Bowlby, J. (1969). Attachment and loss. Vol. I: Attachment. Harmondsworth, UK: Penguin Books.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Bowlby, J. (1969). Attachment and loss. Vol. I: Attachment. Harmondsworth, UK: Penguin Books."

Transkriptio

1 LÄHTEET Asikainen, M. (2004). Miksi lapsen puhe ei suju? Duodecim, 120, Bakeman, R. & Adamson, L. B. (1984). Coordinating attention to people and objects in mother-infant and peer-infant interaction. Child Development, 55, Bartolotta, T. (2014). Child development. Teoksessa N. Capone & B. Shulman (toim.), Language development: Foundations, processes, and clinical applications (s ). Burlington, MA: Jones & Bartlett Learning. Beckwith, L., Rofga, A. & Sigman, M. (2002). Maternal sensitivity and attachment in atypical groups. Advances in Child Development and Behavior, 30, Bornstein, M. H., Hahn, C.-S. & Haynes, O. M. (2010). Social competence, externalizing, and internalizing behavioral adjustment from early childhood through early adolescence: Developmental cascades. Development and Psychopathology, 22, Bowlby, J. (1969). Attachment and loss. Vol. I: Attachment. Harmondsworth, UK: Penguin Books. Briggs-Gowan, M. & Carter, A. (2006). BITSEA. Brief Infant-Toddler Social Emotional Assessment. Examiner s manual. Boston: Yale University and the University of Massachusetts. Bruner, J. S. (1981). The social contex of language acquisition. Language and Communication, 1, Carpenter, M., Nagell, K. & Tomasello, M. (1998). Social cognition, joint attention, and communicative competence from 9 to 15 months of age. Monographs of the Society for Research in Child Development, 63(4, sarjanro 255). Carson, D., Klee, T., Perry, C. K., Muskina, G. & Donaghy, T. (1998). Comparisons of children with delayed and normal language at 24 month of age on measures of behavioral difficulties, social and cognitive development. Infant Mental Health Journal, 19, Claussen, A. H. & Crittenden, P. M. (2003). Maternal sensitivity. Teoksessa P. M. Crittenden & A. H. Claussen (toim.), The organization of attachment relationships (s ). Cambridge, UK: Cambridge University Press.

2 Fenson, L., Dale, P. S., Reznick, J. S., Bates, E., Thal, D. & Pethick, S. J. (1994). Variability in early communicative development. Monographs of the Society for Research in Child Development, 59(5, sarjanro 242). Haapsamo, H. (2012). A follow-up study of children s communicative development. Associations to social-emotional and behavioural problems and competences and experienced maternal stress. Väitöskirja. Oulun yliopisto. Acta Universitatis Ouluensis D1179. Hautamäki, A. (2001). Kiintymyssuhdeteoria teoria yksilön kiin(nit)tymisestä tärkeisiin toisiin ihmisiin, kiintymyssuhteen katkoksista ja merkityksestä kehitykselle. Teoksessa J. Sinkkonen & M. Kalland (toim.), Varhaiset ihmissuhteet ja niiden häiriintyminen (s ). Helsinki: WSOY. Horwitz, S. M., Irwin, J. R., Briggs-Gowan, M. J., Bosson Heenan, J. M., Mendoza, J. & Carter, A. S. (2003). Language delay in a community cohort of young children. Journal of American Academy of Child & Adolescent Psychiatry, 42, Kalland, M. (2006). Mentalisaatio, reflektiivinen kyky ja psykoanalyysi Peter Fonagyn ajattelussa. Teoksessa K. Mälkönen, P. Sammallahti, K. Sarpaneva & T. Sitolahti (toim.), Psykoanalyysin isät ja äidit. Teoreettisia näkökulmia (s ). Helsinki: Therapeia-säätiö. Keltikangas-Järvinen, L. (2012). Pienen lapsen sosiaalisuus. Helsinki: WSOY. Keltikangas-Järvinen, L. (2008). Temperamentti, stressi ja elämänhallinta. Helsinki: WSOY. Koren-Karie, N., Oppenheim, D., Dolev, S., Sher, E. & Etzion-Carasso, A. (2002). Mothers insightfulness regarding their infants internal experience: Relations with maternal sensitivity and infant attachment. Developmental Psychology, 38, Kunnari, S. & Savinainen-Makkonen (2012). Jokellus. Teoksessa S. Kunnari & T. Savinainen- Makkonen (toim.), Pienten sanat. Lasten äänteellinen kehitys (s ). Jyväskylä: PS-kustannus. Kunnari, S. & Välimaa, T. (2011). Lasten ymmärtävän sanaston arviointi kuvasanavarastotestillä. Teoksessa S. Stolt, M. Lehtihalmes, L. M. Heikkola & S. Kunnari (toim.), Lasten ja nuorten puheen ja kielen arviointi ja mittaaminen (s ). Helsinki: Puheen ja kielen tutkimuksen yhdistyksen julkaisuja 43.

3 Laakso, M.-L. (2014). Esikielellinen vuorovaikutus ja viestintä. Teoksessa T. Siiskonen, T. Aro, T. Ahonen & R. Ketonen (toim.), Joko se puhuu? Kielenkehityksen vaikeudet varhaislapsuudessa (4. uudistettu painos, s ). Jyväskylä: PS-kustannus. Laakso, M.-L. (2008). Hei katsopa tänne! äidin sensitiivisyys ja jaetun tarkkaavuuden hetket lapsen kielellisen kehityksen kontekstina. Teoksessa K. Launonen, A.-M. Korpijaakko-Huuhka & M. Lehtihalmes (toim.), Varhainen vuorovaikutus ja sen tutkiminen (s ). Puheen ja kielen tutkimuksen yhdistyksen julkaisuja 40. Helsinki: Puheen ja kielen tutkimuksen yhdistys. Laakso, M.-L., Eklund, K. & Poikkeus, A.-M. (2011). ESIKKO. Lapsen esikielellisen kommunikaation ja kielen ensikartoitus. Jyväskylä: Niilo Mäki Instituutti. Laakso, M.-L., Poikkeus, A.-M., Katajamäki, J. & Lyytinen, P. (1999). Early intentional communication as a predictor of language development in young toddlers. First Language, 19, Laalo, K. & Kunnari, S. (2012). Hoivakieli. Teoksessa S. Kunnari & T. Savinainen-Makkonen (toim.), Pienten sanat. Lasten äänteellinen kehitys (s ). Jyväskylä: PS-kustannus. Landry, S. H., Smith, K. E., Miller-Loncar, C. L. & Swank, P. R. (1997). Parent-infant/toddler relationship, home learning environment, and school readiness. School Psychology Review, 28, Launonen, K. (2007). Vuorovaikutus kehitys, riskit ja tukeminen kuntoutuksen keinoin. Helsinki: Kehitysvammaliitto. Lyytinen, P. (1999). Varhaisen kommunikaation ja kielen kehityksen arviointimenetelmä. Jyväskylä: Niilo Mäki Instituutti. Martin, N. A. & Brownell, R. (2010). Expressive One-Word Picture Vocabulary Test 4. Novato, CA: ATP Assessments. Martin, N. A. & Brownell, R. (2010). Receptive One-Word Picture Vocabulary Test 4. Novato, CA: ATP Assessments. McCrory, E., De Brito, S. A. & Viding, E. (2011). The impact of childhood maltreatment: A review of neurobiological and genetic factors. Frontiers in Psychiatry, 2, 48. doi: /fpsyt

4 Meins, E., Fernyhough, C., Fradley, E., & Tuckey, M. (2001). Rethinking maternal sensitivity: Mothers comments on infants mental processes predict security of attachment at 12 months. Journal of Child Psychology and Psychiatry, 42, Moilanen, I., Paavola, L. & Loukusa, S. (2011). Lasten psyykkisiä ja muita häiriötiloja, joihin voi liittyä pragmatiikan vaikeuksia. Teoksessa S. Loukusa & L. Paavola (toim.), Lapset kieltä käyttämässä. Pragmaattisten taitojen kehitys ja sen häiriöt (s ). Jyväskylä: PS-kustannus. Mäntymaa, M., Luoma, I., Puura, K. & Tamminen, T Tunteet, varhainen vuorovaikutus ja aivojen toiminnallinen kehitys. Duodecim, 119, Niemelä, E. (1998). Sosioemotionaalinen kehitys ja sen häiriöt. Opetusmateriaali 1. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Nieminen, P. (1991). Äidin ja lapsen kommunikaatio ja lapsen kielen omaksuminen. Tampereen yliopisto. Acta Universitatis Tamperensis A 323. Paavola, L. (2006). Maternal sensitive responsiveness, characteristics and relations to child early communicative and linguistic development. Oulun yliopisto. Acta Universitatis Ouluensis B73. Paavola, L. (2011). Varhaisten vuorovaikutus- ja kommunikointitaitojen kehitys. Teoksessa S. Loukusa & L. Paavola (toim.), Lapset kieltä käyttämässä. Pragmaattisten taitojen kehitys ja sen häiriöt (s ). Jyväskylä: PS-kustannus. Paavola, L. (2008). Äidin sensitiivisyys ja hoivapuheen piirteet. Teoksessa K. Launonen, A.-M. Korpijaakko-Huuhka & M. Lehtihalmes (toim.), Varhainen vuorovaikutus ja sen tutkiminen (s ). Puheen ja kielen tutkimuksen yhdistyksen julkaisuja 40. Helsinki: Puheen ja kielen tutkimuksen yhdistys. Pihko, H. (2013). Aivojen kehitys lapsuusvuosien aikana. Teoksessa S. Stolt, A.-M. Korpijaakko- Huuhka, S. Tarvainen & M. Lehtihalmes (toim.), Puhe, kieli ja aivot (s. 9 12). Puheen ja kielen tutkimuksen yhdistyksen julkaisuja 45. Helsinki: Puheen ja kielen tutkimuksen yhdistys. Pihko, H. (2012). Kehittyvät aivot joustavat. Duodecim, 128,

5 Poikkeus, A.-M., Aro, T. & Adenius-Jokivuori, M. (2014). Sosiaaliset taidot. Teoksessa T. Siiskonen, T. Aro, T. Ahonen & R. Ketonen (toim.), Joko se puhuu? Kielenkehityksen vaikeudet varhaislapsuudessa (4. uudistettu painos, s ). Jyväskylä: PS-kustannus. Rescorla, L., Ross G. L. & McClure, S. (2007). Language delay and behavioral/emotional problems in toddlers: Findings from two developmental clinics. Journal of Speech, Language, and Hearing Research, 50, Sinkkonen, J. (2003). Lapsen kiintymyssuhteen syntyminen ja sen häiriöt. Teoksessa P. Niemelä, P. Siltala & T. Tamminen (toim.), Äidin ja vauvan varhainen vuorovaikutus (s ). Helsinki: WSOY. Stern, D. (1985). Interpersonal world of the infant. A view from psychoanalysis and developmental psychology. New York: Basic Books. Tamis-LeMonda, C. S., Bornstein, M. H. & Baumwell, L. (2001). Maternal responsiveness and children s achievement of language milestones. Child Development, 72, Tomasello, M. (1999). The cultural origins of human cognition. Cambridge, MA: Harvard University Press. Tomasello, M. (2001). Perceiving intentions and learning words in the second year of life. Teoksessa M. Bowerman & S. C. Levinson (toim.), Language acquisition and conceptual development (s ). Cambridge, UK: Cambridge University Press. Tomasello, M. & Farrar, J. (1986). Joint attention and early language. Child Development, 57, Trainor, L. J., Austin, C. M. & Desjardins, R. N. (2000). Is infant-directed speech prosody a result of the vocal expression of emotion? Psychological Science, 11, Trevarthen, C. (1979). Communication and cooperation in early infancy: A description of primary intersubjectivity. Teoksessa M. Bullowa (toim.), Before speech: The beginning of interpersonal communication (s ). Cambridge, UK: Cambridge University Press. van der Aalsvoort, G. M. (2011). Early social development and schooling. Teoksessa S. Järvelä (toim.), Social and emotional aspects of learning (s ). Amsterdam, London: Elsevier.

6 Westby, C. (2014). Social-emotional bases of pragmatics and communication development. Teoksessa N. Capone & B. Shulman (toim.), Language development: Foundations, processes, and clinical applications (s ). Burlington, MA: Jones & Bartlett Learning. Zubrik, S. T., Taylor, C. L., Rice, M. L. & Slegers, D. W. (2007). Late language emergence at 24 months: An epidemiological study of prevalence, predictors, and covariates. Journal of Speech, Language, and Hearing Research, 50,

VARHAINEN VUOROVAIKUTUS. KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen

VARHAINEN VUOROVAIKUTUS. KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen VARHAINEN VUOROVAIKUTUS KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen Varhainen vuorovaikutus on jatkumo, joka alkaa jo raskausaikana ja

Lisätiedot

Maanantaiseminaari VARHAINEN SOSIOEMOTIONAALINEN KYVYKKYYS KIELELLISEN KEHITYKSEN SUUNTAAJANA

Maanantaiseminaari VARHAINEN SOSIOEMOTIONAALINEN KYVYKKYYS KIELELLISEN KEHITYKSEN SUUNTAAJANA VARHAINEN SOSIOEMOTIONAALINEN KYVYKKYYS KIELELLISEN KEHITYKSEN SUUNTAAJANA Leila Paavola-Ruotsalainen Tutkijatohtori Child Language Research Center () Lapsenkielen tutkimuskeskus (www.ouluclrc.fi) Johdanto

Lisätiedot

Kielen oppimisen perusta rakentuu vanhemman ja lapsen yhteistyöllä

Kielen oppimisen perusta rakentuu vanhemman ja lapsen yhteistyöllä lektiot Kielen oppimisen perusta rakentuu vanhemman ja lapsen yhteistyöllä LEILA PAAVOLA Väitöksenalkajaisesitelmä Oulun yliopistossa 13. lokakuuta 2006 Lapsen kielen ja puheen kehitys on epäilemättä hyvin

Lisätiedot

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE

Lisätiedot

SISÄKORVAISTUTETTA KÄYTTÄVIEN LASTEN VARHAINEN SANASTO: TUOTETUT SANAT JA VIITTOMAT. Taina Välimaa ja Sari Kunnari

SISÄKORVAISTUTETTA KÄYTTÄVIEN LASTEN VARHAINEN SANASTO: TUOTETUT SANAT JA VIITTOMAT. Taina Välimaa ja Sari Kunnari SISÄKORVAISTUTETTA KÄYTTÄVIEN LASTEN VARHAINEN SANASTO: TUOTETUT SANAT JA VIITTOMAT Taina Välimaa ja Sari Kunnari Aikaisempien tutkimusten mukaan sisäkorvaistutetta käyttävien lasten varhainen sanaston

Lisätiedot

ESIKIELELLISET TAIDOT JA SOSIOEMOTIONAALINEN KEHITYS 18 KUUKAUDEN IÄSSÄ SEKÄ NIIDEN YHTEYDET ESIKIELELLISIIN TAITOIHIN JA SANASTOON 24 KUUKAUDEN IÄSSÄ

ESIKIELELLISET TAIDOT JA SOSIOEMOTIONAALINEN KEHITYS 18 KUUKAUDEN IÄSSÄ SEKÄ NIIDEN YHTEYDET ESIKIELELLISIIN TAITOIHIN JA SANASTOON 24 KUUKAUDEN IÄSSÄ ESIKIELELLISET TAIDOT JA SOSIOEMOTIONAALINEN KEHITYS 18 KUUKAUDEN IÄSSÄ SEKÄ NIIDEN YHTEYDET ESIKIELELLISIIN TAITOIHIN JA SANASTOON 24 KUUKAUDEN IÄSSÄ Laura Ikonen Pro gradu -tutkielma Elokuu 2015 Oulun

Lisätiedot

Kielenkehityksen vaikeudet varhaislapsuudessa. Tiina Siiskonen KT, erityisopettaja

Kielenkehityksen vaikeudet varhaislapsuudessa. Tiina Siiskonen KT, erityisopettaja Kielenkehityksen vaikeudet varhaislapsuudessa Tiina Siiskonen KT, erityisopettaja Miten kielenkehityksen vaikeudet ilmenevät? Kielenkehityksen vaikeudet näkyvät kielen ymmärtämisessä ja tuottamisessa eri

Lisätiedot

PEDASENS- INTERVENTIOTUTKIMUS

PEDASENS- INTERVENTIOTUTKIMUS PEDASENS- INTERVENTIOTUTKIMUS Presentation Name / Firstname Lastname 28/10/2016 1 TUTKIMUSRYHMÄ PedaSens-interventiotutkimus on osa Helsingin yliopiston varhaiserityiskasvatuksen LASSO-tutkimushanketta,

Lisätiedot

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen (pro gradu työn)

Lisätiedot

VARHAISTEN KIELELLISTEN JA KOMMUNIKOINTITAITOJEN TAUSTATEKIJÄT

VARHAISTEN KIELELLISTEN JA KOMMUNIKOINTITAITOJEN TAUSTATEKIJÄT VARHAISTEN KIELELLISTEN JA KOMMUNIKOINTITAITOJEN TAUSTATEKIJÄT Anna Latvakoski Pro gradu -tutkielma Maaliskuu 2014 Oulun yliopisto Humanistinen tiedekunta Logopedia Anna Latvakoski Pro gradu -tutkielma,

Lisätiedot

Lukuvalmiuksien kehittyminen varhaislapsuudessa

Lukuvalmiuksien kehittyminen varhaislapsuudessa Lukuvalmiuksien kehittyminen varhaislapsuudessa Akatemiatutkija Minna Torppa (minna.p.torppa@jyu.fi) Luetaan yhdessä lapsen kanssa Koulutuspäivä, Aluehallintovirasto Joensuu 4.5.2018 JYU. Since 1863. 3.5.2018

Lisätiedot

Anneli Yliherva Lapsenkielen tutkimuskeskus, Logopedia Oulun yliopisto

Anneli Yliherva Lapsenkielen tutkimuskeskus, Logopedia Oulun yliopisto KIELELLISET TAIDOT NUORILLA Anneli Yliherva Lapsenkielen tutkimuskeskus, Logopedia Oulun yliopisto Child Language Research Center (CLRC) Lapsenkielen tutkimuskeskus (www.ouluclrc.fi) Kielen kehityksestä

Lisätiedot

Paula Leskinen. Pro gradu tutkielma Jyväskylän yliopisto Kasvatustieteiden laitos

Paula Leskinen. Pro gradu tutkielma Jyväskylän yliopisto Kasvatustieteiden laitos ÄIDIN VUOROVAIKUTUKSELLINEN KÄYTTÄYTYMINEN JA LAPSEN JAETUN TARKKAAVAISUUDEN TAIDOT LAPSEN VARHAISEN KIELELLISEN JA KOGNITIIVISEN KEHITYKSEN ENNUSTAJINA Paula Leskinen Pro gradu tutkielma Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

"NÄMÄ OVAT MINUN KAVEREITANI TÄMÄ ON MINUN RYHMÄNI!"

NÄMÄ OVAT MINUN KAVEREITANI TÄMÄ ON MINUN RYHMÄNI! "NÄMÄ OVAT MINUN KAVEREITANI TÄMÄ ON MINUN RYHMÄNI!" Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, lasten psykoterapeutti Erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet osasto, THL Tohtorikoulutettava, Varhaiserityiskasvatuksen

Lisätiedot

OPPIMINEN ja SEN TUKEMINEN Supporting learning for understanding

OPPIMINEN ja SEN TUKEMINEN Supporting learning for understanding OPPIMINEN ja SEN TUKEMINEN Supporting learning for understanding Vetäjät: Jonna Malmberg jonna.malmberg@oulu.fi Tutkimusryhmä: Oppimisen ja Koulutusteknologian Tutkimusyksikkö (LET) LET tutkii (1) Conceptual

Lisätiedot

HYVIN ENNENAIKAISENA / PIENIPAINOISENA SYNTYNEIDEN LASTEN VARHAISEN SANASTON KEHITYS KIRJALLISUUSKATSAUS

HYVIN ENNENAIKAISENA / PIENIPAINOISENA SYNTYNEIDEN LASTEN VARHAISEN SANASTON KEHITYS KIRJALLISUUSKATSAUS Puhe ja kieli, 33:1, 3 14 (2013) 3 HYVIN ENNENAIKAISENA / PIENIPAINOISENA SYNTYNEIDEN LASTEN VARHAISEN SANASTON KEHITYS KIRJALLISUUSKATSAUS Suvi Stolt, Suomen Akatemia ja Turun yliopisto Hyvin ennenaikaisena/pienipainoisena

Lisätiedot

LAPSELLE SUUNNATUN PUHEEN PIIRTEET JA NIIDEN YHTEYS SANASTON KEHITYKSEEN 24 JA 30 KUUKAUDEN IÄSSÄ

LAPSELLE SUUNNATUN PUHEEN PIIRTEET JA NIIDEN YHTEYS SANASTON KEHITYKSEEN 24 JA 30 KUUKAUDEN IÄSSÄ Puhe ja kieli, 37:1, 3 21 (2017) 3 LAPSELLE SUUNNATUN PUHEEN PIIRTEET JA NIIDEN YHTEYS SANASTON KEHITYKSEEN 24 JA 30 KUUKAUDEN IÄSSÄ Leila Paavola-Ruotsalainen, Humanistinen tiedekunta / Logopedian tutkimusyksikkö

Lisätiedot

ESIKIELELLISET TAIDOT 18 JA 24 KUUKAUDEN IÄSSÄ SEKÄ NIIDEN YHTEYDET SANASTOON 24, 30 JA 36 KUUKAUDEN IÄSSÄ

ESIKIELELLISET TAIDOT 18 JA 24 KUUKAUDEN IÄSSÄ SEKÄ NIIDEN YHTEYDET SANASTOON 24, 30 JA 36 KUUKAUDEN IÄSSÄ ESIKIELELLISET TAIDOT 18 JA 24 KUUKAUDEN IÄSSÄ SEKÄ NIIDEN YHTEYDET SANASTOON 24, 30 JA 36 KUUKAUDEN IÄSSÄ Sanna Keskitalo Pro gradu -tutkielma Maaliskuu 2017 Oulun yliopisto Humanistinen tiedekunta Logopedia

Lisätiedot

Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto

Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Mental health: a state of well-being (WHO) in which every individual realizes

Lisätiedot

VARHAINEN SOSIOEMOTIONAALINEN KEHITYS JA SEN YHTEYS SANASTON KEHITYKSEEN

VARHAINEN SOSIOEMOTIONAALINEN KEHITYS JA SEN YHTEYS SANASTON KEHITYKSEEN VARHAINEN SOSIOEMOTIONAALINEN KEHITYS JA SEN YHTEYS SANASTON KEHITYKSEEN Hanna Niskanen Pro gradu -tutkielma Tammikuu 2017 Oulun yliopisto Humanistinen tiedekunta Logopedia Hanna Niskanen Pro gradu -tutkielma,

Lisätiedot

NUORUUDEN PERHEYMPÄRISTÖ JA AIKUISUUDEN ELÄMÄÄN TYYTYVÄISYYS

NUORUUDEN PERHEYMPÄRISTÖ JA AIKUISUUDEN ELÄMÄÄN TYYTYVÄISYYS NUORUUDEN PERHEYMPÄRISTÖ JA AIKUISUUDEN ELÄMÄÄN TYYTYVÄISYYS Kasvatustieteen päivät Vaasassa 22.-23.11.2007 Liisa Martikainen Kasvatustieteiden laitos Jvyäskylän yliopisto liisa.martikainen@edu.jyu.fi

Lisätiedot

PSYKOLOGIA - PERUSOPINNOT 25 OP

PSYKOLOGIA - PERUSOPINNOT 25 OP 1 (5) PSYKOLOGIA - PERUSOPINNOT 25 OP Psykologian perusopintojaksot suoritettuaan opiskelijalla on perustiedot psykologian eri osa-alueilta: kehityspsykologiasta, persoonallisuudenpsykologiasta, kognitiivisesta

Lisätiedot

PSYKOLOGIN ROOLI KIELEN KEHITYKSEN HÄIRIÖISSÄ

PSYKOLOGIN ROOLI KIELEN KEHITYKSEN HÄIRIÖISSÄ MARJA LAASONEN Neuropsykologian erikoispsykologi, audiofoniatrinen päiväkeskus, foniatrian yksikkö, Vastuullinen tutkija, dosentti, käyttäytymistieteiden laitos, HY 26.3.2014 1 PSYKOLOGIN ROOLI KIELEN

Lisätiedot

LIST OF PUBLICATIONS. Suvi Stolt

LIST OF PUBLICATIONS. Suvi Stolt LIST OF PUBLICATIONS Suvi Stolt 1a. Articles in international refereed scientific journals In preparation: Stolt, S., Savini, S., Guarini, A., Caselli, M., Matomäki, J., Lapinleimu, H., Haataja, L., Lehtonen,

Lisätiedot

VUOROVAIKUTUS JA ILO LAPSEN TASAPAINOISEN KEHITYKSEN TUKENA

VUOROVAIKUTUS JA ILO LAPSEN TASAPAINOISEN KEHITYKSEN TUKENA VUOROVAIKUTUS JA ILO LAPSEN TASAPAINOISEN KEHITYKSEN TUKENA Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, lasten psykoterapeutti, Theraplay-terapeutti Erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet - yksikkö, THL MITÄ

Lisätiedot

Kielellinen erityisvaikeus seminaari Tampere 7.-8.9.2011 Marja-Leena Laakso Jyväskylän yliopisto

Kielellinen erityisvaikeus seminaari Tampere 7.-8.9.2011 Marja-Leena Laakso Jyväskylän yliopisto Kielellinen erityisvaikeus seminaari Tampere 7.-8.9.2011 Marja-Leena Laakso Jyväskylän yliopisto Esikko-julkaisu Laakso, M-L., Eklund, K. & Poikkeus, A-M. (2011). Esikko- Lapsen esikielellisen kommunikaation

Lisätiedot

LAPSEN SUOTUISAN, KEHITYKSEN TUKEMINEN

LAPSEN SUOTUISAN, KEHITYKSEN TUKEMINEN LAPSEN SUOTUISAN, YKSILÖLLISEN KEHITYKSEN TUKEMINEN Valtakunnalliset Neuvolapäivät 3.-4.11.2010 Lapsi ja perhe perheen funktio on persoonien reproduktio geneettinen kuolemattomuus aikuiseksi tulo vanhempien

Lisätiedot

LAPSEEN JA LÄHIYMPÄRISTÖÖN LIITTYVIEN TAUSTATEKIJÖIDEN YHTEYS SANASTON KEHITYKSEEN 24 JA 30 KUUKAUDEN IÄSSÄ

LAPSEEN JA LÄHIYMPÄRISTÖÖN LIITTYVIEN TAUSTATEKIJÖIDEN YHTEYS SANASTON KEHITYKSEEN 24 JA 30 KUUKAUDEN IÄSSÄ Puhe ja kieli, 39:1,119 139 (2019) 119 LAPSEEN JA LÄHIYMPÄRISTÖÖN LIITTYVIEN TAUSTATEKIJÖIDEN YHTEYS SANASTON KEHITYKSEEN 24 JA 30 KUUKAUDEN IÄSSÄ Amanda Tilvis, Peruspalvelukuntayhtymä Kallio / Ylivieskan

Lisätiedot

päätöksellä 20.11.1989 ja tuli kansainvälisesti voimaan 2.9.1990 Maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus -193

päätöksellä 20.11.1989 ja tuli kansainvälisesti voimaan 2.9.1990 Maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus -193 Lapsen osallisuus varhaiskasvatuksessa Taustaa ja teoriaa Lapsella on oikeus, kasvattajalla vastuu 20.4.2010 2010 Sylvia Tast YK:n sopimus velvoittaa Hyväksyttiin YK:n yleiskokouksen yksimielisellä päätöksellä

Lisätiedot

KIELEN KEHITYKSEN TUKIPILARIT RAKENTUVAT VANHEMPI LAPSI-VUOROVAIKUTUKSESSA. Leila Paavola-Ruotsalainen

KIELEN KEHITYKSEN TUKIPILARIT RAKENTUVAT VANHEMPI LAPSI-VUOROVAIKUTUKSESSA. Leila Paavola-Ruotsalainen KIELEN KEHITYKSEN TUKIPILARIT RAKENTUVAT VANHEMPI LAPSI-VUOROVAIKUTUKSESSA Leila Paavola-Ruotsalainen Kielen kehityksen juuret ovat lapsen synnynnäisessä valmiudessa kiinnostua sosiaaliseen vuorovaikutukseen

Lisätiedot

PSYKOLOGIA - PERUSOPINNOT 25 OP

PSYKOLOGIA - PERUSOPINNOT 25 OP 1 (5) PSYKOLOGIA - PERUSOPINNOT 25 OP Psykologian perusopintojaksot suoritettuaan opiskelijalla on perustiedot psykologian eri osa-alueilta: kehityspsykologiasta, persoonallisuudenpsykologiasta, kognitiivisesta

Lisätiedot

Sisällys. Sisällys. Esipuhe...13. 1 Äänteellisen kehityksen peruskäsitteet...17. I Äänteellisen kehityksen edellytykset

Sisällys. Sisällys. Esipuhe...13. 1 Äänteellisen kehityksen peruskäsitteet...17. I Äänteellisen kehityksen edellytykset Sisällys Esipuhe...13 1 Äänteellisen kehityksen peruskäsitteet...17 1.1 Äänteiden tuotto...17 1.1.1 Vokaalit...18 1.1.2 Konsonantit...19 1.2 Fonologia...22 1.3 Foneettinen kirjoitus...23 I Äänteellisen

Lisätiedot

Suomea toisena kielenä oppivat lapset, vuorovaikutus ja kielitaito

Suomea toisena kielenä oppivat lapset, vuorovaikutus ja kielitaito Suomea toisena kielenä oppivat lapset, vuorovaikutus ja kielitaito Lasten suomen kielen käyttö monietnisissä päiväkodeissa Suomessa Salla.Kurhila@helsinki.fi Vuorovaikutus, suomen kielen taito ja monikielinen

Lisätiedot

Lapsen kaksikielisyyden tukeminen. Marjatta Takala erityispedagogiikan professori 2018

Lapsen kaksikielisyyden tukeminen. Marjatta Takala erityispedagogiikan professori 2018 Lapsen kaksikielisyyden tukeminen Marjatta Takala erityispedagogiikan professori 2018 Kaksikielisyyden määrittely VÄLJÄ: Henkilö on kaksikielinen, jos hän osaa kommunikoida sujuvasti molemmilla kielillä.

Lisätiedot

Vertaisryhmän merkitys lasten liikuttajana päivähoidossa. Satu Lehto Helsingin Yliopisto Järvenpäätalo

Vertaisryhmän merkitys lasten liikuttajana päivähoidossa. Satu Lehto Helsingin Yliopisto Järvenpäätalo Vertaisryhmän merkitys lasten liikuttajana päivähoidossa Satu Lehto Helsingin Yliopisto 23.5.2012 Järvenpäätalo Aikaisempia tutkimuksia Ystävyyssuhteet (Efrat, 2009; Fitzerald, Fitzgerald and Aherne, 2012)

Lisätiedot

ÄIDIN SENSITIIVISYYS JA HOIVAPUHEEN PERUSTAAJUUDEN VAIHTELU YHTEYDET LAPSEN VARHAISEN KIELEN JA PUHEEN KEHITYKSEEN

ÄIDIN SENSITIIVISYYS JA HOIVAPUHEEN PERUSTAAJUUDEN VAIHTELU YHTEYDET LAPSEN VARHAISEN KIELEN JA PUHEEN KEHITYKSEEN Puhe ja kieli, 29:3, 145 162 (2009) 145 ÄIDIN SENSITIIVISYYS JA HOIVAPUHEEN PERUSTAAJUUDEN VAIHTELU YHTEYDET LAPSEN VARHAISEN KIELEN JA PUHEEN KEHITYKSEEN Liisa Arola, Humanistinen tiedekunta/logopedia,

Lisätiedot

Varhain mielessä Vanhemman varhaisen mentalisaatiokyvyn merkitys

Varhain mielessä Vanhemman varhaisen mentalisaatiokyvyn merkitys Varhain mielessä Vanhemman varhaisen mentalisaatiokyvyn merkitys Vauvan Taika-seminaari Lahti 10.10. 2014 Marjukka Pajulo Varhaislapsuuden psykiatrian dosentti Turun yliopisto & Suomen Akatemia Mentalisaatio

Lisätiedot

KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen

KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen 0 Hyvät tulevat vanhemmat, Raskaus ja vanhemmaksi tulo on yksi merkittävimpiä elämän siirtymävaiheita. Tulevan uuden roolin omaksuminen on molemmilla vanhemmilla

Lisätiedot

Mitä IHMEttä on MIXTURE -mallintaminen?

Mitä IHMEttä on MIXTURE -mallintaminen? JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Matematiikan ja tilastotieteen laitos Esko Leskinen 28.5.2009 Mitä IHMEttä on MIXTURE -mallintaminen? A-L Lyyra 2009 2 1. Taustaa mixture sekoitus (mikstuura) sekoitetut jakaumat sekoitetut

Lisätiedot

A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks

A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks Salla Sipari, PhD, Principal Lecturer Helena Launiainen, M.Ed, Manager Helsinki Metropolia

Lisätiedot

Sitoutumista ja yhteistyötä

Sitoutumista ja yhteistyötä FT, puheterapeutti Katja Koski Sitoutumista ja yhteistyötä 7 KOHDAN OHJELMALLA - TYÖKIRJA - (c) 2016 KatjaVox Oy Kaikki oikeudet pidätetään. Tätä työkirjaa tai sen osia ei saa kopioida ilman lupaa KatjaVox

Lisätiedot

Kiintymyssuhteiden arvioinnista eri kulttuureissa ja häiriöiden diagnostiikasta

Kiintymyssuhteiden arvioinnista eri kulttuureissa ja häiriöiden diagnostiikasta Kiintymyssuhteiden arvioinnista eri kulttuureissa ja häiriöiden diagnostiikasta Professori, ylilääkäri Tuula Tamminen Tampereen yliopisto ja yliopistollinen sairaala Suomen lastenpsykiatriyhdistyksen juhlaseminaari

Lisätiedot

Adhd lasten kohtaama päivähoito

Adhd lasten kohtaama päivähoito Adhd lasten kohtaama päivähoito ORIENTAATIO KONFERENSSI 23.5.2012 JÄRVENPÄÄ ALISA ALIJOKI HELSINGIN YLIOPISTO ADHD (Attention Deficit Hyperactive Disorder) Neurobiologinen aivojen toiminnan häiriö Neurobiologisesta

Lisätiedot

Tunne ja vuorovaikutustaitojen tukeminen koulussa

Tunne ja vuorovaikutustaitojen tukeminen koulussa Tunne ja vuorovaikutustaitojen tukeminen koulussa Päivi Santalahti Lastenpsykiatrian erikoislääkäri, Dosentti Lasten ja nuorten mielenterveysyksikkö, THL 1 Tunne- ja vuorovaikutustaitojen tukeminen Miksi?

Lisätiedot

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi Toimintaterapeutti (AMK) Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Teinivanhemmuus voi olla valinta tai yllätys Merkitys kiintymyssuhteen

Lisätiedot

KOMMUNIKOINTI KIELIHÄIRIÖISEN LAPSEN KANSSA Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry Stroke- och dysfasiförbundet rf OHJEITA PUHEEN JA KIELEN KEHITYKSEN TUKEMISEKSI KOTIOLOISSA: 1. Puhu lapsen kanssa kieli kehittyy

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN ERIKOISPSYKOLOGIN KOULUTUS

LASTEN JA NUORTEN ERIKOISPSYKOLOGIN KOULUTUS LASTEN JA NUORTEN ERIKOISPSYKOLOGIN KOULUTUS Lasten ja nuorten erikoispsykologin koulutus on suunnattu laillistetuille psykologeille (PsM tai vastaava), jotka työskentelevät lasten ja nuorten kasvuympäristöissä

Lisätiedot

LEIKIN AVAIMET TIETOA SIITÄ MIKSI LEIKKI ON LAPSELLE TÄRKEÄÄ. OONA HÄKKINEN, VEERA WIKBERG & HEIDI ÖZ 2017

LEIKIN AVAIMET TIETOA SIITÄ MIKSI LEIKKI ON LAPSELLE TÄRKEÄÄ. OONA HÄKKINEN, VEERA WIKBERG & HEIDI ÖZ 2017 LEIKIN AVAIMET TIETOA SIITÄ MIKSI LEIKKI ON LAPSELLE TÄRKEÄÄ. OONA HÄKKINEN, VEERA WIKBERG & HEIDI ÖZ 2017 2 SISÄLLYS LUKIJALLE LUKIJALLE 4 MIKSI LAPSI LEIKKII? 6 KIELI 8 MOTORIIKKA 12 SOSIAALISET TAIDOT

Lisätiedot

Lasten sosiaalisen ja tunne-elämän kehityksen ja sen ongelmien arviointi neuropsykologian näkökulmaa

Lasten sosiaalisen ja tunne-elämän kehityksen ja sen ongelmien arviointi neuropsykologian näkökulmaa Lasten sosiaalisen ja tunne-elämän kehityksen ja sen ongelmien arviointi neuropsykologian näkökulmaa Neuropsykologian erikoispsykologi, Larmis Väitöstutkija, HY Käyttäytymistieteiden laitos 1. Kehityksellisten

Lisätiedot

AHTS Jyväskylässä 2.3.2009

AHTS Jyväskylässä 2.3.2009 AHTS Jyväskylässä 2.3.2009 Lapsuus, nuoruus ja keski-iän päihteidenkäyttö FT, vanhempi tutkija, Järvenpään sosiaalisairaala, A-klinikkasäätiö Tuuli.pitkanen@a-klinikka.fi (http://info.stakes.fi/kouluterveyskysely)

Lisätiedot

Miksi mentalisaation vahvistaminen on niin haasteellista mutta tärkeää korkean riskin perheissä?

Miksi mentalisaation vahvistaminen on niin haasteellista mutta tärkeää korkean riskin perheissä? Miksi mentalisaation vahvistaminen on niin haasteellista mutta tärkeää korkean riskin perheissä? MLL ja FH seminaari Hki 17.5. 2017 Marjukka Pajulo, dosentti, TY Korkean riskin perheet -määrittely Mitä

Lisätiedot

3 Varhaisten vuorovaikutus- ja kommunikaatiotaitojen kehitys

3 Varhaisten vuorovaikutus- ja kommunikaatiotaitojen kehitys Sisällys 1 Johdatus pragmatiikan peruskäsitteisiin ja lasten pragmatiikan vaikeuksiin Soile Loukusa, Leila Paavola ja Matti Leiwo... 11 1.1 Pragmaattisen tutkimuskentän historiaa ja määrittelyä...11 1.2

Lisätiedot

Vauva viestii, ymmärtääkö vanhempi? Miten tavoittaisin lapsen mielen?

Vauva viestii, ymmärtääkö vanhempi? Miten tavoittaisin lapsen mielen? Finlandia-talo 30.9.2016 Anne Viinikka Vauva viestii, ymmärtääkö vanhempi? Miten tavoittaisin lapsen mielen? Lapset ensin. Mitkä mahtavat olla lasta suojaavia tekijöitä tässä perheessä. Mitenköhän voisin

Lisätiedot

Isovanhempien merkitys sukupolvien ketjussa

Isovanhempien merkitys sukupolvien ketjussa Isovanhempien merkitys sukupolvien ketjussa VTT Antti Tanskanen FM, VTM Mirkka Danielsbacka Helsingin yliopisto Sukupolvien ketju -tutkimushanke Lasten suojelun kesäpäivät, Pori 12.6.2013 Esityksen eteneminen

Lisätiedot

VANHEMMUUDEN JA VUOROVAIKUTUKSEN TUKEMINEN LASTENPSYKIATRIAN PIENTEN LASTEN TYÖRYHMÄSSÄ

VANHEMMUUDEN JA VUOROVAIKUTUKSEN TUKEMINEN LASTENPSYKIATRIAN PIENTEN LASTEN TYÖRYHMÄSSÄ VANHEMMUUDEN JA VUOROVAIKUTUKSEN TUKEMINEN LASTENPSYKIATRIAN PIENTEN LASTEN TYÖRYHMÄSSÄ VSSHP Psykologien alueellinen koulutuspäivä 2.10.2015 Psykologi Päivi Saranpää Lastenpsykiatrian pienten lasten työryhmässä

Lisätiedot

Kiintymyssuhdeteoria koskee ihmisen perustarvetta

Kiintymyssuhdeteoria koskee ihmisen perustarvetta Katsaus MARJUKKA PAJULO Vauvan tunnetila ja sen säätely Äidin reflektiivinen kyky ja sen merkitys turvallisessa kiintymyssuhteessa Raskauden aikana ja synnytyksen molemmin puolin fyysisten ja psyykkisten

Lisätiedot

KAKSIVUOTIAIDEN SUOMALAISLASTEN KONSONANTTI-INVENTAARIT

KAKSIVUOTIAIDEN SUOMALAISLASTEN KONSONANTTI-INVENTAARIT Puhe ja kieli, 26:2,71 79 (2006) 71 KAKSIVUOTIAIDEN SUOMALAISLASTEN KONSONANTTI-INVENTAARIT Sari Kunnari, Oulun yliopisto, Suomen kielen, informaatiotutkimuksen ja logopedian laitos Tuula Savinainen-Makkonen,

Lisätiedot

Filosofia ja systeemiajattelu. Hyvä elämä Prof. Esa Saarinen

Filosofia ja systeemiajattelu. Hyvä elämä Prof. Esa Saarinen Filosofia ja systeemiajattelu Hyvä elämä 23.3.2011 Prof. Esa Saarinen Miksi ajatella? Miksi ajatella? "Eivät asiat sinänsä vaivaa meitä, vaan meidän käsityksemme niistä. Epiktetos Omat ajatuksesi vaikuttavat

Lisätiedot

Epätyypillistä työaikaa tekevät perheet työelämän puristuksessa

Epätyypillistä työaikaa tekevät perheet työelämän puristuksessa Epätyypillistä työaikaa tekevät perheet työelämän puristuksessa Anna Rönkä Jyväskylän yliopisto Perheet 24/7-tutkimusryhmä JY, JAMK & THL OHOI-hanke Hyvät uutiset Epätyypillinen työaika ei lähtökohtaisesti

Lisätiedot

Vaikeimmin kehitysvammaisten henkilöiden osallisuus ryhmäkodeissa

Vaikeimmin kehitysvammaisten henkilöiden osallisuus ryhmäkodeissa Vaikeimmin kehitysvammaisten henkilöiden osallisuus ryhmäkodeissa VTT, tutkija Sonja Miettinen Kehitysvammaliitto ja Helsingin Yliopisto 3/30/2019 Suuntaviivoja tulevaisuuteen -seminaari, Kehitysvammmaisten

Lisätiedot

Innostavaa vuorovaikutusta vai jäätävää puhetta?

Innostavaa vuorovaikutusta vai jäätävää puhetta? Innostavaa vuorovaikutusta vai jäätävää puhetta? Yhdessä seminaari 3.6.2013 Susanna Niinistö Sivuranta Pohdintaa seminaarin päätteeksi Viestinnän muutos miksi meidän kaikkien pitäisi välittää viestintäosaamisestamme

Lisätiedot

VARHAINEN VUOROVAIKUTUS

VARHAINEN VUOROVAIKUTUS VARHAINEN VUOROVAIKUTUS Ihmisten elämä ja heidän kokemuksensa omasta elämästään syntyvät vuorovaikutuksessa ympäristön ja erityisesti toisten ihmisten kanssa. Myös muu elollinen luonto toimii jatkuvassa

Lisätiedot

European Survey on Language Competences (ESLC) EU:n komission tutkimus vieraiden kielten osaamisesta EU-maissa www.surveylang.org

European Survey on Language Competences (ESLC) EU:n komission tutkimus vieraiden kielten osaamisesta EU-maissa www.surveylang.org European Survey on Language Competences (ESLC) EU:n komission tutkimus vieraiden kielten osaamisesta EU-maissa www.surveylang.org ESLC pähkinänkuoressa PISA-tutkimusten kaltainen OECD Organization for

Lisätiedot

Interventiot erityispedagogiikassa. Professori, Pirjo Aunio

Interventiot erityispedagogiikassa. Professori, Pirjo Aunio Interventiot erityispedagogiikassa Professori, Pirjo Aunio 13.11.2018 Pirjo.aunio@helsinki.fi Osaamistavoitteet Opintojakson suoritettuaan opiskelija: On kerännyt syvällistä tietoa arvioinnista ja interventio-ohjelmista

Lisätiedot

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys

Lisätiedot

KESKOSTEN ÄITIEN MAIDON LYPSÄMISESTÄ SELVIYTYMINEN. Riikka Ikonen Sh, TtM, tohtorikoulutettava Tampereen yliopisto

KESKOSTEN ÄITIEN MAIDON LYPSÄMISESTÄ SELVIYTYMINEN. Riikka Ikonen Sh, TtM, tohtorikoulutettava Tampereen yliopisto KESKOSTEN ÄITIEN MAIDON LYPSÄMISESTÄ SELVIYTYMINEN Riikka Ikonen Sh, TtM, tohtorikoulutettava Tampereen yliopisto Keskosten äitien tulee aloittaa ja ylläpitää maidonerityksensä lypsämällä Äitien tulee

Lisätiedot

Niilo Mäki Instituutti

Niilo Mäki Instituutti Lastenneurologian juhlasymposium 19.5.2017 Niilo Mäki Instituutin ja Lastentutkimusklinikan toimintaa Juha-Matti Latvala FT, toiminnanjohtaja Niilo Mäki Instituutti Monitieteinen oppimisvaikeuksien tutkimus-

Lisätiedot

APA-tyyli. Petri Nokelainen

APA-tyyli. Petri Nokelainen APA-tyyli Petri Nokelainen petri.nokelainen@uta.fi American Psychology Association (APA, 2001). Yleisin sosiaalitieteiden käyttämä tyylikirjasto. Artikkelin teksti, jossa on viittaus (referointi) lähdeluettelossa

Lisätiedot

Kielelliset vaikeudet ja niiden. Irma Kakkuri, lehtori Erityispedagogiikka, Jy

Kielelliset vaikeudet ja niiden. Irma Kakkuri, lehtori Erityispedagogiikka, Jy Kielelliset vaikeudet ja niiden kohtaaminen lukiossa Irma Kakkuri, lehtori Erityispedagogiikka, Jy Mitä lukemis ja kirjoittamisvaikeudella tarkoitetaan? Erillinen, merkittävä lukutaidon kehittymisen puute,

Lisätiedot

PUHEEN HAVAITSEMISEN, PUHEEN TUNNISTUSKYVYN HÄLYSSÄ SEKÄ PUHEEN, KIELEN JA KOMMUNIKOINNIN ARVIOINTI. Taina Välimaa

PUHEEN HAVAITSEMISEN, PUHEEN TUNNISTUSKYVYN HÄLYSSÄ SEKÄ PUHEEN, KIELEN JA KOMMUNIKOINNIN ARVIOINTI. Taina Välimaa PUHEEN HAVAITSEMISEN, PUHEEN TUNNISTUSKYVYN HÄLYSSÄ SEKÄ PUHEEN, KIELEN JA KOMMUNIKOINNIN ARVIOINTI Taina Välimaa Kuulovikaisen lapsen ja nuoren puheterapeuttisessa arvioinnissa huomioidaan yleensä puheen

Lisätiedot

Ihmeelliset vuodet -ohjelmat

Ihmeelliset vuodet -ohjelmat Ihmeelliset vuodet -ohjelmat Kasvatus- ja perheneuvolatoiminnan seminaari 31.10.2013 Ritva Vuoti, PsM, psykoterapeutti Ihmeelliset vuodet -ohjelmat kehitetty käytöshäiriöiden hoitoon kehittäjä psykologian

Lisätiedot

Äidin tuloksia. LT, lastenpsykiatrian el Mirjami Mäntymaa TAYS, lastenpsykiatrian klinikka ja Tampereen Yliopisto

Äidin tuloksia. LT, lastenpsykiatrian el Mirjami Mäntymaa TAYS, lastenpsykiatrian klinikka ja Tampereen Yliopisto Äidin ja lapsen vuorovaikutusväitöskirjatyön tuloksia LT, lastenpsykiatrian el Mirjami Mäntymaa TAYS, lastenpsykiatrian klinikka ja Tampereen Yliopisto ivät 1 Early mother-infant interaction: Determinants

Lisätiedot

VIIVÄSTYNEEN KIELEN KEHITYKSEN YHTEYDET ÄIDIN VUOROVAIKUTUKSELLISEEN SENSITIIVISYYTEEN JA OHJAUSTAPOIHIN

VIIVÄSTYNEEN KIELEN KEHITYKSEN YHTEYDET ÄIDIN VUOROVAIKUTUKSELLISEEN SENSITIIVISYYTEEN JA OHJAUSTAPOIHIN VIIVÄSTYNEEN KIELEN KEHITYKSEN YHTEYDET ÄIDIN VUOROVAIKUTUKSELLISEEN SENSITIIVISYYTEEN JA OHJAUSTAPOIHIN Marika Häggman Maarit Renkola Pro Gradu tutkielma Psykologian laitos Jyväskylän yliopisto Kesäkuu

Lisätiedot

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Research is focused on Students Experiences of Workplace learning (WPL) 09/2014 2 Content Background of the research Theoretical

Lisätiedot

Siltala, P. (2011): Kateus rakkauden kaipuun ja tuhoavuuden jännitteenä: Kalevalan Kullervo. Psykoterapia, 33-42.

Siltala, P. (2011): Kateus rakkauden kaipuun ja tuhoavuuden jännitteenä: Kalevalan Kullervo. Psykoterapia, 33-42. Pirkko Siltala PsL, Koulutuspsykoanalyytikko (Therapeia) Julkaisut 2011-2000 Artikkelit, kirjat ja kirjojen luvut Siltala, P. (2011): Ruumiillisuus psykoanalyysissa ja psykoterapiassa. Teoksessa: Klemelä,

Lisätiedot

Ääntelyn ja motoriikan kehityksen seurantamenetelmä

Ääntelyn ja motoriikan kehityksen seurantamenetelmä Ääntelyn ja motoriikan kehityksen seurantamenetelmä Paula Lyytinen,Timo Ahonen, Kenneth Eklund,Heikki Lyytinen Jyväskylän yliopiston Lapsitutkimuskeskus Niilo Mäki Instituutti Mihin tarvitaan? kehityksen

Lisätiedot

Ihmisten välisen vuorovaikutussuhteen ulkoinen

Ihmisten välisen vuorovaikutussuhteen ulkoinen Katsaus Varhainen vuorovaikutus ja lapsen psyykkinen kehitys Mirjami Mäntymaa ja Tuula Tamminen Lapsen psyykkistä kehitystä on tutkittu eniten kehityspsykologian piirissä. Alan tutkimusta on pyritty tekemään

Lisätiedot

Mentalisaatio ja Emotionaalinen Saatavillaolo Raskausaikana. Saara Salo, PsT, varhaisen vuorovaikutuksen psykoterapeutti

Mentalisaatio ja Emotionaalinen Saatavillaolo Raskausaikana. Saara Salo, PsT, varhaisen vuorovaikutuksen psykoterapeutti Mentalisaatio ja Emotionaalinen Saatavillaolo Raskausaikana Saara Salo, PsT, varhaisen vuorovaikutuksen psykoterapeutti www.pilkeklinikka.com Raskausajan tehtävät Psykologinen valmistautuminen vanhemmuuteen

Lisätiedot

Onko kykytasolla merkitystä nuorten lukivaikeudessa?

Onko kykytasolla merkitystä nuorten lukivaikeudessa? Tutkimukset Hanna Nikkanen Vesa Närhi Timo Ahonen Onko kykytasolla merkitystä nuorten lukivaikeudessa? Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, onko kykytasolla vaikutusta nuorten lukemisen ja kirjoittamisen

Lisätiedot

Kehittyvä puhe. Puheen kehittyminen

Kehittyvä puhe. Puheen kehittyminen TEEMA: FONIATRIA Marja Asikainen ja Sinikka Hannus Puheen ja kielen kehittymisen arviointi on keskeinen osa lasten hyvinvoinnin ja toimintakyvyn seurantaa. Ongelmiin tulee puuttua varhain. Omassa arkiympäristössä

Lisätiedot

This is a self-archived version of an original article. This version may differ from the original in pagination and typographic details.

This is a self-archived version of an original article. This version may differ from the original in pagination and typographic details. This is a self-archived version of an original article. This version may differ from the original in pagination and typographic details. Author(s): Sointu, Erkko; Lappalainen, Kristiina; Hotulainen, Risto;

Lisätiedot

Maanantai-seminaari Oulu Marja-Leena Laakso Jyväskylän yliopisto

Maanantai-seminaari Oulu Marja-Leena Laakso Jyväskylän yliopisto Maanantai-seminaari Oulu 3.12. 2012 Marja-Leena Laakso Jyväskylän yliopisto Esikko-menetelmän tausta & käyttäminen Esikielellisen kommunikaation keskeiset arvioitavat piirteet Riskikehityksen piirteet

Lisätiedot

KIIKKU - VAUVAPERHETYÖMALLI

KIIKKU - VAUVAPERHETYÖMALLI KIIKKU - VAUVAPERHETYÖMALLI Monitieteiset lastensuojelun tutkimus- ja kehittämispäivät THL 30.11.2017 Tarja Keltto/ KM, Erik.toim.ter.,hankekoordinaattori Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö, tarja.keltto@vamlas.fi

Lisätiedot

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Puhe ja kieli, 27:4, 141 147 (2007) 3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Soile Loukusa, Oulun yliopisto, suomen kielen, informaatiotutkimuksen ja logopedian laitos & University

Lisätiedot

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research

Lisätiedot

Aivotutkimus kielenoppimisen edistäjänä

Aivotutkimus kielenoppimisen edistäjänä Aivotutkimus kielenoppimisen edistäjänä 15.3.2018 Kaisa Lohvansuu, FT JYU. Since 1863. 1 -Kieli ja aivot -Aivotutkimus: Mitä tutkitaan ja miksi? -Mitä hyötyä aivotutkimuksesta on? JYU. Since 1863. 2 Aivotutkimuksen

Lisätiedot

VARHAISEN VUOROVAIKUTUKSEN ARVIOIMINEN, HAVAINNOIMINEN JA TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA

VARHAISEN VUOROVAIKUTUKSEN ARVIOIMINEN, HAVAINNOIMINEN JA TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA VARHAISEN VUOROVAIKUTUKSEN ARVIOIMINEN, HAVAINNOIMINEN JA TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA Sanna Kotkas Logopedian pro gradu -tutkielma Lääketieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto Huhtikuu 2019 Ohjaaja:

Lisätiedot

Onko joulupukki edelleen tarpeellinen?

Onko joulupukki edelleen tarpeellinen? KATSAUS Onko joulupukki edelleen tarpeellinen? Tuula Tamminen Pieta Ronkainen J oulupukki on ilmeisesti kaikkein tunnetuin satuhahmo ainakin länsimaisen kulttuurin piirissä. Maapalloistumisen myötä joulupukista

Lisätiedot

1. Koskinen S, Koskenniemi J, Leino-Kilpi H & Suhonen R Ikääntyneiden osallisuus palveluiden kehittämisessä. Pro terveys 41 (2),

1. Koskinen S, Koskenniemi J, Leino-Kilpi H & Suhonen R Ikääntyneiden osallisuus palveluiden kehittämisessä. Pro terveys 41 (2), PUBLICATIONS 11.6.2014 Sanna Koskinen (IF = Impact Factor 2012) A Peer-reviewed scientific articles A1 Journal article (refereed), original research 1. Koskinen S, Hupli M, Katajisto J & Salminen L. 2012.

Lisätiedot

Miten maailman paras koulu selviää tulevaisuuden haasteista?

Miten maailman paras koulu selviää tulevaisuuden haasteista? Miten maailman paras koulu selviää tulevaisuuden haasteista? Kari Sajavaara muistoluento Jyväskylän yliopisto 15.1.2016 @pasi_sahlberg Along with especially Canadian "applied language studies (Kari koined

Lisätiedot

Emotionaalinen saatavillaolo - vuorovaikutuksen havainnointityökalu

Emotionaalinen saatavillaolo - vuorovaikutuksen havainnointityökalu Emotionaalinen saatavillaolo - vuorovaikutuksen havainnointityökalu Emotional Availability Scale 4th ed Zeynep Biringen 2008 Saara Salo, PsT Mitä vuorovaikutusobservaatiot arvioivat? The origins of attachment

Lisätiedot

Syrjäytymistä voidaan ehkäistä aktiivisella toiminnalla

Syrjäytymistä voidaan ehkäistä aktiivisella toiminnalla Syrjäytymistä voidaan ehkäistä aktiivisella toiminnalla Jukka Mäkelä lastenpsykiatri, erityisasiantuntija Lasten, nuorten ja perheiden palvelut -yksikkö Syrjäytyminen - vai syrjään jättäminen Suurin, kallein

Lisätiedot

Juhlat osana koulun tarinallista toimintakul/uuria. Hanna Nikkanen Sibelius- Akatemia hanna.nikkanen@siba.fi

Juhlat osana koulun tarinallista toimintakul/uuria. Hanna Nikkanen Sibelius- Akatemia hanna.nikkanen@siba.fi Juhlat osana koulun tarinallista toimintakul/uuria Hanna Nikkanen Sibelius- Akatemia hanna.nikkanen@siba.fi Jos koulun juhla on kasvatuksen väline, - millainen väline se on? - miten se toimii? - kuka sitä

Lisätiedot

ONKO IHMISPIIRROKSISTA APUA MASENTUNEIDEN JA ITSETUHOISTEN LASTEN TUTKIMUKSISSA?

ONKO IHMISPIIRROKSISTA APUA MASENTUNEIDEN JA ITSETUHOISTEN LASTEN TUTKIMUKSISSA? ONKO IHMISPIIRROKSISTA APUA MASENTUNEIDEN JA ITSETUHOISTEN LASTEN TUTKIMUKSISSA? Heikki Merimaa Psykologi Tays/ lastenpsykiatria Tutkimuksen lähtökohdat Juuret Itsetuhoisen lapsen hoitopolku projektissa

Lisätiedot

Kahden mindfulness-mittarin itsetuntoon. suomennos ja Kahden validointi mindfulness-mittarin suomennos ja validointi

Kahden mindfulness-mittarin itsetuntoon. suomennos ja Kahden validointi mindfulness-mittarin suomennos ja validointi Mindfulness-taitojen Mindfulness-taitojen yhteys yhteys masennukseen, onnellisuuteen masennukseen, ja itsetuntoon. onnellisuuteen ja Kahden mindfulness-mittarin itsetuntoon. suomennos ja Kahden validointi

Lisätiedot

KAHDEN VUODEN IÄSSÄ MITATUN SANASTON KOON JA KOOSTUMUKSEN YHTEYS NIMEÄMISTAITOIHIN VIIDEN VUODEN IÄSSÄ

KAHDEN VUODEN IÄSSÄ MITATUN SANASTON KOON JA KOOSTUMUKSEN YHTEYS NIMEÄMISTAITOIHIN VIIDEN VUODEN IÄSSÄ Puhe ja kieli, 31:1, 25 42 (2011) 25 KAHDEN VUODEN IÄSSÄ MITATUN SANASTON KOON JA KOOSTUMUKSEN YHTEYS NIMEÄMISTAITOIHIN VIIDEN VUODEN IÄSSÄ Kati Vainio, Raision sosiaali- ja terveystoimi, Kuntouttavat

Lisätiedot

HAASTAVAT KASVATUSTILANTEET MITEN KOHTAAN LAPSEN HYVIN?

HAASTAVAT KASVATUSTILANTEET MITEN KOHTAAN LAPSEN HYVIN? HAASTAVAT KASVATUSTILANTEET MITEN KOHTAAN LAPSEN HYVIN? EDUCA 2017 LIISA AHONEN (KT, KOULUTTAJA, KASVATUSKONSULTTI) Lapsen sosiaalis-emotionaaliset taidot Sosiaalis-emotionaaliset taidot kehittyvät tiiviissä

Lisätiedot

Ihmeelliset vuodetjuhlaseminaari Vanhemmuus ja sen tukeminen

Ihmeelliset vuodetjuhlaseminaari Vanhemmuus ja sen tukeminen Vanhemmuus ja sen tukeminen Ihmeelliset vuodetjuhlaseminaari 13.11.2018 Eeva Aronen Suomen lastenpsykiatriyhdistyksen pj. Lastenpsykiatrian professori, HY, ylilääkäri, HYKS, Lastenpsykiatria E. Aronen,

Lisätiedot

KOGNITIIVINEN AUKTORITEETTI NUORTEN ARKIELÄMÄN TERVEYSTIETOON LIITTYVISSÄ YMPÄRISTÖISSÄ

KOGNITIIVINEN AUKTORITEETTI NUORTEN ARKIELÄMÄN TERVEYSTIETOON LIITTYVISSÄ YMPÄRISTÖISSÄ KOGNITIIVINEN AUKTORITEETTI NUORTEN ARKIELÄMÄN TERVEYSTIETOON LIITTYVISSÄ YMPÄRISTÖISSÄ Maija-Leena Huotari, Laura Palmgren-Neuvonen, Sari Räisänen, Anna-Maija Huhta & Noora Hirvonen Cognitive Authorities

Lisätiedot

PIKKUKESKOSENA SYNTYNEIDEN LASTEN YMMÄRRETYN SANASTON KEHITYS VUODEN IÄSSÄ JA SEN YHTEYS KOGNITIIVISEEN KEHITYKSEEN KAKSIVUOTIAANA

PIKKUKESKOSENA SYNTYNEIDEN LASTEN YMMÄRRETYN SANASTON KEHITYS VUODEN IÄSSÄ JA SEN YHTEYS KOGNITIIVISEEN KEHITYKSEEN KAKSIVUOTIAANA Puhe ja kieli, 38:2, 65 82 (2018) 65 PIKKUKESKOSENA SYNTYNEIDEN LASTEN YMMÄRRETYN SANASTON KEHITYS VUODEN IÄSSÄ JA SEN YHTEYS KOGNITIIVISEEN KEHITYKSEEN KAKSIVUOTIAANA Pauliina Alatalo, Oulun yliopisto

Lisätiedot