Bowlby, J. (1969). Attachment and loss. Vol. I: Attachment. Harmondsworth, UK: Penguin Books.
|
|
- Matti Hämäläinen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 LÄHTEET Asikainen, M. (2004). Miksi lapsen puhe ei suju? Duodecim, 120, Bakeman, R. & Adamson, L. B. (1984). Coordinating attention to people and objects in mother-infant and peer-infant interaction. Child Development, 55, Bartolotta, T. (2014). Child development. Teoksessa N. Capone & B. Shulman (toim.), Language development: Foundations, processes, and clinical applications (s ). Burlington, MA: Jones & Bartlett Learning. Beckwith, L., Rofga, A. & Sigman, M. (2002). Maternal sensitivity and attachment in atypical groups. Advances in Child Development and Behavior, 30, Bornstein, M. H., Hahn, C.-S. & Haynes, O. M. (2010). Social competence, externalizing, and internalizing behavioral adjustment from early childhood through early adolescence: Developmental cascades. Development and Psychopathology, 22, Bowlby, J. (1969). Attachment and loss. Vol. I: Attachment. Harmondsworth, UK: Penguin Books. Briggs-Gowan, M. & Carter, A. (2006). BITSEA. Brief Infant-Toddler Social Emotional Assessment. Examiner s manual. Boston: Yale University and the University of Massachusetts. Bruner, J. S. (1981). The social contex of language acquisition. Language and Communication, 1, Carpenter, M., Nagell, K. & Tomasello, M. (1998). Social cognition, joint attention, and communicative competence from 9 to 15 months of age. Monographs of the Society for Research in Child Development, 63(4, sarjanro 255). Carson, D., Klee, T., Perry, C. K., Muskina, G. & Donaghy, T. (1998). Comparisons of children with delayed and normal language at 24 month of age on measures of behavioral difficulties, social and cognitive development. Infant Mental Health Journal, 19, Claussen, A. H. & Crittenden, P. M. (2003). Maternal sensitivity. Teoksessa P. M. Crittenden & A. H. Claussen (toim.), The organization of attachment relationships (s ). Cambridge, UK: Cambridge University Press.
2 Fenson, L., Dale, P. S., Reznick, J. S., Bates, E., Thal, D. & Pethick, S. J. (1994). Variability in early communicative development. Monographs of the Society for Research in Child Development, 59(5, sarjanro 242). Haapsamo, H. (2012). A follow-up study of children s communicative development. Associations to social-emotional and behavioural problems and competences and experienced maternal stress. Väitöskirja. Oulun yliopisto. Acta Universitatis Ouluensis D1179. Hautamäki, A. (2001). Kiintymyssuhdeteoria teoria yksilön kiin(nit)tymisestä tärkeisiin toisiin ihmisiin, kiintymyssuhteen katkoksista ja merkityksestä kehitykselle. Teoksessa J. Sinkkonen & M. Kalland (toim.), Varhaiset ihmissuhteet ja niiden häiriintyminen (s ). Helsinki: WSOY. Horwitz, S. M., Irwin, J. R., Briggs-Gowan, M. J., Bosson Heenan, J. M., Mendoza, J. & Carter, A. S. (2003). Language delay in a community cohort of young children. Journal of American Academy of Child & Adolescent Psychiatry, 42, Kalland, M. (2006). Mentalisaatio, reflektiivinen kyky ja psykoanalyysi Peter Fonagyn ajattelussa. Teoksessa K. Mälkönen, P. Sammallahti, K. Sarpaneva & T. Sitolahti (toim.), Psykoanalyysin isät ja äidit. Teoreettisia näkökulmia (s ). Helsinki: Therapeia-säätiö. Keltikangas-Järvinen, L. (2012). Pienen lapsen sosiaalisuus. Helsinki: WSOY. Keltikangas-Järvinen, L. (2008). Temperamentti, stressi ja elämänhallinta. Helsinki: WSOY. Koren-Karie, N., Oppenheim, D., Dolev, S., Sher, E. & Etzion-Carasso, A. (2002). Mothers insightfulness regarding their infants internal experience: Relations with maternal sensitivity and infant attachment. Developmental Psychology, 38, Kunnari, S. & Savinainen-Makkonen (2012). Jokellus. Teoksessa S. Kunnari & T. Savinainen- Makkonen (toim.), Pienten sanat. Lasten äänteellinen kehitys (s ). Jyväskylä: PS-kustannus. Kunnari, S. & Välimaa, T. (2011). Lasten ymmärtävän sanaston arviointi kuvasanavarastotestillä. Teoksessa S. Stolt, M. Lehtihalmes, L. M. Heikkola & S. Kunnari (toim.), Lasten ja nuorten puheen ja kielen arviointi ja mittaaminen (s ). Helsinki: Puheen ja kielen tutkimuksen yhdistyksen julkaisuja 43.
3 Laakso, M.-L. (2014). Esikielellinen vuorovaikutus ja viestintä. Teoksessa T. Siiskonen, T. Aro, T. Ahonen & R. Ketonen (toim.), Joko se puhuu? Kielenkehityksen vaikeudet varhaislapsuudessa (4. uudistettu painos, s ). Jyväskylä: PS-kustannus. Laakso, M.-L. (2008). Hei katsopa tänne! äidin sensitiivisyys ja jaetun tarkkaavuuden hetket lapsen kielellisen kehityksen kontekstina. Teoksessa K. Launonen, A.-M. Korpijaakko-Huuhka & M. Lehtihalmes (toim.), Varhainen vuorovaikutus ja sen tutkiminen (s ). Puheen ja kielen tutkimuksen yhdistyksen julkaisuja 40. Helsinki: Puheen ja kielen tutkimuksen yhdistys. Laakso, M.-L., Eklund, K. & Poikkeus, A.-M. (2011). ESIKKO. Lapsen esikielellisen kommunikaation ja kielen ensikartoitus. Jyväskylä: Niilo Mäki Instituutti. Laakso, M.-L., Poikkeus, A.-M., Katajamäki, J. & Lyytinen, P. (1999). Early intentional communication as a predictor of language development in young toddlers. First Language, 19, Laalo, K. & Kunnari, S. (2012). Hoivakieli. Teoksessa S. Kunnari & T. Savinainen-Makkonen (toim.), Pienten sanat. Lasten äänteellinen kehitys (s ). Jyväskylä: PS-kustannus. Landry, S. H., Smith, K. E., Miller-Loncar, C. L. & Swank, P. R. (1997). Parent-infant/toddler relationship, home learning environment, and school readiness. School Psychology Review, 28, Launonen, K. (2007). Vuorovaikutus kehitys, riskit ja tukeminen kuntoutuksen keinoin. Helsinki: Kehitysvammaliitto. Lyytinen, P. (1999). Varhaisen kommunikaation ja kielen kehityksen arviointimenetelmä. Jyväskylä: Niilo Mäki Instituutti. Martin, N. A. & Brownell, R. (2010). Expressive One-Word Picture Vocabulary Test 4. Novato, CA: ATP Assessments. Martin, N. A. & Brownell, R. (2010). Receptive One-Word Picture Vocabulary Test 4. Novato, CA: ATP Assessments. McCrory, E., De Brito, S. A. & Viding, E. (2011). The impact of childhood maltreatment: A review of neurobiological and genetic factors. Frontiers in Psychiatry, 2, 48. doi: /fpsyt
4 Meins, E., Fernyhough, C., Fradley, E., & Tuckey, M. (2001). Rethinking maternal sensitivity: Mothers comments on infants mental processes predict security of attachment at 12 months. Journal of Child Psychology and Psychiatry, 42, Moilanen, I., Paavola, L. & Loukusa, S. (2011). Lasten psyykkisiä ja muita häiriötiloja, joihin voi liittyä pragmatiikan vaikeuksia. Teoksessa S. Loukusa & L. Paavola (toim.), Lapset kieltä käyttämässä. Pragmaattisten taitojen kehitys ja sen häiriöt (s ). Jyväskylä: PS-kustannus. Mäntymaa, M., Luoma, I., Puura, K. & Tamminen, T Tunteet, varhainen vuorovaikutus ja aivojen toiminnallinen kehitys. Duodecim, 119, Niemelä, E. (1998). Sosioemotionaalinen kehitys ja sen häiriöt. Opetusmateriaali 1. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Nieminen, P. (1991). Äidin ja lapsen kommunikaatio ja lapsen kielen omaksuminen. Tampereen yliopisto. Acta Universitatis Tamperensis A 323. Paavola, L. (2006). Maternal sensitive responsiveness, characteristics and relations to child early communicative and linguistic development. Oulun yliopisto. Acta Universitatis Ouluensis B73. Paavola, L. (2011). Varhaisten vuorovaikutus- ja kommunikointitaitojen kehitys. Teoksessa S. Loukusa & L. Paavola (toim.), Lapset kieltä käyttämässä. Pragmaattisten taitojen kehitys ja sen häiriöt (s ). Jyväskylä: PS-kustannus. Paavola, L. (2008). Äidin sensitiivisyys ja hoivapuheen piirteet. Teoksessa K. Launonen, A.-M. Korpijaakko-Huuhka & M. Lehtihalmes (toim.), Varhainen vuorovaikutus ja sen tutkiminen (s ). Puheen ja kielen tutkimuksen yhdistyksen julkaisuja 40. Helsinki: Puheen ja kielen tutkimuksen yhdistys. Pihko, H. (2013). Aivojen kehitys lapsuusvuosien aikana. Teoksessa S. Stolt, A.-M. Korpijaakko- Huuhka, S. Tarvainen & M. Lehtihalmes (toim.), Puhe, kieli ja aivot (s. 9 12). Puheen ja kielen tutkimuksen yhdistyksen julkaisuja 45. Helsinki: Puheen ja kielen tutkimuksen yhdistys. Pihko, H. (2012). Kehittyvät aivot joustavat. Duodecim, 128,
5 Poikkeus, A.-M., Aro, T. & Adenius-Jokivuori, M. (2014). Sosiaaliset taidot. Teoksessa T. Siiskonen, T. Aro, T. Ahonen & R. Ketonen (toim.), Joko se puhuu? Kielenkehityksen vaikeudet varhaislapsuudessa (4. uudistettu painos, s ). Jyväskylä: PS-kustannus. Rescorla, L., Ross G. L. & McClure, S. (2007). Language delay and behavioral/emotional problems in toddlers: Findings from two developmental clinics. Journal of Speech, Language, and Hearing Research, 50, Sinkkonen, J. (2003). Lapsen kiintymyssuhteen syntyminen ja sen häiriöt. Teoksessa P. Niemelä, P. Siltala & T. Tamminen (toim.), Äidin ja vauvan varhainen vuorovaikutus (s ). Helsinki: WSOY. Stern, D. (1985). Interpersonal world of the infant. A view from psychoanalysis and developmental psychology. New York: Basic Books. Tamis-LeMonda, C. S., Bornstein, M. H. & Baumwell, L. (2001). Maternal responsiveness and children s achievement of language milestones. Child Development, 72, Tomasello, M. (1999). The cultural origins of human cognition. Cambridge, MA: Harvard University Press. Tomasello, M. (2001). Perceiving intentions and learning words in the second year of life. Teoksessa M. Bowerman & S. C. Levinson (toim.), Language acquisition and conceptual development (s ). Cambridge, UK: Cambridge University Press. Tomasello, M. & Farrar, J. (1986). Joint attention and early language. Child Development, 57, Trainor, L. J., Austin, C. M. & Desjardins, R. N. (2000). Is infant-directed speech prosody a result of the vocal expression of emotion? Psychological Science, 11, Trevarthen, C. (1979). Communication and cooperation in early infancy: A description of primary intersubjectivity. Teoksessa M. Bullowa (toim.), Before speech: The beginning of interpersonal communication (s ). Cambridge, UK: Cambridge University Press. van der Aalsvoort, G. M. (2011). Early social development and schooling. Teoksessa S. Järvelä (toim.), Social and emotional aspects of learning (s ). Amsterdam, London: Elsevier.
6 Westby, C. (2014). Social-emotional bases of pragmatics and communication development. Teoksessa N. Capone & B. Shulman (toim.), Language development: Foundations, processes, and clinical applications (s ). Burlington, MA: Jones & Bartlett Learning. Zubrik, S. T., Taylor, C. L., Rice, M. L. & Slegers, D. W. (2007). Late language emergence at 24 months: An epidemiological study of prevalence, predictors, and covariates. Journal of Speech, Language, and Hearing Research, 50,
VARHAINEN VUOROVAIKUTUS. KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen
VARHAINEN VUOROVAIKUTUS KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen Varhainen vuorovaikutus on jatkumo, joka alkaa jo raskausaikana ja
LisätiedotMaanantaiseminaari VARHAINEN SOSIOEMOTIONAALINEN KYVYKKYYS KIELELLISEN KEHITYKSEN SUUNTAAJANA
VARHAINEN SOSIOEMOTIONAALINEN KYVYKKYYS KIELELLISEN KEHITYKSEN SUUNTAAJANA Leila Paavola-Ruotsalainen Tutkijatohtori Child Language Research Center () Lapsenkielen tutkimuskeskus (www.ouluclrc.fi) Johdanto
LisätiedotKielen oppimisen perusta rakentuu vanhemman ja lapsen yhteistyöllä
lektiot Kielen oppimisen perusta rakentuu vanhemman ja lapsen yhteistyöllä LEILA PAAVOLA Väitöksenalkajaisesitelmä Oulun yliopistossa 13. lokakuuta 2006 Lapsen kielen ja puheen kehitys on epäilemättä hyvin
LisätiedotGEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY
GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE
LisätiedotSISÄKORVAISTUTETTA KÄYTTÄVIEN LASTEN VARHAINEN SANASTO: TUOTETUT SANAT JA VIITTOMAT. Taina Välimaa ja Sari Kunnari
SISÄKORVAISTUTETTA KÄYTTÄVIEN LASTEN VARHAINEN SANASTO: TUOTETUT SANAT JA VIITTOMAT Taina Välimaa ja Sari Kunnari Aikaisempien tutkimusten mukaan sisäkorvaistutetta käyttävien lasten varhainen sanaston
LisätiedotESIKIELELLISET TAIDOT JA SOSIOEMOTIONAALINEN KEHITYS 18 KUUKAUDEN IÄSSÄ SEKÄ NIIDEN YHTEYDET ESIKIELELLISIIN TAITOIHIN JA SANASTOON 24 KUUKAUDEN IÄSSÄ
ESIKIELELLISET TAIDOT JA SOSIOEMOTIONAALINEN KEHITYS 18 KUUKAUDEN IÄSSÄ SEKÄ NIIDEN YHTEYDET ESIKIELELLISIIN TAITOIHIN JA SANASTOON 24 KUUKAUDEN IÄSSÄ Laura Ikonen Pro gradu -tutkielma Elokuu 2015 Oulun
LisätiedotKielenkehityksen vaikeudet varhaislapsuudessa. Tiina Siiskonen KT, erityisopettaja
Kielenkehityksen vaikeudet varhaislapsuudessa Tiina Siiskonen KT, erityisopettaja Miten kielenkehityksen vaikeudet ilmenevät? Kielenkehityksen vaikeudet näkyvät kielen ymmärtämisessä ja tuottamisessa eri
LisätiedotPEDASENS- INTERVENTIOTUTKIMUS
PEDASENS- INTERVENTIOTUTKIMUS Presentation Name / Firstname Lastname 28/10/2016 1 TUTKIMUSRYHMÄ PedaSens-interventiotutkimus on osa Helsingin yliopiston varhaiserityiskasvatuksen LASSO-tutkimushanketta,
LisätiedotTerveydenhoitajat opettajien työn tukena
Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen (pro gradu työn)
LisätiedotVARHAISTEN KIELELLISTEN JA KOMMUNIKOINTITAITOJEN TAUSTATEKIJÄT
VARHAISTEN KIELELLISTEN JA KOMMUNIKOINTITAITOJEN TAUSTATEKIJÄT Anna Latvakoski Pro gradu -tutkielma Maaliskuu 2014 Oulun yliopisto Humanistinen tiedekunta Logopedia Anna Latvakoski Pro gradu -tutkielma,
LisätiedotLukuvalmiuksien kehittyminen varhaislapsuudessa
Lukuvalmiuksien kehittyminen varhaislapsuudessa Akatemiatutkija Minna Torppa (minna.p.torppa@jyu.fi) Luetaan yhdessä lapsen kanssa Koulutuspäivä, Aluehallintovirasto Joensuu 4.5.2018 JYU. Since 1863. 3.5.2018
LisätiedotAnneli Yliherva Lapsenkielen tutkimuskeskus, Logopedia Oulun yliopisto
KIELELLISET TAIDOT NUORILLA Anneli Yliherva Lapsenkielen tutkimuskeskus, Logopedia Oulun yliopisto Child Language Research Center (CLRC) Lapsenkielen tutkimuskeskus (www.ouluclrc.fi) Kielen kehityksestä
LisätiedotPaula Leskinen. Pro gradu tutkielma Jyväskylän yliopisto Kasvatustieteiden laitos
ÄIDIN VUOROVAIKUTUKSELLINEN KÄYTTÄYTYMINEN JA LAPSEN JAETUN TARKKAAVAISUUDEN TAIDOT LAPSEN VARHAISEN KIELELLISEN JA KOGNITIIVISEN KEHITYKSEN ENNUSTAJINA Paula Leskinen Pro gradu tutkielma Jyväskylän yliopisto
Lisätiedot"NÄMÄ OVAT MINUN KAVEREITANI TÄMÄ ON MINUN RYHMÄNI!"
"NÄMÄ OVAT MINUN KAVEREITANI TÄMÄ ON MINUN RYHMÄNI!" Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, lasten psykoterapeutti Erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet osasto, THL Tohtorikoulutettava, Varhaiserityiskasvatuksen
LisätiedotOPPIMINEN ja SEN TUKEMINEN Supporting learning for understanding
OPPIMINEN ja SEN TUKEMINEN Supporting learning for understanding Vetäjät: Jonna Malmberg jonna.malmberg@oulu.fi Tutkimusryhmä: Oppimisen ja Koulutusteknologian Tutkimusyksikkö (LET) LET tutkii (1) Conceptual
LisätiedotHYVIN ENNENAIKAISENA / PIENIPAINOISENA SYNTYNEIDEN LASTEN VARHAISEN SANASTON KEHITYS KIRJALLISUUSKATSAUS
Puhe ja kieli, 33:1, 3 14 (2013) 3 HYVIN ENNENAIKAISENA / PIENIPAINOISENA SYNTYNEIDEN LASTEN VARHAISEN SANASTON KEHITYS KIRJALLISUUSKATSAUS Suvi Stolt, Suomen Akatemia ja Turun yliopisto Hyvin ennenaikaisena/pienipainoisena
LisätiedotLAPSELLE SUUNNATUN PUHEEN PIIRTEET JA NIIDEN YHTEYS SANASTON KEHITYKSEEN 24 JA 30 KUUKAUDEN IÄSSÄ
Puhe ja kieli, 37:1, 3 21 (2017) 3 LAPSELLE SUUNNATUN PUHEEN PIIRTEET JA NIIDEN YHTEYS SANASTON KEHITYKSEEN 24 JA 30 KUUKAUDEN IÄSSÄ Leila Paavola-Ruotsalainen, Humanistinen tiedekunta / Logopedian tutkimusyksikkö
LisätiedotESIKIELELLISET TAIDOT 18 JA 24 KUUKAUDEN IÄSSÄ SEKÄ NIIDEN YHTEYDET SANASTOON 24, 30 JA 36 KUUKAUDEN IÄSSÄ
ESIKIELELLISET TAIDOT 18 JA 24 KUUKAUDEN IÄSSÄ SEKÄ NIIDEN YHTEYDET SANASTOON 24, 30 JA 36 KUUKAUDEN IÄSSÄ Sanna Keskitalo Pro gradu -tutkielma Maaliskuu 2017 Oulun yliopisto Humanistinen tiedekunta Logopedia
LisätiedotMitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto
Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Mental health: a state of well-being (WHO) in which every individual realizes
LisätiedotVARHAINEN SOSIOEMOTIONAALINEN KEHITYS JA SEN YHTEYS SANASTON KEHITYKSEEN
VARHAINEN SOSIOEMOTIONAALINEN KEHITYS JA SEN YHTEYS SANASTON KEHITYKSEEN Hanna Niskanen Pro gradu -tutkielma Tammikuu 2017 Oulun yliopisto Humanistinen tiedekunta Logopedia Hanna Niskanen Pro gradu -tutkielma,
LisätiedotNUORUUDEN PERHEYMPÄRISTÖ JA AIKUISUUDEN ELÄMÄÄN TYYTYVÄISYYS
NUORUUDEN PERHEYMPÄRISTÖ JA AIKUISUUDEN ELÄMÄÄN TYYTYVÄISYYS Kasvatustieteen päivät Vaasassa 22.-23.11.2007 Liisa Martikainen Kasvatustieteiden laitos Jvyäskylän yliopisto liisa.martikainen@edu.jyu.fi
LisätiedotPSYKOLOGIA - PERUSOPINNOT 25 OP
1 (5) PSYKOLOGIA - PERUSOPINNOT 25 OP Psykologian perusopintojaksot suoritettuaan opiskelijalla on perustiedot psykologian eri osa-alueilta: kehityspsykologiasta, persoonallisuudenpsykologiasta, kognitiivisesta
LisätiedotPSYKOLOGIN ROOLI KIELEN KEHITYKSEN HÄIRIÖISSÄ
MARJA LAASONEN Neuropsykologian erikoispsykologi, audiofoniatrinen päiväkeskus, foniatrian yksikkö, Vastuullinen tutkija, dosentti, käyttäytymistieteiden laitos, HY 26.3.2014 1 PSYKOLOGIN ROOLI KIELEN
LisätiedotLIST OF PUBLICATIONS. Suvi Stolt
LIST OF PUBLICATIONS Suvi Stolt 1a. Articles in international refereed scientific journals In preparation: Stolt, S., Savini, S., Guarini, A., Caselli, M., Matomäki, J., Lapinleimu, H., Haataja, L., Lehtonen,
LisätiedotVUOROVAIKUTUS JA ILO LAPSEN TASAPAINOISEN KEHITYKSEN TUKENA
VUOROVAIKUTUS JA ILO LAPSEN TASAPAINOISEN KEHITYKSEN TUKENA Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, lasten psykoterapeutti, Theraplay-terapeutti Erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet - yksikkö, THL MITÄ
LisätiedotKielellinen erityisvaikeus seminaari Tampere 7.-8.9.2011 Marja-Leena Laakso Jyväskylän yliopisto
Kielellinen erityisvaikeus seminaari Tampere 7.-8.9.2011 Marja-Leena Laakso Jyväskylän yliopisto Esikko-julkaisu Laakso, M-L., Eklund, K. & Poikkeus, A-M. (2011). Esikko- Lapsen esikielellisen kommunikaation
LisätiedotLAPSEN SUOTUISAN, KEHITYKSEN TUKEMINEN
LAPSEN SUOTUISAN, YKSILÖLLISEN KEHITYKSEN TUKEMINEN Valtakunnalliset Neuvolapäivät 3.-4.11.2010 Lapsi ja perhe perheen funktio on persoonien reproduktio geneettinen kuolemattomuus aikuiseksi tulo vanhempien
LisätiedotLAPSEEN JA LÄHIYMPÄRISTÖÖN LIITTYVIEN TAUSTATEKIJÖIDEN YHTEYS SANASTON KEHITYKSEEN 24 JA 30 KUUKAUDEN IÄSSÄ
Puhe ja kieli, 39:1,119 139 (2019) 119 LAPSEEN JA LÄHIYMPÄRISTÖÖN LIITTYVIEN TAUSTATEKIJÖIDEN YHTEYS SANASTON KEHITYKSEEN 24 JA 30 KUUKAUDEN IÄSSÄ Amanda Tilvis, Peruspalvelukuntayhtymä Kallio / Ylivieskan
Lisätiedotpäätöksellä 20.11.1989 ja tuli kansainvälisesti voimaan 2.9.1990 Maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus -193
Lapsen osallisuus varhaiskasvatuksessa Taustaa ja teoriaa Lapsella on oikeus, kasvattajalla vastuu 20.4.2010 2010 Sylvia Tast YK:n sopimus velvoittaa Hyväksyttiin YK:n yleiskokouksen yksimielisellä päätöksellä
LisätiedotKIELEN KEHITYKSEN TUKIPILARIT RAKENTUVAT VANHEMPI LAPSI-VUOROVAIKUTUKSESSA. Leila Paavola-Ruotsalainen
KIELEN KEHITYKSEN TUKIPILARIT RAKENTUVAT VANHEMPI LAPSI-VUOROVAIKUTUKSESSA Leila Paavola-Ruotsalainen Kielen kehityksen juuret ovat lapsen synnynnäisessä valmiudessa kiinnostua sosiaaliseen vuorovaikutukseen
LisätiedotPSYKOLOGIA - PERUSOPINNOT 25 OP
1 (5) PSYKOLOGIA - PERUSOPINNOT 25 OP Psykologian perusopintojaksot suoritettuaan opiskelijalla on perustiedot psykologian eri osa-alueilta: kehityspsykologiasta, persoonallisuudenpsykologiasta, kognitiivisesta
LisätiedotSisällys. Sisällys. Esipuhe...13. 1 Äänteellisen kehityksen peruskäsitteet...17. I Äänteellisen kehityksen edellytykset
Sisällys Esipuhe...13 1 Äänteellisen kehityksen peruskäsitteet...17 1.1 Äänteiden tuotto...17 1.1.1 Vokaalit...18 1.1.2 Konsonantit...19 1.2 Fonologia...22 1.3 Foneettinen kirjoitus...23 I Äänteellisen
LisätiedotSuomea toisena kielenä oppivat lapset, vuorovaikutus ja kielitaito
Suomea toisena kielenä oppivat lapset, vuorovaikutus ja kielitaito Lasten suomen kielen käyttö monietnisissä päiväkodeissa Suomessa Salla.Kurhila@helsinki.fi Vuorovaikutus, suomen kielen taito ja monikielinen
LisätiedotLapsen kaksikielisyyden tukeminen. Marjatta Takala erityispedagogiikan professori 2018
Lapsen kaksikielisyyden tukeminen Marjatta Takala erityispedagogiikan professori 2018 Kaksikielisyyden määrittely VÄLJÄ: Henkilö on kaksikielinen, jos hän osaa kommunikoida sujuvasti molemmilla kielillä.
LisätiedotVertaisryhmän merkitys lasten liikuttajana päivähoidossa. Satu Lehto Helsingin Yliopisto Järvenpäätalo
Vertaisryhmän merkitys lasten liikuttajana päivähoidossa Satu Lehto Helsingin Yliopisto 23.5.2012 Järvenpäätalo Aikaisempia tutkimuksia Ystävyyssuhteet (Efrat, 2009; Fitzerald, Fitzgerald and Aherne, 2012)
LisätiedotÄIDIN SENSITIIVISYYS JA HOIVAPUHEEN PERUSTAAJUUDEN VAIHTELU YHTEYDET LAPSEN VARHAISEN KIELEN JA PUHEEN KEHITYKSEEN
Puhe ja kieli, 29:3, 145 162 (2009) 145 ÄIDIN SENSITIIVISYYS JA HOIVAPUHEEN PERUSTAAJUUDEN VAIHTELU YHTEYDET LAPSEN VARHAISEN KIELEN JA PUHEEN KEHITYKSEEN Liisa Arola, Humanistinen tiedekunta/logopedia,
LisätiedotVarhain mielessä Vanhemman varhaisen mentalisaatiokyvyn merkitys
Varhain mielessä Vanhemman varhaisen mentalisaatiokyvyn merkitys Vauvan Taika-seminaari Lahti 10.10. 2014 Marjukka Pajulo Varhaislapsuuden psykiatrian dosentti Turun yliopisto & Suomen Akatemia Mentalisaatio
LisätiedotKOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen
KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen 0 Hyvät tulevat vanhemmat, Raskaus ja vanhemmaksi tulo on yksi merkittävimpiä elämän siirtymävaiheita. Tulevan uuden roolin omaksuminen on molemmilla vanhemmilla
LisätiedotMitä IHMEttä on MIXTURE -mallintaminen?
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Matematiikan ja tilastotieteen laitos Esko Leskinen 28.5.2009 Mitä IHMEttä on MIXTURE -mallintaminen? A-L Lyyra 2009 2 1. Taustaa mixture sekoitus (mikstuura) sekoitetut jakaumat sekoitetut
LisätiedotA new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks
A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks Salla Sipari, PhD, Principal Lecturer Helena Launiainen, M.Ed, Manager Helsinki Metropolia
LisätiedotSitoutumista ja yhteistyötä
FT, puheterapeutti Katja Koski Sitoutumista ja yhteistyötä 7 KOHDAN OHJELMALLA - TYÖKIRJA - (c) 2016 KatjaVox Oy Kaikki oikeudet pidätetään. Tätä työkirjaa tai sen osia ei saa kopioida ilman lupaa KatjaVox
LisätiedotKiintymyssuhteiden arvioinnista eri kulttuureissa ja häiriöiden diagnostiikasta
Kiintymyssuhteiden arvioinnista eri kulttuureissa ja häiriöiden diagnostiikasta Professori, ylilääkäri Tuula Tamminen Tampereen yliopisto ja yliopistollinen sairaala Suomen lastenpsykiatriyhdistyksen juhlaseminaari
LisätiedotAdhd lasten kohtaama päivähoito
Adhd lasten kohtaama päivähoito ORIENTAATIO KONFERENSSI 23.5.2012 JÄRVENPÄÄ ALISA ALIJOKI HELSINGIN YLIOPISTO ADHD (Attention Deficit Hyperactive Disorder) Neurobiologinen aivojen toiminnan häiriö Neurobiologisesta
LisätiedotTunne ja vuorovaikutustaitojen tukeminen koulussa
Tunne ja vuorovaikutustaitojen tukeminen koulussa Päivi Santalahti Lastenpsykiatrian erikoislääkäri, Dosentti Lasten ja nuorten mielenterveysyksikkö, THL 1 Tunne- ja vuorovaikutustaitojen tukeminen Miksi?
LisätiedotNuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti
Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi Toimintaterapeutti (AMK) Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Teinivanhemmuus voi olla valinta tai yllätys Merkitys kiintymyssuhteen
LisätiedotKOMMUNIKOINTI KIELIHÄIRIÖISEN LAPSEN KANSSA Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry Stroke- och dysfasiförbundet rf OHJEITA PUHEEN JA KIELEN KEHITYKSEN TUKEMISEKSI KOTIOLOISSA: 1. Puhu lapsen kanssa kieli kehittyy
LisätiedotLASTEN JA NUORTEN ERIKOISPSYKOLOGIN KOULUTUS
LASTEN JA NUORTEN ERIKOISPSYKOLOGIN KOULUTUS Lasten ja nuorten erikoispsykologin koulutus on suunnattu laillistetuille psykologeille (PsM tai vastaava), jotka työskentelevät lasten ja nuorten kasvuympäristöissä
LisätiedotLEIKIN AVAIMET TIETOA SIITÄ MIKSI LEIKKI ON LAPSELLE TÄRKEÄÄ. OONA HÄKKINEN, VEERA WIKBERG & HEIDI ÖZ 2017
LEIKIN AVAIMET TIETOA SIITÄ MIKSI LEIKKI ON LAPSELLE TÄRKEÄÄ. OONA HÄKKINEN, VEERA WIKBERG & HEIDI ÖZ 2017 2 SISÄLLYS LUKIJALLE LUKIJALLE 4 MIKSI LAPSI LEIKKII? 6 KIELI 8 MOTORIIKKA 12 SOSIAALISET TAIDOT
LisätiedotLasten sosiaalisen ja tunne-elämän kehityksen ja sen ongelmien arviointi neuropsykologian näkökulmaa
Lasten sosiaalisen ja tunne-elämän kehityksen ja sen ongelmien arviointi neuropsykologian näkökulmaa Neuropsykologian erikoispsykologi, Larmis Väitöstutkija, HY Käyttäytymistieteiden laitos 1. Kehityksellisten
LisätiedotAHTS Jyväskylässä 2.3.2009
AHTS Jyväskylässä 2.3.2009 Lapsuus, nuoruus ja keski-iän päihteidenkäyttö FT, vanhempi tutkija, Järvenpään sosiaalisairaala, A-klinikkasäätiö Tuuli.pitkanen@a-klinikka.fi (http://info.stakes.fi/kouluterveyskysely)
LisätiedotMiksi mentalisaation vahvistaminen on niin haasteellista mutta tärkeää korkean riskin perheissä?
Miksi mentalisaation vahvistaminen on niin haasteellista mutta tärkeää korkean riskin perheissä? MLL ja FH seminaari Hki 17.5. 2017 Marjukka Pajulo, dosentti, TY Korkean riskin perheet -määrittely Mitä
Lisätiedot3 Varhaisten vuorovaikutus- ja kommunikaatiotaitojen kehitys
Sisällys 1 Johdatus pragmatiikan peruskäsitteisiin ja lasten pragmatiikan vaikeuksiin Soile Loukusa, Leila Paavola ja Matti Leiwo... 11 1.1 Pragmaattisen tutkimuskentän historiaa ja määrittelyä...11 1.2
LisätiedotVauva viestii, ymmärtääkö vanhempi? Miten tavoittaisin lapsen mielen?
Finlandia-talo 30.9.2016 Anne Viinikka Vauva viestii, ymmärtääkö vanhempi? Miten tavoittaisin lapsen mielen? Lapset ensin. Mitkä mahtavat olla lasta suojaavia tekijöitä tässä perheessä. Mitenköhän voisin
LisätiedotIsovanhempien merkitys sukupolvien ketjussa
Isovanhempien merkitys sukupolvien ketjussa VTT Antti Tanskanen FM, VTM Mirkka Danielsbacka Helsingin yliopisto Sukupolvien ketju -tutkimushanke Lasten suojelun kesäpäivät, Pori 12.6.2013 Esityksen eteneminen
LisätiedotVANHEMMUUDEN JA VUOROVAIKUTUKSEN TUKEMINEN LASTENPSYKIATRIAN PIENTEN LASTEN TYÖRYHMÄSSÄ
VANHEMMUUDEN JA VUOROVAIKUTUKSEN TUKEMINEN LASTENPSYKIATRIAN PIENTEN LASTEN TYÖRYHMÄSSÄ VSSHP Psykologien alueellinen koulutuspäivä 2.10.2015 Psykologi Päivi Saranpää Lastenpsykiatrian pienten lasten työryhmässä
LisätiedotKiintymyssuhdeteoria koskee ihmisen perustarvetta
Katsaus MARJUKKA PAJULO Vauvan tunnetila ja sen säätely Äidin reflektiivinen kyky ja sen merkitys turvallisessa kiintymyssuhteessa Raskauden aikana ja synnytyksen molemmin puolin fyysisten ja psyykkisten
LisätiedotKAKSIVUOTIAIDEN SUOMALAISLASTEN KONSONANTTI-INVENTAARIT
Puhe ja kieli, 26:2,71 79 (2006) 71 KAKSIVUOTIAIDEN SUOMALAISLASTEN KONSONANTTI-INVENTAARIT Sari Kunnari, Oulun yliopisto, Suomen kielen, informaatiotutkimuksen ja logopedian laitos Tuula Savinainen-Makkonen,
LisätiedotFilosofia ja systeemiajattelu. Hyvä elämä Prof. Esa Saarinen
Filosofia ja systeemiajattelu Hyvä elämä 23.3.2011 Prof. Esa Saarinen Miksi ajatella? Miksi ajatella? "Eivät asiat sinänsä vaivaa meitä, vaan meidän käsityksemme niistä. Epiktetos Omat ajatuksesi vaikuttavat
LisätiedotEpätyypillistä työaikaa tekevät perheet työelämän puristuksessa
Epätyypillistä työaikaa tekevät perheet työelämän puristuksessa Anna Rönkä Jyväskylän yliopisto Perheet 24/7-tutkimusryhmä JY, JAMK & THL OHOI-hanke Hyvät uutiset Epätyypillinen työaika ei lähtökohtaisesti
LisätiedotVaikeimmin kehitysvammaisten henkilöiden osallisuus ryhmäkodeissa
Vaikeimmin kehitysvammaisten henkilöiden osallisuus ryhmäkodeissa VTT, tutkija Sonja Miettinen Kehitysvammaliitto ja Helsingin Yliopisto 3/30/2019 Suuntaviivoja tulevaisuuteen -seminaari, Kehitysvammmaisten
LisätiedotInnostavaa vuorovaikutusta vai jäätävää puhetta?
Innostavaa vuorovaikutusta vai jäätävää puhetta? Yhdessä seminaari 3.6.2013 Susanna Niinistö Sivuranta Pohdintaa seminaarin päätteeksi Viestinnän muutos miksi meidän kaikkien pitäisi välittää viestintäosaamisestamme
LisätiedotVARHAINEN VUOROVAIKUTUS
VARHAINEN VUOROVAIKUTUS Ihmisten elämä ja heidän kokemuksensa omasta elämästään syntyvät vuorovaikutuksessa ympäristön ja erityisesti toisten ihmisten kanssa. Myös muu elollinen luonto toimii jatkuvassa
LisätiedotEuropean Survey on Language Competences (ESLC) EU:n komission tutkimus vieraiden kielten osaamisesta EU-maissa www.surveylang.org
European Survey on Language Competences (ESLC) EU:n komission tutkimus vieraiden kielten osaamisesta EU-maissa www.surveylang.org ESLC pähkinänkuoressa PISA-tutkimusten kaltainen OECD Organization for
LisätiedotInterventiot erityispedagogiikassa. Professori, Pirjo Aunio
Interventiot erityispedagogiikassa Professori, Pirjo Aunio 13.11.2018 Pirjo.aunio@helsinki.fi Osaamistavoitteet Opintojakson suoritettuaan opiskelija: On kerännyt syvällistä tietoa arvioinnista ja interventio-ohjelmista
LisätiedotMotiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet
Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys
LisätiedotKESKOSTEN ÄITIEN MAIDON LYPSÄMISESTÄ SELVIYTYMINEN. Riikka Ikonen Sh, TtM, tohtorikoulutettava Tampereen yliopisto
KESKOSTEN ÄITIEN MAIDON LYPSÄMISESTÄ SELVIYTYMINEN Riikka Ikonen Sh, TtM, tohtorikoulutettava Tampereen yliopisto Keskosten äitien tulee aloittaa ja ylläpitää maidonerityksensä lypsämällä Äitien tulee
LisätiedotNiilo Mäki Instituutti
Lastenneurologian juhlasymposium 19.5.2017 Niilo Mäki Instituutin ja Lastentutkimusklinikan toimintaa Juha-Matti Latvala FT, toiminnanjohtaja Niilo Mäki Instituutti Monitieteinen oppimisvaikeuksien tutkimus-
LisätiedotAPA-tyyli. Petri Nokelainen
APA-tyyli Petri Nokelainen petri.nokelainen@uta.fi American Psychology Association (APA, 2001). Yleisin sosiaalitieteiden käyttämä tyylikirjasto. Artikkelin teksti, jossa on viittaus (referointi) lähdeluettelossa
LisätiedotKielelliset vaikeudet ja niiden. Irma Kakkuri, lehtori Erityispedagogiikka, Jy
Kielelliset vaikeudet ja niiden kohtaaminen lukiossa Irma Kakkuri, lehtori Erityispedagogiikka, Jy Mitä lukemis ja kirjoittamisvaikeudella tarkoitetaan? Erillinen, merkittävä lukutaidon kehittymisen puute,
LisätiedotPUHEEN HAVAITSEMISEN, PUHEEN TUNNISTUSKYVYN HÄLYSSÄ SEKÄ PUHEEN, KIELEN JA KOMMUNIKOINNIN ARVIOINTI. Taina Välimaa
PUHEEN HAVAITSEMISEN, PUHEEN TUNNISTUSKYVYN HÄLYSSÄ SEKÄ PUHEEN, KIELEN JA KOMMUNIKOINNIN ARVIOINTI Taina Välimaa Kuulovikaisen lapsen ja nuoren puheterapeuttisessa arvioinnissa huomioidaan yleensä puheen
LisätiedotIhmeelliset vuodet -ohjelmat
Ihmeelliset vuodet -ohjelmat Kasvatus- ja perheneuvolatoiminnan seminaari 31.10.2013 Ritva Vuoti, PsM, psykoterapeutti Ihmeelliset vuodet -ohjelmat kehitetty käytöshäiriöiden hoitoon kehittäjä psykologian
LisätiedotÄidin tuloksia. LT, lastenpsykiatrian el Mirjami Mäntymaa TAYS, lastenpsykiatrian klinikka ja Tampereen Yliopisto
Äidin ja lapsen vuorovaikutusväitöskirjatyön tuloksia LT, lastenpsykiatrian el Mirjami Mäntymaa TAYS, lastenpsykiatrian klinikka ja Tampereen Yliopisto ivät 1 Early mother-infant interaction: Determinants
LisätiedotVIIVÄSTYNEEN KIELEN KEHITYKSEN YHTEYDET ÄIDIN VUOROVAIKUTUKSELLISEEN SENSITIIVISYYTEEN JA OHJAUSTAPOIHIN
VIIVÄSTYNEEN KIELEN KEHITYKSEN YHTEYDET ÄIDIN VUOROVAIKUTUKSELLISEEN SENSITIIVISYYTEEN JA OHJAUSTAPOIHIN Marika Häggman Maarit Renkola Pro Gradu tutkielma Psykologian laitos Jyväskylän yliopisto Kesäkuu
LisätiedotStudents Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student
Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Research is focused on Students Experiences of Workplace learning (WPL) 09/2014 2 Content Background of the research Theoretical
LisätiedotSiltala, P. (2011): Kateus rakkauden kaipuun ja tuhoavuuden jännitteenä: Kalevalan Kullervo. Psykoterapia, 33-42.
Pirkko Siltala PsL, Koulutuspsykoanalyytikko (Therapeia) Julkaisut 2011-2000 Artikkelit, kirjat ja kirjojen luvut Siltala, P. (2011): Ruumiillisuus psykoanalyysissa ja psykoterapiassa. Teoksessa: Klemelä,
LisätiedotÄäntelyn ja motoriikan kehityksen seurantamenetelmä
Ääntelyn ja motoriikan kehityksen seurantamenetelmä Paula Lyytinen,Timo Ahonen, Kenneth Eklund,Heikki Lyytinen Jyväskylän yliopiston Lapsitutkimuskeskus Niilo Mäki Instituutti Mihin tarvitaan? kehityksen
LisätiedotIhmisten välisen vuorovaikutussuhteen ulkoinen
Katsaus Varhainen vuorovaikutus ja lapsen psyykkinen kehitys Mirjami Mäntymaa ja Tuula Tamminen Lapsen psyykkistä kehitystä on tutkittu eniten kehityspsykologian piirissä. Alan tutkimusta on pyritty tekemään
LisätiedotMentalisaatio ja Emotionaalinen Saatavillaolo Raskausaikana. Saara Salo, PsT, varhaisen vuorovaikutuksen psykoterapeutti
Mentalisaatio ja Emotionaalinen Saatavillaolo Raskausaikana Saara Salo, PsT, varhaisen vuorovaikutuksen psykoterapeutti www.pilkeklinikka.com Raskausajan tehtävät Psykologinen valmistautuminen vanhemmuuteen
LisätiedotOnko kykytasolla merkitystä nuorten lukivaikeudessa?
Tutkimukset Hanna Nikkanen Vesa Närhi Timo Ahonen Onko kykytasolla merkitystä nuorten lukivaikeudessa? Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, onko kykytasolla vaikutusta nuorten lukemisen ja kirjoittamisen
LisätiedotKehittyvä puhe. Puheen kehittyminen
TEEMA: FONIATRIA Marja Asikainen ja Sinikka Hannus Puheen ja kielen kehittymisen arviointi on keskeinen osa lasten hyvinvoinnin ja toimintakyvyn seurantaa. Ongelmiin tulee puuttua varhain. Omassa arkiympäristössä
LisätiedotThis is a self-archived version of an original article. This version may differ from the original in pagination and typographic details.
This is a self-archived version of an original article. This version may differ from the original in pagination and typographic details. Author(s): Sointu, Erkko; Lappalainen, Kristiina; Hotulainen, Risto;
LisätiedotMaanantai-seminaari Oulu Marja-Leena Laakso Jyväskylän yliopisto
Maanantai-seminaari Oulu 3.12. 2012 Marja-Leena Laakso Jyväskylän yliopisto Esikko-menetelmän tausta & käyttäminen Esikielellisen kommunikaation keskeiset arvioitavat piirteet Riskikehityksen piirteet
LisätiedotKIIKKU - VAUVAPERHETYÖMALLI
KIIKKU - VAUVAPERHETYÖMALLI Monitieteiset lastensuojelun tutkimus- ja kehittämispäivät THL 30.11.2017 Tarja Keltto/ KM, Erik.toim.ter.,hankekoordinaattori Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö, tarja.keltto@vamlas.fi
Lisätiedot3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ
Puhe ja kieli, 27:4, 141 147 (2007) 3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Soile Loukusa, Oulun yliopisto, suomen kielen, informaatiotutkimuksen ja logopedian laitos & University
LisätiedotConstructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland
Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research
LisätiedotAivotutkimus kielenoppimisen edistäjänä
Aivotutkimus kielenoppimisen edistäjänä 15.3.2018 Kaisa Lohvansuu, FT JYU. Since 1863. 1 -Kieli ja aivot -Aivotutkimus: Mitä tutkitaan ja miksi? -Mitä hyötyä aivotutkimuksesta on? JYU. Since 1863. 2 Aivotutkimuksen
LisätiedotVARHAISEN VUOROVAIKUTUKSEN ARVIOIMINEN, HAVAINNOIMINEN JA TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA
VARHAISEN VUOROVAIKUTUKSEN ARVIOIMINEN, HAVAINNOIMINEN JA TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA Sanna Kotkas Logopedian pro gradu -tutkielma Lääketieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto Huhtikuu 2019 Ohjaaja:
LisätiedotOnko joulupukki edelleen tarpeellinen?
KATSAUS Onko joulupukki edelleen tarpeellinen? Tuula Tamminen Pieta Ronkainen J oulupukki on ilmeisesti kaikkein tunnetuin satuhahmo ainakin länsimaisen kulttuurin piirissä. Maapalloistumisen myötä joulupukista
Lisätiedot1. Koskinen S, Koskenniemi J, Leino-Kilpi H & Suhonen R Ikääntyneiden osallisuus palveluiden kehittämisessä. Pro terveys 41 (2),
PUBLICATIONS 11.6.2014 Sanna Koskinen (IF = Impact Factor 2012) A Peer-reviewed scientific articles A1 Journal article (refereed), original research 1. Koskinen S, Hupli M, Katajisto J & Salminen L. 2012.
LisätiedotMiten maailman paras koulu selviää tulevaisuuden haasteista?
Miten maailman paras koulu selviää tulevaisuuden haasteista? Kari Sajavaara muistoluento Jyväskylän yliopisto 15.1.2016 @pasi_sahlberg Along with especially Canadian "applied language studies (Kari koined
LisätiedotEmotionaalinen saatavillaolo - vuorovaikutuksen havainnointityökalu
Emotionaalinen saatavillaolo - vuorovaikutuksen havainnointityökalu Emotional Availability Scale 4th ed Zeynep Biringen 2008 Saara Salo, PsT Mitä vuorovaikutusobservaatiot arvioivat? The origins of attachment
LisätiedotSyrjäytymistä voidaan ehkäistä aktiivisella toiminnalla
Syrjäytymistä voidaan ehkäistä aktiivisella toiminnalla Jukka Mäkelä lastenpsykiatri, erityisasiantuntija Lasten, nuorten ja perheiden palvelut -yksikkö Syrjäytyminen - vai syrjään jättäminen Suurin, kallein
LisätiedotJuhlat osana koulun tarinallista toimintakul/uuria. Hanna Nikkanen Sibelius- Akatemia hanna.nikkanen@siba.fi
Juhlat osana koulun tarinallista toimintakul/uuria Hanna Nikkanen Sibelius- Akatemia hanna.nikkanen@siba.fi Jos koulun juhla on kasvatuksen väline, - millainen väline se on? - miten se toimii? - kuka sitä
LisätiedotONKO IHMISPIIRROKSISTA APUA MASENTUNEIDEN JA ITSETUHOISTEN LASTEN TUTKIMUKSISSA?
ONKO IHMISPIIRROKSISTA APUA MASENTUNEIDEN JA ITSETUHOISTEN LASTEN TUTKIMUKSISSA? Heikki Merimaa Psykologi Tays/ lastenpsykiatria Tutkimuksen lähtökohdat Juuret Itsetuhoisen lapsen hoitopolku projektissa
LisätiedotKahden mindfulness-mittarin itsetuntoon. suomennos ja Kahden validointi mindfulness-mittarin suomennos ja validointi
Mindfulness-taitojen Mindfulness-taitojen yhteys yhteys masennukseen, onnellisuuteen masennukseen, ja itsetuntoon. onnellisuuteen ja Kahden mindfulness-mittarin itsetuntoon. suomennos ja Kahden validointi
LisätiedotKAHDEN VUODEN IÄSSÄ MITATUN SANASTON KOON JA KOOSTUMUKSEN YHTEYS NIMEÄMISTAITOIHIN VIIDEN VUODEN IÄSSÄ
Puhe ja kieli, 31:1, 25 42 (2011) 25 KAHDEN VUODEN IÄSSÄ MITATUN SANASTON KOON JA KOOSTUMUKSEN YHTEYS NIMEÄMISTAITOIHIN VIIDEN VUODEN IÄSSÄ Kati Vainio, Raision sosiaali- ja terveystoimi, Kuntouttavat
LisätiedotHAASTAVAT KASVATUSTILANTEET MITEN KOHTAAN LAPSEN HYVIN?
HAASTAVAT KASVATUSTILANTEET MITEN KOHTAAN LAPSEN HYVIN? EDUCA 2017 LIISA AHONEN (KT, KOULUTTAJA, KASVATUSKONSULTTI) Lapsen sosiaalis-emotionaaliset taidot Sosiaalis-emotionaaliset taidot kehittyvät tiiviissä
LisätiedotIhmeelliset vuodetjuhlaseminaari Vanhemmuus ja sen tukeminen
Vanhemmuus ja sen tukeminen Ihmeelliset vuodetjuhlaseminaari 13.11.2018 Eeva Aronen Suomen lastenpsykiatriyhdistyksen pj. Lastenpsykiatrian professori, HY, ylilääkäri, HYKS, Lastenpsykiatria E. Aronen,
LisätiedotKOGNITIIVINEN AUKTORITEETTI NUORTEN ARKIELÄMÄN TERVEYSTIETOON LIITTYVISSÄ YMPÄRISTÖISSÄ
KOGNITIIVINEN AUKTORITEETTI NUORTEN ARKIELÄMÄN TERVEYSTIETOON LIITTYVISSÄ YMPÄRISTÖISSÄ Maija-Leena Huotari, Laura Palmgren-Neuvonen, Sari Räisänen, Anna-Maija Huhta & Noora Hirvonen Cognitive Authorities
LisätiedotPIKKUKESKOSENA SYNTYNEIDEN LASTEN YMMÄRRETYN SANASTON KEHITYS VUODEN IÄSSÄ JA SEN YHTEYS KOGNITIIVISEEN KEHITYKSEEN KAKSIVUOTIAANA
Puhe ja kieli, 38:2, 65 82 (2018) 65 PIKKUKESKOSENA SYNTYNEIDEN LASTEN YMMÄRRETYN SANASTON KEHITYS VUODEN IÄSSÄ JA SEN YHTEYS KOGNITIIVISEEN KEHITYKSEEN KAKSIVUOTIAANA Pauliina Alatalo, Oulun yliopisto
Lisätiedot