Näen ongelmissa yritysidean. RIITTÄÄKÖ ELÄKEJÄRJESTELMÄN ISKUKYKY? s. 8. KLUUVIKADUN FAZER MODERNI KLASSIKKO s. 24

Transkriptio

1 LEHTI ASIAKKAILLE JA SIDOSRYHMILLE RIITTÄÄKÖ ELÄKEJÄRJESTELMÄN ISKUKYKY? s. 8 KLUUVIKADUN FAZER MODERNI KLASSIKKO s. 24 NCC PANOSTAA ESIMIEHIIN s. 22 YRITTÄJÄ MARJO KAIPAINEN: Näen ongelmissa yritysidean.

2 PÄÄKIRJOITUS Työllisyys on avainkysymys Lomalaisia suosineen kesän jälkeen ovat syksyn talousnäkymät alkaneet varovaisella optimismilla. Eurooppaa pitkään otteessaan pitänyt vaikea taloustilanne on osoittanut ensimmäisiä pieniä muutoksen merkkejä positiiviseen suuntaan. Yltävätkö sen vaikutukset myös kohentamaan Suomen taloustilannetta ja parantamaan työllisyyttämme? Työllisyydellä on erittäin merkittävä rooli eläkejärjestelmämme rahoituspohjassa, kuten EK:n Lasse Laatunen toteaa. Kotimaisen yritystoiminnan rahoitus on yksi merkittävä tekijä pohtiessamme työllisyyttä ja talouskasvua. Yritysrahoituksen muutos ja sen tärkeys nousivat selkeästi esille Jyväskylässä ja Tampereella pidetyissä yritysjärjestelyihin ja sukupolvenvaihdoksiin keskittyneissä seminaareissa. Eteran yritysrahoituksen painopiste on ollut kotimaisten yritysten rahoittamisessa tänäkin vuonna. Suomalaiset yritykset ovat ottaneet työhyvinvoinnista yhden selkeän kilpailuedun itselleen. Tästä hyvänä esimerkkinä on Lujatalo Oy:n kansainvälinen kunniamaininta Euroopan työterveys- ja turvallisuusviraston Yhteistyöllä riskit hallintaan -kampanjassa onneksi olkoon! Työhyvinvoinnin merkitys on hienosti tiedostettu yrityksissä, ja sen painopiste on suuntautunut entistä enemmän suunnitelmalliseen ennaltaehkäisyyn. Yhdeksi tärkeäksi osa-alueeksi myös perinteisillä aloilla, kuten rakentamisessa, on projektijohtamisen lisäksi noussut ihmisten johtaminen. Tästä hyvänä esimerkkinä mainittakoon NCC:n yhteistyössä Eteran kanssa toteuttama VaTu-passikoulutus, josta kertoo työkykypäällikkö Taina Tuhkanen NCC:ltä. Hyvää syksyn alkua! Timo Hietanen, varatoimitusjohtaja Etera on työeläkkeiden osaaja Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera huolehtii työntekijöiden ja yrittäjien eläketurvasta ja edistää työhyvinvointia. Eläkkeensaajia Eteralla on noin , kolmanneksi eniten eläkeyhtiöistä. Eläkevaroja turvaavia sijoituksia Eteralla on noin 5,7 miljardia euroa. Lue lisää osoitteesta etera.fi. ETERA Etera-lehti on Keskinäisen Eläkevakuutusyhtiön Eteran asiakaslehti. Julkaisija Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera, Palkkatilanportti 1, Helsinki / vaihde / etera.fi / Postiosoite Etera, PL 20, Helsinki. Päätoimittaja Timo Hietanen, timo.hietanen@etera.fi Toimituspäällikkö Milja Helin, milja.helin@etera.fi Toimituskunta Nina Brandenburg, Aare Juss, Piia Kallio, Antti Kilpelä, Janna-Saria Lampinen, Taina Muukka ja Harri Oravainen. Taitto Katri Sulin/ Sisältö ja ulkoasu on tuotettu yhteistyössä Alma 360:n kanssa. Paino Hansaprint. Kansi Marjo Kaipaisen kuvasi Paula Myöhänen. Osoitteenmuutokset voi lähettää sähköpostitse osoitteeseen asiakaslehti@etera.fi tai soittaa numeroon Seuraava Etera-lehti ilmestyy joulukuussa. KUVA Miika Kainu 2 ETERA 3/2013

3 8 Nykyinen eläkejärjestelmämme on pääpirteissään hyvä. 14 3/2013 Esittelemme joka kuukausi työmailla kehitettyjä ja testattuja Lujavire-ideoita. Sari Tiainen, Lujatalo Oy 2 PÄÄKIRJOITUS. 4 HYVÄÄ VOINTIA. Olisiko Duunitreenin paikka? 6 AJANKOHTAISTA. Töölönlahdelle toinen toimistotalo, YEL:n piiriin jo yli 30 % omistuksella, Etera mukana Porin SuomiAreenassa. 8 ELÄKKEEET JA TULEVAISUUS. Caset: Todellisuus ja toiveet. Palkka ja palkasta eläke. 13 YHTEISTYÖSSÄ. Danske Bank: lainaa pk-yrityksille. 14 TYÖ KUNNOSSA. Lujassa vireessä. 16 PUHEENVUORO. Professori Heikki Karjaluoto: Digimarkkinointi tulee. 18 VIRTALÄHDE. Marjo Kaipainen vaikuttaa yrittämällä. 21 KOLUMNI. Paula Aikio-Tallgren: Eläkeläisenä Suomessa vai Kiinassa? 22 VUORO VAIKUTTAA. NCC panostaa esimiestyöhön. 24 KELLON YMPÄRI. Karl Fazer Café klassikkokahvilan vuorokausi. 28 UUTISIA ETERASTA. Danske Bankin mobiilipankki yrityksille, Etera.fi uudistui, Eteran alueyksikkö ajattelee asiakasta. 30 SISUKAS YRITTÄJÄ. VIP Bartenders Ammattimaista pullonheittelyä. 31 KYSY VAKUUTUSPALVELUISTA. 22 Kluuvin Fasu on palvellut helsinkiläisiä ja Helsingissä kävijöitä jo 122 vuotta. ETERA 3/2013 3

4 HYVÄÄ VOINTIA TEKSTI Milja Helin KUVA Veera Korhonen 4 ETERA 3/2013

5 Olisiko Duunitreenin paikka? Päätä kivistää, niska ja hartiat jumittaa, väsyttää? Olisiko minuutti aikaa venyttelytauolle? Se vetreyttää kropan ja antaa ajatuksillekin kyytiä. Myös oma keho, se tärkein ja kallein työkalumme, vaatii säännöllistä huoltoa ja huolenpitoa. Liian pitkään jatkuva istumatyö on terveysriski, ja siksi on tärkeää pitää taukoja ja venytellä välillä vaikka Duunitreenin avulla. Taukojumppa on hyvä tapa ja ehkäisee tehokkaasti niska-, selkä- ja hartiavaivoja istumatyössä. Säädä sinäkin oma pakarat seisauttava duunitreenisi, ja haasta myös työkaverit mukaan jumppaan. Voit tuunata oman duunitreenisi ja tilata muistutuksen sähköpostiisi. ETERA 3/2013 Duunitreenin ja ohjeita siihen löydät osoitteesta etera.fi/duunitreeni. Vinkkejä myös Facebookissa osoitteessa ETERA 3/2013 1/2013 5

6 AJANKOHTAISTA Töölönlahdelle toinen toimistotalo Eteran Töölönlahdelle rakennuttamista toimistotaloista jo toinen on harjakorkeudessaan. Pääosin KPMG:n käyttöön tuleva talo valmistuu helmikuussa 2014, ja sen rakentaa Lemminkäinen. Arkkitehtitoimisto Davidsson Tarkela Oy:n suunnitelma voitti talosta järjestetyn arkkitehtuurikutsukilpailun. Rakentaminen on edennyt suunnitelmien mukaan. Etera rakennuttaa ja Lemminkäinen rakentaa Töölönlahdelle kaikkiaan kolme toimistotaloa, Eteran kiinteistöjohtaja Timo Sotavalta sanoo. Pyrimme ottamaan käyttäjien tarpeet parhaalla mahdollisella tavalla huomioon, kertoo johtaja Jussi Niiranen Lemminkäiseltä. Eläkkeelle keskimäärin 60,9-vuotiaana Ennakkotietojen mukaan työeläkkeelle siirryttiin 2012 keskimäärin 60,9-vuotiaana. Nousua edellisvuodesta on 0,4 vuotta. Taustalla voi olla useita syitä. Valtaosa suurten ikäluokkien edustajista on jo jättänyt työelämän, ja ikääntyneiden työllisyysasteen nousu jatkui. Eläkehakemukset vähenivät, erityisesti kunnallisen eläkejärjestelmän puolella. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen väheni edelleen, kertoo johtaja AVARAA JA MUUNNELTAVAA TOIMISTOTILAA Pääasiassa KPMG:n käyttöön tuleva toimistotalo sijaitsee rautatieaseman pohjoispuolella, Sanomatalon vieressä. Kuudessa kerroksessa on kaikkiaan lähes neliötä. Katutasoon tulee lisäksi liiketilaa. Ympäristönäkökohdat on huomioitu Töölönlahdella kaikissa rakennusvaiheissa. Myös tälle toimistotalolle haetaan kultatason LEED-ympäristösertifikaattia. Seuraa rakentamista osoitteessa toolonlahdentalot.fi Mikko Kautto Eläketurvakeskuksesta. Kauton mukaan eläkkeellesiirtymisiän odotteen nousu oli yllättävän iso. Tehtyjen lakimuutosten takia vuonna 2012 siirtyi työttömyysturvan lisäpäiviltä vanhuuseläkkeelle muutama tuhat henkeä. Eläkkeellesiirtymisiän odote 25-vuotiaille oli 60,9 vuotta vuonna vuotiaille laskettu odote oli 62,7 vuotta. Miika Kainu Teollisuussijoitus ja Etera sijoittavat Talenomiin Suomen Teollisuussijoitus Oy ja Etera ovat heinäkuussa tehdyllä järjestelyllä Tilitoimisto Talenomin uusia vähemmistöosakkaita. Samalla Teknoventure Oy:n hallinnoimat pääomasijoitusrahastot luopuvat omistuksistaan. Omistuksen enemmistö säilyy edelleen yhtiön avainhenkilöillä. Talenom Group -konsernin toimitusjohtajana jatkaa KTM Harri Tahkola. Talenom on valtakunnallinen tilitoimistoyritys, joka toimii yli 10 paikkakunnalla. Työntekijöitä on noin 380 ja asiakkaita yli Etera sijoittaa hoivakiinteistöihin Etera on mukana uudessa, Trevian Asset Management Oy:n perustamassa kiinteistöpääomarahastossa. Tre vian Care I -rahaston strategiana on sijoittaa hoiva-alan, palveluasumisen tai päiväkotien käyttöön soveltuviin kiinteistöihin. Rahasto ostaa 15 kiinteistökohdetta Eteralta ja Varmalta. Nyt hankitun portfolion investointiarvo on lähes 100 miljoonaa euroa. Trevian Care I -rahaston tavoitekoko on yli 200 miljoonaa euroa. Tavoitteena on muodostaa Suomen suurin hoivaalan kiinteistöihin sijoittava kiinteistöpääomarahasto. Perustetun kiinteistöpääomarahaston taustalla on suomalaisia institutionaalisia sijoittajia. Etera mukana Russia Investissä Russia Invest on ostanut SRV:ltä 55 % omistusosuuden Pietarissa sijaitsevan Septem City -hankkeen Okhta Mall -kauppakeskushankkeesta. Sijoitus projektiin tulee olemaan noin 50 miljoonaa euroa. Russia Investin omistajia ovat Ilmarinen, Sponda ja SRV kukin 27 % osuudella sekä Etera 13 % ja Onvest 6 % osuuksilla. Yhtiön sijoituskapasiteetti on 95,5 miljoonaa euroa. 6 ETERA 3/2013

7 MAAHANMUUTTAJILLE TIETOA ELÄKETURVASTA Eläketurvakeskus on tuottanut viisikielisen videon Suomen työeläketurvasta Suomeen töihin tuleville ja täällä työskenteleville ulkomaalaisille ja ulkomaalaistaustaisille henkilöille. Tietoiskussa työntekijät kertovat kukin omalla kielellään lyhyesti suomalaisesta työeläketurvasta. MAKSUPÄIVÄT MUUTTUVAT Kansaneläkkeen (vanhuus-, työttömyys- ja työkyvyttömyyseläke), rintamalisän ja ylimääräisen rintamalisän maksupäivä on lokakuusta lähtien kuun 7. päivä. Aiemmin maksupäivät ovat määräytyneet henkilön sukunimen ensimmäisen kirjaimen mukaan. YEL:n piiriin jo yli 30 % omistusosuudella SRV:n joukkue riemuitsi toisesta sijasta. SRV toiseksi Yritysmaratonviestissä SRV:n yritysjoukkue osallistui kevään Yritysmaratonviestiin Helsingin Töölönlahdella, ja saavutti siinä hienosti toisen sijan kilpasarjassa. Myös kannustusjoukot olivat innolla mukana kisassa. Tavoitteena on osallistua vastaavaan tapahtumaan myös ensi keväänä, SRV:stä kerrotaan. Etera Porin SuomiAreenassa Etera oli mukana Yrittäjänaisten Suomi Areena -tapahtumassa Herralahden ken - tällä Porissa heinäkuussa. Tapahtumassa pelattiin myös lentopallo-ottelu Yrittäjänaiset vastaan naiskansanedus tajat. Sateisesta säästä huolimatta tunnelma oli loistava. Eteran Pallopää-hahmot osallistuivat tapahtumaan vetämällä alkuverryttelyä ja jakamalla juotavaa. Vuoden 2011 alusta voimaan tulleen lakimuutoksen mukaan osakeyhtiön johtavassa asemassa työskentelevä osakas vakuutetaan YEL:n mukaan, jos hän omistaa yksin yli 30 % tai yhdessä perheenjäsenten kanssa yli 50 % osakkeista tai äänimäärästä. Siirtymäaika vakuutuksen vaihtamiselle TyEL:stä YEL:iin päättyy Eli jos olet edelleen TyEL-vakuutettu yrittäjä, muista ottaa YEL-vakuutus viimeistään alkaen. Kun siirryt YEL-vakuutuksen piiriin ensimmäistä kertaa, saat aloittavan yrittäjän 22 % alennuksen vakuutusmaksuista. Helpoin tapa muuttaa vakuuttamista on täyttää YEL-hakemus osoitteessa etera.fi. Muutoksen voit tehdä myös soittamalla yrittäjäpalveluumme (arkisin 8 16). Lisätietoa YEL-vakuutuksesta: etera.fi/yrittaja. Mitä saan Eläketesti vastaa Eläketurvakeskus on tuottanut viihteellisen nettisovelluksen nuorille aikuisille. Oma elämä oma eläke -testi auttaa hahmottamaan elämänvalintojen vaikutusta tulevan eläkkeen määrään. Eläketurvakeskuksen Luottamus eläketurvaan -tutkimuksen (2012) mukaan erityisesti nuorilla aikuisilla on puutteelliset tiedot työeläkejärjestelmän toimintaperiaatteista. Epäselvää on esimerkiksi se, mitkä asiat vaikuttavat eläkkeen muodostumiseen. Vaikka eläkkeelle jääminen ei ole ajankohtaista nuorille, eläkkeen määrään vaikuttavia päätöksiä tehdään jatkuvasti. Oman alan palkkataso, lasten kotihoito, pimeä työ ja esimerkiksi downshiftaaminen vaikuttavat tulevan eläkkeen määrään. Valinnat ovat merkittäviä: suomalainen viettää eläkkeellä neljänneksen elämästään. Eläketesti näyttää miten elämänvalinnat ja -tapahtumat vaikuttavat tulevan eläkkeen määrään, kertoo Eläketurvakeskuksen viestintäpäällikkö Matti Lumijärvi. nuorille aikuisille ETERA 3/2013 7

8 Koko rahoituspohja nojaa työntekoon. Työtä pitää olla tarjolla. 8 ETERA 3/2013

9 ELÄKKEET JA TULEVAISUUS Nykyinen eläkejärjestelmämme on pääpiirteissään hyvä, ja sen rahoituspohja pitää jatkossakin, sanoo EK:n työmarkkinajohtaja Lasse Laatunen. TEKSTI Tiina Ruulio KUVITUS Marjo Nygård EK:n työmarkkinajohtajaa Lasse Laatusta on joskus kutsuttu nykyisen eläkejärjestelmän takuumieheksi. Se on ehkä kuitenkin liioittelua, vaikka olenkin neuvotellut eläkepoliittisista uudistuksista 80-luvulta lähtien, eläkevaikuttaja Laatunen kertoo. Tätä nykyä hän kuuluu Varman, Eläketurvakeskuksen, Kelan sekä Tapaturmalaitoksen liiton hallituksiin. Päivätyönsä hän on tehnyt työnantajajärjestöissä ja vastannut yleensä eläkepolitiikasta. Laatunen on ollut sitä mieltä, että eläkeikää pitäisi nostaa nopeasti kahdella vuodella. Tämän päivän tiedoilla olisi alin eläkeikä pitänyt alun perinkin säätää tuohon 65:een. Edellisen, vuonna 2005 tehdyn eläkeuudistuksen pohjana olevat väestöennusteet ovat osoittautuneet vääriksi. Ihmiset elävät vanhemmiksi kuin silloin kuviteltiin, ja siksi 65 olisi parempi eläkeikä. MITÄ PIKEMMIN, SEN PAREMPI Työeläkejärjestelmä lähtee isompaan tai vähän pienempään remonttiin vasta sen jälkeen kun valtiovarainministeriön ylijohtajan Jukka Pekkarisen vetämä eläkeneuvotteluryhmä saa työnsä valmiiksi tänä vuonna. Työn keskiössä on ollut työurien pidentäminen. Mitä nopeammin virheet korjataan, sitä enemmän tehdään oikeutta nuorille ikäluokille, jotka joutuvat pitkään maksamaan vanhempien eläkkeitä, toteaa Lasse Laatunen. Perustuslain säätämisjärjestys pitää huolen siitä, että mikään suurempi eläkeuudistus ei voi tapahtua vuodessa, parissa. Myös siirtymäajoista tulee välttämättä pitkiä. Seuraavan uudistuksen voimaantulovuodeksi Laatunen veikkaa vuotta TYÖTTÖMYYTTÄ EI VOI HOITAA ELÄKEPOLITIIKALLA Nykyinen työeläkemalli ja samalla koko suomalainen eläkejärjestelmä on Laatusen mielestä sinänsä pääkohdiltaan edelleen hyvässä iskussa. Uskon, että järjestelmän rahoituspohja kestää jatkossakin, vaikka liikkuvia tekijöitä on paljon. Kaiken perusta on kuitenkin, että koko rahoituspohja nojaa työntekoon. Siksi suomalaisen työn täytyy olla kilpailukykyistä, ja työtä pitää olla tarjolla. Edellinen eläkeuudistus onnistui nimenomaan varhaiseläkkeiden karsimisessa, sanoo Laatunen. ETERA 3/2013 9

10 ELÄKESIJOITTAJAN HAASTEET Eteran sijoitusjohtaja Jari Puhakka tietää hyvin, että eläkesijoittajan on nykyisessä markkinatilanteessa oltava enemmän kuin taitava. Keskeinen haaste ovat negatiiviset reaalikorot, jotka vaikeuttavat eläkejärjestelmän kestävyyslaskelmissa käytettyjen tuottojen saavuttamista. On selvää, että työeläkeyhtiöiden vakavaraisuuskehikko pakottaa matalaan riskinottoon sijoituksissa. On kova laji yrittää saada korkeaa tuottoa matalalla riskitasolla, kun reaalikorot ovat negatiiviset. Vuonna 2012 onnistuimme siinä hyvin, mutta tämä vuosi on ollut haasteellisempi. Olemme aktiivisia sijoittajia. Emme ylihajauta salkkua vaan rajoitamme yksittäisten sijoitusten kappalemäärää. Tunnemme sijoituskohteet hyvin ja pystymme seuraamaan niitä riittävän tarkasti. YRITYSRAHOITUSTA JA KIINTEISTÖSIJOITUKSIA Etera pyrkii erottautumaan kotimaisissa osakesijoituksissaan muista yhtiöistä: Sijoitamme vähemmän isoihin listattuihin yhtiöi hin ja enemmän listaamattomiin yrityksiin ja pääomarahastoihin. Eläkesijoittaja saattaa lähteä mukaan esimerkiksi jonkin kotimaisen yrityksen yritysjärjestelyihin tai sukupolvenvaihdokseen. Sijoitus voidaan tehdä eri muodossa: pääomasijoituksena, välirahoituksena, sijoituslainana tai takaisinlainana. Myös pitemmän aikavälin kiinteistösijoittaminen eri muodoissaan on ollut tuottoisaa. Esimerkiksi Sello tai Töölönlahden toimistotalot ovat onnistuneita sijoituskohteita. Suoraan kiinteistösijoittamiseen istuu tänä päivänä hyvin kolmen kriteerin hokema: sijainti, sijainti, sijainti. Yleisesti ottaen Etera ei silti hae kiinteistöille maksimaalista tuottoa, vaan mahdollisen tasaista kassavirtaa. Se, että pankkien lainahanat ovat ehtyneet, näkyy eläkevakuutusyhtiössä. Yritysrahoitustiimillä on analysoita - vana koko ajan useita kotimaisia yrityksiä. Start uppeihin emme ole lähteneet, koska ne ovat kovin työläitä sijoittajan näkökulmasta. Mutta vähän myöhäisemmän vaiheen yrityksiä joilla on esimerkiksi jo kassavirtaa voimme tutkia sijoitusmielessä. Fokuksemme yritysrahoituksessa on joka tapauksessa kotimaisissa yrityksissä, Puhakka kertoo. RAHOITUKSEN SAATAVUUS ON PARANTUNUT Yritysrahoituksen ja kiinteistösijoitusten sijoitushorisontti on pitkä, kun taas arvopaperisijoituksissa sijoituksia arvioidaan päivittäin. Alkuvuonna arvopaperisalkun riskitaso pidettiin alhaisena, koska Euroopan lisäksi myös kehittyvien talouksien kasvuvauhti hidastui. Markkinat ovat viime aikoina hermostuneet USA:n talouden elpymisestä, koska talouskasvun piristymisen pelätään vähentävän keskuspankkien tarjoamaa likviditeettiä markkinoille. Puhakka oli vuosi sitten paljon pessimistisempi Euroopan ja Suomen taloustilanteesta kuin nyt. USA:n talous on elpymässä, ja Euroopan keskuspankki lupasi kesällä 2012 ostaa tarvittaessa ongelmatalouksien lainat pois hinnalla millä hyvänsä. Se on rauhoittanut velkamarkkinoita ja helpottanut rahoituksen saatavuutta, hän perustelee. Myös elinaikakerroin ja koko työhistoriaan perustuva eläkepalkka ovat osoittautuneet oikeiksi ratkaisuiksi. Vanha varhaiseläke ehti kuitenkin luoda Suomeen harhan siitä, että eläkkeelle pitäisi oikeastaan päästä jo 55-vuotiaana. Virheitä on aina paljon vaikeampi perua kuin tehdä niitä. Oli kauheaa, että työttömyyttä alettiin hoitaa eläkepolitiikalla. ELÄKERAHAT SIJOITETTAVA TUOTTAVASTI JA TURVAAVASTI Tärkeä asia eläkevarojen riittämisen kannalta on se, millaista riskinottoa eläkeyhtiöille sallitaan. Käytännössä kyse on vakavaraisuudesta. Tehdyissä uudistuksissa on tavoiteltu sitä, että työeläkevarojen sijoittaminen voisi olla mahdollisimman joustavaa. Koska maailma muuttuu koko ajan, asiaa pitää seurata jatkuvasti. Laatunen ei kannata nykyistä käytäntöä, jossa kuntien eläkevakuuttaja Keva voi ottaa sijoitusriskiä niin sanotusti kuntien veroäyrin piikkiin samalla kun yksityiset eläkeyhtiöt kantavat yhteisvastuuta otetuista riskeistä. Sen sijaan on hyvä, että Suomessa toimii useita keskenään kilpailevia eläkeyhtiöitä. Ne hakevat omia strategioitaan esimerkiksi sijoitustoiminnassa ja erottautuvat näin toisistaan. Työeläkeyhtiöiden tehtävänä on ennen kaikkea tulevien eläkkeiden rahoittaminen. Eläkerahojen sijoitta- misessa ei saa olla kuin yksi periaate: tuottavuus ja turvaavuus. Jos sijoitukset vielä tukevat suomalaisen työn luomista, niin hyvä on. Suomalaista eläkejärjestelmää ei voi parhaalla tahdollakaan pitää kovin selkeänä, ja esimerkiksi oman eläkkeen laskeminen itse on lähes mahdoton tehtävä. Leikkisästi sanotaankin, että Suomessa on vain kaksi aktuaaria, jotka osaavat laskea oman eläkkeensä, ja hekin väärin. Toisaalta vakuutetun palvelu on yritetty tehdä mahdollisimman helpoksi niin yhtiöissä, Kelassa kuin Eläketurvakeskuksessakin. TUPOPÖYTÄ ODOTTAA Koko eläkejärjestelmän kannalta olisi olennaista, että ikääntyneet saataisiin työllistettyä ja että talous alkaisi vetää. Eläkejärjestelmä ja taloustilanne kun ovat tiukassa liitossa keskenään. Jos ja kun talous elpyy, se vetää myös eläkejärjestelmän vankemmalle pohjalle. 10 ETERA 3/2013

11 Case 1 TEKSTI Tiina Ruulio KUVA Aleksi Poutanen Lasse Laatunen uskoo lujasti, että ihmiset haluavat olla pidempään töissä, jos vain työtä olisi tarjolla. Eurooppalaista lamaa vastaan pitää taistella, sillä jokainen lama on voitettavissa. Laatunen vetää syksyn tuponeuvotteluja työnantajapuolella. Eläkeiän nostaminen on varmasti myös esillä neuvotteluissa. Eläkeasioissa meillä on selvästi yhteinen intressi palkansaajajärjestöjen kanssa. Kun järjestelmä pidetään toimivassa kunnossa, se turvaa kohtuulliset eläkkeet eikä rahoitusrasite käy kohtuuttomaksi. Tämä ymmärretään yleisesti. Todellisuus ja toiveet Suomalaiset eläkevarat kyllä riittävät, mutta eivät luultavasti niin hyviin eläkkeisiin kuin ihmiset odottavat, arvelee Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki. Tarkan ennusteen tekeminen eläkevarojen riittävyydestä ei ole helppoa, Pasi Kuoppamäki myöntää. Siksi maan johtavat eläkeasiantuntijatkin näyttävät olevan osittain eri mieltä eläkkeiden riittävyydestä tulevaisuudessa. Vaikka eläkelaskelmissa otetaan huomioon ihmisten eliniän odote, elinikä on kuitenkin pidentynyt nopeammin kuin joskus on arvioitu. Vanhat laskelmat eivät usein pidä. Toinen epävarmuustekijä koskee eläkevarojen sijoitustuottoja. Eläkevaroja koskevan sijoitustoiminnan tuotot tasaantuvat yleensä vuosien mittaan, mutta useamman vuoden heikkoja tuloksia on hankala kuroa umpeen kovin nopeasti. LIIAN VÄHÄN RISKIPÄÄOMAA Viime vuoden Suomen parhaana talousennustajana palkittu Kuoppamäki näkisi mieluusti, että työeläkeyhtiöt lähtisivät jollain varovaisella siivulla rahoittamaan uusia pk-yrityksiä riskirahalla. Yksi Suomen talouden kasvun perusongelma on, että maassa on liian vähän yrityksille suunnattua riskipääomaa. Tämä on todettu myös kansainvälisissä tutkimuksissa. Danske Bankin pääekonomisti sanookin, että eläkeyhtiöt ovat ehkä liian keskittyneitä arvopaperimuotoisiin sijoitusinstrumentteihin ja lyhyen aikavälin sijoituspolitiikkaan. Kun ajatellaan, kuinka isoja sijoittajia työeläkeyhtiöt ovat, voisi sijoituspotista irrota jokin osa myös tämän maan kehittämiseen vähän pidemmällä tähtäimellä. Suomen melko monimutkainen eläkesysteemi toimii kohtalaisen hyvin. Maallikon on kuitenkin lähes mahdotonta saada systeemistä minkäänlaista kokonaiskuvaa. Kuoppamäen mielestä eläkepommi liittyy sekä makrotalouteen että työmarkkinoihin. Kun väestö ikääntyy ja siirtyy eläkkeelle kovaa vauhtia, työvoiman tarjonta ei kasva riittävästi ruokkimaan talouden kasvua. Koko talouden kasvukin siis liittyy eläkejärjestelmän hyvinvointiin. Jos reaalitaloudelle käy huonosti, se sairastuttaa helposti myös eläkejärjestelmän. ETERA 3/

12 Case 2 TEKSTI Tiina Ruulio KUVA Aleksi Poutanen Palkka ja palkasta eläke Jukka Laitasalon mukaan Asianajotoimisto Merilampi Oy on huolehtinut hyvästä eläketurvasta osakkailleen. Asianajaja ja osakas Jukka Laitasalo Asianajotoimisto Merilampi Oy:stä sanoo, että toimiston eräs fiksuimmista ideoista aikoinaan oli ryhtyä maksamaan riittävän kohtuullista palkkaa kaikille asianajajille, myös osakkaille eli omistajille työsuhteisen henkilöstön lisäksi. Kuukausipalkalla on pystytty maksamaan yhtä hyvin asunnot kuin ruokalaskutkin. Palkasta on hoidettu luonnollisesti lakisääteiset TyEL-maksut myös Eteraan. Nykyisellä järjestelyllä olemme saaneet hyvän eläketurvan höystettynä osakkaille maksetulla lisäeläketurvalla. Jos asianajaja ryhtyy panostamaan eläketurvaansa vasta viisikymppisenä, niin sanoisin, että kalliiksi tulee. Merilammen hallituksen puheenjohtajana toimiva Laitasalo tietää, että usein asianajajia pidetään ahneina. Sanoisin että päinvastoin. Työllistämme 80 henkilöä. Henkilöstökulumme ovat kaksi kolmasosaa liikevaihdosta, maksamme korkeita veroja ja olemme ylläpitäneet nuorille tähdättyä trainee-ohjelmaa jo vuosia. Meillä on jatku vasti toistakymmentä opiskelijaa palkkalistoilla. Jos ja kun voittoa on tullut, sitä on jaettu mahdollisimman järkevällä jakosysteemillä. Laitasalo on tehnyt Merilammella yli 20 vuoden mittaisen uran liikejuristina. Aluksi toimisto oli Merilampi & Marttila & Laitasalo, nykyään pelkkä Merilampi. Toimisto kasvoi 25 juristin toimistosta merkittävästi suurempaan kokoluokkaan, kun Asianajotoimistot Merilampi ja Veikko Palotie yhdistyivät joitakin vuosia sitten. Asianajajan tehtäväkenttä laajenee koko ajan. Alan vaatimustaso on noussut valtavasti. Suomalainen lainsäädäntö on monimutkaistunut, ja uusia säädöksiä tulee tihenevään tahtiin. Laitasalo itse on erikoistunut oikeudenkäynteihin sekä välimiesoikeuteen. Toimin välimiesoikeuden puheenjohtajana tai jäsenenä. Esimerkiksi iso osa yritysten välisistä isommista riita-asioista tulee välimiesmenettelyyn, jossa asia käsitellään vain kerran. Näin säästyy aikaa, vaivaa ja rahaa. 12 ETERA 3/2013

13 YHTEISTYÖSSÄ TEKSTI Tiina Ruulio KUVA Juho Kuva Danske Bankin Leena Vainiomäki ja Matti Vainionpää sanovat rahoit tavansa mielellään hyviä hankkeita. Lainaa pk-yrittäjälle Pk-yrityksissä ollaan usein sitä mieltä, että pankit eivät rahoita riittävästi yrityksiä. Danske Bankissa asia nähdään toisin. Lainakysyntää on äärettömän vähän. Esimerkiksi viime keväänä yrityslainahakemusten määrä laski 30 prosenttia edellisvuodesta. Rahoittai - simme siis mielellämme hyviä hankkeita ja investointeja, kertoo Danske Bankin yritysasiakkaista vastaava johtaja Leena Vainiomäki. Sinänsä rahan hinta on tällä hetkellä hyvin edullinen, sillä korkotaso on matala. Onneksi esimerkiksi yrityskauppoja tehdään kuitenkin koko ajan, ja niitä myös rahoitetaan. Me olemme aina vieraan pääoman rahoittaja, mutta mukana saattaa olla myös riskirahoittajia, Finnvera tai eläkevakuuttajia. Kun rahoittajia on useita, riskikin hajaantuu. Sekä Leena Vainiomäki että pankinjohtaja Matti Vainionpää sanovat, että suuremmat pk-yritykset saavat kyllä rahaa, kun yrityksen talousluvut ovat kuosissa ja kassavirta liikkuu. Suurimmat vaikeudet lienevät pienissä pk-yrityksissä, joita on kuitenkin lukumääräisesti eniten. Yrityksen omat pääomat saattavat olla nykyisessä taloustilanteessa melko vähissä, hankkeet resursseihin nähden suuria ja maksuhäiriöitä ilmenee. Silloin emme voi lähteä rahoittamaan, Vainiomäki toteaa. Yrityksen mahdollisuudet saada halpakorkoista pankkirahoitusta ovat haasteellisia myös rakenteellisista syistä. Perinteinen pk-yritys on usein taloudellisesti riippuvainen yhdestä tai muutamasta päämiehestä. Kun alihankintatyö vähenee jollain toimialalla, tulevaisuus muuttuu hyvin epävarmaksi. Rahoittajan on taas pakko aina ajatella tulevaisuutta ja lainanmaksukykyä, Vainionpää jatkaa. Mahdollisuudet paranevat, jos yrityksen talousraportointi on kunnossa. Pelkkä yrittäjäpersoonan valovoimaisuus ei riitä rahoituksen saantiin. Jos yrittäjä lupaa tietoisesti liikaa, häneltä katoaa pankin silmissä helposti uskottavuus, Vainionpää painottaa. Pk-yritykset ovat olleet välillä käärmeissään siitä, että niiltä halutaan liian kovia vakuuksia lainoja vastaan. Vakuus on meille aina vain hätävara siltä varalta, että alkuperäiset maksusuunnitelmat eivät pidäkään paikkansa. Vakuuksien myyminen on pankille aina kallista puuhaa, Leena Vainiomäki muistuttaa. Suomalaiset yritykset ovat olleet perinteisesti hyvin riippuvaisia pankkirahoituksesta. Pitkällä aikavälillä olisi edullista, että pk-yritysten rahoitus monipuolistuisi ja että erilaiset sijoittajat yhdistäisivät voimansa rahoituskuvioissa. Vielä nyt asiasta puhutaan enemmän kuin tehdään. Etera ja Danske Bank tekevät yhteistyötä myös suomalaisten pk-yritysten rahoittamiseksi. ETERA 3/

14 TYÖ KUNNOSSA TEKSTI Tuomas Lehtonen KUVA Hanna-Kaisa Hämäläinen Lujassa vireessä Lujatalo Oy on tehnyt periksiantamatonta työtä rakentamiseen liittyvien vaarojen voittamiseksi ja työhyvinvoinnin parantamiseksi. Työhyvinvointitoiminta on saanut jopa kansainvälistä tunnustusta. Tärkeintä kuitenkin on, että työntekijät pysyvät terveinä. Peruskorjauksiin ja uudisrakentamiseen erikoistuneessa Lujatalo Oy:ssä havahduttiin viime vuosikymmenen puolivälissä runsaisiin sairauspoissaoloihin. Fyysisesti raskasta rakennustyötä tekevä henkilöstö kärsi erityisesti tuki- ja liikuntaelinsairauksista. 800 henkilöä työllistävässä yrityksessä lähdettiin kehittämään Lujavire-työhyvinvointiohjelmaa vuonna Työturvallisuuspäällikkö Jukka Moilanen ja työterveysvastaava Sari Tiainen kertovat, että Lujavire-toiminnan tavoitteena on parantaa työturvallisuutta sekä työssä jaksamista, vähentää työn kuormittavuutta ja sairauspoissaoloja sekä pidentää työuria. Parhaimmillaan Lujaviretoiminta antaa työhön uutta sisältöä ja luo uusia mahdollisuuksia vaikuttaa omaan työhön. Pyrkimyksenä on saada esimiehet ja työntekijät pohtimaan jaksamiseen ja terveyteen liittyviä asioita pitkällä tähtäimellä. Olemme satsanneet merkittävästi työhyvinvointiin esimerkiksi rakennustyön ergonomiaa kehittämällä. Tämä näkyy työmaakohtaisina Lujavire-hankkeina, runsaana sisäisenä tiedottamisena ja kentällä tapahtuvana työmenetelmäohjauksena. Sarin siirryttyä työterveyshuollosta meille jatkamaan Lujaviretoimintaa, saimme yritykseen tärkeää ergonomia-asiantuntemusta. Henkilöstön asenne työhyvinvointiasioihin on selvästi muuttunut. Nyt halutaan pysyä terveenä ja päästä hyväkuntoisena eläkkeelle, Moilanen kiittelee. KANSAINVÄLINEN KUNNIAMAININTA Lujatalon panostukset ovat tuottaneet tulosta. Työtapaturmat ja rakennusalalle tyypilliset tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ovat vähentyneet. Työhyvinvointiin liittyvät saavutukset on huomioitu myös yrityksen ulkopuolella. Lujatalon Lujavireelle myönnettiin keväällä Dublinissa Euroopan työterveysja turvallisuusviraston Yhteistyöllä riskit hallintaan -kilpailun kunniamaininta, henkilöstöpäällikkö Olli Porokka iloitsee. APUVÄLINEITÄ VOI TYÖSTÄÄ ITSEKIN Yksi Lujavire-toiminnan keskeisistä kulmakivistä on työkuormituksen keventäminen ja työergonomian parantaminen. Uusia apuvälineitä ideoidaan itse. Työnjohdon ja työntekijöiden yhteistyöllä on pystytty ideoimaan työtä helpottavia toimintamalleja ja apuvälineitä. Jos tarvittavia välineitä ei löydy markkinoilta, ne voidaan valmistaa omissa kalustokeskuksissa. Lujatalolla on syntynyt muun muassa työmaakäyttöön sopiva riippumistanko, sähkökeskuksen teline ja teline eristevillan leikkaamiseen. Yrityksen intranetiin on lisäksi suunnitteilla kattava tietopankki, jonka avulla työmaat voivat tutustua olemassa oleviin apuvälineisiin. Lujavire-hankkeissa pureudutaan rakennustyön fyysisiin kuormitustekijöihin ja haetaan keinoja eli niin sanottuja Lujavire-ideoita työn keventämiseen. Esittelemme joka kuukausi työmailla kehitettyjä ja testattuja Lujavire-ideoita keksijöineen Lujat Uutiset -lehdessämme. Kun aihe on tullut tutuksi, työmaat ovat innostuneet entistä enemmän ideoimaan uusia apuvälineitä ja nostamaan esiin työhön liittyviä haasteita. Usein apuvälineet eivät ole kalliita, mutta ne saattavat helpottaa työtä merkittävästi. Pitää vain hoksata niiden tarve, Tiainen toteaa. KANNUSTUSTA JA ENNAKOINTIA Lujavire-toimintaan kuuluvat myös rakennustyöhön varta vasten suunnitellut kuntotestaukset. Lujavire-hankkeet toteutetaan työmaakohtaisesti ja niihin osallistuu koko työmaan henkilöstö. Ryhmäkeskusteluissa käydään läpi työn kuormitustekijöitä sekä keinoja kuormituksen vähentämiseen. Tärkein asia on kuitenkin kannustaminen oman työn kehittämiseen ja Lujavireideoiden kehittelyyn. Tämä parantaa myös työmaan yhteishenkeä, Moilanen kertoo. Lujatalon käytössä on varhaisen välittämisen malli, jolla seurataan sairauspoissaoloja ja pyritään havaitsemaan mahdolliset työkykyongelmat ajoissa. Tiaisen mukaan paluuta pitkiltä sairaslomilta voidaan helpottaa työtä keventämällä ja muokkaamalla. Usein tämä tehdään Lujatalossa työkokeilun kautta. Jos paluu entiseen työhön ei tuesta huolimatta onnistu, voidaan työntekijä kouluttaa ammatillisella kuntoutuksella uuteen ammattiin yhteistyössä Eteran kanssa. 14 ETERA 3/2013

15 Lujatalon Jyväskylän kalustokeskuksen asentaja Vesa Huovila kehitti kevyen ja kokoontaitettavan telineen, jonka avulla eristevillan leikkausalusta voidaan sijoittaa pystyasentoon. Nyt villalevyn leikkaaminen onnistuu selkä suorana. ETERA 3/

16 PUHEENVUORO TTEKSTI Tuomas Lehtonen KUVA Hanna-Kaisa Hämäläinen Digimarkkinointi tulee. Oletko mukana? Digitaalisuus muokkaa vauhdilla markkinointia ja muuttaa yritysten mahdollisuuksia verkostoitua ja olla yhteydessä asiakkaisiinsa. Vain harvat yritykset pystyvät hyödyntämään digitaalisuutta tehokkaasti. Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun markkinoinnin professori Heikki Karjaluodon mielestä suomalaiset yritykset ovat oivaltaneet digitaalisuuden mahdollisuudet, mutta osin virheellisesti. Moni firma ei oikeasti ole ymmärtänyt, miten maailma on muuttunut. Yrityksiä kiehtoo digimarkkinoinnissa nopeus, kustannussäästöt ja kohderyhmien tavoittaminen eikä suinkaan mahdollisuus asiakasdialogiin, mikä on digitaalisuuden yksi keskeisimpiä mahdollisuuksia. VUOROVAIKUTUSTA JA ASIAKASDATAA Monet kansainväliset yritykset sitouttavat asiakkaitaan ja aktivoivat heitä yhteistyöhön sosiaalisen median avulla. Dialogiin voi liittää niin asiakaspalveluun, rekrytointiin, tiedottamiseen kuin markkinointiinkin liittyviä sisältöjä. Vuorovaikutuksen kautta pystytään keräämään myös tärkeää asiakasdataa. Parhaimmillaan yritykset saavat valjastettua asiakkaistaan toimintansa innokkaita suosittelijoita, sisällöntuottajia ja markkinointimiehiä. Tässä on onnistunut muun muassa urheilujätti Nike. Voivatko digitaalisuus ja sosiaalinen media siis olla yrityksille uusi graalin malja? Mahdollisesti, mutta kentältä kuuluu myös soraääniä. Tässä on mukana myös paljon hypeä. Esiin on noussut kritiikkiä siitä, onko digitaalinen ympäristö paras paikka vuorovaikutukselle ja haluaako asiakas ylipäätään rakentaa dialogia yrityksen kanssa. Uusasiakashankinnassa digikanavilla saadaan usein paljon tarjousten perässä juoksijoita. Vanhojen asiakkaiden osalta toimivuus riippuu kohderyhmästä. TAVOITE KIRKKAAKSI Monilla yrityksillä ei ole tavoitteita sosiaalisessa mediassa toimimiselle, vaikka toimintaan käytetään paljon työaikaa. Karjaluodon mielestä kaikkien yrityksen lähettämien viestien pitäisi pyrkiä aktivoimaan asiakasta tavalla tai toisella. Digitaalisen markkinoinnin toimenpiteitä mitataan kyllä tarkasti, vaikka niille ei olekaan asetettu selkeitä tavoitteita, Karjaluoto sanoo. Monilta yrityksiltä puuttuu myös strategia digitaalisessa ympäristössä toimimiselle. Siksi tekeminen on usein linjatonta. Erityisesti pk-yritysten digiosaaminen on lapsenkengissä, mutta Karjaluodon mielestä suurillakin yrityksillä olisi reilusti parantamisen varaa. Digitaalisen markkinoinnin runsaslukuiset mahdollisuudet tekevät alan palvelujen ostamisesta hankalaa. Digi- ja mainostoimistojen osaaminen on pirstaleista. Ne lähinnä rahastavat yksittäisistä projekteista, ja asiakkaan kokonaistilanne jää huomioimatta. Uskon, että tulevaisuudessa menestyvät sellaiset asiantuntijayritykset, jotka pystyvät vastaamaan asiakkaidensa digimarkkinoinnista strategiatasolta jalkautukseen asti. PERINTEILLÄ ON PAIKKANSA Digimarkkinoinnin välineissä ei ole Karjaluodon mukaan tapahtunut suuria muutoksia. Yritysten näkökulmasta tärkeimpinä markkinointikanavina ovat pysyneet omat verkkosivut ja uutiskirjeet. Sosiaalisen median välineet ovat kiilanneet kärjen tuntumaan ja jopa ohittaneet hakukonemarkkinoinnin ja bannerimainonnan. Sosiaalisen median elementtejä on myös yhdistelty muihin digivälineisiin. Digihuumasta huolimatta myös televisio-, radio- ja printtimainonta ovat pitäneet pintansa. Karjaluodon mielestä monikanavaisuuden trendi tuo yrityksille tarpeita sekä perinteisen että digimarkkinoinnin tekemiseen. Hän uskoo perinteisten massamedioiden menestykseen jatkossakin. Niiden muoto tulee kylläkin muuttumaan. Uskon vahvasti, että fyysinen ja digitaalinen maailma sulautuvat koko ajan enemmän yhteen. Erilaisten digitaalisten kosketuspintojen ja mobiililaitteiden lisääntyminen luo uusia mahdollisuuksia. Samalla perinteiset mainosmediat integroituvat digitaalisen kanssa. Mitattavuus, kohdennettavuus ja sisältöjen räätälöitävyys helpottuvat ja sosiaalisuus liittyy osaksi kaikkea toimintaa. 16 ETERA 3/2013

17 Heikki Karjaluodon mukaan digitaalisuuden yksi keskeisimmistä mahdollisuuksista on dialogi asiakkaan kanssa. ETERA 3/

18 Kodin pihapiirissä toimii puolison pyörittämä ravialan yritys, jonka toiminnassa Marjo Kaipainen on myös mukana. 18 ETERA 3/2013

19 VIRTALÄHDE TEKSTI Virve Airola KUVAT Paula Myöhänen TEKEMÄLLÄ RENTOUTUJA Ilo, energia ja läsnäolo. Ne aistii heti kun pääsee puheisiin Marjo Kaipaisen kanssa. Siinä missä moni muu näkee ongelmia, hän näkee mahdollisuuksia ja yritysideoita. Moni yrittäjä on sitä mieltä, että kohtuullinen menestys riittää eikä halua kasvua. Marjo Kaipainen ymmärtää sen, mutta on itse toista maata. Hänen mielestään haasteet antavat potkua ja ovat elämän suola. Tätä nykyä Kaipainen on alun perin Mikkeliin perustamansa Saima Softin toimitusjohtaja ja StaffPointkonsernin johtoryhmän jäsen. Yritysrypäs on erikoistunut henkilöstöpalveluihin, henkilöstöhallinnon tietojärjestelmiin sekä henkilöstön koulutus- ja valmennuspalveluihin. Kun yritys kasvaa, yrittäjällä täytyy olla muutosvalmiutta. On suhtauduttava toisella tavalla. Itse ei voi olla kaikessa mukana eikä hallita kaikkea. Ulkopuolisia sijoittajia ei kuitenkaan pidä ottaa, ellei ole kasvuhalukkuutta, Kaipainen tietää. Eivät sijoittajat lähde mukaan, jos yritys haluaa polkea paikallaan. Jos liian paljon hallinnoi asioita itse, se on liiketoimintariski sekä ostajalle että yritykselle. Asiat eivät saisi henkilöityä. Yrittäjän pitää osata väistyä taka-alalle niin että yritys jatkaa elämäänsä, vaikka avainhenkilöt vaihtuisivat. Omalla yrittäjäurallaan Kaipainen pitää rankimpana alkuvaihetta, kun päätökset ja ratkaisut piti tehdä yksin. Kasvun myötä mukaan tuli ulkopuolinen hallituksen puheenjohtaja ja fuusioiden myötä lisäksi ammattimainen johtoryhmätyöskentely. Vaikka oma omistukseni on pienentynyt, olen saanut ympärilleni osaavia ihmisiä. INTUITIIVINEN RISKINOTTAJA Luotan omaan intuitiooni ja minulla on korkea riskinsietokyky. Jos menee lepikkoon ja välillä on mennytkin en jää sitä märehtimään. Toki epäonnistuminen suututtaa, mutta aina ei voi olla oikeassa. Tehoyrittäjän aika jakautuu Helsingin työn ja Juvalla sijaitsevan maatilan välillä. Nyt StaffPoint -fuusion jälkeen ehdin olla Juvalla vähän enemmän. Jouten Kaipainen ei toki maallakaan ole. Kauniissa pihapiirissä järvimaisemissa toimii vilkas ravialan yritys. Siinäkin yrittäjää viehättävät kilpailu ja ansaintamahdollisuus. 40 hevosta, kolme koiraa, pari kissaa, henkilökuntaa ja asiakkaita pyörii ympärillä koko ajan. Vaikka raviyritystä pyörittää avomies, Marjo Kaipainen hoitaa yrityksen taloudenpidon ja valmentaa myös itse kahta hevosta. Minulla on tämä hevosharrastus, mutta siitäkin tuli osakeyhtiömuotoinen, hevosten parissa kasvanut yrittäjä hymyilee. Isot eläimet ja esteiden hyppääminen opettivat aikanaan pelottomuutta. OSAAJAT OVAT YRITYKSEN YDIN Olen yläasteelta asti halunnut olla yrittäjä, Kaipainen kertoo. Hän arvostaa osaajia ja haluaa palkata itseään fiksumpia. Vetelen itse näitä suurempia linjoja ja annan ihmisten tehdä sitä, missä he ovat hyviä. En ole sellainen ihminen, joka saisi vietyä asioita loppuun. Annan suunnan, vision ja ideoita, mutta tarvitsen tiimin, joka osaa ne toteuttaa. Itse siirryn seuraavaan asiaan. Tällä filosofialla olen pärjännyt. Henkilöstöpalvelualalle Kaipainen siirtyi softabisneksestä tavattuaan ihmisen, joka oli alalla erinomainen hyvä myyjä, jolla oli näkemystä ja asiakkaita. Perustin häntä varten toimiston Helsinkiin vuonna Tein sitoumukset, vuokrasin tilat ja hankin kalusteet. Mukaan lupautunut sijoittaja päätti kuitenkin loppumetreillä, ettei lähdekään mukaan. Lopulta marssin pankkiin ja Luotan omaan intuitiooni ja minulla on korkea riskinsietokyky. ETERA 3/

20 Jos homma ei pelitä, on tappiokin oma. otin lainan omilla vakuuksillani. Homma lähti kuitenkin niin hyvin käyntiin, ettei meidän tarvinnut koskaan käyttää sitä saamaamme luotollisen shekkitilin limiittiä. Omaan visioon uskominen on Kaipaisen yrittäjä n- uralle luonteenomaista. Mutta jos homma ei pelitä, on tappiokin oma. AINA PITÄÄ OLLA SÄPINÄÄ Marjo Kaipainen näkee aina ympärillään yritysideoita. Jos joku asia pitää korjata tai sen voisi tehdä paremmin, hän näkee siinä yrityksen paikan. Yritysmuoto on hänelle luonnollinen tapa tehdä ja harrastaa asioita, alasta se ei ole kiinni. Ei minulla ole ollut rahaa, en ole saanut yrittämiseen koulutusta enkä perinyt valmista. Olen vain miettinyt, miten asiat voisi ratkaista, millaisia ihmisiä se edellyttää ja mistä siihen saisi bisnestä. Hän myöntää kyllästyvänsä, jos asiat menevät tasaisesti painollaan. Pitää aina olla pientä säpinää, eikä sen aina tarvitse plusmerkkistä olla. Viime vuosina on kuitenkin alkanut tuntua, että välillä voisi olla ihan rauhassakin. Siihen tarkoitukseen Kaipainen kunnosti ensiasuntonsa, talon, joka oli ollut parikymmentä vuotta vuokralla. Meinasin tehdä pienen pintaremontin myyntiä varten, mutta se vähän laajeni. Maalaus- ja remonttityöt yrittäjä teki itse, ja nyt Hatsolassa on rentoutumiseen pyhitetty talo, jossa on vain pehmeitä asioita. MARJO KAIPAISEN YRITYKSET 1988 Data Tree Oy perustetaan 2001 Saima Soft Oy perustetaan 2008 Saima Soft Oy:n toimintaan mukaan pääomasijoittaja 2009 Fuusio Sentteri Henkilöstö Oy:n kanssa, syntyi HR House 2012 HR Housen liiketoiminnan laajentaminen, yritysosto koulutusyhtiö Spring House Oy 2012 Fuusio StaffPoint Oy:n kanssa. KaimaCom-yrityksensä nimissä Marjo Kaipainen myös sparraa ja konsultoi erityisesti startup-yrityksiä. 20 ETERA 3/2013