TURUN KAUPUNGIN NUORISOASIAINKESKUKSEN NUORTEN TYÖPAJA FENDARIN TOIMINTASUUNNITELMA VUODEKSI 2008
|
|
- Matilda Lehtinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Khhal liite 2 TURUN KAUPUNGIN NUORISOASIAINKESKUKSEN NUORTEN TYÖPAJA FENDARIN TOIMINTASUUNNITELMA VUODEKSI 2008 YLEISTÄ Turun nuorten työpaja Fendarin toiminta ja henkilökunnan työsuhteita vakinaistettiin vuonna 2007 ja vuoden 2008 alussa henkilökunnan 16 työntekijästä 11 on vakinaisia. Henkilökunnan vakinaistuessa vähitellen vuodesta 2003 alkaen on pystytty aloittamaan toiminnan pitkäjänteisempi kehittäminen. Tästä kehittämistoiminnasta näkyvimmät prosessit ovat olleet Fendarin päihdeprojekti Reimari v ja osallistuminen Laatu 2006 hankkeeseen Porin nuorten työpajojen vertailuparina. Vuonna 2007 laatutyötä jatkettiin Net Effectiltä ostetulla prosessivalmennuksella ja vuonna 2008 jatketaan tämän valmennuksen tuloksena pajojen kehittämistyötä. Toiminta-ajatus ja lähtökohdat toiminnalle eivät ole muutamaan vuoteen muuttuneet, mutta vuoden 2008 aikana toiminta-ajatus päivitetään tukemaan prosessivalmennuksessa tuotettua prosessikarttaa. Työpajatoiminnan tavoitteiden asettelussa ja prosessien määrittelyssä on otettu huomioon paitsi pajatoiminnan arvot, myös opetusministeriön pajatoiminnalle asettamat yleiset perusteet. Fendarin toiminnassa toteutuvat asetetun kahden vuoden siirtymäajan puitteissa kaikki neljä perustetta eli 1) työpajatoiminta sijoittuu julkisen sektorin palvelukokonaisuudessa sosiaalialan palvelujen ja avoimien koulutus- ja työmarkkinoiden välimaastoon ja on moniammatillista toimintaa, 2) työpajatoiminta toteuttaa varhaisen puuttumisen ja yhteisöllisyyden periaatteita ja soveltaa tekemällä oppimisen ja motivoimisen menetelmiä, 3) pitkäjänteisen ja tuloksekkaan työpajatoiminnan edellytys on ammatillisesti osaava henkilökunta ja 4) paikallista työpajatoimintaa ohjaa ja kehittää asiantuntijoista koostuva ohjaus- tai johtoryhmä. Toiminta on suunnattu työttömille alle 25-vuotiaille nuorille, jotka tarvitsevat tukea elämänhallinnassa ja koulutukseen tai työelämään hakeutumisessa. Toiminta-ajatus on muokattu nuorisotoimen strategiseen kehykseen sopivaksi. Työpajojen toiminta-ajatuksen mukaan tuetaan siirtymistä nuoruudesta aikuisuuteen varhaisen puuttumisen ja yhteisöllisyyden periaatteita toteuttaen ja kohdataan jokainen pajoille tuleva nuori yksilönä ja rakennetaan hänen kanssaan henkilökohtainen suunnitelma, jonka avulla tuetaan nuoren elämänhallintaa ja sijoittumista koulutukseen tai työelämään tavoitteena hyvä elämä, vapaus ja vastuullisuus. NUORTEN TYÖPAJA FENDARIN PROSESSIT Fendarin toimintaa ohjaa kaksi ydinprosessia, jotka ilmentävät samanaikaisesti sekä sitä miten organisaatio toimii että sitä miksi organisaatio on olemassa. Ydinprosessit ovat 1. yhteistyökumppaneiden hankkimis- ja varmistamisprosessi ( miten organisaatio toimii) ja 2. nuoren elämänhallinnallinen osallistamisprosessi (miksi organisaatio on olemassa) (kuvio 1). Näiden molempien prosessien tavoite on sama eli nuoren suunnitelmallinen ja tarkoituksenmukainen siirtyminen koulutukseen, työhön tai muuhun toimenpiteeseen sekä nuoren valmiuksien vahvistaminen. 1
2 Kuvio 1. Fendarin prosessikartta. Prosessikartta 11/15/2007 Nuorisoasiainkeskuksen toiminnanohjausprosessi Asiakkaat: Työvoimatoimisto, Työvoiman palvelukeskus, Turun ammatti-instituutti, Ohjaamo Asiakastarve: Sijoittaa omat asiakkaat nuorille kohdennetun toiminnallisen tuen piiriin Asiakkaat: Alle 25-v. nuoret Asiakastarve: - työkokemus - sosiaalinen kanssakäyminen - arjen hallinta - ammatinvalinnan selkeyttäminen - osaaminen 1. Fendarin toiminnasta tiedottaminen ja yhteydenottaminen 1. Fendarin tarjoamien mahdollisuuksien kuvaaminen ja nuoren rohkaisu FENDARI Yhteistyökumppaneiden hankkimis- ja varmistamisprosessi 2. Yhteistyösuunnitelmien tekeminen ja yhteisten palaverien pitäminen 3. Palvelun tarjoaminen ja asiakassopimus ten tekeminen Nuoren elämänhallinnallinen osallistamisprosessi 2. Fendariin perehdyttäminen 3. Tavoitteiden asettaminen 4. Ohjausta, tukemista ja neuvontaa toiminnallisessa ympäristössä 4. Palvelun kokonaisarviointi 5. Arviointien, yhteenvedon ja jatkosuunnitelmien tekeminen Vaikutukset, joita tavoitellaan: Suunnitelmallinen ja tarkoituksenmukainen siirtyminen koulutukseen, työhön tai muuhun toimenpiteeseen, sekä valmiuksien vahvistaminen 1. TUKIPROSESSI Työtoiminta 2. TUKIPROSESSI Johtaminen ja muut hallinnolliset palvelut 3. TUKIPROSESSI Kehittämispalvelut Yhteistyökumppaneiden hankkimis- ja varmistamisprosessi Fendarin tehtävänä on pyrkiä sijoittamaan yhteistyökumppaneidensa asiakkaat nuorille kohdennetun toiminnallisen tuen piiriin. Tämä tapahtuu tiedottamalla ja tekemällä omaa toimintaa näkyväksi sekä nykyisille että mahdollisille uusille yhteistyökumppaneille. Kun yhteistyö alkaa, sovitaan mistä yhteistyössä on kysymys ja tämän jälkeen tarjotaan palvelua ko. tahojen nuorille. Kun nuoren elämänhallinnallinen osallistamisprosessi on käyty läpi, tehdään yhteistyötahojen kanssa palvelun kokonaisarviointi. Nuoren elämänhallinnallinen osallistamisprosessi Nuoren elämänhallinnallinen osallistamisprosessi alkaa, kun nuori tai hänet lähettävä taho ottaa yhteyttä pajalle. Tämän jälkeen urasuunnittelija haastattelee nuoren, kertoo Fendarin tarjoamista mahdollisuuksista ja sijoittaa nuoren tavoitteita, kiinnostusta ja tarpeita vastaaviin töihin. Nuoren kanssa lähdetään liikkeelle asioista, jotka hän tuo esiin. Nuori perehdytetään Fendarin toimintaan ja nuori asettaa tavoitteet pajajaksolle oman kiinnostuksensa ja elämäntilanteensa pohjalta. Myös lähettävä taho voi asettaa nuoren jaksolle tavoitteita. Nuorten itselleen asettamia tavoitteita voivat olla: 1) ammatinvalinnan selkiyttäminen 2) työkokemuksen saaminen 3) ohjaus mahdollisen kurssi-, koulutus- tai työpaikan löytämiseksi 4) elämänhallinnallisten taitojen kehittäminen 5) ammatillisten opintojen suorittaminen pajalla 6) työ- ja toimintakyvyn arviointi. 2
3 Tavoitteiden pohjalta nuoren kanssa tehdään suunnitelma, jonka avulla nuori oppii selvittämään elämänsä pulmatilanteita ja oppii itseään kiinnostavan toiminnan avulla sosiaalisen toiminnan ja työelämän pelisääntöjä. Nuorelle annetaan mahdollisuus kehittää työ- ja elämänhallintaitojaan tuetulla yksilö- ja työtoiminnalla. Vastuu yksilöohjauksesta on urasuunnittelijalla sekä nuorisotyöntekijöillä ja työnteon ohjaamisesta vastaavat työpajaohjaajat. Pajajakson aikana tarkastellaan asetettuja tavoitteita ja niitä muutetaan/päivitetään tarvittaessa. Jakson lopussa nuoren kanssa tehdään arviointi ja jatkosuunnitelmat. Pajatoiminnassa noudatetaan asiakaslähtöistä ja osallistavaa toimintatapaa. Pajatoiminnan sisältöjä ovat työ- ja yksilöohjaus, työtoiminta, leiri-, harraste- ja viriketoiminta, työ- ja toimintakyvyn arvioinnit, palveluohjaus ja verkostotyöt. Työ- ja toimintakyvyn arvioinnit tehdään jokaisen nuoren pajajakson alussa. Paja on nopeasti ja yksilöllisesti toimiva palvelujärjestelmä, jossa kunnioitetaan asiakkaan yksilöllisyyttä. Nuorten vahvuudet ja voimavarat pyritään saamaan esille tukemalla nuoren tekemällä oppimista, elämänhallintaa ja omatahtista yksilöllistä ja yhteisöllistä kasvua. Yksilöohjausta elämänhallinnallisissa sekä koulutukseen ja työelämään liittyvissä asioissa annetaan jatkuvan vuorovaikutuksen periaatteella joustavasti koko pajajakson aikana. Urasuunnittelija ja nuorisotyöntekijät tekevät verkosto- ja yhteistyötä yhdessä nuoren kanssa, nuorisotoimen sisällä, sosiaalityöntekijöiden, työvoimatoimiston, työvoiman palvelukeskuksen, Turun ammatti-instituutin sekä päihde- ja mielenterveyspalveluja antavien tahojen kanssa Nuoret ovat oikeutettuja edellä mainittuihin palveluihin riippumatta siitä mihin asiakasryhmään he kuuluvat ja millä nimikkeellä he tulevat pajajaksolle. Fendarin asiakasryhmät ovat kuvattuna kuvion 2 porrasmallissa. Kuvio 2. Fendarin porrasmalli asiakasryhmäanalyysistä Fendarin portaat Töihin Hyppyri Koulutukseen Tsemppiporras Koulutus, muu aktiivitoimenpide, työttömyys Kuntoutusporras Hoitoonohjaaminen Arviointikynnys Työ- ja toimintakyvyn arviointi 3
4 TYÖPAJAJAKSOT JA TOIMINTA V Työpajajaksot v Nuorisotoimen työpajoilla toimii seitsemän työpajaa seitsemällä eri ammattialalla: puu-, tekstiili-, kädentaito-, maalaus- ja korjauspaja, retkipaja (sis. kuljetus) sekä Forum Marinumin kanssa yhteistyössä toteutettava venepaja. Nuoret aloittavat pajajaksonsa joustavasti nuorelle sopivana ajankohtana, koska tällöin perehdytyksestä saadaan jokaiselle aloittavalle nuorelle yksilöllisempää ja intensiivisempää. Perehdytyksestä vastaavat nuorisotyöntekijät ja urasuunnittelija. Työpajajaksoja voi vuoden aikana alkaa Pajalle tulevat nuoret ovat kaikki samanarvoisessa asemassa sukupuoleen, ikään, kansallisuuteen, asemaan tms. katsomatta ja kaikilla pajalla työskentelevillä on samat säännöt ja mahdollisuudet pajan palveluihin lähtökohdista ja osaamistasosta riippumatta. Pajajakson sisältö Varsinainen pajajakson työskentely koostuu kunkin pajan ammattialakohtaisista töistä. Pajojen työt on mitoitettu nuorten osaamistason mukaan. Työpajaohjaajan tehtävänä on toimia ns. osallistuvana esimiehenä, joka paitsi ohjaa nuorta, myös osallistuu työntekoon ja omalla esimerkillään opastaa nuoria työn tekemiseen. Pajoilla tehtävät työt ovat joko nuorisotoimen tai kaupungin sisäisiä töitä, ulkopuolisten asiakkaiden tilaamia töitä tai pajojen omaa tuotantoa. Pajajakson aikana on aikaisemmin järjestetty erilaisia lyhytkursseja, joiden kesto on ollut 1-3 päivää. Jatkossa suurimman osan kursseista pitävät pajojen omat työpajaohjaajat, koska tuolloin kurssit ja niillä tehtävät työt saadaan liitettyä tiiviisti pajojen muihin töihin. Työpajaohjaajien tehtävänä on kannustaa ja motivoida nuoria oppimaan uusia asioita. Elämänhallintaa tuetaan pajalla mm. teemapäivillä ja viriketoiminnalla. Nuorille tarjotaan mahdollisuus tutustumiseen eri liikuntalajeihin ja vaihtoehtoisiin tapoihin viettää vapaa-aikaa. Osa tutustumisista tehdään työajalla ja osa työajan ulkopuolella. Tavoitteena on tutustuttaa nuoria sellaisiin liikuntalajeihin, joita nuoret voivat omien resurssiensa ja varojensa puitteissa harrastaa myös pajajakson ulkopuolella, ja jotka lisäävät nuoren psyykkistä ja fyysistä hyvinvointia. Yhteisöpalavereja, joihin osallistuvat sekä nuoret että henkilökunta, pidetään kerran kuukaudessa. Tavoitteena on saada nuoret osallistumaan aikaisempaa enemmän yhteisten tapahtumien ja päivien suunnitteluun ja päästä osaltaan vaikuttamaan pajan asioihin. Lisäksi tiedonkulku pajan asioista nuorille on tehostunut, kun kaikki kokoontuvat samaan aikaan kuulemaan sovituista asioista. Kokoontumisista tehdään aina lisäksi muistio, jotta myös ne, jotka ovat palaverista olleet poissa, voivat tutustua käsiteltyihin asioihin. Nuorten työpaja Fendari järjestää tutustumiskäyntejä oppilaitoksiin ja työpaikkoihin. Tämän lisäksi nuoret osallistuvat pajan omille työnhakukursseille, joissa opetellaan työnhakuun liittyviä asioita sekä harjoitellaan työhaastattelutilanteita. Kansainvälistä toimintaa ja leiritoimintaa 4
5 Viron ja Suomen opetusministeriöiden, Viron nuorisotyökeskuksen ENTK:n ja Turun kaupungin nuorisoasiainkeskuksen yhteistyösuunnitelmien pohjalta on vuodesta 2000 järjestetty työpajanuorille talkooleiri Viron Kloogaan. Leirille on osallistunut nuoria eri pajoilta ja 2-3 työpajaohjaajaa. Leirin aikana on kunnostettu ja kohennettu Kloogarannan leirikeskuksen ulkoasua ja käyttömukavuutta. Vastavuoroisesti on järjestetty kansainvälinen leiri nuorisotoimen leirialueella Sauvon Ahtelassa. Leirille on osallistunut sekä virolaisia että venäläisiä vuotiaita nuoria. Pajojen nuoria ja työpajaohjaajia on ollut leirillä mukana. Leirit ovat olleet onnistuneita sekä isäntien että nuorten mielestä. Vastaavat leirit järjestetään myös v Virossa toukokuussa ja Sauvon Ahtelassa elokuussa. KESTÄVÄ KEHITYS Kestävän kehityksen, ympäristönsuojelun ja kierrätyksen periaatteita toteutetaan jokapäiväisessä pajatyöskentelyssä. Toiminnassa kannustetaan veden ja energian säästöön ja kuljetusten huolellista suunnittelua korostetaan turhien ajojen välttämiseksi. Nuorten ympäristön hyväksi tekemän henkilökohtaisen työpanoksen ja yksityiselämässä tehtävien kulutusvalintojen merkitystä korostetaan. Nuorille pyritään tekemään omaa ympäristöä tutuksi ja pajatöissä noudatetaan kestävän kehityksen periaatteita. Sosiaalinen kestävä kehitys toteutetaan arjessa tapojen, tietojen, taitojen, uskomusten ja toimintojen siirtämisenä nuorille eli tavoitteena on hyvinvoinnin edellytysten siirtäminen tuleville sukupolville. TYÖPAJOJEN TOIMINNAN JA TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN SEURANTA Työpajojen toimintaa seurataan ja arvioidaan vuosittain. Käytettyjä seurantamittareita ovat mm. yhteistyötahoille tehtävä asiakastyytyväisyyskysely kerran vuodessa, asiakastyytyväisyyskysely kaikille pajajakson päättäville nuorille, pajajakson lopettavien nuorten onnistumisprosentti sekä pajajakson lopettaneiden nuorten sijoittuminen välittömästi pajajakson jälkeen. Onnistumisprosentin osalta tavoite on, että 72 % pajalla työskennelleistä nuorista onnistuu pajajaksollaan eli saavuttaa pajajaksolle asetetut tavoitteet ja tavoitteiden mukaisesti jatkaa pajajakson jälkeen joko koulussa, töissä tai jossain muussa toimenpiteessä ja että hänellä on selkeä jatkosuunnitelma tehtynä. Nuorten pajajakson etenemistä ja onnistumista seurataan yksilöhaastatteluilla ja tavoiteseurannalla. Onnistumisen määrittelee nuorisotyöntekijä ja suunnittelija yhdessä nuoren, ohjaajan ja mahdollisen lähettävän tahon työntekijän kanssa. Nuorten sijoittumista seurataan pajajakson päättyessä. Tavoite vuodelle 2008 on, että 60 % pajajakson päättävistä nuorista sijoittuu välittömästi pajajakson jälkeen kurssille, opiskelemaan, työharjoitteluun, työhön, muuhun toimenpiteeseen, lähtee armeijaan tai jää äitiyslomalle. Ulkopuolelle mittarista jäävät takaisin työttömäksi jääneet nuoret ja ne, joista ei ole tietoa. Seurantaa ei tehdä Kriminaalihuollon kautta tulleista yhdyskuntapalvelun suorittajista eikä tet- ja työssäoppimisjaksolaisista, jotka palaavat takaisin kouluun. Lisäksi Fendarissa tehdään seurantaa pajajakson päättäneille nuorille kirjeitse. Vuonna 2006 lopettaneille lähtee vuonna 2008 toinen seurantakirje ja vuonna 2007 lopettaneille lähetetään kirjeet puoli vuotta ja vuosi pajajakson päättymisen jälkeen. Käytössä olevista mittareista asiakastyytyväisyyskysely ja nuorten sijoittuminen välittömästi 5
6 pajajakson jälkeen on osa pajojen tulospalkkiojärjestelmää. Kolmas tulospalkkioon vaikuttava mittari on resurssitoiminnan yhteinen talouden toteutumisen mittari. PAJOJEN ORGANISAATIO JA HENKILÖSTÖ Työpajojen toiminnan kehittäminen ja tavoitteiden toteutuminen edellyttää työpajaohjaajien kasvattajan roolin tukemista koulutuksen, säännöllisten kehityskeskustelujen ja yksikkökokousten avulla. Työpajojen henkilöstörakenne on seuraava: nuorisotoimen resurssitoiminnan tulosalueen osastopäällikkö vastaa työpajatoiminnasta pajatoiminnan kehittämisestä ja uusien työmuotojen käyttöönotosta vastaa koko pajojen henkilöstö suunnittelija toimii pajojen yksikkövastaavana ja seuraa pajojen kokonaistaloutta ja hoitaa hallinnolliset asiat pajaesimies on työpajaohjaajien esimies, joka koordinoi tuotantoa ja siihen liittyvää laadunkehitystä sekä markkinointia ja vastaa pajakeskuksen tiloista urasuunnittelija rekrytoi nuoret pajalle sekä hoitaa nuorten urasuunnitteluun liittyvän neuvonnan 2 nuorisotyöntekijää vastaa nuorten elämänhallinnan tukemisesta, palveluohjauksesta, seurannasta sekä pajan virike-, leiri- ja retkitoiminnasta 11 työpajaohjaajaa vastaa työtoiminnasta 7:llä eri pajalla Lääninhallitukselta saatavalta kansallisella avustuksella taataan 2 nuorisotyöntekijän ja yhden työpajaohjaajan vakituisen työsuhteen rahoitus. YHTEISTYÖTAHOT Paja toimii moniammatillisessa yhteistyössä paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti yhdessä eri tahojen kanssa tavoitteiden saavuttamiseksi. Nuorten työpaja on avoin ja keskusteleva työyhteisö. Moniammatillinen yhteistyöverkosto takaa, että nuorta tuetaan myös työpajajakson jälkeen. Pajoilla on oma ohjausryhmä ja Fendari on myös jäsen Turun alueen pajojen yhteisessä ohjausryhmässä. Yhteistyötahot yleisellä tasolla ovat TE-keskuksen työvoimaosasto ja opetusministeriö kansallisten nuorten työpajahankkeiden kustannusarvioehdotuksen mukaisesti. Työvoimaosasto rahoittaa työttömien palkkaamista palkka- ja työmarkkinatuilla. Opetusministeriö rahoittaa työpajaohjaajien ja nuorisotyöntekijöiden palkkoja. Käytännön tasolla merkittävät yhteistyökumppanit ovat työvoimatoimisto ja työvoiman palvelukeskus, joiden kautta nuoret ja työpajaohjaajat valikoituvat, oppilaitokset ja ammatti-instituutti, päihdepoliklinikat, kriminaalihuoltolaitos sekä sosiaalityöntekijät. Sosiaalikeskuksen alaisuudessa toimivan työllistymispalveluyksikön urasuunnittelijoiden ammattitaitoa hyödynnetään nuorten tuki- ja neuvontapalveluissa. Muita yhteistyötahoja ovat mm. terveys- ja liikuntavirasto ja Forum Marinum säätiö. Turun nuorisotoimessa vuonna 2003 aloitettu osallisuushanke Auraa (toimipisteen nimi Ohjaamo), jonka toiminta vakinaistettiin syksyllä 2007, on yksi pajojen yhteistyötaho. Ohjaamon kanssa ollaan tiiviissä yhteistyössä ja tarjotaan peruskoulun päättäneille ilman koulutuspaikkaa jääneille nuorille mahdollisuus työharjoitteluun työpajoilla. 6
7 TALOUS (liite 2) Talousarvioehdotus pajatoiminnasta on liitteenä. Talousarviossa ei ole mukana työvoimahallinnon rahoitusta. Hakulomakkeessa on otettu kustannuksia arvioitaessa huomioon myös työllistettyjen nuorten ja työpajaohjaajien palkat. Pajojen toimintatulot ovat ,00 euroa. Avustusta haetaan palkkojen lisäksi työpajaohjaajien ja muun henkilökunnan koulutuskustannuksiin sekä nuorten koulutuskustannuksiin ja elämänhallintaa tukeviin toimintoihin. Nuorten osalta avustusta käytettäisiin ns. hyppyrivaiheessa olevien nuorten lyhytkestoisiin tulityökortti- ja työturvallisuuskoulutuksiin sekä kaikkien nuorten elämyksellisiin elämänhallinta- ja vuorovaikutustaitoja kartuttaviin kokonaisuuksiin. Haettu avustuksen suuruus on 3400 euroa. Työpajaohjaajien osalta avustusta käytettäisiin työpajaohjaajien kurssi-, luento- ja koulutuskustannuksiin, kuten Valtakunnallisen työpajayhdistyken järjestämiin tilaisuuksiin, esim. Valtakunnalliset työpajapäivät Lappeenrannassa (16 hlöä) sekä työ- ja yksilövalmennuksen kehittämiseen tähtäävät koulutukset. Työpajaohjaajien vakinaistuttua on entistä tärkeämpää, että työpajaohjaajat saavat omaan työhönsä ja pajatyön kehittymiseen liittyviä tietoja osallistumalla koulutuksiin ja erilaisiin tilaisuuksiin eivätkä ole pelkästään muilta tulevan tiedon varassa. Lisäarvoa työpajaohjaajan työlle tuo myös se, että pääsee verkostoitumaan muiden pajojen työntekijöiden kanssa ja tätä kautta pystyy kehittämään myös omaa työtä ja omaa pajaa. Haettu avustuksen suuruus on 5500 euroa ja sillä katettaisiin osallistumismaksuja että matkakuluja. Yksi yksilöohjaukseen tarkoitettu opintokokonaisuus on mielialataidot-kurssi, jota toteutettaisiin yhteistyössä Turun ammatti-instituutin kanssa. Kurssille voisi osallistua 2 Fendarin nuorisotyöntekijää, jos rahoitus osallistumiseen järjestyy. Lisäksi avustusta haetaan myös muihin yksilöohjaukseen liittyviin koulutuksiin nuorisotyöntekijöille ja urasuunnittelijalle. Haetun avustuksen määrä on 3500 euroa ja se sisältää mielialakoulun kustannukset kahdelle henkilölle 1980 euroa. NUORTEN TYÖPAJA FENDARIN TOIMINNAN KEHITTÄMINEN Fendarissa v aloitettu toiminnan laaduntaminen ja kehittäminen jatkuu edelleen. Laatutyöstä on tullut osa pajan normaalia toimintaa. Vuonna 2008 jatketaan prosessivalmennuksen tuloksena saatujen kehittämisideoiden toteuttamista, jatketaan pajojen laatukäsikirjan työstämistä sekä kartoituksen tekemistä sidosryhmien tarpeista. Turun ammatti-instituutin kanssa on neuvoteltu yhteistyöstä, jonka tavoitteena on maakunnallisen ohjausmallin kehittäminen ja mallintaminen. Tarkoituksena on kehittää oppilaitosten ja nuorten työpajojen yhteistyötä siten, että voidaan käynnistää joustavat oppimisympäristöt ja yhteensovittaa opetussuunnitelmat pajojen ja työpajojen tavoitteiden kanssa. Tällöin nuori voisi suorittaa pajalla jaksonsa aikana tutkintoon vaadittavia osa-alueita tai tehdä näyttöjä, jotka voidaan lukea hyväksi, jos hän jatkaa opintoja pajajakson jälkeen. Maakunnallinen malli kokonaisuudessaan on laajempi kuin esitetty yhteistyö pajan ja ammattiinstituutin kanssa, mutta tämä yhteistyökuvio on Fendarin kannalta keskeisessä asemassa. 7
8 Turun ammatti-instituutin kanssa on tarkoitus tehostaa yhteistyötä myös Mielialataidotkurssien kautta. Mielialataidot- kurssi on ollut osa Turun ammatti-instituutin toimintaa kahden vuoden ajan ja kokemukset ovat olleet myönteisiä. Mielialataidot-kurssi (=Depressiokoulu) on masennuksen ehkäisy- ja itsehoitotaitoja opettava kurssi, mikä perustuu depressiokoulu-menetelmään. Kurssi on opetuksellinen, ei terapiaa tai hoitoa. Kurssilla opetetaan tutkimaan ja säätelemään omaa mielialaa. Pääteemoina ovat toiminta, ajatukset ja sosiaaliset suhteet ja näiden yhteys mielialaan. Taitoja harjoitellaan ryhmässä ja itsenäisesti kotona depressiokoulutyökirjan avulla. Kurssi on tarkoitettu nuorille, joilla on lievä/keskivaikea masennus. Nuorten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet koko ajan, mikä näkyy myös työpajatyössä. Mielialataidot-kurssi tuo erilaista tukea näille nuorille sekä uudenlaisen työvälineen ohjaajille tukea näiden nuorten elämänhallintaa ja arjessa pärjäämistä. 8
9 LIITE 1 TYÖPAJANUORTEN ITSEARVIOINTI JA SEURANTA Turun nuorten työpaja Fendarissa PAJALLE TULO: Nuori tulee joko itsenäisesti tai lähettävän tahon ohjaamana Haastattelu - taustatiedot - nuoren tilanteen kartoitus - tavoitteiden alustava määrittely PAJAJAKSO: Alkuhaastattelu - tavoitteiden määrittely pajajaksolle, jonka perusteella nuoren prosessi työpajalla etenee - konkreettisten toimintojen nimeäminen - nuoren tulevaisuussuunnitelmien hahmottaminen Työpajajakso - tavoitteiden ja suunnitelmien mukaista työ- ja toimintakyvyn arviointia tai kuntoutusprosessin etenemisen tukemista - tavoitteiden ja pajaprosessien muuttaminen tarvittaessa - tavoiteasettelun tarkennusta ja realisoimista Loppuhaastattelu - tavoiteasettelun arviointia - pajajakson arviointia - ohjattu siirtyminen suunnitelmien mukaisesti SEURANTA: Pajajakson päättyessä - asiakastyytyväisyyskysely nuorille - mihin siirtyy pajajaksolta (sijoittuminen luokiteltu: työ, koulu, muu toimenpide, hoito, äitiysloma, armeija, työtön, ei tietoa) - vuosi pajajakson päättymisen jälkeen - vuosiseuranta kirjeitse 9
Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016
Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja
LisätiedotAmmattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.
Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto
LisätiedotNuortenpaja Apaja Osavuosiraportti Touko-Elokuu 2014
Nuortenpaja Apaja Osavuosiraportti Touko-Elokuu 2014 Yleistä Nuortenpaja Apaja on Nurmeksessa ja Juuassa sijaitseva työhön, koulutukseen tai elämänhallintaan liittyvissä asioissa tukea tai ohjausta tarvitsevien
LisätiedotNUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA!
NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! Sisällys Mikä nuorisotakuu? Miksi nuorisotakuu? Nuorisotakuun tavoitteet ja viestit Ketkä toteuttavat nuorisotakuuta? Nuorisotakuun tuloksia Nuorisotakuun kehittämistarpeita
LisätiedotNuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta
Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta
LisätiedotKuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa
Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen
LisätiedotNUORTEN TYÖPAJATOIMINTA PSAVI-alueella. Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart Pohjois-Suomen aluehallintovirasto
NUORTEN TYÖPAJATOIMINTA PSAVI-alueella Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart Pohjois-Suomen aluehallintovirasto 1 Nuorten työpajatoiminta Nykyisen nuorisolain 7 :n mukaan kunnan nuorisotyöhön
LisätiedotMOT JATKO- TYÖLLISTYMISSUUNNITELMA (TELMA)
MOT JATKO- TYÖLLISTYMISSUUNNITELMA (TELMA) VAIHE AJANKOHTA TAVOITE TOIMENPIDE VASTUUHENKILÖT MATERIAALI I HOJKS-palaveri Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma 5.0 mennessä Alkutilanteen
LisätiedotMaahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille
Maahanmuuttajien valmennus työpajoilla Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Työpaja monialainen yhteistyökumppani työpajojen kanssa yhteistyössä toimivia tahoja ovat muun muassa työ-
LisätiedotEtsivä nuorisotyö ja nuorten työpajatoiminta - ohjaamon yhteistyökumppani vai osa toimintaa. Ohjaamopäivä Merja Hilpinen
Etsivä nuorisotyö ja nuorten työpajatoiminta - ohjaamon yhteistyökumppani vai osa toimintaa Ohjaamopäivä 15.9.2016 Merja Hilpinen Etsivä nuorisotyö tehtävänä on tavoittaa tuen tarpeessa oleva nuori ja
LisätiedotERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI
ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI Valmis -hanke Salon seudun ammattiopisto Toimintamalli Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan ohjaaminen työelämään hotelli-,
LisätiedotOulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila
Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla
LisätiedotEtsivä ja ehkäisevä nuorisotyö
Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Nuorisotoimen monet mahdollisuudet Johtaja Georg Henrik Wrede 1 Nuorisotyön mahdollisuudet - nuorelle Nuorisotyö on harrastamista ja omaa tekemistä lukuisissa järjestöissä.
LisätiedotTyöpajatoiminnan rooli ja yhteistyön mahdollisuudet suhteessa Valmaan Valmistavien ja valmentavien koulutusten yhteistyöseminaari 25.11.
Työpajatoiminnan rooli ja yhteistyön mahdollisuudet suhteessa Valmaan Valmistavien ja valmentavien koulutusten yhteistyöseminaari 25.11.2013 Mari Ahonen-Walker, Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Esityksen
LisätiedotKipinä syttyy työpajoilla
Kipinä syttyy työpajoilla Nuorten työpajat Kaakkois-Suomessa 2013 25.9.2013 Työpaja Työpajoilla tuetaan nuoren elämänhallintaa sekä järjestetään työkokeiluja Työpajojen tavoitteena on ehkäistä nuorten
LisätiedotTyöpajatoiminta Nuori Tampere
Työpajatoiminta 2015 Nuori2017 - Tampere Ruth Bamming - Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 5.4.2017 1 Nuorten työttömyys 2006 2016* *Työttömät työnhakijat Suomessa keskimäärin kuukauden lopussa
LisätiedotTyövaltaisen väylän kehittäminen ammatillisiin opintoihin
Työvaltaisen väylän kehittäminen ammatillisiin opintoihin Opit työssä Projektin kesto 1.1.2015-31.5.2017 Rahoittaja Hämeen ELY-keskus Toteuttajat Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto (hallinnoija) Kouvolan
LisätiedotAvoin ammattiopisto. Stadin ammattiopiston avointen opintojen toimintamalli
Avoin ammattiopisto Stadin ammattiopiston avointen opintojen toimintamalli Taustaa Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän Nuorten tuki hanke Ohjaamo malli Nuorten pitkäkestoinen ohjaus ja tuki http://avoinammattiopisto.ning.com/page/ohjaamo-1
LisätiedotNEET-nuorten palvelut, kustannukset ja kohdentuminen
NEET-nuorten palvelut, kustannukset ja kohdentuminen Työpajatoiminnan vaikuttavuus Teemu Vauhkonen & Tommi Hoikkala Syrjäytyminen aiheuttaa merkittäviä yhteiskunnallisia kustannuksia Hankkeessa tutkitaan
LisätiedotNuorten työpaja Masku, Mynämäki ja Nousiainen 2015 2016
Nuorten työpaja Masku, Mynämäki ja Nousiainen 2015 2016 Toiminnan järjestäjä Mynämäen kunta toimii isäntäkuntana kolmen kunnan yhteiselle nuorten työpajatoiminnalle vuonna 2015 2016. Toiminta alkaa 1.9.2015
LisätiedotTyöpajat TYP:n kumppanina Työhönkuntoutumisen kumppanuusfoorumi 22.11.2011. Hilla-Maaria Sipilä Projektisuunnittelija
Työpajat TYP:n kumppanina Työhönkuntoutumisen kumppanuusfoorumi 22.11.2011 Projektisuunnittelija Espoon työvoiman palvelukeskuksen asiakasprosessi KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA PAJALLA ETYP moniammatilliset
LisätiedotTyövalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa
Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työtie-projektin ja kuntien yhteinen kokeilu. Mukana Juuka, Valtimo, Nurmes ja Lieksa. Kesto projektin rahoituspäätöksen mukaan. Käynnistynyt kuuden valitun työvalmentajan
LisätiedotVäyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle
Väyliä Työelämään Tietoa työnantajalle Sisällysluettelo Diili 4-5 Hankkeen tavoitteena on auttaa ammattikoulutettuja alle 29-vuotiaita työnhakijoita työllistymään hyödyntäen työvoimahallinnon palveluita
LisätiedotNUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN
1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa
LisätiedotAjopuu vai tietoinen vaikuttaja
Ajopuu vai tietoinen vaikuttaja Miksi dokumentoida Tampere 11.6.2014 1 PAJATOIMINTA JOKA EI OLE DOKUMENTOITU EI OLE PAJATOIMINTAA Tampere 11.6.2014 2 24000 23000 22000 21000 20000 20772 21459 22791 22805
LisätiedotKontiolahden koulu
Kontiolahden koulu 18.3.2017 MIKÄ ON JOPO-LUOKKA? Opetus joustaa ei oppilas JOPO (joustava perusopetus) on työelämäpainotteinen ja toiminnallinen tapa suorittaa peruskoulun yhdeksäs vuosiluokka. Tavoitteena
LisätiedotNuortenpaja Apaja Tammi huhtikuu 2014
Nuortenpaja Apaja Tammi huhtikuu 2014 Paula Timonen Yleistä Nuortenpaja Apaja on Nurmeksessa ja Juuassa sijaitseva työhön, koulutukseen tai elämänhallintaan liittyvissä asioissa tukea tai ohjausta tarvitsevien
LisätiedotKiinni työelämässä -seminaari 11.11.09
MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla
LisätiedotTuotteistaminen käytännössä: TPY:n malli
Tuotteistaminen käytännössä: TPY:n malli Opas ja työkirja työ- ja yksilövalmennuspalveluiden tuotteistamiseen Reetta Pietikäinen Palvelutori-hanke Päivitetty 3/08: ULA Pietarsaari Mitä tuotteistaminen
LisätiedotNuorten tuki-hankkeen ydintavoite:
Nuorten tuki-hankkeen ydintavoite: on parantaa koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten kiinnittymistä ja pääsemistä koulutukseen, kehittää elämänhallinnan taitojaan ja saamaan työelämäkokemuksia
LisätiedotTaustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013
Taustatilaisuus nuorisotakuusta Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Nuorisotakuu on tapa toimia uudella tavalla Nuorisotakuu ei ole laki vaan tapa toimia saumattomassa yhteistyössä Toteutus nykyjärjestelmää
LisätiedotNuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi
Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi ry Hyvinkään kaupunki Lohjan kaupunki Porvoon kaupunki Nuorisotutkimusseura ry Nuorisotakuu Timo Mulari timo.mulari@alli.fi
LisätiedotSynergiaseminaari Hämeenlinna Ammatillisen koulutuksen reformi ja työpajatoiminta Ylitarkastaja Merja Hilpinen
Synergiaseminaari Hämeenlinna 10.10.2017 Ammatillisen koulutuksen reformi ja työpajatoiminta Ylitarkastaja Merja Hilpinen Nuorten työpajatoiminta Nuorisolaki 1285/2016 Nuorisolain tavoitteena edistää nuorten
LisätiedotEnnaltaehkäisevien ja kuntoutumista tukevien toimintatapojen sekä kehittämistarpeiden kartoitus
Ennaltaehkäisevien ja kuntoutumista tukevien toimintatapojen sekä kehittämistarpeiden kartoitus Kotihoidon, tukipalveluiden ja palveluohjauksen henkilökunnalle syksyllä 2014 1. Ikä Vastaajien määrä: 86
LisätiedotOnnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin
Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin HENRY Foorumi 2012 Lisa Forss Liiketoimintajohtaja, Taitoprofiilit/StaffEdu Oy 1 Taitoprofiilit/StaffEdu Oy Koulutuspalveluita työhallinnolle
LisätiedotEnnakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö
Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015 Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö MITÄ on VALMA? Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (vakinaistui 2010, perusteet), Ammattistartti Maahanmuuttajien
LisätiedotAlueellisen elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmän tehtävät, alueellinen koordinointi ja rahoitus. Salmia 4.-5.11.2013
Alueellisen elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmän tehtävät, alueellinen koordinointi ja rahoitus Salmia 4.-5.11.2013 Elinikäinen ohjaus Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia
LisätiedotHenkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOKS) maahanmuuttaja-asiakkaan osaamisen tunnistamisen ja vahvistamisen sekä ohjauksen tukena
Osaamista maahanmuuttajille työelämälähtöisesti (OSMA) -hanke 1.8.2016-31.7.2019 Henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOKS) maahanmuuttaja-asiakkaan osaamisen tunnistamisen ja vahvistamisen
LisätiedotValtakunnalliset työpajapäivät. Hyria säätiö sr. Yksilölliset polut valmennuksessa. Ke Rulla
Valtakunnalliset työpajapäivät Hyria säätiö sr Yksilölliset polut valmennuksessa Ke 10.4 16-17 Rulla Heikki Kallunki, Tanja Kuri, Kaisa Saariniemi, Kristiina Kauranen, Laura Heikkilä PALVELUTARJOTTIMEN
LisätiedotNuorten työpajatoimintaa ja Etsivää nuorisotyötä
Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymä Rannikkopajat Nuorten työpajatoimintaa ja Etsivää nuorisotyötä Kotka, Hamina, Pyhtää, Virolahti, Miehikkälä ja 1.5.2007 lähtien Virpi Jonsson työpajajohtaja, Rannikkopajat
LisätiedotHyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula. PARKKI Nuorten työllistymisen edistämiseksi
Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula PARKKI Nuorten työllistymisen edistämiseksi Keski-Uudenmaan nuorisotakuun kuntakokeilu 2016 Sisällys PARKKI -kokeilu... 3 Suunnittelu
LisätiedotMalleja valinnanvapauden lisäämiseksi
Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen
LisätiedotOhjaamo Helsinki. Projektipäällikkö Sirkku Reponen
Ohjaamo Helsinki Projektipäällikkö Sirkku Reponen Kohtaanto-ongelma? 2 16.3.2016 Miksi Ohjaamo? Työmarkkinoiden muutos digitalisaatio, robotiikka Palvelut edelleen siiloissa / putkissa ei riitä muuttuneessa
LisätiedotTYÖ- JA TOIMINTAKYKYÄ SEKÄ TYÖLLISTYMISEN EDELLYTYKSIÄ KARTOITTAVA PALVELU / INTENSIIVINEN KARTOITUSJAKSO
Liite 2 sääntökirjaan Palvelukokonaisuuden nimi TYÖ- JA TOIMINTAKYKYÄ SEKÄ TYÖLLISTYMISEN EDELLYTYKSIÄ KARTOITTAVA PALVELU / INTENSIIVINEN KARTOITUSJAKSO Säädösperusta Sosiaalihuoltolaki 17.9.1982/710
LisätiedotNuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi
Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla
LisätiedotTurun vapaa-aikatoimiala, nuorisopalvelut
Turun vapaa-aikatoimiala, nuorisopalvelut Työllisyyden, koulutuksen ja elämänhallinnan asialla Työllisyystoimikunta 8.6.2015 10.6.2015 Esittäjän nimi 1 Miksi nuorisotyötä On nuorta itseään tukevaa toimintaa
LisätiedotSosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus
Sosiaalinen kuntoutuminen 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Työ- ja elinkeinopalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston uusi palvelumalli rakentuu kolmeen palvelulinjaan ja yrityslähtöisyyden
LisätiedotTyössäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu
Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen
LisätiedotAMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes
AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen
LisätiedotKemiönsaaren henkilöstöstrategia. Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx
Kemiönsaaren henkilöstöstrategia Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx Sisältö 1. Lähtökohdat 2. Rekrytointi 3. Johtaminen ja alaistaidot 4. Työhyvinvointi 5. Osaaminen ja palkitseminen 6. Arviointi ja seuranta
LisätiedotTUAS - Nuorten tuettu asuminen
TUAS - Nuorten tuettu asuminen Turun Kaupunkilähetys ry. Liisa Love Mitä TUAS toiminta on? Tukea 18 25 -vuotiaille aikuistuville nuorille itsenäisen elämän ja yksin asumisen alkutaipaleella Nuoria tuetaan
LisätiedotAvoimesti ammattiin joustavasti työelämään
Avoimesti ammattiin joustavasti työelämään 10-11.4.2014 TOTEUTTAJAT: RAHOITTAJA: Etelä-Savon ammattiopisto ja Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto Etelä-Savon ELY-keskus KOKONAISBUDJETTI: 981 761 euroa
LisätiedotETSIVÄN NUORISOTYÖN KÄSIKIRJA. Anna Vilen
ETSIVÄN NUORISOTYÖN KÄSIKIRJA Anna Vilen YHDESSÄ TEHTY! 125 kyselyvastausta 283 työpajaosallistujaa Kommenttikierroksia tammikuu2017 - helmikuu2018 ETSIVILLE NUORISOTYÖNTEKIJÖILLE Työn tueksi ja perehdytykseen
LisätiedotVieteri-Nuoret toimintaraportti 2017
KH 20.3.2018 51 LIITE 6 Vieteri-Nuoret toimintaraportti 2017 Johdanto Vuosi 2017 oli Ypäjän työpaja Vieterille ensimmäinen toimintavuosi, mille saatiin valtionavustusta nuorten työpajatoimintaan. Valtionavustuksen
LisätiedotValmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?
Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle
LisätiedotTyöpajatoiminta maakuntauudistuksessa Palveluintegraatiota parhaimmillaan
Työpajatoiminta maakuntauudistuksessa Palveluintegraatiota parhaimmillaan LAADUKASTA TYÖPAJATOIMINTAA TARVITAAN MYÖS TULEVAISUUDESSA Työpajatoiminta on aktiivista työvoima- ja sosiaalipolitiikkaa, jolla
LisätiedotASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ
ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa
LisätiedotOhjaamo osana ESR-toimintaa
Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR
LisätiedotToimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010
Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 1 Lähtökohta Vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden palvelut ja niiden kehittäminen Pitkäaikaistyöttömät Vammaiset
LisätiedotNuorisotakuu määritelmä
Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,
LisätiedotVASKOOLI-PROJEKTI: KOULUTUSTAKUUMALLISTA HYVIKSI KÄYTÄNNÖIKSI
Takuulla koulutukseen VASKOOLI-PROJEKTI: KOULUTUSTAKUUMALLISTA HYVIKSI KÄYTÄNNÖIKSI lähde: Matti Mäkelä, projektipäällikkö Turun ammatti-instituutti VaSkooli-projekti VaSkooli-projektin lähtökohdat Lähtötilanne:
LisätiedotTurun Ohjaamo 2015-2018
Turun Ohjaamo 2015-2018 Toiminta ja ajatus 17.3.2015 MIKSI OHJAAMO? Nuorten palvelut ovat olleet hajanaisesti sijoittuneita ja huonosti nuorten löydettävissä. Tavoite: Nuorten palvelut yhdessä paikassa
LisätiedotRyhmien tehtävistä 2015-2016: Etelä-Savon elinikäinen oppiminen ja nuorisotakuu. Tuija Toivakainen 16.2.2015 ISO ELO -kokous
Ryhmien tehtävistä 2015-2016: Etelä-Savon elinikäinen oppiminen ja nuorisotakuu Tavoitteet Oppimisen ja ohjauksen yhteiset järjestelyt Läpinäkyvyys Helpot palvelut Oppimisen kannustavat vaihtoehdot Toimiva
LisätiedotTyöpajatoiminta ja osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen
Työpajatoiminta ja osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Tilastotietoja (OKM / AVI) Materiaalia vaikuttamistyöhön Synergiaseminaari 10. 11.10.2017 Reetta Pietikäinen tieto- ja laatupäällikkö www.tpy.fi
LisätiedotElinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset
Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset voivat määritellä valmiutensa, taitonsa
LisätiedotAsiakkuusprosessi ja ohjauspalvelukuvaus/lupaus - yksilöohjaus Pirkko Kuhmonen Mia Jokinen Varsinais-Suomen OpinOvi
Asiakkuusprosessi ja ohjauspalvelukuvaus/lupaus - yksilöohjaus 22.3.2010 Pirkko Kuhmonen Mia Jokinen Varsinais-Suomen OpinOvi OpinOvi - asiakas OpinOven asiakas on jokainen aikuinen, joka haluaa kehittää
LisätiedotKestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset
Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä
LisätiedotVerkostotyöpaja Learning cafe-yhteenvedot
Verkostotyöpaja 12.4.2018 Learning cafe-yhteenvedot Työtoiminnasta töihin Miten voidaan lisätä asiakkaiden ja muiden toimijoiden tietoisuutta työllistymistä tukevista palveluista? Netin kautta, esitteet
LisätiedotNuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk
Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk Kohderyhmä: Kurssi on tarkoitettu Pohjois-Suomessa asuville 16-25 vuotiaille, joille sairaus tai vamma aiheuttaa työkyvyn olennaisen heikentymisen tai työkyvyttömyyden
LisätiedotErilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin
Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Tiina Myllymäki Projektivastaava / Työhönvalmentaja 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti (2015 2017)
LisätiedotJoensuun Nuorten Palvelukeskusmallin ja ohjaamo-verkoston kehittäminen kunta/siunsote rajapinnassa. Jouni Erola nuorisojohtaja 2015
Joensuun Nuorten Palvelukeskusmallin ja ohjaamo-verkoston kehittäminen kunta/siunsote rajapinnassa Miksi nuorten palvelukeskusta kehitetään Joensuun palveluohjelmat ja nuorisotakuun kuntakokeilu Asiakaslähtöiset
LisätiedotKAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen
KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA Hallitusneuvos Päivi Kerminen RAKENNETYÖTTÖMYYTTÄ KOSKEVAT KEHITTÄMISLINJAUKSET 1. Ongelmalähtöisestä tarkastelusta vahvuuksien
LisätiedotAmmatillisten opintojen suorittaminen työpajalla
Ammatillisten opintojen suorittaminen työpajalla Ammatillisten oppilaitosten ja työpajojen välinen yhteistyön toimintamalli Hämeenlinnan seudulla Tämä julkaisu on toteutettu osana Yty-hankkeen toimintaa.
LisätiedotKoulun ja nuorisotyön yhteistyö. Kanuuna kuntien nuorisotoimenjohtajille tehdyn kyselyn tulokset Lasse Siurala ja Piia Aho 19.5.
Koulun ja nuorisotyön yhteistyö Kanuuna kuntien nuorisotoimenjohtajille tehdyn kyselyn tulokset Lasse Siurala ja Piia Aho 19.5.2011 1 Taustaa Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa kunnissa tapahtuvaa koulun
LisätiedotRyhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä
Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet
LisätiedotToimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.
1 Toimintasuunnitelma 2012 Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Yleistä Yhdistyksen tehtävänä on lisätä työpajatoiminnan tunnettavuutta Keski- Suomessa ja edistää työpajojen välistä yhteistyötä. Yhdistyksen
LisätiedotETSIVÄ- JA PAJATYÖ PAIMION KAUPUNGISSA JA SAUVON KUNNASSA
ETSIVÄ- JA PAJATYÖ PAIMION KAUPUNGISSA JA SAUVON KUNNASSA 2.6.2016 Mia Lemberg, erityisnuorisotyöntekijä Kristina Mäntymaa, etsivä nuorisotyöntekijä Jenni Leponiemi, pajaohjaaja ETSIVÄTYÖ Opetus- ja kulttuuriministeriö
LisätiedotTyö- ja yksilövalmennuksen perusteet. 10.3.2015 Valtakunnalliset työpajapäivät Turku. Outi Rautio Valtakunnallinen työpajayhdistys ry
Työ- ja yksilövalmennuksen perusteet 10.3.2015 Valtakunnalliset työpajapäivät Turku Outi Rautio Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Sosiaalisen työllistämisen toimiala on yhteiskäsite heikossa työmarkkina-asemassa
LisätiedotTutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin
YHDESSÄ Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin AMISTO 2.1.2014 Anu Raudasoja HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu 1.1.2014 YHDESSÄ Teemat: 1. Tutkinnon perusteista OPSiin 2. OPSista HOPSiin
LisätiedotTampereen seudun ammattiopisto Ohjaus ja hakeutuminen VALMAAN Pauliina Sarhela
Tampereen seudun ammattiopisto Ohjaus ja hakeutuminen VALMAAN 7.4.2017 Pauliina Sarhela Yhteistyökumppanit Työelämä TreduNavi-hakupalvelu:tietoa ja Yhteistyökumppanit ohjausta hakeutumisesta Tutkintoja
Lisätiedot1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa
Opiskeluhuollon opas 1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa 1. Johdanto Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki (1287/2013) tuli voimaan
LisätiedotVastaus valtuustoaloitteeseen / Suunnitelman laatiminen Ruukinpajan toiminnan monipuolistamiseksi
Kaupunginhallitus 23 21.01.2013 Kaupunginvaltuusto 34 28.01.2013 Vastaus valtuustoaloitteeseen / Suunnitelman laatiminen Ruukinpajan toiminnan monipuolistamiseksi 63/12.05.05/2013 Kaupunginvaltuusto 01.10.2012
LisätiedotPirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla
h Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla Syrjäytymisen uhka Nuorisotyöttömyyden lisääntyminen Lasten ja nuorten psyykkisen pahoinvoinnin lisääntyminen Päihteiden käytön lisääntyminen Ammattitaitoisen
LisätiedotEsimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli
Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen
Lisätiedot11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä
Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan
Lisätiedotvaikuttavuutta. Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hankkeen
A) Hankkeen tavoitteena on, että Iisalmen seudun TE-toimiston alueella sijaitsevat työpajat ja tuotannolliset työkeskukset alkavat yhdessä tuotteistaa pajayksiköissä valmentautuville tai kouluttautuville
LisätiedotMitä LIITO on. Mitä lisäarvoa NUORI saa
LIITO on Vaihtoehtoinen tapa toteuttaa työvaltaista oppimista, jossa nuorelle tarjotaan yksilöllisesti tuettu yhteisöllinen oppimisympäristö. Oppimisympäristö, jolla vahvistetaan tai uudelleensuunnataan
LisätiedotMitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff
Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatin toimintaa rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tuella veikkausvoittomäärärahoista.
LisätiedotYhdessä hyvä OTE. KYMENLAAKSO - lähtötilanteesta tavoitetilaan
Yhdessä hyvä OTE KYMENLAAKSO - lähtötilanteesta tavoitetilaan Työtoiminnasta töihin Työtoiminnasta työhön painopisteet lähtötilanteesta tavoitetilaan Lähtötilanne Verkostotyöpajapäivät, palvelumuotoilupäivät,
LisätiedotPaula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1
Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011 paula.kukkonen@bovallius.fi 1 1) Bovallius - ammattiopiston ja Kuntoutus ORTON in esitys työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen
LisätiedotJoustavia polkuja osaamisen tunnistamisella
Joustavia polkuja osaamisen tunnistamisella Synergiaseminaari TPY 10.10.2017, Hämeenlinna Anni Karttunen, vastaava asiantuntija Opetushallitus Kansainvälistymispalvelut Visio osaamisperustaisuudesta Viestintää:
LisätiedotTALOUSALUEPARLAMENTTI
TALOUSALUEPARLAMENTTI NÄKEMYKSIÄ NUORTEN TYÖLLISYYSTILANTEESEEN JA TARJOLLA OLEVIIN PALVELUIHIN HYVINKÄÄN-RIIHIMÄEN SEUDULLA 18.8.2010 Viljo Venäläinen Nuoret työttömänä, yleisimmät ammatit Riihimäen
LisätiedotSuvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus
Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus 12.4.2010 Henkilökohtaistamismääräys ( 43/011/2006) HAKEUTUMISVAIHE selvitetään haastatteluin ja testauksin henkilön mahdolliset luki- ja oppimisvaikeudet,
LisätiedotMiten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta
Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta Nuorisotakuu 2013 -määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle
LisätiedotEtsivä nuorisotyö aitoa kohtaamista ja aikaa nuoren tueksi
Etsivä nuorisotyö aitoa kohtaamista ja aikaa nuoren tueksi NUORI2017 28.3.2017 Tampere Susanna Palo, TPY Ville Koikkalainen, Helsinki Pauliina Koljonen, Äänekosken kaupunki 28.3.2017 Etsivä nuorisotyö
Lisätiedot7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio
7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea
Lisätiedottyöpaikkaohjaajan opas
työpaikkaohjaajan opas LUKIJALLE Tähän oppaaseen on koottu ohjauksessa huomioitavat ydinasiat, jotka antavat vinkkejä työssä tapahtuvan oppimisen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Paljon lisämateriaalia
LisätiedotNuorten työpajatoiminta yksilöllisten koulutuspolkujen tukena
Nuorten työpajatoiminta yksilöllisten koulutuspolkujen tukena. Siirtymät uudessa ajassa -seminaari 26.3.2019 Helsinki Reetta Pietikäinen Esityksen rakenne Työpajatoiminnasta Työpajat ammatillisen koulutuksen
LisätiedotTavoitteena nykyistä lapsi- ja perhelähtöisemmät, ennaltaehkäisevät ja vaikuttavat palvelut
Tavoitteena nykyistä lapsi- ja perhelähtöisemmät, ennaltaehkäisevät ja vaikuttavat palvelut Hankekokonaisuuden neljä osiota 1. Toimintakulttuurin muutos 2. Perhekeskustoimintamalli 3. Varhaiskasvatus,
LisätiedotAmmattitaitoa yhdessä -kysely Keskeiset tulokset
Ammattitaitoa yhdessä -kysely Keskeiset tulokset Kyselyn tausta ja toteutus Ammatillisen koulutuksen uudistus lisää työpaikalla tapahtuvaa opiskelua. Kyselyllä kartoitettiin opiskelijoiden ohjauksen nykytilaa
Lisätiedot