Lasten ajatuksia aikuisten alkoholin käytöstä Puheeksiotto materiaali neuvolaan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lasten ajatuksia aikuisten alkoholin käytöstä Puheeksiotto materiaali neuvolaan"

Transkriptio

1 Annakaisa Peltonen & Helena Timonen Lasten ajatuksia aikuisten alkoholin käytöstä Puheeksiotto materiaali neuvolaan Opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Terveydenhoitotyö Marraskuu 2007

2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Annakaisa Peltonen & Helena Timonen Koulutusohjelma ja suuntautuminen Hoitotyön koulutusohjelma, Terveydenhoitotyö Nimeke Lasten ajatuksia aikuisten alkoholin käytöstä. Puheeksi ottamisen materiaali neuvolaan. Tiivistelmä Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa ohjauslehtinen Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän neuvoloiden käyttöön. Lehtisen aiheena oli lasten ajatuksia aikuisten alkoholin käytöstä. Ohjauslehtisen tavoitteena edistää lasten ja perheiden hyvinvointia. Materiaali tuo esille lapsen äänen ja mielipiteen aikuisten alkoholin käytöstä. Lehtinen on suunnattu neuvolaikäisten lasten vanhemmille. Opinnäytetyön menetelmänä käytimme mukaillen Jokisen tuotekehitysprosessia. Tuotekehitysprosessiin kuuluu käynnistämis-, luonnostelu-, kehittämis- ja viimeistelyvaiheet. Näiden vaiheiden kautta valmistui ohjauslehtinen, joka on tallennettu tulostettavassa muodossa Cd-rom-muotoon. Ohjausmateriaalia voidaan käyttää neuvoissa alkoholiasioiden puhekeksiottamisen välineenä. Päihdeasioista puhuminen neuvoloissa on koettu hankalaksi ja lehtisen olisi tarkoitus helpottaa keskustelua. Lehtinen on tarkoitus jakaa ikävuositarkastusten yhteydessä terveydenhoitajan parhaaksi katsomalla käynnillä. Ohjausmateriaalin tarkoitus on herättää vanhempi miettimään alkoholin käyttöään ja sen vaikutusta lapseen. Asiasanat (avainsanat) Alkoholin vaikutukset, lastenneuvola, varhainen puheeksi ottaminen, tuotekehitysprosessi Sivumäärä Kieli URN 17 s. +liitteet 8 s. Suomi UNR:NBN:fi:mamkopinn Huomautus (huomautukset liitteistä) Ohjaavan opettajan nimi Tuula Okkonen Opinnäytetyön toimeksiantaja Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

3 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis Author(s) Annakaisa Peltonen & Helena Timonen Name of the bachelor's thesis Degree programme and option Degree programme in Nursing Public Health Nursing Children's thoughts on adults alcohol use. Material for child welfare clinic. Abstract The aim of this diploma was to produce a guidance leaflet for Itä-Savo hospital district federation of municipalities for child welfare clinic use. The subject for this leaflet was children's thoughts of adults alcohol use. The goal of this leaflet was to provide a tool for alcohol discussion between public health nurses and parents. Material brings out child`s voice and opinions about adults alcohol use. Leaflet is intended for those parents whose children are in child welfare clinic age. The method of our work was a product development process. We used reproducing product development process of Jokinen. Product development process includes phases like: start up, drafting, development, and finishing. The guidance leaflet was completed through those phases and is recorded for CD-ROM-form. Material can be used in child welfare clinics. Talking about alcohol is experienced difficult and this leaflet should easier that. Leaflet is purposed to give to parents in year checkups. Public health nurse can decide when she gives leaflet. The purpose of the guidance leaflet is to wake up parents to think of their alcohol use and it's effects to child. Subject headings, (keywords) Effect of alcohol, child welfare clinic, early talking, product development process Pages Language URN 17 p. + app. 8p. Remarks, notes on appendices Finnish UNR:NBN:fi:mamkopinn Tutor Tuula Okkonen Bachelor s thesis assigned by Itä-Savo hospital district federation of municipalities

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO ALKOHOLIN KÄYTTÖ JA VAIKUTUKSET PERHEEN MERKITYS LAPSELLE AIKUISTEN ALKOHOLIN KÄYTTÖ LAPSEN NÄKÖKULMASTA PUHEEKSI OTTAMINEN NEUVOLATYÖN TAVOITEEENA KEHITTÄMISTYÖN TARKOITUS JA TEHTÄVÄ KEHITTÄMISTYÖN TOTEUTUS TUOTEKEHITYS Käynnistäminen Luonnosteluvaihe Kehittäminen Viimeistely KEHITTÄMISTYÖN LUOTETTAVUUS JA EETTISYYS KEHITTÄMISTYÖN ARVIOINTI JA POHDINTA LÄHTEET LIITTEET... 19

5 1 JOHDANTO 1 Alkoholia juodaan eri syistä. Jotkut juovat rentoutuakseen, jotkut haluavat unohtaa arkipäivän murheet ja toisille alkoholin juominen on vain tapa. (Lolan Lindroos 2006.) Muutama saunakalja tai viinilasi rentouttaa ja saa aikaan mielihyvän tunteen (Salaspuro ym. 2003, 132). Pienet lapset eivät ymmärrä, miksi aikuiset käyttävät alkoholia. Se haisee ja maistuu pahalle ja saa ihmisen käyttäytymään kummallisesti. Lapset eivät tarvitse mukavan olon saamiseksi alkoholia, joten he myös yleensä suhtautuvat alkoholin käyttöön kielteisesti. (Peltoniemi 2005.) Alkoholin kohtuullisen käytön rajaa on hankala vetää. Aikuisten mielestä muutaman saunakaljan nauttiminen viikossa on kohtuukäyttöä, mutta lapsi voi olla täysin toista mieltä. Mitkään mittarit eivät kerro, mikä lapsen näkökulmasta on kohtuukäyttöä. Lapsille ei ole merkitystä kuinka paljon vanhempi juo vaan se, mitä juomisesta seuraa. Jo muutaman alkoholiannoksen nautittuaan aikuisen käytös saattaa muuttua ja se pelottaa lasta. (Mikä on kohtuus? 2007.) Sairaanhoitajakoulutukseen kuuluneessa opinnäytetyössä perehdyimme 3.luokkalaisten ajatuksiin humalasta ja alkoholin käytöstä. Lasten suhtautuminen alkoholin käyttöön oli kautta linjan hyvin negatiivista. Lapset kuitenkin liittivät alkoholin käytön kiinteästi aikuisten sosiaalisiin tilanteisiin. (Intke ym ) Vasta viime vuosina on alettu kiinnittää enemmän huomiota siihen, miten vähäinen juominen vaikuttaa lapseen. Aikaisemmat tutkimukset ja aineistot käsittelevät enemmän riskikäytön vaikutuksia. Edellisen työmme aikana vuonna 2007 käynnistyi muun muassa Suomen kasvatus- ja perheneuvontaliiton valtakunnallinen projekti Mieti missä seurassa humallut. Projektin tarkoituksena oli tuoda näkyväksi, miltä alkoholin käyttö näyttää pienen lapsen silmin katsottuna. Projektissa uutta oli se, että vähäisenkin alkoholin käytön vaikutukset nostettiin esille. Projektissa mukana olleen Itäpuiston mukaan jo vähäinenkin alkoholinkäyttö voi vaikuttaa haitallisesti lapsen turvallisuuden tunteeseen (Itäpuisto 2007)

6 2 Tarkoituksena oli valmistaa pieni lehtinen helpottamaan puheeksi ottoa neuvolakäyttöön. Lehtinen sisältää ajankohtaisia tutkimustuloksia ja lasten lausahduksia vanhempien alkoholin käyttöä koskien. Terveydenhoitajat jakavat lehtistä vanhemmille sopivaksi katsomallaan käynnillä. 2 ALKOHOLIN KÄYTTÖ JA VAIKUTUKSET Alkoholi on tupakan ja kofeiinin jälkeen maailman käytetyin päihde (Salaspuro ym. 2003, ). Alkoholin kulutus on Suomessa eurooppalaista keskitasoa, mutta näkyvin ongelma on suuri kertakulutus eli humalajuominen. Alkoholin kulutuksen ja haittojen välillä on suora yhteys. Mitä enemmän alkoholia juo sitä enemmän on haittoja. On arvioitu, että alkoholin suurkuluttajia eli henkilöitä joille alkoholin käyttö aiheuttaa terveysriskin on Suomessa (Alkoholiongelmaisen hoito 2007.) Farmakologisesti alkoholi luokitellaan lamaavaksi lääkeaineeksi. Alkoholi aiheuttaa sekä huumaavia, että mielihyvää tuottavia keskushermostovaikutuksia. Humalakäsitteellä tarkoitetaan alkoholin aikaansaamaa tilaa, joka vaikuttaa ihmisen mielentilaan, käyttäytymiseen ja suorituskykyyn. Muutokset johtuvat siitä, että hermosolujen toiminta muuttuu varsinkin keskushermostossa alkoholin vaikutuksesta. (Salaspuro ym. 2003, ) Humalan ilmenemiseen vaikuttaa ensisijaisesti verenalkoholipitoisuus eli juotu alkoholimäärä ja sen imeytyminen (kts. kuvio 1). Alkoholin vaikutuksista elimistön toimintoihin ja käyttäytymiseen tiedetään paljon, mutta sen huumaava ja addiktoiva puoli on tuntemattomampi. (Salaspuro ym. 2003, ) Yleensä tietyn toiminnan välittömät seuraukset vaikuttavat enemmän käyttäytymiseen kuin sen myöhemmät seuraukset. Näin on myös alkoholin käytön kohdalla. Myönteiset humalakokemukset vaikuttavat vahvemmin kuin seuraavan päivän krapula ellei asiaa aleta tarkemmin punnitsemaan. (Kertajuomisen vaikutukset: Humala 2007) Kun mietitään alkoholin vaikutusta käyttäytymiseen, suorituskykyyn ja mielentilaan on otettava huomioon, että jokaisessa on kysymys lukuisista keskushermoston säätelemistä toiminnoista. Alkoholi vaikuttaa samanaikaisesti kaikkialla hermostossa kuitenkin eri säätelymekanismien herkkyys alkoholin vaikutuksille voi vaihdella. Esime-

7 kiksi kipu- ja tasapainoaisti reagoivat herkemmin alkoholiin kuin näkö- ja kuuloaisti. (Salaspuro ym. 2003, 130.) 3 Vähäinen veren alkoholipitoisuus jolla tarkoitetaan tässä alle yhden promillen lukemaa, vaikuttaa suurimpaan osaan ihmisistä vilkastuttavasti. Tämä ilmenee mielialan kohoamisena, mielihyvän ja rentoutumisen tunteena, itsevarmuuden lisääntymisenä ja estoisuuden vähentymisenä. Se, miten merkitsevästi alkoholi häiritsee toimintojen suorittamista, riippuu toiminnon monimutkaisuudesta. Eli mitä useimman aistimen ja toiminnon yhteensovittamista keskushermostolta edellytetään. Tästä esimerkkinä ajoneuvon kuljettaminen, joka vaatii monen eri aistielimen ja toiminnon yhteensovittamista. (Salaspuro ym. 2003, 132.) ANNOKSIA PROMILLEMÄÄRÄ TUNTEMUKSIA KÄYTTÄYTYMINEN 1-2 0,2-0,4 kasvot punertuvat, rentoutuneisuutta, lämmön ja hyvänolon tunteita puheliaisuus, impulsiivisuus ja virhesuoritukset lisääntyvät 3-5 0,5-0,9 hyväntuulisuus lisääntyy arvostelu-, toiminta- ja päätöksentekokyky alkavat heiketä, samoin estot ja itsehillintä, reaktionopeus hidastuu ,0-1,9 aluksi innostuneisuutta ja tunteellisuutta, vähitellen lisääntyvää sekavuutta ja uneliaisuutta kömpelyyttä, estottomuutta, puhe alkaa sammaltaa, vihanpurkaukset mahdollisia ,0-2,9 kova humala hoipertelua, puhekyvyttömyyttä 17 3,0 sammuminen tajuttomuus Kuvio 1 Alkoholin vaikutus käyttäytymiseen. (Kuinka paljon on liian paljon 2006)

8 4 Alkoholin käytön määrälle on tehty erilaisia suosituksia joita kutsutaan riskirajoiksi. Riskirajalla tarkoitetaan sitä vuorokaudessa nautittua alkoholiannosta joka ei vielä merkittävästi lisää terveyshaittoja. Riskirajaa voidaan käyttää ohjearvona alkoholinkäytön vähentämiseen tähtäävässä neuvonnassa. Riskiraja ei kuitenkaan ole turvaraja humalajuominen saattaa aiheuttaa ongelmia vaikka kokonaiskulutus jäisikin ohjearvon alapuolelle. Suomessa riskirajaksi on ehdotettu 20 mg/vrk naisille ja 40mg/vrk miehille. (Alkoholiongelmaisen hoito 2007.) Suhtautuminen alkoholiin on perinteisesti ollut kulttuurisidonnaista. Alkoholiin suhtaudutaan joko myönteisesti tai kielteisesti tai jotain siltä väliltä. Uskonto on usein hyvin leimaava tekijä suhtautumisessa päihteisiin. Esimerkkinä tästä on juutalaisten hyvin pidättyvä suhde alkoholiin. Yleiset normit määrittävät suhtautumista alkoholiin: milloin juodaan, kuinka paljon ja missä seurassa. Teollistuneissa maissa alkoholi on vakiintunut osaksi juhlaperinnettä. Sosiaalinen yhteys alkoholin käyttöön on vahva. Alkoholin käyttö seurustelujuomana on hyväksyttyä. Yksin juomista pidetään yleensä ongelmallisena. (Salaspuro ym. 2003, 22 23). Alkoholin kohdalla yhteiskuntamme joutui nostamaan kädet pystyyn viimeksi luvun alussa, kun huomattiin, ettei kieltolaki kerta kaikkiaan toiminut. Emme mitenkään voi yhteiskunnassamme enää mennä taaksepäin. Alkoholikielteisyys ei edesauttaisi niiden alkoholistien asemaa tai toipumista eikä hidastaisi alkoholismin kehittymistä niissä yksilöissä, jotka omaavat sairauden kehitykselle tarvittavat elementit. Alkoholi on muodostunut erottamattomaksi osaksi päivittäistä urbaania elämää: jos lasta pyritään kasvattamaan ehdottomaan täysraittiuteen, hän saa lähes päivittäin eteensä runsaasti kasvatuksensa selkeästi kyseenalaistavia tilanteita ja kokemuksia. Runsasta alkoholin käyttöä ei voi siis torjua alkoholikielteisellä kasvatuksella, sillä se olisi miltei sama kuin maidon tuomitseminen siksi, että yhteiskunnassa esiintyy laktoosi-intoleranssia tai hunajan kieltäminen siksi, että jotkut ovat sille allergisia. (Gagarin 2002, 20 21).

9 3 PERHEEN MERKITYS LAPSELLE 5 Perhe on tärkein sosiaalinen ja tiedollinen viiteryhmä, joka toimii lapsen kokemusten välittäjänä ja suodattajana varhaislapsuudessa. Nykymuotoinen perhe on dynaaminen ja muuttuva systeemi joka muuttuu ja muuttaa jäseniään. Lapsen kehitys ei tapahdukaan erillään perheen kehityskulusta. Aikuisten tapaa toimia vanhempina ohjaavat omat kasvatuskokemukset ja emotionaalinen ja tiedollinen pätevyys. Leimansa antaa myös puolisoiden antama tuki ja lapsen persoonallisuus varsinkin tämän temperamentti. (Nurmi 2006, 64). Sosiaalinen kehitys tarkoittaa yksilön kehittymistä erilaisten ryhmien ja sosiaalisten yhteisöjen jäseneksi. Ihmisellä on synnynnäinen tarve liittyä muihin ihmisiin. Kehityksensä varhaisvaiheessa lapsi tarvitsee toista ihmistä niin fyysisesti, kuin psyykkisesti jotta hän säilyisi hengissä. (Kronqvist 2007, 36). Varhaiset kokemukset määrittävät lapsen hyvinvointia, hänen tulevaisuuttaan ja tärkeimpiä ihmissuhteita. Kaikki se, mitä lapsen kanssa tehdään ja koetaan vaikuttaa lapsen aivojen ja psyyken kehittymiseen. Turvallinen kiintymyssuhde antaa lapselle taidon rakastaa ja luottaa. Varhaisten kokemusten perusteella lapsi ennakoi vuorovaikutustilanteiden kulkua, osallistuu ja tulkitsee niitä. Kaikilla lapsilla on suuri tarve ja oikeus turvallisiin aikuissuhteisiin. Alkoholi vaikuttaa vanhemman käytökseen. Päihtyneenä vanhempi menettää herkkyytensä vastata lapsen tarpeisiin.(hyvän lapsuuden ytimessä 2007.) Ihminen kehittyy pienestä pitäen osana historiallista ja kulttuuritaustaa. Varhaisessa vaiheessa nämä asiat vaikuttavat lapseen epäsuorasti suodattuneina vanhempiensa kautta. Yhteisön ja vanhempiensa kautta lapsi sosiaalistuu ja sisäistää yhteisössään vallitsevat tiedot, tavat, normit ja arvot vähitellen.(kronqvist 2007, 36.) 4 AIKUISTEN ALKOHOLIN KÄYTTÖ LAPSEN NÄKÖKULMASTA Lasinen lapsuus projektin toimesta (1994) kerätyn aineiston mukaan joka kymmenes suomalainen oli kasvanut päihdeperheessä. Samana vuonna alkoholin keskikulutus asukasta kohden oli 6,6 litraa, jos mukaan lasketaan vielä tilastoimaton kulutus, luku nousee noin kymmeneen litraan. Aineisto kerättiin uudelleen vuoden 2004 aikana. Tulos oli hyvin samankaltainen. Alkoholin kulutus oli noussut litralla 7.6 litraan. Päihdeperheiden määrä oli pysynyt samana. Tutkimuksessa oli eroteltu päihdeperheet

10 6 ja perheet, joissa esiintyi liikakäyttöä. (Peltoniemi 2005.) Päihdeperheessä eläneille vanhempien liiallinen alkoholin käyttö tuottaa ongelmia lapsena tai aikuisena (Holmberg 2003). Liikakäyttöperheessä alkoholi ei aiheuttanut varsinaisia haittoja (Peltoniemi 2005). Suurin osa suomalasista lapsista ei elä päihdeperheissä (Peltoniemi 2005). Kuitenkin alkoholia käytetään jonkun verran lähes joka kodissa. Eniten alkoholia käytätetään nuorten ja keski-ikäisten parissa. Viimeksi kuluneen vuoden aikana vuotiaista miehistä 92 % ja naisista 91 % oli käyttänyt alkoholia. (Päihdetilastollinen vuosikirja 2006.) Naiset juovat alkoholia kotona keskimäärin joka kahdeksas päivä ja miehet useammin kuin kerran viikossa (Mustonen ym. 2006, 277). Suomalaislapset tietävät mitä humala on. Suurin osa ala-aste ikäisistä on nähnyt humalaisen ihmisen. Tuntemattoman ihmisen humalassa on nähnyt 54 prosenttia lapsista. Tutun aikuisen taas 28 prosenttia. Oman äitinsä humalassa oli nähnyt 11 prosenttia ja isänsä 24 prosenttia. (Kuulas Research Agency 2007.) Leena Valkosen (2006) tutkimuksessa selvitettiin 5-6 luokkalaisten ajatuksia hyvästä vanhemmasta. Lasten käsityksissä osa hyvää vanhemmuutta oli ihmisiksi eläminen ja vastuullinen aikuisuus. Tutkittavat nostivat yhdeksi tärkeimmäksi asiaksi vanhempien päihteettömyyden. Suurimmaksi osaksi lapset olivat hyvin ehdottomia alkoholin käytön, huumeiden ja tupakoinnin suhteen. Muutamissa kirjoituksissa vaatimus oli lievempi. Runsasta alkoholin käyttöä ei kuitenkaan sallittu. Juhlissa ja sosiaalisissa tilanteissa alkoholin käyttöä ei pidetty niin pahana. Lasten toivomus oli kuitenkin, ettei alkoholia käytettäisi koko päivää tai keskellä päivää. (Valkonen 2006, 52.) Tutkimuksen (2007) mukaan jopa 58 prosenttia ala-aste ikäisistä lapsista yhdistää spontaanisti alkoholin aikuisten juhliin. Tutkimukseen osallistuneista lapsista 45 prosenttia piti aikuisten juhlia lapsille sopimattomina. (Kuulas Research Agency 2007.) Pieni lapsi ei ymmärrä, miksi aikuiset käyttävät alkoholia. Jo muutaman alkoholiannoksen nautittuaan aikuisen käytös voi muuttua. Se ahdistaa ja pelottaa lasta. (Itäpuisto 2007.) Lapsille äidin alkoholin käyttö voi olla dramaattisempaa, koska useasti äiti huolehtii lapsista (Peltoniemi 2005). Alkoholin käytöstä on hyvä keskustella lasten kanssa, jottei se aiheuttaisi lapsilla pelkoa. Tämä saattaa herättää myös vanhemman ajattelemaan omaa alkoholinkäyttöään. (Itäpuisto 2007.)

11 7 5 PUHEEKSI OTTAMINEN NEUVOLATYÖN TAVOITEEENA Lastenneuvolatyön tavoitteena on lasten fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen terveyden sekä perheiden hyvinvoinnin paraneminen varsinkin erityistä tukea kaipaavissa perheissä. Yleisenä tavoitteena voidaankin pitää seuraavan sukupolven terveyden ja vanhemmuuden voimavarojen lisääntymistä. Neuvolatyön perimmäinen päämäärä on lapsen etu. Sen toteutuminen edellyttää varhaista puuttumista kaikkiin lapsen hyvinvointia uhkaaviin tekijöihin. Lapsen etua ajavat myös perhekeskeisen työotteen lisääntyminen ja vanhemmuuden tukeminen vahvistamalla erilaisin ohjaus-, opetus-, ja tukitoimin perheen voimavaroja. (Armanto ym. 2007, 113). Lastenneuvolan keskeisin työntekijä on terveydenhoitaja. Terveydenhoitaja tapaa lapsiperheet noin kertaa ennen lapsen kouluikää. Useat tapaamiset mahdollistavat hyvän yhteistyösuhteen syntymisen vanhempien kanssa ja se mahdollistaa tutustumisen perheen tilanteeseen. (Lastenneuvola lapsiperheiden tukena 2004, 32). Ammattitaitoisella terveydenhoitajalla on hyvät haastattelu- ja keskustelutaidot. Nämä taidot auttavat perheeseen tutustumisessa, tuen tarpeen huomaamisessa ja perheen tilanteeseen puutumisessa. Taitava haastattelija kunnioittaa asiakasta, muotoilee kysymykset taidokkaasti ja antaa vanhemmille vastausvaltuuden. Neuvolassa käytetään erilaisia lomakkeita keskustelun ja varhaisen puuttumisen helpottamiseksi. Lomakkeet ja lehtiset auttavat erityisesti nuorempia työntekijöitä pääsemään keskustelun alkuun. Näitä ovat muun muassa AUDIT-kysely ja mielialalomake. Lomakkeet voivat auttaa vanhempia tarkastelemaan elämäntilannettaan ja näin myös helpottaa asioiden puheeksi ottamista neuvolassa. Ne mahdollistavat myös varhaisen puuttumisen. (Lastenneuvola lapsiperheiden tukena 2004, 96 99). Varhaisen puuttumisen ja puheeksi oton tarkoituksena on tuoda ongelma näkyväksi. Motiivina tässä on huoli perheen tilanteesta. Huolesta kannattaa kertoa myös vanhemmille, koska se luultavammin auttaa asian eteenpäin viemisessä. (Kahdenkeskinen puheeksiotto 2004). Huolen kertominen perheelle vaatii työntekijältä ammattitaitoa ja rohkeutta. Hyvä ja luottamuksellinen yhteistyösuhde terveydenhoitajan ja perheen välillä auttaa huolen esille ottamisessa. (Lastenneuvola lapsiperheiden tukena 2004, 96 99).

12 8 Lapsen paras ei yleensä voi toteutua ilman vanhempia. Lapsen hyvinvointi ja kehitys riippuu perheen hyvinvoinnista, erityisesti vanhemmuuden laadusta ja parisuhteen tilasta. perhekeskeinen työote on laajenemassa kaikkialle terveydenhuoltoon, mutta sen toteutuminen vaati vielä paljon työtä ja vanhojen työtapojen kyseenalaistamista. Perhekeskeisyys terveydenhuollossa tarkoittaa sitä terveydenhuollossa, että perhettä pidetään itsensä asiantuntijana. Heidän näkökulmansa ohjaa toimintaa asiakassuhteessa (Koistinen ym. 2004, 17-18). 6 KEHITTÄMISTYÖN TARKOITUS JA TEHTÄVÄ Työn tarkoituksena on herättää vanhempia ymmärtämään alkoholin käytön vaikutuksia lapseen. Moni pienen lapsen vanhempi kuittaa alkoholin käyttönsä sillä, ettei lapsi sitä kuitenkaan ymmärrä, jos hänen fyysiset tarpeensa tyydytetään. Nykytutkimuksen valossa kuitenkin muutaman alkoholiannoksen nauttiminen vaikuttaa vanhemman käytökseen ja voi pelottaa lasta. Haluamme tuottaa puheeksiotto materiaalin, joka herättää vanhemmissa kysymyksiä vanhempaa syyllistämättä. Työn tehtävänä on tuottaa lehtinen, joka sisältää lasten ajatuksia aikuisten alkoholinkäytöstä. Uutta materiaalissamme on lapsen äänen esille nostaminen. Yleensä tällaiset materiaalit tehdään aikuiselta aikuiselle. Työssämme tukeudumme paljolti Suomen kasvatus- ja perheneuvontaliiton valtakunnalliseen projektiin Mieti missä seurassa humallut, joka on nostanut asian näkyvästi esille muun muassa radiomainoksin ja nettisivujen avulla. 7 KEHITTÄMISTYÖN TOTEUTUS Tiedonhankinnassa käytämme apuna edellistä opinnäytetyötämme ja sen pohjalta haemme myös uutta tietoa aiheeseen liittyen. Teoriatiedon pohjalta teemme lehtiseen tietoiskun vanhemmille neuvolaan. Vihkosen tekemisessä käytämme apuna soveltaen Jokisen (2001) tuotekehitysprosessia. Työn olisi tarkoitus olla valmis marraskuun 2007 loppuun mennessä. 8 TUOTEKEHITYS Tuotekehitys on toimintaa, jonka tavoitteena on parantaa jo olemassa olevaa tuotetta tai kehittää kokonaan uusi tuote. Aloittaessamme suunnitella tuotekehitystä tutustuimme kahteen tuotekehitysmalliin; Jokisen ja Jämsän & Mannisen. Vertailimme

13 9 näitä malleja. Jokisen tuotekehitys pitää sisällään neljä vaihetta. Näitä vaiheita ovat käynnistäminen, luonnostelu, kehittäminen ja viimeistely. (Jokinen 2001, 9-14). Jämsän ja Mannisen (2000) tuotekehitysprosessissa on viisi vaihetta. Ensin tulee tunnistaa ongelma tai kehittämistarve. Sitä seuraa ideointi ratkaisujen löytämiseksi, tuotteen luonnostelu ja kehittely ja lopuksi viimeistely. Vaiheesta toiseen siirtyminen ei tarkoita, että edellisen vaiheen tulisi olla loppunut. (Jämsä & Manninen 2000, 28). Molemmat tuotekehitysprosessit ovat hyvin samanlaisia, mutta valitsimme Jokisen mallin sen selkeyden vuoksi. Se sopii myös paremmin työhömme. 8.1 Käynnistäminen Tuotekehityksen ensimmäinen vaihe on käynnistämisvaihe. Uuden tuotteen kehittämisen edellytyksenä on, että tuotteelle on olemassa tarve ja toteuttamismahdollisuus. Tarpeen ja toteuttamismahdollisuuden huomaaminen voi tapahtua sattumalta tai systemaattisen haun tuloksena. Jos uuden tuotteen kehittämistarve on tullut sattumalta niin, se vaatii lisäksi tausta työtä ja selvittelyä tuotteen mahdollisuuksista. Uusien tuotteiden kehittäminen tulee siis olla systemaattista ja organisoitua.(jokinen 2001, ) Edellisen opinnäytetyömme (2007) tuloksia läpikäydessämme aloimme miettiä, tietävätkö vanhemmat ja kerrotaanko heille missään, että myös vähäinen alkoholin käyttö voi olla haitaksi lapsille. Pohdimme missä vaiheessa vanhempien kanssa voisi ottaa puheeksi alkoholinkäytön vaikutukset lapseen. Harkitsimme vanhempainiltoja alaasteelle aiheesta, koska edellisen tutkimuksen kohderyhmänä olivat 9. vuotiaat lapset. Pohdittuamme asiaa tulimme siihen tulokseen, että päihdeasiat tulisi ottaa mahdollisimman varhain esille. Tulevina terveydenhoitajina meitä tietysti kiinnostaa, tuodaanko neuvoloissa esille tätä asiaa ja miten se mahdollisesti tapahtuu. Aloimme pohtia neuvolan roolia perheiden päihdekasvattajana. Tulimme siihen tulokseen, että neuvoloissa keskitytään enemmän riskiryhmien tunnistamiseen. Oltuamme harjoittelussa neuvoloissa huomasimme, että alkoholiasiat otetaan puheeksi vain ensikäynneillä, jos silloinkaan. Mielestämme alkoholiasioista puhumista arastellaan neuvoloissa turhaan. Alkoholin käyttö nostetaan esille vasta sitten, kun siitä tulee lastensuojeluasia. Mielestämme vanhempia tulisi ohjeistaa myös vähäisen alkoholin käytön vaikutuksesta lapseen. Oletamme, etteivät vanhemmat tule ajatelleeksi muutaman alkoholiannoksen muuttavan vanhemman käytöstä lasta stressaavaksi. On totuttu ajattelemaan, että vain

14 10 alkoholismiksi laskettava alkoholinkäyttö vahingoittaa lasta. Todellisuudessa alkoholin määrällä ei ole niinkään vaikutusta. Sillä on merkitystä, mitä siitä seuraa. (Itäpuisto 2007.) Pohdittuamme neuvolan roolia päihdekasvattajana saimme idean materiaalin tuottamisesta lastenneuvolaan. Ohjausmateriaalin muotoa pohdittuamme päädyimme yksimieliseesti lehtiseen. Mielestämme asian esille tuomiseen ei ollut muuta järkevää vaihtoehtoa. Keskustelimme aiheesta paljon. Ongelmana oli se miten lehtinen olisi mahdollisimman ajatuksia herättävä. Ensin mietimme lehtisen sisältävän teoriatietoa aiheesta. Tulimme kuitenkin siihen tulokseen, että pelkkä teoriatieto tekisi lehtisestä liian laimean. Työmme idea oli kuitenkin olla huomiota herättävä. Mietimme mikä teksti lehtisestä herättävän ja erilaisen olemassa olevaan materiaaliin verrattuna. Totuus tulee lasten suusta - projektin www-sivuilla käytyämme heräsi ajatus lasten äänen tuomisesta esille. Sivuilla on lasten kommentteja koskien alkoholia ja humalaa. Tulimme siihen tulokseen, että lapsen sanoma saattaisi pysäyttää vanhemman. Päädyimme käyttämään lasten ajatuksia lehtisessämme. Tuoteideasta tulee laatia kehitysehdotus, joka sisältää tuotteen kuvauksen, sen tekniset ja taloudelliset vaatimukset, käytettävissä olevan kehityspanoksen ja aikataulun. Kehitysehdotus esitetään organisaation johdolle, joka lopulta tekee kehityspäätöksen. (Jokinen 2001, ) Parhaimman idean ollessa valittu, tulee organisaation johdon hyväksyä se. He tekevät lopullisen päätöksen, lähdetäänkö ideaa tuottamaan. Idean hyväksymiseen tarvitaan myös keksijän oma vakuuttuneisuus idean hyvyydestä ja toimivuudesta. (Jokinen 2001, ) Esitimme vapaamuotoisen idean Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tulosalueen johtajalle. Ehdotelmamme otettiin esille neuvolanterveydenhoitajien palaverissa. Terveydenhoitajat pitivät aihetta ajankohtaisena ja tärkeänä. Savonlinna perusterveydenhuolto kiinnostui tilaamaan työmme. Teimme tuotteesta kehitysehdotuksen (liite 1), jonka lähetimme hallintoylihoitajalle. Työmme käsittelee asiakkaille jaettavaa materiaalia ja siksi kehitysehdotuksemme tuli hyväksyä myös eettisessä lautakunnassa. kehitysehdotuksemme hyväksyttiin ja aloitimme tuotteen kehittämisen. 8.2 Luonnosteluvaihe

15 11 Luonnosteluvaiheessa etsitään monia vaihtoehtoisia ratkaisuluonnoksia kehitettävälle tuotteelle. Tässä vaiheessa luonnokset ovat vasta suuntaa antavia, eivät yksityiskohtaisia. Luonnostelu, päätöksenteko ja ongelman ratkaisu sisältävät samat työvaiheet. Vain painotukset ja yksityiskohdat eroavat hieman toisistaan. Luonnostelussa käytetään seuraavia työvaiheita; - asiatiedon hankinta ja ongelman analysointi - vaatimusten ja tavoitteiden laatiminen - ratkaisumallien etsiminen - ideoiden karsiminen ja arvostelu - lopullisen päätöksen tekeminen. Luonnosteluvaiheessa tarvitaan paljon tietoa kehitettävästä tuotteesta, jota kehityspäätös ei vielä yleensä sisällä. Tällöin luonnosteluvaihe aloitetaan ongelman analysoinnilla. Analysoinnissa käydään tarkoin läpi tuotekehityspäätös eli selvitetään ongelman ydin, tuotteen toiveet ja odotukset ja mahdolliset rajoitukset. (Jokinen 2001, ) Työmme lähtökohta oli alkoholikeskustelun aloittamisen vaikeus. Halusimme tuottaa puheeksiottamisen välineen neuvolaan, joka helpottaa alkoholiasian esille ottamista. Tuotteen toiveena on alkoholikeskustelun lisääntyminen. Liialliset kustannukset saattavat rajoittaa tuotteen valmistamista eli tuotteen liian vaikea saanti ja tuotantokustannukset. Esimerkiksi liian kalliin taittotavan tai kalliin paperin valitseminen Luonnostelu on myös hyvä selvittää asiakkaiden toiveet ja vastaavien tuotteiden heikot kohdat. (Jokinen 2001, ) Selvitimme käytännönjaksoilla onko neuvoloissa jaettavaa materiaalia koskien alkoholin käyttöä. Löysimme Alko-yhtiöiden tuottaman Lahti-projektiin kuuluvan vihkosen "Isä äiti ja alkoholi" (1995). Vihkosessa otettiin esille erilaisia aiheita alkoholia koskien mm: pitäisikö alkoholista puhua lapselle, mikä on jo liikaa ja alkoholin terveysriskit. Vihkonen ei vastaa tuotteellemme asetettuja vaatimuksia. Vihkonen sisälsi myös vanhentunutta tietoa lapsen suhtautumisesta vanhempiensa alkoholin käyttöön "Lapsen kannalta suurkulutus ei välttämättä ole ongelma. Jos perheen ihmissuhteet ovat kunnossa ja lapsi tuntee olonsa turvalliseksi, ei vanhempien alkoholin käyttö herätä aina lapsessa turhia pelkoja". Nykyään tiedetään, ettei asia ole näin (kts s.6).

16 12 Kun analyysi on tehty tuotteelle asetetaan vaatimukset ja tavoitteet. Tavoitteet tulee asettaa aina korkealla, jolloin valmiista tuotteesta saadaan mahdollisimman hyvälaatuinen ja toimiva. Tavoitteet ja vaatimukset voi jakaa kolmeen ryhmään: 1. Kiinteät vaatimukset: nämä tuotteen tulee ehdottomasti täyttää 2. Vähimmäisvaatimukset: nämä tavoitteen on saavutettava jollain lailla 3. Toivomukset: mahdollisuuksien mukaan Tuotteen analysoinnin ja tavoitteiden ja vaatimusten asettamisen jälkeen aletaan tuotteelle etsiä ratkaisumalleja. Aiemmat työvaiheet ovat luoneet tekijöille jo tietynlaisen mielikuvan, millainen valmis tuote tulisi olla. Se saattaa rajoittaa monien ratkaisujen syntymisen. Näin ollen tulee tehtävä yleistää ja unohtaa tässä vaiheessa tuotteelle asetetut tavoitteet ja vaatimukset. Tämä mahdollistaa monien ratkaisujen ideoinnin. Yleistämistä kannattaa kuitenkin rajata niin, ettei ongelman käsittely laajene liikaa. (Jokinen 2001, ) Tuotteemme kiinteät vaatimukset ovat: helppo tuotettavuus, helppo luettavuus ja ymmärrettävyys sekä pieni koko. Sisällöllisesti tuotteen tulee sisältää luotettavaa ja ajankohtaista tietoa. Tuotteen tulee olla helposti tuotettavissa, joka tarkoittaa pieniä kustannuksia ja tuotteen nopeaa valmistusta. Emme halua lehtisestä painettavaa versiota vaan tulostettavan. Tällöin tuotteen saatavuus ja käytettävyys on parempi. Tuotteen helppo luettavuus, ymmärrettävyys ja pieni koko mahdollistavat tuotteen paremman käyttöasteen. Haluamme, että vihkosemme tulisi todella luettua. Runsas sivumäärä ja pienellä fontilla, tiiviisti tehty teksti saattavat lannistaa lukijan jo alkumetreillä. Vähimmäisvaatimukset tuotteellemme ovat: puhuttelevuus ja houkuttelevuus sekä kiinnostavuus. Vaikka lehtinen jaettaisiinkin neuvolassa kaikille niin tuotteen kiinnostavuus lisäisi lukukertoja. Puhutteleva tuote saa lukijan ajattelemaan ja ehkä muuttamaan käsityksiään ja pohtimaan omaa alkoholin käyttöään. 8.3 Kehittäminen Luonnosteluvaiheen jälkeen kehitettävästä tuotteesta on saatu raakaversio. Kehittämisvaiheessa tätä raakaversiota ryhdytään suunnittelemaan yksityiskohtaisesti niin, että kehittelyn jälkeen idea voidaan tuottaa. Tässä vaiheessa ideasta poistetaan myös kaikki heikot kohdat. Tuoteidean kehittelyssä kannattaa ottaa aluksi huomioon sille

17 asetetut vaatimukset ja tavoitteet, joista tarkentuu tuleva tuote. Tällöin on ideaa helppo lähteä muokkaamaan yksityiskohtaisesti. (Jokinen 2001, ) 13 Kehittelyvaiheessa etsimme teoriatietoa tuotteeseemme, sekä lasten ajatuksia humalasta ja alkoholin käytöstä. Keräsimme aineistoa, josta poimimme tuotteeseemme sopivat osat. Valinnassa tärkein kriteeri oli aineiston puhuttelevuus. Kokosimme lasten lausahdukset edellisestä opinnäytetyöstämme (2007), Kasvatus- ja perheneuvontaliiton www-sivuilta totuus tulee lasten suusta sekä Leena Valkosen (2006) väitöskirjatyöstä. Jätimme teoriatiedon osuuden sisällössä tarkoituksella vähäiseksi, koska tarkoitus oli nostaa lapsen ääni kuuluviin. Teoriaosuudessa keskityimme vanhemmuuden ja alkoholinkäytön väliseen suhteeseen. Lasten lausahduksissa yhdistävä tekijä oli se, että lapsi, aikuinen ja alkoholi eivät sovi yhteen. Teoriaosuudet asettelimme lehtisen yläreunaan johdannoksi lasten lausahduksille. Halusimme tuoda esille kanavia joista voi saada lisätietoja aiheesta. Lisätiedoista löytyy www-sivuja ja kirjoja aiheeseen liittyen. Ulkoasun suunnittelussa tärkeintä oli helppous ja kiinnostavuus. Päädyimme tekemään lehtisestä kokoa A5. Etusivulle halusimme herättelevän kuvan aiheeseen sopien. Kuvassakin halusimme tuoda lapsen näkemyksen esille. Siksi pyysimme tuttavaperheen kahdeksan vuotiaan tytön piirtämään meille kuvan. Kysyimme lapsen vanhemmilta ja lapselta itseltään voiko kuvaa käyttää tuotteessa. Saimme luvan kuvan julkaisuun Lapsen vanhempien mielestä aihe oli kuitenkin sen verran arkaluontoinen, etteivät he halunneet lapsen nimeä näkyviin valmiiseen työhön. Ohjeeksi annoimme piirtää aiheesta lapsi ja alkoholi. Taiteellisesti lahjakas lapsi loi kuvan (liite 2) jonka tarkoitus on herättää ajattelemaan. Kuvan lisäksi valitsimme kanteen lapsen lausahduksen koskien aikuisten juhlintaa. Lehtisen sisällä oleva teksti on aseteltu löyhästi. Lausahdukset on sijoiteltu eri kohtiin sivulla. Tämä vähentää lehtisen oppikirjamaisuutta. Lisätieto-osuus on sijoitettu lehtisen takakanteen ja sen ryhmittely on systemaattinen. Fonttina sisällössä on Constantia ja fonttikokona 16 ja lisätiedoissa fonttina on Times New Roman ja fonttikokona 12. Kuvassa on lapsen suunnittelemat värit. Toivomuksenamme tuotteen tuleville käyttäjille on, että tuote tulostettaisiin värillisenä. Tuotetta ei myöskään mielellään tulostettaisi valkoiselle paperille vaan värilliselle. Emme kuitenkaan anna ohjeita värin valintaan. Tuotteen käyttäjä tekee lopulliset ratkaisut lehtisen värityksestä.

18 8.4 Viimeistely 14 Tuotekehityksen viimeinen vaihe on viimeistely. Viimeistelyvaiheessa tuote saatetaan valmiiseen, markkinoille menevään muotoon. (Jokinen 2001, 96.) Valmiin tuotteen poltamme cd-rom-muotoon josta sen voi tulostaa (liite 3-4). Cd-rom sisältää myös tulostusohjeen (liite5). 9 KEHITTÄMISTYÖN LUOTETTAVUUS JA EETTISYYS Työmme on tuotekehitystyö. Emme siis luo uutta tietoa vaan keräämme sitä ja luokittelemme sitä aiheeseemme sopivaksi. Työn luotettavuuteen ja eettisyyteen ei siis ole olemassa samanlaisia kriteerejä kuin kvalitatiivisessa tai kvantitatiivisessa tutkimuksessa. Työn arvoa lisää se, että se on syntynyt tarpeesta ja Savonlinnan perusterveydenhuolto on sen meiltä tilannut suunnitelmamme perusteella. Työmme suunnitelma arvioitiin eettisessä toimikunnassa. ennen työn aloittamista ja se todettiin toteuttamiskelpoiseksi Materiaalin luotettavuutta lisää se, että olemme käyttäneet vain uusimpia julkaisuja työmme teoriaosuudessa. Teoriatiedon alkuperä on aina ollut luotettavaa esimerkiksi tieteellisten yhteisöjen julkaisuja. Lehtisemme kannessa on lapsen piirtämä kuva. Kerroimme lapselle ja hänen vanhemmilleen työstämme ja pyysimme heiltä luvan käyttää kuvaa. Saimme luvan kuvan käyttöön lapselta ja vanhemmilta. 10 KEHITTÄMISTYÖN ARVIOINTI JA POHDINTA Koimme työmme aiheen tärkeäksi ja mielenkiintoiseksi. Aihe on tällä hetkellä erittäin ajankohtainen, koska totuus tulee lasten suusta-projekti, on tuonut lasten suhtautumisen aikuisten alkoholin käyttöön näkyväksi. Tämän kehittämistyön aihe nousi edellisen opinnäytetyön aikana (Intke ym. 2007). Halusimme tällä kertaa tehdä jotain konkreettista. Tulevina terveydenhoitajina halusimme luoda jotain, joka palvelee meitä tulevassa ammatissamme. Alkoholiasioiden puheeksi ottaminen on haasteellista ja halusimme luoda välineen helpottamaan tätä. Edellisen opinnäytetyön pohjalta oli helppo lähteä jatkamaan uuteen opinnäytetyöhön. Oli myös mukavaa aloittaa työ, johon oma kiinnostus oli herännyt jo aikaisemmin. Tämän työn aloittaminen tuntui alusta asti merkitykselliseltä.

19 Tiesimme mitä halusimme tehdä ja saimme työelämän tuen suunnitelmallemme. Oli hienoa huomata, että oma ideamme oli tarpeellinen. 15 Työprosessi oli paljon nopeampi, koska meillä oli kokemusta opinnäytetyön tekemisestä. Pystyimme keskittymään paremmin sisällön tuottamiseen, koska aikaa ei enää mennyt opinnäytetyön rakenteen miettimiseen. Yhteistyömme on sujunut erittäin hyvin. Näkemykset työn tekemisestä ovat olleet yhteneväiset ja työmoraali samanlainen. Edellisen työn aikana päihdeohjauksen kehittäminen tuli meille molemmille tärkeäksi tulevaisuuden haasteeksi. Lehtisen tekeminen on ollut mukavaa. Ainoa vaikeus on liittynyt tuotesuunnitteluprosessin saattamiseen kirjalliseen muotoon. Meillä kummallakaan ei ollut kokemusta tuotesuunnitteluprosessista ja sen erilaisista vaiheista. Eniten vaikeuksia aiheutti se, että meillä oli alusta asti hyvin tarkka visio siitä mitä halusimme saada aikaan. Tuotesuunnitteluprosessissa taas oli tärkeää ideoiden karsiminen ja hyvien ideoiden löytyminen. Tuotesuunnitteluprosessiin tutustuminen oli kuitenkin mielenkiintoista ja opimme paljon uutta Teoriaosuuden kokoaminen oli helppoa, koska meillä oli viitekehys jo edellisen työn pohjalta valmiina.. Suurimmat haasteet ovat liittyneet lehtisemme jakeluun. Mietimme asiaa monelta eri kannalta. Ensin olimme hyvin vakuuttuneita siitä, että lehtinen pitäisi olla jaettavana vain neuvolavastaanoton aulassa. Tällöin vanhempi olisi voinut tarttua lehtiseen itsenäisesti ja tutustua siihen vaikka kotona. Ajattelimme, että vanhempi voisi sen jälkeen ottaa asian oma-aloitteisesti puheeksi terveydenhoitajan kanssa. Tätä mielipidettä tuki ajatus siitä, ettei vanhempi kokisi itseään uhatuksi jos hän voisi itse tutustua aineistoon. Alkoholiasiat ovat hyvin herkkä puheenaihe ja niiden puheeksi ottaminen on aina oma haasteensa. Lopulta tulimme kuitenkin siihen tulokseen, että lehtinen pitää jakaa neuvolavastaanotolla. Pohdimme sitä tulisiko lehtinen muuten luettua ja uskaltaisiko vanhempi kuitenkaan ottaa asian itsenäisesti esille. Lehtiseen tulee vain suhtautua niin kuin kaikkiin muihinkin arkoihin asioihin. Vanhemmalle tulee kertoa, että lehtinen jaetaan kaikille vanhemmille, eikä se siis ole huomautus vanhemman omasta alkoholin käytöstä. Vanhempi on kuitenkin yleensä kiinnostunut lapsensa hyvinvoinnista ja asioista jotka siihen liittyvät. Olemme erittäin tyytyväisiä koko opinnäytetyöhön sekä syntyneeseen tuotteeseen. Uskomme, että siitä voisi olla hyötyä ja toivomme, että terveydenhoitajat myös käyttäisivät sitä hyödykseen. Itse uskomme, että lehtisen käyttökynnys ei ole kovin kor-

20 16 kea. Teoriatietoa hakiessamme löysimme paljon hyviä lähteitä joista meille tulee olemaan hyötyä työssämme terveydenhoitajina. Työn alkuvaiheessa meillä oli hyvin selkeä kuva lopullisesta tuotteesta eikä meidän tarvinnut paljoakaan muuttaa suunnitelmaamme. Tuotteesta tuli odotusten mukainen, ellei parempi.

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia.

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. Alkoholi Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. 1 Sisältö 3 4 8 9 11 12 14 Lukijalle Mitä alkoholi on? Alkoholi vaikuttaa ihmisiin eri tavalla Erilaisia tapoja käyttää alkoholia Alkoholi

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Päihdekyselyn koonti. Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen

Päihdekyselyn koonti. Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen Päihdekyselyn koonti Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen Pohjatietoa. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 102 henkilöä Kyselyyn vastasi LÄHI14S, DILO13S, DINU13S, LAPE14S, LANU15K,DIL13S, NUVAV14S Kysely

Lisätiedot

Audit koulutus ( Alcohol User Disorders Identification Test)

Audit koulutus ( Alcohol User Disorders Identification Test) Alkoholin puheeksi ottaminen Audit koulutus ( Alcohol User Disorders Identification Test) Yksilönvapauden ihanne, joka on liberaalin länsimaisen yhteiskunnanperusta, edellyttää toteutuakseen tietoa yksilön

Lisätiedot

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Taustatiedot: 1. Sukupuoli * Mies Nainen 2. Ikä * 0-15 v. 15-17 v. 18-30 v. 31-45 v. 46-60 v. yli 60 v. Ympäristö 3. Käytetäänkö Hämeenlinnassa ja seutukunnissa

Lisätiedot

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 1 Yli 65-vuotias ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 85 80 Mittari alkoholin käytön itsearviointiin 75 70 65 2 Tämän mittarin tarkoituksena on auttaa Sinua arvioimaan alkoholin käyttöäsi. Alkoholin käyttöä olisi

Lisätiedot

KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA

KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA Tie selväksi toimintamallin tausta Neljän ministeriön (LVM, OM, SM ja STM) liikenneturvallisuuspaketti vuonna 2007: Järjestetään kokeilu, jossa pyritään puuttumaan välittömästi

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

Suomi Juo: Muutokset suomalaisten juomatavoissa. Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL

Suomi Juo: Muutokset suomalaisten juomatavoissa. Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL Suomi Juo: Muutokset suomalaisten juomatavoissa Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL Suomi juo ; Pia Mäkelä, Heli Mustonen & Christoffer Tigerstedt (toim.) THL 2010 Perusteos alan

Lisätiedot

Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja

Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja Lyhyesti projektista: Folkhälsans Förbund on yhteistyössä TYKS:in ja Turun yliopiston tutkijoiden ja kliinikoiden kanssa kehittänyt raskausajan päiväkirjan jota on

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015. Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala

Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015. Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015 Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala Taustaa Hyvinvointiaatteen peruskivi on uskomus, että kun ihmisen perustarpeet tyydytetään ja hänelle

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

VÄHENNÄ VÄHÄSEN. Opas alkoholinkäytön vähentäjälle

VÄHENNÄ VÄHÄSEN. Opas alkoholinkäytön vähentäjälle 1 VÄHENNÄ VÄHÄSEN Opas alkoholinkäytön vähentäjälle SISÄLLYS Onko sinulla syytä muutokseen?... 3 Alkoholin ongelmakäytön muodot... 4 Tee tilannearvio... 5 Arvioi käyttämiäsi määriä annoksina... 6 Esimerkkejä

Lisätiedot

Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008. Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL

Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008. Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008 Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL Suomi juo ; Pia Mäkelä, Heli Mustonen & Christoffer Tigerstedt (toim.) Perusteos

Lisätiedot

Miten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko?

Miten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko? Miten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko? Juuri tänään Kohtaa sairaus nimeltä alkoholismi Riippuvuussairauden käsite Sairauden eteneminen ihmisen käytöksenä Tunnistamisen mahdollisuudet ja mahdottomuudet

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN JA PÄIHDEPALVELUIDEN ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ASIAKKUUDESTAAN JA NÄKEMYKSIÄ PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN.

LASTENSUOJELUN JA PÄIHDEPALVELUIDEN ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ASIAKKUUDESTAAN JA NÄKEMYKSIÄ PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN. LASTENSUOJELUN JA PÄIHDEPALVELUIDEN ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ASIAKKUUDESTAAN JA NÄKEMYKSIÄ PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN. AINEISTO Aineisto 6 vanhemman haastattelu 5 perheestä, joilla asiakkuus Empussa ja lastensuojelussa

Lisätiedot

TerveysInfo. Alkoholi : suurkulutuksen riskit Kortti on tarkoitettu itsearvioinnin apuvälineeksi.

TerveysInfo. Alkoholi : suurkulutuksen riskit Kortti on tarkoitettu itsearvioinnin apuvälineeksi. TerveysInfo Alkoholi : kohtuuden rajoilla Ohjelmassa seurataan alkoholin käyttöä viiden parikymppisen nuoren päivälliskutsujen yhteydessä. Samalla kun katsoja perehtyy erilaisiin alkoholin käyttötyyleihin,

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan. 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke

Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan. 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan näkökulmasta 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke Alustuksen runko Varhainen puuttuminen päivähoidossa Kasperin ja päivähoidon yhteistyö,

Lisätiedot

Orientaatio harjoitteluun miksi?

Orientaatio harjoitteluun miksi? Orientaatio harjoitteluun miksi? Merkittävä kansanterveydellinen teko on ottaa puheeksi päihde- ja mielenterveysasiat. Tavoite: Päihde- ja mielenterveysasiat tulevat osaksi kokonaisvaltaista toimintakyvyn

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen

Lisätiedot

Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan?

Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan? Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan? Mauri Aalto Dosentti, ylilääkäri Kansanterveyslaitos Miksi kysymys esitetään? On olemassa alkoholin käyttöä, johon ei liity riskiä tai riski on vähäinen Mini-intervention

Lisätiedot

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen ARVOKAS VANHUUS:MONINAISUUS NÄKYVÄKSI SEMINAARI 5.11.201, HELSINKI KÄÄNNÖS PUHEEVUOROSTA FRÉDÉRIC LAUSCHER, DIRECTOR OF THE BOARD ASSOCIATION

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Vähennä vähäsen. Opas alkoholinkäytön vähentäjälle

Vähennä vähäsen. Opas alkoholinkäytön vähentäjälle Vähennä vähäsen Opas alkoholinkäytön vähentäjälle 1 Sisältö Tee tilannearvio 4 Mittayksikkönä annos 6 Riskirajat 8 Vähentää vai lopettaa? 12 Kun haluat vähentää 16 Annospäiväkirja 18 Tämä opas on tarkoitettu

Lisätiedot

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus Opinnäytetyömme teoria pohjautuu laajaan 4- vuotistarkastukseen

Lisätiedot

ALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI

ALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI ALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI apulaisylilääkäri Sari Leinonen P-KSSK, riippuvuuspoliklinikka 25.4.2013 1 Alkoholi ja mielialan säätely yleisesti käytössä iloisen mielialan saavuttaminen harmituksen

Lisätiedot

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja

Lisätiedot

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!!

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!! PERHE JA PÄIHDEKASVATUS meille myös!!! Pohdinnan pohjaksi päihteistä Lapsen kanssa on hyvä keskustella päihteiden vaikutuksista niissä tilanteissa, joissa asia tulee luontevasti puheeksi. Tällainen tilanne

Lisätiedot

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Toivomme, että PRIDE-valmennuksen ensimmäinen tapaaminen vastasi odotuksiasi ja rohkaistuit jatkamaan pohdintojasi. PRIDE-kotitehtävien

Lisätiedot

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja

Lisätiedot

lasten seurassa 10 kysymystä alkoholinkäytöstä

lasten seurassa 10 kysymystä alkoholinkäytöstä lasten seurassa 10 kysymystä alkoholinkäytöstä Sisällys Lasten seurassa 3 10 visaista kysymystä ja tietoa pohdinnan tueksi Kuinka usein käytät? 4 Mitä on kohtuus? 5 Saako humaltua? 6 Voiko ottaa yhtään?

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

TURVATAIDOT PUHEEKSI

TURVATAIDOT PUHEEKSI TURVATAIDOT PUHEEKSI Haastattelulomake Tekijät: Neuvolan perhetyöntekijä Merja Häyrynen, kodinhoitaja Pirjo Wihinen, lastensuojelun perhetyöntekijät Päivi Hölttä- Vikki, Eija Luontama ja Piia Järvinen

Lisätiedot

Perhevalmennuksen kehittämisarviointi Rovaniemen Napero hankkeessa. Kristiina Tirroniemi

Perhevalmennuksen kehittämisarviointi Rovaniemen Napero hankkeessa. Kristiina Tirroniemi Perhevalmennuksen kehittämisarviointi Rovaniemen Napero hankkeessa Kristiina Tirroniemi Lähtökohdat Perhevalmennuksen kehittäminen Napero hankkeessa Sairaanhoitaja (YAMK) tutkinto, terveyden edistämisen

Lisätiedot

AUDIT JA HOITOONOHJAUS. Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki

AUDIT JA HOITOONOHJAUS. Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki AUDIT JA HOITOONOHJAUS Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki Mikä on AUDIT? Alcohol Use Disorders Identification Test AUDIT sai alkunsa 1980-luvulla, kun Maailman terveysjärjestö

Lisätiedot

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelusta Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelulain kokonaisuudistus tuli voimaan 1.1.2008 Kaikkien lasten kehityksen turvaaminen Ongelmien ehkäiseminen

Lisätiedot

Alkoholin vaikutukset lapsiperheessä tunnista ajoissa. Kirsimarja Raitasalo

Alkoholin vaikutukset lapsiperheessä tunnista ajoissa. Kirsimarja Raitasalo Alkoholin vaikutukset lapsiperheessä tunnista ajoissa Kirsimarja Raitasalo Esiteltävät tutkimukset 1. Juomatapatutkimus Väestökysely vuodesta 1968 alkaen kahdeksan vuoden välein 2. Lapsiperhekysely Väestökysely

Lisätiedot

Nuoret toivovat aikuisilta kohtuullista juomatapaa

Nuoret toivovat aikuisilta kohtuullista juomatapaa Nuoret toivovat aikuisilta kohtuullista juomatapaa Nuorten kysely 2011 Lasten seurassa -yhteistyöohjelma selvitti kesällä 2011 12 18-vuotiailta nuorilta näkemyksiä aikuisten alkoholinkäytöstä ja suomalaisesta

Lisätiedot

Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa

Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa Aluekoordinaattori Anne Heikkilä Etelä- Kymenlaakso anne.heikkila@kotka.fi 13.9.2011 pro gradu tutkimus aiheesta Tutkimus suoritettiin

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työyhteisöt ehkäisevän päihdetyön areenana Leena Hirvonen, TtM, erityisasiantuntija Työryhmä: Anne Kujasalo, Katrimaija Luurila, Marketta Kivistö Ehkäisevän päihdetyön toteutuminen

Lisätiedot

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy Pesutilanteet Vastustelu pesutilanteissa on aika yleistä Voi johtua pelosta Alapesu voi pelottaa, jos ihmistä on käytetty hyväksi seksuaalisesti tai hän on

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

Mentalisaatiokyvyn kehittyminen

Mentalisaatiokyvyn kehittyminen Mentalisaatiokyvyn kehittyminen RF kyky kehittyy vain vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa varhaiset ihmissuhteet myöhemmät ihmissuhteet terapiasuhde Lapsen mentalisaatiokyky voi kehittyä vain jos

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA Projektityöntekijä Sirpa Kumpuniemi Sateenvarjo-projekti Rovaniemi 4.2.2009 Taustaa Synnytyksen jälkeistä masennusta 10-15 % synnyttäneistä Vanhemman

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VARHAISESTA TUESTA 28.9.2011 1 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti ja theraplay-terapeutti kehittämispäällikkö, THL, lasten, nuorten ja perheiden osasto KEHITYKSEN

Lisätiedot

KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen

KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen 0 Hyvät tulevat vanhemmat, Raskaus ja vanhemmaksi tulo on yksi merkittävimpiä elämän siirtymävaiheita. Tulevan uuden roolin omaksuminen on molemmilla vanhemmilla

Lisätiedot

Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat

Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat Riskikäytön repaleiset rajat Päihdelääketieteen professori Kaija Seppä TaY ja TAYS 3.9.2011 27. Päihdetiedotusseminaari, Göteborg Luennon sisältö Miksi riskirajoja

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA Koulun/päiväkodin nimi: Opettaja: Osoite: Puhelin: lapsen kuva Lapsen nimi: Äidin nimi: Isän nimi: Kotipuhelin: Työpuhelin (äiti): (isä): Minun esikouluni, piirtänyt 2 Esiopetus

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

Päihteet lapsen silmin. mitä lapseni ajattelee, kun juon?

Päihteet lapsen silmin. mitä lapseni ajattelee, kun juon? Päihteet lapsen silmin mitä lapseni ajattelee, kun juon? Hei leikki-ikäisen äiti tai isä! Sinulla on pieni tyttö tai poika. Päivissä on vauhtia, kun elät hänen kanssaan. Saat olla mukana, kun lapsesi kasvaa

Lisätiedot

Lapsen ja kasvattajan välinen suhde:

Lapsen ja kasvattajan välinen suhde: Lapsen ja kasvattajan välinen suhde: Turvallinen päivähoidon aloitus ja oma hoitajuus -kehittäjäverkosto Tikkalan päiväkodissa 4.2.2010 Paula Korkalainen Pienet päivähoidossa huoli riittävästä turvallisuuden

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä TULOHAASTATTELU Nimi Nuoren nro Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä Tulohaastattelun tarkoituksena on nuoren mielipiteiden kuuleminen ja nuoren tilanteen laajempi

Lisätiedot

Valistuksella kulttuurista muutosta? Viisas vanhemmuus vastuullisuusohjelma. Maritta Iso-Aho, Alko Oy

Valistuksella kulttuurista muutosta? Viisas vanhemmuus vastuullisuusohjelma. Maritta Iso-Aho, Alko Oy Valistuksella kulttuurista muutosta? Viisas vanhemmuus vastuullisuusohjelma Maritta Iso-Aho, Alko Oy 20.10.2009 Viisas vanhemmuus Millaisen mallin annat lapselle? Ohjelman taustaa Vanhempien ja aikuisten

Lisätiedot

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena

Lisätiedot

Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana. RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman

Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana. RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman Esityksen sisältö Mielenterveyden ja hyvän elämän määrittelyä RAI-aineistojen esittely Hyvän elämän

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Kasvu äidiksi Nainen siirtyy vauvan myötä äitiystilaan (Stern) Pystynkö pitämään pienen

Lisätiedot

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta

Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta Pekka Puska Pääjohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta Karjalan Lääketiedepäivät Petroskoi 13.-14.6.2012 5.9.2012 Pekka Puska, pääjohtaja

Lisätiedot

Kansalaiset: Suomessa on liikaa sääntelyä ja määräyksiä

Kansalaiset: Suomessa on liikaa sääntelyä ja määräyksiä Kansalaiset: Suomessa on liikaa sääntelyä ja määräyksiä Valtaosa ( %) suomalaisista yhtyy väittämään, jonka mukaan Suomessa aivan liian monia asioita säädellään liian pikkutarkasti. Vain vajaa kuudesosa

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE. Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoituja tutkimusaineistoja

KYSELYLOMAKE. Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoituja tutkimusaineistoja 1 of 6 19.7.2011 8:46 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoituja tutkimusaineistoja FSD1257 Alkoholikysely 2002 FSD1280 Humalakokemukset 2002 FSD1281 Alkoholinkäyttö

Lisätiedot

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää

Lisätiedot

Humalan tällä puolella Alkoholikeskustelun uudet suunnat. Antti Maunu VTT, tutkija maunuan@gmail.com 0408325057

Humalan tällä puolella Alkoholikeskustelun uudet suunnat. Antti Maunu VTT, tutkija maunuan@gmail.com 0408325057 Humalan tällä puolella Alkoholikeskustelun uudet suunnat Antti Maunu VTT, tutkija maunuan@gmail.com 0408325057 Suomen suurimmat alkoholiongelmat Humalan ylikorostunut rooli puheessa ja itseymmärryksessä

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI&PERHE. - mahdollisuus. 12.11.2008 Kirsi-Marja. Iskandar, Kalliolan misyksikkö Kirsi-marja.iskandar@kalliola.fi

TOIMIVA LAPSI&PERHE. - mahdollisuus. 12.11.2008 Kirsi-Marja. Iskandar, Kalliolan misyksikkö Kirsi-marja.iskandar@kalliola.fi TOIMIVA LAPSI&PERHE Perheiden kansa työskentely - mahdollisuus tukea pärjäävyyttä. 12.11.2008 Kirsi-Marja Iskandar, Kalliolan setlementti, kehittämisyksikk misyksikkö Kirsi-marja.iskandar@kalliola.fi Mistä

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 Voimaperheet Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 LASTENPSYKIATRIAN TUTKIMUSKESKUS Cumulative incidence in 2010 (%) 900 000 14,0 800 000 12,9 700 000 12,0 600 000 10,0 500 000 8,0 12,3 ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

OPISKELIJOIDEN JUOMISEN IHANTEET JA TODELLISUUS. Antti Maunu

OPISKELIJOIDEN JUOMISEN IHANTEET JA TODELLISUUS. Antti Maunu OPISKELIJOIDEN JUOMISEN IHANTEET JA TODELLISUUS Antti Maunu Antti Maunu Helsingin yliopisto, sosiologia VTM 2002, väitöskirja yökerhoista nuorten kaupunkilaisaikuisten sosiaalisena areenana suuren muuton

Lisätiedot

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission Leaving Certificate 2011 Marking Scheme Finnish Higher Level VASTAUKSET I Tehtävä: Vastaa kaikkiin kysymyksiin. 1. Selitä omin sanoin seuraavat

Lisätiedot

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla

Lisätiedot

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 Voimaperheet Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 LASTENPSYKIATRIAN TUTKIMUSKESKUS LAPSUUDEN KÄYTÖSHÄIRIÖILLÄ USEIN HUONO ENNUSTE YHTEYDESSÄ AIKUISIÄSSÄ: psykiatrisiin häiriöihin rikollisuuteen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Mini-intervention hyvä käytäntö työterveyshuollossa Leena Hirvonen, erityisasiantuntija XVIII Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät, Tampere 12.10.11 Alkoholihaittojen hallinta

Lisätiedot

Lasten ja nuorten savuttomuuden tukeminen. Virpi Korhonen 30.11.2010

Lasten ja nuorten savuttomuuden tukeminen. Virpi Korhonen 30.11.2010 Lasten ja nuorten savuttomuuden tukeminen Virpi Korhonen 30.11.2010 Helpa Roihuvuori, 2010 Tupakoi päivittäin 47 % Tupakoi päivittäin oppilaitoksen alueella 37 % Tupakoi päivittäin oppilaitoksen läheisyydessä

Lisätiedot

Alkoholin käyttöön liittyviä mielipiteitä TNS Gallup Oy Sakari Nurmela

Alkoholin käyttöön liittyviä mielipiteitä TNS Gallup Oy Sakari Nurmela Alkoholin käyttöön liittyviä mielipiteitä TNS Gallup Oy Sakari Nurmela Johdanto Tässä raportissa esitetään yhteenveto tutkimuksesta, jossa selvitettiin kansalaisten alkoholin käyttöä ja kohtuullista juomista.

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

Stipendi - Vanhemman / huoltajan lomake

Stipendi - Vanhemman / huoltajan lomake Stipendi - Vanhemman / huoltajan lomake 1. Oppilaan (hakijan) nimi (sukunimi, etunimet) 2. Kenen idea vaihto-oppilaaksi lähteminen on? Oppilas itse Äiti Isä Joku muu, kuka 3. Onko vaihto-oppilaaksi lähtö

Lisätiedot

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? Yhteistyövanhemmuus Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? On tärkeää, että lapsi saa varmuuden siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Toisen vanhemman puuttuessa lapsen elämästä on

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa?

Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa? Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa? Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! -road show 5.6.2014, Mikkeli Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön koordinaattori Sari Ilvonen Porin kaupunki,

Lisätiedot

Alkoholin vaikutukset lapseen tunnista ajoissa. Mira Roine, kehitysjohtaja, A-klinikkasäätiö/Hämeen palvelualue

Alkoholin vaikutukset lapseen tunnista ajoissa. Mira Roine, kehitysjohtaja, A-klinikkasäätiö/Hämeen palvelualue Alkoholin vaikutukset lapseen tunnista ajoissa Mira Roine, kehitysjohtaja, A-klinikkasäätiö/Hämeen palvelualue Mira Roine, Kehitysjohtaja Kouvola 2.4.2014 1 Esityksen rakenne Yleisyys. Vanhempien liiallinen

Lisätiedot

Turvallista ja ystävällistä avustajapalvelua. Med Group Avustajapalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 2014

Turvallista ja ystävällistä avustajapalvelua. Med Group Avustajapalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 2014 Turvallista ja ystävällistä avustajapalvelua Med Group Avustajapalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 2014 Selfie Linnanmäen maailmanpyörässä kesällä 2014 1 Pääkirjoitus: Med Group ja avustajapalvelut uudistuvat

Lisätiedot