Pohjois-Karjalan TE-keskuksen yritysrahoitus ja sen linjauksia

Transkriptio

1 Pohjois-Karjalan TE-keskuksen yritysrahoitus ja sen linjauksia Linjauksen tavoitteena on pyrkiä parantamaan yritysten kehittämisrahoituksen vaikuttavuutta ja eri rahoituslähteiden sovitusta. Tavoitteena on pyrkiä myös siihen, että yritysten kehittämishankkeita voitaisiin rahoittaa eri rahoitusresurssein jatkuvassa hakuprosessissa koko vuoden ajan. Yritysten kehittämishankkeisiin pyritään löytämään mahdollisimman toimiva rahoitusjärjestelmä ja neuvontapalvelut. Hankkeista kannattaa aina käydä ennakkokeskustelu TE-keskuksen asiantuntijoiden kanssa. Näin hanketta voidaan vielä täsmentää, voidaan keskustella sen soveltuvuudesta voimassa oleviin linjauksiin ja osoittaa hanke suoraan oikeaan rahoituslähteeseen. Hankkeen ja yrityksen kehittämistyön pohjaksi edellytetään pääsääntöisesti liiketoimintasuunnitelmaa tai vastaavaa yrityksen kokonaisvaltaista kehityssuunnitelmaa. Liiketoimintasuunnitelman laatimisessa (LTS) on mahdollista saada asiantuntija- ja rahoitusapua tuotteistetun neuvontapalvelun tai Tekesin kautta. Hankkeen sisältö rahoitussuunnitelmineen, yrityksen tilinpäätöstiedot ja ennusteet edesauttavat jo ennakkokeskustelussa. Teknologian kehittämishankkeissa (t&k) ja uusien innovatiivisten yritysten hankkeissa kannattaa yhteys ottaa aluksi TE-keskuksen teknologia-asiantuntijoihin. Maaseuturahaston varoin rahoitetaan jatkossakin maatilojen yhteydessä tapahtuvan yritystoiminnan hankkeet. Lisäksi em. varoin voidaan rahoittaa myös Joensuun taajaman ulkopuolella toimivien mikroyritysten hankkeista erityisesti elintarvikejalostus-, puunjalostus-, matkailu-, hoiva- ja bioenergialan yritysten hankkeita, joissa tuotteiden tai palvelujen markkinat voivat olla myös usein paikallisia. Leader-varoin rahoitetaan maaseudun yritysten ja paikallistoimijoiden pieniä hankkeita. Pk-yritysten kehittämishankkeiden rahoitukseen voidaan käyttää yritysten kehittämisavustuksia jäljempänä selvitettyjen periaatteiden ja kriteereiden pohjalta. Finnvera Oyj:n rahoitus- ja takaustuotteet ovat myös käytettävissä yritysten rahoitus- ja vakuuskysymyksissä ja osaan sen rahoitus- ja takaustuotteista sisältyy tukea. Linjauksessa käydään läpi eri rahoituslähteisiin liittyviä periaatteita ja kriteereitä Yrityskoolla voi olla merkitystä rahoituksen lähteeseen, mitoitukseen ja ehtoihin. EU:n komission suositus selventää yrityskokomäärittelyä yksityiskohtaisesti. Suositus kokonaisuudessaan löytyy linkistä: Seuraavassa taulukossa on peruskriteerein esitetty yrityskokomäärittely: Mikroyritys Pieni Keskisuuri Suuri tt<10 henkilöä ja tt<50 henkilöä ja tt<250 henkilöä ja tt>250 henkilöä ja lv<2m tai lv<10m tai lv<50m tai lv>50 m tai tase<2 m tase<10 m tase<43 m tase>43m Pohjois-Karjalan TE-keskus, Kauppakatu 40 B, PL 8, JOENSUU, puh.* , faksi ,

2 Annex I = ensimmäisen asteen jalostustoiminta De minimis -sääntö = Yhdelle yritykselle myönnettävän vähämerkityksisen tuen kokonaismäärä ei saa olla yli euroa minkään kolmen verovuoden jakson aikana. Maanteiden tavarakuljetusten alalla toimivien yritysten osalta tämä enimmäismäärä ei saa olla yli euroa. Laskennassa huomioidaan kaikki eri viranomaisilta (esimerkiksi kunnat, maakuntien liitot, ministeriöt, ministeriöiden alaiset viranomaiset, esim. Finnvera Oyj, TE-keskukset ja Tekes) saatu tuki, jonka viranomainen on myöntänyt de minimis -ehtoisena. De minimis -tukea ei myönnetä maatalouden alkutuotannon, kalastuksen eikä vesiviljelyn alalla toimiville yrityksille. Viennin tukeminen on myös kiellettyä. Vientitueksi määritellään tuki, joka liittyy välittömästi vientimääriin, jakeluverkon perustamiseen ja toimintaan, tai muihin vientitoimintaan liittyviin juokseviin kustannuksiin. Tässä asiakirjassa käydään läpi linjauksia seuraavien rahoitusmuotojen osalta: A) Yritysten kehittämisavustukset B) Tekesin rahoitus yritysten tutkimus- ja kehittämishankkeisiin C) Maaseuturahaston ja Leader-avustukset D) Kalataloushankkeet E) Starttiraha ja palkkatuki F) Energiatuki G) Tuotteistetut asiantuntijapalvelut *** A. Valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun lain (1336/2006) nojalla myönnettävät yritysten kehittämisavustukset 1. Rahoituksen perusteet Uusi yritystukien myöntämistä säätelevä valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annettu laki (1336/2006) ja siihen liittyvä valtioneuvoston asetus (675/2007) tulivat voimaan Lisäksi tuen myöntämistä säädellään TEM:n vuosiohjeella, käsikirjalla, rahoitusnäkemyslinjauksilla ja muilla TEM:n ohjeistuksilla sekä TE-keskuksen tulossopimuksella. Pääosa Pohjois-Karjalan TE-keskuksen myöntämästä yritysrahoituksesta tulee Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoiteohjelman Itä-Suomen EAKR toimenpideohjelmasta Näin ollen rahoitettavien hankkeiden on käytännössä täytettävä em. lainsäädännön lisäksi myös EAKR-ohjelman ja sen seurantakomitean hyväksymät yleiset välttämättömät, hankevalintaa ohjaavat ja toimintalinjakohtaiset kriteerit sekä vuosittaisen maakunnan yhteistyöasiakirjan periaatteet. Em. kriteeristöön ja MYAK-asiakirjaan voi tutustua ohjelmaasiakirjoissa, jotka löytyvät osoitteesta: Hankkeiden tulee lisäksi toteuttaa maakunnallisia painotuksia, maakunnan yhteistyöasiakirjan painotuksia sekä muita mahdollisia maakunnan yhteistyöryhmän asettamia erityisiä kriteerejä. Myös näihin kriteeristöihin voi tutustua em. linkin kautta.

3 Maakuntaohjelma Pokat 2010 kokoaa maakuntaa kehittävät toimenpiteet. Linkki: 2. Kriteerit ja painopisteet Kehittämisavustuksilla pyritään edistämään pk-yritysten pitkäjänteistä ja suunnitelmallista käynnistymistä, kasvua, kehittymistä ja kansainvälistymistä painottamalla avustusten kohdentamista osaamisen kehittämishankkeisiin. Myös aineellisia käyttöomaisuusinvestointeja voidaan tukea osana yrityksen muuta kehittämisohjelmaa. Yrityksen kehittämisavustusta voidaan myöntää yrityksen pitkän aikavälin kilpailukykyä parantavaan hankkeeseen, jolla arvioidaan olevan merkittävä vaikutus yrityksen käynnistymiseen, kasvuun, teknologiaan, kansainvälistymiseen, tuottavuuteen tai liiketoimintaosaamiseen. Avustuksen myöntämistä puoltavana tekijänä pidetään myös hankkeen myönteisiä työllisyys-, ympäristö- ja tasaarvovaikutuksia. Yleisenä lähtökohtana kehittämisrahoitukselle on yrityksen kehittämis- ja kasvusuuntautuneisuus ja edellytykset kannattavaan liiketoimintaan. Erityisesti tuetaan yrityksiä, jotka ovat hakemassa kasvua maakunnan ulkopuolelta tai vientimarkkinoilta, jolloin edellytetään kansainvälistä kilpailukykyä. Tuettavan yrityksen toiminnalta edellytetään päätoimisuutta, että sitä harjoitetaan Pohjois-Karjalassa sijaitsevassa kiinteässä toimipaikassa ja että tuettava omaisuus tai oikeudet ovat sen omassa käytössä. Tukea myönnettäessä kiinnitetään erityisesti palvelualoilla huomiota toimialan kilpailutilanteeseen ja vältetään markkinoiden toimintaa vääristävien tukien myöntämistä. Kilpailutilannetta tarkastellaan asiayhteydestä riippuen paikallisten, alueellisten, maakunnallisten tai koko maan markkinoiden näkökulmasta ottaen huomioon kyseisen toimialan tarjonnan runsaus. Kilpailullisista syistä ei tueta yritystoimintaa, joka suuntautuu pääasiassa paikallisille markkinoille ja yksityiseen kulutukseen, ja jossa ei ole markkinapuutteita. Hankkeelta edellytetään lainsäädännössä, että se vaikuttaa merkittävästi yrityksen kasvuun, teknologiaan, kansainvälistymiseen, tuottavuuteen tai liiketoimintaosaamiseen. Myönnettävän tuen minimimäärälle ei ole asetettu rajaa, mutta myönnettävällä tuella tulee olla merkittävä vaikutus hankkeen toteuttamiseen. Jos voidaan arvioida hankkeen olevan suhteessa yrityksen liikevaihtoon, omaan pääomaan ja tulorahoitukseen niin pieni, että yritys pystyy toteuttamaan hankkeen vaivatta ilman tukea, tukea ei myönnetä. Hankkeen vaikuttavuutta mitataan mm. liikevaihdon, viennin ja työpaikkojen kasvulla. Rahoituksen riittävyyden turvaamiseksi yhdelle hankkeelle voidaan em. varoista myöntää yleensä enintään miljoonan euron tuki. Avustusta ei voida myöntää tämän lainsäädännön perusteella kalatalouteen, maatalouteen eikä metsätalouteen (näiden rahoittamisesta tietoa toisaalla tässä linjauksessa). Kaupan alalla voidaan rahoittaa investointeja vain ns. kyläkaupan rahoitusperiaatteiden mukaan. Liikenteen toimialan kuljetusväline- ja rakennusinvestointeja ei tueta. TE-keskuksen linjauksena hyvinvointialan yritysten rahoituksessa painotetaan osaamisen ja verkottumisen kehittämishankkeita. Runsaasti työpaikkoja luovia, uusia toimintamalleja luovien hyvinvointialan yritysten investointeja, joissa asiakkaat tulevat maakunnan ulkopuolelta (esim. matkailukeskukset), voidaan tukea. Alueelliseen kysyntään ja ns. perusturvaan kohdistuvien palvelujen hankkeita ei tueta investointien, ei myöskään toimitilojen osalta. Matkailualan rahoituksen pääpaino on innovatiivisissa ja alueen palveluja täydentävissä ohjelmapalveluyritysten käynnistys- ja kehityshankkeissa sekä matkailukeskusten palveluinfraa parantavissa hankkeissa. Matkailun majoitushankkeisiin suhtaudutaan pidättyvästi.

4 Matkailualueilla toimivien yhdistysten tai yhtiöiden pääasiassa jäsen- tai osakaskäyttöön tarkoitettuja hankkeita ei tueta. Maakunnan yhteistyöasiakirjassa on tukien painopiste pk-yritysten innovatiivisissa, kasvua ja kansainvälistymistä sekä verkostoitumista ja tietotekniikan hyväksikäyttöä edistävissä hankkeissa, joissa tuotteet ja palvelut ovat kansainvälisesti kilpailukykyisiä. Erityistä painoa halutaan yritysten innovaatiotoiminnan voimistamiseen. 3. Rahoitusmuodot 3.1 Pk-yritysten osaamisen kehittämisavustukset (EAKR+kansallinen) - uusien innovatiivisten yritysten tai yritysten, joiden tuotteiden ja palvelujen markkinat ovat kansalliset tai kansainväliset, perustamiseen tai perustamis- ja toimintaedellytysten selvittämiseen - uusien palvelujen/tuotteiden tai tuotantomenetelmien kehittämiseen ja käyttöönottoon - innovaatioiden ja tutkimustulosten kaupallistamiseen - tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan edistämiseen - kansainvälistymiseen; ulkomaisten messujen osalta yksikseen tukea myönnetään yritykselle vain kerran ja sen jälkeen vain laajemman kansainvälistymishankkeen osana - tietotekniikan hyödyntämiseen - yritysten kansainvälisen kilpailukyvyn, tuottavuuden, kasvun, teknologian ja verkostoitumisen kehittämiseen - tuki % hyväksyttävistä kustannuksista Innovatiivisen pienen yrityksen muut toimintamenot - Innovatiivisella yrityksellä tarkoitetaan yritystä, joka kehittää tai jatkojalostaa tuote- tai palveluideasta tai keksinnöstä kaupallisesti hyödynnettävän valmiin tuotteen, prosessin tai toimintatavan. - Innovatiiviselle pienelle yritykselle voidaan myöntää avustusta pääsääntöisesti 12 kk:n ja enintään 24 kk:n ajalle asiantuntija- ja muiden palveluiden käytöstä aiheutuviin menoihin sekä toimitilojen ja laitteiden vuokramenoihin Mikroyrityksen palkkamenot - Käynnistysavustusta (=palkkatuki) voidaan kohdentaa toimintaansa aloittaville mikroyrityksille pääsääntöisesti korkeintaan vuoden mittaisena. Tukea myönnetään hankkeen aikana 1-3 henkilön palkkaukseen. Tuki voidaan myöntää vain kohtuullisiksi katsottavien menojen osalta. Tukea ei myönnetä samanaikaisesti muun palkkoihin kohdistuvan julkisen tuen kanssa. Palkan sivukulut eivät ole tukikelpoisia. Palkkamenojen hyväksyminen tuen piiriin edellyttää myös laiteinvestointeja ja että hanke on toimialan, kilpailunäkökohtien ja muiden yleisten myöntämisedellytysten puolesta tuettavissa Avustus ensimmäisen työntekijän palkkamenoihin (kansallinen alueellisesti kiintiöimätön rahoitus) - yksin toimintaa harjoittavalle yrittäjälle ensimmäisen työntekijän palkkamenoihin toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen, jossa työaika on vähintään 25 tuntia viikossa - tukitaso 30 % ensimmäiset 12 kk ja 15 % seuraavat 12 kk Pk-yritysten investointien rahoitus (EAKR+kansallinen)

5 - yleisesti investointien rahoituksen edellytyksenä on yrityksen muu kansainvälistä kilpailukykyä ja tuottavuutta parantava kehittämisohjelma ja -suunnitelma (business plan, teknologia- tai kansainvälistymisstrategia, henkilöstön kehittämisohjelma jne.) - uusien innovatiivisten yritysten sekä kansallisille tai kansainvälisille markkinoille suuntaavien yritysten perustamis- ja teknologiainvestointeihin - teknologiainvestoinnit, joilla uudistetaan yrityksen teknologiaa, lisätään tietotekniikan hyödyntämistä ja parannetaan tuottavuutta - korvausinvestointeja ja ns. vuosi-investointeja sekä tavanomaisten tai yksittäisten koneiden tai laitteiden hankintaa ei tueta - yritysten omaan käyttöön tulevan uuden käyttöomaisuuden hankkimiseen tai pitkäaikaiseen vuokraamiseen (esim. leasing) - rakennusinvestoinneissa voidaan rahoituksen vaikuttavuus saavuttaa pääsääntöisesti pienten yritysten (alle 50 työntekijää) hankkeissa tai yritystoimintaa käynnistettäessä; rakennushankkeiden kustannusylityksiä ei tueta - aineettomina investointina tekniikan siirtoon liittyvien patenttioikeuksien, käyttölupien, tietotaidon ja patentoimattoman teknisen tietämyksen hankintaan - tuki-% 35 % aloittavien, 30 % pienten ja 20 % keskisuurten yritysten hankkeiden hyväksyttävistä kustannuksista; TEM:n vuosiohjeen 2008 perusteella tukea voidaan myöntää mikroyritysten ja sosiaalisten yritysten sekä Joensuun rakennemuutosalueen yritysten investointihankkeissa pääsääntöisesti enimmäisprosenttiosuuden mukaisesti 35 % mikroyritysten ja pienyritysten sekä 25 % keskisuurten yritysten hankkeissa - liikenteen toimialan muiden kuin kuljetusvälineiden ja rakennusten investoinneissa tuki-% 15 - kaivoshankkeita ja ns. kuntahalleja pk-yrityksille voidaan tukea pääasiallisesti kansallisen erityisrahoituksen kautta; edellytyksenä on, että tiloihin sijoittuva yritys täyttää kriteerit Kyläkaupan investoinnit (kansallinen alueellisesti kiintiöimätön rahoitus) - taajaan asutun alueen ulkopuolella sijaitsevan päivittäistavaroita myyvän kyläkaupan investointeihin, joilla parannetaan tai monipuolistetaan palveluja - em. kyläkaupoille, joiden päivittäistavaroiden vuosimyynti on alle kaksi miljoonaa euroa ja myyntipinta-ala vähemmän kuin 400 m 2 - tukitaso 40 % Suuryritysten investointien rahoitus - yritystukien myöntämisestä suuryritysten investointeihin säädetään valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiskehittämiseksi annetun lain 10 ja valtioneuvoston asetuksen 12 sekä ohjeistetaan työ- ja elinkeinoministeriön vuosiohjeessa - investointeja voidaan tukea, kun kyseessä on yrityksen kannalta merkittävä investointi uuteen toimintayksikköön, liiketoiminta-alueeseen, tuotteeseen, palveluun tai teknologiaan ja jos hankkeella on merkittävä vaikutus pk-yritysten toimintaedellytysten parantamiseen ja jos hanke on erityisen tärkeä alueen työllisyyden kannalta 4. Kuntahallit pk-yrityksille - kunnan tai sen omistaman kiinteistöyhtiön pk-yritykselle rakentaman ja vuokraaman toimitilan kustannuksiin voidaan myöntää %:n kehittämisavustus - yrityksen on maksettava kunnalle TE-keskuksen hyväksymä markkinaehtoinen vuokra ja tuotto (yleensä 12 kk euribor + 2 %) - edellytyksenä rahoitukselle on,että tiloihin sijoittuva yritys täyttää rahoituskriteerit ja rahoituksen vaikuttavuus hankkeessa on merkittävä -olemassa olevien tuotantotilojen hankinnan tukemiseen suhtaudutaan kielteisesti, ts. kiinteistökaupan tukemiseen suhtaudutaan pidättyvästi

6 - olemassa olevien tilojen muutostyöt tilojen hankkimisen jälkeen ovat laajennushankkeen yhteydessä pääsääntöisesti tuen piirissä 5. Kaivoshankkeet - rahoituslähteenä kansallinen erillisrahoitus (esim. työvoimapoliittinen rahoitus) - rahoitus kohdistuu lähinnä kaivoksen infrastruktuuri-investointeihin, kuten sähkölinjan kapasiteetin lisäys-, tie- ja ympäristöinvestointeihin sekä kaivostunneleihin (ei tutkimustunnelit) - tukitaso määräytyy TEM:n ohjeistuksen, yrityksen ja hankkeen koon ja vaikuttavuuden sekä määrärahojen perusteella *** B. Tekes: yritysten tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoitus Tekesin yritysrahoitus on tarkoitettu Suomessa toimiville, teknologiaansa, palveluitaan tai liiketoimintaansa kehittäville yrityksille tai yhteisöille. Tekes rahoittaa tietyn prosenttiosuuden kehitysprojektin hyväksyttävistä kustannuksista. Rahoitusvaihtoehtoja ovat avustus, laina tai niiden yhdistelmä. Projektin saama rahoitus riippuu projektin luonteesta ja yrityksen koosta. Pääosin avustusta saa tutkimuksellisiin ja haastaviin projekteihin, jotka luovat pohjaa tuotteiden ja palvelujen kehittämiselle. Avustusta saa myös projekteja valmisteleviin esiselvityksiin. Laina on tarkoitettu lähinnä projekteihin, joissa syntyy markkinoitava tuote tai palvelu. Rahoitustaso määräytyy projektin haastavuuden ja markkinavalmiutta edeltävän riskin perusteella. Perusrahoitustasot: Avustustasot 25 %, 35 %, 50 % ja 65 % Lainatasot 50 % ja 70 % Yhdistelmärahoitus A 25 % ja L 25 % 65 % avustus on tarkoitettu yritysten kansainvälisiin yhteishankkeisiin, joissa tutkimuksellisen työn osuus on merkittävä ja haastavuus vähintään kansallista tai kansainvälistä huipputasoa. Suurten yritysten rahoituksella tavoitellaan erityisesti huippuosaamisen kehittymistä Suomeen sekä osaamisen ja liiketoimintamahdollisuuksien leviämistä yhteistyöverkostoihin. Tekesin rahoitustuotteet uudistuvat vuoden 2008 aikana. Seuraavassa esiteltävät uudet tuotteet ovat vielä osittain pilotointivaiheessa ja muutoksia tuotteisiin saattaa tulla. Tekesin verkkosivuilla tullaan julkaisemaan tietoa kaikista rahoitustuotteista. Ennen hakemuksen jättämistä kannattaa keskustella TE-keskuksen Tekes-asiantuntijoiden kanssa. 1. De minimis-avustus pk-yrityksille Rahoitus enintään euroa, 50 % de minimis-ehtoisena Voidaan myöntää vain riittävän hyvässä taloudellisessa tilanteessa oleville pk-yrityksille De minimis-rahoituksella kannustetaan pk-yrityksiä innovaatiotoimintaan

7 Kokonaiskustannukset max euroa, rahoitus 50 % Yritykseltä edellytetään riittävää taloudellista tilaa Uusien tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen, tuotteistukseen, toiminnallisuuden osoittamiseen (proof-of-concept) ja muuhun pilotointiin sekä osaamisen hankkimiseen verkottumisen ja yhteistyön avulla Kohteena voi olla myös uuden liiketoiminnan käynnistämiseen, uusiin markkinoihin, kansainvälistymiseen sekä asiakastarpeiden kartoitukseen liittyvät riskiä rajaavat esiselvitykset. Rahoituksen tarkoituksena on kannustaa pk-yrityksiä innovaatiotoimintaan, uusien tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen, tuotteistukseen, proof-of-the-concept -tyyppiseen pilotointiin ja lisätä osaamista erityisesti verkottumisen ja yhteistyön avulla. Rahoituksen kohteena voivat olla myös uuden liiketoiminnan käynnistämiseen, uusiin markkinoihin, kansainvälistymiseen sekä asiakastarpeiden kartoitukseen liittyvät esiselvitykset. 2. Avustus asiantuntijapalveluiden hankintaan Rahoitetaan pk-yrityksen ulkopuolisin palveluin toteutettavia esiselvityksiä (ei omia kustannuksia) nopeuttamaan innovaation kaupallistamista tukemaan kansainvälistymistä vahvistamaan yrityksen kasvua ja kilpailukykyä nostamaan yrityksen osaamisen tasoa tarkastelemaan toimintaansa entistä laaja-alaisemmin Käynnistetty vuoden 2008 alussa de minimis -ehtoisena Rahoitus enintään euroa, 70 % Siirrytään myöhemmin t&k&i-puitteen mukaiseen rahoitukseen Rahoitus enintään euroa 75 % Hankittavien asiantuntijapalveluiden tulee kohdistua seuraaville alueille: Strategisen tason konsultointi Johtaminen, organisaation ja toiminnan suunnittelu, liiketoimintasuunnitelman laatiminen Kansainvälistyminen Viestintä ja markkinointi Juridiikka ja rahoitus ICT IPR Muotoilu Tutkimukseen perustuvat palvelut ja menetelmät Tieteellisen tutkimuksen kautta syntyneen asiantuntemuksen ja valmiiden tutkimustulosten hankkiminen yliopistoista ja korkeakouluista pk-yrityksiin innovaatiotoiminnan tueksi (teknologiansiirto) Innovaation jalostamisen vaatiman uuden infrastruktuurin tai uusien menetelmien käyttö (erikoistila, laboratorio, kenttäkoe, protovalmistus ) osana em. osaamisen siirtoa Merkittävä markkinatieto Markkinatutkimusten teettäminen (markkinaselvitykset vähintään kansallista tasoa)

8 Tietopankkien käyttö projektin aikana Kaupallistamisen spesifit palvelut Standardien käyttöä koskevat selvitykset Testaus- ja sertifiointipalvelut Innovaation markkinasovelluksiin liittyvät palvelut (kohdemarkkina-alueen tuoteoikeusselvitykset, käyttäjä- ja käytettävyysselvitykset, graafiseen ilmeeseen tai tuotemuotoiluun liittyvä suunnittelu Valmennus muutoksen vahvistamiseksi ja tiedon jalkauttamiseksi Strategian muutokseen liittyvä valmennus Innovaatiotoimintaa tukeva valmennus Kun julkinen tuki ostopalveluun on yli 50 % ja hankinnan arvo on yli euroa, on yrityksen noudatettava hankintalakia. Tukea voidaan myöntää vain EU-määritelmän mukaisille pkyrityksille. Yrityksen taloudellinen tilanne: ei verovelkoja eikä muita merkintöjä verovelkatodistuksessa; ns. puhtaat luottotiedot (ei maksuhäiriöitä). 3. Nuorten innovatiivisten yritysten rahoitus Oma hakemuslomake Otettu käyttöön esivaiheen osalta vuoden 2008 alussa Enintään euroa, 80 % Kustannuspohja rajattu Vaihe I Otetaan käyttöön 5/2008 mennessä Arviointipaneelin kytkeminen päätöksen Enintään euroa, 75 % Vaihe II Enintään euroa, 75 % Esivaiheen rahoitus Esivaiheessa rahoitetaan liiketoiminnan suunnitteluvaihetta, jolloin tavoitteena on nopeuttaa ja tehostaa kasvuhakuisen nuoren innovatiivisen yrityksen liiketoimintakonseptin kehitysprosessia tuomalla korkeatasoiset asiantuntija- ja tietopalvelut hakijan resursseiksi. Rahoitettavaksi valitaan sellaisia uusia ja innovatiivisia liiketoimintaideoita, joihin liittyy riittävän suuri liiketoimintapotentiaali yhdistettynä korkeatasoiseen osaamiseen tai teknologiaan ja joiden hyödyt eivät toteutuisi täysimääräisesti ilman Tekesin rahoitusta. Esivaiheessa rahoitetaan myös olemassa olevan liiketoimintasuunnitelman parantamiseksi tarvittavia lisäselvityksiä ja - kartoituksia. Rahoituksen tavoitteena on kannustaa yrityksiä kattavien liiketoimintasuunnitelmien laatimiseen sekä korkeatasoisten asiantuntija- ja tietopalveluiden käyttöön. Esivaiheen rahoituksella nuori innovatiivinen yritys voi teettää selvityksiä, joilla parannetaan uusien teknologia- tai osaamislähtöisten liiketoimintojen käynnistymis- ja kehittämisedellytyksiä. Rahoituksella tulee aikaansaada korkeatasoinen liiketoimintasuunnitelma tai liiketoimintasuunnitelman merkittävä parantuminen.

9 Vaiheen 1 rahoitus Vaiheen 1 rahoitusta voi hakea yritys, joka on toteuttanut edellä kuvatun esivaiheen onnistuneesti, tai yritys jolla on vastaavan tason liiketoimintasuunnitelma. Rahoituksen tavoitteena on nopeuttaa ja tehostaa kasvuhakuisen nuoren innovatiivisen yrityksen liiketoiminnan käynnistymistä ja kehittymistä. 1 vaiheen kustannuksiksi voidaan hyväksyä miltei kaikki vaiheen aikana syntyneet ja ennen tilitystä maksetut kustannukset, kunhan ne ovat kohtuullisia, tarkoituksenmukaisia sekä hyväksytyn projektisuunnitelman ja kustannusarvion mukaisia ja edistävät rahoituksen myöntöpäätöksessä tarkoitettujen tavoitteiden toteutumista. Myönnettävästä rahoituksesta tulee kohdistaa t&k-toimintaan vähintään 25 %:n osuus, mutta ensisijaisena tavoitteena on rahoituksen suuntaaminen liiketoiminnan eri osa-alueiden kehittämiseen kasvuvalmiuksien aikaansaamiseksi Vaiheen 2 rahoitus Vaiheen 2 rahoituksen edellytyksenä on 1-vaiheen tavoitteiden erinomainen saavuttaminen. Vaiheeseen 2 arvioidaan yltävän vuosittain kymmenkunta yritystä, joilla on erinomaiset edellytykset nopeaan kasvuun ja kansainvälistymiseen. Rahoituksen tavoitteena on nopeuttaa ja tehostaa yrityksen liiketoiminnan kehittymistä ja kansainvälistymistä. Kustannukset hyväksytään kuten vaiheessa 1. Rahoitusta voi saada 75 % hankkeelle hyväksyttävistä kustannuksista, enimmillään euroa. Rahoitus on avustusta ja/tai lainaa. Vaiheen 1 ja 2 rahoitus on yhteensä enintään miljoona euroa yritystä kohden. Hakeminen Rahoitusmuodon piiriin voivat hakeutua pienet, alle viisivuotiaat Suomeen rekisteröidyt yritykset, joilla on innovatiivinen, osaamis- tai teknologialähtöinen liikeidea sekä vakuuttavat suunnitelmat sen toteuttamiseen. Rahoituksessa lähdetään liikkeelle liikeidean muokkaamisesta liiketoimintasuunnitelmaksi tai jo olemassa olevan suunnitelman hiomisesta. Alkuvaiheessa rahoituksen tarkoituksena on varmistaa, että hakijayritys saa käyttöönsä riittävän korkeatasoiset asiantuntija- ja tietopalvelut. Rahoitettavaksi valitaan liiketoimintaideoita, joihin liittyy merkittävää liiketoimintapotentiaalia kansainvälisillä markkinoilla ja joiden hyödyt eivät toteutuisi täysimääräisesti ilman Tekesin rahoitusta. Kun liiketoimintasuunnitelma on hiottu kuntoon ja siirrytään varsinaiseen toteutukseen, on yrityksen panostettava merkittävästi tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan. Tutkimuksen ja kehittämisen kustannusten tulee olla vähintään 15 % yrityksen kaikista liiketoiminnan kuluista ja myönnetystä rahoituksesta vähintään 25 % on suunnattava t&k-toimintaan. Muita arvioinnissa painotettavia kriteerejä ovat erityisesti yrittäjien ja avainhenkilöiden sitoutuminen ja osaaminen. Rahoitukseen liittyy samanaikaisen muun julkisen rahoituksen rajoituksia. Uusi rahoitusmuoto on haettavissa Tekesin sähköisellä hakemuksella. ***

10 C. Maaseuturahaston mikroyritysrahoitus ml. Leader Rahoituksen perusteet Maaseuturahaston käyttöä ohjaavat kansalliset säädökset Laki maaseudun kehittämiseen myönnettävistä tuista 1443/2006 ( ja Valtioneuvoston asetus maaseudun yritystoiminnan tukemisesta 632/2007 ( Lisäksi Manner-Suomen maaseutuohjelma ( Suomen_maaseudun_kehittamisohjelma_ pdf), Pohjois-Karjalan maaseutuohjelma ja siihen liittyvät valintakriteerit ohjaavat ratkaisuja. Maaseuturahaston rahoitusta voidaan myöntää Joensuun keskusta-aluetta lukuun ottamatta Pohjois-Karjalan alueella toimiville (toimipaikka) mikroyrityksille de minimis -tukena. Tukitasot Investoinnit 35 %; de minimis annex I pk-yritykset % Kehittäminen 50 %; de minimis, 90 % / euroa alkuselvitys Käynnistäminen 50 %; de minimis (ei tukea yrittäjän omaan palkkaan) Annex I 35 %; max euroa/hanke Tavoitteet Maaseutuyritysten kehittämisrahoituksella pyritään edistämään yritystoiminnan monipuolistumista, yritysten omiin vahvuuksiin perustuvaa erikoistumista ja verkostoitumista sekä uusien yritysten ja työpaikkojen syntymistä erityisesti Pohjois-Karjalan maaseudulle. Tavoitteena on yritysten kannattavuuden ja tuottavuuden sekä liiketoimintaosaamisen ja kasvuedellytysten kehittäminen. Ensisijaiset painopisteet ja kriteerit rahoituksessa Rahoitusta suunnataan ensisijaisesti päätoimisille tai kehittämistoimenpiteiden toteuduttua päätoimisiksi ryhtyville yrityksille/yrittäjille kilpailukykyä ja tuottavuutta lisääviin investointeihin ja kehittämishankkeisiin. Uusien tuotteiden ja niiden tuotannon kehittämistä sekä innovaatioiden käyttöönottoa ja kaupallistamista tuetaan. Rahoituksella edistetään toimenpiteitä, joilla pyritään uusille ja yleensä paikallisia markkinoita laajemmille kauppa-alueille tai verkostoidutaan ja kehitetään yhteistyötä markkinoinnissa, tuotannossa tai tuotekehityksessä. Yritysten kehittämisrahoituksella kannustetaan ennen kaikkea yritysryhmähankkeiden käynnistämiseen klustereiden ja yritysverkostojen syntymiseksi yksittäisten hankkeiden sijaan sekä yritysten liiketoimintaosaamisen ja kokonaisvaltaisempien ja pitkäjänteisempien kehittämisohjelmien käynnistämiseen. Investointituella ei rahoiteta yritysten korvausluonteisia investointeja, vaan tavoitteena on oltava joko merkittävä tuotannon laajennus tai uuden tuotannon käynnistäminen. Kohteena yritysten toimitilainvestoinneissa ovat ensisijaisesti aloittavat ja elinkeinorakennetta monipuolistavat (uusi toimiala tai tuote, innovatiivinen toimintamalli, yhteistoimintakuvio tms.) yritykset.

11 Hoiva-, hyvinvointi- ja sosiaalipalvelujen toimitilojen rakentamista voidaan rahoittaa perustelluista syistä. Pääpaino on alan toimintamalleja uudistavien yritysten investoinneissa ja kehittämishankkeissa sekä palveluja paikallisia markkinoita laajemmalle tarjoavissa yrityksissä. Peruspalveluihin kuuluvien hyvinvointipalvelujen tukemista vältetään, jos toiminta perustuu yksinomaan tai pääsääntöisesti julkisia palveluja korvaamaan rakennettuun hankkeeseen. Matkailun rahoittamisessa pääpaino on maaseutumatkailun palvelujen kehittämisessä ja matkailupalvelutarjonnan monipuolistamisessa. Vuokrakiinteistön ostoa ei pääsääntöisesti tueta ja investoitaessa vuokrattaviin mökkeihin tavoitteena tulisi olla toimia vähintään 2-3 mökin laajuudessa. Rahoitusta myönnetään tarkoin harkitusti Käynnistysavustusta voidaan myöntää erityisistä syistä silloin kun esimerkiksi yritystoiminnan luonteen vuoksi tulot syntyvät pitkällä viiveellä suhteessa menoihin. Yrittäjän omaan palkkaan käynnistystukea ei voida maaseuturahastosta myöntää. Pääsääntöisesti tukea ei myönnetä mikroyritysten toimitilojen rakentamiseen varsinkaan Joensuun ympäristössä. Toimintaansa monipuolistavien maatilojen yhteydessä voidaan sijainti huomioiden tukea toimitilojen rakentamista. Myös Euroopan yhteisön perustamissopimuksen liitteen I mukaisten maataloustuotteiden ensimmäisen asteen jalostustoiminnan (nk. annex I) investoinnit ovat mahdollisia sijainnista riippumatta. Kiinteistön hankintaa rahoitetaan hyvin pidättyvästi ja erityisistä syistä, kuten olemassa olevan rakennuskannan hyödyntäminen uudessa yritystoiminnassa. Näin ollen esimerkiksi lomamökin osto mökin vuokrausta varten ei olisi pääsääntöisesti tuettavaa. Pääsääntöisesti rahoitusta ei myönnetä Julkisella tuella ei saa aiheuttaa markkinahäiriöitä eikä kilpailun vääristymistä, minkä vuoksi jotkut toimialat tai toiminnot on päätetty rajata pääsääntöisesti rahoituksen ulkopuolelle. Yrityksen korvausinvestointeja tai tavanomaista toimintaa ei myöskään rahoiteta. Vähittäiskaupan hankkeita ei tueta. Yritysten omat tilamyymälät tai tehdasmyymälät voivat olla tuen kohteena erityisesti silloin, jos liittyvät yrityksen muuhun kehittämiseen kuten investointiin tai markkinoinnin kehittämiseen. Maanrakennusta, perustajaurakointia tai muutakaan rakennusliiketoimintaa ei tueta. Kiinteistön jalostusta tai pelkästään vuokrauskäyttöön rakennettavia kiinteistöjä ei tueta (pl. mm. matkailuinvestoinnit kuten mökit) Kuljetus ja liikennöintialan sekä ajoneuvoinvestointien rahoituksesta pääsääntöisesti pidättäydytään: * henkilö- tai tavarakuljetuksiin käytettävää kuljetuskalustoa ei tueta * autojen hankintaa ei tueta, mahdollisesti varustelua (esim. huoltotoimintaa tai palvelutoimintaa harjoittava yritys) voidaan erityisistä syistä tukea * muut ajoneuvot: palvelutuotannossa tarvittavia ajoneuvoja (esim. mönkijät tai moottorikelkat matkailuyrityksessä) tuetaan vain erittäin harkitusti ja lähinnä aloittaville yrityksille tarvittavia ensivaiheen investointeja. Ei koskaan pelkästään vuokraustoimintaa varten hankittavia koneita tai laitteita. Koneurakointia ei rahoiteta pääsääntöisesti ollenkaan

12 * mikäli kuitenkin päätetään rahoittaa, niin kilpailutilanteeseen kiinnitetään erityistä huomiota, jolloin tukea myönnetään vain paikallisen palvelun puuttuessa esim. yksityisteiden aurausta tai kiinteistön hoitoa syvällä maaseudulla harjoittavalle yritykselle * ei tueta pääasiassa julkisiin hankintasopimuksiin perustuvaa urakointia * maisema- ja viherrakentamisurakointia harkinnan mukaan voidaan tukea Lisäksi säädöksillä (Vna 632/2007) on kokonaan rahoituksen ulkopuolelle suljettu tiettyjä investointikohteita. Leader-yritysrahoitus Leader- toimintaryhmien rahoitusta voidaan myöntää myös yritysten investointi- ja kehittämishankkeisiin toimintaryhmän hyväksytyn ohjelman mukaisesti. Pääpaino on aloittavissa ja itsensä työllistävissä yrittäjissä sekä ensisijaisesti paikallisilla markkinoilla toimivissa tai paikallisia palveluja tuottavissa yrityksissä. Myös käsityö- ja kulttuuriala sekä uudet yrittäjyyden mallit voivat olla Leader-rahoituksen kohteena. *** D. Kalatalousrahaston rahoitus Euroopan kalatalousrahastosta (EKTR) voidaan hakea tukea mm. vesiviljelyyn, sisävesikalastukseen, kalanjalostukseen, kalan tukkukauppaan, yleishyödyllisiin toimenpiteisiin sekä alueelliseen yhteistoimintaan. Kaikkien tuettavien hankkeiden tulee edistää elinkeinokalatalouden kehittämistä. Harkinnanvarainen tuki on pääsääntöisesti 30 % (yksityiset investoinnit) tai 10 % (muut kuin mikro, pienet ja keskisuuret yritykset). Jos TE-keskus hyväksyy tuen hakijan yritykselleen laatiman kehittämissuunnitelman, tuki voi olla 10 prosenttiyksikköä suurempi. Yleishyödyllisissä investoinneissa ja julkisissa kehittämishankkeissa tuen määrä on korkeampi ( %). *** E. Starttiraha ja palkkatuki Lainsäädäntö: Laki julkisesta työvoimapalvelusta 1295/2002, muutos 1050/2004. Valtioneuvoston asetus julkiseen työvoimapalveluun kuuluvista etuuksista 1346/2002, muutos 1404/2004). Yrittäjäksi ryhtyvä voi tietyin edellytyksin saada starttirahaa yritystoiminnan käynnistämiseen. Tuen tarkoituksena on turvata yrittäjän toimeentulo sinä aikana, jonka yritystoiminnan käynnistämisen ja vakiinnuttamisen arvioidaan kestävän. Starttirahaa voidaan myöntää työttömälle työnhakijalle tai palkkatyöstä, opiskelusta ja kotityöstä yrittäjäksi siirtyvälle. Starttiraha ei ole yritystuki vaan harkinnanvarainen tuki henkilöasiakkaalle. Tuen kesto voi olla enintään 18 kuukautta. Starttirahan myöntävät ja toimintaa linjaavat työvoimatoimistot. Työnantaja voi saada tietyin edellytyksin tukea palkkauskustannuksiin ottaessaan töihin työttömän työnhakijan. Palkkatuella järjestettävän työn tarkoituksena on parantaa työnhakijan ammattitaitoa, osaamista ja työmarkkina-asemaa sekä edistää pitkään työttömänä olleen pääsemistä avoimille markkinoille.

13 Tuen avulla työnantajalle kompensoidaan työhakijan osaamisvajetta ja se vaihtelee euroa kuukaudessa määrätyn ajan. Palkkatuen myöntää aina työvoimatoimisto. Lisätietoja saa työvoimatoimistoista. F. Energiatuki Energiatukea voidaan myöntää energian säästöä, energian käytön tehostamista ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä edistäviin investointi- ja kehittämishankkeisiin. Energiatukea voidaan myöntää yrityksille ja yhteisöille energiansäästöselvitykseen, jonka suorittaa hyväksytty asiantuntija. Näihin energiakatselmuksiin myönnettävä tuki voi olla enintään 40 % asiantuntijakustannuksista. Energian säästöä ja kotimaisten energialähteiden hyödyntämistä edistäviin investointeihin on myös mahdollista hakea tukea. Silloin tuen suuruus voi olla enintään 30 %. G. Tuotteistetut asiantuntijapalvelut TE-keskuksen asiantuntijapalveluiden periaatteena on, että yritys saa tarvitsemaansa ohjausta ja tukea toimintansa eri vaiheissa. Ennen konsultoinnin aloittamista yritys ja asiantuntija luovat yhteisen käsityksen yrityksen tämänhetkisestä kokonaistilanteesta ja sen edellyttämistä kehittämistoimenpiteistä. Kehittämispalvelujen toteuttajiksi TE-keskus on kilpailuttanut eri osaamis- ja toimialojen asiantuntijoita, jotka on valmennettu ohjelman toteuttamiseen. Tarjolla on seuraavia kehittämisohjelmia: Balanssi - Talouden ja rahoituksen kehittämisohjelma. DesignStart - Muotoilun ja graafisen viestinnän kehittämisohjelma. easkel - Tietotekniikka liiketoiminnassa -kehittämisohjelma. Globaali - Kansainvälistymisen kehittämisohjelma. Kunto - Liiketoiminnan kehittämisohjelma. Monitaito - Liiketoiminnan ja henkilöstön osaamisen kehittämisohjelma. Myyntiteho - Myynnin ja markkinoinnin kehittämisohjelma. PalveluTuotto - Palveluyritysten laadun ja tuottavuuden kehittämisohjelma. PK-LTS - Pk-yritysten liiketoimintasuunnitelman laatimisohjelma. ProStart - Yritysidean arviointi- ja kehittämisohjelma. TuoteStart- Tuote- ja palveluideoiden kehittämisohjelma. Tuotto+ - Tuotannollisten yritysten tuottavuuden kehittämisohjelma. VerkostoReittaus - Pk-yritysten verskostoitumiskyvyn arviointi- ja kehittämisohjelma. ViestinVaihto - Hallittuun sukupolvenvaihdokseen valmentava kehittämisohjelma. Yrityskohtainen konsultointi pk-yrityksille Ohjelmat löytyvät TE-keskuksen internet-sivuilta, suora linkki:

14 *** Hankkeista kannattaa aina käydä ennakkokeskustelu TE-keskuksen asiantuntijoiden kanssa. Näin hanketta voidaan vielä täsmentää, voidaan keskustella sen soveltuvuudesta voimassa oleviin linjauksiin ja osoittaa hanke suoraan oikeaan rahoituslähteeseen.