Vastauksia Kemin kaupunginhallituksen kysymyksiin

Transkriptio

1 Vastauksia Kemin kaupunginhallituksen kysymyksiin Vastaukset on koottu KPMG:n vastauksista ja kuntien valtuutetuille ja viranhaltijoille järjestetyssä yhtiöiden kanssa käydyssä keskustelutilaisuudessa annetuista vastauksista. 1. Mikä on liikkeenluovutuksen kauppasumma? Tuoko kunta apporttina liiketoiminnan yhtiöön? Mitä yksityinen kumppani vastaavasti tuo/maksaa? Tehdäänkö liikkeenluovutus korvauksetta yksityiselle toimijalle? Yhteisyrityskumppanit sijoittavat yhteisyritykseen osakassopimuksessa sovitun pääoman. Yritykset ovat valmiita tarvittaessa pääomittamaan yhteisyritystä. Kumpikin osapuoli tuo liiketoimintaresurssit (pois lukien kiinteistöt) yhtiöön erikseen sovittavalla tavalla. Hankintasopimuksessa on kyse kiinteähintaisesta hankinnasta esim. 10 ajalle. Varsinaista kauppasummaa ei ole yleensä maksettu, koska ajatuksena on ollut saada liiketoiminnan arvo muodostumaan yhteisyritykseen ja toisaalta tuottaa palvelut mahdollisimman kustannustehokkaasti. Mahdollinen kauppasumma rasittaisi yhtiön kustannusrakennetta. Kiinteä hintaisessa yhteisyrityksessä ei ole kyse yksityisistä palveluista vaan julkisten palvelujen tuottamisesta. Tulevan lainsäädännön mukaan liikkeenluovutus Lapin maakunnalle on vastikkeeton. 2. Vuokraako / ostaako yhteisyritys kuntien kiinteistöt? Miten vuokra / kauppasumma lasketaan? Millä vuokraaja / ostaja kattaa vuokran / kauppasumman? Kuka sen viime kädessä maksaa ja miten? Käykö kuten sähköverkkojen myynnissä, jossa ostava yhtiö kerää maksamansa kauppasumman asiakkailta, jotka joutuvat maksamaan verkon kahteen kertaan? Tapana on ollut vuokrata kuntien sote -kiinteistöt yhteisyritykselle. Pitkä sopimus turvaa kunnalle sote- kiinteistöistä vuokrasopimuksen esim. 10 vuoden ajaksi, maakunnan Tilakeskus Oy:n tarjoaman 3 vuoden sijasta. Sote- kiinteistöjen arvon ja vuokran määrittelyssä voidaan käyttää tarvittaessa ulkopuolista arvioijaa. Tavoite on ensisijaisesti pyrkiä kattamaan kulut ja tarvittavat investoinnit. Kun kiinteistöt luovutetaan palveluntuottajalle, se ei nosta palvelun hintaa. Potentiaalisilla yrityskumppaneilla oli myös halua neuvotella mahdollisista kiinteistöjen ostoista. Kiinteistöasioista tulee kirjaukset sopimuksiin, jotka tulevat kuntien päätöksentekoon kesäkuussa 2017.

2 3. Jos keskussairaalan palveluvalikko jakautuu kahteen osaan, maakunnalle ja yhteisyritykselle, onko vaarana, ettei maakunta pysty enää ylläpitämään keskussairaalan toimintoja ja alue jää ESH:ssa yksityisten yritysten varaan? Valinnanvapauden piiriin mahdollisesti maakunnan päätöksellä tuleva osuus erikoissairaanhoidosta tulee yhtiöittää, riippumatta siitä onko yhteisyritystä olemassa. Tällöin tilanne ei olennaisesti eroa siitä, onko toimintoja suorittamassa maakunnan yhtiö ja liikelaitos, vai yhteisyritys ja liikelaitos. Maakunta voi myös kilpailuttaa muita kuin valinnanvapauden piirissä olevia erikoissairaanhoidon palveluja, mikäli se ei itse niitä halua tuottaa. Esitetyssä yhteisyritysmallissa yhteisyritys vastaa erikoissairaanhoidon palvelujen tuottamisesta yhtenä maakunnan liikelaitoksen yhtiönä. Yhteisyritysmallilla erikoissairaanhoidon palvelut voidaan tuottaa alueella sopimuskauden ajan. Palvelusopimus on myös maakuntaa sitova. Jos Länsi-Pohjan sote ei toteudu ei ole mitään takeita, että maakunta turvaa erikoissairaanhoidon palvelujen säilymisen alueella. 4. Mitä hyötyä shp:n kiinteistöjen yhtiöittämisessä on? (Ne kiinteistöt, joita shp käyttää toiminnassaan, siirtyvät maakunnille) Länsi Pohjan sairaanhoitopiirin kiinteistöjä ei ole tarpeen siirtää erilliseen kiinteistöyhtiöön. Yhteisyritys vuokraa toiminnassaan tarvitsemansa tilat vuoden 2018 ajalle sairaanhoitopiiriltä ja alkaen maakuntien Tilakeskus Oy:ltä. Yhteisyrityksen perustamisen yhteydessä tehtävä vuokrasopimus on sitova. 5. Kuntien eläkevakuutusyhtiön Kevan mukaan 2018 sotessa työskentelevien eläkejärjestelmä jäähdytetään yksityistämisten ja valinnanvapauden vuoksi ainakin vv , jolloin kuntien maksuosuudet nousevat ja sitä myöten myös veronkorotuspaineet kasvavat. Milloin Kevalta pyydetään laskelmat yhteisyrityksen vaikutuksista Länsi-Pohjan kuntien maksuihin Kevassa? Tuleva lainsäädäntö tulee joka tapauksessa turvaamaan sote- palvelujen kilpailutuksen. Riippumatta Länsi-Pohjan ratkaisuista, yhtiöittäminen tulee lisääntymään runsaasti. Lakiluonnoksen perusteluosassa arvoidun mukaan tulee n uutta yhtiötä, joista osa on myös maakunnan omia yhtiöitä. Joka tapauksessa henkilöstö asemaan tulee muutoksia ja henkilöstöä siirtyy liikkeenluovutuksella uusille yhtiöille. Kevalta pyydetään laskelmat yhteisyrityksen vaikutuksista Länsi-Pohjan maksuihin heti , mikäli kuntien valtuustot päättävät kilpailutuksesta. Kuntien, Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ja Saarenvireen kuntoutuspalvelujen henkilöstö siirtyy liikkeenluovutuksen säännöin vanhoina työntekijöinä joko yhteisyritykseen tai sairaanhoitopiiriin.

3 6. Kuka viime kädessä käyttää yhteisyrityksessä päätösvaltaa? Osake-enemmistö käyttää äänivaltaa. Yhtiökokous valitsee hallituksen ja hallituksen päätökseksi tulee enemmistön kanta. Yhtiökokous voi kokouksessa evästää ja ohjata yhteisyrityksen toimintaa. Osakassopimuksella voidaan sopia, mistä keskeisistä asioita tulee olla yksimielinen päätös. 7. Jos päätetään lähteä valmistelemaan yhteisyritystä, onko päätös käytännössä jo lopullinen? Jos Lapissa päästään erikoissairaanhoidossa sopimukseen, onko kunnilla oikeasti enää mahdollisuus pysäyttää yhteisyritys-junaa joutumatta yritysten korvausvaatimusten kohteeksi tms. ongelmiin? Myönteinen valmistelupäätös ei merkitse vielä yhteisyrityksen perustamista. Tarjouspyyntöasiakirjoihin voidaan sisällyttää ehto, että yhteisyritystä ei perusteta. Ensin palveluiden tuottamisen ehdoista ja hinnoista pitää päästä yksimielisyyteen. Voi olla, ettei yhteisymmärrystä löydä. Korvausvaatimuksia ei tässä tilanteessa synny. 8. Miten valinnanvapauteen tulevat muutokset (vaikuttavat sekä julkisen että yksityisen tuottajan asemaan) voidaan ottaa huomioon päätöstä tehtäessä? päätetään kilpailutuksen aloittamisesta. Varsinaista päätöstä tehtäessä kesäkuussa 2017 huomioidaan siihen mennessä tulleet muutokset. Muun muassa lakiesitys valinnanvapaudesta on julkinen viimeistään toukokuussa Muutoksia tulee tämänkin jälkeen koko sopimuskauden ajan. Sopimukseen tulee kirjata oma pykälä siitä, että lainsäädännössä tai viranomaismääräyksissä tapahtuvien muutosten osalta sopimusta tullaan niiltä osin tarkistamaan ja tekemään tarvittavat muutokset myös hinnoittelun osalta. Toiminnan tulee olla koko ajan lakien ja määräysten mukaista. Samat lait koskevat kaikkia, koska yhteisyrityksessä tuotetaan julkisia palveluja. 9. Miten hyvän hallintotavan mukainen valmistelu on turvattu hyvin nopeassa ja lyhyessä valmisteluajassa (Tervolassa prosessi kesti liki 2,5 vuotta)? Onko huolelliseen valmisteluun edes mahdollista päästä näin lyhyessä ajassa? Aikataulu on kiireinen, mutta mahdollinen. KPMG kanssa kilpailutuksen valmistelu on aloitettu jo tammikuussa KPMG laatii kilpailutusasiakirjat ja siihen liittyvän aikataulun. Sote- palvelujen valmistelutyötä on alueella tehty jo vuosia. Toimintakonsepti on tältä osin jo valmiina ja Länsi-Pohjan soten poliittinen ohjausryhmä on tämän jo hyväksynyt kokouksessaan. Yritykset ovat myös tätä esitystä arvioineet ja pitävät sitä järkevänä ja toteutettavissa olevana. Yritysten kommenttina oli, että valmistelu ottaa sen ajan, mitä annetaan. Ovat tottuneet tiukkoihin aikatauluihin. Väliaikaishallinnon aloittaessa työskentelyn kunnilla ei ole enää mahdollisuutta tehdä sotepalveluihin liittyviä päätöksiä.

4 10. Siirtyykö järjestämisoikeus, onko mahdollisuutta ottaa takaisin? Kuntien järjestämisvelvollisuus säilyy vuoden 2018 loppuu asti. Järjestämisvelvollisuus siirtyy Lapin maakunnalle alkaen. Kunnat siirtävät vuoden 2018 ajaksi palvelujen tuottamisen Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirille ja yhteisyritykselle. Vuoden 2019 alusta asti palvelujen tuottajina on yhteisyritys ja maakunta. Valinnanvapauden myötä alkaen myös muut yhtiöt voivat perustaa sote- keskuksia ja suunhoidon yksiköitä alueelle. 11. Voidaanko toinen julkinen hallinto-organisaatio sitouttaa nyt tehtävällä sopimuksella useiden vuosien ajaksi tilanteessa, jossa sopimusta nyt valmistelevilla ja siitä päättävillä on tieto uudistuksen suunnasta ja keskeisimmistä yksityiskohdista? Kuntien ja yrityksen väliset sopimukset sitovat myös maakuntaa. Palvelusopimuksessa kunnat määrittelevät sote- palveluverkon sekä palvelutason ja laadun. Yhteisyrityksestä tulee maakunnallinen tuotantoyhtiö siinä kuin muistakin. 12. Kuntien omistussuhteet yhteisyrityksestä siirtyvät maakunnalle Mikä on yhtiöjärjestyksen, osakassopimuksen ja palvelusopimuksen pätevyys silloin ja millä perustein? Pätevät samalla tavalla kuin yhtiötä perustettaessa ja tilaajaksi kuntien ja kuntayhtymän sijaan siirtyy maakunta. 13. Valtaosa erikoissairaanhoidon palveluista säilyy maakunnan toimintana, mitä ollaan siis kilpailuttamassa? Millä voidaan taata, että esimerkiksi päivystys tai synnytykset säilyvät, jos Valtion linjaukset eroavat yhteisyrityksen linjasta? Jos ja kun maksajana on kuitenkin maakunta, niin miten maakunta voidaan pistää maksumieheksi? Yhteisyritys ei voi toimia lakien tai viranomaismääräysten vastaisesti. Sopimukseen pykälä siitä, että sopimusta on tarkistettava ja muutettava lainsäädännön tai viranomaismääräysten muuttuessa. Palvelusopimus sitoo jatkossa myös maakuntaa. Maakunnalla on järjestämisvelvollisuus. Yhteisyrityksen rahoitusmalli on lainmukainen ja tasapuolinen suhteessa maakuntaan. 14. Kenelle eläkeperusteiset maksut kuuluvat? Tämä on sopimusasia, joka kirjataan lopulliseen päätöksentekoon tuleviin asiakirjoihin. 15. Rajoituslaki tulee voimaan , miten tämä vaikuttaa meneillään olevan seudullisen päihde- ja mielenterveystyön suunnitteluun/päätöksiin tai muihin vastaaviin vielä keskeneräisiin selvityksiin?

5 Seudullinen päihde- ja mielenterveyspalvelujen suunnittelutyö jatkuu laajennetun Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin toimesta vuoden 2018 alusta päihde- ja mielenterveyspalvelut siirtyvät Lapin maakunnan mielenterveys- ja päihdeyksikköön.