vanha varhaiseläke ehti kuitenkin luoda Suomeen harhan siitä, että eläkkeelle pitäisi oikeastaan päästä jo 55-vuotiaana. Virheitä on aina paljon vaikeampi perua kuin tehdä niitä. Oli kauheaa, että työttömyyttä alettiin hoitaa eläkepolitiikalla. ELÄKERAHAT SIJOITETTAVA TUOTTAVASTI JA TURVAAVASTI Tärkeä asia eläkevarojen riittämisen kannalta on se, millaista riskinottoa eläkeyhtiöille sallitaan. Käytännössä kyse on vakavaraisuudesta. Tehdyissä uudistuksissa on tavoiteltu sitä, että työeläkevarojen sijoittaminen voisi olla mahdollisimman joustavaa. Koska maailma muuttuu koko ajan, asiaa pitää seurata jatkuvasti. Laatunen ei kannata nykyistä käytäntöä, jossa kuntien eläkevakuuttaja Keva voi ottaa sijoitusriskiä niin sanotusti kuntien veroäyrin piikkiin samalla kun yksityiset eläkeyhtiöt kantavat yhteisvastuuta otetuista riskeistä. Sen sijaan on hyvä, että Suomessa toimii useita keskenään kilpailevia eläkeyhtiöitä. Ne hakevat omia strategioitaan esimerkiksi sijoitustoiminnassa ja erottautuvat näin toisistaan. Työeläkeyhtiöiden tehtävänä on ennen kaikkea tulevien eläkkeiden rahoittaminen. Eläkerahojen sijoitta- misessa ei saa olla kuin yksi periaate: tuottavuus ja turvaavuus. Jos sijoitukset vielä tukevat suomalaisen työn luomista, niin hyvä on. Suomalaista eläkejärjestelmää ei voi parhaalla tahdollakaan pitää kovin selkeänä, ja esimerkiksi oman eläkkeen laskeminen itse on lähes mahdoton tehtävä. Leikkisästi sanotaankin, että Suomessa on vain kaksi aktuaaria, jotka osaavat laskea oman eläkkeensä, ja hekin väärin. Toisaalta vakuutetun palvelu on yritetty tehdä mahdollisimman helpoksi niin yhtiöissä, Kelassa kuin Eläketurvakeskuksessakin. TUPOPÖYTÄ ODOTTAA Koko eläkejärjestelmän kannalta olisi olennaista, että ikääntyneet saataisiin työllistettyä ja että talous alkaisi vetää. Eläkejärjestelmä ja taloustilanne kun ovat tiukassa liitossa keskenään. Jos ja kun talous elpyy, se vetää myös eläkejärjestelmän vankemmalle pohjalle. 10 ETERA 3/2013

11 Case 1 TEKSTI Tiina Ruulio KUVA Aleksi Poutanen Lasse Laatunen uskoo lujasti, että ihmiset haluavat olla pidempään töissä, jos vain työtä olisi tarjolla. Eurooppalaista lamaa vastaan pitää taistella, sillä jokainen lama on voitettavissa. Laatunen vetää syksyn tuponeuvotteluja työnantajapuolella. Eläkeiän nostaminen on varmasti myös esillä neuvotteluissa. Eläkeasioissa meillä on selvästi yhteinen intressi palkansaajajärjestöjen kanssa. Kun järjestelmä pidetään toimivassa kunnossa, se turvaa kohtuulliset eläkkeet eikä rahoitusrasite käy kohtuuttomaksi. Tämä ymmärretään yleisesti. Todellisuus ja toiveet Suomalaiset eläkevarat kyllä riittävät, mutta eivät luultavasti niin hyviin eläkkeisiin kuin ihmiset odottavat, arvelee Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki. Tarkan ennusteen tekeminen eläkevarojen riittävyydestä ei ole helppoa, Pasi Kuoppamäki myöntää. Siksi maan johtavat eläkeasiantuntijatkin näyttävät olevan osittain eri mieltä eläkkeiden riittävyydestä tulevaisuudessa. Vaikka eläkelaskelmissa otetaan huomioon ihmisten eliniän odote, elinikä on kuitenkin pidentynyt nopeammin kuin joskus on arvioitu. Vanhat laskelmat eivät usein pidä. Toinen epävarmuustekijä koskee eläkevarojen sijoitustuottoja. Eläkevaroja koskevan sijoitustoiminnan tuotot tasaantuvat yleensä vuosien mittaan, mutta useamman vuoden heikkoja tuloksia on hankala kuroa umpeen kovin nopeasti. LIIAN VÄHÄN RISKIPÄÄOMAA Viime vuoden Suomen parhaana talousennustajana palkittu Kuoppamäki näkisi mieluusti, että työeläkeyhtiöt lähtisivät jollain varovaisella siivulla rahoittamaan uusia pk-yrityksiä riskirahalla. Yksi Suomen talouden kasvun perusongelma on, että maassa on liian vähän yrityksille suunnattua riskipääomaa. Tämä on todettu myös kansainvälisissä tutkimuksissa. Danske Bankin pääekonomisti sanookin, että eläkeyhtiöt ovat ehkä liian keskittyneitä arvopaperimuotoisiin sijoitusinstrumentteihin ja lyhyen aikavälin sijoituspolitiikkaan. Kun ajatellaan, kuinka isoja sijoittajia työeläkeyhtiöt ovat, voisi sijoituspotista irrota jokin osa myös tämän maan kehittämiseen vähän pidemmällä tähtäimellä. Suomen melko monimutkainen eläkesysteemi toimii kohtalaisen hyvin. Maallikon on kuitenkin lähes mahdotonta saada systeemistä minkäänlaista kokonaiskuvaa. Kuoppamäen mielestä eläkepommi liittyy sekä makrotalouteen että työmarkkinoihin. Kun väestö ikääntyy ja siirtyy eläkkeelle kovaa vauhtia, työvoiman tarjonta ei kasva riittävästi ruokkimaan talouden kasvua. Koko talouden kasvukin siis liittyy eläkejärjestelmän hyvinvointiin. Jos reaalitaloudelle käy huonosti, se sairastuttaa helposti myös eläkejärjestelmän. ETERA 3/

12 Case 2 TEKSTI Tiina Ruulio KUVA Aleksi Poutanen Palkka ja palkasta eläke Jukka Laitasalon mukaan Asianajotoimisto Merilampi Oy on huolehtinut hyvästä eläketurvasta osakkailleen. Asianajaja ja osakas Jukka Laitasalo Asianajotoimisto Merilampi Oy:stä sanoo, että toimiston eräs fiksuimmista ideoista aikoinaan oli ryhtyä maksamaan riittävän kohtuullista palkkaa kaikille asianajajille, myös osakkaille eli omistajille työsuhteisen henkilöstön lisäksi. Kuukausipalkalla on pystytty maksamaan yhtä hyvin asunnot kuin ruokalaskutkin. Palkasta on hoidettu luonnollisesti lakisääteiset TyEL-maksut myös Eteraan. Nykyisellä järjestelyllä olemme saaneet hyvän eläketurvan höystettynä osakkaille maksetulla lisäeläketurvalla. Jos asianajaja ryhtyy panostamaan eläketurvaansa vasta viisikymppisenä, niin sanoisin, että kalliiksi tulee. Merilammen hallituksen puheenjohtajana toimiva Laitasalo tietää, että usein asianajajia pidetään ahneina. Sanoisin että päinvastoin. Työllistämme 80 henkilöä. Henkilöstökulumme ovat kaksi kolmasosaa liikevaihdosta, maksamme korkeita veroja ja olemme ylläpitäneet nuorille tähdättyä trainee-ohjelmaa jo vuosia. Meillä on jatku vasti toistakymmentä opiskelijaa palkkalistoilla. Jos ja kun voittoa on tullut, sitä on jaettu mahdollisimman järkevällä jakosysteemillä. Laitasalo on tehnyt Merilammella yli 20 vuoden mittaisen uran liikejuristina. Aluksi toimisto oli Merilampi & Marttila & Laitasalo, nykyään pelkkä Merilampi. Toimisto kasvoi 25 juristin toimistosta merkittävästi suurempaan kokoluokkaan, kun Asianajotoimistot Merilampi ja Veikko Palotie yhdistyivät joitakin vuosia sitten. Asianajajan tehtäväkenttä laajenee koko ajan. Alan vaatimustaso on noussut valtavasti. Suomalainen lainsäädäntö on monimutkaistunut, ja uusia säädöksiä tulee tihenevään tahtiin. Laitasalo itse on erikoistunut oikeudenkäynteihin sekä välimiesoikeuteen. Toimin välimiesoikeuden puheenjohtajana tai jäsenenä. Esimerkiksi iso osa yritysten välisistä isommista riita-asioista tulee välimiesmenettelyyn, jossa asia käsitellään vain kerran. Näin säästyy aikaa, vaivaa ja rahaa. 12 ETERA 3/2013

13 YHTEISTYÖSSÄ TEKSTI Tiina Ruulio KUVA Juho Kuva Danske Bankin Leena Vainiomäki ja Matti Vainionpää sanovat rahoit tavansa mielellään hyviä hankkeita. Lainaa pk-yrittäjälle Pk-yrityksissä ollaan usein sitä mieltä, että pankit eivät rahoita riittävästi yrityksiä. Danske Bankissa asia nähdään toisin. Lainakysyntää on äärettömän vähän. Esimerkiksi viime keväänä yrityslainahakemusten määrä laski 30 prosenttia edellisvuodesta. Rahoittai - simme siis mielellämme hyviä hankkeita ja investointeja, kertoo Danske Bankin yritysasiakkaista vastaava johtaja Leena Vainiomäki. Sinänsä rahan hinta on tällä hetkellä hyvin edullinen, sillä korkotaso on matala. Onneksi esimerkiksi yrityskauppoja tehdään kuitenkin koko ajan, ja niitä myös rahoitetaan. Me olemme aina vieraan pääoman rahoittaja, mutta mukana saattaa olla myös riskirahoittajia, Finnvera tai eläkevakuuttajia. Kun rahoittajia on useita, riskikin hajaantuu. Sekä Leena Vainiomäki että pankinjohtaja Matti Vainionpää sanovat, että suuremmat pk-yritykset saavat kyllä rahaa, kun yrityksen talousluvut ovat kuosissa ja kassavirta liikkuu. Suurimmat vaikeudet lienevät pienissä pk-yrityksissä, joita on kuitenkin lukumääräisesti eniten. Yrityksen omat pääomat saattavat olla nykyisessä taloustilanteessa melko vähissä, hankkeet resursseihin nähden suuria ja maksuhäiriöitä ilmenee. Silloin emme voi lähteä rahoittamaan, Vainiomäki toteaa. Yrityksen mahdollisuudet saada halpakorkoista pankkirahoitusta ovat haasteellisia myös rakenteellisista syistä. Perinteinen pk-yritys on usein taloudellisesti riippuvainen yhdestä tai muutamasta päämiehestä. Kun alihankintatyö vähenee jollain toimialalla, tulevaisuus muuttuu hyvin epävarmaksi. Rahoittajan on taas pakko aina ajatella tulevaisuutta ja lainanmaksukykyä, Vainionpää jatkaa. Mahdollisuudet paranevat, jos yrityksen talousraportointi on kunnossa. Pelkkä yrittäjäpersoonan valovoimaisuus ei riitä rahoituksen saantiin. Jos yrittäjä lupaa tietoisesti liikaa, häneltä katoaa pankin silmissä helposti uskottavuus, Vainionpää painottaa. Pk-yritykset ovat olleet välillä käärmeissään siitä, että niiltä halutaan liian kovia vakuuksia lainoja vastaan. Vakuus on meille aina vain hätävara siltä varalta, että alkuperäiset maksusuunnitelmat eivät pidäkään paikkansa. Vakuuksien myyminen on pankille aina kallista puuhaa, Leena Vainiomäki muistuttaa. Suomalaiset yritykset ovat olleet perinteisesti hyvin riippuvaisia pankkirahoituksesta. Pitkällä aikavälillä olisi edullista, että pk-yritysten rahoitus monipuolistuisi ja että erilaiset sijoittajat yhdistäisivät voimansa rahoituskuvioissa. Vielä nyt asiasta puhutaan enemmän kuin tehdään. Etera ja Danske Bank tekevät yhteistyötä myös suomalaisten pk-yritysten rahoittamiseksi. ETERA 3/

14 TYÖ KUNNOSSA TEKSTI Tuomas Lehtonen KUVA Hanna-Kaisa Hämäläinen Lujassa vireessä Lujatalo Oy on tehnyt periksiantamatonta työtä rakentamiseen liittyvien vaarojen voittamiseksi ja työhyvinvoinnin parantamiseksi. Työhyvinvointitoiminta on saanut jopa kansainvälistä tunnustusta. Tärkeintä kuitenkin on, että työntekijät pysyvät terveinä. Peruskorjauksiin ja uudisrakentamiseen erikoistuneessa Lujatalo Oy:ssä havahduttiin viime vuosikymmenen puolivälissä runsaisiin sairauspoissaoloihin. Fyysisesti raskasta rakennustyötä tekevä henkilöstö kärsi erityisesti tuki- ja liikuntaelinsairauksista. 800 henkilöä työllistävässä yrityksessä lähdettiin kehittämään Lujavire-työhyvinvointiohjelmaa vuonna Työturvallisuuspäällikkö Jukka Moilanen ja työterveysvastaava Sari Tiainen kertovat, että Lujavire-toiminnan tavoitteena on parantaa työturvallisuutta sekä työssä jaksamista, vähentää työn kuormittavuutta ja sairauspoissaoloja sekä pidentää työuria. Parhaimmillaan Lujaviretoiminta antaa työhön uutta sisältöä ja luo uusia mahdollisuuksia vaikuttaa omaan työhön. Pyrkimyksenä on saada esimiehet ja työntekijät pohtimaan jaksamiseen ja terveyteen liittyviä asioita pitkällä tähtäimellä. Olemme satsanneet merkittävästi työhyvinvointiin esimerkiksi rakennustyön ergonomiaa kehittämällä. Tämä näkyy työmaakohtaisina Lujavire-hankkeina, runsaana sisäisenä tiedottamisena ja kentällä tapahtuvana työmenetelmäohjauksena. Sarin siirryttyä työterveyshuollosta meille jatkamaan Lujaviretoimintaa, saimme yritykseen tärkeää ergonomia-asiantuntemusta. Henkilöstön asenne työhyvinvointiasioihin on selvästi muuttunut. Nyt halutaan pysyä terveenä ja päästä hyväkuntoisena eläkkeelle, Moilanen kiittelee. KANSAINVÄLINEN KUNNIAMAININTA Lujatalon panostukset ovat tuottaneet tulosta. Työtapaturmat ja rakennusalalle tyypilliset tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ovat vähentyneet. Työhyvinvointiin liittyvät saavutukset on huomioitu myös yrityksen ulkopuolella. Lujatalon Lujavireelle myönnettiin keväällä Dublinissa Euroopan työterveysja turvallisuusviraston Yhteistyöllä riskit hallintaan -kilpailun kunniamaininta, henkilöstöpäällikkö Olli Porokka iloitsee. APUVÄLINEITÄ VOI TYÖSTÄÄ ITSEKIN Yksi Lujavire-toiminnan keskeisistä kulmakivistä on työkuormituksen keventäminen ja työergonomian parantaminen. Uusia apuvälineitä ideoidaan itse. Työnjohdon ja työntekijöiden yhteistyöllä on pystytty ideoimaan työtä helpottavia toimintamalleja ja apuvälineitä. Jos tarvittavia välineitä ei löydy markkinoilta, ne voidaan valmistaa omissa kalustokeskuksissa. Lujatalolla on syntynyt muun muassa työmaakäyttöön sopiva riippumistanko, sähkökeskuksen teline ja teline eristevillan leikkaamiseen. Yrityksen intranetiin on lisäksi suunnitteilla kattava tietopankki, jonka avulla työmaat voivat tutustua olemassa oleviin apuvälineisiin. Lujavire-hankkeissa pureudutaan rakennustyön fyysisiin kuormitustekijöihin ja haetaan keinoja eli niin sanottuja Lujavire-ideoita työn keventämiseen. Esittelemme joka kuukausi työmailla kehitettyjä ja testattuja Lujavire-ideoita keksijöineen Lujat Uutiset -lehdessämme. Kun aihe on tullut tutuksi, työmaat ovat innostuneet entistä enemmän ideoimaan uusia apuvälineitä ja nostamaan esiin työhön liittyviä haasteita. Usein apuvälineet eivät ole kalliita, mutta ne saattavat helpottaa työtä merkittävästi. Pitää vain hoksata niiden tarve, Tiainen toteaa. KANNUSTUSTA JA ENNAKOINTIA Lujavire-toimintaan kuuluvat myös rakennustyöhön varta vasten suunnitellut kuntotestaukset. Lujavire-hankkeet toteutetaan työmaakohtaisesti ja niihin osallistuu koko työmaan henkilöstö. Ryhmäkeskusteluissa käydään läpi työn kuormitustekijöitä sekä keinoja kuormituksen vähentämiseen. Tärkein asia on kuitenkin kannustaminen oman työn kehittämiseen ja Lujavireideoiden kehittelyyn. Tämä parantaa myös työmaan yhteishenkeä, Moilanen kertoo. Lujatalon käytössä on varhaisen välittämisen malli, jolla seurataan sairauspoissaoloja ja pyritään havaitsemaan mahdolliset työkykyongelmat ajoissa. Tiaisen mukaan paluuta pitkiltä sairaslomilta voidaan helpottaa työtä keventämällä ja muokkaamalla. Usein tämä tehdään Lujatalossa työkokeilun kautta. Jos paluu entiseen työhön ei tuesta huolimatta onnistu, voidaan työntekijä kouluttaa ammatillisella kuntoutuksella uuteen ammattiin yhteistyössä Eteran kanssa. 14 ETERA 3/2013

15 Lujatalon Jyväskylän kalustokeskuksen asentaja Vesa Huovila kehitti kevyen ja kokoontaitettavan telineen, jonka avulla eristevillan leikkausalusta voidaan sijoittaa pystyasentoon. Nyt villalevyn leikkaaminen onnistuu selkä suorana. ETERA 3/

16 PUHEENVUORO TTEKSTI Tuomas Lehtonen KUVA Hanna-Kaisa Hämäläinen Digimarkkinointi tulee. Oletko mukana? Digitaalisuus muokkaa vauhdilla markkinointia ja muuttaa yritysten mahdollisuuksia verkostoitua ja olla yhteydessä asiakkaisiinsa. Vain harvat yritykset pystyvät hyödyntämään digitaalisuutta tehokkaasti. Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun markkinoinnin professori Heikki Karjaluodon mielestä suomalaiset yritykset ovat oivaltaneet digitaalisuuden mahdollisuudet, mutta osin virheellisesti. Moni firma ei oikeasti ole ymmärtänyt, miten maailma on muuttunut. Yrityksiä kiehtoo digimarkkinoinnissa nopeus, kustannussäästöt ja kohderyhmien tavoittaminen eikä suinkaan mahdollisuus asiakasdialogiin, mikä on digitaalisuuden yksi keskeisimpiä mahdollisuuksia. VUOROVAIKUTUSTA JA ASIAKASDATAA Monet kansainväliset yritykset sitouttavat asiakkaitaan ja aktivoivat heitä yhteistyöhön sosiaalisen median avulla. Dialogiin voi liittää niin asiakaspalveluun, rekrytointiin, tiedottamiseen kuin markkinointiinkin liittyviä sisältöjä. Vuorovaikutuksen kautta pystytään keräämään myös tärkeää asiakasdataa. Parhaimmillaan yritykset saavat valjastettua asiakkaistaan toimintansa innokkaita suosittelijoita, sisällöntuottajia ja markkinointimiehiä. Tässä on onnistunut muun muassa urheilujätti Nike. Voivatko digitaalisuus ja sosiaalinen media siis olla yrityksille uusi graalin malja? Mahdollisesti, mutta kentältä kuuluu myös soraääniä. Tässä on mukana myös paljon hypeä. Esiin on noussut kritiikkiä siitä, onko digitaalinen ympäristö paras paikka vuorovaikutukselle ja haluaako asiakas ylipäätään rakentaa dialogia yrityksen kanssa. Uusasiakashankinnassa digikanavilla saadaan usein paljon tarjousten perässä juoksijoita. Vanhojen asiakkaiden osalta toimivuus riippuu kohderyhmästä. TAVOITE KIRKKAAKSI Monilla yrityksillä ei ole tavoitteita sosiaalisessa mediassa toimimiselle, vaikka toimintaan käytetään paljon työaikaa. Karjaluodon mielestä kaikkien yrityksen lähettämien viestien pitäisi pyrkiä aktivoimaan asiakasta tavalla tai toisella. Digitaalisen markkinoinnin toimenpiteitä mitataan kyllä tarkasti, vaikka niille ei olekaan asetettu selkeitä tavoitteita, Karjaluoto sanoo. Monilta yrityksiltä puuttuu myös strategia digitaalisessa ympäristössä toimimiselle. Siksi tekeminen on usein linjatonta. Erityisesti pk-yritysten digiosaaminen on lapsenkengissä, mutta Karjaluodon mielestä suurillakin yrityksillä olisi reilusti parantamisen varaa. Digitaalisen markkinoinnin runsaslukuiset mahdollisuudet tekevät alan palvelujen ostamisesta hankalaa. Digi- ja mainostoimistojen osaaminen on pirstaleista. Ne lähinnä rahastavat yksittäisistä projekteista, ja asiakkaan kokonaistilanne jää huomioimatta. Uskon, että tulevaisuudessa menestyvät sellaiset asiantuntijayritykset, jotka pystyvät vastaamaan asiakkaidensa digimarkkinoinnista strategiatasolta jalkautukseen asti. PERINTEILLÄ ON PAIKKANSA Digimarkkinoinnin välineissä ei ole Karjaluodon mukaan tapahtunut suuria muutoksia. Yritysten näkökulmasta tärkeimpinä markkinointikanavina ovat pysyneet omat verkkosivut ja uutiskirjeet. Sosiaalisen median välineet ovat kiilanneet kärjen tuntumaan ja jopa ohittaneet hakukonemarkkinoinnin ja bannerimainonnan. Sosiaalisen median elementtejä on myös yhdistelty muihin digivälineisiin. Digihuumasta huolimatta myös televisio-, radio- ja printtimainonta ovat pitäneet pintansa. Karjaluodon mielestä monikanavaisuuden trendi tuo yrityksille tarpeita sekä perinteisen että digimarkkinoinnin tekemiseen. Hän uskoo perinteisten massamedioiden menestykseen jatkossakin. Niiden muoto tulee kylläkin muuttumaan. Uskon vahvasti, että fyysinen ja digitaalinen maailma sulautuvat koko ajan enemmän yhteen. Erilaisten digitaalisten kosketuspintojen ja mobiililaitteiden lisääntyminen luo uusia mahdollisuuksia. Samalla perinteiset mainosmediat integroituvat digitaalisen kanssa. Mitattavuus, kohdennettavuus ja sisältöjen räätälöitävyys helpottuvat ja sosiaalisuus liittyy osaksi kaikkea toimintaa. 16 ETERA 3/2013

17 Heikki Karjaluodon mukaan digitaalisuuden yksi keskeisimmistä mahdollisuuksista on dialogi asiakkaan kanssa. ETERA 3/

18 Kodin pihapiirissä toimii puolison pyörittämä ravialan yritys, jonka toiminnassa Marjo Kaipainen on myös mukana. 18 ETERA 3/2013

19 VIRTALÄHDE TEKSTI Virve Airola KUVAT Paula Myöhänen TEKEMÄLLÄ RENTOUTUJA Ilo, energia ja läsnäolo. Ne aistii heti kun pääsee puheisiin Marjo Kaipaisen kanssa. Siinä missä moni muu näkee ongelmia, hän näkee mahdollisuuksia ja yritysideoita. Moni yrittäjä on sitä mieltä, että kohtuullinen menestys riittää eikä halua kasvua. Marjo Kaipainen ymmärtää sen, mutta on itse toista maata. Hänen mielestään haasteet antavat potkua ja ovat elämän suola. Tätä nykyä Kaipainen on alun perin Mikkeliin perustamansa Saima Softin toimitusjohtaja ja StaffPointkonsernin johtoryhmän jäsen. Yritysrypäs on erikoistunut henkilöstöpalveluihin, henkilöstöhallinnon tietojärjestelmiin sekä henkilöstön koulutus- ja valmennuspalveluihin. Kun yritys kasvaa, yrittäjällä täytyy olla muutosvalmiutta. On suhtauduttava toisella tavalla. Itse ei voi olla kaikessa mukana eikä hallita kaikkea. Ulkopuolisia sijoittajia ei kuitenkaan pidä ottaa, ellei ole kasvuhalukkuutta, Kaipainen tietää. Eivät sijoittajat lähde mukaan, jos yritys haluaa polkea paikallaan. Jos liian paljon hallinnoi asioita itse, se on liiketoimintariski sekä ostajalle että yritykselle. Asiat eivät saisi henkilöityä. Yrittäjän pitää osata väistyä taka-alalle niin että yritys jatkaa elämäänsä, vaikka avainhenkilöt vaihtuisivat. Omalla yrittäjäurallaan Kaipainen pitää rankimpana alkuvaihetta, kun päätökset ja ratkaisut piti tehdä yksin. Kasvun myötä mukaan tuli ulkopuolinen hallituksen puheenjohtaja ja fuusioiden myötä lisäksi ammattimainen johtoryhmätyöskentely. Vaikka oma omistukseni on pienentynyt, olen saanut ympärilleni osaavia ihmisiä. INTUITIIVINEN RISKINOTTAJA Luotan omaan intuitiooni ja minulla on korkea riskinsietokyky. Jos menee lepikkoon ja välillä on mennytkin en jää sitä märehtimään. Toki epäonnistuminen suututtaa, mutta aina ei voi olla oikeassa. Tehoyrittäjän aika jakautuu Helsingin työn ja Juvalla sijaitsevan maatilan välillä. Nyt StaffPoint -fuusion jälkeen ehdin olla Juvalla vähän enemmän. Jouten Kaipainen ei toki maallakaan ole. Kauniissa pihapiirissä järvimaisemissa toimii vilkas ravialan yritys. Siinäkin yrittäjää viehättävät kilpailu ja ansaintamahdollisuus. 40 hevosta, kolme koiraa, pari kissaa, henkilökuntaa ja asiakkaita pyörii ympärillä koko ajan. Vaikka raviyritystä pyörittää avomies, Marjo Kaipainen hoitaa yrityksen taloudenpidon ja valmentaa myös itse kahta hevosta. Minulla on tämä hevosharrastus, mutta siitäkin tuli osakeyhtiömuotoinen, hevosten parissa kasvanut yrittäjä hymyilee. Isot eläimet ja esteiden hyppääminen opettivat aikanaan pelottomuutta. OSAAJAT OVAT YRITYKSEN YDIN Olen yläasteelta asti halunnut olla yrittäjä, Kaipainen kertoo. Hän arvostaa osaajia ja haluaa palkata itseään fiksumpia. Vetelen itse näitä suurempia linjoja ja annan ihmisten tehdä sitä, missä he ovat hyviä. En ole sellainen ihminen, joka saisi vietyä asioita loppuun. Annan suunnan, vision ja ideoita, mutta tarvitsen tiimin, joka osaa ne toteuttaa. Itse siirryn seuraavaan asiaan. Tällä filosofialla olen pärjännyt. Henkilöstöpalvelualalle Kaipainen siirtyi softabisneksestä tavattuaan ihmisen, joka oli alalla erinomainen hyvä myyjä, jolla oli näkemystä ja asiakkaita. Perustin häntä varten toimiston Helsinkiin vuonna Tein sitoumukset, vuokrasin tilat ja hankin kalusteet. Mukaan lupautunut sijoittaja päätti kuitenkin loppumetreillä, ettei lähdekään mukaan. Lopulta marssin pankkiin ja Luotan omaan intuitiooni ja minulla on korkea riskinsietokyky. ETERA 3/

20 Jos homma ei pelitä, on tappiokin oma. otin lainan omilla vakuuksillani. Homma lähti kuitenkin niin hyvin käyntiin, ettei meidän tarvinnut koskaan käyttää sitä saamaamme luotollisen shekkitilin limiittiä. Omaan visioon uskominen on Kaipaisen yrittäjä n- uralle luonteenomaista. Mutta jos homma ei pelitä, on tappiokin oma. AINA PITÄÄ OLLA SÄPINÄÄ Marjo Kaipainen näkee aina ympärillään yritysideoita. Jos joku asia pitää korjata tai sen voisi tehdä paremmin, hän näkee siinä yrityksen paikan. Yritysmuoto on hänelle luonnollinen tapa tehdä ja harrastaa asioita, alasta se ei ole kiinni. Ei minulla ole ollut rahaa, en ole saanut yrittämiseen koulutusta enkä perinyt valmista. Olen vain miettinyt, miten asiat voisi ratkaista, millaisia ihmisiä se edellyttää ja mistä siihen saisi bisnestä. Hän myöntää kyllästyvänsä, jos asiat menevät tasaisesti painollaan. Pitää aina olla pientä säpinää, eikä sen aina tarvitse plusmerkkistä olla. Viime vuosina on kuitenkin alkanut tuntua, että välillä voisi olla ihan rauhassakin. Siihen tarkoitukseen Kaipainen kunnosti ensiasuntonsa, talon, joka oli ollut parikymmentä vuotta vuokralla. Meinasin tehdä pienen pintaremontin myyntiä varten, mutta se vähän laajeni. Maalaus- ja remonttityöt yrittäjä teki itse, ja nyt Hatsolassa on rentoutumiseen pyhitetty talo, jossa on vain pehmeitä asioita. MARJO KAIPAISEN YRITYKSET 1988 Data Tree Oy perustetaan 2001 Saima Soft Oy perustetaan 2008 Saima Soft Oy:n toimintaan mukaan pääomasijoittaja 2009 Fuusio Sentteri Henkilöstö Oy:n kanssa, syntyi HR House 2012 HR Housen liiketoiminnan laajentaminen, yritysosto koulutusyhtiö Spring House Oy 2012 Fuusio StaffPoint Oy:n kanssa. KaimaCom-yrityksensä nimissä Marjo Kaipainen myös sparraa ja konsultoi erityisesti startup-yrityksiä. 20 ETERA 3/2013

TILINPÄÄTÖS 2013: ENNAKKOTIETOJA. Lehdistötilaisuus Toimitusjohtaja Harri Sailas

TILINPÄÄTÖS 2013: ENNAKKOTIETOJA. Lehdistötilaisuus Toimitusjohtaja Harri Sailas TILINPÄÄTÖS 2013: ENNAKKOTIETOJA Lehdistötilaisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Harri Sailas 1 ILMARISEN AVAINLUKUJA VUODELTA 2013 (Ennakkotietoja) Sijoitustuotto: 9,8 prosenttia Sijoitusomaisuuden arvo:

Lisätiedot

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari 31.8.2012 Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo 31.8.2012 KATJA NOPONEN OY 2011 Tulevaisuuspolku-palveluiden

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta

Esityksen sisältö. Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta Esityksen sisältö Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta etera.fi/elakeuudistus etera.fi/pages/elakelaskuri-2017.aspx etera.fi/omaelake Työeläke

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet. Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola

Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet. Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola Sisältö Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet Työeläkevakuuttaminen Miksi eläkeuudistus 2017 tehtiin? Työeläkkeen laskemisen

Lisätiedot

MARKO KESTI. Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen

MARKO KESTI. Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen MARKO KESTI Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen TALENTUM Helsinki 2010 Copyright 2010 Talentum Media Oy ja tekijä Kansi: Ea Söderberg Taitto: NotePad ISBN: 978-952-14-1508-1 Kariston Kirjapaino

Lisätiedot

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Hyvinvoivat työntekijät tekevät työnsä hyvin Kun yrityksesi työntekijät kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi, he panostavat sen tekemiseen. Näet tuloksen osaamisena

Lisätiedot

Melan vuosikatsaus 2009

Melan vuosikatsaus 2009 Melan vuosikatsaus 2009 Turvaa ja hyvinvointia Melasta Vuonna 2009 käynnistyi vilkas keskustelu suomalaisten työurien pidentämisestä. Mela on ottanut työurien pidentämishaasteen vastaan oman asiakaskuntansa

Lisätiedot

Työeläkesijoittamisen kulmakivet - tuottavuus ja turvaavuus. Peter Halonen Analyytikko

Työeläkesijoittamisen kulmakivet - tuottavuus ja turvaavuus. Peter Halonen Analyytikko Työeläkesijoittamisen kulmakivet - tuottavuus ja turvaavuus Peter Halonen Analyytikko Sisältö Työeläkevarojen määrä ja kehitys Keskimäärin kasvua Varat maantieteellisesti Merkittävä kotimaan paino Sijoituskohteet

Lisätiedot

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Lapin liitto ja Suomen Kuntaliitto Kuntapäivä, Pyhätunturi 24.9.2013 Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Pekka Alanen Keva Keva Tänään työssä hyvän huomisen puolesta KuEL

Lisätiedot

Eteran osavuosiraportti 2011

Eteran osavuosiraportti 2011 Eteran osavuosiraportti 2011 Tiivistelmä tunnusluvuista 1.1. 30.6.2011 1.1. 30.6.2010 1.1. 31.12.2010 Vakuutusmaksutulot, milj. 276 249 570 Sijoitustoiminnan nettotuotot käyvin arvoin, milj. Sijoitustoiminnan

Lisätiedot

Äijä-vatu välittämisen välineenä. Työkykyä lisää!

Äijä-vatu välittämisen välineenä. Työkykyä lisää! Äijä-vatu välittämisen välineenä Peter Andersen, Stara /Helsingin kaupunki Työkykyä lisää! Valtiokonttori 11.09.2014 11.9.2014 peter.andersen@hel.fi p. 040 334 1699 Varhaisen tuen kehitystyön vaiheita

Lisätiedot

ILMARISEN TILINPÄÄTÖS 2015. Tulosinfo 19.2.2016 / Toimitusjohtaja Timo Ritakallio

ILMARISEN TILINPÄÄTÖS 2015. Tulosinfo 19.2.2016 / Toimitusjohtaja Timo Ritakallio ILMARISEN TILINPÄÄTÖS 2015 Tulosinfo 19.2.2016 / Toimitusjohtaja Timo Ritakallio 1 KESKEISTÄ VUONNA 2015 Hyvä sijoitustuotto Hyvä vakavaraisuus Kustannustehokas toiminta Hyvitykset ennätystasolla TyEL-vakuutettujen

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma 2012 2018 Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa. Intoa ja osaamista Loistava

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ.

PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ. PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ. Wulff-Yhtiöt Oyj rekrytointi Kari Juutilainen InHunt Group gsm 044 995 5382 kari.juutilainen@inhunt.fi www.urawulffilla.fi Myynti on työtä, jossa tuloksellisuus

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela

Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela Twitter: @MinnaLehmuskero Yleistä rahoituksesta Eläkkeet voidaan rahoittaa Jakojärjestelmällä Rahastoivalla

Lisätiedot

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA 2017-2021 Työeläke on keskeinen osa hyvinvointia ja siihen luotetaan. Se on rahoituksellisesti kestävä, edistää talouden vakautta ja on tehokkaasti järjestetty. on lakisääteinen

Lisätiedot

Go Global Plus Kansainvälistymisen valmennusohjelma pk-yrityksille. Satakunta ja Varsinais-Suomi

Go Global Plus Kansainvälistymisen valmennusohjelma pk-yrityksille. Satakunta ja Varsinais-Suomi Go Global Plus 2012-2013 Kansainvälistymisen valmennusohjelma pk-yrityksille Satakunta ja Varsinais-Suomi Go Global Plus lyhyesti Go Global Plus valmentaa suomalaisia pk-yrityksiä kansainvälisille markkinoille

Lisätiedot

Finnvera yritysjärjestelyjen rahoittajana. Aluejohtaja Kari Hytönen Hallituspartnerit Rovaniemi 30.11.2015

Finnvera yritysjärjestelyjen rahoittajana. Aluejohtaja Kari Hytönen Hallituspartnerit Rovaniemi 30.11.2015 Finnvera yritysjärjestelyjen rahoittajana Aluejohtaja Kari Hytönen Hallituspartnerit Rovaniemi 30.11.2015 Finnvera yritysjärjestelyjen rahoittajana Finnveran rahoitusperiatteista lyhyesti Finnvera yritysjärjestelyjen

Lisätiedot

Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti

Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti 27.1. 29.4.2016 Tule osakkaaksi Ylläksen Markkinointi Oy:hyn - mukana olosi on tärkeää. mm. Kolarin kunta on jatkossa vahvasti mukana. Yhteismarkkinoinnista

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

YTK SuomiAreenalla: Työttömyyden tukemisesta työllisyyden tukemiseen

YTK SuomiAreenalla: Työttömyyden tukemisesta työllisyyden tukemiseen UUTISKIRJE lokakuu 2016 Kerro kaverille YTK TIETOA YTK:STA JÄSENPALVELUT ANSIOTURVAN ABC AJANKOHTAISTA YHTEYSTIEDOT Tässä kirjeessä: YTK SuomiAreenalla: Työttömyyden tukemisesta työllisyyden tukemiseen

Lisätiedot

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen Työkaluja esimiestyön tehostamiseen 7.5.2009 Anna-Maija Sorvoja, HR Management Consultant Aditro Ohjelma 1. Esimiestyön haasteita 2. Työkaluja haasteiden kohtaamiseen, 3. Yhteenveto case-esimerkkejä 2

Lisätiedot

Helmet Business Mentors Oy

Helmet Business Mentors Oy Helmet Business Mentors Oy Pääomasijoitusta suomalaisiin pk-yrityksiin vuodesta 1995 Suunnittelu- ja konsultointialan toimialakatsaus 20.11.2015 Toimiala pääomasijoittajan näkökulmasta Helmetin toimiala

Lisätiedot

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 1 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? Kuudes iareena ja neljäs julkistettu tutkimus Tutkimuksen teemana

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

Melan vuosi Asiakkaat. Asiakkaat Toimitusjohtajan katsaus Toiminta Talous Henkilöstö

Melan vuosi Asiakkaat. Asiakkaat Toimitusjohtajan katsaus Toiminta Talous Henkilöstö Mela hoitaa maatalousyrittäjien ja apurahansaajien lakisääteistä eläke- ja tapaturmavakuuttamista sekä vastaa maatalouslomituksen toimivuudesta. Asiakkaat Melalla oli vuoden lopussa 75 919 MYEL-vakuutettua

Lisätiedot

Miksi pidempiä työuria?

Miksi pidempiä työuria? Miksi pidempiä työuria? Työeläkepäivä 20.10.2010 Jukka Rantala Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus KOULUTTAA 2 Pääasiallinen sisältö Onko työurien pidentäminen tärkeää? Kuinka pitkiä työuria suomalaiset

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

Maailmantalouden trendit

Maailmantalouden trendit Maailmantalouden trendit Maailmantalouden kehitystrendit lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ja niiden vaikutukset suomalaiseen metsäteollisuuteen. Christer Lindholm Maailmantalouden trendit 25.05.2011 1

Lisätiedot

Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela

Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela Twitter: @MinnaLehmuskero Yleistä rahoituksesta Eläkkeet voidaan rahoittaa Jakojärjestelmällä Rahastoivalla

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto Eläkkeellesiirtymisikä vuonna 2016 Jari Kannisto 15.2.2017 Aiheet Työeläkkeelle siirtyneiden määrä Eläkkeellesiirtymisiän kehitys Työllisyys Työllisen ajan odote 2 Eläkkeelle siirtymisen myöhentämistavoitetta

Lisätiedot

Go Global Plus Kansainvälistymisen valmennusohjelma pk-yrityksille. Varsinais-Suomi

Go Global Plus Kansainvälistymisen valmennusohjelma pk-yrityksille. Varsinais-Suomi Go Global Plus 2013-2014 Kansainvälistymisen valmennusohjelma pk-yrityksille Varsinais-Suomi Go Global Plus lyhyesti Go Global Plus valmentaa suomalaisia pk-yrityksiä kansainvälisille markkinoille Tavoitteena

Lisätiedot

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset SijoitusInvest 08 Sari Tulander Neomarkka Oyj, Aleksanterinkatu 48 A, 00100 Helsinki Neomarkka lyhyesti Neomarkka Oyj:n on sijoitusyhtiö, joka sijoittaa

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

SIJOITUSRAHASTOTUTKIMUS

SIJOITUSRAHASTOTUTKIMUS SIJOITUSRAHASTOTUTKIMUS TUTKIMUSRAPORTTI 2015 1 SIJOITUSRAHASTOTUTKIMUS Sisällysluettelo 1 YHTEENVETO... 2 2 JOHDANTO... 2 2.1 Tutkimuksen tavoite... 2 2.2 Tutkimuksen toteutus... 2 3 KUVAUS SUOMEN SIJOITUSRAHASTOMARKKINOISTA...

Lisätiedot

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa Mika Valtanen Opteam 22.11.2016 Työelämä nyt ja tulevaisuudessa 22.11.2016 Opteam Rauma Nortamonkatu 18, 26100 Rauma 10 000 TYÖNTEKIJÄÄ 1 000VALMENNUSTA VUOSITTAIN 45 000 TYÖHAKEMUSTA VUOSITTAIN HENKILÖ-

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Valmennamme ihmisistä ja organisaatioista. parempia MUUTOKSEN AIKAAN- SAAJA. Yli 1000 paremmaksi valmennettua organisaatiota vuoteen 2025 mennessä

Valmennamme ihmisistä ja organisaatioista. parempia MUUTOKSEN AIKAAN- SAAJA. Yli 1000 paremmaksi valmennettua organisaatiota vuoteen 2025 mennessä Valmennamme ihmisistä ja organisaatioista parempia MUUTOKSEN AIKAAN- SAAJA Yli 1000 paremmaksi valmennettua organisaatiota vuoteen 2025 mennessä 27.1.2017 (c) Kari I. Mattila 1 STRATEGISEN HYVINVOINNIN

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS

OSAVUOSIKATSAUS OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.2016 21.10.2016 AJANKOHTAISTA ILMARISESSA Asiakashankinta sujunut alkuvuonna suunnitellusti, toimintakulut pysyneet kurissa Eläkepäätöksiä 13% enemmän kuin vuosi sitten Uusi eläkekäsittelyjärjestelmä

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä 14.3.2016-13.3.2019 Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla

gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla Yhteismarkkinointi Joukkueajattelu Paras matkailualue (joukkue) voittaa Resurssit Yhdessä enemmän kuin yksin Yhteinen suunta

Lisätiedot

Työelämä tarvitsee liikettä seminaari 10.6.2013. Heli Rissanen

Työelämä tarvitsee liikettä seminaari 10.6.2013. Heli Rissanen Työelämä tarvitsee liikettä seminaari 10.6.2013 Heli Rissanen BERNERIN ARVOT Työ Rehellisyys Ihminen 4.6.13/Heli Rissanen 2 4.6.13/Heli Rissanen 3 BERNER LAADUKKAIDEN BRÄNDIEN TAVARATALO Kuusi myyntiosastoa,

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

Mittarit kertovat ja eurot puhuvat

Mittarit kertovat ja eurot puhuvat Mittarit kertovat ja eurot puhuvat Uuden työelämän trendit -huippuseminaari Tornio 7.9.2016 Tauno Hepola, Mcompetence Oy Toimitusjohtaja, yritysvalmentaja TYÖELÄMÄN LAADULLA ON MAHDOLLISTA RAKENTAA KILPAILUETUA,

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi?

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? VALINNANVAPAUS sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? 1 VALINNANVAPAUS enemmän terveyttä samalla rahalla Sote-uudistuksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa

Lisätiedot

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohdon seminaari 27.3.2012 Varatoimitusjohtaja Eija Lehto-Kannisto Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen Perspektiivinä viimeiset noin 10

Lisätiedot

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi Työpahoinvoinnin alkeet Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus 12.11.2014 Maija Saviniemi Miksi olen pessimisti? Miksi tarkastelemme työtä pahoinvoinnin näkökulmasta? Onko työpahoinvoinnissa edes

Lisätiedot

SyFron Oy Tulustie 14 a, Helsinki

SyFron Oy Tulustie 14 a, Helsinki Milloin Kun hyvinvointikyselyt eivät vielä tuota parhaita mahdollisia tuloksia. Kun organisaatiolla on arvot, mutta ne eivät tunnu toteutuvan. Kun muutosprosessin onnistuminen halutaan varmistaa. Kun työkulttuuria

Lisätiedot

Mitä olet aina halunnut tietää tupakoinnin lopettamisesta. mutta et ole uskaltanut kysyä

Mitä olet aina halunnut tietää tupakoinnin lopettamisesta. mutta et ole uskaltanut kysyä Mitä olet aina halunnut tietää tupakoinnin lopettamisesta mutta et ole uskaltanut kysyä 1 2 Tuumasta toimeen Mielessäsi on ehkä käynyt tupakoinnin lopettaminen. Lopettamisprosessiin ja omiin tupakointitapoihisi

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

Petri J. Kokko / N-Clean

Petri J. Kokko / N-Clean 9.12.2011 Petri J. Kokko / N-Clean 1 Yhteistyöesitys Pieksämäen kaupunginhallitukselle 23.11.2011 N-Clean Oy Rauno Nurmi hallituksen puheenjohtaja 1. Keitä me olemme? N-Clean Oy on vuonna 2004 perustettu

Lisätiedot

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen.

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Tutkittua tietoa & punnittuja näkemyksiä. Osallistu, innostu

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia TEL-lisäeläkevakuutuksen lakkauttamisesta

Kysymyksiä ja vastauksia TEL-lisäeläkevakuutuksen lakkauttamisesta 22.10.2014 Sivu 1 Kysymyksiä ja vastauksia TEL-lisäeläkevakuutuksen lakkauttamisesta Olen vanhuuseläkkeellä. Vaikuttaako lakimuutos eläkkeeseeni? Miten käy perhe-eläkkeen ja hautausavustuksen? Lakimuutos

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2.

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2. Hyvinvointia työstä 1 Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla 20.4.2015, Tampere Rauno Hanhela, johtava asiantuntija, aluevastaava 2 Esittäjän nimi / 8.2.2011 1 Ihmisen mittainen työ

Lisätiedot

INLOOK GROUP OY. Toimintakertomus tilikaudelta 1.10.2012-30.9.2013

INLOOK GROUP OY. Toimintakertomus tilikaudelta 1.10.2012-30.9.2013 1 INLOOK GROUP OY Toimintakertomus tilikaudelta 1.10.2012-30.9.2013 Toimintaympäristö Päättyneellä tilikaudella kotimaan rakentavat liiketoiminnot pystyivät ylläpitämään volyyminsa ja kannattavuutensa

Lisätiedot

Strategia 2020 Strategiatyön keskeiset johtopäätökset

Strategia 2020 Strategiatyön keskeiset johtopäätökset Strategiatyön keskeiset johtopäätökset KPY:n nykyistä visiota, toiminta-ajatusta ja arvoja ei ole tarpeen olennaisesti muuttaa Strategisesti KPY profiloituu jatkossa yhä vahvemmin pitkän aikavälin teolliseksi

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

Atria Oyj 1.1. 30.6.2009

Atria Oyj 1.1. 30.6.2009 Atria Oyj 1.1. 30.6.2009 Atria-konserni Katsaus Q2 Konsernin liikevaihto kasvoi 1,6 % ja liikevoitto jäi edellisvuoden tasosta Kiinteillä valuuttakursseilla laskettuna konsernin liikevaihto kasvoi 7,8

Lisätiedot

Mönkään meni Yhteisövaikuttamisen sudenkuopat PAKKA-toiminta haastaa koordinaattorin. Irmeli Tamminen, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto

Mönkään meni Yhteisövaikuttamisen sudenkuopat PAKKA-toiminta haastaa koordinaattorin. Irmeli Tamminen, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Mönkään meni Yhteisövaikuttamisen sudenkuopat PAKKA-toiminta haastaa koordinaattorin Irmeli Tamminen, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Ehkäisevän työn keinot ja menetelmät Lahti 24.9.2014 Paikalliset

Lisätiedot

Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Tilinpäätös

Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Tilinpäätös Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Keskeiset tunnusluvut 31.12.2015 31.12.2014 Yhtiön koko Vakuutusmaksutulo, milj. e 3 157,1 3 022,9 Eläkkeensaajille maksetut eläkkeet ja korvaukset, milj. e 2 857,6

Lisätiedot

Taitajaa taitavammin. Taitaja-päällikkö Pekka Matikainen Skills Finland ry

Taitajaa taitavammin. Taitaja-päällikkö Pekka Matikainen Skills Finland ry Taitajaa taitavammin Taitaja-päällikkö Pekka Matikainen Skills Finland ry 6. Miten hyvin kilpailulajisi järjestelyt mielestäsi sujuivat? 1=erittäin huonosti 2=huonosti 3=kohtalaisesti 4=hyvin 5=erittäin

Lisätiedot

Osavuosiraportti

Osavuosiraportti Osavuosiraportti 1.1. 31.3.2016 26.4.2016 Vahva vakavaraisuus suojasi markkinoiden heilunnalta 9,1 mrd. Vakavaraisuuspääoma, 41,1 mrd. Sijoitusten markkina-arvo, -1,4 % Sijoitusten tuotto 860 000 Suomalaisen

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

SIJOITTAJAN OPAS ETF-rahastoihin

SIJOITTAJAN OPAS ETF-rahastoihin SIJOITTAJAN OPAS ETF-rahastoihin Pörssinoteerattu rahasto eli ETF (Exchange-Traded Fund) on rahasto, jolla voidaan käydä kauppaa pörssissä. ETF:ien avulla yksityissijoittajalla on mahdollisuus sijoittaa

Lisätiedot

Mitä paradigmoja asiakkaillamme yleensä on valmennukseen tultaessa & millaisia paradigmoja heillä on valmennuksesta lähdettäessä.

Mitä paradigmoja asiakkaillamme yleensä on valmennukseen tultaessa & millaisia paradigmoja heillä on valmennuksesta lähdettäessä. Mitä paradigmoja asiakkaillamme yleensä on valmennukseen tultaessa & millaisia paradigmoja heillä on valmennuksesta lähdettäessä. Selkokielellä paradigma tarkoittaa oikeana pidettyä, yleisesti hyväksyttyä

Lisätiedot

TYÖLLISYYSTAVOITTEET RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN JA VÄESTÖENNUSTEIDEN VALOSSA

TYÖLLISYYSTAVOITTEET RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN JA VÄESTÖENNUSTEIDEN VALOSSA TYÖLLISYYSTAVOITTEET RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN JA VÄESTÖENNUSTEIDEN VALOSSA Jussi Pyykkönen 200 000 UUTTA TYÖPAIKKAA! TEM-Analyysi: 200 000 uutta työpaikkaa hallituskaudessa ei ole vaativa tavoite -

Lisätiedot

Näkökulma: Tuleeko suomalaisista eläkeläisistä köyhiä tulevaisuuden Euroopassa?

Näkökulma: Tuleeko suomalaisista eläkeläisistä köyhiä tulevaisuuden Euroopassa? Näkökulma: Tuleeko suomalaisista eläkeläisistä köyhiä tulevaisuuden Euroopassa? Telan asiantuntijaseminaari 12.2.2016 Jussi Ahokas, pääekonomisti, SOSTE 1 (13) Esityksen sisällys 1. Suomalainen eläkeläisköyhyys

Lisätiedot

Strategian käytännön toteutuksen menestystekijöitä

Strategian käytännön toteutuksen menestystekijöitä Strategian käytännön toteutuksen menestystekijöitä Markus Westerlund, Rdigo Oy Hallituksen puheenjohtaja, partneri markus.westerlund@rdigo.com www.rdigo.com/fi +358 50 67030 1 2 Strategy Execution Simplified

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS

TILINPÄÄTÖS TILINPÄÄTÖS 2014 27.2.2015 1 ILMARISEN AVAINLUKUJA VUODELTA 2014 Sijoitustuotto: 6,8 prosenttia Sijoitusomaisuuden arvo: 34,2 miljardia euroa Vakavaraisuuspääoma: 7,9 miljardia euroa Vakavaraisuusaste:

Lisätiedot

Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarve ja saatavuus

Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarve ja saatavuus Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarve ja saatavuus Selvitys Keski-Suomen alueella Nina Pimiä Projektipäällikkö 21.5.2015 Mitä tutkittiin? Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarvetta

Lisätiedot

Tulevaisuuden uimaseura.

Tulevaisuuden uimaseura. Tulevaisuuden uimaseura #urheiluseura @SipiKoo Ennen oli paremmin? Ennen oli helpompaa? Ennen oli ennen. Nyt on nyt. Hyvän seuran ulottuvuudet Resurssien hankintakyky Jatkuvuus, toimintaympäristön lukutaito

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / 2012. Lehdistötilaisuus 23.8.2012 Toimitusjohtaja Harri Sailas

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / 2012. Lehdistötilaisuus 23.8.2012 Toimitusjohtaja Harri Sailas ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / 2012 Lehdistötilaisuus 23.8.2012 Toimitusjohtaja Harri Sailas KESKEISIÄ HAVAINTOJA ALKUVUODESTA 2012 Sijoitustuotto kohtuullinen, 3,3 prosenttia Pitkän aikavälin reaalituotto

Lisätiedot

Pohjolan Osuuspankki paikallinen kumppanisi. Yrityspalvelut.

Pohjolan Osuuspankki paikallinen kumppanisi. Yrityspalvelut. Pohjolan Osuuspankki paikallinen kumppanisi. Yrityspalvelut. Lähinnä menestystä. Lähialueesi yritysten menestyksessä mukana jo 90 vuotta Pohjolan Osuuspankki on markkinajohtaja toimialueellaan henkilöasiakkaiden

Lisätiedot

Veritas Eläkevakuutuksen osavuositulos 1 6/2009

Veritas Eläkevakuutuksen osavuositulos 1 6/2009 Veritas Eläkevakuutuksen osavuositulos 1 6/2009 1.1.-30.6.2009 lyhyesti Yhtiön maksutulo kasvoi reilulla 8 %:lla viime vuoteen verrattuna Sijoitukset tuottivat 3,3 % Listatut osakkeet 24,3 % Kiinteistösijoitukset

Lisätiedot

ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016

ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016 ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016 Ylivoimatekijät Konkreettisesti ajateltuna Orimattilan ylivoimatekijöihin kuuluvat luonnollisesti sekä asumisen että liiketoiminnan näkökulmasta edulliset neliöt. Konkretiaa

Lisätiedot

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet,

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, kannettavat tietokoneet, älypuhelimet, tablettitietokoneet,

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on

Lisätiedot

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 14.8.2003, klo 9.15 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2003 Beltton konserni kasvatti sekä liikevaihtoaan että liikevoittoaan. Konsernin liikevaihto kasvoi

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/ (6) Terveyslautakunta Tja/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/ (6) Terveyslautakunta Tja/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (6) 175 Terveyslautakunnan lausunto aloitteesta selvityksestä TyöterveysPlus:n perustamiseksi HEL 2012-004356 T 00 00 03 Päätös päätti antaa aloitteesta seuraavan,

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA! suositukset fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi oppilaitosten arjessa. Toiminnanjohtaja Saija Sippola SAKU ry

LUPA LIIKKUA! suositukset fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi oppilaitosten arjessa. Toiminnanjohtaja Saija Sippola SAKU ry LUPA LIIKKUA! suositukset fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi oppilaitosten arjessa Toiminnanjohtaja Saija Sippola SAKU ry 10.11.2016 MIKSI TARVITAAN LUPA LIIKKEELLE? Lisää liikettä ja terveystiedon lukutaitoa

Lisätiedot