MINTTUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA RYHMÄN VISIO, TOIMINTA-AJATUS JA ARVOPOHJA

Transkriptio

1 MINTTUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA MINTTUJEN RYHMÄ Minttujen ryhmä on 21 paikkainen kokopäiväryhmä. Tällä toimintakaudella osa lapsista on alle 3-vuotiaita, jolloin ryhmäkoko on vastaavasti pienempi. Nyt syyskuussa lapsia on 17. Alle 3- vuotiaita on 7; 2 tyttöä ja 5 poikaa, 3-4- vuotiaita lapsia on 10; tyttöjä 5 ja poikia 5. Ryhmässä työskentelee kaksi lastentarhanopettajaa ( toinen toimi niin, että sitä hoitaa kaksi osa-aikaista lastentarhanopettajaa vuoroviikoin) ja hoitaja. Lisäksi ryhmässä toimii kaksi henkilökohtaista avustajaa. Puhelinnumero ryhmään on Päiväkodin johtaja Thua Vanhanen / RYHMÄN VISIO, TOIMINTA-AJATUS JA ARVOPOHJA Tavoitteenamme on luoda Minttujen ryhmään lämminhenkinen ilmapiiri. Ryhmästä luodaan turvallinen syli, jossa lapsella on hyvä olla. Jokainen lapsi hyväksytään omana itsenään ja hänen erityistarpeensa otetaan huomioon. Lapsia havainnoidaan ja kasvua ja kehitystä tuetaan ikätason mukaisesti. 3. VARHAISKASVATUS MINTUISSA Minttujen ryhmässä painotetaan sosiaalisten taitojen ja kielenoppimisen merkitystä Tavoitteena ryhmässämme on leikkivä lapsi, joka arjen tilanteissa osaa ottaa muut huomioon. Harjoittelemme jakamista, vuoron odottamista, yhdessä olemista. Lapsi oppii katsoessaan toisten lasten leikkiä. Oma leikki ja mielikuvitus rikastuvat mallioppimisen kautta. Rinnakkaisleikkivaiheen jälkeen lapsi löytää vierestään toisen leikkivän lapsen ja yhteisleikki lasten välillä alkaa muodostua. Yhteiset leikit ovat vuorovaikutusta parhaimmillaan. Yhdessä leikkien puhutaan ja suunnitellaan leikkiä. Mielikuvitus, jota leikeissä tarvitaan, on elintärkeä taito, jota me kaikki tarvitsemme oman elämän suunnittelussa. Se on pohjana kielellisissä taidoissa, kun lapset sanoittavat tekemisiään; nyt tämä lähtee kauppaan.. minä laitan kahvia. Hyvät tavat tulevat ohjatuissa leikeissä käsitellyiksi; kun mennään leikkilääkäriin tai kauppaan, opetellaan kohteliaat tärkeät vuorovaikutussanat; päivää, kiitos, näkemiin. Tämän ikäiset lapset elävät vielä vahvasti minä - itse vaihetta. Ristiriitatilanteita tulee päivittäin. Niihin puututaan heti. Jokainen ristiriitatilanne on samalla oppimistilanne. Asia selvitetään lapsen tasolla niin, että molemmat osapuolet ymmärtävät, miten tilanteissa pitää toimia. Isompien kanssa käytetään myös draamaa oppimisen tukena.

2 Ryhmässämme kannustetaan lapsia omatoimisuuteen. Tämä toteutuu esimerkiksi siten, että lapsi korjaa omat jälkensä ja harjoittelee omatoimista pukemista. Huomioimme lapsen ikätason ja tuemme kehittymässä olevia taitoja. 4. OPPIMISEN JA KASVAMISEN TUKEMINEN Tuemme lapsen kokonaisvaltaista oppimista. Jokainen lapsi oppii omalla aikataulullaan ja omalla tavallaan.temperamentti ja kiinnostuksenkohteet ovat vaikuttavia tekijöitä yksittäisen lapsen oppimisen kohdalla. Oppimisympäristö ja kaverit ovat tärkeitä elementtejä uuden oppimiseen. Lapselle ominainen tapa oppia Leikki Minttujen toiminta perustuu leikkiin. Se on tärkeä osa päivittäistä toimintaamme. Havainnoimme ja tuemme leikkitaitojen kehittymistä. Aikuinen mahdollistaa monipuolisen leikin tuomalla välineitä ja osallistumalla leikkiin. Leikkitaitojen lisäksi leikki kehittää kielen ja ajattelun taitoja. Vuorovaikutus ja sosiaaliset taidot kehittyvät yhdessä leikkien. Liikunta Liikunta tukee lapsen kehitystä monipuolisesti. Mintut liikkuvat viikoittain metsäretkellä ja sisällä jumpaten. Hyödynnämme lähialueen liikuntamahdollisuuksia ( jäähalli, Salohalli). Päiväkodin piha, jossa on metsää, rinnettä ja vaihtelevat maastonmuodot, innostavat myös liikkumaan. Musiikki Musiikki eri muodoissaan toteutuu ryhmässämme lähes päivittäin. Musiikkituokioilla soitamme rytmisoittimilla, laulamme ja leikimme laululeikkejä. Taiteellinen kokeminen ja ilmaisu Kädentaitoja harjoitamme monipuolisesti. Piirustus- ja muovailutarvikkeet ovat jatkuvasti lasten saatavilla. Maalataan, liimataan, revitään paperia toimintahetkillä. Harjoittelemme saksien käyttöä ja oikeaa kynäotetta. Salaisen maan sadut ja tapahtumat ovat innoittajinamme sekä kädentaidoissa että mielikuviin ja tarinoihin eläytymisissä. Draamaa, ilmaisutaitoja käytämme myös arjessa esille tulevien tilanteiden harjoitteluun. Harjoittelemme esim. miten toimin, kun tulen kiusatuksi tai jos ei ole leikkikaveria, miten pääsen mukaan leikkiin. Luonnontiede ja matematiikka Matematiikkaa on kaikkialla. Leikeissä järjestelemme samanlaiset tavarat oikeille paikoille, rakentelemme eri muotoisilla palikoilla. Peleissä tulee lukumääriä ja lukujonoja. Palapelit kehittävät hahmottamista. Matematiikka on mukana arjen tilanteissa: Missä on toinen lapanen, sukan pari, otatko kokonaisen vai puolikkaan leivän, montako kauhallista puuroa jne. Laululeikit tukevat osaltaan matematiikan oppimista; kolme pientä ankkaa.. kolme sormea pystyssä, kaksi on paatissa soutajaa

3 käsitteet pari ja kaksi. Luonto ja ulkoleikit antavat myös oivat puitteet matematiikan oppimiseen. Vesileikit, hiekkaleikit, erimuotoiset luonnonmateriaalit. Luonnon havainnoinnin lisäksi opimme myös luonnonsuojelua; esim. oksia ei katkota ja sammalta ei saa turhaan potkia hajalle. Metsä on eläinten ja kasvien koti, siellä pitää käyttäytyä sen mukaisesti. 5. KIELEN MERKITYS Kielelliset harjoitteet ja keskittymiskyvyn harjaannuttaminen ovat arjessa mukana koko ajan. Ryhmässämme on useita lapsia, jotka hyötyvät kielellisten harjoitteiden painottamisesta. Keinoina käytämme päivittäisiä lukuhetkiä, riimittelyä, loruttelua ja lauluja. Suomen kieltä opetteleville lapsille pidämme tuokioita, joissa opettelemme arjen sanastoa ja käsitteitä. Alle 3- vuotiaat - asioiden nimeämistä, paljon toistoja, kuvia, esineitä oppimisen tukena - oppimistilanteet arjessa; ruokailu, pukeminen, WC, leikkihetket - lorut, kuvakirjat 3-5 vuotiaat - tuetaan omaa ajattelua keskustellen, kysellen, arjen tilanteissa ja toiminnoissa - sadut, lorut - saduttaminen 4. RYHMÄN TEEMA Tämän vuoden teema on Salainen maa, jonka puitteissa viemme teemaa eteenpäin yhdessä lasten kanssa. Tutkimme metsän ihmeitä, kuvittelemme, havainnoimme, eläydymme, seikkailemme. 5. ERITYINEN TUKI Erityisen tuen tarve otetaan esille vanhempien kanssa ja yhdessä etsitään lapsen ja koko perheen kannalta paras mahdollinen tukimuoto. Päiväkodissamme työskentelee erityislastentarhanopettaja, joka konsultoi ja vierailee ryhmässämme tarvittaessa. 6. KASVATUSKUMPPANUUS VANHEMPIEN KANSSA Ryhmässämme toteutetaan hoito- ja kasvatuskeskustelut kerran/kaksi kertaa vuodessa. Pohjana keskusteluille on hoito- ja kasvatussopimus, joka päivitetään keskustelun yhteydessä.

4 Päivän kuulumiset vaihdetaan lasta tuotaessa tai haettaessa ja tarpeen mukaan järjestetään mahdollisuus rauhalliseen keskusteluhetkeen. Vanhempainilta järjestetään syksyllä. Tavoitteena on avoin, luottamuksellinen ja keskusteleva ilmapiiri. 7. VERKOSTOYHTEISTYÖ Teemme yhteistyötä konsultoivan erityislastentarhanopettajan, kasvatus- ja perheneuvolan, terapeuttien ja neuvolan kanssa. Yhteistyökumppaneina ovat myös seurakunta, liikuntatoimi ja kirjasto. 8. TOIMINNAN SUUNNITTELU, KEHITTÄMINEN, DOKUMENTOINTI JA ARVIOINTI Salon kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma ja Pahkavuoren pk:n varhaiskasvatussuunnitelma ovat meidän toimintaamme ohjaavat ja velvoittavat suunnitelmat. Minttujen ryhmän suunnitelma on laadittu pienen lapsen ja juuri tämän ryhmän tarpeita ajatellen. Suunnittelussa lähdemme lasten tarpeista ja kiinnostuksen kohteista. Olemme myös haastatelleet, mitä lapset toivovat : se vanha kissa nukkuu -> laululeikkejä piirtäminen ->kädentöitä leikkiä -> toimintamme perustuu leikkiin metsä -> metsäretket Tarkat viikoittaiset suunnitelmat laadimme viikkopalavereissa. Jokaiselle lapselle tehdään Hoito- ja kasvatussopimus yhdessä vanhempien kanssa. Siinä jokaiselle lapselle laaditaan kuluvalle toimintakaudelle henkilökohtaiset tavoitteet. Jokaisella lapsella on oma kasvun ja kehityksen kansio (portfolio), johon kerätään lasten töitä ja valokuvia kuluvalta toimintakaudelta. 4 vuotishavainnointikaavake täytetään ennen 4-v neuvolakäyntiä yhdessä lapsen perheen kanssa. Havainnointikaavake lähetetään päiväkodista neuvolaan. Toimintaamme arvioimme arjessa koko ajan. Havainnoimme yksittäisiä lapsia ja ryhmätilanteita ja kuuntelemme lapsilta ja vanhemmilta tulevaa palautetta. Viikoittain palaverissa pohdimme esille tulevia asioita asioita ja sovimme yhdessä toimintatavoista.

5